HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

7 - 2010

Kokousaika	22.2.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Eräiden asuntotuotantotoimikunnan rakennuskohteiden rahoittaminen

3

4

Kaupunkiympäristön puhtaanapitohankkeeseen myönnetyn määrärahan (1,0 milj.) käyttö

5

5

Valtuutettu Jyrki Lohen toivomusponsi: Selvityksen tekeminen sähkön ja kaukolämmön tariffien rakenteen muuttamisesta energiansäästöön motivoivaksi

6

6

Jakomäen uimahallin peruskorjauksen rahoittaminen

11

7

Lausunnon antaminen ympäristöministeriölle rakennusten kiinteistöveron porrastamisesta energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella

13

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

1

Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luonnonsuojelualueen perustamisesta Itäsalmeen

18

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Suomen romanipoliittisesta ohjelmasta

23

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Kaupungin ja Helsingin Työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyösopimus vuodelle 2010

26

2

Vt Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi: Koulutilojen käyttö kerho- ja vapaa-ajan toimintaan

28

3

Vt Mika Ebelingin toivomusponsi: Vanhempien vapaaehtoisesti järjestämä iltapäivätoiminta

30

4

Vt Johanna Sydänmaan toivomusponsi: Kouluruokailun aikana myytävien välipalojen terveellisyys

32

5

Vt Julia Virkkusen toivomusponsi: Lasten ja nuorten kirjastopalvelut

34

6

Eläintarhan johtajan virkaan ottamisen vahvistaminen

36

7

Uuden varajäsenen valinta urheilupalkintotoimikuntaan vuodelle 2010

37

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä noudatettavat periaatteet sekä eräät asuntojen jälleenvuokrausta ja asumisneuvontaa koskevat kehittämisehdotukset

38

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Albany International Oy:n sekä Kiinteistö Oy Helsingin Ruosilantie 10:n välisessä kiinteistökaupassa

46

3

Käpylän kortteleiden nro 839, 840, 842, 849 ja 850 (Olympiakylä) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11951)

48

4

Käpylän kortteleiden nro 857, 860 - 862, 865, 867 - 870, 873, 874 ja 876 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11952)

50

5

Vartiokylän tontin 45462/3 asemakaavan muuttaminen (nro 11941)

52

6

15.2.2010 pöydälle pantu asia Kannanotto SRV Asunnot Oy:n ja Oy Primula Ab:n muistutuksiin Vallilan korttelin nro 534 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11903)

55

7

8.2.2010 ja 15.2.2010 pöydälle pantu asia Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaan vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutusperiaatteiden vahvistaminen

58

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Hakola) ja Rissasen (varalla Krohn) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2010-166

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista korkotukilainoja seuraavasti:

Yhtiö	Korkotukilaina €
Puotilan Kiinteistöt Oy Kajaaninlinnantie 7	1 730 000
Helsingin Palveluasunnot Oy Syystien palvelutalo	4 590 000
Yhteensä	6 320 000

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

ESITTELIJÄ Asuntotuotantotoimikunta esittää (26.1.2010), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin korkotukilainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuusto päätti 7.10.2009 kaupungin oman asuntotuotannon rakentamisen ja perusparannuksen rahoittamiseen Euroopan Neuvoston Kehityspankin kaupungille myöntämästä lainasta rahoitettavien korkotukilainojen ehdot, jotka noudattavat ympäristöministeriön korkotukilainoille asettamia vaatimuksia. Em. ehtojen muutos korkomarginaalin osalta on kaupunginvaltuuston käsittelyssä 17.2.2010.

Lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää vuosina 2009–2010 15 000 euron käynnistysavustuksen per asunto Helsingin seudulle rakennettaville valtion tukemille vuokra- ja asumisoikeusasunnoille.

Kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on korkotukilainojen myöntämiseen tarkoitettuja Euroopan Neuvoston Kehityspankin, CEB:n lainavaroja käytettävissä 37,6 milj. euroa.

4

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PUHTAANAPITOHANKKEESEEN MYÖNNETYN MÄÄRÄRAHAN (1,0 MILJ.) KÄYTTÖ

Khs 2010-223

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä vuoden 2010 talousarvion kohdalla 1 04 0 2, Khn käytettäväksi kaupungin puhtaanapitoon varatun
1,0 milj. euron hankerahan käyttösuunnitelman seuraavasti:

Palkattavan henkilöstön määrä Palkkakuukaudet Palkkakustannukset Työvaatetus, välineistö, kuljetus, jätevesimaksut Kulut yhteensä

n. 135 henkilöä 261 kuukautta 520 000 euroa 95 000 euroa 615 000 euroa

Pöytäkirjanote tarkastusvirastolle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, rakentamispalvelulle, liikuntavirastolle sekä HKL -liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että kaupunkiympäristön puhtaanapitohankkeeseen on varattu vuodelle 2010 kaupunginhallituksen käytettäväksi 1,0 milj. euron määräraha talousarvion kohdalle 1 04 02. Määrärahoilla on tarkoitus lisätä kaupungin viihtyvyyttä vähentämällä puistojen, aukioiden ja kadunvarsien roskaisuutta palkkaamalla kesällä nuoria kaupunkiympäristön puhtaanapitoon liittyviin tehtäviin. Henkilöstökeskus on valmistellut määrärahoista käyttösuunnitelman yhteistyössä rakentamispalvelun, liikuntaviraston ja HKL-liikelaitoksen kanssa. Ko. virastot ja liikelaitokset ovat ilmoittaneet voivansa palkata kesän aikana n. 135 henkilöä näihin tehtäviin.

Määrärahoja kohdennetaan lisähenkilöstön palkkakustannuksiin, työntekijöiden suojavaatetukseen ja työvälineistöön, työvälineiden ja työntekijöiden kuljetuskustannuksiin sekä jätemaksuihin.

5

VALTUUTETTU JYRKI LOHEN TOIVOMUSPONSI: SELVITYKSEN TEKEMINEN SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TARIFFIEN RAKENTEEN MUUTTAMISESTA ENERGIANSÄÄSTÖÖN MOTIVOIVAKSI

Khs 2009-1057

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Jyrki Lohi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Jyrki Lohi) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jyrki Lohelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITE

Valtuutettu Jyrki Lohen toivomusponsi: Selvityksen tekeminen sähkön ja kaukolämmön...-päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään 29.4.2009 strategiaohjelmaa vuosiksi 2009 – 2012 Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että tehdään selvitys siitä, voidaanko energiansäästöön saada lisämotivaatiota muuttamalla sähkön ja kaukolämmön tariffien rakennetta lisäämällä kulutuksen maksuosuutta ja vastaavasti vähentämällä perusmaksujen osuutta. (Jyrki Lohi, äänin 55-0).”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että ponnen johdosta on saatu Helsingin Energian johtokunnan (16.6.2009), energiansäästöneuvottelukunnan (30.6.2009) ja Helen Sähköverkko Oy:n (11.8.2009) lausunnot.

Helsingin Energian johtokunta toteaa (16.6.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto on budjetin yhteydessä vahvistanut jo monena vuotena energiahinnoittelun periaatteeksi:

- Hinnoittelun tulee turvata toiminnan jatkuvuus, kannattavuus ja kilpailukyky

- Hinnoittelun on oltava pitkäjänteistä ja tasapuolista

- Hinnoittelun pitää ohjata järkevään energian käyttöön.

Kaukolämpö on Helsingissä määräävässä markkina-asemassa ja se kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa. Sähkömarkkinat ovat lain-säädännön perusteella vapaat ja asiakkaat voivat valita sähkön toimit-tajansa, joten eri energiamuotojen hinnoittelu poikkeaa toisistaan juridisestikin. Kilpailulainsäädäntö edellyttää, että määräävässä markkina-asemassa olevan tuotteen hinnoittelu on kohtuullista, riittävän kustan-nusvastaavaa ja läpinäkyvää. Lisäksi sen tulee kohdella eri asiakas-ryhmiä tasapuolisesti. Tämän osalta Helsingin Energia on maan johta-vana ja kansainvälisestikin suurena kaukolämpöyrityksenä jatkuvassa julkisessa seurannassa. Kauppa- ja teollisuusministeriö teettikin vuon-na 2006 kaukolämpötoiminnan viranomaisvalvonnasta ja sen kehittä-misestä selvityksen. Hinnoittelu oli tärkeä osa selvitystä. Helsingin Energia oli yksi kolmesta tutkitusta yrityksestä. Hinnoitteluun ja hintara-kenteisiin eivät viranomaiset eivätkä asiakkaiden edustajat esittäneet kritiikkiä. Suurin toive oli läpinäkyvyyden parantaminen.

Kaukolämpötariffissa on energiamaksu, joka on kaikilla asiakkailla sa-ma. Maksu on sidottu läpinäkyvästi tuotannossa käytettyjen polttoai-neiden hintaan ja se tarkistetaan neljä kertaa vuodessa. Toinen osa hinnoittelua on tehosidonnainen vesivirtamaksu, jonka suuruus riippuu asiakkaan tarvitseman ja varaaman tehon määrästä. Tätä asiakaskoh-taista vesivirtaa muutetaan myös tarpeen muuttuessa esimerkiksi energiansäästötoimenpiteiden perusteella. Kaukolämmityksessä ei siis ole varsinaista perusmaksua, vaan sopimusperusteinen ja asiakaskoh-tainen tehomaksu. Nykyinen suhde energiamaksujen ja tehomaksujen välillä on toiminut melko hyvin ja sitä tutkitaan jatkuvasti ja tarkistetaan erikseen tehtävällä Helsingin Energian johtokunnan päätöksellä, jos tarvetta ilmenee. Vesivirtamaksun suuri suhteellinen pienentäminen li-säisi asuintalojen kustannuksia ja alentaisi vastaavasti liikerakennusten kuluja eikä kohtelisi asiakkaita tasapuolisesti. Myös kylmien ja lämpimi-en vuosien vaihtelut olisivat vaikeasti ennakoitavissa. Ponnessa esitet-ty tärkeä energiansäästönäkökanta on ollut jatkuvasti mukana yhtenä tekijänä kaukolämmön hinnoittelun kehitystyössä ja asiakasneuvon-nassa, kuten myös kaupunginvaltuusto on edellyttänyt.

Sähkön myyntihinnoissa Helsingin Energian käytössä olevat nykyiset perusmaksutasot ovat valtakunnallisessa vertailussa alhaiset ja kilpai-lukykyiset. Tämä johtuu mm. siitä, että Helsingin Energian sähkön myyntihintojen hinnoittelurakenteessa energiansäästönäkökulman huomioon ottaminen on pidetty eräänä tärkeänä tekijänä. Esimerkiksi yleissähkön perusmaksu on alle puolet siitä tasosta, joka Suomen suu-rimmalla sähkönmyyjällä on käytössä. Nykyistä alhaista perusmaksu-mitoitusta ei ole mahdollista aiheuttamisperiaatetta merkittävästi louk-kaamatta ja liiketoiminnan kannattavuutta vaarantamatta enää alentaa. Hinnoittelurakenteen rinnalla Helsingin Energia edesauttaa sähköasi-akkaitaan energiansäästöön lukuisilla muilla keinoilla, kuten maksutto-malla kulutusmittareiden lainauspalvelulla, monipuolisilla energiansääs-töneuvontapalveluilla ja raportoinnilla.

Helen Sähköverkko toteaa (11.8.2009) lausuntonaan mm. seuraavaa:

Helsingin alueella, 1.1.2009 liitettyjä alueita lukuun ottamatta, sähkön siirrosta vastaa viranomaisen myöntämän luvan velvoittein yksinoikeudella Helen Sähköverkko Oy. Siirtohinnoittelun kohtuullisuutta, lainmukaisuutta ja rakennetta valvoo sähkömarkkinaviranomainen, Energiamarkkinavirasto.

Sähkön siirtohinnoilla kerättävillä tuloilla ylläpidetään sähköverkkoa. Sähkön siirtohinnassa asiakas maksaa sähköverkkoa ylläpitävälle jakeluyhtiölle korvausta sähkön siirrosta, sähköverkon ylläpitämisestä, sen kunnostamisesta, kehittämisestä ja uudistamisesta sekä kokonaan uuden verkon rakentamisesta. Hintaan sisältyy sähköverkon käytön valvonta ja vikapalvelu 24 tuntia vuorokaudessa, vikojen korjaus ja asiakkaiden puhelin- ja internetpalvelua. Verkkoyhtiö vastaa myös asiakkaiden sähkönkulutuksen mittaamisesta.

Energiamarkkinavirasto on ottanut kantaa siirtohinnoittelun rakenteeseen maaliskuussa 2009 antamassaan Kainuun Sähköverkko Oy:n siirtohinnoittelua koskeneessa päätöksessä (Dnro 19/420/2009):

”Sähkön siirron kustannukset määräytyvät pääasiassa sähkön siirrossa käytettävän verkon pääoma-, käyttö- ja kunnossapitokustannusten mukaan. Siten verkkotoiminnan kustannukset ovat suurelta osin varsin kiinteitä eli niiden suuruuteen ei kovinkaan paljon vaikuta verkossa siirretty sähkömäärä.”

”Mikäli jakeluverkkoyhtiön asiakasrakenne sisältää paljon vähän sähköä käyttäviä pienkäyttäjiä, joutuu yhtiö painottamaan siirtomaksujaan enemmän perusmaksuun, jotta yhtiön hinnoittelu olisi keskimäärin kustannusvastaavaa ja syrjimätöntä kaikille verkonkäyttäjille.”

Helen Sähköverkko Oy:n siirtomaksutuloista noin 15 % muodostuu perusmaksutuloista ja muu osa tuloista tulee sähkön käyttöön perustuvilla maksuilla. Kustannusvastaavuus ja Energiamarkkinaviraston päätös edellyttäisi huomattavasti nykyistä suurempaa perusmaksujen kustannusosuutta. Edellä olevaan perustuen viime vuosina tehdyissä siirtohintakorotuksissa on hinnankorotusta painotettu perusmaksuun.

Helen Sähköverkon Oy:n siirtohinnat ovat selkeästi alittaneet viranomaisen määrittämän kohtuullisen hintatason ja esimerkiksi suurimmassa asiakasryhmässä, kerrostaloasuntoasiakkailla, siirtohinta on valtakunnallista keskitasoa.

Helen Sähköverkko Oy edistää osaltaan asiakkaiden mahdollisuuksia energiansäästöön toteuttamalla nopeassa aikataulussa sähkön mittauksen etäluentajärjestelmän. Tämä mahdollistaa toteutuneeseen sähkönkäyttöön perustuvan laskutuksen ja monipuolisen sähkön käytön raportoinnin. Näiden on arvioitu alentavan sähkön käyttöä jopa 5 – 10 %.

Voimassa olevan lainsäädännön ja edellä kuvatun Energiamarkkinaviraston antaman koko toimialaa koskevan linjauksen perusteella Helen Sähköverkko Oy:n siirtohinnoittelun rakennetta ei ole mahdollista muuttaa siten, että lisätään kulutuksen maksuosuutta ja vähennetään perusmaksujen osuutta.

Esittelijä toteaa, että eri energiamuotojen hinnoittelu poikkeaa lähtökohdiltaan toisistaan. Sähkömarkkinat ovat lainsäädännön perusteella vapaat ja asiakkaat voivat valita sähkön toimittajansa. Sähkön siirto on viranomaisvalvottua alueellista monopolitoimintaa. Siirtohinnoittelun kohtuullisuutta, lainmukaisuutta ja rakennetta valvoo sähkömarkkinaviranomainen, Energiamarkkinavirasto. Kaukolämpö on Helsingissä määräävässä markkina-asemassa ja se kilpailee muiden lämmitysmuotojen kanssa. Kilpailulainsäädäntö edellyttää, että määräävässä markkina-asemassa olevan tuotteen hinnoittelu on kohtuullista, riittävän kustannusvastaavaa ja läpinäkyvää. Lisäksi sen tulee kohdella eri asiakas-ryhmiä tasapuolisesti.

Sähkön kokonaishinta koostuu sähköenergian myyntihinnasta, sähkön siirtohinnasta ja veroista. Sekä myyntihinta että siirtohinta koostuvat kulutuksesta riippumattomasta perusmaksukomponentista ja kulutuksesta riippuvasta energia-/siirtokomponentista. Helsingin Energian hinnoittelussa suoraan kulutuksesta riippumattoman maksun osuus sähkön kokonaishinnasta on tyypillisillä kotitalousasiakasryhmillä noin 10 - 30 % veroineen. Kaukolämmön hinnasta suoraan kulutuksesta riippumaton osuus on noin 25 - 30 %. Hinnoittelurakennetta ei ole mahdollista oleellisesti muuttaa aiheuttamisperiaatetta ja asiakkaiden tasapuolista kohtelua vaarantamatta. Sähkönsiirron osalta hinnoittelurakenne on viranomaissäännelty.

Energiansäästönäkökulma on mukana yhtenä tekijänä Helsingin Energian hinnoittelua kehitettäessä, kuten kaupunginvaltuusto on edellyttänyt. Kaupunginvaltuusto hyväksyy energian hinnoitteluperiaatteet vuosittain talousarvion yhteydessä. Esittelijä ei pidä tarpeellisena erillisen selvityksen tekemistä tariffirakenteen kehittämiseksi.

Hinnoittelurakenteen rinnalla Helsingin Energia edesauttaa asiakkaitaan energiansäästöön lukuisilla muilla keinoilla. Energiankäytön ohjauksessa merkittävä hanke on reaaliaikaisen mittaustiedon tuottaminen kuluttajille. Helen Sähköverkko Oy:n tavoitteena on uusia kaikki mittarit etäluettaviksi vuoteen 2013 mennessä. Helsingin Energia ja Helen Sähköverkko Oy kehittävät parhaillaan asiakkailleen myös uusia keinoja ja palveluja tietojen hyödyntämiseksi.

Kaukolämmityksessä ollaan myös siirtymässä etäluettaviin mittareihin. Tämän ansiosta mahdollisuudet seurata omaa kulutustaan nopeutuvat ja paranevat. Helsingin Energia kehittää myös lämpöasiakkailleen uusia keinoja ja palveluita tiedon hyödyntämiseksi.

6

JAKOMÄEN UIMAHALLIN PERUSKORJAUKSEN RAHOITTAMINEN

Khs 2009-487

VS.KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2010 talousarvion kohdasta 8 29 03, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet,

liikuntavirastolle 3 250 000 euroa käytettäväksi Jakomäen uimahallin peruskorjauksen kustannuksiin ja

tilakeskukselle 1 285 000 euroa käytettäväksi koulu- ja uimahallirakennuksen julkisivun ja vesikaton korjauksen kustannuksiin

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle, tilakeskukselle, taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko) ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Jakomäen uimahallin peruskorjauksen...-päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa että kaupunginhallitus on 28.5.2007 myöntänyt lähiörahastosta liikuntavirastolle Jakomäen uimahallin peruskorjauksen suunnitteluun 300 000 euroa.

Edelleen Khs myönsi 7.9.2009 lähiörahastosta liikuntavirastolle 1 200 000 euroa peruskorjauksen kustannuksiin ja tilakeskukselle 500 000 euroa koulu- ja uimahallirakennuksen vaipan kustannuksiin.

Hankkeen toteutus on alkanut. Uimahallin korjaus ja koulun vesikaton ja julkisivun korjaus tehdään samanaikaisesti.

Khn päätöksen perusteluissa 7.9.2009 todettiin, että hankkeen loppurahoitus on tarkoitus sisällyttää vuoden 2010 talousarvion lähiörahastosta rahoitettaviin hankkeisiin.

Hankkeen loppurahoitus tulisi nyt myöntää kohdasta 8 29 03, lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet. Kohdassa on käytettävissä yhteensä 11,9 milj. euroa kun Kvston 3.2.2010 myöntämä 1,9 milj. euron ylitysoikeus otetaan huomioon.

Liikuntaviraston osuuden rahoitustarve on 3,25 milj. euroa ja tilakeskuksen osuuden 1 285 000 euroa eli yhteensä 4,535 milj. euroa. Tämän jälkeen kohtaan 8 29 03 jää 7,37 milj. euroa, jonka käytöstä talous- ja suunnittelukeskus tekee ehdotuksen Khlle sen jälkeen kun 31.3.2010 mennessä pyydetyt lähiörahastoehdotukset on läpikäyty.

7

LAUSUNNON ANTAMINEN YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE RAKENNUSTEN KIINTEISTÖVERON PORRASTAMISESTA ENERGIATEHOKKUUDEN JA LÄMMITYSTAVAN PERUSTEELLA

Khs 2009-2548

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavan lausunnon:

Uudisrakennusten ja olemassa olevien rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on nykyään yleisesti hyväksytty periaate. Periaate saa myös koko ajan lisääntyvää konkreettista velvoittavaa tukea monista säännöksistä. Muun muassa vuoden 2010 alusta lukien on valtakunnallisia rakentamismääräyksiä uusien rakennusten energiatehokkuuden osalta merkittävästi tiukennettu. Seuraava tiukennus on luvassa vuonna 2012.

Onkin niin, että nimenomaan uusien rakennusten energiatehokkuus tulee jo sitovien rakentamismääräysten kautta koko ajan paranemaan. Helsingin kaupunki on sen lisäksi ilmoittanut tavoitteekseen määräystason ylittämisen siltä osin kuin rakentaminen tapahtuu kaupungin omistamalle maalle. Valtaosa kerrostalotuotannosta rakentuu lähivuosina nimenomaan kaupungin maalle. Tontinluovutusvaiheessa voidaan rakennuttajat velvoittaa rakentamaan uudet rakennukset energiatehokkaammiksi mitä valtakunnalliset rakentamismääräykset edellyttävät.

Pientaloista sen sijaan valtaosa rakennetaan Helsingissä yksityiselle maalle. Uusien pientalojen rakennuttajia motivoidaan jo nyt esimerkiksi Helsingin rakennusvalvontaviraston toimesta ylittämään vallitseva normitaso. Viime aikoina onkin näkynyt merkkejä siitä, että valveutuneimmat näin tekevät. Energiatehokkaamman rakentamisen kustannuslisä on pientaloissa niin mitätön, jos sitä on laisinkaan, että investoinnit siihen maksavat pienempinä energiamenoina parissa vuodessa itsensä takaisin.

Suurempi ja vakavampi kysymys kuin uudet rakennukset on olemassa oleva rakennuskanta. Valmisteilla oleva EU:n uusi rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (direktiivipaketti) saatiin valmiiksi EU:n liikenne-, televiestintä- ja energianeuvoston kokouksessa Brysselissä 7.12.2009. Paitsi uudisrakentamiseen, edellyttää uudistumassa oleva direktiivi kansallisten vaatimusten asettamista myös korjausrakentamiseen. Tulee kestämään kuitenkin pari kolme vuotta, ennen kuin direktiivi on saatu kansallisesti täytäntöön.

Ennen sitä on periaatteessa korjaushankkeeseen ryhtyvän omassa valinnassa, miltä osin rakennusta korjattaessa halutaan samalla parantaa sen energiatehokkuutta. Käytännössä rakennusvalvonta ohjeistaa jo nyt harkitsemaan, aina kun se tuntuu järkevältä, korjaustoimia myös energian säästämisen kannalta.

Kiinteistöveron porrastaminen, tai verosta kokonaan vapauttaminen, energiatehokkaiden korjausten vauhdittamiseksi herättää monia kysymyksiä. Jotta tällaista toivottua vaikutusta voitaisiin saada, tulisi taloudellisen verohyödyn olla melko huomattava. Yksittäisissä taloyhtiöissä, joissa asuu eri elämänvaiheissa olevia ihmisiä, on usein vaikeuksia löytää yhteisymmärrystä aivan välttämättömienkin korjauspäätösten aikaansaamiseksi. Puhumattakaan korjauksista, jotka eivät ole teknisesti välttämättömiä, vaan lähinnä toivottavia. Kiinteistöveron määrä ei nykytasolla ole keskimäärin niin huomattava, että siihen kohdistuvilla huojennuksilla vielä helposti olisi vipuvaikutusta korjaushankkeiden aikaistamiseksi.

Suuri osa Helsingin asuinkerrostalokannasta sijoittuu kaupungin omistamalle maalle.

Vuokratonteilla kiinteistöveroa maksetaan itse rakennuksesta, ei maapohjasta. Kunta ei ole verovelvollinen omalla alueellaan omistamastaan kiinteistöstä.

Jos sitten tarkastellaan kaupungin omaa mittavaa vuokratalokantaa, niin voi olla epätodennäköistä olettaa, että kaupungin omissa kiinteistöyhtiöissä merkittävässä määrin aikaistettaisiin energiataloudellisia korjauksia pelkästään sillä perusteella, että yhtiön kaupungille maksettava kiinteistöveron määrä alenee.

Raportissa todetaan, ettei rakennuksen käyttäjien – esimerkiksi asukkaiden – käyttäytymistä ja sen vaikutusta energiankulutukseen voida ottaa kiinteistöverotuksen perusteeksi. Näin varmasti on, mutta lopputuloksena voi olla tilanne, jossa kiinteistöjen omistajien, hoitajien ja myös käyttäjien mielenkiinto tärkeimpään energiansäästön osaan eli loppukulutukseen jää vähemmälle huomiolle.

Esittelijän mielestä työryhmän esitys ei nimenomaan Helsingin kaupungin kannalta ole taloudellisessa mielessä erityisen tehokas. Uusien rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa nopeammin ja kaupungille vähemmän kustannuksia aiheuttavalla tavalla muilla keinoin. Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuteen tullaan jatkossa kiinnittämään vakavaa huomiota uusiutuvan rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kautta.

Kaupungin kannalta on huomattava, että maksettava kiinteistövero koostuu rakennuksesta maksettavasta kiinteistöverosta sekä tontista maksettavasta kiinteistöverosta. Helsingissä veron tuotto vuonna 2009 oli 156 milj. euroa, josta rakennusten osuus n. 78 milj. euroa.

Kaupunkien keskustoissa sekä muualla hyvien liikenneyhteyksien päässä tontin veron suhteellinen osuus kiinteistöverosta on suurempi kuin mitä se on haja-asutusalueilla. Joissakin tapauksissa haja-asutusalueilla sijaitsevan rakennuksen kiinteistöverosta saattaa hyvinkin merkittävä osa koostua rakennuksesta maksettavasta verosta tontista maksettavan veron ollessa samaan aikaa pieni. Näin ollen jos siellä tehdään merkittävästi energiatehokkuutta parantava toimenpide, niin maksettava kiinteistövero saattaa laskea hyvinkin pieneksi. Vastaavasti keskusta-alueilla, joissa tontin osuus verosta on suuri, ei merkittävästi energiatehokkuutta parantava toimenpide pienentäisi kovinkaan paljon maksettavaa kiinteistöveroa. Näin ollen rakennuksen energiatehokkuudessa tehtävät parannukset alentaisivat kiinteistöveroa suhteellisesti huomattavasti enemmän haja-asutusalueilla kuin keskusta-alueilla. Tämä kehitys edesauttaisi yhdyskuntarakenteen hajautumista, kasvattaisi liikkumiseen käytettävää energiamäärää ja siten söisi rakennusten energiatehokkuuden parantamisella saavutetun hyödyn energiankäytön vähentämisessä.

Kiinteistöveron porrastuksen yhteydessä syntyvä byrokratia on minimoitava. Olemassa olevien rakennusten energiatodistusten myöntämismekanismin lisäksi tulisi ehdottomasti välttää uuden rinnakkaisen mekanismin syntymistä. Molemmat tulisi voida yhdistää ainakin siten, että veroporrastuksen laskennassa tarvittava energiatehokkuusluku saadaan suoraan energiatodistuksesta.

Esittelijä kiinnittää myös huomiota siihen hallinnolliseen työhön, joka kiinteistöveron ehdotetunlaisesta porrastuksesta seuraisi. Rakennusvalvontavirastolla on sinänsä valmiuksia tuottaa rekistereistä jälkikäteen rakennusten energiatehokkuusluokat ja lämmitystavat, sikäli kuin niitä on rekistereihin viety. Pelkkänä erillistoimena em. seikkojen rekisteröiminen on hallinnollisesti raskas ja henkilötyövoimia vievä prosessi. Vielä raskaammaksi prosessit muodostuvat tilanteessa, jossa energiatehokkuusluokan luotettavuus jouduttaisiin viranomaistoimin tarkistamaan. Nykyvoimavaroilla ei siihen ole mahdollisuuksia.

Kiinteistöveron eräs keskeinen perustavoite on fiskaalinen ja vero on osa kuntien rahoituspohjaa. Viime aikoina on mm. esitetty runsaasti näkemyksiä siitä, että erittäin vakaana veromuotona kiinteistöveron osuutta kuntien verokertymästä tulisi kasvattaa. Raportissa esitetyt ehdotukset päinvastoin vähentäisivät kiinteistöveron kertymää ja siten vähentäisivät veromuodon osuutta kuntien verorahoituksesta.

Raportissa esitetään kaksi tapaa kompensoida kunnille järjestelmämuutoksesta seuraava kiinteistöverotuottojen alentuminen. Ensimmäisenä vaihtoehtona esitetään, että kunnat voisivat halutessaan korottaa veroprosenttia niin, että kiinteistöveron osuus kunnan tulorahoituksessa säilyy ennallaan. Raportissa ei ole tuotu esiin sitä, että kunnan toimiessa näin, veron kohteena olevan henkilön maksama vero ei käytännössä alenekaan. Eli tekemällä energiatehokkuutta parantavan muutoksen rakennukseen sen omistava henkilö voi alentaa kiinteistöveroaan, mutta koska kunta verotulojen alentumisen johdosta nostaa kiinteistöveroprosenttia, niin henkilön maksama kiinteistövero ei alenekaan.

Toisena vaihtoehtona kompensoida kunnille järjestelmämuutoksesta seuraava kiinteistöverotuottojen alentuminen esitetään se, että valtio palauttaisi kunnille niiden antamat vähennykset. Tämän voi nähdä kuntien talouden tasapainon kannalta periaatteessa hyvänä ja neutraalina ratkaisuna. Sitä ei kuitenkaan välttämättä voi pitää kovinkaan kestävänä ratkaisuna ottaen huomioon kuntien ja valtion välisten taloussuhteiden vuosittaiset muutospaineet. Asia vaatii lisäselvitystä.

Selvitystyötä on jatkettava eri viranomaisten välillä myös kiinteistön omistajien yhdenvertaisen kohtelun, oikeusturvanäkökohtien sekä tietojen julkisen rekisteröinnin osalta (esim. kysymys vähävaraisen kiinteistönomistajan kohtelusta veroa määriteltäessä, etenkin jos omistettava kiinteistö on vanha).

Mahdollisen porrastetun kiinteistöverojärjestelmän valmistelussa on syytä edetä maltillisesti. Tärkeintä on ottaa mahdollinen järjestelmä käyttöön vasta kun energiatehokkuuden laskenta, esim. energiatodistus kehittyneemmässä muodossa ja mittaaminen sekä uusista että vanhoista kiinteistöistä ovat niin pitkälle kehittyneet ja auktorisoituneet, että tuloksia voidaan pitää riittävän luotettavina, oikeudenmukaisina ja kannustavina.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle, rakennusvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö 2.12.2009,Ympäristöministeriö
	Liite 2	Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella, loppuraportti (Ympäristöministeriön raportteja 22/2009)
	Liite 3	Lausunnon antaminen ympäristöministeriölle ... päätöshistoria

ESITTELIJÄ

./. Ympäristöministeriö on 2.12.2009 pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa, joka koskee rakennusten kiinteistöveron porrastamista rakennusten energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella ja asiasta tehtyä loppuraporttia maaliskuun ensimmäiseen päivään 2010 mennessä (liite 1).

./. Esityslistan liitteenä 2 on ympäristöministeriön raportti 22/2009, Rakennusten kiinteistöveron porrastaminen energiatehokkuuden ja lämmitystavan perusteella, loppuraportti.

Julkaisu on luettavissa myös ympäristöministeriön verkkosivulla osoitteesta:

www.ymparisto.fi >Ympäristöministeriö> julkaisut >Ympäristöministeriön raportteja –sarja.

Esityksestä on saatu rakennuslautakunnan19.1.2010 ja yleisten töiden lautakunnan 2.2.2010 lausunnot.

1

LAUSUNNON ANTAMINEN UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA ITÄSALMEEN

Khs 2009-2656

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon, joka koskee mahdollista luonnonsuojelualueen perustamista Itäsalmeen:

Kaupunginhallitus toteaa, että luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue kuuluu valmisteilla olevaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen, jonka Helsingin puoleiset osat pääosin on asetettu rakennuskieltoon kesään 2013 asti (Khs 23.6.2008 § 943). Alueen sijainti pääkaupunkiseudun keskeisellä laajentumisalueella on ongelmallinen mm. alueeseen kohdistuvien virkistyskäyttöpaineiden vuoksi.

Kaupunginhallitus on aiemmin 22.9.2008 asiassa antamassaan lausunnossa katsonut, että esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi lykätä ja että sen rajaus tulee ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa yleiskaavoituksen yhteydessä. Hakija on 16.10.2008 esittänyt perustamisprosessin väliaikaista keskeyttämistä ja neuvottelujen aloittamista Helsingin kaupungin kanssa luonnonsuojelu- ja virkistysaluenäkökulmien yhteensovittamiseksi.

Alueen yleiskaavatasoinen suunnittelu on käynnistynyt vuoden 2009 alussa. Luonnonsuojelualueeksi perustettava alue sivuaa pieneltä osin Karhusaarentien asemakaavamuutoksen aluetta, joka on ehdotusvaiheessa.

Suunnitteilla olevan kuntien yhteisen osayleiskaavan valmistelussa suunnittelualueen maankäyttöä käsitellään kokonaisuutena niin, että luontoarvot ja muut maankäytön näkökulmat otetaan huomioon tasapainoisesti. Suunnittelua valmistellaan ja edistetään selvityksin ja aluetutkielmin.

Suojelualueiden käytön arvioiminen edellyttää virkistyskäyttöön vaikuttavien tekijöiden tuntemista, ja niitä arvioidaan kaavatyön yhteydessä. Natura-alueen ja sen perusteluna olevien seikkojen huomioon ottaminen on arvioitavissa vasta suunnittelun myötä ja siitä seuraavien muutostekijöiden ja -vaikutusten yhteisvaikutuksen selvittyä.

Kaupunginhallitus suhtautuu luonnonsuojelualueen perustamiseen sinällään myönteisesti. Luonnonsuojelualueen perustaminen edistäisi lintudirektiivin lajien ja Natura-luontotyyppien suojelua Natura-alueella.

Kaupunginhallitus katsoo kuitenkin 22.9.2008 antamansa lausunnon mukaisesti, että luonnonsuojelualueen perustamisessa ja sen rauhoitusmääräysten määrittelemisessä olisi hyvä ensin ratkaista laajemman alueen tulevaisuus ja maankäyttö. Näin edeten elinympäristön kokonaisuus voitaisiin ratkaista paremmin kaikkia alueen toimintoja ja käyttäjiä tyydyttävällä tavalla.

Esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi edelleen lykätä, ja sen rajaus ja hoitosuunnitelma tulisi ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa yleiskaavoituksen yhteydessä sitten, kun kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että Natura-alueen tarkoituksenmukainen käyttö virkistykseen vaatii uusia ulkoilureittilinjauksia ja ylipäätään selkeää kulunohjausta käyttöpaineen kasvun vuoksi. Nämä tulee ottaa huomioon uusissa hoito- ja käyttösuunnitelmissa, jotka on aiheellista laatia yhteistyössä koko alueen osalta maanomistusoloista riippumatta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje 17.12.2009
	Liite 2	Kartta
	Liite 3	Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino... - Päätöshistoria
	Liite 4	Lisäys päätöshistoriaan

TIIVISTELMÄ Uudenmaan ympäristökeskus harkitsee luonnonsuojelualueen perustamista Itäsalmen kylässä sijaitseville kiinteistöille Kapellängen RN:o 1:27 ja Krogars RN:o 5:32 ilman maanomistajan hakemusta tai suostumusta.

Maanomistaja on vuonna 2008 hakenut yksityisen luonnonsuojelualueen perustamista kyseessä olevalle alueelle. Khs on 22.9.2008 antanut asiassa lausunnon ja katsonut, että luonnonsuojelualueen perustamista tulisi lykätä ja, että sen rajaus tulee ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa yleiskaavoituksen yhteydessä. Hakija on 16.10.2008 esittänyt perustamisprosessin väliaikaista keskeyttämistä ja neuvottelujen aloittamista Helsingin kaupungin kanssa luonnonsuojelu- ja virkistysaluenäkökulmien yhteensovittamiseksi.

ESITTELIJÄ Uudenmaan ympäristökeskus harkitsee yhteensä noin 8,8 hehtaarin suuruisen luonnonsuojelualueen perustamista yksityisomistuksessa oleville kiinteistöille Kapellängen RN:o 1:27 ja Krogars RN:o 5:32.

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje 17.12.2009 ja kartta alueesta ovat esityslistan liitteinä.

Uudenmaan ympäristökeskus on 17.12.2009 luonnonsuojelulain 24.3 §:n mukaisesti varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausua mielipiteensä kaavailluista rauhoitusmääräyksistä ja luonnonsuojelualueen perustamisesta 20.1.2010 mennessä.

Esittelijä toteaa, että lisäaikaa kannanoton toimittamiselle on myönnetty 23.2.2010 asti. Lisäksi esittelijä toteaa, että asian käsittely on 1.1.2010 siirtynyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (Uudenmaan ELY).

Asiassa on saatu kiinteistölautakunnan (26.1.2010), ympäristölautakunnan (2.2.2010), kaupunkisuunnittelulautakunnan (4.2.2010) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (10.2.2010) lausunnot. Kiinteistölautakunnan lausunnosta äänestettiin, lausunto on lautakunnan esittelijän esityksen mukainen.

./. Asiaan saadut lausunnot sekä Khn lausunto 22.9.2008 § 1134 löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Luonnonsuojelualueen perustaminen

Luonnonsuojelulain 24 §:n 3 momentin mukaan alueellinen ympäristökeskus voi ilman maanomistajan hakemusta tai suostumusta perustaa luonnonsuojelualueeksi yksityisen alueen, jos alue sisältyy valtioneuvoston hyväksymään luonnonsuojeluohjelmaan. Suojeltavaksi suunniteltu Kapellviken-Karlvik -alue kuuluu valtioneuvoston 3.6.1982 hyväksymään valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan (Kapellviken-Karlvik; LVO0100030) ja Natura 2000 -verkostoon (Mustavuoren lehto ja Östersundomin lintuvedet; FI0100065).

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että luonnonsuojelulain 10 §:n mukaiset edellytykset luonnonsuojelualueen perustamiselle ovat olemassa.

Luonnonsuojelu- ja virkistyskäyttönäkökulmien yhteensovittamiseksi voidaan perustetulle luonnonsuojelualueelle tarvittaessa laatia hoito- ja käyttösuunnitelma. Luonnonsuojelualueen perustamispäätöksellä alueelle asetettavilla rauhoitusmääräyksillä ei tiukenneta valtioneuvoston hyväksymän lintuvesiensuojeluohjelman tavoitteita.

Suojelualue jää maanomistajan omistukseen.

Esittelijän ehdotus

Esittelijä viittaa asiassa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue kuuluu valmisteilla olevaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen, jonka Helsingin puoleiset osat pääosin on asetettu rakennuskieltoon kesään 2013 asti (Khs 23.6.2008 § 943). Alueen sijainti pääkaupunkiseudun keskeisellä laajentumisalueella on ongelmallinen mm. alueeseen kohdistuvien virkistyskäyttöpaineiden vuoksi.

Khs on aiemmin 22.9.2008 asiassa antamassaan lausunnossa katsonut, että esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi lykätä ja että sen rajaus tulee ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa yleiskaavoituksen yhteydessä.

Alueen yleiskaavatasoinen suunnittelu on käynnistynyt vuoden 2009 alussa. Luonnonsuojelualueeksi perustettava alue sivuaa pieneltä osin Karhusaarentien asemakaavamuutoksen aluetta, joka on ehdotusvaiheessa.

Suunnitteilla olevan kuntien yhteisen osayleiskaavan valmistelussa suunnittelualueen maankäyttöä käsitellään kokonaisuutena niin, että luontoarvot ja muut maankäytön näkökulmat otetaan huomioon tasapainoisesti. Suunnittelua valmistellaan ja edistetään selvityksin ja aluetutkielmin.

Suojelualueiden käytön arvioiminen edellyttää virkistyskäyttöön vaikuttavien tekijöiden tuntemista ja niitä arvioidaan kaavatyön yhteydessä. Natura-alueen ja sen perusteluna olevien seikkojen huomioon ottaminen on arvioitavissa vasta suunnittelun myötä ja siitä seuraavien muutostekijöiden ja -vaikutusten yhteisvaikutuksen selvittyä.

Luonnonsuojelualueen perustamiseen esittelijä suhtautuu myönteisesti. Esittelijä katsoo, että luonnonsuojelualueen perustaminen edistäisi lintudirektiivin lajien ja Natura-luontotyyppien suojelua Natura-alueella.

Esittelijä katsoo kuitenkin Khn 22.9.2008 antaman lausunnon mukaisesti, että luonnonsuojelualueen perustamisessa ja sen rauhoitusmääräysten määrittelemisessä olisi hyvä ensin ratkaista laajemman alueen tulevaisuus ja maankäyttö. Näin edeten elinympäristön kokonaisuus voitaisiin ratkaista paremmin kaikkia alueen toimintoja ja käyttäjiä tyydyttävällä tavalla.

Esittelijä katsookin, että esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi edelleen lykätä ja että sen rajaus ja hoitosuunnitelma tulisi ratkaista yhteistyössä maanomistajan ja ympäristöviranomaisten kanssa yleiskaavoituksen yhteydessä sitten, kun kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu.

Esittelijä toteaa lopuksi, että Natura-alueen tarkoituksenmukainen käyttö virkistykseen vaatii uusia ulkoilureittilinjauksia ja ylipäätään selkeää kulunohjausta käyttöpaineen kasvun vuoksi. Nämä tulee ottaa huomioon uusissa hoito- ja käyttösuunnitelmissa, jotka on aiheellista laatia yhteistyössä koko alueen osalta maanomistusoloista riippumatta.

1

LAUSUNTO SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE SUOMEN ROMANIPOLIITTISESTA OHJELMASTA

Khs 2009-2604

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon työryhmän esityksestä Suomen romanipoliittiseksi ohjelmaksi:

Kaupunginhallitus pitää Suomen romanipoliittisessa ohjelmassa mainittuja ehdotuksia ja toimenpiteitä kannatettavina. Ohjelmalla voidaan edistää romaniväestön osallisuutta. Tavoitteet ovat yhdensuuntaisia Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009 - 2012 ja Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2009 - 2012 kanssa.

Mikäli kunnille tulee uusia tehtäviä, tulee valtion osoittaa niihin voimavarat. Romanipoliittisessa ohjelmassa esitetty erityisavustus kunnille on siksi välttämätön ohjelmassa esitettyjen, romaniväestön yhdenvertaisuutta edistävien ja peruspalveluja täydentävien toimintakäytäntöjen kehittämiseksi.

Romanikotien ja koulujen yhteistyön kehittämisessä haasteena on opetuksen järjestäjän näkökulmasta romanien asuminen eri puolilla kaupunkia. Kouluihin ei tässä tilanteessa pääse kehittymään romanikulttuurin tuntemusta ja vakiintuneita toimintamalleja perheiden kanssa asioimiseen. Sen vuoksi hyvien toimintatapojen syntymiseksi ja leviämiseksi on hyödynnettävä mm. opetushallituksen koordinoiman, romanilasten perusopetuksen kehittämistä koskevan hankkeen kokemuksia.

Romanikielen opetuksen edistämiseksi tarvitaan varhennettua, ennen perusopetusta alkavaa opetusta. Kielipesätoiminta on yksi hyväksi havaittu toimintamalli. Perusopetusta täydentävänä opetuksena romanikielen opetus ei tavoita kaikkia romanioppilaita. Säädösten tarkentamista siten, että kielenopetus mahdollistuisi perusopetuksessa, lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa, tulisi selvittää. Opetusmateriaalia tulee kehittää. Myös koulutetuista opettajista on pulaa.

Helsingin kaupungin opetustoimen näkemyksen mukaan peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen nivelvaiheen tukeen tarvitaan lisävoimavaroja, jotta riittävä yksilöllinen tuki ja ohjaus mahdollistuvat. Selvityksessä esitetyt nivelvaiheen toimenpiteet ovat kannatettavia.

Nykyinen lainsäädäntö tarjoaa hyvän pohjan romaniväestön koulutuksen, osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutumiselle. Romaneille suunnattua erillistä ammatillista peruskoulutusta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää. Romanien osallistumista yleiseen ammatilliseen peruskoulutukseen, aikuiskoulutukseen tai työvoimapoliittiseen koulutukseen tulee tukea.

Nuorisotoimen palvelut on pääsääntöisesti tarkoitettu palvelemaan kaikkia nuoria etnisestä tai kulttuurisesta taustasta riippumatta. Positiivisen erityiskohtelun hengessä joitakin toimintamuotoja kohdennetaan rajatuille kohderyhmille. Varsinaisesti romaninuorille suunnattuina toimintamuotoina toimivat romanipoliittisessa ohjelmassakin mainitut Lassilan romaniklubi, romaninuorten työllistäminen nuorisotaloille, yökahvila-toiminta, miesten lentopallotoiminta, sekä 13–16-vuotiaiden helsinkiläisten romaninuorten koulunkäynnin ja yleisen elämänhallinnan tueksi perustettu, opetusministeriön rahoittama NevoDrom-projekti.

Helsingin kaupungin nuorisotoimella on hyviä kokemuksia monikulttuurisista työyhteisöistä ja niiden toteuttamasta nuorisotyöstä. Tuloksellisuutta ja aitoa asiakaslähtöisyyttä haettaessa romaninuorten kanssa toimivina työntekijöinä on hyvä olla sekä valtaväestöön kuuluvia että romanitaustaisia nuoriso-ohjaajia.

Romanien elinolosuhteet ovat parantuneet asuntopoliittisten toimenpiteiden vuoksi. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Helsingissä romaniväestön asumistaso ja asumisen laatu eivät poikkea valtaväestön tasosta. Kunnallisten vuokra-asuntojen välityksessä romaneille on tarjottu erityinen palvelu, jonka tavoitteena on ollut huomioida kulttuuriset erityispiirteet asumisen järjestämisessä.

Romanien omaa asemaa ja mahdollisuuksia asuntomarkkinoilla edistäisi sisäinen keskustelu, jonka tavoitteeksi on asetettu sellaisista kulttuuritavoista irtautuminen, jotka aiheuttavat sisäistä syrjintää.

Romanipoliittisessa ohjelmassa todetaan, että romanien elinolosuhteista, terveydestä, hyvinvoinnista ja asumisesta sekä palvelutarpeista ei ole riittävästi tietoja. Tämän vuoksi ehdotetaan, että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) selvittäisi näitä laajassa tutkimuksessa. Ehdotus on kannatettava.

Vanhusten terveyspalveluissa painotetaan yksilöllisyyttä ja omaisten mukaan ottamista. Romanien ikääntyneitä henkilöitä arvostavasta kulttuurista on muilla oppimista ja romanikulttuurin omien voimavarojen esilletuominen on tärkeää. Ikääntyneiden palvelujen kehittämisessä on monikulttuurisuuden osuutta syytä voimistaa.

Romanipoliittisessa ohjelmassa iäkkäiden romanien tilanteen kokonaistarkasteluun kiinnitetään vain vähän huomiota. Romaniväestön huomioiminen kuntien ikäpoliittisissa ohjelmissa on tärkeää, mutta se ei riitä ratkaisemaan erityisryhmien tilannetta. Ikäpoliittiset ohjelmat ovat yleisellä tasolla. Romanipoliittisen ohjelman toimenpide-ehdotuksissa on niin ikään vähän ikäihmisiin liittyviä toimenpide-ehdotuksia.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle, asuntolautakunnalle, nuorisolautakunnalle, opetuslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, terveyslautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 8.12.2009
	Liite 2	Suomen romanipoliittinen ohjelma
	Liite 3	Lausunto sosiaali- ja terveysministeriölle Suomen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä on laatinut Suomen romanipoliittisen ohjelman. Ministeriö on pyytänyt ohjelmaesityksestä mm. Helsingin kaupungilta lausuntoa. Lausunnon määräaikaa on jatkettu noin kuukaudella eli helmikuun 2010 puoliväliin.

Työryhmän esityksestä on saatu 20.1.2010 sosiaalilautakunnan, 22.1.2010 nuorisolautakunnan, 25.1.2010 talous- ja suunnittelukeskuksen, 27.1.2010 asuntolautakunnan, 28.1.2010 terveyslautakunnan ja 4.2.2010 opetuslautakunnan lausunnot. Saadut lausunnot sisältyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriaan, joka on tämän asian liitteenä.

Lautakuntien lausunnoissa pidetään ohjelmassa esitettyjä ehdotuksia kannatettavina. Talous- ja suunnittelukeskuksen lisäksi myös lautakunnat kiinnittävät huomiota siihen, että kunnille tulee korvata uusista tehtävistä aiheutuvat kustannukset.

Esittelijän ehdotus kaupungin lausunnoksi perustuu ohjelmaesityksestä saatuihin lausuntoihin.

1

KAUPUNGIN JA HELSINGIN TYÖ- JA ELINKEINOTOIMISTON YHTEISTYÖSOPIMUS VUODELLE 2010

Khs 2010-239

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin ja Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston välisen yhteistyösopimuksen vuodelle 2010.

./. Yhteistyösopimus on esityslistan tämän asian liitteenä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa henkilöstöjohtajan ja henkilöstökeskuksen henkilöstövoimavaraosaston osastopäällikön
allekirjoittamaan sopimuksen.

Pöytäkirjanote Helsingin työ- ja elinkeinotoimistolle, Uudenmaan ELY-keskukselle, työllistämistoimikunnalle, henkilöstökeskukselle sekä
talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITTEET	Liite 1	Yhteistyösopimus vuodelle 2010
	Liite 2	Kaupungin ja Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Työllistämistoimikunta on 2.2.2010 esittänyt, että Khs hyväksyisi kaupungin ja Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston välisen yhteistyösopimuksen vuodelle 2010.

Samalla työllistämistoimikunta esitti, että Khs oikeuttaisi henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan sopimuksen kaupungin puolesta.

Henkilöstökeskus ja Helsingin työ- ja elinkeinotoimisto ovat valmistelleet sopimuksen yhteistyöstä vuodelle 2010. Työttöminä oli vuoden 2009 lopussa 26 388 helsinkiläistä, mikä on 7 432 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Erityisesti nuorisotyöttömyyden kasvu vuoden 2009 aikana on ollut huolestuttavaa. Kaupunki ja Helsingin työ- ja elinkeinotoimisto ovat yhteistyösopimuksessa suunnanneet työllisyydenhoidon toimenpiteitään erityisesti työttömyyden pitkittymisen ehkäisyyn ja painopisteryhmien (nuoret, nuoret aikuiset, maahanmuuttajat sekä vaikeasti työllistyvät) mukaiseen tukeen. Lisäksi yhteistyösopimukseen on sisällytetty maahanmuuttajien aiesopimuksen mukaiset yhteiset tukitoimenpiteet ja työllistämismäärärahojen käyttö kotoutumisen ja työllistymisen nopeuttamiseksi.

Yhteistyösopimuksen tavoitteena on työllisyysmäärärahojen suuntaaminen siten, että niillä aiempaa paremmin tuetaan työttömien työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

2

VT HANNA-KAISA SIIMEKSEN TOIVOMUSPONSI: KOULUTILOJEN KÄYTTÖ KERHO- JA VAPAA-AJAN TOIMINTAAN

Khs 2009-2312

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Hanna-Kaisa Siimes) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta jäljennöksin liitteistä valtuutettu Hanna-Kaisa Siimekselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että koulujen ja päiväkotien tiloja avataan kerhoille ja vapaa-aikatoimintaan tiiviillä yhteistyöllä järjestöjen ja vanhempien kanssa." (Hanna-Kaisa Siimes, äänin 44-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Asiassa on saatu opetuslautakunnan lausunto (26.1.2010).

Opetusvirasto käynnisti syksyllä 2009 selvityksen ilta- ja vapaa-ajankäytön periaatteiden muuttamisesta. Opetuslautakunta päätti 15.12.2009, että Myllypuron ala-asteella pilotoidaan 1.1.–31.5.2010 koulutilojen maksutonta iltapäiväkäyttöä.

Liitteessä on kuvattu tarkemmin pilotoinnissa toteutettavia toimenpiteitä, kuten mm. valtion, koulujen tai järjestöjen ylläpitämää kerhotoimintaa. Esittelijä toteaa, että jatkoesitykset tullaan tekemään pilotoinnista saatavien kokemusten pohjalta.

Lisäksi Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2009–2012 sisältää hankkeita, joiden avulla hallintokuntien yhteistyönä kehitetään alueellista kerho- ja harrastetoimintaa ja tilojen yhteiskäyttöä.

3

VT MIKA EBELINGIN TOIVOMUSPONSI: VANHEMPIEN VAPAAEHTOISESTI JÄRJESTÄMÄ ILTAPÄIVÄTOIMINTA

Khs 2009-2313

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Mika Ebeling) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta jäljennöksin liitteistä valtuutettu Mika Ebelingille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Mika Ebelingin toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että edistetään myös sellaista koulujen iltapäivätoimintaa, jota vanhemmat olisivat halukkaita vapaaehtoisesti järjestämään." (Mika Ebeling, äänin 75-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Asiassa on saatu opetuslautakunnan lausunto (26.1.2010).

Vanhemmat ja vanhempainyhdistykset ovat keskeinen yhteistyökumppani koulun toiminnassa. Sen vuoksi myös kerhotoiminnan kehittämisessä yhteistyötä vanhempainyhdistysten kanssa tulee jatkaa. Vanhemmilla ja vanhempainyhdistyksillä voi olla monia rooleja kerhotoiminnan tukemisessa.

Koulun kerhotoiminta on opetussuunnitelmassa määriteltyä toimintaa.

Tiedot lukuvuosittain järjestettävistä kerhoista ja vastuuhenkilöistä kirjataan koulun toiminta- ja työsuunnitelmaan, jolloin kerhot ovat vastuiden kannalta samanlaisessa asemassa kuin koulun muu toiminta.

Kodit osallistuvat lisäksi tarjonnan ja tarpeen suunnitteluun vastaamalla kerhokyselyihin ja arviointeihin.

4

VT JOHANNA SYDÄNMAAN TOIVOMUSPONSI: KOULURUOKAILUN AIKANA MYYTÄVIEN VÄLIPALOJEN TERVEELLISYYS

Khs 2009-2332

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Johanna Sydänmaa) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta jäljennöksin liitteistä valtuutettu Johanna Sydänmaalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Johanna Sydänmaan toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, ettei koulujen ruokapalvelujen järjestäjä myy epäterveellisiä tuotteita kouluruokailun aikana, ja että maksua vastaan myytävät välipalat olisivat ravitsemussuositusten mukaisia." (Johanna Sydänmaa, äänin 63-2)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Asiassa on saatu opetuslautakunnan lausunto (26.1.2010).

Opetusvirasto on vuonna 2004 ohjeistanut opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti kouluja ja oppilaitoksia virvoitusjuoma- ja makeisautomaattien käyttöstä kouluissa ja oppilaitoksissa. Opetusvirasto edellytti, että automaattien käytöstä laaditaan säännöt ja että sääntöjen noudattamista valvotaan.

Maksullista välipalaa on tarjottu kouluissa vuodesta 2004 alkaen. Opetusvirasto ja palveluntuottaja ovat marraskuussa 2009 tarkistaneet välipalatarjonnan ravintosuositusten mukaisiksi. Tuotevalikoimasta poistettiin rasvaa ja sokeria sisältävät tuotteet.

5

VT JULIA VIRKKUSEN TOIVOMUSPONSI: LASTEN JA NUORTEN KIRJASTOPALVELUT

Khs 2009-2328

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Julia Virkkunen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta jäljennöksin liitteistä valtuutettu Julia Virkkuselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Vt Julia Virkkusen toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kirjastotoimintaa kehitettäessä lasten ja nuorten kirjastopalvelut pyritään pitämään alueellisina lähipalveluina, koska siten voidaan turvata lasten yhtäläiset mahdollisuudet niiden käyttämiseen itsenäisesti." (Julia Virkkunen, äänin 55-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Asiassa on saatu kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto (19.1.2010).

Lautakunnan lausunnossa todetaan mm, että lapset ja nuoret käyttävät runsaasti myös kirjaston tilan mahdollistamia palveluja. Koulut ja päiväkodit ovat perinteisesti kirjastojen keskeisiä yhteistyökumppaneita.

Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2009 – 2012 on asetettu neljä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointitavoitetta. Kolmannen tavoitteen – lasten ja nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat – toteuttamiseksi on määritelty kärkihankkeita, joista kaksi velvoittaa myös kaupunginkirjastoa:

1. Tuotetaan lapsille ja nuorille iltapäivisin ja loma-aikoina tarjottavaa mielekästä toimintaa.

2. Lasten ja nuorten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja sekä osallisuutta kehitetään kulttuuri- ja taidetoiminnan kautta.

Ensimmäiseen kärkihankkeeseen liittyen kaupunginkirjastossa kehitetään ala-asteikäisten iltapäiviin nettikerhotoimintaa. Kaupunginkirjasto on jo mukana myös suunnitelman toisessa kärkihankkeessa, jossa lasten ja nuorten kulttuuritarjontaa lisätään oppilaiden ja opetuksen käyttöön kaupungin omien kulttuurilaitosten, eri kulttuuritoimijoiden ja koulujen yhteistyönä.

Lisäksi esittelijä toteaa, että kulttuuri- ja kirjastolautakunta käsittelee palveluverkon kehittämistä 16.3.2010.

6

ELÄINTARHAN JOHTAJAN VIRKAAN OTTAMISEN VAHVISTAMINEN

Khs 2009-2563

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee viitaten kaupungin työterveyshuollon antamaan lausuntoon vahvistaa kaupunginvaltuuston 3.2.2010 tekemän päätöksen professori Jukka Salon ottamisesta eläintarhan johtajan virkaan.

Pöytäkirjanote Jukka Salolle, eläintarhan johtokunnalle ja Korkeasaaren eläintarhalle, jolle myös työterveyshuollon lausunto toimitetaan.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Eläintarhan johtajan virkaan ottamisen vahvistaminen... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kvsto päätti 3.2.2010 ottaa professori Jukka Salon eläintarhan johtajan virkaan 9.2.2010 lukien.

Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että jos virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Kaupungin työterveyshuolto on 8.2.2010 todennut Jukka Salon olevan terveydentilansa puolesta sopiva kyseiseen virkaan.

7

UUDEN VARAJÄSENEN VALINTA URHEILUPALKINTOTOIMIKUNTAAN VUODELLE 2010

Khs 2009-632

VS. SJ Kaupunginhallitus päättänee valita urheilupalkintotoimikuntaan uudeksi varajäseneksi Bror-Erik Walleniuksen Ahti Pohjalaisen tilalle.

Pöytäkirjanote liikuntavirastolle, valitulle ja urheilupalkintotoimikunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Uuden varajäsenen valinta... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Liikuntavirasto esittää, että Helsingin Urheilutoimittajat ry:n osalta vuodeksi 2010 urheilupalkintotoimikuntaan nimetään varajäseneksi Bror-Erik Wallenius.

Kaupunginhallitus asetti 6.4.2009 kaksivuotiskaudeksi 1.1.2009 – 31.12.2010 urheilupalkintotoimikunnan, joka päättää vuoden helsinkiläisurheilijalle tai urheilujoukkueelle annettavan pääpalkinnon jakamisesta, kunniamainintojen myöntämisestä ja muiden mahdollisten stipendien jakamisesta.

Helsingin urheilutoimittajat ry on tehnyt muutosesityksen, jonka mukaan he haluavat vaihtaa Ahti Pohjalaisen tilalle varajäseneksi Bror-Erik Walleniuksen.

1

KAUPUNGIN VUOKRA-ASUNTOJEN VÄLITYKSESSÄ NOUDATETTAVAT PERIAATTEET SEKÄ ERÄÄT ASUNTOJEN JÄLLEENVUOKRAUSTA JA ASUMISNEUVONTAA KOSKEVAT KEHITTÄMISEHDOTUKSET

Khs 2010-93, 2009-669, 2009-354

KAJ Kaupunginhallitus päättänee vahvistaa seuraavat kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä noudatettavat periaatteet:

Kaupungin vuokra-asuntojen välityksen ja markkinoinnin tavoitteena on asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu ja kaupungin asuntokannan kilpailukyvyn säilyttäminen.

Palvelussuhdeasunnot välitetään kaupunginhallituksen erikseen määrittelemien periaatteiden ja henkilöstökeskuksen antamien ohjeiden mukaisesti tarkoituksella edistää kaupungin henkilökunnan saatavuutta erityisesti työvoimapulasta kärsiville aloille.

Arava- ja korkotukivuokra-asunnot (Ara-vuokra-asunnot)

Asunnon hakeminen

Tärkein kuluttajille suunnattu asiointipaikka julkaistaan asunnonvälityksen kotivisuilla. Siellä on tarjolla mahdollisuus sähköiseen asunnonhakuun. Asuntoa on mahdollista hakea myös virkailijan avustuksella tai paperilomakkeella. Hakemus on voimassa kuusi kuukautta.

Asunnontarpeen määrittely

Hakijatalouden asunnontarvetta arvioidaan tarkastelemalla hakijoiden kokonaistilannetta annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti. Ara-vuokra-asuntoihin ei ole tulorajoja, mutta tulot otetaan kuitenkin huomioon yhtenä asukasvalintaperusteena yhdessä varallisuuden ja asunnontarpeen kanssa säännösten ja määräysten mukaisesti. Lisäksi selvitetään hakijoiden asunnontarpeen kiireellisyys ja kiireellisimmässä asunnontarpeessa olevat hakijat asetetaan etusijalle. Apuna käytetään seuraavaa kiireellisyysluokitusta:

Luokka 1 (erittäin kiireellinen asunnontarve)

- asunnottomat (ulkona ja tilapäissuojissa asuvat, yömajoissa asuvat, hoito- ja huoltokodeissa asuvat, matkustajakodissa tai muussa tilapäismajoituksessa asuvat, tilapäisesti sukulaisten tai tuttavien luona asunnon puutteen vuoksi asuvat, asumiskelvottomassa asunnossa asuvat)

- hakija on muuttamassa pääkaupunkiseudulle, jossa hänellä on työpaikka

- hakijalla on muuttovelvoite

- erittäin ahtaasti asuvat (vähintään 3 henkilöä/huone)

- vanhempiensa luona, alivuokralaisena tai yhteiskäyttöisessä asunnossa asuvat

- muu erittäin painava peruste

Luokka 2 (kiireellinen asunnontarve)

- ahtaasti asuvat (yli 1 henkilöä, mutta alle 3 henkilöä/huone)

- puutteellisesti varustetussa asunnossa asuvat (puuttuu esimerkiksi lämmin vesi tai keskuslämmitys)

- hakijalla on tuloihin nähden kohtuuttomat asumiskustannukset

- muu vastaava peruste

Luokka 3 (asunnon tarpeessa)

- nykyisen asunnon varustetasoa, sijaintia tms. muuttamaan pyrkivät hakijat

- muu peruste

Sillä seikalla, miten kauan asuntohakemus on ollut vireillä, ei ole merkitystä asunnontarvetta arvioitaessa. Asunnottomuuden tai puutteellisten asunto-olojen ajallinen kesto otetaan kuitenkin aina huomioon tarve-harkinnassa.

Helsingin seudun ulkopuolelta työn vuoksi Helsinkiin muuttavat luokitellaan erittäin kiireellisiksi asunnonhakijoiksi, sillä asuntojen tarjoaminen liikkuvalle työvoimalle tukee osaltaan kaupungin työ- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita.

Jos asunnonhakija on lyhyen ajan sisällä ennen kaupungin vuokra-asunnon hakemista ilman hänestä riippuvaa syytä luopunut aikaisemmasta asunnosta tai menettänyt asuntonsa, hänen voidaan katsoa olevan pääsääntöisesti erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa. Jos aikaisemman asunnon menettäminen on johtunut hakijan omasta tahdosta tai hakija on sen oman käyttäytymisensä johdosta menettänyt ja tarjolla olevaan asuntoon on muitakin yhtä kiireellisessä asunnontarpeessa olevia hakijoita, asunto myönnetään ensi sijassa sille, joka ei itse ole vaikuttanut asunnontarpeensa syntymiseen. Erityisistä painavista sosiaalisista tai terveydellisistä syistä tästä säännöstä voidaan poiketa.

Asuntojen tarjoaminen

Asuntoja tarjotaan hakijan määrittelemien hakuehtojen mukaisesti. Näitä ovat muun muassa asunnon koko, vuokrataso, varustetaso ja sijainti. Asuntoa voidaan samalle hakijalle tarjota useampia kertoja, jos tarjottu asunto ei perusteltujen syiden vuoksi ollut hänen tarpeitaan vastaava. Sosiaalitoimen majoittamille asiakkaille tarjotaan asuntoa vain kerran, millä varmistetaan se, että asunto saadaan järjestettyä mahdollisimman nopeasti. Tilanteessa, jossa ensimmäisen tarjouksen hyväksyminen on asiakkaalle mahdotonta, voidaan toinen tarjous antaa painavista syistä sosiaalityöntekijän lausunnon perusteella.

Asunnonvaihdot

Asunnonvaihtoja toteutetaan muuttuneen asumistarpeen perusteella tai asukkaan asumisen laadun parantamiseksi. Asunnonvaihdon edellytyksenä on vähintään 12 kuukauden asuminen nykyisessä asunnossa sekä isännöitsijän lausunto siitä, että asuminen on sujunut ongelmitta.

Asunnonvaihtoja toteutetaan ainoastaan vapaisiin tai vapautuviin asuntoihin. Kiinteistöyhtiöt hoitavat itsenäisesti omat sisäiset vaihtonsa ja kiinteistöviraston asuntoasiainosasto toteuttaa muut vaihdot.

Noin kolmasosa tai enintään puolet uudistuotannosta varataan kaupungin asunnoissa asuville vaihdon tarpeessa oleville asukkaille.

Peruskorjauksen aikaisen asumisen järjestäminen

Helsingin kaupungin kiinteistöyhtiöiden asukkaille tarjotaan mahdollisuuksien mukaan korvaavaa asuntoa peruskorjauksen ajaksi ja samalla oikeutta palata asuntoonsa peruskorjauksen valmistuttua.

Tasapainoinen asukasrakenne ja erityisryhmät

Vuokra-asuntojen välityksen tavoitteeksi asetetaan kaupunginosien ja talojen tasapainoinen asukasrakenne sekä asuinyhteisöjen hyvä toimivuus. Asunnottomille sosiaalisin ja taloudellisin perustein valittaville asunnonhakijoille pyritään osoittamaan asunnot siten, että heidän osuutensa yksittäisten talojen asunnonsaajista vastaa mahdollisimman hyvin heidän suhteellista osuuttaan kaikista kaupungin vuokra-asuntojen saajista.

Erityisryhmille varattavista asuntokiintiöistä päätetään erikseen hallintokuntien kanssa käytävien neuvottelujen perusteella. Yksittäiset asiakastapaukset ratkaistaan asuntoasiainosastolla, annettujen lausuntojen perusteella (muun muassa lastensuojelulakiin perustuvat lausunnot).

Niiden hakijoiden hakemukset, joilla on ollut asumishäiriöitä tai vuokra-velkoja, käsitellään ja harkitaan tapauskohtaisesti.

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot

Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot markkinoidaan Internetissä. Vapaa-rahoitteisten vuokra-asuntojen välityksessä ei noudateta tarveharkintaa kuten arava- ja korkotukivuokra-asunnoissa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi asuntolautakunnan 8.1.2009 päivätyn kirjeen sekä sosiaaliasemien ja kiinteistöyhtiöiden yhteistyötä koordinoivan ohjausryhmän 31.12.2009 päivätyn raportin sekä todeta, että niissä esitetyt kiinteistöyhtiöiden toimintaan liittyvät näkökulmat tulee huomioida jatkossa kiinteistöyhtiöiden toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta asuntolautakunnalle ja kiinteistöviraston kiinteistöjen kehittämisyksikölle sekä jäljennöksin esityslistasta liitteineen sosiaalivirastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Sata-komitean asumistukea koskevat ehdotukset
	Liite 2	Vuokra-asuntojen kysyntä ja asukasvalinnat
	Liite 3	Sosiaaliasemien ja kiinteistöyhtiöiden yhteistyötä koordinoiva ohjausryhmän raportti
	Liite 4	Kaupungin vuokra-asuntojen välityksessä noudatettavat periaatteet sekä... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asuntolautakunta (29.12.2009) esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi uudistettuja vuokra-asuntojen välitystä koskevia periaatteita.

./. Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen. Lautakunnan esitys sisältyy asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan (liite 4).

Asukasvalinnan tavoitteista säädetään aravarajoituslain 4 a §:ssä ja uuden korkotukilain 11 a §:ssä. Arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalinnan tavoitteena on, että asunnot tarjotaan vuokra-asuntoa eniten tarvitseville ruokakunnille. Tarveharkinnassa huomioidaan hakijaruokakunnan asunnontarpeen kiireellisyys, varallisuus ja tulot. Varsinaisia tulorajoja asuntoihin ei enää ole. Varallisuusrajat perustuvat Helsingin vapaarahoitteisten omistusasuntojen hintatasoon ja harkinnan perustana on arvio siitä, pystyykö asunnonhakija omilla varoillaan hankkimaan tarvettaan vastaavan asunnon.

Hakemukset luokitellaan asunnontarpeen mukaan kolmeen kiireellisyysluokkaan, jotka ovat erittäin kiireellinen, kiireellinen ja asunnon tarpeessa. Luokitus pohjautuu Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (Aran) asukasvalintaohjeisiin, mutta siinä on otettu huomioon Helsingin erityisolosuhteet. Tavoitteena on ehkäistä jo ennakolta asumisongelmien syntymistä ja asunnottomuutta.

Laissa korostetaan myös, että on pyrittävä vuokratalon monipuoliseen asukasrakenteeseen ja sosiaalisesti tasapainoiseen asuinalueeseen. Esittelijä toteaa, että mahdollisuus tasapainoisen asukasrakenteen luomiseen ja ylläpitämiseen riippuu riittävästä asuntotarjonnasta sekä mahdollisuudesta tarjota asuntoja erilaisille hakijaryhmille. Siitä syystä on ensiarvoisen tärkeää pyrkiä maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa määritellyn tuotantotavoitteen toteutumiseen.

Kaupunginhallitus on viimeksi vahvistanut asukasvalintaperusteet 15.3.1999. Sen jälkeen valtion tukemien arava- ja korkotukivuokra-asuntojen asukasvalintaa koskevat määräykset ovat muuttuneet, muun muassa edellä mainitun tulorajojen poistamisen osalta, joten kaupungin oma ohjeistus on syytä päivittää. Samassa yhteydessä esitetään tehtäväksi eräitä muita uudistuksia.

Asuntolautakunnan esitys käsittää asunnon hakemista, asunnontarpeen kiireellisyyden määrittelyä, asunnon tarjoamista sekä asunnonvaihtoja koskevat periaatteet. Lisäksi esityksessä määritellään peruskorjauksen aikaisen asumisen sekä erityisryhmien asumisen järjestämiseen liittyvät toimintatavat.

Tärkeimmät muutokset aiempiin, vuonna 1999 vahvistettuihin periaatteisiin koskevat sähköistä asiointia, tulorajojen poistamista sekä asunnonvaihtoja. Esittelijä toteaa, että asunnonhaun sähköinen asiointi on ollut käytössä vuodesta 2004 ja tällä hetkellä yli 90 % asunnonhakijoista asioi verkossa. Tulorajoista on valtioneuvoston päätöksen mukaisesti luovuttu 1.4.2008 lukien. Uudistuotannon asunnoista on aiemmin varattu kolmannes asunnonvaihtajille, mutta lautakunnan esitykseen sisältyy mahdollisuus kasvattaa osuutta siten, että se olisi kolmannes tai enintään puolet. Lisäksi lautakunta esittää, että mahdollisuudesta asukkaiden keskinäisiin asunnonvaihtoihin luovutaan ja jatkossa vapautuvat asunnot välitettäisiin asuntoasiainosaston asunnonvälityksestä. Esittelijä pitää tätä uudistusta tärkeänä asuinyhteisöjen asukasrakenteen tasapainoisen kehityksen ohjaamisen kannalta. Sisäiset vaihdot kiinteistöyhtiön sisällä olisivat edelleen mahdollisia, mikäli yhtiö hyväksyy vaihdon. Tätä menettelyä on mahdollista jatkaa kiinteistöyhtiöiden fuusion toteuduttua tulevien alueellisten isännöintiyhtiöiden toimesta, mikäli siitä luopumiseen ei ilmene perusteltua syytä. Näiden muutosten lisäksi periaatteiden muotoilua on joiltakin osin täsmennetty pyrkien noudatettujen käytäntöjen avoimuuden lisäämiseen.

Asuntolautakunnan esitykseen on sisällytetty myös maininta vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen sekä palvelussuhdeasuntojen välitystä ohjaavista periaatteista, sillä kiinteistöviraston asuntoasiainosaston asunnonvälitys on 2000-luvun kuluessa ottanut osittain hoitaakseen niiden markkinoinnin ja välityksen. Lautakunnan esitys ei pyri muuttamaan näitä kaupunginhallituksen muussa yhteydessä vahvistamia periaatteita, mutta erona nykyiseen toimintatapaan lautakunta esittää kaikkien vuokra-asuntojen välityksen ja markkinoinnin keskittämistä yhteen paikkaan. Esittelijä toteaa olevansa lautakunnan kanssa yhtä mieltä siitä, että kaupungin vuokra-asuntojen asunnonvälityksen ja markkinoinnin tavoitteena tulee olla asiakaslähtöisyys, hyvä asiakaspalvelu sekä kaupungin asuntokannan kilpailukyvyn säilyttäminen. Esittelijä on niin ikään samaa mieltä siitä, että vuokra-asuntojen hallinnoinnin, markkinoinnin ja välityksen kenttää tulisi jatkossa edelleen selkeyttää, esimerkiksi keskittämällä välitystä ja muuta toimintaa silloin, kun se on toiminnallisesti mahdollista ja perusteltua. Tältä osin päätös tulee kuitenkin tehdä omana asianaan ja huolellisen valmistelun pohjalta. Esittelijä toteaa, että asian alustava valmistelu voidaan käynnistää ja luonteva ajankohta asiaa koskeville päätöksille olisi kiinteistöyhtiöiden fuusion määrittämässä rytmissä.

Asuntolautakunnan esityksen mukaisesti henkilön voitaisiin katsoa olevan erittäin kiireellisessä asunnontarpeessa, mikäli hän on muuttamassa seudun ulkopuolelta Helsinkiin, jossa hänellä on työpaikka. Esittelijä toteaa, että kaupunginhallituksen aiemmin vahvistamissa periaatteissa työpaikan sijaintia ei ollut rajattu Helsinkiin vaan pääkaupunkiseudulle. Vastaava pääkaupunkiseutuperiaate on edelleen käytössä myös Espoossa ja Vantaalla, eikä esittelijä näe syytä muuttaa käytäntöä.

Kiinteistöviraston asuntoasiainosasto on asiaa valmistellessaan antanut kiinteistöyhtiöiden toimitusjohtajille sekä kaupungin kiinteistöyhtiöiden vuokralaisneuvottelukunnalle mahdollisuuden kommentoida ehdotusta. Toimitusjohtajilla ei ollut asiaan huomauttamista. Vuokralaisneuvottelukunta otti kantaa muun muassa asunnonhakijoiden kiireellisyysluokitukseen sekä asunnonvaihtoa koskeviin periaatteisiin. Vuokralaisneuvottelukunnan lausunto on huomioitu lautakuntakäsittelyssä.

Esittelijä viittaa sosiaaliturvan uudistamista valmistelleen ns. Sata-komitean tuoreeseen ehdotukseen, jossa muun muassa esitetään, että yleisen asumistuen piirissä pitkään olevista nykyistä suurempi osa asuisi valtion tukemissa vuokra-asunnoissa. Toteutuessaan tämä kiristäisi asukasvalintakriteerejä nykyisestä, sillä pitkään asumistuen varassa olleille sallittaisiin etuoikeus kaupungin vuokra-asuntoon. Nykyään Ara-vuokra-asunnoilla on merkittävä osuus matalapalkkasektorin työn-

./. tekijöiden asumisen järjestämisessä. Asian liitteenä 1 on talous- ja suunnittelukeskuksessa laadittu Sata-komitean asumistukiehdotuksia koskeva muistio.

./. Lisäksi esittelijä mainitsee, että asian liitteenä 2 on vuokra-asuntojen kysyntää ja asukasvalintoja koskevaa tilastoaineistoa, joka osaltaan havainnollistaa asunnonvälityksen ajankohtaista tilannetta Helsingissä.

Asuntojen jälleenvuokrausta koskevat ongelmat

Asuntolautakunta on 8.1.2009 lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, jossa kuvataan eräitä kaupungin asuntojen jälleenvuokrauksessa ilmenneitä ongelmia ja esitetään toimenpiteitä, joilla epäiltyjä väärinkäy-töksiä voitaisiin pyrkiä vähentämään. Kirje sisältyy päätöshistoriaan,

./. joka on asian liitteenä 4. Ehdotukset koskevat pääsääntöisesti lainsäädännön kehittämistä, johon asuntolautakunta toivoo kaupunginhallituksen aktiivisesti myötävaikuttavan.

Lautakunta esittää myös eräitä kiinteistöyhtiöiden toiminnan kehittämiseen pyrkiviä toimenpiteitä. Esittelijä toteaa, että kiinteistöyhtiöitä koskevat toimenpide-ehdotukset huomioidaan mahdollisuuksien mukaan kiinteistöyhtiöiden toiminnan ohjauksessa.

Kiinteistöyhtiöiden ja sosiaaliasemien yhteistyö, asumisen tuki ja asumisneuvonta

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan sekä sosiaali- ja terveystointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan yhteisellä päätöksellä asetettiin 16.4.2009 ohjausryhmä koordinoimaan kiinteistöyhtiöiden ja sosiaaliasemien yhteistyötä. Ohjausryhmän toimeksiannon tavoitteena oli asumisen tukemisen parantaminen turhien häätöjen välttämiseksi. Ohjausryhmä on saanut 31.12.2009 valmiiksi

./. raportin työnsä tuloksista. Raportti on asian liitteenä 3.

Ohjausryhmä tekee raportissaan eräitä kehittämisehdotuksia, joista osa liittyy kiinteistöyhtiöiden toimintaan ja osa sosiaalitoimen organisaatioon ja toimintaan. Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen osalta työryhmä esittää, että kiinteistöyhtiöiden, asumisneuvojien ja sosiaaliasemien välistä yhteistyötä tulisi tiivistää. Lisäksi asumisneuvonnan tuloksista tulisi raportoida nykyistä systemaattisemmin ja niistä tulisi tiedottaa kiinteistöyhtiöille ja niiden hallituksille nykyistä aktiivisemmin. Esittelijä toteaa, että nämä näkökulmat huomioidaan jatkossa kiinteistöyhtiöiden toiminnan ohjaamisessa ja kehittämisessä.

2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN ALBANY INTERNATIONAL OY:N SEKÄ KIINTEISTÖ OY HELSINGIN RUOSILANTIE 10:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-266

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 18.12.2009 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Albany International Oy on myynyt Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32048 tontin nro 1 rakennuksineen Kiinteistö Oy Helsingin Ruosilantie 10:lle.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Ruosilantie 10:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kohteista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja
	Liite 5	Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32048 tontti nro 1;

Ruosilantie 10

Esittelijä toteaa, että kaupungilla on etuosto-oikeus kaupassa, jossa Albany International Oy on myynyt Kiinteistö Oy Helsingin Ruosilantie 10:lle Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32048 tontin nro 1 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu yhdistettyjen teollisuus- ja varasto-rakennusten korttelialueeseen (TTV). Tontin pinta-ala on 18 597 m² ja rakennusoikeus 18 952 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1965 valmistunut 9 306 k-m²:n suuruinen teollisuushalli sekä 1 232 k-m²:n suuruinen toimistorakennus.

Kokonaiskauppahinta 5 100 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 274,24 euroa/m² ja noin 269,10 euroa/k-m² rakennuksineen.

./. Kartat tontista ovat esityslistan liitteinä.

Esittelijä toteaa kiinteistölautakunnan lausuntoon viitaten, ettei kaupungin tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu eikä kiinteistön hankkimiselle kaupungille ole erityistä tarvetta.

3

KÄPYLÄN KORTTELEIDEN NRO 839, 840, 842, 849 JA 850 (OLYMPIAKYLÄ) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11951)

Khs 2010-193

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 25. kaupunginosan (Käpylän) kortteleiden nro 839, 840, 842, 849 ja 850 rakennuskieltoaikaa 1.3.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11951 (Olympiakylä, Käpylä)
	Liite 2	Käpylän kortteleiden nro 839, 840 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa edellä mainituissa kortteleissa 1.3.2010 saakka. Rakennuskieltoaluetta rajoittavat mm. Väinölänkatu, Väinölänkuja, Käpyläntie, Koskelantie ja osittain Untamontie.

Taustaa Olympiakylän alue Käpylässä on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Olympiakylä on rakennettu 1940-vuoden olympiakisoja varten. Ensimmäiset kerrostalot valmistuivat maaliskuussa 1940. Olympiakylä on yksi modernin arkkitehtuurin merkittävistä kohteista Helsingissä.

Asemakaava Tonteilla on voimassa useita asemakaavoja vuosilta 1939–1941, 1945, 1949, 1952, 1970 ja 1979. Asemakaavoissa on määrätty tonteille rakennusalat ja enimmäiskerrosluku sekä istutusmääräyksiä. Uudempiin asemakaavoihin on merkitty myös käyttötarkoitus ja muita lisämääräyksiä. Asemakaavan muutokset ovat suurelta osin vanhentuneita. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä.

Kaupunki omistaa kaikki alueen tontit. Tontit on vuokrattu edelleen yhtä lukuun ottamatta.

Suunnittelutilanne Alueelle on tekeillä asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Asemakaavan muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2010 aikana. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa alueella kahdella vuodella eli 1.3.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11951/21.1.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

4

KÄPYLÄN KORTTELEIDEN NRO 857, 860 - 862, 865, 867 - 870, 873, 874 JA 876 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11952)

Khs 2010-191

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 25. kaupunginosan (Käpylän) kortteleiden nro 857, 860–862, 865, 867–870, 873, 874 ja 876 rakennuskieltoaikaa 1.3.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11952 (Länsi-Käpylä)
	Liite 2	Käpylän kortteleiden nro 857, 860 - 862 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa edellä mainituissa kortteleissa 1.3.2010 saakka. Rakennuskieltoalue sijaitsee Länsi-Käpylässä Mäkelänkadun länsipuolella.

Taustaa Länsi-Käpylän alue on Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Länsi-Käpylän omakotialue on rakennettu 1920-luvulla. Alueeseen sisältyvä ns. käärmetalo on rakennettu vuonna 1951 ja kaksi muuta kerrostaloa vuosina 1953 ja 1954. Käärmetalo on yksi modernin arkkitehtuurin merkittävistä kohteista Helsingissä.

Asemakaava Tonteilla on useita asemakaavoja vuosilta 1937, 1949, 1952 ja 1953. Asemakaavoissa on määrätty osalle tonteista rakennusalat ja enimmäiskerrosluku ja tontin käyttötarkoitus. Alkuperäinen asemakaava sekä tehdyt muutokset ovat suurelta osin vanhentuneita. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä.

Kaupunki omistaa kaikki alueen tontit. Tontit on vuokrattu edelleen.

Suunnittelutilanne Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 1.11.2007 lähettää Länsi-Käpylän asemakaavan muutosehdotuksen (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11530 / päivätty 27.4.2006, muutettu 4.5.2006 ja 1.11.2007) Khlle puoltaen sen hyväksymistä. Ehdotuksessa alueen ja rakennusten suojelu oli otettu huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset ajanmukaistettu.

Khs palautti 9.6.2008 asemakaavan muutosehdotuksen uudelleen valmisteltavaksi, siten että rakennussuojelun ja rakennusten maltillisen laajentamisen tai lisärakentamisen välinen ristiriita olisi vähäisempi. Suojelumerkintöjä sr-2 voidaan harkita lievennettävän sr‑3:ksi tai muilla tavoin mahdollistaa alueen harkittu lisärakentaminen ja tiivistäminen suojelutavoitteen hengessä suojeluarvoja vaarantamatta. Samalla Khs edellytti, että kaava-alueelle tehdään rakennustapaohjeet.

Uudelleen valmisteltu asemakaavan muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2010 aikana.

Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa alueella kahdella vuodella eli 1.3.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11952/21.1.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

5

VARTIOKYLÄN TONTIN 45462/3 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11941)

Khs 2010-5

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45462 tontin nro 3 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.12.2009 päivätyn piirustuksen nro 11941 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11941 (Vartiokylän tontti 45462/3)
	Liite 2	Vartiokylän tontin 45462/3 asemakaavan ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tontin osoite on Uiskotie 36.

Aloite Tontin omistajat hakivat (30.9.2010) asemakaavan muuttamista siten, että tontin tehokkuusluku nostetaan lukuun e = 0.25.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 8145 (vahvistettu 1.10.1981). Tontti on erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k‑m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontilla on vuonna 1950 rakennettu asuinrakennus. Tontin vieressä ja vastapäätä on omakotitaloja.

Asemakaavan muutosehdotus

Tontin käyttömahdollisuuksia parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on jakaa tontti ja rakentaa tontille toinen omakotitalo.

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Koska tontilla oleva rakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, sen suojelu ei ole perusteltua. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin tehokkuusluku on 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja ‑katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin Uiskotien puoleiseen reunaan on merkitty alueen osa, jossa on oltava puita ja pensaita.

Tontin pinta-ala on 1 102 m² ja kerrosala 276 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Tontti jaetaan ja sille rakennetaan toinen omakotitalo. Tontin rakennusoikeus nousee 55 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 21.10.2009), jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 22.1.–5.2.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 2b, 3, 6 ja 7 mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

6

15.2.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO SRV ASUNNOT OY:N JA OY PRIMULA AB:N MUISTUTUKSIIN VALLILAN KORTTELIN NRO 534 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11903)

Khs 2009-1537

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa uusien asuinrakennusten rakentamisen Primulan teollisuusrakennuksen paikalle sekä Volvo-Auton entisen rakennuksen suojelun ja käyttämisen toimitiloina.

Korttelin nro 534 tontin nro 10 (Teollisuuskatu 3, Primula) käyttötarkoitus on muutettu teollisuuskäytöstä kolmeksi asuntotontiksi, joiden rakennusoikeus on yhteensä 10 360 k-m². Tontin maanpäällinen rakennusoikeus vähenee voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna 10 790 k-m²:llä. Primulan leipomorakennus puretaan ja sen paikalle rakennetaan uusia asuintaloja, yhteensä noin 120 asuntoa: Teollisuuskadun varteen 2–5-kerroksinen asuinrakennus, jossa on myös liike-, toimisto- tai työtiloja, ja sen taakse kolme pienkerrostaloa. Maan alle tehdään pysäköintihalli noin 90 autoa varten. Tontin maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Korttelin nro 534 tontin nro 9 (Sturenkatu 21, Volvo-Auto) käyttötarkoitus on muutettu toimitilakäytöksi, kun se on aiemmin ollut teollisuus- ja varastokäyttö. Rakennus suojellaan. Rakennusoikeudeksi on merkitty nykyisen rakennuksen kerrosala (9 045 k-m²) eli maanpäällinen rakennusoikeus vähenee 14 085 k‑m²:llä voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna.

Muistutusten keskeinen sisältö

SRV Asunnot Oy esittää (20.8.2009) muun muassa, että asemakaavaehdoissa vaadittu rakennettavien asuntojen keskipinta-alavaatimus 75 m² on poistettava kokonaan, koska se johtaisi niin suureen määrään isoja asuntoja, että kohteella ei olisi lähitulevaisuudessa käynnistymismahdollisuuksia. Parvekkeiden ripustamista koskeva teksti on poistettava asemakaavaehdoista kokonaan, koska Teollisuuskadun puolella olevien parvekkeiden väliin tulee tehdä palo- ja äänisyistä betonipielet, joiden varaan parvekkeet voidaan helposti tukea. Rakentamistapaohjeen laatiminen tässä kohteessa on tarpeeton vaatimus, koska kohteessa on vain yksi toteuttaja.

Oy Primula Ab pyytää (26.8.2009), että kaupunki ottaisi huomioon SRV Asunnot Oy:n muistutuksessa esitetyt seikat, jotta syntyisi realistiset edellytykset alueen asuntorakennusoikeuden toteutumiselle.

Kannanotto muistutuksiin

Keskipinta-alamääräyksen tarve on harkittu kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä ottaen huomioon Vallilan alueen olemassa olevan asuntokannan pienasuntovaltaisuus. Asuntojen kokoa koskevalla määräyksellä halutaan turvata perheasuntojen rakentuminen alueelle. Asuntojen keskikokoa koskevasta määräyksestä voidaan poiketa silloin, jos kyseessä on vuokratuotanto. Kaavamääräystä on täsmennetty tältä osin.

Rakennuttajan esittämä Teollisuuskadun viereinen parvekeratkaisu näyttää kaavan tavoitteen mukaiselta. Kaavamääräystä on lausunnon johdosta täsmennetty niin, että parvekkeiden ripustamista koskeva määräys ei koske kokonaan sisäänvedettyjä parvekkeita. Asuinkorttelin muut parvekkeet on kuitenkin suunniteltava siten, että ne ripustetaan rakennusrungosta.

Nyt rakennettava uusi asuinkortteli on osa Vallilan kaupunginosaa ja Puu-Vallilan vieressä. Nämä alueet on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Asemakaavan muutosehdotuksessa määrätään, että asuinkorttelialueelle on laadittava yhtenäinen rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma ja valaistussuunnitelma yhteistyössä puistosuunnittelun kanssa. Rakentamistapaohjeella halutaan varmistaa, että asuntotonttien toteuttaminen, niiden liittäminen puistoon ja naapuritontilla sijaitsevaan suojeltuun rakennukseen tulee harkittua huolellisesti.

Muistutusten johdosta kaavamääräyksiä on täsmennetty seuraavasti:

– Parvekkeet tulee ripustaa rakennusrungosta, lukuun ottamatta kokonaan sisäänvedettyjä parvekkeita.

– Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m² huoneistoalaa. Määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote SRV Asunnot Oy:lle ja Oy Primula Ab:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Vallilan korttelin 534 asemakaavan muutosehdotus nro 11903)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

7

8.2.2010 ja 15.2.2010 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISEEN JA 10 VUODEN KORKOTUKILAINALLA RAHOITETTAVAAN VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEIDEN VAHVISTAMINEN

Khs 2009-2618

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että valmisteltaessa vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutuksia tulee noudattaa seuraavia pääperiaatteita:

- Tontit luovutetaan vuokraamalla siten, että vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus.

- Maanvuokra määrätään pitäen perusteena kulloinkin kyseessä olevan alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa ja noudattaen kaupungin tavanomaisia hinnoitteluperiaatteita.

- Tontille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana
pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä.

- Vuokralaisen maanvuokrasopimukseen perustuva osto-oikeus on voimassa enintään 5 vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.

Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi ja asunnot on otettu vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokäyttöön.

Tontin kauppahinta määräytyy osto-oikeutta käytettäessä seuraavin periaattein:

- Tontin kauppahinnan perustana oleva rakennusoikeuden pääoma-arvo on maanvuokran perusteena oleva elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava rakennusoikeuden yksikköhinta kerrottuna 1,1:llä sekä korjattuna kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla.

- Kalastaman osayleiskaavan nro 11650 ja Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 alueelta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta käytetään rakennusoikeuden yksikköhintaa laskettaessa kerrointa 1,2. Vastaavaa kerrointa voidaan käyttää myös muilla alueilla, mikäli se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua.

- Tontinluovutuksessa ei noudateta Hitas-sääntelyä.

- Luovutettaessa tontteja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon maanvuokrasopimusta ei saa irtisanoa korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (176/2009) annetun lain 13 §:n tarkoittaman valtiontakauksen takausaikana.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Taulukko
	Liite 2	ARA:n lausunto
	Liite 3	Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaan vuokra-asuntotuotantoon... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuuston helmikuussa 2008 hyväksymän Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 (MA-ohjelma) mukaan kaupungin tavoitteena on 5 000 asunnon vuotuinen tuotanto. Tästä määrästä 40 %, eli 2 000 asuntoa, on tarkoitus toteuttaa vapaarahoitteisena vuokra- ja omistusasuntotuotantona.

Tällä hetkellä vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon on varattu yhteensä 11 kerrostalotonttia, joista noin puolet sijoittuu uusille Jätkäsaaren ja Kalasataman projektialueille. Lisäksi eri rakennuttajille on varattu vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon yhteensä seitsemän kerrostalotonttia. Näiden tonttien tuleva hallintamuoto selviää lopullisesti vasta hankkeiden suunnittelun edetessä.

Vuokra-asuntosijoittaminen poikkeaa liiketoimintana omistusasuntojen perustajaurakoinnista, jossa liiketoiminnan tulo muodostuu asuntojen myynnistä saatavasta katteesta. Vuokra-asuntosijoittajan liiketoiminnan tulo muodostuu kahdesta osatekijästä, asunnoista saatavasta vuokra-tulosta ja asuntojen tulevasta arvonnoususta. Sijoittajasta riippuu, kumpaa osatekijää tämä painottaa. Vapaarahoitteisissa vuokra-asun-noissa asuntojen vuokra määräytyy markkinaehtoisesti ja asukkaat ovat vuokranantajan vapaasti valittavissa.

Vuokra-asuntohankkeen rakennuttajan on sanotuista syistä erityisen tärkeää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietää, millaisia tontinluovutusehtoja ja hinnoittelua kaupunki tulee noudattamaan tonttia vuokrattaessa tai sitä mahdollisesti myytäessä.

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotantoon luettavaa 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaa vuokra‑asuntotuotantoa koskeva määräaikainen vuoden 2010 loppuun voimassa oleva laki tuli voimaan 1.4.2009, eikä sen osalta siksi ole vakiintuneita tontinluovutusperusteita, vaikka malli sinänsä on saavuttanut suosiota vuokra‑asuntoraken-nuttajien keskuudessa ja useita tähän rahoitusmalliin perustuvia hankkeita on parhaillaan vireillä.

Kiinteistölautakunta esittää siksi, että valmisteltaessa tonttien luovutusta vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon noudatettaisiin seuraavia periaatteita:

Tontit luovutettaisiin vuokraamalla siten, että vuokralaisella on oikeus ostaa tontti viiden vuoden kuluessa vuokra‑ajan alkamisesta ja sen jälkeen, kun se on rakennettu ja otettu vuokra-asuntokäyttöön. Tonteille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä. Tonteilla ei noudatettaisi Hitas-sään-telyä.

Tonttien vuokrahinnoittelu perustuisi alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoon.

Tontin myyntihintana pidettäisiin vuokrausperusteena käytettyyn indeksillä tarkistettuun pääoma‑arvoon verrattuna 1,2-kertaista hintaa Kalastaman ja Jätkäsaaren alueilla sekä myös muilla sellaisilla alueilla, joilla se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua. Muilla alueilla käytettäisiin kerrointa 1,1.

Esityksessä on pyritty huomioimaan vuokra-asuntotuotantoon liittyvät erityispiirteet. Esityksen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:

- Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tontinluovutusperiaatteiden ja -menettelyn selkeyttäminen.

- Varauksensaajien yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen.

- Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon houkuttelevuuden varmistaminen ja lisääminen ennakoitavuutta lisäämällä ja kohtuullisin tontinluovutusehdoin.

- Kaupungin maanmyyntitulojen lisääminen.

Periaatteita on tarkoitus noudattaa ohjeena ja lähtökohtana tonttien varausesityksiä ja vuokrausperusteita valmisteltaessa. Lopullisesti tonttien luovutushinnoista ja -ehdoista päätettäisiin edelleen vasta kaupunginvaltuuston vuokrausperustepäätösten sekä kiinteistölautakunnan tonttien luovuttamista koskevien päätösten yhteydessä.

Talous- ja suunnittelukeskus on antanut asiassa lausuntonsa, jossa todetaan seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen tukee kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita saada aikaan hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan monipuolisia asuinalueita. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta helpottaa työvoiman liikkumista ja erilaisissa elämän siirtymävaiheissa. Työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat jatkuvasti kasvattaneet liikkuvien työntekijöiden määrää, joille asuminenkin on lyhytaikaisempaa. Vuokralla asumisen suosio tulee tulevaisuudessa kasvamaan mm. työvoiman entistä suuremman kansainvälisen liikkuvuuden takia. Riittävän ja monipuolisen vuokra-asuntotarjonnan turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinkiin saadaan riittävän suuri vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta.

Institutionaalisten omistajien vuokra-asuntokanta tasapainottaa vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa, joka muutoin jää yksittäisten piensijoittajien varaan. Kiinteistölautakunnan ehdotus siitä, että ko. kohteiden tontinluovutusehdoissa ei noudateta hitas-sääntelyä, on hyvä.

Maanmyyntitulot ovat olleet kaupungille merkittävä tulonlähde. Vuosina 2005–2008 tulot ovat vaihdelleet välillä 44–100 miljoonaa euroa.

Uusien projektialueiden toteutus vaatii mittavia investointeja, joita rahoitetaan myös uusien alueiden tonttien myyntituloilla. Tästä syystä maanmyyntitavoite nostettiin vuoden 2009 talousarviossa 103 miljoonaan euroon. Lama ja rakentamisen hiipuminen ovat kuitenkin pudottaneet viime vuoden maanmyyntitulot n. 36 miljoonaan euroon. Vuoden 2010 talousarviossa tulotavoite on 61 miljoonaa euroa.

Esitys tonttien vuokraamisesta osto-oikeudella on kaupungin maanmyynti- ja vuokratulojen tulevan kehityksen kannalta merkittävä asia.

Tonttien suoralla myynnillä on tähän esitykseen verrattuna kuitenkin se merkittävä etu, että myynnillä saadaan nopeammin rahoitusta infran rakentamiseen. Esitykseen sisältyvät osto-optiokertoimet perustuvat siihen, että kaupungin maanvuokran perusteena käyttämät rakennusoikeuden hinnat ovat tonttien käypää myyntiarvoa alempia, koska maanvuokrissa pyritään asumiskustannusten kohtuullisuuteen. Kiinteistöjen myynneissä taas on lähtökohtana käypä arvo. Tämän vuoksi vuokrausperusteena käytettävää rakennusoikeuden arvoa on korotettava. Korotus tehdään kertoimilla, jotka ovat Jätkäsaaren ja Kalasataman uusilla alueilla 1,2 ja muilla alueilla 1,1. Hintatason muutos tehdään edelleen elinkustannusindeksin muutoksella.

Kertoimet on porrastettu, koska rakennusoikeuden yksikköhintojen ero suhteessa käypään arvoon kasvaa, mitä kalliimmasta ja arvostetummasta alueesta on kyse. Hinnoitteluperiaatteissa on pyritty yksinkertaisuuteen, ennakoitavuuteen ja kohtuullisuuteen. Kiinteistöviraston mukaan kertoimella 1,1 saatavat myyntihinnat vastaavat varsin hyvin toteutuneita käypiä rakennusoikeuden hintoja ja kaupungin noudattamaa tonttihinnoittelua eri alueilla. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa kertoimen 1,2 määrittäminen on ollut työläintä ja näillä alueilla kiinteistövirasto onkin selvittänyt hintatasoa tarkemmin kiinteistöalan asiantuntijan kanssa. Esityksen mukaan kiinteistövirasto voi käyttää tätä kerrointa myös muilla alueilla, mikäli se on tontin hyvän sijainnin tai muun syyn vuoksi perusteltua.

Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilla kertoimen korottaminen esitetystä 1,2:sta vielä ylöspäin olisi houkuttelevaa mahdollisten myyntitulojen näkökulmasta. Silloin kuitenkin maanvuokran vastikevaikutus asuntojen vuokrissa nousisi helposti liian suureksi jolloin houkutus asuntojen myyntiin kasvaisi. Kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden mukaista on, että asunnot säilyisivät mahdollisimman pitkään vuokra-asuntokäy-tössä.

On huomattava, että myös vuokrausperusteena käytettävä rakennusoikeuden arvo muuttuu ajan mukana, sillä valmistellessaan yksittäisten tonttien vuokrauspäätöksiä kiinteistövirasto arvioi rakennusoikeuden arvon aina sen hetkisen tilanteen mukaisesti.

Osto-optio voitaisiin varmasti järjestää useilla muillakin eri tapaukset ehkä paremmin huomioonottavilla tavoilla. Kiinteistöviraston nyt esittämä menettelyn etu on sen yksinkertaisuus ja helppo kontrollointi. Kyseessä on luovutusperiaatteiden hyväksyminen ja periaatteita voidaan tarvittaessa muuttaa.

Esittelijä toteaa, että kiinteistölautakunnan esitys on perusteltu ja esittää sen hyväksymistä.