314 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Bryggaren (varalla Asko-Seljavaara) ja Pajamäen (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

315 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

316 - 322 §

Kaupunginvaltuuston 7.4.2010 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

316 §

Korkotukilainojen myöntämiseen tarvittavan määrärahan myöntäminen

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

Rakennus- ja ympäristötoimi

317 §

MetropoliLab-liikelaitoksen toiminnan siirtäminen perustettavalle osakeyhtiölle

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

318 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 15.3.2010 pöydälle pantu asia
Kaartinkaupungin vesi- ja katualueiden sekä Katajanokan korttelin nro 8193 osan ym. alueiden asemakaavan hyväksyminen ja Katajanokan liikenne- ja katualueiden (Katajanokan kanavaterminaalin alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11850)

Jäsen Ojala teki jäsen Kantolan kannattamana seuraavan hylkäysehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää, että se ei esitä asiaa kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti Ojalan hylkäysehdotuksen äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Kantola, Krohn, Laakso, Ojala, Oker-Blom, Pajamäki ja Peltokorpi.

Jäsen Ojala ilmoitti asiasta eriävän mielipiteensä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

319 §

Porolahden peruskoulun perusparannuksen hankesuunnitelma

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

320 §

Kalasataman Sörnäistenniemen asemakaava-alueen asunto-, autopaikka- ja yhteispihatonttien sekä maanalaisten alueiden vuokrausperusteet

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät jäsenet Krohn ja Pajamäki esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä sitä käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

321 §

Viikin korttelin nro 36233 asemakaavan muuttaminen (nro 11913)

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

322 §

Herttoniemen korttelin nro 43285 (Herttoniemen uimahalli) ja katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 11872)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

323 §

TYÖLLISYYDENHOIDON MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖÄ KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-18

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti, muuttaen 25.1.2010, 70 §:n kohdalla tekemäänsä päätöstä, että Khn käytettäväksi työllisyydenhoitoon varatusta 3,0 milj. euron määrärahasta myönnetään 2 490 000 euroa henkilöstökeskuksen ja 510 000 euroa sosiaaliviraston käytettäväksi.

Pöytäkirjaote tarkastusvirastolle, henkilöstökeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITE

Päätöksen perustelut

324 §

VALTION JA PÄÄKAUPUNKISEUDUN KAUPUNKIEN VÄLISEN AIESOPIMUKSEN MUKAISEN MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISTYMISEN EDISTÄMISEEN VARATUN MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖÄ KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2009-2599

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti, muuttaen 21.12.2009, 1417 §:n kohdalla tekemäänsä päätöstä, että valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen aiesopimuksen mukainen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen varattu määräraha 2,5 milj. euroa myönnetään henkilöstökeskuksen käytettäväksi.

Pöytäkirjaote tarkastusvirastolle, henkilöstökeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITE

Päätöksen perustelut

325 §

HELSINGIN LIITTYMINEN CRUISE BALTIC ASSOCIATION -NIMISEEN YHDISTYKSEEN

Khs 2010-542

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä, että Helsingin kaupunki liittyy jäseneksi vuonna 2010 perustettavaan The Cruise Baltic Association
‑nimiseen yhdistykseen. Yhdistyksen vuosittainen jäsenmaksu, liittymisvaiheessa noin 22 000 euroa, maksetaan talousarvion kohdalta 1 39 06, jäsenmaksut, talous- ja suunnittelukeskuksen käytettäväksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti kehottaa Helsingin Satamaa ja talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hoitamaan yhdistykseen jäsenyyteen liittyvät tehtävät.

Pöytäkirjanote Helsingin Satamalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (matkailu- ja kongressitoimisto).

Lisätiedot:
Becker Tuulikki, vs. matkailupäällikkö, puhelin 310 36391

LIITE

Päätöksen perustelut

326 §

KAUPUNGINVALTUUSTON 17.3.2010 TEKEMIEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Khs

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti,

että kaupunginvaltuuston 17.3.2010 pitämän kokouksen päätösluettelo on toimitettava kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille tiedoksi kuin myös

että edellä mainittuun päätösluetteloon sisältyvät kaupunginvaltuuston päätökset saadaan pöytäkirjan tarkastamisen jälkeen mahdollisista valituksista huolimatta panna täytäntöön seuraavasti:

Asia Toimenpide

Kaupunginjohtajan toimiala

1, 2 Ei toimenpidettä.

3 Kaupunginhallitus päätti kehottaa kulttuurikeskusta toimittamaan taloushallintopalvelulle luottamushenkilörekisterin ylläpitoa varten tarvittavat tiedot.

Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote päätöksessä mainituille.

Pöytäkirjanote kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, hallintokeskukselle (Seija Kauppinen) ja taloushallintopalvelulle (Tuija Honkaheimo).

4, 5 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja laatimaan lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote lainansaajalle, liikuntalautakunnalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

6 Kaupunginhallitus päätti kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluja laatimaan ja allekirjoittamaan takaussitoumuksen.

Pöytäkirjanote takauksensaajalle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

12, 13 Aloitteet kaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupungin-

johtajan toimiala

7 Pöytäkirjanote taidemuseon johtokunnalle.

14 Aloite sivistys- ja henkilöstötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulais-

kaupunginjohtajan toimiala

8 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

9 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja valitusosoituksin Marja-Liisa Laakkoselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunnalle, ympäristökeskukselle, Helsingin Energia
-liikelaitokselle ja HSY Vedelle.

Toivomusponsi kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

10 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennuslautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, pelastuslaitokselle, ympäristökeskukselle, sosiaalivirastolle, Helsingin Energia -liike-laitokselle, Helen Sähköverkko Oy:lle ja HSY Vedelle.

11 Kaupunginvaltuuston pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

15, 16 Aloitteet kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan valmisteltavaksi.

Lisätiedot:
Taittonen Maria, hallintosihteeri, puhelin 310 36012

LIITE

Päätöksen perustelut

327 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 11 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 15.3.2010

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

328 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 11 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

329 §

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUILLE LUONNOKSESTA "PÄÄKAUPUNKISEUDUN VARAUTUMISSUUNNITELMA ILMANLAADUN ÄKILLISEEN HEIKKENEMISEEN"

Khs 2009-2460

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa Helsingin seudun ympäristöpalveluille luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen" seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallituksen mielestä on tarkoituksenmukaista, että pääkaupunkiseudun kunnat toimivat yhdessä ja yhtenäisesti ilmanlaadun heikentyessä alueella. Kaupunginhallitus katsoo, että pääkaupunkiseudun yhteinen varautumissuunnitelma selkeyttää useiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa nopeisiin toimiin ryhtymisen ilmanlaadun äkillisesti heikentyessä.

Suunnitelman mukaisesta maksuttomuudesta ja maksuttomuudesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista kaupunginhallitus toteaa, että maksuttoman joukkoliikenteen toteuttamisella varautumissuunnitelmaluonnoksessa esitetyssä poikkeustilanteessa on suuri merkitys Helsingin kaupungille. Maksuttomasta liikenteestä aiheutuu joukkoliikenneinfran käyttökustannusten lisääntymistä matkustajamäärien voimakkaasti lisääntyessä joukkoliikenteen infraverkolla. Kaupunginhallitus katsoo, että maksuttomuuden toteuttaminen koko seutulippualueella edellyttää, että HSL:llä on edellytykset järjestää riittävät resurssit ja kapasiteetti tarpeellisen lisäbussiliikenteen järjestämiseen.

Kaupunginhallitus katsoo, että maksuttomuudesta aiheutuvat kustannukset (lipputulojen menetys ja liikennetarjonnan lisääminen) tulee kohdistaa alueen kunnille niiden periaatteiden mukaisesti, joita käytetään muidenkin joukkoliikennepalveluiden kustannusten kohdistamisessa HSL:n jäsenkunnille.

Päätösvallan siirron osalta Helsingin kaupungille kaupunginhallitus viittaa edellä poikkeustilanteen merkittävyydestä esitettyyn ja katsoo, että Helsingin kannalta on tarkoituksenmukaista, että Helsingin kaupunki johtaa toimenpiteitä varautumissuunnitelman käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. Kaupunginhallitus kannattaa seudullisen suunnitelman voimaansaattamista ja seudullisia toimenpiteitä koskevan päätäntävallan siirtämistä Helsingin kaupungille.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarvittavat käytännön päätösmenettelyt varautumissuunnitelmassa esitettyjä tilanteita varten tulee sopia pääkaupunkiseudun kuntien kanssa etukäteen.

Varautumissuunnitelman pohjalta tehtävästä viestintäsuunnitelmasta kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että tältä osin suunnitelmaluonnos kaipaa täsmentämistä. Kaupunginhallitus katsoo, että tietoa tulee välittää viranomaisten verkkosivujen lisäksi myös joukkoviestimien kautta. Esimerkiksi typpidioksidin kohdalla jo ilmoitus huonosta ilmanlaadusta tulee välittää viestimille eikä vasta tehostettujen toimenpiteiden vaiheessa. Tämä vastaa myös aikaisempaa YTV:n käytäntöä.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalveluille, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, ympäristölautakunnalle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, pelastuslautakunnalle, hallintokeskuksen viestinnälle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Helsingin Satama ‑liikelaitoksen johtokunnalle sekä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 13

330 §

VALTUUTETTU KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: STANDARDOITUJEN YMPÄRISTÖJÄRJESTELMIEN KÄYTÖN EDISTÄMINEN

Khs 2009-2005

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 23.9.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kauko Koskiselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

331 §

SÄRKKÄNIEMEN LUONNONSUOJELUALUEEN PÄIVITETYN HOITO- JA KÄYTTÖSUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN JA LÄHETTÄMINEN UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE VAHVISTETTAVAKSI

Khs 2009-2660

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitteenä olevan Särkkäniemen luonnonsuojelualueen päivitetyn hoito- ja käyttösuunnitelman 2009-2018 ja lähettää päivitetyn hoito- ja käyttösuunnitelman Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vahvistettavaksi.

Pöytäkirjanote sekä Särkkäniemen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009-2018 Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

332 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 11 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Palmia –liikelaitoksen johtokunta	18.3.2010
yleisten töiden lautakunta	16.3.2010

Ilmoitus ao. lauta- ja johtokunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

333 §

VALTUUTETTU NINA HURUN TOIVOMUSPONSI: KARTOITUS OMAISHOITAJIEN TYÖOLOISTA JA JAKSAMISESTA

Khs 2009-2394

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Nina Huru) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Nina Hurulle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

334 §

VALTUUTETTU TARJA KANTOLAN TOIVOMUSPONSI: KUNNALLISEN LASTEN PÄIVÄHOIDON RAHOITUS

Khs 2009-2395

Esityslistan asia Stj/2

Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tarja Kantola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tarja Kantolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

335 §

LAUSUNTO OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA JA JÄRJESTÄMISTAPAA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-386

Esityslistan asia Stj/3

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

336 §

OULUNKYLÄN SAIRASKOTISÄÄTIÖN SÄÄNTÖMUUTOS

Khs 2010-380

Esityslistan asia Stj/4

Kaupunginhallitus päätti puoltaa Oulunkylän sairaskotisäätiön hallituksen 20.1.2010 ja 24.2.2010 ehdottamaa sääntömuutosta.

Pöytäkirjanote Oulunkylän sairaskotisäätiölle, talous- ja suunnittelukeskukselle, tarkastusvirastolle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

337 §

LAUSUNTO YHTENÄISET PÄIVYSTYSHOIDON PERUSTEET -TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-385

Esityslistan asia Stj/5

Kaupunginhallitus päätti antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -työryhmän ehdotuksista:

Päivystyshoito

Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairauden, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia tai hoitoa. Päivystyshoidolle on luonteenomaista, että sitä ei voida siirtää ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Palveluita on saatava kaikkina vuorokauden aikoina. Se on tärkeä osa julkista, hyvää terveydenhoitoa.

Päivystystoiminnassa on tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Päivystyksiä on keskitetty suurempiin yksiköihin, yhteispäivystysmalleja on kehitetty ja potilasohjausta on pyritty tarkastelemaan alueellisesti. Yhtenäiset toimintamallit ovat puuttuneet ja järjestelmästä on tullut sirpaleinen.

Päivystyshoidon palveluiden tulee taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoitoon pääsy ja hoito. Tämä edellyttää riittävän asiantuntemuksen kohdentamista päivystykseen. Sille on varattava riittävät voimavarat.

Riittävän asiantuntemuksen ja hoidon korkealaatuisuuden varmistamiseksi päivystykseen tulee varata kokenut, osaava ja alueen olosuhteet tunteva vakituisessa palvelusuhteessa oleva henkilöstö. Riittävän osaamisen tulee kattaa myös puhelimitse tehtävä hoidon arviointi. Osaaminen edellyttää lääkärien ja hoitohenkilökunnan perus- sekä jatkokoulutuksessa uusia järjestelyjä. Toiminnan laatua tulee voida arvioida yhtenäisin kansallisin ja osin paikallisesti sovituin mittarein.

Lievien sairauksien ja vammojen hoito tulee järjestää kohtuullisen matkan päässä potilaan kotoa. Laajaa osaamista ja resursseja edellyttävien potilaiden hoito tulee järjestää riittävän laajan alueen työnjaon mukaisesti. Työnjaossa huomioidaan etäisyyksien, matkaan liittyvien riskien ja osaamisen kannalta paras mahdollinen tasapaino. Yhteistyö ensihoitopalveluiden, hätäkeskusten, sosiaalipäivystyksen, mielenterveys- ja päihdetyön, vammaishuollon ja virka-ajan terveyspalveluiden kanssa tulee huomioida palveluiden suunnittelussa.

Mielikuva päivystyspalveluista vaikuttaa voimakkaasti kansalaisten käsitykseen koko terveydenhuollosta. Väestö ohjautuu herkästi käyttämään päivystystä, mikäli normaaliajan palveluiden järjestelyissä on puutteita. Päivystyspalveluiden organisointitapa vaikuttaa merkittävällä tavalla potilaiden hoidon porrastumiseen. Päivystykseen liittyvät työnjakokysymykset voivat olla organisaatioiden välisen kitkan aiheuttajia.

Viime vuosina koko Suomessa on yleistynyt nk. yhteispäivystyksen toimintamalli. Sillä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämistä yhteisen työnjako- ja resurssisopimuksen pohjalta. Käytännössä tämä on merkinnyt päivystyksen keskittymistä harvempiin toimipisteisiin. Hallintomallit ja käytännön sovellukset ovat olleet vaihtelevia. Yhteispäivystyksen hyötyinä ovat olleet päivystyksen epätarkoituksenmukaisen käytön väheneminen, lääkärityövoiman saatavuuden parantuminen, laadukkaammat tukitoiminnot ja joustavat konsultaatiomahdollisuudet.

Nykytila Helsingissä

Helsingin terveyskeskuksen keskitetty päivystys on järjestetty yhteispäivystysperiaatteella. Malmin ja Haartmanin sairaaloiden aikuisten päivystyksissä toimii Kaupunginsairaalan järjestämänä yhteisen johdon alla erikoislääkärijohtoinen sisätautipäivystys sekä yleislääkäritasoinen terveyskeskuspäivystys ja yleislääkäritasoinen kirurginen päivystys, joka keskittyy yleislääkäritasoiseen traumatologiaan ja esim. vatsakipupotilaiden kirurgiseen ensiarvioon. Yhteispäivystyksessä toimii yhden oven periaate sekä viiveetön potilaiden luokittelu ja eteenpäin ohjaus tuloaulassa avun tarpeen ja sairauden luonteen mukaisesti porrastaen. HYKS:n erikoislääkäreiden konsultaatiot ovat Haartmanin sairaalan käytössä.

Myös lasten päivystys toimii yhteispäivystyksenä siten, että hoitohenkilökunta on HUSin henkilökuntaa ja päivystävien lääkäreiden toiminnasta vastaa terveyskeskus. Potilasohjaus tapahtuu sairaanhoitajan toimesta joko erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon. Toiminta on koettu sujuvaksi.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 18.5 2004 Helsingin ja HUSin yhteispäivystyksen linjauksista siten, että toiminnan tulee olla terveyskeskuksen toimintaa, jota HUS konsultoi.

Yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen rajapintaa hallitaan hyvällä potilasohjauksella. Kiireellisen sairaankuljetuksen osuus on tässä keskeinen. Lääketieteellisesti vaativimmat tapaukset ohjataan suoraan erikoissairaanhoidon päivystykseen

Vuonna 2008 sisätautipäivystyskäyntejä oli Malmin päivystyksessä n. 17 500 ja vuonna 2009 16 500. Vastaavat luvut Marian/ Haartmanin päivystyksessä olivat 16 500 ja 17 500. Malmin sisätautipäivystyksen käyntimäärät ovat siis hieman vähentyneet ja läntisen päivystyspisteen kasvaneet päivystyksen siirryttyä Marian sairaalasta Meilahden kampukselle.

Aikuisten terveyskeskuspäivystyskäyntejä oli Malmilla v. 2008 arkisin keskimäärin 55 päivässä ja vuonna 2009 53 ja vastaavasti Maria/Haartmanissa 48 ja 45. Terveyskeskuspäivystyskäyntien määrä Helsingissä on kohtuullinen ts. päivystyksen käyttö päiväaikaisen toiminnan puskurina on vähäistä.

1.4.2010 alkaa pääkaupunkiseudun kuntarajat ylittävä päivystys siten, että omatoimisesti päivystykseen hakeutuva voi valita myös naapurikunnan alueella sijaitsevan päivystyksen. Tämä edellyttää yhtenäisiä kiireellisen hoidon perusteita, jotta kuntalaisia kohdellaan tasapuolisesti hoitoon ohjauksessa ja hoitoon ottamisessa. Lisäksi potilastietojärjestelmiä on sovitettava yhteen (kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja HUSissa eri tietojärjestelmät). Tämä toteutetaan Navitas – aluetietojärjestelmän avulla. Kuntarajat ylittävän päivystyspalvelujen käytön vaikutuksia eri päivystyspisteiden käyntimääriin on vaikea etukäteen arvioida.

Pääkaupunkiseudulla toimii pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen call center-tyyppinen terveyspalvelujen neuvonta ja hoidon tarpeen arviointi, joka täydentää terveydenhuollon toimipisteiden vastaavaa toimintaa. Vuodessa vastataan 350 000 puheluun. Toiminta ei ole järjestettävissä niin, että puheluita vastaanotettaessa olisi käytettävissä kaikkien kuntien potilastietojärjestelmät. Kuntien omissa toimipisteissä sairauskertomukset luonnollisesti ovat käytettävissä hoidon tarpeen arvion tukena.

Kommentit työryhmäraportin numeroituihin kohtiin

Kohta 5

Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat perusteltuja ja erityisen tärkeänä pidetään sitä, että paikalliset erityispiirteet otetaan huomioon ja että päivystyspotilaan koko hoitoketju hätäkeskuksesta päivystyspoliklinikalle otetaan huomioon.

Kohta 9.1

Päivystyshoidon määritelmä: ”Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa”. Määritelmä on onnistunut. Edelleen on tarkoituksenmukaista, että suuntaa antava 24 tunnin raja on annettu ja että päivystyshoito ja muu kiireellinen hoito erotetaan käsitteellisesti toisistaan.

Kohta 9.2

Raportissa todetaan: ”Hoidon tarpeen arviointi edellyttää, että arvioivalla henkilöllä on käytettävissään arvioitavan henkilön potilasasiakirjat”. On kuitenkin todettava, että päivystyksissä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa mitään kunnollisia esitietoja ei ole käytettävissä, mutta hoito pitää voida antaa tästä huolimatta. Myös ensihoito ja keskitetty puhelinpalvelu kykenee toimimaan ilman sairauskertomusta. Luonnollisesti dokumentointi tulee tehdä tarkasti. Potilasasiakirjat tuovat siis useissa tilanteissa lisäarvoa, mutta niitä ei voida asettaa päivystystilanteessa välttämättömäksi edellytykseksi hoidon tarpeen arvioinnille.

Kohta 9.3

Neuvontapalveluiden nykytilaa koskevassa arvioinnissa kuvatut ongelmat eivät pääosin koske pääkaupungin yhteistä neuvontapalvelua. Vaatimus käytettävissä olevista potilastietojärjestelmistä ei sovellu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvän monen kunnan neuvontapalvelun konseptiin. Sen sijaan vastaanotettujen puheluiden dokumentointi on välttämätöntä.

Kohta 9.5

Palvelujen käytön lääketieteellisiä perusteita koskeva raportin oireperusteinen arviointiliite antaa hyvän pohjan paikallisten ohjeiden laatimiseen.

Ohjeiden tarkoituksena ei ole raportin mukaan käännyttää tai torjua potilaita päivystyspoliklinikalta. On kuitenkin uhkana, että näin tulee tapahtumaan niiden potilaiden kohdalla, jotka ovat jo päivystykseen saapuneet. Tämän vuoksi ohjeita on välttämätöntä tulkita joustavasti potilaskohtaisesti paikallisiin olosuhteisiin sopivasti: esimerkiksi potilaat, jotka tulisi sairautensa perusteella hoitaa 1-3 päivän kuluessa ja jotka eivät sinänsä edellytä päivystysluonteista hoitoa. Nämä potilaat on kuitenkin usein tarkoituksenmukaista hoitaa päivystyksessä, koska potilaan ohjaaminen päiväpalveluihin aiheuttaa turhaa hoitoprosessin venyttämistä eikä ole potilaslähtöistä. Metropolialueen erityisongelman muodostavat vahvasti syrjäytyneet henkilöt, jotka eivät kiinnity mihinkään hoitopaikkaan. Nämä potilaat on välttämätöntä hoitaa päivystyksissä vaikka se ei olisikaan aina lääketieteellisin perustein oikeaoppista.

Kohta 9.6.4

Työryhmän ehdotuksen mukaisesti on välttämätöntä, että ylin johto sitoutuu siihen, että päivystyksen käyttö muun toiminnan varapaikkana loppuu. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että potilaiden subjektiivinen käsitys hoidon kiireellisyydestä poikkeaa usein terveydenhuollon ammattihenkilön tekemästä arviosta ja johtaa helposti konflikteihin ja reklamaatioihin asiakasrajapinnassa.

Kohta 9.6.5

Tavoite 1-3 päivän sisällä lääkärin vastaanottoa tarvitsevien potilaiden hoidon järjestämisestä ajanvaraustoiminnan piirissä on oikean suuntainen, mutta ei ole välttämättä päivystystoiminnasta vastaavien järjestettävissä ja voi edellyttää päivätoiminnan lisäresursointia. Tämän lisäresursoinnin suuruudesta raportissa ei ole minkäänlaista arviota, mitä on pidettävä puutteena.

Kohta 9.6.6

Työryhmän ehdotuksen mukaan päivystyskäyntiin liittyvät todistukset laatii jälkikäteen potilasta päivystyksessä hoitanut lääkäri. Tavoitteena tämä on hyvä, mutta on vaikeasti toteutettavissa silloin, kun päivystävät lääkärit ovat organisaation ulkopuolisia lääkäreitä.

Kohta 9.7

Raportissa todetaan, että päivystyksen henkilökunta voi ottaa jatkohoitopaikkaan puhelimitse yhteyttä. Tämä ei tietenkään voi tapahtua päivystysaikana muuten kuin päivystävien yksiköiden välillä. Ehdotus päivystyksestä päiväaikaisiin palveluihin tapahtuvasta ajanvarauksesta edellyttää perusteellista harkintaa paikallisesti. Mikäli jatkohoitoa ei voida varmistaa 2 päivän sisällä päiväaikaisessa toiminnassa, potilas hoidetaan päivystyksessä.

Kohta 10

Päivystyksen henkilökunnan pysyvyyden ja osaamisen lisääminen on kannatettavaa siten, että päivystyspoliklinikoilla on nykyistä enemmän omaa vakituista lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa.

Kohta 11.1

Sairaanhoitajien koulutuksessa päivystystyön osaamista tulee lisätä.

Kohta 11.2

Lääkäreiden peruskoulutusta tulee kehittää vastaamaan nykymuotoisen ja kehittyvän päivystystoiminnan tarpeita. On korostettava kuitenkin, että tämä ei voi tapahtua lääkärin perustutkinnon laajuutta kasvattamalla.

Kohta 11.5

Raportissa ehdotetaan uuden erikoisalan, akuuttilääketieteen, perustamista kansainvälisten esikuvien mukaisesti. Tähän ehdotukseen on suhtauduttava kriittisesti. Uuden erikoisalan perustaminen lisää entisestään erikoislääkärikoulutuksen pirstoutumista. Raportin mukaan akuuttilääketiede on kaikkia muita erikoisaloja yhdistävä ja täydentävä erikoisala. On kuitenkin todettava, että nykyisistä erikoisaloista yleislääketiede, joka on erikoislääkäreiden määrällä mitattuna suurin erikoisala, on muita erikoisaloja yhdistävä erikoisala. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa päivystyslääketieteen osuutta tulee lisätä.

Päivystyslääketieteen erityispätevyyttä voidaan käyttää nykyistä enemmän yhtenä vaihtoehtona päivystyslääketieteen koulutuksen järjestämiseksi ja merkityksen korostamiseksi. Sen sijaan on kannatettavaa , että erikoislääkärien ja yleensä seniorilääkäreiden työpanosta lisätään päivystysten etulinjassa.

Kohta 13.1.1

Työryhmä ehdottaa, että terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädäntöuudistuksessa tulee huomioida päivystystoiminnan rakennetta, työnjakoa ja järjestämisvastuuta koskevat seikat. Raportista ei kuitenkaan käy ilmi, mikä osa raportin suosituksista erityisesti tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä.

Kyseisen kohdan kuviosta 5 saa sen käsityksen, että yliopistosairaalan lähellä asuvan potilaan kaikki päivystyspalvelut terveyskeskuksen päiväpäivystyspalveluita lukuun ottamatta annetaan yliopistosairaalasta. Kaupunginhallitus edellyttää, että Helsinki voi jatkossakin halutessaan järjestää pääosan kaupunkilaistensa päivystyksestä omana, erikoissairaanhoidon tukemana, toimintana, Haartmanin sairaalan toimintamallin mukaisesti.

Kohta 13.1.4

Helsingissä päivystyspoliklinikoiden etäisyys ei millään järjestämistavalla aiheuta merkittäviä ongelmia eikä päivystyksestä erillisiä ilta- tai viikonloppuvastaanottoja tarvita päivystyksen tueksi.

Kohta 13.1.5

Tavoite, että päivystyksessä hoidetaan vain määritelmän mukaisia päivystyspotilaita ja erityisesti yöaikana vain välttämättömän hoidon tarpeessa olevia, on oikea. Tämä edellyttää kuitenkin virka-aikaisen toiminnan uudelleen järjestelyä ja mahdollisesti lisäresursointia. Laskelmia tämän lisäresursoinnin tarpeesta raportissa ei esitetä.

Päivystykseen saapuneiden potilaiden ohjaaminen päiväaikaisiin palveluihin on omiaan aiheuttamaan ristiriitatilanteita päivystyksissä, minkä vuoksi on tärkeää, että kokonaisarvion perusteella potilas tulee voida hoitaa myös päivystyksessä, vaikka täysin oikeaoppinen päivystyspotilaan määritelmä ei täyttyisikään.

Kohta 13.1.6

Vanhuspotilaiden päivystyksellistä hoitoa koskevat ehdotukset ovat kannatettavia.

Kohta 13.1.7

Helsingissä lasten päivystys on järjestetty työryhmän esittämällä tavalla.

Kohta 13.1.8

Raportissa esitetään selkeät perustelut synnytysten keskittämisen tarpeelle.

Kohta 13.1.9

Työryhmä ehdottaa, että mielenterveyspotilaiden hoitoa varten päivystyksen käytössä on oltava kaikki ajankohtainen sähköinen tieto niin perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta kuin erityispalveluista. Tämä ehdotus ei ole toteuttamiskelpoinen nykyisten tietosuojaan ja asiakastietojärjestelmien kirjavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. Tietojärjestelmien edelleen kehittäminen ja tietosuojakysymysten ratkaiseminen myös päivystyspotilaiden hoitoa nykyistä paremmin tukevaksi on välttämätöntä.

Kohta 13.1.10

Työryhmä ehdottaa selviämisasemia paikkakunnille, joissa toimii isoja yhteispäivystyksiä. Helsingillä on selviämishoitoasema ja kokemukset tästä ovat myönteisiä.

Kohta 13.1.13

Työryhmä ehdottaa, että etäkonsultaatiotoiminta aivohalvausten liuotushoidon toteuttamiseksi voidaan järjestää joko yhden valtakunnallisen tai useamman yliopistosairaalan keskuksen toimesta. Kaupunginhallitus toteaa, että niin tässä kuin muissakin valtakunnallisesti keskitettävissä päivystyspalveluissa kustannukset eivät saa kohdistua kyseistä keskusta ylläpitäviin kuntiin suuremmalta osin kuin niiden omien asukkaiden palveluiden käyttö edellyttää.

Kohta 13.2.1

Työryhmä ehdottaa, että päivystyspoliklinikan tulee toimia yhden johdon alla. Linjaus on kannatettava. Toiminta voi olla joko perusterveydenhuolto- tai erikoissairaanhoitojohtoista paikallisen päätöksen teon mukaisesti. Helsingin yhteispäivystyksissä on omaksuttu perusterveydenhuoltovetoinen järjestely.

Kohta 13.2.2

Työryhmä ehdottaa, että yleislääketieteen ja muiden erikoisalojen lääkäreiden välisen työnjaon ei tule pitäytyä aiemmissa perinteissä, vaan työnjaon tulee lähteä potilaan tarpeesta ja mahdollisimman suoraviivaisesta hoitopolusta. Tämän suosituksen tarkoitus jää epäselväksi. Jos se tarkoittaa yksisuuntaista tehtävien siirtoa muilta erikoislääkäreiltä yleislääkäreille, ehdotusta ei kannateta. Sen sijaan potilaan tarpeesta lähtevä paikallisesta työnjaosta sopiminen on aiheellista.

Kohta 14

Raportin selkeänä puutteena voidaan pitää sitä, että siinä ei millään tasolla arvioida ehdotuksien kustannusvaikutuksia. Kustannuskehityksen kannalta on tärkeää voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, tarkennettu hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi ja normaalipalveluihin ohjaaminen. Suositusten toimeenpanon kustannusvaikutuksia tulee selvittää ja arvioida raportissa todettua laajemmin.

Kohta 15.2

Kuten raportissa todetaan, ensihoito tulee suunnitella kiinteäksi osaksi terveydenhuollon päivystyspalveluja. Ensihoidon järjestämisvastuu soveltuu sairaanhoitopiirin tehtäväksi.

Yhteenveto

Yhteenvetona ja vastauksina lausuntopyynnössä erityisesti pyydettyihin seikkoihin kaupunginhallitus toteaa seuraavaa:

Raportti on monilta osin ansiokas ja toimii hyvänä pohjana päivystyshoidon perusteita laadittaessa. Helsingissä päivystyspalvelut ovat maan kattavimmat ja niiden laatu on hyvä. Helsinkiläisten päivystyshoito on pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetty. Etäisyyksillä ei ole Helsinki-ympäristössä merkitystä. Päivystyksen työnjakoon ja hallinnolliseen järjestämiseen liittyvä päätöksenteko on jätettävä paikalliselle tasolle. Päivystyksellinen hoidon tarpeen arvio tulee voida toteuttaa puhelimitse ympärivuorokautisesti, mutta tämä ei edellytä sairauskertomuksen käytettävissä oloa. Raportin taloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää vielä työstämistä.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Jäsen Ojala teki seuraavan vastaehdotuksen:

Päätösehdotuksen luvun ”Kommentit työryhmäraportin numeroituihin kohtiin” kohta 13.1.6 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Vanhuspotilaiden päivystyksellistä hoitoa koskevat ehdotukset ovat pääosin kannatettavia. Niistä puuttuu kuitenkin päivystyskotikäyntien ja myös kotona kuolemisen tuen tarkastelu. Päivystysyksikön tulisi järjestää huonokuntoisten kotona, palvelutalossa tai vanhainkodissa tarvitsema äkillinen lääkitys ja hoito niin, ettei potilasta tarvitse kuljettaa paikasta toiseen.

Työryhmä ehdottaa, että päihdepotilaiden seuranta ja hoito päivystyksessä on järjestettävä asianmukaisesti, tarvittaessa omissa tiloissaan. Suuri osa potilaista on päihteiden käyttäjiä, jotka eivät asioi perusterveydenhuollossa tai sitoudu tarpeellisiin jatkokäynteihin. Tämän ryhmän hoitotarpeiden seuraaminen ja hoitoketjujen hyvä suunnittelu ja toteutus vähentäisivät näiden potilaiden päivystyskäyntejä. Samalla vähenisivät sekä päivystystyön ongelmat että muiden potilaiden kokemat häiriöt. Siksi tähän on syytä panostaa valtakunnallista tutkimusta ja kehittämistä.

Ojalan vastaehdotusta ei kannatettu, joten se raukesi.

Esittelijä muutti ehdotustaan siten, että päätösehdotuksen luvun ”Nykytila Helsingissä” ensimmäisen kappaleen loppuun lisätään seuraava virke:

HYKS:n erikoislääkäreiden konsultaatiot ovat Haartmanin sairaalan käytössä.

Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän muutetun ehdotuksen.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 4

338 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 11 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	16.3.2010
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto	11.3.2010
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

339 §

LAUSUNTO LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖLLE MUUTOSEHDOTUKSISTA ERÄISIIN JALANKULKUUN, PYÖRÄILYYN JA LIIKENTEEN RAUHOITTAMISEEN LIITTYVIIN SÄÄDÖKSIIN

Khs 2010-137

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti antaa liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon:

Lausunto Helsingin kaupunki pyrkii strategiaohjelmansa 2009 - 2012 mukaisesti pyöräilyn ja jalankulun tuntuvaan ja turvalliseen lisäämiseen kaupungissa. Kaupunki on kesällä 2009 allekirjoittanut pyöräilyn lisäämiseen tähtäävän kansainvälisen sopimuksen. Lisäksi jo pitkään kaupungissa on toiminut pyöräilyn kaksinkertaistamiseen tähtäävä työryhmä ”Sykkeli” ja pyöräilyn edistämiseen keskittyvä virkamies kaupunkisuunnitteluvirastossa. Helsingin kaupunki kuuluu myös Suomen pyöräilykuntien verkostoon.

Kaupunki on 8.12.2009 tehnyt liikenne- ja viestintäministeriölle tieliikenneasetusta koskevan esityksen pyöräilijöiden ryhmittymisalueista risteyksissä. Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukaisesti ehdotettiin, että asetusta muutettaisiin siten, että pyöräilijöiden ryhmittymisalueet voitaisiin valo-ohjatuissa risteyksissä toteuttaa autokaistojen eteen nk. pyöräilytaskuina. Siinä pyöräilijöille varataan oma tila pysäytysviivan yhteydessä muun liikenteen edessä. Tämä toteutustapa on maailmalla saavuttanut suosiota osana pyöräilyolosuhteiden parantamista.

Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt mm. Helsingin kaupungilta lausuntoa muistiosta, johon on koottu sellaisia liikenteen ohjauksen säädösmuutoksia, joilla tähdätään jalankulun ja pyöräilyn edistämiseen ja liikenteen rauhoittamiseen niin, että näiden kulkumuotojen turvallisuus paranee.

Helsingin kannalta keskeisiä muutosehdotuksia ovat pyöräilyn salliminen yksisuuntaisilla kaduilla molempiin suuntiin sekä edellä kuvattu pyöräilijöiden odotustilan (pyörätaskun) laillistaminen. Lisäksi muistiossa ehdotetaan uutta töyssyistä varoittavaa liikennemerkkiä sekä läpiajokiellon poistamista pihakadun liikennesäännöistä. Kuntia koskevat myös ehdotetut velvoitteet merkitä pyörätien jatke ajoradan yli sekä parantaa töyssyjen havaittavuutta aina ruutumerkinnöin. Nämä toteutustavat ovat olleet Helsingissä käytäntönä jo nyt.

Yhteistyöryhmä on käsitellyt myös pyörätien käytön velvoittavuutta sekä pyöräilyä jalkakäytävällä. Näiltä osin muistiossa ei ehdoteta muutoksia nykyisiin säännöksiin.

Helsingin kaupunginhallitus kuitenkin katsoo, että pyöräilijän velvollisuus käyttää pyörätietä tulisi poistaa lainsäädännöstä. Harkintaa voitaisiin jättää sekä pyörätieverkon ylläpitäjälle että pyöräilijöille itselleen. Norjan tapaan käyttöön voitaisiin ottaa uusi pyörätiemerkki, joka ei olisi määräysmerkki. Perusteluna muutokselle on, että polkupyörä on ajoneuvo, jonka paikka on muiden ajoneuvojen tavoin ajoradalla silloin, kun pyöräilijä oman tai muiden turvallisuuden vuoksi tai muusta syystä niin katsoo parhaaksi.

Kaupunginhallituksella ei ole muuta huomautettavaa ehdotuksista. Esitetyt kannanotot ja ehdotukset ovat perusteltuja ja ohjaavat lainsäädännön kehittämistä oikeaan suuntaan ja ne tulisikin saattaa voimaan mahdollisimman pikaisesti.

Pöytäkirjanote liikenne- ja viestintäministeriölle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

340 §

KIINTEISTÖN OSTAMINEN ÖSTERSUNDOMISSA

Khs 2010-420

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti

A oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Östersundomin kylässä (442) sijaitsevan tilan Silasskog RN:o 1:74 (91-442-1-74) 1 630 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Rolf, Björn, Hans ja Ralf Blombergiltä, Runar Blombergin jakamattoman kuolinpesän osakkailta sekä Kai Salmiselta ja Camilla Nymanilta seuraavin ehdoin:

1 Myyjät vastaavat kiinteistöverosta vuoden 2010 osalta ja Ostaja vuodesta 2011 alkaen.

2 Myyjät ilmoittavat käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä kiinteistöllä ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maaperän pilaantumista.

3 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavan-omaisia ehtoja.

B myöntää kiinteistölautakunnalle 1 630 000 euron suuruisen määrärahan talousarvion kohdalta 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, kaupantekoa varten.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

341 §

MAANKÄYTTÖ- JA ESISOPIMUS ESPOON KAUPUNGIN KANSSA ESPOON LEPPÄVAARASSA (ESPOO, LEPPÄVAARAN TONTIT 51204/1 JA 3 SEKÄ SUUR-HUOPALAHDEN TILA ALBERGA RN:O 2:1290)

Khs 2010-413

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Espoon kaupungin kanssa liitteen mukaisen sopimuksen sekä tekemään siihen mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

342 §

BOKVILLANIN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2623

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 1.10.2009 päivätyn Bokvillanin perusparannuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 620 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 450 000 euroa ja arvonlisäverollisena 1 764 000 euroa (RI = 125,9 ja THI = 150,1, kustannustasossa 8/2009).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Arabian Palvelu Oy:lle ja HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

343 §

RIISTAVUOREN VANHUSTENKESKUKSEN RAVINTOLAN JA KEITTIÖN LAAJENNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2621

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 24.7.2009 päivätyn Riistavuoren vanhustenkeskuksen ravintolan ja keittiön laajennuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 492 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 500 000 euroa ja arvonlisäverollisena 1 800 000 euroa, RI = 127,0 ja THI = 152,3 kustannustasossa joulukuu 2008.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, sosiaalivirastolle ja HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

344 §

MAATULLIN ALA-ASTEEN KOSTEUSVAURIO- JA ILMANVAIHTOKORJAUKSEN TEKNINEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2619

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä 25.11.2009 päivätyn Maatulllin ala-asteen kosteusvaurio- ja ilmanvaihtokorjauksen teknisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 540 000 euroa ja arvonlisäverollisena 1 815 000 euroa (10/2009, RI 125,8,0, THI 144,8).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, opetuslautakunnalle ja HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

345 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SUOMEN OSATONTTI KY:N SEKÄ ASUNTO OY HELSINGIN HERKULEKSEN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-412

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 31.12.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Suomen Osatontti Ky on myynyt 1503,5/4299,5 suuruisen määräosan Helsingin kaupungin 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21018 tontista nro 3 Asunto Oy Helsingin Herkulekselle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Asunto Oy Helsingin Herkulekselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

346 §

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXX JA XXXX XXXXXXXXXXX SEKÄ XXXX XXXXXXXX JA MCT MANAGEMENT CONSULTING & TRAINING OY:N VÄLISISSÄ KIINTEISTÖKAUPOISSA

Khs 2010-410

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 29.1.2010 tehdyissä kiinteistökaupoissa, joissa Xxx ja Xxxx Xxxxxxxxx ovat myyneet määräalat Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä (412) sijaitsevasta määräalasta M601 RN:o 1:881 Xxxxx Xxxxxxxxx ja MCT
Management Consulting & Training Oy:lle.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, Xxxxx Xxxxxxxx ja MCT
Management Consulting & Training Oy:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

347 §

ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ HELSINGIN TYÖVÄENYHDISTYS RY:N SEKÄ KIINTEISTÖ OY STURENKATU 27:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-411

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti etuostolain 8 §:n mukaisena ennakkolausuntonaan todeta, ettei kaupunki tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Helsingin Työväenyhdistys ry ja Kiinteistö Oy Sturenkatu 27 tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausuntopyyntönsä mukaisen kiinteistökaupan.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle Kiinteistö Oy Sturenkatu 27:lle ja Helsingin Työväenyhdistys ry:lle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

348 §

TONTTIEN VARAAMINEN ETERALLE VIIKIN LATOKARTANOSTA PUUELEMENTTITEKNIIKAN KEHITTÄMISTÄ JA VAPAARAHOITTEISTA VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOA VARTEN (36245/1 JA 2)

Khs 2010-414

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti

A varata Viikin Latokartanon korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle yhteistyökumppaneinaan Metsäliitto Osuuskunta ja Peab Oy vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2012 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajan tulee noudattaa Viikin Latokartano V -rakennustapaohjetta sekä olla suunnittelussa yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän kanssa.

2 Varauksensaajan tulee allekirjoittaa liitteenä oleva sitoumus Kehittyvä Kerrostalo –hankkeen tontinvarausten lisäehtojen noudattamisesta.

3 Tonteille rakennettavien rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

B oikeuttaa varauksensaajan vaihtoehtoisesti toteuttamaan korttelin nro 36245 tonttien nro 1 ja 2 rakennusoikeudesta, 8 000 k-m²:stä, noin 1 100 k-m² vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja.

C todeta, ettei Skanska Kodit Oy:n mainittuihin tontteihin kohdistuva hakemus anna aihetta toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote Eteralle, Metsäliitolle ja Peab:lle, talous- ja suunnittelukeskukseen Viikiin alueprojektille ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

349 §

TONTTIEN VARAAMINEN JÄMERÄ-KIVITALOT OY:LLE VIIKIN LATOKARTANOSTA KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (KORTTELIT 36249 - 36252)

Khs 2010-419

Esityslistan asia Kaj/11

Kaupunginhallitus päätti varata Viikin Latokartanon korttelin nro 36249 tontit nro 1 ja 2, korttelin nro 36250 tontit nro 1, 3 ja 4, korttelin nro 36251 tontit nro 1, 3 ja 4 sekä korttelin nro 36252 tontin nro 1, joiden rakennusoikeus on yhteensä noin 5 200 k-m², Jämerä-kivitalot Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten joko Hitas-2 -ehdoin tai omakotitonteilla sovellettavin ehdoin 31.12.2012 saakka ja lisäksi seuraavin ehdoin:

1 Hankkeen kehittämisohjelmasta, suunnitelmasta ja asuntojen hintapuitteesta tulee päästä kaupungin Hitas- tai vastaavassa menettelyssä hyväksymään ratkaisuun.

2 Hankkeesta tulee järjestää KVR-urakkakilpailu yhteistyössä kaupungin kanssa.

3 Asunnot tulee rakentaa matalaenergiarakentamisena ja vähintään energiatehokkuusluokkaan A.

4 Varauksen saajan tulee noudattaa Viikin Latokartano V rakennustapaohjeita ja suunnitella hanke yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän kanssa.

Pöytäkirjanote Jämerä-kivitalot Oy:lle ja talous- ja suunnittelukeskuksen Viikin alueprojektille ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

350 §

NESTE MARKKINOINTI OY:N, OY TEBOIL AB:N, ST1 OY:N JA HAMPURIS OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-3

Esityslistan asia Kaj/12

Kaupunginhallitus päätti suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-3/526 mukaisesti määräaikaisena 31.12.2020 asti.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

351 §

SELVITYS LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUKSISTA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN ALUEILLA

Khs 2009-1464

Esityslistan asia Kaj/13

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

352 §

15.3.2010 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

Esityslistan asia Kaj/14

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle kahdeksi viikoksi.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

353 §

15.3.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXXX, XXX XXXXXXXX JA ASUNTO OY BELVEDERE BOSTADS AB:N MUISTUTUKSIIN KATAJANOKAN KANAVATERMINAALIN ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11850)

Khs 2009-292

Esityslistan asia Kaj/15

Kaupunginhallitus päätti antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kanavaterminaalin paikalle (Katajanokanlaituri 2) on esitetty hotellin rakentamista (Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, AB Invest AS). Satamatoimintoja ja sataman aluetta supistetaan Kanavaterminaalin alueella. Terminaalin paikalle sijoitetaan hotellirakennus, jonka länsi- ja eteläpuolen laituritasolle sijoitetaan yleisöä palvelevia kahvila- ja ravintolatiloja ja niiden edustan julkiselle laiturille avautuvia terasseja.

Kauppatorin ympäristön toiminnot painottuvat entistä enemmän keskustatoimintoihin. Satamatoiminnot ovat olleet Katajanokalla voimakkaassa muutoksessa. Tavarasatama-alue on muutettu matkustajasatamaksi ja alueen makasiinirakennuksia hotelli- ja kongressikäyttöön.

Kaupunkirakenteellisesti rakennus sijaitsee kahden Helsingin perinteisen kaupunkiakseliston nivelkohdassa, jossa tapahtuu siirtymä empiren Helsingin ruutukaavan akselistosta Katajanokan akselistoon. Eteläsataman urbaani asetelma perustuu kaupungin historiallisesti muotoutuneeseen merijulkisivuun. Katajanokalla merijulkisivu muodostuu korkeussuunnassa porrastuvista rakennusvyöhykkeistä. Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa.

Hotellirakennus muuttaa Katajanokan rantavyöhykkeen merijulkisivua. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat dominantit Tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali säilyttävät kuitenkin asemansa. Rakennuksen sijoituksessa on otettu huomioon Presidentinlinna ja näkymät merelle.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue on kaavoitettu hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi. Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Korttelin nro 8193 rakennusoikeus on 12 150 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 1.45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200 hotellihuonetta. Kortteliin saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä toimisto‑, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Muistutusten keskeinen sisältö

Xxxxx Xxxxxxxx kysyy (23.3.2009), voiko asemakaava, joka on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, saada lainvoiman? Kaavan velvoittama lasijulkisivu ei hänen ymmärtääkseen ole mahdollista toteuttaa niin, että rakennus täyttäisi energiataloudelliset määräykset. Edellä mainitut seikat ovat niin vakavassa ristiriidassa esitettyjen havainnekuvien kanssa, että hän epäilee tahallista harhaanjohtamista. Lisäksi Xxxxxxxx muistuttaa, että suunnitelman kehittämisessä ei ole otettu huomioon riittävässä määrin aiemmissa kuulemisvaiheissa esitettyä kritiikkiä. Xxxxxxxx on lisäksi lähettänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle 10.12.2009 lisäkirjeen, jossa hän esittää kysymyksiä rakennuksen energiataloudellisuudesta, ja epäilee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös saattaa perustua virheellisiin tai vaillinaisiin tietoihin mm. ikkunapinta-alasta.

Xxx Xxxxxx vastustaa (20.3.2009) Katajanokanlaituri 2:n asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaavaan merkitty hotellirakennus ei sovi osoitettuun paikkaan. Esitetty koordinaatisto- ja massoitteluratkaisu tekee hankkeesta Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuvaa rikkovan ja hallitsevan dominantin Presidentinlinnan tuntumassa. Myöskään rakentamisen jatkoa ei ole suunniteltu asianmukaisella tavalla. Millä tavalla rakentamista on tarkoitus jatkaa esimerkiksi seuraavan varastomakasiinin tullessa uudistettavaksi? Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuva on maamme tunnetuimpia kaupunkimaisemakokonaisuuksia, jota ei tule kaavoittaa palasittain, vaan lähtökohtana tulee vähintään olla julkisen keskustelun läpikäynyt, hyväksytty ja kaikki ranta-alueet käsittävä osayleiskaava.

Asunto Oy Belvedere Bostads Ab vastustaa (11.3.2009) hotellihanketta. Helsingin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, joka tähtää hotellin rakentamiseen Katajanokan Kanavaterminaalin paikalle. Suunniteltu "rohkean" arkkitehtuurin rakennus tulisi turmelemaan Helsingin keskeisimmän kaupunkinäkymän. Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n asukkaat esittävät hotellihankkeesta luopumista välittömästi ja arvostelevat hanketta perustelevia virkamiesnäkemyksiä, joiden pohjalta kunnalliset luottamuselimet päätöksiä tekevät.

Kannanotto muistutuksiin

Asemakaavan muutoksen kritisointi ja sen perustelut ovat koko prosessin aikana olleet samankaltaisia ja ne toistuvat useassa mielipiteessä, muistutuksessa ja lausunnossa. Asemakaavahanke on herättänyt kritiikkiä arkkitehtien ammattikunnan, eri alojen asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja viranomaisten keskuudessa. Kaupunkisuunnitteluviraston omat ja muut asiantuntijat ovat tutkineet saatua palautetta ja arvioineet kaavan vaikutuksia perusteellisesti. Muistutusten, lausuntojen ja muun myöhemmän palautteen johdosta kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt vielä uusia havainnollistavia mallinnuksia ja animaatioita.

Eteläsatamasta tullaan käymään vuonna 2010 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Aluetta kehitetään keskustan merelliseksi osaksi ja kaupunkilaisten ja vierailijoiden olohuoneeksi. Tavoitteena on, että Eteläsataman merkitys ja ilme tulevat kehittymään ja muuttumaan ja alue avautuu monipuoliselle toiminnalle. Vanhaan kontekstiin tuodaan nyt uusi elementti, joka on alkua uudelle kaupunkikehitykselle ja tulee vahvistamaan alueen vetovoimaisuutta. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan pidä tarpeellisena osayleiskaavan laadintaa pelkästään hotellihankkeen perusteella.

Asemakaavaprosessi ja vuorovaikutus

Armi-hankkeen (Arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskus) rauettua kaupunki tarjosi aluetta suunniteltavaksi hotellihanketta varten. Toteuttajaosapuolen taholta oli valittu hotellin suunnittelijaksi arkkitehtitoimisto Hertzog & de Meuron, joka on suunnitellut kansainvälisesti huipputasoiseksi luokiteltuja kohteita. Hankekohtaista asemakaavaa on kehitetty kaupunkisuunnitteluviraston ja arkkitehtitoimiston yhteistyönä. Tämä on kilpailumenettelyn ohella yksi hyvä suunnittelutapa kaupunkikuvallisesti haasteellisissa kohteissa. Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimiston laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Hankkeen vuorovaikutus on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n edellyttämällä tavalla. Kaavahankkeesta on järjestetty normaalien nähtävillä olojen lisäksi lehdistötilaisuus ja keskustelutilaisuus keväällä 2008. Luonnosta koskeva yleisölle avoin esittelytilaisuus pidettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa syyskuussa 2008. Ehdotusvaiheessa sitä on esitelty yleisötilaisuudessa kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytiloissa Laiturilla marraskuussa 2008, josta lähtien suunnitelmat olivat myös esillä tammikuuhun 2009 saakka. Lisäksi suunnitelmia esiteltiin asukasillassa Katajanokan asukkaille helmikuussa 2009.

Kaavahankkeen eri vaiheissa esitetyissä kannanotoissa on korostettu tarvetta tarkastella ja arvioida hotellin vaikutuksia kaavamuutoksen kohteena olevaa tonttia laajempaan, koko Eteläsataman käsittävään kokonaisuuteen. On esitetty myös tontin ottamista mukaan Eteläsataman tulevaan arkkitehtuurikilpailuun. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on laajentaa Eteläsataman kansainvälisen arkkitehtuurikilpailualueen rajausta niin, että myös Katajanokan puoleinen osa on mukana kilpailussa.

Vaikutusten arvioinnin riittävyys

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on tehty tarpeellisia vaikutusten arviointeja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut maankäyttö- ja rakennuslain 5 ja 9 §:n edellyttämällä tavalla hankkeen vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Nämä vaikutukset on lausunnoissa ja muistutuksissa nähty erityisen ongelmallisina.

Arviointeja on täydennetty mallinnuksin ja animaatioin, jotka ovat osoittaneet, että käsitykset hankkeen kielteisistä vaikutuksista kaupunkikuvaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön ovat saattaneet osittain perustua puutteelliseen havainnemateriaaliin.

Arvioinnissa on pyritty tuomaan esille rakennushankkeen vaikutukset mahdollisimman monipuolisesti. Uusi havainnemateriaali on liitetty asemakaavaselostukseen.

Hotellin suhde kaupunkikuvaan ja maisemaan sekä
kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön
ja suunnitelmien kehittyminen prosessin aikana

Asemakaavan muutosluonnoksen laatimisvaiheessa on rakennuksen suunnittelijoiden kanssa tarkasteltu eri sijoitusvaihtoehtoja ja tärkeimpiä näkymiä eri suunnista kaupunkikuvan ja rakennuksen lähiympäristön tilamuodostuksen kannalta. Empirekeskusta, Presidentinlinnan symbolinen asema, Eteläsatama ja näkymät merelle on otettu huomioon siirtämällä rakennusta itään rannasta kauemmaksi, madaltamalla rakennusta kerroksella ja lyhentämällä hotellikerrosten ulokkeita. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat merkittävät rakennukset säilyvät dominantteina.

Rakennus sijaitsee Katajanokan ja historiallisen keskustan saumakohdassa ja ottaa huomioon kaupungin perinteisiä akselistoja ja suuntia.

Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa. Rakennus on kaupunkimaisemassa itsenäinen ja tulee muodostamaan uuden 2000-luvun kerroksen historialliseen jatkumoon. Kannanotoissa esitettyä rakennuksen ristiriitaa ympäristön kanssa ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginhallitukselle 2.3.2010 päivätyn kirjeen, jossa todetaan Lauri Putkosen laatineen kaava-alueesta selvityksen ”Kanavaterminaalin alue, asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys”. Selvitys on liitetty kaava-asiakirjoihin.

Rakennuksen vaikutus mereltä tai Tähtitorninmäen ja Kauppatorin suunnasta ei ole merkittävä eikä sen toteuttaminen vaaranna valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Uusi havainnemateriaali osoittaa, että hotellisuunnitelma sopeutuu Helsingin keskustan merijulkisivuun ja olemassa oleviin rakennuksiin, mutta muuttaa erityisesti lähiympäristöstä tarkastellen perinteistä kaupunkikuvaa Helsingissä uudella tavalla.

Asemakaava täyttää kaupunginhallituksen käsityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisällölle ja 50 §:n kaavan tarkoitukselle asettamat vaatimukset. Valmistelussa on otettu huomioon valtakunnalliset inventoinnit ja ylemmänasteisten kaavojen ohjausvaikutus. Suunnittelualue ei sisälly Yleiskaava 2002:ssa Katajanokalle osoitettuun kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Suunnittelussa on kuitenkin kiinnitetty suurta huomiota rakennuksen mittakaavan sovittamiseen arvokkaaseen ympäristöön.

Asemakaavan toteuttaminen ei vaaranna arvokkaan ympäristön arvojen säilyttämistä.

Energiatalous

Lasijulkisivujen riittävä U-arvo saavutetaan niin sanotulla superlasilla, jossa on argontäyte, 3-K-lasia ja selektiivipinnoite. Näiden lisäksi on tarkoitus käyttää energiatehokkaita lasivälilistoja. Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron on kehittämässä yhteistyössä lasialan erikoisosaajan kanssa sopivaa taivutettua umpiolasia. Teknisesti on mahdollista saavuttaa energiamääräykset täyttävä U-arvo. Valmista tuotetta ei ole vielä saatavilla markkinoilta, koska kyseessä on taivutettu lasi. Herzog & de Meuronilla on pitkä kokemus uudenlaisten materiaalien ja menetelmien kehityksestä ja käytöstä ja kestävää kehitystä koskevat tavoitteet ovat mukana jokaisessa projektissa alusta asti. Kaupunginhallitus toteaa vielä, että tontinvarausehtoihin tullaan liittämään rakennukselle velvoite siitä, että rakennus täyttää nk. A-luokan energiavaatimuksen.

Hotellin tarpeellisuus Katajanokalle ja Helsingille

Hotellihanke toteuttaa osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa, jonka mukaan Helsinkiä tulee vahvistaa huippuluokan matkailu- ja kongressikaupunkina, lisätä keskustan houkuttelevuutta, kehittää Helsinki Design -käsitettä ja lisätä arkkitehtuurin merkitystä Helsingin matkailuvalttina.

Kaupunginhallitus katsoo, että hotellihanke vahvistaa Eteläsataman elävyyttä jatkamalla keskustan elinvoimaisuutta Katajanokalle.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxxxxxx ja Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

354 §

1.3.2010 ja 15.3.2010 pöydälle pantu asia

KULOSAAREN KORTTELITALON UUDISRAKENNUKSEN TARVESELVITYS JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAT

Khs 2009-2286

Esityslistan asia Kaj/16

Kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistölautakuntaa valmistelemaan Kulosaaren ala-asteen perusparannuksen ja ruokasalin laajennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman korvaavan Kulosaaren Korttelitalon uudisrakennuksen hankesuunnitelman 22.9.2009 päivätyn tarveselvityksen perusteella. Hankesuunnitelmaa laadittaessa tulee pitäytyä noudattamaan hankkeen tarveselvityksen perusteella laadittua rakentamiskustannusten enimmäishinta-arviota, joka on arvonlisäverottomana 16,9 miljoonaa euroa ja arvonlisäverollisena 20,5 miljoonaa euroa kustannustasossa elokuu 2009, RI = 125,9 ja THI = 150,1.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hankesuunnitteluun liittyen selvittämään, miten koulun vaatiman tonttialueen pieneneminen ja käyttämätön rakennusoikeus voidaan hyödyntää alueen täydennysrakentamiseen.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, sosiaalilautakunnalle, opetuslautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, HKR-Rakennuttajalle, rakennusvalvontavirastolle, kaupunginmuseolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Jäsen Räty teki jäsen Rissasen kannattamana seuraavan palautusehdotuksen:

Kaupunginhallitus päättää palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaupunki neuvottelee Kulosaarelaiset ry:n kanssa mahdollisuudesta toteuttaa hanke kaupungin ja yhdistyksen yhteishankkeena. Asia tuodaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi uudelleen sitten, kun hankkeesta on vertailukelpoiset kustannusarviot.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 8-7. Vähemmistöön kuuluivat Asko-Seljavaara, Hakola, Oker-Blom, Peltokorpi Rissanen, Räty ja Rautava.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 - 3

355 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/17

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

asuntolautakunta	16.3.2010


kaupunkisuunnittelulautakunta	11.3.2010
rakennuslautakunta	16.3.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	15.3. ja 17.3.2010

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

330 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN KAUKO
KOSKINEN: FRÄMJANDE AV ÖVERGÅNGEN TILL STANDARDISERADE

MILJÖSYSTEM

Stn 2009-2005

Ärende Ryj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 23.9.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Kauko Koskinen) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Kauko Koskinen och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Saarinen Erja, biträdande stadssekreterare, telefon 310 36102

Översättning:

333 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN NINA HURU:
KARTLÄGGNING AV NÄRSTÅENDEVÅRDARNAS ARBETSFÖRHÅLLANDEN
OCH ORK

Stn 2009-2394

Ärende Stj/1 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 11.11.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Nina Huru) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Nina Huru och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

Översättning:

334 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN
TARJA KANTOLA: FINANSIERING AV DEN KOMMUNALA

DAGVÅRDEN

Stn 2009-2395

Ärende Stj/2 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslutade anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 11.11.2009, lämna den som föreslagit klämmen (Tarja Kantola) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Tarja Kantola och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Risto Rautava	Jenni Lähdesmäki
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Sirpa Asko-Seljavaara

Jan D. Oker-Blom

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa 30.3.2010 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Jenni Lähdesmäki
hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 314-322, 326-339, 351-353 ja 355 §:t

		–	poikkeamispäätöksen tekemistä (Maankäyttö- ja rakennuslaki 190 §)

			pöytäkirjan 350 §

		–	kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä (Etuostolaki 22 §)

			pöytäkirjan 345-347 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

	Oikaisuvaatimusaika

		Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

	Oikaisuvaatimuksen sisältö

		Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

		–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Poikkeamispäätöksen tekeminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Poikkeamispäätöksen tekemistä koskevassa asiassa saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	viereisen tai vastapäätä olevan alueen omistaja ja haltija,

		–	sellaisen kiinteistön omistaja ja haltija, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa,

		–	se, jonka asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa,

		–	se, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa,

		–	kunta ja naapurikunta, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa,

		–	toimialueellaan sellainen rekisteröity yhdistys, jonka tarkoituksena on luonnon- tai ympäristönsuojelun tai kulttuuriarvojen suojelun edistäminen taikka elinympäristön laatuun muutoin vaikuttaminen,

		–	Uudenmaan ympäristökeskus, sekä

		–	muu viranomainen toimialaansa kuuluvissa asioissa.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon, kun päätös on julkipanon jälkeen annettu.

		Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi

	Etuosto-oikeuden käyttäminen

		Valitusoikeus, valitusviranomainen ja valitusaika Kunnan etuosto-oikeuden käyttämistä myytyyn kiinteistöön koskevaan päätökseen saa hakea muutosta kirjallisella valituksella

		–	ostaja ja etuostolain 6 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa myyjä.

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle. Valituskirjelmä on toimitettava Helsingin hallinto-oikeudelle kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa päätöksen todisteellisesta tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisen tietoon sinä päivänä, jona asiakirja on luovutettu asianomaiselle tai hänen lähetilleen tahi esitetty asianomaiselle. Postitse saantitodistusta vastaan lähetetystä asiakirjasta katsotaan asianomaisen saaneen tiedon saantitodistuksen osoittamana aikana. Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot: Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Milloin kunta on päättänyt, ettei se käytä etuosto-oikeutta, ei päätökseen saa hakea muutosta valittamalla.

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				314-322, 326-339, 351-353 och 355 § i protokollet

			–	fattande av undantagsbeslut (190 § i markanvändnings- och bygglagen)

				350 § i protokollet

			–	utnyttjande av kommunens förköpsrätt (22 § i förköpslagen)

				345-347 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

	Rättelseyrkandetid

			Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

	Innehåll i rättelseyrkande

			I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

			–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

			Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

		Fattande av undantagsbeslut

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett ärende som gäller fattande av undantagsbeslut får sökas genom skriftliga besvär
			–	av ägaren och innehavaren av ett invid eller mittemot beläget område

			–	av ägaren och innehavaren av en sådan fastighet vars bebyggande eller användning i annat syfte beslutet i väsentlig mån kan påverka

			–	av den på vars boende, arbete eller övriga förhållanden projektet kan ha en betydande verkan

			–	av den vars rätt, skyldighet eller fördel beslutet direkt påverkar

			–	av kommunen och en grannkommun vars markanvändningsplanering beslutet påverkar

			–	inom det geografiska område där den är verksam, av en sådan registrerad förening vars syfte är att främja natur- eller miljövård eller skydd av kulturvärden eller att annars påverka livsmiljöns kvalitet

			–	av Nylands miljöcentral

			–	av en annan myndighet i ärenden som hör till dess verksamhetsområde.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar från delfåendet av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet då beslutet meddelats efter anslag.

			Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi

		Utnyttjande av förköpsrätt

			Besvärsrätt, besvärsmyndighet och besvärstid Ändring i ett beslut som gäller utnyttjande av kommunens förköpsrätt till en såld fastighet får sökas genom skriftliga besvär

			–	av köparen och i de fall som avses i 6 § i förköpslagen av säljaren.

			Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol. Besvärsskriften skall inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol inom trettio (30) dagar efter att vederbörande bevisligen fått del av beslutet. Vederbörande anses ha fått del av beslutet den dag då handlingen överlämnats till honom eller hans bud eller företetts honom. Vederbörande anses ha fått del av en per post mot mottagningsbevis sänd handling vid den tid mottagningsbeviset utvisar. Kontaktinformation till Helsingfors förvaltningsdomstol: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Om kommunen har beslutat att den inte utnyttjar sin förköpsrätt, får ändring i beslutet inte sökas genom besvär.

		Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

			Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

			–	det beslut i vilket ändring söks

			–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

			–	de grunder på vilka ändring yrkas

			–	ändringssökandens namn och hemkommun

			–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

			Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

			–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

			–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

			–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Kokousaika		22.3.2010 kello 16.00 – 17.31

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rautava, Risto		kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto		I varapuheenjohtaja (paitsi 355 §)
	Puoskari, Mari		II varapuheenjohtaja
	Asko-Seljavaara, Sirpa
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva		(paitsi 320 §)
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku		(paitsi 320 §)
	Peltokorpi, Terhi
	Rissanen, Laura
	Räty, Laura		(paitsi 314-315 §:t)
	Ylikahri, Ville
	Laakso, Tapio		varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto		kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (paitsi osa 348-355 §:t)
	Hiltunen, Rakel		II varapuheenjohtaja (paitsi osa 342-355 §:t)
	Sauri, Pekka		apulaiskaupunginjohtaja
	Kokkonen, Paula		apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula		apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu		apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio		rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila		hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami		kaupunginlakimies
	Waronen, Eero		viestintäpäällikkö
	Teppo, Tiina		päätösvalmisteluyksikön päällikkö (paitsi 329-355 §:t)
	Tapiolinna, Hilkka		vs. kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja		kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja		kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa		kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo		kaupunginsihteeri
	Hyttinen, Hannu		kaupunginsihteeri (paitsi osa 348-355 §:t)

	Saarinen, Erja			apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza			apulaiskaupunginsihteeri
	Lähdesmäki, Jenni			hallintosihteeri


Puheenjohtaja		Rautava, Risto

Pöytäkirjanpitäjä		Lähdesmäki, Jenni

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Sauri	314-315,		323-328,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri			329-332,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen			333-337,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen			338,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä			339-355,