842 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Pajamäki) ja Krohnin (varalla Hakola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

843 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

844 - 851 §

Kaupunginvaltuuston 25.8.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

844 §

Lainan myöntäminen Myllypuron Tenniskeskus Oy:lle

Lisätiedot:
Mäkinen Tuomo, sijoituspäällikkö, puhelin 310 36321

Sosiaali- ja terveystoimi

845 §

Palvelusetelikokeilu

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

846 §

Enimmäishinnan määrittelyn muuttaminen määräaikaiseksi omakotitalotonttien vuokraoikeutta siirrettäessä

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Kantola esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

847 §

Taivallahden kylpylähotellitontin luovutusperusteet ja tontin varaaminen (Etu-Töölö, tontti 13467/1)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

848 §

Vuokrausperusteet kahdelle asuntotontille, neljälle autopaikkatontille ja yhdelle yhteiskäyttötontille (Mellunkylä, Linnanpelto, tontit 47232/4, 47234/5 ja 47232/3, 47233/24, 47234/3, 47234/4 sekä suunniteltu tontti 47233/1)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

849 §

Asuinkerrostalotontin vuokrausperusteet (Viikki, Latokartano, tontti 36233/5)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

850 §

Kampin tontin 155/30 asemakaavan muuttaminen (nro 11937)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

851 §

Vallilan korttelin nro 556 asemakaavan muuttaminen (nro 11936)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

852 §

LAUSUNTO KUNNAT JA KILPAILUNEUTRALITEETTI -TYÖRYHMÄN ESITYKSESTÄ KUNTALAIN MUUTTAMISEKSI

Khs 2010-1109

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Päätöksen perustelut

853 §

KAUPUNGINVALTUUSTON PUHEENJOHTAJAN OTTO LEHTIPUUN VIRKAMATKA VIETNAMIIN HANOIHIN

Khs 2010-1310

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kaupunginvaltuuston puheenjohtajan Otto Lehtipuun tekemään virkamatkan Vietnamiin Hanoihin
7.-12.10.2010 Hanoin kaupungin tuhatvuotisjuhlaseremoniaan osallistumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan hallintokeskuksen käyttövaroista talousarvion kohdalta 1040301, vieraanvaraisuus, virkamatkat ym., vastuualueelta 13, hanke 13046. Hanoin kaupunki vastaa osasta vierailun kustannuksia.

Pöytäkirjanote Otto Lehtipuulle sekä hallintokeskukseen Helena Puusaarelle.

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Päätöksen perustelut

854 §

HELSINGIN KAUPUNGIN LIITTYMINEN INNORAIL OY:N OSAKKAAKSI

Khs 2010-1289

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti, että

- kaupunki liittyy Innorail Oy:n osakkaaksi

- oikeuttaa Helsingin Sataman ostamaan Kouvolan Yritysmagneetti Oy:ltä kaupungin lukuun 8 kpl Innorail Oy:n osakkeita hintaan 625 euroa per osake, yhteensä 5 000 euroa kehottaen Helsingin Satamaa maksamaan osakkeiden kauppahinnan Helsingin Sataman omista käyttövaroista sekä

- oikeuttaa Helsingin Sataman allekirjoittamaan kaupungin puolesta Innorail Oy:n osakkeiden hankintaan liittyvät asiakirjat ja hoitamaan muut kauppaan liittyvät toimenpiteet.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti, että osakkeet merkitään Helsin-gin Sataman taseeseen.

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551

LIITE

Päätöksen perustelut

855 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN GOLFKLUBI RY:LLE

Khs 2010-804

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti myöntää Helsingin Golfklubi ry:lle 160 000 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahaston varoista henkilökunnan sosiaalitilojen rakentamisen rahoittamiseksi seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin seitsemän vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi kiinteistön vuokraoikeuteen kiinnitettyjä panttikirjoja, jotka ovat etuoikeusjärjestyksessä 90 %:n puitteissa kiinteistöviraston vahvistamasta hankinta-arvosta tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote Helsingin Golfklubi ry:lle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

856 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGIN SUOMALAISEN YHTEISKOULUN OSAKEYHTIÖLLE

Khs 2010-907

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti myöntää Suomalaisen Yhteiskoulun Osakeyhtiölle 650 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulukiinteistössä vuoden 2010 aikana tehtävien perusparannusten rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Bryggare esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

857 §

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2010-1214

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti myöntää asuntotuotantorahaston varoista tertiääri- ja primäärilainaa seuraavasti:

Tertiäärilaina €

Primäärilaina €

Jakomäen Kiinteistöt Oy /

Tattarikatu 9

241 300

Kumpulan Kiinteistöt Oy /

Kaanaanpiha

941 250

Pihlajiston Kiinteistöt Oy /

Agronominraitti 26

27 940

Yhteensä

1 155 550

27 940

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta tertiääri- ja primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

858 §

KORKOTUKILAINAN MYÖNTÄMINEN MYLLYPURON KIINTEISTÖT OY:LLE

Khs 2010-1213

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti myöntää talousarvion kohdalta 9 01 01, Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi, korkotukilainaa Myllypuron Kiinteistöt Oy/Mamsellimyllynkatu 1:lle 5 346 750,00 euroa.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainan velkakirjan kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja –toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

859 §

XXXX XXXXXXXXX OIKAISUVAATIMUS

Khs 2010-329

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti oikeuspalveluiden lausunnon perusteella jättää tutkimatta Xxxx Xxxxxxxxxxx oikaisuvaatimuksen.

Pöytäkirjanote valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta Xxxx Xx-xxxxxxx sekä pöytäkirjanote HSY Vedelle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan asian 11 esityslistan viimeisenä asiana.

Lisätiedot:
Häkkinen Mika, riskienhallinnan asiantuntija, puhelin 310 36334

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

860 §

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN VEROHUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2010-1160

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen kaupunginlakimiehen päätöksessä 11.5.2010, 1055 § mainituilla sekä kaupunginjohtajan mainitsemilla perusteilla.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle esityslistatekstein ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Malmström Atte, kaupunginasiamies, puhelin 310 25472

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL24 § 1 mom. 23 k, 25 k
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k)

861 §

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN VEROHUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2010-722

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen kaupunginlakimiehen päätöksessä 5.3.2010, 1046 § mainituilla sekä kaupunginjohtajan mainitsemilla perusteilla.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle esityslistatekstein ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Malmström Atte, kaupunginasiamies, puhelin 310 25472

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k)

862 §

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN VEROHUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2010-1104

Esityslistan asia Kj/14

Kaupunginhallitus päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen kaupunginlakimiehen päätöksessä 11.5.2010, 1056 § mainituilla sekä kaupunginjohtajan mainitsemilla perusteilla.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle esityslistatekstein ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Malmström Atte, kaupunginasiamies, puhelin 310 25472

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k)

863 §

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN VEROHUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2010-577

Esityslistan asia Kj/15

Kaupunginhallitus päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen kaupunginlakimiehen päätöksessä 5.3.2010, 1048 § mainituilla sekä kaupunginjohtajan mainitsemilla perusteilla.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle esityslistatekstein ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Malmström Atte, kaupunginasiamies, puhelin 310 25472

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k)

864 §

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN VEROHUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2010-579

Esityslistan asia Kj/16

Kaupunginhallitus päätti hylätä hakijan oikaisuvaatimuksen kaupunginlakimiehen päätöksessä 19.2.2010, 1016 § mainituilla sekä kaupunginjohtajan mainitsemilla perusteilla.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle esityslistatekstein ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Malmström Atte, kaupunginasiamies, puhelin 310 25472

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä JulkL 24 § 1 mom. 23 k, 25 k)

865 §

LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN MUUTTAMISTA KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA

Khs 2010-1480

Esityslistan asia Kj/17

Kaupunginhallitus päätti antaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi seuraavan lausunnon:

Valtiovarainministeriö on valmistellut luonnoksen (1.7.2010) energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta 1.1.2011 alkaen. Korotusten perusteluna on esitetty työnantajien ns. KELA- maksujen kompensointia valtion taloudessa.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt luonnoksesta lausunnot eri tahoilta 13.8.2010 mennessä. Pyydettyjen lausunnonantajien joukossa ei ole lainkaan kiinteistö- eikä asumissektorin edunvalvontajärjestöjä eikä kuntaliittoa, vaikka ne edustavat huomattavaa osaa energiaverojen lopullisista maksajista. Myös tällä perusteella Helsingin kaupunki esittää asiasta myös oman lausuntonsa.

Luonnoksessa esitetään energiaveroihin huomattavia korotuksia ja rakenteellisia muutoksia jo vuoden 2011 alusta. Verojen korotukset ja rakenteelliset muutokset koskisivat myös Suomen yleisintä lämmitystapaa eli kaukolämmitystä korottamalla sen tuotantoon käytettyjen pääpolttoaineiden, etenkin maakaasun ja kivihiilen veroja. Näitä polttoaineita käyttäviä, sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia ja erillisiä lämpökeskuksia on käytössä monissa suurissa kaupungeissa (mm. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Vaasassa). Suunnitellut verojen korotukset siirtyvät sellaisinaan kaukolämmön hintoihin. Korotuksen maksajina ovat näiden kaupunkien asuinkiinteistöt, toimisto- ja liikekiinteistöt, palvelujen tuottajat ja pk-sektori.

Esitetyissä taloudellisissa laskelmissa ei ole otettu valtion talouden kannalta huomioon energian hintojen noususta aiheutuvien suorien ja välillisten arvonlisäverotulojen kasvua, joka on suuruudeltaan huomattava.

Polttoaineiden vero jaetaan luonnoksessa kahteen osaan: energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Tämä jako noudattaa myös EU:n kaavailemaa verorakennetta. Kokonaisuudessaan kaukolämmityksen ja siihen liittyvän yhteistuotannon polttoaineista yleisimmän eli maakaasun verotus yli viisinkertaistuisi lämmön osalta, ja kivihiilen ja raskaan polttoöljyn lähes kaksinkertaistuisi. Myös turpeelle esitetään matalaa energiasisältöveroa, mutta ei lainkaan hiilidioksidiveroa. Kivihiilen ja raskaan polttoöljyn suhteellisesti alhaisempi nousu selittyy niiden veron lähtötason korkeudella.

Esitetyt korotukset tulevat nostamaan kaukolämmön hintaa maakaasu- ja kivihiilipaikkakunnilla 20-25 %. Tämän suuruinen korotus asumisen, liiketoiminnan ja palvelujen kuluihin ei voi olla vaikuttamatta kyseisten paikkakuntien ja seutujen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehittymiseen ja siellä toimivien yritysten toimintaedellytyksiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn. Toimenpide luo pohjaa myös inflaation kasvulle. Lisäksi kaukolämmityksen kilpailukyky verrattuna muihin lämmitystapoihin heikkenisi merkittävästi. Tämä veroratkaisusta aiheutuva seuraus olisi vastoin sekä kansallista että Euroopan unionin energia- ja ympäristöpäämääriä ja keinoja. Suunniteltu veroratkaisu ei myöskään kohtele maan eri alueita eikä kaukolämpöyrityksiä tasapuolisesti.

Valtiovarainministeriön kaavailema verolinjaus kaukolämmön ja siihen liittyvän yhteistuotannon osalta on suunnattu maakaasua ja kivihiiltä polttoaineena käyttäviin tai maakaasun käytön lisäämistä suunnitteleviin kaupunkeihin. Näiden kaupunkien kaukolämmön tuotanto on jo nyt myös päästökaupan ja sieltä tulevien kustannusten piirissä, joten niille suunnattu hiilidioksidivero on perusteeton. Pienille taajamille ja kiinteistökohtaiselle lämmitykselle esitetään samalla varsin maltillisia korotuksia. Turpeelle esitetty verotaso ei noudata lainkaan samoja laskentaperusteita.

Niillä paikkakunnilla, joilla kaukolämmitysyritykset ovat kilpailulainsäädännön kannalta määräävässä markkina-asemassa, kaukolämpöä on tuotettava ja toimitettava edullisimmalla käytettävissä olevalla tavalla. Suunnitellulla veromallilla ohjataan turvetta ja puuta käyttäviä lämpölaitoksia lisäämään entisestään turpeen käyttöä puun kustannuksella, maakaasu-/kivihiilipaikkakuntia lisäämään kivihiiltä ja pieniä taajamia pysymään erillistuotannossa. Samalla verotuksella kannustetaan kaavoituksen hajauttamista ja haja-asumista.

Turvetta tulee käsitellä veromuutoksessa tasapuolisesti muiden voimalaitospolttoaineiden kanssa. Tämä ei huononna turvesähkön kilpailukykyä markkinoilla eikä turpeen asemaa tuontipolttoaineisiin verrattuna, koska vero kohdistuu vain lämmöntuotantoon käytettävään polttoaineeseen. Muutos parantaisi puupolttoaineiden, siis uusiutuvien, kilpailukykyä lämpölaitoksissa, joissa ei edes tarvita lisäinvestointeja. Turpeen oikean tasoisesta, verotuksesta saatavilla tuloilla voidaan alentaa yhteistuotetun (myös turpeella) kaukolämmityksen kaavailtua verorasitusta. Samalla turvataan kaukolämmityksen kilpailukyky, käsitellään polttoaineita ja kaupunkeja tasapuolisesti ja ohjataan tuotantoa uusiutuviin polttoaineisiin.

Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto, ja sen energiatehokkuus ja ympäristömyönteisyys on tunnustettu ja palkittu kansainvälisesti. Kaukolämmitystä ja siihen liitettyä yhteistuotantoa pidetään (IEA) maailmanlaajuisesti suurimpana mahdollisuutena ilmaston muutoksen pysäyttäjä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Euroopan unioni on myös asettanut yhteistuotannon laajentamiselle selkeät tavoitteet. Euroopan unionin alueellinen komitea on myös palkinnut Helsingin Energian kaukolämmityksen ja yhteistuotannon katsoen sen olevan parasta mahdollista saatavilla olevaa teknologiaa ja edistävän ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Edellä olevan perusteella Helsingin kaupunki toteaa, että kaukolämmitykselle ja sen kilpailukyvylle kaavaillut verotukselliset rasitteet esitetyssä muodossa eivät ole hyväksyttävissä.

Kaukolämmitykselle esitetyt verojen korotukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi Etelä-Suomen kaupungeissa yhteistuotettuun kaukolämmitykseen, joka on jo päästökaupan piirissä. Veronkorotusten myötä tulisi näin ollen toteutumaan kaukolämpöön kohdistuva kaksinkertainen kustannusrasitus ja - ohjaus. Lisäksi näiden kaupunkien asuntokiinteistökanta tarvitsee huomattavia investointeja energian käytön tehostamiseen. Tämän suuruiset verojen korotukset ovat luonnollisesti poissa näistä investoinneista.

Vuonna 2013 energia-alan päästökauppa siirtyy EU-tasoiseen päästökauppajärjestelmään, josta myös jäsenvaltiot saavat tuloja, joten tämän kaltaisen veromuutoksen tulee ottaa jo nyt lähitulevaisuus huomioon. Veron kehittelyssä tulee päästöihin perustuvan osan koskea pelkästään päästökaupan ulkopuolisia toimijoita.

Helsingin kaupunki korostaa, että rakennettu suuri ja tuotannoltaan hajautettu monipuolinen kaukolämpöjärjestelmä mahdollistaa nopeimman ja joustavimman polttoaineiden vaihdon ja myös laajat muutokset tuotannossa.

Lämmön tuotantoon ja sen jakeluun liittyy etenkin pääkaupunkiseudulla myös korostetusti huolto- ja toimitusvarmuusnäkökohdat. Verotuksella ei tulisi heikentää kaukolämpöjärjestelmän kilpailukykyä eikä toimintaedellytyksiä. Näin vältyttäisiin kannustamasta irrallisten kiinteistökohtaisten, kaukolämpöön verrattuna energiatehottomien ratkaisujen rakentamista, jotka kuitenkin toimitusvarmuuden turvaamisessa tukeutuvat kaukolämmitykseen. Myös kansantalouden kannalta on arveluttavaa tehdä tehokas, toimiva ja pitkäikäinen infrastruktuuri kilpailukyvyttömäksi.

Helsingin Energia on laajentanut toimintaansa myös kaukojäähdytykseen 2000-luvulla. Edellä esitetyt veronäkemyksemme koskevat myös tätä uutta ekotehokasta energiamuotoa, sillä osa kaukojäähdytystuotannosta perustuu kesäaikana muutoin hyödyntämättä jäävään voimalaitoslämpöön ja suurten lämpöpumppujen yhteiskäyttöön eli niin sanottuun kolmoistuotantoon. Kyse on melko uudesta toiminnasta, joten sitä ei ole otettu huomioon veroluonnoksessa. Ilmaston ja ympäristön kannalta kaukojäähdytys on ylivoimainen. Kaukojäähdytyksen käytön laajeneminen Helsingissä ja myös uusilla paikkakunnilla edellyttää sen huomioon ottamista myös energiaverolainsäädännössä.

Liikenteen osalta esitetty maakaasun verotuksen muuttaminen merkitsisi maakaasua käyttävien bussien liikennöinnin muuttumista kannattamattomaksi. Korvaavaa biopolttoainetta ei ole lyhyellä aikavälillä riittävästi saatavissa, mikä tarkoittaisi maakaasun korvautumista dieselillä. Helsingin kaupungin omistamalla bussiyhtiöllä on 76 maakaasubussia, mikä on noin 15 % yhtiön kalustosta. Verotusta muutettaessa tulee ottaa huomioon tehtyjen kalustoinvestointien hyödyntäminen.

Yhteenveto

- Kuten luonnoksessa on esitetty, tulee polttoaineiden energiaverot jakaa energiasisältöosaan ja hiilidioksidiosaan (kasvihuonekaasuosaan).

- Jos polttoaineen käyttö on päästökaupan piirissä tai polttoaine on päästötöntä (uusiutuvaa) ei sen kuulu maksaa hiilidioksidiveroa. Tällä vältetään päällekkäisten ohjauskeinojen käyttö.

- Kaikkia polttoaineita, myös turvetta, tulee käsitellä samalla tavalla. Turpeelle tästä tuleva rasite koskee vain kaukolämpöä, eli se ei voi vaikuttaa turpeen kilpailukykyyn sähkömarkkinoilla.

- Yhteistuotannon verokerrointa tulee alentaa nykyisestä 0,9 tasosta ainakin tasoon 0,45. Tällä lisätään yhteistuotannon (CHP) kilpailukykyä, rakentamista ja käyttöä.

- Kaukolämmitys ja myös kaukojäähdytys on tuotannollista (teollista) toimintaa, joten niiden käyttämä sähkö kuluu veroluokkaan 2 eikä nykyiseen veroluokkaan 1.

- Esitetyillä toimenpiteillä edistetään pitkäjänteisesti energiatehokkaiden ratkaisuiden ja uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa että kiinteistöjen energian järkevässä käytössä. Samalla kannustetaan siirtymistä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Kaukolämpöjärjestelmää ei kuitenkaan pidä rapauttaa.

- Valtiotalouden kannalta näillä toimenpiteillä saavutetaan esitetyt tavoitteet, kun otetaan huomioon myös kasvavat ALV-tulot. Myös EU -tasoiseen päästökauppajärjestelmään siirtyminen tuo valtiolle tuloja vuodesta 2013 alkaen. Veroteknisesti toimenpiteet on helppoja toteuttaa, ja alueita käsitellään tasapuolisesti.

Pöytäkirjanote valtiovarainministeriölle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITE

Päätöksen perustelut

866 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/18

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 31 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

867 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/19

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 31 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

868 §

VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSESSA

Khs 2010-1259

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti muuttaa ympäristökeskuksen tarkastavan eläinlääkärin viran (vakanssinumero 023134) nimikkeen hygieenikkoeläinlääkäriksi.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

869 §

OIKAISUVAATIMUS SOSIAALI- JA TERVEYSTOINTA JOHTAVAN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ KANTELUA JA KORVAUSVAATIMUSTA KOSKEVASTA PÄÄTÖKSESTÄ

Khs 2010-148

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti esityslistalta ilmenevin perustein jättää kaupunginhallituksen toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta Ritva Siiven oikaisuvaatimuksen sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan 22.4.2010 § 9 tekemästä kantelua ja korvausvaatimusta koskevasta päätöksestä.

Samalla kaupunginhallitus päätti esityslistalta ilmenevin perustein jättää oikaisuvaatimusvaiheessa esitetyt uudet vaatimukset toimivaltaansa kuulumattomina tutkimatta.

Pöytäkirjanote Ritva Siivelle valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta liitteineen sekä pöytäkirjanote terveyskeskukselle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 25 k.
	Liite 2	Liitteet 2-9 (Salassa pidettäviä JulkL 24 § 1 mom. 25 k.) Liitteet 10-11

870 §

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ LAIKSI ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2010-1332

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon:

Sisäasiainministeriön valmistelemassa hallituksen esityksessä esitetään ulkomaalaislakia muutettavaksi niin, että täysi-ikäisen Suomen kansalaisen vanhempi voisi saada tietyissä tapauksissa oleskeluluvan, vaikka hän ei kokonaisuudessaan täyttäisi ulkomaalaislain 50 §:n 2 momentissa asetettuja edellytyksiä. Mainitun säännöksen mukaan jatkuva oleskelulupa myönnetään Suomessa asuvan Suomen kansalaisen muulle omaiselle kuin perheenjäsenelle, jos oleskeluluvan epääminen olisi kohtuutonta sen vuoksi, että 1) asianomaisten on Suomessa tarkoitus jatkaa aikaisemmin viettämäänsä perhe-elämää tai että 2) omainen on täysin riippuvainen Suomessa asuvasta Suomen kansalaisesta. Oleskelulupa voitaisiin jatkossa myöntää myös hakijan perhesuhteista ja elämäntilanteesta tehtävän kokonaisarvioinnin perusteella. Lisäksi edellytettäisiin, että hakijan toimeentulo on turvattu. Tätä edellytystä ei ole asetettu 50 §:n 1 ja 2 momenteissa.

Kaupunginhallitus pitää hallituksen esityksen tavoitetta hyvänä, ja katsoo, että muutosesitystä perustelevat inhimilliset ja yksilölliset ja perhesyyt. Esitetty muutos on kuitenkin osittain vaikeasti tulkittavissa. Lisäksi sen taloudelliset vaikutukset tulevat olemaan merkittävät niissä kunnissa, joihin maahanmuutto keskittyy.

Voimassa olevaa ulkomaalaislain 50 §: 2 momenttia on tulkittu tiukasti. Hallituksen esityksen perusteluilla tulee jo tämän vuoksi olemaan huomattava tulkintoja ohjaava merkitys. Hallituksen esityksen perusteluiden sanamuotoja olisi syytä tarkentaa ja käyttää esimerkiksi laitoshoidon tarpeen sijasta termiä pitkäaikaishoidon tarve (HE s. 14).

Oleskeluluvan saaminen ehdotetun 50 §:n 3 momentin nojalla edellyttää hakijan olevan täysi-ikäisen lapsensa huolenpidon tarpeessa niin, ettei hän enää selviä jokapäiväisestä elämästä yksin. Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan oleskelulupaa ei myönnetä, jos hakija on laitoshoidon tai kokopäiväisen ulkopuolisen avun tarpeessa. Tilanne arvioidaan oleskelulupahakemusta ensimmäistä kertaa myönnettäessä. Hallituksen esityksessä käydään läpi ikääntyvien henkilöiden terveydenhuollosta aiheutuvia kustannuksia, ja todetaan, että merkittävimmät kustannukset Suomeen vakituisesti muuttavan vanhuksen osalta syntyvät terveyden- ja vanhustenhuollon menoista. Esityksessä ei kuitenkaan erikseen käsitellä jatkoluvan myöntämisen terveydellisiä edellytyksiä.

Oleskeluluvan myöntäminen ehdotetun 50 §:n 3 momentin nojalla edellyttää myös, niin kuin edellä todettiin, että hakijan toimeentulo on turvattu. Jos oleskeluluvan hakijalla ei itsellään olisi riittäviä tuloja, niin arvioinnissa voidaan esityksen mukaan ottaa huomioon myös perheenkokoajan tulot. Suuntaa-antava toimeentulotaso olisi sama kuin nykyisin. Tältäkin osin arvio tehdään oleskelulupaa ensimmäisen kerran myönnettäessä. Hallituksen esityksessä ei oteta kantaa siihen, edellyttääkö jatkoluvan myöntäminen vastaavaa toimeentulon tasoa.

Jatkuva oleskelupa myönnetään aluksi määräaikaisena ja edellyttää jatkoluvan hakemista. Ulkomaalaislain 54 §:n 1 momentin mukaan uusi määräaikainen oleskelulupa myönnetään, jos edellytykset, joiden perusteella ulkomaalaiselle myönnettiin edellinen määräaikainen oleskelulupa, ovat edelleen voimassa. Kun vanhemman oleskelulupa on nyt kytketty perheenkokoajan tuloihin, niin hallituksen esityksestä tulisi ilmetä, mikä merkitys toimeentulotasovaatimuksella ja erityisesti perheenkokoajan tuloilla on jatkolupaa harkittaessa. Samaten tulisi käsitellä tilannetta, jossa Suomessa lapsensa luona jo vuoden tai kaksi asunut vanhempi tarvitsee tilapäistä tai pitkäaikaista laitoshoitoa.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että lainsäädäntömme turvaa lakiesityksen tarkoittamille maahanmuuttajille täysivaltaiset ja yhtäläiset oikeuden sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä toimeentulotukeen muiden kunnassa asuvien kanssa. Vaikka oleskelulupaa ensimmäisen kerran myönnettäessä voidaan kiinnittää huomiota perheenkokoajan tuloihin, ei maahanmuuttajavanhemman täysi-ikäisiä lapsia voida velvoittaa huolehtimaan vanhemmistaan kantaväestöstä poikkeavalla tavalla. Perheenkokoajan tosiasialliset mahdollisuudet pitää huolta vanhemmastaan voivat myös ratkaisevasti heiketä esimerkiksi sairauden tai työttömyyden vuoksi.

Ehdotettu uudistus lisännee selvästi myönnettävien oleskelulupien määrää ja sitä kautta sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä. Tähänastiset arviot maahanmuuttajien palvelujen käytöstä viittaavat siihen, että palvelujen käyttö olisi muuta väestöä vähäisempää. Ilmiö voi kuitenkin olla ohimenevä ja johtua osittain palvelujärjestelmän huonosta tuntemisesta.

Maahanmuuttajaväestö keskittyy pääkaupunkiseudulle, ja etenkin Helsinkiin, joten esitetyllä lakimuutoksella on merkittäviä vaikutuksia kaupungin talouteen. Vanhustenhuollon kustannukset muodostavat jo nyt merkittävän osan kunnan taloudesta ja tällä uudistuksella lisätään kustannuspaineita. Kaupunginhallitus pitääkin välttämättömänä, että viimeistään tässä yhteydessä valtion ja kuntien välinen rahoitusvastuun jakautuminen otetaan uuteen tarkasteluun. Muutosehdotuksen toteutuminen edellyttää, että valtio ottaa vastuun muutoksen kustannusvaikutuksista. Lainsäädäntötyössä pitää myös päästä laajempiin kokonaisuuksiin niin, ettei keskeisiä lakeja muutettaisi lyhyin väliajoin, eritahtisesti niin kuin nyt on tapahtunut.

Pöytäkirjanote sisäministeriölle, myös sähköisenä osoitteisiin hare(at)intermin.fi ja maahanmuutto-osasto(at)intermin.fi, sekä talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

871 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 31 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

872 §

VALTUUTETTU MARIA BJÖRNBERG-ENCKELLIN TOIVOMUSPONSI: VATTUNIEMEN JATKOSUUNNITTELU

Khs 2009-2018

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 23.9.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Maria Björnberg-Enckell) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Maria Björnberg-Enckellille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

873 §

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: LIITYNTÄPYSÄKÖINTIPAIKKOJEN LISÄÄMINEN KAUPUNKIRATOJEN ASEMIEN YHTEYTEEN

Khs 2009-2391

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kauko Koskinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

874 §

VALTUUTETTU MARI PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI: TILAKESKUKSEN LASKUTUSKÄYTÄNTÖJEN KEHITTÄMINEN

Khs 2009-2002

Esityslistan asia Kaj/3

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Mari Puoskarille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Esittelijä muutti esitystään siten, että esityslistan liitteen otsikko korjattiin muotoon: ”Valtuutettu Mari Puoskarin toivomusponsi…-päätöshistoria”.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

875 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO OY SIMONLINNA POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1091

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Asunto Oy Simonlinnan poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Asunto Oy Simonlinna pyytää (30.3.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 68 tontille nro 12 (Simonkatu 12).

Hakijan tarkoituksena on, että rakennuksen ensimmäisen kellarikerroksen tilat muutetaan kuntokeskuksen kunto- ja liikuntasalitiloiksi sekä pesu- ja pukuhuonetiloiksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, tila on ollut huonekalumyymälän alakertana ja että tilaan avautuu ikkunat kadulta ja että tila sopii sijainniltaan ja ominaisuuksiltaan hyvin kuntosalitoimintaan. Katutasossa oleva ja kadulle avautuva liiketila toimii asiakaspalvelutilana ja kahvilana sekä keskuksen henkilökunnan työtiloina.

Hakemus ylittää asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden (12 451 k-m²) 1159 k-m²:lla (9,3 %:n ylitys). Rakennus on suojeltu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana merkinnällä sr-2. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen sekä yleiskaavan kävelykeskusta-alueeseen.

Tontilla on voimassa 26.11.1997 vahvistettu asemakaava nro 10519, jossa tontti on merkitty liike-, toimisto- ja asuinrakennusten korttelialueeksi (KA). Tontin rakennusoikeus on 12451 k-m². Rakennus on suojeltu kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaana merkinnällä sr-2.

Tilassa toiminut huonekalumyymälä on muuttanut pois ja tila on tyhjänä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (28.4.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Poikkeamisen erityinen syy on liikekeskustan kehittäminen ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennusvalvontavirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

876 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

rakennuslautakunta

3.8.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

3.8. ja 5.8.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen kello 16.52–17.05 väliseksi ajaksi ennen kaupunginjohtajan asian 11 käsittelyä.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

877 §

ILTAKOULUASIA: VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI - TILANNEKATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA, KAUPUNGIN TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SEKÄ ENNUSTE VUODELLE 2010

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

872 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MARIA

BJÖRNBERG-ENCKELL: DEN FORTSATTA PLANERINGEN AV

HALLONNÄS

Stn 2009-2018

Ärende Kaj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 23.9.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Maria Björnberg-Enckell) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Maria Björnberg-Enckell och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

Tilläggsuppgifter:

Ryöti Miliza, biträdande stadssekreterare, telefon 310 25407

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Ville Ylikahri

Minerva Krohn

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 17.8.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 859-864 ja 869 §:t

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 842-852, 865-867 ja 870-877 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 859 ja 869 §:t Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

			Pöytäkirjan 860-864 §:t

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				859-864 och 869 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				842-852, 865-867 och 870-877 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			859 och 869 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

				860-864 § i protokollet

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.
			Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		9.8.2010 kello 16.00 – 16.52 ja 17.05 – 18.30

Kokouspaikka		Kaupungintalon ravintola

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto		kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto		I varapuheenjohtaja (paitsi 842-osa 845, 856 ja osa 877 §:t)
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha		(paitsi osa 877 §)
	Kantola, Tarja		(paitsi 846 §)
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina		(paitsi 877 §)
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku		(paitsi osa 877 §)
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Ylikahri, Ville
	Kari, Emma		varajäsen
	Männistö, Lasse		varajäsen (paitsi 842-osa 852 §:t)

Muut	Lehtipuu, Otto		kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry		I varapuheenjohtaja (paitsi 877 §)
	Hiltunen, Rakel		II varapuheenjohtaja (paitsi osa 877 §)
	Pajunen, Jussi		kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula		apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula		apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 877 §)
	Penttilä, Hannu		apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio		rahoitusjohtaja
	Summanen, Juha		hallintopäällikkö
	Tähtinen, Kaisu		vs. kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu		henkilöstöjohtaja
	Kari, Tapio		vs. viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina		päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 852-877 §:t)
	Hari, Olli		kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina		kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena		kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja		kaupunginsihteeri

	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri (paitsi osa 847-osa 865 §:t)
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri (paitsi osa 877 §)
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri
	Kolbe, Laura				asiantuntija (osa 877 §)
	Saarnio, Pekka				asiantuntija (osa 877 §)
	Bergholm, Jorma				asiantuntija (osa 877 §)
	Hellström, Sanna				asiantuntija (osa 877 §)
	Hiekkanen, Seija				johtajahammaslääkäri (osa 845 §)
	Lindgren, Marjo				johtava asiantuntija (osa 845 §)
	Toivola, Matti				toimitusjohtaja (osa 877 §)
	Voutilainen, Paavo				sosiaalijohtaja (osa 877 §)
	Saxholm, Tuula				talousarviopäällikkö (osa 877 §)


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	842-843,	844,		852-866, 877,
		Sauri				867,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri				868,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		845,		869,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen				870-871,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		846-851,		872-876,