536 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Hakolan (varalla Ylikahri) ja Pajamäen (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

537 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

538 - 547 §

Kaupunginvaltuuston 19.5.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

538 §

Valtuutettujen tekemien aloitteiden käsitteleminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Teppo Tiina, päätösvalmisteluyksikön päällikkö, puhelin 310 36018

539 §

Palveluverkkojen kehittäminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

Rakennus- ja ympäristötoimi

540 §

Lausunto tiesuunnitelmasta "Kehä I:n parantaminen välillä Espoon raja - Vihdintie (Mt 120), Helsinki"

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

Sosiaali- ja terveystoimi

541 §

Lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seuranta

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Sivistys- ja henkilöstötoimi

542 §

Työllisyysmäärärahojen ylittäminen vuonna 2010

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

543 §

Länsi-Helsingin lukion lakkauttaminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

544 §

Laajasalon ala- ja yläasteen koulujen hallinnollinen yhdistäminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

545 §

Meilahden tontin 15529/5 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11849)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

546 §

Herttoniemen korttelin 43065 ja tontin 43067/5 sekä katu- ja liikennealueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11921)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

547 §

Laajasalon lähivirkistysalueen asemakaavan hyväksyminen ja korttelin nro 49139 sekä lähivirkistys-, uimaranta-, vesi- ja katualueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11904)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

548 §

HENKILÖTIETO- JA JULKISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVIEN YLEISOHJEIDEN JA PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMISTÄ KOSKEVIEN PÄÄTÖSTEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-808

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti

1 kumota 15.5.2006 §:n 685 kohdalla hyväksymänsä henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntöön liittyviä yleisohjeita ja päätösvallan siirtämistä koskevan päätöksensä kohdan 5 siltä osin kuin se koskee henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan toimivaltaa Helsingin kaupungin rekrytointijärjestelmän osalta ja samaa asiaa koskevan 5.5.2003 §:n 595 kohdalla tekemänsä päätöksen sekä

2 muuttaa 15.5.2006 §:n 685 kohdalla hyväksymänsä ja 9.6.2008 §:n 856 kohdalla muuttamansa henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntöön liittyviä yleisohjeita ja päätösvallan siirtämistä koskevan päätöksensä 6 kohdan seuraavan sisältöiseksi,

että Helsingin kaupungin henkilöstöhallinto-rekisterin osalta henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja päättää:

- rekisteriselosteen laatimisesta

- rekisterin tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä

- tietojen korjaamisesta ja luovuttamisesta

ja että henkilöstöhallinto-rekisteriin sisältyvien osarekisterien osalta rekisterikohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt tai heidän erikseen määräämänsä henkilöt päättävät:

- rekisterin käytöstä

- käyttöoikeuksien myöntämisestä ja tarkistamisesta vähintään kerran vuodessa

- rekisteröityjen informoinnin ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta

- rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta

- rekisterin suojaamisesta ja tietoturvan järjestämisestä, arkistoinnista ja hävittämisestä.

Samalla kaupunginhallitus päätti, että tämä päätös tulee voimaan 1.6.2010 ja on voimassa toistaiseksi.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420

LIITE

Päätöksen perustelut

549 §

TEKNISEN PALVELUN LAUTAKUNNAN VIRKAMATKA RANSKAAN

Khs 2010-715

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa teknisen palvelun lautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Ranskaan Lyoniin 7. – 10.9.2010 lautakunnan toimialaan liittyviin ajankohtaisiin hankkeisiin tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan teknisen palvelun lautakunnan käyttövaroista.

Pöytäkirjanote teknisen palvelun lautakunnalle (Ruija Rantala-Saajo) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä kaupungin rakentamispalvelulle (Mauri Suuperko), hankintakeskukselle (Jorma Lamminmäki) ja tukkutorille (Timo Taulavuori).

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

550 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN SUVILAHDEN KAASUTEHTAAN ALUEEN MAAPERÄN PUHDISTAMISEEN VUONNA 2010

Khs 2010-762

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää kiinteistövirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 17,Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus

4 500 000 euroa Suvilahden alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle (Johanna Hytönen), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

551 §

KYLLITÄDIN KOTIRUOKAA/LOUNAX OY:N OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINJOHTAJAN 4.3.2010 TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ § 4051

Khs 2009-2555

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti hylätä esityslistalta ilmenevin perustein Kyllitädin Kotiruokaa/Lounax Oy:n (jäljempänä Lounax Oy) oikaisuvaatimuksen kaupunginjohtajan 4.3.2010 tekemästä päätöksestä 4051 §, jolla Lounax Oy:n 39 200 euron vahingonkorvausvaatimus myynninmenetyksestä hylättiin. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia perusteita, joiden johdosta kaupunginjohtajan tekemää päätöstä olisi muutettava.

Pöytäkirjanote Lounax Oy:lle valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta liitteineen sekä HSY Vedelle, tarkastusvirastolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Häkkinen Mika, riskienhallinnan asiantuntija, puhelin 310 36334

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

552 §

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN JÄTKÄSAAREN SATAMA -NIMISEN OSA-ALUEEN RUOPPAUS- JA LOUHINTATÖIHIN

Khs 2010-839

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti myöntää Helsingin Satamalle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 15,Länsisataman esirakentaminen

11 000 000 euroa Jätkäsaaren Satama -nimisen osa-alueen ruoppaus- ja louhintatöihin

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle, taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

553 §

ICSID-SOPIMUKSEN TARKISTAMINEN

Khs 2009-621

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, muuttaen 19.4.2010 § 482 kohdalla tekemäänsä päätöstä, hyväksyä International Council of Societes of Industrial Design -nimisen yhteisön (ICSID) ja Helsingin kaupungin välisen World Design Capital 2012 - järjestämistä koskevan tarkistetun sopimuksen (Memorandum of Agreement) liitteen 1 mukaisesti oikeuttaen kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen ja hyväksymään siihen teknisiä tarkistuksia ja vähäisiä muutoksia.

Pöytäkirjanote liitteineen kulttuurikeskukselle (Pekka Timonen), talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskukselle sekä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupungeille sekä pöytäkirjanote (ilman liitteitä) esityslistateksteineen Aalto-yliopistolle, Helsingin yliopistolle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Päätöksen perustelut

554 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 27.4.2010

konsernijaosto 26.4.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 28.4.2010

johtokunnat

- Helsingin Energia 27.4.2010

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

555 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

556 §

LAUSUNTO PYSÄKÖINNINVALVONTAA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISESTA

Khs 2010-639

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon mietinnöstä ’Pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen’ (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 16/2019):

Pysäköinninvalvontaa koskeva uudistus on kannatettava. Uudistuksen myötä voidaan nykyistä paremmin ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja puuttua tehokkaammin pysäköintivirheisiin ja erityisesti niihin tapauksiin, joissa henkilö osoittaa piittaamattomuutta tekemällä jatkuvasti pysäköintivirheitä. Toisaalta myös ajoneuvon kuljettajan, omistajan ja haltijan asemaa parannetaan mm. pidentämällä maksuaikaa, lyhentämällä vanhentumisaikaa ja parantamalla muutoksenhakumahdollisuutta. Rengaslukituksen käyttömahdollisuus on selvä parannus nykytilanteeseen nähden.

Seuraavassa on esitetty joitakin yksittäisiä näkökohtia, jotka Helsingin kaupunki esittää otettavaksi huomioon asian jatkovalmistelussa:

Oikaisuvaatimuksen esittämisaika

Pysäköintivirhemaksulaissa säännellystä vastalausemenettelystä luovutaan ja vastalauseen sijasta pysäköintivirhemaksusta voi tehdä oikaisuvaatimuksen kunnalliselle pysäköinninvalvojalle. Oikaisuvaatimuksen esittämisajaksi on ehdotettu 30 päivää. Pysäköintivirhemaksun luonne huomioon ottaen oikaisuvaatimuksen tekeminen ei edellytä kovin pitkää aikaa. Toisaalta asian selvittämiseksi se olisi hyvä saada mahdollisimman pian vireille. Oikaisuvaatimus voidaan joka tapauksessa ottaa tutkittavaksi määräajan jälkeen, jos myöhästymiseen on ollut erityinen syy ja oikaisuvaatimus on tehty niin pian kuin se on ollut mahdollista.

Maksuaika ja viivästysseuraamus

Esityksessä pidetään pysäköintivirhemaksulaissa maksukehotukselle säädettyä kahden viikon maksuaikaa varsin lyhyenä. Kuitenkin määräaikaa voidaan verrata esimerkiksi joukkoliikenteen tarkastusmaksuun, jossa määräaika tarkastusmaksun suorittamiselle on vain viikko. Lisäksi voidaan todeta, että ajoneuvoista myös otetaan ilkivaltaisesti pois niihin kiinnitettyjä maksukehotuksia. Tällöin pitkä maksuaika tarkoittaa samalla sitä, että ajoneuvon haltija/omistaja saa tiedon pysäköintivirhemaksusta myöhemmin. Tämä voi olla ongelmallista myös oikaisuvaatimuksen esittämistä ajatellen. Lisäksi esimerkiksi matkan vuoksi pidempään autonsa pysäköivältä kuljettajalta voitaneen edellyttää erityistä tarkkuutta pysäköinnin luvallisuuden varmistamisessa.

Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi virhemaksulaissa säädetystä maksun korottamisesta puolitoistakertaiseksi, jos maksukehotusta ei noudateta määräajassa. Korotuksen asemesta jatkossa myöhästyneellä maksulle laskettaisiin viivekorkoa.

Kiinteää maksua voitaisiin, pysäköintivirhemaksun suuruus ja toisaalta virhemaksujen suuri määrä huomioon ottaen, pitää perustellumpana vaihtoehtona. Viivekoron käsittely on kiinteään maksuun verrattuna huomattavasti työläämpää. Viivekoron ollessa sidoksissa pysäköintivirhemaksuun aiheutuu maksun laiminlyönnistä varsin vähäinen seuraamus. Maksun suorittamista korkoseuraamus ei juuri tehostane, kuten esityksessä arvioidaan. Muutosta ei voida pitää pysäköintivirhemaksujen perinnän kannalta hyvänä ratkaisuna. Maksuviivästyksen aiheuttama 50 %:n korotus tulisi siten säilyttää maksuhalukkuuden parantamiseksi ja jälkiperintätarpeen vähentämiseksi.

Julkisen ja yksityisen pysäköinninvalvonnan välinen suhde

Pysäköinninvalvontaa yksityisellä alueella koskevat ehdotukset ovat perusteltuja pysäköintijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Laissa edellytetyn kahden vuorokauden yhtäjaksoisen odotusajan laskemista voidaan kuitenkin pitää jonkin verran ongelmallisena. Kun yksityisellä alueella on käytössä yksityinen pysäköinninvalvonta, ajoneuvon siirto tai rengaslukon käyttö on silti mahdollista vain poliisin tai kunnallisen viranomaisen toimesta. Jos kunnallisen viranomaisen tulee todeta ajoneuvon virheellisen pysäköinnin kesto vain yksityisalueen pysäköinninvalvontaa suorittavan tahon antaman valvontamaksun perusteella, johtaisi se tilanteeseen, jossa yksityinen taho saisi valvontamaksutulot, mutta kaupungille jäisi ainoastaan siirto- tai rengaslukkokustannukset.

Pöytäkirjanote oikeusministeriölle (myös sähköisenä oikeusministerio@om.fi), kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

557 §

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (SÖRNÄISTENNIEMI)

Khs 2010-499

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee vesialueen täytössä käytettävän asfaltin ja betonin hyödyntämistä Sörnäistenniemellä:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 23.3.2010 kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa puoltavansa Kalasataman alueella syntyvän asfalttijätteen ja eri purkukohteissa syntyvien betonijätteiden käyttöä Sörnäistenniemen meritäytössä. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että asfaltin ja betonin hyötykäytössä tulee huomioida myös täyttöjen päälle myöhemmin toteutettavan Sörnäistenniemen asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen asettamat ja muut rakennetekniset vaatimukset.

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ja töiden aloittamista ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2010.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

558 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta

27.4.2010

Ilmoitus ao. lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

559 §

LAUSUNTO HUSIN PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMASTA 2010 - 2020

Khs 2010-500

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon psykiatrian toimintasuunnitelmasta 2010 – 2020:

Yleistä suunnitelmasta

Suunnitelmassa sitoudutaan vahvasti toimintakäytäntöjen uudistamiseen. Suunnitelmaan perehtymistä vaikeuttaa se, ettei tavoitellusta toimintamallista ole voitu antaa konkreettisempaa kokonaiskuvausta. Suunnitelmassa viitataan vahvistuvaan ja uudistuvaan avohoitoon sekä uusiin välimuoto- ja välimaastoyksiköihin. Toiminnan uudistamista ja tehokkuutta painotetaan kertomatta kuitenkaan, mitä konkreettisesti on tarkoitus muuttaa.

Suunnitelman jatkovalmistelussa tulee selkeämmin esittää, mitkä ovat suunnitellut poliklinikoiden ja sairaalatoiminnan voimavarat, vastuualueet ja tehtävät.

Suunnitelmassa ei mainita Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa ja sen vaikutuksia psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Ns. kolmatta sektoria ja sen monipuolista ja merkittävää toimintaa julkisen palvelun täydentäjänä ei mainita lainkaan. Yhteistyötä järjestöjen kanssa tulisi tiivistää varsinkin, kun toimintasuunnitelmassa todetaan avohoidon korostuva merkitys.

Mielenterveysongelmiin liittyvien päihdehäiriöiden tutkimus ja hoito saa potilaiden määrään nähden varsin vähän tilaa suunnitelmassa.

Suunnitelmassa esitetty palvelujen keskittämisen logiikka (mm. vanhuspsykiatrian palvelut, ruotsinkielinen psykiatria) edellyttää uudelleentarkastelua. Perustason psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalaan kuuluvan vaativan erikoissairaanhoidon (”tertiäärinen toiminta”, erityisen vaativa psykiatrinen hoito, harvinaiset psykiatriset häiriöt, pienet potilasryhmät) välinen toiminnallinen työnjako HUS-alueella tulisi tarkistaa yhteistyössä kuntien kanssa.

Suunnitelmassa keskeisen roolin saavaa Kellokosken sairaalaa tulee Helsingin näkemyksen mukaan kehittää erityistason sairaalakuntoutuspaikkana, jonka vastuualueena on vaikeaoireisten kaksoisdiagnoosipotilaiden kuntoutus sekä käytösoireiden vuoksi vaikeahoitoisten psykiatristen potilaiden vaativa jatkohoito. Kellokoskelle ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa sellaista kuntoutusvuodeosastokapasiteettia, joka voitaisiin korvata lähempänä avohoitoa olevalla psykiatrisella kuntoutuksella, jota toteuttavat kuntoutuskodit, palvelutalot ja päivätoimintakeskukset. Kellokosken sairaalan käyttöä suunniteltaessa tulee arvioida myös A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan osuus päihdepsykiatristen potilaiden palvelukentässä.

Neuropsykiatriassa yliopistoklinikalta toivotaan ohjausta mm. autismispektrin häiriöistä kärsivien potilaiden perustason tutkimusohjeistojen rakentamisessa. Suunnitelmassa mainittu neuropsykiatristen palvelujen parantaminen tekemällä palvelusopimuksia ulkopuolisten rahoittajien kanssa jää epäselväksi.

Ikäihmisten määrän kasvun vuoksi ei ole perusteltua pitää vanhuspsykiatriaa erityisenä tai pienelle potilasryhmälle tarjottavana keskitetysti tuotettavana osaamisalueena. Vanhuspsykiatrian konsultaatiota luvataan alueille, joilla vanhuspsykiatriaa ei ole. Esitys on ongelmallinen potilaiden palvelutarveajattelun kanssa. Jatkoselvittelyssä tulisi kuvata, miten käytännössä turvataan konsultaatiopalvelut näiden alueiden potilaille ja miten akuuttihoitohoito järjestetään silloin, kun potilasta ei voida asianmukaisesti hoitaa konsultaatioiden turvin. Erityisen vaikeahoitoisten vanhusten psykiatrinen tutkimus ja hoito on tarkoituksenmukaista keskittää yliopistosairaalaan.

Suunnitelman taloudellisten vaikutusten arviointi jätetään kokonaan avoimeksi perustellen sitä tuntemattomien muuttujien suurella määrällä. Suunnitelman kehittämistä tuleekin jatkaa konkretisoinnein ja kustannustekijöitä tutkimalla huomioon ottaen valtakunnalliset linjaukset kuten Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdesuunnitelma.

Suuri osa suunnitelmassa esitetyistä aikuispsykiatrisen toiminnan kehittämistä, järjestämistä ja hoidon sisältöä koskevista ehdotuksista on Helsingissä jo toteutettu tai niitä ollaan toteuttamassa. Keskeisiä hoitoprosesseja (mielialahäiriöpotilaan hoito, psykoosipotilaan hoito) on kehitetty yhteistyössä HUSin kanssa ja siten on turvattu riittävän yhtenäisiä hoitokäytäntöjä ja on vältytty moninkertaiselta työltä.

Psykiatrian tuotteistushankkeen käynnistämistä valmistellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa terveyskeskuksen muun tuotteistuskehittämisen mukaisesti. HUS-psykiatria on kutsuttu mukaan hankkeeseen.

HUS-psykiatrian suunnitelma ja Helsingin kaupungin psykiatrian palvelut

Suunnitelmassa kritisoidaan voimassa olevaa työnjakosopimusta ja esitetään tavoitteeksi organisaatioiden yhdistyminen.

Kalleushankkeen päätyttyä laadittiin vuonna 2006 Helsingin ja HUS- psykiatrian välinen yksi kirjallinen työnjakosopimus. Sen toteutumista on seurattu säännöllisesti ja yhteistyössä on valmisteltu tarvittavia tarkistuksia. Sopimuksen seurantaa ei Helsingissä ole nähty työläänä eikä pitkäjänteistä suunnittelua vaikeuttavana, vaan tavanomaisena johtamisyhteistyönä. Esitettyä toiminnallisen yhteistyön kehittämistä ja yhteisen suunnittelun ja palveluseurannan jatkamista pidetään tärkeänä ja tarpeellisena.

Kaupunginhallitus ei kannata suunnitelmaan sisältyvää näkemystä organisaatioiden yhdistymisestä erityisesti seuraavista syistä:

1 Nykyaikaisessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuudessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon enenevästi tärkeimmät tai ensisijaiset yhteistyökumppanit ovat terveyskeskuksen perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen päihdehuolto, joille psykiatrian konsultaatioiden varmistaminen voidaan taata parhaiten, jos psykiatria säilyy kunnan omana toimintana.

2 Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä mihinkään merkittäviin rakenteiden ja (tai) toimintojen muutoksiin, koska joka tapauksessa aivan lähivuosina saatetaan joutua muuttamaan koko terveyspalvelujärjestelmä ja sen rakenteet toisaalta valmisteilla olevan terveydenhuoltolain voimaan tulon myötä ja toisaalta selvitettävänä olevan Helsinki-Vantaan mahdollisen yhdistymishankkeen toteutuessa.

3 Nyt kaupunki voi itse päättää palvelun järjestämistavan; vaikeimmin sairaiden hoitosuhde psykiatriassa on yleensä pitkäkestoinen ja siksi palvelun fyysinen läheisyys (lähipalvelujen järjestäminen) on olennaisen tärkeää potilaalle. Jos avohoito tai koko psykiatria siirtyisi HUSin järjestämisvastuulle, kaupunki ei tosiasiassa voisi enää estää helsinkiläisten psykiatrian palvelupisteiden – ei edes psykiatrian poliklinikkojen – siirtymistä HUSin niin päättäessä, Helsingin maantieteellisen alueen ulkopuolelle lähikuntiin.

4 Kaikissa aiemmissa lähivuosien selvityksissä (Brommels, 2005, Tuomola 2005, Aer 2009) on päädytty kannattamaan sairaanhoitopiiriin siirtämisen sijasta nykyjärjestelmän säilyttämistä sen paremmuuden perusteella. Helsingin terveyskeskuksen psykiatrisen avohoidon ulkopuolisessa arvioinnissa (Moring ym. 2009) annettiin suosituksia Helsingin ja HUSin työnjaon tarkistamiseen.

Ruotsinkieliset palvelut

Suunnitelmassa ruotsinkieliset palvelut ehdotetaan koottavaksi seudulliseen, väestövastuun kantavaan osaamiskeskukseen, ”moderniin välimuotoyksikköön”.

Ruotsinkielisyyttä ei voida pitää psykiatrista erityisosaamista edellyttävänä lähtökohtana, vaan palvelujen järjestämisperusta pitäisi olla sama kuin suomenkielisellä väestöllä. Ruotsinkielisten tulisi vastaavasti saada erityistason psykiatrian palveluja (esim. neuropsykiatriaa) omalla äidinkielellään. Ruotsinkielisten palvelujen erottaminen yliopistotason toiminnaksi voi eristää palvelun muusta väestövastuullisesta toiminnasta ja vaarantaa hoitoketjujen sujuvuutta. Nykyisin HYKSissä toimivalla ruotsinkielisellä osastolla hoidetaan n. 60 - 70 potilasta vuodessa, kun Auroran sairaalassa on vuosittain hoidossa noin 700 äidinkieleltään ruotsinkielistä henkilöä. Epäselväksi jää, tarkoittaako suunnitelman väestövastuullisuuden periaate sitä, että kaikki ruotsinkielistä sairaalahoitoa tarvitsevat helsinkiläiset hoidettaisiin HYKSissä.

Suunnitelmasta ei ilmene, miten suunniteltu yksikkö vahvistaisi muiden keskitettyjen palvelujen valmiuksia, miten se pienentäisi Jorvin suljettujen sairaansijojen tarvetta ja miten se tukisi Tammiharjun sairaalan toiminnan sopeuttamista. Suunnitelman yhdistäminen Jorvin sairaansijatarpeen korvaamiseen herättää huolta mahdollisesta osastokapasiteetin vähenemisestä.

Helsingin avohoidon arviointiraportissa (2009) esitetään, että ruotsinkielisten psykiatristen palvelujen tuottaminen tulisi selvittää HUSin kanssa lähtökohtanaan se, että laajempi väestöpohja tarjoaa mahdollisuuden monipuolisempien palvelujen tuottamiseen.

Aikaisemmissa alustavissa selvityksissä Jorvi ei ole tuonut esiin tarvetta lähettää ruotsinkielisiä potilaita keskitetylle osastolle.

Kaupunginhallitus esittää vielä vaihtoehtona selvitettäväksi, voitaisiinko ruotsinkieliset psykiatrian palvelut toteuttaa kaupungin toimintana yhdistämällä niihin ammatillinen ja yliopistollinen opetus. Tämä ratkaisu saattaisi lievittää nykyistä merkittävää ruotsinkielisen henkilöstön rekrytointivaikeutta. HYKSille jäisi edelleen ruotsinkielisten potilaiden harvinaisten tai erityisen vaativien psykiatristen häiriöiden hoito.

HUSin suunnitelmaan sisältyvän ehdotuksen ja nyt esitetyn vaihtoehtoisen ehdotuksen etuja ja ongelmia tulisi vielä selvittää ja käydä asiasta keskustelua.

Vanhuspsykiatria

Aikaisempien selvitysten (mm. Tuomola, Moring) mukaisesti vanhuspsykiatria nähdään ensisijaisesti alueellisesti tuotettavana palvelumuotona. Vanhusikäisten määrän kasvun myötä tulevaan lisääntyvään mielenterveyspalvelutarpeeseen ei voida vastata vain vanhuspsykiatriaa lisäämällä. Vanhuksia hoitavien työntekijöiden mielenterveyshoito-osaamista tulee kehittää konsultaatioin ja täydennyskoulutuksen avulla. Helsingin psykiatria aloittaa keväällä 2010 vanhuspsykiatrian konsultaatiotoiminnan ja on lisäksi käynnistänyt terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston työntekijöille suunnatun vanhuspsykiatrian moniammatillisen täydennyskoulutuksen tämän vuoden alussa.

Vanhuspsykiatrian hoitoketju tulisi määritellä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen vanhuspalvelujen, kaupunginsairaalan, terveyskeskuksen psykiatrian ja HUSin vanhuspsykiatrian kesken ja samalla tarkistaa nykyisen työnjakosopimuksen sisältö.

Päihdepsykiatria

Päihdepsykiatrian osalta suunnitelma tullee täsmentymään. Opioidikorvaushoidon tarpeen arvioinnin vähitellen siirtyessä kaupungin tehtäväksi tulisi yhteisesti selvittää, miten HUSista tällöin vapautuvat voimavarat on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

Lasten- ja nuorisopsykiatria

Ajankohtaista ja välttämätöntä on lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon (perus- ja erityistaso), perheneuvolan ja lastensuojelun hoitovastuiden nykyistä selkeämpi määrittely.

Myös nuorten päihde- ja mielenterveysoirehdinnassa korostuu yhteistyön merkitys. Nuorten päihdetyön ja päihdepsykiatrian sekä nuorisopsykiatrian hyvän toiminnallisen yhteistyön ja työmuotojen kehittämiseen on jatkuvaa tarvetta. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhdessä kehitettävä alue voisi olla uusien työmallien kehittäminen ns. käytöshäiriöisten nuorten hoitoon.

Vaikeahoitoisten lasten ja nuorten palvelujen siirtäminen Tampereelta ja Kuopiosta Kellokoskelle on etäisyyksien lyhenemisen vuoksi kannatettavaa.

Opetusterveyskeskustoiminnan laajentaminen ja erikoislääkärikoulutus

Helsingin kaupungin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on mahdollisuus suorittaa erikoislääkärikoulutukseen kuuluvia opintoja. Helsingin monipuolinen psykiatriakokonaisuus ja kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tarjoavat jatkossa uusia mahdollisuuksia laajentaa ja lisätä yliopistoyhteistyötä. Mieli 2009 – ohjelmaa vastaavan integroidun työmallin mukaiseen eri ammattiryhmien kouluttamiseen on hyvät edellytykset.

Pöytäkirjanote Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

560 §

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: VANHUSTEN KUNTOUTUSPOLUN JA HOITOKETJUN SELKIYTTÄMINEN

Khs 2009-2488

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

561 §

VALTUUTETTU SEIJA MUURISEN TOIVOMUSPONSI: IÄKKÄIDEN KUNTOUTUSPALVELUT SAUMATTOMAKSI KOKONAISUUDEKSI

Khs 2009-2483

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Seija Muurinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Seija Muuriselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

562 §

VALTUUTETTU TUOMO VALOKAISEN TOIVOMUSPONSI: KESKI-IKÄISTEN MIESTEN OHJAAMINEN KUNTOUTTAVAAN JA OHJATTUUN HOITOON

Khs 2010-209

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Tuomo Valokainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomo Valokaiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

563 §

VALTUUTETTU MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: PÄÄTERVEYSASEMIEN AUKIOLOAIKOJEN PIDENTÄMINEN

Khs 2010-342

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Kaupunginhallitus päätti käsitellä sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 6 esityslistan toiseksi viimeisenä asiana.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

564 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Stj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

sosiaalilautakunta

27.4.2010

Ilmoitus ao. lautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Päätöksen perustelut

565 §

ERITYISOPETTAJAN VIRAN PERUSTAMINEN OPETUSVIRASTON RUOTSINKIELISELLE KOULUTUSLINJALLE 1.8.2010 LUKIEN SEKÄ NUORISO- JA AIKUISKOULUTUSLINJAN OPPISOPIMUSTOIMISTON LEHTORIN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN KOULUTUSTARKASTAJAKSI 1.4.2010 LUKIEN

Khs 2010-748

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti perustaa 1.8.2010 lukien opetusviraston ruotsinkieliselle koulutuslinjalle erityisopettajan viran, jonka tehtäväkohtainen palkka on 2 709,18 euroa kuukaudessa.

Samalla kaupunginhallitus päätti muuttaa 1.4.2010 lukien opetusviraston nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan oppisopimustoimiston lehtorin viran, vakanssinumero 46277, nimikkeen koulutustarkastajaksi.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

566 §

ERON MYÖNTÄMINEN ANTTI ALAJALLE TASA-ARVOTOIMIKUNNAN JÄSENYYDESTÄ

Khs 2008-2573

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti myöntää Antti Alajalle eron tasa-arvotoimikunnan jäsenyydestä.

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä Timo Ohmeron tasa-arvotoimikunnan jäseneksi Antti Alajan tilalle toimikunnan toimikauden 2009 – 2010 jäljellä olevaksi ajaksi.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, tasa-arvotoimikunnalle, henkilöstökeskukselle, tietokeskukselle, hallintokeskuksen tietopalvelulle sekä tarkastusvirastolle

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

567 §

VT LAURA RISSASEN TOIVOMUSPONSI: SELVITYKSEN TEKEMINEN ASIANTUNTIJA- JA TYÖNJOHTOTEHTÄVISSÄ OLEVIEN NAISTEN JA MIESTEN VÄLISISTÄ PALKKAEROISTA

Khs 2010-201

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Laura Rissanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Rissaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

568 §

VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: ESIMIESASEMASSA OLEVIEN KOULUTTAMINEN SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN TYÖPAIKOILLA

Khs 2010-205

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

569 §

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PALKKOJEN TASAVERTAISUUDEN SEURAAMINEN YLI VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSRAJOJEN

Khs 2010-204

Esityslistan asia Sj/5

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

570 §

26.4.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖLLE ERÄIDEN KOULUTUSTA KOSKEVIEN LAKIEN JA RIKOSREKISTERILAIN 6 §:N MUUTTAMISESTA -LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Khs 2010-624

Esityslistan asia Sj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa opetusministeriölle seuraavan lausunnon:

Hallituksen esitysluonnos koskee opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista, päihdetestausta sekä kurinpitoa ja näihin liittyvien tietojen luovutusta ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Keskeiset ehdotukset perustuvat pääosin jälkikäteen tehtäviin arvioihin muun muassa yksittäisen opiskelijan soveltumattomuudesta kyseessä olevalla koulutusalalla ja niihin toimenpiteisiin, joiden tämän arvion johdosta koulutuksen järjestäjän tulee tai se voi ryhtyä.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen sekä oppilaaksiottamisen esteet

ja niihin liittyvä tiedonsaanti

Kaupunginhallitus toteaa, että opiskeluoikeuteen puuttumisen tulee olla aina viimekätinen ratkaisu. Opiskeluoikeuden pysyvyyteen puuttuminen on perusteltua silloin, kun henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai on vaikeasti huumausaineriippuvainen. Vakavat mielenterveysongelmat tai päihderiippuvuudet voivat myös aiheuttaa sen, ettei opiskelijalla tällaisessa elämänvaiheessa ole kykyä ja soveltuvuutta työskennellä opiskelualan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen esityksessä säännöstä pysyvästä erottamisesta ei ole esitetty kurinpitotoimeksi. Määräaikaista opiskeluoikeuden peruuttamista sovellettaisiin esityksessä mainittuihin opintoaloihin ja opiskeluoikeuden määräaikaista peruuttamista koskeva säännös lisättäisiin mm. ammattikorkeakoulutusta koskeviin lakeihin. Opiskeluoikeuden palauttamista voisi hakea aikaisintaan vuoden kuluttua peruuttamispäätöksestä. Edellytyksenä olisi, että peruuttamiseen johtaneet syyt, esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelma, olisivat poistuneet.

Kaupunginhallitus toteaa, että tämän toteutuminen edellyttää hoitoonohjausvelvoitteen ja mielenterveysongelmien hoidon toimivuutta.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole samanaikaisesti arvioitu minkälaisiin ennakollisiin toimenpiteisiin opiskelijoita koulutukseen valittaessa tulee tai voidaan ryhtyä. Oleellista on arvioida myös niitä keinoja, joilla voidaan etukäteen varmistaa henkilön soveltuvuus erityisesti niissä tehtävissä, joissa työskennellään lapsien, vanhusten, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa. Soveltuvuustestien käyttö edellyttää, että määritellään mitä näillä pyritään mittaamaan. Lisäksi soveltuvuustestejä pitää kehittää siten että näitä ominaisuuksia voidaan mitata. Vasta tämän jälkeen voidaan soveltuvuustestejä pitää käyttökelpoisina.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on ehdotettu, että valtioneuvoston asetuksella säädetään opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista ehdotetaan. Yleisesti voidaan todeta, että tutkintorakenteiden muuttuessa on valtioneuvoston asetuksella säädettävä tutkinto - ja eräiltä osin koulutusohjelmatarkkuus liian yksityiskohtainen.

Kaupunginhallitus on aikaisemmassa lausunnossaan pitänyt hyvänä nyt luonnoksessa valtioneuvoston asetukseen sisällytettäviä koulutus- aloja.

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että lakiehdotuksen mukaan opetushallitus tulee erityisesti kiinnittämään huomiota tutkintokohtaisin terveydentilavaatimuksiin uudistaessaan perustutkintoja.

Opiskelijoiden rikostaustan selvittäminen

Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvissä säännöksissä on mahdollistettu opiskelijoiden rikostaustan selvittäminen silloin, kun kysymys on opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Säännökset mahdollistavat myös rikostaustan selvittämisen tilanteessa, jossa opiskeluoikeus on jo aikaisemmin peruutettu opiskelijan hakiessa uuteen opiskelupaikkaan. Rikostaustan selvittäminen ei ole mahdollista kuitenkaan opiskelijaa oppilaitokseen otettaessa. Ennakollisen rikostaustan selvittäminen voi olla perusteltua erikseen laissa määritellyissä tilanteissa myös opiskelijakoulutukseen otettaessa erityisesti silloin, kun opinnot pääasiassa suuntautuvat sellaisille aloille, joissa työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien lasten kanssa tai joissa kysymys on korostetusta potilas- tai asiakasturvallisuudesta.

Ehdotettujen säännösten mukaan ennakollinen rikostausta voitaisiin selvittää muun muassa sellaisissa tilanteissa, joissa opinnot tai opintoihin kuuluva työssä oppiminen edellyttää ”olennaisesti” alaikäisten parissa työskentelyä. Hallituksen esityksessä on jossain määrin ristiriitaisesti määritelty se, mitä tarkoitetaan olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyllä. Yleisperusteluissa on todettu, että määrittelyllä tarkoitetaan muun muassa sellaisia tilanteita, joissa henkilö pääasiassa yksin vastaa lasten hoidosta ja toisaalta yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että olennaisuus täyttyy sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelun jälkeisiin työtehtäviin tai opiskelun aikaisiin työtehtäviin kuuluu alaikäisten parissa työskentelyä.

Selvyyden vuoksi hallituksen esityksessä tulisi tarkemmin määritellä mitä tarkoitetaan olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyllä.

Opiskelijaksi ottamisen esteet ja niihin liittyvä tiedonsaanti

Ehdotettujen säännösten mukaan koulutuksen järjestäjällä olisi salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa sosiaali- ja terveysalan lupa – ja valvontavirastolle (Valvira) sen toimialaan kuuluvan asiakas- tai potilasturvallisuuden valvonnan edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevista opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännökset velvoittaisivat koulutuksen järjestäjää luovuttamaan mainitut tiedot oma-aloitteisesti. Mainituissa säännöksissä ei kuitenkaan tällaista velvoitetta ainakaan suoraan ole luettavissa.

Kaupunginhallitus katsoo, että tiedonsaannin turvaaminen säännöksin on merkittävä potilasturvallisuutta lisäävä tekijä.

Päihdetestaus

Esitykseen sisältyy säännökset myös päihdetestauksen suorittamisesta. Säännösten mukaan opiskelija olisi velvollinen koulutuksen järjestäjän määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on päihteiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssä oppimisessa ja jos testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi.

Mainituista säännöksistä ei ilmene se, minkälaisessa muodossa määräys päihdetestaukseen on annettava ja miten määräys on perusteltava. Opiskelijan oikeusturva edellyttää, että myös määräys perustellaan asianmukaisella tavalla. Tällöin opiskelijalla olisi ehkä paremmat edellytykset arvioida myös sitä, millä edellytyksillä hän mahdollisesti voi päihdetestiin mennä tai siitä oman harkintansa mukaan kieltäytyä.

Vähimmäisvaatimuksena tulisi olla se, että koulutuksen järjestäjä antaa asiasta kirjallisen määräyksen, josta ilmenee ne perustellut syyt, joiden perusteella opiskelija määrätään päihdetestiin.

Päihdetestauksen edellytyksistä on säädetty säännöksissä yksityiskohtaisesti. Yhtenä edellytyksenä on, että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, joissa päihteiden vaikutuksen alaisena tai päihteestä riippuvaisena toimiminen voisi vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä.

Säännöksiin tulisi lisätä myös tilanne, joissa päihteiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai päihteestä riippuvaisena toimiminen vakavasti vaarantaa paitsi toisen henkeä ja terveyttä myös henkilön omaa tai toisen turvallisuutta.

Erityisesti lasten kanssa työskentelevien osalta tai, kun kysymys on muista haavoittuvista ryhmistä, voi kysymys olla myös säännöksen tarkoittamassa mielessä myös huollettavana olevan turvallisuuden vaarantuminen.

Päihdetestistä kieltäytyminen tai päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen antaminen voisivat johtaa kirjalliseen varoitukseen taikka toistuvana tai vakavana määräaikaiseen erottamiseen. Opiskelijan oikeusturva tulee aina huomioida ja toimenpiteiden tulee aina olla selkeästi perusteltuja.

Menettely opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Esityksessä on säädetty toimielimen kokoonpanosta ja määräajasta. Toimielimen kokoonpanosta on todettu, että siinä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, oppilashuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.

Koulutuksen järjestäjien toimielimet esiintyvät eri kokoonpanoissa ja lainsäädännön tulisi olla joustava toimielimen jäsenten suhteen.

Kaupunginhallitus esittää, että koulutuksen järjestäjän toimielin voisi kuulla kaikkia niitä tahoja, joita nyt on esitetty luonnoksessa hallituksen esitykseksi, mikäli ne eivät ole jo koulutuksen järjestäjän toimielimen jäseninä.

Pöytäkirjanote opetusministeriölle, opetuslautakunnalle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen luvun ”Päihdetestaus” viimeisen kappaleen, joka alkaa sanoilla ”Päihdetestistä kieltäytyminen tai…” loppuun lisätään seuraava virke:

Opiskelijan oikeusturva tulee aina huomioida ja toimenpiteiden tulee aina olla selkeästi perusteltuja.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Jäsen Moisio teki jäsen Krohnin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen luvun ”Opiskeluoikeuden peruuttaminen sekä oppilaaksiottamisen esteet ja niihin liittyvä tiedonsaanti” toiseksi viimeisen kappaleen toinen virke, joka alkaa sanoilla ”Toisaalta kaupunginhallitus on korostanut…” poistetaan.

Suoritetussa äänestyksessä Moision vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Peltokorpi, Rissanen, Männistö ja Rautava.

Jäsen Moisio teki jäsen Krohnin kannattamana toisen vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen luvun ”Päihdetestaus” ensimmäisen kappaleen toinen virke, joka alkaa sanoilla ” Kaupunginhallitus pitää myönteisenä…” poistetaan.

Suoritetussa äänestyksessä Moision vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rissanen, Männistö ja Rautava.

Jäsen Moisio teki jäsen Krohnin kannattamana kolmannen vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen luvusta ” Päihdetestaus” poistetaan kappaleet kaksi, kolme ja neljä, jotka alkavat sanoilla ” Luonnoksessa hallituksen esitykseksi..”, Teoriaopetus ja työsalityöskentely…” ja ”Kaupunginhallitus esittää, että..”.

Lisäksi jäsen Krohn teki jäsen Pajamäen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen luvun ”Opiskeluoikeuden peruuttaminen sekä oppilaaksiottamisen esteet ja niihin liittyvä tiedonsaanti” viides ja kuudes kappale, jotka alkavat sanoilla ”Kaupunginhallitus pitää tärkeänä ennakollisia toimia”… ja ”Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että henkilön…” poistetaan ja niitä edeltävän kappaleen, joka alkaa sanoilla ”Hallituksen esityksen luonnoksessa…” loppuun lisätään seuraavat virkkeet:

Soveltuvuustestien käyttö edellyttää, että määritellään mitä näillä pyritään mittaamaan. Lisäksi soveltuvuustestejä pitää kehittää siten että näitä ominaisuuksia voidaan mitata. Vasta tämän jälkeen voidaan soveltuvuustestejä pitää käyttökelpoisina.

Suoritetussa äänestyksessä Krohnin vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi, Rissanen, Männistö ja Rautava.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

571 §

EI JULKISUUTEEN ENNEN 26.5.2010: HELSINGIN TIEDEPALKINNON MYÖNTÄMINEN

Khs 2010-817

Esityslistan asia Sj/7

Kaupunginhallitus päätti myöntää asiantuntijaryhmän ehdotuksen mukaisesti vuoden 2010 Helsingin tiedepalkinnon, 10 000 euroa, esityslistan tämän asian liitteessä 2 mainitulle henkilölle.

Pöytäkirjanote liitteineen tietokeskukselle palkinnonsaajalle tiedottamista varten sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2 (Ei julkisuuteen)

572 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 17 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta	27.4.2010
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta	22.4.2010
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

573 §

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXXX JA ASUNTO OY KEULAKUVANTIE 13:N MUISTUTUKSIIN LAAJASALON KORTTELIN NRO 49139 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11904)

Khs 2009-1487

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

574 §

VT JORMA BERGHOLMIN JA VT LASSE MÄNNISTÖN TOIVOMUSPONNET: TONTINLUOVUTUSTEN ENERGIATEHOKKUUSEHTOJEN KEHITTÄMINEN

Khs 2009-1172, 2009-1174

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymien toivomusponsien johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajille (Jorma Bergholm, Lasse Männistö) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jorma Bergholmille ja valtuutettu Lasse Männistölle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 8

575 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2010-638

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Ympäristöministeriö on 23.3.2010 pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi. Muutosesityksen tavoitteena on selkeyttää lain säännöksiä tuulivoimarakentamisen osalta siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voisi perustua aikaisempaa laajemmin yleiskaavoitukseen. Hallituksen esitysluonnos sisältää ehdotuksen, jonka mukaan yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä ja rakennusluvan myöntämisen perusteena säädettäisiin maankäyttö- ja rakennuslaissa omassa luvussaan. On selvää, että mikäli Suomi aikoo saavuttaa valtioneuvoston tuulivoimalla tuotetun energiantuottotavoitteen, menettelyjä on välttämätöntä yksinkertaistaa.

Yleiskaava tuulivoimarakentamisen ohjausvälineenä

Kaupunginhallitus pitää hyvänä sitä, että lainsäädännön muutoksella pyritään sujuvoittamaan tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja lupakysymyksiin liittyviä viranomaisprosesseja. Asemakaava on tarpeettoman yksityiskohtainen kaavamuoto vesialueilla sekä muissakin tilanteissa, joissa ei ole muuta maankäyttöä, jonka yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa vaatisi yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavan laajempi käyttö suunnitteluvälineenä poistaisi myös suunnittelutarveratkaisujen tarpeen tällä alueella. Helsingissä tuulivoimarakentaminen suoraan yleiskaavan perusteella voisi tulla kysymykseen lähinnä vesialueilla kaukana rantaviivasta.

Helsingin yleiskaavaa 2002 valmisteltaessa todettiin avomerialue sopivimmaksi tuulivoiman sijoittamisen kannalta. Erityisesti avomerialueilla esitetty lakimuutos sujuvoittaisi kaavoitus- ja toteuttamisprosessia ilman, että vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin riittävyys vaarantuisi.

Hallituksen esityksen perusteluja olisi hyvä täydentää mainitsemalla esimerkkejä tilanteista, joissa yleiskaavaa on käytetty tai voidaan käyttää suoraan tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tämä helpottaisi säännösten tulkintaa.

Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan sisältövaatimukset

Esityksessä ehdotetaan, että yleiskaavan muiden sisältövaatimusten lisäksi tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa on katsottava, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen sopeutuu maisemaan ja ympäristöön, sekä otettava huomioon teknisen huollon ja sähkön siirron järjestämismahdollisuudet. Tämä turvaisi riittävän vaikutusten arvioinnin kaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan osoittaminen suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteeksi edellyttää jo yleiskaavaa laadittaessa tietoa siitä, minkälaisesta hankkeesta on kysymys. Todennäköisesti tällainen yleiskaava laadittaisiin tiettyä tuulivoimahanketta varten, jolloin vaikutukset on mahdollista arvioida riittävästi. Jos hanke ei toteudu ja samalle alueelle on myöhemmin tulossa uusi hanke, tämä edellyttänee yleensä yleiskaavan muuttamista. Laitteiden teknisen kehityksen nopeus saattaa myös aiheuttaa tarpeen arvioida yleiskaavan ajanmukaisuutta.

Kaavan laatimisesta aiheutuneiden kustannusten periminen

Säännösehdotus, jonka mukaan kunta voi periä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi aloitteen tekijältä, jos tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän tai maanomistajan taikka -haltijan aloitteesta, on perusteltu.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva lainsäädäntö

Nyt lausunnolla olevan lakimuutosesityksen lisäksi olisi tarpeen selkeyttää säännöksiä ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 5 §:ää tulisi muuttaa siten, että vaikutuksia ei tarvitsisi arvioida sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä että kaavoitusmenettelyssä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen arviointi ei olisi tarpeen silloin, kun vaikutukset voidaan arvioida kaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä.

Lupamenettelyjen muutostarpeet

Esitys ei, vaikka se poistaisi joissakin tapauksissa menettelyistä yhden kaavatason, kuitenkaan poistaisi rakennusluvan, tai vaihtoehtoisesti toimenpideluvan, tarvetta tuulivoimaloilta.

Tuulivoimalat ovat teknisesti keskenään yhdenmukaisia laitteita. Niiden koko vaihtelee tehosta riippuen. Suuremmat, vähintään 50 metrin napakorkeuteen kohoavat voimalat on pääsääntöisesti tulkittu rakennuksiksi ja rakennuslupaa edellyttäviksi. Matalammat saattavat tilanteesta riippuen selvitä kevyemmällä toimenpideluvalla.

Voimaloiden yhdenmukaisesta rakenteesta ja ulkonäöstä johtuu, ettei rakennus- tai toimenpideluvan yhteydessä ole tarvetta ottaa kantaa niiden ulkonäköön. Kysymys on samantapaisesta asiasta kuin voimajohtopylväiden kohdalla. Niiden osalta ratkaisuksi tuli maankäyttö- ja rakennuslakia sekä sitä täydentävää asetusta säädettäessä, ettei yksittäinen voimajohtopylväs edellytä sen enempää rakennus- kuin toimenpidelupaakaan.

Tuulivoimaloiden kohdalla voitaisiin harkita päätymistä samaan lopputulokseen. Kun tuulivoimalat, niiden teho ja sijoittuminen on määritelty riittävän tarkkaan yleiskaavassa (tai vaihtoehtoisesti asemakaavassa, saavutettava lisäarvo rakennusluvasta (tai toimenpideluvasta) on pieni. Suurin merkitys usein lieneekin se, että lupamenettely avaa jälleen uuden valitusmahdollisuuden lähinaapureille, jolloin hankkeen toteutus viivästyy. Yksittäinen voimala on kuitenkin rinnastettavissa voimajohtopylvääseen, mikäli esimerkiksi meluhaitasta, huoltoliikenteestä tms. ei muuta johdu. Jos kokonaistilanne on riittävällä tavalla ja vuorovaikutteisesti tutkittu jo yleiskaavassa, on vaikea löytää perustetta lupamenettelylle.

Kaupunginhallitus esittääkin, että lainsäädäntöä lähdettäisiin kehittämään Ruotsin esimerkkiä seuraten suuntaan, jossa tuulivoimalahankkeiden moninkertainen viranomaiskäsittely pääsääntöisesti poistuisi. Ruotsissa tuulivoimaloiden osalta siirryttiin elokuussa 2009 soveltamaan vain ympäristökaaren lupamenettelyä ja kaavoitus- ja rakennuslain päällekkäisestä voimaloiden luvituksesta luovuttiin.

Loppupäätelmät Kaupunginhallitus pitää esitettyä maankäyttö- ja rakennuslain muutosta tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna edellä mainituin huomautuksin.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

576 §

SOPIMUKSEN TEKEMINEN HELSINGIN YLIOPISTOKIINTEISTÖT OY:N KANSSA HAARTMANINKATU 3:A KOSKEVASTA ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUKSESTA (NRO 11849)

Khs 2010-602

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 529 tontin nro 5 omistajan Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa liitteen nro 5 mukaisen esisopimuksen ja sopimuksen sekä niihin mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston kansliaosaston lainopilliselle toimistolle ja tonttiosastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

577 §

KIINTEISTÖ OY ABRAHAM WETTERINTIE 6:N, KIINTEISTÖ OY WETTERINKUJA 4:N JA KIINTEISTÖ OY WETTERINKUJA 2:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-634

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-634 mukaisena.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi todeta, että hankkeen suunnitelmat tulee ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä tarkistaa vastamaan kaikilta osin asemakaavaehdotuksen nro 11921 merkintöjä ja määräyksiä.

Kaupunginhallitus päätti käsitellä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 6 esityslistan viimeisenä asiana.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

578 §

26.4.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN 28.9.2009 (1060 §) KUMOAMINEN (KULOSAAREN TONTIN 42007/7 RAKENNUSKIELTO; PIIRUSTUS NRO 11908)

Khs 2009-1573

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti kumota 28.9.2009 (1060 §) tekemänsä päätöksen, jolla se määräsi 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin nro 42007 tontin nro 7 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Kuulutettava ja pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxx sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Jäsen Pajamäki teki jäsen Arhinmäen kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Kaupunginhallitus ei kumoa rakennuskieltoa, ja jatkaa rakennuksen suojelemista asemakaavalla.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Pajamäen vastaehdotuksen äänin 9-5, Oker-Blom äänesti tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat Moisio, Arhinmäki, Pajamäki, Kari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

579 §

26.4.2010 pöydälle pantu asia

SIIRTOLAPUUTARHATYÖRYHMÄN JATKOTOIMENPITEIDEN SEURANTA

Khs 2008-1795, 2010-718

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa asemakaavoituksen yhteydessä osoittamaan uuden siirtolapuutarhan Mellunmäkeen.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa huolehtimaan siitä, että kaupunginosassa myös viljelypalstojen lukumäärä säilyy riittävänä.

Kaupunginhallitus päätti todeta, että asemakaavassa Puotilaan osoitetuista siirtolapuutarhapalstoista (18 kpl) voidaan luopua. Kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotetaan tutkimaan mahdollisuuksia osoittaa alue pysyvän asumisen täydennysrakentamiseen.

Kaupunginhallitus päätti lisäksi kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa asemakaavoituksen yhteydessä tutkimaan, voitaisiinko toinen uusi siirtolapuutarha perustaa Siltamäki-Suutarila alueelle, pitäen ensisijaisena vaihtoehtona Suutarilan rantapuistoa noin 80 - 100 palstan suuruisena. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa huolehtimaan siitä, että kaupunginosassa myös viljelypalstojen lukumäärä säilyy riittävänä.

Vielä kaupunginhallitus päätti kiirehtiä Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhojen laajentamisen mahdollistavaa asemakaavoitusta.

Lisäksi kaupunginhallitus kehottaa rakennusvirastoa laatimaan konkreettisen ehdotuksen siitä, kuinka siirtolapuutarhapalstojen jakoprosessissa voidaan estää keinottelumielessä tehdyt palstahakemukset ja palstojen jakoa seuraavat voitontavoitteluun tähtäävät myynnit.

Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tutkimaan mahdollisuuksia uusien kesämaja-alueiden kaavoittamiseksi.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja liikuntavirastolle ja pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta Pakilan siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Marjaniemen siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Mellunkylän siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Lions Club/Puotila r.y:lle ja Siltamäki-Suutarila Seuralle.

Jäsen Männistö teki jäsen Ylikahrin kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen toiseksi viimeiseksi kappaleeksi lisätään:

Kaupunginhallitus hyväksyi Männistön tekemän vastaehdotuksen yksimielisesti.

Lisäksi jäsen Ylikahri teki jäsen Asko-Seljavaaran kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotukseen lisätään vielä seuraava virke:

Kaupunginhallitus kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tutkimaan mahdollisuuksia uusien kesämaja-alueiden kaavoittamiseksi.

Kaupunginhallitus hyväksyi Ylikahrin tekemän vastaehdotuksen yksimielisesti.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

580 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	27.4.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	22.4.2010
rakennuslautakunta	27.4.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	21.4. ja 22.4.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen kello 17.19–17.30 väliseksi ajaksi ennen sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 6 sekä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asian 6 käsittelyä.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

581 §

ILTAKOULUASIA: TERVEYSASEMAYKSIKÖN AVOSAIRAANHOIDON KILPAILUTUKSEN EDELLYTYKSET

Khs 2009-1996

Esityslistan asia Stj/6

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

582 §

ILTAKOULUASIA: KAUPUNGIN OMISTAMIEN VUOKRATALOYHTIÖIDEN SULAUTTAMINEN

Khs 2010-38

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä työryhmän selonteon tiedoksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu 10.5.2010

Juha Hakola

Tarja Kantola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 11.5.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Tiina Teppo
päätösvalmisteluyksikön päällikkö

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 551 §

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 536-548, 554-564, 567-570, 572-575 ja 579-582 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 577 §

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 578 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Pöytäkirjan 551 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				551 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				536-548, 554-564, 567-570, 572-575 och 579-582 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				577 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				578 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 KOMMUNALBESVÄR

		Besvärsrätt

			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			551 § i protokollet

			Besvär får anföras på den grunden att

			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			3	beslutet annars strider mot lag.

			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

			–	beredning eller verkställighet

			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

		Besvärsmyndighet

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

		Besvärstid

			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

		Innehåll i besvärsskriften

			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.
			Till besvärsskriften skall fogas:

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

		Inlämnande av besvärsskrift

			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

		Avgifter för handläggning av besvär

			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		3.5.2010 kello 16.00 – 17.19 ja 17.30 – 18.43

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva
	Moisio, Elina				(paitsi osa 581-582 §:t)
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku				(paitsi 581-582 §:t)
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Ylikahri, Ville
	Kopra, Ville				varajäsen (paitsi 581-582 §:t)
	Arhinmäki, Paavo				varajäsen (paitsi osa 581 §)
	Kari, Emma				varajäsen (paitsi osa 582 §)
	Männistö, Lasse				varajäsen (paitsi osa 582 §)

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi osa 581-582 §:t)
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 570-582 §:t)
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja (paitsi 565-582 §:t)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja (paitsi osa 581 §)
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 570-osa 579 ja osa 582 §:t)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies (paitsi osa 581 §)
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 548-582 §:t)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Tapiolinna, Hilkka				vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri (paitsi 538-548 §:t)
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri
	Kolbe, Laura				asiantuntija
	Torvalds, Nils				asiantuntija
	Saarnio, Pekka				asiantuntija
	Iivanainen Antti				terveysasemien johtaja (osa 581 §)
	Toivola, Matti				toimitusjohtaja (osa 581 §)
	Karvinen, Marko				strategiapäällikkö (osa 581 ja osa 582 §:t)


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	536-537,	538-539,		548-554,
		Sauri				555,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		540,		556-558,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		541,		559-564, 581,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		542-544,		565-572,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		545-547,		573-580, 582,