504 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Kantolan (varalla Pajamäki) ja Hakolan (varalla Rissanen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

505 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

506 - 513 §

Kaupunginvaltuuston 5.5.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

506 §

Uudenmaan liiton perussopimuksen muuttaminen

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

Sivistys- ja henkilöstötoimi

507 §

Käräjäoikeuden lautamiehen valinta

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa Eija Tuonosta käräjäoikeuden lautamieheksi vuoden 2012 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

508 §

Helsingin Musiikkitalon toimintaan liittyvän yhtiön perustaminen

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen ensimmäiseltä riviltä poistetaan sanat ”hyväksyä, että” ja sanat ”hyväksyä, että” lisätään päätösehdotuksen kolmen ensimmäisen ranskalaisen viivan ensimmäisiksi sanoiksi.

Lisäksi päätösehdotuksen toinen ranskalainen viiva muutetaan kuulumaan seuraavasti:

- hyväksyä, että Helsingin kaupunki merkitsee 36,7 % perustettavan yhtiön 2 500 euron osakepääomasta ja maksaa merkintähinnan 917,50 euroa rahana.

Esittelijä muutti vielä esitystään siten, että esittelijän osuuden ensimmäisen virkkeen ensimmäiseksi sanaksi lisätään ”Khn”.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen ja esityksen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

509 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.4.2010 pöydälle pantu asia
Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 seurantaraportti 2010

Jäsen Ylikahri teki jäsen Kantolan kannattamana seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen kolmannen kappaleen ensimmäiseksi virkkeeksi ennen ” Hallinta- ja rahoitusmuotojakauma…” lisätään:

Vuosittaisesta uustuotannosta toteutetaan aiesopimuksen mukaisesti 20 % tai vähintään 1000 asuntoa valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona, noudattaen samalla yhdessä sovittuja tavoitteita.

Lisäksi päätösehdotuksen neljännen ranskalaisen viivan ensimmäisen virkkeen sanat ”eli keskimäärin” korvataan sanoilla ”tai vähintään”.

Kaupunginhallitus hyväksyi Ylikahrin tekemän vastaehdotuksen yksimielisesti.

Lisäksi jäsen Männistö teki jäsen Kantolan kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotuksen viides ranskalainen viiva muutetaan kuulumaan seuraavasti:

- Vanhojen vuokratalovaltaisten alueiden täydennysrakentamisessa pyritään kaavoituksen ja tontinluovutuksen toimenpitein edistämään erityisesti omistusasuntojen, Hitas-omistusasuntojen, osaomistusasuntojen ja asumisoikeusasuntojen tuotannon edellytyksiä.

Kaupunginhallitus hyväksyi Männistön tekemän vastaehdotuksen yksimielisesti.

Lisäksi jäsen Ojala teki jäsen Helistön kannattamana vastaehdotuksen, jonka mukaan päätösehdotukseen lisätään seuraava kuudes ranskalainen viiva:

- Täydennysrakentamisessa pyritään myös omistusasuntovaltaisille alueille rakentamaan vuokra-asuntoja.

Suoritetussa äänestyksessä Ojalan vastaehdotus voitti esittelijän ehdotuksen äänin 9-6. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Rissanen, Männistö ja Rautava.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Mäkinen Kirsi, suunnittelupäällikkö, puhelin 310 36240
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242
Kukkonen Harri, suunnittelija, puhelin 310 36115
Randell Mari, suunnittelija, puhelin 310 25823

510 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.4.2010 pöydälle pantu asia
Vartiokylän korttelin 45340 sekä liikenne-, katu- ym. alueiden ja Mellunkylän kortteleiden 47074 - 47076 ja tonttien 47079/1 ja 2 ym. alueiden (Kehä I:n ja Kivikontien liittymä ympäristöineen) asemakaavan muuttaminen (nro 11860)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

511 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.4.2010 pöydälle pantu asia
Laajasalon kortteleiden 49047, 49074 ja 49090 osien ja puistoalueen asemakaavan hyväksyminen sekä tonttien 49074/2, 49075/3 ja 49079/1 ym. alueiden (Kruunuvuorenranta, Gunillankallio) asemakaavan muuttaminen (nro 11888)

Jäsen Puoskari teki jäsen Ojalan kannattamana palautusehdotuksen, jonka mukaan asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi siten, että linnustollisesti arvokas alue jätetään rakentamatta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Puoskarin palautusehdotuksen äänin 10-5. Vähemmistöön kuuluivat Helistö, Laakso, Ojala, Puoskari ja Ylikahri.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

512 §

Kluuvin tonttien 36/6 ja 22 tason -10.0 yläpuolella olevan alueen (Kluuvin kauppakeskus) asemakaavan muuttaminen (nro 11922)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

513 §

Kallion puisto- ja vesialueen asemakaavan muuttaminen (nro 11885)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

514 §

KYNNYS RY:N LAINAN LYHENNYSEHTOJEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-121

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää Kynnys ry:lle 25.4.2005, 590 § myönnetyn lainan (340-207) vuoden 2010 lyhennyksille lykkäystä siten, että laina-aikaa pidennetään vastaavasti vuodella.

Pöytäkirjanote Kynnys ry:lle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

515 §

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN KORKOTUKILAINOILLA

Khs 2010-502, 2010-809

Esityslistan asia Kj/4

Khs päätti myöntää talousarvion kohdalta 9 01 01 Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi, korkotukilainoja seuraavasti:

Kohde

Korkotukilaina

Kumpulan Kiinteistöt Oy /Kaanaanpiha

9 142 500 €

Kumpulan Kiinteistöt Oy /Lontoonkuja

7 214 740 €

Jakomäen Kiinteistöt Oy /Tattarikatu 9

2 412 950 €

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy/

Munkkiniemenaukio

583 000 €

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy /Tenholantie 3-5

390 200 €

Vuosaaren Kiinteistöt Oy /Rastilantie 5

2 336 000 €

Kontulan Kiinteistöt Oy/ Kontulankaari 8

2 571 400 €

YHTEENSÄ

24 650 790 €

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

516 §

LAINAN MYÖNTÄMINEN HERTTONIEMEN YHTEISKOULUN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖLLE

Khs 2010-65

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti myöntää Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle 253 000 euron suuruisen korottoman lainan talousarvion kohdalta 9 01 02 01 koulun perusparannuksen rahoittamiseen seuraavin ehdoin:

Laina-aika: Laina on lyhennyksistä vapaa. Laina-aika on koulun ylläpitäjän ja kaupungin välillä tehdyn sopimuksen voimassaoloaika, edellyttäen, että vakuudet ovat voimassa.

Lainan vakuus: Ylläpitäjä luovuttaa lainan vakuudeksi koulun kiinteistöön ja sillä oleviin rakennuksiin kiinnitettyjä panttikirjoja.

Lainan erityisehto: Opetusvirastolle on toimitettava yhteenveto tarjouspyynnöistä ja perustelut valituista urakoitsijoista, lainaerien nostoa varten kustannusseuranta ja hankkeen valmistuttua loppuselvitysraportti rakennuskustannuksista.

Lisäksi sovelletaan kaupunginhallituksen 10.12.2001 tekemän päätöksen mukaisia lainaehtoja.

Edelleen kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote anojalle, opetuslautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

517 §

PELASTUSLAUTAKUNNAN VIRKAMATKA BERLIINIIN

Khs 2010-811

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa pelastuslautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan pelastuslautakunnassa tekemään virkamatkan Saksaan Berliiniin 10. – 12.5.2010 Berliinin pelastustoimeen tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan pelastuslautakunnan käyttövaroista.

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle (Henri Nordenswan) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä Helsingin kaupungin pelastuslaitokselle.

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Päätöksen perustelut

518 §

19.4.2010 pöydälle pantu asia

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: OMAN PALVELUTUOTANNON KUSTANNUSRAKENTEEN SELVITTELYN JATKAMISEKSI

Khs 2009-1055

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

519 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 21.4.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 21.4.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1–3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa suomenkielistä työväenopistoa toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

5 Pöytäkirjanote hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

12 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

13, 14 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

6 Pöytäkirjanote terveyslautakunnalle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

15–21 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

8 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

9 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

10 Kaupunginhallitus päätti varata kaupunginvaltuuston päätöksessä sanotun rakennuspaikan, karttaliitteen osoittaman osan 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 14481 tontista nro 3 (Kivelä–Hesperian sairaala-alue), vuokrattavaksi kaupungin ja valtioneuvoston hyväksymän pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelman mukaisen suunnittelukilpailun voittaneelle Helsingin Diakonissalaitokselle seuraavin ehdoin:

1 Tontille tulee rakentaa varauksensaajan ja JKMM Arkkitehtien suunnitelman mukaisesti valtion tukemia vuokra-asuntoja sekä palvelutiloja pitkäaikaisasunnottomille.

2 Varaus on voimassa 30.6.2011 saakka ehdolla, että sosiaaliviraston ja varauksensaajan neuvottelut suunnittelukilpailussa tarkoitetusta palvelusopimuksesta johtavat sosiaalilautakunnan hyväksymään allekirjoitettuun sopimukseen.

3 Varauksensaajalla ei ole oikeutta korvaukseen, mikäli kaupunki ja varauksensaaja eivät pääse sopimukseen suunnittelukilpailussa tarkoitetusta palvelusopimuksesta eikä hanketta siksi voida toteuttaa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

11 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunginmuseon johtokunnalle, Helsingin Energia -liikelaitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

22 Aloite kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

520 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 21.4.2010

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama 20.4.2010

- Taloushallintopalvelu 23.4.2010

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

521 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

522 §

LAUSUNTO TIESUUNNITELMASTA "MAANTIEN 101 (KEHÄ I) PARANTAMINEN HÄMEENLINNANVÄYLÄN (VT 3) ERITASOLIITTYMÄN KOHDALLA", HELSINKI

Khs 2010-118

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon tiesuunnitelmasta ”Maantien 101 (Kehä I) parantaminen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) kohdalla”:

Vastaukset kysymyksiin

Vastauksena Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämiin kysymyksiin Helsingin kaupunki toteaa seuraavaa:

1 Kaupunki osallistuu tien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin tie-suunnitelman asiakirjassa B2 esitetyn kustannusjaon mukaisesti.

2 Kaupunki vaatii korvausta tietarkoituksiin mahdollisesti luovutettavasta maasta, ellei korvausta erikseen oteta huomioon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kaupungin välisessä sopimuksessa. Kaupungilla on maantielain perusteella oikeus korvaukseen.

Tiesuunnitelmaselostuksen kohdan 3.2 mukaan tiesuunnitelman toimenpiteet sijaitsevat asemakaavan mukaisella liikennealueella. Jos tiealue on kapeampi kuin asemakaavan mukainen liikennealue, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulisi lunastaa tiealueeksi koko asemakaavan mukainen liikennealue, jotta tiealueen ulkopuolelle ei jää epätarkoituksenmukaisia liikennealueen osia.

3 Kaupunki ottaa vastatakseen tiesuunnitelman asiakirjassa B2 sekä piirustuksessa B3-1 esitettyjen väylien ja rakenteiden kunnossapidosta.

Kaavoitus- ja maankäyttönäkökohdat

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Kehä I on moottoriväylä, jonka molemmin puolin on taajamatoimintojen aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (tullut alueella voimaan 23.12.2004) Kehä I on merkitty moottorikaduksi, jolla on eritasoliittymä Hämeenlinnanväylälle.

Tie on asemakaavan mukaisella liikennealueella. Alueella on voimassa vuonna 1998 vahvistettu asemakaava nro 10310.

Tiesuunnitelma on maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavojen mukainen. Tiesuunnitelman hyväksymiselle ei ole kaavoituksellisia esteitä.

Muuta Kaupunki pitää hanketta kiireellisenä ja katsoo, että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulisi sisällyttää hanke toteutusohjelmaansa vuonna 2012 alkavana hankkeena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

523 §

VALTUUTETTU LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: PALAUTE- JA VUOROVAIKUTUSMUODOT RUOKAPALVELUISSA

Khs 2009-1906

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Laura Kolbe) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Kolbelle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

524 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

pelastuslautakunta	20.4.2010
Palmia-liikelaitoksen johtokunta	22.4.2010
teknisen palvelun lautakunta	22.4.2010
yleisten töiden lautakunta	20.4. ja 22.4.2010
ympäristölautakunta	20.4.2010

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

525 §

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖLLE VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAHOITUSTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

Khs 2010-767

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa opetusministeriölle seuraavan lausunnon:

1. Kansalaisopistojen tehtävät pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla toimii viisi kunnallista sekä kolme yksityistä kansalaisopistoa. Kuntien ylläpitämät opistot ovat: Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors stads svenska arbetarinstitut, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto. Kuntalaiset voivat opiskella rajoituksetta naapuriopistoissa. Yhteisen ilmoittautumisportaalin kautta opistot tarjoavat vuosittain reilut 250 000 opiskelupaikkaa yli kuntarajojen. Opistojen yhteistyötä kehitetään.

Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä. Lain hengen mukaan opistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

Merkittävänä ja kasvavana erityistehtävänä kaikilla opistoilla on maahanmuuttajataustaisen väestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskuntaan ja työelämään sopeuttaminen. Maahanmuuttajataustaisien asukkaiden määrä on 63 700, joka on 50 % valtakunnallisesta maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrästä.

Myös syrjäytymisen uhan ja maassamuuton vuoksi pks-kuntien opistojen koulutuksella on suuri merkitys.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 023 500 asukasta, eli 19.2 % valtakunnallisesta asukasluvusta. Ruotsinkielisiä on noin 65 000, eli yli 20 % valtakunnallisesta ruotsinkielisestä asukasluvusta.

Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen vuotuinen kurssilaisten määrä on 170 000. Luku on 28 % valtakunnallisesta kansalaisopistojen opiskelijamäärästä. Vuosittain jonoon jäävien lukumäärä on 22 000.

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisten opistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien lukumäärä on 188 000, joka on 9,2 % valtakunnallisesta vos-suoritteiden määrästä. Kustannuspaineet opetuksen järjestämisessä ovat kasvavia.

2. Pääkaupunkiseudun kuntien kansalaisopistojen rahoitus

Pääkaupunkiseudun kunnat vastustavat yhteen yksikköhintaan siirtymistä ja tiheään asuttujen kuntien yksikköhinnan laskemista.

Kansalaisopistojen valtionosuuden rahoitus perustuu laskennalliseen opetustunnin yksikköhintaan. Opistokohtainen opetustuntien suoritekiintiö tarkistetaan joka neljäs vuosi. Tiheään asuttujen kuntien laskennallisen valtionosuuden yksikköhinnassa on 15 % korotus.

Rahoitusryhmän ehdotuksessa esitetään yhteen yksikköhintaan siirtymistä kansalaisopistojen rahoituksessa 1.1.2011 alkaen ja siirtymävaiheen kautta korotuksesta luopumista. Muutoksia tasoitettaisiin ylimääräisin avustuksin siirtymäkaudella.

Valtionosuuden euromäärästä pks-kunnat saavat 10 %. Tällä hetkellä vallitsee huomattava epäsuhta pääkaupunkiseudun asukasmäärän ja saadun valtionosuuden välisessä suhteessa. Asukasta kohti oleva valtionosuustuntimäärä on 0,18, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2,5.

Suuruudeltaan 15 % korotuksen poistaminen tietäisi 1 260 000 euron valtionosuuden menetystä. Valtionosuus laskisi 8,9 %.

Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että jakoperusteet suoritteiden opistokohtaisista määristä avataan ja yhdeksi suoritteiden määrän määrittämisen kriteeriksi otetaan kunnan tai opiston toimialueen asukaspohja.

Edelleen pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että suoritteiden määrää tai yksikköhintaa määritettäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön osuus asukaspohjasta.

Asukasluvun kasvu sekä maassa- ja maahanmuuttavien koulutustarpeet ovat suuri haaste pääkaupunkiseudun opistoille. Valtionosuus on riittämätön asukaslukuun sekä asukasrakenteeseen nähden, eikä kunnilla ole mahdollisuutta nostaa omarahoitusosuuksia. Ryhmäkoot ovat suuria ja opistojen ovien ulkopuolelle jää runsaasti väkeä. Myös paineet kurssimaksujen korotuksiin ovat olemassa osissa kuntia.

3. Rahoitusryhmän muut ehdotukset

Pääkaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että taiteen perusopetuksen sekä yleisen että laajan oppimäärän opetusta on jatkossakin mahdollista antaa myös kansalaisopistoissa huolimatta siitä, että kunnissa toimii erilliset taiteen oppilaitokset. Toiminta perustuu selkeään työnjakoon, jonka mukaan kansalaisopistot huolehtivat aikuisten taiteen perusopetuksesta sekä niiden ainealueiden taiteen perusopetuksesta, joissa erillisiä oppilaitoksia ei ole.

Pääkaupunkiseudun kunnat tukevat esitystä, jonka mukaan etä- ja monimuoto-opetuksen yksikköhinta on toistaiseksi sama kuin lähiopetuksen yksikköhinta.

Pääkaupunkiseudulla toimii vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä Helsingin yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen yksikön kesken saumaton ja tiivis yhteistyö. Pääkaupunkiseudun kunnat tukevat rahoitusryhmän huolta avoimen yliopisto-opetuksen kustannusten korkeasta tasosta ja kokevat sen koulutustarpeeseen vastaamisen esteenä. Kansalaisopistojen yksikköhinta kattaa vain pieneltä osin opetuksesta aiheutuvat suoritekustannukset. Tämä lisää paineita avoimen yliopiston kurssimaksujen kohtuuttomaan korottamiseen.

Pöytäkirjanote opetusministeriölle, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille sekä Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

526 §

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖLLE ERÄIDEN KOULUTUSTA KOSKEVIEN LAKIEN JA RIKOSREKISTERILAIN 6 §:N MUUTTAMISESTA -LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Khs 2010-624

Esityslistan asia Sj/2

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen luvun ”Opiskeluoikeuden peruuttaminen sekä oppilaaksiottamisen esteet ja niihin liittyvä tiedonsaanti” ensimmäisen kappaleen kolmas virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Vakavat mielenterveysongelmat tai päihderiippuvuudet voivat myös aiheuttaa sen, ettei opiskelijalla tällaisessa elämänvaiheessa ole kykyä ja soveltuvuutta työskennellä opiskelualan vaatimusten mukaisesti.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Päätöksen perustelut

527 §

ERON MYÖNTÄMINEN MIKAEL FLEMMICHILLE OPETUSVIRASTON LINJANJOHTAJAN VIRASTA

Khs 2010-788

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti myöntää Mikael Flemmichille eron opetusviraston ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virasta 1.8.2010 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa opetusvirastoa julistamaan ko. virka haettavaksi opetustoimen johtosäännön mukaisin pätevyysvaatimuksin.

Vielä kaupunginhallitus päättänee määrätä opetusviraston ruotsinkielisen koulutuslinjan avoimen viran hoitajaksi opetuspäällikkö Niclas Grönholmin 6 187,01 euron kokonaiskuukausipalkalla 1.8.–30.11.2010 väliseksi ajaksi, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy virkaa hoitamaan.

Pöytäkirjanote Mikael Flemmichille, Niclas Grönholmille ja opetusvirastolle.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen kolmanneksi kappaleeksi ennen ” Pöytäkirjanote..” lisätään:

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

528 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 16 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	20.4.2010
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta	22.4.2010
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto	15.4.2010
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta	20.4.2010
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

529 §

OULUNKYLÄN TONTIN 28029/9 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11957)

Khs 2010-650

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti pidentää 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28029 tontin nro 9 rakennuskieltoaikaa 12.5.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

530 §

KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN 28.9.2009 (1060 §) KUMOAMINEN (KULOSAAREN TONTIN 42007/7 RAKENNUSKIELTO; PIIRUSTUS NRO 11908)

Khs 2009-1573

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

531 §

SIIRTOLAPUUTARHATYÖRYHMÄN JATKOTOIMENPITEIDEN SEURANTA

Khs 2008-1795, 2010-718

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

532 §

VT JUHA HAKOLAN TOIVOMUSPONSI: HIDASTETÖYSSYJEN RAKENTAMINEN HALLAINVUORENTIELLE

Khs 2009-1270

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 27.5.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Hakola) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Juha Hakolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

533 §

19.4.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO LAAJASALO - DEGERÖ SEURA RY:N, XXXXX-XXXX XXXXXXXXXX JA ASUNTO OY REIHERINTIE 1:N MUISTUTUKSIIN KORTTELEIDEN NRO 49047, 49074 JA 49090 OSIEN YM. ALUEIDEN (GUNILLANKALLIO) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11888)

Khs 2009-1520

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa. Suunnittelualueeseen kuuluu Koirasaarentien eteläpuolella oleva Koirasaarentien ja 1970-luvulla rakennettujen kortteleiden välinen alue. Alueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko.

Koirasaarentien eteläpuolelle rakennetaan uusia asuinkortteleita. Tavoitteena on toteuttaa uusi luonnonläheinen ja maastoon sovitettu asuinalue. Lähtökohtana on ollut kallioiden säilyminen ja korostaminen siten, että ne liittyvät osaksi rakennettua ympäristöä. Asuinkorttelit on sovitettu vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon sekä viereisiin 1970-luvulla rakennettuihin Laajasalon kortteleihin. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuntotyyppitarjontaa. Alueelle on suunniteltu pääosin kerrostaloja, mutta myös pientaloja. Nykyistä Gunillantietä jatketaan Koirasaarentielle asti.

Alueelle on suunniteltu 68 000 k-m² asuntoja, mikä tarkoittaa noin 1 300–1 500 uutta asukasta (ja noin 100 työpaikkaa). Kaava-alueella on lisäksi olemassa olevaa asuntokerrosalaa 21 420 m2. Gunillantien koulua on varauduttu laajentamaan.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kannanotot niihin

Muistutusten sisältö ja vastineet on esitetty seuraavassa asiakohdittain.

Uudenmaan maakuntakaava, Yleiskaava 2002, osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, osayleiskaava, maankäyttösuunnitelma ja
asemakaava

Laajasalo–Degerö Seura ry toteaa (7.9.2009) muun muassa, että Yleiskaava 2002:ssa ei ole sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen on ilmoitettu tapahtuvan osayleiskaavassa. Kesken osayleiskaavaprosessin muun muassa Gunillankallion alue poistettiin osayleiskaava-alueesta. Maakuntakaava on näin ollen alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella.

Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx toteaa (3.9.2009) muun muassa, että kaava on vastoin maakuntakaavaa, jossa alue on merkitty virkistysalueeksi. Yleiskaavaa on tahallisesti tulkittu väärin. Kaavoittaja on toistuvasti väittänyt, että yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu rakentamista. Väite on harhauttanut asukkaat ja kenties myös päätöksentekijät uskomaan, että asia on jo oikeudellisesti sitovasti päätetty. Asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien mm. viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä eikä luonnonympäristön vaalimista.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Yleiskaava ja maakuntakaava

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset asemakaavassa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
maankäyttösuunnitelma

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdassa asetetut vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2006 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: ”Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan Yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta.” Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Laissa ei ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkintavaltaan.

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena, jotta rakentamisen sijoitus sekä rakentamisen määrä ja tehokkuus olisi paremmin hallinnassa ja olisi mahdollista arvioida myös kokonaisuuden vaikutuksia ympäristöön. Siksi Koirasaarentien varsille laadittiin maankäyttösuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi.

Gunillankallion alueiden säilyttäminen luonnontilaisina ja
virkistysalueiden riittämättömyys

Laajasalo–Degerö Seura ry esittää (7.9.2009) muun muassa, että Kruunuvuorenrannan alueella rakentaminen pitäisi rajoittaa entisen öljysataman alueelle ja säästää luontoalueet virkistyskäyttöön. Näin myös Gunillankallio tulisi jättää rakentamatta. Kaikki Gunillankallion länsipuolinen rakentaminen tulee poistaa ja osoittaa alue maakuntakaavan osoittaman Tahvonlahti-Tullisaari-viheralueen rajauksen mukaisesti viheralueeksi.

Asunto Oy Reiherintie 1:n mielestä luonnokseen merkitty puistoalue ei ole riittävän suuri. Taloyhtiö jäisi vaille ilman hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien muun muassa viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä eikä luonnonympäristön vaalimista.

Kaupunginhallitus toteaa, että Yleiskaava 2002:n aluerajaukset ja mitoitus ovat olleet lähtökohtana maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Yleiskaavassa Koirasaarentien ja nykyisten korttelialueiden väli on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Tahvonlahden leveimmällä kohdalla kerrostalovaltainen rakentaminen on merkitty melkein rantaan asti. Virkistysalue on laajimmillaan Tahvonlahden pohjukassa. Maankäyttösuunnitelma ja asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus noudattavat pääosin yleiskaavan rajauksia. Asemakaavassa on korkeimmat ja jyrkkäpiirteisimmät kalliot, nykyisten ja uusien korttelialueiden väli sekä Tahvonlahteen liittyvä rantavyöhyke jätetty virkistysalueeksi.

Vuorovaikutuksen yhteydessä ovat asukkaat esittäneet, että olemassa olevien asuinkortteleiden ja tulevan asuinalueen väliin tulisi jättää virkistysaluetta. Asukkaiden mielipiteet on otettu suunnittelussa huomioon.

Reiherintien yhteys Tahvonlahden rantaan ja sitä kautta laajemmille virkistysalueille on järjestetty olemassa olevien kortteleiden ja uuden asuinalueen välissä kulkevaa jalankulkuraittia pitkin.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohden on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Laskuperusteena on käytetty viheraluepinta-aloja ja asukaslukuja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteuttamisen jälkeen ja tarkastusalueena on ollut koko Laajasalo. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä.

Yleiskaava 2002:ssa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m². Rakentamisalueen vähentäminen ei tue yleiskaavassa esitettyjä Helsingin kehittämistavoitteita.

Gunillankallion kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on noin 9,4 ha eli kolmasosa.

Reitit Laajasalo–Degerö Seura ry:n mielestä (7.9.2009) Vuorilahdenpolun rantaraitti on hyvin tärkeä osa Laajasalon rantoja kiertävää seudullista ulkoilureittiä. Nyt rakentamista osoitetaan noin 10 m:n etäisyydelle raitista – ja vielä nykyisen raitin tärkeän haarayhteyden päälle. Ehdotus ei kunnioita olemassa olevaa seudullisesti tärkeää viheraluetta ja ulkoilureittiä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Vuorilahdenpolku kulkee keskimäärin yli 50 m:n etäisyydellä rakentamisesta. Yhdessä kohdassa lähellä polun haarautumista se tulee n. 15 m:n päähän rakentamisesta. Polun haarautumiskohtaa on siirretty itään päin nykyisestä kohdasta, jolloin myös yhteys Gunillantieltä venesatamaan paranee.

Liikenne ja melu

Asunto Oy Reiherintie 1 ilmaisee (2.9.2009) huolensa Reiherintien ja Koirasaarentien lisääntyvän liikenteen heikentävästä vaikutuksesta asuntojen, piha-alueiden ja ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Laskentojen perusteella on Koirasaaren- ja Gunillantien varteen rakennettavien talojen äänieristävyydestä liikennemelua vastaan annettu kaavamääräyksiä. Melulaskennat Asunto Oy Reiherintie 1:n ja asuntojen osalta puuttuvat kaikista melulaskennoista.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin meluselvityksen suhteen.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Meluselvitykset

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien ja Gunillantien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu YTV:n haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavassa siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Rakennusten kadunpuoleisille julkisivuille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

Reiherintie 1

Tällä hetkellä Koirasaarentiellä nopeusrajoitus on 50 km/h ja uuden Koirasaarentien rakentamisen jälkeen nopeusrajoitus tulee olemaan 40 km/h. Nopeusrajoituksen alentamisella on vaikutusta liikennemeluun. Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB päivämelualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosalla tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asianmukaisessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen parantamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontin (49074/2) asuntojen laatu ja arvostus

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) Rikhard Mannisen ja Timo Vuolannon tekemässä selvityksessä "Laadukkaan asumisen edellytykset Kruunuvuorenrannassa" kysyntään ja hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä olevan alueen suhde mereen, topografia, suhde olemassa olevaan asutukseen ja suhde viheralueisiin. Hyvä suhde mereen ja virkistysalueisiin on ollut tasoittava tekijä yksipuolisten vuokra-asuntoalueiden naapuruudelle. Pohjois-eteläsuuntaisten kallioharjanteiden väliin on muodostunut vakituisesti käytetty polkuyhteys pihalta Tahvonlahdelle. Ehdotuksen puistoalueet eivät ole riittävän suuria tai laadukkaita. Kaavaehdotuksessa taloyhtiö jäisi vaille laadukasta viheraluetta tai edes hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle. Ehdotuksen toteuttaminen heikentää merkittävästi yhtiön suhdetta mereen ja virkistysalueisiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kruunuvuorenrannan rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuksen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on Tahvonlahden reunaa pitkin kulkevan virkistysalueen lisäksi jätetty virkistysalueeksi rakennettujen kortteleiden ja uusien kortteleiden välinen alue. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Virkistysalueen sijoittumisessa on pidetty tärkeänä korkeimpien kallioiden jättämistä rakentamattomiksi, vanhan ja uuden asuinalueen erottamista toisistaan virkistysalueella sekä virkistysalueiden sijoittumista Gunillantien molemmin puolin asuntojen välittömään läheisyyteen.

Vanhan ja suunnitellun asuinalueen välissä kulkee ulkoilupolku, joka johtaa asuntokorttelin ja Taubenkujan kautta Gunillantien ylitse urheilukentän vierestä Vuorilahdenpolulle. Polku kulkee suurimman osan matkaa virkistysalueella. Asukastilaisuuksissa toivottiin kevyen liikenteen yhteyden poistamista kokonaan, jotta ei tapahtuisi nykyisiä asukkaita häiritsevää kulkua virkistysalueen kautta rantaan.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on noin 9,4 ha eli kolmasosa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tonttia (49074/2) koskevat
asemakaavamääräykset

Asunto Oy Reiherintie 1 toivoo (2.9.2009) mahdollisuuden invapaikkojen sijoittamiseen sisäänkäyntien lähelle säilyvän. Määräys pysäköintialueen istutusvelvollisuuksista Reiherintie 1:n kohdalla on kohtuuton.

Kaupunginhallitus toteaa, että invapaikkoja ei nykyään merkitä kaavaan, mutta yleisen käytännön mukaan niitä saa sijoittaa tontille. Määräys pysäköintialueen istutuksista on Reiherintie 1:tä koskevassa voimassa olevassa asemakaavassa eikä siitä ole mitään syytä luopua. On yleinen hyvä tapa jakaa isot pysäköintialueet puuistutuksin pienempiin osiin. Reiherintien tontti tulee myös asemakaavamuutoksen yhteydessä kasvamaan pysäköintialueen kohdalla, joten istutusten pitäisi mahtua tontille kuten ennenkin.

Tiedotus ja vuorovaikutus

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) muun muassa, ettei kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuneesta Reiherintie 1:n kaavan esittelytilaisuudessa ollut riittävää aineistoa esillä.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx mielestä (3.9.2009) vuorovaikutus ei ole toteutunut. Nähtävilläolo on ollut puutteellinen ja vireilletulosta on ilmoitettu liian myöhään ja siten myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu liian myöhään. Kaavan laatija ei toimittanut asemakaavaehdotuksen selostusta pyydettäessä. Selostus tuli ilman liitteitä vasta kirjaamolle lähetetyn pyynnön jälkeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla 14.3.2008. Gunillankallion kaavahanke on ollut esillä vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Gunillantien osa-alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston internetsivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009. Esittelyaineisto on ollut nähtävänä 16.3.2009 alkaen Laajasalon kirjastossa. Viraston internetsivuille materiaali tuli nähtäville päivää myöhemmin. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi mahdollista myös esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Suunnitelma on pysynyt pääpiirteissään samana verrattuna 6.–20.10.2008 esillä olleeseen suunnitelmaan, joten itse suunnitelma oli asukkaille tuttu jo entuudestaan.

Asukastilaisuuksista saatujen palautteiden seurauksena suunnitelmasta poistettiin leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti muutettiin ulkoilupoluksi. Asukkaat pelkäsivät leikkikentän ja kevyen liikenteen reitin tuottavan häiriötä. Suunnitelmaa on myös muutettu siten, että rakentaminen keskittyy Gunillantien varteen kauemmas nykyisistä asuinalueista.

Asukastilaisuuksista ja nähtävilläoloista on tiedotettu viraston internetsivujen lisäksi taloyhtiöille lähetetyillä kirjeillä ja Helsingin Uutisissa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Tilaisuutta varten oli erikseen sovitettu ilmakuvan päälle ajankohtaisin liikennesuunnitelma, jotta tilanne olisi mahdollisimman havainnollinen asukkaille. Pienimuotoisessa kokouksessa epäselvyydet pyrittiin kartoittamaan ja selvittämään.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Laajasalo–Degerö Seura ry:lle, Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx ja Asunto Oy Reiherintie 1:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

534 §

19.4.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXXXXX JA HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N MUISTUTUKSIIN VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45340 YM. ALUEIDEN JA MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47074 - 47076 YM. ALUEIDEN (MM. KEHÄ I:N JA KIVIKONTIEN LIITTYMÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11860)

Khs 2009-215

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kehä I:n eritasoliittymä on samanaikaisesti laaditun uuden tiesuunnitelman mukainen. Kivikontie alittaa Kehä I:n ja liittymärampit ovat Kehä I:n suuntaiset. Kehä I:n yli rakennetaan Viikin ja Kivikon virkistysalueet yhdistävä maisemasilta.

Kivikon asuinalueen ja Kehä I:n väliselle alueelle rakennetaan uusia asuntoja noin 680 asukkaalle. Uutta asuntokerrosalaa on 26 610 m². Rakennukset ovat sekä kerrostaloja, rivitaloja että erillispientaloja. Kivijatatien varteen kadun kaupunkikuvalliseksi päätteeksi rakennetaan osittain viisikerroksinen pistetalo. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet sekä hiidenkirnu ja muinaisrantakivikko säilyvät.

Kehä I:n ja Kivikon liikuntapuistoon ja teollisuusalueelle johtavan Kivikonlaidan väliselle alueelle on osoitettu uusi huoltoasematontti ja raskaan liikenteen pysäköintialue.

Kehä I:n eteläpuolen osalta asemakaavaa on muutettu vain liikennejärjestelyjen edellyttämältä osin. Huoltoasematontti Latokartanonkaaren ja Kivikontien risteyssilmukassa säilyy.

Kaupunginosien 47 (Mellunkylä) ja 45 (Vartiokylä) välinen raja siirretään noudattamaan Kehä I:n aluerajauksen (LT) pohjoista rajaa.

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja vastineet

Xxxx Xxxxxxx toivoo (13.3.2009), että asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota melusuojaukseen. Von Daehnin kadun varren uusi asujamisto on ilman suojaa Kehä I:n melulta. Nyt tuleva liittymä tulee vielä lisäämään liikennettä alueella. Bussipysäkit ovat myös huonosti tavoitettavissa sekä täysin kahdeksaakymppiä ajavan liikennevirran melun altistamia. Parasta olisi, jos liikennettä rajoitettaisiin modernin teknologian ratkaisuilla. Myös kehätien kattaminen tällä kohtaa olisi kannatettavaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n varteen rakennetaan melueste, jonka korkeus on noin 4 m tien pinnasta. Este suojaa tehokkaasti uutta asuntoaluetta Kehä I:n melulta. Meluesteen rakennussuunnittelu käynnistetään kaupungin toimesta vuonna 2010, ja se toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Samassa yhteydessä parannetaan Viikkiä palvelevaa pysäkkiparia, joka tulee vastaisuudessa toimimaan Jokeri II:n bussilinjan pysäkkinä. Pysäkkien sijoittelu eritasoliittymässä on onnistunut ja mahdollistaa matkustajille vaihtamisen eri suunnissa kulkevien linjojen kesken. Pysäkit ovat hyvin tavoitettavissa, tosin Myllymestarintien alikulun kohdalla nykyisin olevien pysäkkien poistuminen aiheuttaa osalle matkustajista kävelymatkojen kasvua. Eritasoliittymän suunnittelun alkuvaiheessa vaihtoehto, jossa Kivikontie johdettaisiin Kehän I:n yli ja Kehä I sijoitettaisiin leikkaukseen, karsittiin suurten rakentamiskustannusten ja vaikeiden työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Kehätien kattaminen tällä kohtaa lisäisi kustannuksia entisestään, eikä se siksi ole realistista.

Eritasoliittymän luoma tieyhteys Kontulan ja Viikin välillä tuo myös
uusia mahdollisuuksia linjaston kehittämiseen. Poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelmassa (HKL-liikennelaitos, Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma 2008–2011) onkin esitetty, että linjan 57 (Munkkivuori–Latokartano) reitti jatketaan liittymän kautta Kontulan metroasemalle, kun uusi yhteys saadaan käyttöön. Eritasoliittymän toteuttaminen osaltaan mahdollistaa poikittaisen bussiliikenteen kehittämisen Helsingissä suunnitelmien mukaisesti. Eritasoliittymän toteuttamista tulee kiirehtiä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (23.3.2009), että on kiinnitettävä huomiota alueen viheryhteysmerkityksen turvaamiseen. Suunniteltu maisemasilta tulee suunnitella tarpeeksi leveäksi ja sen toiminnallisuudesta tulee pitää huolta. Maisemasillan merkitys nyt käsiteltävänä olevalla kaava-alueella on suuri, sillä silta tulee olemaan ainoa jäljelle jäävä ekologinen yhteys Viikin ja Sipoon viheralueiden välillä. Erilaisin suunnittelun keinoin tulee pienentää väylien ja muiden kaupunkiympäristöä pirstovien tekijöiden heikentävää vaikutusta eläinten liikkumiseen ja lajien selviytymiseen. Maisemasilta tulee toimimaan merkittävänä kulkuväylänä asukkaille, joten sillan oikeanlaisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös alueen asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksiin.

Yhdistys vaatii, että maisemasillan suunnittelussa otetaan uusimmat tutkimustiedot huomioon. Tutkimusten mukaan (muun muassa Väre ym. 2003; Väre suullinen kommentti 8.3.2009) tiealueen yli kulkevan viherkannen minimileveyden tulisi olla vähintään 50 m, jotta sillä olisi toiminnallista hyötyä. Vihersilta voi tarvittaessa kaventua hieman keskiosastaan, mutta sen päiden tulisi olla mahdollisimman leveitä ja pääsyn sillalle helppo. Lisäksi maisemasillan kasvillisuus tulisi suunnitella siten, että se voi toimia luonnonmukaisena kulkuväylänä eläimille myös pitkällä aikavälillä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n poikittaiset ulkoiluyhteydet paranevat Kivikontien länsipuolelle suunnitellun maisemasillan ansiosta. Silta on kaavaehdotuksessa esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti liikenne- ja katualueen ylittävänä kevyen liikenteen yhteytenä, joka on rakennettava vähintään 16 m leveänä maisemasiltana (kaavamerkintä ym).

Maisemasilta sisältyy eritasoliittymän vuonna 2008 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan. Tiesuunnitelma hyväksytään, kun kaava on tullut voimaan. Silta on suunniteltu 14,5–21 m leveänä ja sen alikulkukorkeus on erikoiskuljetusten vuoksi enimmillään 7,3 m. Maisemasillan yli johdetaan asfaltoitu jalankulku- ja pyörätie sekä kasvillisuuden peittämä latu-ura. Suunnitellut istutukset ovat maanpeitekasveja, pensaita, köynnöksiä sekä siltapilareiden kohdalle ryhmiteltäviä pienikokoisia puita. Silta on suunniteltu päistään hieman leveneväksi, jotta se liittyisi luontevasti maastoon.

Keskieurooppalaisiin tutkimuksiin perustuva minimileveyden suositus 50 m koskee koko eläimistölle tarkoitettuja vihersiltoja, joissa ihmiset kulkevat vähemmän. Suomen oloissa voitaisiin metsäympäristössä tällä ohjeistuksella varmistaa siltojen käyttökelpoisuutta myös hirvieläimille ja suurpedoille. Kivikon sillan tapauksessa tavoite eläinten kulkuyhteyksien suhteen on vaatimattomampi: kookkaimpia nisäkkäitä ei edes haluta sen käyttäjiksi, koska toisaalta ulkoilukäyttö on sillan pääasiallinen käyttömuoto. Sillan jatkosuunnittelussa on kuitenkin syytä ottaa huomioon julkaistut suositukset sillan ja sen ympäristön muotoilusta sekä kasvillisuuden monipuolisuudesta ja riittävästä peittävyydestä.

Ympäristökeskuksen arvion mukaan suunniteltua kapeahkoa siltavaihtoehtoa voivat käyttää kaupunkioloissa osin rohkeasti liikkuvat nisäkkäät mäyrän ja ketun kokoluokkaan asti. Nyt esitettyä minimivaihtoehtoa suurempi leveys luonnollisesti lisää sillan vetovoimaa, mutta sillan kannen ja lähiympäristön hyvä suunnittelu vaikuttaa eniten sen merkittävyyteen ekologisena yhteytenä. Valmis silta tulee tarjoamaan hyvän mahdollisuuden tutkia sitä, miten eläimet kaupunkiympäristössä todellisuudessa hyödyntävät ylikulkumahdollisuutta.

Maisemasillan ensisijainen toiminnallinen tavoite on Viikin ja Kivikon ulkoilualueiden yhdistäminen. Silta sijaitsee luontevasti maastonmuotojen ja ulkoilureittien jatkuvuuden kannalta. Sillan pituuden vuoksi on tärkeätä, että se toteutetaan tavanomaista kevyen liikenteen siltaa leveämpänä ja varustetaan istutuksin.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määritelty sillan sijainti ja minimileveys. Kaavan sijaintimerkinnät ovat siten yleispiirteiset, että silta voidaan toteuttaa tiesuunnitelmaan nyt sisältyvää siltaa leveämpänäkin, mikäli jatkosuunnittelussa halutaan tähänastista enemmän painottaa sillan merkitystä eläinten kulkuväylänä.

Asemakaavan muutosehdotusta ei ole muistutuksen johdosta muutettu.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxxx ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

535 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kiinteistölautakunta

20.4.2010

asuntotuotantotoimisto
- toimitusjohtaja

15.4., 19. ja 20.4.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Tarja Kantola

Juha Hakola

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 4.5.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 504-513, 518-526, 528 ja 530-535 §:t

		–	rakennuskiellon määräämistä tai pidentämistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 529 §

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Rakennuskiellon määrääminen ja pidentäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen rakennuskiellon määräämistä ja pidentämistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä

		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai

		–	päätös on muutoin lainvastainen.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi


	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				504-513, 518-526, 528 och 530-535 § i protokollet

			–	utfärdande eller förlängning av byggförbud (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				529 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Utfärdande och förlängning av byggnadsförbud

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller förlängning av byggnadsförbud får sökas genom skriftliga besvär

			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

			Besvär får anföras på den grunden att

			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

			–	beslutet annars strider mot lag.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		26.4.2010 kello 16.00 – 17.10

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Ylikahri, Ville
	Kopra, Ville				varajäsen
	Helistö, Kimmo				varajäsen
	Laakso, Tapio				varajäsen
	Männistö, Lasse				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja (paitsi osa 531-535 §:t)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi osa 510-osa 511 §:t)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Tähtinen, Kaisu				vs. kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Waronen, Eero				viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 522-535 §:t)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Tapiolinna, Hilkka				vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri (paitsi osa 509 §)
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri (paitsi osa 531-535 §:t)
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	504-505,	506,		514-520,
		Sauri				521,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		522-524,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		-,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		507-508,		525-528,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		509-513,		529-535,