Kokousaika |
16.8.2010 kello 16.00 – 17.08 |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Kokouspaikka |
Kaupunginhallituksen istuntosali |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Läsnä |
|
||||||||
|
|
||||||||
Jäsenet |
Rautava, Risto |
kaupunginhallituksen puheenjohtaja |
|
||||||
|
Bryggare, Arto |
I varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Puoskari, Mari |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Kantola, Tarja |
|
|
||||||
|
Krohn, Minerva |
|
|
||||||
|
Ojala, Outi |
|
|
||||||
|
Oker-Blom, Jan D. |
|
|
||||||
|
Pajamäki, Osku |
|
|
||||||
|
Peltokorpi, Terhi |
|
|
||||||
|
Ylikahri, Ville |
|
|
||||||
|
Urho, Ulla-Marja |
varajäsen |
|
||||||
|
Laakso, Tapio |
varajäsen |
|
||||||
|
Koskinen, Kauko |
varajäsen |
|
||||||
|
Männistö, Lasse |
varajäsen |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Muut |
Lehtipuu, Otto |
kaupunginvaltuuston puheenjohtaja |
|
||||||
|
Hiltunen, Rakel |
II varapuheenjohtaja |
|
||||||
|
Pajunen, Jussi |
kaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Sauri, Pekka |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Kokkonen, Paula |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Penttilä, Hannu |
apulaiskaupunginjohtaja |
|
||||||
|
Korhonen, Tapio |
rahoitusjohtaja |
|
||||||
|
Ratasvuori, Eila |
hallintojohtaja |
|
||||||
|
Sarvilinna, Sami |
kaupunginlakimies |
|
||||||
|
Tulensalo, Hannu |
henkilöstöjohtaja |
|
||||||
|
Katajamäki, Paula |
tiedottaja |
|
||||||
|
Teppo, Tiina |
päätösvalmisteluyksikön päällikkö |
|
||||||
|
Hari, Olli |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Matikainen, Kristiina |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Mickwitz, Leena |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Sippola-Alho, Tanja |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Vallittu, Anja |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Rautanen, Marja-Liisa |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Härmälä, Timo |
kaupunginsihteeri (paitsi 882 §) |
|
||||||
|
Hyttinen, Hannu |
kaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Saarinen, Erja |
apulaiskaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Ryöti, Miliza |
apulaiskaupunginsihteeri |
|
||||||
|
Lähdesmäki, Jenni |
hallintosihteeri |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Puheenjohtaja |
Rautava, Risto |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Pöytäkirjanpitäjä |
Lähdesmäki, Jenni |
|
|||||||
|
|
|
|||||||
Esittely |
|
§ |
|
||||||
|
|
|
|
||||||
Kaupunginjohtajan |
|
|
|
|
|
||||
|
Sauri |
|
|
887, |
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Rakennus- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sosiaali- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Sivistys- ja |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Kaupunkisuunnittelu- |
|
|
|
|
|
||||
|
|
|
|
|
|
||||
Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.
Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.
§ |
Asia |
|
878 |
Kj/1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
879 |
Kj/2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
880 |
Kj/1 |
Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen, kiinteistölautakunnan kahden varajäsenen ja teknisen palvelun lautakunnan varajäsenen valinta |
881 |
Kj/2 |
Vuoden 2010 talousarvioon kohdalle 4 02 02 kaupungin tuottamat opetus- ja koulutuspalvelut varatun määrärahan ylittäminen |
882 |
Stj/3 |
Palvelusetelikokeilu |
883 |
Kaj/4 |
Taivallahden kylpylähotellitontin luovutusperusteet ja tontin varaaminen (Etu-Töölö, tontti 13467/1) |
884 |
Kj/3 |
Lausunto ehdotuksesta hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta |
885 |
Kj/4 |
9.8.2010 pöydälle pantu asia Lausunto kunnat ja kilpailuneutraliteetti -työryhmän esityksestä kuntalain muuttamiseksi |
886 |
Kj/5 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
887 |
Kj/6 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
888 |
Ryj/1 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
889 |
Sj/1 |
Helsinkiläisten naisjääkiekkoilijoiden palkitseminen Vancouverin olympiakisoissa 2010 saavutetusta pronssimitalista |
890 |
Sj/2 |
Pelaajien palkitseminen Valko-Venäjällä järjestettyjen nuorten alle 18-vuotiaitten jääkiekon maailmanmestaruuskilpailujen pronssimitalista |
891 |
Sj/3 |
Talin liikuntapuistoa koskevan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen tekeminen Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:n kanssa ja Oy Bowling Ab:n pitkäaikaisen sopimuksen muuttaminen |
892 |
Sj/4 |
Virkavapauden myöntäminen kulttuurikeskuksen johtajalle Pekka Timoselle ja sijaisen ottaminen |
893 |
Sj/5 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
894 |
Kaj/1 |
Päiväkoti Linnunlaulun kosteusvauriokorjausten ja tilamuutosten hankesuunnitelma |
895 |
Kaj/2 |
Taivallahden peruskoulun keittiöiden yhdistämisen ja perusparannuksen hankesuunnitelma |
896 |
Kaj/3 |
Helsingin kuvataidelukion keittiön ja ruokasalin perusparannuksen hankesuunnitelma |
897 |
Kaj/4 |
Puotinkylän kartanon päärakennuksen ja pehtoorin talon sekä pihan perusparannuksen hankesuunnitelma |
898 |
Kaj/5 |
Kaupunkipientalotonttien varaaminen Kalasatamasta Conect Oy:lle (10582/4 - 9) |
899 |
Kaj/6 |
Asuinkerrostalotonttien 20804/1 ja 3 varaaminen VVO-yhtymä Oyj:lle ja Saraco D&M Oy:lle Kehittyvä kerrostalo -hankkeita varten sekä asuinkerrostalotontin 20804/2 varaaminen asuntotuotantotoimikunnalle (Länsisatama, Jätkäsaari, tontit 20804/1-3) |
900 |
Kaj/7 |
Neljän asuinpientalotontin varaaminen asuntotuotantotoimikunnalle Myllypurosta (Vartiokylä, tontit 45568/10 - 13) |
901 |
Kaj/8 |
Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä oy Shell ab:n sekä Shell Overseas Investments Bv:n välisessä kiinteistökaupassa |
902 |
Kaj/9 |
Liikuntalautakunnan hallinnassa olevien Seurasaaressa sijaitsevien asuin- ja huoltorakennusten siirtäminen kiinteistölautakunnan hallintaan |
903 |
Kaj/10 |
Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen |
878 §
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pajamäen (varalla Ylikahri) ja Oker-Blomin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
879 §
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
880 - 883 § |
Kaupunginvaltuuston 25.8.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta. |
Kaupunginjohtaja
880 § |
Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnan jäsenen, kiinteistölautakunnan kahden varajäsenen ja teknisen palvelun lautakunnan varajäsenen valinta |
Lisätiedot:
Nyfors Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012
881 § |
Vuoden 2010 talousarvioon kohdalle 4 02 02 kaupungin tuottamat opetus-
ja koulutuspalvelut varatun määrärahan ylittäminen |
Lisätiedot:
Rickman Birgitta, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36279
Sosiaali- ja terveystoimi
882 § |
Kaupunginhallituksen kokouksessa
9.8.2010 pöydälle pantu asia |
Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184
Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi
883 § |
Kaupunginhallituksen kokouksessa
9.8.2010 pöydälle pantu asia |
Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ojalan tekemän vastaehdotuksen äänin 12-2. Vähemmistöön kuuluivat Ojala ja Pajamäki. Hakola poissa.
Jäsen Ojala ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja siihen seuraavat perustelut:
”Kaupungin ei tulisi myydä arvokkaalla paikalla sijaitsevia rantatontteja, siksi osto-optiota ei olisi pitänyt myöntää”.
Lisäksi jäsen Koskinen teki asiaan hylkäysehdotuksen, jota ei kannatettu, joten se raukesi.
Jäsen Koskinen ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja siihen seuraavat perustelut:
”Pidän tontin hintaa/vuokraa liian alhaisena. Hankkeessa olisi pitänyt edetä suunnittelun sisältävänä tontinluovutuskilpailuna, jossa kilpailuparametreinä olisivat suunnitelman hyvyys ja tontin vuokra/hinta tai asettaa tontin hinta tasolle 700–800 euroa kerrosneliömetri”.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
884 §
LAUSUNTO EHDOTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI KANSAINVÄLISTÄ SUOJELUA HAKEVAN VASTAANOTOSTA
Khs 2010-126
Esityslistan asia Kj/3
Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle ehdotuksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta seuraavan lausunnon:
Esityksen lähtökohdista
Kansainvälistä suojelua hakevan
vastaanotosta koskevan lainsäädäntöuudistuksen tavoitteena on selkeyttää
vastaanottoa koskevaa sääntelyä. Tähän pyritään säätämällä kotouttamisesta ja
kansainvälistä suojelua saavien vastaanotosta eri laeissa.
Kaupunginhallitus toteaa, että lausunnolla olevan lakiehdotuksen tavoite selkeyttämisestä on lähtökohtana kannatettava. Kansainvälistä suojelua hakevien vastaanoton sääntely on kuitenkin nykymuodossaan ja tällä hetkellä vireillä olevissa lakiesityksissä riittämätöntä. Lakiehdotus on osittain vaikeasti tulkittavissa ja sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan merkittävät niissä kunnissa, joihin maahanmuutto keskittyy.
Pakolaisten ja muiden kansainvälistä suojelua tarvitsevien vastaanottoa
ja kotouttamista tulisi voida arvioida saumattomana jatkumona. Kansainvälistä
suojelua hakeneiden ja saaneiden vastaanoton ja kotoutumisen edistämisen prosessin
katkos saattaa entisestään korostua kun kansainvälistä suojelua hakevien ja
saaneiden vastaanotosta säännellään eri laeissa. Kansainvälistä suojelua hakeneiden ja saaneiden huolenpito ja
kotoutumisen edistäminen tulisi parhaiten turvatuksi kokonaisvaltaisen,
ylihallintokuntaisen ja pitkäjänteisen asiakastyön edellytykset huomioimalla.
Tässä onnistumisessa lainsäädännöllä on suuri merkitys.
Lakiehdotus esitetään käsiteltäväksi
eduskunnassa samanaikaisesti kotoutumisen edistämistä koskevan lakiehdotuksen
kanssa. Kaupunginhallitus viittaa tältä osin 21.6.2010 antamaansa lausuntoon
luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kotoutumisen edistämisestä.
On valitettavaa, ettei lainsäädäntötyössä ole voitu edetä keskeisten säädösten
kanssa samanaikaisesti jo valmistelu- ja lausuntovaiheessa.
Kuntiin sijoittaminen ja sijoittuminen
Tässä lakiesityksessä sen enempää kuin kesäkuussa lausunnolla olleessa lakiesityksessä
kotoutumisen edistämiseksi pakolaisten ja kansainvälistä suojelua hakeneiden ja
saaneiden kuntiin sijoittamista koskevat ehdotukset eivät ratkaise prosessiin
liittyviä pulmia, koska prosessia ei ole tarkasteltu kokonaisvaltaisesti.
Lakiesityksen kotoutumisen edistämisestä mukaan (40 § – 43 §) elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskus sopii kunnan kanssa pakolaisten ja kansainvälistä
suojelua saaneiden osoittamisesta kuntaan ja kotoutumisen edistämisestä, ja
kunta laatii vastaavasti monivuotisen suunnitelman osana kotouttamisohjelmaa.
Pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden muuttoliike on siinä määrin
ennakoimatonta erityisesti Helsingissä, että edellä mainittu suunnitelmallisuus
ei toteudu. Kaupunki ei pysty laatimaan realistista suunnitelmaa tilanteessa,
jossa Helsinkiin muuttaa merkittävässä määrin omatoimisesti toisesta kunnasta
kotipaikan saaneita kotoutumisvaiheessa olevia pakolaisia. Lisäksi
oleskeluluvan saaneet kansainvälistä suojelua hakeneet hakeutuvat vastaanottokeskuksista
omatoimisesti Helsinkiin jopa poste restante–osoitteeseen kirjautuen, koska eri
maistraattien kotikuntaoikeuden myöntämisperusteet ovat erilaisia eri puolella
Suomea. Myös ne oleskeluluvan saaneet kansainvälistä suojelua hakeneet
henkilöt, joille maistraatti ei ole myöntänyt henkilötunnusta eikä
kotikuntaoikeutta, hakeutuvat kunnan palvelujen piiriin. Kotikuntaoikeuden
epäämisestä huolimatta perustuslaki, sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki
velvoittavat kunnan tarjoamaan tietyt palvelut.
On välttämätöntä, että kotoutumislain ja rekisteröintiä koskevien säännösten
suhdetta selkeytetään. Valtion tulee korvata kunnalle kustannukset, jotka aiheutuvat
palvelujen antamisesta kunnassa vakinaisesti ilman väestötietojärjestelmän
kotikuntamerkintää oleskeleville pakolaisille. Heidän osaltaan tulee lisäksi
määrittää, mistä alkaen kotoutumisajan lasketaan alkavan.
Nyt lausuntokierroksella olevan lakiesityksen kansainvälistä suojelua
hakevan vastaanotosta 13 §:ssä säännellään vastaanottopalvelujen saajia sekä
kestoa koskevia seikkoja. Pykälän 2 momentin mukaan kansainvälistä suojelua
koskevan hakemuksen perusteella oleskeluluvan saaneelle ja tilapäistä suojelua
saaneelle, jolle on myönnetty jatkuva oleskelulupa, voidaan antaa vastaanottopalveluja
kohtuullisen ajan. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että
”pääsäännön mukaan oikeus vastaanottopalveluihin päättyisi, kun kansainvälistä
suojelua hakeva saisi oleskeluluvan ja tilapäistä suojelua saava jatkuvan
oleskeluluvan. Oleskeluluvat saatuaan nämä kyseiset ulkomaalaiset voisivat itsenäisesti
hankkia asunnon ja asettua asumaan johonkin kuntaan tai heille osoitettaisiin
kotouttamislain 42 §:n mukaisesti kunta, josta heille olisi varattu asunto ja
jossa olisi varauduttu heidän kotouttamiseensa.”
Kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan vastaanoton
päättymistä oleskeluluvan myöntämisen jälkeen ja kuntaan siirtymistä koskeva
sääntely on riittämätöntä ja ylimalkaista lausunnoilla olevien lakiesitysten jälkeenkin.
Tässä lakiesityksessä korostuu ensisijaisena vaihtoehtona oleskeluluvan saaneen
itsenäinen muutto ja vasta toissijaisesti lakiesitykseen kotouttamisen edistämiseksi
sisältyvä suunnitelmallinen kuntaan siirtyminen. Lakiesityksen perusteluissa ei
myöskään tuoda esille viime vuosina yhä laajamittaisemmaksi käynyttä
muuttoliikettä vastaanottokeskuksista suoraan kunnan asukkaaksi poste restante
–osoitteeseen kirjautuen. Helsingin sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikön
uusista omatoimisesti kuntaan muuttaneista kansainvälistä suojelua saavista
asiakkaista vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla oli asunnottomia yhteensä 58
% ja kaikista muuttaneistakin 52 % (uusia asiakkaita ajalla 1.1.2010-30.6.2010
yhteensä 235 henkilöä, joista omatoimisesta kuntaan muuttaneita 212 henkilöä).
Osin ilmiö on kytköksissä 17 §:ssä säänneltyyn yksityismajoituksen mahdollistavaan
majoitusvaihtoehtoon, osin kuntien nihkeään vastaanottohalukkuuteen ja osin
rekisteröintiä koskevien säännösten erilaiseen soveltamiseen. Koska kyse on
toisaalta monesti hyvin traumatisoituneiden, elämässään monenlaisia menetyksiä
kokeneiden ja kansainvälisiltä sota- ja kriisialueilta tulleiden ihmisten
elämän rakentamiseen uudessa maassa liittyvistä perusedellytyksistä ja
toisaalta myönteisten etnisten suhteiden rakentumiseen yhteiskunnassa
liittyvistä kysymyksistä, pitää kaupunginhallitus välttämättömänä, että niin
hallituksen esityksessä kansainvälistä suojelua hakevien vastaanotosta kuin
kotoutumisen edistämiseksi puututaan nykytilanteessa oleviin epäkohtiin
esitettyä napakammin ja samalla tehdään muussa lainsäädännössä olevien epätarkoituksenmukaisuuksien
poistamisesta esityksiä. Vähintäänkin tulisi kahden eri lain samasta prosessin
vaiheesta samaan aikaan esittämät tulkinnat ja toimintaa ohjaavat säännökset
olla yhdenmukaisia ja riittävän yksityiskohtaisia. Nyt kuntaan siirtymisen
prosessi jää käytännössä säätelemättä säädösesitysten ollessa joko
nykytilanteessa epärealistisia (suunnitelmallinen kuntaan siirtyminen ns.
kuntapaikkojen kautta) tai hallitsematonta muuttoa suosivia.
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että jo lakitasolla ilmaistaisiin selkeästi
tavoite pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden tasapuolisesta
sijoittumisesta eri puolille maata. Tällöin tulisi myös laissa ilmaista ne
vetovoimatekijät, joilla tasapuolista kuntiin sijoittumista tuettaisiin.
Hallitsemattoman muuton toteuttamisen siten kuin hallituksen esityksen 13 §:ää
koskevissa perusteluissa todetaan, voidaan ennakoida nykyisen käytännön mukaan
tarkoittavan pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden entistä
vilkkaampaa muuttoa pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin. Tämä taas
merkitsisi entistä voimakkaampia paineita kunnallisten palvelujen
järjestämiselle. Ensisijaisena ongelmana nousisi kuitenkin esille yhä suureneva
pula asunnoista. Asunnottomuus heti maassaolon alkuvaiheessa on puolestaan
omiaan hidastamaan kotoutumista.
Vastaanoton käsitteen laajuus onnistuneessa,
kustannustehokkaassa prosessissa
Toimintaa tai lainvalmistelua ei tulisi myöskään ohjata hallintokuntakohtaiset
tai lyhyen ajan kustannuslaskelmat, jos yhteiskunnalle syntyviä kokonaiskustannuksia
pitkällä aikavälillä voidaan alentaa riittävällä kriittisten prosessinvaiheiden
resursoinnilla ja menettelytavoista huolehtimalla. Lausunnolla olevassa lakiehdotuksessa
vastaanoton määritelmä (3 §) rajautuu pelkästään suojelua hakeneiden
toimeentuloon ja huolenpitoon. Vastaanotto voitaisiin kuitenkin käsittää myös
laajemmin kansainvälistä suojelua hakevan oikeudellisen aseman käsittelyn sisältäväksi.
Jos poliisin, rajavartiolaitoksen ja maahanmuuttoviranomaisen kansainvälistä
suojelua koskevan hakemuksen käsittelyä ei sisällytetä vastaanoton määritelmään,
voidaan kysyä, onko lakiesityksen määritelmä vastaanotosta lainkaan paras
mahdollinen. Em. toimijoiden käsittelyajoilla on kuitenkin merkittävä vaikutus
mm. vastaanoton kestoon. Lakiesityksen mukaisessa vastaanoton määritelmässä
vastaanottokeskukset eivät voi vaikuttaa vastaanoton kestoon muussa kuin
oleskeluluvan saamisen jälkeisessä kuntaan siirtymisen vaiheessa. Muut vastaanoton
kestoon vaikuttavat tekijät (kuulustelujen ja puhuttelujen ajankohtien
määrittäminen, hakemuksen käsittelyn kesto) ovat vastaanottokeskusten toiminnan
vaikutusvallan ulkopuolella. Tällä on merkitystä myös siihen ,mihin
kustannuksiin vastaanottokeskustoiminnassa voidaan vaikuttaa. Merkittävimmän
ongelman synnyttänee kuitenkin se, ettei kansainvälistä suojelua hakevalla ole
mahdollista ennakoida oman asiansa käsittelyyn kuluvaa aikaa ja epätietoisuus
synnyttää ylimääräistä psyykkistä kuormitusta, joka vastaanottokeskusten tulee
huolenpitotehtävää hoitaessaan ottaa huomioon.
Kaupunginhallitus esittää, että lakiesityksessä vastaanoton käsite määriteltäisiin
nykyistä laajemmaksi kattamaan koko prosessin. Muussa tapauksessa tulisi
esittää säädettäväksi laki kansainvälistä suojelua hakevan toimeentulon ja huolenpidon
järjestämiseksi, joka vastaisi paremmin nyt lausunnolla olevan lakiehdotuksen
tosiasiallista sisältöä.
Vastaanottoraha toimeentulotuen korvaajana
Hallituksen esityksen mukaan merkittävimmät muutokset lakiesityksessä
koskevat vastaanottokeskuksen maksaman taloudellisen tuen irrottamista toimeentulotukijärjestelmästä.
Toimeentulotuen sijasta aikuisille turvapaikanhakijoille maksettaisiin jatkossa
vastaanottorahaa ja ilman huoltajaa oleville alaikäisille käyttörahaa. Rahan
suuruudesta säädettäisiin vastaanottolaissa. Vastaanottorahan suuruus vastaa
esityksen mukaan kansainvälistä suojelua nykyisin hakevalle maksettavaa tukea.
Merkittävää taloudellista vaikutusta muutoksella ei arvioida olevan,
vaan muutoksella haetaan signaalivaikutusta.
Säännöksen mukaan vastaanottorahan myöntäminen perustuisi samoihin perusteisiin
ja edellytyksiin kuin toimeentulotuki. Alaikäiselle ilman huoltajaa olevalle
lapselle maksettaisiin kuitenkin käyttörahaa, jos vastaanottokeskus järjestää
täyden ylläpidon, johon sisältyvät vastaanottorahalla katettavat menot.
Säännöksen 3 momentin mukaan henkilön ja perheen erityisistä tarpeista ja
olosuhteista johtuviin tarpeellisiksi harkittuihin menoihin suoritettaisiin
täydentävää vastaanottorahaa. Nykyisessä muodossa säännös kuitenkin sulkee pois
täydentävään toimeentulotukeen rinnastettavan etuuden maksamisen ilman huoltajaa
Suomessa olevalle kansainvälistä suojelua hakevalle vastaanottokeskuksessa
asuvalle lapselle. Myös tällaisella lapsella voi olla sellaisia hänen
erityisistä tarpeistaan johtuvia menoja, joihin hänellä olisi oikeus saada
täydentävää toimeentulotukea. Sekä vastaanottorahan että käyttörahan maksamisen
osalta tulee noudattaa soveltuvin osin täydentävän toimeentulotuen myöntämisen
edellytyksiä ja perusteita. Lakiesityksessä on siis tältä osin jo poikettu toimeentulotukirinnasteisuudesta.
Toisaalta voidaan kysyä mitä vastaanottorahaan siirtymisellä tavoitellaan
ja lopulta saavutetaan? Suomen perustuslaillista vähimmäisturvan tasoa muutoksella
ei voida laskea. Vastaanottorahan tason ja myöntämisedellytysten tulee
jatkossakin vastata toimeentulotukea. Jollei näin olisi, perustuslailliset
oikeudet vähimmäisturvasta ja tasa-arvoisesta kohtelusta eivät toteutuisi, ja
viimekädessä jouduttaisiin myöntämään toimeentulotukea (perustuslain 19 §:n 1
momentti ja 6 §).
Lakiesitykseen sisältyvät keskeneräiset
asiat
Kaupunginhallitus pitää hyvänä lakiesityksen vastaanottopalvelujen tarjonnan
yhdenmukaisuuden toteutumista edistäviä tavoitteita sekä sitä, että käytännön
soveltamisen kannalta keskeisiä alemmanasteisia säännöksiä nostetaan lakiin.
Puutteena on sen sijaan pidettävä hallituksen esityksen antamisen ajankohtaan
liittyvää lain valmistelun keskeneräisyyttä etenkin, kun ilman huoltajaa
olevien alaikäisten vastaanottoon liittyvät kysymykset on rajattu nyt tehtävän
uudistustyön ulkopuolelle ja näiden kysymysten selvittelyn lopullisesta tahtotilasta
sen enempää kuin ajankohdasta ei ole hallituksen esitystä annettaessa tietoa.
Kaupunginhallitus katsoo, että lastensuojelulain tulisi ensisijaisesti ohjata
kansainvälistä suojelua hakevien ilman huoltajaa olevien alaikäisten lasten ja
nuorten vastaanoton järjestämistä. Tämän lain valmistelusta irrotetussa selvityksessä
tulisi lisäksi arvioitavaksi palvelujen siirtämisen edellyttämä hallinnollinen
organisointi ja järjestämisvastuuseen sekä kustannusten jakautumiseen liittyvät
kysymykset.
Ellei tarkennetun ihmiskaupan vastaisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa
arvioiva ohjausryhmä esitä ihmiskaupan uhrien auttamista koskevien säännösten
sisällyttämistä omaan uuteen lakiinsa, tullee lakiin kansainvälistä suojelua
hakevan vastaanotosta suhteellisen pian sen voimaan astumisen jälkeen tehdä
ihmiskaupan uhrien auttamista koskeviin säännöksiin muutoksia. On valitettavaa,
ettei lainsäädäntötyössä ole voitu edetä keskeisten säädösten kanssa
samanaikaisesti.
Rahoitusvastuun jakaminen kunnan ja valtion
välillä
Kaupunginhallitus painottaa, että lakiehdotus ja edellä selostetulla tavalla itsenäisen muuton toteuttaminen siten kuin hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, todennäköisesti tarkoittaa pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden entistä vilkkaampaa muuttoa pääkaupunkiseudulle ja etenkin Helsinkiin. Tämä taas merkitsisi entistä voimakkaampia paineita kunnallisten palvelujen järjestämiselle ja kustannusten kasvulle. Ensisijaisena ongelmana nousisi esille myös yhä suureneva pula asunnoista.
Kaupunginhallitus pitää välttämättömänä, että tämän lakiesityksen yhteydessä
viimeistään otettaisiin uudella tavalla tarkasteluun valtion ja kuntien välinen
rahoitusvastuu maahanmuuttajille tarjottavien palvelujen kustannusten tasaamisessa.
Valtion rahoitusosuuden lisääminen tulisi ottaa jatkossa mukaan kaikkiin
uusiin maahanmuuttajia koskeviin lakiuudistuksiin, jotka aiheuttavat kunnille
kustannusten lisäystä.
Ehdotettujen säännösten yksityiskohtainen tarkastelu:
Lain
tarkoitus (1 §)
Kaupunginhallitus esittää, että lain
ensimmäinen säännös muutetaan kuulumaan seuraavasti: Tämän lain tarkoituksena
on turvata kansainvälistä suojelua hakevan, tilapäistä suojelua saavan ja
ihmiskaupan uhrin toimeentulo ja huolenpito ihmisoikeuksia ja perusoikeuksia
kunnioittaen ottaen huomioon Euroopan unionin lainsäädäntö ja Suomea velvoittavat
kansainväliset sopimukset, ellei hän saa toimeentuloaan ja
huolenpitoaan muun lainsäädännön perusteella. On huomattava, että joidenkin
kansainvälistä suojelua hakevien kohdalla vastaanottokeskuksen järjestämä
toimeentulo ja huolenpito keskeytyy mm. säilöönoton johdosta.
Määritelmät (3 §)
Sen lisäksi mitä edellä on jo esitetty määritelmään liittyen tulisi kiinnittää huomiota siihen, että
säännöksen kolmannen kohdan vastaanottoa koskeva määritelmä on kirjattu liian
rajoittavasti ja esittää, että kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti: vastaanotolla vastaanotto- ja järjestelykeskusten
sekä niiden järjestämien
vastaanottopalvelujen kokonaisuutta, jonka tarkoituksena on kansainvälistä
suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan toimeentulon ja huolenpidon
turvaaminen. Lakiesityksen sanamuoto niissä
järjestettyjen ehdotetaan siis korjattavaksi muodolla niiden järjestämien, koska vastaanottopalveluja voidaan järjestää
myös muualla ja muualta kuin vastaanottokeskuksissa.
Lain soveltaminen haavoittuvassa asemassa oleviin (6 §) sekä terveydenhuoltopalvelut
(22 §)
Ehdotuksen 6 §:n mukaisesti haavoittuvassa asemassa olevien erityistarpeiden
huomioiminen on tärkeää , mutta koska säädöksen sen enempää kuin sen taustalla
olevan vastaanottodirektiivin luettelo ei ole tyhjentävä, olisi haavoittuvan
aseman arvioinnin toteuttamisesta hyvä
säätää yksityiskohtaisemmin.
Yksityiskohtaisempaa säätelyn tarvetta lisää mm. se seikka, että myöhemmin
lakiesityksessä terveydenhuoltopalveluja koskevassa säännöksessä (22 §) esitetään
että tässä säännöksessä (6 §) tarkoitetulla henkilöllä on oikeus terveydenhuoltopalveluihin
samoin perustein kuin henkilöllä, jolla on kotikuntalaissa tarkoitettu
kotikunta Suomessa. Lakiesityksen perusteluissa todetaan, että terveydenhuollon
ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 22 §:n mukaan laillistettu lääkäri
päättää potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä tai siihen
liittyvästä hoidosta. Vastaavasti laillistettu hammaslääkäri päättää potilaan
hammaslääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä tai siihen
liittyvästä hoidosta. Edellä mainittuun lakiin perustuen haavoittuvassa
asemassa olevan terveydenhuoltoon liittyvien erityistarpeiden huomiointi jää
lääkärien vastuulle mutta vastaavaa arviointitahoa ei ole muiden esim. sosiaalipalvelujen
suhteen määritelty. Perusteluosassa esiin nostettu vastaanottokeskuksessa
työskentelevien ohjaajien seuranta ei myöskään toteudu yksityismajoituksessa
asuvien henkilöiden kohdalla, jolloin haavoittuvassa asemassa olevan henkilön
erityistarpeet voivat jäädä huomaamatta. Henkilön haavoittuvan aseman ja siitä
johtuvien erityistarpeiden selvittäminen yksilöllisesti edellyttää siten
riittävää vastaanottotyön resurssointia etenkin yksityismajoituksessa asuvien
mutta myös vastaanottokeskuksessa asuvien kohdalla.
Kansainvälistä suojelua hakevien terveyspalvelut terveydenhoitajien
antamaa palvelua lukuun ottamatta ovat Helsingissä yksityisen lääkäriaseman
tuottamia ja siten palveluntuottajan lääkärien työtä ei välttämättä
ensisijaisesti ohjaa perusteet, joilla kuntalainen saa julkisia terveydenhuoltopalveluja.
Lakiesityksestä ei käy riittävän selvästi ilmi tarkoitetaanko oikeudella
terveydenhuoltopalveluihin samoin perustein kuin henkilöllä, jolla on
kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta sitä, että henkilö on oikeutettu saamaan
palvelut julkisesta terveydenhuoltopalvelujärjestelmästä vai ainoastaan samoin
perustein. Mikäli lakiesityksessä tarkoitetaan palvelujen saamista samoin
perustein esim. yksityiseltä lääkäriasemalta, saattaa oikeus jäädä toteutumatta
esim. siitä syystä, ettei löydy lääkäriä, joka ottaisi asiakkaan hoidettavaksi.
Etenkin psyykkisesti huonokuntoisille on vähän hoitavia tahoja ja hoitoonohjaus
on vaikeaa. Myös kidutettujen kuntoutuskeskuksen palvelujen piiriin pääsyn
odotusaika on noin kuusi kuukautta.
Kustannusten
korvaaminen (7 §)
Säännöksen 1 momentin mukaan valtio korvaisi lakiesityksessä tarkoitetusta
toiminnasta aiheutuvat kustannukset. On myös huomattava, että kansainvälistä
suojelua hakevat hyödyntävät myös majoituspaikkakuntansa muita kuin vastaanottokeskusten
järjestämiä palveluja mm. kirjastopalveluja ja siten valtio ei kaikilta osin
korvaa heidän saamiaan palveluja ainakaan täysimääräisesti. Kansainvälistä
suojelua hakevat saattavat hakeutua myös esimerkiksi paikkakunnalla sijaitsevan
aikuisoppilaitoksen kursseille ja saada opetusta samoista resursseista kuin
kuntalaisetkin.
Muu kuin valtion
vastaanotto- ja järjestelykeskus (10 §)
Säännöksen 2 momentin mukaan muun kuin valtion vastaanotto- ja järjestelykeskuksen
perustamista koskeva sopimus sisältää
määräykset, jotka koskevat 1)
vastaanotto- ja järjestelykeskuksen tiloja ja henkilökuntaa; 2) vastaanottopalvelujen
järjestämistä tätä lakia ja hallinnon yleislakeja noudattaen; 3) kustannusten
korvaamista; 4) ohjausta ja valvontaa; 5) vastaanotto- ja järjestelykeskuksen
laajentamista, supistamista ja lakkauttamista; sekä 6) valmiussuunnitelmaa.
Säännöstä tulisi muuttaa seuraavasti: …perustamista
koskevan sopimuksen tulee sisältää mm. määräykset, jotka koskevat …
Sopimusta koskevat määräykset eivät siten olisi esitetty säännöksessä
tyhjentävästi, mikäli muita määräystarpeita sopimusta tehtäessä nousisi esille.
Hallituksen esityksen perustelujen mukaan sopimuksessa todettaisiin
vastaanottopalvelujen järjestäminen tämän lain mukaisesti sekä vastaanoton
käytännön toimintaan liittyvä Maahanmuuttoviraston suunnittelu- ja ohjausvastuu
sekä Maahanmuuttoviraston ja Valtiontalouden tarkastusviraston oikeus tarkastaa
palveluntuottajan tilinpitoa vastaanottopalvelujen järjestämisen osalta. Kansainvälistä
suojelua hakevien määrän vaihtelun ja siihen liittyvän vastaanottotoiminnan
joustavuustarpeen vuoksi sopimukseen olisi hallituksen esityksen perustelujen
mukaan välttämätöntä kirjata myös määräykset vastaanotto- ja järjestelykeskuksen
paikkamäärän lisäämisestä ja vähentämisestä sekä keskuksen lakkauttamisesta.
Valmiussuunnitelman laatimista koskeva määräys tähtäisi riittävän joustavuuden
varmistamiseen, kun on äkillinen tarve lisätä vastaanottopaikkoja ja
henkilökuntaa poikkeuksellisen paljon. (s. 43).
Säännöksessä ja etenkin siihen pohjautuvassa sopimuksessa tulisi
määritellä myös ne seikat, joista palveluntuottaja vastaa sekä palvelun sisällön
ja laadun määrittelyssä ja yleensä ohjauksessa noudatettavat menettelytavat.
Käytännön toiminnan ohjauksen tullessa palveluntuottajan ulkopuolelta voi
palveluntuottaja joutua tilanteeseen, jossa sen toiminta palveluntuottajana
asettaa sen vastakkaiseen asemaan suhteessa emo-organisaationsa
intresseihin. Tällaisesta tilanteesta esimerkkinä
toimii tämän hetkinen kansainvälistä suojelua hakevien EU-kansalaisten
keskittäminen kauttakulkukeskuksiin ja etenkin Helsinkiin. EU-kansalaisten
kansainvälisen suojelun hakeminen saattaisi jopa olla vähäisempää, mikäli laaja
kaupunkimainen miljöö erilaisine mahdollisuuksineen ei olisi tukemassa halua
jättää perusteettomiakin hakemuksia. Ohjauksessa noudatettavien
menettelytapojen tulisi koskea myös määräyksiä vastaanottokeskuksen
paikkamäärän muutoksista tai valmiussuunnitelman toteuttamisesta.
Vastaanotto laajamittaisen maahantulon yhteydessä (11 §)
Säännöksessä ehdotetaan, että kunnan olisi
valtioneuvoston niin asetuksella säätäessä perustettava järjestely- tai
vastaanottokeskus ja ylläpidettävä sitä. Säännöksen yksityiskohtaisissa
perusteluissa todetaan, että määräys pyrittäisiin kohdistamaan kuntaan, jonka
kanssa on sovittu laajamittaiseen maahantuloon varautumisesta mutta määräys
saatettaisiin joutua kohdistamaan myös kuntaan, jolla ei ole varautumissuunnitelmaa,
jos sinne saapuisi lyhyessä ajassa suuri määrä ulkomaalaisia tai siellä olisi
käytettävissä vastaanottoon soveltuvat tilat.
Perustuslain 121 §:n 2 momentti ja kuntalain
2 §:n 1 momentti edellyttävät, että kunnille annettavista tehtävistä säädetään
lailla. Alemmanasteisilla säännöksillä voidaan vain täsmentää lain säännöksiä.
Ehdotuksen 11 §:n 3 momentti ei ole
riittävän täsmällinen eikä siitä ilmene selkeästi perusteita velvoitteelle
perustaa järjestely- tai vastaanottokeskus. Velvollisuus perustuu toisaalta
siihen, että ulkomaalaisten sijoittaminen kuntaan on olosuhteet huomioon ottaen
perusteltua ja toisaalta siihen, että kunta on tehnyt Maahanmuuttoviraston
kanssa 10 §:ssä tarkoitetun sopimuksen.
Säännöstä tulisi täsmentää.
Tietojen antaminen
(14 §)
Säännöksen 2 momentissa esitetään, että
vastaanottokeskus antaa ensimmäisessä momentissa tarkoitettuja tietoja
vastaanottokeskukseen majoittumisen jälkeen. Tiedot annetaan mahdollisimman
pian, viimeistään kuitenkin 15 päivän kuluessa kansainvälistä suojelua koskevan
hakemuksen jättämisestä ja tilapäistä suojelua saavan henkilötietojen
rekisteröinnistä. Koska kansainvälistä suojelua hakevalle ei ole säädetty
velvollisuutta ilmoittautua tai majoittua vastaanottokeskukseen, ei
vastaanottokeskus voi täyttää säännöksen velvoitetta tilanteessa, jossa
kansainvälistä suojelua hakeva ei ilmoittaudu tai majoitu vastaanottokeskukseen.
Säännöstä tulisi muuttaa seuraavasti: Tiedot annetaan mahdollisimman pian, viimeistään
kuitenkin 15 päivän kuluessa kansainvälistä suojelua
hakevan ilmoittautumisesta vastaanottokeskukseen.
Säännöksen
3 momentissa todetaan, että tiedot annetaan kirjallisesti kansainvälistä
suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan äidinkielellä tai kielellä, jota
hänen voidaan perustellusti olettaa ymmärtävän. Säännöstä tulisi muuttaa siten,
että tietojen antamisessa huomioidaan mm. luku- ja kirjoitustaidottomien tai
näkövammaisten asema.
Majoitus
vastaanottokeskuksessa (15 §) ja valituskielto (53 §)
Säännöksen 1 momentin mukaan kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä
suojelua saava majoitetaan vastaanottokeskukseen, joihin luetaan myös alaikäisten
ryhmäkodit ja tukiasuntolat. Koska nopeissa paikkamäärien lisäyksiä koskevissa
tilanteissa voi olla tarpeen majoittaa myös muihin majoitusvaihtoehtoihin
(esim. motelliin, sairaalan asuntolaan) on säännös kaupunginhallituksen
mielestä kirjoitettu liian rajoittavasti, jonka vuoksi säännöstä tulisi muuttaa
esimerkiksi muotoon … majoitetaan vastaanottokeskukseen, joihin luetaan myös
alaikäisten ryhmäkodit ja tukiasuntolat tai
muuhun vastaanottokeskuksen järjestämään majoitukseen.
Säännöksen 2 momentin mukaan majoittamisesta ja siirrosta päättää
vastaanottokeskus. Säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan
alaikäisten vastaanottokeskuksessa ilman huoltajaa olevien siirtoja keskuksesta
toiseen tulisi välttää mm., koska vastaanottodirektiivin 19 artiklan 2 kohta
velvoittaa rajaamaan alaikäisten asuinpaikan muutokset mahdollisimman vähiin.
Ottaen huomioon ehdotuksen 53 §:ään sisältyvän kiellon valittaa
vastaanottokeskuksesta toiseen siirtämistä koskevista päätöksistä säännös on
perusoikeusnäkökulmasta katsoen ongelmallinen. Suomen perustuslain 21 §:n 1
momentin mukaan jokaisella on oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan
koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen
ratkaistavaksi. Majoittamisesta ja siirrosta päätettäessä kyseessä on henkilön,
varsinkin lapsen, oikeusturvaa koskeva päätös. Myös lastensuojelulain (LsL) mukaiset
lapsen sijoituspaikkaa koskevat päätökset sekä avohuollossa (LsL:n 37 §) että
sijaishuollossa (LsL:n 23 §:n 3 mom.) ovat muutoksenhakukelpoisia lain 89 ja 90
§:n perusteella.
Valituskiellon sisältävän 53 §:n yksityiskohtaiset perustelut ovat
varsin niukat eikä valituskieltoon oteta myöskään kantaa ehdotuksen kohdassa 4,
jonka vuoksi kaupunginhallitus katsoo, että ehdotuksen yksityiskohtaisista
perusteluista tulisi selkeästi ilmetä perusteet valituskiellolle, suhde perustuslakiin
ja säätämisjärjestys.
Ilman huoltajaa
olevan alaikäisen majoitus (16 §)
Säännöksessä on viittaukset
lastensuojelulakiin ryhmäkodissa hoidettavien lasten määrän,
henkilöstömitoituksen ja pätevyysvaatimusten osalta. Sen sijaan ehdotuksessa ei
ole säännöksiä siitä, voiko ja miten ryhmäkotiin sijoitettuihin lapsiin
kohdistettaisiin rajoitustoimenpiteitä.
Kun kansainvälistä suojelua hakevien lasten, etenkin ilman huoltajaa
saapuvien, kokemukset lähtömaissa ja matkalla Suomeen ovat usein saattaneet
olla varsin traumatisoivia, on varsin todennäköistä, että nämä kokemukset
heijastuvat lasten sellaisena käyttäytymisenä, johon on lapsen oman tai muiden
lasten terveyden ja turvallisuuden suojaamiseksi puututtava.
Yksityiskohtaisissa
perusteluissa on asiasta todettu seuraavaa:
”Jos 16–17 -vuotiaalla alaikäisellä olisi… mainittuja vaikeita ongelmia,
kuten huume- tai muita päihdeongelmia, psykiatrisia ongelmia tai vakavia
käyttäytymishäiriöitä, hänet tulisi majoittaa ryhmäkotiin ja tarpeen mukaan
tehdä lastensuojelulain mukainen ilmoitus kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle
toimielimelle.” (s. 50).
Ilmausta ei voine pitää onnistuneena. Jos lapsi oireilee mainitulla tavalla,
turvapaikan hakijoiden vastaanottotoimintaa harjoittavan yksikön palveluksessa
olevilla henkilöillä on lastensuojelulain 25 §:n 1 momentin 10 kohdan
perusteella ehdoton velvollisuus tehdä lastensuojeluilmoitus. Ilmoituksen
saatuaan lastensuojelun työntekijä voi tarvittaessa tehdä päätöksen lapsen
kiireellisestä sijoittamisesta (LsL:n 38 §). Kiireellisesti laitoshuoltoon sijoitetun
lapsen itsemääräämisoikeutta voidaan lastensuojelulaissa säädettyjen
edellytysten täyttyessä rajoittaa lain 11 luvun säännösten mukaisesti.
Menettely tulisi sisällyttää säännöksen yksityiskohtaisiin perusteluihin tai
lisätä 16 §:ään 5 momentti, jonka mukaan tilanteissa, joissa lapsen vaikea
oireilu edellyttää hänen perusoikeuksiinsa puuttumista, noudatetaan
lastensuojelulain 25 §:n sekä tarvittaessa 38 §:n ja 11 luvun säännöksiä.
Toisin kuin ryhmäkodissa, 16 vuotta täyttäneille ilman huoltajaa oleville
lapsille tarkoitettuun tukiasuntolaan ei sovellettaisi lastensuojelulain 59 §:n
säännöksiä yhdessä hoidettavien määrästä. Poikkeamisen perusteeksi esitetään
toiminnan luonne ja tukiasumisen kohderyhmä.
Usein yksinään maahan saapuneet ja täällä ilman vanhempiaan ja muita läheisiään
olevat 16–17 -vuotiaat lapset ovat täysin uudessa ympäristössä ja epätietoisia
omasta tulevaisuudestaan. Lisäksi he saattavat olla huolissaan perheistään ja
järkyttyneitä usein vaikeista matkustusolosuhteista Suomeen sekä lähtömaansa
kokemuksista. He ovat haavoittuvia ja turvattomia ja siksi heille tulisi
turvata samantasoinen hoito ja huolenpito kuin lastensuojelulaissa tarkoitetuissa
lastensuojelulaitoksissa.
Tukiasuntoloiden toimintaan tulisi soveltaa samoja säännöksiä hoidettavien
lasten määristä ja henkilöstömitoituksesta kuin ryhmäkotien.
Yksityismajoitus
(17 §)
Säännöksen
1 momentin mukaan kansainvälistä suojelua hakeva ja tilapäistä suojelua saava
voivat järjestää majoituksensa itse. Heidän on ilmoitettava kirjallisesti
osoitteensa ja esitettävä vuokrasopimus tai selvitys yksityismajoituksesta
vastaanottokeskukselle, jonka asiakkaaksi heidät on rekisteröity. Nykyisessä
voimassa olevassa laissa on kansainvälistä suojelua hakevan edellytetty ilmoittavan
osoitetietonsa asianmukaisesti muiden palvelujen saamisen ehtona ja siten uusi
säädös helpottaisi yksityismajoitukseen siirtymistä ja heikentäisi majoituksen
hallittavuutta niin ettei vastaanottokeskuksella ole mahdollisuutta puuttua
epäasiallisiin asuinolosuhteisiin.
Koska henkilö ei yksityismajoitukseen siirtyessään saa tukea asumiskustannuksiinsa,
näyttäytyy yksityismajoitus vastaanottokeskusmajoitusta edullisemmalta
majoitustavalta. Yksityismajoituksen on nähty myös ylläpitävän kansainvälistä
suojelua hakevan toimintakykyä paremmin yllä kuin vastaanottokeskusmajoitus,
jossa laitostumisen vaaraa pyritään erilaisella työ- ja opintotoiminnalla
ehkäisemään. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa yksityismajoituksessa asumisen
suosiminen on johtanut kansainvälistä suojelua hakevien ja heidän majoittajiensa
ahtaaseen asumiseen, pimeisiin vuokramarkkinoihin ja kansainvälistä suojelua
hakevien keskittymiseen suuriin kaupunkeihin, jolloin kunnat eivät ole enää
voineet tarjota välttämättömiä palveluita. Suomen kannalta olisikin siksi tärkeää
huolellinen yksityismajoituksen haittojen ja hyötyjen analyysi sekä niiden
tukimuotojen luominen, joilla yksityismajoitusta voitaisiin pitää varteenotettavana
majoitusvaihtoehtona ilman että siitä aiheutuvat haittavaikutukset lisääntyisivät.
Ehdotetussa muodossa säännöstä on pidettävä riittämättömänä ja siihen
tulisi lisätä paitsi nykyisen lain mukainen … myös säännökset riittävän
väljästä asumisesta niin yksinäisen kuin perheellistenkin kohdalla,
yksityismajoituksessa asuvan oikeudesta käyttää tiloja asumiseensa myös
päiväaikaan, vastaanottokeskusten velvollisuudesta järjestää myös
yksityismajoituksessa asuville työ- ja opintotoimintaa sekä yksityismajoituksessa
asuvan mahdollisuudesta saada riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluja, jotta mahdollisiin hyväksikäyttö- tms. tilanteisiin kyettäisiin
puuttumaan. Yksityismajoituksessa asuva kansainvälistä suojelua hakenut henkilö
tarvitsee etenkin oleskeluluvan saatuaan riittävää neuvontaa kyetäkseen
tekemään omaan etuunsa nähden tarkoituksenmukaisia päätöksiä ja ymmärtääkseen,
ettei mahdollisesti tule saamaan asuntoa kunnasta, jossa on oleskellut
kansainvälistä suojelua koskeneen hakemuksensa käsittelyajan. Usein
oleskeluluvan saamisen jälkeen yksityismajoituksessa asuneella ei ole enää
mahdollisuutta jäädä asumaan hakemuksensa käsittelyn aikaisen majoittajan
luokse ja siten yksityismajoituksessa asunut huomaa olevansa asunnoton tilanteessa,
jossa voimavarojen tulisi suuntautua kotoutumiseen. Etenkin psyykkisesti
huonokuntoisilla asunnottomuuden riski oleskeluluvan saamisen jälkeen kasvaa,
koska yhteisasuminen sairastuneen kanssa voi olla raskasta.
Etenkin laajamittainen yksityismajoitus vaatii yhteistyötä vastaanottokeskusten
ja kunnan palvelujärjestelmän välillä, sillä samalla kun pidetään huolta kansainvälistä
suojelua hakeneesta, tulee muistaa pitää huolta myös majoittajasta. Myös
tiedonkulku yksityismajoituksessa asuvien henkilöiden määrästä vastaanottokeskusten
ja kuntien välillä on tärkeää, koska se auttaa kuntia varautumaan tuleviin
uusiin kuntalaisiinsa.
Vastaanotto- ja
käyttöraha (18–21 §)
Aiemmin tässä lausunnossa vastaanottorahasta ja käyttörahasta esitettyjen
näkemysten lisäksi on syytä painottaa vielä alaikäiselle ilman huoltajaa
olevalle lapselle myönnettävän
täydentävän käyttörahan myöntämisen velvoitteesta. Tätä voidaan perustella
sillä, että vastaanottokeskuksessa lapsen saama hoito, huolenpito ja palvelut
eivät ole sellaisenaan rinnastettavissa vastaaviin lastensuojelulain mukaisessa
perhehoidossa ja laitoshuollossa annettaviin palveluihin. Näin ollen, ja toisin
kuin säännöksen perusteluissa katsotaan, myöskään lastensuojelulain 55 §:n 2
momentissa säädettyä käyttövarojen määräytymistä ei tulisi sellaisenaan ottaa
säädettävään lakiin.
Tämän ja jo aiemmin tässä lausunnossa sanotun johdosta 18 §:n 3
momenttia tulisi täydentää seuraavasti: ”Täydentävä vastaanottoraha ja täydentävä käyttöraha kattavat… ”
Vaikka tarkoituksena on ollut eriyttää vastaanotto- ja käyttöraha toimeentulotuesta,
kaupunginhallitus katsoo, että perustuslain 19 §:n 1 momentissa säädetyn
toimeentulon vähimmäisturvan ja 6 §:n edellyttämän yhdenvertaisen kohtelun
turvaamiseksi 18 §:n 3 momenttiin tulisi lisätä seuraava virke:
”Täydentävää vastaanottorahaa ja täydentävää käyttörahaa myönnettäessä
noudatetaan soveltuvin osin, mitä toimeentulotuesta annetun lain 7 c §:ssä on
säädetty täydentävästä toimeentulotuesta.”
Työ- ja
opintotoiminta (25 §)
Säännöksen 1 momentin mukaan vastaanottokeskus järjestää opintotoimintaa
kansainvälistä suojelua hakevan ja tilapäistä suojelua saavan omatoimisuuden
edistämiseksi.
Säännöksen
2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi vastaanotto- ja käyttörahan
vähentämisestä enintään 20 prosentilla korkeintaan kahden kuukauden ajan, jos
vastaanottokeskuksen asukas ilman perusteltua syytä toistuvasti kieltäytyy
hänelle osoitetusta työ- tai opintotoiminnasta. Vähennys ei saisi vaarantaa
ihmisarvoisen elämän edellyttämän turvan mukaista välttämätöntä toimeentuloa
eikä se saa olla muutenkaan kohtuutonta. Vähennyksen kohtuuttomuutta
arvioitaessa otettaisiin huomioon henkilön fyysinen ja psyykkinen terveys, perhetilanne
ja muut hänen toimintakykyynsä ja osallistumismahdollisuuksiinsa vaikuttavat
tekijät.
Nykyisessä laissa olevaa muoto voidaan
järjestää on kannatettavampi, koska etenkin kauttakulkukeskuksissa
lakiesityksen ehdottomampi sanamuoto on vaikea toteuttaa. On myös todettava,
että työ- ja opintotoiminnasta maksettavalla pienehköllä palkkiolla voisi olla
kannustavampi vaikutus toimintaan osallistumiseksi ja sen lisäksi sen toteuttaminen
ei vaatisi vastaavalla tavalla henkilötyövuosia kuin mitä sanktion
toteuttaminen. Palkkio voisi olla käytännössä esim. kuntouttavan työtoiminnan
toimintarahan kaltainen tuki.
Edustajan tehtävän
lakkaaminen (39 §)
Ehdotuksen 35 §:n mukaan mm. kansainvälistä suojelua hakevalle alaikäiselle,
joka on Suomessa ilman huoltajaa tai muuta laillista edustajaa, määrätään käräjäoikeuden
päätöksellä edustaja. Edustaja käyttää huoltajalle kuuluvaa puhevaltaa
alaikäisen henkilöä ja varallisuutta koskevissa asioissa (37 §:n 1 mom.).
Edustajan tehtävä lakkaa mm., kun edustettavalle määrätään Suomessa
huoltaja tai muu laillinen edustaja (39 §:n 1 mom:n 3 k.). Muu laillinen
edustaja on esimerkiksi sosiaalilautakunta, jonka huostassa lapsi on. Lastensuojelulain 45 §:n 1 momentin nojalla
sosiaalilautakunnalla on oikeus huostaanoton tarkoituksen toteuttamiseksi
päättää huostassa olevan lapsen olinpaikasta sekä hoidosta, kasvatuksesta,
valvonnasta ja muusta huolenpidosta sekä näiden toteuttamiseksi tarpeellisesta
opetuksesta ja terveydenhuollosta. Sosiaalilautakunnalla ei ole esimerkiksi
oikeutta käyttää puhevaltaa lapsen kansalaisuutta koskevissa tai
taloudellisissa asioissa, eikä oikeutta päättää lapsen nimestä tai uskonnosta.
Edellä sanotun johdosta säännöksessä tulisi säätää viranomaisten
velvollisuudeksi ryhtyä edustajan tehtävän lakatessa tarvittaessa
toimenpiteisiin edunvalvojan määräämiseksi lapselle.
Pöytäkirjanote sisäasiainministeriölle, myös sähköisenä osoitteisiin hare(at)intermin.fi ja maahanmuutto-osasto(at)intermin.fi, sekä sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolle ja henkilöstökeskuksen maahanmuutto-osastolle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 6 |
885 §
9.8.2010 pöydälle pantu asia
LAUSUNTO KUNNAT JA KILPAILUNEUTRALITEETTI -TYÖRYHMÄN ESITYKSESTÄ KUNTALAIN MUUTTAMISEKSI
Khs 2010-1109
Esityslistan asia Kj/4
Kaupunginhallitus
päätti antaa Kunnat ja kilpailuneutraliteetti
-työryhmän esityksestä kuntalain
muuttamiseksi seuraavan lausunnon:
Esityksen lähtökohdista
Kaupunki pitää
tärkeänä, että kunnan muun kuin kilpailutilanteessa tapahtuvan palvelutoiminnan
osalta kunnat voivat jatkossakin vapaasti päättää tavan, jolla ne järjestävät
palvelunsa kuntalaisille. Tältä osin kaupunki viittaa työryhmän muistiossaan
esittämään lähtökohtaan, että esityksen tarkoituksena ei ole puuttua kunnan
erityislailla säädettyyn palvelujen järjestämisvastuuseen. Kun kunnille luodaan
pelisäännöt kilpailluilla markkinoilla toimimiselle, tulisi edetä työryhmän
esityksen pohjalta.
Selvyyden vuoksi
kaupunki toteaa, että toimivien markkinoiden näkökulmasta kaupunki on muiden
kuntien tavoin monipuolinen toimija, jonka toimilla on erilaisia vaikutuksia
markkinoilla. Kunnat ostavat palveluja, tuottavat palveluja sekä toteuttavat
elinkeinopolitiikkaansa erilaisin toimenpitein luoden edellytyksiä oman
alueensa ja koko seudun elinkeinotoiminnalle ja laajemminkin. Kunnat voivat
siten omilla toimillaan myös edistää kilpailullisten markkinoiden syntymistä ja
olemassaoloa sekä ylläpitää ja edistää toimivaa kilpailua. Erityisesti kilpailun
väheneminen markkinoiden keskittyessä ja kilpailullinen tasapaino pienten ja
suurten yritysten välillä vaikuttavat markkinoiden toimivuuteen. On elinkeinoelämän
ja kuntalaisten etu, että kysynnän ja tarjonnan keskinäinen suhde pysyy
tasapainoisena, jotta myös tavaroiden ja palveluiden hinnat ja laatu pysyvät
kohtuullisella tasolla ja niiden saatavuus on varmistettu.
Esityksen taloudellisista vaikutuksista
Tulonmenetysten
korvaaminen
Yhtiöt ovat
velvollisia maksamaan verotettavasta tulostaan yhteisöveroa kulloinkin voimassa
olevan verokannan mukaisesti. Nykyinen yhteisöverokanta on 26 %. Kuntien
elinkeinotoiminnastaan saama tulo puolestaan on tällä hetkellä verovapaata tai
hyvin lievän verotuksen kohteena. Työryhmän esitys merkitsee, että kunnat
menettävät tällä hetkellä verovapaita elinkeinotoiminnan tulojaan ja
veronsaajana tältä osin tulee olemaan valtio.
Kaupungin
alustavan selvityksen perusteella voidaan arvioida, että tulonmenetys
Helsingille on pelkästään Helsingin Energian ja Helsingin Sataman nykyisten
toimintojen yhtiöittämisen jälkeen toteutustavasta riippuen suuruusluokkaa
50–80 miljoonaa euroa, mikä vastaa kunnallisverotuloina yli puolta veroprosenttia.
Tulonmenetys on siten kaupungintalouden ja palvelutuotannon rahoittamisen
kannalta merkittävä. Luonnollisesti lopullinen verovaikutus riippuu yhtiön
liiketoiminnasta syntyvän tuloksen lisäksi perustamisvaiheessa yhtiöön siirtyvän
toiminnan laajuutta, siirtotapaa, arvoa sekä yhtiörakennetta ja pääomitusta
koskevasta yhtiöittämisratkaisusta.
Kaupunki pitää työryhmän
kannanoton mukaisesti välttämättömänä, että kaupungille
yhtiöittämisvelvollisuudesta eli toiminnan verotuksellisen aseman muutoksesta
aiheutuvat tulomenetykset korvataan täysimääräisesti. Ei ole perusteltua, että
valtio saa muutoksesta verohyödyn. Työryhmä ei esitä miten ja mistä
ajankohdasta lukien tulonmenetykset tulisi korvata.
Kaupunki ei
hyväksy työryhmän esittämää näkemystä, että tulonmenetysten korvaamiseksi
tehtävä selvitys ”voitaisiin tehdä aikaisintaan siirtymäajan ja muutaman
toimintavuoden perusteella”. Kaupunki katsoo, että tulonmenetys tulee korvata
perustettujen yhtiöiden tilinpäätösten perusteella vuosittain perustamisajankohdasta
lukien ja maksaa suoraan yksittäiselle kunnalle kutakin tilivuotta seuraavan
kalenterivuoden loppuun mennessä. Kaupungin näkemyksen mukaan tämä on
kunta-valtio -suhteessa tasapuolista, kun otetaan huomioon, että kuntien yhtiöittämisvelvoitteensa
perusteella perustamat yhtiöt tilittävät valtiolle toimintansa tuottamasta
tulosta ennakkoveroa kuukausierissä heti yhtiömuotoisen toiminnan ensimmäisestä
aloittamiskuukaudesta alkaen.
Vapautus
varainsiirtoverosta
Työryhmä esittää
vapautusta varainsiirtoverosta perustettaviin yhteisöihin luovutettavien
käyttöomaisuusosakkeiden sekä kiinteistöjen ja niiden hallintaan oikeuttavien
osakkeiden osalta.
Varainsiirtovapaus ei siis koskisi lakiesityksen sanamuodon mukaan yhtiöitettävään toimintaan liittyvien kaikkien osakkeiden siirtymistä, vaan vain esityksessä nimenomaisesti mainittuja osakkeita. Kaupunki katsoo, että kunnan toimintojen järjestely lain vaatimalla ja edellyttämällä tavalla ei saa aiheuttaa itse järjestelypakosta johtuvia veroseuraamuksia. Näin ollen myöskään vapautusta varainsiirtoverosta ei tulisi rajata vain esimerkiksi käyttöomaisuusosakkeisiin, vaan vapautuksen tulisi koskea muitakin osakkeita, jotka kunta pitää yhtiöitettävän toiminnan kannalta tarpeellisena siirtää perustettavaan yhtiöön.
Kaupunki pitää
välttämättömänä, että vapautus varainsiirtoverosta toteutetaan työryhmän
esityksen mukaisesti edellä esitetyin, siirtyviä osakkeita koskevin tarkennuksin.
Ilman vapautusta verokustannus olisi Helsingille merkittävä. Kaupungin
alustavan selvityksen perusteella voidaan arvioida, että pelkästään Helsingin
Energian ja Helsingin Sataman yhtiöittämisten yhteydessä näihin yhtiöihin
vastikkeellisesti luovutettavista osakkeista ja kiinteistöistä menevät varainsiirtoverot
olisivat varovasti arvioiden suuruusluokkaa 70–80 miljoonaa euroa.
Esitys siirtymäajasta
Työryhmä esittää,
että kunnan on viimeistään vuoden 2013 loppuun mennessä siirrettävä
yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluva toiminta hoidettavaksi erillisessä
yhteisömuodossa tai järjestettävä toiminta muutoin siten, ettei toiminta
vääristä kilpailua.
Kaupunki pitää
välttämättömänä, että yhtiöittämisille annetaan vähintäänkin työryhmän
esityksen mukainen siirtymäaika.Mikäli työryhmän esityksen mukainen
yhtiöittämisvelvollisuus toteutuu, niin esimerkiksi Helsingissä yhtiöittämisten
piiriin kuuluu tai saattaa kuulua liikelaitoksia, joista yksittäisen liikelaitoksen
liikevaihto on suurimmillaan yli 700 miljoonaa euroa, tase 1,5 mrd euroa ja henkilöstömäärä
yli 2000 henkilöä.
Varsinkin
tällaisten liikelaitosten yhtiöittämisprosessit ovat kokemuksen mukaan
monivaiheisia ja vaativia, sisältäen ainakin seuraavat vaiheet:
- perusselvitysvaihe: yhtiöittämistapavaihtoehdot taloudellisine tarkasteluineen, yhtiörakenteet, vero- ja tulossuunnitteluun liittyvien ennakkopäätösten hakeminen verottajalta ja tapauskohtaisesti myös keskusverolautakunnalta sekä valtion kirjanpitolautakunnalta, yhteydenpito muihin viranomaisiin,
- yksityiskohtainen yrityssuunnitteluvaihe: valitun yhtiöittämistavan toteuttamisen yksityiskohtainen suunnittelu (liiketoimintasuunnitelma, alkavan taseen muodostaminen, pääomitus, tulossuunnittelu, rahoitus, yt-menettely ja muut henkilöstöä koskevat järjestelyt jne.),
- hallinnollinen päätöksentekovaihe: yhtiöittämisen kunnan sisäinen hallinnollinen vaihe valmisteluineen on toteutettava kuntalain ja hallintolainsäädännön mukaisella tavalla. Helsingissä yhtiöittämisistä päättää kaupunginvaltuusto sitä edeltävien lautakunta/johtokunta- ja kaupunginhallitusesitysten pohjalta.
- yhtiön perustamisvaihe: rekisteröinti ja ilmoitukset muille viranomaisille, hallinnon järjestäminen ja mm. aikaa vievä sopijapuolten suostumusten hankkiminen kunnan nimissä ennen yhtiöittämistä tehtyjen sopimusten siirrolle yhtiölle.
Edellä esitetty huomioon ottaen kaupunki pitää työryhmän esittämää
siirtymäaikaa perusteltuna.
Esityksen vaikutuksista henkilöstön asemaan
Työryhmä esittää,
että sellaisen toiminnan yhtiöittäminen, jota kunnat harjoittavat lain
voimaantullessa ja jonka ne joutuvat yhtiöittämään lain perusteella, katsottaisiin
lain perusteella liikkeenluovutukseksi. Liikkeenluovutusta koskevia
edellytyksiä ei tarvitsisi erikseen selvittää, vaan oikeudet ja velvollisuudet
määräytyisivät liikkeen- luovutussäännöksien perusteella.
Kaupunki toteaa
olevan omalta osaltaan selvää, että kaikki yhtiöittämiset katsotaan
liikkeenluovutuksiksi riippumatta siitä, perustuvatko ne lakiesityksen mukaiseen
velvollisuuteen vai ei. Omissa
yhtiöittämisjärjestelyissään kaupunki on noudattanut liikkeenluovutuksen
periaatteita riippumatta siitä, onko
niihin ollut lain velvoite vai ei. Tämä on koskenut myös siirtyvän henkilöstön
eläketurvaa.
Lakiesityksen yksityiskohdista
Kunnan toiminta
kilpailutilanteessa markkinoilla (2 a §)
Työryhmä esittää,
että lainkohdassa ei määriteltäisi tarkemmin, mitä tarkoitetaan kunnan
toiminnalla kilpailutilanteessa markkinoilla, koska ”yleispätevää määrittelyä
ei ole olemassa ja viime kädessä joudutaan kussakin yksittäistapauksessa
tulkitsemaan, toimiiko kunta kilpailutilanteessa markkinoilla”.
Kaupunki toteaa,
että työryhmän esittämä lakitekninen konstruktio, jossa ei määritellä, mikä on
kunnan toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla ja jossa lainkohtaan
liitetään vain esimerkkiluettelo siitä, millaisen toiminnan ei ainakaan katsota
tapahtuvan kilpailutilanteessa markkinoilla, voi nostaa esille käytännön
epävarmuustekijöitä, joihin saadaan lopullinen ratkaisu viime kädessä vasta
tuomioistuintietä.
Tästä huolimatta
kaupunki pitää työryhmän esittämää ratkaisua parempana ja lain soveltamisen
kannalta käytännössä joustavampana kuin vaihtoehtoa, jossa pyrittäisiin
tyhjentävästi määrittelemään kunnan toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla.
Sellainen ei ole käytännössä mahdollista.
Yhtiöittämisvelvollisuus
Työryhmä esittää
myös säädettäväksi kunnan kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittaman
toiminnan organisaatiovelvoitteesta (”yhtiöittämisvelvollisuus”).
Pykälän 1 momentissa säädettäisiin
pääsäännöstä, jonka mukaan kunnan olisi siirrettävä kilpailutilanteessa
markkinoilla harjoitettava toiminta yhtiölle, muulle yhteisölle tai säätiölle.
Tältä osin
kaupungilla ei ole muuta huomauttamista kuin, että se pitää lakiteknisesti
epäonnistuneena ilmaisua ”yhtiöittämisvelvollisuus”, kun kyse voi olla
kilpailunalaisen toiminnan siirtämisestä säännöksen sanamuodonkin mukaan myös
muuhun kuin yhtiömuotoon. Kaupunki esittää, että yhtiöittämisvelvollisuuden
sijasta säännöksessä käytetään ilmaisua ”oikeudellinen eriyttämisvelvollisuus”,
joka ilmaisuna paremmin vastaa tavoitetta kilpailunalaisen toiminnan
eriyttämisestä kunnan muusta toiminnasta.
Esityksen mukaan
säännöksessä ei puututtaisi kunnan toimialaan eikä määriteltäisi, mitä
toimintaa kunta voi harjoittaa, vaan tältä osin säännöksessä viitattaisiin kuntalain
2 §:ään. Kuntalain 2 §:ssä määritellään kunnan toimiala. Lisäksi säännöksessä
ei puututtaisi kunnan laissa säädettyyn palvelujen järjestämisvastuuseen.
Kaupunki pitää näitä työryhmän esityksen lähtökohtia perusteltuina.
Kuntien
yhteistoiminta
Pykälän 2 momentin
2 kohdassa säädettäisiin kuntien lakisääteisestä yhteistoiminnasta. Säännöksen
mukaan kilpailutilanteesta markkinoilla ei olisi kyse, jos palveluja järjestetään
kuntalain 76 §:ssä tarkoitettuna yhteistoimintana lakiin perustuvan
yhteistoimintavelvoitteen perusteella omana toimintana. Palvelujen
järjestäminen olisi rajattu sen alueen asukkaille ja muille, joille sen on lain
perusteella järjestettävä palveluja. Työryhmän esityksessä mainitaan lakiin
perustuvista yhteistoimintavelvoitteista esimerkkeinä erikoissairaanhoidon ja
kehitysvammahuollon järjestäminen.
Työryhmän muistiossa todetaan lisäksi, että
kun kyse on kuntien välisestä yhteistoiminnasta, oikeustila on
kilpailuttamisvelvollisuuden osalta tällä hetkellä vakiintumaton. Jos tulevassa
oikeuskäytännössä asetetaan tiukat vaatimukset kuntien väliselle
yhteistoiminnalle, jotta se ei olisi kilpailuttamisvelvollisuuden alaista,
yhteistoimintaan tulee liittymään kuntien kannalta riski yhtiöittämisvelvollisuudesta.
Helsingin kaupunki toteaa, että tällä voi
muun ohessa olla vaikutusta pääkaupunkiseudun yhteistyöhön, koska kaikki
nykyiset yhteistyöalat eivät perustu lakisääteiseen
yhteistoimintavelvoitteeseen. Lainkohdan soveltamisen kannalta varsin kriittiseksi
voi muodostua kysymys siitä, mitkä palvelut kuuluvat lakisääteisen
yhteistoiminnan piiriin. Helsingin seudulla toimiva HUS-kuntayhtymä tuottaa
jäsenkunnille esimerkiksi laboratoriopalveluja. Mikäli säännöstä tullaan
tulkitsemaan niin, että ne eivät kuulu lakisääteisen yhteistoiminnan (erikoissairaanhoidon)
piiriin, niin se vaikeuttaa jatkossa sopimista näiden palvelun tuottamisesta sairaanhoitopiirin
ja jäsenkuntien yhteistyönä.
Kaupunki katsoo
ensisijaisesti, että kuntien väliseen yhteistoimintaan ei tulisi lainkaan
liittää yhtiöittämisvelvollisuutta, jos kyse on kunnan lakisääteisten palvelujen
tuottamisesta. Viime kädessä kyse on siitä, hoitaako kunta palvelutuotannon
yksin vai yhdessä muiden vastaavan palveluvelvoitteen omaavien kuntien kanssa.
Työryhmä toteaa,
että valmisteilla oleva hallituksen esitys terveydenhuoltolaiksi sisältää
useita säännöksiä, joiden perusteella kuntien ja kuntayhtymien on sovittava
terveydenhuollon palvelujen työnjaosta (kuvantamis-, laboratorio- ja kuntoutuspalvelut).
Lisäksi ne sisältävät ensihoidon ambulanssipalveluja koskevan säännöksen, jonka
perusteella palo- ja pelastustoimi voi jatkossa tuottaa ambulanssipalveluja
yhteistoimintasopimuksen perusteella.
Kaupunki pitää työryhmän näkemyksen mukaisesti joka tapauksessa välttämättömänä,
että sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä tarkennetaan, jotta niissä
palveluissa, joissa kunnalliselle palvelutuotannolle on erityisiä perusteita,
kunta ja kuntayhtymä voisivat jatkossakin tuottaa palveluja, vaikka tehtävään
liittyisi kilpailuneutraliteettiongelmia. Suomen terveydenhuoltojärjestelmän toimintaedellytysten
turvaaminen ja kehittäminen edellyttävät tulevaisuudessakin, että kunnat ja
sairaanhoitopiirien kuntayhtymät järjestävät ja tuottavat lakisääteiset terveyspalvelut.
Yksityisen sektorin tärkeänä
tehtävänä on täydentää julkisen terveydenhuollon palveluja. Esitetty
siirtymäaika mahdollistaa kuntien ja kuntayhtymien ennen lain voimaantuloa
kilpailutilanteessa markkinoilla harjoittaman toiminnan jatkamisen siirtymäaikana.
Lisäksi kaupunki
toteaa, että ehdotetussa 2 a §:n 2 momentin 3 kohdassa mainitaan kuntalain 76
§:n mukainen kuntien välinen yhteistoiminta, jota harjoitettaisiin
sidosyrityksen muodossa. Kuntalain 76 § ei kuitenkaan koske kuntien välistä yritysmuotoista
yhteistoimintaa, vaan vain isäntäkuntaa, kuntayhtymää ja yhteistä viranhaltijaa.
Yhtiöittämisvelvollisuutta
koskevista poikkeuksista (2 b §)
Yhtiöittämisvelvollisuutta
koskevat poikkeukset koskisivat sellaisia tehtäviä, joissa kunnan voitaisiin
katsoa toimivan kilpailutilanteessa markkinoilla, mutta toiminnan perusteella
kunnalla ei olisi yhtiöittämisvelvollisuutta. Säännökseen sisältyvä poikkeusluettelo
on esimerkinomainen eikä tyhjentävä.
Tältä osin kaupunki
toteaa edellä 2 a §:n kohdalla esitetyn mukaisesti, että esimerkkipohjainen
luettelo voi nostaa esille käytännön epävarmuustekijöitä, joihin saadaan
lopullinen ratkaisu viime kädessä vasta tuomioistuintietä. Tästä huolimatta
kaupunki pitää työryhmän esittämää esimerkkiluetteloon perustuvaa säätämistapaa
parempana ja lain soveltamisen kannalta käytännössä joustavampana kuin
vaihtoehtoa, jossa pyrittäisiin tyhjentävästi määrittelemään poikkeukset
yhtiöittämisvelvollisuudesta. Sellainen ei ole käytännössä mahdollista.
Vähäinen toiminta
Pykälän 1 momentin
1 kohdan perusteella kunta voisi harjoittaa omana toimintanaan vähäistä
toimintaa kilpailutilanteessa markkinoilla. Säännöksen perustelujen mukaan
vähäiseksi toiminnaksi katsottaisiin toiminta, jolla ei olisi markkinavaikutuksia
tai markkinavaikutus jäisi pieneksi. Työryhmä toteaa, että säännöstä tulisi
tulkita tiukasti ja ottaen huomioon myös niin sanottu potentiaalinen
markkinavaikutus eli vaikutus yksityisen toiminnan syntymiseen alalla. Laissa
ei myöskään esityksen perustelujen mukaan kytkettäisi vähäisyyden määritelmää
esimerkiksi liikevaihdon prosenttimääriin.
Kaupunki pitää
lain soveltamisen kannalta ongelmallisena ilmaisua ”vähäinen” siitä huolimatta,
että esityksen perusteluissa täsmennetään sen esimerkiksi tarkoittavan
toiminnan ”satunnaisuutta” ja ”lyhytkestoisuutta”.
Kaupunki esittää,
että ilmaisua ”vähäinen” täydennetään ilmaisulla ”satunnainen”. Tämä vastaisi
paremmin säännöksen tarkoitusta ja osaltaan selkeyttäisi säännöksen
soveltamista. Kunnan toiminta markkinoilla voisi olla siten ”vähäistä tai satunnaista”.
Tukipalvelujen
myynti tytäryhteisöille
Pykälän 1 momentin
3 kohdan perusteella kunta voisi myydä tukipalveluja kuntakonserniin kuuluvalle
tytäryhteisölle ilman, että kunnan katsottaisiin toimivan markkinoilla.
Esityksen
perustelujen mukaan säännös on tarpeen, jotta kunnat voivat tehostaa
kuntakonsernin palveluja hoitamalla niitä keskitetysti. Toiminnan keskittämisellä
pyritään turvaamaan, että tehtävää hoidetaan kokonaistaloudellisesti tehokkaasti.
Toiminta olisi rajattu tukipalveluihin.
Kaupunki pitää
säännöstä konsernijohtamisen kannalta tarpeellisena ja välttämättömänä, mutta
esitetyssä muodossa ongelmallisena kahdesta syystä.
Ensinnäkin säännös
sinällään mahdollistaa kunnan kannalta sen tukipalvelujen myynnin
tytäryhteisöille ilman, että tämä katsottaisiin kunnan toiminnaksi
kilpailutilanteessa markkinoilla. Säännöksellä ei ole kuitenkaan käytännössä
tavoiteltua vaikutusta, koska julkisen hankintayksikön asemassa oleva tytäryhteisö
ei voi hankintalain tiukasti sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaan hankkia
kunnalta tällaisia tukipalveluja kilpailuttamatta ilman hankintalain mukaista
suorahankintaperustetta muutoin kuin hankintalainsäädännön mukaisiin
kynnysarvoihin saakka. Kaupunki toteaa, että työryhmäesitykseen ei sisälly vastaavaa
hankintalainsäädännön muutosesitystä, jolla tehtäisiin julkisen hankintayksikön
asemassa oleville tytäryhteisöille mahdolliseksi tukipalvelujen hankinta
emokunnalta ilman kilpailutusta. Jotta säännös toimisi tavoitellulla tavalla,
hankintalainsäädäntöä tulisi tältä osin muuttaa; varsinkin kun konsernirakenteen
yleistyminen ja laajeneminen tuo väistämättä esiin entistä useammin tilanteita,
joissa joudutaan arvioimaan hankintalain soveltamista kuntakonsernin sisällä
myös tytäryhteisön omistajaltaan suorittamiin hankintoihin. Hankintalain tiukka
sanamuodon mukainen tulkinta johtaa konsernin sisäisen ristiinomistuksen
lisääntymiseen ja erilaisten kunnan ja sen tytäryhteisöjen yhdessä omistamien
palveluyhtiöiden perustamiseen kuntakonsernin sisälle.
Toiseksi
säännöskohdan ilmaisu ”tukipalvelut” on epämääräinen ja antaa mahdollisuuksia
eri suuntiin meneville tulkinnoille. Säännöksen perustelujen mukaan
tukipalveluja olisivat muun muassa kirjanpidon ja palkkahallinnon järjestäminen
sekä tietojärjestelmät ja niiden ylläpitoa koskevien palvelujen myynti,
siivous, arkistointi, kiinteistöhuolto sekä tilojen vuokraus ja myynti.
Epäselväksi jää, sisältyisivätkö tukipalvelu-käsitteeseen myös esimerkiksi
rakennuttamispalvelut, oikeudelliset asiantuntijapalvelut, koulutuspalvelut,
kuljetuspalvelut, työterveyshuolto jne.
Esimerkiksi työterveyspalveluja tuottavien
kuntien omien työterveyskeskusten ja vastaavien tulisi voida jatkossakin
tuottaa palveluja yhtiöittämisvelvollisuuden piiriin kuuluvien ja
tytäryhteisöiksi muuttuvien liikelaitosten nykyisille työntekijöille. Mikäli
tämä ei olisi mahdollista, niin se merkitsisi, että nykyisessä virastomuodossa
toimivat työterveysyksiköt menettäisivät pelkästään Helsingissä tuhansia
työterveyshuollon asiakkaita ja joutuisivat sopeuttamaan toimintansa supistuvan
volyymin mukaisiin resursseihin tai muuttamaan toimintansa yhtiömuotoon.
Mikäli työterveyspalvelut taas tulkittaisiin
muuksi kuin tukipalveluksi, niin kunnan tulisi voida myydä tällaisia palveluita
kunnan sidosyksikkönä toimivalle tytär- tai muulle yhteisöille kuntana samaan
tapaan kuin sisäisessä kilpailutuksessa tai yhteistoiminnassakin. Niin myös
kunnan osallistuminen sidosyksikön kilpailutukseen tulisi olla mahdollista.
Säännöksen selkeyttäminen ja vastaava
hankintalainsäädännön muuttaminen on tarpeellista.
Palvelujen myynti
sidosyksiköille
Pykälän 1 momentin
4 kohdan mukaan kunta voisi myydä palveluja sidosyksikölle tai -yritykselle.
Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintalain 10 §:n mukaan erillistä
oikeushenkilöä, jota kunta valvoo joko yksin tai muiden hankintayksiköiden
kanssa samalla tavoin kuin omia toimipaikkojaan ja joka harjoittaa pääosin toimintaansa
hankintayksiköiden kanssa. Palvelujen myyntiä ei olisi rajattu vain
tukipalveluihin.
Tämän
säännöskohdan osalta kaupunki toteaa saman kuin edellä tukipalveluja koskevan
kohdankin osalta. Säännös sinällään mahdollistaa kunnan kannalta palvelujen
myynnin sidosyksiköille ilman, että sitä katsotaan kunnan toiminnaksi kilpailutilanteessa
markkinoilla. Säännöksellä ei ole kuitenkaan käytännössä tavoiteltua
vaikutusta, koska julkisen hankintayksikön asemassa oleva sidosyksikkö ei voi hankintalain
tiukasti sanamuodon mukaisen tulkinnan mukaan hankkia kunnalta palveluja kilpailuttamatta
ilman hankintalainsäännön mukaista suorahankintaperustetta muutoin kuin
hankintalainsäädännön mukaisiin kynnysarvoihin saakka. Kaupunki toteaa, että
työryhmäesitykseen ei sisälly vastaavaa hankintalainsäädännön muutosesitystä,
jolla tehdään julkisen hankintayksikön asemassa oleville sidosyksiköille
mahdolliseksi palvelujen hankinta kunnalta ilman kilpailutusta. Jotta säännös
toimisi tavoitellulla tavalla, hankintalainsäädäntöä tulisi tältä osin muuttaa;
varsinkin kun konsernirakenteen yleistyminen ja laajeneminen tuo väistämättä
esiin entistä useammin tilanteita, joissa joudutaan arvioimaan hankintalain
soveltamista kuntakonsernin sisällä myös sidosyksikön omistajaltaan
suorittamiin hankintoihin. Hankintalain tiukka sanamuodon mukainen tulkinta johtaa
konsernin sisäisen ristiinomistuksen lisääntymiseen ja erilaisten kunnan ja sen
tytäryhteisöjen yhdessä omistamien palveluyhtiöiden perustamiseen
kuntakonsernien sisälle.
Kunnan
osallistuminen sidosyksikön tarjouskilpailuun
Työryhmämuistion perusteluosassa todetaan,
että poikkeussäännös ei mahdollistaisi kunnan osallistumista sidosyksikön
järjestämään tarjouskilpailuun. Kun sidosyksikkö ei kuitenkaan
määritelmällisestikään toimi kuin vähäisessä määrin markkinoilla, voidaan
katsoa, että se on vain yksi kunnallisen toiminnan tai yhteistoiminnan
järjestämismuoto. Kunnan tulisi voida myydä palveluita tällaiselle yksikölle
kuntana samaan tapaan kuin sisäisessä kilpailutuksessa tai yhteistoiminnassakin.
Niin myös kunnan osallistuminen sidosyksikön kilpailutukseen tulisi olla
mahdollista.
Tilojen
vuokraaminen
Pykälän 1 momentin
5 kohdan mukaan yhtiöittämisvelvollisuutta ei synny, jos kunta vuokraa
toimitiloja pääasiassa käytettäväksi kunnan omassa toiminnassa ja
kuntakonserniin kuuluville tytäryhteisöille tai käytettäväksi sellaisessa palvelutuotannossa,
jonka tuotannon kunta on kilpailuttanut.
Säännöksen
perustelujen mukaan säännöksen tarkoituksena on rajata toimintaa siten, että
toiminnan tarkoitus tulisi olla pääasiassa se, että tilat ovat kunnan omassa ja
tytäryhteisöjen käytössä tai sellaisen palvelutoiminnan käytössä, jonka kunta
on kilpailuttanut. Viimeksi mainitulla on tarkoitus varmistaa, että kunta voi
esimerkiksi kilpailutettaessa palveluja tarjota tiloja toiminnan harjoittajan
käyttöön.
Kaupunki pitää
säännöstä perusteltuna todeten kuitenkin, että samalla tavoin kuin esityksen
eräissä muissakin kohdissa tähänkin säännöskohtaan sisältyy tulkinnoille tilaa
jättävä ilmaisu ”pääasiassa”. Tältä osin esitykseen ei sisälly ilmaisua tarkentavia
tulkintaperiaatteita.
Lisäksi kaupunki
toteaa, että ehdotetussa 2 b §:n 1 momentin 5 kohdassa mainitaan, että kunta
voi vuokrata toimitiloja käytettäväksi mm. kunnan omassa toiminnassa.
Tällaisessa sisäisessä vuokraustoiminnassa on kyse tavanomaisesta omasta toiminnasta,
joka on sallittu muutenkin.
Valvonta (8 §)
Pykälässä
säädettäisiin kunnan kilpailutilanteessa markkinoilla harjoitettavan toiminnan
valvonnasta. Valvontaviranomaisena toimisi esityksen mukaan aluehallintovirasto.
Aluehallintovirastoja on kuusi.
Työryhmä toteaa,
että valmistelussa selvitettiin vaihtoehtoisesti valvontatehtävän antamista kilpailuvirastolle.
Tätä ei kuitenkaan esitetty, koska tehtävä olisi työryhmän mukaan edellyttänyt
kilpailuviraston henkilöstöresurssien lisäämistä, jota ei pidetty
todennäköisenä.
Kaupunki esittää, että
kilpailuneutraliteetin valvonta keskitetään kilpailuasioiden
asiantuntijaviranomaiselle eli kilpailuvirastolle (Kivi). Valtakunnallisena viranomaisena
Kivi pystyy arvioimaan eri puolilla maata sijaitsevien kuntien toimintaa ja sen
kilpailuneutraliteettivaikutuksia yhdenmukaisin perustein. Kivi on tehnyt
tällaista arviointia sille osoitettujen toimenpidepyyntöjen johdosta jo aiemminkin.
Myös muissa pohjoismaissa kilpailuneutraliteetin valvonta on keskitetty kilpailuvirastoa
vastaavalle viranomaiselle.
Kilpailuneutraliteetin valvonta ei ole
muutenkaan kunnan toiminnan rakenteen valvontaa. Pikemminkin se on sen
valvontaa, toimiiko kuntaoikeushenkilö kilpailluilla markkinoilla vai ei.
Sillä, millä tavoin toiminta on oikeushenkilön sisäisesti järjestetty, ei ole
tässä arvioinnissa merkitystä, koska kilpailuneutraliteettivaikutukset ovat
joka tapauksessa samat.
Valvonta on käytännössä
jälkikäteisvalvontaa, koska toimivaltaisella viranomaisella tuskin on
resursseja puuttua toimintaan esimerkiksi kesken vireillä olevan
kilpailutuksen. Tästä syystä on hankalaa, että viranomaisen antaman kiellon (ja
mahdollisen uhkasakon) suhde voimassa olevien sopimuksien soveltamiseen ja
kiellon vaikutus niiden voimassa pysymiseen on lakiesityksessä käsittelemättä.
Aluehallintovirastojen päätöksiin haetaan
muutosta alueelliselta hallinto-oikeudelta, joita on tällä hetkellä kahdeksan.
Kivin päätöksiin haetaan muutosta markkinaoikeudelta. Myös oikeuskäytännössä on
siksi sama eriytymisen riski kuin esitetyn mallin mukaisessa viranomaistoiminnassa
olkoonkin, että Korkein hallinto-oikeus on joka tapauksessa viime kädessä
huolehtimassa oikeuskäytännön yhtenäisyydestä.
Hinnoittelu (66 a §)
Ehdotetussa 66 a
§:ssä edellytetään liiketaloudellista hinnoittelua toimittaessa
kilpailutilanteessa markkinoilla. Ehdotetussa 2 b §:n 2 momentissa puolestaan
todetaan, että kunnan osallistuminen oman kunnan järjestämään tarjouskilpailuun
ei tapahdu kilpailutilanteessa markkinoilla. Kaupunki toteaa, että tästä voisi
päätellä, ettei tällöin tarjottua palvelua tarvitse hinnoitella
liiketaloudellisesti, mikä ei liene säännöksen todellinen tarkoitus. 66 a §:n
viittauksen pitäisi siksi kohdistua pelkästään 2 b §:n 1 ja 3 momenttiin, ei
koko pykälään.
Kirje nro valtiovarainministeriölle, pöytäkirjanote
(ilman liitettä) kaikille virastoille ja liikelaitoksille.
Jäsen Kantola teki jäsen Puoskarin kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon 1. ja 2. kappaleet poistetaan ja 3. kappaleen loppuun lisätään seuraava lause: ”Kun kunnille luodaan pelisäännöt kilpailluilla markkinoilla toimimiselle, tulisi edetä työryhmän esityksen pohjalta.”.
Suoritetussa äänestyksessä Kantolan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 10-4. Vähemmistöön kuuluivat Urho, Koskinen, Männistö ja Rautava. Hakola poissa.
Lisäksi jäsen Ojala teki vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon 1. ja 2. kappale korvataan seuraavilla kahdella kappaleella:
Kaupunki ei pidä tarkoituksenmukaisena järjestelynä
työryhmän esitystä, että EU:n komission kannanottojen perusteella kunnan
toiminta kilpailutilanteessa markkinoilla joudutaan eriyttämään tapahtuvaksi oikeudellisesti
erillisissä yhteisömuodoissa. Suomen tulee vaikuttaa EU:ssa niin, ettei
kunnallista itsehallintoa rajoiteta markkinoiden kilpailuneutraliteetin
nimissä.
Esitetyssä kuntalain muutoksessa on monia kohtia joihin
kaupunki haluaa kiinnittää huomiota.
Ojalan vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.
Jäsen Ojala ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja siihen seuraavat perustelut:
”Valtiolla ja kunnalla tulee olla oikeus päättää hallinnon ja palvelujen järjestämisestä asukkaiden kokonaisedun mukaisesti. Kansanvaltaisia päätöksiä ei pidä rajoittaa yritysten kilpailunäkökohtien perusteella, varsinkin kun todellista markkinakilpailua ei ole pystytty toteuttamaan sen enempää paikallisesti kuin valtioiden sisällä tai kansainvälisesti. Kunnan omana toimintana tapahtuva tuotanto on läpinäkyvämpää kuin yhtiömuotoinen, puhumattakaan säätiöistä. Pakkoyhtiöittäminen johtaa julkisen sektorin rapautumiseen ja kansalaisten poliittisen vaikutusvallan häviämiseen.”.
Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
886 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/5
Kaupunginhallitus
päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 32 tekemiä päätöksiä
käsiteltäväkseen:
Khn puheenjohtaja 9.8.2010
konsernijaosto --
tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --
johtokunnat
-
Helsingin Energia --
-
Helsingin Satama --
-
Taloushallintopalvelu --
apulaiskaupunginjohtajat
-
rakennus- ja ympäristötointa
johtava
-
sosiaali- ja terveystointa
johtava
-
sivistys- ja henkilöstötointa
johtava
-
kaupunkisuunnittelu-
ja kiinteistötointa johtava
hallintokeskus
-
hallintojohtaja
-
hallintopalvelujen
osastopäällikkö
-
kansainvälisen
toiminnan päällikkö
-
kaupunginlakimies
-
turvallisuus- ja
valmiusosaston osastopäällikkö
-
viestintäpäällikkö
talous- ja suunnittelukeskus
-
rahoitusjohtaja
-
talousarviopäällikkö
-
kehittämispäällikkö
-
aluerakentamispäällikkö
-
sisäisen tarkastuksen
päällikkö
-
tietotekniikkapäällikkö
-
kaupunginkamreeri
-
elinkeinojohtaja
-
elinkeinopäällikkö
-
kehityspäällikkö
-
matkailupäällikkö
-
tapahtumapäällikkö
Taloushallintopalvelu -liikelaitos
-
toimitusjohtaja
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITE |
Päätöksen perustelut |
887 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kj/6
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 32 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kaupunginjohtaja
- johtajiston asiat
- virkamatka-asiat
- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat
- valtionapuasiat
- muut asiat
Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITE |
Päätöksen perustelut |
888 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Ryj/1
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 32 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
pelastuslautakunta |
10.8.2010 |
teknisen palvelun lautakunta |
12.8.2010 |
yleisten töiden lautakunta |
10.8.2010 |
ympäristölautakunta |
10.8.2010 |
Ilmoitus ao. lautakunnille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
Päätöksen perustelut |
889 §
HELSINKILÄISTEN NAISJÄÄKIEKKOILIJOIDEN PALKITSEMINEN VANCOUVERIN OLYMPIAKISOISSA 2010 SAAVUTETUSTA PRONSSIMITALISTA
Khs 2010-1189
Esityslistan asia Sj/1
Kaupunginhallitus päätti myöntää helsinkiläisille Mariia Posalle ja Anna Vanhatalolle 1 700 euron suuruiset tunnustuspalkinnot eli stipendit Vancouverin olympiakisoissa 2010 saavutetusta pronssimitalista.
Tunnustuspalkinnot maksetaan talousarvion kohdalta 10402 01, Khn käyttövarat, vastuualueelta 13.
Pöytäkirjanote liikuntavirastolle asianomaiselle tiedottamista varten, hallintokeskukselle, Taloushallintopalvelulle ja hallintokeskukselle (Helena Puusaari).
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen ensimmäisen kappaleen neljäs sana muutetaan muotoon: ”helsinkiläisille”.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
890 §
PELAAJIEN PALKITSEMINEN VALKO-VENÄJÄLLÄ JÄRJESTETTYJEN NUORTEN ALLE 18-VUOTIAITTEN JÄÄKIEKON MAAILMANMESTARUUSKILPAILUJEN PRONSSIMITALISTA
Khs 2010-1190
Esityslistan asia Sj/2
Kaupunginhallitus päätti myöntää helsinkiläisille Markus Granlundille, Mikael Granlundille, Jani Hakanpäälle, Mikael Salmivirralle, Miihkali Tepolle ja Micke-Max Åstenille 1 400 euron suuruiset tunnustuspalkinnot eli stipendit Valko-Venäjällä pelattujen nuorten alle 18-vuotiaiden jääkiekon MM‑kilpailuissa 2010 saavutetusta pronssimitalista.
Tunnustuspalkinnot maksetaan talousarvion kohdalta 10402 01, Khn käyttövarat, vastuualueelta 13.
Pöytäkirjanote liikuntavirastolle asianomaisille tiedottamista varten, hallintokeskukselle, Taloushallintopalvelulle ja hallintokeskukselle (Helena Puusaari).
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
891 §
TALIN LIIKUNTAPUISTOA KOSKEVAN PITKÄAIKAISEN VUOKRASOPIMUKSEN TEKEMINEN KANNELMÄEN LIIKUNTAKESKUS OY:N KANSSA JA OY BOWLING AB:N PITKÄAIKAISEN SOPIMUKSEN MUUTTAMINEN
Khs 2010-1299
Esityslistan asia Sj/3
Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa liikuntalautakunnan vuokraamaan Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) Munkkiniemen kylän Rnr:o 420 tilaan1:1172 kuuluvat yhteensä noin 6 630 m2:n suuruiset alueet lautakunnan myöhemmin päättämästä ajankohdasta lukien 31.12.2032 saakka seuraavin ehdoin:
1
Rakennusmaa-alueen vuosivuokra on 21 824,00
euroa (elinkustannusindeksin
pisteluvulla 1730). Perusvuosivuokrana vuokranvaihteluja määrättäessä
pidetään virallisen elinkustannusindeksin lokakuu 1951 = 100 pistelukua 100
vastaavaa 8,41 euron suuruista kerrosneliömetrihintaa.
2
Vuokrasta peritään 50 % niin kauan kuin aluetta
käytetään yksinomaan liikuntaan tai siihen välittömästi liittyvään toimintaan.
3
Pysäköintialueiden osalta vuosivuokra on
3 028,00 (elinkustannusindeksin
pisteluvulla 1730). Perusvuosivuokrana
vuokranvaihteluja määrättäessä pidetään virallisen elinkustannusindeksin
"lokakuu 1951 = 100" pistelukua 100 vastaavaa 0,062 euron suuruista
neliömetrihintaa.
4
Vuokra-alueen rajoja tarkistetaan lopullisen
pitkäaikaisen vuokrasopimuksen laatimisen yhteydessä.
5 Muutoin noudatetaan liikuntalautakunnan määräämiä ehtoja.
Samalla kaupunginhallitus päätti oikeuttaa liikuntalautakunnan muuttamaan Talin keilahallialuetta koskevaa Oy Bowling Ab:n kanssa tehtyä vuokrasopimusta (Kvsto 29.11.1972 asia 8; Uulk 11.12.1972, 680 §) vuokra-alueen osalta siltä osin, kuin liikuntahallin rakennusala sijoittuu Oy Bowling Ab:n vuokra-alueelle.
Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle.
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
892 §
VIRKAVAPAUDEN MYÖNTÄMINEN KULTTUURIKESKUKSEN JOHTAJALLE PEKKA TIMOSELLE JA SIJAISEN OTTAMINEN
Khs 2010-1479
Esityslistan asia Sj/4
Kaupunginhallitus päätti myöntää Pekka Timoselle palkatonta virkavapautta kulttuurikeskuksen johtajan virasta ajaksi 17.8.2010- 1.4.2013.
Samalla kaupunginhallitus päätti ottaa kulttuurikeskuksen johtajan sijaiseksi em. ajaksi kulttuurikeskuksen osastopäällikön Veikko Kunnaksen 7 067,40 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.
Pöytäkirjanote Pekka Timoselle, Veikko Kunnakselle, kulttuurikeskukselle ja henkilöstökeskukselle.
Esittelijä muutti esitystään siten, että esittelijätekstin ensimmäisen kappaleen päivämäärät muutetaan päätösehdotusta vastaavaan muotoon: ”17.8.2010–1.4.2013”.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
893 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Sj/5
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 32 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
eläintarhan johtokunta |
|
henkilöstökassatoimikunta |
|
kaupunginmuseon johtokunta |
|
kaupunginorkesterin johtokunta |
|
kulttuuri- ja kirjastolautakunta |
|
liikuntalautakunta |
|
nuorisolautakunta |
|
opetuslautakunta |
|
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto |
|
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto |
|
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta |
|
suomenkielisen työväenopiston johtokunta |
|
taidemuseon johtokunta |
|
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta |
|
eläintarhan johtaja |
|
henkilöstökeskus |
|
- henkilöstöjohtaja |
|
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka) |
|
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara) |
|
- osastopäällikkö (maahanmuutto) |
|
museonjohtaja |
|
kaupunginorkesterin intendentti |
|
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori |
|
suomenkielinen työväenopisto |
|
- johtava rehtori |
|
- apulaisrehtori |
|
- aluerehtori |
|
taidemuseon johtaja |
|
tietokeskus |
|
- johtaja |
|
- tutkimusprofessori |
|
- tietohuoltopäällikkö |
|
- kehittämispäällikkö |
|
työterveysjohtaja |
|
Henkilöstön kehittämispalvelut |
|
- toimitusjohtaja |
|
Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
Päätöksen perustelut |
894 §
PÄIVÄKOTI LINNUNLAULUN KOSTEUSVAURIOKORJAUSTEN JA TILAMUUTOSTEN HANKESUUNNITELMA
Khs 2010-989
Esityslistan asia Kaj/1
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 15.4 2010 päivätyn Lasten päiväkoti Linnunlaulun kosteusvauriokorjausten ja tilamuutosten hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 2 200 brm2, rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 3,1 miljoonaa euroa helmikuun 2010 kustannustasossa (RI = 126,2, THI = 146) ja hankkeen pääomavuokran määrittämisen perusteena palvelutilojen osalta tavanomaisesti noudatettu tuottovaatimus.
Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, HKR-Rakennuttajalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
895 §
TAIVALLAHDEN PERUSKOULUN KEITTIÖIDEN YHDISTÄMISEN JA PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA
Khs 2010-1073
Esityslistan asia Kaj/2
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 5.3.2010 päivätyn Taivallahden peruskoulun keittiöiden yhdistämisen ja perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus 465 brm2, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1,6 miljoonaa euroa joulukuun 2009 kustannustasossa (RI = 125,7, THI = 146,0) ja hankkeen pääomavuokran määrittämisen perusteena palvelutilojen osalta tavanomaisesti noudatettu tuottovaatimus.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, HKR-Rakennuttajalle, opetuslautakunnalle, rakennusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
896 §
HELSINGIN KUVATAIDELUKION KEITTIÖN JA RUOKASALIN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA
Khs 2010-988
Esityslistan asia Kaj/3
Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 25.2.2010 päivätyn Helsingin kuvataidelukion ruokahuollon tilojen perusparannuksen ja muutoksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 680 brm2 ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1,65 miljoonaa euroa lokakuun 2009 kustannustasossa (RI = 125,8, THI = 144,8), ja hankkeen pääomavuokran määrittämisen perusteena palvelutilojen osalta tavanomaisesti noudatettu tuottotavoite. Hankkeen toteutusajankohta ratkaistaan vuoden 2011 talousarviovalmistelun yhteydessä.
Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, HKR-Rakennuttajalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
897 §
PUOTINKYLÄN KARTANON PÄÄRAKENNUKSEN JA PEHTOORIN TALON SEKÄ PIHAN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA
Khs 2010-421
Esityslistan asia Kaj/4
Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
Päätöksen perustelut |
898 §
KAUPUNKIPIENTALOTONTTIEN VARAAMINEN KALASATAMASTA CONECT OY:LLE (10582/4 - 9)
Khs 2010-1337
Esityslistan asia Kaj/5
A Kaupunginhallitus päätti varata Conect Oy:lle 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10582 kaupunkipientalotontit nro 4 - 9 rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakennuttamista varten vapaarahoitteiseen ilman Hitas-ehtoja tapahtuvaan omistusasuntotuotantoon 31.12.2011 saakka ja muuten seuraavin ehdoin:
1 Varauksensaaja kokoaa luonnollisten henkilöiden muodostaman tonttien rakennuttajaryhmän ja kaupunki vuokraa tontit ryhmään kuuluville henkilöille noudattaen soveltuvin osin tavanomaisia omakotitonttien vuokrausehtoja.
2 Varauksensaajan tekee tonttien tulevien vuokralaisten kanssa projektinjohtopalveluista tarvittavat rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimukset, jotka kaikkien sopijapuolten on allekirjoitettava ennen kuin tonttien vuokraushakemukset toimitetaan kiinteistöviraston tonttiosastolle.
./. Rakennuttamissopimukseen on sisällytettävä liitteestä 5 ilmenevät varauksensaajalle kuuluvat tehtävät.
Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimusten mallit on esitettävä kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön hyväksyttäväksi ennen tonttien markkinoinnin aloittamista.
3 Varauksensaaja on velvollinen korvamaan tonttien 10582/4-9 autopaikoista ja ensimmäisen kerroksen suunnittelusta ja perustusten rakentamisesta eli paalutuksesta, salaojista, pohjalaatasta, tonttien rajoille mahdollisesti tulevista palomuureista, kunnallistekniikan tonttiliittymistä sekä yhteispihan mahdollisesta tilapäisestä aitaamisesta aiheutuvat kaupungin hyväksymät todelliset kustannukset korttelin 10582 rakennuttaja NCC Rakennus Oy:lle.
Asiaa koskevat lupasuunnitelmat ja kustannusarvio on esitettävä kaupungin hyväksyttäväksi ennen edellä mainittujen rakenteiden rakennusluvan hakemista.
4 Varattavien tonttien suunnittelun tulee tapahtua Kalasataman alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Tonttien pää-suunnittelijoiden tulee olla yhteystyöryhmän hyväksymiä.
5 Varauksensaaja on
velvollinen noudattamaan liitteenä
6 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Toimintaohje
kaupungin tonttien rakennuttajille 4.3.2010”.
6 Varauksensaaja on
velvollinen noudattamaan liitteenä
7 olevia varausehtoja (Kalasataman Sörnäistenniemen alueella noudatettavat lisäehdot).
7 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.
Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.
8 Varauksensaajan tulee raportoida hankkeen edistymisestä tonttiosastolle viimeistään 31.12.2010 mennessä. Tähän ajankohtaan mennessä tulee kohteen kaikista tonteista olla konsultin kanssa solmittu rakennuttamissopimus, suunnitelmien tulee olla vähintään luonnosvaiheessa sekä NCC Rakennus Oy:n kanssa tulee olla sovittu perustusten ym. toteutuksesta ja kustannuksista.
Mikäli hanke ei ole 31.12.2010 mennessä edennyt edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti, voidaan varaus katsoa rauenneeksi.
B Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä varauksen mahdollisesta raukeamisesta.
Pöytäkirjanote Conect Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että varausehtoihin lisätään kohdaksi seitsemän seuraavat kaksi kappaletta:
Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.
Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
899 §
ASUINKERROSTALOTONTTIEN 20804/1 JA 3 VARAAMINEN VVO-YHTYMÄ OYJ:LLE JA SARACO D&M OY:LLE KEHITTYVÄ KERROSTALO -HANKKEITA VARTEN SEKÄ ASUINKERROSTALOTONTIN 20804/2 VARAAMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNALLE (LÄNSISATAMA, JÄTKÄSAARI, TONTIT 20804/1-3)
Khs 2010-1338, 2010-1268
Esityslistan asia Kaj/6
A Kaupunginhallitus päätti varata asuntotuotantotoimikunnalle Länsisataman Jätkäsaaren asuinkerrostalotontin (AK) 20804/2 vuoden 2012 loppuun saakka seuraavin ehdoin:
1 Tontille on rakennettava vapaarahoitteisia omistusasuntoja Hitas I -ehdoin.
2 Varauksensaaja on tietoinen, että varausalueelle on suunniteltu sijoitettavaksi asemakaavan muutoksessa nro 11770 tontille 20804/1 osoitetut päiväkotitilat.
Varauksensaaja on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan varausalueelle em. n. 700 k-m2 suuruiset päiväkotitilat edellyttäen, että päiväkodille saadaan tarvittavat viranomaisluvat. Päiväkotitilat on suunniteltava yhteistyössä sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa ja niiden antamien ohjeiden mukaisesti.
3 Varauksensaaja on velvollinen tarvittaessa sopimaan korttelin nro 20804 muiden varauksensaajien kanssa korttelin asemakaavassa osoitetun tonttijaon muuttamisesta siten, että korttelin tontteja 20804/2 ja 3 yhteisesti palvelevan pysäköintilaitoksen toteuttaminen on tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla järjestettävissä.
Korttelin lopullinen tonttijako on pyrittävä laatimaan siten, että po. pysäköintilaitos laitteineen ja rakenteineen voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisesti niiden tonttien alueelle, joita pysäköintilaitos palvelee.
Korttelin nro 20804 pihasuunnittelu on tehtävä yhtenä kokonaisuutena kiinteistörajoista riippumatta niin, että kannenalainen pysäköintilaitos suunnitellaan siten, että pihan maanvarainen osuus muodostuu piha-alueen kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja koko korttelin piha-alueelle lisäarvoa tuottavaksi.
4 Elleivät varauksensaaja ja tontin 20804/3 varauksensaaja keskenään erikseen toisin sovi, osapuolet ovat velvollisia sopimaan tontteja 20804/2 ja 3 yhteisesti palvelevan pysäköintilaitoksen toteuttamisen periaatteista 31.12.2010 mennessä. Pysäköintilaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakamisessa noudatetaan lisäksi, mitä Jätkäsaaren alueellisissa varausehdoissa on pysäköinnin järjestämisen osalta todettu, ellei kiinteistövirasto toisin määrää.
5 Varauksensaaja on tietoinen, että Jätkäsaaren ase-makaavan muutoksen nro 11770 alueen kiinteistöjen väestönsuojat on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa edellä Jätkäsaareen toteutettavan kalliotilahankkeen yhteydessä rakennettavaan yhteisväestönsuojaan. Mikäli yhteisväestönsuoja päätetään toteuttaa, kaupunki määrää liittymismaksun sekä muut liittymisen ehdot.
6 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.
Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen lyhytaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.
7 Omistusasuntotuotannossa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m2. Keskipinta-alatavoite voidaan kuitenkin alittaa enintään 10 %:lla, mikäli se on asuntojen suunnittelun taikka asuntojen kysyntään liittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.
8 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 5
olevia Jätkäsaaren alueellisia
varausten lisäehtoja, liitteenä
7 olevia Hitas-asuntotuotannon lisäehtoja, liitteenä 8 olevaa tonttiosaston
ohjetta 4.3.2010 sekä alueelle mahdollisesti laadittavia rakennustapa- ja muita
ohjeita.
Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut alueellisten lisäehtojen sisältämän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.
B Kaupunginhallitus päätti varata VVO-yhtymä Oyj:lle (Y-tunnus 0116336-2) Länsisataman Jätkäsaaren asuinkerrostalotontin (AK) 20804/1 vuoden 2012 loppuun saakka seuraavin ehdoin:
1 Tontille on rakennettava valtion tukemia vuokra-asuntoja.
2 Varauksensaaja on velvollinen tontin suunnittelussa ja rakentamisessa tutkimaan sekä kehittämään uuden tyyppisiä pienasuntoratkaisuja sekä asuntorakentamisen autottomuutta varauksensaajan 16.2.2010 päivätyn Kehittyvä kerrostalo -tontinvaraushakemuksen mukaisesti.
Autopaikkojen toteuttamatta jättämisestä mahdollisesti saatava kustannussäästö on pyrittävä mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään asuntoratkaisujen ja asumisen laadun kehittämisessä kaupungin kanssa hankkeen jatkosuunnittelun yhteydessä tarkemmin määriteltävin tavoin.
3 Varauksensaaja on velvollinen tarvittaessa sopimaan korttelin nro 20804 muiden varauksensaajien kanssa korttelin asemakaavassa osoitetun tonttijaon muuttamisesta siten, että korttelin tontteja 20804/2 ja 3 yhteisesti palvelevan pysäköintilaitoksen toteuttaminen on tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla mahdollista.
Korttelin lopullinen tonttijako on pyrittävä laatimaan siten, että pysäköintilaitos laitteineen ja rakenteineen voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisesti niiden tonttien alueelle, joita pysäköintilaitos palvelee.
Mikäli edellä mainitun tonttijaon muutoksen laatiminen ei ole mahdollista siten, että pysäköintilaitos olisi sijoitettavissa ainoastaan tonteille 20804/2 ja 3 (tai näistä muodostettaville tonteille), varauksensaaja on velvollinen korvauksetta sallimaan pysäköintilaitoksen osan sijoittamisen tarvittavissa määrin myös varausalueelle.
Korttelin nro 20804 pihasuunnittelu on tehtävä yhtenä kokonaisuutena kiinteistörajoista riippumatta niin, että kannenalainen pysäköintilaitos suunnitellaan siten, että pihan maanvarainen osuus muodostuu piha-alueen kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja koko korttelin piha-alueelle lisäarvoa tuottavaksi.
4 Varauksensaaja on tietoinen, että varausalueelle on asemakaavan muutoksessa osoitettu rakennusala päiväkotitiloja varten. Päiväkotitilat pyritään ensisijaisesti sijoittamaan tontille 20804/2.
Mikäli päiväkotitilojen sijoittaminen tontille 20804/2 osoittautuu jatkosuunnittelussa viranomaispäätöksen tai muun vastaavan seikan johdosta mahdottomaksi, on varauksensaaja velvollinen suunnittelemaan ja rakentamaan päiväkotitilat (n. 700 k-m²) varausalueelle. Päiväkotitilat on tällöin suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston tilakeskuksen kanssa ja niiden antamien ohjeiden mukaisesti.
5 Varauksensaaja on tietoinen, että Jätkäsaaren asemakaavan muutoksen nro 11770 alueen kiinteistöjen väestönsuojat on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa edellä Jätkäsaareen toteutettavan kalliotilahankkeen yhteydessä rakennettavaan yhteisväestönsuojaan. Mikäli yhteisväestönsuoja päätetään toteuttaa, kaupunki määrää liittymismaksun sekä muut liittymisen ehdot.
6 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.
Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.
7 Varauksensaaja on
velvollinen noudattamaan liitteenä 5 olevia Jätkäsaaren alueellisia varausten
lisäehtoja, liitteenä
6 olevia Kehittyvä kerrostalo -hankkeen lisäehtoja, liitteenä 8 olevaa
tonttiosaston ohjetta 3.3.2010 sekä alueelle mahdollisesti laadittavia
rakennustapa- ja muita ohjeita.
Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut alueellisten lisäehtojen sekä Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden sisältämän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.
C Kaupunginhallitus päätti varata Saraco D&M Oy:lle (Y-tunnus 1738349-0) Länsisataman Jätkäsaaren asuinkerrostalotontin (AK) 20804/3 vuoden 2011 kesäkuun loppuun saakka seuraavin ehdoin:
1 Tontti toteutetaan Hitas II -ehdoin. Varauksensaaja on velvollinen sopimaan kohteen Hitas-hankintahinnan määräytymisen periaatteista kaupungin kanssa ennen kohteen markkinoinnin aloittamista.
2 Varauksensaaja on velvollinen tontin suunnittelussa ja rakentamisessa tutkimaan sekä kehittämään kerrostalorakentamiseen soveltuvaa rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakentamis-/rakennuttamismallia varauksensaajan 20.5.2010 päivätyn Kehittyvä kerrostalo -tontinvaraus-hakemuksen mukaisesti.
Hankkeeseen hyväksyttävien ryhmärakentajien (perustajaosakkaiden) tulee olla luonnollisia henkilöitä. Hanke on suunnattava ensisijaisesti lapsiperheille.
3 Varauksensaaja on velvollinen tekemään tontille perustettavan asunto-osakeyhtiön perustajaosakkaiden (asukkaiden) ja/tai hanketta varten perustettavan asunto-osake-yhtiön kanssa projektinjohtopalveluista tarvittavat rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimukset.
Ellei kiinteistöviraston kanssa toisin sovita, varauksensaajan tehtäviin kuuluvat ainakin seuraavat asia-kokonaisuudet:
- Hankkeen markkinointi ja ryhmärakennuttajiksi (perustajaosakkaiksi) ryhtyvän asukasyhteisön kokoaminen.
- Ryhmärakennuttajien ja perustettavan asunto-osakeyhtiön hallinnointi ja edunvalvontatehtävät sekä suunnittelu- ja rakentamisvaiheen aikaiset, rakennuttaja-, projektinjohto- ja työmaavalvontatehtävät.
- Työnjohto-organisaation asettaminen työmaalle.
- Rakentamisen jakaminen osa- ja sivu-urakoihin.
- Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistoimintasopimusten laatiminen.
- Suunnittelu-, urakka- ja hankintasopimusten valmisteleminen ryhmärakentajien perustaman asunto-osayhtiön päätettäväksi.
- Aikataulu- ja kustannusvalvonta.
- Työmaa- ja muu raportointi
Ryhmärakentajien ja hanketta varten perustettavan asunto-osakeyhtiön kanssa tehtävät rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimusten (tms. sopimusten) mallit sekä rakennuttajakonsultin palveluista perittävät korvaukset tulee esittää kiinteistöviraston osastopäällikön hyväksyttäväksi ennen hankkeen markkinoinnin aloittamista.
Kaupunki ei maksa mainittujen tehtävien hoitamisesta varauksensaajalle mitään korvausta.
4 Varaus on voimassa 30.6.2011 saakka. Varauksensaaja kokoaa varausaikana ryhmärakentajiksi (perustajaosakkaiksi) ryhtyvän asukasyhteisön.
5 Varauksensaaja on velvollinen 30.6.2011 mennessä esittämään kiinteistöviraston hyväksyttäväksi alustavan hankesuunnitelman tilaohjelmineen ja rahoitusselvityksineen sekä selvityksen asuntojen varaustilanteesta. Mikäli kiinteistövirasto hyväksyy hankesuunnitelman ja vähintään noin 75 % suunnitelluista hankesuunnitelman mukaisista asunnoista on tällöin varattuna eri ryhmärakennuttajille, varaus jatkuu ilman eri päätöstä 31.12.2012 saakka. Muussa tapauksessa varaus raukeaa, ja kaupunki menettelee tontin osalta parhaaksi katsomallaan tavalla.
6 Kiinteistövirasto voi perustellusta syystä pidentää edellä mainittua määräaikaa ja varausaikaa enintään kuudella kuukaudella. Kaupunki ei vastaa mistään varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli varaus edellä mainituin tavoin raukeaa.
7 Varauksensaaja on velvollinen tarvittaessa sopimaan korttelin nro 20804 muiden varauksensaajien kanssa korttelin asemakaavassa osoitetun tonttijaon muuttamisesta siten, että korttelin tontteja 20804/2 ja 3 yhteisesti palvelevan pysäköintilaitoksen toteuttaminen on tarkoituksenmukaisella ja kustannustehokkaalla tavalla mahdollista.
Korttelin lopullinen tonttijako on pyrittävä laatimaan siten, että pysäköintilaitos laitteineen ja rakenteineen voidaan sijoittaa tarkoituksenmukaisesti niiden tonttien alueelle, joita pysäköintilaitos palvelee.
Korttelin nro 20804 pihasuunnittelu on tehtävä yhtenä kokonaisuutena kiinteistörajoista riippumatta niin, että kannenalainen pysäköintilaitos suunnitellaan siten, että pihan maanvarainen osuus muodostuu piha-alueen kannalta tarkoituksenmukaiseksi ja koko korttelin piha-alueelle lisäarvoa tuottavaksi.
8 Elleivät varauksensaaja ja tontin 20804/2 varauksensaaja keskenään erikseen toisin sovi, osapuolet ovat velvollisia sopimaan tontteja 20804/2 ja 3 yhteisesti palvelevan pysäköintilaitoksen toteuttamisen periaatteista ennen kohteen markkinoinnin aloittamista, kuitenkin viimeistään 31.12.2010 mennessä.
Pysäköintilaitoksen suunnittelussa ja rakentamisessa sekä näistä aiheutuvien kustannusten jakamisessa noudatetaan lisäksi sitä, mitä Jätkäsaaren alueellisissa varausehdoissa on pysäköinnin järjestämisen osalta todettu, ellei kiinteistövirasto toisin määrää.
9 Varauksensaaja on tietoinen, että Jätkäsaaren asemakaavan muutoksen nro 11770 alueen kiinteistöjen väestönsuojat on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa edellä Jätkäsaareen toteutettavan kalliotilahankkeen yhteydessä rakennettavaan yhteisväestönsuojaan. Mikäli yhteisväestönsuoja päätetään toteuttaa, kaupunki määrää liittymismaksun sekä muut liittymisen ehdot.
10 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.
Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.
11 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 5 olevia Jätkäsaaren alueellisia varausten lisäehtoja, liitteenä 6 olevia Kehittyvä kerrostalo -hankkeen lisäehtoja, liitteenä 7 olevia Hitas-asuntotuotannon lisäehtoja, liitteenä 8 olevaa tonttiosaston ohjetta 4.3.2010 sekä alueelle mahdollisesti laadittavia rakennustapa- ja muita ohjeita.
Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut alueellisten lisäehtojen sekä Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden sisältämän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.
D Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään edellä mainittuihin varauksiin vähäisiä muutoksia, tarkistuksia ja lisäyksiä.
E Kaupunginhallitus päätti peruuttaa 23.2.2009 (276 §) tekemänsä päätöksen, jolla varasi korttelin nro 20804 kolme asuinkerrostalotonttia luovutettavaksi tontinluovutuskilpailulla.
Pöytäkirjanote
asuntotuotantotoimikunnalle, VVO-yhtymä Oyj:lle,
Saraco D&M Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liitteet 2 - 3 |
900 §
NELJÄN ASUINPIENTALOTONTIN VARAAMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNALLE MYLLYPUROSTA (VARTIOKYLÄ, TONTIT 45568/10 - 13)
Khs 2010-1186
Esityslistan asia Kaj/7
Kaupunginhallitus päätti varata Vartiokylän Myllypuron asuinpientalotontit (AP) 45568/10, 11, 12 ja 13 asuntotuotantotoimikunnalle 31.12.2012 saakka seuraavin ehdoin:
1 Tonteista kaksi tulee toteuttaa vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas II -ehdoin ja kaksi vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja. Hitas-tuotantona toteutettavista tonteista tulee sopia kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa. Ellei kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa toisin sovita, rakentaminen tulee aloittaa Hitas-tuotantona toteutettavista tonteista.
2 Tontit tulee suunnitella ja
rakentaa korttelin nro 45569
AP-tonteilla järjestetyn huhtikuussa 2010 päättyneen
RS-kilpailun voittaneen ehdotuksen ”Kyykän lyöjät” (Arkkitehdit Anttila &
Rusanen Oy) mukaisesti tai vähintäänkin siitä ilmenevää laatutasoa ja
perusratkaisuja noudattaen.
3 Asuntojen myyntihinnan tulee Hitas-tuotannossa vastata asuntojen laatutasoa.
Hitas-tuotantona toteutettavien asuntojen alustavana hintapuitteena eli korkeimpana sallittuna asuntojen keskimääräisenä velattomana enimmäismyyntihintana pidetään 3 100 euroa/h-m², joka sidotaan rakennuskustannusindeksin kesäkuun 2010 arvoon.
Asuntoneliöihin ei lasketa asemakaavan sallimia lisätiloja. Asuntoneliöitä ovat siten ainoastaan asuntojen huoneistoalaan luettavat tilat. Asuntoneliöihin ei myöskään esimerkiksi lasketa asemakaavan mahdollisesti edellyttämiä liike- ja/tai työtiloja eikä asukkaiden yhteistiloja.
Hintapuitteeseen sisältyvät kaikki asuntojen toteutuskustannukset, kuten rakennuttaja-, suunnittelu- ja tonttikustannukset, rakentamis- ja takuuvaiheen kustannukset sekä väestönsuojien, kunnallistekniikan ja autopaikkojen järjestämisestä aiheutuvat kustannukset ja liittymismaksut. Lisäksi hintapuitteisiin sisältyvät esimerkiksi asukkaiden yhteistilojen sekä muiden vastaavien tilojen kustannukset.
Mikäli asuntojen lopullisen hintapuitteen määrittelyssä ei muutoin päästä osapuolien välillä yhteisymmärrykseen, ratkaistaan hintapuite kolmannen puolueettoman osapuolen laatimin rakennusosaperusteisin kustannuslaskelmin tai muulla osapuolien yhteisesti hyväksymällä tavalla. Varauksensaaja vastaa tällöin mainitun kustannuslaskelman teettämisestä aiheutuvista kustannuksista, ellei kaupungin kanssa toisin sovita.
Varauksensaajan tulee hankkia asuntojen lopullisesta hintapuitteesta Hitas-työryhmän puoltava lausunto ja asuntojen lopullisen hintapuitteen vahvistaa kiinteistölautakunta viimeistään tonttien pitkäaikaisen vuokraamisen yhteydessä.
Varauksensaaja voi jyvittää asuntojen hinnat päättämällään tavalla. Asuntojen yhteenlasketun velattoman myyntihinnan tulee kuitenkin olla lopullisen vahvistetun hintapuitteen mukainen eli asuntojen velattoman kokonaismyyntihinnan tulee olla sama tai vähemmän kuin asuntoneliöiden määrä kerrottuna hintapuitteella ja korjattuna rakennuskustannusindeksin muutoksella välillä 6/2010 - rakentamisen aloitusta edeltävä viimeinen tiedossa oleva indeksipisteluku.
4 Varauksensaaja on
velvollinen yhdessä kortteleiden
nro 45563 - 45566 ja 45569 varauksensaajien kanssa suunnittelemaan ja
toteuttamaan mainittujen kortteleiden asuinpientalotontteja (AP) palvelevan
asemakaavassa tontille 45567/1 osoitetun yhteiskerhotilan (AH). Tonttien
45568/10–13 tulee liittyä yhteiskerhotilojen osakkaaksi.
Elleivät mainittujen kortteleiden varauksensaajat keskenään toisin sovi,
yhteiskerhotilojen toteutuksessa on nou-datettava liitteestä 5 ilmeneviä
periaatteita.
5 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.
Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varaus-alueelle rakennettavaa raken-nusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.
6 Omistusasuntotuotannossa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m2. Keskipinta-alatavoite voidaan kuitenkin alittaa enintään 10 %:lla, mikäli se on asuntojen suunnittelun taikka asuntojen kysyntään liittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.
7 Varauksensaaja on velvollinen hankkimaan katualueelle asemakaavan edellyttämällä tavalla sijoitettavat autopaikat kaupungilta kaupungin asianomaisen viranomaisen vahvistamin ehdoin.
8 Hitas-tuotannossa on
noudatettava liitteenä 5 olevia
Hitas-lisäehtoja. Varauksensaaja on velvollinen noudatta-maan liitteenä 6
olevaa tonttiosaston toimintaohjetta 4.3.2010.
Samalla kaupunginhallitus päätti peruuttaa 7.4.2008 (508 §) tekemänsä päätöksen Myllypuron puukaupunkikylän asuinpientalotonttien (AP) 45568/10–13 varaamisesta.
Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
901 §
ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ OY SHELL AB:N SEKÄ SHELL OVERSEAS INVESTMENTS BV:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2010-1340
Esityslistan asia Kaj/8
Kaupunginhallitus
päätti, ettei kaupunki
anna oy Shell ab:lle etuostolain 8 §:n mukaista ennakkolausuntoa yhtiön ja
Shell Overseas Investment BV:n välillä mahdollisesti tehtävästä Helsingin
kaupungin Laajasalon kylän (412) tiloja RN:o 2:62, 2:121 ja 2:328 koskevasta
kiinteistökaupasta.
Pöytäkirjanote oy Shell ab:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
902 §
LIIKUNTALAUTAKUNNAN HALLINNASSA OLEVIEN SEURASAARESSA SIJAITSEVIEN ASUIN- JA HUOLTORAKENNUSTEN SIIRTÄMINEN KIINTEISTÖLAUTAKUNNAN HALLINTAAN
Khs 2010-700
Esityslistan asia Kaj/9
Kaupunginhallitus päätti siirtää kiinteistölautakunnan hallintaan kirjanpitoarvostaan 1.4.2010 lukien Seurasaaressa sijaitsevat seuraavat liikuntalautakunnan hallinnassa olevat rakennukset:
|
rakennustunnus |
nimi |
|
42173 |
metsänvartijan mökki |
|
42171 |
saunarakennus |
|
42187 |
huoltorakennus |
|
42182 |
huvila nro 3, ns. isännän asunto |
|
42183 |
varastorakennus |
|
42184 |
saunarakennus |
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja liikuntalautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
Päätöksen perustelut |
|
Liite 2 |
Liite 2 |
903 §
KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN
Khs
Esityslistan asia Kaj/10
Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:
kiinteistölautakunta |
10.8.2010 |
asuntotuotantotoimisto |
9.8.2010 |
Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITE |
Päätöksen perustelut |
HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS
Risto Rautava |
Jenni Lähdesmäki |
puheenjohtaja |
pöytäkirjanpitäjä |
Pöytäkirja tarkastettu
Jan Oker-Blom Ville Ylikahri
Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 24.8.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa
Jenni Lähdesmäki |
|
hallintosihteeri |
|
MUUTOKSENHAKUOHJEET
1 |
|||
|
|
||
|
Pöytäkirjan
liitteet |
||
|
|
|
|
|
|
Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusoikeus |
||
|
|
|
|
|
|
Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat |
|
|
|
|
|
|
– |
valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §) |
|
|
|
|
|
|
|
pöytäkirjan 878-888, 893 ja 897-903 §:t |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä |
||
|
|
|
|
|
– |
se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä |
|
|
|
|
|
|
– |
kunnan jäsen. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusviranomainen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle. |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimusaika |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. |
||
|
|
||
|
Oikaisuvaatimuksen
sisältö |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
|
|
|
|
|
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
|
|
|
|
|
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
|
|
|
|
|
|
– |
muutoksenhakijan nimi ja kotikunta |
|
|
|
|
|
|
– |
postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa |
|
|
|
|
|
|
– |
jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. |
|
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
muoto |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä. |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimuksen
toimittaminen |
||
|
|
|
|
|
Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla. |
||
|
|
||
2 |
|||
|
|
|
|
|
Yhteiset määräykset muutoksenhausta |
||
|
|
|
|
|
|
Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava |
|
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta |
|
|
|
|
|
|
– |
miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi |
|
|
|
|
|
|
– |
perusteet, joilla muutosta vaaditaan |
|
|
|
|
|
|
– |
valittajan nimi ja kotikunta |
|
|
|
|
|
|
– |
postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. |
|
|
|
|
|
|
Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä |
||
|
|
|
|
|
– |
päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä |
|
|
|
|
|
|
– |
todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä |
|
|
– |
asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle. |
|
|
|
|
ANVISNINGAR OM
SÖKANDE AV ÄNDRING
1 |
||||
|
|
|||
|
Bilagor till
protokollet |
|||
|
|
|
||
|
|
Bilagorna
till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor.
Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av
rättelseyrkande”. |
||
|
|
|
||
|
Rätt att
framställa rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
|
Den som är
missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet
får inte sökas genom besvär. Rättelse får
inte yrkas i beslut som gäller: |
||
|
|
|
||
|
– |
beredning
eller verkställighet (91 § i kommunallagen) |
||
|
|
|
||
|
|
878-888, 893 och 897-903 § i protokollet |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkande får framställas |
|||
|
|
|
||
|
– |
av den som
ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av
beslutet (part) |
||
|
|
|
||
|
– |
av kommunmedlemmarna. |
||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandemyndighet |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkande
framställs hos Helsingfors stadsstyrelse. |
|||
|
|
|||
|
Rättelseyrkandetid
|
|||
|
|
|||
|
Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från
delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes,
om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts
fram offentligt. Dagen för
delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den
bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en
annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas
första vardagen därefter. |
|||
|
|
|||
|
Innehåll i
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
I
rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges |
|||
|
|
|
||
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks |
||
|
|
|
||
|
– |
till vilka
delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
de grunder på
vilka ändring yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
||
|
|
|
||
|
– |
postadress
och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden |
||
|
|
|
||
|
– |
om ändringssökandens
talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet
har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun. |
||
|
|
|
||
|
Formen för
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också
skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga
företrädaren eller ombudet. Ett
elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras
med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det
inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet. |
|||
|
|
|
||
|
Inlämnande av
rättelseyrkande |
|||
|
|
|
||
|
Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner
fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens
öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är
tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att
meddelandet kan behandlas. Ett
rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar. |
|||
|
|
|||
2 |
||||
|
|
|
||
|
Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring |
|||
|
|
|
||
|
|
Uträkning av
besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då
beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om
sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då
ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen
därefter. Innehåll i besvärsskriften I
besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges |
||
|
|
|||
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks |
||
|
|
|
||
|
– |
till vilka
delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
de grunder på
vilka ändring yrkas |
||
|
|
|
||
|
– |
ändringssökandens namn och hemkommun |
||
|
|
|
||
|
– |
den
postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan
tillställas ändringssökanden. |
||
|
|
|
||
|
Besvärsskriften
skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren
eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller
ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också
hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas |
|||
|
|
|
||
|
– |
det beslut i
vilket ändring söks, i original eller kopia |
||
|
|
|
||
|
– |
ett intyg
över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när
besvärstiden har börjat |
||
|
|
|
||
|
– |
de handlingar
som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts
myndigheten. |
||
|
|
|
||
|
|
|
|
|