656 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko-Seljavaaran (varalla Rissanen) ja Hakolan (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

657 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

658 - 664 §

Kaupunginvaltuuston 2.6.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

658 §

Kansainvälinen designsäätiö -nimisen säätiön perustaminen

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
Timonen Pekka, kulttuurijohtaja, puhelin 310 37000

Sosiaali- ja terveystoimi

659 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 17.5.2010 pöydälle pantu asia
Savuton Helsinki - Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman 2007-2015 jatkotoimenpiteet

Jäsen Ojala teki jäsen Pajamäen kannattamana palautusehdotuksen, jonka mukaan kaupunginhallitus päättänee palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että Savuton Helsinki – ohjelman ja kaupungin henkilökunnan tupakoinnin vähentämisen seuranta- ja jatkotoimia valmistellaan vapaaehtoisuuden pohjalta.

Jäsen Ojala ilmoitti palautusehdotukseensa seuraavat perustelut:

”Helsingin tulee jatkaa erilaisin kannustus- ja tukitoimin henkilökunnan tupakoinnin lopettamista. Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä työntekijän vapaa-ajasta eikä työnantajalla ole myöskään oikeutta antaa määräyksiä, joilla ei ole merkitystä työn suorittamisen kannalta, todetaan oikeuspalvelujen lausunnossa. Edelleen siinä todetaan: ”Juridisesti ongelmallisempia ovat tauot, jotka luetaan työaikaan. Työnantaja voi
direktio-oikeutensa nojalla antaa ainoastaan työn suorittamiseen liittyviä määräyksiä”. Tupakoinnin kieltoa työaikana on lisäksi mahdotonta valvoa varsinkaan niissä tehtävissä joissa työntekijät liikkuvat työnsä puolesta eri työkohteissa. Näillä perustein asia tulee palauttaa uudelleen valmisteltavaksi ja etsiä vapaaehtoisuuteen pohjautuvia keinoja tupakoinnin lopettamiseksi.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ojalan palautusehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Ojala, Pajamäki ja Puoskari.

Jäsen Ojala ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä ja siihen palautusehdotuksensa perustelujen mukaiset perustelut.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Sivistys- ja henkilöstötoimi

660 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

661 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 17.5.2010 pöydälle pantu asia
Kaarelan retkeily- ja ulkoilualueen ym. alueiden ja Tuomarinkylän lähivirkistysalueen ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen sekä samojen kaupunginosien puisto- ym. alueiden (Keskuspuiston pohjoisosa) asemakaavan muuttaminen (nro 11905)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

662 §

Asuin- ja liikerakennusten tontin vuokrausperusteet (Viikki, Latokartano, tontti 36222/2)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

663 §

Vuokrausperusteet asuntotontille (Mellunkylä, Kontula, tontti 47031/13)

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

664 §

Suurmetsän tonttien 41163/14 ja 15, 41164/17 ja 22 sekä katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11916)

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Moisio, Bryggare ja Oker-Blom sekä sosiaali- ja terveystointa johtava apulaiskaupunginjohtaja Kokkonen esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

665 §

17.5.2010 pöydälle pantu asia

VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMINEN JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMINEN HELSINGISSÄ

Khs 2009-1156

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Kansanen Pekka, ympäristöjohtaja, puhelin 310 32000
Poutanen Olli-Pekka, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin 310 37079
Viinanen Jari, ympäristötarkastaja, puhelin 310 31519

LIITE

Päätöksen perustelut

666 §

17.5.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNALLE ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2009

Khs 2010-616

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta vuodelta 2009 seuraavan lausunnon:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien

tavoitteiden toteutuminen

3.1.4 tavoitteiden tarkastelu yhteisstrategioiden mukaan

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- poikkihallinnollisten tavoitteiden määrä on edelleen vähäinen. Hallintokuntien tulee asettaa hallintokuntarajat ylittäviä poikkihallinnollisia tavoitteita.

- liikuntatoimen tulee kehittää sitovia toiminnallisia tavoitteita siten, että ne toteuttavat valtuuston strategiaohjelman linjauksia. Lisäksi niiden tulee olla toimintaa ohjaavia ja virastolla on oltava mahdollisuus vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen.

- kaupunkisuunnitteluviraston tulee ensi tilassa ryhtyä toimenpiteisiin, jotta jatkossa asemakaavojen laatimiseksi ja MA-ohjelman toteuttamiseksi asetettujen tavoitteiden mukainen määrä asemakaavoja tulee laadituksi.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen poikkihallinnollisten tavoitteiden asettamiseksi. Kaupunginhallitus näkee tärkeäksi, että hallintokunnat talousarviota valmistellessaan tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden asettamisessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että liikuntatoimi on toteuttanut kaupungin liikuntapoliittista ohjelmaa vuosille 2001–2010 ja raportoinut sen toteutumisesta. Kaupungin strategiaohjelma 2009–2012 on jo osaltaan vaikuttanut talousarvioon ja -suunnitelmaan 2010–12. Kaupunginhallitus katsoo, että liikuntalautakunta on pyrkinyt ottamaan huomioon strategiaohjelman linjaukset varsinkin terveysvaikutusten, sukupuolivaikutusten ja tasa-arvovaikutusten kannalta ja tulee valmistellessaan sitovia tavoitteita talousarviosta ja -suunnitelmasta 2011–13 alkaen ottamaan huomioon strategiaohjelman linjaukset entistä paremmin.

Kaupunginhallitus pitää myöskin tärkeänä, että kaupunkisuunnitteluvirasto saavuttaa talousarviossa määritellyn asemakaavojen laatimisen MA-ohjelman mukaisen sitovan tavoitteen. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupunginvaltuusto on merkitessään 5.5.2010 tiedoksi maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin 2010 hyväksynyt mm. kohtuuhintaisen asuntotuotantoon ja täydennysrakentamiseen liittyviä kaavoituksen toimenpiteitä.

3.1.5 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ohjausta tulee kehittää, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin.

- hallintokuntien tulee edelleen kehittää sitoviin taloudellisiin tavoitteisiin kytkeytyviä sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Kaupunginhallitus toteaa, että budjetoinnin ongelmakohtia ovat asiakasmäärien ennakoinnin vaikeus, alueellisten väestömuutosten ennusteiden osuvuus johtuen asuntomarkkinoiden ja kuntalaisten asumisvalintojen moninaisuudesta sekä palvelujen käyttöön liittyvät kuntalaisten valinnat. Vuoden 2008 lopulla talousarvion vahvistamisen jälkeen tapahtunutta globaalin taloudellisen tilanteen äkillistä heikkenemistä ja vaikutusta paikallisesti ei voitu riittävästi ennakoida. Toimintaympäristömuutosten tuomia resurssikohdennuksia tarkennetaan talousarvioehdotuksen laatimisen jälkeenkin tulosbudjettien laatimisen yhteydessä syksyllä.

Sosiaaliviraston vastuualueiden talousjohtamisen tukena kullakin vastuualueella ovat olleet vuoden 2008 keväästä johdon laskentatoimen asiantuntijat. Myös sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimistojako on uudistettu 1.1.2009 lukien. Keskeistä uudistuksessa on, että kaikki taloustoiminnot koottu yhteen yksikköön.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 14 jäsenkuntaa lähetti HUS:n hallitukselle kaksi samansisältöistä kirjettä, joissa ne esittivät yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi, että HUS:n ja Helsingin kaupungin tilintarkastusyhteisöt tekisivät yhteisyössä pikaisen selvityksen HUS:n talouden ohjauksen toimivuudesta. Selvitysraportti sisältää useita suosituksia siitä, miten jäsenkuntien ja HUS:n yhteistyötä ja mm. talouden tasapainotusta voidaan edistää. Suosituksista mm. uusi HUSTRA -työryhmä on käynnistänyt toimintansa. HUSTRA:ssa on edustajat suurimmista jäsenkunnista Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta sekä muiden kuntien keskuudestaan valitsemat edustajat. Hallituksen asettamispäätöksen mukaan työryhmä käsittelee ajankohtaisia, kuntien omistajaohjauksen kannalta merkittäviä talouden ja rahoituksen kysymyksiä niiden valmistelun aikana ennen esittelyä lautakunnille, johtokunnille ja hallitukselle. Työryhmä toimii yhteistyöfoorumina, jonka tavoitteena on lisätä tiedonkulkua ja luoda yhteistä tahto- ja tavoitetilaa tehtäväpiirinsä kysymyksissä.

Sitoviin taloudellisiin tavoitteisiin kytkeytyvistä sitovista toiminnallisia tavoitteista kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion 2011 laatimista ohjaavissa kannanotoissa ja ohjeissa on edellytetty, että kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää taloudelliselta volyymiltaan suurimpien palvelujen tuottavuusluvut. Tuottavuusluvut kytkevät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet kiinteästi yhteen.

3.1.6 Tavoitteiden käsittely ja seurantajärjestelmien arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee huolehtia siitä, että kaikki hallintokunnat noudattavat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentointia koskevaa ohjetta.

- työterveyskeskuksen tulee kehittää sitovaan toiminnalliseen tavoitteeseen liittyvää seurantaa

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus, tarkastusvirasto ja Taloushallintopalvelu yhdessä laativat tarkemmat ohjeet sitovien tavoitteiden toteutumisen dokumentoinnista vuoden 2010 tilinpäätösohjeissa ja tilinpäätösinfoissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että työterveyskeskuksen ongelma on havaittu ja korjattu. Työterveyskeskuksen sitovat tavoitteet vuoden 2010 talousarvioon uudistettu ja mittarit kehitetty (talousarvion 2010 sivut 311–312).

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia

kokonaisarviointeja

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2009

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulorahoituksen aleneminen ja menojen kasvu ovat niin merkittäviä, että talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää voimakkaita toimia sekä lisätulojen hankkimiseksi että säästöjen aikaansaamiseksi.

- kaupungin tulee valmistautua Helsingin Energian ylimääräisten tuloutusten huomattavaan pienenemiseen lähivuosina.

Kaupunginhallitus toteaa, että lisätulojen hankkimiseksi on talousarvion 2011 laatimisohjeiden kaupunginhallituksen kannanotoissa kehotettu hallintokuntia tekemään tarvittavat esitykset palvelumaksujen korottamisesta sekä todettu että kunnallisvero nostetaan korkeintaan 18,5 %:iin. Merkittävien lisätulojen hankkimiseen käytettävät keinot ovat kaupungin toiminnassa hyvin rajalliset.

Kaupunginhallitus toteaa, että voimakkaat toimet säästöjen aikaansaamiseksi toimintamenoissa ovat välttämättömiä. Ensisijaisesti on välttämätöntä, että hallintokunnat eivät ylitä vuoden 2010 talousarvion toimintamenoja. Toiseksi on välttämätöntä, että kaupungin toimintamenojen kasvu ei ylitä taloussuunnitelman 2011–2013 laatimisohjeissa esitettyä 2,5 %:n vuosittaista menokasvua. Näissäkään kehyksissä pysyminen ei ole riittävä toimenpide talouden tasapainotilan saavuttamiseksi mikäli Helsingin Energian ylimääräiset tuloutukset pienenevät jo kuluvalla taloussuunnitelmakaudella 2010–2012.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että se on päättänyt käsitellä vuoden 2011 raamia elokuisessa iltakoulussa. Kokoukselle esitetään tuorein tieto toimintaympäristön muutoksista sekä kaupungin talouden kehityksestä ja ennusteesta vuodelle 2010. Kaupunginhallitus käy keskustelun talous- ja työllisyystilanteesta ja sen vaikutuksista taloussuunnitelmakaudelle.

3.2.2 Helsingin verotulojen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- koska verotulot ovat Helsingin tärkein tulonlähde, on perusteltua laatia yhteisstrategian tasoinen suunnitelma, jossa määriteltäisiin pitkän tähtäyksen toimenpiteet verotulopohjan vahvistamiselle.

- tulojen lisäämiseen tähtäävässä suunnitelmassa määriteltäisiin myös maksupoliittiset linjaukset sekä muut tulot. Lisäksi virastojen tulee ottaa päätöksenteossaan aina huomioon myös se, miten toiminta vaikuttaa kaupungin verotulojen kertymiseen.

- valtionosuuksien määräytymisperusteisiin on sisällytettävä suurkaupunkipoliittisia tarvemuuttujia. Helsingin on pidettävä aihetta jatkuvasti esillä kaupunkipoliittisilla edunvalvonta-areenoilla.

- Helsingin on tehtävä aloite toimeentulotukilain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi siten, että valtio ottaa enemmän taloudellista vastuuta niiden henkilöiden toimeentulosta, joiden kotikunta on tulkinnanvarainen tai sitä ei voi määritellä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiaohjelma 2009–2012 on suunnitelma, joka sisältää pitkän tähtäyksen linjaukset verotulopohjan vahvistamiselle. Kilpailukyvyn osa-alueella on määritelty kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset ja toimenpiteet yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi, jotta kunnallis- ja yhteisöverokertymää vahvistetaan. Kaupunkirakenteen ja asumisen alueella keskeiset toimenpiteitä verotulopohjan vahvistamiseksi ovat: monipuolisen asuntotuotannon määrästä ja laadusta huolehtiminen, Helsingin keskusta elinvoiman vahvistaminen ja liikennejärjestelmän kehittäminen työmarkkinoiden toiminnan ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

Maksupoliittisten linjausten osalta talousarvion 2011 laatimisohjeisiin sisältyy kaupunginhallituksen kannanotto, että hallintokuntien on esitettävä volyymiltaan ja kustannuksiltaan merkittävimpien palveluiden palvelumaksujen kehitys viimeiseltä 10 vuodelta ja tehtävä tarvittavat esitykset palvelumaksujen korottamisesta.

Valtionosuuksien määräytymisperusteet tulevat vuoden 2010 alusta alkaen voimaan tulleesta kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevasta laista sekä tämän lisäksi osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevasta laista.

Kuntien valtionosuusuudistusta 2010 valmisteltaessa oli alkuvaiheessa tarkoitus toimeksiannon mukaisesti tarkastella palvelutarpeista aiheutuvia kustannuseroja kuntien välillä ja tämän pohjalta uudelleen määrittää valtionosuuksien määräytymisperusteita. Valtiovarainministeriö nimesi vuonna 2007 työryhmän valmistelemaan kyseistä valtionosuuslainsäädännön uudistusta. Helsinki pyrki tuomaan aktiivisesti esille suurkaupunkipoliittisten tarvemuuttujien lisäämisen välttämättömyyden uudessa valtionosuusjärjestelmässä. Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen oli työryhmän jäsen Helsingin kaupungin edustajana.

Valtionosuusuudistuksen loppuvaiheessa uudistus kutistui kuitenkin ns. miniuudistukseksi. Valtionosuuksien määräytymisperusteisiin ei uudessa peruspalvelujen valtionosuuksia koskevassa laissa lopulta tehty merkittäviä muutoksia.

On oletettavaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistamistarve nousee jälleen esille lähivuosina, kenties jo seuraavan hallitusohjelman valmistelun yhteydessä. Jos järjestelmän uudistamiseen päädytään, niin tullaan tällöin mitä todennäköisimmin uudelleen tarkastelemaan myös määräytymisperusteita. Tässä yhteydessä on tärkeää, että Helsinki tuo esille suurkaupunkipoliittisten tarvemuuttujien roolin vahvistamistarpeen järjestelmää uudistettaessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on vakiintunut oleskelu kunnassa, jolloin kotikunnan määrittelyyn vaikuttaminen ei muuttaisi taloudellisen vastuun jakautumiseen kunnan ja valtion kesken.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Helsinki keskustelee jatkuvasti valtion kanssa rahoitusvastuiden jakautumisesta mm. eri lainsäädäntö- ja uudistushankkeiden yhteydessä. Helsinki on lausunnoissaan tuonut toistuvasti esiin kunnan velvoitteiden ja valtion osoittamien resurssien yhteensovittamisen tarpeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että virkamiesvalmistelua vahvempi keino vaikuttaa valtionosuuksiin ja lainsäädäntöön on kansallinen päätöksenteko, johon helsinkiläisillä luottamushenkilöillä on eduskunnassa mahdollisuus vaikuttaa.

3.2.3 Helsingin Energian merkitys kaupungin taloudelle

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- lainsäädäntövalmistelun perusteella on oletettavissa, että Helsingin kaupungin on syytä valmistautua Helsingin Energian joidenkin osien yhtiöittämiseen lähivuosina.

- Kaupungin on tarkoin selvitettävä se toiminnallinen kokonaisuus, joka yhtiöittämisen piiriin tulisi kuulumaan. Yhtiöittämisvaihtoehdoista on valittava se malli, jolla kaupunki pystyy turvaamaan omistajaroolinsa ja osingoista kertyvän rahoituksen kuitenkin niin, etteivät yhtiön mahdollisuudet toteuttaa energiapoliittisten päätösten vaatimat toimenpiteet vaarannu.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemyksiin ja toteaa, että lautakunnan esittämät näkökohdat ovat keskeisiä huomioon otettavia seikkoja yhtiöittämisen valmistelussa.

3.2.4 Kaupungin investointien vuosisuunnittelu

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- investointien valmistumisasteiden seurantaa tulee koordinoida koko kaupungin tasolla. Tämä antaisi toiminnalle läpinäkyvyyttä, helpottaisi investointien ja talouden suunnittelua, näiden yhteensovittamista sekä päätöksentekoa.

- lisäksi on kehitettävä menetelmä keskeisten investointien seurantaan siten, että luottamushenkilöt voivat seurata investointihankkeiden määrärahojen käytön kehitystä suhteessa niistä tehtyihin kustannusarvioihin.

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa mainittu

kaksi kertaa vuodessa julkaistava rakennushankkeiden seurantaraportti antaa yleiskuvan hankkeiden toteutustilanteessa. Hankkeiden rakentamisen aikataulu esitetään raportissa kuukauden tarkkuudella ja verrataan sitä taloussuunnitelman aikatauluun. Yli kolmen kuukauden aikataulupoikkeamat on lyhyesti raportoitu. Samoin on listattu edellisen raportin jälkeen valmistuneet hankkeet.

Kustannuksista seurantaraportissa on esitetty aina uusin tieto, joka esim. rakentamisvaiheessa on urakkatarjouksiin perustuva hinta. Lisäksi on esitetty edellisen raportin kustannusarvio sekä talousarvion määrärahojen perusteena ollut ja talousarvion liitteessä esitetty kustannusennuste.

Talousarvion liitteessä on esitetty esim. kunkin yksittäisen talonrakennushankkeen viimeisin kustannusennuste ja talousarvion ja ‑suunnitelman määrärahojen mukainen rahoitusaikataulu. Tämä sitoo hankkeen aikataulun ja rahoituksen talousarvioon ja -suunnitelmaan.

Tämän lisäksi talouden ja toiminnan seurantaraportissa on esitetty investointiosan ennustettu rahan käyttö pääluokittain (esim. talonrakennus, kadut jne.). Pääluokkien sisällä merkittävät poikkeamat talousarvioon nähden on pyritty selostamaan hankkeittain.

Esimerkiksi talonrakennuksen ennuste perustuu tilakeskuksen järjestelmässä oleviin hankekohtaisiin tietoihin siitä, miten hankkeisiin on käytetty ja sidottu määrärahoja. Arviointikertomuksessa mainitun etupainotteisen rahan käytön mahdollisuus on vähäinen, koska urakkasopimukset perustuvat sovittuun maksuerätaulukkoon ja rakennuttaja laskuttaa maksuerät vasta kun määrätyt työvaiheet ovat valmiit ja ne ovat laskutuskelpoiset. Maksuajoista ja laskujen kierrätyksestä johtuen rahan käyttö voi pikemminkin olla myöhässä kuin etuajassa.

Parhaillaan on talous- ja suunnittelukeskuksen vetämänä menossa hankeseurannan tiedonkulun kehittämistyö. Tavoitteena on kehittää hanketietoa varten tietovarasto, jonne tuodaan tietoa useista eri hankeseurantajärjestelmistä ja sieltä tietoa voidaan jakaa entistä paremmin. Tietoa voidaan monipuolisemmin lähes reaaliajassa toimittaa keskushallintoon ja luottamushenkilöille.

Jo vuoden 2010 aikana tilakeskuksen Haltia-järjestelmä yhdistetään tietovarastoon, joten sieltä saa tiedot tilakeskuksen toteuttamista hankkeista.

3.2.5 Hallinnon rakenne, kustannukset ja toimivuus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- hallinnon käsite tulee määritellä koko kaupungin tasolla ja tunnistaa siihen liittyvät tehtävät kaikilla toimialoilla.

- kaupungin toimintojen kokonaiskoordinointia tulee vahvistaa. Vastuu tästä on kaupunginjohdolla ja keskushallinnolla.

- kaupungin palvelutuotantoa on parannettava kehittämällä asiakasprosesseja yli hallintokunta- ja toimi-alarajojen. Vastuu tästä on kaikilla hallintokunnilla. Prosessien omistajuus on määriteltävä keskushallinnossa.

- kaupungin hallintoa on kehitettävä purkamalla päällekkäisiä tehtäviä, lisäten yhteistyötä ja sähköisiä käytäntöjä sekä delegointia.

- keskushallinnon tulee arvioida hallinnon tehokkuutta ja toimintakykyä sekä siihen käytettäviä resursseja kriittisesti ja säännöllisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että sanalla hallinto on suomen kielessä useita merkityksiä. Laajimmassa merkityksessä siihen kuuluu koko julkinen toiminta (valtionhallinto, julkishallinto, kunnallishallinto). Hallinnolla voidaan myös tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jolla palveluita ja tuotantoa ohjataan. Tällöin siihen sisältyy toimintojen johtaminen. Suppeimmassa merkityksessä hallinnolla tarkoitetaan eräitä varsinaisia päätoimintoja palvelevia tukipalveluita (henkilöstöhallinto, taloushallinto), joista huolehtivat niihin erikoistuneet henkilöt.

Hallinto-sanalle ei löydy yhtä määritelmää ja sitä käytetään eri yhteyksissä eri merkityksissä. Tämän vuoksi kaupungin hallinnolle tehtävä oma määritelmä ei muuttaisi tilannetta. Hallinnon kustannusten ja henkilöstön määrän vertailu hallintokuntien kesken ei ole mahdollista luotettavasti, koska hallinnon tehtävät on niissä eri tavoin järjestetty. Tähän vaikuttaa mm. se, missä määrin tehtävät on hallintokunnassa keskitetty ja mikä on ostopalveluiden osuus. Hallintopalvelujen sisältö tulee määritellä tapauskohtaisesti siinä tilanteessa, kun niitä organisoidaan uudelleen.

Kaupungin toimintojen kokonaiskoordinoinnin vahvistamisessa ovat avainasemassa kaupunkiyhteiset tietojärjestelmät. Tietotekniikkastrategian mukaisia kehittämishankkeita on käynnissä kaikissa keskushallinnon keskeisissä päätoimintoja palvelevissa tukipalveluissa. Merkittävimpiä hankkeita ovat: asiakirjahallinnan kehittämisprosessi, laskentajärjestelmän uudistus ja HR-järjestelmien kehittämistarpeen arviointi. Tukiprosessien yhtenäistäminen ja tehostaminen on tietotekniikan hankeohjelman 2010–2012 toiseksi suurin kokonaisuus, johon on arvioitu kuluvan noin 15 miljoonaa euroa.

Palvelutuotannon asiakasprosesseja on kehitetty viime vuosina kaikissa hallintokunnissa. Kaikilla toimialoilla on toteutettu kaupunginjohtajan 28.3.2007 hyväksymän ohjeen velvoittamana Euroopan laatupalkintomalliin pohjautuva johtamisen ja suorituskyvyn itsearviointi vuosina 2007 – 2009. Itsearviointien pohjalta virastot ja liikelaitokset ovat valinneet toiminnan kehittämiskohteita eniten prosessien kehittämisen alueelta. Kehittämistyön edetessä hallintokuntien prosessienhallinnan kypsyystaso nousee ja menettelytavat yhtenäistyvät, mikä edistää hallintokunta- ja toimi-alarajat ylittävien asiakasprosessien parantamista. Palvelutuotannon prosessien uudistamiseen ja sähköiseen asiointiin liittyvät hankkeet ovat tietotekniikan hankeohjelman 2010–2012 suurin kokonaisuus (57 hanketta, n. 25 milj. euroa).

Päällekkäisten tehtävien purkamisessa yksi keskeinen malli on tukipalveluiden keskittäminen (tilat, rakentamispalvelut, hankinnat, ateriapalvelut jne.), jota on viime vuosina määrätietoisesti toteutettu. Kaupunginhallitus on talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 - 2013 laatimisohjeissa päättänyt, että ”tukipalvelujen keskittämistä jatketaan siten, että virastojen itse tuottamien tukipalveluiden osuus on enintään 15 % vuoden 2011 lopussa ja 10 % vuoden 2012 lopussa”. Sähköisten käytäntöjen osalta esimerkkinä on palvelukartta ja siihen liittyvät palautetoiminnot. Päällekkäisyyksien poistaminen on jatkossakin organisaatioiden kehittämisessä painopisteenä.

3.2.6 Opetustoimen yhteistyö pääkaupunkiseudulla

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- opetustoimen yhteistyö on pääosin ollut ripeää ja tavoitteiden mukaista, mutta ruotsinkielisen toiminnan kehittämiseen on jatkossa kiinnitettävä huomiota.

Kaupunginhallitus toteaa, että perusopetuksen ruotsinkieliset koulut pieniä ja lukionkäynti perustuu pääosin Helsingin järjestämään opetukseen. Ruotsinkielinen päivähoito on siirtymässä opetustoimeen, mikä edistää myös toimialan yhteistyötä pääkaupunkiseudulla.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi

3.3.1 Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminta konserniohjauksen näkökulmasta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin Bussiliikenne Oy:n nykyinen johto on tiedostanut yhtiön taloudellisen tilan hyvin ja ryhtynyt toimenpiteisiin.

- Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminta on edelleen voimakkaasti tappiollinen, mistä syystä yhtiön tulee jatkaa tappiollisen kehityksen katkaisemiseen ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä toimenpiteitä.

- Helsingin Bussiliikenne Oy:n tulee parantaa kustannusrakennetta kilpailuaseman parantamiseksi mm. tehostamalla korjaamon toimintaa, vähentämällä polttoaineen kulutusta sekä kolareiden määrää esim. luomalla niihin liittyvä kannustinjärjestelmä.

- mikäli yhtiön toimintaa ei saada kannattavaksi, tulee harkita, onko taloudellisesti perusteltua jatkaa toimintaa osana kaupunkikonsernia.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiössä on käynnistetty erilaisia kannattavuuden parantamiseen tähtääviä tehostamistoimenpiteitä. Toimenpiteet (mm. hinnoittelun uudistaminen, työehtosopimusten kehittäminen, ylityökustannusten aleneminen) paransivat selvästi vuoden 2009 tulosta edellisvuodesta. Helsingin Bussiliikenne Oy:n ja Helb-konsernin kannattavuutta pyritään edelleen parantamaan kaikin käytettävissä olevin tehostamistoimin. Helb-konsernin tulos- ja kannattavuuskehityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat jatkossakin liikennöintikorvausten tulevien vuosien hintataso sekä poltto- ja voiteluaineiden hintakehitys ja onnistuminen uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Koko toimialan kannattavuus on pääkaupunkiseudulla heikko.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto seuraa tiiviisti seurantaraporttien ja erillisten tilannekatsausten avulla yhtiön toiminnan ja talouden kehitystä. Viimeksi konsernijaosto päätti 8.3.2010 merkitä Helsingin Bussiliikenne Oy:n tilannekatsauksen tiedoksi kehottaen yhtiötä edelleen jatkamaan kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

3.3.2 Ympäristöasioiden esittäminen ympäristöraportissa ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksissä

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnan tulee selvittää onko tytäryhteisöissä tunnistettu toiminnan kannalta olennaiset ympäristövastuut, riskialueet ja kuinka niitä seurataan.

- varainhallinnan tulee yhdessä ympäristökeskuksen kanssa järjestää ympäristöjohtamisen liittyvää koulutusta tytäryhteisöille.

- ympäristöraportin kyselyyn tulee ottaa mukaan myös asuinkiinteistöt.

- Ympäristökeskuksen tulee selvittää voidaanko tytäryhteisöjen ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit raportoida ympäristöraportissa vastaavalla tavalla kuin kaupungin hallintokuntien ja liikelaitosten ympäristötuotot, -kulut ja ‑investoinnit on raportoitu koko konsernin kokonaiskäsityksen aikaansaamiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginhallituksen hyväksymien vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeiden mukaan tytäryhteisöjen ympäristöraportointia kehitetään osana vuosittaista tytäryhteisöjen toiminnan raportointia. Talous- ja suunnittelukeskuksen kokoamaan tytäryhteisöjen seurantaraporttiin sisältyy jo nykyisellään ympäristöasioiden hallintaa koskeva osio, jota tullaan edelleen kehittämään yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskuksen tarkoituksena on yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa järjestää tytäryhteisöille ympäristöjohtamisen valmennusta tytäryhteisöjen ympäristötilinpidon kehittämiseksi.

3.3.3 Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n on raskaasti velkaantunut ja sen toiminta on edelleen tappiollinen. Yhtiön toimivan johdon tulee aloittaa toimenpiteet yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi.

- kun näyttää siltä, että yhtiön toimintaa ei saada kannattavaksi eikä pääoma rakennetta tervehdytetyksi, tulee harkita, onko taloudellisesti perusteltua jatkaa toimintaa osana kaupunkikonsernia.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiö on muutettu 29.1.2010 lukien keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön kustannukset katetaan osakkailta perittävillä vastikkeilla, joten yhtiön talous on jatkossa vakaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiölle myönnettyjen pääomalainojen vuonna 2009 maksamatta jääneet korot siirtyvät maksettavaksi tulevina tilikausina osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. Arviointikertomuksen sivun 33 maininnasta, että ”maksu on rauennut myös vuoden 2009 osalta lopullisesti” saa virheellisen käsityksen maksuvelvoitteen raukeamisesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 sähköinen asiointi, verkkopalvelujen kehittäminen, atk-menot ja atk-hankkeiden vaikuttavuuden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tietotekniikkastrategia tulee saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ja strategiakauden päättyessä tulee laatia tietotekniikkastrategian 2007–2010 toteumaraportti.

- verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin käyttöönottoon tulee sisällyttää asiakaspalaute ja lisäksi atk-hankkeiden tuotantovaiheessa tulee tehdä jälkikäteisarviointia.

- hallintokuntien järjestelmien tulee olla osa koko kaupunkitietotekniikan kehittämistyötä. Järjestelmien rajapintojen epäselvyys ja yhteensopimattomuus aiheuttaa lisäkustannuksia.

- tulee kartoittaa tietoteknisten järjestelmien yhteensopivuutta omien hallintokuntien kesken sekä suhteessa myös muihin julkishallinnon tietoteknisiin järjestelmiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että tietotekniikkaohjelma vuosiksi 2011 – 2014 laaditaan vuoden 2010 aikana. Tietotekniikkaohjelma valmistellaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuonna 2011 kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman 2009–2012 liitteen 1 mukaisesti.

Verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin lisäämisen tavoitteena on ollut tarjota kuntalaisille ajasta ja paikasta riippumattomia, asiakaslähtöisesti suunniteltuja palveluja. Asiakaslähtöisyys on pyritty varmistamaan tekemällä palveluille käytettävyystutkimuksia ennen niiden julkaisemista. Käyttöön oton jälkeen kuntalaisilta on pyydetty aktiivisesti palautetta ja jonkin ajan kuluttua käyttöön otosta on tehty asiakastyytyväisyyskysely, jonka tuloksia on hyödynnetty palvelun jatkokehittämisessä. Talous- ja suunnittelukeskus on parhaillaan uudistamassa sähköisten palvelujen kehittämisen ohjeita ja niissä tullaan painottamaan asiakaspalautteen systemaattisen keräämisen tärkeyttä.

Kaupungin it -hankejohtamisen menetelmässä painotetaan sitä, että hankkeista tulee aina tehdä jälkikäteisarviointi osana hankkeen päätösvaiheeseen liittyviä toimenpiteitä. Arvioinnissa kiinnitetään huomio siihen, saavutettiinko hankkeen alussa asetetut kustannussäästö - ja hyötytavoitteet. Hankkeen johtoryhmän tehtävänä on valvoa, että nämä toimenpiteet tehdään. Hankejohtamisen menetelmä on valmistunut vuonna 2010 ja sen jalkautus hallintokuntiin on parhaillaan käynnissä. Syksyllä 2010 aloitetaan kaikki hallintokunnat kattava hankejohtamisen menetelmän koulutus.

Strategiakaudella 2007 – 2010 keskitetyn tietohallinnon ohjausta on vahvistettu ottamalla käyttöön kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja hankekoordinoinnin menetelmä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pyritään varmistamaan järjestelmien yhteensopivuus ja liittymärajapinnat muihin järjestelmiin. Hankekoordinoinnin avulla varmistetaan että rakennettavat järjestelmät toteuttavat tietotekniikkastrategiaa ja sen painotuksia ja että projekteihin kohdistetaan riittävästi ja oikeanlaisia resursseja. Näin hallintokuntien järjestelmäkehitys saadaan osaksi koko kaupungin it-toiminnan kehittämistä. Myös hallintokuntien aiemmin hankkimien toiminnan perusjärjestelmiin on vaadittu toimittajailta avoimia rajapintoja liitäntöjen helpottamiseksi ja niihin liittyvien kustannusten vähentämiseksi.

Vuonna 2009 laadittiin talous- ja suunnittelukeskuksessa tietojärjestelmien integraatioarkkitehtuurisuunnitelma jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja vakioida tietojärjestelmien väliset liittymät, jotta vältytään monenkertaiselta työltä ja kustannuksilta. Tavoitteena on toteuttaa jatkossa liittymät soveltuvin osin integraatioalustojen kautta sekä kaupungin sisällä eri järjestelmien välillä että myös suhteessa julkishallinnon muihin tietoteknisiin järjestelmiin. Liittymätarpeet tullaan kartoittamaan ja niitä tehdään toiminnan tarpeiden mukaisesti.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Kaupungin tilojen hallinta ja tilojen käytön tehokkuus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilakeskuksen ja virastojen tehtäväjakoa tulee täsmentää kaupungin kokonaisedun toteutumiseksi.

- yhteistyön selkeyttämiseksi tilakeskuksen tulee ottaa vahvempi koordinoiva ote tilakonseptien kehittämiseen yhdessä eri hallintokuntien kanssa. Tilakeskuksen tulee parantaa vuorovaikutusta ja tiedotusta hallintokuntiin päin.

- kaupungin tasolla tulee laatia yhteinen toimitilastrategia ja tilojen hallintajärjestelmä.

- hallintokunnilla tulee olla omat toimitilastrategiansa sekä yhdenmukainen tilahallinto. Jokaisessa hallintokunnassa tulee olla henkilö, jonka tehtäviin kuuluu vastata toimitilojen tehokkaasta käytöstä eikä vain niiden hankinnasta.

- hallintokuntien tulee kyetä yhteistyöhön tilojen jakamisessa tavalla, joka vapauttaa kokonaisia kiinteistöjä muuhun käyttöön tai rakentamiseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginjohtaja asetti 5.8.2009 eri osapuolten edustajista kootun työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää tilahallinnon organisaation edelleen kehittämistä ja mahdollisuuksia rakennuttamistehtävien keskittämiseen. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 31.12.2009.

Työryhmä esittää muun muassa tilojen ulkoa vuokrauksen keskittämistä tilakeskukselle sekä kaupungin toimitilastrategian ja hallintokuntien omien tilastrategioiden tekemistä. Yksimieliseen mietintöön sisältyy 16 muuta kehittämisehdotusta ja se on lausuntokierroksella, minkä jälkeen on tarkoitus tuoda esitykset päätettäväksi.

Arviointikertomuksen kohta 4.3 Kulttuurikeskuksen toimitilojen käyttö 2009

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- toimitilojen yhteiskäyttöä tulee lisätä. Toimitilojen yhteiskäyttöä rajaavat usein tukipalvelut. Kiertävä tukipalveluhenkilökunta (esim. vahtimestari) mahdollistaisi toimitilojen tehokkaamman yhteiskäytön.

- toimitilojen omistajan tulee selvittää, ovatko kaikki tilat tarkoituksenmukaisessa käytössä. Esimerkiksi harvoin käytettävät ja tarvittavat toimitilat olisi kannattavampaa vuokrata kuin omistaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion 2011 laatimisohjeisiin sisältyy kaupunginhallituksen kannanotto, että hallintokuntien tulee tehostaa kaikkien tilojen käyttöä ja etsiä yhteiskäyttömahdollisuuksia.

Kaupunginhallitus toteaa, että toimitilojen käytön tarkoituksenmukaisuuden arviointi on kaupungin palvelutuotannossa ensisijaisesti tilojen käyttäjän eli tilat vuokraavan hallintokunnan vastuulla.

Arviointikertomuksen kohta 4.4 Liikuntatoimen liikuntapaikkarakentaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- liikuntatoimen tulee panostaa hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyväksytyssä aikataulussa.

- liikuntatoimen ja muiden hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee edelleen lisätä ja useampiin hallintokuntiin vaikuttavien hankkeiden hallintokuntarajat ylittävää valmistelua kehittää.

- liikuntatoimen käyttöön on varattava riittävät resurssit uusien asuinalueiden liikuntapaikkojen rakentamiseen. Resurssien kohdentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten käyttämien liikuntapaikkojen rakentamiseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että koko investointitalouden karsimistarve viime vuosikymmenen alussa kohdistui myös liikuntarakentamiseen, jolloin hankkeita ei voitu toteuttaa aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien mukaan.

Liikuntatoimen ja esim. opetusviraston yhteistyö on konkretisoitunut uusien koulujen ja niiden liikuntatilojen suunnittelussa. Esimerkkejä ovat Latokartanon peruskoulu ja Jätkäsaaren Bunkkeri. Yhteistyötä on perusteltua edelleen kehittää mm. tilojen laajemman yhteiskäytön suuntaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että liikuntalautakunnalle on vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeissa annettu liikuntarakentamisen kokonaisraami. Raamin puitteissa lautakunnan tulee tehdä ehdotus, jossa on tasapainoisesti otettu huomioon sekä uusien alueiden liikuntapaikat että liikuntapaikkojen peruskorjaukset.

Arviointikertomuksen kohta 4.5 Yhteistyöhanke kulttuurikeskus Korjaamo oy:n kanssa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginmuseon tulee selvittää Ratikkamuseon todellinen kävijämäärä. Sen perusteella kaupunginhallituksen tulee arvioida, onko Ratikkamuseolla edellytyksiä jatkaa toimintaansa nykyisellä toimintamallilla.

- yhteistyöhankkeet yksityisen palvelutuottajan kanssa tulee valmistella huolellisesti. Siihen liittyvät kaikki taloudelliset ja toiminnalliset riskit tulee tunnistaa ja dokumentoida sekä määritellä toimenpiteet joihin ryhdytään, mikäli tavoitteita ei saavuteta.

- kulttuuripalveluja tulee tuottaa kustannustehokkaasti, eikä toiminta-avustuksen myöntäminen voi olla riippuvainen sopimuskumppanin taloudellisesta tilanteesta.

- koska Korjaamon toiminnan taloudelliset edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi yhteistyön aloittamisesta, kaupunginhallituksen tulee arvioida, onko edellytyksiä toiminnan jatkamiselle nykyisellä toimintamallilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että Ratikkamuseo on yksi niistä museoista, jotka on siirretty kaupunginmuseon alaisuuteen kun virasto, jonka toiminnan yhteydessä museotoiminta on käynnistynyt, on keskittynyt ydintoimintaansa. Muita tällaisia ovat esimerkiksi koulumuseo ja voimalamuseo. Siirtojen yhteydessä museolle on muodostunut velvoitteita, joita aikaisemmalla toimijalla ei ole ollut, mutta resurssit toimintaan ovat jääneet harrastelijatasolle. Museon kokoelmien kartuttaminen, näyttelyiden uusiminen ja säännöllinen aukiolo vaativat resursseja.

Ratikkamuseon kohdalla päädyttiin kokeilemaan uutta PPP-konseptia pitkällisen harkinnan jälkeen. Kun museon kävijämäärä oli rajallinen johtuen harrastajien vähäisyydestä, näyttelyt olivat vaikeasti uudistettavissa, aukiolo vaati resursseja ja vuokra oli säännöllinen menoerä, nähtiin ulkopuolisen toimijan mahdollistavan mukaantulollaan parannusta näihin ongelmiin.

Kulttuuripalvelujen tuottaminen on harvoin voitollista toimintaa ja siihen joudutaan yleensä panostamaan verovaroja avustamalla toimintaa. Kaupunginhallitus katsoo, että Korjaamossa esiintyviä ryhmiä ja tapahtumia voidaan tukea samoin perustein kuin muissakin tiloissa. Töölössä toimivan Korjaamon saamaa julkista tukea voidaan verrata kaupungin omiin kulttuurikeskuksiin ja niiden kustannuksiin ja kävijämääriin sekä aukioloon. Kaupunginhallitus katsookin, että toimintaa tulee arvioida laajemmin kuin vain kävijämääriä selvittämällä ja tulee laatimaan asiasta selvityksen. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Korjaamon toimintaa on seurattu aktiivisesti ja puututtu mahdollisimman nopeasti syntyneisiin ongelmiin kuten vuokrarästeihin, joihin laadittiin selvä maksusuunnitelma. Korjaamo on maksanut kaikki vuoden 2009 rästissä olleet vuokrat vuoden 2010 alkupuolella ja huhtikuussa 2010 vuokria ei ollut enää maksamatta.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Kunnallinen pysäköinninvalvonta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- pysäköinninvalvontaan liittyviä teknisiä kehitysprojekteja tulee jatkaa toiminnan tehostamiseksi ja työvälineiden nykyaikaistamiseksi sekä seuranta- ja raportointimenetelmiä kehittää uusien käyttöönotettavien teknisten apuvälineiden antamien mahdollisuuksien myötä.

- pysäköintivirhemaksun suuruuden asettamista lain mahdollistamaan maksimiarvoon tulee harkita uuden pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön tultua voimaan, jolloin se olisi samalla tasolla kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu.

- pysäköinninvalvonnan tulee yhdessä rakentamispalvelun (Stara) kanssa suunnitella toimenpiteitä, joilla katujen kunnossapitoa haittaavien ajoneuvojen väärinpysäköintiä voitaisiin ehkäistä paremmin.

Kaupunginhallitus toteaa, että antaessaan 3.5.2010 lausunnon pysäköinnin valvontaa koskevan lain muuttamisesta Khs piti uudistusta kannatettavana. Uudistuksen myötä voidaan nykyistä paremmin ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja puuttua tehokkaammin pysäköintivirheisiin ja erityisesti niihin tapauksiin, joissa henkilö osoittaa piittaamattomuutta tekemällä jatkuvasti pysäköintivirheitä. Ehdotukseen sisältyy myös virhemaksun ylärajan korottaminen sekä rengaslukon käyttömahdollisuus, mikä on selvä parannus nykytilanteeseen nähden.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupunginjohtaja tulee asettamaan työryhmän selvittämään katujen kunnossapidon tehostamista ja tässä yhteydessä tarkastellaan myös pysäköinninvalvontaa.

Arviointikertomuksen kohta 4.7 Liityntäpysäköinnin järjestäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- liityntäpysäköinnin sijoittuminen ja paikkojen riittävä määrä tulee varmistaa, kun suunnitellaan esimerkiksi raideliikenneverkon laajentamista uusille asuinalueille.

- informaatiota liityntäpysäköinnistä tulee edelleen kehittää ja parantaa mm. kaupunkisuunnitteluviraston, HKL:n ja HSL:n yhteistyönä.

- liityntäpysäköintipaikkojen pysäköinninvalvontaa tulee tehostaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, HKL:n, HSL:n ja talous- ja suunnittelukeskuksen työryhmätyön tuloksena on tehty vuonna 2009 selvitys liityntäpysäköinnin kehittämisestä raideliikenteen asemilla. Vuonna 2010 työ jatkui, jolloin tehtiin suunnitelma liityntäpaikkojen rakentamisesta ja rahoittamisesta. Tarkoitus on että suunnitelmaa ruvettaisiin toteuttamaan vuodesta 2011 alkaen.

Pysäköintipaikkojen käyttö voitaisiin integroida voimassa olevaan joukkoliikennelippuun, jolloin alueet voidaan puomittaa.

Järjestelmän hyvä toimivuus edellyttää myös, että informaatiota lisätään ja tiedotetaan reaaliaikaisesti vaihtoehtoisista paikoista ja niiden paikkatilanteesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Töhryjen puhdistaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Stop Töhryille -projekti ja rakennusvirasto saavutti hyvin tavoitteensa.

- Rakennusvalvontaviraston ja rakennusviraston suorittama kaupunkikuvan siisteyden valvonnan on tapahduttava nykyistä paremmassa yhteistyössä ja riittävin henkilöresurssein.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkikuvan siisteystason pitäminen hyvällä tasolla on tärkeä tavoite johon tulee pyrkiä koko ajan ja kaikin keinoin. Kaupungin omat kiinteistöt ja alueet on pidettävä siisteinä ja esimerkillisessä kunnossa. Valvontaa muihin kiinteistöihin päin voitaneen tehostaa nykyisen henkilöstön voimin yhteistyötä lisäämällä.

Arviointikertomuksen kohta 4.9 Katupölyn vähentäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- rakennusviraston ja ympäristökeskuksen yhteistyössä tekemä pitkäaikainen työ katupölyn vähentämiseksi on tuottanut ilmanlaatua selvästi parantavia tuloksia ja virastojen tulee edelleen jatkaa kiinteistöjen ja urakoitsijoiden informoimista ja ohjeistamista katupölyn vähentämiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kiinteistöjen ja urakoitsijoiden informoimisen ja ohjeistamisen tehostaminen on tarpeen arviointikertomuksessa todetulla tavalla.

Arviointikertomuksen kohta 4.10. Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen käyttö kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- asiantuntijapalvelujen sopimustenhallinta tulee järjestää koko kaupungin tasolla, jotta mahdollistetaan sopimusten tehokas hyödyntäminen ja hankintojen koordinointi

- kiinteistöviraston ja rakennusviraston tulee jatkossa tehdä tiiviimpää yhteistyötä ulkoisia asiantuntijapalveluja koskevia sopimuksia kilpailutettaessa, jotta päällekkäisiltä hankinnan valmisteluilta ja puitesopimusjärjestelyiltä vältytään.

Kaupunginhallitus toteaa, että osana tietotekniikan hankeohjelmaa on hankintakeskuksessa vireillä sopimustenhallintajärjestelmän hankeselvitys. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan esiselvitys sopimustenhallinnan tilanteesta, määritellään sovelluksen karkea toiminnallisuus ja tehdään markkinakartoitus tarjolla olevista ratkaisuista. Ensimmäisen vaiheen jälkeen tehdään päätös etenemisestä hankintaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginhallituksen saamien tietojen mukaan mainitut virastot tiedottavat toisilleen kilpailuttamistaan puitesopimuksista. Koska virastojen käyttötarpeet ovat hieman erilaiset, ei vielä ole päästy yhteisiin sopimuksiin. Jatkossa tulisi aloittaa yhteinen puitesopimuksen valmistelu jonkin asiantuntijapalvelun osalta.

Arviointikertomuksen kohta 4.11 Tuottavuus sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys- ja henkilöstötoimessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaikilla hallintokunnilla tulee olla tuottavuutta osoittavat tunnusluvut talousarviossaan.

- etenkin palveluiltaan monimuotoisilla hallintokunnilla tulee olla kokonaistuottavuuden lisäksi pääpalvelusuoritteille tuottavuusseuranta.

- kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tulee laatia ajantasaiset toimintaohjeet tuottavuuslaskennalle ottaen huomioon hallintokuntien toiminnan erilaisuus, laatunäkökohdat ja yksikkötasot.

- tuottavuuden toteutumasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä tulee antaa selvitys tilinpäätöskirjan toimintakertomusosiossa.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion 2011 laatimisohjeissa edellytetään, että kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää taloudelliselta volyymiltaan suurimpien palvelujensa tuottavuusluvut ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet. Palvelukohtaisia tuottavuuslukuja seurataan vuoden 2011 talousarvion seurantaraporttien yhteydessä ja luvut esitetään lauta- ja johtokunnille.

Kaupunginhallitus toteaa, että tuottavuuslaskennan ohjeet ovat valmisteilla talous- ja suunnittelukeskuksessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Taloushallintopalvelu lisää vuoden 2010 tilinpäätösohjeisiin kohdan, jossa virastoja ja liikelaitoksia velvoitetaan antamaan selvitys tuottavuuden toteutumisesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä ja asia esitellään tarkemmin tilinpäätösinfoissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.12 Ikäjohtaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin eri hallintokunnissa tulee toteuttaa ikäjohtamista ja laatia ikäohjelma eläkkeelle siirtymisiän nostamiseksi, sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

- koska ikäjohtamisessa hyvä esimiestyö on tutkimusten mukaan merkittävin selittäjä työkyvyn parantumisessa, kaupungin tulee työnantajana kohdentaa riittävästi resursseja johdon ja esimiesten ikäjohtamiskoulutukseen.

- ikäohjelmissa ihmisten johtaminen tulee nostaa asiajohtamisen rinnalle.

- osa-aikaeläkkeen rinnalle tulee kehittää monipuolisesti muitakin vaihtoehtoja työssä jaksamisen tukemiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin ikäjohtamisohjelman laatiminen on käynnistynyt strategiaohjelman mukaisesti. Ikäjohtamisella tarkoitetaan Helsingin kaupungilla eri-ikäisten ihmisten johtamista niin, että eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon työn suunnittelussa, organisoinnissa, palkitsemisessa ja muussa johtamisessa. Ikäjohtamisohjelman tavoitteena on nuorten työntekijöiden pysyminen kaupungin palveluksessa, eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen ja ikääntyneiden työhyvinvoinnin parantaminen sekä työurien pidentäminen. Eri-ikäisten johtamisohjelmaa koordinoidaan henkilöstökeskuksesta käsin.

Henkilöstökeskus on suunnittelemassa, ja toteuttamassa laajamittaista kaikille kaupungin esimiehille tarkoitettua Hyvä lähiesimies ‑verkkokoulutusohjelmaa, joka on valmistumassa vuoden 2010 loppuun mennessä. Eri-ikäisten johtaminen tulee sisältymään sen osaamisen hallinta – moduuliin. Koska tarkoituksena on nimenomaan se, että kaikki esimiehet jollain aikavälillä läpikäyvät koulutusohjelman, saavat kaikki kaupungin esimiehet strategiakauden loppuun mennessä lisätietoa ja koulutusta teemasta. Lisäksi järjestetään erillisiä ikäjohtamisseminaareja, kun ikäjohtamistyöryhmän johtopäätökset valmistuvat ja pilottihankkeista saadaan kokemusperäistä tietoa levitettäväksi.

Ikäjohtamisen esiselvityksen tuloksissa näkyy erityisen selvästi jo nyt se, että esimiehet mieltävät ikäjohtamisen ihmisten johtamisena ja ovat varsin hyvin perillä oman työyksikkönsä ihmisten ikään liittyvistä tarpeista. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä kaupungilla onkin noussut jo 62,3 vuoteen.

Ikäjohtamistyöryhmä käsitteli jo olemassa olevia kaupungin työaikajoustomahdollisuuksia. Niitä ovat osa-aikalisä, osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke. Lisäksi voidaan sopia harkinnanvaraisesta osa-aikatyöstä henkilön elämäntilanteen niin vaatiessa. Kyseeseen tulee myös lakisääteinen osittainen hoitovapaa. Jo nämä järjestelyt antavat esimiehelle ja työntekijälle paljon mahdollisuuksia sopia työajanjoustoista myös uusia vaihtoehtoja suunnitellaan. Työryhmä totesi, että olemassa olevia työaikajoustoja sekä etätyö- että vuorotteluvapaamahdollisuutta on hyödynnettävä paremmin. Myös esimiehille olisi mahdollisesti tarjottava osa-aikatyön mahdollisuutta.

Arviointikertomuksen kohta 4.13 Ammattikoulujen toiminnan kehittäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- ammatillisen koulutuksen keskeyttämisten syitä tulee selvittää tarkemmin.

- valmistumisaikojen lyhentämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

- kehittämishankkeiden seuranta, tulosten raportointi ja vaikutusten arviointi tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on samansuuruista esim. Helsingissä ja Vantaalla, joten syiden selvittäminen on myös Helsinkiä laajempi kysymys. Valmistumisaikojen lyhentämiseen liittyvänä sitovana tavoitteena on opetusvirastolla vuoden 2010 talousarviossa, että toisen asteen kulutuksessa tutkinnon suorittavien opiskelijoiden määrä nousee ja valmistusajat nopeutuvat.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä tarkastuslautakunnan esitystä, että kehittämishankkeiden seuranta, tulosten raportointi ja vaikutusten arviointi tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Arviointikertomuksen kohta 4.14 Nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja oppilashuolto

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- peruskoulujen KiVa Koulu -hankkeesta saatujen hyvien kokemusten vuoksi on samoja toimintatapoja perustelua jalkauttaa nuoriso- ja aikuiskoulutukseen ja vahvistaa oppilashuoltoa ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös lukioissa.

- koska lastensuojelulaki velvoittaa kaikkia viranomaisia, kaupungin tulee laatia yhtenäiset ja ajantasaiset ohjeet väkivaltaan puuttumiseen ja ehkäisyyn osana turvallisuusstrategiaa. Opetusviraston toimintaohjeet kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden varalta tulee päivittää yksityiskohtaisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon resurssit ovat Helsingissä paremmat kuin Vantaalla lukuun ottamatta opinto-ohjausta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa lähiopetustuntien määrä / opiskelija ja opiskelijahuollon resurssi Helsingissä on Vantaata suurempi.

Kaupunginhallitus ei pidä perusteltuna, että tietyn palvelun (kuten peruskoulujen) kehittämishankkeen tuloksena syntyneiden hyvien kokemusten perusteella esitetään jonkun toisen palvelun (kuten lukioiden lisäresurssointia) ilman että tarkastellaan vahvistettavaksi tarkoitetun palvelun nykyisiä resursseja ja toimintatapoja.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginjohtajan asettaman johtoryhmän johdolla on hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolla valmisteilla ehdotus kaupungin uudeksi turvallisuusohjelmaksi vuosille 2010–2013. Turvallisuusohjelma sisältää kaupungin linjaukset ja toimenpiteet väkivaltaan puuttumiseen ja ehkäisyyn.

Arviointikertomuksen kohta 4.15 Lasten päivähoidon laatu, väestöennusteet ja kustannuskehitys

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- päivähoidon laadun kehittämisessä tulee keskittyä asiakastyytyväisyysmittauksissa tärkeimmiksi nousseisiin laatutekijöihin, kuten lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen, viihtymiseen päivähoidossa sekä toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuuteen.

- päivähoidon laadun kannalta olennaista on pitää ryhmäkoot kohtuullisina ja huolehtia lasten erityistuen tarpeista. Myös päiväkotien tilojen tulee olla riittävät ja ohjeiden mukaiset.

- kehittämiskohteina tulee olla myös päivähoitopaikkojen hakuprosessi, sähköisen informaation ja asioinnin selkeys, päivähoitovaihtoehtojen riittävyys sekä tiedon saanti erilaisista päivähoitovaihtoehdoista.

- päivähoitoikäisten lasten määrän kasvu tulee ottaa huomioon päivähoitoa organisoitaessa ja tiloja suunniteltaessa. Ennakoinnissa tulee tukeutua luotettavuuden varmistamiseksi monipuolisiin tietolähteisiin.

- päivähoitoon tulee palkata pätevää ja vakituista henkilöstöä. Perhepäivähoidon henkilöstön rekrytoinnin tulee vastata perhepäivähoidon kysyntää.

Kaupunginhallitus toteaa, että ryhmäkoot ja päiväkotien tilat tulee suunnitella talousarvion puitteissa.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että keväällä 2009 on alkanut päivähoidon internetsivujen sisällön kehittäminen. Asiakasasiointiin tarkoitettu Helsingin sähköinen asiointitili julkistettiin vuoden 2009 lopulla. Sosiaaliviraston lasten päivähoitohakemus on tällä hetkellä laajin kaupungin alustalle toteutettu sähköinen palvelu. Sähköinen asiointi ja palvelujen digitalisointi eivät ole vain tavanomaista asiointia vähentäviä uusia käytäntöjä, vaan ne antavat myös mahdollisuuden uudistaa syvällisemmin sosiaaliviraston toimintatapoja ja palveluja. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen etenee sosiaalitoimessa laaja-alaisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun ennakointiin on tietokeskuksella pitkäaikainen kokemus sekä seudullisesti ja kansallisesti kehittynein väestöennustemalli. Tietokeskus ja sosiaalivirasto ovat viime vuosina entisestään tiivistäneet yhteistyötä päivähoitoikäisen määrän ennusteen ja erityisesti alueellisen osuvuuden parantamiseksi. Lasten määrää vaikeammin ennakoitavaa on kuitenkin päivähoidon kysyntä, joka riippuu kuntalaisten monista työ-, asunto- ja opiskeluvalinnoista. Kuntalaisten palvelukäyttäytymisen täydellinen ennustaminen ei ole mahdollista.

Arviointikertomuksen kohta 4.16 Kuntoutus vanhusten fyysisen toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungissa on tarvetta kaikkia ikääntyvien palveluita koordinoiville palveluneuvojille. Vastuu koordinoinnin järjestämisestä on sosiaalivirastolla ja terveyskeskuksella.

- erityisesti avopalveluja on parannettava sosiaalityön, fysioterapian ja toimintaterapian ammattilaisten avulla.

- terveyskeskus voisi käynnistää kokeilun ns. tehostetusta vanhusten neuvolasta päiväsairaalan toiminnassa. Sosiaaliviraston palveluasumisyksiköissä on tarvetta omalle lääkärille.

Kaupunginhallitus toteaa, että S-info (Salomonkatu 21B, arkisin klo 10–16, Puh. 3104 4000) vastaa sosiaalipalveluja koskeviin kysymyksiin ja ohjaa palvelujen hakemisessa.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja lähityössä on kehitetty erilaisia ennaltaehkäiseviä ja iäkkäiden kotona asumista tukevia palveluja mm. ehkäisevät ja arvioivat kotikäynnit. Päivätoiminta työskentelee tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa kuntouttavan toiminnan vahvistamiseksi.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että toimintaa tulee suunnitella ja kehittää talousarvion puitteissa, ja virastojen välisiä yhteistyömuotoja ja synergiahyötyjä tulee hakea aktiivisesti.

Arviointikertomuksen kohta 4.17 Vaikeavammaisten kuljetustuki ja henkilökohtainen apu

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- vaikka vammaispalvelulain mukaista kuljetustukea saaneiden asiakkaiden määrä ja myös ajettujen matkojen määrä on vähentynyt, niin matkojen keskimääräinen hinta on noussut. Tarkempi syy tähän tulee selvittää ja vaikuttaa kustannuksiin esimerkiksi kilpailuttamalla palveluntuottajia.

- asiakastyytyväisyyskyselyn antamien tietojen mukaan asiakkaat ovat kokeneet, että tilattuun matkaan ei ole helppo tehdä muutoksia eikä kuljetus tule aina sovittuna aikana. Edellä mainittuihin seikkoihin tulee löytää sellaisia ratkaisuja, että haitat asiakkaille saadaan mahdollisimman vähäisiksi.

- henkilökohtaista apua ja avustajan käyttöä koskevassa selvityksessä on todettu, että Helsingissä kotihoito ei kaikilta osin pysty vastaamaan vaikeavammaisten tarpeisiin. Tulee selvittää, voitaisiinko henkilökohtaisen avun tarvetta vähentää vammaisten kotihoitoa tehostamalla.

- henkilökohtaista apua koskevassa asiakaskyselyssä tuli esille mm. vaikeus saada puhelimitse yhteyttä sosiaalipalveluihin. Tätä voitaisiin parantaa esimerkiksi puhelinaikoja lisäämällä ja kehittämällä näitä korvaavia yhteydenpitomuotoja, kuten Internetiä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on tilannut vanhusten ja vammaisten kuljetusten välityspalvelun Palmialta heinäkuusta 2009 alkaen. Palvelukokonaisuuteen sisältyy muun muassa asiakkaiden matkatilausten vastaanotto, matkojen välitys ajoneuvoille ja liikennöinnin kilpailutus. Varsinaiset kuljetuspalvelut siis kilpailutetaan liikennöitsijöillä. Palmia on Helsingin kaupunkikonsernin kokonaan omistama liikelaitos, joten välityspalvelujen hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa. Se, että Palmia ottaa pitkällä sopimuksella vastuun kuljetuspalvelujen järjestämisestä, merkitsee asiakaspalvelun näkökulmasta mahdollisuutta kehittää palvelua pitkäjänteisesti.

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten matkojen ja saajien määrää seurataan ja annetaan valtuustolle tiedoksi talouden ja toiminnan seurantaraportissa tiedoksi neljä kertaa vuodessa.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Kuusikko - selvityksen toteuttamisen jälkeen on tullut 1.9.2009 voimaan vammaispalvelulain muutos, jonka myötä oikeus henkilökohtaiseen apuun tuli kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin ja palvelun järjestämistavat lisääntyivät.

Arviointikertomuksen kohta 4.18 Tarkastuslautakunnan esittämien suositusten vaikuttavuuden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee antaa kaikkien arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten osalta selvitys toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan esittämien suositusten osalta on ryhdytty.

Kaupunginhallitus toteaa, että se tulee toimimaan toteamuksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote tarkastuslautakunnalle.

Jäsen Kantola teki jäsen Ojalan kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Lausunnon kohdan ”3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2009” toiseksi viimeisen kappaleen ensimmäinen virke, joka alkaa sanoin

”Kaupunginhallitus toteaa, että voimakkaat toimet..” poistetaan.

Lisäksi lausunnon kohdasta ”3.2.3 Helsingin Energian merkitys kaupungin taloudelle” viimeinen kappale, joka alkaa sanoin ”Kaupunginhallitus yhtyy…” muutetaan kuulumaan seuraavasti:

”Kaupunginhallitus toteaa, että lautakunnan esittämät näkökohdat on saatu tiedoksi jatkovalmisteluun.”

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Kantolan tekemän vastaehdotuksen äänin 11-4. Vähemmistöön kuuluivat Bryggare, Kantola, Ojala ja Pajamäki.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

667 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 19.5.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 19.5.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta, opetusvirastoa ja Palmia-liikelaitosta toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamus-henkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote poliisin neuvottelukunnalle, Helsingin poliisilaitokselle sekä päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle, Palmia-liikelaitoksen johtokunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

10 Aloite 25

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote jäljennöksin aloitevastauksesta ja aloitteesta saaduista lausunnoista KKK-aluetyöryhmälle (Katajanokka, Kaisaniemi, Kruununhaka).

Aloite 36

Kaupunginhallitus päätti kehottaa liikuntavirastoa huolehtimaan riittävistä ja tarkoituksenmukaisista tiedotus-, ohjeistus- ja valvontatoimista aloitevastauksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle.

Aloite 46

Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa laatimaan aloitevastauksessa mainitun lakimuutoksen valmistelua kiirehtivän kannanoton.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

11 Ei toimenpidettä.

12–14 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

4 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

15–21 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

5 Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle.

Toivomusponnet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

22, 23 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

6 Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

7 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

8 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, kaupunginmuseolle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

9 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, ympäristökeskukselle ja HSY Vedelle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

668 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 19.5.2010

konsernijaosto 17.5.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu 21.5.2010

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

669 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

670 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Palmia-liikelaitoksen johtokunta	20.5.2010
teknisen palvelu lautakunta	20.5.2010
yleisten töiden lautakunta	18.5.2010

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

671 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

terveyslautakunta

18.5.2010

Ilmoitus terveyslautakunnalle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

672 §

ERON MYÖNTÄMINEN HANNA-KAISA SIIMEKSELLE TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN JÄSENYYDESTÄ

Khs 2009-327

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti myöntää eron Hanna-Kaisa Siimekselle työllistämistoimikunnan jäsenen tehtävistä.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä toimikunnan uudeksi jäseneksi Raija Aapakarin toimikauden 2009 – 2010 loppuun.

Pöytäkirjanote Hanna-Kaisa Siimekselle, Raija Aapakarille, työllistämistoimikunnalle, Helsingin työ- ja elinkeinotoimistolle sekä Uudenmaan TE‑keskukselle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

673 §

PÄÄKAUPUNKISEUDUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖSOPIMUS

Khs 2010-746

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti osaltaan hyväksyä esityslistan liitteen 1 mukaisen pääkaupunkiseudun ammatillisen koulutuksen yhteistyösopimuksen.

Pöytäkirjanote jäljennöksin sopimusluonnoksesta opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

674 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 20 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	18.5.2010
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

675 §

KANNANOTTO PUISTOLA-SEURA RY:N JA SUURMETSÄ-JAKOMÄKI-SEURA RY:N MUISTUTUKSEEN SUURMETSÄN TONTTIEN 41163/14 JA 15 JA 41164/17 JA 22 SEKÄ KATUALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11916)

Khs 2009-1923

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

676 §

VT MARI PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI: HITAS-ASUNTOJEN YHDISTÄMINEN YHDEKSI ASUNNOKSI

Khs 2009-1341

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti

- merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.6.2009 hyväksymän toivomusponnen (Mari Puoskari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Mari Puoskarille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Moisio, Krohn ja Peltokorpi sekä kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Lehtipuu, kaupunginlakimies Sarvilinna, kaupunginsihteeri Matikainen ja henkilöstöjohtaja Tulensalo esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

677 §

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: HITAS-ASUNTOJEN OMISTUSRAJOITUKSEN MERKITYS ASUNNONVAIHTOTILANTEISSA

Khs 2009-1340

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti

- merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.6.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

678 §

OSASTOPÄÄLLIKKÖ MIKKO LUUKKOSEN EROANOMUS SEKÄ VIRAN TÄYTTÖMENETTELY

Khs 2010-998

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti, että osastopäällikkö Mikko Luukkoselle myönnetään ero kiinteistöviraston asuntoasiainosaston päällikön virasta (vakanssinumero 061700) 1.1.2011 lukien eläkkeelle siirtymisen johdosta.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa käynnistämään viran täyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn.

Pöytäkirjanote Mikko Luukkoselle, asuntolautakunnalle, kiinteistövirastolle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

679 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN SATAMAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-797

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin Sataman poikkeamishakemuksesta seuraavanlaisen puoltavan lausunnon:

Helsingin Satama pyytää (15.12.2009) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) vesialueelle (Merenkulkijankatu 8).

Hakijan tarkoituksena on sataman palvelualueen rakentaminen Ruusuniemenkanavan päähän, Ruusuniemenaltaaseen. Palvelualueeseen kuuluu rantalaituri, laiturikenttä ja varastorakennus (500 k-m²). Rakentaminen poikkeaa asemakaavasta, jossa alue on vesialuetta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että muualla satama-alueella ei ole osoitettavissa kyseiseen käyttötarkoitukseen sopivaa aluetta.

Vuosaaren satama käsittää yli 5 km pituudelta laiturirakennetta. Laiturirakenteen ylläpito edellyttää paitsi maalta niin myös mereltä tapahtuvia tarkkailu- ja huoltotoimenpiteitä. Sataman laitureiden ja sataman vesialueen huoltotöihin käytetään pienvenekalustoa, jolle sataman laiturikorkeus 2,5 m on epätarkoituksenmukainen. Em. kalustoa varten tarvitaan matalampaa laituria. Lisäksi huoltotoiminta tarvitsee taustalleen kenttäaluetta, jolle on oltava sujuva pääsy myös suljetun satama-alueen ulkopuolelta. Ruusuniemenaltaan alue on kooltaan ja sijainniltaan sopiva ja sen kohdalle suunniteltu laituri tausta-alueineen vastaa edellä mainittuihin tarpeisiin.

Luotsaustoiminta Vuosaaren satamassa on käynnistynyt samanaikaisesti laivaliikenteen kanssa. Luotsaustoimintaa varten on Merikeskuksen asemakaavan laadintavaiheessa ollut varaus venesataman aallonmurtajan laajennusosalle muodostettavassa korttelissa. Aallonmurtajan laajennusosan korttelin rakentamisen aikataulu ja rahoitus ovat auki, joten luotsilaiturin sijoitus on ratkaistava muuten. Ruusuniemenaltaan kohdalle sijoitettava laituri- ja sen tausta-alue on laajuudeltaan ja sijainniltaan toimiva ratkaisu luotsiveneiden sijoitukselle ja se on sopivalla etäisyydellä Vuosaari Service Centeristä, jossa sijaitsee nykyisin luotsien tukikohta.

Alueelle suunniteltu rakennus tulee toimimaan huolto- ja luotsitoiminnan päivittäisvarastona. Sisävarastoinnilla varmistetaan alueen pysymisen siistinä ja huoliteltuna.

Selostus Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Alueella on voimassa 26.8.2009 vahvistettu asemakaava nro 11730. Asemakaavan mukaan alue on vesialuetta, jonka nimi on Ruusuniemenallas. Alue rajautuu etelässä Ruusuniemenaukioon ja Merenkulkijanaltaaseen, muualla satama-alueeseen.

Alueen nykytilanne ei ole asemakaavan mukainen, sillä Ruusuniemenallas on Ruusuniemenkanavasta kaivettujen maa- ja louhemassojen sijoituspaikkana.

Vuosaaren merikeskuksen asemakaavassa nro 11789 on kaavoitettu luotsaustoimintaa varten korttelialuetta Ruusuniemenkanavan länsirannalle Vuosaarenlahden venesataman aallonmurtajan laajennusosalle. Aallonmurtajan laajennusosan rakentamisen aikataulu ja rahoitus ovat auki, joten välitön luotsilaiturin tarve on ratkaistava muuten. Ruusuniemenaltaan alue on laajuudeltaan ja sijainniltaan toimiva ratkaisu luotsiveneiden sijoitukselle.

Ruusuniemen allas on osa entiseen telakka-altaaseen johtavaa vesiväylää. Telakka-allas on liitetty osaksi satama-aluetta, ja sille etsitään sopivaa satamaan liittyvää toimintoa. Vesiväylän tarvetta telakka-altaalle ei enää ole.

Kaupunkikuvan kannalta ei ole erityisiä syitä säilyttää Ruusuniemenallasta vesialueena. Tärkeämpää on saada alueelle valmiiksi rakennettu, viimeistelty ilme sekä merellistä toimintaa, mitä kyseinen hanke laitureineen tarkoittaisi. Ruusuniemenallas on maan puolelta satama-alueen ympäröimä, joten sen käyttö satamaa palveleviin toimintoihin on luontevaa ja käytännössä ainoa mahdollisuus.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaavan mukaiselle vesialueelle rakennetaan luotsitoimintaa, sataman huoltotoimintaa sekä sataman lähialueen öljyntorjuntaa palveleva palvelulaituri n. 3 000 m²:n tausta-alueineen. Lisäksi alueelle rakennetaan enintään 500 m²:n suuruinen varastorakennus kaluston varastointia varten.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.3.2010) ja kuulutuksella Vuosaari-lehdissä 10.3.2010 sekä ilmoituksella kunnan ilmoitustaululla 10.3.–22.3.2010. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että sataman toimintaedellytysten turvaaminen ja toiminnan sujuvuus on alueen kaavoituksen keskeisiä tavoitteita. Ruusuniemenaltaan säilyttämiselle vesialueena ei ole toiminnallista, kaupunkikuvallista tai muuta erityistä tarvetta, joten on tarkoituksenmukaista ottaa allas hakemuksen mukaiseen käyttöön.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen rakentaminen ja käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan hakemukseen liitettyä 31.12.2009 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan hakemukseen liitettyä 31.12.2009 päivättyä suunnitelmaa.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Helsingin Satamalle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

680 §

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNNAN HOITOKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (KERHO- JA VARASTORAKENNUS)

Khs 2010-926

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta seuraavanlaisen puoltavan lausunnon:

Suomenlinnan hoitokunta pyytää (17.9.2009) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Töölön kylässä olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 40) Isossa Mustasaaressa.

Hakijan tarkoituksena on kerho- ja varastorakennuksen (184 k-m²) rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 momenttia.

Selostus Alue on ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on maailmanperintökohdetta sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävä aluetta. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi sekä UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.

Rakennus sijoittuu Ison Mustasaaren Varvilahden venesatama-alueelle. Alueella on venesatama ja veneiden talvisäilytysalue sekä siellä tehdään myös pienimuotoista veneiden ylläpitoon liittyviä huoltotoimenpiteitä.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa kerho- ja varastorakennus Suomenlinnan Pursiseura ry:n käyttöön.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan muutosluonnoksesta siten, että rakennuksella ei ole rakennusalaa.

Saadut lausunnot Museovirasto esittää lausunnossaan (3.7.2009) puoltavansa suunnitelman ja sen liitteenä toimitettujen pääpiirustusten (Mauno Nousiainen/15.6.2009) hyväksymistä.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa lausunnossaan (27.1.2010), että hanke tulee siistimään alueen nykyilmettä parempaan suuntaan. Rakennuksen julkisivuille valittavaa punamullan sävyä tulee vielä tarkentaa ympäristöön sopivaksi. Rakennuksen käytettävyyttä tulee tutkia esim. sivukäytäväratkaisun avulla, jolloin voitaisiin luopua useista porrasyhteyksistä. Rakennuslupavaiheessa tulee esittää tarkempi suunnitelma tontille osoitetusta aidasta sekä alueen ympäristöjärjestelyistä ja maastonmuotoiluista. Rakennuspaikka ympäristöineen tulee siistiä tulevien rakennustöiden yhteydessä. Lausuntonaan neuvottelukunta päätti puoltaa suunnitelmaa em. ehdoin.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu lähinaapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (24.3.2010) ja kuulutuksella Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa sekä Metro-lehdessä 6.4.2010 sekä ilmoituksella kunnan ilmoitustaululla 6.4.–16.4.2010. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että kerho- ja varastorakennuksen rakentaminen parantaa venesataman toimintaedellytyksiä.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen tarkoituksenmukainen käyttö sekä palvelutason paraneminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 15.11.2008 (muutettu 15.6.2009) päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

681 §

17.5.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO HELSINGIN KESKUSPUISTON PUOLESTA RY:N MUISTUTUKSEEN KESKUSPUISTON POHJOISOSAN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11905)

Khs 2009-1572

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

682 §

17.5.2010 pöydälle pantu asia

TORIKORTTELEIDEN LIIKENNESUUNNITELMA

Khs 2009-1362

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Torikortteleiden liikennesuunnitelman kadunrakentamisen ensimmäisen vaiheen, joka mahdollistaa Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamisen suunnitellussa aikataulussa, toteutettavaksi vuonna 2011. Muutoin liikennesuunnitelman päätöksenteko ja toimeenpano ajoitetaan alkavaksi aikaisintaan vuonna 2013.

Vielä kaupunginhallitus päätti, että jatkosuunnittelussa tehdään erityinen selvitys Havis Amandan aukiota kiertävän sähköistetyn raitiotiesilmukan kaupunkikuvallisista vaikutuksista.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Helsingin Leijona Oy:lle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunginmuseolle, HKL-liikelaitokselle, Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymälle ja Museovirastolle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen ensimmäinen ja toinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Torikortteleiden liikennesuunnitelman kadunrakentamisen ensimmäisen vaiheen, joka mahdollistaa Torikortteleiden kiinteistökehityssuunnitelman toteuttamisen suunnitellussa aikataulussa, toteutettavaksi vuonna 2011. Muutoin liikennesuunnitelman päätöksenteko ja toimeenpano ajoitetaan alkavaksi aikaisintaan vuonna 2013.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

683 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntotuotantotoimikunta

12.5.2010

kiinteistölautakunta

18.5.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

19.5 ja 20.5.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Rissanen

Juha Hakola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 1.6.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 656-671, 674-677, 679-681 ja 683 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				656-671, 674-677, 679-681 och 683 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		24.5.2010 kello 16.00 – 17.19

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi 664 §)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja				(paitsi 656-osa 658 §:t)
	Krohn, Minerva				(paitsi 656-osa 658 ja 676-677 §:t)
	Moisio, Elina				(paitsi 664 ja 676-677 §:t)
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.				(paitsi 664 §)
	Pajamäki, Osku				(paitsi osa 659 §)
	Peltokorpi, Terhi				(paitsi 676-677 §:t)
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura				(paitsi 670-683 §:t)
	Ylikahri, Ville

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi osa 659 ja 676-677 §:t)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 658, osa 665, osa 666 ja 670-683 §:t)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 664 §)
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies (paitsi 676-677 §:t)
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi 676-677 §:t)
	Raivio, Tarja				vs. viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 665-683 §:t)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri (paitsi 676-677 §:t)
	Tapiolinna, Hilkka				vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri (paitsi osa 659 §)
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	656-657,	658,		665-668,
		Sauri				669,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		670,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		659,		671,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		660,		672-674,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		661-664,		675-683,