Kokousaika

14.6.2010 kello 16.00 – 16.52 ja 17.00 – 18.17

 

 

 

 

Kokouspaikka

Kaupunginhallituksen istuntosali

 

 

 

 

Läsnä

 

 

 

Jäsenet

Rautava, Risto

kaupunginhallituksen puheenjohtaja

 

 

Bryggare, Arto

I varapuheenjohtaja (paitsi 749-750 ja
781-782 §:t)

 

 

Puoskari, Mari

II varapuheenjohtaja

 

 

Asko-Seljavaara, Sirpa

 

 

 

Krohn, Minerva

 

 

 

Moisio, Elina

(paitsi osa 781 ja osa 782 §:t)

 

 

Ojala, Outi

 

 

 

Oker-Blom, Jan D.

 

 

 

Pajamäki, Osku

 

 

 

Peltokorpi, Terhi

(paitsi osa 781-782 §:t)

 

 

Rissanen, Laura

 

 

 

Räty, Laura

 

 

 

Ylikahri, Ville

 

 

 

Rauhamäki, Tatu

varajäsen (paitsi 781-782 §:t)

 

 

Lehtonen, Hannele

varajäsen

 

 

 

 

 

Muut

Lehtipuu, Otto

kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
(paitsi 774 ja osa 781-782 §:t)§)

 

 

Bogomoloff, Harry

I varapuheenjohtaja
(paitsi osa 759-782 §:t)

 

 

Pajunen, Jussi

kaupunginjohtaja (paitsi osa 781 §)

 

 

Sauri, Pekka

apulaiskaupunginjohtaja
(paitsi osa 781 §)

 

 

Kokkonen, Paula

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Haatainen, Tuula

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Penttilä, Hannu

apulaiskaupunginjohtaja

 

 

Korhonen, Tapio

rahoitusjohtaja (paitsi osa 781 §)

 

 

Ratasvuori, Eila

hallintojohtaja

 

 

Tähtinen, Kaisu

vs. kaupunginlakimies

 

 

Tulensalo, Hannu

henkilöstöjohtaja (paitsi osa 781 §)

 

 

Teppo, Tiina

päätösvalmisteluyksikön päällikkö
(paitsi osa 754-782 §:t)

 

 

Hari, Olli

kaupunginsihteeri

 

 

Matikainen, Kristiina

kaupunginsihteeri

 

 

Sippola-Alho, Tanja

kaupunginsihteeri

 

 

Vallittu, Anja

kaupunginsihteeri

 

 

Rautanen, Marja-Liisa

kaupunginsihteeri

 

 

Härmälä, Timo

kaupunginsihteeri

 

 

Hyttinen, Hannu

kaupunginsihteeri

 

 

Saarinen, Erja

apulaiskaupunginsihteeri

 

 

Lähdesmäki, Jenni

hallintosihteeri

 

 

Katajamäki, Paula

tiedottaja

 

 

Torvalds, Nils

asiantuntija (osa 781 ja osa 782 §:t)

 

 

Kolbe, Laura

asiantuntija (osa 781 ja osa 782 §:t)

 

 

Saarnio, Pekka

asiantuntija (osa 781 ja osa 782 §:t)

 

 

Bergholm, Jorma

asiantuntija (osa 781 ja osa 782 §:t)

 

 

Olli, Seppo

kaupunginkamreeri (osa 781 §)

 

 

Karvinen, Marko

strategiapäällikkö
(osa 781 ja osa 782 §:t)

 

 

Murto-Laitinen, Riitta

johtaja (osa 782 §)

 

 

Sihvo, Suoma

liikennejärjestelmäosaston johtaja
(osa 782 §)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Puheenjohtaja

Rautava, Risto

 

 

 

 

Pöytäkirjanpitäjä

Lähdesmäki, Jenni

 

 

 

 

Esittely

 

§

 

 

 

 

 

Kaupunginjohtajan
toimiala


Pajunen


749-750,


751-753,


754-757, osa 781,



 

 Sauri
 Kokkonen

 

 

758,

osa 781,

 

 

 

 

 

 

 

Rakennus- ja
ympäristötoimi


Sauri




-,


759-762,



 

 

 

 

 

 

Sosiaali- ja
terveystoimi


Kokkonen




-,


763,



 

 

 

 

 

 

Sivistys- ja
henkilöstötoimi


Haatainen




-,


764-766,



 

 

 

 

 

 

Kaupunkisuunnittelu- 
ja kiinteistötoimi


Penttilä




-,


767-780, 782,



 

 

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.

 


§

Asia

 

 

749

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

 

750

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

 

751

Kj/1

Lainan myöntäminen Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle

 

752

Kj/2

Takauksen myöntäminen Sininauhasäätiölle

 

753

Kj/3

Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

 

754

Kj/3

Your Move 2011 Suurtapahtuma Helsingissä 27.5.-1.6.2011 - nuorten liikunnan edistäminen

 

755

Kj/4

Lainan myöntäminen Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle

 

756

Kj/5

Selvitys Helsingin kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista

 

757

Kj/7

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

758

Kj/8

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

759

Ryj/1

Sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimusten uusiminen/kaupunginhallituksen käsiteltäväksi otettu yleisten töiden lautakunnan päätös 9.3.2010 § 137

 

760

Ryj/2

Ympäristötarkastajan ja elintarviketarkastajan virkojen perustaminen ympäristökeskukseen

 

761

Ryj/3

7.6.2010 pöydälle pantu asia

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen liikenne ja infrastruktuuri - vastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelmasta 2011-2014

 

762

Ryj/4

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

763

Stj/1

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

764

Sj/1

Vt Ulla-Marja Urhon toivomusponsi: Koulujen kasvisruokapäivän toteutuksen seuranta

 

765

Sj/2

Apulaisrehtorin virkojen perustaminen opetusvirastoon

 

766

Sj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

767

Kaj/1

Maankäyttösopimus Asunto Oy Helsingin Kokkokalliontie 1:n kanssa Reimarlan tonttia 46133/12 koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11946)

 

768

Kaj/2

Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Malminkatu 30:n kanssa Kampin tonttia 4/155/30 koskevan asemakaavan muutosehdotuksen johdosta (nro 11937)

 

769

Kaj/3

Maankäyttösopimus Ragnar Ekbergin Säätiön ja JMB Kiinteistöt Oy:n kanssa Lauttasaaren korttelin 31074 tonttien 8 ja 9 asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11931)

 

770

Kaj/4

Suutarilan tonttien 40160/9 ja 40164/6 asemakaavan muuttaminen (nro 11962)

 

771

Kaj/5

Asunto Oy Ounasvaarantie 1:n poikkeamishakemus

 

772

Kaj/6

Asuntotonttien varaaminen vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon ja pientalotonttien varaaminen omatoimiseen ryhmärakentamiseen

 

773

Kaj/7

Vt Nils Torvaldsin toivomusponsi: Kaupungin kokonaisedun huomioiminen usean hallintokunnan yhteisessä käytössä olevien tilojen irtisanomista harkittaessa

 

774

Kaj/9

Lausunto Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

 

775

Kaj/10

Lausunto Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen strategialuonnoksesta

 

776

Kaj/11

7.6.2010 pöydälle pantu asia

Vt Pia Pakarisen toivomusponsi: Kattohinnan asettaminen perusparannuksen jälkeiselle sisäiselle vuokralle

 

777

Kaj/12

Ärende bordlagt 7.6.2010

Reservering av kvarter nr 20817 för Föreningen Kvarteret Victoria r.f. för ett utvecklingsprojekt (Västra hamnen, kvarter nr 20817)

7.6.2010 pöydälle pantu asia

Korttelin nro 20817 varaaminen Föreningen Kvarteret Victoria rf:lle kehittämishanketta varten (Länsisatama, kortteli nro 20817)

 

778

Kaj/13

7.6.2010 pöydälle pantu asia

Tontin varaaminen vanhusten hoivakotia varten Suutarilasta (tontti 40063/4)

 

779

Kaj/14

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista Laajasalon tonttien 49057/3 ja 49074/5 osien sekä puistoalueen (osa Koirasaarentietä) asemakaava-asiassa (nro 11820)

 

780

Kaj/15

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

 

781

Kj/6

Iltakouluasia: Valtiovarainministeriön kunnat ja kilpailuneutraliteetti -hankkeen ehdotukset

 

782

Kaj/8

Iltakouluasia: Uudenmaan maakuntakaavan ja Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2011) tilannekatsaus

 


 

749 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

                                            Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pajamäen (varalla Ojala) ja Moision (varalla Ylikahri) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

750 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

751 - 753 §

Kaupunginvaltuuston 23.6.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

 

Kaupunginjohtaja

 

751 §

Lainan myöntäminen Kannelmäen Liikuntakeskus Oy:lle

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

752 §

Takauksen myöntäminen Sininauhasäätiölle

 

 

 

 

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

753 §

Kaupunginhallituksen varajäsenen valinta

 

 

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa Anna Mäenpäätä Osku Pajamäen uudeksi henkilökohtaiseksi varajäseneksi kaupunginhallitukseen 1.8.2010 alkaen vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

 

 

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

 

 

 

754 §

YOUR MOVE 2011 SUURTAPAHTUMA HELSINGISSÄ 27.5.-1.6.2011 - NUORTEN LIIKUNNAN EDISTÄMINEN

 

Khs 2010-1151

Esityslistan asia Kj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että

 

-                                       Helsingin kaupunki tukee Nuori Suomi ry:n ja Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n Helsingissä järjestämää Your Move 2011-suur­tapahtumaa 13-19-vuotiaille nuorille.

-                                       hyväksyy tapahtuman suunnitteluun osallistumista koskevan sopimuksen liitteen mukaisesti sekä

-                                       oikeuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen ja tekemään siihen tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

 

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille, opetusministeriölle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelulle.

 

Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

755 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN LAUTTASAAREN YKSITYISKOULUJEN KANNATUSYHDISTYS RY:LLE

 

Khs 2010-252

Esityslistan asia Kj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti myöntää Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle 490 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun peruskorjauksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

 

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

 

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

 

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava ennen lainan nostamista yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostamista varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

 

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

 

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

 

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

756 §

SELVITYS HELSINGIN KAUPUNGIN MATKAILU- JA TAPAHTUMATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYVAIHTOEHDOISTA

 

Khs 2009-2709

Esityslistan asia Kj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, että kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintoja kehitetään nykyisen toimintamallin pohjalta.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta selvittämään yhteistyön ja sen koordinoinnin tehostamistarpeita niiden kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen kesken, joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin.                     

 

Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle ja Helsingin kaupungin ao. henkilöstöjärjestöille.

 

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunginjohtajan asian 6 esityslistan toiseksi viimeisenä asiana.

 

 

Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

757 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/7

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja                                                       11.6.2010

konsernijaosto                                                                  7.6.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta                               --

johtokunnat

-                                        Helsingin Energia                                                       --

-                                        Helsingin Satama                                                       --

-                                        Taloushallintopalvelu                                                  --

apulaiskaupunginjohtajat

-                                        rakennus- ja ympäristötointa johtava

-                                        sosiaali- ja terveystointa johtava

-                                        sivistys- ja henkilöstötointa johtava

-                                        kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

-                                        hallintojohtaja

-                                        hallintopalvelujen osastopäällikkö

-                                        kansainvälisen toiminnan päällikkö

-                                        kaupunginlakimies

-                                        turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

-                                        viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

-                                        rahoitusjohtaja

-                                        talousarviopäällikkö

-                                        kehittämispäällikkö

-                                        aluerakentamispäällikkö

-                                        sisäisen tarkastuksen päällikkö

-                                        tietotekniikkapäällikkö

-                                        kaupunginkamreeri

-                                        elinkeinojohtaja

-                                        elinkeinopäällikkö

-                                        matkailupäällikkö

-                                        tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

-                                        toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

758 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kj/8

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

kaupunginjohtaja

-       johtajiston asiat

-       virkamatka-asiat

-       vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

-       valtionapuasiat

-       muut asiat

 

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

759 §

SOTAINVALIDIEN KESÄMAJA-ALUEEN MAANVUOKRASOPIMUSTEN UUSIMINEN/KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTETTU YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 9.3.2010 § 137

 

Khs 2010-552

Esityslistan asia Ryj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

760 §

YMPÄRISTÖTARKASTAJAN JA ELINTARVIKETARKASTAJAN VIRKOJEN PERUSTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN

 

Khs 2010-855

Esityslistan asia Ryj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti perustaa ympäristökeskukseen sijoitettavaksi 1.7.2010 lukien seuraavat virat:

 

Virkanimike

 

Lukumäärä

Tehtäväkohtainen
palkka euroa/kk

Ympäristötarkastaja

1

2936,01

Elintarviketarkastaja

1

2795,52

 

Samalla kaupunginhallitus päätti vahvistaa

 

-       ympäristötarkastajan viran kelpoisuusvaatimuksiksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, sekä kielitaitovaatimuksiksi hyvän suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon sekä tyydyttävän ruotsin kielen taidon, ja

 

-       elintarviketarkastajan viran kelpoisuusvaatimuksiksi soveltuvan korkeakoulututkinnon, sekä kielitaitovaatimuksiksi hyvän suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon sekä tyydyttävän ruotsin kielen suullisen taidon.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa ympäristökeskusta julistamaan virat julkisesti haettaviksi 14 päivän hakuajoin siten, että ympäristötarkastajan viran tehtäväkohtainen palkkaus on 2936,01 euroa kuukaudelta ja elintarviketarkastajan viran tehtäväkohtainen palkkaus on 2795,52 euroa kuukaudelta.

 

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 4

 

 

761 §

7.6.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI - VASTUUALUEEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011-2014

 

Khs 2010-630

Esityslistan asia Ryj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2011- 2014 seuraavan lausunnon:

 

ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2011 - 2014 esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaiset. Pääpaino on rakennetun tiestön hoidossa ja ylläpidossa tienkäyttäjien kulkuedellytysten ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kestävän liikkumisen näkökulman korostaminen on välttämätöntä pyrittäessä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen.

 

Ongelmaksi hyvien tavoitteiden saavuttamiselle muodostuu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita.

 

Koko maan raide- ja tieverkon rahoituksessa valtion osuutta tulee lisätä Helsingin seudulla. Seutu on Suomen henkinen ja taloudellinen veturi – metropolialue, jonka menestykselle kestävä aluerakenne, vahva elinkeinoelämä, hyvä elinympäristö ja sujuvat kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Helsingin seudulla sijaitsevat maan suurin kansainvälinen lentokenttä ja satama sekä suurin yliopisto, korkeakoulut ja tärkeimmät tutkimuskeskukset. Seutu on Suomen nopeimmin kasvava ja tiheimmin asuttu alue.

 

Myös Helsingin seudun tieinvestointien rahoitustaso on nostettava tasolle, joka riittää tiestön toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseen. Elinkeinoelämän tarpeisiin ja ympäristöhaasteisiin on pystyttävä vastaamaan entistä paremmin. Tavoiteasettelun perusteella kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta. Joukkoliikenteen järjestämiseen liittyy olennaisesti liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen, joka on täysin jätetty mainitsematta toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

 

Seudun tieinvestointien tulee edistää joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamista parhaalla mahdollisella tavalla. Säteittäisten pääväylien parantaminen joukkoliikenteen edistämiseksi -teemahanke ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti, mikä on viivästyttänyt myös teemahankkeen toisen vaiheen joukkoliikenteen laatukäytävien ja solmupisteiden parantamisen toteuttamista. Teemahanke tulee toiminta- ja taloussuunnitelmassa priorisoida mahdollisuuksien mukaan.

 

Suurin osa toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on ELY-keskuksen ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti voimassa olevan kustannusjakomenettelyn periaatteiden pohjalta. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti.

 

Helsingin kannalta vireillä olevista hankkeista kiireisimpiä ovat:

 

-       Kehä I:n (Mt 101) pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa, Kivikontien eritasoliittymä ja Itäväylän eritasoliittymä

-       Kehä I:n järjestelyt välillä Espoon raja - Vihdintie ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän kohdalla

-       Vihdintien (Mt 120) bussikaista- ja kevyen liikenteen järjestelyt Pitäjänmäeltä pohjoiseen

-       Hämeenlinnanväylän (Vt 3) bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki – Kaivoksela

-       Hämeenlinnanväylän (Vt 3) Kuninkaantammen liittymä

-       Tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapaketin 2008 - 2012 toteuttaminen.

 

Näiden hankkeiden toteutus tulisi välttämättä saada liikkeelle lähivuosina ja ajoittaa täsmällisemmin seuraavassa tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012 - 2015. Helsinki osaltaan varautuu hankkeiden toteutukseen tai käynnistämiseen vastaavassa aikataulussa.

 

Kustannusjaon täytyy perustua valtion ja Suomen kuntaliiton yhdessä laatimiin ohjeisiin ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa.” Lain määräämänä tienpitäjänä valtio vastaa tienpidosta ja sen kustannuksista sekä käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia.

 

Lisäksi Helsinki katsoo, että tieinvestointien tarkastelu irrallaan raideinvestoinneista ei palvele pääkaupunkiseudun liikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä. Raideinvestointeja tulisi tarkastella samanaikaisesti tieinvestointien kanssa ja valtion tulisi osallistua seudun raideinvestointien kustannuksiin samalla osuudella kuin tieinvestoinneissa.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskukselle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

                                            Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon viidenneksi kappaleeksi lisätään seuraava kappale:

 

                                            Seudun tieinvestointien tulee edistää joukkoliikenteen kulkumuoto-osuuden nostamista parhaalla mahdollisella tavalla. Säteittäisten pääväylien parantaminen joukkoliikenteen edistämiseksi -teemahanke ei ole edennyt tavoitteiden mukaisesti, mikä on viivästyttänyt myös teemahankkeen toisen vaiheen joukkoliikenteen laatukäytävien ja solmupisteiden parantamisen toteuttamista. Teemahanke tulee toiminta- ja taloussuunnitelmassa priorisoida mahdollisuuksien mukaan.

 

                                            Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon kolmannen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

                                           

                                            Koko maan raide- ja tieverkon rahoituksessa valtion osuutta tulee lisätä Helsingin seudulla.

                                           

                                            Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

                                           

                                            Lisäksi jäsen Ylikahri teki jäsen Ojalan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon viimeiseksi kappaleeksi ennen ”Pöytäkirjanote…” lisätään seuraava kappale:

                                           

                                            Lisäksi Helsinki katsoo, että tieinvestointien tarkastelu irrallaan raideinvestoinneista ei palvele pääkaupunkiseudun liikenteen kokonaisvaltaista kehittämistä. Raideinvestointeja tulisi tarkastella samanaikaisesti tieinvestointien kanssa ja valtion tulisi osallistua seudun raideinvestointien kustannuksiin samalla osuudella kuin tieinvestoinneissa.

                                           

Suoritetussa äänestyksessä Ylikahrin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Bryggare, Rauhamäki, Rissanen, Räty ja Rautava.

 

Vielä jäsen Ojala teki jäsen Moision kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan lausunnon ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

 

Tiehankkeiden suunnittelussa lähdetään aina ensin ratkaisemaan ruuhkautumista varaamalla joukkoliikenteelle omia kaistoja ja etuoikeuksia sekä lisäämällä tai parantamalla muuten joukkoliikenteen yhteyksiä.

 

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ojalan vastaehdotuksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Krohn, Moisio, Ojala, Puoskari ja Ylikahri.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 5

 

 

762 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

HKL-liikelaitoksen johtokunta

8.6.2010

yleisten töiden lautakunta

8.6.2010

 

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

763 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Stj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikoilla 22 ja 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

sosiaalilautakunta

8.6.2010

- lapsi- ja perhejaosto

2.6.2010

 

Ilmoitus sosiaalilautakunnalle sekä lapsi- ja perhejaostolle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

764 §

VT ULLA-MARJA URHON TOIVOMUSPONSI: KOULUJEN KASVISRUOKAPÄIVÄN TOTEUTUKSEN SEURANTA

 

Khs 2010-343

Esityslistan asia Sj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Ulla-Marja Urho) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Ulla-Marja Urholle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

765 §

APULAISREHTORIN VIRKOJEN PERUSTAMINEN OPETUSVIRASTOON

 

Khs 2010-1137

Esityslistan asia Sj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti perustaa opetusvirastoon 1.8.2010 seuraavat virat:

 

Nimike

perus-/tehtäväkohtainen palkka

euroa/kk

 

peruskoulun apulaisrehtori

3 658,82 – 3 986,67

peruskoulun apulaisrehtori

3 658,82 – 3 986,67

 

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

766 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Sj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 23 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

eläintarhan johtokunta

 

henkilöstökassatoimikunta

 

kaupunginmuseon johtokunta

 

kaupunginorkesterin johtokunta

 

kulttuuri- ja kirjastolautakunta

8.6.2010

liikuntalautakunta

8.6.2010

nuorisolautakunta

 

opetuslautakunta

 

- ruotsinkielinen jaosto

6.5.2010

- suomenkielinen jaosto

 

ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta

 

suomenkielisen työväenopiston johtokunta

1.6.2010

taidemuseon johtokunta

 

Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta

 

eläintarhan johtaja

 

henkilöstökeskus

 

- henkilöstöjohtaja

 

- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)

 

- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)

 

- osastopäällikkö (maahanmuutto)

 

museonjohtaja

 

kaupunginorkesterin intendentti

 

ruotsinkielisen työväenopiston rehtori

 

suomenkielinen työväenopisto

 

- johtava rehtori

 

- apulaisrehtori

 

- aluerehtori

 

taidemuseon johtaja

 

tietokeskus

 

- johtaja

 

- tutkimusprofessori

 

- tietohuoltopäällikkö

 

- kehittämispäällikkö

 

työterveysjohtaja

 

Henkilöstön kehittämispalvelut

 

- toimitusjohtaja

 

 

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

767 §

MAANKÄYTTÖSOPIMUS ASUNTO OY HELSINGIN KOKKOKALLIONTIE 1:N KANSSA REIMARLAN TONTTIA 46133/12 KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11946)

 

Khs 2010-1074

Esityslistan asia Kaj/1

 

                                            Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään 46. kaupunginosan (Reimarla) korttelin nro 46133 tontin nro 12 omistajan Asunto Oy Helsingin Kokkokalliontie 1:n kanssa liitteen nro 4 mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote Asunto Oy Helsingin Kokkokalliontie 1:lle c/o Keskinäinen vakuutusyhtiö Eläke-Fennia, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston kansliaosaston lainopilliselle toimistolle ja kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

768 §

MAANKÄYTTÖSOPIMUS KIINTEISTÖ OY MALMINKATU 30:N KANSSA KAMPIN TONTTIA 4/155/30 KOSKEVAN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSEN JOHDOSTA (NRO 11937)

 

Khs 2010-803

Esityslistan asia Kaj/2

 

                                            Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 155 tontin nro 3 omistajan Kiinteistö Oy Malminkatu 30:n kanssa esityslistan liitteen 3 mukaisen sopimuksen sekä siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Malminkatu 30:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

769 §

MAANKÄYTTÖSOPIMUS RAGNAR EKBERGIN SÄÄTIÖN JA JMB KIINTEISTÖT OY:N KANSSA LAUTTASAAREN KORTTELIN 31074 TONTTIEN 8 JA 9 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11931)

 

Khs 2010-890

Esityslistan asia Kaj/3

 

                                            Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31074 tontin nro 8 omista­jan Ragnar Ekbergin säätiön kanssa liitteen 3 mukaisen sopimuksen ja tontin nro 9 omistajan JMB Kiinteistöt Oy:n kanssa liitteen 4 mukaisen sopimuksen sekä niihin mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

 

Pöytäkirjanote Ragnar Ekbergin säätiölle, JMB Kiinteistöt Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

770 §

SUUTARILAN TONTTIEN 40160/9 JA 40164/6 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11962)

 

Khs 2010-843

Esityslistan asia Kaj/4

 

                                            Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) korttelin nro 40160 tontin nro 9 ja korttelin nro 40164 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.4.2010 päivätyn piirustuksen nro 11962 mukaisena.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

771 §

ASUNTO OY OUNASVAARANTIE 1:N POIKKEAMISHAKEMUS

 

Khs 2010-637

Esityslistan asia Kaj/5

 

                                            Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

772 §

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN VAPAARAHOITTEISEEN OMISTUSASUNTOTUOTANTOON JA PIENTALOTONTTIEN VARAAMINEN OMATOIMISEEN RYHMÄRAKENTAMISEEN

 

Khs 2010-596

Esityslistan asia Kaj/6

 

                      A                   Kaupunginhallitus päätti varata seuraavat tontit 31.12.2012 saak-

ka:

 

-                                       omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja omatoimista tai konsulttivetoista rakennuttamista varten seuraavat tontit:

 

Malmin Ormuspellosta tontit

-                            38099/9–23,

-                            38275/1–16

-                            38276/3–6,

 

Suutarilasta tontit

-                                       41290/3 ja 4 ja 6–10,

-                                       41291/2 ja 6,

-                                       41296/7 ja 8,

-                                       41296/10–12,

-                                       41299/2–6,

-                                       41299/8–15,

-                                       41300/3, 4–9 ja 13,

-                                       41300/10–12,

-                                       41302/2,

-                                       41305/2 ja 3, sekä

-                                       41306/1–3,

 

-                                       omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja käyttäen tarjous-, tontinluovutus- tai ilmoittautumismenettelyä seuraavat tontit:

 

-                                       38092/18–41,

-                                       41297/2 ja 3,

-                                       41299/7,

-                                       41300/1,

-                                       41296/9,

-                                       41298/1–4,

-                                       41304/1 ja 2,

-                                       54037/6,

-                                       54141/1,

-                                       54143/1,

-                                       54144/5–9, sekä

-                                       54145/1,

 

-                                       vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon Hitas-2
-ehdoin tarjous-, tontinluovutus- tai ilmoittautumismenettelyllä tontti 38280/1, ja

 

-                                       omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja tarjouskilpailulla myytäväksi seuraavat tontit:

-                                       13414/20 ja 21,

-                                       54101/3 ja 4,

-                                       kortteleiden 54102–54105 20 omakotitonttia,

-                                       54289/1 ja 2,

-                                       54288/7.

 

B                   Kaupunginhallitus päätti varata seuraavat omakoti- ja useamman asunnon pientalotontit 31.12.2012 saakka omatoimista rakennuttamista varten:

 

-                                       Hakuninmaalta tontit 33032/16 ja 17,

 

-                                       Torpparinmäestä tontit 35160/1–9, 35161/1–6,
35162/1–12, 35163/1–8,

 

-                                       Malmilta tontti 38105/19,

 

-                                       Tapulikaupungista tontit 40222/1–8,

 

-                                       Puistolasta tontit 41085/10 ja 41275/30,

 

-                                       Myllypurosta tontit 45568/2–9, 45569/1–9, 45570/3 ja 4, 45571/1–7, 45573/1–10 sekä 45574/1–5,

 

-                                       Mellunmäestä tontit 47212/1–7, 47248/1–5, 47249/1–9 sekä 47251/1–7,

 

-                                       Laajasalosta tontit 49109/52 ja 53,

 

-                                       Konalasta tontit 32001/10, 32020/5 ja 32020/6,

 

-                                       Pakilasta tontit 34017/18 ja 34021/24,

 

-                                       Malmilta tontti 38113/59,

 

-                                       Suutarilasta tontit 40043/8 sekä 40099/3 ja 9,

 

-                                       Jakomäestä tontit 41207/12 ja 13,

 

-                                       Kurkimäestä tontti nro 47090/6,

 

-                                       Mellunkylästä tontit nro 47214/3–7, ja

 

-                                       Vesalasta tontit nro 47233/2, 3, 4 ja 10.

 

C                   Kaupunginhallitus päätti todeta seuraavien tonttien varausajat päättyneiksi ja varaukset rauenneiksi:

 

-                                       Asuntotuotantotoimikunnalle varatut tontit 38099/9–24, 38274/1–9, 38275/1–17 ja 38276/3–6,

 

-                                       Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattu tontti 38280/1,

 

-                                       Avara Oy:lle varatut tontit 38092/18–41, ja

 

-                                       VVO Rakennuttaja Oy:lle varatut tontit 41296/9, 41298/1–4, 41304/1 ja 2, 54143/1 sekä 54144/5–9.

 

D                   Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään edellä mainituilla varattavaksi esitetyillä tonteilla järjestettävien tonttihakujen, tarjous-, tontinluovutus- ja ilmoittautumismenettelyjen ohjelmista, järjestämään haut ja kilpailut sekä valitsemaan hauissa valitut hakijat ja kilpailujen voittajat tonttien varaajiksi.

 

Tontteja luovutettaessa tulee edellyttää energiatehokkuusluokan A mukaista rakentamista.

 

E                   Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Notocom Oy:n eikä Mika Perälän ja Saija Isomaan hakemukset anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Pöytäkirjanote hakijoille, asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

773 §

VT NILS TORVALDSIN TOIVOMUSPONSI: KAUPUNGIN KOKONAISEDUN HUOMIOIMINEN USEAN HALLINTOKUNNAN YHTEISESSÄ KÄYTÖSSÄ OLEVIEN TILOJEN IRTISANOMISTA HARKITTAESSA

 

Khs 2009-1515

Esityslistan asia Kaj/7

 

                                            Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.6.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Nils Torvalds) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Nils Torvaldsille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 8 esityslistan viimeisenä asiana.

 

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

774 §

LAUSUNTO PISARA-RADAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

 

Khs 2010-859

Esityslistan asia Kaj/9

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon:

 

Pisara -rata on valtakunnallisesti tärkeä liikennehanke, joka pitkälti ratkaisee Helsingin rautatieaseman kapasiteettiongelmat ja mahdollistaa koko Helsingin seudun junatarjonnan lisäämisen. Pisara -rata on valtion hanke ja niin ollen siitä aiheutuvat kustannukset ovat valtion kustannusvastuulla.

 

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki solmivat vuonna 2002 aiesopimuksen Keski-Pasilan tulevan maankäytön periaateratkaisuista. Aiesopimuksen mukaisesti Keski-Pasilan hankkeen toteutuksen koordinointi tapahtuu valtion ja Helsingin kaupungin Keski-Pasilan yhteistyöryhmän kautta. Yhteistyöryhmä päätti 3.6.2009, että Pisara-radan yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi aloitetaan välittömästi valtion ja kaupungin yhteistyönä.

 

Lausunnolla oleva Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiohjelma antaa hyvän pohjan radan ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Ohjelman hankevaihtoehdot ovat aiempien selvitysten pohjalta perusteltuja ja hanke itse on välttämätön kauko-, taajama- ja lähiliikenteen lisääntyessä Helsingin seudun kasvun ja koko maan kehityksen tahdissa. On tärkeää selvittää perusteellisesti hankkeen vaikutukset siinä kokonaisuudessa, jolla tähdätään pääkaupunkiseudun maankäytön eheytymiseen ja tiivistymiseen ja sen myötä seudun yhdyskuntatalouden, toimivuuden ja ekotehokkuuden parantamiseen.

 

Maan alla kulkevalla radalla ja sen rakentamisella tulee olemaan sekä liikenteellisiä vaikutuksia että kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia maan päällä. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset muutokset tunnelien suuaukkojen ja asemien maanpäällisten osien osalta tulee tarkoin määritellä. Samoin tulee menetellä asemien sisäänkäyntien, radan ajo- ja huoltotunnelien, siltojen sekä teknisten kuilujen sijainnin suhteen. Arviointi tulee tehdä yleissuunnittelun yhteydessä ja esittää näistä aiheutuvat vaikutukset kaupunkikuvallisiin, maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin arviointiselostuksessa.

 

Kaikkien suunniteltavien tunneliaukkojen sekä asemien havainnekuvien tulee olla riittävän havainnollisia ja teknisesti totuudenmukaisia. Pintayhteyksien sijainti ja tilan tarve tulee selvittää sellaisella tarkkuudella, että muiden hankkeiden asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tehdä tarvittavat varaukset Pisara-radalle.

 

Radan rakentaminen aiheuttaa haittoja, joskin melko lyhytaikaisesti.  Räjäytystöiden ja kalliokiviaineksen käsittelyn vaikutukset tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tulee selvittää huolella. Rakennusaikaisten haittojen lieventämistä tulee myös selvittää yleissuunnittelun tarkkuudella.

 

Suunniteltu tunnelin suuaukko Eläintarhan kentän ja Uimastadionin välissä tulee suunnitella niin, että vaihtoehtojen tuomat pysyvät ja lyhytaikaiset muutokset maisemaan ja kaupunkikuvaan huomioidaan. Arvioinnissa tulee huomioida myös hankkeen rakentamisen aikaiset

vaikutukset.

 

Arvioinnissa tulee käyttää maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksiä sekä tehdään analyysit tarvittavilta osilta. Analyysien ja selvitysten pohjalta tulee tutkia vaihtoehtojen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia maisemaan. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös vaihtoehtojen aiheuttamat maisemakuvan muutokset tärkeässä liikunta- ja virkistysympäristöissä.

 

Hankkeen yhteydessä on myös huolehdittava Eläintarhan kentän säilyminen Vauhtitien reunassa.

 

Terveys- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset herkkiin kohteisiin
ja väestöryhmiin

 

Hankkeella on rakentamisen aikana suoria ympäristövaikutuksia radan lähialueella, joiden vaikutuksia tulee arvioida sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yksiköiden toimintaan. YVA-ohjelmassa on luetteloitu tärinälle altistuvia, ns. herkkien väestönosien terveydenhuollon kohteita, kuten muun muassa Hesperian sairaala-alue,Töölön sairaala ja Kallion terveysasema.

 

Hesperian sairaala-alueella toimii Helsingin kaupungin Kivelän sairaala ja HUS/HYKS:n Psykiatriakeskus. Kivelän sairaalassa toimii Töölön terveysasema, Töölön hammashoitola, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaupunginsairaalan fysioterapiayksikkö ja kotisairaala sekä sosiaaliviraston vanhustenkeskus. Kallion terveysasema sijaitsee Kallion virastotalossa, jossa sijaitsee myös Kallion hammashoitola. Lisäksi tärinälle herkässä kohteessa HUS/HYKS:n Töölön sairaalassa tehdään pitkiä ja vaativia neurokirurgisia leikkauksia potilaille.

 

Kun palvelualueita tarkastellaan väestöpohjaltaan laajempina kokonaisuuksina ja yli kuntarajojen, liikennejärjestelyt palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta ovat keskeisiä.

 

Kaupunginhallitus katsoo edellä esitetyn perusteella, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tulisi osallistua Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja yleissuunnitteluun. Tällöin eri osa-alueita voidaan arvioida ja ottaa huomioon kokonaisvaltaisemmin ja tarkastella muun muassa terveys- ja sosiaalipalveluiden saavutettavuutta myös ns. herkille väestönosille esteettömästi.

 

Vaikutukset energiahuoltoon ja muuhun yhdyskuntatekniikkaan

 

Pisara-radan yleissuunnitelman mukaisilla linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella on merkittävissä määrin energiatunneleita ja muita energiahuoltoa sekä muuta yhdyskuntatekniikkaa palvelevia maanalaisia ja maanpäällisiä tiloja sekä niiden kulkuyhteyksiä.  Pisara-radan rautatieasemien ja niiden uloskäyntien välittömissä läheisyyksissä on katualueille sijoitettuja energiahuollon rakenteita ja laitteita.

 

Yleissuunnitelman kaikissa linjauksissa Pisara-rata risteilee energiatunneleiden kanssa sekä sijoittuu muiden energiahuollon kannalta kriittisten maanalaisten tilojen läheisyyteen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on otettava käsittelyyn myös rautatietunnelin louhinnan ja muun rakentamisen aiheuttamat rasitukset energiatunneleiden sekä muiden energiahuollon maanalaisten tilojen rakenteille sekä niissä oleville laitteille ja järjestelmille. Pisara-radalla liikennöivän raideliikenteen aiheuttama tärinä altistaa myös energiatunneleiden rakenteet, laitteet ja järjestelmät tärinälle. Rakentamisesta ja raideliikenteestä aiheutuvan tärinän vaikutus erityisesti kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputkien väsymislujuuteen, samoin kuin sähkökaapeleiden tärinäkestoisuuksiin, on huomioitava ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. Pisara-radan rakentamisen aiheuttaman tärinän vaikutusalueella sijaitsevat maanalaiset sekä maanpäälliset sähköasemat on lisättävä tärinälle herkkien kohteiden luetteloon.

 

Pisara-radan rakentamisen aiheuttamien muutostöiden vaikutukset Helsingin energiahuoltoon on arvioitava kokonaisvaltaisesti, tuotanto- ja jakelulähtöisesti ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa.

 

Vaikutukset Keski-Pasilan rakentamiseen

 

Pisara-radan yhdyskuntataloudelliset ja kiinteistötaloudelliset vaikutukset selvitetään 22.4.2010 päivätyn ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan vain yleisellä tasolla. Arviointi olisi kuitenkin tehtävä tarkemmin ainakin Keski-Pasilan tornialueen sekä Pasilan rautatieaseman osalta.

 

Pisara-ratavaihtoehto, johon sisältyy maanpäällisten lisäraiteiden rakentaminen Keski-Pasilan alueelle, estää tai vaikeuttaa merkittävästi eräiden tornirakennusten rakentamista. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi tarkasteltava Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia Keski-Pasilan tornien toteutettavuuteen, tornien rakentamiskustannuksiin ja kiinteistötalouteen. Arvioinnissa olisi lisäksi selvitettävä radan ja tornien keskinäisen toteutusjärjestyksen vaikutuksia tornialueen toteutettavuuteen.

 

Pasilan rautatieaseman osalta olisi tutkittava Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia asemarakennukseen ja aseman maanalaiseen tilaan. Lisäksi olisi selvitettävä, miten Pisara-radan ratkaisut ja toteutusaikatau­lu vaikuttavat asemarakennukseen ja sen maanalaisiin tiloihin mahdollisista muista syistä tehtävien muutostöiden kustannuksiin ja aikatau­luihin.

 

Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi niin ikään selvitettävä Pisara-radan rakentamisen edellyttämien työtunnelien sijainnin vaikutukset muun muassa maankäyttöön, asemakaavoitukseen ja liikenteeseen.

 

Arviointiin tulee myös lisätä käytönaikaisen runkomelun ja tärinän vaikutukset korkeisiin rakennuksiin. Keski-Pasilan tornialueelle on suunniteltu yli 16-kerroksisia toimisto- ja asuinrakennuksia, joista korkeimmat ovat lähes 40-kerroksisia. Pisara-radan toteutusvaihtoehdoista riippuen rakennusten välittömään läheisyyteen tulee joko maanpäällisiä tai maanalaisia raiteita. Korkeissa rakennuksissa värähtelyjen ja runkomelun vaikutus on erilainen kuin matalissa.

 

Pyöräilyn estehaitat on arviointiohjelmassa mainittu vain rakentamisaikaisten estehaittojen osalta. Keski-Pasilan alueella arviointimenetelmiä olisi täydennettävä pyöräilyn pysyvien estehaittojen osalta.

 

Vaikutusten kohdentuminen

 

Pisara-rata voidaan arviointiohjelman mukaan toteuttaa myös vaiheittain. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tulee kuvata mahdollisen vaiheittaisen toteuttamisen vaikutukset ja niiden kohdentuminen. Selostuksessa tulee erottaa rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset.

 

Rakentamisaikaisten vaikutusten kohdentuminen asutukselle ja erityisesti ns. herkille kohteille tulee selvittää jatkosuunnittelua varten.

 

Haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet

 

Pisara-radan suunnittelu jatkuu YVA-menettelyn aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksiin ja niiden suunnitteluun hankkeen jatkosuunnittelussa.

 

Pisara-radan kanssa samaan aikaan saatetaan toteuttaa muita maanalaisia hankkeita kantakaupungin alueella. Arviointiselostuksessa tulisi pohtia myös eri hankkeiden rakennusaikaisia yhteisvaikutuksia. Näin voitaisiin löytää suosituksia rakennustöiden ajoitukselle ja samanaikaisten haittojen lieventämismahdollisuuksille.

 

Hankkeen aikataulu ja liittyminen muihin hankkeisiin

 

Ympäristövaikutusten arvioinnin haasteena tulee olemaan Pisara-radan ajallisesti ja paikallisesti eri lailla jakautuvien vaikutusten kuvaaminen ja arvottaminen siten, että päätöksentekoa varten muodostuu oikea kokonaiskuva hankkeen vaikutuksista.

 

Yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella on tarkoitus tehdä valinta Pisara-radan rata- ja asemavarauksista. Helsingin kantakaupungin alueella tilavarausten vahvistaminen on kiireellistä, sillä niiden epävarmuus on jo hankaloittanut maankäytön suunnittelua.

 

Raideliikenteen ja siihen tukeutuvien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittäminen on kuitenkin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista että ilmastopoliittisesti välttämätöntä. Pisara-radan ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee sen vuoksi arvioida myös hankkeen maankäyttövaikutuksia.

 

Keski-Pasilan yhteistyöryhmän 3.6.2009 tekemän päätöksen mukaisesti Pisara-radan Keski-Pasilan alueen rakenteellinen yleissuunnitelma valmistuu keskeisiltä osiltaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Käynnissä olevien Pisara-radan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin tehtävänä on tuottaa Keski-Pasilaan yksi Pisaran linjaus- ja vaihtoyhteysehdotus. Kaupunginhallitus esittää, että Pisara-radan ympäristövaikutusten selostuksen laadinnassa ja selvitysten tekemisessä priorisoitaisiin aikataulullisesti Pasilan aluetta, jotta radan vaikutukset alueelle olisivat tiedossa jo vuoden 2010 lopussa. Helsingin kaupunki maksaa puolet Pisara-radan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin parhaillaan käynnissä olevien konsulttitöiden kustannuksista.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristökeskukselle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, rakennusvalvontavirastolle, opetusvirastolle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, pelastuslaitokselle, Helsingin Energia ‑liikelaitokselle ja Helen Sähköverkko Oy:lle, HKL-liikelaitokselle, liikuntavirastolle ja kaupunginmuseolle.

 

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lehtipuu esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 15

 

 

775 §

LAUSUNTO UUDENMAAN VIRKISTYSALUEYHDISTYKSEN STRATEGIALUONNOKSESTA

 

Khs 2010-833

Esityslistan asia Kaj/10

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan lausunnon:

 

Uudenmaan virkistysalueyhdistys pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa yhdistyksessä laaditusta luonnoksesta yhdistyksen strategiaksi vuoteen 2020.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että yhdistys tekee tärkeätä työtä toiminta-alueellaan tilanteessa, jossa alueen väestö on lisääntynyt ja sen voidaan olettaa lisääntyvän edelleen, mikä merkitsee myös hyvin hoidettujen virkistysalueiden kasvavaa tarvetta seudulla.

 

Kunnat hoitavat itse osan virkistysaluetarpeestaan omistamalla ja hoitamalla virkistysalueitaan niin oman kunnan sisällä kuin erityisesti Helsingin kysymyksessä ollen myös rajojensa ulkopuolella, mutta koska kysymys on suuressa määrin seudullisesta käytöstä ja tarpeesta, kuntien yhteisen organisaation tarve on ilmeinen niin kustannusten jakamiseksi kuin hoidon ja hallinnon järjestämiseksikin. Siksi on tärkeää, että yhdistyksen toiminnan kannalta riittävät resurssit turvataan jatkossakin ja varaudutaan myös uusien alueiden hankintaan silloin, kun niitä on hyväksyttävin ehdoin tarjolla.

 

Yhdistyksen strategialuonnoksessa organisaatiota koskevaksi tavoitteeksi asetetaan mm. pieni asiantuntijaorganisaatio, jota täydennetään sesonkityöntekijöillä ja ostopalveluilla. Näkemys on kannatettava; on tärkeää pitää kiinteä organisaatio edelleen matalana ja kustannustehokkaana ja täydentää sitä tarvittaessa ajatelluin tavoin. Samoin asetetaan tavoitteeksi, että kaikki toiminta­‑alueen kunnat liittyvät yhdistykseen strategiajakson loppuun mennessä. Tavoite on tärkeä ja perusteltu ja onkin monien kuntien taloudellisesti ahtaasta tilanteesta huolimatta vaikea ymmärtää, pyrkimystä pitäytyä vapaamatkustajan asemassa, kun palvelut joka tapauksessa ovat kaikkien toiminta‑alueen kuntien asukkaiden käytettävissä yhtälailla.

 

Alueiden osalta strategialuonnoksessa asetetaan toiminta-alueen väestönkasvuun viitaten tavoitteeksi lisähankinnat siten, että pyritään kasvattamaan olemassa olevia alueita, mutta alueiden kattavuuden ja saavutettavuuden lisäämiseksi myös hankkimaan uusia alueita erityisesti Itä-Uudeltamaalta, Lohjan seudulta ja saaristosta, painottaen alueiden saavutettavuutta julkisella liikenteellä. Strategialuonnoksen mukaan lisäys merkitsisi vuoteen 2020 vajaan 30 %:n lisäystä maapinta-alassa laskettuna. Tavoite on sinänsä järkevä ottaen huomioon väestönlisäyksen ja alueen taajamarakenteen tiivistymisen myötä lisääntyvän tarpeen, jos samalla pidetään huoli siitä, että aluehankinnat ovat ehdoiltaan kohtuullisia. Taloudellisesti merkittävistä uusista aluehankinnoista tulee etukäteen pyytää jäsenkuntien kanta.

 

Edellä sanottu liittyy myös ohjelmaluonnoksessa yhdistyksen taloudelle asetettuihin tavoitteisiin. Näistä mainittakoon mm. organisaation pitäminen pienenä ja joustavana, tehokas talouden suunnittelu ja seuranta sekä alan toimijoiden joukossa paras toiminnan kustannustehokkuus. Tavoitteet ovat kannatettavia, koskei ole ajateltavissa, että toiminnasta jäsenkunnille aihetuvat taloudelliset rasitteet merkittävästi kasvaisivat. Samalla tulee luonnoksessa esitetyin tavoin pyrkiä niin valtion rahoituksen jatkumiseen kuin siihen, että myös muut rahoitusmahdollisuudet, kuten mahdolliset käyttömaksut, selvitetään.

 

Yhdistyksen yhteistyölle asetetaan strategialuonnoksessa tavoitteeksi mm. tehostaa yhteistyötä kuntien ja metsähallituksen kanssa alueiden suunnittelussa, ylläpidossa ja huollossa. Tämä on kannatettavaa. Erityisesti voitaisiin tällöin selvittää, millainen rooli yhdistyksellä voisi olla Helsingin ulkopuolisten kaupungin omistamien virkistysalueiden samoin kuin Sipoonkorven suunnitellun kansallispuiston ja siihen mahdollisesti liittyvien virkistysalueiden ylläpidossa ja huollossa.

 

Virkistysalueyhdistyksen toiminnan pitää olla yhdistysmuodosta huolimatta kuntien asukkaille ja päätöksentekijöille päin avointa ja läpinäkyvää. Helsinki pitääkin hyvänä, että strategiassa mainitaan yhdistyksen noudattavan toiminnassaan julkisuuslain periaatteita.

 

Pöytäkirjanote Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:lle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että lausunnon viimeiseksi kappaleeksi ennen ”Pöytäkirjanote…” lisätään seuraava kappale:

                     

Virkistysalueyhdistyksen toiminnan pitää olla yhdistysmuodosta huolimatta kuntien asukkaille ja päätöksentekijöille päin avointa ja läpinäkyvää. Helsinki pitääkin hyvänä, että strategiassa mainitaan yhdistyksen noudattavan toiminnassaan julkisuuslain periaatteita.

                     

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

776 §

7.6.2010 pöydälle pantu asia

VT PIA PAKARISEN TOIVOMUSPONSI: KATTOHINNAN ASETTAMINEN PERUSPARANNUKSEN JÄLKEISELLE SISÄISELLE VUOKRALLE

 

Khs 2009-1443

Esityslistan asia Kaj/11

 

                                            Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 10.6.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Pia Pakarinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Pia Pakariselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liitteet 2 - 3

 

 

777 §

Ärende bordlagt 7.6.2010

RESERVERING AV KVARTER NR 20817 FÖR FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA R.F. FÖR ETT UTVECKLINGSPROJEKT (VÄSTRA HAMNEN, KVARTER NR 20817)

7.6.2010 pöydälle pantu asia

KORTTELIN NRO 20817 VARAAMINEN FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA RF:LLE KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (LÄNSISATAMA, KORTTELI NRO 20817)

 

Stn/Khs 2010-896

Ärende Kaj/12 på föredragningslistan

Esityslistan asia Kaj/12

 

Stadsstyrelsen beslöt bordlägga ärendet.

 

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

 

 

Tilläggsuppgifter:
Härmälä Timo, stadssekreterare, telefon 310 36028

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

778 §

7.6.2010 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN VANHUSTEN HOIVAKOTIA VARTEN SUUTARILASTA (TONTTI 40063/4)

 

Khs 2010-352

Esityslistan asia Kaj/13

 

                                            Kaupunginhallitus päätti varata 40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40063 tontin nro 4 EPI Healthcare I Ky:lle ja Skanska Talonrakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun vanhusten hoivakodin rakennuttamista varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

 

-                                       Hanke tulee suunnitella yhteistyössä sosiaaliviraston
kanssa.

 

-                                       Varauksensaajan tulee noudattaa liitteenä 7 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 4.3.2010 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

 

-                                       Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

 

Pöytäkirjanote EPI Healthcare I Ky:lle ja Skanska Talonrakennus Oy:lle, sosiaalivirastolle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

779 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA LAAJASALON TONTTIEN 49057/3 JA 49074/5 OSIEN SEKÄ PUISTOALUEEN (OSA KOIRASAARENTIETÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11820)

 

Khs 2009-117

Esityslistan asia Kaj/14

 

                                            Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

 

Kaupunginvaltuusto on 17.3.2010 (71 §) päättänyt hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen asemakaavan sekä korttelin nro 49057 tontin nro 3 osan ja korttelin nro 49074 tontin nro 2 osan ja puistoalueen (Koirasaarentie välillä Tahvonlahti–Reiherintie) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.11.2009 päivätyn ja 10.9.2009, 30.9.2009 ja 1.2.2010 muutetun piirustuksen nro 11820 mukaisena.

 

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty neljä valitusta hallinto-oi­keu­teen.

 

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 17.3.2010 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitukset tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

 

Valitusten laillisuus ja valitusosoitus

 

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 26.3.2010. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle seuraavasti: yksi valitus 23.4.2010 ja kolme valitusta 26.3.2010. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa valitusoikeus.

 

Valitukset                          Laajasalo-Degerö Seura ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Xxxxx Xxxxx ja Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx ovat hakeneet Helsingin hallinto-oikeu­delta muutosta kaupunginvaltuuston päätökseen.

 

Laajasalo-Degerö Seura ry on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat seuraavat:

 

Kaavaehdotuksen alue on osa alkuperäistä Kruunuvuoren osayleiskaa­va-aluetta. Se on virheellisesti erotettu kesken osayleiskaavaprosessia pois alkuperäisestä yhteydestään. Alueen jakaminen osiin on tehnyt kuntalaisten osallistumisen kaavaprosessiin kohtuuttoman vaikeaksi. Tien molempien kaavojen olisi tullut kuulua samaan kaavaan. Näin olisi voitu tarkastella kaavoituksen todellisia kokonaisvaikutuksia.

 

Meluselvitykset ja luontoselvitykset ovat tekemättä tai puutteellisia. Kaavaehdotus ei ole ollut nähtävillä. Tien liittyminen muuhun ympäristöön on esittämättä. Kaavaehdotus on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, koska maakuntakaavassa kallioalueet on merkitty arvokkaiksi geologisiksi muodostumiksi, eikä tätä ole kaavaehdotuksessa huomioitu.

 

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kallioalueet tien pohjoispuolella tuhoutuvat tien tarpeettoman leveyden ja linjauksen vuoksi. Maakuntakaavan mukainen viheryhteys Stansvik-Tullisaari katkeaa massiivisen tien vuoksi. Kaavoituksessa ei ole riittävästi huolehdittu seudullisen viher­yhteyden jatkumisesta eikä ihmisten ja alueen eläimistön liikkumises­­ta tiealueen poikki esimerkiksi tunneloimalla tie. Koirasaaren tielinjaus Tah­­vonlahden pohjukassa on väärä, se aiheuttaa maisema- ja me­luon­gelmia. Tie tulee linjata riittävän kauas rannasta sekä suojata Tahvonlahden virkistysalue. Meluhaitat merenrannan virkistysalueelle, yhdelle Helsingin hiljaisista alueista, on selvittämättä.

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat seuraavat:

 

Suunnittelualueelle ei ole tehty riittäviä luontoselvityksiä. Suunnitelma on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Kaavan käsittelyjärjestys on väärä. Ensin olisi pitänyt lopullisesti päättää se tarve, mihin Koirasaarentien levennys perustuu ja vasta sitten päättää Koirasaarentien asemakaavasta. Raitiotien toteutuminen on Yleiskaava 2002:n vastaista, koska yleiskaavassa on merkitty vain metrolinjaus. Suunnittelualueelle ei ole tehty riittäviä luontoselvityksiä (MRL 9 §). Hallinto-oikeuden tulkin­nan mukaan Helsingin luontotietojärjestelmä ei sovellu suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön. Koirasaaren asemakaavassa ei välitetä arvokkaaksi todetusta kalliosta, ja suunnitelma on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen (MRL 54 §:n 2 ja 3 momentin vastainen). Suunnitelma leventää Koirasaarentietä loukkaa kohtuuttomasti MRL 5 §:n tavoitteita 3–5 ja 85 §:ää, kuten myös MRL 1 §:n tavoitetta turvata asiantuntemuksen monipuolisuus, koska geologista asiantuntemusta ei ole otettu huomioon. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa maisemallisia ja ekologisia haittoja alueelle. Koirasaarentien varrella on laaja alue luokiteltu hiljaiseksi alueeksi. Suunniteltu leveä väylä uhkaa muuttaa hiljaiset alueet meluisiksi. Kaupunki on tarkastellut meluasiaa ainoastaan rakennusten piha-alueiden kannal­ta, mutta ei ota kantaa hiljaisiin alueisiin. Tarpeettomat kallioiden räjäyttämiset eivät ole maa-aineslain 3 §:n mukaisia, säästävämpiä ratkai­suja on käytettävä.

 

Xxxx Xxxxxx on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat seuraavat:

 

Asemakaava-alue on liian pieni. Kaavoituksen jakamisella pieniin osiin estetään kokonaiskäsityksen saaminen suunnittelualueesta. Raitiotieyhteyttä ja raitiotiesiltoja Laajasaloon ei ole merkitty maakuntakaavaan eikä osayleiskaavaan, jossa on vain metrovaraus.  Raitiotielinja on pois­tettava suunnitelmasta, koska raitiolinjan rakentamisesta ei ole ole­massa kaupungin sitovaa päätöstä. Yksityiskohtaisia asemakaavalta vaadittavia luontoselvityksiä ei ole tehty. Meluselvitykset eivät ole riittävät. Ei ole selvitetty, miten meluhaitat ja ilman epäpuhtaudet ratkaistaan paikalla jo olevien asuinrakennusten kohdalla. Koirasaarentien leveys on ylimitoitettu. Arvokasta kalliota ei saa tuhota. Tien alle on jäämässä Henrik Borgströmin tien päässä osa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaa jalopuumetsää ja sen eteläpuolella oleva saarnimetsikkö. Tahvonlahden poukaman kohdalla tien alle on jäämässä tärkeä lintualue.

 

Koirasaaren etelä- ja pohjoispuoliset metsät on maakuntakaavassa määritelty viheralueiksi. Koirasaaren pohjoispuoli on valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Jotta nämä säästettäisiin, olisi tullut tutkia vaihtoehto rakentaa Koirasaarentie Henrik Borgströmin tieltä lähtien tunneliin. Koirasaarentien metsät ja Stansvikin alue on merkitty hiljaisiksi alueiksi Yleiskaava 2002:n selostukseen. Suunnitelma tekee edellä mainitut alueet meluisiksi. Tarpeettomat kallioiden räjäyttämiset eivät ole maa-aines­lain 3 §:n mukaisia. Säästävämpiä ratkaisuja on käytettävä. Vuorovaikutus ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla. Kaavaselostusta ei julkaistu ajoissa. Kuntalaisten mielipiteillä ei ole ollut mitään vaikutusta kaavan etenemiseen eikä suunnitteluun.

 

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista tai asemakaavan asettamista uudelleen nähtäväksi. Vaatimusten keskeiset perustelut ovat seuraavat:

 

Asemakaavan suunnittelussa ei ole otettu huomioon maakuntakaavan virkistysalue-merkintää (VL). Yleiskaavan perusteella ei voida väittää, että Koirasaarentien varrelle olisi suunniteltu rakentamista. Koirasaarentietä ei ole merkitty yleiskaavaan. Yleiskaavaan on merkitty metrolinja- ja asema, kuten maakuntakaavaankin, asemakaavassa ei ole metroa. Maakuntakaava ja yleiskaava eivät ole olleet ohjeena asemakaavaa valmisteltaessa. Syitä ottaa kaava-alueen eteläosassa oleva puisto rakentamiseen ei ole perusteltu eikä vaikutuksia selvitetty.

 

Kaavoituksen aikana kaava-alue on jaettu aina pienempiin ja pienempiin osiin. Se on vaikeuttanut osallisten vuorovaikutusta. Pelkkä tilan varaaminen pyörätielle ja jalkakäytävälle ei ole kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa vaaditaan kevyen liikenteen verkostojen laadun edistämistä. Tien rakentamisen vaikutuksia Tahvonlahden pohjukkaan ei ole selvitetty. Liikennemääristä ei ole esitetty yksityiskohtaisia laskelmia. Asemakaavan toteutuminen heikentää ilman laatua. Kaavaselostus on ollut vaikeasti osallisten saatavilla. Kaavoittaja ei ole tiedottanut kaava-alueeseen kuuluvan taloyhtiön asukkaille. Tieto on lähetetty vain taloyhtiön isännöitsijälle. Asemakaava ei ole riittävän laajalta alalta, jotta katusuunnitelma voitaisiin laatia. L-talolle ei ole melutasoa määritelty, vaikka esityslistalla väitetään päivämelutason ulottuvan Reiherintie 1:n lähimpänä oleviin taloihin. Melutaso tulee nousemaan valittajan mukaan 60 dB seitsemän talon osalta ja 55 dB kahden talon osalta. Tien on virheellisesti esityslistalla väitetty kulkevan Tahvonlahden kohdalla 70 metriä vesialueesta. Maakuntakaavan ja yleiskaavan merkintöjen selitykset ja määräykset on puutteellisesti esitetty.

 

Vastineet valituksissa esitettyihin väitteisiin 

 

Asemakaavojen käsittely palasina, asemakaava-alue on liian pieni

 

Koirasaarentien suunnittelualueen vaiheet

 

Kruunuvuorenrannan suunnittelualue (noin 200 hehtaarin maa-ala) on jaettu kahteen osaan: osayleiskaava-alueeseen ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen. Maankäyttösuunnitelma-alueen erottaminen osa­yleiskaava-alueesta esitettiin osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa, jonka kau­punkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.6.2005. Maankäyttösuunnitelma-alue on erotettu osayleiskaava-alueesta siksi, että maankäyttösuunnitel­ma-alueen rakentaminen ei ole sidoksissa öljysataman alasajoon. Alueen asemakaavat voidaan laatia kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän Yleiskaava 2002:een perustuvan maankäyttösuunnitelman pohjalta.

 

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma valmisteltiin yhtenä kokonaisuutena siten, että oli mahdollista saada kokonais­­kuva koko suunnitelmasta ja sen ympäristövaikutuksista. Koko val­misteluaineisto oli nähtävillä mielipiteitä varten 2.–23.1.2008. Molemmat suunnitelmat esiteltiin samanaikaisesti kaupunkisuunnittelulautakun­nalle 14.2.2008, jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Koirasaarentien varsia (Borgströminmäki ja Gunillankallio) koskevan maan­käyttösuunnitelman. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan 10.12.2008.

 

Koirasaarentien suunnittelualue ulottuu sekä maankäyttösuunnitelman että osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma ovat asemakaavoituksen lähtökohtana. Asemakaavaluonnoksen alue jaettiin kahteen osaan: Hopeakaivoksentien ja Tahvonlahden väliseen osuuteen, joka sijaitsee osayleiskaava-alueella, ja Tahvonlahden ja Rei­­herintien väliseen osuuteen, joka sijaitsee maankäyttösuunnitelma-alueella. Maankäyttösuunnitelma-alueella sijaitseva Tahvonlahden–Rei­­herintien osuus katsottiin tarkoituksenmukaiseksi erottaa omaksi asemakaava-alueekseen. Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa maankäyttösuunnitelma-alueelta Koirasaarentien ja sen varsien raken­tamisella. Koirasaarentien rakentamista haluttiin kiirehtiä Helsingin huonon asuntotonttitilanteen vuoksi, jotta alueen asuntotonttien toteuttaminen ei viivästyisi.

 

Koirasaarentien asemakaavan tavoitteena on säilyttää pääosin Koira­saarentien katulinjaus, mutta rakentaa nykyinen Koirasaarentie Reiherintien liittymästä länteen käytännössä kokonaan uudelleen siten, että se pystyy välittämään rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liiken­teen. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen ko­koojakatu, ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laaja­salosta Kruunuvuorenrantaan. Viime vuosikymmeninä Koirasaarentie on palvellut öljysataman liikennettä.

 

Kokonaiskuva suunnittelualueesta on esitetty osayleiskaavassa ja maan­käyttösuunnitelmassa, Koirasaarentien varsien asemakaavaluonnoksessa ja Koirasaarentien asemakaavaehdotuksessa. Kaikissa edellä mainituissa kaavavaiheissa on tehty maankäyttö- ja rakennuslain mu­kaiset ympäristövaikutusarvioinnit kokonaisuuksina. Osallisilla on ollut mahdollisuus saada kokonaiskuva suunnitelmista ja lausua mielipiteensä niistä. MRL ei määrittele, mikä on kaava-alueen suuruus vaan asia on kaavoittajan harkinnassa. Kaavan tulee muodostaa kokonaisuus, jonka puitteissa voidaan arvioida kaavan sisältövaatimusten täyttymistä. Asemakaava muodostaa MRL:n mukaisen tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

 

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole asetettu rajoituksia kaava-alueen rajauksen muutoksille kaavoituksen aikana.

 

Raideyhteys kaavoissa

 

Maakuntakaava sisältää ohjeellisen paikallisliikenteen radan Katajanokalta Tahvonlahdelle ja sieltä edelleen Laajasaloon. Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu metro tai rautatie Katajanokalta Kruunuvuorenran­taan. Ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 ‑sar­jan oppaan nro 7 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset mukaan normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta MRL 42 §:n mukaisesti. Vain milloin maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, ohjaa maakuntakaava suoraan asemakaavoitusta. Helsingin yleiskaava 2002 ohjaa asemakaavoitusta.

 

Keskustasta Laajasaloon johtavan joukkoliikenneyhteyden suunnittelu on edennyt rinnan osayleiskaavan laatimisen kanssa. Nähtävillä ollees­sa osayleiskaavaehdotuksessa varauduttiin sekä metroon että raitiotiehen joko sillalla tai tunnelissa välillä Korkeasaari–Kruunuvuorenranta. Osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien (ra1). Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan keskeinen suunnitteluperiaate on joukkoliikenneyhteyden luominen Kruunuvuoren­rannasta keskustaan.

 

Raitiotieyhteyttä ja -siltaa ei voi kuitenkaan rakentaa osayleiskaavan ja Yleiskaava 2002:n pohjalta. Joukkoliikenneyhteydelle laaditaan oma asemakaava.

 

Laajasalon raideliikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistetty yhteysviranomaisena Uudenmaan elinkeino-, liiken­ne- ja ympäristökeskus ja hankkeesta vastaavana Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arviointiohjelma tulee nähtäville 15.8.–15.10.2010. Arvioitaviin vaihtoehtoihin kuuluu sekä raitiotie-, metro- että vesiliikennevaihtoehtoja.

 

Kaupunginvaltuusto on 12.11.2008 päättänyt merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaa­ri–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

 

Koirasaarentien liikennemuodot ja -määrät sekä alustavat tilavaraukset selvitettiin jo osayleiskaavavaiheessa ja niitä on tarkennettu asemakaa­vavaiheessa.

 

Kruunuvuorenrannan rakentamisen edellytyksenä ei ole suoran raide­yhteyden rakentaminen keskustaan. Alueen joukkoliikenne voi myös perustua syöttöliikenteeseen Herttoniemen metroasemalle ja sitä täydentävään vesiliikenneyhteyteen keskustaan. Tällöin Koirasaarentien poikkileikkauksen keskellä sijaitseva joukkoliikennekaista palvelisi busseja.

 

Kaava täyttää MRL 54 §:n mukaiset edellytykset liikenteen järjestämisestä. Kaava on yleiskaavan mukainen.

 

Väitteet puutteellisista selvityksistä

 

Meluselvitykset

 

Kruunuvuorenrannan kaiken kaavoituksen lähtökohtana pidetään valtio­neuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (päätös 993/1992). Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien liikennemelun leviä­mistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu katujen ennusteliikenteen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suojaetäisyyssuo­situsten perusteella. Selvitykset ovat koskeneet myös olemassa olevien rakennusten aluetta Koirasaarentien ja Reiherintien kulmassa.

 

Liikenteen meluhaittojen selvittäminen on esitetty osayleiskaavan selos­tuksen kohdassa 4.15. Selostuksen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) aiheuttama liikenteen lisäys on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien lisäys kohdistuu lähinnä Koirasaarentien itäpäähän, Laajasalontielle ja Linnanrakentajantielle.

 

Ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä 2.–23.1.2008 nähtävillä olleessa 14.2.2008 päivätyssä osayleiskaavaselostuksessa todetaan, että osayleiskaava mahdollistaa ilmanlaadun ja melun ohjearvojen saavuttamisen asemakaavoituksessa ja jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa on yleismääräys melun ohjearvojen huomioon ottamisesta.

 

Osayleiskaavaselostusta on täydennetty 6.11.2008 Koirasaarentien me­lun osalta seuraavasti: Ennusteen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Laajasalon liikenne kasvaa 15 000 ajoneuvolla/vrk. Laajasalontiellä on nykyisin tarvetta meluntorjuntaan. Laajasalontiellä on tarkoitus tehdä tarpeelliset meluesteet kadun parannustöiden yhteydessä, kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen sitä edellyttää. Liikennemäärän kasvu lisää melua Koirasaarentien ympäristössä, mutta ei siinä määrin, että se edellyttäisi meluesteiden rakentamista.

 

Koirasaarentien asemakaavaselostuksessa 13.11.2008 kohdassa "ympäristöhäiriöt" kerrotaan meluhaitoista: Raitioliikenne voi aiheuttaa ääni- ja tärinähaittaa, mikäli rata on epätasainen tai muuten heikkokuntoinen, rata on perustettu suoraan kalliolle tai muulle ääntä hyvin johtavalle alustalle, nopeudet ovat suuria tai kalusto on viallista. Haittojen lieven­täminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä radan rakentamisen yhtey­dessä mikäli mahdollista. Tärinähaittaa voidaan torjua huolellisella pohjarakentamisella ja äänihaittaa radassa olevilla äänen etenemistä rajoittavilla rakenteilla. Suomessa ei ole toistaiseksi vahvistettuja maankäyttöön sovellettavia liikennetärinän ohjearvoja. Asuintiloille runkomelun suunnitteluarvona voidaan pitää rajaa LASmax= 35 dB ja tärinän LVSmax= 0,30 mm/s.

 

Koirasaarentien asemakaavassa on määräys: Raitiotietä rakennettaessa tulee tarvittaessa toteuttaa raideliikenteen tärinän ja runkoäänen vai­mennus siten, että tavoitteena pidettäviä äänenpaineen enimmäista­soja (LASmax) ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistasoja (LVSmax) ei ylitetä.

 

Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin 10 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

 

Koirasaarentielle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Liikenteen tuottaman, päivän keskiäänitason ohjearvon 55 dB ylittävän melualueen laajuus on noin 50 metriä kadun molemmin puolin. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Kalliomuodostelmat, suunnitellut raken­nukset ja etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

 

Gunillankallion asemakaavassa nro 11888 (kaupunginvaltuusto 5.5.2010) Koirasaarentien varteen suunniteltujen rakennusten tonteilla on merkintä, joka osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisen rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dBA. Vastaava määräys tullaan liittämään Borgströminmäen asemakaavaehdotukseen.

 

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavoissa myös siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa.

 

Reiherintien ja Koirasaarentien kulmassa olemassa

olevat rakennukset

 

Asemakaavaa varten tehty meluselvitys osoittaa, että ennustetilanteessa 55 dB Koirasaarentien päivämelun alue ulottuu Koirasaarentien ja Reiherintien kulmassa Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 metrin laskentakorkeus).

 

Pääosalla kyseisen tontin oleskelupihoista päivän melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos taloissa on normaalit ikkunarakenteet.

 

Asemakaava on laadittu MRL 9 §:n mukaisesti, jolloin riittävät meluselvitykset on tehty ja kaava täyttää tältä osin MRL 54 §:n mukaiset edellytykset.

 

Ilman laatu

 

Koirasaarentien ennustettu liikennemäärä on 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa Koirasaarentien ja Reiherintien risteyksessä. Liikennemäärä vähenee länteen päin mentäessä, siten että Tahvonlahden kohdalla liikennemäärä on Kruunuvuorenrannan ollessa kokonaan rakennettu 10 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näin vähäisillä liikennemäärillä ilman laadun heikkeneminen on paikallista ja rajoittuu pääasiassa katualueelle. Ympäröivää maankäyttöä suunniteltaessa ilmanlaatuvaikutukset otetaan huomioon ja tarvittaessa maankäyttöä ohjataan asemakaavan määräyksillä.

 

Luontoselvitykset

 

Koirasaarentie kulkee pääosin laaksopainanteissa ja sen linjaus noudattaa olemassa olevaa katulinjausta paitsi kadun länsiosassa katu lähtee kaartamaan suojeltavien huviloiden kohdalla rakennusten eteläpuolelta.

 

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa on tehty vaikutusten arviointina 14.2.2008 päivätty selvitys ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön”.

 

Ympäristökeskus on vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava-alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000-luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi, Enviro 2005) alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä niiltä osin, kun ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi.

 

Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeim­mät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupun­gin ja siten myös koko osa-yleiskaava-alueelta, ovat muun muassa arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet 1990–1998 Arto Kurtto ja  Leena Helyranta (päivitetty 2004–2006), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999 Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija-sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet Antti Salla 2003. 

 

Kaavan valmistelussa ei ole käytetty yleisö- ja opetuskäytössä olevaa luontotietojärjestelmää, joka on internetissä. Tämä järjestelmä ei sovellu suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön, mistä on kerrottu järjestelmän kuvauk­sessa. Kaupungin sisäisessä intranetissa on täydellisempi luontotietojärjestelmän versio, joka on tehty nimenomaan suunnittelukäyttöön. Yleisölle näkyvän luontotietojärjestelmän aineistoja on rajattu luon­nonsuojelusyistä ja lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta perusteella sekä järjestelmää kevennetty, mistä on maininta järjestelmän kuvauksessa.

 

Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä.

 

Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta muun muassa sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal- ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva-järjestelmään. Oiva-järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal- ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Tällaisia lajeja ei ole havaittu eikä myöskään pidetty todennäköisinä löytää kaava-alueelta muun muassa kallioperän ja maaston muiden ominaisuuksien perusteella. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpinta-alan. Metsärekisterissä on mainittu muun muassa puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä.

 

Koirasaarentien asemakaava-alueella ei ole arvokkaaksi luokiteltuja luontokohteita.

 

Maakuntakaavassa Koirasaarentien pohjoispuolella geologisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet eivät ulotu Koirasaarentien asemakaava-alueelle.

 

Asemakaavan luontoselvitykset on tehty MRL 9 §:n mukaisesti ja kaava täyttää MRL 54 §:n mukaiset sisältövaatimukset. Valituksessa on vedottu siihen, että kaava on MRL 1 ja 5 §:n vastainen. MRL 1 ja 5 § ovat tavoitesäännöksiä, eikä niihin voi vedota muutoksenhaussa.

 

Selvitykset Koirasaarentien liittymisestä ympäristöön

 

Koirasaarentien liittyminen muuhun ympäristöön on selvitetty osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmavaiheessa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 20.11.2008 hyväksymässä Koirasaarentien varsien asemakaavaluonnoksessa sekä luonnoksen pohjalta laaditussa kaupunkisuun­nittelulautakunnan 7.5.2009 hyväksymässä Gunillankallion asemakaavaehdotuksessa.

 

Liikenteen järjestämiseen ja meluun liittyvät väitteet

 

Koirasaarentien leveys ja linjaus

 

Koirasaarentien leveys on nyt 7 metriä ja katualue levenee kaavan toteuttamisen myötä noin 30,5 metriin. 

 

Koirasaarentie kulkee laaksopainanteessa ja sen linjaus kaava-alueella noudattaa olemassa olevaa linjausta paitsi kadun länsipäässä katu lähtee kaartamaan olemassa olevien vanhojen huviloiden eteläpuolelta. Kadun leveyteen vaikuttavat raideliikenteelle oman kaistan varaaminen sekä kadun viihtyisyyteen vaikuttavat puuistutukset. Katualueella on kaksi puuriviä koko matkalla lukuun ottamatta Tahvonlahden kohtaa puolessavälissä katua.

 

Koirasaarentien liikennesuunnitelma perustuu symmetriseen poikkileikkaukseen, jonka keskeltä on varattu joukkoliikenteelle (bussit ja raitiovaunut) oma kaista 7,0 metriä. Joukkoliikennekaistaa ja molemminpuolisia ajoratoja 3,5 metriä erottaa viherkaistat 4,0 metriä puuistutuksin. Jalkakäytävät ja polkupyöräkaistat ovat niin ikään kadun molemmin puolin, polkupyöräkaistat 1,75 metriä ja jalkakäytävät 2,0 metriä. Katualueen leveydeksi tulee yhteensä 30,5 metriä. Tontin 49074/3 kohdalla katualueen leveys on 31 metriä. Puiston kohdalla on jätetty viherkaistat pois, jolloin kadulta avautuu mai­seman kannalta tärkeitä näkymiä ja katu on helpompi sovittaa maas­toon.

 

Kokoojakadun korostaminen puukujanteilla ja samalla katutilan jakaminen visuaalisesti osiin on perinteinen kaupunkirakentamisen keino ja tekee Koirasaarentien mittakaavan miellyttäväksi.

 

Koirasaarentien kokonaispituus osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman alueella on noin 1,6 kilometriä. Koirasaarentien pituus asemakaavan alueella, jota valitus koskee, on noin 0,7 kilometriä. Kadun pohjoispuolella sijaitsevaa kallioreunaa joudutaan leikkaamaan noin 150 metrin pituisella osuudella. Korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee ole­maan enintään 5 metriä. Tämä katualueen viereinen kallioalue osoitetaan kaavassa puistoksi. Toinen luonnonmaisemaan jäävä muutos on Koirasaarentien eteläpuolella Gunillankallion kohdalla vastapäätä pohjoiseen johtavaa kapeaa laaksoa, jossa joudutaan leikkaamaan kalliota kuitenkin siten, että korkeusero on enintään 3 metriä. Koirasaarentien lännenpuoleisen osan asemakaava-alueella Tahvonlahdesta länteen päin ei jouduta tekemään kallioleikkauksia.

 

Laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikululle johtavan pääulkoilureitin kaltevuusvaatimukset lisäävät tien reunasta louhittavan kallioalueen määrää. Kadun reunat ja alikulkuun vievä ramppi sijaitsevat Koirasaarentien kaava-alueen ulkopuolella.

 

Linjaus Tahvonlahden kohdalla

 

Tahvonlahden pohjukan kohdalla nykyinen Koirasaarentie kulkee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojeltujen rakennusten 1700-luvulta peräisin olevan ns. Kaivoshuvilan sekä 1800-luvun loppupuolen Schaumannin huvilan ja Alppimajan välistä. Levennetty poikkileikkaus ei mahdu kulkemaan entistä linjausta pitkin. Siirtämällä katu Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolelle on voitu samalla yhdistää arvokkaat huvilat samaan pihapiiriin. Stansvikin kartanoon kulkeva tie on kulkenut alun perin Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolella (tieyhteys näkyy muun muassa vuodelta 1872 peräisin olevassa kartassa). Kartanosta huviloille on ollut näköyhteys, joka tien siirron jälkeen on mahdollista saavuttaa uudelleen.

 

Koirasaarentien korkeus Tahvonlahden kohdalla tulee olemaan noin 4,5 metriä meren pinnan yläpuolella. Nyt Koirasaarentien korkeusasema, kun se on linjattu huvilan pohjoispuolelta, on 6,5 metriä. Tie liitetään uudessa suunnitelmassa Kaivoshuvilan eteläpuolella piha-alueen korkeussuhteisiin, eikä Koirasaarentie ole maisemassa irrallinen elementti. Tahvonlahden kohdalla tie luiskataan loivasti ja istutetaan matalalla ympäristöön sopivalla kasvillisuudella. 

 

Melu Tahvonlahden kohdalla

 

Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuo­ren rakentamisen jälkeen olemaan noin 10 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadulle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Liikenteen tuottaman, päivän keskiäänitason ohjearvon 55 dB ylittävän melualueen laajuus on noin 50 metriä kadun molemmin puolin. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille.

 

Tahvonlahden kohdalla Koirasaarentien eteläpuolinen alue on ruovikkoa noin 70 metrin etäisyydelle, joten se ei ole aktiivisessa virkistyskäytössä. Virkistysalueella vaadittava 55 dB toteutuu noin 50 metrin päässä Koirasaarentieltä. Kalliomuodostelmat suojaavat kauempana olevia virkistysalueita melulta. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Yksi vaihtoehto on kadun päällystäminen nk. hiljaisella asfaltilla. Hiljainen asfaltti vähentäisi melua ainakin 3 dB, joka vastaa liikennemäärän puolittumista kadulla. Toinen keino on rakentaa matala melukaide kadun eteläreunaan.

 

Pyöräilyn ja kevyenliikenteen edellytykset

 

Kruunuvuorenrannassa, kuten kaikilla uusilla alueilla, pyritään tekemään pyöräilijöille ja jalankulkijoille mahdollisimman sujuvia ja turvallisia ratkaisuja. Pyöräkaistojen tarkoitus on parantaa pyöräilijöiden edellytyksiä mahdollisimman sujuvaan ja vaivattomaan liikkumiseen. Koirasaarentien pyöräkaistat toimivat samalla tärkeänä kevyen liikenteen verkoston osana yhdistäen tulevaisuudessa sekä Kruunuvuorenrannan että Laajasalon Helsingin keskustaan.

 

Väite, että tien on virheellisesti esityslistalla väitetty kulkevan

Tahvonlahden kohdalla

 

Tahvonlahti on matala ja profiililtaan melko tasainen, joten pienetkin merenpinnan vaihtelut vaikuttavat vesialueen laajuuteen ja sen etäisyyteen Koirasaarentiestä eri aikoina. Mitta on saatu pohjakartasta, jossa vesialueen ja Koirasaarentien välinen alue on merkitty ruovikoksi 70 metrin matkalta. Vesijättömaa on myös erittäin pusikoitunutta eikä sitä voida siitäkään syystä laskea vesialueeksi.

 

Kadun johtaminen tunneliin

 

Kadun johtaminen tunneliin Kruunuvuorenrannan läpi olisi haastavaa sekä teknisessä, taloudellisessa että turvallisuusmielessä. Koirasaaren­tie on katu, joka yhdistää Laajasalon nykyisen alueen Kruunuvuorenrantaan ja sitä kautta kantakaupunkiin. Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalon nykyisestä alueesta tulee kaupunginosia, jotka sijaitsevat laajojen virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä lyhyen julkisen ja kevyenliikenteen matkan päässä kantakaupungista. Tien kulkeminen maan päällä tarjoaa mahdollisuuksia nauttia näkymistä luontoon ja Tahvonlahdelle myös alueen Koirasaarentietä käyttäville.

 

Koirasaarentien liikennemäärä tai liikenteestä aiheutuvat haitat eivät ole niin merkittävät, että olisi tarpeen rakentaa kallista tunneliyhteyttä.

 

Hiljaiset alueet/melu       Kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista tämän kaavan yhteydessä.

 

Kokoavasti liikenteen järjestämistä ja melua koskevien väitteiden osalta voidaan todeta, että kaava on laadittu MRL 54 §:n sisältövaatimusten mukaisesti. Kaava on laadittu siten, että siinä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle.

 

Maakuntakaavan mukainen viheryhteys

 

Maakuntakaavassa on varattu taajamatoimintojen välinen Stansvikin­–Tullisaaren -vyöhyke virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintä sisältää virkistysalueella olemassa olevat sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Osayleiskaavassa ja maankäyttösuunnitelmassa on vastaavat virkistysalueet. Virkistysyhteyttä pitkin kulkee kevyenliikenteen raitti Hevossalmesta Tullisaaren puiston suuntaan. Kuten edellä todettu Helsingin yleiskaava 2002 ohjaa asemakaavoitusta.

 

Koirasaarentien pohjoispuolella olevan laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikulku on suunniteltu 6,5 metriä leveäksi ja siinä on osoitettu varaus hiihtoladulle. Alikulku on suunnattu reitin suuntaiseksi siten, että alikulun löytäminen ja käyttö on luontevaa.

 

Eläimistön liikkumisen kannalta tien leventäminen heikentää jonkin verran nykytilaa. Puurivit ja alikulku korvaavat jossakin määrin leventämistä, koska ne helpottavat joidenkin lajien ylityksiä.

 

Maakuntakaavan virkistysalue-merkinnän (VL) huomioon ottaminen

asemakaavassa

 

Koirasaarentien asemakaava alue on maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojen aluetta ja osittain virkistysaluetta (VL). Koirasaarentien kohdalla kulkee merkintä paikallisliikenteen rata. Virkistysalue-merkintä maakuntakaavassa sisältää yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Kuten edellä on todettu, asemakaavaa laadittaessa Yleiskaava 2002 ohjaa kaavoitusta.

 

Asemakaavaa laadittaessa on otettu virkistysalue huomioon siten, että Koirasaarentien suunnitelma noudattaa olemassa olevaa katulinjausta ja katu kapenee virkistysalueen kohdalla.

 

Rakentaminen yleiskaavan mukaan, Koirasaarentien merkintä

yleiskaavassa

 

Yleiskaavassa on alueet Koirasaarentien molemmin puolin Reiherintien ja Tahvonlahden välillä merkitty pääosin kerrostalovaltaisiksi alueiksi. Tahvonlahden kohdalla ja siitä itään pohjois-eteläsuuntaisen laajan virkistysalueeksi merkityn alueen kohdalla Koirasaarentien varret on merkitty virkistysalueeksi.

 

Kalliot ja maakuntakaava

 

Koirasaarentien pohjoispuolella olevalla alueella on maakuntakaavassa merkintä, joka tarkoittaa arvokasta harjualuetta tai geologista muodostelmaa. Merkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkit­täviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan harjujen suojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Alueilla, joille aluevarausmerkinnällä on osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon märittelee aluevarausmerkintä.

 

Merkintä ei ole Koirasaarentien asemakaava-alueella.

 

Koirasaarentien pohjoispuolella ja Henrik Borgströmin tien länsipuolella on 39 hehtaarin suuruinen geologisesti ja geomorfologisesti arvokas kohde. Kallioselänne käsittää lähes koko Koirasaarentien pohjoisosan luonnonalueen. Suomen ympäristökeskuksen raportissa ”Uudenmaan maakunnan luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet” kallioselänteen tärkeimmät arvot perustuvat kallioalueen geologisesti ja geomorfologisesti merkittävyyteen sekä siihen, että kalliossa on edustavia mineraaliesiintymiä, sekä siihen, että alueella on vaateliasta kalliolajistoa ja lehtoa. Raportin mukaan valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on Uudellamaalla 161, joista 4 Helsingin alueella. Raportissa on luokiteltu 7-luokkaisen arvoluokituksen mukaan (arvoluokka 1 on arvokkain). Kaitalahti on merkitty arvoluokkaan 4, "arvokas kallioalue". Edellä mainittu selvitys ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.

 

Geologisesti ja geomorfologisesti arvokas kohde sivuaa Koirasaarentietä sen luoteispuolella. Koirasaarentien uudelleen rakentamisella ei ole vaikutuksia alueen arvoon. Koirasaarentien katulinjaus noudattelee geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaan alueen kohdalla nykyisen tien linjausta.

 

Tahvonlahden linnusto

 

Tahvonlahden 8,19 hehtaarin kokoinen ruovikko on linnustollisesti arvokas kohde (230/99), arvoluokka II (Helsingin kaupungin ympäristökeskus). Alue on rehevää lahdenpohjukkaa reunametsineen ja niittyineen.

 

Tahvonlahden ruovikkoalue tulee säilyttää lintujen elinympäristönä sellaisena, että lintujen elinolosuhteet eivät olennaisesti muutu. Koirasaarentien rakentamisen johdosta mahdollisesti poistuvat tervalepät eivät muuta Tahvonlahden pohjukkaa siten, että se vähentäisi alueen luontoarvoa ja muuttaisi lintujen elinolosuhteita. Tervaleppien poistuminen avaa näkymiä ja kysymyksessä on maiseman muutos, ei lintujen elinolosuhteiden vaarantaminen.

 

Kaava täyttää MRL 54 §:n mukaiset edellytykset luonnonympäristön vaalimisen osalta.

 

Maa-ainesten ottaminen

 

Maa-aineslaki koskee vain maa-ainesten ottamista, ei kallioiden leikkaa­mista rakentamisen tarpeisiin. Näin ollen maa-aineslaki ei tule asiassa sovellettavaksi.

 

Vuorovaikutus                 Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelman 14.2.2008. 

 

Vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.3.2008). Vireille tulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

 

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

 

Koirasaarentien asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internet-sivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävillä olon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Mielipiteet vastineineen esiteltiin 13.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

 

Koirasaarentien kaava-alue jaettiin kahteen osaan välille Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti / osayleiskaava-alue ja välille Tahvonlahti–Rei­he­rintie / maankäyttösuunnitelma-alue, jota kyseiset valitukset koskevat.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 20.11.2008 Koirasaarentien asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Ase­makaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus koski Koirasaarentietä välillä Hopeakaivoksentie–Reiherintie.

 

Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n nojalla julkisesti nähtävillä 30.1.–2.3.2009.

 

Kaavaselostus on ollut saatavilla sen jälkeen kun lautakunta on puoltanut kaavaehdotusta ja kaava on asetettu nähtäville muistutuksia varten. Selostuksen sisältö on ollut jo kaupunkisuunnittelulautakunnan listatekstissä.

 

Asemakaavan valmistelusta on tiedotettu kirjeellä suunnittelualueen ja sen ympäristön maanomistajille, taloyhtiöiden isännöitsijöille sekä alueen asukasyhdistyksille ja muille seuroille. Nähtävillä olosta on kuulutettu Helsingin Uutiset -lehdessä ja lisäksi viraston internet-sivuilla

 

Mielipiteet ja muistutukset pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan kaavoja laadittaessa.

 

Kaavoitusmenettely on tapahtunut MRL 8 luvun mukaisesti ja osallistu­minen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan nähtävillä pito on tapahtunut MRL:n edellyttämällä tavalla.

 

Marja-Liisa Laakkonen on valituksessaan toissijaisesti pyytänyt, että asemakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäväksi. Tämä vaatimus tulee lakiin perustumattomana hylätä. Kaavaa ei ole kaavaehdotuksen nähtäväksi asettamisen jälkeen muutettu MRL:ssa mainitulla tavalla olennaisesti siten, että se olisi tullut asettaa uudelleen nähtäväksi.

 

Yhteenveto                       Kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää MRL:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

 

Kaupunginhallitus pyytää vielä, että asemakaavasta tehdyt valitukset käsiteltäisiin asuntorakentamisen edellytysten luomisen vuoksi kiireellisinä.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITTEET

Liite 1

Päätöksen perustelut

 

Liite 2

Liite 2

 

 

780 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

 

Khs

Esityslistan asia Kaj/15

 

                                            Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

 

asuntolautakunta

8.6.2010

kaupunkisuunnittelulautakunta

3.6.2010

rakennuslautakunta

8.6.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

 

7.6. ja 9.6.2010

 

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

 

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen kello 16.52–17.00 väliseksi ajaksi ennen kaupunginjohtajan asian 6 sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 8 käsittelyä.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

781 §

ILTAKOULUASIA: VALTIOVARAINMINISTERIÖN KUNNAT JA KILPAILUNEUTRALITEETTI -HANKKEEN EHDOTUKSET

 

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kj/6

 

                                            Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi kaupunginhallitukselle annetun selvityksen valtiovarainministeriön kunnat ja kilpailuneutraliteetti-hankeen ehdotuksista.

 

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaikille liikelaitoksille.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

LIITE

Päätöksen perustelut

 

 

782 §

ILTAKOULUASIA: UUDENMAAN MAAKUNTAKAAVAN JA HELSINGIN SEUDUN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMAN (HLJ 2011) TILANNEKATSAUS

 

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kaj/8

 

                                            Kaupunginhallitus päätti merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

LIITE

Päätöksen perustelut


Översättning:

773 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN

NILS TORVALDS: BEAKTANDE AV STADENS HELHETSINTRESSE

VID UPPSÄGANDE AV HYRESKONTRAKT I GEMENSAMT

UTNYTTJADE LOKALER

 

 

Stn 2009-1515

Ärende Kaj/7 på föredragningslistan

 

Stadsstyrelsen beslutade anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 17.6.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Nils Torvalds) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

 

Protokollsutdrag till ledamoten Nils Torvalds och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista och av bilagorna till detta.

 

Tilläggsuppgifter:

Ryöti Miliza, biträdande stadssekreterare, telefon 310 25407

 

 

 


 

 

 

 

 

 

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

 

 

 

 

Risto Rautava

Jenni Lähdesmäki

puheenjohtaja

pöytäkirjanpitäjä

 

 

Pöytäkirja tarkastettu

 

 

Osku Pajamäki

Ville Ylikahri

 

 

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa  22.6.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetet­tavaksi seuraavana arkityöpäivä­nä pöytäkirjan nähtävänäpi­tämisestä todistaa

 

 

 

 

 

Jenni Lähdesmäki

 

hallintosihteeri

 

 

 


 

 

MUUTOKSENHAKUOHJEET

 

1
OIKAISUVAATIMUS

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet

 

 

 

 

 

Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusoikeus

 

 

 

 

 

Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

 

Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

 

 

 

 

valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 749-753, 756-759, 761-764, 766 ja
771-782 §:t

 

 

 

 

asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)

 

 

 

 

 

pöytäkirjan 770 §

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

 

 

 

 

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

 

 

 

 

kunnan jäsen.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusviranomainen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimusaika

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

 

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä.

 

Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen sisältö

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

 

 

 

 

jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen muoto

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina.

 

Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava.

 

Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

 

 

 

 

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

 

 

 

 

Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella:

 

Helsingin kaupunginhallitus

PL 1                                         Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13

00099 HELSINGIN KAUPUNKI

 

Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700.

 

Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi.

 

Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00.

 

Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti.

 

Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä.

 

Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä.

 

Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

 

 

2
MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

 

 

 

 

Asemakaavan muuttaminen

 

 

 

 

Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika

 

Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

 

 

 

 

se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),

 

 

 

 

kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),

 

 

 

 

Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,

 

 

 

 

maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä

 

 

 

 

rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.

 

 

 

 

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

 

 

 

 

päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

 

 

 

 

päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

 

 

 

 

päätös on muutoin lainvastainen.

 

 

 

 

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.

 

 

 

Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot:

 

Ratapihantie 9, PL 120

00521 HELSINKI

Puhelin: 010 36 42000

Faksinumero: 010 36 42079

Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

 

 

 

Yhteiset määräykset muutoksenhausta

 

 

 

 

 

Valitusajan laskeminen

 

Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

 

Valituskirjelmän sisältö

 

Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta

 

 

 

 

miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

 

 

 

 

perusteet, joilla muutosta vaaditaan

 

 

 

 

valittajan nimi ja kotikunta

 

 

 

 

postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

 

 

 

 

Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen  laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

 

Valituskirjelmään on liitettävä

 

 

 

 

päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

 

 

 

 

todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

 

 

asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

 

 

 

 


 

 

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

 

1
RÄTTELSEYRKANDE

 

 

 

 

Bilagor till protokollet

 

 

 

 

 

Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelse­yrkande”.

 

 

 

 

Rätt att framställa rättelseyrkande

 

 

 

 

 

Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär.

 

Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

 

 

 

 

beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

 

 

 

 

 

749-753, 756-759, 761-764, 766 och 771-782 § i protokollet

 

 

 

 

ändring av detaljplanen (188 § i markanvänd­nings- och bygg­lagen)

 

 

 

 

 

770 § i protokollet

 

 

 

 

Rättelseyrkande får framställas

 

 

 

 

av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

 

 

 

 

av kommunmedlemmarna.

 

 

 

 

Rättelseyrkandemyndighet

 

 

 

Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

 

 

 

Rättelseyrkandetid

 

 

 

Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet.

 

En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas.

 

En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

 

 

 

Innehåll i rättelseyrkande

 

 

 

 

I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

 

 

 

 

om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

 

 

 

 

Formen för rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post.

 

Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet.

 

Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

 

 

 

 

Inlämnande av rättelseyrkande

 

 

 

 

Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till

 

Helsingfors stadsstyrelse

PB 1                                         Besöksadress: Norra esplanaden 11–13

00099 HELSINGFORS STAD

 

Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700.

 

Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är:

hallintokeskus@hel.fi.

 

Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00.

 

Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt.

 

Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid.

 

Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas.

 

Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

 

 

2
SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

 

 

 

 

Ändring av detaljplanen

 

 

 

 

 

 

Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid

 

Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär

 

 

 

 

 

 

av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

 

 

 

 

 

 

av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)

 

 

 

 

 

 

av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhets­område

 

 

 

 

 

 

av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser

 

 

 

 

 

 

av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska om­råde där sammanslutningen är verksam.

 

 

 

 

 

 

Besvär får anföras på den grunden att

 

 

 

 

 

 

beslutet har tillkommit i felaktig ordning

 

 

 

 

 

 

den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogen­heter

 

 

 

 

 

 

beslutet annars strider mot lag.

 

 

 

 

 

 

Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärs­skriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltnings­domstol inom trettio (30) dagar från del­fåendet av beslutet. En kommun­medlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

 

 

 

 

 

Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol:

 

Bangårdsvägen 9, PB 120

00521 HELSINGFORS

Telefon: 010 36 42000

Telefax: 010 36 42079

E-post: helsinki.hao@om.fi

 

 

 

 

 

Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

 

 

 

 

 

Uträkning av besvärstiden

 

Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då be­slutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbets­verken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

 

Innehåll i besvärsskriften

 

I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks

 

 

 

 

till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

 

 

 

 

de grunder på vilka ändring yrkas

 

 

 

 

ändringssökandens namn och hemkommun

 

 

 

 

den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

 

 

 

 

Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lag­liga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.

 

Till besvärsskriften skall fogas

 

 

 

 

det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

 

 

 

 

ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

 

 

 

 

de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.