783 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Hakola) ja Ylikahrin (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

784 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

785 §

VALTUUTETTU JOHANNA SUMUVUOREN TOIVOMUSPONSI KIERTÄVÄN ONGELMAJÄTEKERÄYKSEN JÄRJESTÄMISEKSI VÄHINTÄÄN KAHDESTI VUODESSA

Khs 2009-2013

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 23.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Johanna Sumuvuori) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Johanna Sumuvuorelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

786 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN VIIPURIN REAALIKOULU OY:LLE

Khs 2010-763

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää Viipurin Reaalikoulu Oy:lle 320 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 Maunulan yhteiskoulun ja Helsingin matematiikkalukion peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

787 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN STIFTELSEN FÖR SVENSKA TEATERN I HELSINGFORS -NIMISELLE SÄÄTIÖLLE

Khs 2010-1194

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors –nimiselle säätiölle 2 500 000 euron suuruisen lainan Svenska Teaternin peruskorjauksen rahoittamiseen ilman vakuutta talousarvion tililtä 9 01 02 20 seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin 10 vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan erityisehto: Lainanhoitokustannukset otetaan huomioon vuosittain teatterille myönnettävässä avustuksessa.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote hakijalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

788 §

TYÖLLISYYDENHOIDON MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN

Khs 2010-18

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITE

Päätöksen perustelut

789 §

RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALOLLE

Khs 2010-563

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin
Musiikkitalon osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus
3 103 200 euroa saadaan maksaa vuoden 2010 talousarvion kohdalta
8 22 07 Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle,
Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen
varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

790 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HELSINGFORS SEGELSÄLLSKAP R.F:LLE

Khs 2010-615

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti myöntää Helsingfors Segelsällskap r.f:lle 11 300 euron suuruisen lainan urheilu- ja ulkoilulaitosrahastosta ponttonilaitureiden rakentamista varten seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on maksettava takaisin tasalyhennyksin neljän vuoden kuluessa.

Lainan korko: Lainasta maksettava korko on peruskoron suuruinen.

Lainan vakuus: Lainansaaja panttaa lainan vakuudeksi tontin vuokraoikeuteen ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja tai muun talous- ja suunnittelukeskuksen hyväksymän vakuuden.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia yleisiä laina- ja panttausehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote hakijalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

791 §

RUOKAKULTTUURIN KEHITTÄMISVALINTOJA SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUS

Khs 2010-144

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITE

Päätöksen perustelut

792 §

VALTUUSTORYHMIEN TOIMINNAN TUKEMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

Khs 2010-1211

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti muuttaa päätöstään (25.6.2007, § 945) valtuustoryhmien toiminnan tukemista koskevien periaatteiden hyväksymisestä liitteen 2 mukaisesti.

Pöytäkirjanote periaatteineen valtuustoryhmille ja hallintokeskukselle (Helena Puusaari).

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

LIITE

Päätöksen perustelut

793 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 16.6.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 16.6.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa

- lauta- ja johtokuntia kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti jatkamaan palveluverkkojen kehittämistä siten, että valtuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteet saavutetaan ja budjettiraamin mukaisia menoja ei ylitetä

- opetuslautakuntaa suunnittelemaan ja kehittämään kouluverkkoa niin, että tilojen ylikapasiteettia puretaan, ja että tässä tarkastelussa otetaan huomioon kaikki kaupungissa sijaitsevat koulut

- sosiaali- ja terveyslautakuntaa valmistelemaan palveluverkon suunnitelmat siten, että tilojen käyttöä tehostetaan

- kulttuuri- ja kirjastolautakuntaa valmistelemaan kirjastoverkon kehittämissuunnitelmat niin, että lähikirjastojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva

- nuorisolautakuntaa, liikuntalautakuntaa ja suomenkielisen työväenopiston johtokuntaa valmistelemaan palveluverkon kehittämissuunnitelmat niin, että käytössä olevien tilojen neliömäärä asukasta kohti ei kasva

- talous- ja suunnittelukeskusta laatimaan selvityksen alueellisten vaikutusten tarkastelusta, sekä laatimaan tilavuokratarkastelun suhteessa palveluverkkoon, erityisesti asukkaiden ja kansalaisjärjestöjen osalta

- keskushallinnon virastoja toteuttamaan käytössään olevien toimistotilojen tehostamistoimenpiteet

- talous- ja suunnittelukeskusta ja kiinteistövirastoa yhteistyössä palveluhallintokuntien kanssa käynnistämään palveluverkon monihallintokuntaisen suunnittelun pilotoinnin opetuslautakunnan esittämillä selvitysalueilla tavoitteena tilojen käytön tehostaminen.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Toivomusponsi 1 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponnet 2 ja 3 sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa opetusvirastoa yhdessä sosiaaliviraston, henkilöstökeskuksen, hallintokeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa valmistelemaan esityksen henkilösiirroista ja tarvittavista muista resurssisiirroista ruotsinkielisen päivähoidon siirtyessä sosiaalivirastosta opetusvirastoon.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, henkilöstökeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Toivomusponsi kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

5 Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

6 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa ja liikuntavirastoa toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

17 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

18, 19 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle ja sen suomenkieliselle jaostolle.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

9–12 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

13 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja asuntolautakunnalle.

14 Kaupunginhallitus päätti varata kaupunginvaltuuston päätöksessä sanotut Myllypuron tontit 45565/4, 45566/1, 45568/1 ja Suutarilan tontin 40044/8 rakennuttajakonsulttina toimivalle Notocom Oy:lle 31.12.2010 saakka rakennuttajakonsulttivetoista, vapaarahoitteista ryhmärakentamista varten ilman Hitas-ehtoja sekä ehdolla, että varauksensaaja vastaa tonttien toteuttamisesta noudattaen soveltuvin osin kiinteistölautakunnan 26.6.2007 päättämiä Suutarilan Riddarsbyn ryhmärakentamishankkeen toteutusperiaatteita.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

15 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

16 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle ja rakennusvirastolle.

20, 21 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

794 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/12

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 24 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 18.6.2010

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu 18.6.2010

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

795 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/13

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 24 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

796 §

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE TRAMEL OY:N YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2010-938

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Tramel Oy:n sähkö- ja elektroniikkalaitteiden ym. käsittely- ja vastaanottotoimintaa koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Dnro ESAVI/262/04.08/2010):

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 25.5.2010 kaupungin ympäristön- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Hanke sijoittuu Heikinlaakson teollisuusalueen pohjoisosaan. Sienitien pohjoisosassa, jonne hanke sijoittuu, on alueen erityispiirteenä teollisuus- ja asuintonttien sijoittuminen hyvin lähelle toisiaan kadun eri puolille. Kaupunginhallitus katsoo, että raskasta ajoneuvoliikennettä tontille ei viereisen pientaloasutuksen vuoksi tulisi ohjata Sienitien puolelta, vaan keskittää kyseinen liikenne nykyisen tilanteen mukaisesti Korvasienentien puolelle.

Kaupunginhallitus puoltaa Tramel Oy:n ympäristölupahakemuksen hyväksymistä.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

797 §

14.6.2010 pöydälle pantu asia

SOTAINVALIDIEN KESÄMAJA-ALUEEN MAANVUOKRASOPIMUSTEN UUSIMINEN/KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTETTU YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 9.3.2010 § 137

Khs 2010-552

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti kumota yleisten töiden lautakunnan päätöksen 9.3.2010 § 137 sotainvalidien kesämaja-alueiden maanvuokrasopimuksen uusimisesta sekä palauttaa asian rakennusvirastoon uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäviksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotus muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättänee kumota yleisten töiden lautakunnan päätöksen 9.3.2010 § 137 sotainvalidien kesämaja-alueiden maanvuokrasopimuksen uusimisesta sekä palauttaa asian rakennusvirastoon uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäviksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

798 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 24 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Palmia-liikelaitoksen johtokunta	17.6.2010
yleisten töiden lautakunta	15.6.2010
ympäristölautakunta	15.6.2010

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

799 §

SELVITYS SOSIAALIASIAMIESTEN TOIMINNASTA VUODELTA 2009

Khs 2010-708

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsingin sosiaaliasiamiesten selvityksen toiminnastaan vuodelta 2009.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle ja sosiaaliasiamiehille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

800 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 24 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

terveyslautakunta

15.6.2010

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

801 §

PAIKALLISTEN SOPIMUSTEN JATKAMINEN

Khs 2010-1192

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti jatkaa alla lueteltujen, kaupunginhallituksen aikaisemmin määräaikaisina hyväksymien paikallisten sopimusten voimassaoloaikaa toistaiseksi.

Suun terveydenhuollon (aikaisemmin hammashuollon) hoitohenkilökunnalle ja muulle henkilökunnalle jononpurkutyöstä maksettavat korvaukset (Khs 12.5.2008, 712 §).

Hammashuollon jononpurusta hammaslääkäreille maksettavat korvaukset (Khs 5.5.2008, 671 §).

Kaupunginsairaalan (aikaisemmin akuuttisairaalan) jononpurkamisesta hoitohenkilökunnalle ja muulle henkilökunnalle maksettavat korvaukset (Khs 23.6.2008, 928 §).

Terveyskeskuksen pientraumapäivystyksessä työskentelevän terveyskeskus- tai sairaalalääkärin päivystyskorvaus (Khs 8.12.2008, 1485 §).

Paikallinen sopimus työterveyskeskuksen iltavastaanotolla maksettavista palkoista (Khs 18.5.2009, 643 §).

Terveyskeskuslääkärien korotettuja käynti- ja toimenpidepalkkioita koskeva paikallinen sopimus (Khs 3.12.2007, 1550 §), ns. hoitamaton väestövastuualue.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi valtuuttaa henkilöstöjohtajan jatkossa tarkistamaan paikallisten sopimusten korvauksia tarpeen mukaan, kuitenkin enintään virka- ja työehtosopimusten yleiskorotusten mukaisesti.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle, työterveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420

LIITE

Päätöksen perustelut

802 §

TUPLAVUOROKORVAUKSEN MAKSAMINEN 1.2.2010 LUKIEN SOSIAALIVIRASTOSSA JA TERVEYSKESKUKSESSA

Khs 2010-1191

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä ns. tuplavuorokorvausta koskevan ohjeen, joka on voimassa toistaiseksi.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi valtuuttaa henkilöstöjohtajan jatkossa tarkistamaan tuplavuorokorvauksen suuruutta tarpeen mukaan, kuitenkin enintään virka- ja työehtosopimusten yleiskorotusten mukaisesti.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420

LIITE

Päätöksen perustelut

803 §

LAUSUNTO EHDOTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

Khs 2010-1096

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon:

Tiivistelmä kaupunginhallituksen lausunnosta

Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki kotoutumisen edistämiseksi. Kotoutumista koskevaa sääntelyä selkiytettäisiin säätämällä kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta eri laeissa. Lain soveltamisalaa laajennettaisiin koskemaan kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovellettaisiin myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelulupakortti ulkomaalaislain mukaisesti.

Ehdotettu laki ja myöhemmin eduskunnan käsittelyyn tuleva turvapaikanhakijoiden vastaanottoa koskeva laki tulisivat voimaan samanaikaisesti. Lain valmistelu- ja lausuntovaiheessa olisi tarkoituksenmukaista, että molempien lakien sisällöt olisivat tarkasteltavissa yhtäaikaisesti.

Kaupunginhallitus katsoo, että soveltamisalan laajennus on kannatettava asia. Lakiesitys on kuitenkin valmisteltu hyvin nopealla aikataululla, minkä vuoksi lakiesitykseen sisältyy lukuisia epätarkkuuksia ja esityksen taloudellisista vaikutuksista ei voida saada tarkkaa käsitystä.

Hallituksen esitys asettaa kunnille erittäin laajat velvoitteet järjestää lain tarkoittamille maahanmuuttajille tarpeiden mukaiset kotouttamistoimet. Kuntien velvoitteita lisäävien uudistusten toteuttamiseen tulee ohjata todellisia kustannuksia vastaava rahoitus. Lisäresurssitarve on huomioitava valtionosuuksissa ja korvauksissa valtion budjetissa, sekä kuntien ja valtion välisissä kustannusten jakaantumisessa. Ilman riittävää rahoitusta ja resurssointia lain tavoitteet ovat epärealistisia.

Uusi lakiehdotus lisää ristiriitaisia tulkintoja esimerkiksi toimeentulotukilain suhteen. EU-kansalaisten osalta tulisi selventää kotoutumislakia, ulkomaalaislakia, toimeentulotukilakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, näiden lakien suhdetta toisiinsa sekä suhdetta perustuslaillisiin oikeuksiin.

Lakiesityksen tavoitteena on kotoutumista koskevan sääntelyn selkiyttäminen, viranomaisten nykyistä selkeämpi ja yksityiskohtaisempi työnjako sekä maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimenpiteistä säätäminen niin, että ne muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden.

Lakiesityksen pykälissä ja yksityiskohtaisissa perusteluissa viranomaisten velvollisuudet ja eri tahojen välinen työnjako jäävät kuitenkin useissa kohdissa epäselviksi.

Pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saavien kuntaan osoittamista kuvataan hallituksen esityksessä. Lakiesityksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviranomaiset (ELY) sopivat kunnan kanssa pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden osoittamisesta kuntaan ja kotoutumisen edistämisestä ja kunta laatii vastaavasti monivuotisen suunnitelman osana kotouttamisohjelmaa. Laissa kuvattu suunnitelmallisuus ei kuitenkaan vastaa todellisuutta Helsingissä, koska oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat muuttavat laajalti vastaanottokeskuksista omaehtoisesti suoraan Helsinkiin. Tämä tulee huomioida kuntien ja valtion välisessä kustannusten jaossa.

Kaupunginhallitus pitää myös välttämättömänä, että kotoutumislain ja rekisteröintiä koskevien säännösten suhdetta selkeytetään. Kotikuntaoikeuden epäämisestä huolimatta perustuslaki, sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki velvoittavat kunnan tarjoamaan tietyt palvelut.

Lakiesitys sisältää ehdotuksia maahanmuuttajille laadittujen erilaisten suunnitelmien yhteensovittamisesta ja viranomaisten välisestä tietojen siirrosta. Niiden suhdetta salassapitosäädöksiin tulee myös tarkentaa.

Lakiehdotuksessa säädettäisiin lisäksi Osallisena Suomessa –kokeilusta. Valtaosin säätiöiden rahoittama, noin kymmeneen kuntaan kohdistuva ja noin kolme vuotta kestävä projekti ei lakiin sisällytettynä palvele lakiesityksen tavoitetta säätää kotoutumisesta ja maahanmuuttajien osallisuuden edistämisestä selkeästi ja johdonmukaisesti. Kaupunginhallitus ei pidä tarkoituksenmukaisena, että kolmevuotisesta kokeilusta säädettäisiin laintasoisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että onnistunut kotouttaminen edellyttää vastuuministeriöiden hyvää yhteistyötä ja toiminnan onnistunutta koordinointia. Työ- ja elinkeinoministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön ja ympäristöministeriön tulee kantaa aiempaa vahvemmin oman hallinnonalansa vastuu kotouttamisesta sekä talousarvioesityksiä että linjauksia valmisteltaessa.

Yksityiskohtaiset perustelut

Soveltamisala (2 §)

Lakiehdotuksessa lain soveltamisalaa esitetään laajennettavaksi koskemaan kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia, joilla on ulkomaalaislaissa (301/2004) tarkoitettu voimassaoleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovellettaisiin myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelulupakortti ulkomaalaislain mukaisesti. Soveltamisala koskisi siten kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia, mukaan lukien työperusteisesti maahan muuttavat ja heidän perheenjäsenensä. Soveltamisala koskisi siten myös EU:n ja Pohjoismaiden kansalaisia sekä heidän perheenjäseniään.

Eduskunnalle vuonna 2008 annetussa selonteossa vielä katsottiin, että nykyistä soveltamisalaa laajennetaan koskemaan maahantulon perusteesta riippumatta vain niitä henkilöitä, joiden oleskelun Suomessa arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Tuolloin katsottiin, että soveltamisalan laajentaminen ei koske sellaisia selvästi tilapäisesti Suomeen muuttavia ulkomaalaisia, joiden esim. työnteko kestäisi työn kausi- tai projektiluonteisuuden vuoksi vain joitakin viikkoja, kuukausia tai enintään yhden vuoden.

Soveltamisalan laajentamisen perusteeksi on esitetty se, että nykyisen lain mukaan yksilöllisten kotouttamistoimenpiteiden piiriin voi päästä vain pieni osa maahanmuuttajista, lähinnä työttömät maahanmuuttajat.

Uuden lain voimaan tullessa kaikilla maahanmuuttajilla olisi pääsääntöisesti oikeus paitsi suomalaisesta yhteiskunnasta annettavaan perustietoon myös pyynnöstä tehtyyn alkukartoitukseen yhden vuoden kuluessa oleskeluluvan myöntämisestä, oleskeluoikeuden rekisteröinnistä tai oleskelulupakortin myöntämisestä.

Hallituksen esityksessä esitetään arvio siitä, että noin 20 000 oleskeluluvan saaneista alkukartoituksen tarpeessa olisi noin 2 000 maahanmuuttajaa, jotka eivät nykyjärjestelmän mukaisesti ohjaudu kotoutumissuunnitteluun tai joiden kotoutumissuunnitelman pohjaksi ei tehdä riittävää kartoitusta. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mihin arvio perustuu. Soveltamisalan laajentamista koskevan perustelun yhteydessä esitetään, että vuositasolla noin 2 000 alkukartoituksen tekemisestä aiheutuisi noin 1 milj. euron suuruiset kustannukset. Kuitenkin lakiesityksen taloudellisia lisäresurssointia koskevissa perusteluissa sanotaan, että kotouttamislain soveltamisalan laajentaminen edellyttää huomattavia lisäresursseja (hallituksen esitys s. 32).

Hallituksen esityksessä todetaan, että kotouttamisen ongelmana on pidetty monin paikoin koordinaation ja voimavarojen puuttumista ja että etenkin kotouttamissuunnitelmien laatimisen nopeuttamiseen tarvitaan lainsäädännöllisten toimenpiteiden lisäksi lisää henkilöresursseja työvoima- ja elinkeinotoimistoihin sekä kuntiin. Esitetyillä lainsäädännöllisillä toimenpiteillä ei näyttäisi olevan vaikutusta kotoutumissuunnitelmien laatimisen nopeutumiseen ja, kuten hallituksen esityksessä tuodaankin esille, keskeisin viivästyminen nykyiseen lakiin nähden tapahtuu nimenomaan kotoutumissuunnitelman laatimisen jälkeisessä kotoutumiskoulutukseen odottamisen vaiheessa. Voimavaroja puuttuu siten jo nykyisellään niin henkilöresursseina kuin koulutuspaikkoina eikä soveltamisalan laajennus sitä helpota. Koulutusresurssien korjaaminen on pieni asia valtion budjetin mittakaavassa, mutta riittämättömän koulutustarjonnan pitkäaikaiset kustannusvaikutukset ovat huomattavia. Myös eduskunta on kiinnittänyt huomiota kotouttamisen rahoituksen riittämättömyyteen. (HaVM 8/2009 vp, EK 16/2009 vp).

Hallituksen esitys asettaa kunnille erittäin laajat velvoitteet järjestää lain tarkoittamille maahanmuuttajille tarpeiden mukaiset kotouttamistoimet. Kaupunginhallitus pitää välttämättömänä, että lainsäätämisen yhteydessä resurssit mitoitetaan realistisesti.

Uusi lakiesitys velvoittaa kunnan viranomaisia aktiivisesti edistämään myös EU-kansalaisten kotoutumista. Toisaalta ulkomaalaislaissa todetaan, että EU-kansalaisilla on oikeus oleskella maassa kolme kuukautta työnhakijana ja yli kolme kuukautta, mikäli heillä on itseään ja perheenjäseniään varten riittävät varat tai tarvittaessa sairausvakuutus niin, että he eivät turvautumalla toistuvasti toimeentulotuesta annetusta laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai siihen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla vastaavalla tavalla oleskelunsa aikana muodostu rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle. EU-kansalaisella ei ulkomaalaislain mukaan olisi enää maassa oleskelun oikeutta, jos hän toistuvasti turvautuu toimeentulotukeen. Sosiaaliviranomaisen toiminnan kannalta tilanne on jo nykyisin riittävän ristiriitainen ottaen huomioon toimeentulotukilain suhde perustuslain tarkoittamiin oikeuksiin, ulkomaalaislain edellä mainittuihin säännöksiin ja sosiaaliviranomaisten tiukkoihin salassapitosäännöksiin.

Uusi lakiehdotus lisää edelleen ristiriitaisia tulkintoja toimeentulotukilain suhteen. EU-kansalaisten osalta tulisi selventää kotoutumislakia, ulkomaalaislakia, toimeentulotukilakia, sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annettua lakia, näiden lakien suhdetta toisiinsa sekä suhdetta perustuslaillisiin oikeuksiin.

Maahanmuuttajan kotoutumista edistävät toimenpiteet

Alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma (9 § – 18 §)

Maahanmuuttajan kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi kotoutumislaissa säädettäisiin kotoutumisen alkuvaiheen palveluista, jotka sisältävät perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta, tehostetun ohjaus- ja neuvontavelvollisuuden sekä alkukartoituksen.

Maahanmuuttajille annettaisiin tietoa hänen oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan yhteiskunnassa ja työelämässä sekä muista yhteiskunnan perusasioista. Lisäksi maahanmuuttajalle annetaan tietoa palvelujärjestelmästä ja kotoutumislain mukaisista kotoutumista edistävistä toimenpiteistä ja palveluista. Perustieto annetaan kaikille Suomeen muuttaville oleskeluluvan tiedoksiannon, oleskeluoikeuden rekisteröinnin, määräaikaisen oleskelukortin myöntämisen tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä.

Kaupunginhallitus toteaa, että aineistoa valmisteltaessa tulee tehdä tiivistä yhteistyötä muiden perustietoa jo jakavien tahojen, kuten maahanmuuttajien Infopankin kanssa. Pelkästään kirjalliseen materiaaliin pohjautuva tiedotus ei kuitenkaan takaa etenkään haavoittuviin ryhmiin kuuluvien maahanmuuttajien kuten luku- ja kirjoitustaidottomien tiedonsaantia.

Lakiehdotuksen 10 § koskee maahanmuuttajan alkukartoituksen järjestämistä ja sen 4 momentti velvoittaa alkukartoituksen tehneen viranomaisen huolehtimaan siitä, että alkukartoituksen tiedot siirtyvät sille viranomaiselle, jonka asiakkaaksi maahanmuuttaja alkukartoituksen jälkeen ohjataan.

Kaupunginhallitus toteaa, että säännökseen tulee lisätä ilmaus ”salassapitosäännösten estämättä”, mikäli tarkoituksena ei ole, että tietojen luovutus jää riippumaan siitä, saadaanko asiakkaalta suostumus tietojen luovuttamiseen. Sosiaalitoimella olevat asiakastiedot ovat sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 14 §:n perusteella aina salassa pidettäviä ja kyseessä olisi luonteeltaan oma-aloitteinen salassa pidettävien asiakastietojen luovuttaminen toiselle viranomaiselle. Lakiehdotuksen 55 §:ssä on säännökset tietojen saamisesta salassapitosäännösten estämättä ehdotetussa laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi. Nämä koskevat tietojen saamista pyynnöstä. Koska sosiaalihuollon asiakaslaissa on säädetty tyhjentävästi sosiaalihuollon asiakkaan tietojen oma-aloitteisesta luovuttamisesta (17-18 §), tulisi nyt puheena olevaan säännökseen lisätä em. ilmaus.

Esityksen mukaan kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto käynnistävät alkukartoituksen tekemisen kahden kuukauden kuluessa siitä, kun maahanmuuttaja on sitä pyytänyt.

Hallituksen esityksessä ei kuitenkaan mainita niitä perusteita, joilla määräytyy, onko maahanmuuttaja kunnan vai työ- ja elinkeinotoimiston asiakas. Perusteluissa todetaan, että kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto voisivat järjestää alkukartoituksen itse, ostopalveluna tai sopia yhdessä sen järjestämisestä paikallistasolla. Kotoutumissuunnitelman lakiesitys edellyttää tehtäväksi kunnan ja työ- ja elinkeinotoimiston toimesta.

Alkukartoitusten ja kotoutumissuunnitelmien laatimiseen osallistuvaa kunnan vastuuviranomaista ei ole lakitekstissä eikä perusteluosassa määritelty. Perusteluosassa todetaan alkukartoituksesta, että kunnan tulisi määritellä alkukartoituksesta vastaava taho kunnan kotouttamisohjelmassa, ja 31 §:n 1 momentin kolmannessa kohdassa määritellään kunnan kotouttamisohjelman sisällöksi tieto kotouttamisen yhteensovittamisesta vastaavasta kunnan viranomaisesta sekä eri toimenpiteistä vastaavista tahoista. Alkukartoituksen osalta on perusteluosassa lisäksi annettu vaihtoehtoisia ratkaisuja.

Lakiehdotuksen 12 §:n mukaan maahanmuuttajalla olisi jatkossa oikeus kotoutumissuunnitelmaan, jos hänen katsottaisiin alkukartoituksen perusteella tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi. Oikeus kotoutumissuunnitelmaan olisi kuitenkin aina myös Suomessa asuvalla maahanmuuttajalla, joka on työtön ja rekisteröity työnhakijaksi julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 5 §:n mukaisesti tai joka saa toimeentulotuesta annetun lain mukaista toimeentulotukea.

Kaupunginhallitus toteaa, että lakiehdotuksessa ei kuitenkaan määritellä sitä, milloin henkilön alkukartoituksen perusteella voidaan katsoa tarvitsevan suunnitelmaa kotoutumisen edistämiseksi, jolloin tulkintamahdollisuus jää alkukartoitusta tekeville viranomaisille. Koska alkukartoituksen perusteella on mahdollisuus saada oikeus kotoutumissuunnitelmaan myös silloin kun maahanmuuttaja ei ole työtön tai toimeentulotukea saava, ei kartoituksen perusteiden selkiintymättömyys ole merkityksetön puute. Alkukartoituksessa tehdyn tarvearvioinnin tasapuolisuuden merkitys korostuu etenkin, jos kotoutumissuunnitelmiin oikeutetut maahanmuuttajat tulevat ensisijaisesti valituiksi järjestettäviin koulutuksiin tms.

Kaupunginhallitus katsoo tarpeelliseksi lisätä hallituksen esitykseen esimerkkejä siitä, milloin oikeus kotoutumissuunnitelmaan syntyy ja milloin ei. Päätöksenteon muodollisista kriteereistä olisi tarpeen myös säännellä laissa ja alkukartoituksesta tehtyyn päätökseen tulisi voida hakea muutosta.

Alkukartoituksen vaikuttavuus maahanmuuttajan kotoutumista edistävänä irrallisena toimenpiteenä jää esityksessä hahmottumatta ja on sen lisäksi oikeusvaikutuksiltaan epäselvä. Koska maahanmuuttajalla ei kotoutumissuunnitelmaan perustuen ole kuitenkaan subjektiivista oikeutta toimenpiteisiin tai palveluihin, jää niin alkukartoituksen kuin kotoutumissuunnitelman vaikuttavuus maahanmuuttajan kotoutumisen edistämisessä kyseenalaiseksi ilman jatkotoimenpiteitä.

Lisäksi kaupunginhallitus kiinnittää huomiota siihen, että sosiaalitoimessa palveluohjaus on työmenetelmä, jolla kootaan palvelut asiakkaan tueksi ja lievennetään palvelujärjestelmän hajanaisuuden haittoja. Mikäli aidosti halutaan pyrkiä maahanmuuttajien kotoutumisen edistämiseen, tulisi sosiaalityö ja siihen liittyvä palveluohjaus tunnustaa yhdeksi keskeiseksi toimenpiteeksi kotoutumisen edistämisessä ja se tulisi riittävästi resurssoida valtion rahoituksessa.

Alaikäisille laadittavaa kotoutumissuunnitelmaa perustellaan yläasteikäisenä tai vanhempana Suomeen muuttaneiden, heikon tai vähäisen koulutaustan omaavien nuorten tilanteella.

Kaupunginhallitus katsoo, että on kannatettavaa, että alaikäisen kotouttamissuunnitelma on otettu esityksessä esiin. On kannatettavaa, että haasteelliset ryhmät, kuten yläasteikäisenä tai vanhempana maahan muuttaneet heikon tai vähäisen koulutustaustan omaavat nuoret, on nostettu esille. Helsingin kaupungin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma, jossa heidät myös huomioidaan, on linjassa sen kanssa. Helsingissä erityisesti peruskoulun päättäneille, nivelvaiheessa oleville 15-17 –vuotiaille tulisi laatia yksilöllinen kotouttamissuunnitelma, jotta he pääsisivät jatkossa tehokkaammin koulutuksen piiriin ja myöhemmin työelämään. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan on hyvä, että tarvittaessa laaditaan perheen kotouttamissuunnitelma, ja että yksin maahan tuleville alaikäisille turvapaikanhakijoille suunnattaisiin perheryhmäkodin palveluja. Lisäksi opetusministeriön johdolla on löydettävä valtakunnallinen ratkaisu niiden oppivelvollisuusiän loppuvaiheessa maahan tulleiden tai muuten jatkokoulutusvalmiudet omaavien maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanteeseen, joiden valmiudet eivät riitä toiseen asteen opintoihin suoraan perusopintojen jälkeen.

Esityksen perusteluosassa todetaan, että kotoutumissuunnitelmien vaikuttavuus voidaan varmistaa ainoastaan kohdentamalla voimavaroja niissä määriteltyjen toimenpiteiden toimeenpanoon. Panostus alkuvaiheen tiedottamiseen, yksilölliseen alkukartoitukseen ja siihen sisältyvään arviointiin sekä kotoutumissuunnitteluun edellyttää, että kotoutumista tukevia toimenpiteitä järjestetään tarvetta vastaavasti.

Kotoutumiskoulutus (20 § – 21 §)

Kaupunginhallitus katsoo, että on myönteistä, että kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä säädettäisiin uudessa laissa nykyistä tarkemmin ja määriteltäisiin kotoutumiskoulutuksen sisällöt Opetushallituksen suositusten mukaisten opetussuunnitelmien mukaan.

Omaehtoinen opiskelu (22 § – 24 §)

Työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on tärkein yksittäinen kotouttamispolitiikan väline. Kotouttamiskoulutuksen riittämättömyys näkyy myös siinä, että ns. rinnasteisen koulutuksen osuus pääkaupunkiseudun kaikesta kotouttamiskoulutuksesta on lähes 40 % kaikesta pääkaupunkiseuduin kotouttamiskoulutuksesta. Rinnasteisen koulutuksen osuuden kasvua selittää lähinnä työvoimapoliittisen kotoutumiskoulutuksen riittämättömyys. Rinnasteisen koulutuksen järjestämisen kustannuksista vastaa valtion sijaan koulutuksen järjestäjätaho, kunnan vapaa sivistystyö. Kaupunginhallitus toteaa, että työvoimapoliittinen kotoutumiskoulutus on tärkein yksittäinen kotouttamispolitiikan väline. Sen rahoitus loppui pääkaupunkiseudun työ- ja elinkeinotoimistoissa vuonna 2009 kesken loppukesän tai alkusyksyn aikana.

Kunnan kotouttamisohjelman sisältö (31 §)

Lakiesityksessä ehdotetaan, että kunnan kotouttamisohjelmiin tulisi sisällyttää monivuotiset suunnitelman pakolaisen ja kansainvälisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden kotoutumisesta.

Kaupunginhallitus toteaa, että yksityiskohtaisten monivuotisten suunnitelmien laatiminen ja niihin velvoittaminen laintasoisesti on haasteellista.

Maahanmuuttajien perheryhmäkoti (32 §)

Kaupunginhallitus esittää tarkennettavaksi 32 §:n 1 momenttia seuraavasti: ”Maahanmuuttajien perheryhmäkoti on tarkoitettu pakolaisille tai kansainvälistä suojelua saaneille, jotka ovat saapuneet yksin alaikäisinä, ovat Suomessa vailla huoltajaa, ja ovat hakeneet Suomessa turvapaikkaa”.

Pakolaiset ja kansainvälistä suojelua saaneiden kuntaan osoittaminen

ja valtion korvaukset (40 § – 43 §)

Lakiesityksen mukaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sopii kunnan kanssa pakolaisten ja kansainvälistä suojelua saaneiden osoittamisesta kuntaan ja kotoutumisen edistämisestä ja kunta laatii vastaavasti monivuotisen suunnitelman osana kotouttamisohjelmaa.

Tosiasiallisesti pakolaisten muuttoliike on siinä määrin ennakoimatonta erityisesti Helsingissä, että edellä mainittu suunnitelmallisuus ei toteudu. Kaupunki ei pysty laatimaan realistista suunnitelmaa tilanteessa, jossa Helsinkiin muuttaa merkittävässä määrin omatoimisesti toisesta kunnasta kotipaikan saaneita kotoutumisvaiheessa olevia pakolaisia. Lisäksi oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat hakeutuvat vastaanottokeskuksista omatoimisesti Helsinkiin jopa poste restante –osoitteeseen kirjautuen, koska eri maistraattien kotikuntaoikeuden myöntämisperusteet ovat erilaisia eri puolella Suomea. Myös ne oleskeluluvan saaneet turvapaikanhakijat, joille maistraatti ei ole myöntänyt henkilötunnusta eikä kotikuntaoikeutta, hakeutuvat kunnan palvelujen piiriin. Kotikuntaoikeuden epäämisestä huolimatta perustuslaki, sosiaalihuoltolaki ja toimeentulotukilaki velvoittavat kunnan tarjoamaan tietyt palvelut.

Kaupunginhallitus pitää välttämättömänä, että kotoutumislain ja rekisteröintiä koskevien säännösten suhdetta selkeytetään ja valtion tulee joka tapauksessa korvata kunnalle kustannukset, jotka aiheutuvat palvelujen antamisesta kunnassa vakinaisesti ilman väestötietojärjestelmän kotikuntamerkintää oleskeleville pakolaisille. Heidän osaltaan tulee lisäksi määrittää, mistä alkaen kotoutumisajan lasketaan alkavan.

Kaupunginhallitus katsoo, että valtion tulisi korvata kunnalle kustannukset myös siinä tapauksessa kun maahanmuuttajan kotoutumissuunnitelman aikaa pidennetään.

Osallisena Suomessa- kokeilu (57 § – 73 §)

Laissa säädettäisiin myös Osallisena Suomessa –kokeilusta. Kokeilun tarkoituksena olisi kokeilla maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen henkilöpiirin laajentamista sekä uusia tapoja hankkia ja järjestää kotoutumiskoulutusta. Lisäksi tarkoituksena olisi tehostaa kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuutta kokeilemalla uusia asiakaslähtöisiä koulutussisältöjä. Kokeilu toteutettaisiin vuosina 2010–2013. Kokeilun rahoittavat sisäasiainministeriö, opetusministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö ja Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden, ja sen kustannusten on arvioitu olevan vuosina 2010–2013 kokonaisuudessaan noin 9-10 miljoonaa euroa. Kokeilua toteutettaisiin noin kymmenessä kunnassa ja kokeiluun osallistuisi noin 400 maahanmuuttajaa.

Kaupunginhallitus pitää kokeilua kannatettavana, mutta ei pidä tarkoituksenmukaisena, että kolmevuotisesta hankeluontoisesta kokeilusta säädettäisiin laintasoisesti.

Pöytäkirjanote sisäasiainministeriölle (hare(at)intermin.fi) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle, liikuntavirastolle, suomenkieliselle työväenopistolle, ruotsinkieliselle työväenopistolle, kiinteistövirastolle, kulttuurikeskukselle ja nuorisoasiainkeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 13

804 §

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYKSESTÄ ULKOMAALAISLAIN MUUTTAMISEKSI KOSKIEN INKERINSUOMALAISTEN PALUUMUUTTOJÄRJESTELMÄÄ

Khs 2010-1016

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa sisäasiainministeriölle seuraavan lausunnon:

Sisäasiainministeriö asetti ajalle 17.12.2008 - 31.5.2009 työryhmän, jonka työn tavoitteena oli kehittää inkerinsuomalaisten paluumuuttoa ja sitä koskevaa lainsäädäntöä nykyistä toimivammaksi hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Työryhmä toteutti paluumuuttotilanteen arvioimiseksi kyselyn, joka lähetettiin 89 valtionhallinnon, kuntien, järjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajille, joilla arvioitiin olevan asiantuntemusta inkerinsuomalaisten paluumuutosta. Vastaajat pitivät paluumuuttojärjestelmää hyvänä, koska se oli osoittautunut hallittavaksi. Vastaajat totesivat eri toimenpiteiden ja vaiheiden tekevän prosessista kuitenkin hitaan ja jäykän. Hidastavia tekijöitä olivat hakemusten puutteellisuus, haastatteluun tai kielikokeeseen tulematta jättäminen tai oman aktiivisuuden puute muuton edistämiseksi. Suomeen muuttoa katsottiin viivästyttävän lisäksi muun muassa asunnon saannin vaikeus ja työn puute. Useat vastaajat arvioivat, että kuluneen kahdenkymmenen vuoden aikana ne, jotka olivat todella halunneet Suomeen, olivat jo pääosin muuttaneet. Vastauksissa todettiin, että paluumuuttojono tulisi tietyllä aikataululla lopettaa ja tehostaa jonon purkua muun muassa kartoittamalla todellinen muuttohalukkuus ja -kyky.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan myös, että suomalaisen syntyperän todentaminen on viime vuosina merkittävästi vaikeutunut aiempaan tilanteeseen verrattuna varsinkin nuorempien henkilöiden osalta, koska Venäjällä vuoden 1990 jälkeen annettuihin asiakirjoihin ei ole enää merkitty henkilön kansallisuutta. Näin ollen suomalaisesta syntyperästä ei välttämättä ole saatavissa asianmukaisia alkuperäisiä todistuksia ja suomalaisen syntyperän todentaminen saattaisi osoittautua mahdottomaksi. Edelleen todetaan, että paluumuuttojärjestelmän tarkoituksena on ollut mahdollistaa sellaisten henkilöiden muutto, jotka ovat omaksuneet suomalaisen identiteetin ja joilla on yhteenkuuluvuus Suomeen. Paluumuuttajien sukupolvi on kuitenkin vuosien saatossa osittain vaihtunut eikä osa paluumuuttojärjestelmän kautta Suomeen pyrkivistä henkilöistä välttämättä tunne itseään suomalaiseksi samalla tavoin kuin vanhempi sukupolvi. He saattavat osin haluta muuttaa Suomeen paluumuuttajina, koska kyseinen järjestelmä on tietyiltä osin sallivampi kuin yleinen oleskelulupajärjestelmä eikä niinkään sen vuoksi, että he pyrkisivät solmimaan siteitä maahan, josta heidän vanhempansa tai isovanhempansa ovat kotoisin.

Lisäksi perusteluissa tuodaan esille, että mikäli paluumuuttojono suljettaisiin hallitusohjelman mukaisesti eikä siihen ilmoittautuminen olisi enää mahdollista, mutta paluumuuttojärjestelmä pidettäisiin muutoin ennallaan, menisi tällä hetkellä jonossa olevien noin 10 000 henkilön asian käsittelyyn arviolta jopa 12 – 13 vuotta. Kaiken kaikkiaan nykyisin käytössä oleva raskas ja kankea menettely ei ole viranomaisten eikä oleskeluluvan hakijankaan kannalta järkevä. Suomeen muuttamista harkitsevan kannalta paluumuuttoprosessin eri vaiheista johtuva pitkä jonotusaika on kohtuuton ja jonossa olevan henkilön asema on osittain epävarma. Ennen järjestelmän lopullista lakkauttamista tulisi sekä lainsäädäntöä että hallintokäytäntöä muuttaa, jotta paluumuuttojonossa olevat muuttohalukkaat henkilöt voisivat nykyistä joustavammin ja nopeammassa aikataulussa hakeutua Suomeen.

Lakimuutosesityksen pääasiallinen sisältö

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ulkomaalaislain 48 §:n säännöksiä oleskeluluvan myöntämisestä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleville henkilöille, niin sanotuille inkerinsuomalaisille paluu-muuttajille. Esityksen tavoitteena on erillisen inkerinsuomalaisille suunnatun paluumuuttojärjestelmän lakkauttaminen viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen heinäkuussa 2016. Siirtymäkauden aikana olisi käytössä osittain uudistettu paluumuuttojärjestelmä. Sen jälkeen inkerinsuomalaiset hakeutuisivat Suomeen yleisen oleskelulupajärjestelmän mukaisesti.

Ulkomaalaislain 48 §:ssä säädettäisiin jatkossa ainoastaan oleskeluluvan myöntämisestä Inkerin siirtoväkeen kuuluneille ja Suomen armeijassa vuosien 1939 – 1945 aikana palvelleille henkilöille. Nämä henkilöt voisivat muuttaa Suomeen ilman mitään määräaikaa paluumuuttojärjestelmän lakkauttamisesta huolimatta. Edellytyksenä ei enää olisi paluumuuttajaksi ilmoittautuminen. Siirtymäsäännöksessä säädettäisiin muiden inkerinsuomalaisten oikeusasemasta. Heidän tulisi ilmoittautua paluumuuttajiksi Suomen edustustolle viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2011 ja jättää oleskelulupahakemus viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2016, jotta heille voitaisiin myöntää oleskelulupa suomalaisen syntyperän perusteella. Paluumuuttovalmennukseen osallistuminen ei olisi enää oleskeluluvan myöntämisen edellytys. Suomalaisen syntyperän osoittamisen lisäksi henkilön olisi edelleen esitettävä suomen- tai ruot-sinkielen taidosta hyväksyttävä todistus ja lisäksi henkilöllä tulisi olla Suomessa asunto käytössään.

Laki ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Kaupunginhallitus toteaa lausuntonaan, että se kannattaa hallituksen esitystä ulkomaalaislain 48 §:n säännösten muuttamiseksi koskien inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmää. Hallituksen esityksessä esille nostetut perustelut säännösten muuttamiseksi puoltavat yksiselitteisesti ehdotettuja muutoksia.

Inkerinsuomalaisten paluumuuttojärjestelmän lakkauttaminen muiden kuin Inkerin siirtoväen ja sotaveteraanien osalta on perusteltua, koska ei enää palvele niitä tavoitteita, joiden johdosta se luotiin.

Pöytäkirjanote sisäasiainministeriölle, myös sähköisesti osoitteeseen hare(at)intermin.fi, henkilöstökeskukselle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

805 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 24 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	17.6.2010
opetuslautakunta	15.6.2010
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto	15.6.2010
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- keskisen alueopiston aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

806 §

LAUSUNTO LIIKENNEVIRASTOLLE KESKI-PASILAN RATAPIHA-ALUEEN MUUTOSTÖISTÄ

Khs 2010-868

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Liikennevirastolle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki solmivat vuonna 2002 aiesopimuksen Keski-Pasilan tulevan maankäytön periaateratkaisuista. Aiesopimuksen mukaisesti Keski-Pasilan hankkeen toteutuksen koordinointi tapahtuu valtion ja Helsingin kaupungin Keski-Pasilan yhteistyöryhmän kautta.

Yhteistyöryhmä päätti 16.10.2009, että autojunien lastaustoiminnot sijoitetaan Haarakallion alueelle ensivaiheessa nk. Haarakallio A-vaihto-ehdon mukaisesti. Autojunaterminaalin lopullinen sijoitus sovittiin ratkaistavaksi Haarakallion asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin sijoituksen valinnassa otetaan huomioon alueen muun maankäytön kehittäminen. Yhteistyöryhmän päätöksen mukaisesti autojunaterminaalin sijoittumiseen liittyvät lisäsopimukset Helsingin kaupungin ja valtion osapuolten välillä on laadittava ennen autojuna-aseman rakentamista.

Autojuna-asema sijoittuu laaditun ratasuunnitelman mukaisesti Hartwall-areenan itäpuolelle Hakamäentien välittömään läheisyyteen. Suunnitelma on Keski-Pasilan osayleiskaavan mukainen. Siirto parantaa merkittävästi henkilöautoliikenteen yhteyksiä autojunaterminaaliin, mikä on tärkeää, koska autojuna-asema palvelee koko Helsingin seudun yhteyksiä Pohjois-Suomeen.

Ajoneuvoliikenteen ajoreitti autojunaterminaaliin on esitetty nykyiseltä Veturitieltä rakennettavaa yhteyttä pitkin. Sen varteen on rakennettava jalkakäytävä esteettömän jalankulkuyhteyden aikaansaamiseksi, mutta suunnitelmissa sitä ei ole esitetty. Veturitien paikan aikanaan siirryttyä koko yhteys joudutaan järjestelemään uudelleen. Tällöin lähtökohdaksi joudutaan ottamaan se, että uusi yhteys joudutaan osoittamaan Pasilankadun varteen sijoittuvan uuden asuntoalueen kautta.

Lisäksi Veturitallien ja nk. Toralinnan välisellä raiteistoalueella osa raiteista on liian pitkiä. Ne ulottuvat Veturitien katusuunnitelman alueelle, minkä vuoksi raiteistopituuksia tulisi tarkistaa.

Mikäli autojunaterminaalia tarvittaisiin myös uusien autojen lastaukseen muualle Suomeen kuljettamista varten, on välttämätöntä, että sellainen toiminta suunnitellaan niin, etteivät liikenteen haitat kohdistu asuinalueeseen. Tulisi harkita, että lastaus tapahtuisi Pohjois-Pasilassa ja lastatut autonkuljetusvaunut voitaisiin tuoda sen jälkeen kytkettäväksi Pasilassa pysähtyvään autojunaan.

Kaupunkikuvalliset vaatimukset

Kaupunginhallitus korostaa, että hanke on osa Helsingin tulevaa pohjoista keskustaa ja tärkeä osa kaupunkiympäristöä. Vaikka toimenpiteet suoritetaankin rautatiealueella, niiden seurausvaikutukset tulevat olemaan laaja-alaisempia. Muutostöissä on alun alkaen pyrittävä toteuttamaan ratkaisuja, jotka mahdollisimman pitkälti voivat olla pysyviä osia tulevasta keskusta-alueesta.

Autojuna-aseman laiturikatos on mittava (l=450m; h.min=3,2m) ja Hakamäentien sillan molemmin puolin sijoittuessaan näkyvä elementti ympäristökuvassa. Lisäksi Pasilan aseman ja Hartwall Areenan/auto-junaterminaalin välinen alikulkutunneli on tärkeä erityisesti eteläpäästään Pasilan aseman ja Hartwall Areenan suurten käyttäjämäärien vuoksi. Suunnitelmaa on toistaiseksi varsin ankea ja sitä tulisi kehittää pintamateriaaleiltaan enemmän ympäristötaiteen suuntaan. Tavoitteena tulisi olla, että tunneli voisi tuoda myönteisen lisän alueelle.

Esteettömyys Jalankulku- ja kevyen liikenteen yhteyksiä uudelleen rakennettaessa tulisi tarkastella hissiyhteyksien järjestämismahdollisuuksia, kuten tarvetta saada Hakamäentien tasolta hissiyhteys suoraan alas autojuna-aseman terminaalialueelle ja varautumista siihen.

Hartwall Areenan ja Messukeskuksen välisen jalankulkutunnelin luiskan 9 %:n kaltevuus noin 60 metrin matkalta ilman lepotasoja ei täytä nykyisin voimassa olevia esteettömyysmääräyksiä. Tämä on epäkohta, vaikkei tilanne muutukaan nykyisestä olennaisesti.

Maaperän haitalliset aineet

Autojunaterminaalin alueen maaperässä todetut haitta-aineet tulee huomioida kohteeseen suunnitellun uudisrakentamisen (autolastauksen ja ratamuutostöiden) yhteydessä.

Liikennevirasto ja Senaatti-kiinteistöt ovat teettäneet Keski-Pasilan ratapiha-alueella runsaasti erilaisia, muun muassa maaperään ja orsivesiin kohdistuneita tutkimuksia. Alueelta on löydetty haitallisia aineita, kuten Haarakallion läheisyydessä VR:n entisen Valokaasulaitoksen alueelta maa- ja kallioperään vuotaneita kreosootteja.

Tehdyt tutkimukset, suunnitelmat ja kunnostuksen jälkeiset loppuraportit pyydetään toimittamaan Helsingin kaupungin kiinteistövirastolle sähköisesti arkistoitaviksi ja edelleen käytettäväksi lähtötietoina alueen asemakaavoituksessa. Lisäksi kaupungille tulisi toimittaa dokumentit ratapiha-alueella sijainneista rakenteista sekä ratapiha-alueen muutostöiden yhteydessä alueelta puretuista rakenteista, kaapeleista ja putkijohdoista.

Ratasuunnitelman nähtävillä pito

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että ratasuunnitelma-aineisto on ollut nähtävillä ratalain 22 §:n mukaisella tavalla 30 päivän ajan 7.5.–7.6.2010. Kuulutus nähtävillä pidosta on julkaistu niin kuin kunnalliset ilmoitukset Helsingin kaupungissa julkaistaan eli kaupungin ilmoitustaululla ja virallisissa ilmoituslehdissä. Suunnitelma-asiakirjat ovat olleet tutustuttavissa hallintokeskuksen tiloissa. Suunnitelmaa vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Pöytäkirjanote Liikennevirastolle kuulutustodistuksineen, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennusvalvontavirastolle, Helsingin Energia -liikelaitokselle ja Helen Sähköverkko Oy:lle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lehtipuu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

807 §

OMAKOTISÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-50

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-50/526 mukaisena edellyttäen, että

– suunnittelu tapahtuu 20.10. ja 10.11.2009 päivättyjen alustavien suunnitelmien pohjalta siten, että autopaikat sijoitetaan rakennuksen alla oleviin tiloihin ja pihatason alle, ja että ajo autohalliin voidaan johtaa istutettavan tontinosan kautta,

– rakennuksen julkisivumateriaalit ja väritys sovitetaan yhteen naapuritalojen julkisivujen kanssa ja Meripellontien puoleisen julkisivun räystäslinja sovitetaan yhteen viereisen korttelin 45224 rakennuksen räystäslinjan kanssa, ja että

– ulkomelun aiheuttama äänitaso ei ylitä asuintilojen ohjearvoja, Meluselvitys sekä selvitys rakenteiden ääneneristyksestä tulee liittää rakennuslupahakemukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti todeta, että

– rakentamisessa tulee edellyttää noudatettavaksi soveltuvin osin viereistä asuinkorttelia 45224 koskevia asemakaavamääräyksiä sekä rakennusvalvonnan asuntorakentamista koskevia ohjeita, ja että

– asuinrakennuksen yhteiset saunatilat voidaan kerrosluvun ja rakennusoikeuden estämättä sijoittaa ullakolle. Yhteistilojen toteuttamisessa tulee noudattaa rakennusvalvonnan yhteistilaohjeita.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa rakennusvalvontavirastoa huolehtimaan, että hanke täyttää rakentamiselle asetettavat terveyden, meluntorjunnan sekä muut olennaiset tekniset vaatimukset.

Pöytäkirjanote esityslistateksteineen rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

808 §

ASUNTO OY HELSINGIN MÄKITUVAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-864

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-864/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

809 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN VÄHITTÄISKAUPPAA KOSKEVIEN SÄÄNNÖSTEN MUUTTAMISESTA

Khs 2010-1019

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Esityksessä ehdotetaan muutoksia maankäyttö- ja rakennuslain vähittäiskauppaa koskeviin säännöksiin. Muutosten tavoitteena on selkeyttää vähittäiskaupan ohjauksen periaatteita laissa ja saattaa ohjausjärjestelmä vastaamaan muuttuneita ja muuttuvia olosuhteita. Vähittäiskauppaa koskevat säännökset ehdotetaan koottaviksi laissa erilliseen lukuun.

Laissa säädettäisiin erityisistä, yleis- ja maakuntakaavoitusta koskevista sisältövaatimuksista vähittäiskauppaa koskien. Ehdotuksen mukaan laissa asetettaisiin velvoite esittää kaupan mitoitus ja seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja maakuntakaavassa. Vähittäiskaupan suuryksikön määritelmää ehdotetaan muutettavaksi siten, että siihen sisältyisi myös niin sanottu paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa.

Kaupunginhallitus pitää maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotuksen vähittäiskauppaa koskevia tavoitteita ja muutostarpeita perusteltuina. Taustalla vaikuttavat tavoitteet muun muassa eheästä yhdyskuntarakenteesta, palvelujen saatavuuden turvaamisesta sekä liikennetarpeen minimoimisesta ovat myös Helsingin kaupunkisuunnittelun tavoitteita.

Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevien säännösten kokoaminen maankäyttö- ja rakennuslaissa omaan lukuun ja kaupan sijoittamisen periaatteiden sisällyttäminen tähän selkeyttää näiltä osin vähittäiskauppaa koskevaa lainsäädäntöä. Vähittäiskauppaa koskevaan lainsäädäntöön jää kuitenkin tulkinnanvaraisuuksia ja useita määrittelyongelmia, joita ehdotetut muutokset eivät poista. Näitä ovat esimerkiksi myymäläkeskittymän määritelmät, kuten ”myymäläkeskittymän merkittävä laajentaminen” ja ”vaikutuksiltaan vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavissa olevan myymäläkeskittymä”, vaikka seudullisesti merkittävä suuryksikkö jatkossa määriteltäisiinkin tarkemmin.

Vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset

Seudullisen suuryksikön kokoraja

Uutena säännöksenä lakiin ehdotetaan otettavaksi vähittäiskauppaa koskevat erityiset sisältövaatimukset, joita sovellettaisiin maakunta- ja yleiskaavoihin. Yksi merkittävimmistä muutoksista näissä on, että maakuntakaavassa tulee esittää merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön kokoraja. Merkitykseltään seudullisen suuryksikön alarajan määrittely maakuntakaavassa selkeyttäisi tulkinnallisia ongelmia siitä, milloin on kyse seudullisesta suuryksiköstä, milloin puolestaan merkitykseltään paikallisesta suuryksiköstä.

Helsingin seudun erityispiirteet

Merkitykseltään seudullisen suuryksikön tai myymäläkeskittymän kokoraja vaihtelee maakunnittain ja seutukunnittain. Myös kaupan konsepti voi vaikuttaa kerrosalan ohella sen seudulliseen vaikuttavuuteen.

Seudullista mitoitusta määriteltäessä tulee huomioida erityisesti Helsingin rooli seudun ja valtakunnan pääkeskuksena. Suuryksiköiden vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen poikkeavat Helsingissä huomattavasti verrattuna harvemmin asuttuihin alueisiin. On ratkaisematta, tuleeko Helsingin erityisasema huomioida harkinnanvaraisesti vai erityismääräyksin.

Helsinki on jo nykyisellään maamme olosuhteissa poikkeuksellisen tiiviisti rakentunut kaupunkiseudun osa. Kaupan yksiköt sijoittuvat, lainmuutosluonnoksen tavoitteiden mukaisesti, olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään tukien yhdyskuntarakenteen tiivistämistä.

Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus

Maakuntakaavan merkityksen korostaminen ja kaupan nykyistä tarkempi määrittely maakuntakaavoituksen yhteydessä vastaa osaltaan kaupan kehityksen seudullisiin haasteisiin. Maakuntakaavassa osoitettava vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on hyvä tavoite seudullisen kehityksen kannalta, mutta samalla se on haasteellinen ja edellyttää kaupan palveluverkkoselvitysten hyvää laatua ja läpinäkyvyyttä sekä ennakoinnin ja vaikutusten arvioinnin osuvuutta. Maakuntakaavan rooli muuttuisi tällöin kaupan osalta toimintojen osoittamisesta myös toimintoja mitoittavaksi.

Ehdotuksen mukaan vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus on osoitettava maakuntakaavassa riittävällä tarkkuudella. Ilmaisu "riittävällä tarkkuudella" johtaa kuitenkin helposti tulkinnanvaraisuuksiin. Tätä on tarpeen täsmentää kaupan kaavoitusta koskevassa ohjeistuksessa.

Hallituksen esityksen luonnoksen sivulla 25 todetaan mitoituksen osoittamisesta soveltuvin osin keskustatoimintojen alueille: "Ehdotetussa säännöksessä asetettu velvoite mitoituksen osoittamiseen koskisi maakuntakaavassa erityisellä merkinnällä osoitettavien vähittäiskaupan suuryksikköjen ohella soveltuvin osin myös näissä kaavoissa osoitettavia keskustatoimintojen alueita, sillä myös ne mahdollistavat vähittäiskaupan suuryksiköiden sijoittumisen alueelle." Ilmaisu "soveltuvin osin" johtaa kuitenkin helposti tulkinnanvaraisuuksiin keskustojen mitoituksen osalta.

Keskustatoimintojen alueiden mitoittamisessa maakuntakaavassa voisi olla tarpeen kiinnittää huomiota lähinnä kaupan toimintoja varten olevien irrallisten keskustatoimintojen mitoittamiseen, eikä varsinaisten yhdyskuntarakenteen sisällä olevien pää- ja alakeskusten mitoittamiseen, joita Helsingin keskusta-alueet ovat. Maakuntakaavoituksen kaupan mitoituksessa olisi huomioitava seudullisen keskus- ja palveluverkon tasapainoinen kehittäminen kokonaisuutena ja keskustat tulisi huomioida ensisijaisina vähittäiskaupan suuryksikköjen alueina. Keskustojen ulkopuoliset suuryksiköiden alueet tulisi siten määritellä kuitenkin kokonaismitoitus huomioiden.

Suuryksikköjen mitoituksessa olisi huomioitava myös pienempien myymälöiden mahdollisuus toimia keskustoissa ja asuinalueilla. Tässä kaupan kokonaismitoituksen ja olemassa olevan kaupan rakenteen selvittäminen on oleellista. Käytännössä haasteita muodostaa kuitenkin se, ettei erikoiskaupan osalta ole saatavissa kattavia pinta-alatietoja, jolloin kaupan tilatarpeen arvioiminen voi jäädä puutteelliseksi. Hyvin toteutettuna kaupan kokonaismitoitus parantaisi kuitenkin kaupan vaikutusten arvioinnin täsmällisyyttä sekä seudullisuuden huomioimista.

Kaupan hankkeiden ja mitoituksen osalta on lisäksi otettava huomioon, että vähittäiskaupan suuryksiköiden kerrosalaan ei lasketa mukaan kuin osa tiloista ja vain vähittäiskaupan tilat. Esimerkiksi kauppakeskuksiin usein sisältyviä eri toimintoja, kuten liikuntapalveluja, kahviloita tai ravintoloita, ei kokonaisuutena lasketa kuuluvaksi vähittäiskaupan suuryksikköön tai myymäläkeskittymään nykyisten ohjeiden mukaan. Nämä kuitenkin vaikuttavat kokonaisuutena sekä yhdyskuntarakenteeseen, palveluverkkoon että palvelujen saavutettavuuteen.

Keskustatoimintojen alueet

Ehdotuksen mukaan maakunta- ja yleiskaavojen yhtenä sisältövaatimuksena on keskustojen kaupallisten palvelujen kehittäminen. Perusteluissa puhutaan kuitenkin myös asuinalueiden kaupallisen tarjonnan edellytyksistä. Näiden alueiden kehittäminen samanaikaisesti on kuitenkin usein haasteellista.

Keskustojen ja keskustatoimintojen alueet korostuvat vähittäiskauppaa koskevissa tavoitteissa ja lain muutosehdotuksissa. Kuten ehdotuksessa todetaan s. 12–13: "Vakiintuneet periaatteet keskustatoimintojen alueiden rajaamiselle ja kaavamerkintöjen käytölle kuitenkin puuttuvat, minkä vuoksi kaavamerkintöjä on käytetty epäyhtenäisesti." Sivulla 17 puolestaan todetaan: "Keskustatoimintojen alueen määrittelyn ja käytön selkeyttäminen edellyttää ensisijaisesti ympäristöministeriön kauppaa koskevan ohjeistuksen uudistamista." Ehdotuksen sisältövaatimuksen perusteluissa (sivu 24) keskustalla tarkoitetaan "kunnan tai kaupungin keskustaa ja muita keskuksia, joissa on kaupallisten ja muiden palvelujen tarjontaa (niin sanotut alakeskukset)". Ehdotuksessa ei oteta tarkemmin kantaa keskustatoimintojen alueiden määrittelyyn, mikä kuitenkin voisi olla tarpeen.

Saavutettavuus

Hyvä saavutettavuus eri liikkumismuodoilla on vähittäiskauppaa koskevan ehdotuksen toinen maakunta- ja yleiskaavoja koskeva sisältövaatimus. Tätä periaatetta on noudatettu Helsingin kaupan suunnittelussa ja se on myös yksi periaate kaupan kaavoituksessa Helsingissä. Kauppapaikkojen saavutettavuus joukkoliikenteellä korostuu tulevaisuudessa yhä enemmän.

Palveluverkkoselvitysten rooli ja kehittäminen

Kolmannen ehdotetun maakunta- ja yleiskaavan sisältövaatimuksen mukaan kaavaa laadittaessa on huomioitava tehtyjen ratkaisujen vaikutus palveluverkon kehitykseen ja sitä kautta asiointimatkojen pituuteen ja liikenteen aiheuttamiin vaikutuksiin. Jotta tämän sisältövaatimuksen täyttymistä voitaisiin arvioida, tulisi kaavan perustua riittävään selvitykseen alueen palveluverkosta ja sen tulevaisuuden kehitystarpeista sekä liikenteestä.

Palveluverkkoselvitysten merkitys korostuu sekä mitoituksen määrittelyssä että vaikutusten arvioinnissa. Palveluverkkoselvitysten aseman vahvistaminen edellyttää tietoaineistojen ja analyysimenetelmien kehittämistä palvelemaan kaupan ohjauksen tarpeita. Myös yhteneväisten toimintamallien kehittäminen kaupan hankkeiden mitoitukseen ja vaikutusten arviointiin edistäisivät tavoitetta.

Kaupan mitoituksen aikajänne

Kaupan mitoituksessa haasteellista on myös kaupan hankkeiden ajoittuminen. Maakuntakaava on pitkän tähtäimen suunnitelma ja kaupan mitoitus pohjautuu väestön ja ostovoiman odotettuun pitkän aikavälin kasvuun. Vähittäiskaupan suuryksiköiden toteutuminen ennen kuin odotettu väestön kasvu on tapahtunut voi kuitenkin vaikuttaa merkittävissä määrin olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen ja palveluverkkoon. Aikajänne kaupan mitoituksessa ja sen kytkentä samantahtisesti esimerkiksi asuntorakentamiseen olisi hyvä ottaa huomioon, samoin tarpeen mukaan yksityiskohtaisemman kaavoituksen mahdollisuudet vastata muuttuneisiin tilanteisiin.

Maakuntakaavan laatiminen on hidas prosessi, mikä tekee maakuntakaavasta myös ohjausvälineenä hitaan. Laissa tulisi tämän vuoksi säilyttää mahdollisuus säädellä kaupan sijoittumista myös yksityiskohtaisemmalla kaavoituksella tietyin edellytyksin ja riittäviin vaikutusten arviointeihin perustuen esimerkiksi silloin, kun hanke sijoittuu olemassa olevan kaupunkirakenteen sisälle ja kaupan tilatarpeen edellytykset täyttyvät muun muassa asukasmäärän kasvun perusteella.

Vähittäiskaupan suuryksikkö

Paljon tilaa vaativan erikoiskaupan ottaminen mukaan suuryksiköitä koskevan ohjauksen piiriin poistaa tulkintaongelmat siitä, mitkä kaupan alat kuuluvat ohjauksen piiriin. Kuitenkin tietyt kaupan alat hakeutuvat jatkossakin muille kuin keskustatoimintojen alueille ja myös niiden vaikutus liikenteellisesti ja yhdyskuntarakenteeseen on toisenlainen kuin päivittäistavarakauppojen. Asemakaavoissa tuleekin ehdotuksen voimaan tullessa entistä tarkemmin kiinnittää huomiota asemakaavamääräyksin kaupan laatuun ja kokoon silloin, kun kaupan suuryksikkö sijoittuu keskustatoimintojen ulkopuolelle. Ilman määräystä kaupan laadusta ja koosta KM-tontille voisi sijoittua kaupan suuryksikkö toimialasta riippumatta. Tästä syystä pykälän 71 e mahdollistava ilmaisu "asemakaavamääräykset voivat koskea kaupan laatua ja kokoa, jos se on kaupan palvelujen saatavuuden kannalta tarpeen" voisi olla kenties määräävämpi.

Pääasiallisesti kaupan suuryksiköt tulee ohjata keskustatoimintojen alueelle, mutta kuten ehdotuksessakin tuodaan esille, osa kaupan tyypeistä hakeutuu edelleen keskustojen ulkopuolelle. Juuri tällöin on oleellista, että kaupan laatu ja koko määritellään kaavassa kaikilla kaavatasoilla. Tämä taas voi johtaa helposti samanlaiseen toimialojen tulkinnallisiin kysymyksiin kuin nykyinen tilanne tilaa vaativan erikoiskaupan toimialaliukumien osalta on todettu olevan. Myös ehdotuksen 71 a §:n perusteluissa todetaan, että arvioitaessa suunnitteluratkaisun vaikutuksia keskustan kaupallisiin palveluihin on otettava huomioon muun muassa kaupan laatu. Tällöin voitaisiin tulkita, että kaupan laatu olisi osoitettava myös kaikilla eri kaavatasoilla.

Yhteenveto Kaupunginhallitus pitää maankäyttö- ja rakennuslain muutosehdotusta kannatettavana, mutta kiinnittää huomiota Helsingin erityisrooliin sekä seudullisena että valtakunnallisena palvelujen keskittymänä ja metropolialueena. Lainsäädännössä tulee ottaa huomioon seutujen ja kuntien erilaiset tarpeet ja keskusten erilaiset roolit kaupallisten palvelujen tarjoajana ja varmistaa samalla kestävän yhdyskuntarakenteen kehitys. Kaupan palvelut tulee mitoittaa ja sijoittaa muun muassa paikallinen ostovoima, alueen yhdyskuntarakenne, monipuolinen saavutettavuus sekä kaupunkikeskusten vetovoima huomioiden.

Ehdotetun järjestelmän vaarana kuitenkin voi olla, että siitä tulee jäykkä, raskassoutuinen ja kohtuuttomasti resursseja vaativa. Kaupan ohjausjärjestelmää pitäisi kehittää suuntaan, jossa ei oltaisi kiinni kaavaprosessien hitaudessa, mutta kuitenkin turvattaisiin keskeisten ympäristö- ja yhdyskuntapoliittisten tavoitteiden toteutuminen. Yksityiskohtaisessa kaavoituksessa tulee säilyä mahdollisuus säädellä kaupan sijoittumista silloin kun kaupan hanke sijoittuu yhdyskuntarakenteen sisälle ja hanke on vaikutuksiltaan alueen kehittämistavoitteiden mukaan perusteltavissa.

Lain voimaantuloa koskevien säännösten sisältöä tulisi selventää. Niiden sisältöä ja perusteluja on esitysluonnoksesta vaikea hahmottaa. Mikäli lainsäädäntö tällaisena tulee voimaan, on sen toimivuutta seurattava tiiviisti.

Kaupan lainsäädännön uudistamiseen liittyen nousee myös selkeä ja välttämätön tarve kaupan kaavoitusta koskevan oppaan perusteelliselle uudistamiselle.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

810 §

SELVITYS MAHDOLLISUUKSISTA SALLIA TAVARALIIKENNE RUUHKA-AIKOINA JOUKKOLIIKENNEKAISTOILLA RUUHKASUUNTIEN VASTAISESSA LIIKENTEESSÄ

Khs 2009-1837

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, rakennusvirastolle, Helsingin kaupungin liikennelaitos – liikelaitokselle sekä jäljennöksin esityslistasta Helsingin Kuljetusyrittäjät ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

811 §

14.6.2010 pöydälle pantu asia

ASUNTO OY OUNASVAARANTIE 1:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-637

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-637/526 mukaisena ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 31.10.2009 päivättyä suunnitelmaa sekä seuraavin ehdoin:

– tontin eteläpuoleisen rajan ja autopaikkojen väliin sijoitetaan istutettava alue,

– tontin itäpuoleiseen luiskaan lisätään istutuksia, ja

– Ounasvaarantien reunan läheisyyteen sijoitettujen jätekeräysastioiden ympäristö aidataan tai alueelle istutetaan puita.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

812 §

Ärende bordlagt 7.6.2010 och 14.6.2010

RESERVERING AV KVARTER NR 20817 FÖR FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA R.F. FÖR ETT UTVECKLINGSPROJEKT (VÄSTRA HAMNEN, KVARTER NR 20817)

7.6.2010 ja 14.6.2010 pöydälle pantu asia

KORTTELIN NRO 20817 VARAAMINEN FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA RF:LLE KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (LÄNSISATAMA, KORTTELI NRO 20817)

Stn/Khs 2010-896

Ärende Kaj/7 på föredragningslistan

Esityslistan asia Kaj/7

Stadsstyrelsen föreslås reservera kvarter nr 20817 som planeras i 20 stadsdelen (Västra hamnen) för Föreningen Kvarteret Victoria r.f. (FO-nummer 2281195-5) för ett utvecklingsprojekt fram till 31.12.2011 på följande villkor:

1 På det reserverade området ska man planera och bygga lokaler för teater- och/eller andra offentliga kulturtjänster, vård- och/eller fritidstjänster som riktas till barn och ungdomar samt bostäder. I samband med projektet ska även placering av dagvård och/eller andra motsvarande tjänster samt stadens social- och utbildningsverks tjänster undersökas.

Vidare ska man i samband med projektet utforska placering av de övriga tjänster och funktioner som framkommer ur reserverarens skrivelse som är daterad 15.10.2009.

2 Reserveraren är medveten om att genomförandet av projektet förutsätter ändring av den ikraftvarande detaljplanen, om vilket stadsfullmäktige beslutar om i sinom tid. Om inte staden beslutar annat, efterföljs inom planeringen av det reserverade områdets markanvändning och reserverarens projekt följande utgångspunkter och principer:

- Kvarterets slutliga helhetsbyggrätt är cirka 20 000–25 000 m² vy, varav minst cirka 4 000 m² vy anvisas för teater- och övriga offentliga lokaler som tjänar allmänheten och/eller för offentliga tjänster. För att liva upp stadsbilden ska de nämnda lokalerna till så stor del som möjligt placeras i kvartersområdet som gränsar till Medelhavsgatan.

- För den bostadsbyggrätt som anvisats för det reserverade området anses utgångspunkten vara stadens allmänna mål för fördelning av finansierings- och besittningsform som följs vid byggande på stadens mark.

- Fastighetsnämnden beslutar slutgiltigt om fördelningen av kvarterets finansierings- och förvaltningsformer senare, senast när planändringsförslaget har färdigställts.

- Om detta leder till att det föreslås en lösning enligt vilken stadens mål för ARA-hyresproduktionens andel underskrids, ska lösningen föreläggas stadsstyrelsen.

- Eventuella skol- och daghemsgårdar ska i mån av möjlighet placeras i kvartersområdet.

- Byggnadernas höjd bibehålls i enlighet med ikraftvarande detaljplan.

- Det reserverade områdets bilparkering arrangeras, med undantag av möjliga mindre undantag som avtalas separat med staden, i en bergsparkering som byggs på Busholmen.

- Det reserverade områdets befolkningsskyddsrum placeras i det regionala gemensamma befolkningsskyddsrummet som byggs i samband med den ovan nämnda bergsparkeringen.

- Det reserverade områdets byggnader ska byggas ihop med kvartersgränserna.

- Affärslokaler ska placeras utmed Medelhavsgatan, över hela fasadens längd. Därvid kan teater- eller utställningsaulor samt möjliga övriga allmänna inomhuslokaler betraktas som affärslokaler.

- Livornoplatsens affärslokaler (70 m²) och de affärslokaler som placeras i hörnet av parken (70 m²) bör hållas kvar och byggas i den fortsatta planeringen.

Staden har rätt att utan påföljder fatta beslut om att avsluta reserveringen, om inte planändringen som har utarbetats med reserveraren träder i kraft inom utsatt tid. Staden svarar inte för några skador, olägenheter eller kostnader som reserveraren eventuellt åsamkas om detaljplaneändringen inte träder i kraft inom utsatt tid eller om den träder i kraft med ett sådant innehåll att genomförandet av reserverarens projekt inte är möjligt utan ändringar.

3 Fortsatt utveckling, planering och genomförande av reserverarens projekt ska ske i nära samarbete med stadsplaneringskontorets Västra hamnen-projekt, ekonomi- och planeringscentralens regionala byggnadsprojekt för Västra hamnen, fastighetskontoret, socialverket samt med utbildningsverket.

4 Reserveraren ska vara medveten om att det i samband med den ovan nämnda tekniska projektplaneringen (29.1.2010) har anvisats att till byggnaden som upprättas på det reserverade området ska integreras en gångförbindelse med trapp- och hissförbindelser som betjänar de funktioner som placerats i bergsutrymmen, rök- och luftavledning samt förbindelse för tilluft med rör, apparater och konstruktioner. Vidare har man anvisat till byggnaden som kommer att byggas på det reserverade området integrering av schakt för stamröret för det regionala systemet för insamling av avfall via rör. Om godkännandet av den slutliga projektplaneringen beslutar stadsfullmäktige i sinom tid. Bergsutrymmet är delvis belägen under det reserverade området.

Principplanen som baseras på de aktuella planerna (Arkitektbyrån Innovarch, 25.1.2010) om gångförbindelserna som integreras i byggnaden finns som bilaga 4. Bl.a. placeringen av gångförbindelserna, deras utrymmesbehov och konstruktions- och övriga tekniska lösningar blir mer precisa i och med att planeringen av bergsutrymmesprojektet framskrider.

Om inte staden beslutar annat är reserveraren skyldig att vid planeringen och genomförandet av objektet bereda sig på att de ovan nämnda gångförbindelserna samt rören, apparaterna, konstruktionerna samt övrigt motsvarande placeras i byggnaden som byggs på det reserverade området och i dess konstruktioner.

Planeringen och förverkligandet av byggnaden som uppförs på det reserverade området bör till nämnda delar koordineras och sammanpassas med staden och med de av staden utnämnda instanserna sålunda att de nämnda gångförbindelsernas osv. placering i byggnaden och på det reserverade området är möjlig.

Reserveraren är på stadens begäran förpliktad att bifoga planerna för ifrågavarande gångförbindelser och övriga överjordiska delar till bilderna som bifogas till byggnadslovet för byggnaden som byggs på det reserverade området.

Om planeringen, förverkligandet, underhållet för ifrågavarande gångförbindelser och övriga eventuella samarrangemang samt om täckning av kostnader som föranletts av dessa avtalas mellan reserveraren och staden allt eftersom planeringen av bergsutrymmesprojektet framskrider. Ersättningar betalas inte för servitut i samband med förverkligandet av gångförbindelser eller för rättigheter av servitutskaraktär.

Staden förbehåller rätten att utan påföljder avstå från att placera ovan nämnda gångförbindelser m.m. på det reserverade området eller i en byggnad som uppförs i det.

5 Staden beslutar vid ett senare tillfälle skilt om byggandet av den regionala bergsparkeringen på Busholmen.

Reserveraren är förpliktad att på stadens begäran placera alla bilplatser som planändringen som ska utarbetas och planens bygglov förutsätter och som tjänar kvarter nr 20817, dock minst 126 bilplatser.

Om man beslutar att förverkliga bergsparkeringen inrättar staden ett parkeringsbolag för genomförandet och administreringen av bergsparkeringen och fastställer överlåtelsevillkoren för bilplatserna. Reserveraren är förpliktad att på egen bekostnad införskaffa bilplatser av parkeringsbolaget och om så krävs bli delägare i bolaget på villkor som satts av staden.

6 Reserveraren är vidare medveten om att man i enlighet med de aktuella planerna har för avsikt att placera fastigheternas befolkningsskyddsrum i området för detaljplaneändring nr 11770 på Busholmen i det gemensamma befolkningsskyddsrummet som förverkligas i samband med det tidigare nämnda bergsutrymmesprojektet. Om man beslutar att förverkliga det gemensamma befolkningsskyddsrummet fastställer staden en anslutningsavgift samt övriga anslutningsvillkor.

7 Reserveraren är förpliktad att senast 30.6.2011 presentera planens projekt- och referensplaner för fastighetsnämndens godkännande. I planerna ska vid denna tidpunkt vid sidan av annat presenteras en utredning över planens (preliminära) utrymmesprogram, lösningar beträffande stadsbilden, reserverarens samarbetspartner, finansiering av projektet, tidtabellen för genomförande samt övriga principer för genomförande.

Staden har rätt att utan påföljder bestämma att reserveringen upphör om fastighetsnämnden inte godkänner de nämnda planerna.

8 Staden beslutar om bostädernas prisramar som tillämpas i Hitas-bostadsproduktionen senare enligt skilt övervägande.

9 Reserveraren är medveten om att byggandet av det reserverade området sannolikt är möjligt tidigast från 1.1.2003.

10 I planeringen och byggandet ska speciell uppmärksamhet fästas vid energieffektivitet och byggnaderna ska uppfylla kraven i energieffektivitetsklass A.

Reserveraren är förpliktad att senast vid ansökan om kortvarig hyrning av det reserverade området presentera fastighetsnämndens tomtavdelning ett energicertifikat för byggnaden som uppförs på det reserverade området enligt lagen om energicertifikat (487/2007) eller en annan utredning som fastighetsnämndens tomtavdelning har godkänt och som påvisar byggnadens energieffektivitet.

11 I ägarbostadsproduktionen ska bostädernas genomsnittliga yta vara minst 75 m². Målet för den genomsnittliga ytan kan dock underskridas med högst 10 %, om det är motiverat på grund av bostädernas planering eller av vägande skäl som rör efterfrågan.

12 Reserveraren är förpliktad att efterfölja de regionala tilläggsvillkoren för reserveringar på Busholmen som finns som bilaga 5, Hitas-bostadsproduktionens tilläggsvillkor som finns som bilaga 6, tomtavdelningens anvisning 3.3.2010 i bilaga 7 samt möjliga anvisningar om byggnadssätt och andra anvisningar som utarbetas för området.

Reserveringen träder i kraft först efter att reserveraren har skrivit under förbindelsen som ingår i de regionala tilläggsvillkoren och lämnat den till fastighetskontorets tomtavdelning.

Reserveraren är förpliktad att ge en förbindelse som rör ägandebegränsningens övervakning i Hitas-bostäder som överensstämmer med modellen som fastighetsnämnden har godkänt 24.11.2009 (668 §) i bilaga 8.

Stadsstyrelsen föreslås dessutom besluta bemyndiga fastighetsnämnden att utföra mindre ändringar, tillägg och preciseringar i reservationsvillkoren.

Protokollsutdrag till Föreningen Kvarteret Victoria rf och till fastighetsnämnden.

Kaupunginhallitus päätti varata Föreningen Kvarteret Victoria rf:lle (Y-tunnus 2281195-5) 20. kaupunginosan (Länsisatama) suunnitellun korttelin nro 20817 Kvarteret Victoria kehittämishanketta varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varausalueelle tulee suunnitella ja rakentaa tilat teatteri- ja/tai muille julkisille kulttuuripalveluille, lapsille ja nuorille suunnatuille hoito- ja/tai vapaa-ajanpalveluille sekä asuntoja. Hankkeen yhteyteen tulee tutkia sijoitettavaksi myös päivähoito- ja/tai muita vastaavia palveluja sekä kaupungin sosiaali- ja opetusviraston palveluita.

Edelleen hankkeen yhteyteen tulee tutkia sijoitettavaksi muita varauksensaajan 15.10.2009 päivätystä kirjelmästä ilmeneviä palveluja ja toimintoja.

2 Varauksensaaja on tietoinen, että varauksensaajan hankkeen toteuttaminen edellyttää voimassa olevan asemakaavan muuttamista, josta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Ellei kaupunki toisin päätä, varausalueen maankäytön ja varauksensaajan hankkeen suunnittelussa noudatetaan seuraavia lähtökohtia ja periaatteita:

- Korttelin lopullinen kokonaisrakennusoikeus on noin 20 000 - 25 000 k-m², josta vähintään noin 4 000 k-m² osoitetaan teatteri- ja muille yleisöä palveleville julkisille tiloille ja/tai julkisille palveluille. Mainitut tilat tulee kaupunkitilan elävöittämiseksi sijoittaa mahdollisimman suurelta osin Välimerenkatuun rajoittuvalle korttelialueelle.

- Varausalueelle osoitettavan asuinrakennusoikeuden osalta lähtökohtana pidetään sitä, että pyritään kaupungin yleiseksi tavoitteekseen kaupungin maalle rakennettaessa asettamaan rahoitus- ja hallintamuotojakaumaan.

- Kiinteistölautakunta päättää korttelin asuinrakennusoikeuden rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta lopullisesti myöhemmin viimeistään kaavamuutosehdotuksen valmistuttua.

- Mikäli tällöin päädytään esittämään ratkaisua, jonka mukaan alitetaan kaupungin ARA-vuok-ratuotannon osuudelle asettama tavoite, ratkaisu tulee kuitenkin saattaa kaupunginhallituksen päätettäväksi.

- Mahdollisen koulun ja päiväkodin pihat tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä sijoittamaan korttelialueelle.

- Rakennusten korkeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena.

- Varausalueen autopaikoitus järjestetään, mahdollisia kaupungin kanssa erikseen sovittavia vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, Jätkäsaaren alueelle rakennettavaan kalliopysäköintilaitokseen.

- Varausalueen väestönsuojapaikat sijoitetaan em. kalliopysäköintilaitoksen yhteyteen rakennettavaan alueelliseen yhteisväestönsuojaan.

- Varausalueen rakennukset tulee rakentaa kiinni korttelirajoihin.

- Liiketiloja tulee sijoittaa Välimerenkadun varrelle koko rakennuksen julkisivun pituudelta. Liiketilana voidaan tällöin pitää teatterin tai näyttelytilojen auloja sekä mahdollisia muita julkisia sisätiloja.

- Livornonaukion liiketilat (70 m²) sekä puiston kulmaan sijoittuvat liiketilat (70 m²) tulee jatkosuunnittelussa säilyttää ja rakentaa.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään, mikäli varauksensaajan kanssa yhteistyössä laadittava kaavamuutos ei aikanaan tule voimaan. Kaupunki ei vastaa mistään varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli asemakaavan muutos ei aikanaan tule voimaan tai se tulee voimaan sisällöltään sellaisena, ettei varauksensaajan hankkeen toteuttaminen sitä muuttamatta ole mahdollista.

3 Varauksensaajan hankkeen jatkokehittely, suunnittelu ja toteutus tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatama-projektin, talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektin, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston sekä opetusviraston kanssa.

4 Varauksensaajan tulee olla tietoinen, että varausalueelle rakennettavaan rakennukseen on edellä mainitun kalliotilahankkeen teknisessä hankesuunnitelmassa (29.1.2010) osoitettu integroitavaksi kalliotiloihin sijoitettavia toimintoja palveleva kulkuyhteys porras- ja hissiyhteyksineen, savun- ja ilmanpoistoyhteyksiä sekä tuloilman yhteys putkineen, laitteineen ja rakenteineen. Edelleen varausalueelle rakennettavaan rakennukseen on osoitettu integroitavaksi kuilu alueellisen jätteiden putkikeräysjärjestelmän runkoputkistoa varten. Lopullisen hankesuunnitelman hyväksymisestä päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Kalliotila sijoittuu osin varausalueen alle.

Tämän hetken suunnitelmiin perustuva periaatekaavio (Arkkitehtitoimisto Innovarch, 25.1.2010) rakennukseen integroitavista kulkuyhteyksistä on liitteenä 4. Kulkuyhteyksien ym. sijoittelu, tilatarve, rakenne- ja muut tekniset ratkaisut tarkentuvat kalliotilahankkeen suunnittelun edetessä.

Ellei kaupunki toisin määrää, varauksensaaja on velvollinen kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa varautumaan edellä mainittujen kulkuyhteyksien ym. sekä niihin liittyvien putkien, laitteiden, rakenteiden ja muiden vastaavien sijoittamiseen varausalueelle rakennettavaan rakennukseen ja sen rakenteisiin.

Varausalueelle rakennettavan rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mainituilta osin koordinoitava ja sovitettava yhteen kaupungin sekä sen määräämien tahojen kanssa siten, että mainittujen kulkuyhteyksien ym. sijoittaminen rakennukseen ja varausalueelle on mahdollista.

Varauksensaaja on velvollinen kaupungin niin vaatiessa liittämään kulkuyhteyksien ym. maanpäällisten osien suunnitelmat varausalueelle rakennettavan rakennuksen rakennuslupakuviin.

Kulkuyhteyksien ym. suunnittelusta, toteuttamisesta, kunnossapidosta ja muista mahdollisista yhteisjärjestelyistä sekä näistä aiheutuvien kustannusten kattamisesta sovitaan varauksensaajan ja kaupungin välillä erikseen kalliotilahankkeen suunnittelun edetessä. Kulkuyhteyksien ym. toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista tai rasiteluonteisista oikeuksista ei makseta korvausta.

Kaupunki varaa oikeuden seuraamuksitta luopua edellä mainittujen kulkuyhteyksien ym. sijoittamisesta varausalueelle tai sille rakennettavaan rakennukseen.

5 Kaupunki päättää Jätkäsaareen alueellisen kalliopysäköintilaitoksen rakentamisesta myöhemmin erikseen.

Varauksensaaja on velvollinen kaupungin niin vaatiessa sijoittamaan kalliopysäköintilaitokseen kaikki laadittavan kaavamuutoksen ja hankkeen rakennusluvan edellyttämät korttelia nro 20817 palvelevat autopaikat, kuitenkin vähintään 126 autopaikkaa.

Mikäli kalliopysäköintilaitos päätetään toteuttaa, kaupunki perustaa kalliopysäköintilaitoksen toteuttamista ja hallinnointia varten pysäköintiyhtiön ja määrää autopaikkojen luovutusehdot. Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan autopaikat pysäköintiyhtiöltä ja vaadittaessa liittymään kaupungin määräämin ehdoin yhtiön osakkaaksi.

6 Varauksensaaja on edelleen tietoinen, että Jätkäsaaren asemakaavan muutoksen nro 11770 alueen kiinteistöjen väestönsuojat on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa edellä mainitun kalliotilahankkeen yhteydessä toteutettavaan yhteisväestönsuojaan. Mikäli yhteisväestönsuoja päätetään toteuttaa, kaupunki määrää liittymismaksun sekä muut liittymisen ehdot.

7 Varauksensaaja on velvollinen 30.6.2011 mennessä esittämään kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi hankkeen hanke- ja viitesuunnitelmat. Suunnitelmissa on tällöin muun ohella esitettävä selvitys hankkeen (alustavasta) tilaohjelmasta, kaupunkikuvallisista ratkaisuista, varauksensaajan yhteistyökumppaneista, hankkeen rahoituksen järjestämisestä, toteutusaikataulusta sekä muista toteutusperiaatteista.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään, mikäli kiinteistölautakunta ei hyväksy mainittuja suunnitelmia.

8 Kaupunki päättää Hitas -asuntotuotannossa noudatettavasta asuntojen hintapuitteesta myöhemmin harkintansa mukaan erikseen.

9 Varauksensaaja on tietoinen, että varausalueen rakentaminen on todennäköisesti mahdollista aikaisintaan 1.1.2013 alkaen.

10 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen lyhytaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

11 Omistusasuntotuotannossa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m². Keskipinta-alatavoite voidaan kuitenkin alittaa enintään 10 %:lla, mikäli se on asuntojen suunnittelun taikka asuntojen kysyntään liittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.

12 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 5 olevia Jätkäsaaren alueellisia varausten lisäehtoja, liitteenä 6 olevia Hitas -asuntotuotannon lisäehtoja, liitteenä 7 olevaa tonttiosaston ohjetta 3.3.2010 sekä alueelle mahdollisesti laadittavia rakennustapa- ja muita ohjeita.

Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut alueellisten lisäehtojen sisältämän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Varauksensaaja on velvollinen antamaan kiinteistölautakunnan 24.11.2009 (668 §) hyväksymän mallin mukaisen liitteenä 8 olevan Hitas-asuntojen omistamisrajoituksen valvontaa koskevan sitoumuksen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään varausehtoihin vähäisiä muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote Föreningen Kvarteret Victoria rf:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Tilläggsuppgifter:
Härmälä Timo, stadssekreterare, telefon 310 36028

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

813 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KONALAN KORTTELEIDEN NRO 32044 JA 32045 YM. ALUEIDEN (HOK-ELANNON S-MARKET JA KODIN TERRA) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11915)

Khs 2009-1969

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginvaltuusto on 7.4.2010 (89 §) hyväksynyt 32. kaupunginosan (Konala) kortteleiden nro 32044 ja 32045 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.9.2009 päivätyn piirustuksen nro 11915 mukaisena.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty valitus Helsingin hallinto-oikeuteen.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 7.4.2010 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitus tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valituksen laillisuus ja valitusoikeus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 16.4.2010. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 14.5.2010. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa valitusoikeus.

Valituksen sisältö Kaakelikeskus Helsinki Oy, A-TEC Service Oy, Automuovi.kem Oy, Boot Factory Oy, K1 Katsastajat Oy, Konalan Rengas Oy, Kumitukku Oy, Muuttopalvelu Niemi Oy, Oy Colly Company Ab, Pohjois-Helsingin Auto Oy, Tecalemint Environment Oy, Tecalemit Oy, T:mi Kirpputori Aurinkobasaari ja Vipmek Oy ovat yhdessä hakeneet Helsingin hallinto-oikeudelta muutosta kaupunginvaltuuston päätökseen.

Valituksessa todetaan, että valituksenalaisen hankkeen toteutuessa alueen liikenteen asianmukainen sujuminen on mahdollista vain läpiajon kautta. Päätöksessä ei ole huomioitu Hankasuontien liikenteen kokonaissujuvuutta maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisella tavalla, päätös ei täytä lain kriteerejä.

Valituksenalainen hanke on Hankasuontien alussa. Hankasuontie nykyisellään päättyy umpikujaan. Hankasuontiellä toimii lukuisia yrityksiä, joiden työ- ja asiakasliikenne vaikeutuisi kohtuuttomasti.

Kaikki liikenne Konalan porttiin kulkisi Hankasuontien kautta. Sisääntulo edellyttäisi kääntymistä vasemmalle. Jo nykyisin ruuhka-aikoina jono Hankasuontiellä on noin 200 metriä. Mikäli liikenne siirrettäisiin uudelle linjaukselle, olisi liikenne Hankasuontielle täysin tukossa. Se aiheuttaisi rakennusaikana autojonoja Malminkartanontieltä Vihdintielle asti ja myöhemminkin ruuhka-aikoina.

Kaavamuutoksen seurauksena liikennemäärät kasvaisivat rajusti Hankasuontiellä. Ilman pohjoista läpiajoa liikenne ohjautuisi Kehä I:n suuntaan, joka on jo muutoinkin ruuhkainen. Pohjoinen tie ohjaisi liikennettä Kehä III:lle ja helpottaisi oleellisesti alueen liikennemäärien purkautumista kahteen eri suuntaan.

Hankasuontien kaikki tuloliikenne ollaan siirtämässä ylämäkiosuudelle Vihdintieltä päin tultaessa ja käännyttäessä Hankasuontielle. Talvella tienpinnan liukkaus aiheuttaisi ongelmia rekkaliikenteelle. Pohjoinen liittymä ratkaisisi tämänkin ongelman. Joustava tavarankulku on oleellista kaikille alueen yrittäjille.

Valittajat vaativat päätöksen kumoamista siltä osin kun siinä on muutettu Hankasuontien nykyistä linjausta.

Vastine valituksessa esitettyihin väitteisiin

Maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisältövaatimusten mukaan kaavan tulee luoda edellytykset liikenteen järjestämiselle. Kaupunginhallitus toteaa, että katuverkon liikenteen sujuvuudesta on tehty selvitys koko Konalan teollisuusalueella. Sen perusteella kaavamääräyksissä on paljon tilaa vaativalle erikoistavarakaupalle sekä muille myymälä-, liike- ja toimistotiloille enimmäisautopaikkamääräys, jolla halutaan säädellä rakennettavien autopaikkojen kokonaismäärää katuverkon välityskykyä vastaavaksi.

Hankasuontien asemakaavan muutoksessa liikenteen edellytyksistä on huolehdittu. Joukkoliikenneyhteydet alueelle ovat hyvät, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan valtuuston toivomusponnen mukaisesti vielä kaavan toteutusvaiheessa ja ajoneuvoliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi pysäköintipaikkojen määrää rajoitetaan asettamalla autopaikkojen määrälle enimmäismäärä.

Tehtyjen liikenne-ennusteiden ja sujuvuusanalyysien mukaan Vihdintien, Konalantien ja Malminkartanontien liittymän sujuvuus heikkenee merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Ennuste pohjautuu oletukseen, että aluetta rakennetaan yleiskaavan mukaisesti ja että uusille tonteille voidaan rakentaa olemassa olevien tapaan niin paljon pysäköintitilaa kuin kiinteistöt katsovat tarpeelliseksi. Ongelmien välttämiseksi Hankasuontien uudessa asemakaavassa on asetettu pysäköintipaikoille kaavamääräys, joka sallii enintään 500 autopaikan rakentamisen.

Nykytilanteessa Vihdintien ja Hankasuontien liittymien sujuvuusongelmat heijastuvat toisiinsa tiheän liittymävälin takia. Hankasuontien siirtäminen kaavan mukaisesti lisää Malminkartanontien kaistatilaa Vihdintielle tultaessa, joten Hankasuontien siirto parantaa liikenteen sujuvuutta. Liittymävälin piteneminen vähentää häiriöherkkyyttä ja parantaa Vihdintien, Malminkartanontien ja Hankasuontien liittymien toimivuutta. Hankasuontien liittymän kapasiteetti paranee, koska Hankasuontien haaralla vastaanottavia kaistoja on kaksi: toinen liikekorttelin vasemmalle kääntyville ja toinen Hankasuontietä suoraan jatkaville.

Vihdintien nykyinen liikennemäärä on 31 100–40 200, Konalantien 13 200 ja Malminkartanontien 11 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Hankasuontiellä on 6 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, mihin kaavan mukainen kerrosala tuottaa yhteensä noin 4 000 ajoneuvoa lisää. Tähän lisäykseen on varauduttu Hankasuontien ja Malminkartanontien kaistajärjestelyillä ja risteyksen varustamisella liikennevaloilla. Lisäksi on huomattava, että lisärakentamisen tuottama liikenne ajoittuu etenkin lauantai-iltapäiviin, jolloin muu liikenne on vain 30–40 % arkipäivien maksimiliikenteestä. Liikenteen toimivuustarkasteluja ja liikennevalojen toimintaperiaatteita täsmennetään parhaillaan, ja tuloksia käsitellään yhdessä valituksen tehneiden tahojen kanssa.

Valituksen alainen kaava ei koske Hankasuontien pohjoispään aluetta, joten valitus on siinä ehdotetun pohjoisen liittymän osalta aiheeton. Kuten kaavan perusteluissa todetaan, ei ehdotettu ajoyhteys ole tässä vaiheessa tarkoituksenmukainen, mutta sen tarpeellisuutta voidaan tutkia myöhemmin, jos Hankasuontien pohjoispäähän kaavoitetaan lisää liikennettä aiheuttavaa toimintaa.

Uudisrakentaminen kohentaa kaupunkikuvaa ja syntyvät palvelut nostavat koko kaupunginosan imagoa ja arvoa. Vaikka samalla liikennettä tulee lisää ja liikennejärjestelyihin muutoksia, ei maanomistajille voida katsoa aiheutuvan kohtuutonta haittaa.

Kaavamuutos täyttää liikenteen järjestämisen edellytysten osalta maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiset sisältövaatimukset eikä kaavamuutoksesta aiheudu maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle lainkohdassa tarkoitettua kohtuutonta haittaa.

Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Liikenteen järjestämisen tarkoituksenmukaisuutta koskevat vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Moisio ja Oker-Blom sekä sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

814 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta	9.6.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	10.6.2010
kiinteistölautakunta	15.6.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	14.6., 15.6. ja 17.6.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu 23.6.2010

Ville Ylikahri

Juha Hakola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 30.6.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 783-785, 788, 791, 793-800, 802-806, 809-810 ja 812-814 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 807 – 808 ja 811 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				783-785, 788, 791, 793-800, 802-806, 809-810 och 812-814 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				807 – 808 och 811 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		21.6.2010 kello 16.00 – 16.38

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 811-814 §:t)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa				(paitsi 783 – osa 788 §:t)
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina				(paitsi 813 §)
	Oker-Blom, Jan D.				(paitsi 813 §)
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Arhinmäki, Paavo				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 806 §)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 788 §)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 813 §)
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Kari, Tapio				lehdistöpäällikkö
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri (paitsi 796-osa 797 §:t)
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri (paitsi osa 788 §)
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen		783-784,		785-794,
		Sauri				795,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri				796-798,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen				799-800,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen				801-805,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä				806-814,