Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Lausunnon antaminen sisäasiainministeriölle maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain muutosehdotuksesta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Ammattikoululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Työnantajan edustajan nimeäminen kaupungin henkilöstötoimikuntaan Annikki Thodénin tilalle vuosiksi 2010 - 2011

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Suurmetsän tontin 41258/23 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11945)

Vartiokylän tontin 45331/13 asemakaavan muuttaminen (nro 11939)

Kannanotto SRV Asunnot Oy:n ja Oy Primula Ab:n muistutuksiin Vallilan korttelin nro 534 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11903)

Kannanotto Xxxxx Xxxxxxx, Xxx Xxxxxxxx ja Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n muitutuksiin Katajanokan Kanavaterminaalin alueen asemakaava-asiassa (nro 11850)

Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten

Asunto Oy Helsingin Tervapääskysen poikkeamishakemus

Asunto Oy Helsingin Antaresin, Asunto Oy Helsingin Ariesin, Asunto Oy Helsingin Cetusin ja Asunto Oy Helsingin Norman poikkeamishakemus

Kiinteistö Oy Hitsaajankatu 6:n poikkeamishakemus

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Onnitalo-säätiön poikkeamishakemuksesta

8.2.2010 pöydälle pantu asia
Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaan vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutusperiaatteiden vahvistaminen

LAUSUNNON ANTAMINEN SISÄASIAINMINISTERIÖLLE MAAHANMUUTTAJIEN KOTOUTTAMISESTA JA TURVAPAIKANHAKIJOIDEN VASTAANOTOSTA ANNETUN LAIN MUUTOSEHDOTUKSESTA

Khs 2010-126

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriölle maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain 3 ja 19c §:n muuttamista koskevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi seuraavan lausunnon:

Lainmuutosehdotus on perusteltu. Lähtökohtaisesti Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten jättämien turvapaikkahakemusten taustalla ja perusteena on ollut mitä ilmeisimmin halu turvautua Suomen sosiaaliturvajärjestelmään ja erityisesti viimesijaiseen toimeentulotukeen. Se tosiseikka, että turvapaikanhakijoiden lähtömaassa on erilainen sosiaaliturvajärjestelmä ja että hakijat ovat mahdollisesti väliinputoajan asemassa omissa maissaan, ei poista sitä, että lainsäädännössä ei voida hyväksyä sellaista perustetta turvapaikkaa koskevan hakemuksen vireillepanoon, joka ei täytä ulkomaalaislain edellytyksiä.

Esitysluonnos merkitsee käytännössä sitä, että kyseessä olevat Euroopan unionin kansalaiset, jotka ovat jättäneet turvapaikkaa koskevan hakemuksen, eivät kuulu enää vastaanoton piiriin sen jälkeen, kun he ovat saaneet tiedokseen maahanmuuttoviraston mahdollisen kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa. Tällainen kielteisen päätöksen saanut henkilö ei ole siten oikeutettu kotouttamislain tarkoittamaan tukeen vastaanottokeskuksessa. Hänet voidaan ulkomaalaislain perusteella poistaa poliisin virka-apua käyttäen vastaanottokeskuksesta. Valtiolle kuuluva kustannus- ja järjestämisvastuu siten lakkaa.

Esitysluonnoksessa tulisi laajemmin käsitellä sitä, miten vastaanottokeskuksesta poistettavien kielteisen päätöksen saaneiden Euroopan unionin kansalaisten oleskelu Suomessa järjestetään siihen asti kunnes he poistuvat vapaaehtoisesti tai heidät poistetaan maasta.

Kuten esitysluonnoksessa on todettu, päätös joka on tehty turvallisesta alkuperäismaasta tulleen ulkomaalaisen käännyttämisestä, voidaan panna täytäntöön aikaisintaan kahdeksantena päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu tiedoksi hakijalle, jollei hallinto-oikeus toisin määrää. Ulkomaalaislain 172 §:n mukaan päätös on kuitenkin täytäntöön pantavissa, kun se koskee Euroopan unionin kansalaista, aikaisintaan 30 päivän kuluessa siitä, kun päätös on annettu käännytetylle tiedoksi.

Perustuslain 19 §:ssä on säädetty ihmisarvoisen elämän perusturvasta. Tätä jokaiselle kuuluvaa oikeutta toteutetaan muun muassa toimeentulotukilailla. Toimeentulotukea määrättäessä on huomioitava henkilön yksilölliset olosuhteet ja tarpeet. Mikäli toimeentulotuen hakijana on alaikäinen lapsi tai toimeentulotuen hakijan perheessä on alaikäisiä huollettavia, on tämä otettava huomioon toimeentulotukea määrättäessä ja sitä järjestettäessä lapsen edun huomioivalla tavalla.

Mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö hakee toimeentulotukea, on asia ratkaistava yksinomaan toimeentulotukilain 14 §:n perusteella. Mainitun säännöksen 1 momentin mukaan toimeentulotuen myöntää sen kunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin, jonka alueella henkilö tai perhe vakinaisesti oleskelee. Tällaisen kielteisen päätöksen saanutta henkilöä ja hänen perhettään ei voida pitää toimeentulotukilain 14 §:n 1 säännöksen tarkoittamana henkilönä tai toimeentulotukilain 3 §:n tarkoittamana perheenä, joka toimeentulotukilain 14 §:n
1 momentin tarkoittamin tavoin vakinaisesti oleskelee kunnassa. Toimeentulotukilain 14 §:n 1 momentin tarkoittamia kunnan järjestämisedellytyksiä ei siten tällaisessa tilanteessa ole.

Sen sijaan asiassa voi tulla (ja yleensä aina tulee) sovellettavaksi toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentti. Säännöksen mukaan, jos toimeentulotuen tarve on kiireellinen, toimeentulotuen myöntää sen kunnan toimielin, jossa perhe tai henkilö oleskelee hakemusta tehtäessä. Tällainen kiireellinen toimeentulotuki koskee yleensä kiireellisen asumisen järjestämistä, välttämättömien terveydenhuoltomenojen korvaamista tai kiireellisen terveydenhuollon järjestämistä sekä luonnollisesti myös henkilön ja hänen perheensä välttämättömien perustarpeiden tyydyttämistä. Kiireellisenä toimeentulotukena voidaan myöntää myös matkalippu kotiin (tässä kotivaltioon).

Lausunnolla oleva esitys merkitsee käytännössä siis sitä, että kielteisen päätöksen saaneet turvapaikanhakijat luonnoksen tarkoittamissa tilanteissa voivat säännön mukaisesti turvautua kiireelliseen toimeentulotukeen.

Huolimatta siitä, että ulkomaalaislaissa on erikseen säädetty Euroopan unionin kansalaisen toimeentuloedellytyksistä silmällä pitäen hänen oleskeluoikeuttaan Suomessa (158 a §) on mainittu säännös suhteessa toimeentulotuen järjestämiseen ja myöntämiseen kunnan hallintokäytännössä täysin epäselvä.

Yhteenveto

Kaupunginhallitus puoltaa esitettyjä lainmuutoksia, mutta toteaa, että lainmuutosehdotusta ja samalla toimeentulotukilakia ja sosiaalihuollon asiakaslakia olisi selkeytettävä.

Esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi se, miten vastaanottokeskuksesta poistettujen turvapaikanhakijoiden poistuminen maasta 30 päivän kuluttua varmistettaisiin. Valtion tulee viime kädessä kantaa vastuu henkilöistä, joille ei ole myönnetty oleskeluoikeutta Suomessa ja jotka ovat tarkoitus käännyttää maasta.

Jos Euroopan unionin kansalainen tai muu henkilö toistuvasti turvautuu toimeentulotuesta annetussa laissa säädettyyn toimeentulotukeen tai muihin toimeentulotukeen rinnastettaviin etuuksiin taikka muulla tavalla oleskelun aikana muodostuu ulkomaalaislain tarkoittamin tavoin rasitteeksi Suomen sosiaalihuoltojärjestelmälle, ei sosiaalihuollon lainsäädännössä ole, kaupungin näkemyksen mukaan, riittäviä keinoja viranomaisen päätöksenteossa huomioida yksilöhuoltoa koskevassa päätöksessä mainittua ulkomaalaislaissa asetettua ehtoa oleskelulle.

On mahdollista päätyä tulkintaan, että hakemus toimeentulotuesta ratkaistaan yksinomaan toimeentulotukilain perusteella.

Täysin epäselvää on se, voidaanko tällaisessa tilanteessa toimeentulotukihakemus kokonaan hylätä, koska toimeentulotuella toteutetaan perustuslain 19 §:n mukaisesti julkiselle vallalle kuuluvia velvoitteita.

Yhtä epäselvää on se, että mikäli kielteisen turvapaikkapäätöksen saanut henkilö turvautuu muutoksenhakumenettelyyn ja valittaa asiasta hallinto-oikeuteen, miten tänä aikana toimeentulotukea toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentin mukaan tulee myöntää.

Lisäksi epäselvää on se, että mikäli henkilö kieltäytyy toimeentulotukilain 14 §:n 3 momentin tarkoittaman kiireellisenä toimeentulotukena myönnettävän paluumatkalipun vastaanottamisesta, voidaanko tällöin esimeriksi kiireellinen asuminen tai terveydenhuolto jättää toimeentulotukena järjestämättä.

Sosiaalihuollon lainsäädännössä ei ole myöskään riittäviä säännöksiä siitä, voidaanko ulkomaalaisviranomaisille luovuttaa tällaista asiakasta koskevia tietoja oma-aloitteisesti. Sosiaalihuollon asiakaslaki antaa mahdollisuuden luovuttaa tietoja oma-aloitteisesti, mikäli kyseessä on esimerkiksi mahdollinen rikos (sosiaalihuollon asiakaslain 18 §: n 2 ja 3 momentti). Tietoja voidaan luovuttaa myös oma-aloitteisesti silloin, kun sosiaalihuollon viranomainen tarkistaa asiakkaan esittämiä tietoja (sosiaalihuollon asiakaslain 18 §:n 4 momentti).

Toimeentulotukilakia sovellettaessa näyttää siis siltä, että ainakin käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoon asti toimeentulotukea tulisi myöntää kiireellisen tarpeen perusteella toimeentulotukilain 14 §:n 3
momentin tarkoittamin tavoin.

Kielteisen turvapaikan saaneelle henkilölle mahdollisesti myönnettävä toimeentulotuki olisi korvattava valtion varoista kunnalle kokonaisuudessaan. Kysymys on selvästi valtion vastuulle kuuluvasta asiasta. Kun henkilö poistetaan vastaanottokeskuksesta eikä edellytyksiä toimeentulotuen myöntämiselle vastaanottokeskuksen toimesta siten enää ole, jää tällainen henkilö kunnan järjestämän viimesijaisen toimeentulotuen piiriin. Hänen sosiaalihuollon tarpeensa perustuu siis siihen menettelyyn, mitä ulkomaalaislaissa ja kotouttamislaissa on säädetty. Kyse on siten sellaisista sosiaalihuollon asiakkaista, jotka muutoin eivät tulisi toimeentulotuen ja mahdollisesti muiden sosiaalipalvelujen järjestämisen piiriin.

Esityksen suurena puutteena on pidettävä sitä, ettei lakimuutoksen vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen ole lainkaan arvioitu.

Pöytäkirjanote sisäasiainministeriölle ja sosiaalivirastolle ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Frantsi Anneli, neuvotteleva viranhaltija, puhelin 310 79769

LIITTEET	Liite 1	Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö 27.1.2010
	Liite 2	Lausunnon antaminen sisäasiainministeriölle maahanmuuttajien ... Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Sisäasiainministeriössä on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi, jossa maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi. Laissa ehdotetaan säädettäväksi, että turvapaikanhakija, joka on Euroopan unionin kansalainen, ei kuuluisi vastaanoton piiriin sen jälkeen, kun hän on saanut tiedoksi Maahanmuuttoviraston kielteisen päätöksen kansainvälistä suojelua koskevaan hakemukseensa.

Ministeriö on pyytänyt kaupungin lausunnon esityksestä 12.2.2010 mennessä.

ESITTELIJÄ Sisäasianministeriöstä on myönnetty lisäaikaa lausunnon antamiselle enintään 23.2.2010 saakka.

./. Sisäasiainministeriön lausuntopyyntö on esityslistan liitteenä.

Lausunnot asiassa pyydettiin ja saatiin lausunnot 5.2.2010 (päätöshistoria) sosiaalivirastolta ja henkilöstökeskukselta.

Esittelijän ehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: AMMATTIKOULULAISTEN TERVEYS JA TERVEYSKÄYTTÄYTYMINEN

Khs 2009-2320

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Ammattikoululaisten terveys ja... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009 - 2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

8 (22) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lasten ja nuorten ennaltaehkäisevissä palveluissa painotetaan terveyserojen kaventamista siten, että ammattikoululaisten terveys ja terveyskäyttäytyminen paranee.” (Sirpa Puhakka, äänin 54 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Toivomusponnen johdosta on saatu terveyslautakunnan (19.1.2010), sosiaalilautakunnan (26.1.2010) ja opetuslautakunnan (26.1.2010) lausunnot.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että terveyskeskuksen opiskeluterveydenhuollon perustehtävänä on edistää opiskelijoiden terveyttä, vastata heidän sairauksiensa hoidon järjestämisestä ja valvoa heidän opiskeluympäristönsä terveydellisiä oloja. Opiskeluterveydenhuolto vahvistaa nuoren omia voimavaroja, torjuu syrjäytymistä, tukee nuorta aikuistumisessa ja vahvistaa nuoren elämänhallintaa.

Kaikille 1. ja 2. vuoden ammatillisissa oppilaitoksissa opiskeleville tarjotaan mahdollisuus terveystarkastukseen, joka sisältää laaja-alaisen terveyskeskustelun ja fyysisen terveydentilan mittauksia. Terveyskeskustelussa kartoitetaan opiskelijan elämäntilanne, voimavarat sekä huomioidaan erityisesti syrjäytymisvaarassa olevat ja eriasteisista mielenterveyshäiriöistä kärsivät opiskelijat sekä osallistutaan nuoren tukitoimien suunnitteluun. Terveyskeskustelun painopisteitä ovat edellisten lisäksi ruokailu- ja liikuntatottumukset, päihteiden käytön ehkäisy ja seksuaaliterveys. Nuori ohjataan lisätutkimuksiin tarpeen vaatiessa.

Ammattikoululaisten terveyserojen kaventamiseksi kiinnitetään huomiota nuoren elämän kokonaistilanteeseen ja avun tarpeeseen. Osalla nuorista on eriasteisia mielenterveysongelmia, elämänkriisejä ja oppimisvaikeuksia. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on seitsemän psykiatrista sairaanhoitajaa, joista yhden sairaanhoitajan työpanos on osoitettu ruotsinkielisille oppilaitoksille ja neljän sairaanhoitajan työpanos ammatillisiin oppilaitoksiin, ammattikorkeakouluihin ja lukioihin. Osalla psykiatrisista sairaanhoitajista on vastaanotto ammatillisissa oppilaitoksissa ja täten kynnys hakeutua vastaanotolle on matalampi. Vaikeammissa tilanteissa nuori lähetetään erikoissairaanhoitoon.

Helsingin kaupungin ammattioppilaitokset ovat lähteneet mukaan Savuton Helsinki- ohjelmaan. Koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa on laadittu toimintamalli toisen asteen ammatillisten oppilaitoksien opiskelijoiden savuttomuuden tukemiseksi. Ammatillisissa oppilaitoksissa järjestetään tupakoinnin lopettamisryhmiä osana opetusta ja pidetään savuttomuusteemapäiviä ja kampanjoita yhteistyössä terveydenhuoltoalan oppilaitosten ja järjestöjen kanssa. Terveydenhoitaja informoi nuorta tarvittaessa kolmannen sektorin palveluista, esim. virtuaalipalvelu (fressis.fi), Stumppi -neuvontapuhelin ja Lopettaja-tupakoimattomuuskilpailusta. Savuton Helsinki -ohjelma tarjoaa opiskelijoille myös maksutonta nikotiinin korvaushoitoa ja tupakkaklinikan vieroituspalveluita. Lisäksi koulu- ja opiskeluterveydenhuolto on ollut mukana Savuton Amis -projektissa yhteystyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, sosiaaliviraston Klaarin ja terveysjärjestöjen kanssa.

Nuorten alkoholinkäyttöön puututaan ja heidät ohjataan hoitoon aktiivisesti.

Nuorten syrjäytymisen ehkäisy perustuu nuorten voimavarojen vahvistamiseen, varhaiseen puuttumiseen ja eri tahojen väliseen saumattomaan yhteistyöhön nuorten tukemiseksi. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa yhtenä tavoitekokonaisuutena on turvata lapsille ja nuorille koulutus- ja työllistymispolku. Tähän tavoitteeseen on pyritty mm. terveyskeskuksen, sosiaaliviraston ja opetusviraston sekä henkilöstökeskuksen yhteistyönä syyskuussa 2008 käynnistetyssä Tsemppari — Nuorten aikalisä Helsingin ammatillisissa oppilaitoksissa -hankkeessa. Hanketta on testattu pilottina.

Terveyskeskus seuraa ammattikoululaisten terveyden ja terveyskäyttäytymisen muutoksia. Esittelijä toteaa, että ammattikoululaisten terveyserojen kaventaminen on tärkeä haaste.

SUURMETSÄN TONTIN 41258/23 SEKÄ KATU- JA PUISTOALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11945)

Khs 2009-2649

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Puistola) korttelin nro 41258 tontin nro 23 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 3.12.2009 päivätyn piirustuksen nro 11945 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11945 (Suurmetsän tontti 41258/23 ym.)
	Liite 2	Suurmetsän tontin 41258/23 ym....- päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Tontin osoite on Liitokuja 7.

Asemakaavan muutoksessa Kimalaispuiston eteläosasta liitetään 114 m²:n kokoinen alue pientalotonttiin. Tontin pinta-ala kasvaa 632 m²:stä 746 m²:iin ja rakennusoikeus 29 k-m². Puistoalueelle, tontin eteläpuolelle, merkitään kevyen liikenteen väylä ja katualueelle kevyen liikenteen väylä, jolla tontille ajo on sallittu.

Hakemus Tontin 41258/23 omistajat hakivat (1.9.2008) asemakaavan muuttamista siten, että tontista aiemmin kevyen liikenteen katuvarausta varten erotettu osa palautettaisiin osaksi tonttia. Tämä selkeyttäisi tontin ja puiston raja-alueen käyttöä ja hoitoa.

Lähtökohdat

Asemakaavat

Alueella voimassa oleva asemakaava on vahvistettu vuonna 1977. Kaavan mukaan tontti on erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO), jonka tehokkuusluku on e = 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Rakennusoikeus on 158 k-m².

Maanomistus

Tontti on yksityisomistuksessa. Kaupunki omistaa puistoalueen.

Nykytilanne

Asuntotontin lounaiskulmasta on aiemmin, kevyen liikenteen katuvarausta varten, erotettu osa. Jalankulku toteutuu suunniteltua kapeampana, joten ylijäävä osa voidaan palauttaa tonttiin. Tontin ja puiston raja on tällä hetkellä vaikeasti määriteltävissä ja hoitamatonta aluetta. Tontilla on 2-kerroksinen omakotitalo.

Alue sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pientaloja.

Tavoitteet Asemakaavan muutos antaa mahdollisuuden tontin tarkoituksenmukaisempaan rakentamiseen ja rajautumiseen yleiseen puistoalueeseen sekä luontevan jalankulkuyhteyden rakentamiseen Liitokujalta Kimalaispuistoon.

Asemakaavan muutosehdotus

Yleisperustelu ja -kuvaus

Tarpeeton 114 m²:n kokoinen puistoalueen osa liitetään pientalotonttiin. Tontin pinta-ala kasvaa 746 m²:iin ja rakennusoikeus lisääntyy 29 k-m².

Myös uusi tontti 41258/24 on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jonka tonttitehokkuus on e = 0.25. Asemakaavassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Tontti on rajattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla. Ajoaukkojen leveys saa olla enintään 3 m. Asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien määräysten mukaisiksi.

Puistoalueelle, tontin eteläpuolelle, merkitään kevyen liikenteen väylä ja katualueelle kevyen liikenteen väylä, jolla tontille ajo on sallittu.

Mitoitus Alueen pinta-ala on 834 m² ja kerrosala 187 m².

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Tontin rakennusoikeus lisääntyy 29 k-m². Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden ja ympäristön kannalta. Muutos selkeyttää alueen käyttöä ja huoltoa. Kävely-yhteys Kimalaispuistosta Liitokujalle säilyy.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 19.10.2009).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 26.10.–9.11.2009 ja viraston internetsivuilla.

Esitetyt mielipiteet

Koillis-Helsingin Yrittäjillä ei ollut (21.10.2009) huomauttamista asemakaavan muutosluonnokseen, kunhan autojen pysäköinti hoidetaan tarpeen mukaan. Muita mielipiteitä ei ole esitetty.

Esittelijä toteaa, että pysäköinti järjestetään tontilla normaalikäytännön mukaisesti.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.12.2009–15.1.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 3, 6 ja 7 mukaan, milloin

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

VARTIOKYLÄN TONTIN 45331/13 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11939)

Khs 2009-2550

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45331 tontin 13 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 19.11.2009 päivätyn piirustuksen nro 11939 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11939 (Vartiokylän tontti 45331/13)
	Liite 2	Vartiokylän tontin 45331/13...- päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Tontin osoite on Rekitie 7 A.

Tontin käyttömahdollisuuksia ja asumisväljyyttä parannetaan rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on muuttaa omakotitalo kaksikerroksiseksi.

Hakemus Tontin 45331/13 omistaja haki (6.7.2009) tontin tehokkuusluvun nostamista lukuun e = 0.25 omakotitalon kerrosluvun muuttamiseen.

Asemakaavatilanne Tontilla on voimassa asemakaava nro 7980 (vahvistettu 31.7.1981). Tontti on erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontille saa kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja, kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 25 k-m² asuntoa kohti, kuitenkin enintään 50 k-m². Kokonaiskerrosalasta saa enintään 75 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Nykytilanne Tontilla on vuonna 1967 rakennettu asuinrakennus ja talousrakennus. Tontin vieressä on omakotitaloja ja vastapäätä rivitaloja. Tontti on yksityisomistuksessa.

Asemakaavan muutosehdotus

Vartioharjun pientaloalueella noudatetaan kaavoitusperiaatetta, että tehokkuusluku voidaan nostaa luvusta 0.20 lukuun 0.25 edellyttäen, että ympäristönsuojelulliset syyt eivät ole esteenä. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on edelleen erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tontin tehokkuusluku on 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Tontille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja ‑katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin Rekitien puoleiseen reunaan on merkitty puurivillä ja pensailla tai pensasaidalla istutettava tontin osa. Puiden välit eivät saa ylittää 7 m.

Tontin pinta-ala on 790 m² ja kerrosala 198 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksella ei ole suurta vaikutusta naapureiden tai ympäristön kannalta. Kaavamuutos mahdollistaa olemassa olevan asuinrakennuksen muuttamisen kaksikerroksiseksi. Tontin rakennusoikeus nousee 40 k-m².

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (päivätty 16.9.2009), jonka mukana lähetettiin asemakaavan muutosluonnos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ei esitetty mielipiteitä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuulumatonta aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 31.12.2009–15.1.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 2 b, 3, 6 ja 7 mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0,3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

KANNANOTTO SRV ASUNNOT OY:N JA OY PRIMULA AB:N MUISTUTUKSIIN VALLILAN KORTTELIN NRO 534 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11903)

Khs 2009-1537

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa uusien asuinrakennusten rakentamisen Primulan teollisuusrakennuksen paikalle sekä Volvo-Auton entisen rakennuksen suojelun ja käyttämisen toimitiloina.

Korttelin nro 534 tontin nro 10 (Teollisuuskatu 3, Primula) käyttötarkoitus on muutettu teollisuuskäytöstä kolmeksi asuntotontiksi, joiden rakennusoikeus on yhteensä 10 360 k-m². Tontin maanpäällinen rakennusoikeus vähenee voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna 10 790 k-m²:llä. Primulan leipomorakennus puretaan ja sen paikalle rakennetaan uusia asuintaloja, yhteensä noin 120 asuntoa: Teollisuuskadun varteen 2–5-kerroksinen asuinrakennus, jossa on myös liike-, toimisto- tai työtiloja, ja sen taakse kolme pienkerrostaloa. Maan alle tehdään pysäköintihalli noin 90 autoa varten. Tontin maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on selvitettävä ja pilaantunut maaperä kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Korttelin nro 534 tontin nro 9 (Sturenkatu 21, Volvo-Auto) käyttötarkoitus on muutettu toimitilakäytöksi, kun se on aiemmin ollut teollisuus- ja varastokäyttö. Rakennus suojellaan. Rakennusoikeudeksi on merkitty nykyisen rakennuksen kerrosala (9 045 k-m²) eli maanpäällinen rakennusoikeus vähenee 14 085 k‑m²:llä voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna.

Muistutusten keskeinen sisältö

SRV Asunnot Oy esittää (20.8.2009) muun muassa, että asemakaavaehdoissa vaadittu rakennettavien asuntojen keskipinta-alavaatimus 75 m² on poistettava kokonaan, koska se johtaisi niin suureen määrään isoja asuntoja, että kohteella ei olisi lähitulevaisuudessa käynnistymismahdollisuuksia. Parvekkeiden ripustamista koskeva teksti on poistettava asemakaavaehdoista kokonaan, koska Teollisuuskadun puolella olevien parvekkeiden väliin tulee tehdä palo- ja äänisyistä betonipielet, joiden varaan parvekkeet voidaan helposti tukea. Rakentamistapaohjeen laatiminen tässä kohteessa on tarpeeton vaatimus, koska kohteessa on vain yksi toteuttaja.

Oy Primula Ab pyytää (26.8.2009), että kaupunki ottaisi huomioon SRV Asunnot Oy:n muistutuksessa esitetyt seikat, jotta syntyisi realistiset edellytykset alueen asuntorakennusoikeuden toteutumiselle.

Kannanotto muistutuksiin

Keskipinta-alamääräyksen tarve on harkittu kaavaehdotuksen laatimisen yhteydessä ottaen huomioon Vallilan alueen olemassa olevan asuntokannan pienasuntovaltaisuus. Asuntojen kokoa koskevalla määräyksellä halutaan turvata perheasuntojen rakentuminen alueelle. Asuntojen keskikokoa koskevasta määräyksestä voidaan poiketa silloin, jos kyseessä on vuokratuotanto. Kaavamääräystä on täsmennetty tältä osin.

Rakennuttajan esittämä Teollisuuskadun viereinen parvekeratkaisu näyttää kaavan tavoitteen mukaiselta. Kaavamääräystä on lausunnon johdosta täsmennetty niin, että parvekkeiden ripustamista koskeva määräys ei koske kokonaan sisäänvedettyjä parvekkeita. Asuinkorttelin muut parvekkeet on kuitenkin suunniteltava siten, että ne ripustetaan rakennusrungosta.

Nyt rakennettava uusi asuinkortteli on osa Vallilan kaupunginosaa ja Puu-Vallilan vieressä. Nämä alueet on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuurihistoriallisiksi ympäristöiksi. Asemakaavan muutosehdotuksessa määrätään, että asuinkorttelialueelle on laadittava yhtenäinen rakentamistapaohje sekä värisuunnitelma ja valaistussuunnitelma yhteistyössä puistosuunnittelun kanssa. Rakentamistapaohjeella halutaan varmistaa, että asuntotonttien toteuttaminen, niiden liittäminen puistoon ja naapuritontilla sijaitsevaan suojeltuun rakennukseen tulee harkittua huolellisesti.

Muistutusten johdosta kaavamääräyksiä on täsmennetty seuraavasti:

– Parvekkeet tulee ripustaa rakennusrungosta, lukuun ottamatta kokonaan sisäänvedettyjä parvekkeita.

– Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m² huoneistoalaa. Määräys ei koske vuokra-asuntotuotantoa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote SRV Asunnot Oy:lle ja Oy Primula Ab:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Vallilan korttelin 534 asemakaavan muutosehdotus nro 11903)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KANNANOTTO XXXXXX XXXXXXXX, XXX XXXXXX JA ASUNTO OY BELVEDERE BOSTADS AB:N MUITUTUKSIIN KATAJANOKAN KANAVATERMINAALIN ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11850)

Khs 2009-292

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kanavaterminaalin paikalle (Katajanokanlaituri 2) on esitetty hotellin rakentamista (Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, AB Invest AS). Satamatoimintoja ja sataman aluetta supistetaan Kanavaterminaalin alueella. Terminaalin paikalle sijoitetaan hotellirakennus, jonka länsi- ja eteläpuolen laituritasolle sijoitetaan yleisöä palvelevia kahvila- ja ravintolatiloja ja niiden edustan julkiselle laiturille avautuvia terasseja.

Kauppatorin ympäristön toiminnot painottuvat entistä enemmän keskustatoimintoihin. Satamatoiminnot ovat olleet Katajanokalla voimakkaassa muutoksessa. Tavarasatama-alue on muutettu matkustajasatamaksi ja alueen makasiinirakennuksia hotelli- ja kongressikäyttöön.

Kaupunkirakenteellisesti rakennus sijaitsee kahden Helsingin perinteisen kaupunkiakseliston nivelkohdassa, jossa tapahtuu siirtymä empiren Helsingin ruutukaavan akselistosta Katajanokan akselistoon. Eteläsataman urbaani asetelma perustuu kaupungin historiallisesti muotoutuneeseen merijulkisivuun. Katajanokalla merijulkisivu muodostuu korkeussuunnassa porrastuvista rakennusvyöhykkeistä. Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa.

Hotellirakennus muuttaa Katajanokan rantavyöhykkeen merijulkisivua. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat dominantit Tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali säilyttävät kuitenkin asemansa. Rakennuksen sijoituksessa on otettu huomioon Presidentinlinna ja näkymät merelle.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue on kaavoitettu hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi. Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Korttelin nro 8193 rakennusoikeus on 12 150 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 1.45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200 hotellihuonetta. Kortteliin saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä toimisto‑, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Muistutusten keskeinen sisältö

Xxxxx Xxxxxxxx kysyy (23.3.2009), voiko asemakaava, joka on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, saada lainvoiman? Kaavan velvoittama lasijulkisivu ei hänen ymmärtääkseen ole mahdollista toteuttaa niin, että rakennus täyttäisi energiataloudelliset määräykset. Edellä mainitut seikat ovat niin vakavassa ristiriidassa esitettyjen havainnekuvien kanssa, että hän epäilee tahallista harhaanjohtamista. Lisäksi Xxxxxxxxx muistuttaa, että suunnitelman kehittämisessä ei ole otettu huomioon riittävässä määrin aiemmissa kuulemisvaiheissa esitettyä kritiikkiä. Xxxxxxxx on lisäksi lähettänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle 10.12.2009 lisäkirjeen, jossa hän esittää kysymyksiä rakennuksen energiataloudellisuudesta, ja epäilee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös saattaa perustua virheellisiin tai vaillinaisiin tietoihin mm. ikkunapinta-alasta.

Xxx Xxxxxx vastustaa (20.3.2009) Katajanokanlaituri 2:n asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaavaan merkitty hotellirakennus ei sovi osoitettuun paikkaan. Esitetty koordinaatisto- ja massoitteluratkaisu tekee hankkeesta Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuvaa rikkovan ja hallitsevan dominantin Presidentinlinnan tuntumassa. Myöskään rakentamisen jatkoa ei ole suunniteltu asianmukaisella tavalla. Millä tavalla rakentamista on tarkoitus jatkaa esimerkiksi seuraavan varastomakasiinin tullessa uudistettavaksi? Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuva on maamme tunnetuimpia kaupunkimaisemakokonaisuuksia, jota ei tule kaavoittaa palasittain, vaan lähtökohtana tulee vähintään olla julkisen keskustelun läpikäynyt, hyväksytty ja kaikki ranta-alueet käsittävä osayleiskaava.

Asunto Oy Belvedere Bostads Ab vastustaa (11.3.2009) hotellihanketta. Helsingin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, joka tähtää hotellin rakentamiseen Katajanokan Kanavaterminaalin paikalle. Suunniteltu "rohkean" arkkitehtuurin rakennus tulisi turmelemaan Helsingin keskeisimmän kaupunkinäkymän. Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n asukkaat esittävät hotellihankkeesta luopumista välittömästi ja arvostelevat hanketta perustelevia virkamiesnäkemyksiä, joiden pohjalta kunnalliset luottamuselimet päätöksiä tekevät.

Kannanotto muistutuksiin

Asemakaavan muutoksen kritisointi ja sen perustelut ovat koko prosessin aikana olleet samankaltaisia ja ne toistuvat useassa mielipiteessä, muistutuksessa ja lausunnossa. Asemakaavahanke on herättänyt kritiikkiä arkkitehtien ammattikunnan, eri alojen asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja viranomaisten keskuudessa. Kaupunkisuunnitteluviraston omat ja muut asiantuntijat ovat tutkineet saatua palautetta ja arvioineet kaavan vaikutuksia perusteellisesti. Muistutusten, lausuntojen ja muun myöhemmän palautteen johdosta kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt vielä uusia havainnollistavia mallinnuksia ja animaatioita.

Eteläsatamasta tullaan käymään vuonna 2010 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Aluetta kehitetään keskustan merelliseksi osaksi ja kaupunkilaisten ja vierailijoiden olohuoneeksi. Tavoitteena on, että Eteläsataman merkitys ja ilme tulevat kehittymään ja muuttumaan ja alue avautuu monipuoliselle toiminnalle. Vanhaan kontekstiin tuodaan nyt uusi elementti, joka on alkua uudelle kaupunkikehitykselle ja tulee vahvistamaan alueen vetovoimaisuutta. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan pidä tarpeellisena osayleiskaavan laadintaa pelkästään hotellihankkeen perusteella.

Asemakaavaprosessi ja vuorovaikutus

Armi-hankkeen (Arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskus) rauettua kaupunki tarjosi aluetta suunniteltavaksi hotellihanketta varten. Toteuttajaosapuolen taholta oli valittu hotellin suunnittelijaksi arkkitehtitoimisto Hertzog & de Meuron, joka on suunnitellut kansainvälisesti huipputasoiseksi luokiteltuja kohteita. Hankekohtaista asemakaavaa on kehitetty kaupunkisuunnitteluviraston ja arkkitehtitoimiston yhteistyönä. Tämä on kilpailumenettelyn ohella yksi hyvä suunnittelutapa kaupunkikuvallisesti haasteellisissa kohteissa. Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimiston laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Hankkeen vuorovaikutus on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n edellyttämällä tavalla. Kaavahankkeesta on järjestetty normaalien nähtävillä olojen lisäksi lehdistötilaisuus ja keskustelutilaisuus keväällä 2008. Luonnosta koskeva yleisölle avoin esittelytilaisuus pidettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa syyskuussa 2008. Ehdotusvaiheessa sitä on esitelty yleisötilaisuudessa kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytiloissa Laiturilla marraskuussa 2008, josta lähtien suunnitelmat olivat myös esillä tammikuuhun 2009 saakka. Lisäksi suunnitelmia esiteltiin asukasillassa Katajanokan asukkaille helmikuussa 2009.

Kaavahankkeen eri vaiheissa esitetyissä kannanotoissa on korostettu tarvetta tarkastella ja arvioida hotellin vaikutuksia kaavamuutoksen kohteena olevaa tonttia laajempaan, koko Eteläsataman käsittävään kokonaisuuteen. On esitetty myös tontin ottamista mukaan Eteläsataman tulevaan arkkitehtuurikilpailuun. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on laajentaa Eteläsataman kansainvälisen arkkitehtuurikilpailualueen rajausta niin, että myös Katajanokan puoleinen osa on mukana kilpailussa.

Vaikutusten arvioinnin riittävyys

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on tehty tarpeellisia vaikutusten arviointeja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut maankäyttö- ja rakennuslain 5 ja 9 §:n edellyttämällä tavalla hankkeen vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Nämä vaikutukset on lausunnoissa ja muistutuksissa nähty erityisen ongelmallisina.

Arviointeja on täydennetty mallinnuksin ja animaatioin, jotka ovat osoittaneet, että käsitykset hankkeen kielteisistä vaikutuksista kaupunkikuvaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön ovat saattaneet osittain perustua puutteelliseen havainnemateriaaliin.

Arvioinnissa on pyritty tuomaan esille rakennushankkeen vaikutukset mahdollisimman monipuolisesti. Uusi havainnemateriaali on liitetty asemakaavaselostukseen.

Hotellin suhde kaupunkikuvaan ja maisemaan sekä
kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön
ja suunnitelmien kehittyminen prosessin aikana

Asemakaavan muutosluonnoksen laatimisvaiheessa on rakennuksen suunnittelijoiden kanssa tarkasteltu eri sijoitusvaihtoehtoja ja tärkeimpiä näkymiä eri suunnista kaupunkikuvan ja rakennuksen lähiympäristön tilamuodostuksen kannalta. Empirekeskusta, Presidentinlinnan symbolinen asema, Eteläsatama ja näkymät merelle on otettu huomioon siirtämällä rakennusta itään rannasta kauemmaksi, madaltamalla rakennusta kerroksella ja lyhentämällä hotellikerrosten ulokkeita. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat merkittävät rakennukset säilyvät dominantteina.

Rakennus sijaitsee Katajanokan ja historiallisen keskustan saumakohdassa ja ottaa huomioon kaupungin perinteisiä akselistoja ja suuntia.

Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa. Rakennus on kaupunkimaisemassa itsenäinen ja tulee muodostamaan uuden 2000-luvun kerroksen historialliseen jatkumoon. Kannanotoissa esitettyä rakennuksen ristiriitaa ympäristön kanssa ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana.

Rakennuksen vaikutus mereltä tai Tähtitorninmäen ja Kauppatorin suunnasta ei ole merkittävä eikä sen toteuttaminen vaaranna valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Uusi havainnemateriaali osoittaa, että hotellisuunnitelma sopeutuu Helsingin keskustan merijulkisivuun ja olemassa oleviin rakennuksiin, mutta muuttaa erityisesti lähiympäristöstä tarkastellen perinteistä kaupunkikuvaa Helsingissä uudella tavalla.

Asemakaava täyttää kaupunginhallituksen käsityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisällölle ja 50 §:n kaavan tarkoitukselle asettamat vaatimukset. Valmistelussa on otettu huomioon valtakunnalliset inventoinnit ja ylemmänasteisten kaavojen ohjausvaikutus. Suunnittelualue ei sisälly Yleiskaava 2002:ssa Katajanokalle osoitettuun kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Suunnittelussa on kuitenkin kiinnitetty suurta huomiota rakennuksen mittakaavan sovittamiseen arvokkaaseen ympäristöön.

Asemakaavan toteuttaminen ei vaaranna arvokkaan ympäristön arvojen säilyttämistä.

Energiatalous

Lasijulkisivujen riittävä U-arvo saavutetaan niin sanotulla superlasilla, jossa on argontäyte, 3-K-lasia ja selektiivipinnoite. Näiden lisäksi on tarkoitus käyttää energiatehokkaita lasivälilistoja. Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron on kehittämässä yhteistyössä lasialan erikoisosaajan kanssa sopivaa taivutettua umpiolasia. Teknisesti on mahdollista saavuttaa energiamääräykset täyttävä U-arvo. Valmista tuotetta ei ole vielä saatavilla markkinoilta, koska kyseessä on taivutettu lasi. Herzog & de Meuronilla on pitkä kokemus uudenlaisten materiaalien ja menetelmien kehityksestä ja käytöstä ja kestävää kehitystä koskevat tavoitteet ovat mukana jokaisessa projektissa alusta asti. Kaupunginhallitus toteaa vielä, että tontinvarausehtoihin tullaan liittämään rakennukselle velvoite siitä, että rakennus täyttää nk. A-luokan energiavaatimuksen.

Hotellin tarpeellisuus Katajanokalle ja Helsingille

Hotellihanke toteuttaa osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa, jonka mukaan Helsinkiä tulee vahvistaa huippuluokan matkailu- ja kongressikaupunkina, lisätä keskustan houkuttelevuutta, kehittää Helsinki Design -käsitettä ja lisätä arkkitehtuurin merkitystä Helsingin matkailuvalttina.

Kaupunginhallitus katsoo, että hotellihanke vahvistaa Eteläsataman elävyyttä jatkamalla keskustan elinvoimaisuutta Katajanokalle.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxx, Xxx Xxxxxxxx ja Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Katajanokan hotellin asemakaavan muutosehdotus nro 11850)

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

2 Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se täyttää energiatehokkuusluokalle A asetetut vaatimukset.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemakaavakartta
	Liite 4	Näkymät 3 kpl
	Liite 5	Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxxxx kirje 6.12.2008
	Liite 6	Vetoomus 10.12.2008
	Liite 7	Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n kirje 18.3.2009
	Liite 8	Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Alkuperäinen varausesitys

Kaupunginhallitukselle tehtiin 2.2.2009 esitys Katajanokanlaiturin alueella olevan Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 varaamisesta AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka. Esitettyjen varausehtojen mukaan varauksensaajan tuli suunnitella tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaupunki ei esityksen mukaan vastaisi siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaisi aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Hotellihankkeen katsottiin osaltaan tukevan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja suunnitteilla olevia Kauppatorin ympäristön ja Kaupungintalokortteleiden kehittämis- ja elävöittämishankkeita.

Esittelijä totesi, että hanke on herättänyt poikkeuksellisen suurta huomiota ja vilkasta julkista keskustelua paitsi päätöksentekijöiden myös asukkaiden sekä kaupunkisuunnittelun, museotoimen ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa. Hankkeen tulevaisuuden todettiinkin riippuvan ennen kaikkea siitä, miten asemakaavan käsittely etenee lausuntovaiheessa ja edelleen päätöksenteossa.

Varaushakemus ja hakija

Varausesitys perustui hakemukseen, jonka norjalainen AB Invest AS vuoden 2007 alussa osoitti kiinteistölautakunnalle. Kirjeessä hakija ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa.

Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit
Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa. Näistä mainittakoon muun muassa Pekingin olympiastadion, Hampurin rakenteilla oleva uusi konserttitalo ja De Young Museum San Fransiscossa. Katajanokan hotellin sisustus suunnitellaan Alvar Aallon hengessä ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Artekin kanssa.

AB Invest AS on norjalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen. Yhtiöllä on lukuisia hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Kuluvan vuoden aikana yhtiölle on valmistunut muun muassa Tukholman keskustaan uusi hotellirakennus, jossa on kaikkiaan 558 huonetta. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut.

Hankkeen ja asemakaavan suunnittelu ja varauskohde

Kaupunkisuunnitteluvirasto on rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa valmistellut Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Kaavamuutoksen tavoitteena on osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja. Asemakaava liittyy osaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa koko Eteläsataman kehittämistä ja Kirjava Satama-hanketta.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen
hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle
sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi
kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue
kaavoitetaan hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi.

Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on 12150 k-m².
Tonttitehokkuus on e=1,45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200
hotellihuonetta. Tontille saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä
toimisto-, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja. Rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava vähintään 400 m² ja katutasoon vähintään 700 m² yleisölle avointa ravintola-, myymälä- ja palvelutilaa.

Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Asemakaavan muutosehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog &
de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kerroksen korkuisia taivutettuja lasielementtejä, joiden kiinnityssaumojen on oltava listattomia. Teknisten tilojen ja laitteiden tulee sijoittua rakennusmassoihin osaksi niiden arkkitehtuuria ja muulle tontinosalle korkealaatuisesti toteutettuna. Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.

Asemakaava-alueella piha- ja katualueiden pintamateriaalien on oltava yhtenäisiä. Pintamateriaalina on käytettävä luonnonkiveystä.

Tontin autopaikkavelvoite on 25 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Kaupunki omistaa suunnitellun tontin. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä on tarvittaessa kunnostettava rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista vastaa kaupunki.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Varausehdotuksen käsittely

Varausehdotusta kaupunginhallituksessa 16.2.2009 käsiteltäessä jäsen Räty teki jäsen Puoskarin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

”Asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että asia tuodaan päätettäväksi asemakaavan hyväksymisen yhteydessä.”

Suoritetussa äänestyksessä asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi äänin 10-2, 3 tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat jäsenet Ojala ja Peltokorpi. Tyhjää äänestivät jäsenet Bryggare, Kantola ja Pajamäki.

Kaupunginhallitus päätti asiasta jäsen Rädyn palautusesityksen mukaisesti.

Jäsenet Ojala, Peltokorpi ja Pajamäki jättivät asiaan eriävän mielipiteensä, jonka mukaan kaupunginhallituksen olisi tullut hylätä tontinvarausesitys ja keskeyttää hanketta koskevan asemakaavan valmistelu.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitukselle 2.2.2009 tehty varausehdotus oli kiinteistölautakunnan aiemmin 16.12.2008 tekemän esityksen mukainen. Lautakunnan päätös esityksestä syntyi tuolloin äänestyksen jälkeen äänin 6 - 3 jäsen Paalimäen esitettyä jäsen Revon kannattamana, että lautakunta hylkäisi esittelijän varausesityksen.

Äänestyksessä vähemmistöön jääneet jäsenet Paalimäki, Repo ja Liemola jättivät päätöksestä yhteisen, seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

”Tonttia ei pidä varata haettuun tarkoitukseen, koska paikalle suunniteltu rakennus on ristiriidassa ympäröivän arvokkaan rakennuskannan kanssa.

Myöskään hankkeen edistäminen ei ole sujunut demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Hakijan ehdottamasta arkkitehtuurikilpailusta luopumista ei olisi pitänyt päättää virkamiestasolla vaan ratkaisu olisi pitänyt tehdä luottamushenkilötasolla.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys asemakaavan hyväksymiseksi

Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 lähettää suunnitellun hankkeen kanssa rinnan laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä jäsen Loukoila jäsen Kolben kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

Asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Helistö, Palmroth-Leino, Salonen, Sandbacka, Anttila) – 4 (Kolbe, Lahti, Loukoila, Puoskari).

Kiinteistölautakunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavaehdotuksesta 26.5.2009 annettavaa lausuntoa kiinteistölautakunnassa käsiteltäessä varajäsen Lindeman esitti jäsen Kaliman kannattamana esittelijän kannasta poiketen, että asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä muutosehdotuksen kannalla olivat äänin 6-3 puheenjohtaja Paalimäki, jäsenet Kalima, Molander, Viskari ja Vuorinen sekä varajäsen Lindeman. Esittelijän ehdotuksen kannalla olivat jäsen Saarinen sekä varajäsenet Erwes ja Järvinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 5.11.2009 lähettää 4.12.2008 päivätyn mm. kysymyksessä olevaa hotellitonttia asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850 (muodostuu uusi kortteli 8193) kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä saadut kirjeet anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Keskustelun kuluessa jäsen Holopainen Modigin ja Soininvaaran kannattamana teki ehdotuksen, jonka mukaan kaavaehdotus olisi tullut hylätä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Männistö, Niemi, Palmroth-Leino, Kallio, Rauhamäki) – 3 (Holopainen, Modig, Soininvaara) jäsen Johanssonin äänestäessä tyhjää.

Uusi varausehdotus

Esittelijä toteaa, että hanke on edelleen herättänyt laajaa julkista mielenkiintoa ja kritiikkiä niin kaavoitusmenettelyä kuin itse suunnitelmaakin kohtaan. Myös vaikutusten arviointeja ja tiedotusta pidettiin
puutteellisina. Näiden seikkojen lisäksi mielipiteissä on vaadittu arkkitehtikilpailua ja havainnollistavampaa esittelymateriaalia. Suunnitelmaa on ehdotuksesta saaduissa muistutuksissa ja lausunnoissa myös pidetty sopimattomana kyseiseen paikkaan ja sen koettu olevan liiaksi ristiriidassa valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Myös asemakaavaehdotusta puoltavia kannanottoja ilmaistiin.

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen varausehdotuksen mukaisesti edellyttää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä, ja kun asemakaavaehdotus toisaalta perustuu olennaisesti hankesuunnitelmaan, edellyttää asemakaavan toteutuminen varauksenhakijan pitäytymistä hankkeessa. Varausehdotuksen tekeminen on siksi perusteltua yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa.

Varaus esitetään tehtäväksi entisin ehdoin lukuun ottamatta hankkeen energialuokkaa koskevaa lisäehtoa. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2010 talousarviosta päättäessään, että mm. tontinvarausehdoissa tulee parantaa rakennusten energiatehokkuutta tavoitteena A-energia-luokka mahdollisuuksien mukaan. Energialuokkaa koskeva ehto on vastaavasti lisätty varausehdotuksen ehtoihin.

Varausaikaa esitetään kuitenkin pidennettäväksi vuoden 2011 loppuun, jotta voidaan varautua myös mahdolliseen valitusprosessiin.

ASUNTO OY HELSINGIN TERVAPÄÄSKYSEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2642

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2642/526 mukaisena ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 26.10.2009 päivättyjä suunnitelmia. Vuokra-asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Hermannin tontti 21021/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Hermannin tontti 21021/1)
	Liite 3	Asemapiirustus (Hermannin tontti 21021/1)
	Liite 4	Pääpiirustus (1. kerros) 26.10.2009
	Liite 5	Asunto Oy Helsingin Tervapääskysen poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto Oy Helsingin Tervapääskynen pyytää (4.11.2009) poikkeamislupaa 21. kaupunginosan (Hermanni) korttelin nro 21021 tontille nro 1 (Eläinlääkärinkatu 5).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on toteuttaa hanke vuokra-asuntokohteena 58,5 h-m² keskipinta-alalla asemakaavan määräämän 75 h-m² kes-kipinta-alan sijaan.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kysyntä kohdistuu keskipinta-alatavoitetta pienempiin vuokra-asuntoihin. Lisäksi perusteluna esitetään hankkeen toteuttamista vuokrakohteena kymmenen vuoden korkotukilainalla.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 14.12.2009 antanut asiassa lausunnon (Liite 5 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 20.4.2007 vahvistettu asemakaava nro 11481. Asemakaavan mukaan tontti 21021/1 on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), johon saa rakentaa 5-kerroksisen asuinrakennuksen. Tontin rakennusoikeus on yhteensä 4 350 k-m². Asemakaavassa on määräys, jonka mukaan asuntojen keskipinta-alan tulee kaava-alueella olla vähintään 75 m² huoneistoalaa.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille 21021/1 asuinkerrostalo vuokra-asuntokohteena, joka kerrosala on yhteensä 4 310 m² ja kokonaisala yhteensä 6 155 m². Hankkeelle on myönnetty rakennuslupa 29.9.2009 ja hakijan tarkoituksena on muuttaa muutoslupapiirustuksissa esitetyt sivuasunnot itsenäisiksi asunnoiksi.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että hankkeen keskipinta-ala on pienimmillään 58,5 h-m² asemakaavan määräämän
75 h-m² keskipinta-alan sijaan.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (17.11.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Asemakaavaa nro 11481 laadittaessa tontti 21021/1 oli Senaatti-kiinteistöjen omistuksessa ja oletuksena oli, että tontti myydään ja sille tullaan toteuttamaan vapaarahoitteista omistusasuntotuotantoa.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 13.2.2008 maankäytön ja asumisen toteutusohjelman vuosille 2008–2017 (MA-ohjelma), jonka mukaan perheille soveltuvien asuntojen lisäämiseksi ja asumisväljyyden kasvun mahdollistamiseksi MA -ohjelmassa on asetettu tavoitteeksi keskimäärin 75 h-m² keskipinta-ala uustuotannossa. Tätä tavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa.

Hakija esittää tavoitteekseen rakentaa tontti vuokra-asuntokohteena kymmenen vuoden korkotukilainalla. Tällöin MA -ohjelmassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti 75 h-m² keskipinta-alatavoitetta ei sovelleta.

Hanketta on käsitelty useaan otteeseen kaupunkisuunnitteluvirastossa ja rakennuksen suunnittelussa on otettu kaupunkikuvalliset ja asemakaavalliset tavoitteet muilta osin hyvin huomioon. Nyt haettavalla poikkeamisella ei ole kaupunkikuvallisia vaikutuksia.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen kokonaissuunnitelman edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 26.10.2009 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta ehdolla, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

ASUNTO OY HELSINGIN ANTARESIN, ASUNTO OY HELSINGIN ARIESIN, ASUNTO OY HELSINGIN CETUSIN JA ASUNTO OY HELSINGIN NORMAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2457

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2457/526 mukaisena edellyttäen, että

- tontille 31135/11 rakennettava asuinkerrostalo toteutetaan vuokratalona. Asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

- suunnitelmien tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnan 3.6.2009 esittämiä ehtoja.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Lauttasaaren tontti 31135/11)
	Liite 2	Ympäristökartta (Lauttasaaren tontti 31135/11)
	Liite 3	Asemapiirustus (Lauttasaaren tontti 31135/11)
	Liite 4	Kaupunkikuvaneuvottelukunta 30.6.2009 § 141
	Liite 5	Asunto Oy Helsingin Antares, Aries, Cetus ja Norman poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Khs on 22.6.2009 myöntänyt Kiinteistö Oy Järvensuolle poikkeamisluvan asuntojen keskipinta-alaa koskevasta kaavamääräyksestä Melkonkadun ja Itälahdenkadun väliselle Lauttasaaren tontille nro 31135/11.

Kiinteistö Oy Järvensivu on purkautunut 24.7.2009 ja yhtiön varat ja velat ovat siirtyneet seuraaville yhtiöille: Asunto Oy Helsingin Antares, Asunto Oy Helsingin Aries, Asunto Oy Helsingin Cetus ja Asunto Oy Helsingin Norma.

Tontin nro 31135/11 rakennusoikeus on jaettu neljälle asuinkerrostalolle. Khn myöntämä poikkeamislupa on koskenut 2-3 rakennusta. Nyt em. yhtiöt pyytävät poikkeamispäätöstä lopuille 1-2 rakennukselle.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 13.11.2009 antanut asiassa lausunnon (Liite 5).

Hakemus Asunto Oy Helsingin Antares, Asunto Oy Helsingin Aries, Asunto Oy Helsingin Cetus ja Asunto Oy Helsingin Norma (c/o YIT Rakennus Oy) pyytävät (4.9.2009) poikkeamislupaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31135 tontille nro 11 (osoite Itälahdenkatu 9-11, Melkonkatu10-12).

./. Ympäristökartta ja asemapiirustus ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijoiden tarkoituksena on asemakaavassa asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK) määrätyn tontin toteuttaminen siten, että yksi tontin neljästä asuinrakennuksesta toteutetaan vuokratalona niin, että asuntojen keskipinta-ala on noin 50 huoneistoneliömetriä. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta vain asuntojen keskipinta-ala-vaatimuksen osalta.

Hakijat perustelevat hakemustaan asuntomarkkinoiden pysähtymisellä, jolloin hanketta ei ole mahdollista toteuttaa alun perin suunnitellulla 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-alalla.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Tonttia koskevassa, 18.4.2008 lainvoiman saaneessa asemakaavassa nro 11658 tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jonka neljän asuinkerrostalon rakennusoikeus on yhteensä 10 630 kerrosala-neliömetriä ja tonttitehokkuus on e=1,7. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 neliömetriä. Asemakaavan autopaikkamääräys on vähintään yksi autopaikka rakennettua 95 asuntokerrosneliömetriä kohti. Asemakaavan autopaikkamääräyksen mukaiset 112 autopaikkaa sijoitettaisiin pihan alaiseen pysäköintilaitokseen.

Tontin kahdelle tai kolmelle asuinrakennukselle on aikaisemmin myönnetty lupa (Khs 22.6.2009 § 800) poiketa asemakaavan keskipinta-alavaatimuksesta edellyttäen, että vuokra-asunnot suunnitellaan niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.

Kaupunkisuunnitteluviraston saaman tiedon mukaan kaksi tontin pinta-alamääräyksestä poikkeamisluvan saanutta rakennusta on kuitenkin tarkoitus toteuttaa kovan rahan kohteina 75 m² huoneistoalan vähimmäismääräystä noudattaen.

Hakijoiden tarkoituksena on nyt toteuttaa yksi asuinrakennus vuokratalona niin, että asuntojen keskipinta-ala on noin 50 huoneistoneliömetriä.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta vain asuntojen keskipinta-ala-vaatimuksen osalta.

Viranomaisneuvottelut Kiinteistöviraston kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimuksesta.

Esittelijä toteaa, että tontin 31135/11 aiemman omistajan Kiinteistö Oy Järvensuon kanssa allekirjoitettiin Khn 18.2.2008 § 222 tekemän tontin kaavamuutosta nro 11658 koskevan päätöksen nojalla 25.2.2008 maankäyttösopimus, jonka mukaisesti tontinomistaja mm. suorittaa osallistumisena yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin kaupungille korvausta 1 080 000 euroa.

Lisäksi esittelijä toteaa, että tontille laadittiin vuoden 2008 aikana rakennussuunnitelma, joka on ollut rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnan käsittelyssä 3.6.2009 ja joka on saanut

./. kaupunkikuvaneuvottelukunnan puoltavan lausunnon (Liite 4).

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 8.10.2009. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen.

Hakemuksesta on saatu yksi mielipide. Xxxxx Xxxxxxxx ilmoittaa 22.10.2009 päivätyllä sähköpostilla vastustavansa poikkeamista, jolla YIT pystyy tekemään pieniä asuntoja ja neliöhinnat pystytään edelleen pitämään kohtuuttoman korkealla. Lauttasaaressa on muutenkin liian vähän tilavia perheasuntoja.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että keskipinta-alavaatimus asetettiin asemakaavassa erittelemättä erikseen vuokra- ja omistustuotantoa, mikä sittemmin on osoittautunut vaikeasti sovellettavaksi. Uudemmissa asemakaavoissa keskipinta-alavaatimus on kohdennettu vain omistusasuntotuotantoa koskevaksi. Hakemuksen mukaista poikkeamista voidaan pitää perusteltuna, mikäli rakennus toteutetaan vuokratalona.

Poikkeamisen erityinen syy on tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta ehdolla, että tontille 31135/11 rakennettava asuinkerrostalo toteutetaan vuokratalona. Asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista asuntojen keskikoon kasvattamistavoitteen mukaisesti.

Lisäksi esittelijä katsoo, että suunnitelmien tulee noudattaa rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunnan 3.6.2009 esittämiä ehtoja.

KIINTEISTÖ OY HITSAAJANKATU 6:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2512

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2512/526 mukaisena edellyttäen, että hankkeesta tehdään tulevaisuuden liikennemääriä ja -järjestelyjä huomioiva meluselvitys ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi sekä, että raittiin ilman sisäänottoaukot sijoitetaan katolle ja Hitsaajankadun puolelle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Herttoniemen tontti 43012/6)
	Liite 2	Ympäristökartta (Herttonimen tontti 43012/6)
	Liite 3	Asemapiirros (Herttoniemen tontti 43012/6)
	Liite 4	Kiinteistö Oy Hitsaajankatu 6:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Hitsaajankatu 6 pyytää (22.7.2009) poikkeamislupaa 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43012 tontille nro 6 (Hitsaajankatu 6).

Hakijan tarkoituksena on toimistorakennuksen (3 246 k-m2) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen hotellikäyttöön poiketen voimassa olevasta asemakaavasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on kohtuullisella vaivalla muutettavissa elinvoimaiseksi matkustajahotelliksi heikenneen vuokraussuhdanteen vuoksi.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Tontilla on voimassa 25.6.1985 vahvistettu asemakaava nro 8989. Asemakaavan mukaan tontti on toimistorakennusten korttelialuetta. Rakennusoikeus on 3 150 k-m². Kerrosalasta saa enintään 330 m² käyttää myymälätilaksi. Kerrosalan lisäksi saadaan ullakolle sijoittaa enintään 100 k-m² saunatilaa. Autopaikkojen vähimmäisvaatimus tontilla on 1 ap/100 k-m² toimistotilaa ja 1 ap/60 k-m² liiketilaa.

Rakennus on vuonna 1987 rakennettu 5-kerroksinen toimistotalo. Tontin rakennusoikeus on käytetty kokonaisuudessaan. Toimistokerrokset ovat nykyään vajaakäytössä. Tontilla on 45 autopaikkaa. Autopaikat sijoittuvat pysäköintikellariin ja asfalttipihalle. Rakennuksen kellarissa on uima-allas ja sen katolla on saunaosasto, josta avautuvat näkymät luoteeseen.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa toimistorakennus noin 68 huoneen matkustajahotelliksi. Uima-allasosasto kellarissa ja saunaosasto katolla säilytetään.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että tontti on asemakaavassa toimistorakennusten korttelialuetta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (9.10.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Esittelijän ehdotus Hitsaajankadun liike- ja toimistokiinteistöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia löytää vanhempiin toimistotiloihin vuokraajia. Tontin sijainti lähellä Herttoniemen keskusta ja näkyvällä paikalla puoltaa toimistorakennuksen vaihtoehtoista käyttöä hotellina. Rakennus itsessään on luontevasti muutettavissa hotellikäyttöön, koska siinä on tarkoituksenmukaiset yhteistilat kellarissa ja kattokerroksessa sekä näyttävä ja korkea sisääntuloaula. Tontilla on myös riittävästi autopaikkoja hotellikäyttöön, koska majoitusliikkeen vähimmäisnormi esikaupunkialueilla on
1 ap/120 k-m².

Tontti sijaitsee Itäväylän liikennemelualueella. Itäväylällä on nykyisin liikennettä 51 300 ajon/d. Ennusteliikenne (2025) on noin 70 000 ajon/d. Päivämelutaso rakennuksen Itäväylän puoleisen julkisivun tasolla on nykyisin noin 73 desibeliä. Päivän sisämelun ohjearvo on majoitushuoneissa 35 dB. Tämä edellyttää hotellirakennuksen Itäväylän puoleisilta julkisivurakenteilta 38 desibelin ääneneristävyyttä nykyisillä liikennemäärillä ja katulinjauksilla.

Itäväylän ja Linnanrakentajantien liittymää tullaan muuttamaan, mikä merkitsee uusia kaista-, tunneli- ja ramppijärjestelyjä Itäväylällä. Uudet katujärjestelyt ulottuvat Hitsaajankatu 6:n kohdalle. Jos kiinteistö muutetaan hotelliksi, edellyttää se tarkemman meluselvityksen tekemistä rakenteiden ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi. Selvityksessä tulee ottaa huomioon Itäväylän uudet katusuunnitelmat.

Itäväylän moottoriajoneuvoliikenteen aiheuttamien ilman epäpuhtauksien vuoksi hotellin raittiin ilman sisäänottoaukkojen tulee sijaita rakennuksen katolla ja Hitsaajankadun puolella.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli hankkeesta tehdään tulevaisuuden liikennemääriä ja -järjestelyjä huomioiva meluselvitys ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi ja mikäli raittiin ilman sisäänottoaukot sijoitetaan katolle ja Hitsaajankadun puolelle. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta ehdolla, että hankkeesta tehdään tulevaisuuden liikennemääriä ja -järjestelyjä huomioiva meluselvitys ääneneristävyysvaatimusten määrittämiseksi ja raittiin ilman sisäänottoaukot sijoitetaan katolle ja Hitsaajankadun puolelle.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ONNITALO-SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2009-2456

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Onnitalo-säätiön poikkeamishakemuksesta seuraavanlaisen myönteisen lausunnon:

Onnitalo-säätiö (5.1.2009) pyytää poikkeamislupaa 44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin nro 44037 tontille nro 4 (Mäntypaadentie 28). Hakijan tarkoituksena on uuden, kolmannen kerroksen (700,5 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Tarkistettujen suunnitelmien mukaan (13.10.2009) kerrosalan ylitys on 495,5 k-m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että suunnitelmissa pyritään nykyisen asukasmäärän säilymiseen. Huoneistojen pinta-aloja kasvatetaan vastaamaan tämän päivän vaatimustasoa, mutta rakennuksen laajenemisen ansiosta asuntojen lukumäärä ei vähene.

Kaupunginhallitus toteaa, että haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 9.12.1970 vahvistettu asemakaava nro 6464. Asemakaavan mukaan tontti on YSV- eli sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa vanhusten asuntolan. Tonttitehokkuus on e = 0,75. Rakennusten enimmäiskorkeus on 14,0 m. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap/6 asuntolahuonetta
(7 ap), 1ap/asunto (5 ap) ja 1ap/5 asuntolan ulkopuolella asuvaa toimihenkilöä.

Tontille on vuonna 1965 valmistunut vanhusten palvelutalo. Kaksikerroksisessa rakennuksessa on 42 asuntolahuonetta, joiden keskikoko on noin 18 m² ja joihin sisältyy wc-tila, ja viisi kaksiota (38 - 50 m²). Asuntolahuoneille on varattu neljä yhteistä kylpyhuonetilaa. Lisäksi rakennuksessa on yhteiset keittiö-, ruokasali- ja kerhotilat. Kellarissa on mm. kuntosali-, sauna- ja pesutupatiloja. Pihalla on 16 autopaikkaa.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennusta siten, että yhden hengen asuntolahuoneita ajanmukaistetaan tämän päivän vaatimustason mukaan yhdistämällä huoneita ja varustamalla jokainen omalla kylpyhuone- ja wc-tilalla. Asuntojen lukumäärä laskee tällöin 47 asunnosta 33 asuntoon. Jotta vanhusten asuntola olisi toimintakelpoinen siten, että henkilökunnan määrä vastaa tarpeita, on tärkeätä säilyttää asukkaiden lukumäärä samana. Tämän takia suunnitelmassa ehdotetaan nykyisen rakennuksen korottamista yhdellä vajaalla kerroksella, jossa on 18 asuntoa. Lisärakentamisen jälkeen rakennuksessa on 51 asuntoa aikaisemman 47 asunnon sijaan.

Haettu toimenpide poikkeaa korjatun suunnitelman mukaan asemakaavasta siten, että rakennusoikeus ylittyy 495,5 k-m² (19,5 % kerrosalasta). Korotus on 2,1 m rakennuksen itä- ja eteläreunoista. Ylin kerros käsittää koko rakennuksen pituuden, mutta ylin vajaa kerros on 60 % rakennusrungon syvyydestä.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta piti ratkaisuja onnistuneina ja puolsi suunnitelmaa kokouksessaan 21.1.2009.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (19.5.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen huomautuksen tekemiseen. Rajanaapureilta on tullut kolme huomautusta. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Paasitie 16 omistajat vaativat, että poikkeamishakemus hylätään. Perusteluna he esittävät, että suunniteltu lisärakentaminen ja rakennusoikeuden ylitys on mittakaavaltaan huomattava eikä sovellu korttelialueelle ja että tonttikohtaisella poikkeamismenettelyllä ei kyetä yhteen sovittamaan merkittävää lisärakentamista alueen eheään rakennuskantaan ja laajemmin. Lisäksi he huomauttavat, että kaupungilla ei ole poikkeamisoikeutta kun rakentamista ei voida pitää vähäisenä ja että suunnitellun mittakaavan mukainen rakentaminen edellyttää asemakaavallista ratkaisua, jossa hankkeen yhteensovittaminen ympäröivään asutukseen voidaan perusteellisesti arvioida ja ratkaista sekä hankkeen vaatimat liikenteelliset ja maisemalliset ratkaisut paremmin huomioida myös tontin ulkopuolella.

Asunto Oy Paasitie 20 vastustaa poikkeamista, koska suunniteltu kerrosalamuutos tulee huomattavassa määrin haittaamaan tontin näkymiä ja päivänvalon näkymistä. Lisäksi naapuritontille on isännöitsijän mukaan aikaisemmin rakennettu jätesuojia vastoin esitettyjä dokumentteja.

Mäntypaadentie 30 omistavan perikunnan edustaja esittää, että rakennuksen aikana ja sen jälkeen perikunnan talon arvo laskee. Hänen toivomuksensa on myös, ettei hanke toteutuisi iäkkään asukkaan (95 v.) elinaikana, koska liikenne ja tuleva rakentaminen ovat jo sinänsä häiriötekijöitä.

Kaupunginhallitus toteaa huomautusten johdosta seuraavaa:

Kerrosalan ylitys vähäistä enemmän ei ole kaupungin toimivallassa. Poikkeamispäätöksen tekee Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kaupunkisuunnitteluvirasto on selvittänyt hankkeen ympäristövaikutuksia.

Tontin jätesuojaa voidaan peruskorjauksen yhteydessä muuttaa paremmin rakennuksen tyyliin sopivaksi.

Rakennuksessa on tarpeen kiireellisesti suorittaa peruskorjaamista, joten rakennustöiltä tontilla ei voida välttyä.

Lausunto Mäntypaadentie 28 osoitteessa on vuodesta 1965 toiminut pieni yksityinen vanhustentalo siihen tarkoitukseen kaavoitetulla tontilla.

Nykyisiin asuntolahuoneisiin, joiden varustetaso ei vastaa tämän päivän vaatimuksia, on vaikeaa saada uusia asukkaita. Näin ollen asuntojen laatu- ja varustetasoa parannetaan, mm. yhdistämällä asuntolahuoneita isommiksi asunnoiksi, jolloin asuntojen määrä vähenee. Jotta toiminta voisi jatkua samanlaisena kuin ennen, tarvitaan tietty henkilökuntamäärä. Henkilökunnan palkkaamiseen tarvitaan vähintään saman verran asukkaita kuin aikaisemmin. Uuden suunnitelman mukaan asuntoja olisi 49 kpl ja niiden keskikoko noin 35 m². Pienemmällä asukasmäärällä toimintaa ei voida samanlaisena jatkaa.

Hakemuksessa tontille on osoitettu 16 autopaikkaa. Tämän päivän asemakaavoissa vaaditaan asuntoloille 1ap/200 k-m², jolloin 15 autopaikkaa riittäisi. Laajennuksen myötä asumisen väljyys kasvaisi, kun taas asukkaiden ja henkilökunnan määrä säilyy samana. Tontin aiheuttama liikenne ei tulisi muuttumaan.

Suunnitelma on laadukas, toiminto on alueella tarpeellinen ja hanke on kaupunkisuunnitteluviraston mielestä kannatettava.

Hakijan kanssa on neuvoteltu ja suunnitelmaa on kehitetty seuraavasti:

- Alkuperäisessä suunnitelmassa (17.11.2008) rakennusoikeuden ylitys asemakaavaan nähden on 700,5 k-m² eli 28 %. Muuten suunnitelma on asemakaavan mukainen.

- Kaksi naapuria on vastustanut rakennusoikeuden ylittämistä.

- Hakija on toimittanut muutetut piirustukset (13.10.2009), jossa naapureiden huomautuksia on mahdollisimman pitkälle yritetty ottaa huomioon. Uusien suunnitelmien mukaan kerrosalan ylitys on pienentynyt, ja rakennuksen laajennusta on madallettu. Rakennusoikeuden ylitys on
495,5 k-m² (19,5 %).

- Hakija on varjotutkielmilla osoittanut, ettei laajennusosa merkittävästi tule vaikuttamaan naapuritonttien valoisuuteen eikä niiden näkymiin.

- Hakija on myös katujulkisivujen piirustuksilla osoittanut, miten rakennuksen korottaminen vaikuttaa katukuvaan. Nykyinen rakennus on Paasitien puolella yksikerroksinen, ja sen alla on matala kellari. Paasitie 20 on kaksikerroksinen rakennus, Paasitie 16 yksikerroksinen harjakattoinen rakennus, ja sen alla kellari. Korotettu rakennus ei Paasitien puolella nouse naapuritontin kaksikerroksista rakennusta korkeammalle.

- Uusi rakennus tulee Mäntypaadentielle päin olemaan kolmikerroksinen, ja sen alla on maanpäällinen kellariosuus. Tämä rakennuksen käytännössä nelikerroksinen pääty poikkeaa katukuvasta alueella, missä muut rakennukset ovat enintään kaksikerroksisia. Nykyinen asemakaava ei rajoita kerrosten lukumäärää, ja rakennuksen ylin sallittu korkeus on 14 metriä, mikä vastaa nelikerroksista rakennusta. Mäntypaadentien nykyiseen katunäkymään ei sovi näin korkea rakennus ja että rakennuksen päätyä ei tästä syystä voi korottaa.

- Muutettu suunnitelma esiteltiin Uudenmaan ympäristökeskukselle 28.10.2009. Kaupunkisuunnitteluvirasto esitti silloin, että suunnitelmasta tulisi laajennuksesta poistaa 90
k-m² Mäntypaadentien puoleisesta päädystä koska rakennuksen päätyä ei edellisessä kohdassa mainitusta syystä voi korottaa. Tällöin ylitys olisi noin 405 m² eli 16 %. Uudenmaan ympäristökeskus suhtautui tähän ylitykseen myönteisesti.

- Hakija on 30.10.2009 toimittanut 29.6.2009 päivätyt piirustukset, joiden mukaan ylimmän kerroksen kerrosalaa on vähennetty noin 70 m², mikä ei täysin vastaa kaupunkisuunnitteluviraston Uudenmaan ympäristökeskuksen neuvottelussa esitettyä kerrosalan pienentämistä. Näitä piirustuksia ei ole liitetty hakemuksen mukaan.

Hyväksymällä rakennusoikeuden ylitys 16 % poikkeuksena asemakaavasta mahdollistetaan vanhusten asuntolatoiminnan jatkaminen vanhusten asuntolaa varten tarkoitetulla julkisten rakennusten tontilla. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden ylittävän kerrosalan rakentaminen tarkoittaa rakennuksen korkeuden kasvamista 2,1 m, eli vajaalla kerroksella. Uusi korkeus on asemakaavan mukainen.

Poikkeamisen erityinen syy on vanhusten palvelutalon toiminnan jatkamisen mahdollistaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli laajennuksen pohjoispäästä poistetaan noin 90 k-m² siten, että pääty säilyy nykyisenkorkuisena Mäntypaadentielle päin ja mikäli rakentamisessa muuten noudatetaan 13.10.2009 päivätyn suunnitelman periaatteita. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta ehdolla että:

- laajennuksen pohjoispäästä poistetaan noin 90 m²,

- noudatetaan muuten 13.10.2009 päivätyn suunnitelman periaatteita.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Onnitalo-säätiölle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Tammisalon tontti 44037/4)
	Liite 2	Asemapiirustus (Tammisalon tontti 44037/4)
	Liite 3	Havainnekuva 17.11.2008
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Onnitalo-säätiön poikkeamishakemuksesta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Onnitalo-säätiö (5.1.2009) pyytää poikkeamislupaa 44. kaupunginosan (Tammisalo) korttelin nro 44037 tontille nro 4 (Mäntypaadentie 28). Hakijan tarkoituksena on uuden, kolmannen kerroksen (700,5 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija on toimittanut muutetut piirustukset (13.10.2009), jossa naapureiden huomautuksia on mahdollisimman pitkälle yritetty ottaa huomioon. Uusien suunnitelmien mukaan kerrosalan ylitys on pienentynyt, ja rakennuksen laajennusta on madallettu. Rakennusoikeuden ylitys on 495,5 k-m² (19,5 %).

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut lausunnon (11.11.2009) hakemuksesta. Lausunnon mukaan suunnitellusta laajennuksesta tulisi poistaa 90 k-m²Mäntypaadentien puoleisesta päädystä, koska päätyä ei voi katunäkymän vuoksi korottaa. Hyväksymällä rakennusoikeuden ylitys 16 % poikkeuksena asemakaavasta mahdollistetaan vanhusten asuntolatoiminnan jatkaminen vanhusten asuntolaa varten tarkoitetulla julkisten rakennusten tontilla. Asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden ylittävän kerrosalan rakentaminen tarkoittaa rakennuksen korkeuden kasvamista 2,1 m, eli vajaalla kerroksella. Uusi korkeus on asemakaavan mukainen.

Poikkeamisen erityinen syy on vanhusten palvelutalon toiminnan jatkamisen mahdollistaminen.

./. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto löytyy kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on asian liitteenä 4.

8.2.2010 pöydälle pantu asia

VAPAARAHOITTEISEEN JA 10 VUODEN KORKOTUKILAINALLA RAHOITETTAVAAN VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEIDEN VAHVISTAMINEN

Khs 2009-2618

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että valmisteltaessa vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutuksia tulee noudattaa seuraavia pääperiaatteita:

- Tontit luovutetaan vuokraamalla siten, että vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus.

- Maanvuokra määrätään pitäen perusteena kulloinkin kyseessä olevan alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa ja noudattaen kaupungin tavanomaisia hinnoitteluperiaatteita.

- Tontille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana
pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä.

- Vuokralaisen maanvuokrasopimukseen perustuva osto-oikeus on voimassa enintään 5 vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.

Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi ja asunnot on otettu vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokäyttöön.

Tontin kauppahinta määräytyy osto-oikeutta käytettäessä seuraavin periaattein:

- Tontin kauppahinnan perustana oleva rakennusoikeuden pääoma-arvo on maanvuokran perusteena oleva elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava rakennusoikeuden yksikköhinta kerrottuna 1,1:llä sekä korjattuna kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla.

- Kalastaman osayleiskaavan nro 11650 ja Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 alueelta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta käytetään rakennusoikeuden yksikköhintaa laskettaessa kerrointa 1,2. Vastaavaa kerrointa voidaan käyttää myös muilla alueilla, mikäli se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua.

- Tontinluovutuksessa ei noudateta Hitas-sääntelyä.

- Luovutettaessa tontteja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon maanvuokrasopimusta ei saa irtisanoa korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (176/2009) annetun lain 13 §:n tarkoittaman valtiontakauksen takausaikana.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Taulukko
	Liite 2	ARA:n lausunto
	Liite 3	Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaan vuokra-asuntotuotantoon... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuuston helmikuussa 2008 hyväksymän Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 (MA-ohjelma) mukaan kaupungin tavoitteena on 5 000 asunnon vuotuinen tuotanto. Tästä määrästä 40 %, eli 2 000 asuntoa, on tarkoitus toteuttaa vapaarahoitteisena vuokra- ja omistusasuntotuotantona.

Tällä hetkellä vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon on varattu yhteensä 11 kerrostalotonttia, joista noin puolet sijoittuu uusille Jätkäsaaren ja Kalasataman projektialueille. Lisäksi eri rakennuttajille on varattu vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon yhteensä seitsemän kerrostalotonttia. Näiden tonttien tuleva hallintamuoto selviää lopullisesti vasta hankkeiden suunnittelun edetessä.

Vuokra-asuntosijoittaminen poikkeaa liiketoimintana omistusasuntojen perustajaurakoinnista, jossa liiketoiminnan tulo muodostuu asuntojen myynnistä saatavasta katteesta. Vuokra-asuntosijoittajan liiketoiminnan tulo muodostuu kahdesta osatekijästä, asunnoista saatavasta vuokra-tulosta ja asuntojen tulevasta arvonnoususta. Sijoittajasta riippuu, kumpaa osatekijää tämä painottaa. Vapaarahoitteisissa vuokra-asun-noissa asuntojen vuokra määräytyy markkinaehtoisesti ja asukkaat ovat vuokranantajan vapaasti valittavissa.

Vuokra-asuntohankkeen rakennuttajan on sanotuista syistä erityisen tärkeää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietää, millaisia tontinluovutusehtoja ja hinnoittelua kaupunki tulee noudattamaan tonttia vuokrattaessa tai sitä mahdollisesti myytäessä.

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotantoon luettavaa 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaa vuokra‑asuntotuotantoa koskeva määräaikainen vuoden 2010 loppuun voimassa oleva laki tuli voimaan 1.4.2009, eikä sen osalta siksi ole vakiintuneita tontinluovutusperusteita, vaikka malli sinänsä on saavuttanut suosiota vuokra‑asuntoraken-nuttajien keskuudessa ja useita tähän rahoitusmalliin perustuvia hankkeita on parhaillaan vireillä.

Kiinteistölautakunta esittää siksi, että valmisteltaessa tonttien luovutusta vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon noudatettaisiin seuraavia periaatteita:

Tontit luovutettaisiin vuokraamalla siten, että vuokralaisella on oikeus ostaa tontti viiden vuoden kuluessa vuokra‑ajan alkamisesta ja sen jälkeen, kun se on rakennettu ja otettu vuokra-asuntokäyttöön. Tonteille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä. Tonteilla ei noudatettaisi Hitas-sään-telyä.

Tonttien vuokrahinnoittelu perustuisi alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoon.

Tontin myyntihintana pidettäisiin vuokrausperusteena käytettyyn indeksillä tarkistettuun pääoma‑arvoon verrattuna 1,2-kertaista hintaa Kalastaman ja Jätkäsaaren alueilla sekä myös muilla sellaisilla alueilla, joilla se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua. Muilla alueilla käytettäisiin kerrointa 1,1.

Esityksessä on pyritty huomioimaan vuokra-asuntotuotantoon liittyvät erityispiirteet. Esityksen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:

- Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tontinluovutusperiaatteiden ja -menettelyn selkeyttäminen.

- Varauksensaajien yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen.

- Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon houkuttelevuuden varmistaminen ja lisääminen ennakoitavuutta lisäämällä ja kohtuullisin tontinluovutusehdoin.

- Kaupungin maanmyyntitulojen lisääminen.

Periaatteita on tarkoitus noudattaa ohjeena ja lähtökohtana tonttien varausesityksiä ja vuokrausperusteita valmisteltaessa. Lopullisesti tonttien luovutushinnoista ja -ehdoista päätettäisiin edelleen vasta kaupunginvaltuuston vuokrausperustepäätösten sekä kiinteistölautakunnan tonttien luovuttamista koskevien päätösten yhteydessä.

Talous- ja suunnittelukeskus on antanut asiassa lausuntonsa, jossa todetaan seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen tukee kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita saada aikaan hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan monipuolisia asuinalueita. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta helpottaa työvoiman liikkumista ja erilaisissa elämän siirtymävaiheissa. Työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat jatkuvasti kasvattaneet liikkuvien työntekijöiden määrää, joille asuminenkin on lyhytaikaisempaa. Vuokralla asumisen suosio tulee tulevaisuudessa kasvamaan mm. työvoiman entistä suuremman kansainvälisen liikkuvuuden takia. Riittävän ja monipuolisen vuokra-asuntotarjonnan turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinkiin saadaan riittävän suuri vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta.

Institutionaalisten omistajien vuokra-asuntokanta tasapainottaa vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa, joka muutoin jää yksittäisten piensijoittajien varaan. Kiinteistölautakunnan ehdotus siitä, että ko. kohteiden tontinluovutusehdoissa ei noudateta hitas-sääntelyä, on hyvä.

Maanmyyntitulot ovat olleet kaupungille merkittävä tulonlähde. Vuosina 2005–2008 tulot ovat vaihdelleet välillä 44–100 miljoonaa euroa.

Uusien projektialueiden toteutus vaatii mittavia investointeja, joita rahoitetaan myös uusien alueiden tonttien myyntituloilla. Tästä syystä maanmyyntitavoite nostettiin vuoden 2009 talousarviossa 103 miljoonaan euroon. Lama ja rakentamisen hiipuminen ovat kuitenkin pudottaneet viime vuoden maanmyyntitulot n. 36 miljoonaan euroon. Vuoden 2010 talousarviossa tulotavoite on 61 miljoonaa euroa.

Esitys tonttien vuokraamisesta osto-oikeudella on kaupungin maanmyynti- ja vuokratulojen tulevan kehityksen kannalta merkittävä asia.

Tonttien suoralla myynnillä on tähän esitykseen verrattuna kuitenkin se merkittävä etu, että myynnillä saadaan nopeammin rahoitusta infran rakentamiseen. Esitykseen sisältyvät osto-optiokertoimet perustuvat siihen, että kaupungin maanvuokran perusteena käyttämät rakennusoikeuden hinnat ovat tonttien käypää myyntiarvoa alempia, koska maanvuokrissa pyritään asumiskustannusten kohtuullisuuteen. Kiinteistöjen myynneissä taas on lähtökohtana käypä arvo. Tämän vuoksi vuokrausperusteena käytettävää rakennusoikeuden arvoa on korotettava. Korotus tehdään kertoimilla, jotka ovat Jätkäsaaren ja Kalasataman uusilla alueilla 1,2 ja muilla alueilla 1,1. Hintatason muutos tehdään edelleen elinkustannusindeksin muutoksella.

Kertoimet on porrastettu, koska rakennusoikeuden yksikköhintojen ero suhteessa käypään arvoon kasvaa, mitä kalliimmasta ja arvostetummasta alueesta on kyse. Hinnoitteluperiaatteissa on pyritty yksinkertaisuuteen, ennakoitavuuteen ja kohtuullisuuteen. Kiinteistöviraston mukaan kertoimella 1,1 saatavat myyntihinnat vastaavat varsin hyvin toteutuneita käypiä rakennusoikeuden hintoja ja kaupungin noudattamaa tonttihinnoittelua eri alueilla. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa kertoimen 1,2 määrittäminen on ollut työläintä ja näillä alueilla kiinteistövirasto onkin selvittänyt hintatasoa tarkemmin kiinteistöalan asiantuntijan kanssa. Esityksen mukaan kiinteistövirasto voi käyttää tätä kerrointa myös muilla alueilla, mikäli se on tontin hyvän sijainnin tai muun syyn vuoksi perusteltua.

Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilla kertoimen korottaminen esitetystä 1,2:sta vielä ylöspäin olisi houkuttelevaa mahdollisten myyntitulojen näkökulmasta. Silloin kuitenkin maanvuokran vastikevaikutus asuntojen vuokrissa nousisi helposti liian suureksi jolloin houkutus asuntojen myyntiin kasvaisi. Kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden mukaista on, että asunnot säilyisivät mahdollisimman pitkään vuokra-asuntokäy-tössä.

On huomattava, että myös vuokrausperusteena käytettävä rakennusoikeuden arvo muuttuu ajan mukana, sillä valmistellessaan yksittäisten tonttien vuokrauspäätöksiä kiinteistövirasto arvioi rakennusoikeuden arvon aina sen hetkisen tilanteen mukaisesti.

Osto-optio voitaisiin varmasti järjestää useilla muillakin eri tapaukset ehkä paremmin huomioonottavilla tavoilla. Kiinteistöviraston nyt esittämä menettelyn etu on sen yksinkertaisuus ja helppo kontrollointi. Kyseessä on luovutusperiaatteiden hyväksyminen ja periaatteita voidaan tarvittaessa muuttaa.

Esittelijä toteaa, että kiinteistölautakunnan esitys on perusteltu ja esittää sen hyväksymistä.



Kokousaika	15.2.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali