VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI JA TALOUSARVIO- SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2011-2013 LAATIMISOHJEET

Khs 2010-392

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2011–2013 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon talousarvioehdotusten valmistelussa.

Taloudellisen tilanteen muuttuessa kaupunginhallitus tarkentaa tarvittaessa talousarvioehdotuksen valmistelun perusteita ja raamia.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011-2013 laatimisohjeet
	Liite 2	Tuottavuuden parantaminen Helsingissä
	Liite 3	Kuntapalvelun pelastusohjelma 2010-2013

ESITTELIJÄ toteaa, että kaupungin voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan Khs antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

./. Laatimisohjeet, joihin sisältyy Khn valmistelua ohjaavat kannanotot ja vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami, on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Talousarviossa vuodelle 2010 todetaan, että raamineuvotteluissa keväällä 2010 esitetään tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat

./. toimenpiteet. Esityslistan liitteenä on muistio ”Tuottavuuden parantaminen Helsingissä”, jossa on esitetty hallintokuntien vuoden 2010 tulosbudjetteihin sisältyvät tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat toimenpiteet.

Kaupungin talouden tasapaino

Helsingin toimintamenojen kasvu ilman liikelaitoksia tarkasteltuna oli vuoden 2009 tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan noin 6,5 %. Saatujen ennakkotietojen mukaan kuntakentän vuoden 2009 toimintamenojen kasvu on noin 5 %. Helsingin kohdalla luontevat vertailukunnat Espoo ja Vantaa näyttävät ennakkotietojen mukaan saaneen vuonna 2009 tehdyin toimenpitein hillittyä toimintamenojensa kasvua kumpikin Helsinkiä paremmin. Helsingin toteutunut menokasvu vuonna 2009 on siis ollut muuta kuntasektoria selvästi suurempaa.

Vuoden 2009 tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan Helsingin vuosikate kattaa investoinneista vain noin puolet. Jäljelle jäävää rahoitusvajetta jouduttiin kattamaan noin 230 milj. euron suuruisella lainanotolla.

Talousarviosta 2010 päätettäessä lähdettiin siitä, että emokaupungin lainakanta ei kasvaisi enää vuoden 2012 jälkeen. Verotulojen notkahdus on paikattava vuosien 2010–2012 aikana.

Menojen kasvusta ja tulopohjan heikentymisestä syntyvää rahoitusvajetta voidaan kattaa tässä tilanteessa vain kiinnittämällä huomio myös toimintamenokasvuun. Kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009–2012 todetaan, että toimintamenot on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin. Konkreettiseksi tavoitteeksi on linjattu, että kaupungin toimintamenojen kasvu asukasta kohden ei ylitä kustannustason nousua.

Pitkällä aikavälillä kaupungin talouden kestävä pohja saavutetaan vain jos kaupungin toimintamenot pidetään strategiaohjelmassa mainitun tavoitteen (kaupungin toimintamenojen kasvu asukasta kohden ei ylitä kustannustason nousua) mukaista tiukemmalla tasolla. Muuten kaupunki joutuisi jatkamaan lainanottoa aina 2010-luvun loppupuolelle asti.

Pitkällä aikavälillä kaupungin rahoituksellinen epätasapaino voidaan korjata ainoastaan:

- sopeuttamalla menoja (mm. pitämällä toimintamenojen kasvu kustannustason nousua pienempänä tai leikkaamalla investointimenoja), ja

- lisäämällä verotuloja ja valtionosuustuloja.

Lainakannan kasvattaminen vuoden 2012 jälkeen ei ole enää järkevää kasvavien lainanhoitokulujen vuoksi.

Raami 2011

Vuoden 2011 talousarvion raami lähtee strategiaohjelmassa päätetystä tavoitteesta. Kaupungin toimintamenojen kasvu ei ylitä kustannustason nousua ja väestönkasvua.

- kustannustason nousu +2,2, % (peruspalvelujen hintaindeksi, VM:n ennuste vuodelle 2011)

- väestönkasvu +0,6 % (Helsingin väestöennusteen 2010–2040 mukainen ennuste vuodelle 2011)

Tuottavuuden paranemisen aikaansaamiseksi on toimintamenojen kasvun oltava kustannustason nousua ja väestönkasvua pienempää.

Raamissa kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat +2,4 %. Määrärahalisäykset vuoden 2010 talousarvioon verrattuna kohdistuvat pääosin sosiaali- ja terveystoimeen. Muiden sektoreiden menot vähenevät pääsääntöisesti voimassa olevan vuoden 2011 taloussuunnitelman mukaisesti.

Työllisyyden edistämiseen kohdistuviin määrärahoihin ei kohdisteta vuoden 2011 raamissa leikkauksia.

Helmikuussa päätetyn palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin on vuoden 2011 raamissa varauduttu keskitetysti. Sopimus ei sisällä yleiskorotuksia ja sopimusratkaisun vaikutukset tulevat kohdistumaan eri toimialoille hyvin eri tavalla.

Rahoituksellista epätasapainoa on katettava vuonna 2011 sekä lainanotolla että verotuloja lisäämällä. Veronkorotuksesta ei päätetä tässä yhteydessä, mutta raamissa vuoden 2011 kunnallisverotulojen arvioon on huomioitu laskennallisesti yhden prosenttiyksikön suuruisen veroprosentin noston vaikutus. Yhden veroprosentin veronkorotuksen tuotto vuoden 2011 arvioidulla veropohjalla olisi noin 117 milj. euroa.

Verotuloja on lisättävä veronkorotuksella kaupungin rahoituksellisen epätasapainon ja kaupungin velkaantumisen hallitsemisen vuoksi. Mahdollistaakseen uusien alueiden rakentamisesta, liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvistä hankkeista sekä kiinteistökannan ylläpidosta johtuvan korkean investointitason, on kaupungin normaalia tulorahoitusta lisättävä veronkorotuksella.

Veronkorotuksen vaihtoehtoina vuonna 2011 olisivat kaupungin investointitason leikkaaminen tai uusien investointien rahoittaminen omaisuuden mm. tontin myynnillä.

Vuoden 2011 raamin mukaisen tulos- ja rahoituslaskelman ohessa on esitetty tulos- ja rahoituslaskelma-arviot myös vuosille 2012 ja 2013. Näissä laskelmissa ennakoidaan kokonaistoimintamenojen tasolla 2,5 %:n menokasvu edellisestä vuodesta.

Vuoden 2011 raamissa esitetyt toimenpiteet ovat samansuuntaiset

./. Kuntaliiton helmikuussa julkaiseman Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010–2013 toimenpiteiden kanssa.

Lisäksi hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunginvaltuuston 3.2.2010 käymä raamin lähetekeskustelu ja siitä laadittu keskustelupöytäkirja (www.hel.fi /päätöksenteko ja hallinto/ päätöksenteko/kaupunginvaltuusto/keskustelupöytäkirjat 2010/02 ).

Henkilöstötoimikunta antaa 18.3.2010 laatimisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

KANNANOTTO LAAJASALO-DEGERÖ SEURA RY:N, HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N, PRO KRUUNUVUORI -LIIKKEEN YM. MUISTUTUKSIIN LAAJASALON KATUALUEEN (KOIRASAARENTIE VÄLILLÄ TAHVONLAHTI - REIHERINTIE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11820)

Khs 2009-117

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Tämä asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11820, jonka hyväksymistä kaupunkisuunnittelulautakunta on puoltanut 10.9.2009, koskee Koirasaarentietä osuudella Tahvonlahti–Reiherintie. Kaupunkisuunnittelulautakunnan samassa kokouksessa oli käsiteltävänä erillisenä asiana Koirasaarentien Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti välinen osuus.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 20.11.2008 lähettää 13.11.2008 päivätyn 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen asemakaavaehdotuksen ja tonttien 49057/3 ja 49074/2 sekä puistoalueiden asemakaavan muutosehdotuksen nro 11820 (Koirasaarentie välillä Hopeakaivoksentie–Reiherintie) Khlle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiassa toimitettiin äänestys.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2008 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan. Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 14.2.2008 Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelman. Kaupunginvaltuuston osayleiskaavapäätöksestä on jätetty 11 valitusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Koirasaarentien asemakaava-alue ulottui sekä maankäyttösuunnitelman että osayleiskaavan alueelle. Kaava-alue on nyt jaettu kahteen osaan: Hopeakaivoksentien ja Tahvonlahden väliseen osuuteen, joka sijaitsee osayleiskaava-alueella, ja Tahvonlahden ja Reiherintien väliseen osuuteen, joka sijaitsee maankäyttösuunnitelma-alueella. Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti osuus on erotettu omaksi asemakaava-alueeksi, koska osayleiskaava-alueen asemakaavoja ei voida viedä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ennen kuin Helsingin hallinto-oikeus on käsitellyt valitukset ja korkein hallinto-oikeus mahdolliset jatkovalitukset. Koirasaarentien katusuunnittelu on tarkoitus käynnistää jo vuonna 2009 ja aloittaa rakentaminen vuonna 2011.

Koirasaarentien asemakaavojen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen Koirasaarentien rakentaminen Reiherintien liittymästä länteen käytännössä kokonaan uudelleen siten, että se pystyy välittämään rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikenteen. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu, ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan.

Koirasaarentien vartta rytmittävät valmisteilla olevissa Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavoissa rakennetut ja rakentamattomat osuudet sekä korkeat metsäiset mäet ja avokalliot, joille tieltä avautuu näkymiä. Katualueen mitoituksessa on otettu huomioon tuleva keskustan suunnan raideliikenne ja kevyt liikenne, paikallinen kevyt liikenne, bussiliikenne ja ajoneuvoliikenne Laajasalon suuntaan sekä tulevaisuuden joukkoliikennevaraukset. Katualueelta on varattu kaupunkikuvallisista syistä tilaa myös puuistutuksille.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kaupunginhallituksen vastineet

Kaavoitusprosessi

Laajasalo-Degerö Seura ry:n ja Xxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) asemakaavoituksen paloittelu pieniin osiin ei ole hyvän kaavoitustavan mukaista. Tien ja molempien puolien kaavojen tulee kuulua samaan kaavaan, ne tulee palauttaa osaksi osayleiskaavaprosessia. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ihmettelee (2.3.2009), miksi selostusosa on jätetty kokonaan julkaisematta. Koko Kruunuvuorenrannan alueen kaavoitusprosessi ja kaavoituksen jakaminen osiin on ollut oikeudellisesti kyseenalainen. Koirasaarentien varsilla olevilta alueilta puuttuvat kunnolliset luontoselvitykset kokonaan. Kaavaehdotus on ehdottomasti asetettava uudestaan nähtäville niin, että kaikki asiakirjat olisivat saatavilla tarkastelua ja mahdollisten muistutusten jättöä varten.

Pro Kruunuvuori -liike esittää (2.3.2009), että yleiskaava 2002:ssa määriteltyä suunnittelualuetta ei voi jakaa ja että itse jako osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen vireilletulosta ilmoittamisen jälkeen on vakava menettelytapavirhe.

Xxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) alueelle ei ole tehty kunnollista luontoselvitystä.

Xxxx Xxxxx epäilee (2.3.2009), ettei luontoselvityksiä ole tehty. Asemakaavoituksen paloittelu pieniin osiin ei ole hyvän kaavoitustavan mukaista. Tien ja molempien puolien kaavojen tulee kuulua samaan kaavaan, ne tulee palauttaa osaksi osayleiskaavaprosessia. Kaupunkisuunnitteluvirasto osoittaa halveksuntaa Suomen ympäristökeskuksen raporttia kohtaan Uudenmaan arvokkaista kallioalueista. Kaavaselostus ei ole ollut nähtävillä.

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx mukaan (2.3.2009) selostuksessa viitataan maankäyttösuunnitelmaan, joka ei kuulu maankäyttö- ja rakennuslain alueidenkäytön suunnittelujärjestelmään, eikä se ole selostuksen liitteenä. Maankäyttösuunnitelmasta esitettyjä mielipiteitä ei ole otettu huomioon asemakaavassa, joten ne jäävät merkityksettömiksi. Kaavaselostusta ei ole asetettu julkisesti nähtäville.

Asemakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavaan merkittyä Hevossalmesta Tullisaareen ulottuvaa virkistysaluetta. Virkistysalue on Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008:n ja YK 2002:n melukartoitusten mukaan hiljainen alue. Koirasaarentie halkaisee tämän yhteyden ja melu pääsee leviämään esteettä alueella.

Xxxx-Xxxxx Xxxxxx toteaa (2.3.2009), että Helsingin hallinto-oikeuteen on jätetty useita valituksia.

Xxxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) yleiskaavassa 2002 merkittyä suunnittelualuetta ei voida jakaa osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen sen jälkeen, kun suunnittelu on jo pantu vireille ja osallistumis- ja arviointisuunnitelma julkistettu. Ennen hallinto-oikeuden päätöstä on mahdotonta arvioida rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikennettä ja siten myös Koirasaarentieltä vaadittavaa välityskykyä.

Xxxxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) kaavoitusprosessia ei pitäisi viedä tässä tilanteessa asemakaavatasolle, koska maankäyttösuunnitelma ei ole virallinen kaava. Toinen suuri epäkohta on se, että alueen suunnittelu on jaettu lukuisiin erillisiin pieniin osa-alueisiin. Selostus puuttuu. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava historialliseen kehitykseen. Alueella ei ole tehty luontokartoituksia eikä arvioita suunnitelmien vaikutuksista metsäluontoon.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Yleiskaava/maakuntakaava

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä, joka mahdollistaa osayleiskaavassa tehtävät muutokset aluerajauksiin.

Maankäyttösuunnitelma ja osayleiskaava

Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta.

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2006 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: "Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta." Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on myös koko ajan suunniteltu yhtenä kokonaisuutena ja suunnitelma on myös esitelty kokonaisuutena kaupunkisuunnittelulautakunnalle ohjelmointi-, osayleiskaavaluonnos- ja ehdotusvaiheessa. Lautakunta on päättänyt suunnitelmista yhtäaikaisesti. Myös vaikutusarviot on laadittu kummastakin alueesta.

Luontoselvitykset

Maankäyttösuunnitelma-alueeseen liittyvät koko alueen luontoselvitykset ovat olleet ympäristökeskuksen mielestä riittävät. Ympäristökeskus oli aiemmin inventoinut koko suunnittelualueen ja luontotiedot oli päivitetty vuonna 2004. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä luontotietoja on täydennetty siltä osin, kun ympäristökeskus katsoi sen tarpeelliseksi.

Asemakaavoituksen jakaminen useiksi kaavoiksi

Asemakaavojen aluerajaukseen vaikuttavat alueen rakentamisaikataulu, alueen toiminnallinen sisältö ja maanomistus. Koska Kruunuvuorenrantaa suunniteltaessa on kysymyksessä suuri aluekokonaisuus, joka rakentuu vaiheittain 15–20 vuoden aikana, on tarkoituksenmukaista kaavoittaa alue vaiheittain useina asemakaavoina. Koirasaarentien liittyminen ympäristöön on selvitetty osayleiskaavassa. Koirasaarentietä koskevat asemakaavat ovat alueen ensimmäiset asemakaavat, alueen toteutus alkaa Koirasaarentien rakentamisella.

Selostus

Koirasaarentien asemakaavaluonnoksen selostusluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 sekä viraston internetsivuilla 10.10.2008 lähtien. Asemakaavaehdotuksen selostus on ollut nähtävillä kaupunkisuunnitteluvirastossa 30.1.–2.3.2009.

Vuorovaikutus

Xxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) kaavoituksessa ei ole edelleenkään otettu huomioon asukasmielipidettä.

Xxxx-Xxxxx Xxxxxx esittää (2.3.2009), että kuulemisissa on asukkaita kuultu, mutta kuultua ei ole otettu huomioon. Pro Kruunuvuori -liike keräsi n. 4000 nimeä ja Pro Stansvik -liike lisäksi noin 1000 nimeä rakennussuunnitelmien rajoittamiseksi ja arvokkaan kallio- ja metsäalueen sekä muiden viheralueiden säästämiseksi. Vetoomuksella ei ollut mitään vaikutusta, rakennussuunnitelmia ei ole muutettu.

Xxxxxx Xxxxxxxx kyselee (2.3.2009), onko asukkaita kuultu. Asukkaat ovat keränneet yli 4000 nimeä tärkeän lähivirkistysalueen säilyttämisen puolesta.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaavoitustyössä otetaan kaikki mielipiteet huomioon mutta jokainen mielipide ei aiheuta kuitenkaan kaavan muuttamista.

Osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa on vuorovaikutus järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti. Kaikki saadut mielipiteet on tutkittu ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon ja viety päättäjien tietoon. Koirasaarentien asemakaavaluonnos ja selostusluonnos on ollut nähtävänä 6.–20.10.2008 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Laajasalon kirjastossa ja viraston internetsivuilla (selostusluonnos 10.10.2008 lähtien). Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Mielipiteet vastineineen esiteltiin 13.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Kaavoitusprosessi tapahtuu maankäyttö- ja rakennuslain mukaan vuorovaikutuksessa osallisten kanssa. Kaavan laadinta on kuitenkin erilaisten etujen ja näkemysten yhteensovittamista kaavan tavoitteen ja lain mukaisten kaavan sisältövaatimusten huomioon ottavalla tavalla.

Melu ja muut päästöt

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry muistuttaa (2.3.2009), että ympäristömeludirektiivi 2002/49/EY:ssä edellytetään hiljaisten alueiden selvittämistä ja säilyttämistä. Tämän vuoksi liikenne tulee johtaa tunneliin koko Koirasaarentien matkalla.

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) valmisteluteksteissä esiintyvä väite ”melu ei ole merkittävä…” on räikeästi virheellinen, kun toisaalla tekstissä taas todetaan melun edellyttävän määräyksiä ulkoseinärakenteiden ääneneristävyydestä.

Laajasalo-Degerö Seura ry ja Xxxxxx Xxxxxx toteavat (2.3.2009), että Tahvonlahden alue on Helsingin harvoja hiljaisia alueita. EU-direktiiviä 2002/49/EY ympäristömelun arvioinnista ja hallinnasta on noudatettava. Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008, johon kaupunki on sitoutunut (Khs 2008-1875), edellyttää, että kaupunkisuunnittelussa virkistysalueisiin kohdistuva melu otetaan huomioon ja että kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden äänimaisemaa suojellaan ja parannetaan aktiivisilla toimilla.

Pro Kruunuvuori -liikkeen mielestä (2.3.2009) melu leviää esteettä virkistysalueille Tahvonlahtea ja Stansvikiä myöten. Tien varren virkistysalueet ovat ympäristökeskuksen julkaisun 15/2008 ”Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelma 2008” mukaan hiljaisia alueita, Helsingissä harvinaisia alle 35 dB:n alueita.

Asunto Oy Reiherintie 1 esittää (2.3.2009), että ennusteen mukaisen liikennemäärän aiheuttama melutaso tulee ylittämään valtioneuvoston antamat ohjeet. Yhtiön taloissa on koneellinen ilmanvaihto, jossa korvaava ilma otetaan ikkunoiden kautta. Useiden huoneistojen kaikki ikkunat sekä parvekkeet ovat tielle päin. Ilmastoinnin vuoksi ikkunoita ei voi tiivistää sisätilojen melutasojen alentamiseksi.

Xxxxxx Xxxxxxx kyselee (2.3.2009), miten päästöiltä ja melulta suojaudutaan jo paikalla olevien talojen kohdalla.

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) melun tai ilmansaasteiden leviämisestä virkistysalueille ja historiallisille alueille ei ole piitattu. Asemakaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon maakuntakaavaan merkittyä Hevossalmesta Tullisaareen ulottuvaa virkistysaluetta. Virkistysalue on Helsingin kaupungin melutorjunnan toimintasuunnitelma 2008:n ja YK 2002:n melukartoitusten mukaan hiljainen alue. Koirasaarentie halkaisee tämän yhteyden ja melu pääsee leviämään esteettä alueella.

Xxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) alueella ei ole tehty liikenteen melu- ja päästöselvityksiä, jotka pitäisi tehdä ehdottomasti. Suomen laki sekä EU:n ympäristödirektiivi 2002/49/EY edellyttävät melukartoituksen tekemistä. Meluhaitat tulevat olemaan varsin suuria erityisesti alueen nykyisten asukkaiden kannalta. Miten voidaan suojata ilmanvaihto alueella jo olevissa taloissa?

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Melu- ja päästöselvitykset

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

Koirasaarentien katusuunnittelun yhteydessä selvitetään mahdollisuudet melukaiteen rakentamiseksi Koirasaarentien eteläreunaan Tahvonlahden kohdalla. Melukaide vähentäisi melun leviämistä Tahvonlahden suuntaan ja Stansvikin virkistysalueelle.

Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB:n päivämelualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosalla tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asianmukaisessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen parantamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

Hiljaiset alueet

Kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

Tielinjaus ja liikenne

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n mielestä (2.3.2009) tien keskelle suunniteltu puurivistö on tarpeeton ja tuhoaa reunoilla olevaa kallioluontoa. Suora raitiotieyhteys kantakaupungista Laajasaloon on liian kallis ja teknisesti vaikea. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa paitsi maisemallisia myös ekologisia haittoja alueelle. Paras ratkaisu olisi rakentaa tie maanalaiseen tunneliin.

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) tielinjauksen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön.

Asunto Oy Reiherintie 1 mainitsee (2.3.2009), että tontti rajautuu katuun, jolloin tontilta joudutaan kaatamaan tonttia suojanneet suuret puut ja pensaat. Istutettavat puut eivät tule korvaamaan erikorkuisista kasveista koostunutta suojaavaa vihervallia. Asiaa ei ole voitu käsitellä yhtiökokouksessa, koska katualueen suunnitelman merkitys ei selviä kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmapiirroksista. Mitään suunnitelmia ei pidä rakentaa silta-raitiolinja-suunnitelman varaan ennen kuin kaupunki on tehnyt sitovan päätöksen tämän vaihtoehdon toteuttamisesta. Yhtiöllä on Koirasaarentien varressa virkistyspaikka, jossa on lentopallokenttä ja grilli. Katu tulee pilaamaan virkistyspaikan.

Xxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) suunniteltu Koirasaarentie on aivan liian leveä ja tuhoaa valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kalliot tien varsilla. Puurivistö on tarpeeton ja raitiotieyhteyden toteutuminen on epävarmaa eikä sitä pidä edes toteuttaa. Tien kulkeminen liian lähellä Tahvonlahden rantaa aiheuttaa ekosysteemille ongelmia. Tie pitää ehdottomasti viedä tunnelissa kyseisen kohdan alitse, mieluummin koko Koirasaarentie maan alle.

Xxxxxx Xxxxxx toteaa (2.3.2009) liikennesuunnittelun painottuvan liiaksi Koirasaarentielle. Olisi tutkittava mahdollisuutta avata kulku Päätien ja Henrik Borgströmin tien kautta sekä mahdollisuutta viedä Koirasaarentie tunneliin nykyisen kiertoliittymän kohdalla.

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) asemakaavan laatijan peruslähtökohtana on virheellisesti se, että Kruunuvuorenrannan pääliikenneyhteys on Koirasaarentie. Koirasaarentie on ollut vain väliaikainen ratkaisu. Ilman tehokasta joukkoliikennettä oman auton käyttö tehdään hyvin houkuttelevaksi. Koirasaarentie tulisi kulkemaan kallioiden (tai kerrostalojen) reunustamissa huonosti tuulettuvissa katukuiluissa. Tällaisissa olosuhteissa ilmanlaatu voi kehittyä toistuvasti huonoksi. Yksi vaihtoehto on tunnelin rakentaminen Laajasalontieltä öljysatamaan.

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) noin 30 m:n levyisen tien rakentaminen merkitsisi komeiden puiden kaatamista ja harvinaisia lajeja kasvavien luontoalueiden jäämistä tien ja tienvarsien alle.

Xxxxxx Xxxxxxx mielestä (2.3.2009) tielinjauksen leveys ei ole missään suhteessa laajasalolaiseen ympäristöön. Nopea kevyen liikenteen yhteys Kruunuvuoresta kantakaupunkiin vähentäisi nimenomaan ajoneuvoliikennettä. Siksi se yhteys on elintärkeä koko Laajasalolle. Viher- ja virkistysalueen yhtenäisyys sekä Laajasalon länsiosan luonne luonnonkauniina ympäristönä voidaan pelastaa vain rakentamalla kulkuväylä maanalaiseen tunneliin.

Xxxxxx Xxxxxxxxx katsoo (2.3.2009) Koirasaarentien levenevän nykyisestä nelinkertaiseksi ja muuttavan massiivisuudellaan täysin koko alueen. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää autoliikenteen vienti tunneliin. On syytä tutkia myös autoliikenteen johtamista Päätien ja Henrik Borgströmin tien kautta.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Raitiotie

Kaupunginvaltuusto on 12.11.2008 päättänyt merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Koirasaarentien liikennemäärä on nykyään 1 100 ajoneuvoa/vrk. Ennusteen mukaan Koirasaarentien liikennemäärä tulee olemaan noin 15 100 ajoneuvoa/vrk Kruunuvuorenrannan (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) rakentamisen myötä. Hyvä julkisen liikenteen verkosto on varteenotettava vaihtoehto yksityisauton käytölle. Melu-, ilmansaaste- ja turvallisuushaitat otetaan huomioon suunnittelussa.

Koirasaarentien poikkileikkaus

Koirasaarentielle saavutaan nykyistä Laajasalontietä pitkin, joka on luiska-alueineen kapeimmillaan noin 32 m leveä väylä ilman kevyen liikenteen väyliä. Koirasaarentie välillä Laajasalontie–Reiherintie on noin 20–25 m:n levyinen. Uudelleen rakennettava Koirasaarentien osuus on 28,5 m:n levyinen. Keskellä olevien puurivien poistaminen kaventaisi katua noin 6 m, mutta poistaminen aiheuttaisi katualueen leventämisen bussi- ja raitiovaunupysäkkien kohdalla. Kokoojakadun korostaminen puukujanteilla ja samalla leveän katutilan jakaminen visuaalisesti osiin on perinteinen kaupunkirakentamisen keino. Puiden poistaminen leventäisi katutilan vaikutelmaa ja heikentäisi kevyen liikenteen ylitysten turvallisuutta. Koirasaarentien mitoitus on riippumaton joukkoliikenneratkaisusta, koska ennen raitiotien rakentamista joukkoliikennekaistaa liikennöivät bussit. Koirasaarentien levennyksen alle ei jää harvinaisia kasvilajeja käsittäviä alueita.

Kaava-aluetta on kavennettu Koirasarentien kummaltakin puolelta 1 m:n verran, koska polkupyöräliikenne on muutettu pyörätieltä polkupyöräkaistoilla kulkevaksi.

Tielinjaus Tahvonlahden kohdalla

Tahvonlahden pohjukan kohdalla tielinjauksen korkeusasema on noin +3, katu on 3 m merenpintaa korkeampana ja 2 m alempana kuin vanhat huvilat. Tielinjauksen etäisyys vesialueesta on noin 70 m. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan säilytettävien huviloiden välistä. Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, mikä nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Huvilat tulevat olemaan tulevaisuudessa saman pihapiirin yhteydessä, jolloin huviloiden kehittäminen ja säilyminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa.

Tien rakentaminen tunneliin

Tien johtaminen tunneliin Kruunuvuorenrannan läpi olisi haastavaa sekä teknisessä, taloudellisessa että turvallisuusmielessä. Koirasaarentie on katu, joka yhdistää Laajasalon nykyisen alueen Kruunuvuorenrantaan ja sitä kautta kantakaupunkiin. Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalon nykyisestä alueesta tulee asuinalueita, jotka sijaitsevat laajojen virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä lyhyen julkisen ja kevyen liikenteen matkan päässä kantakaupungista. Tien kulkeminen maan päällä tarjoaa mahdollisuuksia nauttia näkymistä luontoon ja Tahvonlahdelle myös alueen Koirasaarentietä käyttäville.

Jalankulkutunneli

Koirasaarentien voi myös ylittää suojatietä pitkin. Jalankulkutunnelin rakentaminen tarjoaa yhtenäisen kevyen liikenteen yhteyden jalankulkijoille, pyöräilijöille ja hiihtäjille virkistysalueilla liikuttaessa. Jalankulkutunnelin suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota jatkosuunnitteluvaiheessa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontti (49074/2)

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Nykyisen Koirasaarentien ja Reiherintie 1:n tontin välissä on noin 10 m kaavoittamatonta aluetta, jolla kasvaa puita. Tontin pysäköintialue sekä lentopallokenttä ja grillipaikka ylittävät osittain tontin rajan. Tontti laajenee noin 2 m nykyisen Koirasaarentien suuntaan tontin ja Koirasaarentien välisen rajan lähes koko osuudelta. Asemakaavan muutoksen myötä pysäköintialue tulee sijaitsemaan tontin sisäpuolella. Lentopallokenttä ja grillipaikka voivat jäädä pääosin paikoilleen, kun lentopallokenttää laajennetaan hieman tontin puoleisessa päässä. Tontilla olevat istutukset säilyvät ja levennys mahdollistaa istutusten lisäämisen. Korttelin nro 49074 tontin nro 2 eteläkulmasta erotetaan 237 m²Koirasaarentien katualuetta varten. Koirasaarentiehen rajautuvalta osalta tonttiin lisätään tasaisesti 361 m². Tontti kasvaa yhteensä noin 124 m². Tontin nykyinen koko on 23 345 m², joten muutos on vähäinen.

Metrosuunnitelma

Pro Kruunuvuori -liike vastustaa (2.3.2009) metrosuunnitelmaa Katajanokalta tunnelissa Kruunuvuorenselän alitse Laajasaloon ja vaatii, että mitään nykyisiä suunnitelmia ei rakenneta metrohankkeen varaan.

Xxxxxx Xxxxxxx esittää (2.3.2009) Pro Kruunuvuori -liikkeen vetoomuksen mielipiteidensä liitteenä, joiden mukaan ei haluta nykyisiä suunnitelmia rakennettavan metrohankkeen varaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Metron rakentamiseen alueella ei varauduta.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (2.3.2009) Suomen ympäristökeskuksen arvioineen Koirasaarentien varrella olevan kallioalueen yhdeksi kolmesta Helsingin geologisesti arvokkaimmista alueista. Siksi Koirasaarentietä ei pidä leventää suunnitellulla tavalla. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa paitsi maisemallisia myös ekologisia haittoja alueelle.

Laajasalo-Degerö Seura ry:n mielestä (2.3.2009) valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kallioalueet tuhoutuvat tien tarpeettoman leveyden ja linjauksen vuoksi.

Pro Kruunuvuori -liikkeen ja Xxxxxx Xxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien alle tuhoutuu arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Xxxx Xxxxxxx on sitä mieltä (2.3.2009), että luontoarvot häviävät laajalta alueelta suunnitellun tien varrelta.

Xxxxxx Xxxxxx toteaa (2.3.2009) Koirasaarentien alle tuhoutuvan arvokkaita luonto- ja kulttuurikohteita.

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien linjaus tuhoaa arvokkaan saarnikorven, Stansvikin vanhimman säilyneen rakennuksen Kaivoshuvilan pihapiirin sekä näkymän Tahvonlahdelle ja useita lintukohteita.

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) ei pidä jatkaa Koirasaarentien leventämistä ja rakentamista ja arvokkaiden kallio- ja metsäalueiden pirstomisen suunnittelua, vaan säästää metsä- ja viheralueet nykyisten ja tulevien asukkaiden virkistysalueina.

Xxxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien massiivinen levennyssuunnitelma jakaa koko läntisen Laajasalon kahtia. Kaikki jalankulkureitit, talviset hiihtoladut ja polkuja pitkin patikointi tulee mahdottomaksi. Koirasaarentien levennys merkitsee kallioiden räjäytyksiä monessa kohdassa ja hakkuuta suurilta alueilta.

Xxxxxx Xxxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien levennys tuhoaa valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet ja Tahvonlahden rannan.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Virkistysalueet

Osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman suunnittelualueista noin puolet on virkistysaluetta. Koirasaarentien suunnitelma noudattelee pääosin Koirasaarentien nykyistä linjausta. Tällöin katua levennettäessä ympäröiviin kallioihin tai kasvillisuuteen joudutaan koskemaan mahdollisimman vähän.

Koirasaarentie on nyt penkkoineen noin 9 m leveä ja katualue levenee kaavan toteuttamisen myötä noin 28,5 m:iin. Koirasaarentien itäosassa kaavan mukainen linjaus noudattaa pääosin olemassa olevan kadun linjausta. Kadun pohjoispuolella sijaitsevia kallioreunoja joudutaan leikkaamaan noin 150 m:n pituisella osuudella. Korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan enintään 5 m. Tämä katualueen viereinen kallioalue osoitetaan Borgströminmäen asemakaavassa puistoksi. Toinen luonnonmaisemaan jäävä muutos on Koirasaarentien eteläpuolella Gunillankallion kohdalla vastapäätä pohjoiseen johtavaa kapeaa laaksoa, jossa joudutaan leikkaamaan kalliota kuitenkin siten, että korkeusero on enintään 3 m. Laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikululle johtavan pääulkoilureitin kaltevuusvaatimukset lisäävät tien reunasta louhittavan kallioalueen määrää. Tämä alue sijaitsee Koirasaarentien kaava-alueen ulkopuolella Gunillankallion asemakaavaehdotuksen nro 11888 alueella. Muilta osin katualue tulee rajautumaan Koirasaarentien itäosassa suoraan rakennuksiin ja nykyinen luonnonympäristö muuttuu kaupunkimaiseksi.

Tahvonlahti, huvilat ja kulttuurikohteet

Koirasaarentien linjauksen siirto Tahvonlahden kohdalla huviloiden eteläpuolelle noudattaa vanhaa Stansvikin kartanolle johtanutta tielinjausta, joka nykyisin on kevyen liikenteen käytössä. Levennetty katu ei mahdu kulkemaan huviloiden välistä. Kadun siirto antaa mahdollisuuden yhdistää huvilat samaan pihapiiriin, jolloin huviloiden toiminnallinen kehittäminen ja säilyttäminen hyvässä kunnossa on turvatumpaa. Tahvonlahden kohdalla nykyisen Koirasaarentien eteläpuolella olevan Kaivoshuvilan sijainti aivan Koirasaarentiessä kiinni ja huomattavasti alempana on uhka huvilan kunnossapidolle. Tielinjauksen siirron myötä pihan korkeusasema voidaan palauttaa alkuperäiseen korkoon. Näkymät Tahvonlahdelle tulevat myös paranemaan. Luonnon ja rantakasvillisuuden vaikutus ja läsnäolo toimivat myös näkymien kautta. Koirasaarentien uuden tielinjauksen alle ei ole jäämässä kulttuurikohteita.

Tarkistetut valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Asunto Oy Reiherintie 1 ja Xxxxxx Xxxxxxxx (2.3.2009) ottavat esille tavoitteita, jotka liittyvät valtakunnallisesti merkittäviin kulttuuriympäristöihin ja luonnonperintöjen arvoihin, ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittäviin ja yhtenäisiin luonnonalueisiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettu huomioon kaavaehdotusta laadittaessa. Asemakaavan muutosta koskevat seuraavat erityistavoitteet:

Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

– Olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta irrallisen hajarakentamisen ehkäiseminen

– Riittävän laajat ja vetovoimaiset alueet sekä niitä yhdistävän viheralueverkoston jatkuvuus

– Joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen

– Liikenneturvallisuuden sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten parantaminen

– Riittävien alueiden varaaminen jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä verkostojen jatkuvuuden, turvallisuuden ja laadun edistäminen

– Edellytysten luominen ilmastomuutokseen sopeutumiselle.

Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

– Ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioon ottaminen, joita aluekokonaisuuksia ei tarpeettomasti pirstota.

– Hiljaisten alueiden säilymisen edistäminen

– Alueen maa- ja kallioperän soveltuvuus suunniteltuun käyttöön

– Pilaantuneen maa-alueen puhdistamistarpeen selvittäminen ennen ryhtymistä kaavan toteuttamistoimiin.

Helsingin seudun erityiskysymykset

– Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi tonttimaan riittävyyden varmistaminen

– Joukkoliikenteeseen, erityisesti raideliikenteeseen tukeutuvan ja eheytyvän yhdyskuntarakenteen edistäminen

– Raideliikenteen laajentamiseen varautuminen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä

– Uusien alueiden käyttöönotto ja jo olemassa olevien alueiden täydennysrakentaminen siten, että mahdollisuudet joukkoliikenteen hyödyntämiseen varmistetaan.

– Varautuminen raideliikenteen laajentamiseen yhdyskuntarakentamisen ja asuntotuotannon niin edellyttäessä.

Elinympäristön laatu

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxx mielestä (2.3.2009) Koirasaarentien muiden asuinrakennusten perheiden elinympäristön laatu heikkenee merkityksellisesti ja heille aiheutuu sellaista kohtuutonta haittaa, joka voidaan välttää.

Kaupunginhallitus toteaa, että Koirasaarentien varressa sijaitsee nykyisin Reiherintien liittymän länsipuolella ainoastaan yksi asuntotontti. Siinäkin kadun varteen sijoittuu pysäköintialue. Lähin asuinrakennus sijaitsee 27 m:n päässä uudesta katulinjauksesta. Muiden tonttien lähin rakennus on noin 78 m:n päässä uudesta katulinjauksesta ja kadun ja tonttien väliin rakennetaan Gunillankallion uudet asuinkorttelit.

Muutokset asuinympäristössä herättävät erilaisia mielipiteitä. Tavoitteena on rakentaa Kruunuvuorenrannasta korkeatasoinen merellinen asuinalue, joka lisää alueen arvostusta. Rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuksen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Laajasalo-Degerö Seura ry:lle, Pro Kruunuvuori ‑liikkeelle, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxx, Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxx, Asunto Oy Reiherintie 1:lle, Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle ja Xxxx Xxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Laajasalon katualueen ym. alueiden (Koirasaarentie välillä Tahvonlahti - Reiherintie) asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11820)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

TAPANINKYLÄN TONTIN 39365/17 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11948)

Khs 2010-41

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39365 tontin nro 17 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.12.2009 päivätyn piirustuksen nro 11948 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11948 (Tapanilan tontti 39365/17)
	Liite 2	Tapaninkylän tontin 39365/17 asemakaavan... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tontin osoite on Vallesmannintie 70

Aloite Tontin omistaja haki (26.3.2008) asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan 0.25:een.

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 9709 (vahvistettu 26.3.1990).

Kaavan mukaan tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO), jonka tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta. Rakennusten on suuruudeltaan, muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeuduttava ympäristöön.

Katualueisiin rajoittuvat tontinosat on merkitty erilaisin istutusmerkinnöin. Tontin eteläosassa on johtoa varten varattu alueen osa (sähkölinja) sekä rakennuksia liikennemelulta suojaava määräys.

Tontit on rajattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

Nykytilanne Tontti sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia pientaloja. Tontilla on omakotitalo ja sen rakennusoikeudesta on noin puolet käyttämättä. Tontin eteläpuolella sijaitseva Tapaninkyläntie on itä-länsisuuntainen pääkatutasoinen väylä, josta aiheutuu tontille meluhaittaa.

Asemakaavan muutosehdotus

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontin käyttötarkoitus (erillispientalojen korttelialue, AO) ja suurin sallittu kerrosluku (kaksi) säilyvät ennallaan. Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een.

Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavaan merkitystä kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon. Asuinrakennusten ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 30 dBA Tapaninkyläntien puoleisella rakennusalan sivulla.

Istutusalue- ja liikennemelurajauksia on vähäisissä määrin muutettu. Lentomelun torjumiseksi annettu kaavamääräys on poistettu tarpeettomana. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.

Tontin pinta-ala on 1 589 m² ja kerrosala 397 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksen tuloksena tontin rakennusoikeuden lisäys on 79 k-m², joten tästä aiheutuvalla lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 16.–27.11.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.1.–12.2.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on lähetetty kirjallinen ilmoitus maanomistajille, jotka asuvat toisella paikkakunnalle. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 2 b, 3, 6, ja 7 mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

22.2.2010 ja 1.3.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN VÄLITYKSESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET SEKÄ ERÄÄT ASUNTOJEN JÄLLEENVUOKRAUSTA JA ASUMISNEUVONTAA KOSKEVAT KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Khs 2010-93, 2009-669, 2009-354

KAJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa seuraavat kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä noudatettavat periaatteet:

Kaupungin vuokra-asuntojen välityksen ja markkinoinnin tavoitteena on asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu ja kaupungin asuntokannan kilpailukyvyn säilyttäminen.

Palvelussuhdeasunnot välitetään kaupunginhallituksen erikseen määrittelemien periaatteiden ja henkilöstökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti tarkoituksella edistää kaupungin henkilökunnan saatavuutta erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

Arava- ja korkotukivuokra-asunnot (Ara-vuokra-asunnot)

Asunnon hakeminen

Tärkein kuluttajille suunnattu asiointipaikka julkaistaan asunnonvälityksen kotivisuilla. Siellä on tarjolla mahdollisuus sähköiseen asunnonhakuun. Asuntoa on mahdollista hakea myös virkailijan avustuksella tai paperilomakkeella. Hakemus on voimassa kuusi kuukautta.

Asunnontarpeen määrittely

Hakijatalouden asunnontarvetta arvioidaan tarkastelemalla hakijoiden kokonaistilannetta annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Ara-vuokra-asuntoihin ei ole tulorajoja, mutta tulot otetaan kuitenkin huomioon yhtenä asukasvalintaperusteena yhdessä varallisuuden ja asunnontarpeen kanssa säännösten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi selvitetään hakijoiden asunnontarpeen kiireellisyys ja kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat hakijat asetetaan etusijalle. Apuna käytetään seuraavaa kiireellisyysluokitusta:

Luokka 1 (erittäin kiireellinen asunnontarve)

- asunnottomat (ulkona ja tilapäissuojissa asuvat, yömajoissa asuvat, hoito- ja huoltokodeissa asuvat, matkustajakodissa tai muussa tilapäismajoituksessa asuvat, tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvat, asumiskelvottomassa asunnossa asuvat)

- hakija on muuttamassa pääkaupunkiseudulle, jossa hänellä on työpaikka

- hakijalla on muuttovelvoite

- erittäin ahtaasti asuvat (vähintään 3 henkilöä/huone)

- vanhempiensa luona, alivuokralaisena tai yhteiskäyttöisessä asunnossa asuvat

- muu erittäin painava peruste

Luokka 2 (kiireellinen asunnontarve)

- ahtaasti asuvat (yli 1 henkilöä, mutta alle 3 henkilöä/huone)

- puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvat (puuttuu esimerkiksi lämmin vesi tai keskuslämmitys)

- hakijalla on tuloihin nähden kohtuuttomat asumiskustannukset

- muu vastaava peruste

Luokka 3 (asunnon tarpeessa)

- nykyisen asunnon varustetasoa, sijaintia tms. muuttamaan pyrkivät hakijat

- muu peruste

Sillä seikalla, miten kauan asuntohakemus on ollut vireillä, ei ole merkitystä asunnontarvetta arvioitaessa. Asunnottomuuden tai puutteellisten asunto-olojen ajallinen kesto otetaan kuitenkin aina huomioon tarve-harkinnassa.

Helsingin seudun ulkopuolelta työn vuoksi Helsinkiin muuttavat luokitellaan erittäin kiireellisiksi asunnonhakijoiksi, sillä asuntojen tarjoaminen liikkuvalle työvoimalle tukee osaltaan kaupungin työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita.

Jos asunnonhakija on lyhyen ajan sisällä ennen kaupungin vuokra-asunnon hakemista ilman hänestä riippuvaa syytä luopunut aikaisemmasta asunnosta tai menettänyt asuntonsa, hänen voidaan katsoa olevan pääsääntöisesti erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa. Jos aikaisemman asunnon menettäminen on johtunut hakijan omasta tahdosta tai hakija on sen oman käyttäytymisensä johdosta menettänyt ja tarjolla olevaan asuntoon on muitakin yhtä kiireellisessä asunnontarpeessa olevia hakijoita, asunto myönnetään ensi sijassa sille, joka ei itse ole vaikuttanut asunnontarpeensa syntymiseen. Erityisistä painavista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tästä säännöstä voidaan poiketa.

Asuntojen tarjoaminen

Asuntoja tarjotaan hakijan määrittelemien hakuehtojen mukaisesti. Näitä ovat muun muassa asunnon koko, vuokrataso, varustetaso ja sijainti. Asuntoa voidaan samalle hakijalle tarjota useampia kertoja, jos tarjottu asunto ei perusteltujen syiden vuoksi ollut hänen tarpeitaan vastaava. Sosiaalitoimen majoittamille asiakkaille tarjotaan asuntoa vain kerran, millä varmistetaan se, että asunto saadaan järjestettyä mahdollisimman nopeasti. Tilanteessa, jossa ensimmäisen tarjouksen hyväksyminen on asiakkaalle mahdotonta, voidaan toinen tarjous antaa painavista syistä sosiaalityöntekijän lausunnon perusteella.

Asunnonvaihdot

Asunnonvaihtoja toteutetaan muuttuneen asumistarpeen perusteella tai asukkaan asumisen laadun parantamiseksi. Asunnonvaihdon edellytyksenä on vähintään 12 kuukauden asuminen nykyisessä asunnossa sekä isännöitsijän lausunto siitä, että asuminen on sujunut ongelmitta.

Asunnonvaihtoja toteutetaan ainoastaan vapaisiin tai vapautuviin asuntoihin. Kiinteistöyhtiöt hoitavat itsenäisesti omat sisäiset vaihtonsa ja kiinteistöviraston asuntoasiainosasto toteuttaa muut vaihdot.

Noin kolmasosa tai enintään puolet uudistuotannosta varataan kaupungin asunnoissa asuville vaihdon tarpeessa oleville asukkaille.

Peruskorjauksen aikaisen asumisen järjestäminen

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan korvaavaa asuntoa peruskorjauksen ajaksi ja samalla oikeutta palata asuntoonsa peruskorjauksen valmistuttua.

Tasapainoinen asukasrakenne ja erityisryhmät

Vuokra-asuntojen välityksen tavoitteeksi asetetaan kaupunginosien ja talojen tasapainoinen asukasrakenne sekä asuinyhteisöjen hyvä toimivuus. Asunnottomille sosiaalisin ja taloudellisin perustein valittaville asunnonhakijoille pyritään osoittamaan asunnot siten, että heidän osuutensa yksittäisten talojen asunnonsaajista vastaa mahdollisimman hyvin heidän suhteellista osuuttaan kaikista kaupungin vuokra-asuntojen saajista.

Erityisryhmille varattavista asuntokiintiöistä päätetään erikseen hallintokuntien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Yksittäiset asiakastapaukset ratkaistaan asuntoasiainosastolla, annettujen lausuntojen perusteella (muun muassa lastensuojelulakiin perustuvat lausunnot).

Niiden hakijoiden hakemukset, joilla on ollut asumishäiriöitä tai vuokra-velkoja, käsitellään ja harkitaan tapauskohtaisesti.

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot markkinoidaan Internetissä. Vapaa-rahoitteisten vuokra-asuntojen välityksessä ei noudateta tarveharkintaa kuten arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi asuntolautakunnan 8.1.2009 päivätyn kirjeen sekä sosiaaliasemien ja kiinteistöyhtiöiden yhteistyötä koordinoivan ohjausryhmän 31.12.2009 päivätyn raportin sekä todeta, että niissä esitetyt kiinteistöyhtiöiden toimintaan liittyvät näkökulmat tulee huomioida jatkossa kiinteistöyhtiöiden toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta asuntolautakunnalle ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä jäljennöksin esityslistasta liitteineen sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Sata-komitean asumistukea koskevat ehdotukset
	Liite 2	Vuokra-asuntojen kysyntä ja asukasvalinnat
	Liite 3	Sosiaaliasemien ja kiinteistöyhtiöiden yhteistyötä koordinoiva ohjausryhmän raportti
	Liite 4	Kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä noudatettavat periaatteet sekä... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asuntolautakunta (29.12.2009) esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi uudistettuja vuokra-asuntojen välitystä koskevia periaatteita.

./. Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Lautakunnan esitys sisältyy asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan (liite 4).

Asukasvalinnan tavoitteista säädetään aravarajoituslain 4 a §:ssä ja uuden korkotukilain 11 a §:ssä. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnan tavoitteena on, että asunnot tarjotaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille. Tarveharkinnassa huomioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen kiireellisyys, varallisuus ja tulot. Varsinaisia tulorajoja asuntoihin ei enää ole. Varallisuusrajat perustuvat Helsingin vapaarahoitteisten omistusasuntojen hintatasoon ja harkinnan perustana on arvio siitä, pystyykö asunnonhakija omilla varoillaan hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon.

Hakemukset luokitellaan asunnontarpeen mukaan kolmeen kiireellisyysluokkaan, jotka ovat erittäin kiireellinen, kiireellinen ja asunnon tarpeessa. Luokitus pohjautuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Aran) asukasvalintaohjeisiin, mutta siinä on otettu huomioon Helsingin erityisolosuhteet. Tavoitteena on ehkäistä jo ennakolta asumisongelmien syntymistä ja asunnottomuutta.

Laissa korostetaan myös, että on pyrittävä vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Esittelijä toteaa, että mahdollisuus tasapainoisen asukasrakenteen luomiseen ja ylläpitämiseen riippuu riittävästä asuntotarjonnasta sekä mahdollisuudesta tarjota asuntoja erilaisille hakijaryhmille. Siitä syystä on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa määritellyn tuotantotavoitteen toteutumiseen.

Kaupunginhallitus on viimeksi vahvistanut asukasvalintaperusteet 15.3.1999. Sen jälkeen valtion tukemien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevat määräykset ovat muuttuneet, muun muassa edellä mainitun tulorajojen poistamisen osalta, joten kaupungin oma ohjeistus on syytä päivittää. Samassa yhteydessä esitetään tehtäväksi eräitä muita uudistuksia.

Asuntolautakunnan esitys käsittää asunnon hakemista, asunnontarpeen kiireellisyyden määrittelyä, asunnon tarjoamista sekä asunnonvaihtoja koskevat periaatteet. Lisäksi esityksessä määritellään peruskorjauksen aikaisen asumisen sekä erityisryhmien asumisen järjestämiseen liittyvät toimintatavat.

Tärkeimmät muutokset aiempiin, vuonna 1999 vahvistettuihin periaatteisiin koskevat sähköistä asiointia, tulorajojen poistamista sekä asunnonvaihtoja. Esittelijä toteaa, että asunnonhaun sähköinen asiointi on ollut käytössä vuodesta 2004 ja tällä hetkellä yli 90 % asunnonhakijoista asioi verkossa. Tulorajoista on valtioneuvoston päätöksen mukaisesti luovuttu 1.4.2008 lukien. Uudistuotannon asunnoista on aiemmin varattu kolmannes asunnonvaihtajille, mutta lautakunnan esitykseen sisältyy mahdollisuus kasvattaa osuutta siten, että se olisi kolmannes tai enintään puolet. Lisäksi lautakunta esittää, että mahdollisuudesta asukkaiden keskinäisiin asunnonvaihtoihin luovutaan ja jatkossa vapautuvat asunnot välitettäisiin asuntoasiainosaston asunnonvälityksestä. Esittelijä pitää tätä uudistusta tärkeänä asuinyhteisöjen asukasrakenteen tasapainoisen kehityksen ohjaamisen kannalta. Sisäiset vaihdot kiinteistöyhtiön sisällä olisivat edelleen mahdollisia, mikäli yhtiö hyväksyy vaihdon. Tätä menettelyä on mahdollista jatkaa kiinteistöyhtiöiden fuusion toteuduttua tulevien alueellisten isännöintiyhtiöiden toimesta, mikäli siitä luopumiseen ei ilmene perusteltua syytä. Näiden muutosten lisäksi periaatteiden muotoilua on joiltakin osin täsmennetty pyrkien noudatettujen käytäntöjen avoimuuden lisäämiseen.

Asuntolautakunnan esitykseen on sisällytetty myös maininta vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen sekä palvelussuhdeasuntojen välitystä ohjaavista periaatteista, sillä kiinteistöviraston asuntoasiainosaston asunnonvälitys on 2000-luvun kuluessa ottanut osittain hoitaakseen niiden markkinoinnin ja välityksen. Lautakunnan esitys ei pyri muuttamaan näitä kaupunginhallituksen muussa yhteydessä vahvistamia periaatteita, mutta erona nykyiseen toimintatapaan lautakunta esittää kaikkien vuokra-asuntojen välityksen ja markkinoinnin keskittämistä yhteen paikkaan. Esittelijä toteaa olevansa lautakunnan kanssa yhtä mieltä siitä, että kaupungin vuokra-asuntojen asunnonvälityksen ja markkinoinnin tavoitteena tulee olla asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu sekä kaupungin asuntokannan kilpailukyvyn säilyttäminen. Esittelijä on niin ikään samaa mieltä siitä, että vuokra-asuntojen hallinnoinnin, markkinoinnin ja välityksen kenttää tulisi jatkossa edelleen selkeyttää, esimerkiksi keskittämällä välitystä ja muuta toimintaa silloin, kun se on toiminnallisesti mahdollista ja perusteltua. Tältä osin päätös tulee kuitenkin tehdä omana asianaan ja huolellisen valmistelun pohjalta. Esittelijä toteaa, että asian alustava valmistelu voidaan käynnistää ja luonteva ajankohta asiaa koskeville päätöksille olisi kiinteistöyhtiöiden fuusion määrittämässä rytmissä.

Asuntolautakunnan esityksen mukaisesti henkilön voitaisiin katsoa olevan erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa, mikäli hän on muuttamassa seudun ulkopuolelta Helsinkiin, jossa hänellä on työpaikka. Esittelijä toteaa, että kaupunginhallituksen aiemmin vahvistamissa periaatteissa työpaikan sijaintia ei ollut rajattu Helsinkiin vaan pääkaupunkiseudulle. Vastaava pääkaupunkiseutuperiaate on edelleen käytössä myös Espoossa ja Vantaalla, eikä esittelijä näe syytä muuttaa käytäntöä.

Kiinteistöviraston asuntoasiainosasto on asiaa valmistellessaan antanut kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajille sekä kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnalle mahdollisuuden kommentoida ehdotusta. Toimitusjohtajilla ei ollut asiaan huomauttamista. Vuokralaisneuvottelukunta otti kantaa muun muassa asunnonhakijoiden kiireellisyysluokitukseen sekä asunnonvaihtoa koskeviin periaatteisiin. Vuokralaisneuvottelukunnan lausunto on huomioitu lautakuntakäsittelyssä.

Esittelijä viittaa sosiaaliturvan uudistamista valmistelleen ns. Sata-komitean tuoreeseen ehdotukseen, jossa muun muassa esitetään, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Toteutuessaan tämä kiristäisi asukasvalintakriteerejä nykyisestä, sillä pitkään asumistuen varassa olleille sallittaisiin etuoikeus kaupungin vuokra-asuntoon. Nykyään Ara-vuokra-asunnoilla on merkittävä osuus matalapalkkasektorin työn-

./. tekijöiden asumisen järjestämisessä. Asian liitteenä 1 on talous- ja suunnittelukeskuksessa laadittu Sata-komitean asumistukiehdotuksia koskeva muistio.

./. Lisäksi esittelijä mainitsee, että asian liitteenä 2 on vuokra-asuntojen kysyntää ja asukasvalintoja koskevaa tilastoaineistoa, joka osaltaan havainnollistaa asunnonvälityksen ajankohtaista tilannetta Helsingissä.

Asuntojen jälleenvuokrausta koskevat ongelmat

Asuntolautakunta on 8.1.2009 lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa kuvataan eräitä kaupungin asuntojen jälleenvuokrauksessa ilmenneitä ongelmia ja esitetään toimenpiteitä, joilla epäiltyjä väärinkäy-töksiä voitaisiin pyrkiä vähentämään. Kirje sisältyy päätöshistoriaan,

./. joka on asian liitteenä 4. Ehdotukset koskevat pääsääntöisesti lainsäädännön kehittämistä, johon asuntolautakunta toivoo kaupunginhallituksen aktiivisesti myötävaikuttavan.

Lautakunta esittää myös eräitä kiinteistöyhtiöiden toiminnan kehittämiseen pyrkiviä toimenpiteitä. Esittelijä toteaa, että kiinteistöyhtiöitä koskevat toimenpide-ehdotukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kiinteistöyhtiöiden toiminnan ohjauksessa.

Kiinteistöyhtiöiden ja sosiaaliasemien yhteistyö, asumisen tuki ja asumisneuvonta

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sekä sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan yhteisellä päätöksellä asetettiin 16.4.2009 ohjausryhmä koordinoimaan kiinteistöyhtiöiden ja sosiaaliasemien yhteistyötä. Ohjausryhmän toimeksiannon tavoitteena oli asumisen tukemisen parantaminen turhien häätöjen välttämiseksi. Ohjausryhmä on saanut 31.12.2009 valmiiksi

./. raportin työnsä tuloksista. Raportti on asian liitteenä 3.

Ohjausryhmä tekee raportissaan eräitä kehittämisehdotuksia, joista osa liittyy kiinteistöyhtiöiden toimintaan ja osa sosiaalitoimen organisaatioon ja toimintaan. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen osalta työryhmä esittää, että kiinteistöyhtiöiden, asumisneuvojien ja sosiaaliasemien välistä yhteistyötä tulisi tiivistää. Lisäksi asumisneuvonnan tuloksista tulisi raportoida nykyistä systemaattisemmin ja niistä tulisi tiedottaa kiinteistöyhtiöille ja niiden hallituksille nykyistä aktiivisemmin. Esittelijä toteaa, että nämä näkökulmat huomioidaan jatkossa kiinteistöyhtiöiden toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä.



Kokousaika	8.3.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

KVTES	1,0 %
TS	0,6 %
OVTES	1,0 %
LS	0,8 %
TTES	0,6 %
Yhteensä	0,9 %

Sopimusala	Samanpalkkaisuuserä 1.2.2010 lukien	Tuloksellisuuserä 1.9.2010 lukien
KVTES	Tietyille palkkahinnoittelukohdille korotus joko 1.3 % tai 0,7 % Hinnoittelemattomille 0,5 % suuruinen paikallinen järjestelyerä	0,7 % suuruinen paikallinen järjestelyerä
TS	0,4 % suuruinen paikallinen järjestelyerä	0,7 % suuruinen paikallinen järjestelyerä
TTES	0,4 % suuruinen paikallinen järjestelyerä	0,7 % suuruinen paikallinen järjestelyerä
LS	0,6 % valtakunnallisesti sovitut muutokset: toimenpiteisiin ja päivystykseen sisältäen 0,15 % suuruisen paikallisen järjestelyerän sairaalalääkäreille	0,7 % suuruinen paikallinen järjestelyerä
OVTES	Valtakunnallisesti sovitut korotukset Ovtes:n palkkaliitteen mukaan, 0,8 %	0,7 % suuruinen paikallinen järjestelyerä

LIITTEET	Liite 1	Valtuutettu Päivi Lipposen kirjelmä
	Liite 2	Valtuutettu Päivi Lipposen esitys... - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Vuokrasopimusluonnos
	Liite 2	Vuokrasuhteen muut ehdot
	Liite 3	Vuokrauksen kohde (pohjapiirros)
	Liite 4	Väistötilojen vuokraaminen Kinaporin ja Kampin palvelukeskuksille... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.2.2010 (10/0075/5)
	Liite 2	Helsingin hallinto-oikeuden poikkeamishakemusta koskeva päätös (Töölönlahden Tanssimakasiini)... - päätöshistoria