930 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko-Seljavaaran (varalla Vesikansa) ja Oker-Blomin (varalla Moisio) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

931 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

932 - 938 §

Kaupunginvaltuuston 8.9.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

932 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.8.2010 pöydälle pantu asia
Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että aloitteen 2 vastauksen toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

Kaupunki kehittää periaatteet ja toimintatavat käsitellä ja arvioida asukkailta, järjestöiltä tai yrityksiltä tulevia osarahoitteisia paikallisia hanke-ehdotuksia.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että aloitteen 6 vastauksen toiseksi viimeisen kappaleen toiseksi viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Bussikaluston päästöt otetaan huomioon bussiliikenteen kilpailuttamisehdoissa, joista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän hallitus päätti 24.8.2010.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Vielä esittelijä muutti ehdotustaan siten, että aloitteen 15 vastauksen toiseksi viimeisen kappaleen viimeinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Uusi palvelu otetaan käyttöön World Design Capital-vuoteen 2012 mennessä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisäksi jäsen Moisio teki jäsen Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan aloitteen 6 vastauksen loppuun lisätään seuraava virke:

Helsingin kaupunki edellyttää, että kaupungin omissa liikenteen biopolttoainehankinnoissa ja jatkossa HSL:n bussiliikenteen kilpailutuskriteereissä asetetaan etusijalle EU:n uusiutuvan energian direktiivin 21 artiklan 2 kohdan määrittelemät jätteistä ja muista kuin ruokakasveista valmistetut biopolttoaineet.

Suoritetussa äänestyksessä puheenjohtajan äänen ratkaistessa esittelijän ehdotus voitti Moision vastaehdotuksen äänin 7-7-1 tyhjä. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Krohn, Moisio, Ojala, Pajamäki, Puoskari ja Vesikansa. Peltokorpi äänesti tyhjää.

Lisäksi jäsen Moisio teki jäsen Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan aloitteen 38 vastauksen loppuun lisätään seuraava virke:

Kaupunginhallitus toteaa, että ellei kaavoitus ala suunnitellussa aikataulussa, yhteistyöryhmä perustetaan.

Suoritetussa äänestyksessä Moision vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Rissanen, Räty ja Rautava.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

Rakennus- ja ympäristötoimi

933 §

Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2009

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Sivistys- ja henkilöstötoimi

934 §

Auroran koulun, Haartmanin koulun ja Lastenlinnan koulun hallinnollinen yhdistäminen

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

935 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.8.2010 pöydälle pantu asia
Vuosaaren peruskoulun peruskorjauksen hankesuunnitelma

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

936 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 23.8.2010 pöydälle pantu asia
Åshöjdens grundskolan perusparannuksen hankesuunnitelma

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

937 §

Sörnäistenniemen tontinluovutuskilpailuun sisältyneen tontin myyminen (10582/1 - 3)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

938 §

Kaartinkaupungin korttelin nro 3001 (Ruotsalainen teatteri) ja katualueen tason -5,0 yläpuolisen tilan asemakaavan muuttaminen (nro 11887)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

939 §

LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011-2013

Khs 2010-1212

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITE

Päätöksen perustelut

940 §

LAUSUNTO HSY:N VESIHUOLLON SEUDULLISESTA INVESTOINTISTRATEGIASTA JA INVESTOINTIOHJELMASTA VUOSILLE 2010-2019

Khs 2010-860, 2010-861

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITE

Päätöksen perustelut

941 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN MYLLYPURON PUUKAUPUNGIN PÄÄVESIJOHTOTUNNELIN KUNNOSTUS- JA JATKOTÖIHIN SEKÄ KAUKOLÄMPÖJOHDON SIIRTOON

Khs 2010-1483

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02-11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, kiinteistövirastolle:

330 100 euroa asemakaavamuutoksen nro 11425 mukaisen asuntorakentamisen mahdollistaviin Myllypuron päävesijohtotunnelin vahvistustöiden kustannuksiin ja

71 200 euroa asemakaavamuutoksen nro 11425 mukaisen asuntorakentamisen mahdollistavaan kaukolämpöjohdon siirron kustannuksiin

sekä rakennusvirastolle:

270 000 euroa asemakaavamuutoksen nro 11425 mukaisen asuntorakentamisen mahdollistaviin Myllypuron päävesijohtotunnelin jatkamistöiden kustannuksiin

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle, rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle (Kati Rantanen), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

942 §

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUILLE (HSY) EHDOTUKSESTA "PÄÄKAUPUNKISEUDUN VARAUTUMISSUUNNITELMA ILMANLAADUN ÄKILLISEEN HEIKKENEMISEEN"

Khs 2009-2460

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun ympäristöpalveluille ehdotuksesta "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen" (Dnro 443/08/080/800/2010) seuraavan lausunnon:

Ehdotuksen hyväksyminen

Kaupunginhallitus antoi 22.3.2010 § 329 Helsingin seudun ympäristöpalveluille lausunnon luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen".

Kaupunginhallitus toteaa, että suunnitelmaehdotuksen linjaukset ovat aiemmin lausunnolla olleen luonnoksen mukaisia, ja että Helsingin kaupunginhallitus hyväksyy ehdotuksen "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen".

Päätösvallan siirto

Suunnitelmaehdotuksen mukaan typpidioksidipitoisuuksien kohotessa ilmanlaatuasetuksen mukaiselle tuntiraja-arvolle voidaan samanaikaisesti ottaa käyttöön maksuton joukkoliikenne koko seutulippualueella sekä rajoittaa liikennettä. Suunnitelmaehdotuksen mukaan Helsingin kaupunginjohtaja päättää harkinnan mukaan toimenpiteiden käynnistämisestä seudulla kuultuaan muita kaupunginjohtajia ja tehden koko seutua koskevat päätökset muiden kaupunkien antamien valtuutusten nojalla.

Viitaten asiassa aiemmin antamaansa lausuntoon kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kannalta on tarkoituksenmukaista, että Helsingin kaupunki johtaa toimenpiteitä varautumissuunnitelman käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. Kaupunginhallitus kannattaa edelleen seudullisia toimenpiteitä koskevan päätäntävallan siirtämistä Helsingin kaupungille.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunki ryhtyy Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa valmistelemaan päätösvallan siirtoa Helsingin kaupunginjohtajalle suunnitelmaehdotuksessa tarkoitetulla tavalla suunnitelmassa esitetyissä poikkeustilanteissa.

Liikenteen rajoittamissuunnitelma

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto on 9.7.2010 ilmoittanut ottavansa HSY:n hallituksen päätöksen mukaisesti valmisteluvastuun liikenteen hallintasuunnitelman rajoittamisosasta. Kaupunkisuunnitteluvirasto kutsuu suunnitelmaryhmiin mukaan Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan ja Keravan kaupunkien, Kirkkonummen kunnan, Uudenmaan ELY-keskuksen liikenteen ja infrastruktuurin vastuualueen, Tieliikennekeskuksen/ Pääkaupunkiseudun liikenteenhallintakeskuksen sekä muiden tarvittavien tahojen edustajat. Liikenteen hallintasuunnitelman rajoittamisosa valmistellaan sellaisessa aikataulussa, että liikenteen hallintasuunnitelman kokonaisuus valmistuu 31.5.2012 mennessä.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalveluille (HSY), ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, pelastuslaitokselle, HKL:lle, rakennusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskuksen viestinnälle sekä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 9

943 §

JÄSENTEN NIMEÄMINEN KANSAINVÄLISEN DESIGNSÄÄTIÖN VALTUUSKUNTAAN

Khs 2010-1004

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

944 §

23.8.2010 pöydälle pantu asia

KUUDEN SUURIMMAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖJOHDON TAPAAMINEN ESPOOSSA 14. - 15.9.2010

Khs 2010-1510

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti nimetä Espoossa 14.- 15.9.2010 pidettävään kuuden suurimman kaupungin luottamushenkilöjohdon tapaamiseen seuraavat edustajat:

Risto Rautava

Laura Rissanen

Ulla-Marja Urho

Mari Puoskari

Ville Ylikahri

Minerva Krohn

Rakel Hiltunen

Tarja Kantola

Outi Ojala

Maria Björnberg

Pöytäkirjanote nimetyille ja hallintokeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

945 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 25.8.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs 2010-1569

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 25.8.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1–3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa liikennelaitos-liikelaitosta, kiinteistövirastoa ja rakentamispalvelua toimittamaan osaltaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnalle, kiinteistölautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja laatimaan lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote lainansaajalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

6 Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

14 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

15, 16 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

7 Kaupunginhallitus päätti

1 kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia noudattamaan palvelusetelikokeilujen päätöksenteon järjestämisessä sekä rekisterin- ja luettelonpidossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annettua lakia (24.7.2009/569),

2 kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia pikaisesti tekemään yhteisesti valmistellut esitykset kaupunginhallituksen käyttövaroihin vuonna 2010 varatun palvelusetelikokeilumäärärahan käytöstä,

3 kehottaa terveys- ja sosiaalilautakuntia huolehtimaan palvelusetelikokeilujen seurannasta ja arvioinnista sekä antamaan kaupunginhallitukselle väliraporttinsa ja, mikäli kokemukset puoltavat palvelusetelien käyttöä, tekemään samalla tarvittavat esityksensä palvelusetelijärjestelmän mahdollisesta vakiinnuttamisesta johtosääntömuutoksineen 31.1.2012 mennessä,

4 kehottaa terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa valmistelemaan palvelusetelikokeilut yhteistyössä ja valmistelussa hyödyntämään Suomen itsenäisyyden juhlarahaston (Sitra) kuntaohjelman palvelusetelihankkeen kanssa tehtävää yhteistyötä sekä Sitran kokoamia valtakunnallisia tietoja soveltuvin osin,

5 kehottaa terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa ottamaan huomioon palvelusetelikokeilujen valmistelussa pääkaupunkiseudun muiden kuntien toteuttamat ja vireillä olevat palvelusetelihankkeet sekä tekemään pääkaupunkiseudulla yhteistyötä erityisesti tietojärjestelmäratkaisujen kehittämisessä sekä

6 kehottaa terveyskeskusta ja sosiaalivirastoa kiinnittämään erityistä huomiota palvelusetelikokeilusta tiedottamiseen, jotta käyttäjät ja potentiaaliset käyttäjät tuntevat palvelujen sisällön ja ehdot.

Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, teknisen palvelun lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille, ponnen (Khs 2010-1569) ehdottajalle valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Toivomusponnet 1 ja 2 sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

17 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

9 Kaupunginhallitus päätti

- varata 13. kaupunginosan (Etu-Töölö) korttelin nro 13467 tontin nro 1 hotelli- ja kylpylärakennuksen toteuttamista varten 31.12.2011 saakka niin, että varauksensaaja valitaan ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyä käyttäen,

- oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään ilmoittautumismenettelyn ohjelmasta, järjestämään haun ja tekemään kaupunginhallitukselle esityksen varauksensaajasta sekä

- todeta, ettei Restel Oy:n aiemmin tonttiin kohdistama hakemus tässä vaiheessa aiheuta toimenpiteitä, mikä ei estä hakijaa aikanaan osallistumasta ilmoittautumis- ja neuvottelumenettelyyn.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

10, 11 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

12 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, ympäristökeskukselle ja liikennelaitos-liikelaitokselle.

13 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunginmuseolle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

18–21 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

946 §

LIIKUNTALAUTAKUNNAN VIRKAMATKA ISO-BRITANNIAAN

Khs 2010-1297

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa liikuntalautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Iso-Britanniaan Lontooseen 3.-5.11.2010 Lontoon liikuntakulttuuriin ja -mahdollisuuksiin tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalaskulomakkeen Lv 227 mukainen lasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan liikuntalautakunnan käyttövaroista.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle (Martti Tenho) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä liikuntavirastolle (Ulla Knus).

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Päätöksen perustelut

947 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia 24.8.2010

- Helsingin Satama 24.8.2010

- Taloushallintopalvelu 25.8.2010

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

948 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

949 §

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE LEMMINKÄINEN INFRA OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (KONALAN ASFALTTIASEMA)

Khs 2010-1328

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Lemminkäinen Infra Oy:n Konalan asfalttiasemaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Dnro ESAVI/245/04.08/ 2010):

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 10.8.2010 kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Helsingin kaupunginhallitus antoi 6.10.2008 § 1178 Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Lemminkäinen Infra Oy:n Konalan asfalttiasemaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Kaupunginhallitus puolsi tuolloin ympäristöluvan myöntämistä Lemminkäinen Infra Oy:lle.

Kaupunginhallitus toteaa, että kyse on vanhasta toiminnasta eikä asfalttiaseman toiminnan laajentamisesta hakemuksessa esitetyllä tavalla saatujen selvitysten mukaan aiheudu ympäristön merkittävää pilaantumista tai kohtuutonta haittaa.

Kaupunginhallitus puoltaa Lemminkäinen Infra Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä aiemman hakemuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen asiassa tekemän päätöksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

950 §

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE PUOLUSTUSVOIMIEN ETELÄ-SUOMEN HUOLTORYKMENTIN YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1271

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Puolustusvoimien Etelä-Suomen Huoltorykmentin polttoaineen jakelupistettä koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Dnro ESAVI/137/04.08/2010):

Kaupunginhallitus katsoo, että Santahaminan jakeluasemalle tulisi ensisijaisesti etsiä sijoituspaikka pohjavesialueen ulkopuolelta. Mikäli korvaavaa sijoituspaikkaa jakeluasemalle ei löydy, tulee toiminnan aiheuttama pohjaveden pilaantumisen riski ehkäistä käyttäen parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa. Kaupunginhallitus katsoo, että jakeluasema tulisi saattaa palavien nesteiden jakeluasemien suunnittelua ohjaavan standardin 3352 vaatimusten mukaisiksi sekä toimintaa muutoinkin tulisi ylläpitää asianmukaisesti standardin edellyttämällä tavalla.

Kaupunginhallitus puoltaa Puolustusvoimien Etelä-Suomen Huoltorykmentin ympäristölupahakemuksen hyväksymistä edellä esitetyn mukaisesti.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ympäristölautakunnalle ja pelastuslaitokselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

951 §

LAUSUNTO HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN ALUSTAVASTA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011 - 2013

Khs 2010-1132

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lehtipuu, jäsen Kantola ja jäsen Rissanen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

952 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta	24.8.2010
yleisten töiden lautakunta	24.8.2010

Ilmoitus ao. lautakunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

953 §

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: RIITTÄVÄT PALVELUT PÄIHDEONGELMAISTEN PERHEILLE

Khs 2009-2324

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

954 §

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISTYÖRYHMÄN VÄLIRAPORTISTA

Khs 2010-1223

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamistyöryhmän väliraportista seuraavan lausunnon:

Kokonaisuus ja taloudelliset vaikutukset

Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus on osa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön kokonaisuudistusta. Kokonaisuuteen liittyvä terveydenhuoltolakiesitys on parhaillaan eduskuntakäsittelyssä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä, valvontaa ja kehittämistä koskevat säännökset tullaan kokoamaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen nk. järjestämislakiin.

Uuden sosiaalihuoltolain on tarkoitus olla sisältöä ohjaava yleislaki, jonka mukaisesti sosiaalihuolto ensisijaisesti jatkossa toteutetaan. Laissa ei säädetä sosiaalihuollon organisaatioista, järjestämisvastuusta eikä valvonnasta. Niitä koskevat säännökset kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaan lakiin. Lisäksi erityislakien uudistus tehdään sosiaalihuoltolain uudistuksen jälkeen. Vanhuspalveluista annettavan lain valmisteleminen tehdään sosiaalihuoltolain uudistamista nopeammassa aikataulussa.

Kaupunginhallitus katsoo, että lakien valmistelu- ja lausuntovaiheessa kaikkien edellä mainittujen lakien sisältöjen tulisi olla tarkasteltavissa samanaikaisesti. Lainsäädäntöhankkeilla on toisiinsa heijastusvaikutuksia, joiden huolellinen analysointi ja yhteensovittaminen on tärkeää. Palvelujen edellyttämistä voimavaroista ja kustannusvastuiden jakautumisesta kuntien ja valtion välillä on sovittava. Keskeisimpiä yhteen sovitettavia kokonaisuuksia ovat terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavan lainsäädännön valmistelu. Muita tärkeitä lainsäädännön rajapintakysymyksiä ovat asiakaslain sisältö, kuntien peruspalvelujen rahoitusjärjestelmät ja valtionosuudet, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta, asiakasmaksut ja työllistäminen.

Väliraportissa on ensisijaisesti käsitelty sisällöllisiä kehittämistarpeita ja taloudelliset haasteet jäävät liian vähäiselle tarkastelulle. Uudistamisen yhteydessä on arvioitava, miten suunnitellut uudistukset vaikuttavat eri rahoituskanaviin, valtiolle, kunnille ja asiakkaille aiheutuviin kustannuksiin sekä keskinäiseen vastuun- ja työnjakoon.

Lainsäädäntöä uudistettaessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että lainvalmistelussa ylipäätään otettaisiin huomioon ehdotettujen muutosten vaikutukset sosiaalihuollon käytännön toimeenpanoon ja pyrittäisiin rehellisesti ja avoimesti myös arvioimaan niiden taloudelliset seuraukset kunnille. Tässä yhteydessä on myös huomioitava mahdolliset tarpeet vahvistaa ensisijaisiksi tarkoitettujen tukien, toimenpiteiden ja palvelujen toimivuutta, saatavuutta ja vaikuttavuutta, jotta niiden puutteet eivät kuormita sosiaalihuoltoa.

Uudistamisen kehys ja lähtökohdat

Kuvaukset muiden EU-jäsenmaiden sosiaalipoliittisista valinnoista antavat mielenkiintoista vertailutietoa. Ne nostavat esille kaksi keskeistä kysymystä: miten sosiaalihuoltoon voidaan luoda aidosti asiakasohjautuvat järjestelmät ja miten EU:n sisämarkkinoiden kehittämistavoitteet ja hyvinvointitavoitteet voidaan saada parempaan tasapainoon. Eurooppalaisten uudistusten taustalla on nähtävissä hyvinvointitraditioista riippumaton yhteiskunnallinen murros, jossa kansalaiset entistä enemmän haluavat vaikuttaa ja osallistua omien asioidensa hoitamiseen. Taustatekijöinä vaikuttavat mm. kohonnut hyvinvointi- ja koulutustaso sekä avoin tiedonsaanti sähköisten kanavien kautta. Jatkovalmistelussa tulee pohtia, miten tämä voimistuva kansalaisnäkökulma otetaan huomioon sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisessa ja miten järjestelmäkeskeisyydestä siirrytään asiakaskeskeisyyteen.

Esimerkit kuvaavat myös sitä, kuinka EU:n sisämarkkinasäännöstöä voidaan tulkita eri tavoin käyttämällä hyväksi sen antamaa kansallista liikkumatilaa. Jatkotyössä on syytä arvioida, miten Suomen kansallisia linjauksia voitaisiin kehittää.

Kaupunginhallitus yhtyy raportissa esitettyyn näkemykseen siitä, että sosiaalihuollon lakien uudistamisen tavoitteena on löytää keinoja vastata kaikkein keskeisimpiin ja polttavimpiin sosiaalisiin ongelmiin. Nämä liittyvät työttömyyteen, toimeentulo-ongelmiin ja syrjäytymisen uhkiin, lapsiperheiden sosiaalisiin ongelmiin sekä mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Myös ikääntyvien tilanne on syytä nostaa esille.

Väliraportti on kirjoitettu valtakunnallisesta näkökulmasta soveltuen parhaiten keskivertokunnan tarpeisiin. Metropolialueilla on erityispiirteitä, kuten maahanmuuttajuus ja monikulttuurisuus ja niistä nousevat sosiaalihuollon eritystarpeet.

Yleiset periaatteet ja uudistamista ohjaavat linjaukset

Kaupunginhallitus pitää työryhmän esityksiä sosiaalihuollon toimintaa ohjaaviksi yleisiksi periaatteiksi hyvinä ja kannattaa niistä johdettuja keskeisiä linjauksia. Lainsäädäntöohjelman arvopohja ja siihen liittyvät valinnat on hyvä tuoda julki, koska myös niillä on toimintaa ohjaava vaikutus. Raportissa esitetyt periaatteet ovat yhdensuuntaisia hyvinvointiyhteiskunnan perinteisten arvojen kanssa, joten ne eivät tuo olennaisia muutoksia nykytilanteeseen. Esitetyt periaatteet ja linjaukset ovat lisäksi niin samansisältöisiä, että lain jatkovalmistelussa ne kannattaisi yhdistää tiiviiksi kokonaisuudeksi.

Keskeisin kysymys on asiakkaan asema ja oikeudet, koska nykyisen lainsäädännön puitteissa asiakkaat ovat erilaisessa asemassa mm. lain suojaavuuden suhteen. Olennaista on, miten asiakaslähtöisyys ilmenee laissa ja miten asiakkaiden oikeudet ja velvollisuudet kirjataan lakiin. Tavoitteena tulee olla yleisen lainsäädännön piirin laajentaminen, mutta samalla on kyettävä turvaamaan kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tuki, hoito ja hoiva.

Auttaminen ihmisten omassa arkiympäristössä on keskeinen periaate, koska kaikilla tulisi olla oikeus turvattuun, normaaliin arkeen. Helsingissä kotona saatavien palvelujen lisääminen ja laitoshoidon vähentäminen on edelleen tärkeä tavoite. Tähän liittyy myös työryhmän linjaus sosiaalihuollon painopisteen siirtämisestä hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisyyn sekä varhaiseen tukeen ja puuttumiseen. Jatkotyössä tulisikin syvällisesti pohtia, mitkä ovat lainsäädännön mahdollisuudet tämän tavoitteen saavuttamiseksi ja mitä muita yhteiskunnallisia toimenpiteitä tarvitaan.

Aidon paikallisen kumppanuuden ja monialaisen yhteistyön edistäminen lainsäädännön keinon on kannatettavaa. Sosiaalihuollolla on oma rajattu roolinsa yhteiskunnassa ja monien tavoitteiden toteuttamiseksi tarvitaan vahvaa yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaki sekä lakien rajapintojen tarkastelu ovat tässä suhteessa erittäin tärkeitä.

Lainsäädännön uudistamista koskevat ehdotukset

Sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyden kannalta on haitallista, että terveydenhuoltolaki on valmisteltu erikseen. Kaupunginhallitus katsoo, että sosiaali- ja terveydenhuollon yhtenäisyyden tulisi heijastua myös lainsäädännössä. Loogista kokonaisuuden kannalta olisi siten yhdistää myös sisältölainsäädännöt eikä tehdä erillisiä sisältölakeja kuten nyt näyttää käyvän.

Erityislakeihin perustuvat palvelut tulisi ottaa käyttöön vain silloin, kun sosiaalihuoltolaissa säädettävällä keinovalikoimalla ei pystytä vastaamaan asiakkaan palvelutarpeeseen, esimerkkinä lastensuojelu. Varhaiskasvatusta koskevan lainsäädännön kehittämistä koskevat ratkaisut on perusteltua tehdä vasta hallinnonalakysymyksen ratkettua. Vammaisten henkilöiden erityispalveluja koskevan lain valmistelu etenee suunnitellusti ja sen yhteydessä tulee tarkastella rajapintakysymyksiä.

Vanhuspalvelulain valmistelu etenee hallituksen 29.9.2009 kannanoton mukaisesti. Kaupunginhallitus pitää ongelmallisena työryhmän esitystä iän käyttämisestä palvelujen saamiseen oikeuttavana ehtona. Lain valmistelu tapahtuu työryhmän toimeksiantoa kiireellisemmässä aikataulussa. Työryhmään kuuluva Kuntaliiton edustaja toteaa perustellusti, että aikataulu vaikuttaa työryhmän mahdollisuuksiin tarkastella sosiaalihuollon lainsäädäntöä kokonaisuutena. Ikääntyneethän ovat sosiaalihuoltolain perusteella järjestettävien yleisten sosiaalipalvelujen suurin käyttäjäryhmä. Kun heidät oman erityislain kautta tullaan määrittelemään erityisryhmäksi, tulee tarpeelliseksi selvittää, mikä rooli ns. yleisillä sosiaalipalveluilla on jatkossa ikäihmisten elämässä.

Kaupunginhallitus pitää sinänsä tavoiteltavana mutta haasteellisena työryhmän sosiaalihuoltolakiin ehdottamaa säännöstä, jolla turvataan henkilön ja perheen kokonaisvaltainen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointi ja siihen vastaaminen asiakkaan tarpeiden mukaisena kokonaisuutena. Sosiaalitoimen tulisi mietinnön mukaan kantaa vastuu myös niistä toimenpiteistä, jotka kuuluvat muiden toimijoiden päätösvaltaan. Kaupunginhallitus katsoo, että sosiaalitoimen tulisi mieluumminkin voimistaa vuorovaikutustaan niihin toimijoihin, joiden päätösvaltaan muut toimenpiteet kuuluvat, mutta se voi tuskin kantaa niistä vastuuta.

Keskeisimpiä yhteen sovitettavia kokonaisuuksia ovat terveydenhuoltolain sekä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä ohjaavan lainsäädännön valmistelu, mikäli nämä lait todellakin halutaan valmistella erikseen. Muita tärkeitä lainsäädännön rajapintakysymyksiä ovat asiakaslain sisältö, kuntien peruspalvelujen rahoitusjärjestelmät ja valtionosuudet, yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta, asiakasmaksut ja työllistäminen. Nämä kysymykset tulee saattaa laajan yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi.

Kaupunginhallitus haluaa yleisten kannanottojen lisäksi tuoda esille seuraavat kolme erityiskysymystä, jotka liittyvät sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamiseen:

a) Lainvalmistelu ja sosiaalihuolto

Sisäasiainministeriössä on vireillä ulkomaalaislain 50 §:n muuttaminen siten, että Suomen kansalaisen vanhemmalle voitaisiin myöntää oleskelulupa nykyistä lievemmin perustein hakijan perhesuhteista ja elämäntilanteesta tehtävän kokonaisarvion perusteella.

Eduskunnan hyväksymän ja 1.7.2010 voimaan tulleen maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta annetun lain 3 ja 19 c §:n muuttamisesta annetun lain mukaan Euroopan Unionin kansalaiset ja EU-kansalaisiin rinnastettavat kolmansien maiden kansalaiset eivät kuuluisi turvapaikanhakijoiden vastaanoton piiriin enää sen jälkeen, kun he ovat saaneet Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa. Tämä perustuu siihen, että EU-kansalaisilla on kielteisestä suojelua koskevasta päätöksestä huolimatta oikeus oleskella maassa vielä 30 päivää, kun muiden maiden kansalaiset voidaan käännyttää maasta seitsemän päivän kuluttua kielteisestä päätöksestä.

Nämä yksittäiset esimerkit osoittavat, että muun muassa ulkomaalaisia henkilöitä koskevaan lainsäädäntöön valmistellaan muutoksia, jotka heijastuvat kuntien sosiaalihuoltoon. Ulkomaalaislain 50 §:n muuttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että Suomeen saapuu Suomen kansalaisten iäkkäitä vanhempia, jotka tarvitsevat huomattavassa määrin Suomessa asuvan omaisensa huolenpitoa. Nämä henkilöt tulevat heidän kuntonsa heikennyttyä tarvitsemaan laitoshuoltoa tai palveluasumista. Jälkimmäinen lainmuutos merkinnee sitä, että turvapaikanhakijoiden vastaanoton ulkopuolelle jäävät EU-kansalaiset joutuvat turvautumaan toimeentulotukeen.

Suomen perustuslain 19 §:n 1 momentin nojalla jokaiselle sen tarpeessa olevalle kuuluvan toimeentulotuen ja toisaalta ulkomaalaisten Suomessa oleskelua koskevien säännösten välisen suhteen ongelmallisuuden osoittaa osaltaan sosiaali- ja terveysministeriön 20.5.2010 asettaman työryhmän tehtävä. Sen on selvitettävä toimeentulotukilain mukaisen toimeentulotuen ulkomaalaisille myöntämisen perusteita sekä pyrittävä selkiyttämään myöntämiseen liittyviä käytäntöjä ja ohjeistusta.

Esimerkit osoittavat lainmuutosten vaikuttavan sosiaalihuollon toimeenpanoon. Sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa tulee huolehtia siitä, että lainvalmistelussa otetaan huomioon ehdotettujen muutosten vaikutukset sosiaalihuollon käytännön toimeenpanoon ja arvioidaan muutosten kunnille aiheuttamat taloudelliset seuraukset.

b) Perusoikeuksista

Suomen perustuslaki takaa jokaiselle oikeuden henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen (7 §) sekä liikkumisvapauden (9 §). Sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa tulisi myöntää, että sosiaalihuollossa joudutaan muutoinkin kuin lastensuojelussa rajoittamaan asiakkaiden itsemääräämisoikeutta. Tämä koskee erityisesti kehitysvammahuoltoa ja vanhusten laitoshuoltoa.

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain 42 §:n mukaan henkilöön saadaan soveltaa pakkoa vain siinä määrin kuin erityishuollon järjestäminen tai toisen henkilön turvallisuus välttämättä vaatii. Vanhustenhuollossa säännöksiä itsemääräämisoikeuden rajoittamisesta ei ole. Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) on raportissaan Vanhuus ja hoidon etiikka (20/2008) linjannut perusteita ja edellytyksiä vanhusten liikkumisvapauden rajoittamiselle.

Tilanne on arveluttava, paitsi perustuslain säännösten, myös Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräysten valossa. Työryhmän väliraportissa on viitattu potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevaan lakihankkeeseen.

Yleistä sosiaalihuollon asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskeva laki ei vastaa niihin tarpeisiin, joita esimerkiksi vanhustenhuollossa ja kehitysvammahuollossa on. Ensinnäkin näiden asiakkaiden hoidon tarve perustuu erilaisiin syihin ja toisaalta heidän hoidossaan välttämättömät rajoitukset ja niiden perusteet ovat erilaisia. Vanhusten laitoshoidossa rajoitusten tarve perustuu useimmiten asiakkaan itsensä turvaamiseen, esimerkiksi kaatumisilta ja sängystä putoamisilta. Kehitysvammahuollossa puolestaan asiakkaiden vihamielinen tai itsetuhoinen käyttäytyminen edellyttää siihen puuttumista heidän itsensä, muiden asiakkaiden tai hoitavan henkilökunnan turvallisuuden ja terveyden takaamiseksi.

Rajoituksista sekä niiden käyttämisen perusteista ja edellytyksistä tulisi olla säännökset myös erityislaeissa. Hankkeilla olevaan potilaan ja asiakkaan itsemääräämisoikeuden rajoittamista koskevaan lakiin voitaisiin ottaa yhteiset säännökset asianosaisten kuulemisesta, päätöksenteosta ja muutoksenhausta rajoitustoimenpiteistä päätettäessä.

Vaikea eettinen ja oikeudellinen ongelma, joka tulisi kuitenkin ratkaista sosiaalihuollon lainsäädäntöä uudistettaessa, on päihteitä väärin käyttävien, raskaana olevien naisten tahdosta riippumattoman päihdehuollon järjestäminen; sen perusteet, edellytykset, toteuttaminen ja asiakkaiden oikeusturva.

1.1.1987 voimaan tulleen päihdehuoltolain mukaista hoitoa henkilön tahdosta riippumatta ei ole juurikaan käytännössä toteutettu ja toisaalta voidaan todeta, että esimerkiksi mielenterveyspalveluissa vastentahtoisen hoidon vähentäminen on keskeinen tavoite.

Mikäli päädytään tahdosta riippumattomaan päihdehoitoon raskaana ja vaikeassa päihdekierteessä olevien naisten kohdalla, tulisi joka tapauksessa turvata riittävä määrä vapaaehtoisia hoitovaihtoehtoja, joihin he voisivat hakeutua pelkäämättä syntyvän lapsensa sijoittamista automaattisesti lastensuojelun järjestämään hoitoon.

c) Tietojärjestelmät ja asiakastietojen luovuttaminen

Väliraportissa on todettu sekä palvelujen toteuttamisen että asiakkaiden oikeuksien kannalta olevan tärkeää varmistaa asiakastietojen riittävä käytettävyys ja siirtyminen eri toimijoiden välillä. Samoin raportissa on tuotu esiin mahdollisimman suuri avoimuus kaikessa asiakastyössä ja se, että asiakkaalla on oikeus luottaa siihen, että hänen yksityisyyden suojaansa kunnioitetaan. Nämä vaateet edellyttävät uudistuksen arviointia suhteessa sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakas-tietojen käsittelystä annettuun lakiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien kehittämisen ja uudistamisen osalta meneillään oleviin kansallisiin hankkeisiin. Samalla on selvitettävä tietosuojaan liittyvät uudistustarpeet henkilötieto-, asiakas- ja potilaslakien osalta.

Lainsäädännön uudistamisen ja tarkastelun lisäksi asiakas- ja potilas-tietojen käsittelyn ja siirtymisen mahdollistamiseksi on välttämätöntä saada myös sosiaalihuollossa käyttöön kansalliset tietorakenteiden standardit, jotka ovat edellytyksenä tietojärjestelmien kehittämiselle väliraportissa esitettyyn suuntaan.

Tällä hetkellä sosiaalihuollon viranomaiset saavat esimerkiksi terveydenhuollon viranomaisilta asiakastyössä tarvitsemansa tiedot sosiaali-huollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 20 §:n 1 momentin nojalla. Sosiaalihuollon asiakastietoja voidaan myös luovuttaa asiakkaan tai tämän laillisen edustajan suostumuksesta riippumatta terveydenhuoltoon, jos se on välttämätöntä esimerkiksi asiakkaan hoidon tarpeen arvioimiseksi tai hoidon järjestämiseksi ja tietyt sosiaali-huollon asiakaslain 17 §:ssä säädetyt lisäedellytykset täyttyvät. Jos halutaan päästä joustavaan, saumattomaan yhteistyöhön sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välillä, se edellyttää lainsäädäntöä, joka oikeuttaa molemminpuoliseen tietojen vaihtoon asiakkaiden ja potilaiden hoitoon liittyvissä tilanteissa.

Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön tulisi mahdollistaa tietojen siirto järjestelmästä toiseen sähköisesti teknisen käyttöyhteyden avulla.

Terveydenhuolto

Mikäli lait säädetään erikseen, tarvitaan terveydenhuoltolain osalta yhteensovittamista muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisiä asiakasryhmiä koskevassa sääntelyssä. Järjestämislain osalta on puolestaan otettava kantaa muun muassa siihen, mitkä säännökset sisällytetään sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiseen lakiin ja mitkä toisaalta terveydenhuoltolakiin ja sosiaalihuoltolakiin. Uudistamisessa on huomioitava myös vuoden 2012 loppuun voimassa olevat puitelain säännökset ja esimerkiksi niiden pohjalta muodostetut yhteistoiminta-alueet.

Väliraportissa esitetään lähihoitajatutkintoa matalamman koulutuksen luomista avustaviin tehtäviin vanhus- ja vammaispalveluissa. Koulutus voisi olla väylä työelämään ja mahdollistaa jatko-opiskelun esimerkiksi lähihoitajaksi. Helsingin terveyskeskuksen kotihoidossa tätä on jo toteutettu järjestämällä työttömille ja työllistetyille suunnattua vuoden mittaista kotityöpalvelun ammattitutkintoon johtavaa koulutusta yhdessä TE-keskuksen kanssa. Koulutuksen suorittaneet ovat työllistyneet kotihoitoon ja osa heistä on myös jatkanut lähihoitajakoulutukseen. Lisäksi terveyskeskus ja sosiaalivirasto osallistuivat kansainväliseen Percentage-EU-hankkeeseen, jossa luotiin malli yhteistä eurooppalaista avustavan työn tutkintoa varten. Uusien koulutusvaihtoehtojen toteuttamiseen tulee sisällyttää nykyisten toimintatapojen ja työnjakomallien uudelleenmäärittely.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä väliraportin toteamusta, että sosiaalihuollon palvelujen ja tukitoimien sisällön määriteltäessä on kiinnitettävä huomiota tarkoituksenmukaisen palvelujärjestelmän toteutumiseen. Osana tätä kokonaisuutta on tarkistettava sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annettua lakia siten, etteivät palvelujen määrittelyt ja voimassa oleva asiakasmaksulainsäädäntö johda epätarkoituksenmukaisten palvelumuotojen tarjoamiseen ja valintaan.

Henkilöstön rekrytointi

Helsingillä on ollut sosiaali- ja terveydenhoitoalan henkilöstön rekrytointivaikeuksia. Esimerkiksi ammatillisen pätevyyden omaavia sosiaalityöntekijöitä on ollut vaikeata saada pysyviin työtehtäviin. Kaupungin sosiaalityöntekijöistä noin kolmannes, lastensuojelun tehtävissä jopa puolet, on epäpäteviä. Sosiaalityöntekijän tehtävään vaaditaan ammatillinen pätevyys, joka suoritetaan asetuksen mukaisilla maisteriopinnoilla. Helsingin yliopistoon otetaan vuosittain 25 sosiaalityön opiskelijaa. Näiden aloituspaikkojen määrä on täysin riittämätön, jotta sillä voitaisiin täyttää Uudenmaan tulevia tarpeita tai jo tällä hetkellä vallitsevaa työvoimapulaa.

Työllisyydenhoito

Tulevassa lainsäädännössä tulisi työllisyydenhoidon näkökulmasta huomioida sosiaaliturvaan liittyvä kokonaisuus, kuten kannustinloukkujen poistaminen ja järjestelmän kannustavuus työntekoon. Nykyinen järjestelmä, varsinkin työttömyysturvan ja toimeentulotuen välinen yhteys, on osoittautunut ongelmalliseksi

Oppilas- ja opiskelijahuolto

Oppilas- ja opiskelijahuolto edellyttää kiinteää opetustoimen sekä sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä. Nykyisen lainsäädännön selkiyttämiseksi on esitetty (Oppilas- ja opiskelijahuoltotyöryhmän toimenpide-ehdotukset, Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:34) yhden ja yhtenäisen oppilas- ja opiskelijahuoltolain säätämistä, joka sisältäisi kokoavasti oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset. Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmistellaan hallituksen esitystä oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi. Aikataulu on vuoden loppuun mennessä. Valmistelussa on syytä kuulla kuntien opetustointa.

Kaupungin eri hallintokuntien yhteistyö

Kaupungin hallintokunnat tekevät yhteistyötä eri asiakasryhmien tarpeiden mukaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveystyössä sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuollossa. Yhteisiä hankkeita ovat mm. terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston yhteistyö lastenneuvolan ja päivähoidon kesken 3- ja 5-vuotistarkastuksissa, vanhusten hoidon rakennemuutos, vanhusten kotihoidon tehostaminen ja hoitoketjujen sujuvoittaminen.

Lastensuojelulain 12 §:n mukaisesti on laadittu Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009-2012. Suunnitelma sisältää lukuisia opetus-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyöhankkeita. Yhteistyön edelleen kehittäminen edellyttää eri osapuolien lainsäädännön ja työskentelytapojen tuntemusta, sovittuja rakenteita ja selkeitä prosesseja.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä os: kirjaamo.stm(at)stm.fi), sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle ja opetusvirastolle.

Jäsen Krohn teki jäsen Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon kohdan ”Yleiset periaatteet ja uudistamista ohjaavat linjaukset” kolmannen kappaleen toiseksi viimeiseksi virkkeeksi lisätään:

Jotta sosiaalityön voimavaroja voidaan kohdentaa ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen, tulisi toimeentulotuen perusosan maksatus siirtää Kelan hoidettavaksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Krohnin vastaehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Ojala, Oker-Blom, Peltokorpi, Puoskari ja Vesikansa.

Lisäksi jäsen Ojala teki vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon kohdan ” Työllisyydenhoito” toinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Sosiaalihuollolta pitäisi rajata pois tehtäviä, jotka onnistuisivat paremmin muissa lakisääteisissä järjestelmissä. Erityisesti tarvitaan lisätilaa kunnalliselle sosiaalityölle, joka voisi tukea asiakkaiden elämän hallintaa ja auttaa myös työllisyyspolkujen löytämisessä ja työssä pysymisessä. Tämä edellyttää ensisijaisten sosiaaliturvaetuuksien korottamista sellaiselle tasolle, että toimeentulotukea tarvittaisiin vain kriisiluontoisiin tilanteisiin. Se vähentäisi erilaisia tuloloukkuja.

Ojalan vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

955 §

23.8.2010 pöydälle pantu asia

ERON MYÖNTÄMINEN VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENELLE JA UUDEN JÄSENEN VALINTA

Khs 2009-125

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää pyynnöstä eron Pentti Mattilalle vapaaehtoistyön neuvottelukunnan jäsenyydestä ja valita Juha Solan neuvottelukunnan uudeksi jäseneksi vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, vapaaehtoistyön neuvottelukunnalle (sihteeri Eija Bärlund-Toivonen), sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

956 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 33 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta
- lapsi- ja perhejaosto

19.8.2010

Ilmoitus lapsi- ja perhejaostolle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

957 §

VT HELI PUURAN TOIVOMUSPONSI: LASTEN LIIKKUMISEN TAVOITTEELLINEN EDISTÄMINEN KOULUPÄIVINÄ

Khs 2009-2316

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

958 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 34 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta	24.8.2010
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

959 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN KIINTEISTÖ OY RISTIPELLONTIE 19:N JA KIINTEISTÖ OY MOTORCENTER KONALAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-1506

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 24.6.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Ristipellontie 19 on myynyt määräalan Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32040 tontista nro 1 sekä tontista nro 2 Kiinteistö Oy MotorCenter Konalalle.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy MotorCenter Konalalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

960 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXXXX SEKÄ XXXXX JA XXXXX XXXXXXXXXXX VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-1504

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 17.6.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Xxxx Xxxxx on myynyt Helsingin kaupungin Itäsalmen kylässä sijaitsevan tilan RN:o 2:186 rakennuksineen Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxxx.

Pöytäkirjanote Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxxx ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

961 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SPONDA KIINTEISTÖT OY:N JA SKANSKA TALONRAKENNUS OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-1503

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 21.6.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Sponda Kiinteistöt Oy on myynyt Helsingin kaupungin 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro 33317 tontin nro 4 Skanska Talonrakennus Oy:lle perustettavan tai perustettavien yhtiöiden lukuun.

Pöytäkirjanote Skanska Talonrakennus Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

962 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXXX JA XXXXXX XXXXXXXX SEKÄ XXXXX XXXXXXXXXXX JA XXXX XXXXXX VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-1514

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 18.6.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Xxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx ovat myyneet Helsingin kaupungin Immersbyn kylässä sijaitsevan Björkbacka-nimisen tilan RN:o 3:80 rakennuksineen Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxx ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

963 §

PYSYVÄN ASIANTUNTIJAN NIMEÄMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNTAAN

Khs 2009-190

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti nimetä asuntotuotantotoimikunnassa pysyvänä asiantuntijana 1.9.2010 alkaen kuultavaksi kaupungininsinööri Raimo K. Saarisen nykyisen asiantuntijan Matti-Pekka Rasilaisen sijaan.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, päätöksessä mainituille henkilöille ja virastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

964 §

KAARELAN TONTIN 33094/2 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11971)

Khs 2010-1144

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 33. kaupunginosan (Kaarela, Kannelmäki) korttelin nro 33094 tontin nro 2 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 20.5.2010 päivätyn piirustuksen nro 11971 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistövirastolle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

965 §

16.8.2010 pöydälle pantu asia

PUOTINKYLÄN KARTANON PÄÄRAKENNUKSEN JA PEHTOORIN TALON SEKÄ PIHAN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-421

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti palauttaa kiinteistölautakunnan käsittelyyn lautakunnan esityksen Puotinkylän kartanon päärakennuksen ja pehtoorin talon sekä pihan perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymiseksi ja kehottaa lautakuntaa selvittämään edellytykset Puotinkylän kartanon myymiseksi.

Kaupunginhallitus kehottaa valmistelemaan kartanon myymistä siten, että se säilyy ravintola- tai muussa vastaavassa käytössä. Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa selvittämään ensisijaisesti tontin vuokraamista.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, HKR-Rakennuttajalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Jäsen Moisio teki jäsen Krohnin kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen toiseksi kappaleeksi lisätään:

Suoritetussa äänestyksessä Moision vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Rissanen, Räty ja Rautava. Poissa Peltokorpi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

966 §

23.8.2010 pöydälle pantu asia

1.- 8. SEKÄ 13. JA 14. KAUPUNGINOSIEN (KANTAKAUPUNKI) ERÄIDEN ALUEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11986)

Khs 2010-1327

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11986 ilmenevien 1.–8. (Kruununhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi, Punavuori, Eira, Ullanlinna ja Katajanokka) sekä 13. ja 14. (Etu-Töölö ja Taka-Töölö) kaupunginosien eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 11.10.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

967 §

23.8.2010 pöydälle pantu asia

KRUUNUNHAAN, PUNAVUOREN, ULLANLINNAN JA KAIVOPUISTON ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11984)

Khs 2010-1326

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti pidentää 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 15 tontin nro 3, 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin nro 112 tonttien nro 8 ja 14, 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 104 tontin nro 15, korttelin nro 109 tontin nro 7, korttelin nro 126 tontin nro 19, korttelin nro 129 tontin nro 9 ja 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) korttelin nro 199 tontin nro 24 rakennuskieltoaikaa 9.9.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

968 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta

19.8.2010

kiinteistölautakunta

24.8.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

23.8.– 25.8.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sirpa Asko-Seljavaara Jan D. Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 7.9.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 930-940, 942-943, 945, 947-954, 956-958 ja 965 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 966-967 §:t

		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

			pöytäkirjan 964 §

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 959-962 ja 968 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Asemakaavan muuttaminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

	Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

Etuosto-oikeuden käyttäminen

	Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

	–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

	Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

	Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	valittajan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

	Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

	–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

	–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
	–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				930-940, 942-943, 945, 947-954, 956-958 och 965 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				966-967 § i protokollet

			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)

				964 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				959-962 och 968 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Ändring av detaljplanen

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde

			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

Utnyttjande av förköpsrätt

	Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

	–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

	Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

	Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

	–	det beslut i vilket ändring söks

	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

	–	de grunder på vilka ändring yrkas

	–	ändringssökandens namn och hemkommun

	–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

	Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

	–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

	–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

	–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		30.8.2010 kello 16.00 – 17.16

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja				(paitsi 951 §)
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi				(paitsi osa 965-968 §:t)
	Rissanen, Laura				(paitsi 951 §)
	Räty, Laura
	Kopra, Ville				varajäsen (paitsi 930-osa 932 §:t)
	Vesikansa, Sanna				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 951 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 932 §)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Summanen, Juha				vs. hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Kari, Tapio				lehdistöpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 939-968 §:t)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri (paitsi 930-osa 932 §:t)
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	930-931,	932,		939-947,
		Sauri				948,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		933,		949-952,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		953-956,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		934,		957-958,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Sauri		935-938,		959-968,