Kokousaika		12.4.2010 kello 16.00 – 16.50 ja 17.08-17.30
Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali
Läsnä
Jäsenet	Rautava, Risto				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja (paitsi 434-osa 436 ja osa 445 §:t)
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa				(paitsi 451-469 §:t)
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja				(paitsi 445 §)
	Krohn, Minerva				(paitsi 455 §)
	Ojala, Outi
	Pajamäki, Osku				(paitsi 431-osa 433 §:t)
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura				(paitsi 445 §)
	Räty, Laura
	Ylikahri, Ville
	Laakso, Tapio				varajäsen (paitsi 445 §)
	Ebeling, Mika				varajäsen
Muut	Bogomoloff, Harry				kaupunginvaltuuston I varapuheenjohtaja (paitsi 445-447 §:t)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja (paitsi osa 433 §)
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 431-433 sekä osa 451-osa 455 §:t)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja (paitsi osa 433 §)
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja (paitsi osa 433 ja osa 450 §:t)
	Kari, Tapio				vs. viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina				päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi osa 440-469 §:t)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri (paitsi osa 445 §)
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Tapiolinna, Hilkka				vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu				kaupunginsihteeri (paitsi osa 450 §)
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni				hallintosihteeri
	Pohjaniemi, Marju				osastopäällikkö (osa 451 §)
Puheenjohtaja		Rautava, Risto
Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni
Esittely			§
Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	431-432,	osa 433-436,		439-442, 444,
		Kokkonen		osa 433,
		Sauri				443,
Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		445-447,
Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		-,		448,
Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		-,		449-452,
Kaupunkisuunnittelu-  ja kiinteistötoimi		Haatainen		437-438,		453-469,

Pöytäkirjan yleisliitteeksi otettiin tätä kokousta varten laadittu esityslista.

Päätöksen perusteluna on kunkin asian esityslistateksti, joka on merkitty liitteeksi 1.

§

Asia

431

Kj/1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

432

Kj/2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

433

Kj/1

Kunnan asukkaan aloitteet vuodelta 2009

434

Kj/2

Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenen valinta

435

Kj/3

Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtosäännön kumoaminen ja toimitusjohtajan viran lakkauttaminen

436

Kj/4

Luottamushenkilöiden palkkiosäännön hyväksyminen

437

Kaj/5

Lauttasaaren tonttien 31097/2 - 4 asemakaavan muuttaminen (nro 11932)

438

Kaj/6

Vartiokylän korttelin 45340 sekä liikenne-, katu- ym. alueiden ja Mellunkylän kortteleiden 47074 - 47076 ja tonttien 47079/1 ja 2 ym. alueiden (Kehä I:n ja Kivikontien liittymä ympäristöineen) asemakaavan muuttaminen (nro 11860)

439

Kj/3

Lähiöprojektin toimintakertomus 2009

440

Kj/4

Helsingin pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlan viettäminen vuonna 2012

441

Kj/5

Kaupunginvaltuuston 7.4.2010 tekemien päätösten täytäntöönpano

442

Kj/6

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

443

Kj/7

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

444

Kj/8

World Design Capital 2012 - järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen

445

Ryj/1

Esitys Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen jatkotoimista

446

Ryj/2

6.4.2010 pöydälle pantu asia Damico Oy:n oikaisuvaatimus rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemästä päätöksestä 18.12.2009 § 143: Ruokahuollon kustannusselvityksen tilaaminen

447

Ryj/3

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

448

Stj/1

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta

449

Sj/1

Vt Zahra Abdullan toivomusponsi: Työaikojen joustavuuden parantaminen

450

Sj/2

Vuoden 2009 henkilöstömäärärahan ja matalapalkkatuen seuranta

451

Sj/3

Kaupungin henkilöstöraportti 2009

452

Sj/4

Kaupungin hallintoelinten päätösten seuraaminen

453

Kaj/1

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Tonttien osoittaminen kaupungin omaan asuntotuotantoon

454

Kaj/2

Vt Osku Pajamäen toivomusponsi: 1960- ja 1970-luvulla rakennettujen alueiden energiatehokkuuden parantaminen

455

Kaj/3

Vt Lasse Männistö ja Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponnet: Opiskelija-asuntojen rakentaminen ja sijainti

456

Kaj/4

Vt Yrjö Hakasen toivomusponsi: Kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaiden alueiden suojelu

457

Kaj/5

Vt Hannele Luukkaisen toivomusponsi: Mahdollisuudet suojelukaavan aiheuttamien lisäkustannusten korvaamiseksi taloyhtiöille

458

Kaj/6

Vt Sirpa Puhakan toivomusponsi: Maahanmuuttajien kuuleminen valmisteltaessa toimenpideohjelmaa muunkielisen väestön tasaisemmasta sijoittumisesta eri kaupunginosiin

459

Kaj/7

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Asuntojen hankinta kaupungin omistukseen

460

Kaj/8

Vt Tuomas Rantasen toivomusponsi: Alueellisten erojen nykyistä parempi huomioiminen tonttien laskennallisten arvojen määräytymisessä

461

Kaj/9

Vt Tarja Kantolan toivomusponsi: Kaupungin vuokra-asuntotuotannon vuokrantasauksen oikeudenmukainen määräytyminen

462

Kaj/10

Vt Jarmo Niemisen toivomusponsi: Sipoonkorven suojelu, keskuspuiston eheyden säilyttäminen ja selvitys ekologisista käytävistä kaupungin maa- ja vesialueilla

463

Kaj/11

Vt Jarmo Niemisen toivomusponsi: Kevyen liikenteen väylien turvallisuuden parantaminen

464

Kaj/12

Kannanotto Xxxx Xxxxxxxxx ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutuksiin Vartiokylän korttelin nro 45340 ym. alueiden ja Mellunkylän kortteleiden nro 47074 - 47076 ym. alueiden (mm. Kehä I:n ja Kivikontien liittymä) asemakaava-asiassa (nro 11860)

465

Kaj/13

Lasten Päivän Säätiön poikkeamishakemus

466

Kaj/14

Asuntotonttien varaaminen asuntotuotantotoimikunnalle

467

Kaj/15

Lausunto ympäristöministeriölle pääkaupunkiseudun yhteistä yleiskaavaa koskevasta tiedustelusta

468

Kaj/16

Tapaninkylän tonttien 39360/9 ja 13 ja 39361/10 sekä Suutarilan tontin 40193/25 asemakaavan muuttaminen (nro 11928)

469

Kaj/17

15.3.2010, 22.3.2010 ja 6.4.2010 pöydälle pantu asia Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten

431 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Räty) ja Kantolan (varalla Krohn) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

432 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

433 - 438 §

Kaupunginvaltuuston 21.4.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

433 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 6.4.2010 pöydälle pantu asia Kunnan asukkaan aloitteet vuodelta 2009

Esittelijä muutti esitystään siten, että aloitteen 6 vastauksen kolmannen kappaleen ensimmäinen virke muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Johtokunnan 28.5.2009 kokouksessa on käsitelty valtuustoaloitetta HKL 2009-206, Khs 2009-298/661, 23.2.2009, joka koskee raitiolinjaa Itä-Pasilasta Arabiaan.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun esityksen.

Jäsen Ylikahri teki jäsen Bryggaren kannattaman seuraavan vastaehdotuksen:

Aloitteen 3 vastauksen toiseksi viimeinen kappale muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Jotta alueen suojelutavoitteet säilyisivät, on syytä käynnistää nykyisen puistoalueen asemakaavamuutos luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeäksi alueeksi (LUO-merkintä). Alueen rauhoittaminen luonnonsuojelulain nojalla saattaa olla myöhemmin perusteltua, kun kasvitieteelliset tiedot täydentyvät.

Kaupunginhallitus hyväksyi Ylikahrin tekemän vastaehdotuksen yksimielisesti.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

434 §

Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan varajäsenen valinta

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

435 §

Helsingin Vesi -liikelaitoksen johtosäännön kumoaminen ja toimitusjohtajan viran lakkauttaminen

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

436 §

Luottamushenkilöiden palkkiosäännön hyväksyminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ratasvuori Eila, hallintojohtaja, puhelin 310 36060

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

437 §

Lauttasaaren tonttien 31097/2 - 4 asemakaavan muuttaminen (nro 11932)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

438 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 19.4.2010 pöydälle pantu asia Vartiokylän korttelin 45340 sekä liikenne-, katu- ym. alueiden ja Mellunkylän kortteleiden 47074 - 47076 ja tonttien 47079/1 ja 2 ym. alueiden (Kehä I:n ja Kivikontien liittymä ympäristöineen) asemakaavan muuttaminen (nro 11860)

Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

439 §

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2009

Khs 2010-485

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242
Piimies Marja, projektipäällikkö, puhelin 310 37329

LIITE

Päätöksen perustelut

440 §

HELSINGIN PÄÄKAUPUNGIKSI TULON 200-VUOTISJUHLAN VIETTÄMINEN VUONNA 2012

Khs 2009-1392

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä Helsingin pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlavuoden ohjelmarungon esityslistalla olevan ehdotuksen mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa virastoja ja liikelaitoksia varautumaan juhlavuoden viettoon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan.

Pöytäkirjanote virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITE

Päätöksen perustelut

441 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 7.4.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 7.4.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1–3 Ei toimenpidettä.

4 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskusta julistamaan rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan viran haettavaksi seitsemän vuoden määräajaksi siten, että sähköistä rekrytointijärjestelmää ei käytetä ja että viran palkkaus on 11 724,50 euroa kuukaudelta.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote apulaiskaupunginjohtaja Pekka Saurille.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle.

5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa liikennelaitos-liikelaitosta toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

6 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote ja äänestysaluejakokartta Helsingin maistraatille.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

7 Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle, kiinteistövirastolle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle ja taloussuunnitteluosastolle sekä taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko).

18 Aloite kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

8 Kaupunginhallitus päätti

- hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunkien kesken tehtävän osakassopimuksen (salassa pidettävä, JulkL 24 § 1 mom. 17 k.),

- hyväksyä liitteenä 2 olevan yhtiön perustamissopimuksen ja liitteenä 3 olevan yhtiöjärjestyksen,

- hyväksyä liitteenä 4 olevan MetropoliLab-liikelaitoksen liiketoiminnan, omaisuuden ja henkilöstön luovuttamista koskevan luovutuskirjan, sekä

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja allekirjoittamaan osakassopimuksen, luovutuskirjan ja muut yhtiön perustamiseen liittyvät asiakirjat sekä oikeuttaa oikeuspalvelut tekemään niihin tarvittaessa vähäisiä muutoksia.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille, MetropoliLab-liikelaitokselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Pöytäkirjanote MetropoliLab-liikelaitokselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

9 Kaupunginhallitus päätti kehottaa liikennelaitos-liikelaitosta selvittämään metrovarikon kehittämishankkeen jatkosuunnittelussa mahdollisuuksia alentaa hankkeen kustannuksia ja tehostamaan hankesuunnitteluprosessiaan investointihankkeiden taloussuunnitelmavaiheen kustannusarvioiden pitävyyden parantamiseksi.

Pöytäkirjanote liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnalle, rakennuslautakunnalle, pelastuslautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

19, 20 Aloitteet rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan

toimiala

21, 22 Aloitteet sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

23, 24 Aloitteet sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

10 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetuslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

11–13 Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

15 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslautakunnalle ja ympäristökeskukselle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

16 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, opetusvirastolle, ympäristökeskukselle ja sosiaalivirastolle.

17 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kaupunginmuseolle ja HSY Vedelle.

25–27 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

442 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 14 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja 6.4.2010

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 7.4.2010

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

443 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 14 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

444 §

WORLD DESIGN CAPITAL 2012 - JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2009-621

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Kaupunginhallitus päätti keskeyttää kokouksen kello 16.50–17.08 väliseksi ajaksi ennen rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan asiaa 1 kuullakseen HKL-liikelaitoksen toimitusjohtaja Matti Lahdenrannan selostuksen esityksestä Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymälle raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen jatkotoimista.

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

LIITE

Päätöksen perustelut

445 §

ESITYS HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄLLE RAITIOLIIKENTEEN KOKONAISKEHITTÄMISSELVITYKSEN JATKOTOIMISTA

Khs 2009-2451

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Kantola, Rissanen ja Laakso esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

446 §

6.4.2010 pöydälle pantu asia

DAMICO OY:N OIKAISUVAATIMUS RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOINTA JOHTAVAN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ 18.12.2009 § 143: RUOKAHUOLLON KUSTANNUSSELVITYKSEN TILAAMINEN

Khs 2009-2650

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti hylätä esityslistalta ilmenevin perustein Damico Oy:n oikaisuvaatimuksen rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan 18.12.2009 § 143 tekemästä, Helsingin kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannusselvityksen tilaamista koskevasta hankintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemää päätöstä olisi muutettava.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista annetun lain 82 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on tämän lain vastainen.

Pöytäkirjanote Damico Oy:lle valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta sekä hankintakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 6

447 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 14 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

HKL-liikelaitoksen johtokunta	8.4.2010
yleisten töiden lautakunta	6.4.2010

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

448 §

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KANSANELÄKELAITOKSEN KUNTOUTUSETUUKSISTA JA KUNTOUTUSRAHAETUUKSISTA ANNETUN LAIN JA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2010-561

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta:

Kuntoutuspsykiatrian muuttuminen harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi edistää edunjakamisen oikeudenmukaisuutta yhdenmukaistamalla kuntoutuspsykoterapian myöntämisedellytyksiä riippumatta vakuutusalueesta tai määrärahojen vuosittaisesta vaihtelusta. Esitykset myös selkeyttävät työnjakoa kuntoutuspsykoterapiasta vastaavan Kansaneläkelaitoksen ja hoitoon kuuluvasta psykoterapiasta vastaavan julkisen terveydenhuollon välillä. Kuntoutuspsykoterapian myöntämisedellytyksenä olevan riittävän, myös psykoterapeuttisen hoidon vaatiminen ohjaa keskeisten mielenterveyshäiriöiden hoitokäytäntöjä oikeaan suuntaan.

Esityksen perusteluissa todetaan Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuuden saattavan muodostua vähävaraisimmille esteeksi ottaa vastaan kuntoutuspsykoterapiaa, jolloin kuntoutuspsykoterapeuttinen hoito jäisi julkisen terveydenhuollon järjestettäväksi. Lisäksi lakiesityksen perusteluissa todetaan, että potilaalla tulee muutoinkin olla oikeus kieltäytyä Kansaneläkelaitoksen korvaamasta kuntoutuspsykoterapiasta, jolloin vastuu potilaan kuntoutuksesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. On kuitenkin välttämätöntä, että omavastuuosuus valtiovallan toimin säädetään riittävän pieneksi, jotta kustannuksista potilaalle aiheutuva ongelma koskettaisi mahdollisimman harvoja eikä muodostaisi huomattavaa epätasa-arvon lähdettä. Jos potilas kustannus- tai muista syistä kieltäytyy Kansaneläkelaitoksen korvaamasta kuntoutuspsykoterapiasta, siirtyy vastuu potilaan kuntoutuksesta julkiselle terveydenhuollolle, mikä hämärtää suunnitellun työnjaon kuntoutuspsykoterapian ja hoidollisen psykoterapian välillä ja vaikuttaa kuntien ja valtion väliseen rahoitusvastuuseen.

Esitys lisännee toimeentulotukimenoja. Jos kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä kasvaa, kasvaa todennäköisesti myös niiden henkilöiden määrä, joille myönnetään psykoterapian omavastuuosuus toimeentulotukena. Nykykäytäntö on, että Kelan kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudet myönnetään toimeentulotukena, jos henkilöllä on oikeus toimeentulotukeen. Jos kuntoutusterapiaa pystytään tarjoamaan ilman viivettä, se nopeuttaa työelämään kuntoutumista ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien psykoterapiapalveluihin hakeutuminen sekä hoidon aloittamisen ja hoitoon sitoutumisen varmistaminen edellyttää tulotasoon suhteutettua omavastuuosuutta.

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiset kuntoutusmenot maksetaan tällä hetkellä sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta, jonka kulut rahoitetaan puoliksi valtion varoin ja puoliksi vakuutettujen sairaanhoitomaksujen tuotolla. Uudistuksessa psykoterapiakorvausten osuus vähennettäisiin harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoista ja tämä vähennettävä osuus lisättäisiin järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan rahoitukseen. Uudistus lisäisi kuitenkin sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen menoja, koska kuntoutuspsykoterapian tarve on arvioiden mukaan lähivuosina kasvava eivätkä käytettävissä olevat varat enää rajaisi oikeutta korvaukseen. Uudistuksen lisärahoitustarve vuonna 2011 olisi 6,6 milj. euroa, vuonna 2012 se olisi 9,0 milj. euroa, seuraavana vuonna 11,4 milj. euroa ja 13,0 milj. euroa vuonna 2014. Valtion rahoitus- osuus olisi puolet ja vakuutettujen puolet.

Valtion rahoitusosuuden kasvun rahoitustapoja ja mahdollisia vaikutuksia kuntataloudelle ei ole eritelty, mitä kaupunginhallitus pitää merkittävänä puutteena.

Koska julkisen terveydenhuollon järjestämä psykoterapia tulee muutoksen jälkeen vahvasti painottumaan akuuttivaiheeseen ja hoidolliseen psykoterapiaan, ei rinnakkaisten, kuntouttavaan psykoterapiaan suunnattujen resurssien ylläpito terveydenhuollon toimesta ole tarkoituksenmukaista. Julkisen terveydenhuollon vastuulle jäävien vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen on viime aikoina kehittynyt paljon uusia, tehokkaita menetelmiä, jotka vaativat psykiatrisen hoidon resursseja.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa on ollut mahdollisuus myös lyhytterapiaan, mitä on käytetty varsin vähän. Tämän hoitomuodon osuuden lisääminen olisi hoitotulosten perusteella perusteltua. On kuitenkin tärkeää, että potilaalla on mahdollisuus jatkaa pidemmässä terapiassa, jos lyhytterapia ei ole tuottanut riittäviä tuloksia. On myös tärkeää, että potilaalla on mahdollisuus onnistuneen ja tavoitteensa saavuttaneen kuntoutuspsykoterapiajakson jälkeen saada uusi, ajallisesti rajoitettu hoitojakso, mikäli muutokset elämäntilanteessa tai työelämässä ovat johtaneet uuteen tai uusiutuneeseen häiriöön.

Lakiuudistus selkiyttää hoitoon sisältyvän ja kuntouttavan psykoterapian eroja. Näitä voitaisiin kuitenkin määritellä vielä selkeämmin niiden sisällön osalta. Hoitoon sisältyvä psykoterapia tähtäisi sairauden oireiden hallintaan saamiseen yhdessä lääkehoidon kanssa. Kuntoutuspsykoterapia tähtäisi adekvaatista hoidosta huolimatta jäljelle jääneiden oireiden hoitamiseen sekä häiriön uusiutumiselle altistavien tekijöiden hoitoon.

Huomiota tulisi kiinnittää lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian ja muiden Kansaneläkelaitoksen kuntoutusmuotojen yhteensovittamiseen. Esimerkiksi neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville on ollut tarjolla neuropsykologista kuntoutusta. Näistä häiriöistä kärsiville tulee olla tarjolla työ- tai opiskelukyvyn saavuttamiseen suuntaavaa kuntoutusta, joissa on psykoterapeuttinen ja neuropsykologinen osuus. Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien merkitystä palvelukokonaisuudessa tulee arvioida. Niiden sisältöä tulisi kehittää niin, että ne vaikuttaviksi tutkittuja menetelmiä käyttäen parantaisivat osallistujien kykyä hallita oireitaan ja niihin vaikuttavia stressitekijöitä. Kansaneläkelaitoksen tarjoaman vaikeavammaisten kuntoutuksena annettavan psykoterapian ja julkisen terveydenhuollon tarjoaman vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon työnjakoa on arvioitava.

Masennuksen takia eläkkeelle päätymisen syynä on usein riittämättömän tehokas alkuhoito. Lakiuudistuksen myötä on mahdollisuus vaikuttaa depression hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin niiden tehostamiseksi. Kuntoutuspsykiatrian hakijan alkuhoidolle asetetaan esityksen perusteluissa aikaisempaa tarkemmin määriteltyjä vaatimuksia, mikä on tärkeä parannus. Osana alkuvaiheen hoitoa potilaalla tulee olla mahdollisuus Käypä hoito-suositusten mukaisesti vaikuttavaksi osoitettuun aikarajoitteiseen lyhytpsykoterapiajaksoon, jos muu alkuvaiheen hoitoon liittyvä psykososiaalinen tuki ei ole riittävää. Depressiossa pelkän lääkehoidon ja ns. tukea antavien käyntien tulokset jäävät usein vajavaisiksi ja siksi hoidollista lyhytpsykoterapiaa tulisi lähtökohtaisesti aina tarjota. Tutkimustiedon perusteella parhaat hoitotulokset saavutetaan yhdistämällä riittävä lääkehoito ja psykoterapia. Asianmukaisen alkuhoidon vaatimuksiin tulisi sisällyttää vaatimus hoitotulosten seuraamisesta arviointiasteikkojen avulla. Mahdollisen päihdeongelman kartoitus ja adekvaatin päihdehoidon toteuttaminen tulee myös sisältyä vaadittavaan alkuhoitoon. Vaadittavaan kuntoutussuunnitelmaan tulee sisältyä myös työhön paluun suunnitelma ja sen edellyttämä yhteydenpito työterveyshuoltoon ja työyhteisöön.

Yksilölyhytterapian ohella tulisi olla tarjolla vertaistukea ja potilasopastusta antavaa ryhmähoitoa psykososiaalisen hoidon osana. Psykiatrisen avohoidon osaamisresursseja lyhytterapioiden osalta on tuntuvasti lisättävä. Helsingin kaupungin terveyskeskus on toiminut jo vuosia esityksen perustelujen suuntaisesti lisäämällä voimakkaasti kognitiivisen terapian ja muiden hoitoon sisältyvien terapiataitojen koulutusta, rikastamalla avohoidon sisältöä ja perustamalla avohoidon, päiväsairaalan ja sairaalavuodeosaston resursseja yhdistävän Mielialahäiriökeskuksen Laakson sairaalaan avohoitopainotteisen depression hoidon tukemiseksi.

Erityisesti Helsinkiä ja muita Etelä-Suomen kaupunkeja, joissa on laaja psykiatrinen yksityissektori, koskettava seuraamusilmiö on ehdotetun muutoksen vaikutus julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon toteutumiseen. Merkittävä osa Helsingissä psykoterapiakuntoutusta varten annetuista lääkärinlausunnoista on laadittu yksityislääkärien vastaanotoilla, usein työterveyshuollon konsultaatioon lähettämille potilaille. Esityksen perusteluissa mainitaan, että vastuu potilaan kokonaishoidosta ja kuntoutussuunnitelman laatimisesta siirtyy julkisen terveydenhuollon vastuulle. On tärkeää, että nykyinen käytäntö, jossa potilaat ovat saaneet alkuhoidon sekä ohjauksen psykoterapiaan yksityisessä hoitoyksikössä toimivalta psykiatrian erikoislääkäriltä, voi jatkua. Muussa tapauksessa suuri osa yksityisellä sektorilla tapahtuvista kuntoutuspsykoterapiatarpeen arvioinneista lääkärinlausuntoineen, kuntoutuspsykoterapiaa edeltävistä hoitojaksoista ja kuntoutuspsykoterapian seurantakäynneistä siirtyy julkisen psykiatrisen avohoidon tehtäväksi. Mikäli näin käy, kunnille tulee osoittaa tehtävään tarvittavat voimavarat.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

449 §

VT ZAHRA ABDULLAN TOIVOMUSPONSI: TYÖAIKOJEN JOUSTAVUUDEN PARANTAMINEN

Khs 2010-211

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Zahra Abdulla) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Zahra Abdulllle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

450 §

VUODEN 2009 HENKILÖSTÖMÄÄRÄRAHAN JA MATALAPALKKATUEN SEURANTA

Khs 2010-667

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi vuonna 2009 henkilöstömäärärahalla ja matalapalkkatuella rahoitettujen hankkeiden loppuraportit.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, osastopäällikkö, puhelin 310 37965
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959

LIITE

Päätöksen perustelut

451 §

KAUPUNGIN HENKILÖSTÖRAPORTTI 2009

Khs 2010-675

Esityslistan asia Sj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi kaupungin henkilöstöraportin vuodelta 2009.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Pohjaniemi Marju, osastopäällikkö, puhelin 310 37965
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Pohjonen Tiina, työterveysjohtaja, puhelin 310 54081

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

452 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 14 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta	30.3.2010
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

453 §

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: TONTTIEN OSOITTAMINEN KAUPUNGIN OMAAN ASUNTOTUOTANTOON

Khs 2009-1081

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Tuomas Rantanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

454 §

VT OSKU PAJAMÄEN TOIVOMUSPONSI: 1960- JA 1970-LUVULLA RAKENNETTUJEN ALUEIDEN ENERGIATEHOKKUUDEN PARANTAMINEN

Khs 2009-1083

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Osku Pajamäki) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Osku Pajamäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

455 §

VT LASSE MÄNNISTÖ JA SIRPA ASKO-SELJAVAARAN TOIVOMUSPONNET: OPISKELIJA-ASUNTOJEN RAKENTAMINEN JA SIJAINTI

Khs 2009-1074, 2009-1061

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymien toivomusponsien (Sirpa Asko-Seljavaara ja Lasse Männistö) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajille sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaralle, Lasse Männistölle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Kaupunginhallitus päätti todeta, ettei jäsen Krohn esteellisenä osallistunut asian käsittelyyn eikä ollut läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 7

456 §

VT YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: KULTTUURIHISTORIALLISESTI, RAKENNUSTAITEELLISESTI JA MAISEMAKULTTUURIN KANNALTA ARVOKKAIDEN ALUEIDEN SUOJELU

Khs 2009-1073

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Yrjö Hakanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Yrjö Hakaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

457 §

VT HANNELE LUUKKAISEN TOIVOMUSPONSI: MAHDOLLISUUDET SUOJELUKAAVAN AIHEUTTAMIEN LISÄKUSTANNUSTEN KORVAAMISEKSI TALOYHTIÖILLE

Khs 2009-1084

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Hannele Luukkainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Hannele Luukkaiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

458 §

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: MAAHANMUUTTAJIEN KUULEMINEN VALMISTELTAESSA TOIMENPIDEOHJELMAA MUUNKIELISEN VÄESTÖN TASAISEMMASTA SIJOITTUMISESTA ERI KAUPUNGINOSIIN

Khs 2009-1053

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2- 5

459 §

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: ASUNTOJEN HANKINTA KAUPUNGIN OMISTUKSEEN

Khs 2009-1067

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2- 4

460 §

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: ALUEELLISTEN EROJEN NYKYISTÄ PAREMPI HUOMIOIMINEN TONTTIEN LASKENNALLISTEN ARVOJEN MÄÄRÄYTYMISESSÄ

Khs 2009-1085

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

461 §

VT TARJA KANTOLAN TOIVOMUSPONSI: KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOTUOTANNON VUOKRANTASAUKSEN OIKEUDENMUKAINEN MÄÄRÄYTYMINEN

Khs 2009-1080

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tarja Kantola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tarja Kantolalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 5

462 §

VT JARMO NIEMISEN TOIVOMUSPONSI: SIPOONKORVEN SUOJELU, KESKUSPUISTON EHEYDEN SÄILYTTÄMINEN JA SELVITYS EKOLOGISISTA KÄYTÄVISTÄ KAUPUNGIN MAA- JA VESIALUEILLA

Khs 2009-1068

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Jarmo Nieminen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jarmo Niemiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2- 4

463 §

VT JARMO NIEMISEN TOIVOMUSPONSI: KEVYEN LIIKENTEEN VÄYLIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMINEN

Khs 2009-1065

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Jarmo Niemisen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jarmo Niemiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

464 §

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXX JA HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N MUISTUTUKSIIN VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45340 YM. ALUEIDEN JA MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47074 - 47076 YM. ALUEIDEN (MM. KEHÄ I:N JA KIVIKONTIEN LIITTYMÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11860)

Khs 2009-215

Esityslistan asia Kaj/12

Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

465 §

LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-351

Esityslistan asia Kaj/13

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-351/526 mukaisena.

Pöytäkirjanote Kallio-Seura ry:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

466 §

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNALLE

Khs 2010-611

Esityslistan asia Kaj/14

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

467 §

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTÄ YLEISKAAVAA KOSKEVASTA TIEDUSTELUSTA

Khs 2010-357

Esityslistan asia Kaj/15

Kaupunginhallitus päätti antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Ympäristöministeriö on tiedustellut 22.2.2010 päivätyllä kirjeellä pääkaupunkiseudun kaupungeilta, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tai aikeissa ryhtyä MRL 46 a §:n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laatimisen käynnistämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka tuli voimaan 1.1.2009, velvoittaa pääkaupunkiseudun kaupungit laatimaan yhteisen yleiskaavan. Säännös ei kuitenkaan aseta yleiskaavan laatimiselle määräaikaa. Lainkohdan perustelujen mukaan asia on kaupunkien harkittavissa ja siinä voidaan ottaa huomioon kunkin kaupungin yleiskaavoituksen tilanne.

Suunnittelutilanne pääkaupunkiseudulla

Maankäytön suunnittelua pääkaupunkiseudulla ohjaavat Uudenmaan maakuntakaava vuodelta 2006, Sipoosta Helsinkiin liitetyn alueen osalta Itä-Uudenmaan seutukaavat ja maakuntakaava vuodelta 2002, Helsingin, Espoon ja Vantaan yleiskaavat sekä Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelma. Kaupunkien yleiskaavat ja Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelma ovat Espoon pohjoisosia lukuun ottamatta varsin tuoreita. Helsingin Yleiskaava 2002 tuli voimaan 19.1.2007, Vantaan yleiskaava 13.1.2010 ja Espoon eteläosien yleiskaava 17.2.2010.

Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä siten, että rakennemallit tulevat lausunnoille alkuvuodesta 2010. Tavoiteaikataulun mukaan uusi maakuntakaava, joka ottaa kantaa keskeisiin rakenteellisiin kysymyksiin, valmistuu maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta (PLJ) on aiemmin vastannut pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, jonka työtä vuoden 2010 alusta jatkaa Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymä. Nk. Paras ‑puitelain mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman kirjauksen perusteella liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan nyt yhtenäisenä kattaen Helsingin seudun neljätoista kuntaa (HLJ).

HLJ- liikennejärjestelmäpäätöksen ja aiesopimuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2011. Helsingin yhteistyösopimukseen perustuva MAL-neuvottelukunta on määritellyt kansainvälisen ideakilpailun tulosten perusteella seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteiset strategiset linjaukset, jotka on tarkoitus hyväksyä huhtikuussa 2010. Yhteistyössä selvitetään lisäksi, voitaisiinko Helsingin seudulle tulevaisuudessa laatia vain yksi aiesopimus, joka kattaisi sekä liikenteen että maankäytön.

Yhteisen suunnittelun tarve

On ilmeistä, ettei yhteisiä, koko pääkaupunkiseutua koskevia erityiskysymyksiä voida ratkaista yksinomaan kaupunkien omilla yleiskaavoilla tai maankäytön yleissuunnitelmilla. Samalla maakuntakaavan yleispiirteisyys sekä kuntien monilukuisuus ja erilaiset pyrkimykset johtavat siihen, ettei tämä kaavataso ole oikea ottamaan kantaa seudun miljoonan asukkaan ytimen maankäytön olennaisiin yhteistyökysymyksiin.

Yhteisen suunnittelun tarve on pääkaupunkiseudulla tiedostettu pitkään. Vuonna 2000 laadittiin pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Sipoon kunnan yhteistyönä Kuntien yhteinen maankäytön kehityskuva. Sittemmin kehityskuvatyö on laajentunut Porvoon akselille saakka.

Helsinki valmistautuu tulevaan yleiskaavakierrokseen siten, että tavoitteena on pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava. Se edellyttää kuitenkin yhteisiä selvityksiä ja näkemyksiä tällaisen kaavan roolista pääkaupunkiseudun kehittämisen työkaluna. Siihen liittyy lisäksi niin yleiskaavan sisältöä kuin esitystapaakin koskevia kysymyksenasetteluja.

Yleiskaavallinen yhteistyö

Pääkaupunkiseudun yleiskaavoittajat tapaavat säännöllisesti sekä maakunnan yhteistyössä että keskinäisissä tapaamisissa. Yhteisen yhteen sovittavan suunnittelun tarpeen on todettu kohdistuvan ennen kaikkea alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikennejärjestelmään. Tällaisessa tilanteessa perinteinen aluevaraussuunnittelu ei kykene antamaan vastauksia, vaan yleiskaavaa ja sen valmistelua on kehitettävä entistä strategisempaan suuntaan. Keskeistä onkin pitkän aikavälin kehityspolkujen hahmottaminen sekä strategisten linjausten ja valintojen määrittely.

Suoraa yhteistä, välittömään toteuttamiseen tähtäävän asemakaavoituksen ohjaustarvetta on jonkin verran kuntien raja-alueille, joista hyvänä esimerkkinä on nk. Kuninkaankolmion yhteistyöprojekti.

Lainsäädännöllinen tilanne

Pääkaupunkiseudulla yhteisen yleissuunnittelun tarve kohdistuu ennen kaikkea tilanteisiin, joissa määritellään laajojen kokonaisuuksien ja merkitykseltään suurten hankkeiden suhdetta seudulliseen rakenteeseen. Yhteisen suunnittelun ohjaustarve ei tällöin pääsääntöisesti kohdistu suoraan asemakaavoitukseen, vaan toteuttava suunnittelu edellyttää vielä yleispiirteistä jatkosuunnittelua. Tätä taustaa vasten nykyisen lainsäädännön mukainen tilanne, jossa yhteinen yleiskaava ohjaa vain asemakaavoitusta ja yhteisen yleiskaavan alueella laadittavien suppeampien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen ohjaus tulee maakuntakaavasta, on suunnittelutarpeeseen nähden nurinkurinen.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajapinnan suunnittelussa on todettu tarve yhteiselle suunnittelulle, jossa yhteinen osayleiskaava sisällöllisesti olisi toimiva ratkaisu. Toimintapolkua hahmoteltaessa on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että MRL:n edellyttämä yhteinen toimielin valmistelua ja päätöksentekoa varten ei ole ongelmaton kunnallisen demokratian toteutumisen näkökulmasta. Toistaiseksi toteutuneet esimerkit yhteisistä yleiskaavoista ovat olleet menettelytavoiltaan ja suunnitelman sisällöiltään varsin kirjavia eikä niistä saatujen kokemusten perusteella ole löydettävissä suoraan pääkaupunkiseudulle sovellettavissa olevaa toimintamallia.

Molemmat edellä mainitut, voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyvät pääkaupunkiseudulla epäkohdiksi koetut piirteet nousivat esiin MRL:n muutoksen valmistelussa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2008 kyseistä muutosta käsitellessään lausuman, jossa edellytettiin selvitystä ensinnäkin kaavajärjestelmän kehittämistarpeista liittyen maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan suhteisiin kuntien yleiskaavoituksen ohjaamisessa ja toiseksi siitä, voitaisiinko yhteinen yleiskaava hyväksyä myös kuntien erillisin päätöksin.

Johtopäätös Yhteisen yleiskaavatyön käynnistäminen edellyttää keskeisten tavoitteiden määrittelyä ja suunnittelukysymysten rajaamista suunnittelukokonaisuuden kannalta oikealle tasolle.

Tämän hetkisen tiedon valossa on ilmeistä, että tulevan yhteisen yleiskaavan tulisi ottaa kantaa ilmastonmuutokseen sekä hillinnän että varautumisen ja sopeutumisen näkökulmasta. Lisäksi sen tulisi edistää energiatehokkuutta ja sisältää seudullisen joukkoliikenteen ratkaisut sekä kuntatekniikan seudulliset järjestelmät, tavoitteena optimoitu tehokkuus ja taloudellisuus. Erittäin tärkeänä elementtinä yhteisessä yleiskaavassa olisi myös pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta turvaavien rakenteellisten ratkaisujen hahmottaminen ja sen tulisi toimia metropolipolitiikkaa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen projisioivana asiakirjana. Sillä voitaisiin lisäksi edesauttaa seudun asunto- ja tonttitarjonnan riittävyyttä ja toteutuksen hallittua ajoittamista.

Hiljattain voimaan tulleet kaupunkien yleiskaavat, parhaillaan uudistettava maakuntakaava, Helsingin seudun MAL-yhteistyö sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu luovat osaltaan pohjaa pääkaupunkiseudun tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle lähitulevaisuudessa. Lisäksi parhaillaan on vireillä Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisesta yhdistymisestä koituvien hyötyjen ja haittojen selvittäminen, samoin kuin koko Helsingin seutua koskevan nk. kaksiportaisen seutuhallinnon selvittäminen. Maakuntakaavan ja HLJ:n valmistuminen sekä sitoutuminen yhteisiin kehityskuviin ja strategisiin linjauksiin saattavat myös tuoda esille sellaisia suunnittelukohteita ja kysymyksiä, joiden ratkaisemiselle yhteinen yleiskaava voisi antaa toimivan välineen.

Päätös pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laadinnan käynnistämisen ajankohdasta, hyväksymismenettelystä ja yhteisen toimielimen perustamisesta on tarkoituksenmukaista yhdistää Helsinki-Vantaa
selvityksen ja seutuhallintoselvityksen pohjalta tehtäviin johtopäätöksiin. Sopiva ajankohta tälle on em. seutuselvitysten valmistuttua vuodenvaihteessa 2010-2011.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2- 3

468 §

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39360/9 JA 13 JA 39361/10 SEKÄ SUUTARILAN TONTIN 40193/25 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11928)

Khs 2009-2384

Esityslistan asia Kaj/16

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39360 tonttien nro 9 ja 13 sekä korttelin nro 39361 tontin nro 10 ja 40. kaupunginosan (Suutarila, Töyrynummi) korttelin nro 40193 tontin 25 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.10.2009 päivätyn piirustuksen nro 11928 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennusvalvontavirastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

469 §

15.3.2010, 22.3.2010 ja 6.4.2010 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

Esityslistan asia Kaj/17

Esittelijä päätti poistaa asian esityslistalta.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Laura Räty

Tarja Kantola (paitsi 445 §)

Minerva Krohn

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 20.4.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki

hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS
	Pöytäkirjan liitteet
		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.
	Oikaisuvaatimusoikeus
		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat
		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)
			pöytäkirjan 446 §
		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)
			pöytäkirjan 431-445, 447-464, 466-467 ja 469 §:t
		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)
			pöytäkirjan 465 §
		–	asemakaavan muutosta (Maankäyttö- ja rakennuslaki 188 §)
			pöytäkirjan 468 §
		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.
	Oikaisuvaatimusviranomainen
		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.
	Oikaisuvaatimusaika
		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
	Oikaisuvaatimuksen sisältö
		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa
		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.
	Oikaisuvaatimuksen muoto
		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.
	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen
		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.
2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA
	Poikkeamispäätöksen tekeminen
		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella
		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,
		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,
		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,
		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,
		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,
		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,
		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä
		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.
		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi
	Asemakaavan muuttaminen
		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Päätökseen, joka koskee asemakaavan muutosta, saa hakea muutosta kirjallisella valituksella
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen),
		–	kunnan jäsen, lukuun ottamatta vaikutukseltaan vähäisiä asemakaavan muutoksia, joissa valitusoikeus on vain asianosaisilla. (Valitusoikeuden rajoittaminen ei koske MRL 73 §:n mukaisia ranta-asemakaavoja),
		–	Uudenmaan ympäristökeskus ja muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa,
		–	maakunnan liitto ja kunta, joiden alueella kaavassa osoitetulla maankäytöllä on vaikutuksia sekä
		–	rekisteröity paikallinen tai alueellinen yhteisö toimialaansa kuuluvissa asioissa toimialueellaan.
		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
		–	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		–	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		–	päätös on muutoin lainvastainen.
		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen ja asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi.
		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi
	Yhteiset määräykset muutoksenhausta
		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	valittajan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä
		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
3 KUNNALLISVALITUS
	Valitusoikeus
		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös
		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.
		Pöytäkirjan 446 § Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että
		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.
		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat
		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa
		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita
		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.
	Valitusviranomainen
		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.
	Valitusaika
		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.
	Valituskirjelmän sisältö
		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava
		–	päätös, johon haetaan muutosta
		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan
		–	valittajan nimi ja kotikunta
		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.
		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä
		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.
	Valituskirjelmän toimittaminen
		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.
	Valituksen käsittelyn maksullisuus
		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE
	Bilagor till protokollet
			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.
	Rätt att framställa rättelseyrkande
			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:
			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)
				446 § i protokollet
			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)
				431-445, 447-464, 466-467 och 469 § i protokollet
			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)
				465 § i protokollet
			–	ändring av detaljplanen (188 § i markanvändnings- och bygglagen)
				468 § i protokollet
			Rättelseyrkande får framställas
			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
			–	av kommunmedlemmarna.
		Rättelseyrkandemyndighet
			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.
	Rättelseyrkandetid
			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.
	Innehåll i rättelseyrkande
			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges
			–	det beslut i vilket ändring söks
			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
			–	de grunder på vilka ändring yrkas
			–	ändringssökandens namn och hemkommun
			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden
			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.
	Formen för rättelseyrkande
			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.
	Inlämnande av rättelseyrkande
			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.
2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN
		Fattande av undantagsbeslut
			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område
			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka
			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan
			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar
			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar
			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet
			–	av Nylands miljöcentral
			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.
			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.
			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi
		Ändring av detaljplanen
			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller ändring av detaljplanen får sökas genom skriftliga besvär
			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
			–	av kommunmedlemmarna, dock inte när det gäller detaljplaneändringar som är ringa till sina verkningar, i fråga om vilka bara parterna har besvärsrätt. (Begränsningen av besvärsrätten gäller inte sådana stranddetaljplaner som avses i 73 § i markanvändnings- och bygglagen.)
			–	av Nylands miljöcentral och andra myndigheter i ärenden som hör till deras verksamhetsområde
			–	av förbundet på landskapsnivå och en kommun för vars område den markanvändning som anges i detaljplanen har konsekvenser
			–	av en registrerad lokal eller regional sammanslutning i ärenden som hör till dess verksamhetsområde och inom det geografiska område där sammanslutningen är verksam.
			Besvär får anföras på den grunden att
			–	beslutet har tillkommit i felaktig ordning
			–	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
			–	beslutet annars strider mot lag.
			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. En kommunmedlem och en part anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt.
			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi
		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring
			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges
			–	det beslut i vilket ändring söks
			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
			–	de grunder på vilka ändring yrkas
			–	ändringssökandens namn och hemkommun
			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas
			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia
			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
3 KOMMUNALBESVÄR
		Besvärsrätt
			Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också
			–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)
			–	av kommunmedlemmarna.
			446 § i protokollet
			Besvär får anföras på den grunden att
			1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning
			2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter
			3	beslutet annars strider mot lag.
			Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller
			–	beredning eller verkställighet
			–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden
			–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.
		Besvärsmyndighet
			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.
		Besvärstid
			Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.
		Innehåll i besvärsskriften
			I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges
			–	det beslut i vilket ändring söks
			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas
			–	de grunder på vilka ändring yrkas
			–	ändringssökandens namn och hemkommun
			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.
			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.
			Till besvärsskriften skall fogas:
			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia
			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat
			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.
		Inlämnande av besvärsskrift
			Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.
		Avgifter för handläggning av besvär
			Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.