969 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Rädyn (varalla Moisio) ja Bryggaren (varalla Hakola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

970 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

971 - 973 §

Kaupunginvaltuuston 22.9.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

971 §

Helsingin kaupungin rakennusjärjestysehdotuksen hyväksyminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

972 §

Länsisataman tontin 20812/1 asemakaavan muuttaminen (nro 11972)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

973 §

Suurmetsän puistoalueen (Mehiläispuistikko) asemakaavan muuttaminen (nro 11955)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

974 §

Kaupunginvaltuuston 6.10.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

974 §

Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistäminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

975 §

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2010-710, 2010-683, 2010-682, 2010-670, 2008-1306, 2010-681, 2010-1355

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 916 800 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2010 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Sähköinen palvelusetelihanke	500 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
2	Ryhmätoiminnan ja ryhmävastaanoton uusi palvelukonsepti kaupunginsairaalan erikoislääkäripoliklinikoilla, pilottina sähköinen asiointi (2010–2011)	76 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
3	Antikoagulanttihoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla (2010–2012)	100 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
4	HSPACE – Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa	35 800
	- hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
5-8	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma (2010–2012)	165 000
5	- Ikääntyvät kaupunkilaiset -hanke	40 000
6	- Kestävä rakentaminen -hanke	30 000
7	- Tulevaisuuden joukkoliikenne -hanke	40 000
8	- Vetovoimainen urbaani asuminen -hanke	55 000
	- hallinnoija: Aalto-yliopiston Teknillinen korkeakoulu
9	Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen – mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin	40 000
	- hallinnoija: Culminatum Innovation Oy Ltd

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Innovatiivinen kaupunki® -ohjelman hankkeille (2010–2012) sidotaan innovaatiorahastosta rahaa vuosille 2011–2012 yhteensä 230 000 euroa jakautuen seuraavasti: Ikääntyvät kaupunkilaiset -hankkeelle yhteensä 30 000 euroa, Kestävä rakentaminen -hankkeelle yhteensä 60 000 euroa, Tulevaisuuden joukkoliikenne -hankkeelle yhteensä 90 000 euroa ja Vetovoimainen urbaani asuminen -hankkeelle yhteensä 50 000 euroa. HSPACE - Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa sidotaan vuosille 2011–2012 yhteensä 145 800 euroa. Antikoagulanttihoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla -hankkeelle sidotaan vuosille 2011–2012 yhteensä 200 000 euroa. Urbaani luovuus 2012-hankkeelle sidotaan vuosille 2011–2012 yhteensä 140 000 euroa. Kohtaamispaikka@lasipalatsi -hankkeelle sidotaan vuosille 2011–2012 yhteensä 750 000 euroa, josta Kohtaamispaikan toimintaan 700 000 euroa ja Myllypuron paviljongin palveluiden kehittämiseen 50 000 euroa. Kehitysvammaisten yksilöllinen ryhmäasuminen – mallinnuksesta suunnitteluohjeisiin -hankkeelle sidotaan vuodelle 2011 yhteensä 40 000 euroa.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, kesäkuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella syyskuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2010, on toimitettava 15.7.2011 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Innovatiivinen kaupunki® -hankkeiden raportointiaikataulu on seuraava: puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.–30.6.2010, on toimitettava 31.8.2011 mennessä ja ajalta 1.7.–31.12.2010 on toimitettava 15.1.2011 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Edelleen kaupunginhallitus päätti myöntää sosiaalivirastolle innovaatiorahastosta 2.6.2008 (810 §) päätöksen mukaisesta päiväkotien kuva- ja videopäiväkirja -projektin 250 000 euron kokonaisrahoitusosuudesta vuodelle 2010 ko. projektin pilotointiin 31 622 euroa.

Vielä kaupunginhallitus päätti, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2010 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2011 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 29.10.2010 mennessä. Lisäksi Khs kehottaa terveyskeskusta huomioimaan yhteistyön pääkaupunkiseudun muiden kuntien ja sosiaaliviraston kanssa sähköistä palveluseteliä kehitettäessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle (Jussi Lind), kaupunginkirjastolle (Kirsi Salminen), Aalto-yliopiston Teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala), Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:lle (Anna-Maria Vilkuna), sosiaalivirastolle (Pasi Brandt), Culminatum Innovation Oy Ltd:lle (Pasi Mäkinen), Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg) ja varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Jäsen Moision teki jäsen Puoskarin kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotukseen lisätään seuraava kappale:

Kaupunginhallitus toteaa, että jatkossa laadittaessa innovaatiorahastosta myönnettäviä määrärahoja, ehdotuksesta pyydetään ennen kaupunginhallituksen käsittelyä asiantuntijalautakuntien lausunnot.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Moision tekemän vastaehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Ojala, Pajamäki, Puoskari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

976 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTOLLE KIVIKON TEOLLISUUSALUEEN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2010-1484

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02-10, muu esirakentaminen, rakennusvirastolle

2 400 000 euroa Kivikon teollisuusalueen esirakentamiseen vuonna 2010

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle, taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Päätöksen perustelut

977 §

MÄÄRÄRAHOJEN MYÖNTÄMINEN LÄHIÖRAHASTOSTA

Khs 2010-1615

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2010 talousarvion kohdasta 8 29 03, muu pääomatalous, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi

- kaupunginmuseolle 5 000 euroa

- nuorisoasiankeskukselle 245 000 euroa

- kaupunginkirjastolle 60 000 euroa

- rakennusvirastolle 1 350 000 euroa

- sosiaalivirastolle 905 000 euroa

- terveyskeskukselle 60 000 euroa

- liikuntavirastolle 740 000 euroa ja

- tilakeskukselle 2 100 000 euroa

Hyväksyttäväksi ehdotettavat hankkeet hyväksyttävine kustannuksineen sekä hylättäväksi ehdotettavat hankkeet perusteluineen ovat liitteessä.

Pöytäkirjanote nuorisoasiainkeskukselle, kaupunginkirjastolle, rakennusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, liikuntavirastolle, kaupunginkirjastolle, kaupunginmuseolle, lähiöprojektille (Marja Piimies), sekä taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko) ja

taloussuunnitteluosastolle.

Jäsen Moision teki jäsen Puoskarin kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotukseen lisätään seuraava kappale:

Kaupunginhallitus toteaa, että jatkossa laadittaessa lähiörahastosta myönnettäviä määrärahoja, ehdotuksesta pyydetään ennen kaupunginhallituksen käsittelyä asiantuntijalautakuntien lausunnot.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Moision tekemän vastaehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Ojala, Pajamäki, Puoskari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Turunen Anu, suunnitteluinsinööri, puhelin 310 25712

LIITE

Päätöksen perustelut

978 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE XXX XXXXXXXXXX TEKEMÄSTÄ VALITUKSESTA KOSKIEN KAUPUNGINVALTUUSTON 2.6.2010, § 136 TEKEMÄÄ PÄÄTÖSTÄ

Khs 2010-512

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto päätti 2.6.2010, § 136 ottaa filosofian tohtori Pekka Saurin rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaan seitsemän vuoden määräajaksi 2.9.2010 lukien.

Kuntalain 90 §:n 1 momentin mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valitusoikeus on kuntalain 92 §:n mukaan asianosaisella ja kunnan jäsenellä.

Vahtimestari Xxxx Xxxxxxxxxxx on valittanut kaupunginvaltuuston päätöksestä määräajassa Helsingin hallinto-oikeuteen. Xxxxxxxxx on valittanut päätöksestä asianosaisena ja kunnan jäsenenä. Xxxxxxxxx on lisäksi kertonut valituksessa olevansa paikallisen suurvaikuttajan HOK-Elannon asiakasomistaja. Asiakasomistajana Issakainen katsoo omistavansa tai hallitsevansa kiinteää omaisuutta Helsingissä ja Espoossa.

Xxxxxxxxx perustelee asianosaisasemaansa sillä, että hän on Suomen kansalainen ja päätös koskee hänen etuaan ja oikeuttaan päästä vapaasti yhtäläisin perustein julkiseen toimeen.

Hallintolain 11 §:n mukaan hallintoasioissa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.

Kaupunginhallitus kehotti 12.4.2010, § 441 hallintokeskusta julistamaan rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan viran haettavaksi. Virka on ollut haettavana 14.4. – 29.4.2010. Hakuilmoitus on julkaistu kaikissa kaupungin hyväksymissä ilmoituslehdissä ja julkisten kuulutusten ilmoitustaululla.

Xxxxxxxxx ei ole hakenut virkaa, joten hän ei ole asiassa asian-osainen. Xxxxxxxxx esittämät perustelut asianosaisasemalleen eivät ole peruste katsoa, että hänellä olisi asianosaispuhevalta tässä asiassa.

Hallinto-oikeus on aiemmassa päätöksessään 16.4.2007 katsonut, että Xxxxxxxxx oli kunnan jäsen ja tällä perusteella tutkinut Xxxxxxxxx tekemän valituksen kaupunginvaltuuston eräästä aiemmasta valintapäätöksestä, koska Xxxxxxxxx oli tilapäinen osoite Helsingissä päätöksen tekohetkellä. Xxxxxxxxx ilmoittaa valituksessaan saman Helsingissä sijaitsevan osoitteen tilapäiseksi osoitteekseen.

Xxxxxxxxxx ei tässä asiassa kuitenkaan ole valitusoikeutta kunnan jäsenyyden perusteella, koska väestötietojärjestelmän mukaan Xxxxxx-xxx kotikunta on Espoo eikä hänellä ollut tilapäistä osoitetta Helsingissä 2.6.2010. Valituksessa ilmoitettu tilapäinen Helsingissä sijaitseva osoite on väestötietojärjestelmän mukaan ollut Issakaisen tilapäinen osoite 1.12.2004 – 1.12.2008.

Kiinteää omaisuutta omistava tai hallitseva on kuntalain 4 §:n mukaan kunnan jäsen. Issakaisen ilmoittama Osuuskauppa HOK- Elannon asiakkuusomistajuus ei luo Xxxxxxxxxx perusteta valittaa päätöksestä kuntalain 4 §:n perusteella.

Edellä mainituin perustein kaupunginhallitus esittää, että valitus jätetään Helsinkiä koskevilta osin tutkimatta.

Issakaisen valitus on kohdistettu myös Espoon kaupunginvaltuuston erääseen päätökseen. Helsingin kaupungin toimielimillä ei ole puhevaltaa tältä osin, joten kaupunginhallitus toteaa, ettei kaupunki ota kantaa Espoota koskeviin valituksen osiin.

Pöytäkirjanote Helsingin hallinto-oikeudelle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Sauri esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

979 §

LAUSUNTO KOKO UUDENMAAN MAAKUNTAOHJELMAN 2011 - 2014 LUONNOKSESTA

Khs 2010-1246

Esityslistan asia Kj/7

Kj Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan liitolle Koko Uudenmaan maakuntaohjelman 2011 - 2014 luonnoksesta seuraavan lausunnon:

Maakuntaohjelman rooli ja painotukset pääkaupunkiseudun näkökulmasta

Uudenmaan liitto ja Itä-Uudenmaan liitto valmistelevat yhdessä maakuntaohjelman vuosiksi 2011-14. Maakuntaohjelma on tarkoitus hyväksyä molemmissa maakuntavaltuustoissa joulukuussa 2010.

Koko Uudenmaan kattavan maakuntaohjelman laatiminen on merkittävä edistysaskel. Samanaikaisesti maakuntaohjelmatyö on haasteellista Uudellamaalla, jossa valtion osoittamat maakunnan kehittämisen voimavarat ovat rajalliset ja vaatimattomat suhteessa alueen kokoon ja valtakunnalliseen merkittävyyteen. Maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman toimenpiteet tuleekin kohdentaa siten, että toimenpiteiden hyöty on paras mahdollinen käytettävissä oleviin resursseihin nähden. Niiden tulee myös kohdistua siihen, mihin maakuntaohjelmalla pystytään aidosti vaikuttamaan ja johon maakuntaliiton edunvalvontaa tarvitaan.

Uusien ohjelmien ja toimenpidelistausten sijaan maakuntaohjelman painopisteet ja toimintalinjat tulee sovittaa yhteen pääkaupunki-seudulla ja Helsingin seudulla yhteisesti hyväksyttyjen strategisten päämäärien kanssa. Maakunnan kehittämiseen ohjattavat maakuntaliiton rajalliset resurssit ja kehittämisvarat tulee kohdentaa seudulla yhteisesti hyväksyttyjen strategioiden kuten metropolialueen kilpailukykystrategian ja ohjelmien kuten pääkaupunkiseudun koheesio- ja kilpailukykyohjelman hankkeiden toteutukseen ja edunvalvontaan. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä pääkaupunkiseudun johdon kanssa.

Maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman toimenpiteiden tulee

olla yhtenevät metropolipolitiikan ja sitä toteuttavien aiesopimusten hankkeiden kanssa kuten metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi valtion, Helsingin seudun kuntien ja Uudenmaan liiton keväällä 2010 solmiman aiesopimuksen painopisteiden ja hankkeiden kanssa. Samoin maakuntaliiton edunvalvonta- ja ohjelmatyön tulee tukea valtion ja kuntien solmimaa maahanmuuttaja-aiesopimusta ja sen hankkeita.

Arvioitaessa maakuntaohjelman vaikuttavuutta metropolialueella tulee ottaa huomioon, että maakunnan toiminta-alueella on tapahtunut viime vuosina merkittäviä muutoksia. Pääkaupunkiseudun kaupunkien sekä Helsingin seudun kuntien yhteistyötä on tiivistetty myös maankäytön, asumisen ja liikenteen osalta. Seudulle on perustettu uusia merkittäviä toimijoita ympäristöpalvelujen ja joukkoliikenteen järjestämiseen (HSY ja HSL). Päällekkäisyyksien välttämiseksi tulee maakuntaohjelman toimenpiteissä huomioida HSY:n toiminta ja kuntien yhteisesti hyväksymät tavoitteet ympäristökysymyksissä.

Maakuntaohjelmassa tulee sitoutua kuntien ja HSL:n yhteistyössä valmisteltavaan Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan, joka valmistuu vuoden 2011 aikana. Maakuntaohjelmassa ei voida esittää sellaisia toimenpiteitä, jota eivät ole yhdenmukaisia seudullisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kanssa.

Helsingin seudun kuntien yhteinen selvitys kaksiportaisen seutuhallinnon eduista ja haitoista valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä. Selvityksen yhteydessä käydään keskustelua siitä, miten maakunnallinen yleispiirteinen aluesuunnittelu tapahtuisi tiiviissä yhteistyössä muun metropolialueen maankäyttöön liittyvän suunnittelun ja strategisen kehittämisen kanssa. Tässä vaiheessa maakuntaohjelmaluonnoksesta esitetään poistettavaksi toimintalinja 1 Uudistuvan alueen yhteistyö ja alueiden roolit.

Maakuntaohjelman terävöittäminen jatkovalmistelussa

Maakuntaohjelma on maakuntakaavan ohella keskeinen aluekehittämisen ja suunnittelun väline.

Maakuntaohjelman valmistelun tueksi on laadittu maakunnan toimintaympäristöstä ja muutosilmiöistä tausta-aineisto, joka on aiempaa paremmin linjassa kuntien tietojen kanssa. Kunnat tekevät tilasto- ym. tietojen osalta yhä tiiviimpää ja avoimempaa yhteistyötä, jota myös maakunnan liitto voi hyödyntää.

Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntien yhdistyminen näkyy maakuntaohjelman luonnoksessa lähinnä siten, että koko toiminnallisesti yhtenäiselle Uudellemaalle laaditaan yhteistä maakuntaohjelmaa. Yhdistäminen avaa kuitenkin myös uusia sisällöllisiä mahdollisuuksia niin yhdyskuntarakenteen kuin alueellisen kehittämisenkin osalta: maakuntarajan poistuminen mahdollistaisi aiempaa paremmin nykyrakennetta tasapainottavan rannikon suuntaisen kehityskäytävän nostamisen kehittämistoimenpiteiden fokukseen. Näiltä osin maakuntaohjelmaa on perusteltua tarkentaa niin johdannon, kehittämisen lähtökohtien kuin ensimmäisen toimintalinjankin osalta.

Maakuntaohjelmaluonnoksen johdanto-osassa on viitattu maakuntakaavatyön yhteydessä valmisteltuihin rakennemalleihin, mutta ei tuoda selkeästi esille sitä, että rakennemallit ovat osa maakuntakaavatyön lähtökohta-aineistoa. Rakennemallit eivät ole itsenäinen suunnitelma eikä niillä sellaisenaan voi olla vaikutusta muuhun suunnitteluun tai aluekehittämiseen. Vasta varsinainen oikeusvaikutteinen maakuntakaava voi olla asiakirja, jonka suhteen maakuntaohjelmaa yhteen sovitetaan. Tätä suunnitelmien suhdetta ja keskinäistä roolia on tekstissä aiheellista täsmentää.

Maakuntaohjelmaluonnoksessa esitetyt toimenpiteet ovat joiltain osin varsin eritasoisia: toisaalta toimenpiteeksi on listattu yhteisen tahtotilan rakentamista ja toisaalta nostettu esiin yksittäisiä hankkeita ja hanke-ehdotuksia kuten Kehä III:n perusparannushankkeen jatkaminen tai Hanko-Hyvinkää ‑radan sähköistäminen. Toimenpiteiden yhteismitallistaminen ei ole ymmärrettävästi kaikilta osin mahdollista, mutta jatkossa on syytä harkita eri aluekehittämisasiakirjojen roolia ja pyrkiä selkeyttämään tavoitteiden, toimenpiteiden ja hankkeiden esittämistarkkuutta ja tasoa kussakin asiakirjassa. Toimenpide-ehdotukset tulee priorisoida siten, että lähivuosien kannalta vaikuttavuudeltaan tärkeimmät toimenpiteet saavat riittävästi resursseja.

Jatkotyössä tulisi myös selkeämmin analysoida maakuntastrategioiden ja -ohjelman suhdetta valtakunnallisiin ja kunnallisiin strategioihin ja kehittämishankkeisiin. Lisäksi verkostotyön kenttä tulisi nähdä laajempana niin, että myös muut kuin julkishallinnon toimijat otettaisiin huomioon.

Kaupunginhallitus katsoo, että näin monimuotoiselle ja laajalle alueelle on haasteellista laatia sellainen maakuntaohjelma, joka sitouttaisi kaikenlaisia kuntia. Uudellamaalla ja maakuntaohjelmassa on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota pääkaupunkiseudun rooliin koko maakunnan kehityksen moottorina ja panostaa sen erityistarpeisiin. Helsingin ja pääkaupunkiseudun erityispiirteitä ovat muun muassa vieraskielisen väestön ja yli 65-vuotiaiden yhä kasvava määrä, asuntotuotantotarjonnan ongelmat ja ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden suuri määrä, jotka asettavat erityisen suuret haasteet etenkin terveys- ja sosiaalihuollolle, koulutuspalveluille ja infrastruktuurin rakentamiselle.

Maakuntaohjelmaluonnoksen tarkastelu toimintalinjoittain

Uudistuvan alueen yhteistyö ja alueiden roolit (toimintalinja 1)

Maakuntaohjelmaluonnoksessa mainitaan kuntien nykyisiä toiminnallisia yhteistyöalueita, mutta samalla todetaan esitysten tarkentuvan vasta lausuntojen perusteella. Linjausten puuttumista voidaan pitää ymmärrettävänä, koska parhaillaan käynnissä on useita kunta- ja palvelurakenteisiin liittyviä selvityksiä, jotka vaikuttavat koko maakunnan tulevaisuuteen, kuten Helsinki-Vantaa-selvitys, kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys sekä metropolialueen kansainvälinen kilpailukykytutkimus.

Kaupunginhallitus viittaa jo edellä lausuttuun ja ehdottaa, että maakuntaohjelmaluonnoksesta poistetaan toimintalinja 1 Uudistuvan alueen yhteistyö ja alueiden roolit.

Metropolimaakunnan kilpailuetu (toimintalinja 2)

Edellä on jo todettu, että tässä toimintalinjassa tulee lähtökohtana ottaa huomioon metropolialueen kilpailukykystrategia ja siitä solmittu aiesopimus, johon Helsingin seudun kunnat ja valtio ovat yhdessä sitoutuneet.

Toimintalinjan otsikon ja sisällön suhde on jossain määrin jäsentymätön, sillä otsikko viittaa maan sisäiseen asetelmaan ja metropolialueen keskittymäetuun kansallisessa yhteydessä sekä tämän edun potentiaaliin maakunnan kehittämisessä, kun taas esittelytekstissä nostetaan esiin kilpailutilanne muiden metropolialueiden kanssa, millä selvästi viitataan kansainväliseen kilpailuun. Jatkotyöskentelyssä on aiheellista selkeyttää kilpailuedun hyödyntämisen ja kilpailukyvyn ylläpidon ja kehittämisen osalta niin näiden välistä käsitteellistä eroa kuin keskinäistä riippuvuussuhdettakin.

Ehdotetun toimintalinjan tavoitteet liittyvät logistiikkaan, energiaratkaisuihin, yritysmyönteisyyteen, osaamisen vahvistamiseen ja innovatiiviseen ympäristöön. Näin ollen kyseessä on erittäin monitahoinen kokonaisuus, jota on tarpeen tarkemmin rytmitellä ja priorisoida.

Toimintalinjaehdotuksessa viitataan luovien alojen ja kulttuurin merkitykseen metropolin kilpailukyvylle. Helsinki on jo sisällyttänyt kulttuurin ja luovat alat osaksi elinkeinopolitiikkansa toimenpiteitä, joita toteutetaan osana YritysHelsingin palveluita. Luovien alojen kehityksen tukemisen ohella on pidettävä huolta myös vakiintuneiden ja ns. perinteisten toimialojen sekä muiden nousevien alojen toimintaedellytyksistä.

Tavoitteessa 2.2 mainittu World Design Capital 2012 Helsinki (WDC) -

teemavuosi avaa uusia mahdollisuuksia laajasti eri alojen yritystoiminnalle ja esimerkiksi kuntien järjestämien palveluiden kehittämiselle.

Kasvuyritykset ovat Uudellamaalla tärkeä teema ja niiden työllisyysvaikutukset merkittäviä. Potentiaaliset kasvuyritykset on huomioitu muunmuassa YritysHelsingin palvelutarjonnassa.

Kaupunginhallitus esittää, että seudun toimiminen maan innovaatiotoiminnan keskittymänä ja osaamisen vahvistaminen tulisi nostaa maakuntaohjelmassa nykyistä vahvemmin ja terävämmin esille, sillä se on erittäin tehokas keino vaikuttaa yhteiskunnassa laaja-alaisesti sekä taloudelliseen tuottavuuteen että yksilölliseen hyvinvointiin. Alueen korkeakoulujen kanssa tehtävä yhteistyö ja verkottuminen tulisi myös nostaa esille.

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että koulutuspaikkoja tulisi lisätä erityisesti Helsingissä, sillä helsinkiläisnuoria jää ulkopuolelle ammattioppilaitoksista enemmän kuin naapurikunnissa, koska Helsingin ammattioppilaitospaikoista kolmannes täyttyy muilla kuin helsinkiläisillä. Helsingin erityisasema tulisi siis huomioida aloituspaikkamäärissä.

Ammattioppilaitoskoulutuksen kehittäminen tulisi olla ohjelmassa painopisteenä. Opintojen hidastumisen ja keskeyttämisen ehkäisyssä tärkeää on riittävä ja oikea-aikainen tuki. Oppilaitoksissa tulisi työskennellä myös erityisesti maahanmuuttaja-opiskelijoiden tukemiseen koulutettuja opinto-ohjaajia. Lisäksi tulisi tiivistää työelämäyhteyksiä ja kehittää työpaikoilla työpaikkaohjausta sekä lisätä ammatillisiin opintoihin valmentavaa koulutusta etenkin maahanmuuttajataustaisille nuorille, mutta myös muille koulussa heikommin menestyneille.

Ohjelmaluonnoksessa on esitetty myös oppisopimuskoulutuksen lisäämistä. Ensisijaisesti tulisi kuitenkin lisätä ammattioppilaitospaikkoja ja vasta toissijaisesti oppisopimuspaikkoja. Oppisopimuskoulutuksella yhteiskunnan koulutusvastuuta ja kustannuksia siirretään yrityksille ja kunnille.

Asukkaiden hyvinvointi ja palveluiden edellytykset (toimintalinja 3)

Hyvinvointipalvelut ja niiden edellytysten turvaaminen on kuntien keskeisiä tehtäviä.

Tämän toimintalinjan osalta maakuntaohjelmaluonnos voi lähinnä edunvalvontanäkökulmasta kirjata palveluista vastaavien kuntien ja kuntayhtymien tavoitteita ja toimia laajassa toimintakentässä. Kolme esitettyä tavoitetta, 3.1 Hyvinvointi- ja kulttuuripalvelujen turvaaminen ja kehittäminen, 3.2 Terveyden edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sekä 3.3 Nuorten syrjäytymisen ehkäisy ovat tärkeitä, mutta myös jatkuvasti työn kohteena olevia teemoja, joihin maakuntaohjelman kautta on vaikea saada lisätukea.

Suhteellisen hyvinvoivan Uudenmaan alueen kunnillekin on haaste, kuinka hyvinvointipalveluiden vaatima rahoitus varmistetaan ja

niiden kehittämistä jatketaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että ehdotetussa toimintalinjassa esitetyt toimenpiteet ovat yhteneväisiä Helsingin terveyskeskuksen strategiasuunnitelman kanssa ja monia mainittuja toimia toteutetaan jo.

Maakuntaohjelmaluonnoksessa esitettyjä kehittämistavoitteita työstetään parhaillaan myös valtakunnallisissa kehittämishankkeissa, joissa Uudenmaan kunnat ovat mukana. Näistä tärkein on sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen kehittämishanke (KASTE). Maakuntaohjelmaa varten tulisikin arvioida, mikä on maakuntien rooli suhteessa valtionhallinnon ja kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin. Olisi myös hyödyllistä selvittää, miten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisrahoitusta tulisi kehittää.

Toimintalinjan toimenpiteissä esitetään mm. sähköisten palveluiden kehittämistä helpottamaan asiointia ja palveluiden saatavuutta. Nopea sähköisten palvelujen lisääminen voi lisätä myös eriarvoisuutta ja syrjäytymistä, mikäli samanaikaisesti ei kehitetä riittäviä ohjaus- ja tukipalveluja. Etenkin vanhukset, maahanmuuttajat ja vähävaraiset jäävät herkästi tietoyhteiskunnan ulkopuolelle. Toimenpiteissä tulisikin olla ratkaisuja IT -osaamisen vahvistamiseen.

Työvoiman saatavuuden helpottamiseksi yhdeksi ratkaisuksi esitetään maahanmuuttajien rekrytointia. Ulkomailta tai jo täällä asuvien maahanmuuttajien rekrytointi liittyy paitsi odotettavissa olevan työvoiman niukkuuden korvaamiseen, myös osaamispohjan vahvistamiseen. Maahanmuuttajia ei tarvita vain osaavaksi työvoimaksi Suomessa toimivien yritysten palvelukseen, vaan myös uuden yritystoiminnan käynnistäjiksi, työllistäjiksi ja globaalien verkostojen ylläpitäjiksi. Globalisaatio aiheuttaa haasteita myös julkisten palvelujen järjestämiselle. Elinkeinoelämän elinvoimaisuus on riippuvaista pääkaupunkiseudun vetovoimaisuudesta osaavan työvoiman suhteen. Tavoitteena tulisi olla löytää toimenpiteitä Uudenmaan vetovoiman lisäämiseksi.

Maahanmuuttajien rekrytoinnin suurimpana esteenä ovat maahanmuuttajien riittämätön suomen kielen taito, matalahko koulutustaso ja muualla suoritettujen tutkintojen vastaamattomuus. Suomalainen koulutusjärjestelmä ei välttämättä palvele maahanmuuttajien pätevöitymistarpeita. Uudellamaalla tarvitaan hankkeita, joissa tuotetaan pätevöittävää täydennyskoulutusta maahanmuuttajille, nostetaan suomen kielen osaamistasoa ja kehitetään ohjausta esim. korkeakoulujen opintoneuvonnassa. Maahanmuuttajien kouluttamiseen on kehitettävä uusia koulutusmalleja, jossa heidän erityistukitarpeensa on otettu huomioon.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteisenä tavoitteena on nostaa maahanmuuttajien osuus kaupungin työntekijöistä vastaamaan heidän osuuttaan kaupungin väestöstä sekä varmistaa osaavan henkilöstön riittävyys myös tulevaisuudessa. Pääkaupunkiseudun kaupungit toteuttavat mm. Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön – Mukaan! -hanketta, joka tarjoaa tietoa ja oivalluksia siitä, miten työyhteisöissä ja asiakastyössä voidaan hyödyntää monimuotoisuutta, edistää yhdenvertaisuutta sekä ehkäistä ja vähentää syrjintää. Päämääränä on juurruttaa monikulttuurisuus kaupunkien jokapäiväiseen toimintaan onnistuneen johtamisen avulla. Tätä työtä jatketaan ohjelmakaudella.

Maakuntaohjelmaluonnoksessa esitetään toimenpiteenä myös opiskelijoille laaja-alaisen työelämään tutustumisen järjestämistä ja koulutuksen lähentämistä työelämään. Parhaan mahdollisen hyödyn saamiseksi työelämäjaksojen suunnittelua olisi kehitettävä ja työpaikkaohjauksen laatua nykyisestään parannettava.

Ohjelmaluonnoksessa todetaan yhdeksi Uudenmaan erityispiirteeksi kasvava nuorisotyöttömyys ja nuorten syrjäytyminen. Koulupudokkaiden ja nuorten syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi on panostettava siihen, että peruskoulun päättäneillä nuorilla olisi ensisijainen mahdollisuus tulla valituksi myös ammatilliseen koulutukseen. Julkisen, yksityisen sekä kolmannen sektorin toimijoiden yhteistyönä tulee kehittää uudenlaisia toimintamenetelmiä, jotta nuorille saadaan taattua koulutus- ja työllisyyspolku ja näin ehkäistä syrjäytymistä. Nuorten työttömyyden ja ns. vaikeasti työllistyvien osuuden kasvun estämiseksi tulisi ammatillisia koulutuspaikkoja lisätä ja kohdistaa ne työllistäville aloille alueen elinkeinoelämän ja kuntien tarpeeseen.

Työpajakoulutuksen ei odoteta ratkaisevan nuorten syrjäytymisongelmaa. Työpajoilla ei voi opiskella tutkintoon ja ne ovat vain joidenkin harvojen mahdollisuus. Lisäksi työpajatoiminta on kallista; Helsingissä yksi pajapaikka maksaa 10 kertaa enemmän kuin ammattioppilaitospaikka. Uusilla koulutusmalleilla, kuten esim. Helsingissä suunnitteilla oleva työkoululla, voidaan auttaa tiettyjä erityisryhmiä, mutta rajallisin määrin. Jos halutaan vaikuttaa koko nuorisoikäluokkaan, parhaat tulokset saavutetaan, jos tarjolla on riittävästi koulutuspaikkoja Helsingin ja pääkaupunkiseudun ammatillisissa oppilaitoksissa.

Pääkaupunkiseudulla syrjäytymisriski ei koske vain maahanmuuttajanuoria. Lukumääräisesti suurempi ryhmä yhteiskunnasta syrjäytyneitä ovat suomalaisnuoria ja he ovat keskeinen riskiryhmä. Syrjäytymisvaarassa ovat myös yhä kasvavassa määrin kokonaisia perheitä, jossa tukea tarvitsevat sekä perheen vanhemmat että lapset.

Metropolialueen keskeinen kilpailuvaltti kansainvälisessä mielessä on turvallisuus. Turvallisuus on tulosta järjestelmällisestä eriarvoisuuden torjuntatyöstä. Erityisesti Helsingissä vuokratalojen sijoittaminen hajautetusti on vähentänyt lähiöiden ongelmien kasaantumista. Asumisen eri hallintamuotojen tasainen jakautuminen myös tulevaisuudessa metropolialueen kaikissa kunnissa on ensiarvoisen tärkeää. Jokaisen kunnan tulee osallistua myös tuetun vuokra- ja erityisryhmien asumisen kaavoitukseen ja rakentamiseen. Vain näin voidaan estää alueellista segre-gaatiota.

Turvallisuusnäkökulmat tulisi sisällyttää maakuntaohjelmasuunnitteluun laaja-alaisesti. Maakuntaohjelmaluonnoksesta puuttuu maakunnallisten turvallisuustekijöiden tunnistaminen eikä yhteyksiä valtakunnallisiin turvallisuusstrategioihin ja -ohjelmiin ole otettu huomioon. Turvallisuus- ja riskitekijät olisi jalkautettava myös maakuntatoimijoiden arjen tehtäviin.

Alue- ja yhdyskuntarakenne ja ympäristö (toimintalinja 4)

On tärkeää, että maakuntasuunnittelussa sitoudutaan monipuolisen kuntayhteistyön tuloksiin. Näin tehostetaan samalla koko maakunnan vaikuttavuutta.

Helsingin kaupungin asunto- ja maapoliittiset keskipitkän aikavälin päämäärät ovat lähes yhteneväisiä maakuntaohjelmaluonnoksen

2011 - 2014 kanssa. Maakuntaohjelmassa ei ole kuitenkaan huomioitu erityisryhmien, kuten kehitysvammaisten, asunnottomien ja työelämän jo lopettaneiden vanhusten asumista. Heillekin tulee taata kohtuuhintaista, asianmukaista ja tervehdyttävää asumista nivoutuen muuhun yhdyskuntarakenteeseen. Väestön ikääntyessä ja yhteiskunnan voimavarojen rajoittaessa laitoshoidon kasvattamista on erityisen tärkeää parantaa myös olemassa olevan rakennuskannan liikkumisesteettömyyttä. Olemassa olevien ja uusienkin alueiden rakentumisessa on tarkasti huolehdittava monipuolisesta ja eri asumismuotoihin tukeutuvasta asuntotarjonnasta. Tällä tavoin voidaan pienentää sosiaalisia eroja ja turvata aidosti kansainvälinen ilmapiiri. Uudestamaasta tulee rakentaa monipuolinen ihmisten moniarvoisuutta kunnioittava metropolialue.

Turvatakseen maakuntasuunnitelman mukaisessa perusvaihtoehdossa esitetyn vuosittaisen asuntotarpeen n. 12 000 asuntoa vuosittain, on jo nyt luotava edellytykset asuntovolyymien radikaaliin nostamiseen. Asuntovolyymien kärjessä tulee monipuolisen asuntotarjonnan vuoksi olla vuokra-asuminen. Vuokra-asumisen kirjo palvelee ja tukee niin työperäisen maahanmuuton, maamme sisäisen muuttoliikenteen kuin erityisasumisen tarpeita. Asumisen kalleus ja omaan elämäntilanteeseen sopivien asuntojen puute, on ratkaiseva jarru Uudenmaan kehittymiselle. Turvaamalla riittävästi monipuolista ja houkuttelevaa asuntokantaa, voidaan Uudellemaalle houkutella työntekijöitä ja yrityksiä sekä Suomesta että ulkomailta.

Maakuntaohjelmassa tulee entisestään korostaa rakennusten ja yhdyskuntien energiatehokkuuden huomattavaa parantamista, uusiutuvien energialähteiden käyttöönoton edistämistä ja asumisvolyymien takaamista. Toimintalinjoihin tulisi kuulua sekä energiatehokkuuden että materiaalitehokkuuden sekä ilmansuojelun että ilmastonsuojelun ja vielä kustannustehokkuuden huomioiminen. Maakuntaohjelman tavoitteeseen 4.5 ” Rakentamisen energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut” liitetyt toimenpiteet ovat oikeansuuntaisia. Kuntakaavoituksen energiatehokkuustietämyksellä on suuri merkitys energiansäästön ja ilmastonmuutoksen torjunnan onnistumisessa. Perusedellytykset energiatehokkaalle rakentamiselle luodaan kaavoitusvaiheessa. Tavoitteen 4.5 (Rakentamisen energiatehokkuus ja uudet energiaratkaisut) toimenpide 1 tulee kuitenkin muuttaa muotoon: Kehitetään kaikille uusille asuinalueille soveltuvia kestäviä energiaratkaisuja. Lisäksi alueellisen yhteistyöryhmän perustamista koskeva toimenpide (tavoite 4.5, toimenpide 4) tulee poistaa kokonaan.

Eheän yhdyskuntarakenteen ja laadukkaan elinympäristön (tavoite 4.1) toimenpiteissä tuodaan esiin Sipoonkorven kansallispuiston toteuttamisen edistäminen ja Sipoonkorven alueen suunnittelu osana maakunnallista virkistysalueverkostoa. Sipoonkorven tulevaisuuteen liittyvät epävarmuustekijät hidastavat Helsingin itäosien ja Sipoon eteläosien kehittämistä. Samalla ne heikentävät itäisen Uudenmaan mahdollisuuksia integroitua pääkaupunkiseutuun. Toimenpidettä (tavoite 4.1, toimenpide 6) tulee täsmentää siten, että siihen lisätään maininta, jonka mukaan Sipoonkorven alueen rajat osoitetaan kaavoituksen yhteydessä.

Maakuntaohjelmassa tulee ottaa vielä selkeämmin kielteistä kantaa suunnittelemattoman hajarakentamisen suhteen. Suunnittelutarveratkaisujen kautta tapahtuva rakentaminen, mitä Helsingissä ei käytännössä ole, vie metropolimaakunnan voimavaroja vikasuuntaan. Liikenne, kunnalliset ja kaupalliset palvelut ja ilmastonmuutoksen torjunta ovat kaikki tekijöitä, joiden järkiperäinen hoitaminen vaikeutuu sitä mukaa, kun yhdyskuntarakenne hajautuu.

Kaupunginhallitus katsoo, että maakuntaohjelmassa on tuotava selkeämmin esille, miten maakuntaohjelmaa laadittaessa on otettu huomioon valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueiden kehittämistavoitteista. Valtioneuvoston 13.11.2008 tarkistamat valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat tulleet voimaan 1.3.2009. Keskeisimmät tarkistukset koskevat ilmastonmuutoksen huomioon ottamista sekä Helsingin seudun maankäyttöä. Erityisesti Helsingin seudun maankäyttö tulee nostaa esiin omana kysymyksenään. Uudenmaan kattavan maakuntakaavan lisäksi uusi lainsäädäntö edellyttää pääkaupunkiseudun yhteistä yleiskaavaa.

Kuntien välistä yhteistyötä maankäytön suunnittelussa tarvitaan myös sellaisten liikuntamuotojen osalta, jotka ovat ongelmallisia ja kalliita toteuttaa yhden kunnan toimesta. Tällaisia toimintoja ovat esimerkiksi ammunta, golf, hiihtolajit, moottoriurheilu, ratsastusreitit ja veneiden talvisäilytys. Parhaillaan ollaan selvittämässä vaihtoehtoisia ampumaradan sijoituspaikkoja pääkaupunkiseudulla. Yhteistyötä tarvitaan myös liikuntamuodoissa ja palveluissa, jotka vaativat palvelujen yhteensovittamista tai yhteistyö tarjoaa muita etuja resurssien yhdistämisessä ja koordinoinnissa.

Tavoitteen 4.2; ”Kestävä ja turvallinen henkilöliikenne” toimenpiteet on ilmaistu yleispiirteisinä ilman täsmentäviä mainintoja varsinaisista hankkeista. Joukkoliikenteen kehittämishankkeita on kuitenkin lueteltu selostustekstissä ja siinä yhteydessä tulee mainita myös pääkaupunkiseudun poikittaisten joukko/raideyhteyksien tarve ja Jokeri-linjojen suunnittelutilanne. Tavoitteen ensimmäisessä toimenpiteessä maininta kevyen liikenteen väylistä on aiheellista korvata maininnalla kävely- ja pyöräilyverkostosta muotoon: ”Kävely- ja pyöräilyverkostoa parannetaan etenkin taajamissa.”

Tavoitteessa 4.3; ”Toimiva väyläverkosto” toimenpiteissä on erikseen nostettu esiin Hanko-Hyvinkää-radan sähköistäminen, vaikka sen voisi katsoa sisältyvän laajempisisältöiseen toimenpiteeseen ”Kehitetään satamien tie- ja raideyhteyksiä”. Radan sähköistämisen nostaminen suurella prioriteetilla toimenpiteiden listalle edellyttäisi perusteluikseen viittausta vaikutusten arviointiin ja yhteiskuntataloudellisiin laskelmiin. Edelleen tavoitteessa 4.3 Kehä III:n perusparannushankkeen ohelle toimenpideluetteloon tulee lisätä myös maininta: ”Jatketaan Kehä I:n ruuhkautuvien kohtien parantamista.” Toimenpiteisiin tulisi lisätä myös Pisara-rata.

Vaikuttavuudeltaan tärkeitä esille nostettavia toimenpide-ehdotuksia ovat myös poikittaisliikenteen kehittäminen (tavoitteet TL 2.1, TL 3, TL 3.1 ja TL 4.2) erityisesti joukkoliikenteen osalta sekä yhdyskuntarakenteen kehittäminen sijoittamalla palvelut niin, että ne ovat kohtuullisessa ajassa saavutettavissa myös julkisilla kulkuvälineillä (tavoite TL 3.1). Pääkaupunkiseudun kehäväylien varret ovat maakunnallisestikin erittäin tärkeät kehittyvinä työpaikka-alueina edellyttäen, että jo nykyisellään hyvin ruuhkautuneet liikenneyhteydet saadaan toimiviksi.

Maakuntaohjelmassa on annettu suuntaviivoja liikenteen tukeutumiseen entistä voimakkaammin raideliikenteeseen. Tätä kehitystä tulisi entisestään tukea.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että Uudenmaan maakuntaohjelman strateginen tavoite 6: "Uusimaa on Suomen ensimmäinen hiilineutraali maakunta ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen edelläkävijä" jää pääasiassa viittauksiksi maakuntaohjelman 2011 - 2014 luonnoksessa. Ehdotetun toimintalinjan toimenpiteiden voidaan katsoa jossain määrin edistävän myös tätä strategista tavoitetta, mutta tavoitteen tärkeyden huomioon ottaen sen tulisi saada vahvempaa huomiota joko omana toimintalinjanaan tai selkeämmin toimintalinjan 4 tavoitteissa ja toimenpiteissä.

Pöytäkirjanote Uudenmaan liitolle, hallintokeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä lauta- ja johtokunnille.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Bryggare esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Lahti Tanja, hallintosihteeri, puhelin 310 36016

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 26

980 §

30.8.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011-2013

Khs 2010-1212

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän alustavasta toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2011 – 2013 kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki edellyttää HSY:ltä toiminnan tehostamista vähintään omistajakaupunkien talouteen kohdistettavia tehostamis- ja säästötoimia vastaavasti.

Kaupunginhallitus toteaa, että HSY:n perustamisen lähtökohtana on ollut yhteiseen seudulliseen organisaatioon liitettyjen vesihuollon, jätehuollon sekä seutu- ja ympäristötiedon tehtävien hoitaminen aiempaa asiakaslähtöisemmin ja tehokkaammin.

Toimintojen yhdistämisen keskeinen tavoite, synergiahyötyjen aikaansaaminen, ei näy riittävästi taloussuunnitelmakauden kustannuskehityksessä. Vähimmäistavoitteena tulee olla kustannustason muutosta vastaavien kustannussäästöjen aikaan saaminen, jotta vältytään tariffien yhtenäistämissuunnitelman lisäksi kaavailluista tariffien vuosittaisista inflaatiotarkistuksista.

Taloussuunnitelma perustuu HSY:n hallituksen hyväksymään tariffien yhtenäistämissuunnitelmaan. Suunnitelman mukaan vesihuollon tariffien nousu Helsingissä on selvästi korkeampi kuin vesilaitosten yhdistymisen yhteydessä arvioitiin. Korotuksia voidaan pitää hyväksyttävänä investointien, erityisesti verkoston saneerausinvestointien rahoittamiseksi.

Jätehuollon maksujen osalta korotukset vuodelle 2011 ovat varsin maltilliset. Jätehuollon toimintakulujen kasvua (3,7 % vuonna 2011) tulee kuitenkin kyetä rajoittamaan.

Taloussuunnitelmakauden investointitaso varsinkin vesihuollon osalta on merkittävästi nykyistä korkeampi. Kun suunnitelman mukaan investoinneista yli puolet rahoitetaan lainarahoituksella, tulee investointiohjelmaa tarkastella kriittisesti lainarahoituksen kurissa pitämiseksi.

Lisäksi kaupunginhallitus kiinnittää huomiota taloussuunnitelman sisällöllisiin kehittämistarpeisiin. Suunnitelmaan tulee lisätä toiminnan tehokkuutta ja taloutta kuvaavia tunnuslukuja. Taloussuunnitelmaan tulee jatkossa sisällyttää myös toimialakohtaiset rahoituslaskelmat mm. tariffikorotusten, investointien rahoituksen ja omistajille maksettavien tuloutusmahdollisuuksien arvioimiseksi.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

981 §

30.8.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HSY:N VESIHUOLLON SEUDULLISESTA INVESTOINTISTRATEGIASTA JA INVESTOINTIOHJELMASTA VUOSILLE 2010-2019

Khs 2010-860, 2010-861

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle vesihuollon seudullisesta investointistrategiasta ja investointiohjelmasta vuosille 2010 - 2019 seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus toteaa, että seudullisen investointistrategian merkitys on keskeinen kaupunkien vesihuollon yhdistämiselle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa. Investointitarpeiden seututason tarkastelun avulla tulee kyetä merkittäviin synergioihin investointien suunnittelussa ja toteutuksessa.

Nyt laadittu ensimmäinen vesihuollon seudullinen investointistrategia antaa selkeän kuvan pääkaupunkiseudun vesihuollon pitkän aikavälin investointitarpeista. Synergiahyötyjen tulee näkyä strategiakauden investointiohjelmia jatkossa tarkistettaessa.

Investointistrategia on laadittu noudattaen vesilaitosten yhdistämisen yhteydessä hyväksyttyjä periaatteita. Niihin Helsingillä ei ole huomautettavaa.

Investointiohjelman 2010 - 2019 verkostojen laajennusinvestointien mitoitus asuntopoliittisen aiesopimuksen pohjalta on oikea lähtökohta. Vuosien 2010 - 2012 osalta investointitaso perustuu kuitenkin jonkin verran asuntopoliittista aiesopimusta alempaan asuntorakentamisen tasoon. Tämä perustuu näkemykseen, että asuntorakentaminen jää alle aiesopimuksen tavoitteen. Investointiohjelmaa tulee varautua tarkistamaan toteutuvan asuntorakentamisen edellyttämälle tasolle. Verkostojen laajennusinvestoinnit tulee kohdentaa ja ajoittaa yhteen katu- ja muiden infrastruktuuri-investointien kanssa.

Helsingin kannalta on erityisen tärkeää, että saneerausinvestointien taso ylläpidetään jatkuvasti vesi- ja viemäriverkoston toimintavarmuuden turvaamisen edellyttämällä tasolla. Investointiohjelman 2010 - 2019 mukaan verkostosaneerausta ei kyetä kyseisellä kaudella toteuttamaan aivan tarvetta vastaavasti kaudelle ajoittuvien mittavien laitosinvestointien vuoksi. Ikääntymistä vastaava saneeraustaso saavutetaan vasta seuraavalla vuosikymmenellä, mutta vuosittainen saneeraustaso nousee jonkin verran nykyisestä myös kaudella 2010 - 2019. Tavoitteena tulee olla vesi- ja viemäriverkostojen kuntoa vastaavan saneeraustason saavuttaminen myös kaudella 2010 - 2019. Mikäli investointiohjelman 2010 - 2019 laajennusinvestointien mitoitus osoittautuu ylisuureksi, tulee vapautuvat resurssit kohdistaa verkostojen saneeraukseen.

Investointistrategiasta puuttuu investointien rahoitusta koskeva tarkastelu, mistä syystä investointien kokonaistasoon ja mahdollisuuteen korottaa tasoa saneerausinvestointien lisäämiseksi on mahdoton arvioida. Jatkossa investointistrategiaan tuleekin liittää investointien rahoitusta (tulorahoitus/lainarahoitus) koskeva tarkastelu ainakin keskipitkän aikavälin investointiohjelman osalta.

Haja-asutuksen vedenjakeluun ja viemäröitiin ei investointiohjelmaan 2010 - 2019 sisälly lainkaan investointeja Helsingin alueelle. Kuitenkin myös Helsingissä on merkittävää tarvetta liittää haja-asutusalueita keskitetyn vesihuollon piiriin. Investointistrategian perustana on Helsingin voimassa oleva vesihuollon kehittämissuunnitelma, joka on laadittu vuonna 2003. Tuon jälkeen on mm. Östersundomin alue liitetty Helsinkiin ja myös saariston asemakaavoitus on edennyt. Osa Östersundomin alueesta tulee maankäytön toteutumisen lopputilanteessakin jäämään haja-asutustyyppiseksi. Mm. näistä syistä Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen on tarpeen, jotta turvataan Helsingin tasapuolinen kohtelu haja-asutustyyppisten alueiden vesihuoltoverkostojen investointien kohdentamisessa.

Helsingin vesihuollon kehittämissuunnitelman päivittäminen tulee tehdä yhteistyössä kaupungin kanssa seudullisen vesihuollon kehittämissuunnitelman laatimisen yhteydessä. Vesihuollon seudullisen kehittämisohjelman laatiminen tulee puolestaan ajoittaa niin, että se on käytettävissä investointisuunnitelmaa kahden vuoden kuluttua tarkistettaessa.

Investointistrategiasta puuttuu hulevesiviemäröintiä koskeva tarkastelu. Strategiaa tulisi täydentää tältä osin ottaen huomioon valmisteilla olevan vesihuoltolain muutokset hulevesiviemäröinnin järjestelyihin ja sen mahdolliset vaikutukset pitkän aikavälin investointistrategiaan.

Lisäksi kaupunginhallitus korostaa kaupungin ja HSY:n yhteistominnan merkitystä vesihuollon kehittämisessä, investointien suunnittelussa ja toteutuksessa. Yhteistyön tulee olla erityisen tiivistä kaavoituksesta ja maankäytöstä sekä katu- ja kunnallistekniikan rakentamisesta vastaavien kaupungin organisaatioiden kanssa. Verkostojen laajennus- ja saneerausinvestoinnit tulee sovittaa yhteen Helsingin katu- ja puistorakentamisen investointiohjelman kanssa.

Pöytäkirjanote ja kopiot liitteenä olevista lausunnoista HSY:lle.

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan asiat 10 ja 11 esityslistan viimeisinä asioina.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 9

982 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 30.8.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

983 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

984 §

30.8.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN ALUSTAVASTA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011 - 2013

Khs 2010-1132

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymän alustavasta taloussuunnitelmasta 2011 – 2013 seuraavan lausunnon:

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän alustavan taloussuunnitelman mukaan Helsingin maksettavaksi tuleva kuntaosuus vuonna 2011 olisi 162,2 milj. euroa. Kasvu vuoden 2010 talousarviosta on 17,5 milj. eroa (12,1 %).

Kaupunginhallituksen hyväksymässä vuoden 2011 talousarvioraamissa HSL:n kuntaosuus on 149,9 milj. euroa. Raami perustui HSL:n taloussuunnitelmaan 2010 – 2012. Raamista puuttui HKL:n vielä tänä vuonna HSL:lle maksama osuus 1,9 milj. euroa. Tarkistettu raami vuodelle 2011 on 151,8 milj. euroa. Tarkistetun raamin mukainen kuntaosuuden kasvu vuodesta 2010 on 7,0 milj. euroa (4,9 %).

Jo raamin mukainen kuntaosuuden kasvu poikkeaa täysin linjauksista, joita kaupungin talousarvion valmistelussa muilta osin on välttämätöntä noudattaa kaupungin talouden tasapainottamiseksi. Kuntaosuutta ei ole taloustilanne huomioon ottaen mahdollista kasvattaa yli raamin.

Kuntayhtymän on tehostettava toimintaansa kaupungin talouteen kohdistettavia tehostamis- ja säästötoimia vastaavasti. Kuntayhtymän perustamisen mahdollistamien synergiahyötyjen tulee näkyä myös kustannuskehityksessä. Kaupunginhallitus korostaa näiden toimien ensisijaisuutta talouden tasapainottamisessa.

Helsingin valtuustostrategian tavoitteen mukaan joukkoliikenteen, pyöräilyn ja jalankulun yhteenlaskettua kulkumuoto-osuutta tulisi nostaa prosenttiyksikön verran vuodessa vuoteen 2012 mennessä. Tämän tavoitteen saavuttaminen on vallitsevassa taloustilanteessa erittäin vaikeaa. Tavoitteen saavuttamisen kannalta on parempi nostaa lippujen hintoja kuin heikentää joukkoliikenteen palvelutasoa. Taloussuunnitelmassa esitetty tariffin korotus on kuitenkin liian suuri. Jos liikennettä kuitenkin joudutaan karsimaan, tulee tämä tehdä supistamalla tarjontaa kysyntään perustuen ja kohdistamalla tämä tarkastelu kaikkiin liikennemuotoihin.

Helsingin kaupunki edellyttääkin, että HSL sopeuttaa taloutensa tarkistetun raamin mukaisen kuntaosuuden puitteisiin ensisijaisesti toimintojaan tehostamalla, toissijaisesti tariffeja korottamalla ja kolmanneksi palvelutarjontaa karsimalla.

HSL:n alustavan taloussuunnitelman mukaan Helsingin subventioaste (kuntaosuudella katettu osuus Helsingille kohdistuvista kustannuksista) kasvaa vuosi vuodelta. Kun subventioaste vuonna 2010 on 50,1 %, on se vuonna 2013 jo 52,1 %.

Kuntaosuuden suhteellisen osuuden kasvattaminen HSL:n toiminnan rahoituksessa ei ole perusteltua eikä taloudelliset näkymät huomioon ottaen Helsingin osalta mahdollista.

HSL on budjetoinut vuodelle 2011 kaupungille maksettavia infran käyttömaksuja yhteensä 61,1 milj. euroa. Lisäksi HSL on budjetoinut ostavansa muita infrapalveluja 1,9 milj. euroa. Muissa infrapalveluissa ovat mukana korvaukset joukkoliikenteen infolaitteista ja -järjestelmistä ja lippuautomaateista. Muut infrapalvelut eivät ole HSL:n perussopimuksen mukaan varsinaista joukkoliikenneinfraa, joten ne tulee käsitellä HSL:n budjetissa erillisinä kustannuksina.

Taloussuunnitelman raporttia tulisi kehittää parantamalla taloussuunnitelman informatiivisuutta lisäämällä suunnitelmaan taloutta, toiminnan laatua ja tehokkuutta kuvaavia tunnuslukuja sekä täydentämällä numeroaineiston perusteluja.

Kaupunginhallitus korostaa, että on tärkeä toimia valtion suuntaan valtion tariffituen korottamiseksi suurten kaupunkien joukkoliikenteelle.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle ja liikennelaitos -liikelaitokselle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lehtipuu, jäsen Kantola ja jäsen Rissanen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisätään seuraava kappale:

Kaupunginhallitus korostaa, että on tärkeä toimia valtion suuntaan valtion tariffituen korottamiseksi suurten kaupunkien joukkoliikenteelle.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisäksi jäsen Moisio teki jäsen Ylikahrin kannattamana seuraavat kaksi vastaehdotusta:

1) Lausunnon neljännen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Kaupunginhallitus korostaa näiden toimien ensisijaisuutta talouden tasapainottamisessa.

2) Lausunnon viidennen kappaleen toiseksi viimeiseksi virkkeeksi lisätään seuraava virke:

Taloussuunnitelmassa esitetty tariffin korotus on kuitenkin liian suuri.

Vielä jäsen Pajamäki teki jäsen Bryggaren kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisätään seuraava kappale:

Samalla kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin sisäisen joukkoliikenteen lipunhintoihin ei tule tehdä reaalista hinnankorotusta.

Ensimmäisessä suoritetussa äänestyksessä laitettiin vastakkain jäsen Moision toinen vastaehdotus ja jäsen Pajamäen vastaehdotus. Äänestyksessä Moision toinen vastaehdotus voitti Pajamäen vastaehdotuksen äänin 10-3. Vähemmistöön kuuluivat Bryggare, Ojala ja Pajamäki.

Toisessa suoritetussa äänestyksessä laitettiin vastakkain esittelijän ehdotus ja jäsen Moision toinen vastaehdotus. Äänestyksessä Moision toinen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 7-5-1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Räty ja Rautava. Bryggare äänesti tyhjää.

Kolmannessa suoritetussa äänestyksessä laitettiin vastakkain esittelijän ehdotus ja Moision tekemä ensimmäinen vastaehdotus. Suoritetussa äänestyksessä Moision ensimmäinen vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 11-1-1 tyhjä. Vähemmistöön kuului Rautava. Bryggare äänesti tyhjää.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

985 §

RAKENTAMISPALVELUN YKSIKÖN JOHTAJA KAUKO NYGRÉNIN EROANOMUS SEKÄ VIRAN TÄYTTÖMENETTELY

Khs 2010-1605

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti, että yksikön johtaja Kauko Nygrénille myönnetään ero rakentamispalvelun talonrakennuksen osaston yksikön johtajan virasta (vakanssinumero 054000) 1.9.2010 lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa rakentamispalvelua käynnistämään viran täyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn.

Vielä kaupunginhallitus päätti määrätä talonrakennuksen osaston yksikön johtajan avoimen viran määräaikaiseksi hoitajaksi suostumuksensa mukaisesti insinööri Kari Haapaniemen 5 427 euron kokonaiskuukausipalkalla 6.9.2010 alkaen siihen saakka kunnes virkaan vakituisesti valittu ottaa tehtävän vastaan, tällä päätöksellä kuitenkin kauintaan 28.2.2011 saakka.

Pöytäkirjanote Kauko Nygrénille, Kari Haapaniemelle, teknisen palvelun lautakunnalle ja rakentamispalvelulle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

986 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

teknisen palvelun lautakunta	2.9.2010
ympäristölautakunta	31.8.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

987 §

POSIVIRE OY:N OSAKKEIDEN MYYNTI JA OSAKASSOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-1561

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti myydä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymälle (HUS) PosiVire Oy:n 52 osaketta kauppahintaan 104 000 euroa.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja kaupungin puolesta allekirjoittamaan liitteenä olevat kauppakirjan ja osakassopimuksen sekä oikeuttaa oikeuspalvelut sopimaan niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia ja allekirjoittamaan kauppaan liittyvät mahdolliset muut asiakirjat.

Pöytäkirjanote PosiVire Oy:lle, HUS:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

988 §

LAUSUNTO UUDENMAAN PÄIHDEHUOLLON KUNTAYHTYMÄN TOIMINNAN KEHITTÄMISESTÄ

Khs 2010-1307

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki ei ole juurikaan käyttänyt Ridasjärven päihdekuntoutuskeskuksen palveluja kuluvana vuonna, koska palvelut eivät poikkea merkittävästi kaupungin omien yksiköiden tarjoamista palveluista. Kaupunginhallitus toteaa, että nykyaikaisen päihdehuollon tarpeet edellyttävät laitospalvelujen tarjoamista myös opiaattiriippuvaisille korvaushoitoasiakkaille ja liikuntarajoitteisille päihdeongelmaisille, jotka nykyisin ovat Ridasjärven päihdehoitokeskuksen palvelujen ulkopuolella.

Helsingin kaupunki selvittää vuoden 2010 aikana Ridasjärven päihdehoitokeskuksen roolin kaupungin päihdehuoltoverkostossa ja Helsingin sosiaaliviraston tarpeen käyttää keskuksen tarjoamia palveluja tulevaisuudessa.

Kuntayhtymän vuoden 2011 talousarvion ja 2012–2013 taloussuunnitelman lähtökohdaksi kaavailtu hoitopäivätavoite, 16 000 hoitopäivää, on hoitopäivien määrässä havaitun trendin mukainen ja näin ollen kohtuullinen.

Pöytäkirjanote Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymälle, sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Uudenmaan päihdehuollon kuntayhtymän yhtymäkokouksen helsinkiläiselle edustajalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

989 §

UTLÅTANDE OM KÅRKULLA SAMKOMMUNS EKONOMIPLAN 2011-2013

LAUSUNTO KÅRKULLA SAMKOMMUN -NIMISEN KUNTAYHTYMÄN TALOUSSUUNITELMASTA VUOSILLE 2011-2013

Stn/Khs 2010-1139

Ärende Stj/3 på föredragningslistan

Esityslistan asia Stj/3

Stadsstyrelsen föreslås besluta ge Kårkulla samkommun följande utlåtande:

Kårkulla samkommun producerar största delen av socialverkets tjänster för svenskspråkiga klienter inom omsorgen om utvecklingsstörda. Socialverkets svenska socialservice sköter en del av socialarbetet och hänvisningen och samordnar Helsingfors tjänster. Enhetens anställda medverkar vid utarbetandet av specialomsorgsprogram för klienterna och godkänner dem för sin del innan de föreläggs ledningsgruppen vid Kårkulla samkommun.

I Helsingfors finns det ca 120 svenskspråkiga personer med ett gällande specialomsorgsprogram. Av dem är ca 60 % bosatta i Helsingfors och resten i andra kommuner som omfattas av Kårkulla samkommuns tjänster.

Uppföljningen av den ekonomiska utvecklingen vid Kårkulla samkommun och en utredning av behoven att bygga ut och ändra de olika serviceformerna kräver nära samarbete med medlemskommunerna. Servicebehovet, servicens omfattning och kostnadsfaktorerna blir då bättre beaktade i det kommunala beslutsfattandet.

Stadsstyrelsen konstaterar att de slutliga priserna per vårddag och antalet vårddagar bestäms vid underhandlingar mellan socialverket och Kårkulla samkommun inom de ramar som fastställs i stadens budget för år 2011.

Protokollsutdrag till Kårkulla samkommun (också elektroniskt till martin.nordman(at)karkulla.fi), socialnämnden och ekonomi- och planeringscentralen och protokollsutdrag med kopia av texten på föredragningslistan med bilagor till de av staden utsedda ledamöterna i Kårkulla samkommuns fullmäktige.

Kaupunginhallitus päätti antaa Kårkulla samkommun ‑nimiselle kuntayhtymälle seuraavan lausunnon:

Kårkulla kuntayhtymä tuottaa suurimman osan sosiaaliviraston ruotsinkielisille kehitysvammahuollon asiakkaille järjestetyistä palveluista. Sosiaaliviraston ruotsinkieliset sosiaalipalvelut hoitavat osan sosiaalityöstä ja ohjauksesta ja koordinoivat Helsingin palveluja. Yksikön työntekijät osallistuvat asiakkaiden erityishuolto-ohjelmien laatimiseen ja hyväksyvät ne omalta osaltaan ennen niiden esittämistä Kårkulla kuntayhtymän johtoryhmän päätettäviksi.

Helsingissä on noin 120 ruotsinkielistä henkilöä, joilla on voimassa oleva erityishuolto-ohjelma. Heistä noin 60 % asuu Helsingissä ja loput muissa kunnissa Kårkulla kuntayhtymän palvelujen piirissä.

Kårkulla kuntayhtymän taloudellisen kehityksen seuraaminen ja eri palvelumuotojen laajennus- ja muutostarpeiden selvittäminen edellyttävät tiiviistä yhteistyötä jäsenkuntien kanssa. Palvelujen tarpeellisuus, laajuus ja kustannustekijät saadaan silloin entistä paremmin huomioon otetuiksi kunnallisessa päätöksenteossa.

Kaupunginhallitus toteaa, että lopulliset hoitopäivähinnat ja käyttöpäivien määrät määräytyvät sosiaaliviraston ja Kårkulla kuntayhtymän välisissä neuvotteluissa kaupungin vuoden 2011 talousarvion asettamissa puitteissa.

Pöytäkirjanote Kårkulla samkommunille (myös sähköisenä os. martin.nordman(at)karkulla.fi), sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä liitteineen kaupungin valitsemille Kårkulla samkommunin valtuuston jäsenille.

Tilläggsuppgifter:
Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

990 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

31.8.2010

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

991 §

30.8.2010 pöydälle pantu asia

VT HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: LASTEN LIIKKUMISEN TAVOITTEELLINEN EDISTÄMINEN KOULUPÄIVINÄ

Khs 2009-2316

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Heli Puura) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa opetus-, liikunta- ja sosiaalilautakuntia tehostamaan toimia ponnessa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta jäljennöksin liitteistä valtuutettu Heli Puuralle ja tiedoksi muille valtuutetuille sekä pöytäkirjanote opetus-, liikunta-, ja sosiaalilautakunnille.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen toiseksi kappaleeksi lisätään seuraava kappale:

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa opetus-, liikunta- ja sosiaalilautakuntia tehostamaan toimia ponnessa esitetyn tavoitteen saavuttamiseksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

992 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 35 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	2.9.2010
opetuslautakunta	31.8.2010
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto	31.8.2010
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta	30.8.2010
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta	17.8.2010
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

993 §

LAUSUNTO UUDENMAAN JA ITÄ-UUDENMAAN RAKENNEMALLEISTA

Khs 2010-971

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Bryggare esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon kohdan ”Energiankäytön näkökulma” seitsemännen kappaleen viimeisen virkkeen loppuun lisätään seuraavat sanat:

”… maalämpöpumppua tehokkaampi.”

Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon kohdan ”Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen varautuminen” viimeisen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Liityntäpysäköinnin merkittävä vahvistaminen raideliikenteen yhteyteen kannustaisi joukkoliikenteeseen siirtymistä ja vähentäisi kasvihuonepäästöjä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

994 §

ERON MYÖNTÄMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN VARAJÄSENELLE JA UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA

Khs 2009-190

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti myöntää pyynnöstä eron Sampsa Karhuselle asuntotuotantotoimikunnan varajäsenyydestä.

Samalla kaupunginhallitus päätti valita Laura Yrjänän Inka Kanervan uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi asuntotuotantotoimikuntaan vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille sekä asuntotuotantotoimikunnalle ja asuntotuotantotoimistolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

995 §

ALOITE HELSINGIN, VANTAAN JA SIPOON KUNTIEN YHTEISEN ÖSTERSUNDOMIN YLEISKAAVATYÖN KÄYNNISTÄMISESTÄ

Khs 2010-1573

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

996 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	31.8.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	26.8.2010
rakennuslautakunta	31.8.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	31.8. ja 1.9.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen kello 17.52–18.07 väliseksi ajaksi ennen kaupunginjohtajan asioiden 10 ja 11 käsittelyjä.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

997 §

ILTAKOULUASIA: TIETOTEKNIIKKASTRATEGIAN UUDISTAMISEN LÄHTÖKOHDAT

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun informaation tiedoksi.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolle (tietotekniikkapäällikkö Markku Raitio).

Lisätiedot:
Raitio Markku, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITE

Päätöksen perustelut

998 §

ILTAKOULUASIA: HELSINKI-VANTAA- JA SEUTUHALLINTOSELVITYSTEN TILANNEKATSAUS

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun informaation tiedoksi.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Räty Juha Hakola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 14.9.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 969-974, 978-984, 986, 988-993 ja 995-998 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				969-974, 978-984, 986, 988-993 och 995-998 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		6.9.2010 kello 16.00 – 17.52 ja 18.07 – 18.53

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi 979 ja 993-osa 996 §:t)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 997 §)
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja				(paitsi 984 §)
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.				(paitsi osa 997 §)
	Pajamäki, Osku				(paitsi 997-998 §:t)
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura				(paitsi 984 ja osa 997-998 §:t)
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 984 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 988-998 §:t)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 978 ja osa 991-osa 996 §:t)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 975 §)
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Summanen, Juha				vs. hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies (paitsi osa 997-998 §:t)
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 975-998 §:t)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi 997-998 §:t)
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri
	Torvalds, Nils				asiantuntija (osa 997 ja osa 998 §:t)
	Saarnio, Pekka				asiantuntija (osa 997 ja osa 998 §:t)
	Bergholm, Jorma				asiantuntija (osa 997 ja osa 998 §:t)
	Kolbe, Laura				asiantuntija (osa 997 ja osa 998 §:t)
	Raitio, Markku				tietoteknikkapäällikkö (osa 997 §)
	Karvinen, Marko				strategiapäällikkö (osa 997 ja osa 998 §:t)

Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	969-970,	-,		-,	975-982, 997-998,
		Sauri					983,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		-,	984-986,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		-,	987-990,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,		-,	991-992,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		971-973,		974,	993-996,