Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin Sataman palvelutuotantojohtajan virkanimikkeen muuttaminen

Vuoden 2010 talousarviossa olevien Khn käyttöön merkittyjen talonrakennusmäärärahojen myöntäminen tilakeskukselle

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Arto Bryggaren toivomusponsi: Sähköllä toimivien autojen vapaa tai hyvin edullinen pysäköinti

Tukkutorin eräiden kiinteistöjen maanvuokrasopimuksen jatkaminen

1.2.2010 pöydälle pantu asia
Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Munkkiniemen vaahterametsikön rajaamisesta suojeltuna luontotyyppinä

1.2.2010 pöydälle pantu asia
Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2008 - 2017 (Lumo-ohjelma)

1.2.2010 pöydälle pantu asia
Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Lisäys Helsinki-lisän myöntämisperusteisiin

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Nimistötoimikunnan varajäsenen valinta toimikaudeksi 2009 - 2010

Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaan vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutusperiaatteiden vahvistaminen

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Apteekkien Eläkekassan sekä Asunto Oy Helsingin Ministerinmäen välisessä kiinteistökaupassa

1.2.2010 pöydälle pantu asia
Alueen varaaminen Katajanokalta maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten

1.2.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNNON ANTAMINEN UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MUNKKINIEMEN VAAHTERAMETSIKÖN RAJAAMISESTA SUOJELTUNA LUONTOTYYPPINÄ

Khs 2009-2222

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon, joka koskee Munkkiniemen vaahterametsikön rajaamista suojeltuna luontotyyppinä:

Vaahterametsikkö sijaitsee Munkkiniemessä osittain Gert Skytten puiston pohjoisosassa ja osittain kaupungin omistamalla yleisten rakennusten tontilla 2 korttelissa 30002. Alueella on voimassa 18.8.1950 vahvistettu asemakaava, jossa Gert Skytten puisto on merkitty puistoksi ja tontti 30002/2 yleisten rakennusten tontiksi. Tontin rakennusala on rajattu pohjoisosaan.

Tontilla sijaitsee päiväkoti Kaartintorppa 1900-luvun alun puuhuvilassa. Vaahterametsikön pinta-alasta runsas puolet sijaitsee päiväkodin tontin luoteisosassa ja alle puolet viheralueella. Vaahterametsikkö rajautuu nykyisellään kadun ja päiväkodin pihaksi aidatun alueen väliin.

Kaupunginhallitus toteaa, että inventoidulle alueelle on suunniteltu noin vuoden ajan päiväkodin lisärakentamista. Munkkiniemen alueen kolmen päiväkotiryhmän pysyvän tarpeen tyydyttämiseksi Kaartintorpan päiväkodin tonttia on esitetty lisärakentamisen paikaksi. Päiväkotihanke on kiireellinen ja kyseinen tontti on ainoa paikka, mihin päiväkoti voidaan rakentaa ilman kaavamuutosta. Lisäksi uudisrakennuksen sijoittaminen muualle kuin tontin pohjoisosaan olisi kulttuuriympäristön säilymisen kannalta huono ratkaisu. Kaupunginhallitus katsoo, että Munkkiniemen vaahterametsikön suojeleminen luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti estäisi uuden päiväkodin rakentamisen Kaartintorpan päiväkodin tontille. Sen sijaan lain 31 §:n soveltaminen voisi tarjota ongelmaan eri intressit yhteen sovittavan ratkaisun.

Kaupunginhallitus toteaa, että jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt ovat harvinaisia ja luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita alueita. Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin tehnyt Helsingissä luonnonsuojelulain nojalla vain yhden luontaisesti syntynyttä jalopuumetsikköä koskevan rajauspäätöksen.

Ottaen huomioon edellä mainittu päiväkotihanke ja toisaalta jalopuumetsikköjen harvinaisuus kaupunginhallitus esittää, että Uudenmaan ELY määrittelisi päätöksellään suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antaisi päätöksensä siten, että päätöksessä sovellettaisiin luonnonsuojelulain 31 §:ää.

Tällöin Uudenmaan ELY voisi myöntää poikkeuksen luontotyyppiin kuuluvan alueen ominaispiirteiden muuttamisen kieltämisessä, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät merkittävästi vaarannu.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje 26.10.2009
	Liite 2	Inventointiasiakirjat
	Liite 3	Rajauskartta
	Liite 4	Valokuvia alueelta
	Liite 5	Kaupunginmuseon ennakkolausunto 2.4.2009
	Liite 6	Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Kalastajatorpantien varrella osittain Gert Skytten puiston pohjoisosassa sijaitseva Munkkiniemen vaahterametsikkö on luonnonsuojelulaissa tarkoitettu suojeltu luontotyyppi. Uudenmaan ympäristökeskus on valmistelemassa suojellun luontotyypin suojelua koskevan päätöksen antamista.

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausua mielipiteensä suojellun luontotyypin alueen rajaamisesta.

Alueeseen kohdistuu kaksi toisilleen vastakkaista intressiä: toisaalta Suomessa harvinaisen luonnontilaisen jalopuumetsän alueen rajaaminen Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämällä tavalla ja toisaalta päiväkodin lisärakennuksen rakentaminen tontin luoteiskulmaan, jossa vaahterametsikkö kasvaa.

ESITTELIJÄ Uudenmaan ympäristökeskus on hallintolain 34 §:n mukaisesti varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausua mielipiteensä suojellun luontotyypin alueen rajaamisesta. Kuuleminen koskee Helsingin kaupungin kiinteistöillä sijaitsevaa Munkkiniemen vaahterametsikköä. Mahdollinen kannanotto on toimitettava 15.12.2009 mennessä Uudenmaan ympäristökeskukseen.

Esittelijä toteaa, että lisäaikaa kannanoton toimittamiselle on myönnetty 1.2.2010 asti. Lisäksi esittelijä toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskuksen tehtävät ovat 1.1.2010 siirtyneet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (Uudenmaan ELY).

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje, inventointiasiakirjat sekä rajauskartta ovat esityslistan liitteinä.

Esittelijä toteaa, että asiassa pyydettiin lausunto yleisten töiden lautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta sekä ympäristölautakunnalta.

./. Asiaan saadut lausunnot (päätöshistoria), kaupunginmuseon ennakkolausunto 2.4.2009 sekä valokuvia alueelta ovat tämän asian liitteinä.

Suojellun luontotyypin rajaaminen

Uudenmaan ympäristökeskus valmistelee yhteistyössä metsäkeskuksen kanssa suojellun luontotyypin suojelua koskevan päätöksen antamista liitekarttaan merkityllä alueella.

Helsingin kaupungin kiinteistöillä RN:o 91-30-9903-100 ja RN:o 91‑30‑2‑2 sijaitseva Munkkiniemen vaahterametsikkö inventoitiin 23.9.2009. Tällöin Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja totesi, että metsikkö on luonnonsuojelulain 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja luonnonsuojeluasetuksen 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu suojeltu luontotyyppi, luontaisesti syntynyt, merkittäviltä osiltaan jaloista lehtipuista koostuva metsikkö.

Luonnonsuojelulain 29 § 1 momentin mukaan suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu.

Jalopuumetsikön aluetta voidaan kuitenkin hoitaa maanomistajan suostumuksella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Inventoitu alue

Vaahterametsikkö sijaitsee Munkkiniemessä Kalastajatorpantien varrella osittain Gert Skytten puiston pohjoisosassa ja osittain kaupungin omistamalla yleisten rakennusten tontilla 2 korttelissa 30002. Alueella on voimassa 18.8.1950 vahvistettu asemakaava, jossa Gert Skytten puisto on merkitty puistoksi ja tontti 30002/2 yleisten rakennusten tontiksi. Tontin rakennusala on rajattu pohjoisosaan.

Tontilla sijaitsee päiväkoti Kaartintorppa 1900-luvun alun puuhuvilassa. Vaahterametsikön pinta-ala on 0,23 hehtaaria ja siitä runsas puolet sijaitsee päiväkodin tontin luoteisosassa ja alle puolet viheralueella. Vaahterametsikkö rajautuu nykyisellään kadun ja päiväkodin pihaksi aidatun alueen väliin.

Suojeltu luontotyyppi

Luonnonsuojelulain 29 §:ssä on määritelty yhdeksän luontotyyppiä, joiden ominaispiirteet tulee turvata. Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin tehnyt Helsingissä luonnonsuojelulain nojalla 28 luontotyypin rajauspäätöstä. Näistä rajauspäätöksistä vain yksi päätös koskee luontaisesti syntynyttä jalopuumetsikköä, jollaiseksi myös Munkkiniemen vaahterametsikkö on luokiteltu. Vuonna 2001 tehty jalopuumetsikön rajauspäätös koskee 0,65 hehtaarin Kruunuvuoren lehmusmetsikköä Laajasalossa.

Munkkiniemessä Kalastajatorpantien varrella sijaitsevassa pinta-alaltaan 0,23 hehtaarin suuruisessa vaahterametsikössä kasvaa 29 jalopuuyksilöä - 25 vaahteraa ja neljä tammea - jotka yhdessä täyttävät jalopuumetsikön luontotyypin kriteerin. Luonnonsuojeluasetuksen 10 §:n mukaan luontotyypin kriteeri edellyttää, että puita tulee kasvaa vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai lähekkäisinä ryhminä. Edelleen luontotyypin edellytyksenä on jalopuiden runkomaisuus, mikä vaahteralla tarkoittaa yli 7 cm läpimittaa rinnankorkeudella ja tammella yli 20 cm läpimittaa. Munkkiniemen metsikössä esiintyvistä runkomaisista puista yksi tammi ja yksi vaahtera ovat järeitä, läpimitaltaan yli 40 cm paksuisia. Kolme tammea ja yhdeksän vaahteraa ovat läpimitaltaan 20 - 40 cm ja 15 vaahteraa läpimitaltaan 7 - 20 cm.

Päiväkodin lisärakentaminen

Munkkiniemessä inventoidulle alueelle on suunniteltu noin vuoden ajan päiväkodin lisärakentamista. Munkkiniemen alueen kolmen päiväkotiryhmän pysyvän tarpeen tyydyttämiseksi Kaartintorpan päiväkodin tonttia on esitetty lisärakentamisen paikaksi. Päiväkotihanke on kiireellinen ja kyseinen tontti on ainoa paikka, mihin päiväkoti voidaan rakentaa ilman kaavamuutosta.

Uudisrakennuksen sijoittaminen muualle kuin tontin pohjoisosaan olisi kulttuuriympäristön säilymisen kannalta huono ratkaisu. Arvokkaan puuhuvilan hallitseva asema maisemakulttuurin kannalta arvokkaassa puistomaisessa pihaympäristössään ja avarat näkymät etelään merenlahdelle ovat olennainen osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta.

Vaahterametsikön suojeleminen estäisi uuden päiväkodin rakentamisen Kaartintorpan päiväkodin tontille.

Helsingin ympäristöpolitiikka, luonnon monimuotoisuus

Esittelijä toteaa, että Kvsto hyväksyi ehdotuksen Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikaksi 30.3.2005. Ympäristöpolitiikassaan Helsingin kaupunki on sitoutunut toiminnassaan ja päätöksenteossaan käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen.

Luonnon monimuotoisuuden osalta esittelijä toteaa, että merkitessään 23.9.2009 tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2008 Kvsto samalla hyväksyi toivomusponsia, joissa muun muassa edellytettiin, että metsänhoidossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen (Thomas Wallgren) sekä, että kaupunki kehittää kaupunkimetsien, ym. suunnittelussa toimintamalleja, joilla tuetaan luontoympäristön monimuotoisuutta (Tuomas Rantanen).

Esittelijä toteaa, että jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt ovat harvinaisia ja luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita alueita. Suomessa luonnontilaisia jalopuumetsiä on säilynyt vain vähän; nykyään niitä uhkaa muun muassa hakkuut. Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin tehnyt Helsingissä luonnonsuojelulain nojalla vain yhden luontaisesti syntynyttä jalopuumetsikköä koskevan rajauspäätöksen.

Poikkeamisvalta

Esittelijä toteaa, että suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteiden säilymistä ei saa luonnonsuojelulain 29 §:n mukaan vaarantaa. Muun muassa rakentaminen, maaperän ja luontaisen kasvillisuuden vahingoittaminen ovat sellaisia toimia, jotka voivat vaarantaa ominaispiirteiden säilymisen.

Suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteet säilyttäviä ja korostavia suunnitelmallisia toimia voidaan kuitenkin luonnonsuojelulain 31 §:n mukaan tehdä, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen.

Ehdotus kannanotoksi

Esittelijä viittaa edellä jalopuumetsikköjen harvinaisuudesta, luonnon monimuotoisuudesta sekä päiväkotihankkeesta esitettyyn ja katsoo, että Uudenmaan ELY:n tulisi päätöksellään määritellä suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antaa päätös siten, että päätöksessä sovellettaisiin luonnonsuojelulain 31 §:ää. Tällöin Uudenmaan ELY voisi myöntää poikkeuksen luontotyyppiin kuuluvan alueen ominaispiirteiden muuttamisen kieltämisessä, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

Mikäli päiväkodin lisärakennus sijoitettaisiin suunniteltua lähemmäs nykyistä päärakennusta, voitaisiin pääosa luontotyypin suojeluarvoista säilyttää, vaikka puiden kaato heikentääkin kohteen luontoarvoja. Rakennusvirastoa voitaisiin kehottaa hoitamaan Gert Skytten puiston pohjoisosaa siten, että nuoret jalopuut säilyvät kuviolla. Tämä mahdollistaisi todennäköisesti sen, että alueelle voitaisiin myöhemmin tehdä luonnonsuojelulain mukainen luontotyypin rajauspäätös.

1.2.2010 pöydälle pantu asia

HELSINGIN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEN TOIMINTAOHJELMA 2008 - 2017 (LUMO-OHJELMA)

Khs 2008-1965

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008–2017 tavoiteosassa esitetyt seuraavat kuusi tavoitetta:

1. Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla.

2. Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan.

3. Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan.

4. Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan.

5. Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan.

6. Edistetään ympäristövastuullisuutta.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin yliopiston tekniselle osastolle, tietokeskukselle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, asuntotuotantotoimistolle, Korkeasaaren eläintarhalle ja Oy Gardenia-Helsinki Ab:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Lumo-ohjelma - Tavoiteosa
	Liite 2	Lumo-ohjelma - Toimenpideosa
	Liite 3	Helsingin luonnon monimuotoisuuden... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa (Lumo-ohjelma) vastataan kysymykseen, miten kaupunki voi ottaa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja turvata sen säilymisen taatakseen asukkaille terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa on määritelty kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tunnusmerkkejä sekä tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemihyötyjen turvaamiseksi.

Toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset koskevat Helsingin kaupungin aluetta. Khn hyväksyttäväksi esitetään nyt ohjelman tavoitteet. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuksen vastuu on pääsääntöisesti kaupungin eri hallintokunnilla.

ESITTELIJÄ

Yleistä Helsingin Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008–2017 (Lumo-ohjelman) laatimisesta päätettiin Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman hyväksymisen yhteydessä vuonna 2005 ja se on kaupungin ympäristöpolitiikan mukainen (Kvsto 30.3.2005). Ympäristöpolitiikassaan Helsingin kaupunki on sitoutunut toiminnassaan ja päätöksenteossaan käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Helsingissä on perinteisesti käytetty sekä luonnonsuojelulain että maankäytön suunnittelun ja viheralueiden hoidon keinoja, mutta aiemmin ei ole koottu ohjelmamuotoon luonnon monimuotoisuuden turvaamisen osatekijöitä ja toimenpidesuosituksia. Lumo-ohjelma pyrkii esittämään keinoja, miten kaupunki voi tulevalla kymmenvuotiskaudella ottaa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja turvata sen säilymisen taatakseen asukkaille terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen hankkeessa on määritelty kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tunnusmerkkejä, tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemihyötyjen turvaamiseksi. Toimenpiteet on tarkoitettu otettaviksi huomioon maankäytönsuunnittelussa, viheralueiden suunnittelussa ja hoidossa sekä muussa toiminnassa. Toimintaohjelmaan sisältyy myös tiedotukseen, koulutukseen, vuorovaikutukseen ja ympäristökasvatukseen liittyviä keinoja. Lisäksi ohjelmassa esitetään toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden seurannan kehittämiseksi.

Lumo-ohjelma muodostaa yhdessä luonnonhoidon linjauksen ja luonnonsuojeluohjelman kanssa kokonaisuuden, jossa määritellään Helsingin luonnon suojelun, hoidon ja käytön periaatteet.

Esitys Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukseksi on tämän kokouksen esityslistalla. Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008–2017, jossa kuvataan Helsingin arvokkaat luontoalueet ja niiden rauhoitusperusteet, on hyväksytty ympäristölautakunnassa 12.8.2008.

Lumo -ohjelman ja luonnonhoidon linjauksen laadinnasta ja käsittelystä

Ympäristölautakunta lähetti 2.10.2007 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008–2017 luonnoksen lausunnon antoa varten 48 yhteisölle. Lausuntoja saatiin 26 kappaletta. Ympäristölautakunta käsitteli Lumo-ohjelmaa 16.9.2008.

./. Saadut lausunnot ovat tämän asian liitteenä (päätöshistoria). Lausunnolla ollut luonnos Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaksi 2008–2017 on nähtävänä kokouksessa.

Lähes kaikissa saaduissa 26 lausunnossa tuotiin esiin Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen -toimintaohjelman tärkeys, ja sen toteuttamista puollettiin. Kuitenkin monissa lausunnoissa esitettiin runsaasti myös täydennys- ja korjausehdotuksia. Erityisesti toimintaohjelman edellyttämistä resurssitapeista toivottiin tarkennusta. Lähes kaikki tahot ilmoittivat halukkuutensa yhteistyön tekoon.

Monet lausunnonantajista pitivät luonnon ydinalueiden ja ekologisen verkoston turvaamista ohjelman keskeisimpänä tavoitteena. Kulttuuriympäristöjen suojelua pidettiin tärkeänä, mutta joidenkin lausunnonantajien mielestä niiden osuus ohjelmassa korostuu liikaa ja alku-peräisen kaltainen luonto jää liian vähälle huomiolle. Lausunnoissa oltiin huolestuneita myös siitä, että luontoa suojellaan vain arvokkailla luontokohteilla. Sen sijaan tavallisen luonnon säilymiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Monissa lausunnoissa muistutettiin lähiluonnon tärkeydestä asukkaille ja kaupunkiluonnon merkityksestä osana arkipäivän laatua.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa korostui resurssien riittämättömyys ja vaikeus ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon metsien hoidossa. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolestaan korosti Helsingin alueen keskeisimpien omaleimaisten luontoalueiden esiin nostamisen tärkeyttä.

Ympäristökeskus ja rakennusvirasto neuvottelivat eriävistä näkemyksistä Lumo-ohjelman ja luonnonhoidon linjausten välillä. Lumo –ohjelman toimenpide-ehdotuksia tarkistettiin ympäristölautakunnan 16.9.2008 tekemään esitykseen siten, että Lumo-ohjelmaluonnos ja luonnonhoidon linjaus ovat sopusoinnussa keskenään. Luonnonhoidon linjauksissa on monimuotoisuuden huomioon ottaminen kaupungin omistamien viheralueiden hoidossa todettu useissa raportin kohdissa.

./. Ympäristökeskus on sittemmin edelleen tarkistanut toimintaohjelman tekstiä. Toimintaohjelman tarkistetut osat, I Tavoiteosa ja II Toimenpideosa, ovat tämän asian liitteinä.

Lumo-ohjelman ja luonnonhoidon linjauksen saattaminen Khn käsiteltäväksi vasta nyt on johtunut edellä mainituista tarkistustarpeista sekä siitä, että on katsottu tarpeelliseksi odottaa valtuustokauden alussa käynnistyneen kaupungin strategiaohjelmatyön linjauksia, vaikka ohjelmat on valmisteltu ja käsitelty asianomaisissa lautakunnissa jo ennen valtuustokauden alkua. Lumo-ohjelma ja luonnonhoidon linjaus eivät sisälly Kvston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman toimintaohjelmiin.

Lumo-ohjelman sisällöstä - tavoitteet ja toimenpiteet

Lumo-ohjelman yleiset tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät koko Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua koskevia, usein kaavoitukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kolmella eri tasolla: aluetasolla, paikallisella luontotyyppitasolla ja pienelinympäristötasolla.

Ohjelman tavoiteosa sisältää tavoitteet tiivistettynä.

Ohjelman toimenpiteet toteutetaan pääosin virkatyönä tai konsultti- ym. muuna asiantuntija-apuna hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Esimerkiksi tiedotus ja koulutus toteutetaan hajautetusti, kuten myös vuorovaikutteisuuden kehittäminen, joka on jo käynnissä virastoissa.

Ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi jäävän toimenpideosan ehdotuksiin sisältyy toimenpiteen toteutuksen vastuutaho, yhteistyökumppanit, toimenpiteen aikataulu ja toteutus sekä seuranta. Toimenpide-ehdotukset on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan 2008–2010, 2011–2013 ja 2014–2017. Kiireellisimmiksi luokitellut toimenpiteet ehdotetaan toteutettavaksi ohjelmakauden alussa.

Esittelijä pitää Lumo-ohjelmassa esitettyjä tavoitteita kannatettavina.

Tavoitteista

Lumo-ohjelman tavoiteosa esittelee tiivistetysti kuusi tavoitetta:

1. Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla.

Tavoitteena on vahvistaa ekologisia yhteyksiä ja merkitä ne kaavoihin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi luo-alueiksi. Lisäksi tavoitteena on turvata metsäalueiden verkosto ja toimia aktiivisesti pääkaupunkiseudun niittyverkoston kehittämiseksi.

2. Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan.

Tavoitteena on kehittää uhanalaisten lajien suojelua ja ehkäistä luonnon monimuotoisuudelle haitallisten vieraslajien leviäminen luontoon.

3. Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan.

Tavoitteena on vaalia perimältään monimuotoisia, monilajisia, eri-ikäisiä ja erirakenteisia Helsingin alueelle luontaisia metsäalueita ja mahdollisuuksien mukaan myös metsiköitä ja linnustollisesti arvokkailla alueilla suosia monilajista luontaista puustoa ja pensastoa sekä monikerroksista latvusrakennetta. Lisäksi metsienhoidossa tavoitteena on suosia pienialaisia uudistamiskohteita ja lisätä erilaisen lahopuun määrää etenkin laajoilla metsäalueilla sekä arvokkailla linnustokohteilla.

4. Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan.

Tavoitteena on ottaa kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus yhdeksi lähtökohdaksi viherrakentamisessa ja viheralueiden hoidossa, ja säilyttää vanhojen puistojen luontoarvot ja monimuotoisuus. Lisäksi tavoitteena on säilyttää luontoarvojen ja virkistyksen kannalta tärkeät pellot viljely- ja laidunkäytössä sekä ennallistaa niittyjä, perustaa tulvaniittyjä ja laajentaa pientareita.

5. Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan.

Tavoitteena on huolehtia kalakantojen elinvoimaisuudesta. Lisäksi tavoitteena on säilyttää erityyppisiä luonnonmukaisia rantoja ja lampia sekä parantaa niiden luontoarvoja. Myös monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lähteitä on tarkoitus ennallistaa ympäristöineen luonnontilaan.

6. Edistetään ympäristövastuullisuutta.

Helsingin asukkaat, päättäjät ja kaupungin henkilöstö ovat tietoisia Helsingin luonnon erityispiirteistä, niihin kohdistuvista uhkista ja tuntevat vastuunsa luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

Lopuksi Esittelijä pitää toimintaohjelmassa esitettyjä tavoitteita kannatettavina. Toimenpide-ehdotukset tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Esittelijä esittää Lumo-ohjelman tavoiteosan kohdassa 4 esitettyjen tavoitteiden hyväksymistä.

1.2.2010 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN LUONNONHOIDON LINJAUS

Khs 2007-1915

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin luonnonhoidon toimintaperiaatteet esityslistan liitteenä 1 olevan tarkistetun Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus –toimintasuunnitelmaraportin kohdan 3.2 mukaisina sekä seuraavat luonnonhoidon tavoitteet:

1 Asuinympäristöt ovat viihtyisiä, kestäviä ja turvallisia ja ne lisäävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia

2 Ulkoiluympäristö on toimiva ja elämyksellinen

3 Luonnonympäristön maisemakuva on korkealaatuinen ja omaleimainen

4 Luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon ja luonnonsuojelualueiden arvot säilytetty

5 Metsäiset viheralueet ovat elinvoimaisia ja kestäviä ja niiden olemassaolo turvataan myös tulevaisuudessa

6 Niityt ja pellot ovat monimuotoisia

7 Liikenneväylien ympäristöä hoidetaan huomioiden sekä suoja- että maisemavaikutukset.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että luonnonhoidon seurantaa varten perustetaan kaupunginjohtajan erillisellä päätöksellä luonnonhoidon työryhmä, jossa on edustus rakennusvirastosta, rakentamispalvelusta, ympäristökeskuksesta, liikuntavirastosta ja luonnonsuojelujärjestöistä sekä kaupunkiekologian asiantuntemusta edustavilta tahoilta.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tarkistettu raportti
	Liite 2	Helsingin kaupungin luonnonhoidon... - Päätöshistoria

Tiivistelmä Luonnonhoidon linjaus on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, joka ohjaa rakennusviraston vastuulla olevien luonnonmukaisten viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Se sisältää toimintaperiaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Khn hyväksyttäväksi esitetään toimintaperiaatteet ja tavoitteet.

Linjaus on voimassa toistaiseksi. Linjausta toteutetaan käytännön tasolla aluesuunnitelmissa, jotka yleisten töiden lautakunta hyväksyy kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Käytännön työtä varten rakennusvirasto laatii yksityiskohtaisen työohjeen.

ESITTELIJÄ

Yleistä Luonnonhoidon linjaus on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, joka ohjaa rakennusviraston vastuulla olevien luonnonmukaisten viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Se koskee kaupunkialueella ja muissa kunnissa sijaitsevia Helsingin kaupungin omistamia maita. Asuinympäristöjen hoitoa ohjaava erityistavoite toimenpiteineen koskee vain Helsingin kaupunkialuetta.

Luonnonhoidon linjaus muodostaa yhdessä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (Lumo -ohjelma) ja luonnonsuojeluohjelman kanssa kokonaisuuden, jossa määritellään Helsingin luonnon suojelun, hoidon ja käytön periaatteet.

Lumo -ohjelman hyväksyminen on tämän kokouksen esityslistalla. Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008 – 2017, jossa kuvataan Helsingin arvokkaat luontoalueet ja niiden rauhoitusperusteet, on hyväksytty ympäristölautakunnassa 12.8.2008.

Luonnonhoidon linjaus perustuu laajoihin vuosina 2004–2006 tehtyihin selvityksiin. Se on laadittu vuorovaikutteisesti työ- ja sidosryhmätyöskentelyn avulla kaupungin hallintokuntien, asukasjärjestöjen ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

Luonnonhoidon linjaus korvaa vuonna 1995 laaditut Helsingin kaupunkimetsien hoidon yleisperiaatteet sekä Khn 7.12.1998 hyväksymän Helsingin viheralueohjelman 1999 – 2008.

Khn hyväksyttäväksi esitetään luonnonhoidon linjaus -raportista toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Toimenpiteet jäävät yleisten töiden lautakunnan hyväksyttäviksi.

Luonnonhoidon toteutus tehdään aluesuunnitelmissa, jotka yleisten töiden lautakunta hyväksyy 10 vuoden jaksoksi. Vuosittaista kaupunkimetsien uudistamistavoitetta tarkistetaan alueellisten luonnonhoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Luonnonhoidon tavoitteiden tultua hyväksytyksi rakennusvirasto laatii tavoitteiden mukaisen käytännön työohjeen. Luonnonhoitoa toteutetaan yleisten töiden lautakunnan osoittamien määrärahojen puitteissa.

Linjauksen on tarkoitus olla voimassa toistaiseksi. Linjauksen toteuttamista seurataan vuosittain ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Luonnonhoidon toteutus on usein herättänyt julkista keskustelua erityisesti metsän uudistustoimenpiteiden osalta. Vastakkainasettelujen välttämiseksi on tarkoituksenmukaista perustaa luonnonhoidon työryhmä, jossa ovat edustettuina luonnonhoitoon liittyvät kaupungin virastot, luonnonsuojelujärjestöt ja kaupunkiekologian asiantuntemus. Tällaisesta työryhmästä on saatu myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Vantaalla. Työryhmä asetetaan kaupunginjohtajan päätöksellä luonnonhoidon linjauksen tultua hyväksytyksi.

Luonnonhoidon linjauksen ja Lumo-ohjelman laadinnasta ja käsittelystä

Yleisten töiden lautakunta on käsitellyt luonnonhoidon linjaukset 30.8.2007. Asiasta on saatu lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta (13.12.2007), kiinteistölautakunnalta (12.12.2007), liikuntalautakunnalta (15.1.2008), tekniseltä lautakunnalta (18.12.2007), ympäristölautakunnalta (8.1.2008) sekä talous- ja suunnittelukeskukselta (1.2.2008).

./. Saadut lausunnot ovat liitteenä 2 (päätöshistoria). Lausunnoilla ollut Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus -raportti on nähtävänä kokouksessa.

Saaduissa lausunnoissa luonnonhoidon linjauksiin ei pääosin ollut huomauttamista. Ainoastaan ympäristölautakunta esitti raportin eräisiin linjauksiin ja toimenpide-ehdotuksiin eriäviä näkemyksiä. Nämä perustuivat lähinnä lausunnon antamisen aikaan ympäristökeskuksessa valmisteltavana olleen Lumo -ohjelmaluonnoksen toimenpide-ehdotuksiin.

Rakennusvirasto ja ympäristökeskus ovat vuoden 2008 kuluessa neuvotelleet eriävistä näkemyksistä Lumo-ohjelman ja luonnonhoidon linjausten välillä. Ympäristölautakunnan 8.1.2008 päivätyssä lausunnossa mainittuja Lumo -ohjelman toimenpide-ehdotuksia on ympäristölautakunnan 16.9.2008 tekemässä esityksessä tarkistettu siten, että Lumo- ohjelmaluonnos ja luonnonhoidon linjaus ovat sopusoinnussa keskenään. Luonnonhoidon linjauksissa on monimuotoisuuden huomioon ottaminen kaupungin omistamien viheralueiden hoidossa todettu useissa raportin kohdissa.

Kaupunginvaltuuston 12.11.2008 vahvistamassa talousarviossa vuodelle 2009 ja taloussuunnitelmassa vuosiksi 2009 – 2011 todetaan perustelutekstissä katu- ja viheralueiden ylläpitoa sekä yleishallintoa koskevassa kohdassa seuraavaa: ’Metsien hoito-ohjeet päivitetään siten, että avo- ja päätehakkuista luovutaan virkistysalueiksi ja puistoiksi asemakaavoitetuissa kaupungin metsissä.’

Rakennusvirasto on tarkistanut toimintasuunnitelman tekstiä. Talousarviossa oleva maininta on otettu huomioon nyt päätettäväksi esitettävässä ohjelmassa.

./. Tarkistettu toimintasuunnitelma on liitteenä 1.

Luonnonhoidon linjauksen ja Lumo-ohjelman saattaminen Khn käsiteltäväksi vasta nyt on johtunut edellä mainituista tarkistustarpeista sekä siitä, että on katsottu tarpeelliseksi odottaa valtuustokauden alussa käynnistyneen kaupungin strategiaohjelmatyön linjauksia, vaikka ohjelmat on valmisteltu ja käsitelty asianomaisissa lautakunnissa jo ennen valtuustokauden alkua. Luonnonhoidon linjaus ja Lumo-ohjelma eivät sisälly Kvston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman toimintaohjelmiin.

Luonnonhoidon linjauksen sisällöstä

Toimintaperiaatteet

Luonnonhoidon linjaus muodostuu toimintaperiaatteista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Toimintaperiaatteissa on esitetty keskeisiä lähtökohtia luonnonhoidolle (kohta 3.2 Toimintaperiaatteet).

Eräs keskeistä lähtökohdista on, että Helsingin metsä- ja pelto-omaisuudelle ei ole asetettu taloudellisia tuottotavoitteita. Raportissa todetaan lisäksi mm., että Helsingin kaupunkialueen metsiä ei hoideta talousmetsinä. Talousmetsiä koskevia menetelmiä ei ole käytetty eikä tuottotavoitetta ole ollut aikaisemminkaan.

Kaupungin virkistysalueiksi ja puistoiksi kaavoitetuilla alueilla ei käytetä talousmetsiin kuuluvia avo- ja päätehakkuita. Kaupungin asemakaavoitetun alueen luonnonhoidossa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain määräyksiä.

Kaupunkimetsiä uudistettaessa käytetään luontaisen uudistamisen menetelmiä. Erityistapauksissa voidaan käyttää lisäksi kaupunkimetsien hoitoon sopivia pienialaisia aukkohakkuita eli pienaukkohakkuita ja metsän viljelyä. Alueiden hoito pyritään suorittamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Hoidon ohjauksessa käytetään valtakunnallista hoitoluokitusta.

Asukkaiden tarpeiden ja toiveiden huomioon ottaminen on keskeinen lähtökohta ja periaate luonnonhoidossa. Tämä toteutetaan käytännössä laajalla vuorovaikutteisella suunnittelulla, asiakaspalvelulla ja asukaspalautteen kuulemisella.

Esittelijä pitää luonnonhoidon linjaus -toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimintaperiaatteita kannatettavina.

Tavoitteista

Luonnonhoidon linjaus sisältää seitsemän tavoitetta. Ne koskevat erilaisia kohteita: asuinympäristö, ulkoiluympäristö, maisemakuva, luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelualueet, metsäiset viheralueet, niityt ja pellot, liikenneväylien ympäristö.

Jokaisen tavoitteen kohdalla on keskeisiä toimenpiteitä, joilla tavoitteeseen pyritään. Tärkeimmät toimenpiteet on ohjelmoitu osaksi rakennusviraston ydintehtäviä. Seuraavassa on esitetty tavoitteet ja joitakin mainintoja toimenpiteistä.

1. Asuinympäristöt ovat viihtyisiä, kestäviä ja turvallisia, ja ne lisäävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia

Asuinalueiden lähimetsien hoidossa korostetaan elinvoimaisuutta, siisteyttä ja turvallisuutta samalla kun luonnon monimuotoisuusarvot otetaan huomioon. Asuinalueilla olevia niittyalueita hoidetaan säännöllisesti niittäen. Luonnonhoitotyöt toteutetaan nopeasti, jolloin asukkaille on niistä mahdollisimman vähän haittaa.

2. Ulkoiluympäristö on toimiva ja elämyksellinen

Luonnonhoidon tavoitteena on, että ulkoiluympäristöt ovat elämyksellisiä, monimuotoisia, luonnonarvoiltaan rikkaita ja turvallisia. Ulkoiluympäristön tulee tarjota vaihtelevia reittejä erilaisissa puulajisuhteiltaan ja tiheydeltään vaihtelevissa metsissä, niityillä, pelloilla, kallioilla ja rannoilla. Elämyksellisessä ympäristössä tulee olla reittien lisäksi kulkukelpoisia hoidettuja metsiä, avoimia niittyjä, ketoja, näkymiä ja erilaisia maiseman yksityiskohta. Ulkoilualueiden tulee tarjota myös mahdollisuus luontoelämyksiin, esimerkiksi hoidon ulkopuolelle rajatuissa suojelu- ja monimuotoisuuskohteissa. Em. näkökohtia toteutetaan lukuisin toimenpitein.

3. Luonnonympäristön maisemakuva on korkealaatuinen ja omaleimainen

Helsingin luonnonmaisemien omaleimaisuutta, merellisyyttä ja kaupungin pitkää kulttuurihistoriaa korostetaan luonnonhoidossa. Tämä näkyy useissa tavoitekohtaa koskevissa toimenpiteissä:

Maiseman kohokohtia korostetaan esimerkiksi jalopuuistutuksin tai ottamalla esiin komeita yksittäisiä puita tai kukkivia puulajeja, kuten tuomia tai pajuja. Puuston ja metsien hoidon keinoin korostetaan tärkeitä näkymiä ja reunavyöhykkeitä.

Luontaista puulajien ja eri-ikäisen puuston, tiheämpien ja harvempien metsän kohtien, aukioiden ja varjoisten tilojen vaihtelua lisätään elävöittämään ulkoiluympäristön maisemaa. Kasvillisuudeltaan arvokkaimpia umpeen kasvavia niitty- ja ketoalueita kunnostetaan. Ulkoilureiteiltä avataan vesistönäkymiä joille, merelle ja pienvesistöihin harkitusti ja luontoarvot huomioiden.

Kaupunkialueen peltoja viljellään osana perinteikästä ja arvokasta kulttuurimaisemaa. Kulttuurihistoriallisten kohteiden ympäristöjä hoidetaan osana kaupungin kulttuuriperintöä.

4. Luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon ja luonnonsuojelualueiden arvot säilytetty

Luonnon monimuotoisuusarvojen säilymistä turvataan tunnistamalla ja rajaamalla alue- ja luonnonhoitosuunnitelmiin luonnonsuojelubiologisesti arvokkaat alueet. Näitä ovat raportin mukaan mm. runsaslahopuustoiset vanhat metsät, kedot, niityt, perinnebiotoopit, rantaluhdat, suot, kalliot, korvet, ojat, pienvedet. Iso osa alueista on tiedossa ja rajattuna ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmään ja luonnonhoidon suunnitelmiin.

Luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkiekologian kannalta tärkeimmät alueet rajoittuvat raportin mukaan neljälle ydinalueelle: Haltialan, Viikki - Vanhankaupunginlahden ja Uutela - Mustavuori – Porvarinlahden alueelle sekä saaristoon. Näiden alueiden luonnonarvot pyritään säilyttämään jättämällä osa alueista hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja tekemällä tarvittavia luonnonsuojelua tukevia hoitotoimia.

Tavoitteeseen liittyy lukuisia toimenpiteitä. Kasvillisuudeltaan arvokkaita ketoja ja niittyjä niitetään säännöllisesti. Arvokkaita pienvesikohteita kunnostetaan luontokohteiksi ja ulkoiluympäristön monipuolistajiksi. Hoidettuihin ulkoilu- ja virkistysmetsiin jätetään harkittuihin kohtiin pensastiheikköjä linnuston pesimis- ja ruokailupaikoiksi ja eläinten suojapaikoiksi.

Lahopuun määrää lisätään harkitusti kaupunkimetsissä. Sitä jätetään erityisesti kohteisiin, joissa on jo muitakin luontoarvoja.

5. Metsäiset viheralueet ovat elinvoimaisia ja kestäviä sekä niiden olemassaolo turvataan myös tulevaisuudessa

Kaupunkialueen ulkoilu- ja virkistysmetsiä hoidetaan siten, että niiden elinvoimaisuus ja kestävyys sekä olemassaolo turvataan myös tulevaisuudessa.

Kun puuston elinvoimaisuus turvataan, parannetaan sen kykyä kestää ilmaston lämpenemistä. Elinvoimainen metsä sitoo kasvaessaan ilman hiilidioksidia ja näin hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän mm. tuulisuutta ja äärimmäisiä sääolosuhteita, kuten kuivuutta ja runsaita sateita. Myös tuholaisriskien ennustetaan kasvavan. Erityisesti kuusi tulee kärsimään ilmaston muutoksesta. Em. muutoksilla on vaikutusta Helsingin nykyisiin ja tulevaisuuden metsiin. Muutokset otetaan huomioon hoitamalla metsiä monilajisina ja suosimalla tulevaisuutta varten kestäviä puulajeja kuten jalopuita. Ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja kehitetään edelleen rakennusvirastossa.

Metsien hoidossa käytetään ympäristöystävällisiä tekniikoita. Puuston uudistamisessa suositaan luontaista uudistamista aina kun siihen on edellytykset. Uudistamista tehdään metsikkökohteissa, joiden kunto on heikentynyt tai uudistamiselle on jokin muu selkeä alueen hoitoon liittyvä peruste. Uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti. Milloin tämä ei ole mahdollista, uusi puusukupolvi istutetaan tai kylvetään. Istutusta tai kylvöä voidaan käyttää myös tukemaan luontaista uudistumista.

Uudistushakkuut, joissa käytetään metsän viljelyä, tehdään pienipiirteisesti vaiheittaisin pienaukkohakkuin, jolloin pystytään välttämään laajoja aukkoja. Metsien hoidossa suositaan eri-ikäistä puustoa.

Työohjeissa tullaan ohjeistamaan hoitotöitä yksityiskohtaisesti. Seurantaryhmää kuullaan työohjeita laadittaessa. Hoitotoimenpiteissä ja puutavaran korjuussa vältetään metsätyökoneiden aiheuttamien maastovaurioiden syntymistä sulan maan aikana. Uudistus- ja harvennushakkuista pidättäydytään lintujen pesintäaikana 1.4. – 31.7. muissa kuin erityiskohteissa tai -toimenpiteissä (mm. vaarallisten puiden poistot). Luonnonhoitotöistä tiedotetaan riittävästi ennen toimenpiteitä ja niiden aikana. Hoitotyöt tehdään nopeasti, jotta niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ulkoilulle. Puupinot kuljetetaan pois, hakkuutähteet korjataan ja muut työmaan jäljet siivotaan nopeasti.

Esittelijä toteaa, että toimintasuunnitelmassa on otettu huomioon erilaiset sosiaaliset, esteettiset ja ekologiset arvot metsänhoidossa. Kirjaukset ovat sopusoinnussa ympäristölautakunnan hyväksymän Lumo -ohjelman kanssa. Metsänhoidolliset linjaukset noudattelevat myös talousarvioon kirjattua mainintaa sekä tukevat osaltaan kaupungin strategiaohjelmaan sisällytettyä strategista tavoitetta kaupunkirakenteen eheyttämisestä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi.

6. Niityt ja pellot ovat monimuotoisia

Niittyjen, ketojen ja peltoalueiden ulkoilu- ja virkistys, luonto- sekä maisema-arvoja ylläpidetään hoitotoimin. Arvokkaiksi luokitellut niityt kunnostetaan ja niiden säännöllinen hoito käynnistetään. Hoidettujen niittyjen pinta-alaa lisätään. Hoitoresurssit kohdistetaan maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaille ja eniten käytetyille niittyalueille. Peltoalueet säilytetään viljelyssä. Ekologisesti kestäviä ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä viljelymenetelmiä kokeillaan.

7. Liikenneväylien ympäristöä hoidetaan ottaen huomioon sekä suoja- että maisemavaikutukset

Liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä, riittäviä näkemäalueita ylläpidetään säännöllisesti. Suoja-metsien puustoa kehitetään suojavaikutuksen säilyttämiseksi. Puuston elinvoimaisuutta ylläpidetään ajoittain harventaen ja pienpuustoa hoitaen. Puuston uudistaminen tehdään pienpiirteisesti.

Lopuksi Esittelijä pitää toimintasuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita kannatettavina. Toimintaperiaatteet tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Esittelijä esittää Luonnonhoidon linjaus -toimintasuunnitelman kohdassa 3.2. esitettyjen toimintaperiaatteiden sekä kohdassa 4 esitettyjen tavoitteiden hyväksymistä.

VAPAARAHOITTEISEEN JA 10 VUODEN KORKOTUKILAINALLA RAHOITETTAVAAN VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOON LUOVUTETTAVIEN TONTTIEN LUOVUTUSPERIAATTEIDEN VAHVISTAMINEN

Khs 2009-2618

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että valmisteltaessa vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien luovutuksia tulee noudattaa seuraavia pääperiaatteita:

- Tontit luovutetaan vuokraamalla siten, että vuokralaisella on tonttiin osto-oikeus.

- Maanvuokra määrätään pitäen perusteena kulloinkin kyseessä olevan alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoa ja noudattaen kaupungin tavanomaisia hinnoitteluperiaatteita.

- Tontille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana
pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä.

- Vuokralaisen maanvuokrasopimukseen perustuva osto-oikeus on voimassa enintään 5 vuotta maanvuokrasopimuksen mukaisen vuokra-ajan alkamisesta.

Vuokralaisella on mahdollisuus käyttää osto-oikeutta aikaisintaan, kun tontille rakennettava rakennus on rakennusvalvontaviranomaisen toimesta hyväksytty käyttöönotettavaksi ja asunnot on otettu vapaarahoitteiseen vuokra-asuntokäyttöön.

Tontin kauppahinta määräytyy osto-oikeutta käytettäessä seuraavin periaattein:

- Tontin kauppahinnan perustana oleva rakennusoikeuden pääoma-arvo on maanvuokran perusteena oleva elinkustannusindeksin pistelukua 100 vastaava rakennusoikeuden yksikköhinta kerrottuna 1,1:llä sekä korjattuna kaupantekohetkellä viimeksi julkaistulla elinkustannusindeksin pisteluvulla.

- Kalastaman osayleiskaavan nro 11650 ja Jätkäsaaren osayleiskaavan nro 11350 alueelta vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien osalta käytetään rakennusoikeuden yksikköhintaa laskettaessa kerrointa 1,2. Vastaavaa kerrointa voidaan käyttää myös muilla alueilla, mikäli se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua.

- Tontinluovutuksessa ei noudateta Hitas-sääntelyä.

- Luovutettaessa tontteja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon maanvuokrasopimusta ei saa irtisanoa korkotuesta vuokra-asuntojen rakentamislainoille vuosina 2009 ja 2010 rakennusalan työllisyyden edistämiseksi (176/2009) annetun lain 13 §:n tarkoittaman valtiontakauksen takausaikana.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Taulukko
	Liite 2	ARA:n lausunto
	Liite 3	Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaan vuokra-asuntotuotantoon... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuuston helmikuussa 2008 hyväksymän Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008 - 2017 (MA-ohjelma) mukaan kaupungin tavoitteena on 5 000 asunnon vuotuinen tuotanto. Tästä määrästä 40 %, eli 2 000 asuntoa, on tarkoitus toteuttaa vapaarahoitteisena vuokra- ja omistusasuntotuotantona.

Tällä hetkellä vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon on varattu yhteensä 11 kerrostalotonttia, joista noin puolet sijoittuu uusille Jätkäsaaren ja Kalasataman projektialueille. Lisäksi eri rakennuttajille on varattu vapaarahoitteiseen omistus- tai vuokra-asuntotuotantoon yhteensä seitsemän kerrostalotonttia. Näiden tonttien tuleva hallintamuoto selviää lopullisesti vasta hankkeiden suunnittelun edetessä.

Vuokra-asuntosijoittaminen poikkeaa liiketoimintana omistusasuntojen perustajaurakoinnista, jossa liiketoiminnan tulo muodostuu asuntojen myynnistä saatavasta katteesta. Vuokra-asuntosijoittajan liiketoiminnan tulo muodostuu kahdesta osatekijästä, asunnoista saatavasta vuokra-tulosta ja asuntojen tulevasta arvonnoususta. Sijoittajasta riippuu, kumpaa osatekijää tämä painottaa. Vapaarahoitteisissa vuokra-asun-noissa asuntojen vuokra määräytyy markkinaehtoisesti ja asukkaat ovat vuokranantajan vapaasti valittavissa.

Vuokra-asuntohankkeen rakennuttajan on sanotuista syistä erityisen tärkeää mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tietää, millaisia tontinluovutusehtoja ja hinnoittelua kaupunki tulee noudattamaan tonttia vuokrattaessa tai sitä mahdollisesti myytäessä.

Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotantoon luettavaa 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettavaa vuokra‑asuntotuotantoa koskeva määräaikainen vuoden 2010 loppuun voimassa oleva laki tuli voimaan 1.4.2009, eikä sen osalta siksi ole vakiintuneita tontinluovutusperusteita, vaikka malli sinänsä on saavuttanut suosiota vuokra‑asuntoraken-nuttajien keskuudessa ja useita tähän rahoitusmalliin perustuvia hankkeita on parhaillaan vireillä.

Kiinteistölautakunta esittää siksi, että valmisteltaessa tonttien luovutusta vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra‑asuntotuotantoon noudatettaisiin seuraavia periaatteita:

Tontit luovutettaisiin vuokraamalla siten, että vuokralaisella on oikeus ostaa tontti viiden vuoden kuluessa vuokra‑ajan alkamisesta ja sen jälkeen, kun se on rakennettu ja otettu vuokra-asuntokäyttöön. Tonteille rakennettavat asunnot on tontin vuokra-aikana pidettävä vapaarahoitteisessa vuokra-asuntokäytössä. Tonteilla ei noudatettaisi Hitas-sään-telyä.

Tonttien vuokrahinnoittelu perustuisi alueen sääntelemättömään asuntotuotantoon luovutettavien tonttien hintatasoon.

Tontin myyntihintana pidettäisiin vuokrausperusteena käytettyyn indeksillä tarkistettuun pääoma‑arvoon verrattuna 1,2-kertaista hintaa Kalastaman ja Jätkäsaaren alueilla sekä myös muilla sellaisilla alueilla, joilla se on tontin erityisen hyvän sijainnin, meren läheisyyden tai muun vastaavan syyn vuoksi perusteltua. Muilla alueilla käytettäisiin kerrointa 1,1.

Esityksessä on pyritty huomioimaan vuokra-asuntotuotantoon liittyvät erityispiirteet. Esityksen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:

- Vapaarahoitteiseen ja 10 vuoden korkotukilainalla rahoitettuun vuokra-asuntotuotantoon luovutettavien tonttien tontinluovutusperiaatteiden ja -menettelyn selkeyttäminen.

- Varauksensaajien yhdenvertaisen kohtelun varmistaminen.

- Vapaarahoitteisen vuokra-asuntotuotannon houkuttelevuuden varmistaminen ja lisääminen ennakoitavuutta lisäämällä ja kohtuullisin tontinluovutusehdoin.

- Kaupungin maanmyyntitulojen lisääminen.

Periaatteita on tarkoitus noudattaa ohjeena ja lähtökohtana tonttien varausesityksiä ja vuokrausperusteita valmisteltaessa. Lopullisesti tonttien luovutushinnoista ja -ehdoista päätettäisiin edelleen vasta kaupunginvaltuuston vuokrausperustepäätösten sekä kiinteistölautakunnan tonttien luovuttamista koskevien päätösten yhteydessä.

Talous- ja suunnittelukeskus on antanut asiassa lausuntonsa, jossa todetaan seuraavaa:

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakentaminen tukee kaupungin asuntopoliittisia tavoitteita saada aikaan hallinta- ja rahoitusmuodoiltaan monipuolisia asuinalueita. Vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta helpottaa työvoiman liikkumista ja erilaisissa elämän siirtymävaiheissa. Työmarkkinoilla tapahtuneet muutokset ovat jatkuvasti kasvattaneet liikkuvien työntekijöiden määrää, joille asuminenkin on lyhytaikaisempaa. Vuokralla asumisen suosio tulee tulevaisuudessa kasvamaan mm. työvoiman entistä suuremman kansainvälisen liikkuvuuden takia. Riittävän ja monipuolisen vuokra-asuntotarjonnan turvaamiseksi on tärkeää, että Helsinkiin saadaan riittävän suuri vapaarahoitteinen vuokra-asuntokanta.

Institutionaalisten omistajien vuokra-asuntokanta tasapainottaa vapaarahoitteista vuokra-asuntokantaa, joka muutoin jää yksittäisten piensijoittajien varaan. Kiinteistölautakunnan ehdotus siitä, että ko. kohteiden tontinluovutusehdoissa ei noudateta hitas-sääntelyä, on hyvä.

Maanmyyntitulot ovat olleet kaupungille merkittävä tulonlähde. Vuosina 2005–2008 tulot ovat vaihdelleet välillä 44–100 miljoonaa euroa.

Uusien projektialueiden toteutus vaatii mittavia investointeja, joita rahoitetaan myös uusien alueiden tonttien myyntituloilla. Tästä syystä maanmyyntitavoite nostettiin vuoden 2009 talousarviossa 103 miljoonaan euroon. Lama ja rakentamisen hiipuminen ovat kuitenkin pudottaneet viime vuoden maanmyyntitulot n. 36 miljoonaan euroon. Vuoden 2010 talousarviossa tulotavoite on 61 miljoonaa euroa.

Esitys tonttien vuokraamisesta osto-oikeudella on kaupungin maanmyynti- ja vuokratulojen tulevan kehityksen kannalta merkittävä asia.

Tonttien suoralla myynnillä on tähän esitykseen verrattuna kuitenkin se merkittävä etu, että myynnillä saadaan nopeammin rahoitusta infran rakentamiseen. Esitykseen sisältyvät osto-optiokertoimet perustuvat siihen, että kaupungin maanvuokran perusteena käyttämät rakennusoikeuden hinnat ovat tonttien käypää myyntiarvoa alempia, koska maanvuokrissa pyritään asumiskustannusten kohtuullisuuteen. Kiinteistöjen myynneissä taas on lähtökohtana käypä arvo. Tämän vuoksi vuokrausperusteena käytettävää rakennusoikeuden arvoa on korotettava. Korotus tehdään kertoimilla, jotka ovat Jätkäsaaren ja Kalasataman uusilla alueilla 1,2 ja muilla alueilla 1,1. Hintatason muutos tehdään edelleen elinkustannusindeksin muutoksella.

Kertoimet on porrastettu, koska rakennusoikeuden yksikköhintojen ero suhteessa käypään arvoon kasvaa, mitä kalliimmasta ja arvostetummasta alueesta on kyse. Hinnoitteluperiaatteissa on pyritty yksinkertaisuuteen, ennakoitavuuteen ja kohtuullisuuteen. Kiinteistöviraston mukaan kertoimella 1,1 saatavat myyntihinnat vastaavat varsin hyvin toteutuneita käypiä rakennusoikeuden hintoja ja kaupungin noudattamaa tonttihinnoittelua eri alueilla. Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa kertoimen 1,2 määrittäminen on ollut työläintä ja näillä alueilla kiinteistövirasto onkin selvittänyt hintatasoa tarkemmin kiinteistöalan asiantuntijan kanssa. Esityksen mukaan kiinteistövirasto voi käyttää tätä kerrointa myös muilla alueilla, mikäli se on tontin hyvän sijainnin tai muun syyn vuoksi perusteltua.

Jätkäsaaren ja Kalasataman alueilla kertoimen korottaminen esitetystä 1,2:sta vielä ylöspäin olisi houkuttelevaa mahdollisten myyntitulojen näkökulmasta. Silloin kuitenkin maanvuokran vastikevaikutus asuntojen vuokrissa nousisi helposti liian suureksi jolloin houkutus asuntojen myyntiin kasvaisi. Kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden mukaista on, että asunnot säilyisivät mahdollisimman pitkään vuokra-asuntokäy-tössä.

On huomattava, että myös vuokrausperusteena käytettävä rakennusoikeuden arvo muuttuu ajan mukana, sillä valmistellessaan yksittäisten tonttien vuokrauspäätöksiä kiinteistövirasto arvioi rakennusoikeuden arvon aina sen hetkisen tilanteen mukaisesti.

Osto-optio voitaisiin varmasti järjestää useilla muillakin eri tapaukset ehkä paremmin huomioonottavilla tavoilla. Kiinteistöviraston nyt esittämä menettelyn etu on sen yksinkertaisuus ja helppo kontrollointi. Kyseessä on luovutusperiaatteiden hyväksyminen ja periaatteita voidaan tarvittaessa muuttaa.

Esittelijä toteaa, että kiinteistölautakunnan esitys on perusteltu ja esittää sen hyväksymistä.

1.2.2010 pöydälle pantu asia

ALUEEN VARAAMINEN KATAJANOKALTA MAANALAISEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISTÄ VARTEN

Khs 2009-2698

KAJ A Kaupunginhallitus päättänee varata yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle (Wanha Satama), Suomen Messut Osuuskunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Satamakatu 3:lle (Keskon Eläkekassa), Kiinteistö Oy Helsingin Ankkurikatu 5:lle (Keskon Eläkekassa) ja
NorGani Finland Holding Oy:lle (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 184 tontin nro 6 (Kanavakatu 6), korttelin nro 8188 tontin nro 3 (Kanavakatu 5), katualueiden 8K100 (Kanava-, Satama-, Kruunuvuoren-, Ankkuri-, Laukkasaaren-, Pikku Satama-

./. ja Mastokatu) ja puistoalueen P100 alapuolelta liitteeseen 1 (kartta to/EA 14.12.2009) viivoituksella merkityn yhteensä noin 37 516 m²:n suuruisen maanalaisen määräalan 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä varauspäätöksen mukaisia varauksensaajia ja soveltuvin osin myös hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä/
yhtiöitä.

2 Varaus on voimassa ehdolla, että maanalaisen pysäköinti-laitoksen toteuttamista edellyttävä asemakaavan muutos tulee lainvoimaiseksi ja että varauksensaaja hankkii tarvittavat suostumukset kiinteistöjen omistajilta ja haltijoilta hankkeen toteuttamiseen.

3 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakentamaan alueelle maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen, kaupunginhallituksen varauspäätöksen ja alueen luovutusasiakirjojen ehtojen mukaisesti täysin valmiiksi.

Katu- ja muille yleisille alueille rakennettaessa on haettava rakennusviraston edellyttäessä kaivu- ja sijoitusluvat. Rakennustyössä on noudatettava lupien ehtoja sekä niiden nojalla annettuja ohjeita ja määräyksiä.

4 Varauksensaajalla ei ole oikeutta varauspäätöksen perusteella aloittaa maanrakennus- tai rakennustöitä varattavalla alueella.

Tässä varauspäätöksessä mainittujen rakentamista koskevien velvoitteiden täyttäminen edellyttää, että kaupunki aikanaan päättää varattavan alueen luovuttamisesta varauksensaajalle ja että varauksensaaja allekirjoittaa alueesta lopullisen/-t luovutusasiakirjan/-t.

5 Alueelle rakennettavan pysäköintilaitoksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asema-kaavaosaston ja liikennesuunnitteluosaston, rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Varauksensaaja sopii kaikesta liikenteeseen vaikuttavasta rakentamisesta sekä rakentamisen ja liikenteen yhteensovittamisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa. Varauksensaaja vastaa kaikista järjestelyistä aiheutuvista kustannuksista.

6 Varauksensaaja on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota pysäköintilaitoksen maanpäällisten osien, kuten ajo-, jalankulku-, hissi-, hätäuloskäynti- ja palokunnan hyökkäystieyhteyksien sekä raitisilma-, poistoilma- ja savunpoistokanavien tai muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden, sovittamiseen kaupunkikuvaan.

Rakennusten ja rakenteiden on oltava materiaaleiltaan korkeatasoisia ja ajoyhteyksiä lukuun ottamatta ilmeeltään kevyitä. Suunnittelussa on otettava huomioon ja painotettava liikenne- ja ympäristöasioista.

7 Varauksensaaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden rakentamisen, käytön, ylläpidon, korjaamisen ja uudistamisen vuokra-alueella ja sille toteutettavassa rakennuksessa sekä huomioimaan tämän mainittujen tilojen suunnittelussa. Kaupungilla on oikeus korvauksetta erikseen sopia tämän oikeuden luovuttamisesta kolmannelle.

8 Varauksensaaja on velvollinen rakennuksen suunnittelussa, rakennustyön suorittamisessa ja työmaan järjestämisessä ottamaan huomioon työmaan sijainnin asettamat erityisvaatimukset. Työmaa on jatkuvasti pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja järjestettävä niin, että se näyttää huolitellulta kaupunkikuvassa. Työmaasta ei saa aiheutua vaaraa alueen tuntumassa liikkuville. Ympäröiville kiinteistöille on turvattava kohtuulliset toimintaedellytykset rakennus-työn aikana.

9 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan siirrättämään laitoksen rakennustyön edellyttämät käytössä olevat johdot, kaapelit ja muun kunnallistekniikan niitä omistavien ja ylläpitävien hallintokuntien ja yhtiöiden kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Sama koskee alueella sijaitsevia käytössä olevia valopylväitä, valaisimia ja muita rakenteita. Siirrot tulee ottaa huomioon rakennuksen aikatauluissa ja vaiheistuksissa niin, ettei haitallisia käyttökatkoksia synny.

10 Pysäköintilaitosta suunniteltaessa on otettava huomioon,

että varattavan alueen alle on suunniteltu kantakaupungin raideliikenteen tavoiteverkkoon kuuluva metron jatke Kampista Katajanokan kautta Laajasaloon.

Varattavalla alueella sijaitsevat mahdolliset muutkin maan-alaiset tilat, varaukset tai suunnitelmat tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

11 Varattavalle alueelle saadaan rakentaa noin 500 autopaikan suuruinen pysäköintilaitos.

12 Pysäköintipaikat on varattava ensisijassa lähialueen yritysten ja asukkaiden käyttöön, eikä laitoksesta saa osoittaa nimikkopaikkoja. Kulloinkin vapaina olevia pysäköintipaikkoja on tarjottava yleiseen ja asiointipysäköintiin kertarahastusperiaatteella.

13 Pysäköintilaitoksesta on varattava 25 autopaikkaa (ns. velvoitepaikkaa) hotellihanketta varten muodostettavan korttelin 8193 tarpeisiin ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hotellihankeen toteuttamista edellyttävän asemakaavan muutoksen ja että mainittu muutos tulee lainvoimaiseksi.

Lisäksi pysäköintilaitoksesta on kaupungin niin vaatiessa varattava 25 autopaikkaa (ns. velvoitepaikkaa) asemakaavoituksen tarpeisiin. Mainitut autopaikat voidaan kaupungin toimesta osoittaa alueen kiinteistöjen tarpeisiin.

Edellä tässä kohdassa mainitut autopaikat on luovutettava pitkäaikaisilla sopimuksilla vähintään yhtä edullisilla ehdoilla kuin laitoksesta luovutetaan pysäköintipaikkoja muille pitkäaikaisille käyttäjille.

Pysäköintilaitoksesta on osoitettava rakennusvalvontaviraston arvion mukaan riittävä määrä autopaikkoja liikuntaesteisille hissiyhteyksien lähettyviltä.

Pysäköintilaitoksesta on vuokrattava autopaikkoja myös lähialueen asukkaille mahdollisimman edullisesti asiointi- ja työpaikkapysäköinnin vuorottaiskäytön mahdollistamissa rajoissa.

14 Kaupungilla ja/tai sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa varausalueen ylä- ja alapuolelle sekä sen ympäristöön muita maanalaisia tai -päällisiä hankkeita sekä käyttää ja ylläpitää sekä kehittää niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita varausalueesta muodostettavan vuokra-alueen asemakaavan eivätkä tämän sopimuksen mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.

15 Varausta ei voi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta.

16 Varaus on voimassa varausajan edellyttäen, että varauksensaaja ei luovu varauksesta ja että varauksensaaja noudattaa kaupunginhallituksen varauspäätöksen ehtoja.

Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus kesken varausajan heti raukeamaan ja varata alue kolmannelle.

Kaupunki päättää mahdollisesta varausajan jatkamisesta harkintansa mukaan. Tämä edellyttää kuitenkin perusteltua varauksensaajasta riippumatonta syytä. Kaupunki ei vastaa vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli se päättää olla jatkamatta varausta.

Varauksen kohteen luovutuksessa noudatetaan kaupungin tavanomaisia luovutusehtoja sekä kaupungin asianomaisen viranomaisen mahdollisesti päättämä lisäehtoja.

Kaupunki vastaa varauksen kohteen mahdollisesti pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta kaupungin maanluovutuksissa tavanomaisesti noudatetuin ehdoin.

Kaupunki sisällyttää varauspäätöksen mukaiset ehdot harkintansa mukaan varauksen kohteen luovutussopimuksiin.

17 Kaupunki ei myöskään vastaa vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, ettei alueelle saada voimaan pysäköintilaitoksen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai ettei kaupunginvaltuusto aikanaan päätä rakennuspaikan luovuttamisesta varauksensaajalle.

B Kaupunginhallitus päättänee, että varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle, ja

C Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään vuodeksi.

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle (Wanha Satama), Suomen Messut Osuuskunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Satamakatu 3:lle (Keskon Eläkekassa), Kiinteistö Oy Helsingin Ankkurikatu 5:lle (Keskon Eläkekassa), NorGani Finland Holding Oy:lle (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Varausaluekartta
	Liite 2	Hakemus
	Liite 3	Asemakaavan muutoshakemus 27.2.2006
	Liite 4	Kirjausilmoitus 23.3.2006
	Liite 5	Pysäköintilaitoksen suunnitelmat 3.12.2009 (pohjakartta, pituusleikkaus hallit, pituusleikkaus ajotunneli, kuilut A ¿ E)
	Liite 6	Ajoliikenteen järjestelyt
	Liite 7	Suostumus
	Liite 8	Alueen varaaminen Katajanokalta maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua... - päätöshistoria

8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 184 tontin nro 6; (Kanavakatu 6), korttelin nro 8188 tontin nro 3 (Kanavakatu 5), katualueiden 8K100 (Kanava-, Satama-, Kruunuvuoren-, Ankkuri-, Laukkasaaren-, Pikku Satama- ja Mastokatu) ja puistoalueen P100 alapuolinen osa

TIIVISTELMÄ Katajanokalta esitetään varattavaksi yhteisesti rakentajalle sekä alueen kiinteistösijoittajille ja kiinteistöjen käyttäjinä oleville hotelli-, messu- ja näyttelytoiminnan harjoittajille noin 3,8 hehtaarin laajuinen maanalainen tila ympäristön kiinteistöjä palvelevan 500 autopaikan suuruisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta, minkä lisäksi hankkeen teknis-taloudellisen kokonaisratkaisun aikaansaaminen edellyttää käynnissä osapuolten kesken käytävien kolmikantaneuvottelujen onnistunutta lopputulosta, johon pyritään pääsemään alkuvuodesta 2010.

ESITTELIJÄ Kiinteistölautakunta esittää, että Katajanokalta varattaisiin yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle (Wanha Satama), Suomen Messut Osuuskunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Satamakatu 3:lle (Keskon Eläkekassa), Kiinteistö Oy Helsingin Ankkurikatu 5:lle (Keskon Eläkekassa) ja NorGani Finland Holding Oy:lle (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) noin 37 516 m²:n suuruinen maanalainen määräala 500 autopaikan suuruisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka.

Varaus tarkoittaa osin aiempien samaan tarkoitukseen 2000-luvun aikana tehtyjen varausten jatkamista, mutta maanalaisen tilan sijainti ja koko samoin kuin ajatellut autopaikkojen käyttäjät ja varauksensaajina olleet kiinteistönomistajat ovat osin vaihtuneet.

Autojen pysäköintipaikkojen lisärakentamiseen Katajanokalle on edelleen tarvetta, joka korostuu erityisesti Wanhan Sataman näyttelyalueella järjestettävien suuria osallistujamääriä keräävien messu-, seminaari- ym. tapahtumien yhteydessä. Katajanokan pysäköintilaitoksen toteuttamista koskeva hanke on siten edelleen ajankohtainen.

Pysäköintilaitoksen suunnitelmaa on kehitetty vastaamaan aiempia suunnitelmia paremmin alueen käyttäjien tarpeita. Tämän vuoksi laitoksen sijaintia on muutettu siten, että se palvelee entistä paremmin sen suurinta tulevaa käyttäjäkuntaa, kuten Wanhan Sataman messu- ja konferenssialueen ja Keskon toimintoja. Samalla tarkasteltava suunnitteluvarausalue on laajentunut myös Suomen valtion/Senaatti-kiinteis-töjen alueelle. Senaatti-kiinteistöt on antanut suostumuksensa tarkastella hanketta kiinteistönsä alapuolisessa kallioperässä.

Hankkeen teknis-taloudellisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi käynnissä olevat kolmikantaneuvottelut (sijoittaja-toiminnanharjoittaja-rakentaja) pyritään saattamaan päätökseen alkuvuodesta 2010. Pysäköintilaitoksen omistus- ja rahoitusjärjestelyt sekä toteuttamismalli selviävät tässä yhteydessä.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Eteläsatamaa, Kauppatoria ja Katajanokan eteläosaa koskeva kokonais-selvitys (Kirjava satama - Eteläsataman jatkosuunnitteluperiaatteet) on valmistunut keväällä 2008. Eteläsatamasta, johon myös Katajanokan lounaisranta kuuluu, tullaan järjestämään arkkitehtuurikilpailu vuonna 2010.

Autopaikkojen määrä perustuu viitesuunnitelmaan ja ratkaistaan lopullisesti kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto puoltaa alueen varaamista esitettyyn tarkoitukseen sekä hankkeen toteuttamisen edellyttämää asemakaavan muutoksen laatimista. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus saattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi loppuvuonna 2010. Tämä edellyttää kuitenkin hankkeen suunnitelmien valmistumista alkuvuoteen 2010 mennessä.

Suunnitelmien mukaan pysäköintilaitoksen kokonaispinta-ala on noin 16 200 m², josta pysäköintihallit, välitunnelit, tekniset tilat ja kuiluperät ovat noin 14 400 m² ja ajotunneli noin 1 800 m². Lisäksi laitoksen maanpinnalla sijaitsevat ajoluiskat ovat yhteensä noin 324 m². Pysäköintilaitokseen voidaan sijoittaa 500 autopaikkaa yhteen kerrokseen.

Ensimmäisenä vuonna on tarkoitus rakentaa ajoluiskat ja betonitunneli. Varsinaiset louhintatyöt on tarkoitus aloittaa rakentamisen toisena vuotena.

Pysäköintilaitos sijoittuu länsi - itäsuunnassa Satamakadun ja Wanhan Sataman näyttelyalueen väliselle alueelle. Ajoyhteydet on suunniteltu Kanavakadulle. Hanke sijoittuu tonttia 8/186/5 (Kanavakatu 3) lukuun ottamatta kaupungin ja varauksensaajien joko suoraan tai välillisesti omistamien kiinteistöjen alueelle, joista osa on vuokrattu pitkäaikaisesti maanvuokrasopimuksella. Varauksensaajien tulee neuvotella ja hankkia alueen kiinteistöjen omistajilta sekä haltijoilta (vuokralaisilta) sekä yleisten alueiden osalta rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta tarvittavat suostumukset laitoksen toteuttamista varten.

Pysäköintipaikat on varattava ensisijassa lähialueen yritysten ja asukkaiden käyttöön vuoroittaiskäyttöperiaatteella, eikä laitoksesta siksi saa osoittaa nimikkopaikkoja. Kulloinkin vapaina olevia pysäköintipaikkoja on tarjottava yleiseen ja asiointipysäköintiin kertarahastusperiaatteella.

Varausehdoissa edellytetään pysäköintilaitoksesta osoitettavan autopaikkoja myös tulevan asemakaavoituksen mahdollisesti edellyttämiin tarpeisiin. Pysäköintilaitoksesta on varattava muun muassa 25 autopaikkaa vireillä olevaa hotellihanketta varten muodostettavan korttelin 8193 tarpeisiin ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hotellihankeen toteuttamista edellyttävän asemakaavan muutoksen ja että mainittu muutos tulee lainvoimaiseksi.

Esittelijä pitää perusteltuna kiinteistölautakunnan esitystä kaupungin omistamien maanalaisten alueiden varaamiseksi pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten.



Kokousaika	8.2.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	TA kohta 8 02 03, Palvelutilat/käyttö vuonna 2010/ 25.1.2010
	Liite 2	Kaupungintalokorttelien kehittäminen, tilakeskukselle myönnettävät määrärahat, 25.1.2010
	Liite 3	Vuoden 2010 talousarviossa...-päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistö Oy Työpajankatu 2:n anomus
	Liite 2	Heinon Tukku Oy:n anomus
	Liite 3	Luonnos maanvuokrasopimukseksi
	Liite 4	Tukkutorin eräiden kiinteistöjen... Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Jussi Niemeläisen kirje 14.1.2010
	Liite 2	Nimistötoimikunnan varajäsenen valinta toimikaudeksi 2009 - 2010 - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kohteista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja
	Liite 5	Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen... - päätöshistoria