61 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Räty) ja Krohnin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

62 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

63 - 69 §

Kaupunginvaltuuston 3.2.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

63 §	Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen valmistelua koskeva lähetekeskustelu

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

64 §	Vuonna 2009 käyttämättä jääneiden määrärahojen perusteella myönnettävät ylitysoikeudet vuoden 2010 talousarvioon

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276
Turunen Anu, suunnitteluinsinööri, puhelin 310 25712
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Rakennus- ja ympäristötoimi

65 §	Metron huoltoraiteen hankesuunnitelman hyväksyminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Sivistys- ja henkilöstötoimi

66 §	Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

67 §	Vuokrausperusteet Orpaanportaan maanalaiselle pysäköintilaitokselle ja liityntäpysäköintisopimuksen tekeminen Kiinteistö Oy Kivensilmänkuja 1:n kanssa (Myllypuro, määräala yleisestä alueesta 91-45-9901-0)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

68 §	Laajasalon korttelin nro 49103 ym. alueiden (Degerön kartano) asemakaavan muuttaminen (nro 11882)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

Sivistys- ja henkilöstötoimi

69 §	Korkeasaaren eläintarhan johtajan valinta

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

70 §

TYÖLLISYYDENHOIDON MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖ

Khs 2010-18

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä vuoden 2010 talousarvion kohdalla 1 04 02, Khn käytettäväksi työllisyydenhoitoon varatun 3,0 miljoonan euron käyttösuunnitelman liitteen mukaisena.

Pöytäkirjanote tarkastusvirastolle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITE

Päätöksen perustelut

71 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 20.1.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 20.1.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2, 5 Ei toimenpiteitä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Otto Lehtipuulle, Harry Bogomoloffille ja Rakel Hiltuselle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

6–9 Asiat esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 3.2.2010.

17, 18 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

10 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 3.2.2010.

11 Pöytäkirjanote HKL-liikelaitoksen johtokunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

19, 20 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

21, 22 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

4 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 3.2.2010.

12 Sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja ottanee asian uudelleen valmisteltavaksi.

13 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta ja taloushallintopalvelua huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle ja Päivi Piirilälle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

23, 24 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

14 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

15 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 3.2.2010.

16 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristökeskukselle, kaupunginmuseolle, HSY Vedelle, Helsingin Energia -liikelaitokselle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

72 §

KAUPUNGINHALLITUKSEN 18.1.2010 KOKOUKSEN PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN §:N 40 OSALTA

Khs 2010-75

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti tarkastaa kaupunginhallituksen 18.1.2010 kokouksen pöytäkirjan §:n 40 osalta.

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

LIITE

Päätöksen perustelut

73 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 18.1.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia 19.1.2010

- Helsingin Satama --

- Helsingin Vesi --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

74 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

75 §

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN TEKEMÄÄN VAIHTOEHTOISIA EHDOTUKSIA KUNTALAISTEN OSALLISUUDEN JA DEMOKRATIAN EDISTÄMISEKSI HELSINGISSÄ

Khs 2009-333

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

76 §

VALTUUTETTU JYRKI LOHEN TOIVOMUSPONSI: LUMENPOISTON HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN MINIMOINTI

Khs 2009-1820

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Jyrki Lohi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa

- rakennusvirastoa yhteistyössä asianomaisten muiden hallintokuntien kanssa ryhtymään toimenpiteisiin lumenkäsittelytapojen ja lumen vastaanottopaikkojen kehittämiseksi

- kaupunkisuunnitteluvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin lumenvastaanottopaikoiksi soveltuvien alueiden etsimiseksi kaavavalmistelutyössä ja varaamiseksi kaavoihin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jyrki Lohelle, rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Esittelijä muutti ehdotustaan liitteen 2 mukaisesti.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

77 §

VALTUUTETTU KIMMO HELISTÖN TOIVOMUSPONSI: HARJOITUSTILOJEN SIJOITTAMINEN KALLIOSUOJIIN

Khs 2009-2015

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 23.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kimmo Helistö) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kimmo Helistölle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

78 §

RAKENNUSVIRASTON HALLINTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-78

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

79 §

VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA

Khs 2009-2659

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti muuttaa ympäristökeskuksen ympäristönsuojelupäällikön viran (vakanssin numero 016776) nimikkeen johtavaksi ympäristösuunnittelijaksi.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

80 §

KIINTEISTÖ OY HELSINGIN VIHERTUKUN ERÄIDEN OSAKKEIDEN LUNASTAMINEN

Khs 2010-6

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, että kaupunki käyttää lunastusoikeuttaan Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukun osakkeisiin nrot 5059-5414 osakkeiden siirryttyä Markkinapallo Oy:n konkurssipesältä Himal Oy:lle.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että lunastushinta maksetaan talousarvion kohdalta 8 22 19, Muut kohteet.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Helsingin Vihertukulle, Helsingin Tukkutorille, kiinteistövirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

81 §

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE PELASTUSLAKILUONNOKSESTA

Khs 2009-2267

Esityslistan asia Ryj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle pelastuslakiluonnoksesta seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginhallitus on hankkinut lausunnot pelastuslakiluonnoksesta Helsingin kaupungin pelastuslautakunnalta, rakennuslautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, sosiaalilautakunnalta, terveyslautakunnalta sekä hallintokeskukselta.

Kaupunginhallitus toteaa pelastuslakiluonnoksesta seuraavaa:

Yleistä

Pelastustoimi -käsite ja sen käyttö tulisi kuvata selkeämmin tulevassa laissa. Lakiluonnos jää tältä osin edelleen vaikeasti ymmärrettäväksi.

Laissa tulee määritellä onnettomuuden käsite. Näin lain luettavuus paranee ja kaikki onnettomuustyypit tulevat tasapuolisesti edustetuksi. Onnettomuus on ennalta arvaamaton tapahtuma, joka aiheuttaa henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja tai niiden vaaraa.

Poistumista koskevat määritelmät korvataan poistumista ja suojautumista määrittävillä määritelmillä, koska eri onnettomuustyypeissä ja tilanteissa on tärkeää, että rakenteellisesti ja toiminnallisesti molemmat pelastautumismenettelyt on optimaalisesti käytettävissä.

Pelastuslaitoksen ja hätäkeskuksen välinen suhde on laissa määriteltävä tarkemmin.

Tutkinnan osalta on tärkeää myös lakitasolla siirtyä pelkästä palontutkinnasta palo- ja onnettomuustutkintaan.

Lakiin tulee ottaa maininta siitä, että valtio osallistuu virkatutkintokoulutuksen kustannuksiin.

Erheellisistä palohälytyksistä määrättävien seuraamusmaksujen määrittämisen perusteet tulee määritellä siten, että maksujen tason määrittäminen ei ole tulkinnanvaraista ja että maksujen taso tukee tavoitetta ennalta ehkäistä virheellisiä hälytyksiä.

Laissa ei nyt mainita lainkaan eläinpelastustehtäviä. Koska eläinten pelastaminen on kuitenkin vakiintunut osaksi pelastustoimen tehtäväkenttää, tulisi lain perusteluihin liittää maininta siitä, että pelastuslaitokset voivat suorittaa myös eläinpelastustehtäviä. Kansalaiset eivät miellä eläimiä omaisuudeksi.

Moniviranomaistilanteiden johtovastuita koskevissa lain määräyksissä tulisi huomioida esim. MIRG-tilanteet, joissa toinen pelastuslaitos esim. rajavartioston pyytämänä virka-apuna suorittaa pelastustehtävää toisen pelastuslaitoksen alueella.

Pelastustoimen kehittämisvastuut eivät selviä lakiluonnoksesta. Mikäli kehittämisvastuut olisi määritelty selkeästi sisällöittäin ja organisaatiotasoittain, niin se ohjaisi vastuullista tahoa kehittämään toimintaa aktiivisemmin sekä toisaalta vähentäisi mahdollisia päällekkäisyyksiä. Rooleja voi olla erilaisia (ohjaa, johtaa, koordinoi, vastaa, osallistuu jne.).

Lakiluonnokseen sisältyvät lievennykset väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta ovat oikeansuuntaisia.

Arvio yleisten väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta tulisi tehdä paikallisesti riskianalyysiin perustuen. Mahdollisen rakentamisen rahoitukseen tulisi valtion osallistua ainakin osittain.

Valtion mahdollisuus tukea väestönsuojarakentamista tulisi sisältyä pelastuslakiin. Kyseessä on maanpuolustusvalmiuteen liittyvä toiminto, jonka kustannukset eivät saisi osittain kohdistua satunnaisesti kansalaisiin.

Seuraavat asiat tulee lisäksi lisätä säännöksiin:

- Väestöhälytinjärjestelmän rajapinnat ja vastuujako.

- CBRN-tiedustelu ja näytteenotto, niiden vastuut ja yhteistoiminta.

- Puhdistamistoiminnan vastuut ja yhteistoiminta pelastus- ja terveystoimen välillä.

1 §. Lain tavoite.

Voimassa oleva pelastuslaki ei sisällä säännöstä, jossa määriteltäisiin lain tavoite. Lakiluonnoksen tavoite, jonka mukaan pelastuslailla pyritään luomaan yhteiskuntaan sellaiset puitteet, että yksittäiset ihmiset, yhteisöt ja viranomaiset voivat elinympäristössään ja toiminnassaan ehkäistä onnettomuuksia sekä varautua rajoittamaan ja torjumaan onnettomuuksista aiheutuvia vahinkoja ja seurauksia, on onnettomuuksien ehkäisyn ja riskien hallinnan kannalta oikeansuuntainen. Kokonaisvaltaisessa paloturvallisuusajattelussa tulisi keskeisimpänä painopisteenä olla tulipalojen ennaltaehkäisy.

Lakiin ehdotetaan lisättäväksi onnettomuuden määritelmä siten, että onnettomuus kattaa yleiskäsitteenä eri onnettomuus- ja riskityypit. Yhteiskunnassa tapahtuvien onnettomuuksien kirjo on suuri ja pelastustoimen mahdollisuudet huolehtia laajasta onnettomuuksien ehkäisyn kirjosta on rajallinen. Myös toimivalta saattaa muodostua ongelmalliseksi erityisesti onnettomuuden ehkäisytoimenpiteiden osalta. Onnettomuus on ennalta arvaamaton tapahtuma, joka aiheuttaa henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahinkoja tai niiden vaaraa. Onnettomuuden kaltaisen tapahtuman voi aiheuttaa myös jokin muu kuin onnettomuus, kuten esimerkiksi tahallinen teko.

3 §. Jokaisen toimintavelvollisuus.

Pelastuslaissa (468/ 2003) nykyinen 21 § kuuluu: ”Rakennus, rakennelma ja sen ympäristö on suunniteltava, rakennettava ja pidettävä kunnossa siten, että tulipalon syttymisen tai leviämisen vaara on vähäinen ja että pelastustoiminta on onnettomuuden sattuessa mahdollista. Suunnittelusta, rakentamisesta ja kunnossapidosta on lisäksi voimassa, mitä niistä säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa (132/1999) tai sen nojalla annetuissa säädöksissä.”

Tällaista mainintaa ei uudessa lakiesityksessä ole, vaikka se on yleissäännöksenä hyvä ja tarpeellinen. Säädöskohta tulisi lisätä lain 3 §:ään.

5 §. Varovaisuus.

Varovaisuusvelvoitteen tulisi kattaa kaikki vaarallinen toiminta, ei korostaa yksinomaan tulen käsittelyä.

Lain 5 § 1 mom. ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Ihmisille, ympäristölle tai omaisuudelle välitöntä vaara aiheuttavan toiminnan, aineen tai välineen käytössä ja käsittelyssä on noudatettava huolellisuutta ja riittävää varovaisuutta.

9 §. Rakennusten palo- ja poistumisturvallisuus.

9 § 1 momentin kohdan 3) muotoilu

… ”pelastustoiminta on tulipalon tai muun onnettomuuden sattuessa mahdollista;..

sekä kohdan 4) muotoilu

”pelastushenkilöstön turvallisuus on otettu huomioon”….

ovat ilmaisuina tulkinnanvaraisia. Yleensä ottaen pelastustoimilta edellytetään suoriutumisvalmiutta ja -kykyä erittäin poikkeavissakin tilanteissa. Pykälän perustelut tulisi ilmetä sanamuodossa nykyistä paremmin.

10 §. Rakennusten uloskäytävät.

10 § 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

”Uloskäytävillä sekä ullakoiden, kellarien ja varastojen kulkureiteillä ei saa säilyttää mitään tavaraa.”

Pienen tavanomaisen ovikoristeen yksilöinti ei ole tarpeellista. Lainsäädännössä ei ole tarpeellista mennä näin pieniin yksityiskohtiin. Uloskäytävillä ja kulkureiteillä on myös ovikoristeita vastaavia tavaroita, kuten ovimattoja tai kasveja.

11 §. Kiinteistöjen pelastustiet.

11 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Kiinteistön omistajan ja haltijan on huolehdittava siitä, että hälytysajoneuvoille tarkoitetut ajotiet tai muut kulkuyhteydet (pelastustiet) pidetään ajokelpoisina ja esteettöminä ja että ne on merkitty asianmukaisesti. Pelastuslaitos on velvollinen antamaan ohjeet pelastusteiden tarkemmista ominaisuuksista, kuten kantavuudesta, leveydestä ja sijainnista.

Pelastustielle ei saa pysäköidä ajoneuvoja eikä asettaa muutakaan estettä.

Sisäasiainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin pelastustien merkitsemisestä.

12 §. Laitteiden kunnossapito.

12 § 1 momentin soveltamisalaa tulisi laventaa siten, että se kattaisi säädöksissä vaadittujen tai viranomaisten määräämien laitteiden lisäksi myös omaehtoiset palonilmaisu-, sammutus- tms. laitteet.

12 § 2 momenttiin tulisi lisätä, että asetuksella määrätään myös siitä, kuka saa tehdä momentissa mainittuja huoltotoimenpiteitä.

13 §. Nuohous ja ilmanvaihdon puhdistus.

Kaupunginhallitus pitää lainkohtaan otettua ilmanvaihdon puhdistuksen huomiointia erittäin hyvänä, koska tällä hetkellä asiasta ei ole voimassaolevia säädöksiä. Pykälässä mainittua ministeriön asetusta tarvitaan pikaisesti antamaan tarkemmat määräykset asiasta. Asetuksessa olisi syytä määritellä kaikkien ilmastointikanavien nuohouksen määräväli. Määrävälin asettaminen varmistaa nuohouksen toteutumisen sekä antaa viranomaiselle valtuuden nuohoukseen. Puhtaat ilmastointikanavat ovat paloturvallisuuden lisäksi merkittävässä asemassa ilmanvaihdon toiminnan kannalta ja siten edistävät myös asumisterveyttä ja -mukavuutta.

14 §. Omatoiminen varautuminen.

14 §:ssä omatoimisen varautumisen velvollisuus koskee vain rakennuksen omistajaa ja haltijaa, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittajaa, virastoa, laitosta ja muuta yhteisöä. Lainkohdassa tulisi paremmin huomioida se, että esimerkiksi asuintaloissa jokainen voi omalla toiminnallaan joko edistää turvallisuutta tai aiheuttaa turvallisuusriskejä sekä itselleen että muille. Kokonaisvaltaisessa paloturvallisuusajattelussa tulisi keskeisimpänä painopisteenä olla tulipalojen ennaltaehkäisy.

14 § 1 momentin 4) kohta ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

4) ryhtymään toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tai paikallaan suojautumisen mahdollistamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

15 §. Rakennuksen pelastussuunnitelma.

Rakennuksen pelastussuunnitteluvelvoite on olemassa jo nykyisen pelastuslain perusteilla terveydenhuollon toimipisteistä terveysasemille sekä sairaalakiinteistöille. Laissa esitetty pelastussuunnitelmassa esitetyt asiakokonaisuudet sisältyvät nykyisiin pelastussuunnitelmiin. Käytännön suunnittelun ongelma on kuitenkin ollut sairaalakiinteistöön soveltuvan valtakunnallisten pelastussuunnitelma- ja turvallisuusselvitysmallien puuttuminen. Tästä on seurannut valtakunnallisesti erilaisia toimintamalleja ja suunnitelmarakenteita paikallisen pelastusviranomaisen painotuksista riippuen. Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) mallit eivät riittävästi ota huomioon sairaalatoiminnan erityispiirteitä eivätkä sairaaloissa käytössä olevia mittavia paloturvallisuusratkaisuja.

Huonosti sairaalamaailmaan sopivien turvallisuusselvitys- ja pelastussuunnitelmapohjan käyttäminen ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistökannan käsitteleminen yhtenä kokonaisuutena ei ole riskienhallinnallisesti perusteltua.

Lakiluonnoksessa sairaaloille ja hoitolaitoksille on § 15 pelastussuunnitelman lisäksi tulossa pykälissä 18 ja 19 velvoite etukäteen laadituin poistumisturvallisuusselvityksin ja suunnitelmin sekä niiden pohjalta toteutetuin toimenpitein huolehtia, että asukkaat ja hoidettavat henkilöt voivat poistua turvallisesti tulipalossa tai muussa vaaratilanteessa itsenäisesti tai avustettuina. Esityksessä jää epäselväksi, minkälainen vaadittava poistumisturvallisuusselvityksen suunnittelumalli on.

Ehdottoman välttämätöntä olisikin sosiaali- ja terveysministeriön asiantuntemustuella valmistella ja vahvistaa käyttöönotettavaksi valtakunnalliset sairaalatoimintaan soveltuvat poistumisturvallisuusselvityksen ja pelastussuunnitelman mallit.

15 § 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastussuunnitelmassa on oltava selostus:

1) tehdyn vaarojen ja riskien arvioinnin johtopäätelmistä;

2) rakennuksen ja toiminnassa käytettävien tilojen ja vaaraa aiheuttavien toimintojen, laitteiden ja aineiden turvallisuusjärjestelyistä;

3) asukkaille ja muille henkilöille annettavista ohjeista onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä onnettomuus- ja vaaratilanteissa toimimiseksi; sekä

4) mahdollisista muista kohteen omatoimiseen varautumiseen liittyvistä toimenpiteistä sekä;

5) liitettävä suunnitelma riskienhallintamenetelmien kouluttamisesta, arvioinnista, kehittämisestä ja päivittämisestä sekä väestönsuojien käyttöönotosta.

16 §. Yleisötilaisuuden pelastussuunnitelma.

Kaupunginhallitus esittää, että 16 § 3 momentissa säädetty aikaraja pelastussuunnitelman toimittamiseksi nostetaan 7 vuorokauteen esityksen 5 sijaan. 7 päivää antaa selvästi paremman mahdollisuuden puuttua ennakoivasti turvallisuustason asiakysymyksiin kussakin erillisessä yleisötapahtumassa. Viisi vuorokautta on mainittu kokoontumislaissa ilmoitusrajana poliisille. Ilmoitusrajan nostoa puoltaa myös se, että laista vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta on tulossa uusi räjähdeasetus, jossa esitetään säädettäväksi 7 vuorokauden ilmoitusraja ilotulitusten järjestämiseen ja pyroteknisten erikoistehosteiden käytössä.

17 §. Palovaroittimet.

Kaupunginhallitus pitää myönteisenä sitä, että palovaroittimien varustamisvelvollisuus on asetettu luonnoksessa hoitolaitoksissa ja palvelu- ja tukiasumista järjestettäessä toiminnanharjoittajille. Tällä hetkellä, kun selkeää säännöstä asiasta ei ole, palovaroittimien hankinta on jäänyt useissa tapauksissa erityisesti palvelu- ja tukiasumisessa asukkaille itselleen. Viime kädessä palovaroittimen hankinta asukkaalle on jouduttu arvioimaan toimeentulotukilain tai jopa vammaispalvelulain kautta. Tämä on johtanut valtakunnallisesti erilaisiin käytäntöihin.

17 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Huoneiston omistaja, haltija ja toiminnanharjoittaja ovat velvollisia huolehtimaan siitä, että asunto varustetaan riittävällä määrällä palovaroittimia tai muita laitteita, jotka mahdollisimman aikaisin havaitsevat alkavan tulipalon ja varoittavat asunnossa olevia.

17 § 3 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan säätää tarkemmin edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen laitteiden määrästä, sijoittamisesta, teknisistä vaatimuksista (esim. sähköverkkoon kytkentä) sekä toiminnasta.

18 §. Poistumisturvallisuusvaatimus hoitolaitoksissa sekä palvelu- ja tukiasumisessa.

Kaupunginhallitus yhtyy esitysluonnoksessa esitettyihin käsityksiin siitä, että erityisesti silloin, kun kysymys on hoitolaitoksissa sekä vastaavassa palvelu- ja tukiasumisessa järjestettävässä hoidossa olevista henkilöistä, tulee kaikilta osin varmistaa palo- ja muissa onnettomuustilanteissa kyseisten henkilöiden mahdollisuus poistua rakennuksesta joko itsenäisesti tai avustettuna.

Kun kysymys on kunnasta tai muusta julkisoikeudellisesta yhteisöstä, joka ylläpitää hoitolaitosta tai järjestää palvelu- ja tukiasumista omana toimintanaan, on kysymys lain tarkoittamasta poistumisturvallisuusselvityksen laatimisvelvollisesta toiminnanharjoittajasta. Säännöksen mukaan toiminnanharjoittajalla tarkoitetaan myös yritystä ja muuta yhteisöä, joka kunnan tai muun julkisoikeudellisen yhteisön kanssa tehdyn sopimuksen perusteella tai muutoin vastaa tai huolehtii hoitolaitoksen ylläpidosta tai palvelu- ja tukiasumisen järjestämisestä.

Kun kunta voi valtionosuuslainsäädännön mukaan järjestää palveluja itse tai hankkimalla niitä yksityisiltä palvelun tuottajilta esimerkiksi ostopalvelusopimuksin, tulisi lainsäädännössä olla ostopalvelutilanteissa säännös siitä, että toiminnanharjoittajalla on velvollisuus antaa tieto poistumisturvallisuusselvityksen jättämisestä myös palvelusta vastaavalle taholle, kunnalle tai muulle julkisoikeudelliselle yhteisölle. Tällä menettelyllä voitaisiin varmistaa, että yksityinen palvelun tuottaja on huolehtinut pelastuslain tarkoittamalla tavalla riittävistä toimenpiteistä onnettomuuksilta ja tulipaloilta suojautumisessa ja turvataan sekä edistetään ostopalvelutilanteissa kunnalle kuuluvaa valvontavastuun toteutumista.

19 §. Poistumisturvallisuusselvitys.

Sosiaalihuollossa järjestetään laitoshuoltoa tai siihen verrattavaa palvelu- ja tukiasumista myös hyvin pienimuotoisesti esimerkiksi kehitysvammahuollossa ja lastensuojelussa. Tällöin kysymys voi olla muutaman tai yksittäisen lapsen tai täysi-ikäisen henkilön perheenomaisesta pienimuotoisesta hoidosta. Usein tällaisessa tilanteessa lapsi tai kehitysvammainen henkilö asuu normaalissa perheyhteisössä. Palvelun järjestämistavasta riippuen kuitenkin tällainen perheenomainen hoito voi olla perhehoitajalain ja erityislainsäädännön tarkoittamaa laitoshuoltoa. Esitysluonnoksen perusteluissa tai itse säännöksessä ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, mitä tarkoitetaan laitoshuollolla tai palvelu- ja tukiasumisella. Säännöksen ainoa määrittely liittyy henkilön rajoittuneeseen, heikentyneeseen tai poikkeavan toimintakyvyn seurauksesta johtuvaan tavanomaista huonompaan poistumiskykyyn ja -mahdollisuuteen asuinrakennuksesta tai muista tiloista, jossa henkilö on hoidettavana. Tämä määrittely sulkee sisälleen myös esimerkiksi lapset.

Tulkintaepäselvyyksien välttämiseksi tulisi ainakin yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin määritellä, mitä tarkoitetaan laitoshuollolla ja missä tilanteissa esityksen 19 §:n tarkoittama poistumisturvallisuusselvitys tulisi laatia.

Poistumisturvallisuusvaatimukset ja poistumisturvallisuusselvitys tulisi laatia myös sellaisissa asiakastiloissa, joissa otetaan vastaan sellaisia asiakkaita, joiden kyky itsenäiseen poistumiseen vaaratilanteissa on rajoittunutta. Tällaisia tiloja ovat erityisesti sosiaali- ja terveystoimen avovastaanottotilat.

19 §:ssä mainitaan ministeriön asetus, jolla voidaan säätää tarkemmin poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta ja uusimisesta sekä sen sisällöstä. Kyseisen asetuksen tulisi kattaa kaikki poistumisturvallisuutta koskevat pykälät 18-21, koska muutokset nykyiseen pelastuslakiin verrattuna ovat suuret.

20 §. Poistumisturvallisuuden arviointi ja poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelma.

Lakiluonnoksen 20 §:ssä on säädetty poistumisturvallisuuden arvioinnista ja poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelmasta. Esitys on perusteltu, mutta säännöksissä tulisi korostaa esimerkiksi viittaussäännöksellä pelastusviranomaisille kuuluvan ohjaus- ja informointivelvollisuuden toteuttamista silloin, kun toiminnanharjoittaja laatii esityksen 18 §:ssä tarkoitettua poistumisturvallisuusselvitystä ja erityisesti silloin, kun kysymys on esitysluonnoksen 20 §:n tarkoittamasta poistumisturvallisuuden toteuttamissuunnitelman laatimisesta.

21 §. Poistumisturvallisuuden toteuttamismääräys.

Esitysluonnoksen 21 §:n mukaan, mikäli toiminnanharjoittajan suunnittelemalla toimenpiteellä ei voida saattaa kohteen poistumisturvallisuutta vaatimusten mukaiseksi, pelastusviranomaisen on annettava esitysluonnoksen 81 §:n mukainen korjausmääräys, jonka yhteydessä voidaan myös määrätä 82 §:n mukaisia erityisiä turvallisuusvaatimuksia (hankintavelvollisuudet).

Vaatimus poistumisturvallisuuden järjestämisestä on kannatettava. Poistumisturvallisuuden kannalta ei kuitenkaan ole perusteltua rinnastaa toisiinsa sairaalakiinteistöt, palveluasuminen, rangaistuslaitokset sekä sosiaalitoimen laitokset. Näiden toiminnoissa ja niiden paloturvallisuuden toteuttamisedellytyksissä on olennaisia eroja.

Lakiluonnoksessa on monessa kohdassa viitattu automaattisen sammutuslaitteiston hankintaan erityisesti hoito- ja hoivalaitoksissa. Automaattisen sammutusjärjestelmän asentamisen edellytykset tulisi arvioida erityisessä riskianalyysimenettelyssä.

Sairaalojen poistumisturvallisuusselvitysten sisältöihin ja rakenteiden tarkoituksen- ja asianmukaisuuteen erityisesti panostettava. Lakiluonnoksen mukaisen selvityksen tulee perustua riskien arvioinnille ja siinä tulee ottaa sairaalatoiminnan erityispiirteet huomioon. On keskeisen tärkeää, että sairaalakiinteistöihin tarkoitetun poistumisturvallisuusselvityksen valtakunnallisen rungon ja sisältövaatimusten sekä aikamitoitusten valmisteluun osallistuvat terveydenhuollon laitosturvallisuuden asiantuntijat.

Koska asentamis- ja hankintavelvollisuus voi perustua pelastusviranomaisen 81 §:n ja 82 §:n nojalla antamiin määräyksiin, tulisi erikseen valtakunnallisesti määritellä yhtenäiset kriteerit ja perusteet, missä tilanteessa edellytetään hoito- ja hoivalaitoksissa tai muissa esityksen 18 §:n tarkoittamissa tiloissa niiden varustamista automaattisella sammutuslaitteistolla. Muussa tapauksessa käytännöt poikkeaisivat valtakunnallisesti ja alueellisesti toisistaan.

24 §. Kuntien vastuu pelastustoimesta.

24 § 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Valtioneuvosto päättää maan jakamisesta pelastustoimen alueisiin ja vahvistetun aluejaon muuttamisesta. Päätöksen aluejaon muuttamisesta valtioneuvosto tekee omasta tai pelastustoimen alueen kuntien kuntalain (365/1995) 79 §:n 1 momentin mukaisella enemmistöllä tekemästä aloitteesta. Aluejaon muuttamisen yhteydessä valtioneuvosto asettaa määräajan 3 momentissa tarkoitettujen voimassa olevien sopimusten muuttamiselle. Aluejakoa ja sen muuttamista koskevaa päätöstä tehtäessä on kuultava kuntia ja niitä tahoja joille alueen pelastuslaitos toimii palveluntuottajana, joita aluejako tai sen muutos koskee.

26 §. Pelastusviranomaiset.

Terveysalan ja sairaalatoiminnan käytännön turvallisuustyön kannalta on keskeisen tärkeää menettely, jolla palotarkastaja käyttää lain 14, 15, 18, 19, 81 ja 82 pykälissä todettua toimivaltaa. Kaupunginhallitus katsoo, että toimivalta- ja vastuukysymykset tulee määritellä tarkasti ja täsmällisesti ottaen huomioon sairaalajärjestelmien investoinnit ja potilaiden turvallisuuskysymykset.

27 §. Alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävät.

Lainkohtaan tulee lisätä pelastustoimen tehtäviin varautuminen suuronnettomuuksiin ja väestönsuojelutoimintaan sekä niihin osallistuvien tahojen valmiuden yhteensovittaminen.

28 § 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi 4) kohta seuraavasti:

…Pelastuslaitoksen tulee huolehtia alueellaan:

4) pelastustoimintaan ja väestönsuojeluun osallistuvien tahojen valmiuden yhteensovittamisesta.

28 §. Alueen pelastustoimen palvelutaso.

28 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon toiminta onnettomuuksien ehkäisyssä, normaalioloissa, erityistilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa.

28 § 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastuslaitokselle edellä 27 §:n 2 momentissa säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti sekä turvallisesti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen.

29 §. Alueen pelastustoimen palvelutasopäätös.

29 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Alueen pelastustoimi päättää palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, arvioitava niistä aiheutuvat riskit, määriteltävä toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen tulee myös sisältyä suunnitelma sisäisten riskien hallinnasta, arviointi palvelutasopäätöksen toteutumisesta sekä suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Suunnitelmassa on huomioitava myös niiden toimijoiden palvelutasovaatimukset, joiden kanssa pelastustoimen palvelu tuotetaan, kuten hätäkeskus ja ensihoitopalvelu.

32 §. Pelastustoiminnan sisältö.

32 § 1 momentti momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastustoimintaan kuuluu:

1) alueen pelastustoiminnan valmiuden jatkuvuuden turvaaminen;

2) hälytysten vastaanottaminen;

3) pelastustoiminnan johtaminen;

4) väestön varoittaminen;

5) uhkaavan onnettomuuden torjuminen;

6) onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden pelastaminen ja suojaaminen;

7) tulipalojen sammuttaminen, onnettomuuksien vaikutusten torjuminen ja vahinkojen rajoittaminen; sekä

8) edellä 1-5 kohdissa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat;

9) onnettomuudesta tiedottaminen;

10) onnettomuusalueiden vastuiden palauttaminen pelastustoimien päätyttyä;

11) onnettomuustilanteen, pelastustoiminnan ja sen vaikuttavuuden dokumentointi;

12) osallistuminen onnettomuustutkintaan.

33 §. Hälytysohje.

33 § ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastuslaitoksen tulee yhteistyössä pelastustoimintaan osallistuvien, virka-apua antavien viranomaisten sekä ja hätäkeskuksen sekä yhteistyössä muiden pelastuslaitosten ja Hätäkeskuslaitoksen kanssa laatia ohjeet riskinarvioinnista, hälyttämisestä, avunpyytäjien puhelinohjauksesta ja operatiivisen toiminnan tuesta. Hälytysohjeessa tulee ottaa huomioon myös pelastuslaitosten 44 §:n mukainen yhteistoiminta ja 45 §:n mukainen avunanto. Hälytysohje on laadittava siten, että hätäkeskus voi hälyttää pelastustoimintaan lähimmät tarkoituksenmukaiset yksiköt riippumatta siitä, miltä pelastustoimen alueelta ne ovat edellyttäen, että pelastustoimen alueella on tehtävään riittävä valmius.

35 §. Johtaminen yhteistoimintatilanteessa.

35 §:ään tulee lisätä esim. MIRG- moniviranomaistilanteiden johtovastuita koskeva määräys, jossa joissa toinen pelastuslaitos esim. rajavartioston pyytämänä virka-apuna suorittaa pelastustehtävää toisen pelastuslaitoksen alueella.

35 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 3 momentti:

Pelastustoimella ja yhteistoiminnassa tarvittaville muilla viranomaisilla on velvollisuus varautua yhteistoimintaan yhteisen toimielimen ja suunnitelman avulla. Toimielimen ja suunnitelman on katettava pelastustoiminnan yhteistoimintatarpeet normaalioloista, erityistilanteisiin, suuronnettomuuksiin ja poikkeusoloihin.

36 §. Pelastustoiminnan johtajan toimivaltuudet.

36 §:ään ehdotetaan lisättäväksi pelastustoiminnan johtajan pätevyysvaatimus:

Pelastustoimintaa johtavalla johtajalla tulee olla pelastustoiminnan johtamiseen pätevöittävä virkatutkinto, alueen pelastuslaitoksen virka sekä alueen pelastuslaitoksen valtuutus toimia pelastustoiminnan johtajana.

39 §. Pelastustoimintaan osallistuvan toimintakyky.

39 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastuslaitoksella on velvollisuus suunnitella, toteuttaa, arvioida ja kehittää pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön psyykkisiä ja fyysisiä voimavaroja sekä pelastustoiminnan edellyttämiä menetelmiä, välineitä ja niiden soveltamista onnettomuustilanteissa. Pelastustoimintaan osallistuvilla henkilöillä on velvollisuus omalta osaltaan osallistua edellä mainittuun toimintaan. Pelastustoimintaan kuuluvien eri tehtävien edellyttämien perustaitojen ja kunnon tasosta sekä kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella.

41 §. Onnettomuuden tutkinta.

Lainkohdan otsikko ehdotetaan muutettavaksi palontutkinnasta onnettomuudentutkintaan.

Sisällöllisesti 41 § on nyt rajoittunut palontutkintaan. Palontutkinnassa tulisi kuitenkin arvioida myös onnettomuudessa havaittujen mahdollisten muiden tekijöiden merkitys, joilla voitaisiin välttää vastaavanlaisen onnettomuuden syntyminen tai laajentuminen. Useamman kuin yhden viranomaisen tutkiessa onnettomuutta on tutkinnasta tehtävä yhteistoimintasuunnitelma päällekkäisyyksien poistamiseksi, kuitenkin niin, ettei se vaaranna minkään tutkinnan laatua, tutkinnan kohteiden oikeusturvaa tai muuta merkittävää seikkaa.

Asetuksella tulee täsmentää sitä, millaisista tulipaloista pelastusviranomaisen tulee suorittaa palontutkinta.

43 §. Onnettomuuskehityksen seuranta.

43 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 2 momentti:

Pelastuslaitoksen tulee laatia vuotuinen raportti onnettomuuksien esiintyvyydestä, tyypistä, vahingoista ja onnettomuuksien ehkäisyn ja pelastustoiminnan vaikuttavuudesta.

46 §. Yhteistyö pelastustoiminnassa.

46 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Viranomaiset, laitokset ja liikelaitokset ovat velvollisia osallistumaan pelastuslaitoksen johdolla pelastustoiminnan suunnitteluun siten kuin tämän lain 47 §:ssä tarkemmin säädetään sekä toimimaan onnettomuus- ja vaaratilanteissa niin, että pelastustoiminta voidaan toteuttaa tehokkaasti. Alueen pelastustoimen valmiutta ei saa kuitenkaan pysyvästi tai toistuvasti perustaa toisen alueen valmiudelle.

Yhteistyöstä pelastustoimessa käsittelevän 46 § 2 momentin 5-kohdassa todetaan, että terveysviranomaiset ja hallinnonalanlaitokset huolehtivat lääkinnällisestä pelastustoiminnasta, sairaankuljetuksesta, ensihoidosta ja ensivastetoiminnasta.

Pykälän sanamuodossa tulisi tarkentaa termin ”huolehtia” tarkoittavan toiminnan järjestämisvastuuta, jolloin pelastuslaitos voi edelleen toimia kiireellisen sairaankuljetustoiminnan palveluntuottajana ja pelastustoimen henkilöstö terveydenhuollon ensivastetoiminnassa. Määrittely on tärkeä Helsingin ensihoito- ja sairaankuljetusjärjestelmän nykyjärjestelyn säilyttämisen kannalta, jossa pelastuslaitos on toiminut kiireellisen sairaankuljetusjärjestelmän tuottajana yhdessä sairaanhoitopiirin kanssa ja joka on ollut erittäin toimiva ja laadukas.

46 § 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi kohta 12), jossa määrätään, että kunnan tai kuntayhtymän muut toimialat varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan sekä väestönsuojeluun:

tai 12) Kunnan tai kuntayhtymän muut toimialat varautuvat ja osallistuvat pelastustoimintaan sekä väestönsuojeluun palvelutasopäätöksen mukaisesti.

Poikkeusoloissa omatoimisen varautumisen johtaminen ja siihen liittyvä tiedonkeruu ja -välitys muodostavat väestönsuojelullisesti oman kokonaisuutensa. Kaupungin suuren väestömäärän johdosta kaupunginhallitus katsoo tarpeellisena säilyttää omatoimisen varautumisen johtamisessa viisi tasoa: pelastustoimen johtokeskus - suojelupiiri – suojelulohko – suojelualalohko – kuntalaiset. Tämän johtamis- ja tiedonvaihtoketjun turvaamiseksi pelastuslaitos tarvitsee kaupungin muiden virastojen ja laitosten henkilöstöä sijoitettavaksi johtokeskuksiin. Henkilövaraamisen periaatteena on se, että väestönsuojelun johtokeskuksiin varattava henkilöstö valitaan niistä virastoista, joista henkilöstöä voidaan irrottaa johtokeskustehtäviin vaarantamatta virastojen ja laitosten lakisääteisiä palveluntuotantovelvoitteita.

Koska kunta vastaa pelastustoimen järjestämisestä, on luonnollista, että väestönsuojelun järjestämiseksi voidaan käyttää kunnan eri virastojen ja laitosten resursseja pelastuslaitoksen lakisääteisen tehtävien hoitamisen tukemiseen. Lisäksi esimerkiksi rakennusten sortuminen edellyttää raivausapua kunnan vastuulla olevalta tekniseltä toimelta sekä normaali- että poikkeusoloissa.

48 §. Erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ja tilanteiden ulkoinen pelastussuunnitelma.

Pelastussuunnitelman laatimis-, tiedottamis- ja harjoitusvastuut tulisi määrittää selkeämmin. Lisäksi olisi hyvä määritellä kenen kustannuksella em. toimenpiteet suoritetaan.

48 § 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi uusi kohta 6):

Pelastuslaitoksen on laadittava onnettomuuden varalle ulkoinen pelastussuunnitelma yhteistyössä asianomaisen toiminnanharjoittajan kanssa alueille, joilla on:

…

6) erityistä vaaraa aiheuttavissa tilanteissa, joka tuo pelastustoimen alueelle väliaikaisen merkittävän vaaran.

53 §. Sopimuspalokuntaan kuuluvan työterveyshuolto.

53 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Sopimuspalokuntaan kuuluvalle ja pelastustoimintaan osallistuvalle henkilölle on järjestettävä pelastustoimintaan kuuluvasta työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä henkilön turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi tarkoitettu tehtävien edellyttämä työterveyshuolto siltä osin kuin hänellä ei ole oikeutta työterveyshuoltolaissa (1383/2001) tarkoitettuun työterveyshuoltoon työsuhteen perusteella.

55 §. Valtion vastuu koulutuksesta.

Laissa tulee mainita, että valtio vastaa pelastustoimen ammattitutkintojen tuottamisesta aiheutuneet kustannukset.

55 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Valtio huolehtii kustannuksellaan pelastustoimen ammatillisesta koulutuksesta ja muustakin pelastustoimeen liittyvästä koulutuksesta siten kuin Pelastusopistosta annetussa laissa (607/2006) säädetään.

56 §. Pelastuslaitoksen vastuu koulutuksesta.

56 § 1 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastuslaitoksen tulee huolehtia siitä, että sen päätoimisella, sivutoimisella henkilöstöllä ja sopimuspalokunnan henkilöstöllä on riittävä koulutus.

57 §. Pelastustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimukset.

Vaatimus pelastusalan tutkinnosta rajaa koulutuksen pääosiltaan Pelastusopiston antamaan koulutukseen. Varsinkin päällystön, jolla kuitenkin ilmeisesti tarkoitetaan muitakin tehtäviä kuin operatiivisia esimiestehtäviä, koulutuksen osalta kaikki virkaan tai tehtävään soveltuvat tutkinnot tulisi huomioida. Esimerkiksi turvallisuusalan ammattikorkeakoulu- sekä korkeakoulututkinto käsittelevät turvallisuutta kokonaisuutena eikä vain pelastustoiminnan osalta. Lisäksi turvallisuusalan koulutusohjelmasta voi jatkaa ylempään korkeakoulututkintoon, jota palopäällystön koulutusohjelmassa ei vielä ole. Lakiin tulee lisätä tutkinnot, jotka pätevöittävät onnettomuuden ehkäisyn tehtävissä työskentelevät. Tällä profiloitaisiin alaa sitomatta koulutusmuotoa.

9 luku. Nuohouspalvelut

Lukuun 9 esitetään lisättäväksi maininta siitä, että nuohouspalveluja tuottavan tahon kanssa voidaan alueellisen pelastustoimen kanssa sopia niin, että nuohoojat voivat tehdä oman toimensa yhteydessä muitakin pelastustoimeen kuuluvia onnettomuuden ennaltaehkäisyn töitä, kuten esim. pientalojen tai asuinhuoneistojen palotarkastuksia tai valistustehtäviä. Havaituista merkittävistä puutteista tulisi olla velvollisuus ilmoittaa valvovalle viranomaiselle kuten 61 §:ssä säädetään nuohouksesta.

61 §. Vioista ilmoittaminen.

Vioista ilmoittamiseen tulisi lisätä tulipalovaaran lisäksi henkilövaara vuotavasta savuhormista sekä kattoturvalaitteista.

Lakiin tulee kirjata, mitä nuohoojan ilmoitus pelastusviranomaiselle käytännössä tarkoittaa. Laissa tulee mainita toimintatavat siitä, että pelastusviranomaisen on asetettava palovaarallinen tulisija ja savuhormi käyttökieltoon. Lisäksi käyttökiellon purku tulisi mainita.

63 §. Nuohoojan kelpoisuus.

63 § 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen nuohoojan ammattitutkintoa suorittava henkilö on koulutuksen aikana kahden vuoden ajan kelpoinen toimimaan nuohoojana itsenäisesti edellyttäen, että hän on suorittanut nuohoojan ammattitutkintoon kuuluvat tulisijojen ja savuhormien nuohousta ja kiinteistöjen turvallisuuden tarkkailua koskevat osiot hyväksytysti. Nuohouspalvelujen tuottajan tulee riittävällä tavalla ohjata ja valvoa ammattitutkintoa suorittavan henkilön itsenäistä nuohoustyötä.

67 §. Velvollisuus osallistua väestönsuojelukoulutukseen.

Koulutukseen osallistumisen vuorokausirajoitusta ei tule kirjata lakiin, sillä se rajoittaa valmiuden kohottamisvaiheessa joustavaa koulutuksen järjestämismahdollisuutta. Normaalioloissa 10 vrk tuskin ylittyy muutoinkaan.

67 § ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Sisäasiainministeriö ja aluehallintovirasto voivat määrätä väestönsuojelun johto- ja muun erityishenkilöstön osallistumaan vuosittain Pelastusopiston järjestämään väestönsuojelukoulutukseen.

11 luku. Väestönsuojat

Kaupunginhallitus toteaa, että ympäristöministeriö on 28.1.2009 esittänyt, että yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta tulee luopua. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan tulevaisuuden uhkakuvat ovat muuttuneet siten, että väestönsuojien lisärakentamiselle ei ole enää aiempia perusteita.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että väestönsuojien rakentamisvelvoitteen suhdetta perustuslakiin ei ole lakiesitysluonnoksessa lainkaan käsitelty.

Mikäli väestönsuojien rakentamista tullaan edelleen jatkamaan, kaupunginhallitus esittää seuraavaa:

71 §. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuus uudisrakentamisen yhteydessä.

Lakiluonnokseen sisältyvät lievennykset nykysääntelyyn verrattuna ovat oikeansuuntaisia. Ne ovat vain liian lieviä. Pääsääntönä oleva kerrosalaraja, 800 neliömetriä, tulee nostaa vähintään 1 200 kerrosneliömetriin. Kahdeksan sataa kerrosneliötä tarkoittaa tänä päivänä usein vain yhteensä kolmea asuntoa. Teollisuus-, tuotanto-, varasto- ja kokoontumisrakennuksia varten esitettyä alarajaa, 1 500 kerrosneliömetriä, tulee rakennuslautakunnan mielestä nostaa 1 800 kerrosneliömetriin.

Tilapäisistä rakennuksista voi todeta, että maankäyttö- ja rakennuslaki rajaa tilapäisyyden paitsi ajallisen keston, myös sen rakenteen, arvon ja käyttötarkoituksen kautta. Tilapäinen rakennus ei voi olla kooltaan kovinkaan huomattava voidakseen maankäyttö- ja rakennuslain kannalta olla tilapäinen. Tästä taas seuraa, että väestönsuojan vaatimus jää usein tilapäiseltä rakennukselta pois jo kerrosalan perusteella.

Hyödyllisempää olisi laajentaa viiden vuoden määräaika koskemaan myös määräaikaisia rakennuksia. Monet koulut, päiväkodit ja vastaavat toteutetaan 10 - 15 vuodeksi. Väestönsuojan vaatiminen määräaikaisiin rakennuksiin ei ole yleensä perusteltua. Nyt niiden osalta joudutaan erikseen hakemaan valtion viranomaiselta vapautusta väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta. Lakiesitysluonnoksen mukaan tilanne jatkuisi tältä osin ennallaan.

73 §. Poikkeus väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta.

Ehdotus, jonka mukaan väestönsuojan rakentamisvelvollisuutta ei enää tarvitse harkita, kun olemassa olevassa rakennuksessa tehdään korjaus- ja muutostyö, joka samalla lisää rakennuksen kerrosalaa kellarissa tai ullakolla, selventää nykyistä epäselvää ja tulkinnanvaraista tilannetta ja on tervetullut. Samoin säännösesitys siitä, ettei rakentamisvelvollisuutta ole, jos tontilla tai rakennuspaikalla on ennestään säädetty määrä vaatimukset täyttäviä suojapaikkoja, vaikka kerrosalaa lisää tulisikin (71.2 §).

74 §. Väestönsuojien rakenteelliset vaatimukset.

Rakentamista koskevan normiston valmistelu ja kehittämisvastuu on ympäristöministeriöllä. Maankäyttö- ja rakennuslain 13 §:n mukaan ympäristöministeriö huolehtii valtion viranomaisten antamien rakentamista koskevien määräysten yhteensovittamisesta.

Kaupunginhallituksen mielestä väestönsuojien rakentamista koskeva sääntely tulisi siirtää ympäristöministeriön toimialalle. Väestönsuojien rakentamista koskeva normisto tulee olla osa Suomen rakentamismääräyskokoelmaa. Lakiesityksen mukaan väestönsuojan teknisistä yksityiskohdista säädettäisiin edelleen tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella.

75 §. Helpotusten myöntäminen.

Ympäristöministeriö kartoitti vuosina 2008 - 2009 Rakentamisen normitalkoot hankkeen kautta, onko rakentamista koskevassa normistossa jotain sellaista, joka johtaa tarpeettomiin kustannuksiin. Asiantuntijakyselyjen tulosten mukaan suurin yksittäinen tekijä, joka vastaajien mielestä aiheuttaa tarpeettomia rakennuskustannuksia oli väestönsuojaa koskeva vaatimus.

Alkuvuonna 2009 kommentoitavana olevat ehdotukset lähtivät siitä, että toimivalta vapautuksen myöntämiseen väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta olisi siirretty rakennuslupaviranomaiselle. Lakiesityksessä tilanne on palautunut vastaamaan nykysääntelyä, jossa vapautuksen voi myöntää valtion viranomainen (jatkossa aluehallintovirasto).

Tietämys väestönsuojien määrästä ja kunnosta on lähinnä paikallistason viranomaisilla kunnissa. On vaikea nähdä, miksi helpotustoimivaltaa ei haluta uskoa rakennuslupaviranomaiselle. Aluehallintovirasto joutuisi vapautusta harkitessaan kuulemaan asianomaista pelastuslaitosta. Samalla lailla rakennuslupaviranomainen tukeutuisi harkinnassaan pitkälti pelastusviranomaisen kannanottoon. Aluehallintoviraston kytkeminen vapautuksesta päättämiseen hidastaa tarpeettomasti lupaprosessia.

76 §. Väestönsuojan käyttö normaalioloissa ja käyttöönottovalmius.

Ympäristöministeriön käsityksen mukaan tulevaisuuden uhkakuvat ovat muuttuneet siten, että väestönsuojien lisärakentamiselle ei ole enää aiempia perusteita.

Jos ajatellaan onnettomuusluonteisia kriisitilanteita, niin nykyoppien mukainen ratkaisu on pysytellä sisätiloissa kriittisimmät tunnit eikä hakeutua mahdollisesti satojen metrien päässä olevaan suojaan. Suojat eivät normaalioloissa ole edes heti käyttövalmiina. Lakiesitysluonnoksessa ehdotetaan, että väestönsuoja voidaan ottaa käyttöön 72 tunnissa (3 vuorokaudessa). Kolme vuorokautta on niin pitkä aika, ettei suoja ole relevantti vaihtoehto onnettomuustilanteissa.

77 §. Poikkeusolojen johtamisedellytysten varmistaminen.

77 § ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastuslaitoksen tulee järjestää pelastustoiminnan johtamistilat ja muut edellytykset siten, että johtaminen on mahdollista myös poikkeusoloissa asianmukaisesti suojatuissa tiloissa.

12 luku. Pelastustoimen valvontatehtävät

80 §. Pelastusviranomaisen suorittamat tarkastukset.

Lainkohdan otsikko ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan ”Pelastusviranomaisen suorittamat tarkastukset.”

80 §:ää on tarkistettava siten, että tarkastusvelvollisuus ulottuu myös väestösuojiin sekä muihin tiloihin kuin rakennelmiin. Esimerkiksi puistoissa järjestettävät ulkoilmatapahtumat muodostavat riskikeskittymän jo pelkän yleisömäärän johdosta riippumatta tapahtumaan liittyvistä rakennelmista. Lisäksi sana palotarkastus ehdotetaan korvattavaksi sanalla pelastustarkastus.

80 § ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Pelastustarkastuksia ja muita 78 §:n mukaisen valvontatehtävän edellyttämiä toimenpiteitä saa suorittaa alueen pelastusviranomainen.

Pelastustarkastus saadaan suorittaa rakennuksessa ja rakennelmassa sekä niihin kuuluvissa huoneistoissa ja asunnoissa, sekä muissa tiloissa kuten väestösuojissa tai puistoissa. Pelastustarkastuksen suorittaja on päästettävä kaikkiin tarkastettaviin tiloihin. Tarkastettavan kohteen edustajan on esitettävä säädöksissä vaaditut suunnitelmat, muut asiakirjat ja järjestelyt.

Kiinteistön omistajan, haltijan ja toiminnanharjoittajan on pyynnöstä toimitettava alueen pelastusviranomaiselle maksutta edellä 15 §:ssä tarkoitettu rakennuksen pelastussuunnitelma ja mahdolliset muut kohteen palo- ja poistumisturvallisuudesta laaditut asiakirjat, joita alueen pelastusviranomainen tarvitsee 78 §:n mukaisessa valvontatehtävässään.

Pelastustarkastuksessa on laadittava pöytäkirja, jossa tulee riittävästi yksilöidä tarkastuskohde, tarkastuksen kulku, tarkastajan tekemät keskeiset havainnot, tarkastettavan kohteen edustajan esittämä selvitys sekä johtopäätökset ja niiden perustelut. Pöytäkirja on myös laadittava, jos alueen pelastusviranomainen muutoin valvonnan yhteydessä antaa 81 §:ssä tarkoitetun korjausmääräyksen tai keskeyttää välittömän tulipalon tai muun onnettomuuden vaaraa aiheuttavan toiminnan. Pöytäkirja on viipymättä annettava tiedoksi asianosaisille.

81 §. Korjausmääräys ja toiminnan keskeyttäminen.

81 § 2 momentissa mainitaan vain henkilöturvallisuudelle aiheutuvat vakavat vaarat. Henkilöturvallisuuden lisäksi olisi syytä mainita myös omaisuus- ja ympäristöturvallisuuden huomioiminen. Pelastuslainsäädännössä on korostettu henkilö-, omaisuus- ja ympäristöturvallisuutta. Henkilö-, omaisuus- ja ympäristöteemat olisi syytä pitää yhdessä.

81 § 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Jos alueen pelastusviranomainen tämän lain mukaista valvontatehtävää suorittaessaan havaitsee puutteita muun lain tai sen nojalla säädettyjen velvoitteiden toteuttamisessa ja arvioi puutteiden aiheuttavan vakavaa vaaraa henkilöturvallisuudelle, omaisuudelle tai ympäristölle, voi alueen pelastusviranomainen määrätä puutteet korjattavaksi. Jos puutteita ei voida heti korjata, alueen pelastusviranomaisen tulee ilmoittaa puutteista ja arvioimastaan vaarasta asianomaiselle valvontaviranomaiselle.

Kaupunginhallitus katsoo, että asianomainen viranomainen voi olla lakiluonnoksessa mainitun Turvatekniikan keskuksen lisäksi kunnan rakennusvalvontaviranomainen.

82 §. Erityiset turvallisuusvaatimukset.

Pykälässä 82 todetaan pelastusviranomaisen mahdollisuus määrätä kohteeseen sammutuskalustoa, automaattinen sammutusjärjestelmä ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita sekä ryhtymään muihinkin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja omaisuuden turvaamiseksi onnettomuuden varalta. Määräysluonnos on ongelmallinen, sillä sairaalakiinteistöissä automaattinen sammutuslaitteiston tarkoituksenmukaisuus ihmishenkien pelastajana on todettu kyseenalaiseksi ja varsin kalliiksi paloturvallisuusratkaisuksi.

Luonnoksen yleisperusteissa todetaan automaattisen sammutusjärjestelmän maksavan keskimäärin 73 euroa/m². Hinta-arviossa lienee otettu huomioon yksinomaan investointikustannus, mutta ei keskeytyskustannuksia eikä mahdollisia kiinteistön vedensyöttöön vaadittavia muita uudistuksia eikä suunnittelukustannuksia. Kustannus tulisi nykyisissä määräyksissä olevien kaikkien paloturvallisuusratkaisujen lisäksi.

Em. 73 euron neliöinvestoinnilla laskettuna pelkästään Helsingin terveyskeskuksen sairaalatilojen varustaminen automaattisella sammutuslaitteistolla maksaisi investointikustannuksina yli 7,34 miljoonaa euroa. Sama investointivaatimus koskisi myös em. kiinteistöjä samoin kuin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sairaalakiinteistöjä, joiden kautta Helsingin kaupungin investointitaakka muodostuu hyvin suureksi. Jokaista järjestelmää kohti on arvioitu lisäksi n. 3000 euron vuosittaiset käyttökustannukset. Helsingin terveyskeskukselle tämä tarkoittaisi yli 15.000 euron vuosittaista toimintakustannusta jo olevien järjestelmien aiheuttamien kustannusten lisäksi.

Ottaen huomioon sairaaloissa tapahtuneiden palokuolemien erittäin vähäisen määrän, on lakiluonnoksen mukanaan tuomia investointeja pidettävä kohtuuttoman suurina. Kohdentamalla sama lisärahoitus muihin toimenpiteisiin ja/tai investointeihin (esim. yöhoitajien resurssimitoitusten suurentamiseen yövuorossa) päästään olennaisesti enemmän laitos- ja potilasturvallisuutta parantaviin tuloksiin.

82 § ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Kohteeseen, jossa harjoitettu toiminta tai olosuhteet aiheuttavat tavanomaista suuremman vaaran palo- tai henkilöturvallisuudelle, ympäristölle tai yhteiskunnan elintärkeille toiminnoille, voi alueen pelastusviranomainen erityisestä syystä määrätä hankittavaksi tarkoituksenmukaista sammutuskalustoa ja muita pelastustyötä helpottavia laitteita tai asennettavaksi automaattisen sammutuslaitteiston sekä ryhtymään sanotussa kohteessa muihinkin välttämättömiin toimenpiteisiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi sekä ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseksi onnettomuuden varalta.

84 §. Valmiuden tarkastaminen.

Lainkohdassa tarkastusoikeuden ulkopuolelle jätettyjen asuntojen ja kotirauhan piiriin kuuluvien kohteiden / alueiden paloturvallisuudesta huolehtimisessa tulisi korostaa jossain lainkohdassa enemmän asukkaan omaehtoista vastuuta. Vaikka viranomaistoimenpiteet toteutuvat yleensä valistuksen ja neuvonnan muodoilla, tulee viranomaiselle kuitenkin jättää puuttumisen oikeus erityistä vaaraa aiheuttavaan toimintaan.

89 §. Tiedonsaantioikeus pelastustoimintaa ja valvontatehtäviä varten.

Mainitun pykälän sisältö luo hyvin edellytyksiä laatia valvontasuunnitelman harkintaperusteisesti ja kohdentavasti. Tiedonsaantioikeus pitää kuitenkin ulottaa myös rakennuksiin ja rakennelmiin.

89 § 1 momentin 2) kohdan k) kohtaa ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti:

k) 16 §:n 3 kohdassa tarkoitetusta asuinhuoneiston, rakennuksen tai rakennelman hallintaperustetta ja käytössä oloa koskevista tiedoista.

Lisäksi lainkohdassa tulisi huomioida tiedonsaantioikeus huoltovarmuuskeskukselta tärkeysluokitelluista kohteista.

90 §. Tiedonsaantioikeus väestönsuojelutehtäviä varten.

Kuten edellä 89 §:ssä tulee myös 90 §:ssä huomioida tiedonsaantioikeus huoltovarmuuskeskukselta tärkeysluokitelluista kohteista.

93 §. Valvontarekisteri.

93 §:ssä nyt käytetty sanamuoto ei aseta velvoitetta rekisterien pitämiselle. Rekisterin pitäminen on kuitenkin tarkastustoiminnan edellytys. Valvontarekisteriin liittyviä tietoja tarvitaan mm. raportoinnissa aluehallintoviranomaiselle. Rekisteritekniikan edellyttämän ohjelma ylläpidosta ei pelastuslakiesityksessä ole missään mainintaa. Yhdenmukaisen rekisteröinnin tuottamiseksi rekisterin pitäminen tulee määrätä valtion tehtäväksi. Lainkohdan 1 momenttia tulee muuttaa tältä osin.

Valvontarekisterissä säilytettävien tietojen säilytysaikaoikeutta tulee säätää 10 vuodeksi, jonka käytäntö on osoittanut tarpeelliseksi ajaksi.

93 § 2 momentti ehdotetaan muutettavaksi kuulumaan seuraavasti:

Valvontarekisterissä olevat tiedot on tarkistettava ja tarpeettomat tiedot poistettava tarkistuksen yhteydessä määrävälein, kuitenkin viimeistään 10 vuoden kuluttua edellisen merkinnän tekemisestä.

96 §. Eräiden suoritteiden maksullisuus.

Kaupunginhallitus pitää oikeana ratkaisua, jonka mukaan paloilmoitinlaitteiden virheellisestä toiminnasta aiheutuvista hälytyksistä voidaan periä maksu. Kaupunginhallitus huomauttaa kuitenkin, että maksun suuruuden määrittämisperusteet lakitekstissä ja sen perusteluissa ovat tulkinnanvaraiset ja epätarkoituksenmukaiset. Lakiesitystä tulee tältä osin muuttaa ja perustelutekstiä tarkentaa.

Lakiesityksen 96 §:n 2 momentin mukaan alueen pelastustoimi voi periä maksun tehtävästä, jonka on aiheuttanut hätäkeskukseen liitetyn paloilmoittimen tai muun hälytysjärjestelmän toistuva erheellinen toiminta. Saman lainkohdan 3 momentin mukaan perittävien maksujen suuruudesta päättäisi alueen pelastustoimi noudattaen valtion maksuperustelaissa säädettyjä periaatteita kuitenkin siten, että ne vastaavat suuruudeltaan enintään tehtävän hoitamisesta alueen pelastustoimelle aiheutuneita välittömiä kustannuksia.

Valtion maksuperustelain 6 §:n mukaan maksun suuruuden tulee vastata enintään suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten määrää (omakustannusarvo). Erityisestä syystä maksu saadaan määrätä tätä korkeammaksi.

Valtion maksuperustelaki mahdollistaa maksun perusteeksi sekä välittömät että välilliset kustannukset, mikä omakustannusarvon käsitteen kannalta onkin ainoa oikea määrittely. Laskentatoimen teoriassa omakustannusarvo tarkoittaa tuotteen tai palvelun tuottamisen kustannukset kattavaa arvoa, johon ei ole lisätty katetta. Omakustannusarvo sisältää palvelun tuottamisen välilliset ja välittömät kustannukset sekä palvelun tuottajan muun organisaation kaikki yleiskustannukset. Palvelu- tai tuotekohtainen omakustannusarvo on yleensä palvelu- tai tuotevolyymin funktio siten, että suuri volyymi johtaa alhaisempaan omakustannusarvoon.

OKA =	kokonaiskulut (valmistus + markkinointi + hallinto + yms)
	toteutunut kpl

Omakustannusarvo siis kattaa kaikki pelastustoimen valmiuden ylläpitämisestä aiheutuvat kustannukset riippumatta siitä ovatko ne erillis- vai yleiskustannuksia.

Esimerkki maksuperustelain maksuperusteiden asettamisessa on asetuksessa ammatillisten opettajakorkeakoulujen, ammattikasvatushallinnon koulutuskeskuksen ja valtion ammatillisten oppilaitosten suoritteista perittävistä maksuista (1383/1990). Sen mukaan:

5 §. Määrättävän maksun on vastattava suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvien kokonaiskustannusten yhteismäärää eli suoritteen omakustannusarvoa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Omakustannusarvoon luetaan välittömät työkustannukset, välittömät konekustannukset, muut välittömät kustannukset sekä välilliset kustannukset siten kuin 6§:ssä säädetään.

6 §. Välittömät työkustannukset lasketaan ottamalla huomioon suoritteen tuottamiseen käytettyjen työtuntien määrä, työtehtävän ja työn laatu. Työkustannukset tuntia kohden saadaan jakamalla työtä suorittavien henkilöiden keskimääräinen kuukausipalkkaus säännönmukaisine lisineen luvulla 150 ja korottamalla näin saatu määrä 68 prosentilla. Opetus- ja muut vastaavat palkkiot henkilösivukustannuksineen otetaan kuitenkin huomioon sellaisenaan.

Välittömät konekustannukset lasketaan kertomalla koneen tuntihinta kysymyksessä olevan suoritteen tuottamiseen kuluneella koneen tehollisella käyttöajalla. Koneen tuntihinta saadaan jakamalla vuokratun koneen kuukausivuokra tai oman koneen laskennallinen kuukausivuokra luvulla 130. Oman koneen laskennallinen kuukausivuokra on 2 prosenttia koneen hankintahinnasta, jolleivät tarkemmat selvitykset muuta aiheuta.

Muut välittömät kustannukset, joita ovat asianomaisten laitosten suorittamat maksut muilta ostamistaan, suoritteen tuottamiseen tarvittavista palveluista ja suoritetta varten tekemistään hankinnoista sekä muut kulut, matkakustannukset mukaan lukien, otetaan huomioon sellaisenaan.

Välillisinä kustannuksina veloitetaan määrä, joka on 40 prosenttia 1 momentissa lasketuista työkustannuksista.

Lakiehdotuksessa ja 96 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa maksun perusteeksi hyväksyttäisiin vain välittömät kustannukset. Tämä on maksun määräämisen kannalta hyvin ongelmallista ja erityisesti ristiriidassa valtion maksuperustelain 6 §:n kanssa. Mikäli välillisiä kustannuksia ei hyväksytä maksuperusteeksi, ei enää ole kyse omakustannusarvosta eikä viittaus valtion maksuperustelakiin olisi tarpeellinen. Pykälään ehdotettu rajoitus tekisi myös käytännössä mahdottomaksi määrätä maksun erityisistä syistä omakustannusarvoa korkeammaksi siten kuin maksuperustelain 6 §:ssä säädetään.

Pelastustoiminnan palvelu tai tuote on tarvittavan valmiuden ylläpitäminen onnettomuuksien varalta. Valmiuden ylläpitämiseksi vaadittavat resurssit on hankittava riippumatta toteutuneesta yksittäisen palvelutapahtuman tuotannosta eli esimerkiksi hälytysten määrästä. Tämän johdosta jo pelkästään jaottelu välittömiin ja välillisiin kustannuksiin on tulkinnanvaraista.

Pelastuslaitoksen kustannukset muodostuvat pääosin alueen palvelutasopäätöksessä määritellyn mukaisen valmiuden ylläpidosta. Valmiuden perustana ovat alueen uhkakuvat ja niistä aiheutuvat riskit. Virheellisten hälytysten määrä vaikuttaa valmiustason määrittelyyn siten, että pelastuslaitoksen on varauduttava korvaamaan virheelliseen hälytykseen sitoutuvat resurssit sellaisella määrällä henkilöstöä ja kalustoa, mikä mahdollistaa virheellisen hälytyksen kanssa samanaikaisesti tapahtuvan oikean hälytystehtävän suorittamisen asianmukaisella vasteella. Toisin sanoen pelastuslaitoksen on jatkuvasti ylläpidettävä lisähenkilöstöä ja kalustoa virheellisten hälytysten johdosta.

Helsingissä oli vuonna 2008 yhteensä 2510 automaattisen paloilmoittimen aiheuttamaa virheellistä hälytystä. Yhden hälytystehtävän kestäessä keskimäärin noin 30 minuuttia ja käytettäessä Helsingissä tyypillistä vastetta (1 pelastusyksikkö miehityksellä 1+4, työaika keskimäärin 42 t/vko), sitoutui virheellisten hälytysten hoitamiseen aikaa yhteensä noin 750 miestyöpäivää sekä lisäksi saman verran pelastusyksikkökalustoa. Tämän resurssikäytön välitön erilliskustannus on mahdollista laskea esimerkiksi edellä mainitun asetuksen (1383/1990) mukaisella tavalla huomioimalla tehtävään sitoutuneen henkilöstön palkat, kaluston pääomakustannukset, muut muuttuvat kulut ja osuus pelastuslaitoksen tukitoimintojen aiheuttamista välillisistä yleiskustannuksista. Omakustannusarvon määrittäminen etukäteen olisi silti ongelmallista, koska mainitut resurssit on hankittu jatkuvan valmiuden ylläpitämiseksi riippumatta siitä, onko virhehälytyksiä todellisuudessa 1 vai 2510.

Maksulle ei siis laskentateoreettisesti perustellulla tavalla voida määrittää valtion maksuperustelaissa tarkoitettua suoritteiden keskimääräistä kokonaiskustannusta. Tämä ja maksun ennaltaehkäisevyysperuste ovatkin lähtökohtainen peruste määrätä maksu maksuperustelain mukaisin erityisin syin suoritteen omakustannusarvoa korkeammaksi.

Virheellisestä hälytyksestä määrättävän maksun tavoitteena on ennalta ehkäistä virhehälytyksiä kiinnittämällä hälyttimien toimintakunnosta vastuussa olevien huomio laitteiden huoltoon ja asianmukaiseen säätämiseen. Ennalta ehkäisyn tavoitellun vaikutuksen kannalta on tärkeää, että maksu voidaan määrätä riittävän korkeaksi ja että maksun määrittäminen on riittävän yksinkertaista jättämättä tilaa laskentatoimen tulkinnoille. Soveltuvana taso maksulle on tuhat euroa, jolla on jo jonkinlaista ennaltaehkäisevää vaikutusta. Valtion maksuperustelaki mahdollistaa maksun asettamisen tälle tasolle erityisin perustein ja edellyttäen, että lakiehdotukseen sisältyvä maininta välittömistä kustannuksista poistetaan.

Ensisijainen muutosehdotus

Virheellisestä hälytyksestä perittävän maksun vähimmäis- ja enimmäismäärästä tulee ensisijaisesti säätää lailla tai sen perusteella annettavalla asetuksella kuten esimerkiksi joukkoliikenteen tarkastusmaksujen osalta on tehty. Tällainen menettely tekisi tarkastusmaksun määrittämisen yksinkertaiseksi ja maksuvelvollisten kannalta helposti ymmärrettäväksi.

Lakiehdotuksen 96 §:n 3 momentti esitetään muutettavaksi seuraavaan muotoon:

Edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettujen maksujen perimisen edellytyksenä on, että alueen pelastusviranomainen on aikaisemmin kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa tai haltijaa korjaamaan paloilmoittimen tai hälytysjärjestelmän siten, että siitä ei aiheudu toistuvia erheellisiä hälytyksiä. Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi. Maksu on vähintään 500 euroa tai sitä korkeampi asetuksella määrätty määrä ja enintään 10 kertaa maksun alaraja. Edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksut saadaan periä kohteen omistajalta tai haltijalta.

Toissijainen muutosehdotus

Toissijaisesti 96 § 2 momentista ja lainkohdan perusteluista tulee poistaa viittaukset välittömiin kustannuksiin maksun määrän perusteena.

Toissijaisesti lakiehdotuksen 96 §:n 3 momentti esitetään muutettavaksi seuraavaan muotoon:

Edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdissa tarkoitettujen maksujen perimisen edellytyksenä on, että alueen pelastusviranomainen on aikaisemmin kirjallisesti kehottanut kohteen omistajaa tai haltijaa korjaamaan paloilmoittimen tai hälytysjärjestelmän siten, että siitä ei aiheudu toistuvia erheellisiä hälytyksiä. Perittävien maksujen suuruudesta päättää alueen pelastustoimi noudattaen valtion maksuperustelaissa (150/1992) säädettyjä periaatteita. Edellä 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut maksut saadaan periä kohteen omistajalta tai haltijalta.

Perusteluiden muuttaminen

Ehdotetun lainkohdan 96 §:n perusteluista tulee poistaa viittaukset välillisiin kustannuksiin. Perustelu kuuluu nyt:

Pykälän 3 momentissa säädettäisiin erikseen siitä, että alueen pelastustoimen määräämä maksu voi olla enintään suoritteen tuottamisesta tai tehtävän hoitamisesta alueen pelastustoimelle välittömästi aiheutuneiden kustannusten suuruinen. Tällä korostettaisiin vielä erikseen maksuperustelain 6 §:ssä olevaa periaatetta.

Perustelu on ristiriitainen maksuperustelain kanssa. Maksuperustelain perusperiaate on omakustannusarvo, joka sisältää sekä välittömät että välilliset kustannukset. Erityisistä syistä maksu voidaan määrätä myös tätä korkeammaksi. Nyt ehdotettu pykälän perustelu ei korosta tätä vaan päinvastoin rajoittaa olennaisesti maksuperustelaissa hyväksyttyä maksun määrittämisen perusperustetta ja estää maksun määräämisen omakustannusarvoa korkeammaksi.

97 §. Valtion osallistuminen valmiuden ylläpitämiseen.

Kaupunginhallitus viittaa 93 § kohdalla lausuttuun valtion velvollisuudesta toimia rekisterinpitäjänä, mikä tulee lisätä 97 § esimerkkiluetteloon.

105 §. Uhkasakko ja teettämisuhka.

106 §. Rangaistukset.

Uhkasakko vs. maksu

Pelastuslakiehdotuksen 105 §:n mukaan uhkasakko voidaan asettaa sille joka laiminlyö 12 §:n 1 momentissa säädetyn velvollisuuden pitää palonilmaisulaitteet ja hälytyslaitteet toimintakunnossa sekä huollettuna ja tarkastettuna asianmukaisesti. Uhkasakkomenettely on 96 §:n mukaiseen maksuvelvoitteeseen verrattuna hidas ja kankea. 96 § tulee muotoilla siten, että 96 §:n mukainen maksu on sanktiona myös käytännössä tehokas ja ensisijainen. Uhkasakkomenettely tulisi palonilmaisulaitteiden osalta siten sovellettavaksi vain poikkeuksellisesti.

Pikasakko

Kaupunginhallitus ehdottaa, että 105 tai 106 pykälässä annetaan pelastusviranomaiselle oikeus nopeaan sakottamiseen pelastusrikkomuksessa, esim. poistumisturvallisuuden rikkominen. Tämä on yksi yleisimmistä toiminnanharjoittajien laiminlyönneistä ja siihen vaikuttaminen uhkasakkomenettelyllä on liian hidas ja jäykkä sanktiomuoto. Poistumisturvallisuus on yksi keskeisimmistä henkilöturvallisuuden osatekijöistä.

Perätön vaarailmoitus

Pelastuslain uudistusesitykseen ei sisälly kohtaa, jonka mukaan pelastustoimen yksiköille hälytystehtävän aiheuttanut perättömän vaarailmoituksen tehnyt henkilö velvoitettaisiin suorittamaan maksu alueen pelastustoimelle aiheutuneista kustannuksista. Nykyisellään seuraamus tällaisesta ilkivaltaisesta hälyttämisestä voidaan määrätä ainoastaan rikoslain 34 luvun 10 §:n perusteella (perätön vaarailmoitus).

Pelastustoimen valmiuden kannalta perätön vaarailmoitus on rinnastettavissa paloilmoitinlaitteen virheelliseen toimintaan. Tällaisen epätoivottavan menettely kitkemiseksi rikoslakiin perustuva sanktiomenettely on yleisesti ottaen tarpeettoman raskas. Kaupunginhallitus ehdottaakin, että henkilön tekemä hälytystehtävän aiheuttama perätön vaarailmoitus lisättäisiin pelastuslakiesityksen 96 §:n 2 momentin 4)-kohdaksi ja että siihen sovellettaisiin sanktiomaksun osalta edellä mainittuja maksun määräämisperusteita.

Törkeiden tapausten varalta perätön vaarailmoitus tulee edelleen säilyttää myös rikoslain mukaan rangaistavana tekona, jolloin rikosoikeudellinen menettely voidaan käynnistää vaihtoehtoisesti pelastuslaitoksen määräämän maksun asemasta.

109 §. Viranomaisverkon käytettävyyttä koskevat erityiset vaatimukset.

Luonnoksessa todetaan, että mikäli viranomaisradioverkon käytettävyys rakennuksessa tai rakennelmassa ei ole riittävä pelastustoiminnan asianmukaiseksi suorittamiseksi, voi alueen pelastusviranomainen määrätä rakennuksen tai rakennelman omistajan hankkimaan viranomaisverkon käytettävyyttä varmistavia laitteita ja pitämään ne toimintakunnossa.

Erityisesti poliisin ja pelastustoimen käytössä olevan viestijärjestelmän toiminta velvoitetaan kiinteistön omistajan vastuulle. Tämä tarkoittaa Helsingin kaupungin kokoisessa infrastruktuurissa merkittäviä investointeja maanalaisten tilojen sisätilapeiton varmistamisessa ja kuormittaa merkittävästi sekä sosiaali- että terveystoimen investointeja. Terveystoimi käyttää rajoitetusti VIRVE-järjestelmää ja toiminnan harjoittajana terveyskeskuksella on itsellään intressi taata VIRVE:n sisätilapeitto omissa kiinteistöissään jossain määrin.

Helsingin kaupungin kokonaisuuden kannalta kysymys on myös kilpailuoikeudellinen, sillä kyseisenlainen pykälä asettaisi Helennet-viestiverkon epäoikeudenmukaiseen asemaan suhteessa VIRVE -verkkoon. Mikäli lakiesityksen muotoilu jää voimaan, Helsingin kaupungista saattaa käytännössä tulla merkittävä Valtakunnallisen viranomaisradioverkon (VIRVE) rahoittaja. Muiden viestijärjestelmien olleen kyseessä viestiverkon kattavuudesta vastaa ko. verkon operaattori.

113 §. Voimaantulosäännös.

Lain voimaantulosäännöksessä on huomioitava seuraavaa:

Väestönsuojat on tehty vanhojen määräysten mukaan ja niille on aikanaan rakennusluvassa hyväksytty normaaliajan käyttö 24 tunnin käyttöönottoa koskevan vaatimuksen mukaan. Uuden lain ehdotuksen mukaan väestönsuoja on oltava käyttöön otettavissa 72 tunnin kuluessa. Tämä edellyttää eräissä tapauksissa suojan normaaliolojen paloturvallisuustason muuttamista tosiasiallisen käyttötarkoituksen mukaisiksi.

Pöytäkirjanote sisäasiainministeriölle sekä pelastuslautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

82 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta	19.1.2010
HKL -liikelaitoksen johtokunta	21.1.2010
Palmia -liikelaitoksen johtokunta	21.1.2010
teknisen palvelun lautakunta	21.1.2010

Pöytäkirjanote ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

83 §

TERVEYSKESKUKSEN HAMMASHUOLTO-OSASTON ERÄIDEN VIRKANIMIKKEIDEN MUUTTAMINEN

Khs 2009-2571

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti muuttaa 1.2.2010 lukien seuraavat ter-veyskeskuksen hammashuolto-osaston virkanimikkeet palkan pysyessä muuttumattomana:

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Palkka €/kk	Uusi nimike
21568	ylihammaslääkäri	5252,32	johtava ylihammaslääkäri
21503	ylihammaslääkäri	5252,32	johtava ylihammaslääkäri

Samalla kaupunginhallitus päätti muuttaa 1.2.2010 lukien terveyskeskuksen hammashuolto-osaston ylihoitajan virkanimikkeen ja palkkauksen seuraavasti:

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Palkka €/kk	Uusi nimike	Palkka €/kk
21613	ylihoitaja	3304,58	johtava ylihoitaja	3470,97

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa terveyskeskusta huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita päätös koskee.

Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

84 §

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2009-2663

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti sosiaalivirastoon sijoitettujen virkojen osalta 1.2.2010 lukien, ellei toisin mainita:

1 Muuttaa seuraavat toimet viroiksi palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Aikuisten palvelujen vastuualue

029634	sosiaaliohjaaja	2251,92

Hallinto- ja kehittämiskeskus

010898	johtaja	4613,73

Vanhusten palvelujen vastuualue

028464	sosiaaliohjaaja	2144,34
042138	sosiaalityöntekijä	2690,60
028828	sosiaalityöntekijä	2690,60
031213	johtava sosiaalityöntekijä	2937,10

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

035122	sosiaalityöntekijä	2761,68

2 Muuttaa seuraavien virkojen nimikettä palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Palkka euroa/kk	Uusi nimike

Hallinto- ja kehittämiskeskus

010005	palveluvastaava	2602,09	asiakasmaksupäällikkö
037205	hallintolakimies	4089,15	hallintopäällikkö

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

083757	erityissosiaalityöntekijä	2690,60	sosiaalityöntekijä
083759	erityissosiaalityöntekijä	2690,60	sosiaalityöntekijä

Aikuisten palvelujen vastuualue

083839	erityissosiaalityöntekijä	2690,60	sosiaalityöntekijä
036651	erityissosiaalityöntekijä	2690,60	sosiaalityöntekijä
026547	sosiaalityöntekijä	2690,60	sosiaaliterapeutti

3 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle palkan muuttuessa

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka euroa/kk	Uusi palkka euroa/kk	Uusi nimike

Hallinto- ja kehittämiskeskus

026724	hallintopalvelu- päällikkö	4532,45	3570,61	hallintolakimies

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

035152	elatusturvakäsittelijä	1933,05	2761,68	lastenvalvoja
035115	elatusturvakäsittelijä	1933,05	2761,68	lastenvalvoja
010121	sosiaalipäivystyksen päällikkö	3381,10	3484,78	sosiaali- ja kriisipäivystyksen päällikkö

Aikuisten palvelujen vastuualue

035400	johtava sosiaalityöntekijä	2937,10	3168,85	arviointipäällikkö
083141	sosiaalityöntekijä	2690,60	3168,85	tukiasumisen päällikkö
026518	sosiaalityöntekijä	2690,60	2144,34	sosiaaliohjaaja
038182	sosiaalityöntekijä	2587,54	2251,92	sosiaaliohjaaja

4 Muuttaa seuraavan toimen viraksi palkan ja tehtävänimikkeen muuttuessa

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka euroa/kk	Uusi palkka euroa/kk	Uusi nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue

030950	kotiavustaja	1694,15	2428,24	sosiaaliohjaaja

5 Perustaa seuraavan viran nykyisen määräaikaisen viran tilalle

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Palkka euroa/kk	Uusi nimike

Aikuisten palvelujen vastuualue

028291	sosiaalityöntekijä	2690,60	sosiaalityöntekijä

6 Muuttaa seuraavan toimen viraksi palkan muuttuessa

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka euroa/kk	Uusi palkka euroa/kk	Uusi nimike

Vanhusten palvelujen vastuualue

042971	johtaja, palvelukeskus Saunabaari	2816,00	3250,00	johtaja, Töölön vanhusten keskus

7 Perustaa seuraavat virat

Lukumäärä	Nimike	Palkka euroa/kk	Lukien

1	erityissosiaalityöntekijä	2860,15	1.2.2010
1	johtava sosiaalityöntekijä	2937,10	1.4.2010
1	johtava sosiaalityöntekijä	2937,10	1.9.2010
1	sosiaaliohjaaja	2144,34	1.9.2010
2	sosiaaliohjaaja	2144,34	1.11.2010

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

85 §

18.1.2010 pöydälle pantu asia

VAMMAISNEUVOSTON ESITYS VAMMAISPOLIITTISEN OHJELMAN LAATIMISEKSI

Khs 2009-2053

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus kehottaa sosiaalilautakuntaa laatimaan kaupunginhallitukselle yhteistyössä terveyskeskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston ja opetusviraston kanssa tiiviin yhteenvedon Helsingin vammaispolitiikan tavoitteista ja keskeisistä toiminnan painopisteistä, jota valmisteltaessa otetaan huomioon vammaisia henkilöitä edustavien järjestöjen näkemykset. Tämän lisäksi Helsinki valmistautuu toteuttamaan vammaispolitiikkaa valmisteilla olevan valtakunnallisen vammaispoliittisen ohjelman 2010–2015 pohjalta.

Pöytäkirjanote vammaisneuvostolle, sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, opetusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Jäsen Moisio teki jäsen Pajamäen kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päätti asiasta yksimielisesti Moision tekemän vastaehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

86 §

21.12.2009, 11.1.2010 ja 18.1.2010 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: TOIMEENTULOTUKIASIAKKAIDEN TERVEYSPALVELUMAKSUT

Khs 2009-1272

Esityslistan asia Stj/4

Jäsen Arhinmäki teki jäsen Krohnin kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:

Kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi sen selvittämiseksi voidaanko pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa eläville myöntää terveyskeskusmaksut esimerkiksi harkinnanvaraisena tukena.

Kaupunginhallitus päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi Arhinmäen tekemän vastaehdotuksen mukaisesti.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

87 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

- ruotsinkielinen jaosto

10.12.2009

terveyslautakunta

19.1.2010

Pöytäkirjanote ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

88 §

HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHAN (TA 4 52 08) KÄYTTÖ VUONNA 2010

Khs 2010-22

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, osastopäällikkö, puhelin 310 37965

LIITE

Päätöksen perustelut

89 §

MATALAPALKKATUEN KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010

Khs 2010-21

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjaniemi Marju, osastopäällikkö, puhelin 310 37965

LIITE

Päätöksen perustelut

90 §

LAUSUNNON ANTAMINEN SISÄASIAINMINISTERIÖN MAAHANMUUTTO-OSASTOLLE KOKEILULAKIEHDOTUKSESTA

Khs 2009-2607

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon, joka koskee sisäasiainministeriön asettamaa hanketta määräaikaisen kokeilulain laatimiseksi:

Sisäasiainministeriö asetti 6.4.2009 hankkeen määräaikaisen kokeilulain laatimiseksi. Hankkeen tavoitteeksi asetettiin maahanmuuttajien kotouttamisen tehostaminen tarvittaessa hallinnonalojen rajat ylittävin toimenpitein. Tavoitteena on toteuttaa uusia kotouttamisen toimintamalleja sekä tehostaa valtion ja kuntien yhteistyötä.

Kokeilulakiehdotuksessa pyritään kehittämään vuoden kestävä maahanmuuttajien alkuvaiheen kieli- ja yhteiskuntakoulutukseen painottuva kotouttamismalli, jonka sisältö ja tavoitteet vaihtelevat kohderyhmittäin. Kotoutumispolut rakennetaan kolmelle asiakasryhmälle, ts. työmarkkinoille suuntautuville aikuisille (polku 1), erityistukea tarvitseville aikuisille (polku 2) sekä lapsille ja nuorille (polku 3). Aikuisten polut alkaisivat tarve- ja osaamiskartoituksella, jonka perusteella maahanmuuttaja ohjataan hänelle parhaiten sopiviin palveluihin. Lasten ja nuorten polussa tavoitteena on taata nuorille riittävä kielitaito ja samat jatkokoulutukseen hakeutumisen edellytykset kuin kantaväestön nuorilla. Ehdotuksen mukaan kokeiluun valitaan kuusi kuntaa ja kokeilu olisi kolmivuotinen alkaen vuonna 2011.

Kokeilulakihanke on osa sisäasiainministeriössä vuonna 2009 käynnistynyttä kotouttamistyön kokonaisuudistusta. Kokeilulakihankkeen lisäksi kokonaisuudistukseen liittyy kotouttamis- ja kansalaisuuslakiuudistukset, pääkaupunkiseudun ja valtion välinen aiesopimus, hallitusohjelman mukaiset kuntapilotit sekä erilaiset maahanmuuttajien kotouttamiseen liittyvät EU-hankkeet.

Kotouttamistoimien järjestämisvastuu

Opetustoimen ja henkilöstökeskuksen näkemysten mukaan työmarkkinoille suuntautuvien ja erityistä tukea tarvitsevien aikuisten maahanmuuttajien (polkujen 1 ja 2 maahanmuuttajaryhmät) kotoutumiskoulutuksen järjestämisvastuu tulee ensisijaisesti olla työvoimahallinnolla. Samoin kokeilulakiesityksessä ehdotetut osaamis- ja tarvekartoitukset tulisi ensisijaisesti laatia TE-toimistoissa.

Kotouttamistoimien resurssointi

Maahanmuuton kasvu ja kotouttamisen onnistumisen varmistaminen edellyttävät kokeilulakiehdotuksen mukaan valtiolta merkittävää lisärahoitusta kotoutumista edistäviin toimiin. Helsingin kaupunginhallitus yhtyy tähän näkemykseen korostaen, että lisäresursointia tarvitaan niin työ- ja elinkeinoministeriön, sisäasiainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön kuin myös opetusministeriön hallinnonaloille, jotta kotouttamistyön kokonaisuudistuksella Suomessa olisi tosiasiallista vaikuttavuutta.

Maahanmuuttajien kotouttaminen on lakisääteistä toimintaa, jolle lähtökohtaisesti tulee taata pysyvä rahoitus. Rahoitusperiaatteen mukaisesti on varmistettava, että kunnilla on tosiasialliset taloudelliset edellytykset suoriutua tehtävistään. Periaatteeseen kuuluu, että voimavarojen (henkilöstö, rahoitus) tulee olla riittävässä suhteessa niihin tehtäviin, jotka kunnille on laissa annettu. Lakiin perustuvat velvoitteet tulee korvata kunnille toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Kokeilulakiesityksessä viitataan siihen, että monissa maahanmuuttomaissa kolmas sektori on merkittävä kotouttamispalveluiden tuottaja. Järjestöjen osaamisen hyödyntäminen on kannatettavaa, mutta on huomattava, että järjestöyhteistyölle rakennetuissa kotouttamismalleissa (esim.Kanada) valtion tuki järjestöille on merkittävä.

Kokeilulakihankkeeseen osallistuminen

Polku 1. Työmarkkinoille suuntaavat maahanmuuttajat

Pääkaupunkiseudun kaupungit allekirjoittivat joulukuussa 2009 maahanmuuttajien työllistymisen tehostamista tukevan aiesopimuksen, joka on voimassa vuosina 2010 – 2012. Sopimuksen tavoitteena on nopeuttaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymistä TE-toimistojen ja kuntien yhteisin toimenpitein. Sopimuksen perusteella TE-toimistojen maahanmuuttajapalveluiden henkilöstöresursseja lisätään ja maahanmuuttajien ohjausta kehitetään, jotta maahanmuuttajat pääsevät nopeasti alkukartoitukseen ja koulutukseen. Toimenpiteitä kohdistetaan erityisesti maahanmuuttajien alkuvaiheen palveluun. Työ- ja elinkeinoministeriö on varannut Uudenmaan ELY-keskukselle 2 miljoonaa euroa ja vastaavasti pääkaupunkiseudun kaupungit 2 miljoonaa euroa sopimuksen toimeenpanoa varten. Lisäksi pääkaupunkiseudulla on vireillä muita hankkeita, kuten Kotoraide, ALPO ja Koulutusportti – hankkeet, joissa kehitetään mm. kielitaidon alkukartoituksia, ATK-pohjaista koulutuspaikkojen varausjärjestelmää asiakkaille ja TE-toimistojen virkailijoiden käyttöön. Vireillä olevat kehittämistoimet ovat sellaisia, ettei kokeilulakihankkeen polun 1 pilotointi tuo lisäarvoa Helsingille.

Polku 2. Erityistä tukea tarvitsevat maahanmuuttajat

Polkuun 2 kuuluvien aikuisten (kotiäidit, vähäisen koulutuksen omaavat, luku- ja kirjoitustaidottomat, oppimisvaikeuksista kärsivät, iäkkäät sekä muut erityistä tukea tarvitsevat) erityistukea tarvitsevien kohderyhmän tarpeidenmukaisen kotoutumisen polun varmistaminen ja kehittäminen ovat Helsingin sosiaaliviraston näkemyksen mukaan kokeilun arvoisia olettaen, että kokeiluun osallistumisen kustannukset korvattaisiin kaupungille täysimääräisesti. Syrjäytymisriskissä olevien erityistukea tarvitsevien aikuisten palvelujen eriyttäminen aikuisten polun 1 kotouttamispalveluista mahdollistaisi sosiaaliviraston näkemyksen mukaan joustavampien koulutuskokonaisuuksien kehittämisen ja niiden yhteensovittamisen esimerkiksi sosiaalitoimen kotouttamistoimenpiteiden ja psykososiaalisen tuen muotojen kanssa. Myös pienten lasten perheiden päivähoitojärjestelyjen kehittäminen vanhempien kotoutumiskoulutukseen osallistumisen vuoksi voisi olla osa tätä kokonaisuutta.

Pääkaupunkiseudun kaupungit varautuvat luku- kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien määrän kasvuun. Kaupunginjohtajan 25.11.2009 perustama työryhmä selvittää maahanmuuttajataustaisten, lapsiaan kotona hoitavien aikuisten suomen ja ruotsin kielen opetuksen järjestämisen mallia ja sen kustannuksia. Keväällä 2010 kuullaan mm. kansalaisjärjestöjä ja asiantuntijoita siitä, miten tämän kohderyhmän kotoutumiskoulutus tulisi Helsingissä järjestää. Henkilöstökeskus korostaa, että maahanmuuttajien kotouttaminen on lakisääteistä toimintaa eikä sen perustoimintoja tulisi hoitaa tilapäisellä projektirahoituksella. Luku- ja kirjoitustaidottomien maahanmuuttajien opetuksen koordinointi tulisi siirtää opetusministeriön hallinnonalalle ja kunnille tulisi ohjata resurssit opetusministeriön budjettilisäyksistä. Opetuksen järjestäminen tulee korvata kunnalle toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

Polku 3. Lapset ja nuoret

Helsingin kaupungin opetustoimen kannalta keskeisimpänä asiana on suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen rakenteellinen, sisällöllinen ja menetelmällinen kehittäminen esi- ja perusopetuksessa sekä toisella asteella. Tämä edellyttää resursointia opettajien koulutukseen sekä tarkoituksenmukaisten opetusryhmien muodostamiseen. Toiminnallisen kaksikielisyyden kehittyminen edellyttää myös maahanmuuttajien oman äidinkielen aseman kehittämistä edelleen sekä kielen ylläpitämisen ja opiskelun mahdollistumista myös perusopetuksen sisällä.

Polun 3 mallissa nostetaan esiin kielitaidon ja jatko-opintokelpoisuuden takaamisessa erityisesti ohjaus ja lisäopetus. Pelkästään ohjauksen keinoin ei voida vaikuttaa maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden sijoittumiseen toiselle asteelle. Maahanmuuttajataustaisten nuorten tasavertaisten jatko-opiskelumahdollisuuksien turvaaminen edellyttää systemaattista ja tehokasta kielenopetusta ja kielitaidon kehittymisen tukea sekä yksilöllisiä ratkaisuja erityisesti 15 – 17-vuotiaana maahan tulleiden nuorten koulu- ja opintopolun järjestämisessä. Valmistavan opetuksen kestoa on tarvittaessa voitava pidentää yhdestä vuodesta niin, että kunnalle korvataan siitä aiheutuneet kustannukset.

Perusopetuksen päättötodistuksen saamisen turvaaminen joustavin järjestelyin on lisäopetusta parempi keino toiselle asteelle siirtymisen tukena. Vasta peruskoulun päättötodistus mahdollistaa lisäopetuksen ja jatko-opinnot toisella asteella. Kehittämällä keinoja ja rahoitusta perusopetuksen päättötodistuksen saamiseen eri-ikäisenä maahan tulleille voidaan myös vaikuttaa koulupudokkuusriskiin. Tällä hetkellä oppivelvollisuusiän tultua täyteen kunta ei saa oppilaaseen kohdistuvaa laskennallista valtionosuutta.

Helsingin kaupungin opetustoimen kannalta kotouttamista tukevat toimenpiteet eivät voi perustua määräaikaisesti rahoitettuihin hankkeisiin. Kansainvälistyminen ja monikulttuuristuminen ovat osa koulujen ja oppilaitosten toimintaympäristöä, jonka kehittämisen tulee olla pitkäjänteistä ja rakenteisiin vaikuttavaa.

Lopuksi kaupunginhallitus toteaa, että maahanmuutto on pysyvä ilmiö Helsingissä. Kotouttamistyön menestyksekäs hoitaminen edellyttää ministeriöiden tasolla selkeän järjestelmän luomista ja vastuiden määrittelyä sekä sitoutumista. Kokeilulakien sijaan tarvitaan selkeä pysyvä hallinnollinen kokonaisuus sekä lisärahoitus kasvavien tehtävien hoitamiseen.

Pöytäkirjanote sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastolle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle sekä henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolle.

Esittelijä muutti ehdotustaan liitteen 2 mukaisesti.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Forsander Annika, maahanmuutto-osaston johtaja, puhelin 310 38365

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

91 §

KAUPUNGINHALLITUKSEN 14.12.2009 PÖYTÄKIRJAN 1401 §:N KOHDALLA TEKEMÄN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2009-2526

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti muuttaa 14.12.2009 pöytäkirjan 1401 §:n kohdalla tekemäänsä päätöstä siltä osin kuin se koskee sosiaalivirastoa ja lakkauttaa esityslistan liitteestä ilmenevät sosiaaliviraston virat.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

92 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 3 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	19.1.2009
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	21.1.2009
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

93 §

LÄNSISATAMAN KORTTELEIDEN 20235 JA 20240 - 20243 SEKÄ TONTTIEN 20181/3 JA 20236/6 YM. ALUEIDEN (MUNKKISAARI) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11947)

Khs 2009-2704

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti pidentää 20. kaupunginosan kortteleiden nro 20235 ja 20240–20243 sekä korttelin nro 20181 tontin nro 3 ja korttelin nro 20236 tontin nro 6 sekä katu-, rautatie-, satama- ja puistoalueiden rakennuskieltoaikaa 25.2.2012.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

94 §

PITÄJÄNMÄEN TONTTIEN 46128/12 JA 13 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11929)

Khs 2009-2454

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 46. kaupunginosan (Pitäjänmäki, Reimarla) korttelin nro 46128 tonttien nro 12 ja 13 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 5.11.2009 päivätyn piirustuksen nro 11929 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

95 §

KANNANOTTO LAAJASALO-SEURA RY:N MUISTUTUKSEEN LAAJASALON KORTTELIN NRO 49103 (DEGERÖN KARTANO) YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11882)

Khs 2009-703

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kortteli 49103 on muutettu asuinrakennusten korttelialueeksi, jota koskevilla määräyksillä suojellaan sekä rakennettua ympäristöä että kartanopuistoa. Jäljellä olevalle rakennusoikeudelle on kartanoalueen itäosaan osoitettu kolme uutta asuinrakennuksen rakennusalaa. Korttelin ja virkistysalueiden rajoja on muutettu idässä ja etelässä niin, että tulvasuojelun edellyttämä patorakenne ja pumppaamo huoltoyhteyksineen voidaan toteuttaa sekä kevyen liikenteen yhteyteen Pikku-Sarvaston yli voidaan varautua. Kartanon pohjoispuolinen kallio on muutettu lähivirkistysalueeksi. Virkistysalueiden eri osien käsittelyä ohjataan ja asuinrakennukset suojellaan. Ajoyhteys kartanokortteliin ja muihin asuinrakennuksiin on osoitettu Sarvastonkaarelta Holmanmoisionpolun eteläosan kautta.

Muistutuksen sisältö Laajasalo-Degerö Seura ry vaatii (25.4.2009), että lähinnä kartanon rantaa oleva uusi rakennuspaikka (30 m rannasta) tulisi siirtää muiden uusien rakennuspaikkojen läheisyyteen. Rantavyöhykkeen tulee säilyä ennallaan vapaana maisemallisesti tärkeänä osana Itä-Helsingin kulttuuripuistoa (Yleiskaava 2002). Esitetty 2-kerroksisen talon rakennuspaikka olisi hyvin näkyvä Karpiselän maisemassa ja muuttaisi päärakennuksen asemaa mereltä käsin nähtynä. Kaavanmuutos vaatii maisemaselvityksiä, joita ei ole tiettävästi tehty kaavoituksen yhteydessä.

Kannanotto muistutukseen

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) kartanoalue on merkitty pientalo-valtaiseksi asuinalueeksi. Kartanoalue ja sen pohjoispuolella oleva kallio ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Kaavanmuutos ei ole ristiriidassa yleiskaavan kanssa.

Jo voimassa olevassa asemakaavassa vuodelta 1977, jossa kartanokortteli on varattu yleisille rakennuksille, kartanokiinteistön itäisin osa rajattiin korttelin ulkopuolelle urheilukeskusalueen osaksi. Kartanokiinteistöön kuuluva ranta on voimassa olevassa asemakaavassa varattu retkeilyalueeksi. Näitä virkistysalueita ei kuitenkaan ole lunastettu kaupungille, eikä rannan lunastaminen olisi ollut tarkoituksenmukaista, koska lahden korkeussuhteet ja luonto estävät rantareitin rakentamisen. Rakennusoikeutta kartanokorttelissa on jäljellä noin 600 m². Voimassa oleva asemakaava ei lainkaan ohjaa uudisrakentamisen sijoittumista.

Asemakaavan muutosehdotuksessa korttelin itäraja on siirretty lännemmäksi samalla kun kortteli on ulotettu rantaan. Järjestely mahdollistaa kevyen liikenteen sillan rakentamisen Pikku-Sarvaston yli. Kartanoalueen omistajat esittivät luonnosvaiheessa talvella 2009 korttelin itärajan pitämistä voimassa olevan asemakaavan mukaisena ja rakennusalan siirtämistä ehdotettua idemmäksi. Korttelin itärajan pitäminen voimassa olevan asemakaavan mukaisena ja korttelialueen ulottaminen rantaan kuitenkin heikentäisi huomattavasti edellytyksiä kevyen liikenteen yhteyksien jatkuvuudelle Pikku-Sarvaston kohdalla. Tästä syystä kaavaehdotusta ei muutettu kartanoalueen omistajien esityksen pohjalta.

Kaavan laatimisvaiheessa harkittiin erilaisia vaihtoehtoja uudisrakennusten sijoittamiselle korttelialueelle. Myös uudisrakentamista Mankelipolun varteen kahden vanhan asuinrakennuksen väliin tutkittiin. Ajatuksesta kuitenkin luovuttiin, koska kyseisessä kohdassa on arvokkaita puutarhaistutuksia ja -rakenteita.

Jos itäisin rakennusala siirrettäisiin muistutuksessa ehdotetulla tavalla muiden uudisrakennusten rakennusalojen yhteyteen, tavoiteltu väljyys menetettäisiin ja uudisrakennusten asema muuttuisi hallitsevammaksi. Uudisrakennukset sijoittuisivat suhteellisen tiiviinä ryppäänä arvokkaan kartanopihan välittömään läheisyyteen, mikä olisi kaupunginmuseon näkemyksen vastaista.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on uudisrakennusten sijoittelulla ja kaavamääräyksillä pyritty varmistamaan, että uudisrakentaminen sopeutuu arvokkaaseen kartanoympäristöön ja on alisteista siihen nähden. Asemakaavan muutosehdotuksessa kolme uudisrakennusta muodostavat kahden vanhan asuinrakennuksen kanssa väljän rakennusten rivistön kartanokorttelin itäosassa, joka suojellaan arvokkaaseen kartanoympäristöön liittyvänä. Korttelin länsiosa, jossa on päärakennus, suojellaan kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokkaana maisemapuistona. Uudisrakennukset on kaavamääräyksen mukaan mittakaavaltaan ja rakennusmateriaaleiltaan sopeutettava historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön, julkisivuja ja mittasuhteita ohjataan lisäksi tarkemmilla määräyksillä. Näkymät Mankelipolulta Karpiselälle ja laajemmille vesialueille on otettu huomioon itäisimmän rakennusalan sijoituksessa sekä aidan korkeuden määrittelyssä. Karpiselältä katsottuna kartanoalue ei nykytilanteessa erityisesti erotu eikä päärakennus näy lainkaan, ja myös itäisimmän rakennusalan uudisrakennuksen näkyvyyttä hillitsee korkea puusto sen takana ja sivuilla.

Ottaen huomioon aiempi kaavatilanne vaihtoehdot, uudisrakennusten sijoittamiselle sekä kartanon omistajien toivomukset kaupunginhallitus pitää ehdotusta edelleen perusteltuna.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Laajasalo-Degerö Seura ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

96 §

MELLUNMÄEN KESKUKSEN ALUEIDEN VARAAMINEN SUUNNITTELUA VARTEN KESKO OYJ:LLE JA YIT RAKENNUS OY:LLE SEKÄ HOK-ELANTO LIIKETOIMINTA OY:LLE JA ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNALLE (MELLUNKYLÄ)

Khs 2009-2163

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti varata Mellunmäen keskuksen alueelta liitteen 2 osoittamat alueet seuraavasti:

A Kesko Oyj:lle ja YIT Rakennus Oy:lle liike-, toimisto- ja palvelutilojen laajennuksen ja uusien tilojen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelta Kesko Oyj:lle ja YIT Rakennus Oy:lle varattava suunniteltu liike-, toimisto- ja palvelutilojen rakennusoikeus on noin 3 000 k-m².

Alueen suunniteltu asuinrakennusoikeus (n. 3 000 k-m²) ja mahdollisesti kirjastoa varten osoitettava rakennusoikeus (n. 1 300 k-m²) varataan Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunnalle.

Alueen rajat ja rakennusoikeus tarkentuvat lopullisessa asemakaavassa.

2 Varauksensaajien hankkeen yhteyteen on toteutettava HKL -liikelaitoksen niin vaatiessa liityntäpysäköintipaikkoja HKL -liikelaitoksen kanssa myöhemmin erikseen sovittava määrä. Pysäköintipaikkojen toteuttamisesta ja käytöstä suoritettavista korvauksista sovitaan erikseen noudattaen HKL -liikelaitoksen tavanomaisia liityntäpysäköintipaikkojen hankintaehtoja ja hinnoittelua.

3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja HKL -liikelai-toksen sekä alueen toisen varauksensaajan kanssa.

4 Rakentamisessa ja suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan vuokra-alueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään vuokranantajalle energiatodistuksista annetun lain (487/2007) mukaisen vuokra-alueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

5 Kaupunki ei vastaa varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan ase-makaavan muutosta eikä liiketiloille ja asumiselle suunniteltua aluetta voida luovuttaa.

B HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:lle uusien liiketilojen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Alueelta HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:lle varattava suunniteltu liike- ja toimistorakennusoikeus on noin 2 000 k-m².

Alueen suunniteltu asuinrakennusoikeus (n. 5 500 k-m²) varataan Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunnalle.

Alueen rajat ja rakennusoikeus tarkentuvat lopullisessa asemakaavassa.

Mikäli alueiden asuin- ja liikerakennusoikeus jaetaan luovutettavaksi useammalle yhtiölle, on rakennusoikeuden kohdentumisesta yhtiöiden kesken sovittava hallinnanjako-sopimuksin. Alueet voidaan toteuttaa myös asunto-osake-yhtiömuotoisena ns. sekatalomallina, mikäli varauksensaajat näin yhdessä sopivat ja tälle saadaan tarvittavat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suostumukset.

2 Varauksensaajan hankkeen yhteyteen on HKL -liikelaitok-sen niin vaatiessa toteutettava liityntäpysäköintipaikkoja HKL -liikelaitoksen kanssa erikseen sovittava määrä. Pysäköintipaikkojen toteuttamisesta ja käytöstä suoritettavista korvauksista sovitaan erikseen noudattaen HKL -liikelai-toksen tavanomaisia liityntäpysäköinti-paikkojen hankintaehtoja ja hinnoittelua.

3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja HKL -liike-laitoksen sekä alueen toisen varauksensaajan kanssa.

4 Rakentamisessa ja suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

5 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan ase-makaavan muutosta eikä liiketiloille ja asumiselle suunniteltua aluetta voida luovuttaa.

C Asuntotuotantotoimikunnalle ns. välimuodon ja valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Asuntotuotantotoimikunnalle alueen eteläosasta varattava suunniteltu asuinrakennusoikeus on noin 3 000 k-m² ja pohjoisosasta varattava suunniteltu asuinrakennusoikeus noin 5 500 k-m².

Alueen eteläosan suunniteltu liike-, toimisto- ja palvelutilojen rakennusoikeus (n. 3 000 k-m²) varataan alueelta Kesko Oyj:lle ja YIT Rakennus Oy:lle. Alueen pohjoisosan suunniteltu liike- ja toimistorakennusoikeus (n. 2 000 k-m²) varataan HOK-Elanto Liiketoiminta Oy:lle.

Alueiden rajat ja rakennusoikeus tarkentuvat lopullisessa asemakaavassa.

2 Varauksensaajan hankkeiden yhteyteen on HKL -liikelai-toksen niin vaatiessa toteutettava liityntäpysäköintipaikkoja HKL -liikelaitoksen kanssa erikseen sovittava määrä. Pysäköintipaikkojen toteuttamisesta suoritettavista korvauksista sovitaan erikseen noudattaen HKL -liikelaitoksen tavanomaisia liityntäpysäköinti-paikkojen hankintaehtoja ja hinnoittelua.

3 Suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, rakennusviraston ja HKL -liikelai-toksen sekä alueiden muiden varauksensaajien kanssa.

4 Rakentamisessa ja suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

5 Alueiden yhteenlasketusta suunnitellusta asuinrakennusoikeudesta vähintään 80 % (n. 6 800 k-m²) on toteutettava ns. välimuodon asuntotuotantona.

Alueiden yhteenlasketusta suunnitellusta asuinrakennusoikeudesta enintään 20 % (n. 1 700 k-m²) saadaan toteuttaa ensisijaisesti nuorille ja/tai vanhuksille suunnattuna valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona.

Välimuodon asuntotuotantoon luetaan kuuluvaksi valtion tukema vuokra-asuntotuotanto, jossa vuokralaisella on mahdollisuus asunnon omaksilunastamiseen. Tämän tuotannon osuus ei kuitenkaan saa olla enempää kuin 30 % (n. 2 040 k-m²) välimuodon asuntotuotantoon varattavasta osuudesta, ellei kaupunki varauksensaajan perustellusta esityksestä toisin päätä. Jäljempänä mainittu mahdollinen kehitysvammaisten ryhmäkoti luetaan välimuodon asuntotuotannon osuuteen.

Mahdollisessa Hitas-omistusasuntotuotannossa noudatetaan Hitas I -ehtoja. Hitas-tuotannon osalta noudatetaan lisäksi esityslistan liitteestä 10 ilmeneviä erityisehtoja.

Asuntosuunnittelussa ei ole tarpeen noudattaa asuntojen 75 m²:n keskipinta-alavaatimusta.

Mikäli alueiden asuin- ja liikerakennusoikeus jaetaan luovutettavaksi useammalle yhtiölle, on rakennusoikeuden kohdentumisesta yhtiöiden kesken sovittava hallinnanjakosopimuksin. Alueet voidaan toteuttaa myös asunto-osake-yhtiömuotoisena ns. sekatalomallina, mikäli varauksensaajat näin yhdessä sopivat ja tälle saadaan tarvittavat Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen suostumukset.

6 Eteläisen alueen suunnittelun yhteydessä on selvitettävä myös kirjaston mahdollinen toteuttaminen hankkeen yhteyteen.

7 Pohjoisen alueen suunnittelun yhteydessä on selvitettävä myös noin 1 000 - 1 200 k-m²:n laajuisen kehitysvammaisten ryhmäkodin toteuttaminen hankkeen yhteyteen. Mahdollinen ryhmäkoti on suunniteltava yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa.

8 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli alueille ei saada voimaan asemakaavan muutosta eikä liiketiloille ja asumiselle suunniteltua aluetta voida luovuttaa.

Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään kohdissa A - C esitettyihin varausehtoihin vähäisiä muutoksia, täydennyksiä ja tarkistuksia.

Vielä kaupunginhallitus päätti, ettei Nuorisosäätiön 5.5.2009 päivätty tontinvaraushakemus anna aihetta toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote Kesko Oyj:lle, YIT Rakennus Oy:lle, HOK-Elanto Liiketoiminta Oy, Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimikunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistölautakunnalle, rakennusvirastolle, HKL -liikelaitokselle ja Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsen Bryggare, jäsen Moisio, jäsen Oker-Blom ja sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

97 §

RAKENNUSVALVONTAVIRASTON YLI-INSINÖÖRIN VIRAN VÄLIAIKAINEN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-2685

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti nimittää diplomi-insinööri Kai Millerin väliaikaisena hoitamaan rakennusvalvontaviraston avointa yli-insinöörin virkaa (vakanssinumero 017602) 1.2.2010 - 31.5.2010, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virka on vakinaisesti täytetty.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että Millerille maksetaan avoimen viran väliaikaisesta hoitamisesta 5 621,66 euron suuruista kokonaiskuukausipalkkaa.

Pöytäkirjanote Kai Millerille ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

98 §

RAKENNUSVALVONTAVIRASTON RAKENNUSTEKNISEN OSASTON PÄÄLLIKKÖNÄ TOIMIVAN YLI-INSINÖÖRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-2684

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

99 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSEN LUNASTUSLUPAHAKEMUKSESTA KOSKIEN MUSTAVUORENLEHDON, LABBACKAN JA KASABERGETIN NATURA-ALUEITA

Khs 2009-2534

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon:

Luonnonsuojelualueena lunastettavaksi esitetty yhteensä noin 101 ha:n kokoinen alue kuuluu kokonaisuudessaan Natura 2000-alueeseen Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet ((FI100065) ja muodostaa siitä noin 28 %. Vantaan ja Helsingin rajan tuntumassa sijaitseva hakemusalue ulottuu osittain Itäväylän länsipuolelle. Lunastettavaksi esitetty alue on yksityisomistuksessa.

Samaan Natura-alueeseen kuuluvat Helsingin kaupungin omistamat Mustavuoren lehdon osat on rauhoitettu vuonna 1987 ja Helsingin kaupungin omistamat Östersundomin lintuvesien osat vuonna 2003. Porvarinlahden etelärannalla sijaitsevan Helsingin omistaman rantakaistan rauhoittaminen on vireillä. Esitetyn lunastuksen kohteeksi esitetyt alueet ovat erityisesti lehtojen suojelun kannalta nämä kaikkein merkittävimpiä.

Uudenmaan ympäristökeskus on neuvotellut maanomistajien kanssa pitkään, ja vapaaehtoisten kauppojen synty on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Lunastusmenettely olisi siten perusteltavissa sekä luonnonarvojen turvaamisen että hyvän hallintomenettelyn kannalta.

Pääkaupunkiseudulta itään johtaa vain kaksi tieyhteyttä, Porvoon moottoritie sekä hakemusaluetta halkova jo nykyisellään usein ruuhkainen kaksiajoratainen Itäväylä. Ottaen huomioon hakemusalueen itäpuoliset väestönkasvuennusteet, nykyiset tieyhteydet ovat ilmeisen riittämättömät. Näiden tieyhteyksien väliin ei maankäytöllisesti, liikenteellisesti eikä ympäristön kuormituksen kannalta ole mielekkäästi rakennettavissa uusia tieyhteyksiä. Itäväylän jatkeen eli Uuden Porvoontien kehittäminen paikalliseksi kokoojaväyläksi on siten ensiarvoisen tärkeätä ja edellyttää tilavarauksia linjauksen tarkistamiselle ja katurakenteiden toteuttamiselle.

Raideratkaisuun perustuva joukkoliikenne on yksi keskeisimpiä tulevassa maankäytössä hahmottuvia kysymyksiä. Tekeillä on esiselvitystyö kummastakin mahdollisesta järjestelmästä: metron jatkamisesta sekä pikaraitiotieverkon ulottamisesta alueelle. Mikäli raideliikenteen linjaaminen alueen läpi vaikeutuu uusien suojelualueiden takia, vaikeutuu Östersundomin rakentaminen kestävän kehityksen sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisesti. Raideliikenteen ratkaisut tehdään vuoden 2010 aikana.

Helsinki kannattaa esitettyjen alueiden lunastamista ja luonnonsuojelulain mukaista rauhoituksen toteuttamista.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistövirastolle.

Esittelijä muutti ehdotustaan liitteen 2 mukaisesti.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen loppuun toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisätään:

Helsinki kannattaa esitettyjen alueiden lunastamista ja luonnonsuojelulain mukaista rauhoituksen toteuttamista.

Jäsen Puoskari teki jäsen Moision kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksesta poistetaan kaksi viimeistä kappaletta ennen kappaletta ”Pöytäkirjanote Uudenmaan...” ja ne korvataan lauseella:

Helsinki kannattaa esitettyjen alueiden lunastamista ja luonnonsuojelulain mukaista rauhoituksen toteuttamista.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän muutettu ehdotus voitti Puoskarin vastaehdotuksen äänin 11-4.

Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Puoskari ja Vesikansa.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

100 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	19.1.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	14.1.2010
rakennuslautakunta	19.1.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	20.1.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

76 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN JYRKI LOHI:

MINIMERING AV DE NEGATIVA MILJÖKONSEKVENSERNA AV SNÖ-

RÖJNING

Stn 2009-1820

Ärende Ryj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 26.8.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Jyrki Lohi) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Stadsstyrelsen beslutade samtidigt att uppmana

- byggnadskontoret att vidta åtgärder i samarbete med andra förvaltningar i fråga för att utveckla snöbehandlingsmetoderna och snötipparna

- stadsplaneringskontoret att vidta åtgärder för att under planberedningen söka områden som lämpar sig som snötippar och för att reservera dessa i planerna

Protokollsutdrag till ledamoten Jyrki Lohi, byggnadskontoret och stadsplaneringskontoret och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

- -

Tilläggsuppgifter:

Matikainen Kristiina, stadssekreterare, telefon 310 36035

Översättning:

77 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN KIMMO

HELISTÖ: TRÄNINGSLOKALER I BERGSKYDDSRUM

Stn 2009-2015

Ärende Ryj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 23.9.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Kimmo Helistö) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Kimmo Helistö och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Saarinen Erja, biträdande stadssekreterare, telefon 310 36102

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Räty

Minerva Krohn

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 2.2.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 61-69, 71-78, 81-82, 85-90, 92, 95-96 ja 98-100 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 93 §

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 94 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				61-69, 71-78, 81-82, 85-90, 92, 95-96 och 98-100 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				93 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				94 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		25.1.2010 kello 16.00 – 16.51

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi 96 §)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina				(paitsi 96 §)
	Oker-Blom, Jan D.				(paitsi 96 §)
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi				(paitsi 61-osa 63 §:t)
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura
	Urho, Ulla-Marja				varajäsen
	Arhinmäki, Paavo				varajäsen
	Vesikansa, Sanna				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 96 §)
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi osa 85 §)
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 61-osa 63 ja osa 93-osa 99 §:t)
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	61-62,	63-64,		70-73, 75,
		Sauri				74,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		65,		76-82,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		83-87,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		66, 69,		88-92,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		67-68,		93-100,