716 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ojalan (varalla Kantola) ja Ylikahrin (varalla Rissanen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

717 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

718 - 722 §

Kaupunginvaltuuston 16.6.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

718 §

Ruotsinkielisen lasten päivähoidon siirtäminen opetusviraston toiminnaksi

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
Holstila Terttu, erityissuunnittelija, puhelin 310 36357

719 §

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen muuttaminen

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

720 §

Kiinteistölautakunnan jäsenen ja liikuntalautakunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

Sivistys- ja henkilöstötoimi

721 §

Metsolan ala-asteen koulun ja Itä-Pakilan ala-asteen koulun hallinnollinen yhdistäminen

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

722 §

Myllypuron ala-asteen perusparannuksen hankesuunnitelma

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

723 §

Kaupunginvaltuuston 23.6.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

723 §

Vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksyminen

Lisätiedot:
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050
Jäppinen Tuula, toimitusjohtaja, puhelin 310 25100

724 §

KALLIOLAN KANNATUSYHDISTYS RY:N LAINOJEN LYHENNYSOHJELMIEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-406

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n kaupungilta saamille lainoille (nrot 3400000177, 3400000191, 3400000194, 3400000202 ja 3400000206) lyhennysten lykkäystä ajalle 31.5.2010 - 31.5.2011 ja samalla lainojen maksuajan pidentämistä puolellatoista vuodella.

Lisätiedot:
Mäkinen Tuomo, sijoituspäällikkö, puhelin 310 36321

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

725 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN SUVILAHDEN ALUEELLA TEHTÄVIIN VERKOSTO- JA KORJAUSTÖIHIN

Khs 2010-762

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti myöntää kiinteistöviraston tilakeskukselle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 17,Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus,

2 600 000 euroa Suvilahden vesi-, viemäri- ja kaukolämpöverkoston rakentamiseen sekä alueella olevien kaasukellojen korjaustöihin

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tilakeskukselle (Ismo Aalto), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

726 §

HELSINGIN KAUPUNGINVAAKUNAN KÄYTTÖÄ KOSKEVA OHJE

Khs 2010-1124

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä esityslistan liitteenä olevan kaupunginvaakunan käyttöä koskevan ohjeen.

Samalla kaupunginhallitus päätti kumota 29.11.1993 (1885 §) hyväksytyt Helsingin kaupunginvaakunan käyttöä koskevat ohjeet.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

727 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 2.6.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 2.6.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1–3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Pekka Saurille.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

5 Asia esitellään uudelleen kaupunginvaltuustolle 16.6.2010.

6, 8 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin virastoille ja liikelaitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalvelulle (Seija Kauppinen).

7 Pöytäkirjanote kaikille kaupungin virastoille ja liikelaitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalvelulle (Seija Kauppinen).

Toivomusponsi rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

9 Kaupunginhallitus päätti

- kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta maksamaan säädepääoman 60 000 euroa talousarvion kohdalta 1 04 02 Käyttövarat, Khn käytettäväksi, sekä

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja hoitamaan säätiön perustamiseen liittyvät toimenpiteet, allekirjoittamaan kaupungin puolesta tarvittavat perustamis- ja muut asiakirjat sekä tekemään niihin tarvittaessa rekisteriviranomaisen mahdollisesti edellyttämät muutokset ja muut tarkistukset.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, kulttuurikeskukselle (Pekka Timonen), talous- ja suunnittelukeskukselle (Seppo Olli), Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupungeille sekä työ- ja elinkeinoministeriölle ja opetusministeriölle.

19 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

10 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Raimo K. Saariselle sekä muutoksenhakuosoituksin muille virkaa hakeneille.

Pöytäkirjanote yleisten töiden lautakunnalle, rakennusvirastolle ja henkilöstökeskukselle.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

11 Kaupunginhallitus päätti

1 kehottaa työterveyskeskusta ja terveyskeskusta laatimaan yhteistyössä suunnitelman, miten kaupungin tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi,

2 kehottaa henkilöstökeskusta antamaan ohjeet tupakointikiellon valvonnasta työaikana,

3 kehottaa virastoja ja laitoksia lisäämään Savuton kaupunki -opasteiden käyttöönottoa kaupunginjohtajan 27.6.2008 tekemän päätöksen mukaisesti,

4 kehottaa terveyskeskusta ja työterveyskeskusta yhteistyössä valmistelemaan ja tekemään tarvittavat esitykset Savuton Helsinki -ohjelman ja kaupungin henkilökunnan tupakoinnin vähentämisen seuranta- ja jatkotoimenpiteiksi sekä

5 kehottaa terveyskeskusta edelleenkin suunnittelemaan toimenpiteitä, miten toimintaympäristö myös psykiatristen potilaiden hoitopaikoissa voidaan muuttaa savuttomaksi.

Pöytäkirjanote kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, hallintokeskuksen oikeuspalveluille, henkilöstötoimikunnalle ja työsuojeluneuvottelukunnalle.

Toivomusponsi 1 kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponsi 2 kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Toivomusponsi 3 sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

20 Aloite sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

12 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta ja taloushallintopalvelua huolehtimaan luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavien tietojen hankkimisesta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Helsingin käräjäoikeudelle ja päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

13, 14 Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle ja sen suomenkieliselle jaostolle.

21 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

15–17 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

18 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle ja pelastuslautakunnalle.

22 Aloite kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

728 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 22 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 4.6.2010

konsernijaosto 31.5.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama 1.6.2010

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

729 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 22 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

730 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI - VASTUUALUEEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011-2014

Khs 2010-630

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

731 §

31.5.2010 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN AUTOTTOMAN PÄIVÄN JÄRJESTELYIHIN

Khs 2009-2652

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti, että Helsingin kaupunki osallistuu vuosittain Autottoman päivän tapahtumaan. Tänä vuonna päivää vietetään syyskuun 22. päivänä. Kaupunginhallitus kehottaa

- hallintokeskusta yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa hoitamaan kampanjanpäivän yleistiedotusta Helsingin osalta

- kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa selvittämään tarvittavilta osin kampanjapäivän vaikutuksia liikenteeseen

- kiinteistövirastoa varaamaan ja vuokraamaan korvauksetta hallinnassaan olevan Narinkkatorin sekä mahdollisesti tarvittavia muita esiintymis- ja ilmoituspaikkoja

- kulttuuriasiainkeskusta, liikuntavirastoa ja nuorisoasiainkeskusta tarvittaessa yhdessä kaupungin muiden virastojen kanssa järjestämään tapahtumaa varten koko perheelle suunnattua ohjelmaa omien talousarviomäärärahojensa puitteissa

- liikennelaitos-liikelaitosta toteuttamaan kampanjan joukkoliikenneosuuteen kuuluvat tavanomaista edullisemmat liput

- rakennusvirastoa varaamaan ja vuokraamaan korvauksetta hallinnassaan olevat tapahtuman toteuttamiseen mahdollisesti tarvittavat yleiset alueet sekä huolehtimaan tarvittavien tilapäisten liikennejärjestelyjen toteuttamisesta

- ympäristökeskusta yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa selvittämään tarvittavilta osin kampanjan vaikutuksia ilman laatuun ja meluun

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa rakennus- ja ympäristötointa johtavaa apulaiskaupunginjohtajaa toimimaan niin, että hsl valmistelee seuraaville vuosille autottoman päivän viettoon uuden konseptin. Valmistelun yhteydessä selvitetään maksuttoman joukkoliikenteen tarjoaminen, jonkun merkittävän katuosuuden sulkeminen sekä muiden Euroopan metropolien käytännöt. Tapahtuma pitää järjestää yhteistyössä järjestöjen ja yritysten kanssa ja tehostaa päivän markkinointia.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, kulttuurikeskukselle, liikuntavirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle, ympäristökeskukselle sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen ensimmäinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki osallistuu vuosittain Autottoman päivän tapahtumaan. Tänä vuonna päivää vietetään syyskuun 22. päivänä. Kaupunginhallitus kehottaa ...

Lisäksi esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotukseen lisätään seuraava kappale ehdotuksen toiseksi viimeiseksi kappaleeksi:

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 11

732 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 22 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta

1.6.2010

Ilmoitus yleisten töiden lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

733 §

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: PÄIVÄKOTIEN KEITTIÖHENKILÖSTÖN TOIMENKUVA

Khs 2009-1913

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

734 §

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2010-1023

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti sosiaalivirastoon sijoitettujen virkojen osalta 1.7.2010 lukien:

1 Muuttaa seuraavat toimet viroiksi palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Vanhusten palvelujen vastuualue

029884	sosiaaliohjaaja	2281,78
041382	sairaanhoitaja	2408,26
020216	sosiaalityöntekijä	2541,41
025109	sosiaalityöntekijä	2541,41
041354	sosiaalityöntekijä	2541,10

2 Perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle palkan muuttuessa

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka euroa/kk	Uusi palkka euroa/kk	Uusi nimike

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

031191	sosiaalityöntekijä	2890,17	3050,63	johtava sosiaalityöntekijä

Vanhusten palvelujen vastuualue

031784	johtava sosiaalityöntekijä	2975,28	2897,33	erityis- sosiaalityöntekijä

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, sosiaalivirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

735 §

KAUPUNGIN HALLINTOELITEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 22 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

terveyslautakunta

1.6.2010

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

736 §

VT SARI NÄREN TOIVOMUSPONSI: TOIMINNALLISEN TASA-ARVOSUUNNITELMAN LAATIMINEN PERUSKOULUILLE

Khs 2010-208

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sari Närelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

737 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 22 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta	2.6.2010
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- kehittämisyksikkö
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

738 §

VT PIA PAKARISEN TOIVOMUSPONSI: KATTOHINNAN ASETTAMINEN PERUSPARANNUKSEN JÄLKEISELLE SISÄISELLE VUOKRALLE

Khs 2009-1443

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

739 §

VT PIA PAKARISEN TOIVOMUSPONSI: KOULUKIINTEISTÖN VUOKRAN ALENNUKSESTA NEUVOTTELEMINEN, KUN KIINTEISTÖ TODETAAN KOKONAAN TAI OSITTAIN KÄYTTÖTARKOITUKSEEN SOPIMATTOMAKSI

Khs 2009-1442

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 10.6.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Pia Pakarinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Pia Pakariselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

740 §

VT PIA PAKARISEN TOIVOMUSPONSI: KOULURAKENNUKSEN PERUSKORJAUKSEN AIKAISTEN VÄISTÖTILA- JA MUUTTOKUSTANNUSTEN MAKSAMINEN TILAKESKUKSEN TOIMESTA

Khs 2009-1445

Esityslistan asia Kaj/3

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Pia Pakariselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

741 §

VT SEIJA MUURISEN TOIVOMUSPONSI: IÄKKÄÄLLE VÄESTÖLLE SOPIVIEN ASUNTOJEN RAKENTAMINEN VARTIOKYLÄÄN, MELLUNKYLÄÄN JA MYLLYPUROON SEKÄ HELPPOJEN KULKU- JA LIIKENNEYHTEYKSIEN VARMISTAMINEN ASUINALUEELTA KONTULAN VANHUSTENKESKUKSEEN

Khs 2009-1450

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 10.6.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Seija Muurinen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Seija Muuriselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

742 §

VT LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: PÄÄKAUPUNKISEUDUN ASUNTOTUOTANTOKATSAUKSEN LIITTÄMINEN MA-OHJELMAN SEURANTARAPORTTIIN 2011

Khs 2010-957

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 5.5.2010 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Laura Kolbe) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Kolbelle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

743 §

RESERVERING AV KVARTER NR 20817 FÖR FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA R.F. FÖR ETT UTVECKLINGSPROJEKT (VÄSTRA HAMNEN, KVARTER NR 20817)

KORTTELIN NRO 20817 VARAAMINEN FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA RF:LLE KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (LÄNSISATAMA, KORTTELI NRO 20817)

Stn/Khs 2010-896

Ärende Kaj/6 på föredragningslistan

Esityslistan asia Kaj/6

Stadsstyrelsen beslöt bordlägga ärendet.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Tilläggsuppgifter:
Härmälä Timo, stadssekreterare, telefon 310 36028

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

744 §

TONTIN VARAAMINEN VANHUSTEN HOIVAKOTIA VARTEN SUUTARILASTA (TONTTI 40063/4)

Khs 2010-352

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

745 §

ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ SUOMEN OSATONTTI KY:N SEKÄ KIINTEISTÖ OY HELSINGIN MESTARIN JA KIINTEISTÖ OY HELSINGIN KAUNOTTAREN VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2010-893

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti antaa Suomen Osatontti Ky:lle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Suomen Osatontti Ky sekä Kiinteistö Oy Helsingin Mestari ja Kiinteistö Oy Helsingin Kaunotar tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausunto-pyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

Pöytäkirjanote Suomen Osatontti Ky:lle, Kiinteistö Oy Helsingin Mestarille, Kiinteistö Oy Helsingin Kaunottarelle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

746 §

KIINTEISTÖ OY HITSAAJANKATU 12:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-409

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-409/526 mukaisena edellyttäen, että hankkeesta tehdään tulevaisuuden liikennemääriä ja -järjestelyjä huomioiva meluselvitys ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi sekä, että raittiin ilman sisäänottoaukot sijoitetaan katolle ja Hitsaajankadun puolelle.

Pöytäkirjanote Etra Trading Oy:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

747 §

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA LAAJASALON KRUUNUVUORENRANNAN OSAYLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11756)

Khs 2008-1039

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan selityksen.

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesä, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Laajasalo - Degerö Seura ry ja Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx ovat hakeneet muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden 12.3.2010 antamasta päätöksestä (nro 10/0176/5) koskien 49. kaupunginosan (Laajasalon) Kruunuvuorenrannan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (piirustus nro 11756) hyväksymistä.

Hallinto-oikeus on päätöksellään pitänyt voimassa kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2008 (§ 305) osayleiskaavan hyväksymisestä lukuun ottamatta öljysatama-alueen itäpuolelle osoitettua Stansvikinnummen asuntoaluetta (A) ja Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx kuolinpesän omistamien kiinteistöjen osoittamista kaavassa virkistysalueeksi (V) ja Kruunuvuorenlammen suojelualueeksi (SL), joilta osin hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on pyytänyt kaupunginhallituksen selitystä valitusten johdosta.

Valitusten laillisuus ja valitusoikeus

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon silloin, kun se on annettu 12.3.2010. Xxxxx Xxxxxxx ynnä muiden valitus on toimitettu korkeimmalle hallinto-oikeudelle 9.4.2010, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n valitus 9.4.2010, Laajasalo - Degerö Seura ry:n valitus 12.4.2010 sekä Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx valitus 12.4.2010. Valitukset ovat saapuneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle lain mukaisessa määräajassa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 191.4 §:n mukaan muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut kunnan viranomaisen kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. Valittajilla, jotka ovat hakeneet muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta muilta osin, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksessa esitettyihin vaatimuksiin

Kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden antamaan päätökseen siltä osin kuin hallinto-oikeus on pitänyt voimassa valtuuston kaavapäätöksen sekä pyytää valtuuston päätöksen kumoamista koskevien valitusten hylkäämistä perusteettomina sekä valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituin osin.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä, kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa 16.4.2009 sekä kaupungin korkeimmalle hallinto-oikeudelle 12.4.2010 toimittamassa valituksessa lausuttuun.

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx jakamaton kuolinpesä

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx jakamaton kuolinpesä ovat pyytäneet, että valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä kumotaan kokonaisuudessaan, eikä vain osittain, ja että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että suunnittelualueen maanomistajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu varmistetaan. Xxxxxxx ovat lisäksi pyytäneet, että osayleiskaavan täytäntöönpano kielletään kaikilta osin.

Valituksen mukaan valittajat omistavat osayleiskaava-alueella maata noin 16,5 hehtaaria, mikä vastaa noin 11,5 % alueen koko maapinta-alasta. Kaavassa on osoitettu valittajien kiinteistöille rakennusoikeutta yhteensä vain noin 9 000 k-m². Määrä vastaa vain noin 2 % alueelle sijoitetusta asunto- ja toimitilarakentamisesta. Kaavapäätös poikkeaa voimassa olevasta Helsingin Yleiskaava 2002:sta ja loukkaa alueen maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Kaupunginhallitus viittaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun osalta kaupungin valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle 12.4.2010 lausuttuun ja toteaa yhteenvetona seuraavaa.

Osayleiskaavasta saatava hyöty ja tasapuolisuus

Oikeuskäytännön mukaan maanomistajia tulee maankäytön suunnittelussa kohdella tasapuolisesti. Tasapuolisuuden vaatimuksesta voidaan poiketa, jos siihen on kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen hyväksyttävät maankäytölliset perusteet (muun muassa KHO 2005:5, KHO 2006:6).

Perustelut sille, että Xxxxxxxxx osayleiskaavasta saama hyöty eli rakennusoikeus ja -tehokkuus ovat vähäisemmät kuin muiden maanomistajien, ovat maankäytöllisiä. Yleiskaava 2002, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä alueiden maisema-, kulttuurihistorialliset ja luontoarvot antavat toisistaan poikkeavat lähtökohdat eri maanomistajien omistamien maiden suunnittelulle.

Yleiskaava 2002

Yleiskaava 2002:ssa oy Shell ab:n ja St1 Oy:n omistamat alueet on merkitty kokonaan kerrostalo- ja pientalovaltaisiksi alueiksi. Xxxxxxxxx omistuksessa olevasta alueesta 31 % on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi ja 69 % muodostuu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävästä virkistysalueesta ja luonnonsuojelualueesta. Kaupungin omistamasta maasta 53,5 % on osoitettu korttelialueeksi ja 46,5 % erilaisiksi virkistysalueiksi.

Yleiskaava sisältää merkinnän kaavan osoittamien maankäyttömuotojen sijainnin ja rajauksen ratkaisemisesta tarkemman suunnittelun pohjalta yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Osayleiskaavassa on osoitettu virkistysalueeksi Xxxxxxxxxx omistuksessa oleva Yleiskaava 2002:een pientalovaltaiseksi alueeksi merkitty alue. Kuten kaupungin valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle on todettu, kallion rakentamisen katsottiin selvitysten perusteella heikentävän olennaisesti Kruunuvuoren maisema- ja virkistyskäyttöarvoa sekä luonnontilaa. Muun muassa jyrkän kalliorinteen huono rakennettavuus (kallionleikkaukset ja maastonmuokkaukset), sijainti lähellä luonnonsuojelualueita ja niiden suojavyöhykkeitä, rakentamisen näkyminen läheisille luonnonsuojelualueille ja Kaitalahteen sekä merkittävän virkistysyhteyden katkeaminen alueelle johdettavan tien ja infrastruktuurin johdosta määräsivät alueen jättämisen rakentamisen ulkopuolelle.

Rakentamisalueiden ja virkistysalueiden Yleiskaava 2002:n rajauksia on osayleiskaavassa tarkistettu myös kaupungin omistamalla alueella muun muassa Stansvikin lehdon luonnonsuojelualueen länsipuolella, jossa virkistysaluetta on huomattavasti laajennettu ja rakentamisaluetta vastaavasti supistettu. Asumiseen osoitettua aluetta on muutettu puistoalueeksi myös öljysatamassa, missä itä- ja länsiranta on yhdistetty puistolla. Myös osayleiskaava-alueen keskeisen lahdelman pohjukassa rakentamisalueen rajausta on siirretty siten, että luodot ja osa rantavyöhykkeestä on merkitty virkistysalueiksi.

Alueita, jotka ovat olleet Yleiskaava 2002:ssa asuntoaluetta, mutta osayleiskaavassa virkistysaluetta, on määrällisesti eniten Helsingin kaupungin omistuksessa olevalla alueella (11 ha).

Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava on kuitenkin lain mukaan ohjeena yleiskaavaa laadittaessa, ei koko kuntaa koskeva oikeusvaikutteinen yleiskaava. Maakuntakaavassa muun muassa koko Kruunuvuoren alue, Kaitalahti, nykyisen öljysataman alue sekä noin puolet Stansvikinnummen alueesta (alueen länsiosa) on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava osoittaa maankäyttömuotojen suhteet seudullisella tasolla.

Taajamatoimintojen alue -merkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Xxxxxxxxxx maan osoittaminen osayleiskaavassa pääosin virkistysalueeksi ja luonnonsuojelualueeksi on maakuntakaavan mukainen.

Muun muassa ympäristöministeriö on kaavaluonnoksesta 19.9.2007 antamassaan lausunnossa todennut, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat muun ohella Tullisaareen, Kruunuvuoreen ja Tahvonlahteen tukeutuvan yhtenäisen virkistysalueverkon muodostaminen.

MRL 24 §:n mukaan myös muussa alueidenkäytön suunnittelussa kuin maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maisema- ja luontoarvot

Kuten kaupungin valituksessa on esitetty, alueiden osoittamiselle osayleiskaavassa eri tarkoituksiin on asianmukaisiin selvityksiin perustuvat maankäytölliset perusteet. Eri maanomistajien alueet on kaavassa osoitettu niihin tarkoituksiin, joihin ne kaavalle asetetut sisältövaatimukset huomioon ottaen parhaiten soveltuvat.

MRL 39 §:ssä mainittujen yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Kaupunki omistaa maata sekä öljysatama-alueella että metsäalueilla. Kaupungin maalla on kulttuurihistoriallisesti arvokas Stansvikin kartanopuisto ja Stansvikin lehdon luonnonsuojelualue. Ne kaupungin omistamat alueet, joilla on erityisiä kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai luontoarvoja on osoitettu virkistys- ja luonnonsuojelualueiksi.

Hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut kaupungin omistamat rakentamattomat metsäalueet, Stansvikinnummi ja Kaitalahden kaakkoispuolinen alue, on osoitettu osayleiskaavassa asuntoalueiksi maankäytöllisin perustein. Stansvikinnummen alueella ei ole, kuten jäljempänä tarkemmin esitetään, selvitysten perusteella sellaisia erityisiä luonto-, virkistys- tai muita arvoja, joiden perusteella alue tulisi osoittaa virkistysalueeksi. Kaitalahden pientaloalueen kaakkoispuoliselle metsäalueelle on osoitettu osayleiskaavassa pienehkö pientaloalueen laajennus. Rajaus virkistysalueisiin on tutkittu tarkoin luontoselvitysten perusteella. Pientaloalueen laajennukseen eivät ole vaikuttaneet vallitsevat maanomistusolot, kuten hallinto-oikeuden päätöksestä voi saada kuvan.

St1 Oy:n ja oy Shell ab:n omistamat alueet ovat pääosin rakennettua öljysatamaa, jossa ei ole luontoarvoja. Oy Shell ab:n alueella Kruunuvuoren kallio sekä Haakoninlahdella mereen pistävä kallioniemi on katsottu maiseman ja miljöön kannalta arvokkaiksi ja ne on merkitty osayleiskaavassa virkistysalueiksi. St1 Oy:n alueella on Koirasaaren länsiosa merkitty puistoalueeksi. Rakentaminen on haluttu jättää puiston taakse Suomenlinnasta ja mereltä katsottuna.

Xxxxxxx omistamalla alueella on, kuten kaupungin valituksessa on esitetty, merkittäviä maisemallisia, rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia ja luonnonsuojelullisia arvoja sekä muita luontoarvoja. Alueen rantavyöhykkeet ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurinkannalta merkittäviä. Alueella on lisäksi luonnonsuojelulain perusteella suojeltu luontotyyppi sekä Kruunuvuorenlampi, jonka luontoarvot täyttävät luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueen perustamiskriteerit. Alueella on lisäksi linnustollisesti arvokas kohde. Mainitut arvot, luonnonsuojelualueet ja niiden säilymisen edellyttämät suojavyöhykkeet rajoittavat alueen käyttömahdollisuuksia rakentamiseen.

Rakentamismahdollisuuksia Xxxxxxx omistamalla alueella selvitettiin osayleiskaavaa laadittaessa. Selvitykset osoittivat, että alueen luonto- ja maisema-arvot huomioon ottaen ei maankäytöllisistä lähtökohdista voida osoittaa rakentamista muualle Xxxxxxxxxx omistamalle alueelle kuin alueen eteläosaan oy Shell ab:n alueeseen liittyen. Edellä mainitun Kaitalahden puoleisen kalliorinteen lisäksi selvitettiin mahdollisuutta sijoittaa huvilatyyppistä asutusta osayleiskaavassa säilytettäväksi määrättyjen rakennusten ja pihojen jäänteiden yhteyteen. Alueen tiestö ei olisi kuitenkaan ollut riittävä lisääntyvän rakentamisen ja asumisen kannalta. Tiestön parantaminen ja muun muassa kunnallistekniikan rakentaminen kallioalueelle olisi muuttanut koko virkistysalueen luonnetta ja vaikuttanut haitallisesti alueen vesiolosuhteisiin ja siten alueen arvoihin. Rakentamisen haitat luonnolle (luonnonsuojelualuiden läheisyys) ja ympäristölle, maisemalle sekä virkistysalueiden käytölle katsottiin niin suuriksi, ettei alueelle voitu osoittaa rakentamista.

Xxxxxxxx maiden rakentaminen edellyttäisi lisäksi ajoyhteyden rakentamista oy Shell ab:n alueen kautta.

Rakentamisen tehokkuus

Xxxxxxxxxx omistuksessa olevalle Kruunuvuoren eteläosaan sijoittuvalle A-alueelle arvioitu rakentamismäärä 9 000 k-m² tarkoittaa osa-alueen rakentamista tehokkaasti (e = 1.5).

Kaikkien maanomistajien alueille on Kruunuvuorenrannan suunnittelualueella (osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma-alue) osoitettu sekä korttelialueita että virkistysalueita. Kaupunki omistaa koko alueella maata noin 176,82 ha, josta on merkitty korttelialueiksi noin 73,60 ha (41,6 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 103,22 ha (58,4 %). Varsinaiselta osayleiskaava-alueelta kaupunki omistaa noin 111,87 ha, josta korttelialueiksi on osoitettu noin 48,73 ha (43,6 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 63,13 ha (56,4 %). St1 Oy omistaa osayleiskaava-alueella noin 2,28 ha, josta on merkitty korttelialueiksi noin 0,84 ha (36,8 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 1,44 ha (63,2 %). Oy Shell ab omistaa alueella noin 8,88 ha, josta on merkitty korttelialueiksi noin 6,32 ha (71,2 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 2,55 ha (28,7 %). Xxxxxxx omistaa alueella noin 16,58 ha, josta korttelialueiksi on osoitettu noin 0,61 ha (3,7 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 15,97 ha (96,3 %).

Aluetehokkuus tarkoittaa alueelle osoitetun rakennusoikeuden suhdetta alueen pinta-alaan. Maanomistajien saamia tehokkuuksia on vertailtu tasapuolisesti vertaamalla kunkin maanomistajan alueelle arvioitua rakennusoikeutta maanomistajan alueen pinta-alaan. Näin päädytään siihen, että aluetehokkuudet maanomistajilla koko alueella (osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) ovat: kaupunki e = 0.22, St1 Oy e = 0.52, oy Shell ab e = 0.45, Xxxxxx e = 0.06. Kunkin maanomistajan alueelle sijoittuvia kerrosalamääriä on arvioitu osayleiskaavatarkkuudella. Ne täsmentyvät asemakaavoituksessa.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Luonto-, virkistys- ja muiden arvojen selvittäminen eri maanomistajien alueilla on tapahtunut tasapuolisesti ja MRL:n edellyttämällä tavalla riittävällä tavalla. Xxxxxxxxxx maan osoittamiselle kaavassa pääosin virkistys- ja luonnonsuojelualueiksi on ollut edellä mainitut maankäytölliset syyt.

Mikäli Xxxxxxxxx kysymyksessä olevat maat olisi osoitettu rakentamiseen, kaava olisi osoittautunut muun muassa rakennetun ympäristön ja luonnon- ja maisema-arvojen vaalimista, ympäristöhaittojen vähentämistä sekä kunnallistekniikan ja liikenteen järjestämistä ympäristön kannalta kestävällä tavalla koskevien kaavan sisältövaatimusten vastaiseksi. Xxxxxxxxx omistamia alueita ei ole voinut sisältövaatimukset huomioon ottaen osoittaa rakentamiseen osayleiskaavaan merkittyä laajemmin.

Xxxxxxxxx omistamat virkistys- ja luonnonsuojelualueiksi kaavassa varatut alueet ovat ainutlaatuista aluetta, jonka maankäyttötarkoituksia kaavassa ei olisi voitu korvata muulla, esimerkiksi kaupungin omistamalla maalla.

Kaava-alueen maanomistajia on kohdeltu, ottaen huomioon maanomistajien alueiden kaavalliset lähtökohdat, ominaisuudet ja sijainnit sekä kaavan sisältövaatimukset, tasapuolisesti. Maanomistajien erilaiselle kohtelulle aluevarauksia asetettaessa ja yleiskaavatasoisia tehokkuuksia arvioitaessa on alueiden ominaisuuksista ja sijainnista johtuvat hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

Kaavoituksen jatkovalmistelu

Valituksen mukaan valitusprosessin aikana on jatkettu aktiivisesti Kruunuvuorenrannan alueen yksityiskohtaisen kaavoituksen valmistelua. Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelmia alueilta, jotka ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on lähettänyt kaupunginhallituksen käsiteltäväksi useita valituksessa mainittuja asemakaavaluonnoksia ja ‑ehdotuksia, jotka perustuvat valituksen kohteena olevaan osayleiskaavaan ja ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaavojen valmistelu osayleiskaava-alueella voidaan aloittaa ja valmistelua voidaan jatkaa osayleiskaavaa koskevasta muutoksenhausta huolimatta. Asemakaavojen valmistelussa ja asemakaavojen hyväksymisessä otetaan huomioon osayleiskaava-asiassa annettava lainvoimainen ratkaisu.

Osayleiskaava-alueelle on kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksynyt seuraavat asemakaavaehdotukset:

- Laajasalo, Koirasaarentie (väli Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti) asemakaavaehdotus nro 11910, kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2008

Osayleiskaava-alueen ulkopuoliselle Koirasaarentien katuosuudelle on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.3.2010 asemakaavan nro 11820, josta on valitettu.

- Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus nro 11950, kaupunkisuunnittelulautakunta 17.12.2009

- Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Stansvikin alueen asemakaavaehdotus nro 11960, kaupunkisuunnittelulautakunta 28.1.2010.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt seuraavan asemakaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi:

- Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti I, asemakaavaluonnos, kaupunkisuunnittelulautakunta 4.6.2009.

Kaikki asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusten sekä asemakaavaluonnosten alueet ovat kaupungin omistuksessa. Niiden suunnitelmat ovat yleiskaava 2002:n ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan mukaisia. Lopulliset kaavapäätökset tehdään kysymyksessä olevilta alueilta vasta, kun osayleiskaavasta tehdyt valitukset on lainvoimaisesti ratkaistu.

Edellä mainitut asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukset sekä asemakaavaluonnos eivät vaikuta Xxxxxxxxxx maan suunnitteluun siinäkään tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus pitää hallinto-oikeuden päätöksen voimassa tai palauttaa sen valitusten johdosta uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut oy Shell ab:n aloitteesta oy Shell ab:n omistaman maan asemakaavoitusperiaatteiden viemistä kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2010. Valmistelussa otettiin huomioon mahdollinen ajoyhteys Xxxxxxx maalle Shellin alueen kautta siltä varalta, että korkein hallinto-oikeus pitää hallinto-oikeuden päätöksen voimassa tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Asiasta on pyydetty Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx jakamattoman kuolinpesän lausunto. Koska Xxxxxxxxx lausunnossa suhtauduttiin kielteisesti asian viemiseen kaupunkisuunnittelulautakuntaan, keskeytettiin asian valmistelu kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista siltä osin kuin se koskee kaavapäätöksessä olleiden V- ja SL-alueiden kumoamista ja kun päätöksellä on hylätty vaatimus maakuntakaavan mukaisen viheryhteyden säilyttämisestä.

Kaupunginhallitus yhtyy luonnonsuojeluyhdistyksen valitukseen hallinto-oikeuden kumoamien V- ja SL-alueiden osalta.

Valituksen mukaan voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueiden rannoille on merkitty viherkäytävä. Osayleiskaava sallii kuitenkin rakentamisen merenrantaan asti. Toimivat viheryhteydet ovat osa maakuntakaavan keskeisiä tavoitteita. Viheryhteys on tärkeä osa ekologista verkostoa ja se on tarpeellinen myös virkistyskäytölle. Viheryhteyksiä korostetaan myös valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa. Maakuntakaavan viheryhteysmerkinnän päälle tehdyt rakentamismerkinnät tulee poistaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntakaavassa merkintä viheryhteystarve kulkee rantoja pitkin Jollaksen itäosasta Hevossalmen kautta Stansvikin kartanoalueelle ja edelleen öljysatama-alueen eteläosan ympäri Haakoninlahden eteläosaan.

Maakuntakaavan selostuksessa merkinnän viheryhteystarve, suunnittelumääräyksessä todetaan, että: ”yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä lajiston liikkumisedellytykset. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevia virkistykseen varattuja tai siihen soveltuvia rakentamattomia alueita ei tarpeettomasti supisteta”.

Maakuntakaavan selostuksen kohdassa Viheryhteystarve suunnitteluperiaatteet ja ohjausvaikutukset mainitaan muun muassa, että viheryhteystarve ei määrittele alueen mitoitusta. Maakuntakaavan kannalta tärkeimmät mitoituksen reunaehdot asettaa yhteyden sijainti kaavan viherjärjestelmässä ja ekologisessa verkossa. Paikoin voi yhteys olla hyvinkin kapea, raittimainen. Näin esimerkiksi silloin, kun yhteyden tehtävä painottuu erityisen selkeästi kevyen liikenteen yhteyden hoitamiseen.

Maakuntakaavan merkintä virkistysyhteystarve Stansvikista länteen sijaitsee nykyisin ulkopuolisilta suljetulla, raskaasti rakennetulla öljysatama-alueella.

Osayleiskaavassa on luotu uusi maakuntakaavan mukainen virkistys- ja ulkoilureitti rantoja pitkin. Maakuntakaavan virkistysyhteystarve merkintä sijoittuu osayleiskaavassa pääosin virkistysalueille ja uimaranta-alueelle. Alueen eteläosassa Koirasaarien kohdalla ulkoilureitti kulkee jonkin matkaa AP1(pientalovaltainen asuntoalue) alueella rannan tuntumassa ja länsiosassa loppuu rantaa pitkin kulkevalle jalankululle varatulle kadulle. Rantoja pitkin tai rannan tuntumaan on merkitty osayleiskaavassa jatkuva merkintä ulkoiluraitti, joka välillä yhtyy merkintään ”jalankululle merkitty katu”. Osayleiskaavassa kevyen liikenteen yhteyttä on jatkettu maakuntakaavan merkinnästä edelleen rantoja pitkin pohjoiseen Kruunuvuoren virkistysalueelle.

Kruunuvuorenrannan osalta rantoja pitkin kulkevalla yhteydellä on merkitystä nimenomaan kevyen liikenteen yhteyden kannalta. Reitillä ei öljysataman kohdalla ole merkitystä lajiston liikkumisen kannalta.

Uudenmaan liitto on osayleiskaavaehdotuksesta 28.6.2008 antamassaan lausunnossa todennut, että kaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu turvaa maakuntakaavan seudullisen virkistysalueen ja viheryhteyden.

Laajasalo - Degerö Seura ry

Laajasalo - Degerö Seura ry on vaatinut valtuuston ja hallinto-oikeuden päätösten kumoamista valituksessa esitetyin perustein. Yhdistyksen valituksessa esitetyt perusteet vastaavat yhdistyksen hallinto-oikeudessa esittämiä valitusten perusteita.

Viher- ja virkistysalueet

Valituksen mukaan asuntorakentamista esitetään maakuntakaavassa viheralueeksi esitetyille alueille.

Kaupunginhallitus toteaa, että koko Kruunuvuoren alue, Kaitalahti ja osa sen itäpuoleista metsäaluetta, nykyisen öljysataman alue sekä vajaa puolet Stansvikinnummen alueesta (alueen länsiosa) on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Osayleiskaavassa Stansvikinnummen A-alueesta noin puolet on maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella ja puolet virkistysalueella.

Taajamatoimintojen alue -merkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät muun muassa asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää muun muassa taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat muut alueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet.

Maakuntakaavan aluevarausten rajauksia Stansvikinnummen osalta on tehtyihin selvityksiin perustuen tarkistettu osayleiskaavassa. Kuten jäljempänä on todettu, Stansvikin kartanoalueeseen rajoittuvalta A-alueelta ei luontoselvityksissä ole löytynyt merkittäviä luontoarvoja. Alue liittyy kiinteästi Kruunuvuorenrannan ydinalueeseen ja sen keskustavaraukseen. Rakentamisen raja idässä on osayleiskaavassa määritelty perustuen osayleiskaavan kokonaisratkaisuun ja kulttuurihistoriallisiin näkökohtiin, eli Stansvikin kartanopuiston läheisyyteen.

Maakuntakaava osoittaa maankäyttömuotojen suhteet seudullisella tasolla. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta tai sijaintia tai kaavassa esitettyä käyttötarkoitusta voidaan yksityiskohtaisemmassa kunnan sisäisessä kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu.

Osayleiskaava ei vaaranna maakuntakaavan seudullisia tavoitteita Stansvikinnummen alueella ja on siten maakuntakaavan mukainen. Kuten edellä on todettu, Uudenmaan liiton mukaan osayleiskaavan maankäyttöratkaisut ovat maakuntakaavan mukaisia.

Valituksen mukaan yleiskaava 2002:n maankäyttömuotojen suhteita on osayleiskaavassa muutettu siten, että asuminen on saanut enemmän pinta-alaa virkistysalueeseen nähden ja virkistysalue on jäänyt liian vähäiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että osayleiskaavan maapinta-ala on 139,6 ha (143 ha), josta korttelialuetta 56,50 ha (40,5 %) sekä virkistys- ja liikennealuetta 83,09 ha (59,5 %). Samasta alueesta Helsingin yleiskaava 2002:ssa oli korttelialuetta 76,23 ha (54,6 %) sekä virkistys- ja liikennealuetta 63,38 ha (45,4 %). Tämä osoittaa, että korttelialueiden osuus on osayleiskaavassa pienempi kuin Yleiskaava 2002:ssa.

Osayleiskaavan mukaisen, öljysatama-alueelle ja sen ympäristöön sijoittuvan rakentamisalueen ja Koirasaarentien varsien rakentamisalueiden välinen laaja metsäalue sekä pääosa Kruunuvuorta on merkitty virkistysalueiksi, minkä lisäksi öljysatama-alueelle on merkitty sisäisiä puistoja.

Kruunuvuorenrannan virkistys- ja luontoaluevaraukset on tehty alueille, joilla on merkittäviä maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luonnonsuojelullisia arvoja. Alueet soveltuvat myös luontaisesti parhaiten virkistyskäyttöön.

Maankäyttösuunnitelma-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta

Valituksen mukaan osayleiskaava-alueen oleellinen muuttaminen osayleiskaava-alueeksi ja maankäyttösuunnitelma-alueeksi kesken lainmukaisen prosessin on menettelytapavirhe.

Kaupunginhallitus toteaa, että laissa ei ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkintavaltaan. Osayleiskaava-alue muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, jonka puitteissa voidaan arvioida muun muassa MRL:n mukaisten kaavan sisältövaatimusten täyttymistä. MRL:ssa ei ole asetettu rajoituksia kaava-alueen rajauksen muutoksille kaavoituksen aikana. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältämiin tietoihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutuksen vuoksi. MRL ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin valituksessa esitetyllä tavalla. Osayleiskaavan rajausta on muutettu sen vuoksi, että öljysataman toiminnan loppumisella ei ole vaikutusta maankäyttösuunnitelman alueeseen kuuluvien alueiden rakentamisaikatauluun.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaava-alue on määrätty riittävän laajaksi MRL:n sisältövaatimusten kannalta ja kaavan vaikutuksiin nähden.

Kruunuvuori

Valituksen mukaan kaavassa on esitetty asuntorakentamista, joka sallii myös korkeaa kerrostalorakentamista Kruunuvuorenlammen läheisyyteen, kallion huipulle alle sadan metrin etäisyydelle lammesta sen valuma-alueelle. Rakennukset näkyvät hyvin lammelle, tuhoavat sen erämaahenkisen tunnelman ja aiheuttavan uhkan lammen luonnontilan säilymiselle. Rakennusten tulee olla Kruunuvuoren lakea matalampia. Valuma-alueelle ei voida lainkaan rakentaa, jotta lammen ekologinen tila turvataan. Vesilain 15 §:n mukaan toimenpiteet, jotka vaarantavat alle yhden hehtaarin lammen säilymisen luonnontilaisena, ovat kiellettyjä.

Oikeuspalvelut viittaa Kruunuvuorenlammen osalta aikaisemmin Aarnion ynnä muiden valituksen kohdalla lausuttuun.

Kaupunginhallitus lisäksi toteaa, että osayleiskaavassa Kruunuvuori on merkitty virkistysalueeksi lukuun ottamatta eteläisintä osaa. Kruunuvuoren eteläosan asuntorakentamisen (A-alue) ulottuu vähäisessä määrin lammen valuma-alueelle. Valuma-alueen koko on noin 6,2 ha ja A-alue ulottuu valuma-alueelle noin 0,5 ha. Rakentamisalueen raja on osayleiskaavatasoisessa suunnitelmassa yleispiirteinen ja tarkentuu asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Selvityksessä ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön” ja luontoselvityksessä 2005 (Enviro) on todettu, että vähäinen rakentaminen Kruunuvuorenlammen suojavyöhykkeellä on mahdollista, jos suojelutavoitteet otetaan huomioon.

Kruunuvuoren pohjoisosa on korkealle nousevaa kallioaluetta. Osayleiskaavassa Kruunuvuoren pohjoisosan rakennusten korkeuden laskennallisena maksimina on pidetty 8–9 kerrosta. Tällöin rakennukset näkyvät sekä luonnonsuojelualueelle että merialueille. Niiden korkeus ei kuitenkaan ylitä kalliolla sijaitsevan säilytettävän öljysäiliön korkeutta. Rakennusten lopullinen korkeus selviää vasta asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Asemakaavaa laadittaessa jatketaan tarkastelua rakennusten vaikutuksista näkymiin luonnonsuojelualueelta ja merialueelta.

Vesilain mukaiset elinympäristöt on otettu kaavoituksessa huomioon yleiskaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Korkein hallinto-oikeus ei kaavavalitusmenettelyssä tutki tarkemmin kaavan vesilain mukaisuutta. Rakentamisen vesilain mukaisuus arvioidaan tarkemmin mahdollisessa kaavamenettelystä erillisessä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Kaava ei ole kuitenkaan valituksissa esitetyin tavoin vesilain säännösten vastainen.

Luontoselvitykset ja Stansvikin alue

Valituksessa on todettu, että kaikilta rakennettavaksi suunnitelluilta alueilta tulee laatia lain vaatimat luontoselvitykset. Selvitykset on tehty pääosin alueilta, joille ei suunnitella rakentamista. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tulee myös arvioida.

Kaupunginhallitus toteaa, että osayleiskaavan rakentamisen vaikutusarviot on esitetty osayleiskaavaehdotuksen selostuksen luvussa 6: Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset. Suunnitteluprosessin kuluessa on arvioitu yhteistyössä asianomaisten kaupungin virastojen kanssa alueen luontoarvot, maisema-arvot sekä kulttuuriarvot sekä rakentamisen vaikutus niihin. Selvitykset vaikutuksista virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön sekä vaikutuksista maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön on koottu osayleiskaavan liiteraporteiksi. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta on arvioitu selvitysten kohdissa vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin, vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen, vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön.

Vaikutusarvioita täydennetään edelleen asemakaavoitusvaiheessa.

Ympäristökeskus on aiemmin vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava-alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000-luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi, Enviro 2005) alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä niiltä osin, kun ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi.

Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, minkä tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin ja siten myös koko osa-yleiskaava-alueelta ovat muun muassa arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet 1990–1998 Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty 2004–2006), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999 Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija- sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet Antti Salla 2003.

Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä.

Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät luontotietojärjestelmään, mutta mm. sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal- ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva järjestelmään. Oiva-järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal- ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Uhanalaisia lajeja ei ole havaittu eikä myöskään pidetty todennäköisinä löytää kaava-alueelta muun muassa kallioperän ja maaston muiden ominaisuuksien perusteella.

Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa lisäksi koko metsäpinta-alan. Metsärekisterissä on mainittu mm. puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä. Kaava-alueelta on inventoitu käävät niiltä osa-alueilta, jotka ovat olleet metsän ikärakenteen puolesta siihen sopivimmat.

Osayleiskaavan liiteraportissa vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön on esitetty yksityiskohtaiset kuvaukset osayleiskaavaan merkityistä luonnonsuojelualueista ja niiden arvosta. Jo aiemmin lailla suojellut alueet on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan luonnonsuojelualueiksi. Osayleiskaavaan on merkitty kolme luonnonsuojelualuetta. Lehmusmetsikkö on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, jonka ominaisuudet on lain mukaan turvattava. Koirasaarentien pohjoispuolella sijaitseva kallioalue, lehto ja tervaleppäkorpi Stansvikin luonnonsuojelualue, on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Perusteet Kruunuvuorenlammen merkitsemiseksi luonnonsuojelualueeksi käyvät ilmi edellä mainitusta osayleiskaavan liiteraportista.

Stansvikin kartanoalueen suunnittelun pohjaksi on laadittu vuonna 2003 Stansvikin kartanoalueen ympäristöhistoriallinen selvitys, joka käsittelee paitsi alueen historiallista taustaa myös sen luonnonolosuhteita ja rakennettua ympäristöä. Selvityksen pohjalta on laadittu alueen hoito- ja kehittämisperiaatteet sekä suositukset jatkosuunnittelulle.

Kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämistä määräyksistä on neuvoteltu Museoviraston kanssa. Stansvikin kartanoalue on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää ja Stansvikin niemi ja siihen sisältyvä Tahvolahden harju on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen sekä geologiset ja muut luonnonarvot tulee säilyttää.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat teettäneet vuonna 2005 konsulttityön, jossa on arvioitu rakentamisen vaikutuksia Tahvonlahden harjuun ja Stansvikin kartanoympäristöön. Arvioinnissa ei ilmennyt sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat perustelleet Tahvonlahden harjun ja Stansvikin kartanoympäristön muuttamista luonnonsuojelualueeksi. Tahvonlahden harjun ja Stansvikin kartanoympäristön rauhoitus olisi vastoin yleiskaavassa 2002 ja Stansvikin yleissuunnitelmassa alueelle osoitettua virkistyskäyttötarkoitusta. Tahvonlahden harjun suojeluarvon säilyttäminen on mahdollista taata suunnittelun keinoin ja kaavamääräyksin.

Asuntorakentaminen Stansvikin länsipuolella ja Uusikylä

Valituksessa on lisäksi todettu, että sekä maakuntakaavassa että Yleiskaava 2002:ssa koko Stansvikin läntinen osa on merkitty alueelliseksi kaupunkipuistoksi ja virkistysalueeksi. Osayleiskaavassa osoitettu rakentaminen turmelisi koko arvokkaan luontoalueen, kartanomaiseman sekä historiallisesti arvokkaan Uudenkylän mökkialueen. Rakentaminen on rajattava nykyisen öljysataman alueelle.

Osayleiskaavan laajat virkistysaluevaraukset sijoittuvat nykyisille luontoalueille, jotka omaavat luonto-, maisema- ja virkistysarvoja sekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Ne ovat toimineet tähän asti ja toimivat jatkossakin pääosin sellaisenaan hyvinä virkistysalueina. Virkistysalueet ovat osa Helsingin virkistysalueverkostoa, jonka pääpiirteet on osoitettu jo Yleiskaava1992:ssa ja myöhemmin Yleiskaava 2002:ssa. Mainituilla virkistysalueilla on tehty tarpeelliseksi katsottuja luonto- ja kulttuurihistoriallisia selvityksiä luonto- ynnä muiden arvojen tarkentamiseksi sekä virkistysalueiden laajuuden ja virkistysalueiden ja korttelialueiden rajojen määrittelemiseksi. Virkistysalueet soveltuvat selvitysten perusteella edelleenkin parhaiten virkistyskäyttöön eikä niitä voida korvata muualla kaava-alueella.

Rakentamisalueiden ja virkistysalueiden välisiä rajauksia on selvitetty muun muassa Stansvikin kartanoalueen länsireunassa. Stansvikinnummen A-alueelta ei luontoselvityksissä ole löytynyt suojeltavia luontoarvoja. Alue liittyy kiinteästi Kruunuvuorenrannan ydinalueeseen ja sen keskustavaraukseen. Alueen merkitseminen asuinalueeksi tukee osayleiskaavan kokonaisratkaisua. Yleiskaava 2002:ssa alueen länsiosa on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja itäosa virkistysalueeksi. Yleiskaava 2002:ssa ulottuu Stansvikin kartanoalueelta osalle Stansvikinnummen virkistysalueeksi varattua itäosaa merkintä alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltainen asumiskäyttö ja rakentamistehokkuus soveltuvat näihin arvoihin. Rakentamisen raja idässä on osayleiskaavassa määritelty perustuen osayleiskaavan kokonaisratkaisuun ja kulttuurihistoriallisiin näkökohtiin, eli Stansvikin kartanopuiston läheisyyteen.

Yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaan Kruunuvuorenrannan mitoitus on 500 000 k-m² asuntoja ja 50 000 k-m² toimitiloja. Kaavan mitoitustarpeet on tullut ottaa huomioon kaavan aluevarauksia arvioitaessa.

Stansvikin kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemapuistokokonaisuus rajautuu lännessä kartanoalueelle johtavaan hiekkatiehen, jota seurailee kiviaita. Mökkikylät Vanhakylä ja Uusikylä rakennettiin 1950-luvulla, Vanhakylä entiselle Stansvikin saarelle ja Uusikylä kartanopuiston länsipuolella sijaitsevaan metsään.

Kruunuvuorenrannan asuntorakentaminen Stansvikin länsipuolella tulee olemaan pientalovaltaista rakentamista (merkintä A). Lähimmät rakennukset sijoittuvat viereisen mäen harjanteelle siten, että metsäinen rinne erottaa ne Stansvikin kartanopuistosta. Tavoitteena on, että rakentaminen ei näy kartanopuiston keskeiselle alueelle. Rakentamisen vaikutuksia näkymiin kartanoalueelle on arvioitu osayleiskaavaa laadittaessa (Loci maisema-arkkitehdit, Kruunuvuorenranta – julkisten tilojen ideasuunnitelma 31.1.2007). Vaikutusten arviointia jatketaan asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin määritellään lopullisesti rakentamisen raja.

Uusikylän mökkien säilyttäminen ja niiden suoja-alueen jättäminen rakentamattomaksi pienentäisi rakentamiseen varattavaa aluetta niin, että yleiskaavan määrittämän rakentamistavoitteen saavuttaminen vaarantuisi. Helsingissä on suuri tarve asunnoista. Kruunuvuorenrantaan yleiskaavassa esitetty kerrosalatavoite edellyttää kauttaaltaan tehokasta rakentamista. Uusikylän säilyttäminen edellyttäisi suoja-alueineen noin 2 ha:n alueen rakentamatta jättämistä, jolloin menetettäisiin noin 10 000–20 000 k-m² (e = 0.5–1.0). Mökkien säilyttäminen edellyttäisi myös Uusikylän eteläpuolella olevan suunnitellun uimaranta-alueen supistamista. Uimaranta-alue on ainoa Kruunuvuorenrannan uimarannaksi soveltuva alue suunnittelualueella.

Noin 10 000 asukkaan lisäys välittömästi Uusikylän viereen on suuri muutos nykyiseen tilanteeseen. Nykyisen kaltaiselle häiriöttömälle kesänvietolle ei rakentamisen jälkeen enää ole edellytyksiä Uusikylässä. Kesämaja-alueet ovat Helsingissä aitaamattomia alueita ilman omia pihoja ja uusi asutus toisi väistämättä jalankulkijoita aivan Uusikylän vieritse ja kautta. Tarjoamalla korvaavat paikat Stansvikin alueeseen kuuluvalle entiselle saarelle vuonna 1953 rakennetusta laajan virkistysalueen keskellä sijaitsevasta Vanhakylästä, uusikyläläisille on annettu mahdollisuus pysyä Stansvikin alueella ja sen sosiaalisessa ympäristössä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 28.1.2010 Stansvikin alueen asemakaavaehdotuksen, jossa on osoitettu paikat Vanhakylästä uusille mökeille.

Rakentamisen määrät ja kerrosluvut

Valituksen mukaan rakentamisen määrät ja kerrosluvut tulee esittää kaavassa, jotta ehdotuksen vaikutuksia asumiseen ja ympäristöön voisi luotettavasti arvioida.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 35 §:n mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. MRL 55 §.n mukaan asemakaavassa esitetään mm. rakentamisen määrä.

Osayleiskaavan selostuksessa on esitetty arvio alueelle sijoittuvasta rakennusoikeudesta ja rakentamisen korkeudesta yleispiirteisesti. Rakennusoikeus ja kerrosluvut määritellään ja esitetään asemakaavoissa.

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxxxxx

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx on valituksessaan pyytänyt, että osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös kumotaan ja että yleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Xxxxxxxxx on viitannut hallinto-oikeudelle toimittamaansa valitukseen, sen täydennykseen ja vastaselitykseen ja esittänyt valituksessa lisäyksiä näihin asiakirjoihin.

Kuntalain 90 §.n mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä hallinto-oikeudelle. Xxxxxxxxx on hallinto-oikeudelle valitusajan päättymisen jälkeen toimittamissaan valituksen täydennyksessä ja vastaselityksessä esittänyt uusia valitusperusteita. Xxxxxxxxx valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle on viitattu uusina valitusperusteina mm. siihen, että osayleiskaavasta on poistettu maakuntakaavaan merkitty metrorata ja että Koirasaarentien linjauksessa ei ole selvitetty muun muassa tien soveltuvuutta liikennetarpeeseen, tien vaihtoehtoja eikä vaikutuksia muun muassa Tahvonlahden pohjukan tervaleppämetsään ja Stansvikin kartanoalueen maisemaan ja historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Kaupunginhallitus pyytää korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettyjen uusien valitusperusteiden jättämistä tutkimatta, koska perusteet on esitetty valitusajan (hallinto-oikeudelle) päättymisen jälkeen. Siinä tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus ottaa valituksen tutkittavaksi mainittujen valitusperusteiden osalta, kaupunginhallitus lausuu valituksen johdosta seuraavaa.

Metrorata Valituksessa on todettu, että Kruunuvuoren osayleiskaavasta on poistettu maakuntakaavaan merkitty metrorata eikä maakuntakaavan selostuksessa ole mainintaa pikaraitiotiestä. Metron poistaminen on tehty kaavan nähtävillä olon jälkeen. Kaava olisi tullut laittaa uudelleen nähtäville.

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntakaava sisältää ohjeellisen paikallisliikenteen radan Katajanokalta Tahvonlahdelle ja sieltä edelleen Laajasaloon. Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu metro tai rautatie Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan. Osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien (ra1). Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan keskeinen suunnitteluperiaate on joukkoliikenneyhteyden luominen Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Raitiotieyhteyttä ja -siltaa ei voi kuitenkaan rakentaa osayleiskaavan ja Yleiskaava 2002:n pohjalta. Joukkoliikenneyhteydelle laaditaan oma asemakaava.

Kruunuvuorenrannan rakentaminen ei ole riippuvainen suorasta joukkoliikenneyhteydestä keskustaan, vaikka sitä pidetään erittäin toivottavana. Alueen joukkoliikenne voidaan hoitaa myös muun muassa syöttöliikenteenä Herttoniemen metroasemalle, jota täydentäisi suora vesiliikenneyhteys keskustaan.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 32 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu nähtävillä olon jälkeen.

Keskustasta Laajasaloon johtavan joukkoliikenneyhteyden suunnittelu on edennyt rinnan osayleiskaavan laatimisen kanssa. Nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa varauduttiin sekä metroon että raitiotiehen joko sillalla tai tunnelissa välillä Korkeasaari–Kruunuvuorenranta. Kaavaehdotukseen oli merkitty myös ohjeellinen metrorata, Kruunuvuorenrannan kautta Laajasalon suuntaan. Liikennevaihtoehdot oli kuvattu kaavaselostuksessa. Joukkoliikenneyhteyden vaihtoehdoista laaditut suunnitelmat ja alustavat kustannusarviot valmistuivat osayleiskaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että Laajasalon raideyhteydeksi varattaisiin raitiotie siltayhteyksin. Lausuntokierroksen ja nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotusta tarkistettiin siten, että ohjeellinen metrorata poistettiin ja esitettiin varaus raitiotielle.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavaehdotusta ei ole muutettu nähtävillä olon jälkeen olennaisesti siten, että se olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Laajasalon raideliikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistetty yhteysviranomaisena Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hankkeesta vastaavana Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arviointiohjelma tulee nähtäville 15.8–15.10.2010. Arvioitaviin vaihtoehtoihin kuuluu sekä raitiotie-, metro- että vesiliikennevaihtoehtoja.

Puuttuvat selvitykset ja vuorovaikutus

Valituksen mukaan kaavan nähtävillä olon aikana esillä olleessa kaavaselostuksessa 14.2.2008 ei mainita 14.2.2008 päivättyä selvitystä ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön”. Raportti ei ole myöskään 31.1.2008 päivätyn selostuksen liite. Kaavaselostuksessa mainitaan, että nämä vaikutukset sekä vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön on koottu osayleiskaavaluonnoksen liiteraportiksi. Selvityksiä ei ole mainittu 31.10.2008 päivätyn selostuksen lopussa luetelluissa lähteissä. MRA 62 §:n mukaan osallisilla tulee olla mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä. Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä puuttuvat tai vuorovaikutus on puutteellista. Kaavoittajan tulee lisäksi perustella mielipiteiden huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen. Perusteet on esitettävä mielipiteen jättäjälle kaavaselostuksessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että osayleiskaavaehdotus oli esillä 2.1.–23.1.2008 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Laajasalon kirjastossa ja Herttoniemen kirjastossa. Osayleiskaavaehdotuksen liiteraportit "Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön" ja "Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön" kuuluivat esillä olleeseen aineistoon. Mainittujen paikkojen lisäksi nähtävillä ollut aineisto mukaan lukien kyseiset liiteraportit olivat saatavilla kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla.

Osayleiskaavaehdotuksen 14.2.2008 päivätyssä selostuksessa sivulla 42 kohdassa 6.2 Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön todetaan, että "vaikutukset on koottu osayleiskaavaluonnoksen liiteraportiksi". Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 14.2.2008 liiteraportti on liite 7. Samalla sivulla kohdassa 6.3 Vaikutukset luontoon ja virkistykseen todetaan, että "vaikutukset on koottu osayleiskaavaluonnoksen liiteraportiksi". Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 14.2.2008 liiteraportti on liite 8.

Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä on esitetty MRA 17 §:n mukaisesti osayleiskaavan 6.11.2008 päivätyssä selostuksessa. Osayleiskaavaehdotuksen 14.2.2008 selostuksen kohdassa 8.3 Lausunnot ja esitetyt mielipiteet (sivulla 46) todetaan, että "alustavat lausunnot, osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä 2.1.–23.1.2008. Lausunnot, saadut mielipiteet ja niihin laaditut vastineet esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ehdotusten käsittelyn yhteydessä 14.2.2008". Kaavaehdotuksesta jätetyistä mielipiteistä ja vastineista niihin laadittiin erillinen koonnosraportti (24 sivua), joka on esitetty lautakunnan esityslistan 14.2.2008 liitteenä 11. Mielipidekirjeet on esitetty lyhentämättöminä lautakunnan esityslistan 14.2.2008 liitteenä 10. Lautakunnan pöytäkirjaote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä kaupunginhallitukselle on lisäksi lähetetty tiedoksi kaikille osoitteensa ilmoittaneille mielipiteen esittäjille.

Kaavaselostuksessa on MRA 17 §:n mukaan mainittavat seikat on siten estetty lainkohdan edellyttämällä tavalla niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa.

Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettu MRL 65 §:n edellyttämällä tavalla kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. MRL ei edellytä perusteltujen kannanottojen esittämistä mielipiteisiin kaavaselostuksessa.

Kaupunginhallitus lisäksi toteaa, että MRL 40 §:n mukaan yleiskaavaan kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset. Yleiskaavaselostus ei ole osa yleiskaavaa, eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Selostus ei tämän vuoksi voi olla muutoksenhaun kohteena (hallituksen esitys 101/1998 s. 75).

Koirasaarentie

Valituksen mukaan Koirasaarentien, Reiherintien ja Henrik Borgströmin tien risteyksen länsipuolinen osuus on tällä hetkellä kaavoittamatta. Osayleiskaavaan on merkitty tien länsipää. Tien soveltuvuutta liikennetarpeeseen ja sen vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole selvitetty. Koirasaarentien liikenteen lisäyksen haittoja ei ole selvitetty. Kaava-alueen ulkopuolella tie halkoo hiljaiseksi luokiteltua maakuntakaavan virkistysaluetta. Koirasaaren itäpäässä kaava-alueen ulkopuolella on väkirikkaita kerrostaloja ja korkealla sijaitsevia rivitaloja, joiden melusuojaus on vaikeata. Koirasaarentien linjauksessa ei ole otettu huomioon Tahvonlahdenpohjukan tervaleppämetsää. Tien vaikutuksia Stansvikin kartanoalueen maisemaan ja historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön ei ole selvitetty. Hallinto-oikeuden tuomiossa on valituksen mukaan viitattu meluhaittojen selvittämisen osalta nähtävillä olon jälkeen täydennettyyn kaavaselostukseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kruunuvuorenrannan ajoneuvoliikenne Laajasalosta kulkee pääosin nykyistä Koirasaarentietä pitkin. Koirasaarentie on ainoa ajoyhteys Kruunuvuorenrantaan. Koirasaarentien lin-jausta on tarkistettu siten, että nykyistä leveämpi katu asettuu mahdollisimman luontevasti kallioiseen maastoon. Tahvonlahden pohjukan kohdalla nykyinen Koirasaarentie kulkee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojeltujen rakennusten 1700-luvulta peräisin olevan ns. Kaivoshuvilan sekä 1800-luvun loppupuolen Schaumannin huvilan ja Alppimajan välistä. Levennetty poikkileikkaus ei mahdu kulkemaan entistä linjausta pitkin. Siirtämällä katu Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolelle on voitu samalla yhdistää arvokkaat huvilat samaan pihapiiriin. Stansvikin kartanoon kulkeva tie on kulkenut alun perin Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolella (tieyhteys näkyy muun muassa vuodelta 1872 peräisin olevassa kartassa). Kartanosta huviloille on ollut näköyhteys, joka tien siirron jälkeen on mahdollista saavuttaa uudelleen.

Kaavaselostuksen mukaan (vaikutukset liikenteeseen 6.8) Koirasaarentien toimivuus on Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen todennäköisesti hyvä pienin kaista- ja liittymäjärjestelyin.

Liikenteen meluhaittojen selvittäminen on esitetty osayleiskaavan selostuksen kohdassa 4.15. Selostuksen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) aiheuttama liikenteen lisäys on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien lisäys kohdistuu lähinnä Koirasaarentien itäpäähän, Laajasalontielle ja Linnanrakentajantielle.

Ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä 2.1.–23.1.2008 nähtävillä olleessa 14.2 1008 päivätyssä kaavaselostuksessa todetaan, että osayleiskaava mahdollistaa ilmanlaadun ja melun ohjearvojen saavuttamisen asemakaavoituksessa ja jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa on yleismääräys melun ohjearvojen huomioon ottamisesta.

Selostusta on täydennetty 6.11.2008 Koirasaarentien melun osalta seuraavasti: Ennusteen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Laajasalon liikenne kasvaa 15 000 ajoneuvolla/vrk. Laajasalontiellä on nykyisin tarvetta meluntorjuntaan. Laajasalontiellä on tarkoitus tehdä tarpeelliset meluesteet kadun parannustöiden yhteydessä, kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen sitä edellyttää. Liikennemäärän kasvu lisää melua Koirasaarentien ympäristössä, mutta ei siinä määrin, että se edellyttäisi meluesteiden rakentamista.

Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadulle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Liikenteen tuottaman, päivän keskiäänitason ohjearvon 55 dB ylittävän melualueen laajuus on noin 50 metriä kadun molemmin puolin. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Yksi vaihtoehto on kadun päällystäminen nk. hiljaisella asfaltilla. Hiljainen asfaltti vähentäisi melua ainakin 3 dB, joka vastaa liikennemäärän puolittumista kadulla. Toinen keino on rakentaa matala melukaide kadun eteläreunaan. Korkeiden meluesteiden rakentaminen kadun varteen ei ole todennäköistä.

Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvityksessä (2003) on tarkasteltu meluntorjunnan tarvetta ja keinoja. Selvitykseen sisältyi muun muassa Laajasalontie. Koirasaarentie otetaan mukaan meluntorjuntaselvitykseen sen seuraavan päivittämisen yhteydessä.

Helsingin kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

Tahvonlahden pohjukassa on laaja ruovikkoalue, jonka reunamilla kasvaa jaloja lehtipuita ja tervaleppiä. Ympäristökeskus ei ole luontotietojärjestelmässä pitänyt aluetta kasvillisuudeltaan arvokkaana. Luontotietojärjestelmän mukaan Tahvonlahden 8 ha:n kokoinen ruovikkoalue, jonka reunamilla kasvaa jalopuita ja tervalepikköä, on linnustoltaan arvokas alue (II). Tahvonlahden ruovikkoalue tulee säilyttää lintujen elinympäristönä sellaisena, että lintujen elinolosuhteet eivät olennaisesti muutu. Koirasaarentien rakentamisen johdosta mahdollisesti poistuvat tervalepät eivät muuta Tahvonlahden pohjukkaa siten, että se vähentäisi alueen luontoarvoa ja muuttaisi lintujen elinolosuhteita. Tervaleppien poistuminen avaa näkymiä ja kysymyksessä on maiseman muutos, ei lintujen elinolosuhteiden vaarantaminen.

Kruunuvuorenrannan suunnittelussa raitiotien ja muun katuliikenteen aiheuttama melu otetaan tarkemmin huomioon asemakaavoitusvaiheessa.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kysymys on suurelta osin asunto-alueen rakentamisesta. Kaava-alueella ei ole merkittäviä liikenneväyliä eikä sille kohdistus läpiajoliikennettä. Yleiskaava alueen tavoitteet ja sääntely eivät edellytä laajempaa liikenteen vaikutusten selvittämistä. Liikenteestä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja virkistysalueisiin kohdistuvan melun ja kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden suojelun edellyttämät toimenpiteet voidaan ottaa huomioon asemakaavoituksessa.

Ulkoilureitit ja kevyen liikenteen raitit

Valituksen mukaan hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole tehty eroa kevyenliikenteen väylän ja ulkoilureitin välillä, vaikka ulkoilureitti voi muuttua talvella mm. hiihtoladuksi. Osayleiskaavasta puuttuu Tahvonlahden ylittävä silta. Tämä yhteys on merkitty maakuntakaavaan viheryhteystarpeena. Muita siltoja on merkitty kaavaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kruunuvuorenrannan osayleiskaavatasoisen liikennesuunnitelman yhtenä lähtökohtana on ollut tukea kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja käyttömahdollisuuksia. Osayleiskaavakartassa on ulkoilureitti-merkinnällä osoitettu ulkoilureittien sijainti virkistysalueilla ja sellaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä alueelle on suunniteltu kattava kevyen liikenteen verkosto, joka käsittää kaavakarttaan merkittyjen ulkoilureittien lisäksi erityisesti pyöräilyyn tarkoitetut pääraitit, pääulkoilureitistöä täydentävät alueverkkotasoiset reitit sekä kapeammat polkumaiset reitit. Lisäksi suunnitelmaan on merkitty kaikki uudet kevyen liikenteen alikulut ja sillat sekä alueelle suunniteltu latuverkko. Tämä suunnitelma on asemakaavatasoisen suunnittelun pohjana ja verkosto tulee tarkentumaan ja myös tihentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun myötä. Keskustaan suuntautuvan suoran raitiotiesiltayhteyden suunnittelussa kevyt liikenne on mukana.

Kaupunginhallitus toteaa, että Tahvonlahden ylittävä silta tarkoittaa lyhyttä kevyen liikenteen siltaa. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan ja Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelman raja kulkee keskellä Tahvonlahtea. Vesialueelle kohti Stansvikin aluetta ulottuva ulkoilureitti on esitetty Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelmassa, joka hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Sillan merkitsemistä osayleiskaavaan ei katsottu tarpeelliseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Stansvikin asemakaavaehdotuksen 28.1.2010. Asemakaavaehdotukseen on merkitty noin 15 m pitkä ohjeellinen jalankulun ja polkupyöräliikenteen silta Tahvonlahden yli.

Keskustatoimintojen alue

Valituksessa on todettu, että osayleiskaava-alueelle on kaavoitettu keskustatoimintojen alue, joka tekee mahdolliseksi vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle ilman erityistä merkintää asemakaavassa. Kaavaselostuksen mukaan alueelle sijoitetaan yksi tai kaksi suurempaa (pinta-alaltaan noin 1 000–3 000 k-m²) päivittäistavaramyymälää.

MRL 58 §:n mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä, jollaisena MRL 114 §:n mukaan pidetään yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää, ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan keskustatoimintojen varaus C/AK1 (Keskustatoimintojen alue sekä kerrostalovaltainen asuntoalue) on sijoitettu Helsingin yleiskaava 2002:ssa osoitetulle keskustatoimintojen alueelle, joten 2 000 k-m²:n rajoitus ei koske sitä.

Uudenmaan maakuntakaavassa ei Kruunuvuorenrantaan ole osoitettu keskustatoimintojen aluetta, vaan alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen alue sisältää kuitenkin alueen sisäiset toiminnot kuten paikalliskeskukset. Taajamatoimintojen suunnittelumääräyksissä todetaan lisäksi, että

"Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskeskusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia.

Kunnan yleiskaavoituksessa voidaan palveluverkon tarpeiden perusteella taajamatoimintojen alueille osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden lisäksi paikalliskeskuksia, jotka tukevat suunniteltua yhdyskuntarakennetta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa paikalliskeskuksiin on osoitettava tiloja sekä julkisluonteisille että kaupallisille palveluille.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä turvata kehittämisedellytykset olemassa oleville vähittäiskaupan suuryksiköille silloin, kun kyseiset suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan alle 10 000 k-m2 ja Uudenmaan muissa kunnissa alle 5 000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella." (Uudenmaan maakuntakaava. Selostus. Uudenmaan liitto, Uudenmaan liiton julkaisuja A 17 - 2007)

Kruunuvuorenrannan paikalliskeskus on mitoitettu palvelemaan pelkästään Kruunuvuorenrannan asuinaluetta. Keskukseen sijoittuu päivittäistavarakauppa, joitakin erikoismyymälöitä (kukkakauppa tms.) ja yksityisiä palveluita (parturi-kampaamoita tms.). Osayleiskaavavaiheessa päivittäistavarakaupan enimmäismääräksi arvioitiin 3 000 k-m². Tarkemmassa kaupallisten palveluiden suunnittelu- ja mitoitustyössä Kruunuvuorenrannan paikalliskeskuksen koko on tarkentunut 2 500 k‑m²:iin, mitä on pidettävä erittäin maltillisena, kun ottaa huomioon, että paikalliskeskus tulee palvelemaan 10 000 asukkaan kaupunginosaa.

Kaavamerkinnät

Valittaja katsoo, että kaavoittaja ei ole korjannut valittajan muistutuksessa esittämää virhettä muinaismuistokohteesta. Valittaja lisäksi katsoo, että kaavoittajan olisi tullut käyttää S-merkintää suojellun lehmusmetsikön osalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että muinaismuistolaki (295/1963) määrää yleisen maankäyttöhankkeen tai kaavoituksen suunnittelijan selvittämään suunnitelman vaikutukset kiinteään muinaisjäännökseen. 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevat Stansvikin kaivoskuilut ovat historiallisen ajan kiinteä muisto aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ne sisältyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin nimellä Stansvikin - Tahvonlahden kaivos. Kuilut sijaitsevat Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualueella, jonka kaavamerkintä on SL (luonnonsuojelualue). Kaavateknisesti oli tarkoituksenmukaista osoittaa kuilujen paikka SL-alueen osana sm-merkinnällä, jolloin luonnonsuojelumääräykset pysyvät voimassa myös kaivoskuilujen alueella.

Kaava-alueen rajaus

Valituksen mukaan MRL vaatii määrittelemään kaava-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja vireilletuloilmoituksessa.

Tältä osin kaupunginhallitus viittaa aikaisemmin lausunnossa kaava-alueen osalta lausuttuun.

Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että hallinto-oikeus on arvioinut, siltä osin kuin se on pitänyt valtuuston osayleiskaavapäätöksen voimassa, kaavapäätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaavapäätös perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja täyttää lain mukaiset sisältö- ja menettelyvaatimukset. Maanomistajia on kohdeltu kaavapäätöksessä tasapuolisesti.

Kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden päätökseen siltä osin kun hallinto-oikeus on pitänyt voimassa valtuuston päätöksen sekä pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta edellä mainituilta osin.

Kaupunginhallitus pyytää lisäksi valitusten käsittelemistä kiireellisinä, koska osayleiskaava on asuntorakentamisen kannalta merkittävä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

748 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta

27.5.2010

kiinteistölautakunta

1.6.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

2.6.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Outi Ojala

Ville Ylikahri

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 15.6.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 716-723, 727-730, 732-733, 735-744 ja 747-748 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 746 §

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 745 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				716-723, 727-730, 732-733, 735-744 och 747-748 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				746 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				745 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		7.6.2010 kello 16.00 – 17.10

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto		kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto		I varapuheenjohtaja
	Puoskari, Mari		II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Kantola, Tarja
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Ylikahri, Ville
	Rauhamäki, Tatu		varajäsen
	Helistö, Kimmo		varajäsen
	Laakso, Tapio		varajäsen
	Männistö, Lasse		varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto		kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi 716-717 §:t)
	Bogomoloff, Harry		I varapuheenjohtaja (paitsi osa 718 §)
	Pajunen, Jussi		kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula		apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula		apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu		apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio		rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila		hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami		kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu		henkilöstöjohtaja
	Teppo, Tiina		päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 726-748 §:t)
	Hari, Olli		kaupunginsihteeri (paitsi 716-717 §:t)
	Matikainen, Kristiina		kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja		kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja		kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa		kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo		kaupunginsihteeri

	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri (paitsi 716-osa 718 §:t)
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Katajamäki, Paula				tiedottaja
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	716-717,	718-720,		723,	724-728,
		Sauri					729,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,			730-732,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,			733-735,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		721,			736-737,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		722,			738-748,