ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2010-683, 2010-2021, 2010-2020, 2010-2014, 2010-670, 2010-2047, 2010-2044, 2010-2045, 2010-2046, 2010-2048, 2010-2263

Taske 2010-1

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää innovaatiorahastosta yhteensä 3 445 900 euroa käytettäväksi seuraavien hankkeiden vuoden 2011 rahoitukseen:

	Hanke/projekti	euroa

1	Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke	40 000
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
2	Kohtaamispaikka@lasipalatsi	375 000
	- Kohtaamispaikka@lasipalatsin toimintaan	350 000
	- Myllypuron paviljongin palveluiden kehittämiseen	25 000
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
3	Urbaani luovuus -hanke	70 000
	- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
4-7	Innovatiivinen kaupunki® -ohjelma	120 000
	4 - Ikääntyvät kaupunkilaiset -teema	20 000
	5 - Kestävä rakentaminen - teema	30 000
	6 - Tulevaisuuden kaupunkiliikenne - teema	45 000
	7 - Vetovoimainen urbaani asuminen - teema	25 000
	- hallinnoija: Aalto-yliopiston teknillinen korkeakoulu
8	Terveellinen kaupunginosa -kehityshanke	700 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
9	Verkkoterkkari -hanke	220 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
10	Koti kaikille -hanke	30 000
	- hallinnoija: Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy
11	Terve-asunnoton -hanke	144 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
12	Terve Helsinki -hanke	200 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
13	Tuleeko puhdasta -hanke	90 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
14	Antikoagulanttihoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla	100 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
15	Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla	85 000
	- hallinnoija: Terveyskeskus
16	Stadi.TV 2010-2012	300 000
	- hallinnoija: Forum Virium Helsinki
17	Helsingin kaupungin palvelumuotoilun pilotointihankkeen jatkotutkimus	99 000
	- hallinnoija: Aalto yliopiston Service Factory/HSE
18	HSPACE – Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa	72 900
	- hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
26	Hakemus Helsingin kaupungin innovaatiorahaston rahoituksesta Forum Virium Helsingille	800 000
	- hallinnoija: Radio- ja televisiotekniikan tutkimus RTT Oy

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hankkeelle sidotaan innovaatiorahastosta 40 000 euron rahoitus vuodelle 2012 ja Verkkoterkkari -hankkeelle 230 000 euroa. Kaupunginhallitus päättänee, ettei NatureGate®-verkkopalvelu-hankkeelle myönnetä rahoitusta innovaatiorahastosta, koska kaupungin yhteistyötahoja ei ole selvitetty tarpeellisella tarkkuudella.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että Innovatiivinen kaupunki®-ohjelmalle saadaan maksaa vuodelle 2010 myönnetyn (6.9.2010, 975 §) rahoituksen toinen erä 82 500 euroa, välittömästi. Ohjelman teemoista on toimitettu lyhyt kooste 15.11.2010 talous- ja suunnittelukeskukselle. Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupungin palvelumuotoilun pilotointihankkeelle saadaan maksaa vuodelle 2010 myönnetyn (21.12.2009, 1419 §) rahoituksen toinen erä 27 510 euroa, välittömästi. Hankkeesta on toimitettu puolivuotisraportti 15.11.2010 talous- ja suunnittelukeskukselle.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2010 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt, suuruusluokkaa 1 407 000 euroa, osuus, saadaan käyttää vuonna 2011 ko. hankkeiden kustannuksiin: Kaupunginhallitus päättänee siirtää Liikkuva hammashoitoyksikkö-hankkeen vuonna 2010 käyttämättä jääneen rahoitusosuuden Terveellinen kaupunginosa-hankkeen käytettäväksi.

	Hanke/projekti

1	Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hanke
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
2	Kohtaamispaikka@lasipalatsi
	- Kohtaamispaikka@lasipalatsin toimintaan
	- hallinnoija: Kaupunginkirjasto
9	Verkkoterkkari-hanke
	- hallinnoija: Terveyskeskus
11	Terve-asunnoton -hanke
	- hallinnoija: Terveyskeskus
14	Antikoagulanttihoidon omahoidon ja sähköisen hoitopalautejärjestelmän kehittäminen terveysasemilla
	- hallinnoija: Terveyskeskus
15	Internetpohjaisen puhelinpalvelujärjestelmän kokeilu asiakkaiden yhteydensaannin parantamiseksi terveysasemilla
	- hallinnoija: Terveyskeskus
19	Innovaatio- ja osaamiskeskus Kustaankartanon vanhustenkeskuksen yhteyteen
	- hallinnoija: Sosiaalivirasto
20	Ruista ranteeseen -hanke
	- hallinnoija: Terveyskeskus
21	Vuorovaikutustaidoilla yhteisöön
	- hallinnoija: Terveyskeskus
22	Sähköinen palvelusetelihanke
	- hallinnoija: Terveyskeskus
23	Ryhmätoiminnan ja ryhmävastaanoton uusi palvelukonsepti kaupunginsairaalan erikoislääkäripoliklinikoilla
	- hallinnoija: Terveyskeskus
24	Varoja sähköisten asiointipalvelujen kehittämiseen
	- hallinnoija: Terveyskeskus
25	Liikkuva hammashoitoyksikkö (rahoitus siirretään Terveellinen kaupunginosa-kehityshankkeelle)
	- hallinnoija: Terveyskeskus

Edelleen kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2010 myönnetystä rahoitusosuudesta maksamatta jäänyt, suuruusluokkaa 65 800 euroa, osuus, saadaan käyttää vuonna 2011 ko. hankkeiden kustannuksiin:

	Hanke/projekti

3	Urbaani luovuus -hanke
	- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy
18	HSPACE – Hybriditilat tulevaisuuden kouluissa
	- hallinnoija: Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella syyskuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2011, on toimitettava 15.7.2011 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Innovatiivinen kaupunki® -hankkeiden raportointiaikataulu on seuraava: puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1.–30.6.2011, on toimitettava 31.8.2011 mennessä ja ajalta 1.7.–31.12.2011 on toimitettava 16.1.2012 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2011 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2012 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 31.10.2011 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote sosiaalivirastolle, kaupunginkirjastolle, Aalto-yliopiston teknilliselle korkeakoululle (Paula Tuurnala), Forum Virium Helsingille, Aalto yliopiston Service Factorylle (Risto Rajala), terveyskeskukselle, Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy:lle, Metropolia ammattikorkeakoulu Oy:lle (Anna-Maria Vilkuna), Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg), elinkeinopalvelulle (Nyrki Tuominen) ja varainhallinnalle, NatureGate Ltd:lle (Eija Lehmuskallio) sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITE

Innovaatiorahaston varoilla rahoitettavien hankkeiden hakemukset 20.12.2010/perustelut

Kaupunginjohtaja toteaa, että Helsingin kaupungin innovaatiorahasto perustettiin kaupunginvaltuuston päätöksellä 19.6.2002 ja sen peruspääomaksi siirrettiin vuoden 2001 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä 16 818 792,65 euroa. Rahaston sääntöjen mukaan sen tarkoituksena on Helsingin osaamisperustan vahvistaminen yhteistyössä korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa. Varoja käytetään rahaston tarkoituksen mukaisten joko kaupungin toimesta tai yhteistyössä muiden osapuolien kanssa toteutettavien tulevaisuuden elinkeinoperustaa luovien investointihankkeiden ja projektien rahoitukseen.

Kaupunginjohtaja toteaa, että Helsingin kaupungin strategiaohjelman 2009–2012 elinkeinopolitiikan painopisteitä on mm. kehittää Helsingin seudusta maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus. Em. tavoitteiden toteuttamiseksi kaupunginvaltuusto päätti 28.1.2009 siirtää 10 milj. euroa innovaatiorahastoon vuoden 2008 talousarvion säästyneistä määrärahoista, joilla ylitettiin vuoden 2009 talousarvion määrärahoja. Siirto mahdollisti uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamisen.

Kaupunginhallitus on myöntänyt toistaiseksi innovaatiorahastosta eri hankkeille yhteensä 21 689 007 euroa. Nyt tehtävällä päätöksellä kaupunginhallitus myöntää vuodelle 2011 yhteensä 3 445 900 euroa ja sitoo vuodelle 2012 Seniorit ja syrjäytyneet atk-aikaan -hankkeelle 40 000 euroa sekä Verkkoterkkari -hankkeelle 230 000 euroa. Innovaatiorahasto toimii itsenäisenä taseyksikkönä, jolloin rahastoa eivät koske budjettivuoden rajoitukset. Rahastosta voidaan sitoa varoja useammalle vuodelle. Kaupunginjohtajan mielestä on edelleen tarkoituksenmukaisinta myöntää hankkeen/projektin hallinnoijalle vuosittain hankkeen ao. vuoden osuus hankkeen Helsingin kokonaisrahoitusosuudesta. Vuosittain hankkeen hallinnoijan tulee lähettää selvitys varojen käytöstä.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

./. Samalla Kaupunginjohtaja toteaa, että päätösehdotuksessa mainitut hankkeet vastaavat innovaatiorahaston sääntöjen tarkoituksen mukaista toimintaa ja hankkeen toteutusta varten voitaisiin myöntää rahoitus innovaatiorahastosta päätösehdotuksen mukaisesti. Päätösehdotuksen numerot viittaavat liitteen 1 perusteluihin.

Edelleen kaupunginjohtaja toteaa, että hankkeen hallinnoijat oikeutettaisiin käyttämään vuodelle 2010 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä tai maksamatta jääneet osuudet vuonna 2011 päätösehdotuksen mukaisesti.

13.12.2010 pöydälle pantu asia

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ EDUSKUNTAVAALEISSA 2011

Khs 2010-2194

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Itella Oyj:n sopimusehdotuksen ja määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 19 Itellan toimipistettä (esityslistan tämän asian liite 3) Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi eduskuntavaaleissa 2011 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän, Pitäjänmäen, Pohjois-Haagan, Suutarilan ja Vallilan kirjastot, Oulunkylän työväenopiston, Pihlajamäen nuorisotalon sekä kaupungintalon esityslistan tämän asian liitteestä 4 ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Itella Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Lindén Timo, kaupunginasiamies, puhelin 310 36550
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön kirje
	Liite 2	Itella Oyj:n sopimusluonnos
	Liite 3	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, Itella Oy:n toimipisteet
	Liite 4	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat

ESITTELIJÄ Keskusvaalilautakunta toteaa (8.11.2010), että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kunnat voivat täyttää lakisääteisen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n mukaan oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta, lukuun ottamatta kunnallisvaaleja. Vielä ei ole tiedossa, kuinka suuri ministeriön korvaus tulee eduskuntavaaleissa 2011 olemaan. Europarlamenttivaaleissa 2009 oikeusministeriön korvaus oli 1,9 euroa jokaiselta Helsingissä asuvalta äänioikeutetulta. Vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan Helsingissä on mahdollisesti noin 458 000 äänioikeutettua henkilöä (Helsingin kaupungin tietokeskuksen arvio). Näin ollen oikeusministeriön korvaus Helsingille tullee olemaan suunnilleen 870 200 euroa.

Keskusvaalilautakunta toteaa lisäksi, että kaupungin yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on päätettävä niin hyvissä ajoin, että ne voidaan ilmoittaa ja kuitata oikeusministeriön ohjeen mukaisesti viimeistään 21.1.2011. Ennakkoäänestyspaikkojen tiedot merkitään Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii vaalitietojärjestelmän pohja- ja paikkatietojärjestelmä. Määräaika johtuu siitä, että äänioikeutetuille postitettavaan ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.

Itella Oyj on toimittanut sopimustarjouksen Helsingin kaupungin ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Sopimustarjous on tullut oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Itella ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Itellan edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.

Vaalikohtaisena hintana eduskuntavaaleissa 2011 on 148 224 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 1,05 euroa jokaisesta äänioikeuttaan Itellan toimipaikassa käyttävästä äänestäjästä. Vaalikohtainen hinta oli vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa 145 799 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 1,02 euroa jokaisesta äänioikeuttaan Itellan toimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.

Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 19 Itellan toimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen (europarlamenttivaaleissa 2009 Itellan toimipisteitä 20 kpl). Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä Itellan toimipisteissä tehtyjen tarkastusten jälkeen keskusvaalilautakunta pitää tarjottuja konttoreita soveltuvina ennakkoäänestykseen. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3.

Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Itella Oyj:n tarjoukseen. Lisäksi lautakunta katsoo kuitenkin, että on syytä täydentää postikonttoreista muodostuvaa ennakkoäänestysverkkoa kaupungin omilla ennakkoäänestyspaikoilla.

Yleisenä linjana ennakkoäänestyspaikkojen suhteen on vaalista toiseen ollut Itellan toimipaikkojen vähentyminen ja kaupungin omien paikkojen lisääntyminen. Keskusvaalilautakunta kiinnittää erityistä huomiota tähän ja korostaa olevan tarpeen varmistaa tulevaisuudessakin ennakkoäänestyksen sujuminen. Tämä saattaa merkitä pitkällä aikavälillä ennakkoäänestykseen käytettävien menojen kasvua.

Kaupungin omat paikat on pyritty sijoittamaan kaupungin omiin tiloihin, jotta varmistettaisiin mm. äänestyspaikkojen pysyvyys, tietoliikenneyhteyksien toimiminen sekä kustannuksissa säästäminen. Ennakkoäänestyspaikat on pyritty järjestämään paikkoihin, joissa helsinkiläiset äänestäjät liikkuvat eikä huomiota ole niinkään kiinnitetty muiden kuntien asukkaiden liikkumiseen Helsingissä. Erityisen toimiviksi ennakkoäänestyspaikoiksi ovat osoittautuneet kaupunginkirjastot eri puolilla Helsinkiä. Äänestäjät ovat luontevasti ja helposti löytäneet paikalle sekä kokeneet kirjaston mielekkääksi ja sopivaksi paikaksi äänestää.

Helsingillä oli kunnallisvaaleissa 2008 kymmenen ja europarlamenttivaaleissa 2009 kolmetoista kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Nämä oli sijoitettu kaupungin tiloihin, lähinnä kirjastoihin. Keskusvaalilautakunta on päätynyt ehdottamaan samojen kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen käyttämistä eduskuntavaaleissa 2011 kuin edellisissä vaaleissa kuitenkin niitä täydentäen.

Oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestyspaikan on oltava taloudellisilta ja aatteellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton, jotta mahdollisimman monet äänestäjät sinne mieluusti tulevat. Lisäksi oikeusministeriön ohjeissa painotetaan äänestyspaikan tilan ja sijainnin sopivuutta äänestämiseen myös järjestyksenpidon sekä vaalimainontakiellon noudattamisen näkökulmasta. Äänestystilan on oltava sellainen, että vaalisalaisuus ja -rauha säilyvät. Ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän tilava, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti. Mikäli ennakkoäänestystila sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa on myös muuta, paikan varsinaista toimintaa, ennakkoäänestystä tällaisessa tilassa järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että se ei mitenkään saa häiritä äänestystä. Suositeltavaa on, että äänestystoimitusta varten varataan oma huone tai vastaava tila taikka selvästi erotellaan eri tila äänestystä varten. Käytännön syistä ennakkoäänestyspaikassa on oltava tietoliikenneyhteys, jonka on toimittava varmasti ja turvallisesti.

Keskusvaalilautakunta on ennakkoäänestyspaikkoja valittaessa harkinnut ennakkoäänestyksen järjestämistä myös mm. yliopiston tai jonkin muun oppilaitoksen tiloissa. Helsingin keskustassa sijaitsee yliopiston suurin kampus. Kaupungin keskusta-alueella on kuitenkin jo useita monissa aikaisemmissa vaaleissa vakiintuneiksi ja suosituiksi muodostuneita yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja. Näitä ovat mm. kaupungintalo, Kruununhaan ja Kasarmintorin Itellan toimipisteet sekä Suomen ehdottomasti vilkkain ennakkoäänestyspaikka Pääposti (Posti 10). Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaisempaa jakaa resursseja tasaisemmin koko kaupungin alueelle, jotta ennakkoäänestyspaikkaverkostosta saadaan riittävän kattava.

Lisäksi keskusvaalilautakunta on ennakkoäänestyspaikkoja valitessaan ottanut huomioon eri äänestäjäryhmien tasa-arvoisen kohtelun. Helsingissä on Helsingin yliopiston lisäksi useita eri oppilaitoksia, joissa opiskelee äänioikeutettuja henkilöitä mm. keskiasteen oppilaitoksissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa. Ennakkoäänestyspaikan sijoittamista yhden oppilaitoksen tiloihin ei ole pidetty äänestäjäryhmien tasavertaisen kohtelun mukaisena. Lisäksi ennakkoäänestyspaikat pyritään sijoittamaan paikkoihin, joihin mahdollisimman monet ja kaikenikäiset äänestäjät ovat valmiita tulemaan.

Keskusvaalilautakunta on selvittänyt myös mahdollisuutta järjestää ennakkoäänestys Helsingissä sijaitseviin suurimpiin kauppakeskuksiin. On kuitenkin ilmennyt, että kauppakeskuksista on vaikea löytää ennakkoäänestyspaikalle asetettavat vaatimukset täyttäviä tiloja. Vaalilain ja oikeusministeriön ohjeiden mukaan vähimmäisvaatimuksena on, että vaalikampanjointi ja vaalimainonta eivät saa näkyä tai kuulua ennakkoäänestyspaikkaan tai sen ulko-ovelle. Keskusvaalilautakunnan tarkistusten perusteella kauppakeskusten aulatiloissa tai vastaavissa ei pystytä turvaamaan riittävästi äänestäjän vaalisalaisuutta ja -rauhaa. Tiedustelujen perusteella kauppakeskukset eivät pysty varmasti lupaamaan tiettyä liiketilaa ennakkoäänestystä varten. Tämän vuoksi keskusvaalilautakunta ei esitä yleisen ennakkoäänestyspaikan sijoittamista kauppakeskukseen.

Keskusvaalilautakunta esittää, että Itella Oyj:n tarjoamien ennakkoäänestyskonttorien (liite 3) lisäksi liitteessä 4 mainitut kaupungin tilat määrätään Helsingin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Näin voidaan täydentää Itellan toimipisteistä jääviä aukkoja ja saadaan riittävän kattavasti ennakkoäänestyspaikkoja koko kaupunkiin. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Itellan esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän, Pitäjänmäen, Pohjois-Haagan, Suutarilan ja Vallilan kirjastot, Oulunkylän työväenopiston, Pihlajamäen nuorisotalon sekä kaupungintalon. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa käytössä yhteensä 33 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.

Todettakoon vielä, että yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.

MAANVUOKRASOPIMUKSET SOTAINVALIDIEN KESÄMAJA-ALUEELLA / KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTETTU YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 26.10.2010 § 562

Khs 2010-552, 2010-2155

RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että sotainvalidien kesämaja-alueella olevat majanpaikat vuokrataan suoraan helsinkiläisille sotainvalideille tai heidän leskillensä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee hyväksyä sotainvalidien ja heidän leskiensä kanssa tehtävissä maanvuokrasopimuksissa noudatettavat seuraavat periaatteet:

1 Majanpito on rajoitettu helsinkiläisiin sotainvalideihin ja heidän leskiinsä.

2 Vuokramiehellä ei ole oikeutta ilman katu- ja puisto-osaston kirjallista lupaa siirtää vuokraoikeutta toiselle ja sen voi luovuttaa vain helsinkiläiselle sotainvalidille tai toisaalta siirtymään joutuville kesämajalaisille.

3 Sotainvalidien ja heidän leskiensä vuokrataso säilytetään nykyisellä tasolla.

4 Vuokra-aika on 1.1.2010–31.12.2015.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n omistamien rakennusten (asuinrakennus, veljesmaja ja sauna) maa-alat vuokrataan eri sopimuksella, kun Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n lopettamisesta ja sen omaisuuden siirrosta on tehty yhdistyslain mukaiset päätökset.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Maanvuokrasopimukset sotainvalidien kesämaja-alueella... - Päätöshistoria
	Liite 2	Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti 26.10.2010
	Liite 3	Kesämajan vuokrasopimusluonnos
	Liite 4	Valtuutettu Seppo Kanervan kirje 26.10.2010
	Liite 5	Särkiniemen Mökkiläiset ry:n kirje 11.11.2010
	Liite 6	Poliisimajalaiset ry:n kirje 15.11.2010
	Liite 7	Kaupunginhallituksen esityslistateksti 21.6.2010

ESITTELIJÄ

Asian käsittelyvaiheista

Yleisten töiden lautakunta päätti 9.3.2010 § 137 hyväksyä sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksen uusimisessa noudatettavat vuokrausperusteet. Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 11.3.2010 § 24 ottaa yleisten töiden lautakunnan em. päätöksen Khn käsiteltäväksi.

Khs päätti 21.6.2010 § 797 kumota yleisten töiden lautakunnan päätöksen 9.3.2010 § 137 sotainvalidien kesämaja-alueiden maanvuokrasopimuksen uusimisesta sekä palauttaa asian rakennusvirastoon uudelleen valmisteltavaksi siten, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäviksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka.

Yleisten töiden lautakunta päätti 26.10.2010 § 562, että

1 Helsingin kaupunki tekee vuokrasopimuksen Helsingin Lauttasaaren Länsiulapanniemessä olevasta aiemmin Helsingin Sotainvalidit ry:lle vuokratusta alueesta alueelle perustetun Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa.

2 Vuokramiehellä tulee olla samanarvoinen oikeus vuokraoikeuden hallintaan ja luovutukseen, kuten alueen muiden mökkiyhdistysten vuokramiehillä on.

3 Vuokrat yhtenäistetään alueella vallitsevan vuokratason mukaiseksi.

4 Vuokra-aika on 31.12.2012 asti, kuten muillakin alueen yhdistyksillä. Sen jälkeen tehtävät sopimukset noudattavat yhdenmukaisuutta alueen muiden mökkiyhdistysten kanssa.

5 Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n omistamien rakennusten (asuinrakennus, veljesmaja ja sauna) maa-alat vuokrataan toistaiseksi kyseiselle yhdistykselle, kunnes sen lopettamisesta ja omaisuuden siirrosta on tehty yhdistyslain mukaiset päätökset. Yhdistyksen tulee lähettää lopettamiseensa liittyvät asiakirjat viipymättä rakennusvirastolle.

Yleisten töiden lautakunta edellyttää, että rakennusvirasto käynnistää selvityksen tarvittavista mökkien siirroista joko poikkeuslupamenettelyn tai asemakaavamuutoksen pohjalta koko Länsiulapanniemen alueella. Samalla tulee varautua kaikkien mökkien yhtenäiseen hallintaan 31.12.2012 loppuun mennessä.

Yleisten töiden lautakunnan em. päätös syntyi yksimielisesti vastoin esittelijän muutettua esitystä. Esittelijän muutettu ehdotus oli seuraavanlainen:

”Yleisten töiden lautakunta päättänee, että sotainvalidien kesämaja-alueella olevat majanpaikat vuokrataan helsinkiläisille sotainvalideille tai heidän leskillensä.

Samalla yleisten töiden lautakunta päättänee hyväksyä sotainvalidien ja heidän leskiensä kanssa tehtävissä maanvuokrasopimuksissa noudatettavat seuraavat periaatteet:

6 Rakennusvirasto vuokraa sotainvalidien/leskien majanpaikat suoraan asianomaisille nykyisellä vuokralla ja perikunnille alueella muutoin perittävällä vuokralla.

7 Rakennusvirasto yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa osoittaa asemakaavan mukaan siirrettäväksi tarkoitetuille kesämajoille uudet sijaintipaikat.

8 Vastaavasti osoitetaan sotainvalidien kesämaja-alueelta majanpaikkansa luovuttaneille uudet sijaintipaikat oikeudestaan luopuneiden niin halutessa.

9 Rakennusvirasto tekee nk. sotainvalidien aluetta koskevan vuokrasopimuksen Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa yleisten töiden lautakunnan 9.3.2010 § 137 päättämien periaatteiden mukaisesti siirrettävien ja poisluovutettavien majapaikkojen tultua osoitetuksi.

10 Rakennusvirasto sopii alueella toimivien yhdistysten kanssa sotainvalidien alueen väliaikaisesta isännöinnistä.”

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja päätti 1.1.2010 ottaa yleisten töiden lautakunnan em. päätöksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

./. Päätökset ovat liitteessä 1 (päätöshistoria). Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti 26.10.2010 on liitteenä 2 ja sen liitteenä ollut kesämajan vuokrasopimusluonnos liitteenä 3.

./. Seppo Kanerva on lähettänyt kaupunginhallitukselle kirjeen, joka on liitteenä 4. Myös Särkiniemen Mökkiläiset ry ja Poliisimajalaiset ry ovat lähestyneet kaupunkia kirjeellä. Kirjeet ovat liitteinä 5 ja 6.

Kesämaja-alueen vuokrasopimusasia

./. Yleisten töiden lautakunnan esityslistalla oleva asia koskee sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimusten tekemistä. Esittelijä toteaa, että asian taustoja on alla olevaa perusteellisemmin selostettu Khn esityslistalla 21.6.2010. Esityslistateksti on liitteenä 7.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n sopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2009. Sopimuksessa majanpito oli toiminnan alusta lähtien ollut rajoitettu sotainvalideihin ja näiden leskiin. Sotainvalidien yhdistyksen säännöt olivat rajoittaneet edelleen luovutusta muille, ja luovutusrajoitus on ollut myös kaupungin ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry on tehnyt päätöksen toimintansa lopettamisesta vuonna 2010. Alueelle perustettu uusi yhdistys Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry on ilmaissut halukkuutensa ottaa vastaan kesämaja-alueen hallinnon. Uuden yhdistyksen tarkoituksena on edustaa niitä kesämajojen omistajia, joiden maja sijaitsee Länsiulapanniemellä olevalla kesämaja-alueella ja edistää kesämajatoimintaa alueella. Yhdistyksen jäseniä voivat olla kesämajan em. alueella omistavat eikä säännöissä kielletä tai rajoiteta majan luovuttamista.

Yleisten töiden lautakunnan 26.10.2020 tekemä päätös, joka vastaa keskeisten kysymysten (vuokralainen, majanpidon luovutusoikeus, majojen siirtoasia) osalta lautakunnan 9.3.2010 tekemää päätöstä, lähtee siitä, että alue vuokrataan Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:lle, ja Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirtymään joutuville osoitetaan uudet majapaikat joko asemakaavamuutoksella tai poikkeuslupamenettelyllä.

Yleisten töiden lautakunnan esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan sopimukset tehtäisiin suoraan sotainvalidien taikka heidän leskiensä kanssa, sekä nyt alueella olevien perikuntien (10 kpl) kanssa. Vuokraus tehtäisiin ilman edelleen luovutusoikeutta. Sopimus sotainvalidien uuden yhdistyksen Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:n kanssa tehtäisiin vasta siinä vaiheessa, kun majapaikkojen siirtoasia olisi kokonaan saatu ratkaistua vielä siirrettävien noin 26 kesämajan osalta. Esitys perustui ajatukseen, että ennen sotainvalidien alueen vuokraamista uudelle yhdistykselle kaupungin tulee ratkaista Lauttasaaren kesämaja-alueiden asemakaavoista johtuva majojen siirtotarve Särkiniemessä ja Länsiulapanniemessä. Lisäksi osoitettaisiin sotainvalidien kesämaja-alueelta majanpaikkansa luovuttaneille uudet sijaintipaikat oikeudestaan luopuneiden niin halutessa.

Esittelijän kannanotot

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunnosta, jonka oikeuspalvelut antoi asian ollessa viimeksi esillä Khssa, ilmenee, että kaupungin tulee toimia yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti sopimuskumppaneitaan (eli kesämajayhdistyksiä) kohtaan. Toisaalta viranomaisen toimintaan liittyvä luottamuksensuojaperiaate edellyttää, että mikäli asemakaavan toteuttamiseksi välttämätöntä majojen siirtoa sotainvalidien alueelle ei nykyiseen tapaan jatketa, asemakaavan toteuttamisen vuoksi muilta kesämaja-alueilta siirtymään joutuville kesämajalaisille on osoitettava uusi mökkipaikka.

Näin ollen, mikäli kesämajojen vuokrasopimus tehdään kesämajayhdistyksen kanssa, on vuokrausehtojen majanpidon luovutusoikeuden osalta oltava samanlainen kuin muillakin alueen yhdistyksillä, ellei yhdistyksen säännöistä muuta johdu. Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta asemakaavan toteuttamiseksi siirtymään joutuville olisi siinä tapauksessa osoitettava majapaikat muulla tavoin kuin sotainvalidien käytöstä poistuvia majapaikkoja luovuttamalla.

Uusien majapaikkojen osoittaminen on, kuten jo Khn esityslistalta 21.6.2010 ilmenee, ongelmallinen asia, koska muiden korvaavien alueiden osoittaminen voi olla vaikeaa.

Rakennusvirasto on Khn 21.6.2010 tekemän päätöksen jälkeen selvittänyt kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston kantaa asemakaavan toteuttamiseen tai toteuttamatta jättämiseen. Kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvontaviraston lausunnot ovat liitteessä 1 (päätöshistoria).

Rakennusvalvontaviraston mielestä olemassa olevia maja-alueita olisi mahdollista tiivistää vähäisenä poikkeuksena asemakaavaan merkityistä majojen määristä. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon mukaan kesämaja-alueiden kaavat eivät anna mahdollisuutta tiivistää nykyisiä kesämaja-alueita. Kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon perusteella kesämaja-alueiden tiivistäminen edellyttäisi asemakaavamuutosta. Uusia paikkoja jouduttaisiin osoittamaan myös niiltä nykyisissä kaavoissa lähivirkistysalueiksi (VL) merkityiltä alueilta, joilla mökkien pitoa ei nykyisen kaavan mukaan sallita. Kaavoitusprosessi on pitkä ja edellyttää tarkkoja selvityksiä mm. alueen kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen huomioon ottamiseksi.

Yleisten töiden lautakunnan päätös noudattaa sinänsä Khn 21.6.2010 palautuspäätöksessään esitettyä ajatusta siitä, että kaikkia kesämaja-alueiden vuokralaisia kohdellaan tasapuolisesti, ja että voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäväksi tarkoitetuille kesämajoille osoitetaan uusi sijaintipaikka. Esittelijä toteaakin, että oikeudelliselta kannalta yleisten töiden lautakunnan 26.10.2010 tekemän päätöksen muuttamiseen ei ole aihetta. Kysymys on tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.

Yleisten töiden lautakunnan esityslistalta ilmenevän esittelijän alkuperäisen ehdotuksen ajatuksena on ollut säilyttää sotainvalidien erityisasema (alhaisempi vuokra ja muita kesämaja-alueita pitempi vuokra-aika), mutta samalla jatkaa asemakaavojen toteuttamista luovuttamalla vapautuvia paikkoja muualta siirtymään joutuville. Rakennusvirasto on arvioinut, että uudelleen sijoitus tulee entistä vaikeammaksi, mikäli nykyinen sotainvalidien alue vuokrataan uudelle kesämajatoimintaa harjoittavalle yhdistykselle ennen muilta alueilta siirtymään joutuvien mökkiläisten asian ratkaisemista.

Esittelijä toteaa, että nykyinen sotainvalidien yhdistys on lopettamassa toimintaansa 2010 lopussa. Sotainvalidien alueen maanvuokrasopimukset ovat vuoden 2009 lopussa päättyneet ja sopimustilanne on avoin. Kaupungilla ei sopimusvapauden periaatteiden mukaisesti ole velvoitetta vuokrata aluetta uudelle kesämajatoimintaa harjoittavalle yhdistykselle taikka yhdistykselle ylipäätään. Asiassa on mahdollista menetellä myös siten, että vuokrasopimukset tehdään suoraan yksittäisten mökkiläisten kanssa, kuten yleisten töiden lautakunnan esityslistalla ehdotetaan.

Vuokrasopimusten tekeminen suoraan yksittäisten henkilöiden kanssa ei ole vastoin aiemmin edellä mainittua yhdenvertaisuusperiaatetta. Yksittäisten kesämajojen vuokrasopimuksiin on myös mahdollista sisällyttää majanpito-oikeuden edelleen luovutusta koskeva kielto esittelijän alkuperäisen esityksen mukaisesti.

Sen sijaan se, että esittelijän muutetun ehdotuksen mukaisesti majapaikat nyt vuokrattaisiin myös alueella oleville perikunnille, olisi tasapuolisuusnäkökulmasta ongelmallista. Tällä hetkellä alueella on edelleen noin 10 perikuntaa, jotka eivät ole kehotuksista huolimatta noudattaneet vuokrasopimuksen määräystä poissiirtymisestä. Nämä perikunnat pääsisivät parempaan asemaan kuin sopimusten määräysten mukaisesti majapaikasta sotainvalidien alueella luopuneet 28 perikuntaa. Esittelijä ei myöskään pidä tarkoituksenmukaisena sitä, että jo luopuneille tarjottaisiin mahdollisuutta majapaikkaan. Tämä vaikeuttaisi entisestään korvaavien paikkojen löytämistä.

Esittelijä pitää yleisten töiden lautakunnan esittelijän alkuperäistä ehdotusta majapaikkojen vuokraamisesta suoraan sotainvalideille tai heidän leskillensä ilman edelleen luovutusoikeutta tarkoituksenmukaisimpana ratkaisuna, mikäli asiaa tarkastellaan yleiskaavassa ja asemakaavoissa asetettujen tavoitteiden (mm. alueiden yleiseen virkistyskäyttöön saaminen) toteuttamisen kannalta. Em. tavalla meneteltäessä myös sotainvalidien erityisasema, joka on perustunut nimenomaan sotainvalidistatukseen, jatkuisi entisellään.

Mikäli sotainvalidien alue vuokrataan kesämajatoiminnan harjoittamista varten perustetulle uudelle yhdistykselle, on kaupunkisuunnitteluvirastoa syytä kehottaa käynnistämään toimenpiteet asemakaavan muuttamiseksi Lauttasaaren Länsiulapanniemen ja Särkiniemi-Veijarivuoren alueella.

PERUSSOPIMUKSEN TEKEMINEN VALTION KANSSA SUOMENLINNAN HUOLTOLIIKENTEESTÄ AIHEUTUVAN ALIJÄÄMÄN KORVAAMISESTA SEKÄ SUOMENLINNAN LIIKENNE OY:N OSAKKEIDEN OSTAMINEN VALTIOLTA

Khs 2008-997

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin ja valtion välisen perussopimuksen Suomenlinnan huoltoliikenteestä aiheutuvan alijäämän korvaamisesta esityksen sekä esityslistan liitteenä 3 olevan sopimusluonnoksen mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ostaa Suomenlinnan Liikenne Oy:n osakkeet nro 1 - 3000 valtiolta esityslistan liitteenä 4 olevan kauppakirjaluonnoksen mukaisesti 375 000 euron kauppahinnalla.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikennelaitos
-liikelaitoksen kaupungin puolesta allekirjoittamaan perussopimuksen ja kauppakirjan.

Pöytäkirjanote liikennelaitos -liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä Opetusministeriölle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Opetusministeriön kirje 1.4.2008
	Liite 2	Perussopimuksen tekeminen valtion kanssa... - Päätöshistoria
	Liite 3	Sopimusluonnos
	Liite 4	Kauppakirjaluonnos

ESITTELIJÄ

Yhtiön omistus ja sopimukset

Suomenlinnan Liikenne Oy (SLL) on Helsingin kaupungin ja valtion tasaosuuksin omistama yhtiö, joka harjoittaa Suomenlinnan henkilö- ja huoltoliikennettä. Yhtiön vuoden 2009 liikevaihto oli 3,8 milj. euroa, tase 5,2 milj. euroa ja henkilöstömäärä 13 henkilöä.

Valtion omistamia yhtiön osakkeita hallinnoi opetusministeriö ja kaupungin omistamia osakkeita liikennelaitos -liikelaitos.

Kaupunki ja valtio ovat sopineet Suomenlinnan rakentamisen ja hoidon kustannusjaosta 1.9.1976 päivätyllä sopimuksella sekä Suomenlinnan liikenteen hoidosta 27.2.1978 päivätyllä sopimuksella ja siihen liittyvillä lisäsopimuksilla 6.11.1979 ja 14.6.1999.

Em. sopimukset ovat nähtävänä kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

Suomenlinnan liikennöintiä koskevan sopimuksen mukaan henkilöliikenteen mahdollisesta alijäämästä vastaa Helsingin kaupunki ja huoltoliikenteen mahdollisesta alijäämästä Helsinki ja valtio yhtä suurin osuuksin.

Joukkoliikenteen suunnittelu- ja tilaajatoimintojen siirryttyä 2010 alusta lukien HSL:lle kuuluvat joukkoliikenteenä järjestetty vesiliikenne ja siihen liittyvä huoltoliikenne edelleen liikennelaitoksen järjestettäväksi. Henkilöliikenteen hoitamisesta on voimassa 24.9.2008 tehty sopimus Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa. Liikennelaitos liikelaitos tekee henkilöliikenteen hoitamista koskevan sopimuksen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa johtokunnan 11.11.2010 päätöksen mukaisesti.

Huoltoliikenteen järjestämisestä Suomenlinnaan vastaa tällä hetkellä Suomenlinnan Liikenne Oy itse omistamallaan aluksella. Huoltoliikenteen järjestämisestä liikennelaitos -liikelaitos tulee tekemään erillisen sopimuksen Suomenlinnan Liikenne Oy:n kanssa niin, että sopimus tulee voimaan vuoden 2011 alusta lukien.

Opetusministeriön kirje ja liikennelaitos – liikelaitoksen johtokunnan esitys

./. Opetusministeriö on lähettänyt kaupungille Suomenlinnan Liikenne Oy:n omistuksen järjestämistä koskevan kirjeen 1.4.2008. Kirje on liitteenä 1.

Opetusministeriön kirjeessä todetaan mm., että ministeriön rooli on kehittynyt strategiseen suuntaan ja operatiivisia tehtäviä on siirretty muille toimijoille. Opetusministeriö katsoo kirjeessään, ettei valtiolla ole enää nykyisin sellaista erityisintressiä Suomenlinnan Liikenne Oy:öön, että valtion yhtiöomistuksen ylläpitämistä olisi pidettävä tarkoituksenmukaisena. Edelleen opetusministeriö katsoo, ettei valtion osakkuus yhtiössä tuo lisäarvoa yhtiön toimintaan tai sen kehittämiseen.

Opetusministeriö esittää, että Suomen valtio vetäytyisi Suomenlinnan Liikenne Oy:stä siten, että valtion omistusosuus yhtiössä siirtyisi Helsingin kaupungille. Valtio vastaisi jatkossakin Helsingin kaupungin kanssa yhtä suurin osuuksin Suomenlinnan huoltoliikenteen mahdollisesta alijäämästä.

Ministeriö esitti neuvotteluja siitä, miten Suomenlinnan Liikenne Oy:n omistuksen siirto voitaisiin toteuttaa niin, että yhtiön toiminnan jatkuvuus sekä nykyisten omistajien intressit turvattaisiin tehokkaasti.

Liikennelaitos -liikelaitoksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen edustajat ovat käyneet opetusministeriön kanssa neuvotteluja kirjeen johdosta. Neuvotteluissa on saavutettu yhteisymmärrys Suomenlinnan Liikenne Oy:n omistusjärjestelyn toteuttamisesta ja mm. huoltoliikenteen kustannusvastuista.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta esittää 2.12.2010, että kaupunginhallitus hyväksyisi uuden huoltoliikenteen alijäämän korvaamista koskevan sopimuksen. Lisäksi johtokunta esittää, että kaupunki ostaisi valtion omistamat Suomenlinnan Liikenne Oy:n osakkeet ja oikeuttaisi liikennelaitos -liikelaitoksen allekirjoittamaan perussopimuksen ja kauppakirjan osakkeiden ostamisesta.

./. Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan esitys kokonaisuudessaan on liitteessä 2 (päätöshistoria).

Omistusjärjestely ja uusi perussopimus

Liikennelaitos -liikelaitos on yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa käynyt neuvottelut valtion (Opetusministeriön) kanssa perussopimuksen tekemisestä Suomenlinnan huoltoliikenteen alijäämän kattamiseksi.

./. Neuvottelutuloksen mukainen sopimusluonnos on liitteenä 3.

Sopimuksella sovitaan Suomenlinnan huoltoliikenteestä aiheutuvan alijäämän korvaamisesta ja niistä periaatteista ja menettelyistä, joita noudatetaan Suomenlinnan huoltoliikenteen alijäämän korvausta määriteltäessä ja maksettaessa. Perussopimus korvaa osapuolten väliset aiemmat samaa asiaa koskevat sopimukset tai sopimuskohdat: Suomenlinnan rakentamisen ja hoidon kustannusjaosta 1.9.1976 tehty sopimus jää kuitenkin muilta osin kuin huolto- ja henkilöliikennettä koskevan sopimuksen 6 §:n osalta edelleen voimaan.

Huoltoliikenteen järjestämisen periaatteet

Huoltoliikenteellä tarkoitetaan rahdin sekä ajoneuvojen kuljettamista Suomenlinnan ja Helsingin kantakaupungin välillä. Liikennelaitos -liikelaitos järjestää huoltoliikenteen tilaamalla sen joko suorahankintana Suomenlinnan Liikenne Oy:ltä tai muulla tarkoituksenmukaiseksi harkitsemallaan konseptilla.

Helsingin ja valtion välisen neuvottelutuloksen mukaan Suomenlinnan huoltoliikenteen järjestämisessä noudatetaan jatkossa seuraavia periaatteita:

Helsingin kaupungin ja valtion yhteistyö Suomenlinnan huoltoliikenteen järjestämisessä on pitkäjänteistä ja sen tarve lähtee Suomenlinnan omistussuhteista, sitä koskevista velvoitteista ja yhteistyöstä.

Helsingin kaupunki järjestää Suomenlinnan huoltoliikenteen sellaisella tavalla, että se tyydyttää riittävästi ja tarpeita vastaavasti sekä Suomenlinnan asukkaiden että Suomenlinnassa olevien yritysten ja valtion sekä Helsingin kaupungin toimintojen tarpeet.

Huoltoliikenteestä aiheutuvat kustannukset katetaan toisaalta huoltoliikenteen kuljetusmaksuilla ja toisaalta Helsingin kaupungin ja valtion maksamalla alijäämäkorvauksella. Helsinki ja valtio vastaavat yhdessä ja yhtäläisin osuuksin alijäämäkorvauksesta, ellei valtion maksuosuuden vuotuisesta enimmäismäärästä muuta johdu.

Helsingin ja valtion virastot ja laitokset maksavat huoltoliikenteestä kuljetusmaksuja samoin perustein kuin muut käyttäjät.

Mikäli Suomenlinnan huoltoliikenteen toteuttaminen edellyttää peruskorjauksia tai uusinvestointeja, sopivat osapuolet erikseen, miten investointikustannukset jaetaan tasan valtion ja Helsingin kaupungin kesken.

Kaupunki kuulee valtiota ennen merkittäviä huoltoliikenteeseen tai sen palvelutasoon tehtäviä muutoksia. Huoltoliikenteen palvelutason merkittävän alentamisen edellytyksenä on, että osapuolet sopivat etukäteen muutoksen vaikutuksista sopimuksen ehtoihin. Palvelutason alentamisella tarkoitetaan tässä esimerkiksi huoltoliikenteen vuorovälien olennaista harventamista tai kuljetuskapasiteetin pienentämistä.

Korvaus Suomenlinnan huoltoliikenteen alijäämästä

Helsingin kaupunki ja valtio vastaavat yhdessä Suomenlinnan huoltoliikenteen järjestämisestä aiheutuvasta alijäämästä.

Valtio suorittaa alijäämäkorvauksena vuosittain Helsingin kaupungille puolet Suomenlinnan huoltoliikenteen todellisesta alijäämästä. Valtion maksama alijäämäkorvaus on vuonna 2011 kuitenkin enintään yhteensä 240 000 euroa (alv 0 %) kalenterivuodessa.

Liikennelaitos - liikelaitos pitää erillään henkilö- ja huoltoliikenteen tulot, jotka jaetaan kirjanpidossa näiden liikennemuotojen kesken niin, että kaikki henkilöliikenteen lipputulot ovat henkilöliikenteen tuloa ja ajoneuvoista ja rahdista saadut kuljetustulot vastaavasti huoltoliikenteen tuloa siitä riippumatta, onko matka tehty henkilö- tai huoltoliikenteen lautalla.

Vuonna 2012 ja siitä eteenpäin valtion vuosittain maksaman alijäämäkorvauksen enimmäismäärää tarkistetaan indeksillä.

Sopimuksen voimassaolo

Perussopimus on tarkoitettu olemaan voimassa 15 vuotta vuoden 2011 alusta lukien, jonka jälkeen se on voimassa toistaiseksi voimassa olevana. Irtisanomisaika on kolme vuotta niin, että ensimmäinen mahdollinen irtisanomispäivä on 31.12.2025, jolloin perussopimus päättyisi kolmen vuoden kuluttua tästä irtisanomisesta.

Suomenlinnan Liikenne Oy:n osakkeiden kauppa

Liikennelaitos -liikelaitos on uuteen perussopimukseen liittyvänä omistusjärjestelyasiana käynyt yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa neuvottelut valtion (Opetusministeriön) kanssa valtion omistamien Suomenlinnan Liikenne Oy:n osakkeiden siirtämisestä osakekaupalla liikennelaitos -liikelaitoksen omistukseen ja hallintaan.

./. Neuvottelutuloksen mukainen kauppakirjaluonnos on esityslistan liitteenä 4.

Kauppa koskee Suomenlinnan Liikenne Oy:n osakkeita nro 1 – 3000, yhteensä 3000 kpl.

Kauppahinta on 375 000 (kolmesataaseitsemänkymmentäviisituhatta) euroa. Kauppahinta on arvonlisäveroton. Ostaja suorittaa kaupan tekemisestä aiheutuvan varainsiirtoveron. Kauppahinnan määrittely on tehty käyttäen Suomenlinnan Liikenne Oy:n huoltoliikenteen tasearvoa. Kauppahinnan määrittelyssä on konsultoitu myös kaupungin tilintarkastajia.

Kaupan toteutumisen edellytyksenä on ollut, että valtio ja Helsinki tekevät yhtä aikaa kauppakirjan kanssa uuden perussopimuksen Suomenlinnan huoltoliikenteestä aiheutuvan alijäämän korvaamisesta edellä tarkoitetulla tavalla.

Osakkeiden hankkiminen kaupungin omistukseen on osa huoltoliikenteen järjestämisen kokonaisratkaisua, jolla taataan valtion edelleen jatkuva sitoutuminen huoltoliikenteen alijäämän kattamiseen ja liikenteen kehittämiseen. Samalla kaupungin mahdollisuudet integroida huoltoliikenne ja henkilöliikenne tehokkaalla tavalla parantuvat.

Esittelijän kannanotot

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että HKL:n johtokunnan esitys on valtion ja kaupungin neuvottelutuloksen mukainen. Talous- ja suunnittelukeskus pitää järjestelyä perusteltuna.

./. Lausunto kokonaisuudessaan on liitteessä 2 (päätöshistoria).

Esittelijä toteaa, että liikennelaitos – liikelaitoksen esittämät omistus- ja muut järjestelyt Suomenlinnan huoltoliikenteen hoitamisesta ovat perusteltuja.

Valtion ja kaupungin välinen sopimus on tarkoitus allekirjoittaa vielä joulukuussa 2010.

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA JA ERÄIDEN TEHTÄVIEN MUUTTAMINEN VIROIKSI SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2010-2251

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen vakanssien osalta

- muuttaa seuraavat toimet viroiksi niin, että palkka pysyy samana:

Aikuisten palvelujen vastuualue

Vakanssinumero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Yksikkö

013942	johtava sosiaalityöntekijä	2975,28	työvoiman palvelukeskus
013510	sosiaaliohjaaja	2172,22	työvoiman palvelukeskus

- perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle palkan muuttuessa:

Aikuisten palvelujen vastuualue

Vakanssinumero	Nykyinen nimike ja tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uusi tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Yksikkö ja uusi nimike

024770	sosiaaliterapeutti 2725,58	2172,22	eteläinen A-klinikka sosiaaliohjaaja (1.5.2011)
026488	sosiaaliterapeutti 2725,58	2172,22	eteläinen A-klinikka sosiaaliohjaaja (8.3.2011)
038977	sosiaalilääkäri 4006,02	5000,00	Hangonkadun kuntoutuskeskus apulaisylilääkäri
039018	sosiaalityöntekijä 2725,58	2172,22	huumeklinikka sosiaaliohjaaja

- perustaa seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle palkan pysyessä samana:

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

Vakanssinumero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike

026809	(läntisen) perhekeskuksen päällikkö	3593,53	leikkipuistotoiminnan päällikkö
026808	(eteläisen) perhekeskuksen päällikkö	3593,53	kotipalvelun ja varhaisen tuen päällikkö
026811	(itäisen) perhekeskuksen päällikkö	3593,53	avohuollon sosiaalityön päällikkö
026810	(pohjoisen) perhekeskuksen päällikkö	3593,53	avohuollon sosiaalityön päällikkö

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että edellä esitetyt muutokset vakansseihin 013942, 013510, 038977, 039018, 026809, 026808, 026811 ja 026810 tulevat voimaan 1.1.2011 lukien. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että muutokset vakanssiin 026488 tulevat voimaan 8.3.2011 lukien ja muutokset vakanssiin 024770 tulevat voimaan 1.5.2011 lukien.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille vakanssinhaltijoille, joita edellä mainitut muutokset koskevat.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

ESITTELIJÄ Sosiaalilautakunta on (16.11.2010) esittänyt päätösehdotuksen mukaisia muutoksia kuuteen sosiaaliviraston aikuisten palvelujen vastuualueelle sijoitettuun vakanssiin sekä neljään lapsiperheiden palvelujen vastuualueelle sijoitettuun vakanssiin.

Sosiaalilautakunta katsoo, että sosiaalivirastossa on toiminnallista syistä tarpeen tehdä eräitä virkanimikemuutoksia. Aikuisten palvelujen vastuualueella esitetään perustettavaksi johtavan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan toimen tilalle johtavan sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan virat palkan pysyessä samana. Tehtävä edellyttää virkasuhdetta, jotta työntekijät voivat tehdä yksilöhuollon päätöksiä.

Aikuisten palvelujen vastuualueella esitetään kahden sosiaaliterapeutin viran tilalle perustettavaksi sosiaaliohjaajan virat. A-klinikoilla tarvitaan sosiaaliohjaajia, jotka voivat tehdä asiakkaiden sijoituspäätöksiä. Samalla esitetään sosiaalityöntekijän viran tilalle perustettavaksi sosiaaliohjaajan virka. Aikuisten palvelujen vastuualueella esitetään myös sosiaalilääkärin viran tilalle perustettavaksi apulaisylilääkärin virka. Apulaisylilääkärin tehtäviin kuuluu lääketieteellisen työn koordinointi ja terveydenhuollon henkilöstön ohjaus ja koulutus sekä päihdehuollon ylilääkärin sijaisena toimiminen. Mainitut tehtävät edellyttävät apulaisylilääkärin virkaa.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueella on todettu tarve perhekeskustoiminnan alueellisen johtamisrakenteen muutokselle. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä eri toimintojen johtamiselle niin henkilöstön, asiakasprosessien kuin talouden johtamisen näkökulmista.

Alueellisten perhekeskusten johtamis- ja organisaatiorakenne on tarkoitus korvata 1.1.2011 lukien johtamis- ja organisaatiorakenteella, jossa kotipalvelu ja varhainen tuki siirretään omaksi perhepalvelujohtajan alaisuudessa toimivaksi yksiköksi. Lastensuojelun avohuollon sosiaalityö jää nykyiseen toimistoon kahden yksikkötasoisen päällikön alaisuuteen. Sosiaali- ja kriisipäivystysyksikkö, nuorten päihdetyön yksikkö ja sijoituksen sosiaalityö ja nuorten jälkihuoltoyksikkö jatkavat nykyisessä toimistossa yksikkötasoisten päälliköiden alaisuudessa ja myös Nopsa jatkaa nykyisessä toimistossa toimistopäällikön alaisuudessa. Siitä syystä esitetään virkanimikemuutoksia nykyisten perhekeskuksen päälliköiden virantoimitusvelvollisuuksien muuttuessa 1.1.2011 lukien.

Kaupunginvaltuuston hyväksymän vuoden 2011 talousarvioehdotuksen mukaan leikkitoiminta siirtyy osaksi lasten päivähoitoa. Siirron yhteydessä nyt perustettava leikkipuistotoiminnan päällikön vakanssi siirretään lasten päivähoidon vastuualueelle.

Esittelijä toteaa, että Kvsto päätti 8.12.2010 muuttaa sosiaalitoimen johtosääntöä siten, että lasten päivähoidon vastuualue huolehtii suomenkielisen lasten päivähoidon sekä osaltaan esiopetuksen ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämisestä 1.1.2011 lukien.

Sosiaalilautakunnan esityksen mukaan virkamuutoksista syntyy vuositasolla säästöä noin 11 400 euroa.

Uusille tehtävänimikkeille on saatu puolto henkilöstökeskuksesta. Henkilöstökeskus on 8.10.2010 ilmoittanut, että esitetyt nimikkeet kuvaavat toimintaa. Esittelijä toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus on 8.12.2010 ilmoittanut puoltavansa sosiaalilautakunnan esitystä vahvistetun talousarvion puitteissa.

KANNANOTTO MUISTUTUKSIIN KRUUNUNHAAN TONTTIEN 11/6, 14/6 JA 12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 JA 23/10 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11944)

Khs 2009-2713

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kruununhaan porrashuoneiden kulttuurihistoriallisten arvojen inventointi vuonna 2003 osoitti joidenkin porrashuoneiden erityisen merkittävyyden. Niiden arvojen säilymiseksi Kruununhaan 9 tonttia asetettiin rakennuskieltoon keväällä 2004 asemakaavan tarkistamista varten. Päättäessään rakennuskiellon jatkamisesta keväällä 2008 Khs edellytti, että tonteilla tutkitaan hissien rakentamismahdollisuus ilman että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja turmellaan. Lisäksi on asemakaavan muutoksen pohjana ollut kesällä 2008 laadittu hissien rakentamista koskeva selvitys.

Rakennusten katujulkisivut ja vesikatot on voimassa olevissa asemakaavoissa suojeltu yhtä lukuun ottamatta.

Asemakaavan muutosehdotuksessa suojellaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset arvokkaine porrashuoneineen. Kyseessä on pieni määrä kaikkein arvokkaimpia, valtakunnallisesti merkittävään alueeseen kuuluvia rakennuksia ja niiden sisätiloja, 9 kruununhakalaista asuinkerrostaloa ja niissä yhteensä 28 kulttuurihistoriallisesti arvokasta porrashuonetta.

Asemakaavan muutosehdotuksella pyritään edistämään myös esteettömyyttä. Ehdotus mahdollistaa hissin rakentamisen kaikkiin 9 asuinkerrostaloon muualle paitsi kulttuurihistoriallisesti arvokkaisiin porrashuoneisiin tai arkkitehtonisesti erityisen laadukkaiden sisäpihojen yhteyteen. Kaavaehdotuksessa ei esitetä hissille tarkkaa sijaintikohtaa, vaan se ratkaistaan jatkosuunnittelun yhteydessä kunkin yksittäisen hankkeen kohdalla erikseen.

Tonttien osoitteet ovat Meritullinkatu 16, Pohjoisranta 10, Kristianinkatu 17, Meritullinkatu 12, Meritullinkatu 29, Maneesikatu 1–3, Liisankatu 17, Mariankatu 12 ja Vironkatu 6.

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja vastineet niihin

Suurin osa muistutuksista on lähes samansisältöisiä ja laadittu pääpiirteittäin samaa kirjepohjaa käyttäen. Muistutuksia tuli 5 taloyhtiöltä (As. Oy Meritullinkatu 12, As. Oy Solmu, As. Oy Kristian 17, As. Oy Kruununhaankatu 4, ja Bostads Ab Norra Kajen 10) sekä 9 asukkaalta, joista 2 oli As. Oy Solmun ja 7 As. Oy Meritullinkatu 12:n asukkaita. Lisäksi Asunto Oy Vironkatu 6:n muistutukseksi otsikoitu kannanotto on valmistelussa nimetty kirjeeksi, koska sitä ei jätetty julkisen nähtävillä pidon aikana. Sisällöllisesti kirjeet ja muistutukset käsitellään kuitenkin samalla tavalla.

XXXXX XXXXX:n As. Oy Solmun muistutukseen liittämää eriävää mielipidettä lukuun ottamatta muistutukset ovat kaavaa vastustavia. Muistuttajat vaativat, että kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä päätös (10.12.2009) hyväksyä Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskeva asemakaavan muutosehdotus (nro 11944) kumotaan. He vaativat myös, että Kruununhaan eräitä kortteleita koskevat rakennus- ja toimenpidekiellot kumotaan ja lakkautetaan heti. Lauri Pentin muistutuksessa ei kuitenkaan esitetä rakennus- ja toimenpidekiellon kumoamista ja lakkauttamista ja lisäksi XXXXX XXXXX:n muistutuksessa vaaditaan niiden kumoamista ainoastaan korttelin nro 14 tontin nro 12 porrashuoneiden B, C ja D osalta.

Vastine

Mitä tulee kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen 10.12.2009 kumoamisvaatimukseen, voidaan todeta, että kaupunkisuunnittelulautakunnan mainittu päätös kaavaehdotuksen hyväksymisestä on asian valmisteluun kuuluva toimenpide, jossa on vasta puollettu asemakaavaehdotuksen hyväksymistä ja siihen liittyen esitetty kaupunginhallitukselle, että se ryhtyisi jatkotoimenpiteisiin lausuntojen pyytämiseksi ja kaavaehdotuksen asettamiseksi julkisesti nähtäville.

Valmisteluun liittyviin päätöksiin ei kuntalain 91 §:n mukaan voida hakea muutosta. Kun kaavan nähtävillä olo ajan kuluessa tehdyt muistutukset ja lausunnot oli saatu, kaupunkisuunnittelulautakunta vastasi niihin uudessa lautakuntakäsittelyssä 7.10.2010. Vasta kaupunginhallituksen esittelystä valtuustossa tehtävä päätös on sellainen lopullinen päätös asemakaava-asiassa, josta voidaan tehdä valitus ja vaatia sen kumoamista.

Nyt kysymyksessä olevat tontit on asetettu maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukaiseen rakennus- ja toimenpidekieltoon asemakaavan muuttamista varten. Päättäessään rakennuskiellon jatkamisesta keväällä 2008 kaupunginhallitus edellytti, että tonteilla tutkitaan hissin rakentamismahdollisuus siten, ettei porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja turmella, esimerkiksi rakennusten rungon ulkopuolelle. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen myös porrashuoneissa. Kaupunginhallitus on viimeksi 17.5.2010 päättänyt jatkaa rakennuskieltoa. Rakennuskielto on voimassa siihen saakka, kunnes asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginvaltuustossa. Rakennuskiellosta voi hakea poikkeamista ja poikkeaminen voidaan myöntää, ellei tulevan asemakaavan tavoitteiden katsota poikkeamisen johdosta vaarantuvan.

Taloyhtiö Bostads Ab Norra Kajen 10 (22.2.2010), XXXXXX (22.2.2010), XXXX XXXXXX (17.2.2010), XXXXX XXXXXX (22.2.2010), XXXXXX XXXX (22.2.2010) sekä XXXX ja XXXXXX XXXX (22.2.2010) esittävät perusteluina vaatimuksilleen seuraavaa:

1 Rakennuksen sisäosien suojelu asemakaavamääräyksillä ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukaista eikä sille ole muutakaan laillista perustetta. Kaavalla puututaan kohtuuttomasti yksityisen omaisuuden käyttöön ja kehittämiseen. Sisäosien suojelun tulisi tapahtua rakennussuojelulailla korvausta vastaan. Lisäksi joissakin muistutuksissa mainitaan, että ehdotus heikentää huoneistojen arvoa ja kaupungin tulisi sitoutua korvaamaan ylimääräiset kustannukset taloyhtiölle.

2 Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunkisuunnittelulautakunta eivät ole ottaneet huomioon asukkaiden mielipiteitä.

3 Vuoden 2003 porrashuoneiden inventointi (Schulman Oy) on tehty salaa ja tarkoitushakuisesti. Selvitys on puutteellinen ja perustuu subjektiivisiin näkemyksiin.

4 Asemakaavaehdotuksen lähtökohtana on ollut Pohjoisranta 10:n suojelu. Seurauksena on hissien rakentamisen estyminen ja asumisolojen kehittämisen hankaloituminen. Hissien sijoittaminen asuntovyöhykkeelle on epärealistista. Piha-alueiden turmeleminen hissitornilla ei voi olla tarkoituksenmukaista. Kaava sisältää useita kiinteistöjen peruskorjaamista ja perusparantamista estäviä tai vaikeuttavia määräyksiä, ei vain porrashuoneiden kehittämistä rajoittavia.

5 Kaava loukkaa alueen asukkaiden yhdenvertaisuutta. Kaavan kohteena oleville taloyhtiöille asetetaan rajoituksia, joita on sallittu muille saman alueen kiinteistöille (kuten ullakko- ja hissirakentaminen). Joissakin muistutuksissa todetaan myös, että on annettu ymmärtää kyseisten talojen porrashuoneistojen olevan ainutlaatuisia, vaikka Kruununhaan ja Katajanokan alueella on lähes 300 suojeltua ja rakennuskiellossa olevaa porrashuonetta.

6 Asemakaavan suojelumääräykset, joissa kielletään sellaiset muutokset, jotka heikentävät rakennuksen tai sen porrashuoneiden arvoja, samoin kuin vaatimukset alkuperäistoteutuksen palauttamisesta, ovat kohtuuttomia.

7 Suojelumääräykset koskevat kaikkia rakennuksen osia ja tiloja, siten myös huoneistojen sisätiloja. Tämä ei voi olla hyväksyttävissä eikä mahdollista. Taloyhtiöllä tulee olla oikeus toteuttaa kunnostukset ajan vaatimusten mukaisesti.

8 Ehdotus on Helsingin kaupungin kehittämisstrategian (2009–2012) ja monien muiden Helsingin kaupungin ja useiden muiden viranomaisten ilmoittamien tavoitteiden vastainen (asukkaiden viihtyminen, liikkumisen esteettömyys, asuminen mahdollisimman pitkään omassa kodissa jne.). Joissakin muistutuksissa korostetaan erityisesti ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asumismahdollisuuksia.

Vastine

1 Maankäyttö- ja rakennuslain eri kaavatasojen sisältövaatimuksiin kuuluu kulttuuriperinnön vaaliminen. Asemakaavan laadintaan kuuluu myös rakennettuun ympäristöön liittyvien erityisten arvojen hävittämiskielto (54 §). Jokaisella kaavatasolla on lain mukaan mahdollisuus antaa suojelumääräyksiä. Suojelumääräysten tulee olla maanomistajalle kohtuullisia (57 §). Laaditun kaavaehdotuksen määräykset eivät rajoita kohtuuttomasti yksityisen omaisuuden käyttöä ja kehittämistä.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa puhutaan kulttuuriperinnön ja rakennetun ympäristön arvojen suojelemisesta erittelemättä sisätiloja ja ulkoarkkitehtuuria. Ympäristöministeriön asemakaavamerkintöjä ja ‑määräyksiä koskevassa ohjeessa todetaan, että erityistapauksissa voidaan asemakaavassa antaa sisätiloja koskevia määräyksiä. Kysymykseen tulevat silloin esimerkiksi rakennuksen porrashuoneiden säilyttämistä koskevat määräykset. (Asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset, ympäristöministeriö, 2003, sivu 126)

Maankäyttö- ja rakennuslaki (1999) on keskeisin ja asemakaava-alueella ensisijainen rakennetun kulttuuriympäristön suojelua ohjaava väline. Vain erityistapauksissa, silloin kun suojelu ei ole mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla tai milloin rakennuksen säilymistä ei voida riittävästi turvata maankäyttö- ja rakennuslain säännösten nojalla, kun rakennuksella on huomattavaa valtakunnallista merkitystä tai kun siihen muutoin on erityisiä syitä, sovelletaan lakia rakennusperinnön suojelemisesta (2010, aikaisemmin rakennussuojelulaki, 1985). Kaavan kohteena olevien rakennusten ja niiden arvokkaiden porrashuoneiden suojelu on mahdollista maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Oikeus korvauksiin syntyy vain siinä tapauksessa, mikäli suojelumääräykset eivät ole maanomistajalle kohtuullisia.

Rakennetun ympäristön vaalimisen ja suojelun kautta muodostuvat ympäristöt ovat arvostettuja ja haluttuja asuinympäristöjä. Suojelu saattaa siten jopa nostaa kiinteistöjen ja asuntojen arvostusta ja sitä kautta yleensä myös hintaa. Tästä Kruununhaan kaupunginosa tarjoaa hyvän esimerkin.

Myös suojeltuja rakennuksia voidaan kehittää. Esimerkiksi hissin rakentaminen voidaan kohtuullisin kustannuksin nykytekniikalla toteuttaa useimpiin suojelun piiriin kuuluviin rakennuksiin. Suojelusta aiheutuvat lisäkustannukset pysyvät kohtuullisina rakennuksen taloudellinen, rakennustaiteellinen ja kulttuurihistoriallinen arvo huomioon ottaen. Valtion ja kaupungin hissiavustuksista saatava tuki kattaa näistä lisäkustannuksista 60 %. Kaikkiin tässä kaavaehdotuksessa mukana oleviin kohteisiin hissi on mahdollista rakentaa.

2 Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskevan kaavan valmistelussa vuorovaikutus on ollut erittäin laajaa lukuisine asukastilaisuuksineen ja neuvotteluineen. Valmistelussa on pyritty yhteisymmärrykseen osallisten kanssa edellyttäen, että ratkaisut ovat kaavan tavoitteiden mukaisia. Ratkaisu on joissakin tapauksissa taloyhtiön kannan tai yksittäisten asukkaiden mielipiteiden vastainen.

3 Asemakaavan muutoksen pohjaksi on laadittu kaksi alan tunnustetun asiantuntijan tekemää selvitystä, Kruununhaan hissittömiä yli kaksikerroksisia asuinkerrostaloja koskeva porrashuoneiden inventointi (Schulman, 2003) ja selvitys hissien rakentamismahdollisuuksista kaikkein arvokkaimmiksi arvioituihin taloihin siten, ettei rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja rikottaisi (Helander & Leiviskä 2008). Näiden selvitysten samoin kuin kaavaehdotuksen laadinnassa on myös kaupunginmuseo toiminut asiantuntijana. Selvityksessä mukana oleville taloyhtiöille tiedotettiin inventoinnin käynnistymisestä 30.9.2003 ja inventoinnin tuloksista 3.3.2004 päivätyllä kaupunkisuunnitteluviraston kirjeellä. Hissien rakentamista koskevasta selvityksestä tiedotettiin 30.6.2008 päivätyllä kirjeellä. Kirjeet postitettiin kunkin taloyhtiön isännöitsijän osoitteeseen.

4 Asunto-osakeyhtiö Pohjoisranta 10:n hissihanke ja kaupunkisuunnittelulautakunnan (26.9.2002) sitä koskeva kielteinen lausunto käynnisti laajan selvityksen Kruununhaan porrashuoneiden kulttuurihistoriallisista arvoista.

Kaavaehdotus pyrkii parhaalla mahdollisella tavalla yhdistämään pyrkimyksen säilyttää kulttuurihistoriallisia arvoja ja tavoitteen parantaa saavutettavuutta. Kaavaehdotus mahdollistaa hissin rakentamisen kaikkiin taloihin. Taloyhtiön sisäisillä päätöksillä ratkaistaan, halutaanko hissi rakentaa kaavan sallimalla tavalla, esimerkiksi asunnoista lohkaistavaan tilaan.

Rakennuksissa, joita kaavaehdotus koskee, porrashuoneet ovat edellisen vuosisadan vaihteelle tyypillisesti merkittäviä asuintalon yhteisiä tiloja, joiden suunnitteluun on panostettu erityisesti. Kyseisenä ajankohtana korostettiin kadun puolen julkista luonnetta ja näyttävyyttä. Pihanpuoli syntyi toiminnallisten vaatimusten ehdoilla ja oli arkkitehtonisesti vaatimattomampi. Siksi pihan ja pihajulkisivujen voidaan katsoa kestävän paremmin muutoksia.

Kaikki rakennuksen peruskorjaamiseen sekä kunnossapitoon ja kehittämiseen liittyvät toimenpiteet ovat mahdollisia, mikäli niillä ei heikennetä rakennuksen historiallista arvoa tai muuteta arkkitehtuurin ominaispiirteitä.

5 Kaavaehdotus ei estä hissien rakentamista. Kaavaehdotuksessa osoitetaan eri mahdollisuuksia, miten hissi voidaan sijoittaa rakennuksiin tai rakennusrungon ulkopuolelle. Myöskään ullakkorakentamista ei millään tavoin rajoiteta, mutta edellytetään, että myös se, kuten muutkin mahdolliset muutostyöt, toteutetaan rakennusten arkkitehtoniset, historialliset ja kaupunkikuvalliset arvot säilyttäen. Helsingissä on voimassa ullakkorakentamisen alueellinen poikkeamispäätös, jonka mukaan Kruununhaassa on mahdollista ottaa ullakkotiloja asunnoiksi ja avata niiden edellyttämiä uusia ikkuna-aukkoja laajemmat kaupunkinäkymät huomioon ottaen ja merinäkymät säilyttäen. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kohdalla tulee suunnittelussa käyttää tarkkaa harkintaa.

Kaavaehdotus perustuu asiantuntijaselvityksiin, joissa kaavan kohteena olevat rakennukset ja suurin osa niiden porrashuoneista on todettu kulttuurihistoriallisesti merkittäviksi. Merkittävyyttä arvioitaessa on harvinaisuuden lisäksi punnittu rakennustaiteellisia ja historiallisia arvoja sekä säilyneisyyttä tai kerrostuneisuutta ja tyypillisyyttä. Suojelumääräykset tähtäävät näiden arvojen säilymiseen. Myös muualla kaupungin alueella toimitaan vastaavalla tavalla, mikäli samanlaisia arvoja selvityksissä todetaan. Kruununhakaan rinnastettavissa olevaa Katajanokan vanhaa kaupunginosaa koskevassa asemakaavassa on asuinrakennusten porrashuoneiden suojelua koskeva määräys. Helsingin kaupunginmuseo on parhaillaan laatimassa laajempaa, kantakaupungin aluetta koskevaa porrashuoneiden arvoihin kohdistuvaa selvitystä.

6 Kaikkia tonteilla olevia rakennuksia koskee määräys sr-1, jota arvokkaita suojelukohteita koskevissa asemakaavoissa käytetään yleisesti. Määräys, jolla kielletään sellaiset historiallisia arvoja tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä muuttavat korjaus-, muutos- tai lisärakentamistyöt, tähtää kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen. Kohteen arvoja heikentäneet toimenpiteet tulee korjaus- ja muutostöiden yhteydessä palauttaa alkuperäistoteutuksen mukaisiksi. Muunlaiset aikaisemmat korjaukset, muutokset ja uudet rakenteet voidaan säilyttää.

Kulttuurihistoriallisten arvojen vaalimista edellytetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Suojelumääräystä ei ole katsottu kohtuuttomaksi.

7 Suojelumääräykset eivät asemakaavan muutoksessa ulotu huoneistojen sisätiloihin eikä huoneistojakoa ole edellytetty palautettavaksi. Väärinkäsitysten välttämiseksi kaavamääräyksiin on lisätty lause: "Suojelumääräys ei koske huoneistojen sisätiloja."

Suojelu ei estä rakennusten kunnostamista ajan vaatimusten edellyttämällä tavalla, edellyttäen, että kunnostaminen tapahtuu kulttuurihistorialliset arvot säilyttäen.

8 Kaavaehdotuksessa on pyritty löytämään kahta tärkeää tavoitetta tukeva ratkaisu. Siinä on sovitettu yhteen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen ja esteettömyyden parantaminen hissejä rakentamalla. Siten on pyritty, siinä määrin kuin se vanhan rakennuskannan kohdalla on mahdollista, toteuttamaan Helsingin kaupungin tavoitteita esteettömyydestä ja saavutettavuuden parantamisesta. Viime kädessä kaavoitusta kuitenkin ohjaa maankäyttö- ja rakennuslaki.

Muutamat taloyhtiöt ja asukkaat ovat muistutuksissaan esittäneet edellä mainittujen perusteiden lisäksi muita vaatimuksia ja näkökohtia. Alla on esitetty tiivistelmät näistä muistutuksista sekä vastineet niihin.

As. Oy Kruununhaankatu 4 toteaa (19.2.2010) edellä mainittujen kohtien 1, 2, 4, 5 ja 8 lisäksi, että taloyhtiölle esitettiin alun perin, että hankkeessa etsitään ratkaisu vain hissirakentamiselle. Ehdotuksen tavoitteena on kuitenkin suojelun ulottaminen koskemaan rakennusten sisätiloja, piha-aluetta ja ullakkorakentamista. Taloyhtiön mukaan kaikki korjaaminen joudutaan neuvottelemaan kaupungin kanssa ja toisaalta kaupunki voi velvoittaa taloyhtiöt korjauksiin. Lisäksi yhtiö ehdottaa, että vähintään suojelua, tiloja, pihoja ja autopaikkoja koskevat määräykset poistetaan ehdotuksesta.

Vastine

Taloyhtiöille lähetetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman (22.12.2008) mukaan asemakaan muutoksen tarkoituksena on tarkistaa asemakaavoja siten, että niiden suojelumääräykset ovat riittävän kattavat sekä ulko- että sisätilojen suhteen ja että samassa yhteydessä on tarkoitus määritellä periaatteet hissien rakentamista varten. Asemakaavaluonnoksesta on keskusteltu taloyhtiöiden edustajien kanssa ja sen tavoitteita on esitelty asukastilaisuuksissa.

Kaavaehdotuksen määräykset ovat tavanomaisia, yleisesti käytössä olevia määräyksiä. Asemakaava ei tule takautuvasti voimaan eivätkä kaavamääräykset johda korjausvelvoitteisiin. Vasta toteutettaessa rakennuslupaa vaativia muutoksia rakennusvalvontavirasto ohjaa suunnittelua ja valvoo suunnitellun rakentamisen asemakaavan ja kaavamääräysten mukaisuutta.

As. Oy Kristian 17 toteaa (22.2.2010) edellä mainittujen kohtien 1–8 lisäksi, että taloyhtiö pitää suojelun tuomia lisävelvoitteita rangaistuksena siitä, että taloyhtiötä on hoidettu pieteetillä. Taloyhtiön mukaan rakennuksen porrashuone soveltuu erityisen hyvin hissin rakentamiseen. Lisäksi kielto on tehty subjektiivisin perustein. Yhtiön mukaan pihakansi ei sovellu virkistyskäyttöön ja asukkaat oleskelevatkin mielellään parvekkeillaan ja läheisissä puistoissa. Tämän lisäksi taloyhtiö pitää alkuperäisyyden säilyttämistä liian ehdottomana määräyksenä ja vaatii määräysten väljentämistä siten, että katujulkisivun räystästä olisi mahdollista jatkaa.

Vastine

Määräyksellä sr-1 ilmaistaan, että kohde on arvokas. Kaavaehdotuksen suojelumääräykset ovat tavanomaisia, yleisesti käytössä olevia määräyksiä, jotka tähtäävät kulttuurihistoriallisten arvojen säilymiseen. Määräys ei sinänsä velvoita taloyhtiötä entisöintiin, mutta mikäli taloyhtiö suorittaa korjaustoimenpiteitä, tulee ne toteuttaa historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäen.

Kaavaehdotuksessa ei kielletä hissin rakentamista As. Oy Kristian 17:n omistamaan kiinteistöön, vaan esitetään, että hissi voidaan rakentaa asuntovyöhykkeelle. Tähän on päädytty asiantuntijaselvityksessä (2008) eri tavoitteita tutkien ja arvioiden. Hissien rakentaminen muistutuksessa esitetyllä tavalla talon porrashuoneeseen muuttaisi oleellisesti kulttuurihistoriallisesti arvokkaan sisätilan alkuperäistä luonnetta ja sen arkkitehtonisia ja tilallisia ominaisuuksia sekä heikentäisi porrashuoneen rakennustaiteellista ja historiallista arvoa.

Rakennuksen katujulkisivun räystään korjaustyöt, kuten muutkin korjaustoimenpiteet, tulee kaavamääräyksen mukaan suunnitella siten, etteivät ne heikennä rakennuksen historiallista arvoa tai muuta arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Rakennusvalvontavirasto valvoo kaavamääräyksen toteutumista.

Kaavaehdotuksen tavoitteena on asukkaiden yhteisen piha-alueen aikaansaaminen, mikä on periaatteena koko kantakaupungin alueella. Kunkin pihan ominaisluonne tulee tietysti suunnittelussa ottaa huomioon. Ulko-oleskelualue tulee kaavamääräyksen mukaan toteuttaa ympäristöön sopivia materiaaleja ja istutuksia käyttäen.

As. Oy Solmu vastustaa (22.2.2010) edellä mainittujen kohtien 1, 2 ja 7 sekä osin kohdan 3 lisäksi määräyksiä, joissa tomutus- ja jätehuollon laitteita ei saa sijoitta pihamaalle. Yhtiö ilmoittaa myös, että yhtiöjärjestyksessä on autopaikkaosake, joka oikeuttaa kahteen autopaikkaan pihalla. Siten asemakaavan muutos on yhtiöjärjestyksen vastainen ja taloyhtiölle aiheutuu toteuttamisesta huomattava taloudellinen vahinko. Lisäksi yhtiö luettelee korjauskohteita, joissa kaavan toteuttaminen aiheuttaisi lisäkustannuksia. Taloyhtiö ehdottaa, että rakennuksesta suojeltaisiin vain yksi porrashuone ja sillä edellytyksellä, että portaan osakkaat suostuvat siihen kirjallisesti.

As. Oy Solmu muistuttaa, että asemakaavan selostuksessa todettu Kruununhaan asuntojen suuri koko ja, että asunnot ovat usein kahdella sisäänkäynnillä varustettuja, ei pidä paikkansa. Taloyhtiön asunnot ovat pääasiassa yksiöitä, kaksioita tai kolmiota (alle 100 m²), joissa ei ole kahta sisäänkäyntiä, kuten asemakaavan selostuksessa väitetään.

Taloyhtiön mukaan tulisi sallia hissin sijoittaminen myös porrashuonetilaan siten, että vaalitaan porraskäytävän ilmettä ja kokonaiskuvaa. As. Oy Solmu vaatii, että asemakaavan muutosehdotus ja Kruununhaan eräitä kortteleita koskevat rakennus- ja toimenpidekiellot kumotaan.

As. Oy Solmun muistutukseen (22.2.2010) on liitetty hallituksen jäsen Pasi Kaarron eriävä mielipide. Siinä todetaan, että kaavaehdotus on maankäyttöä ja rakentamista koskevien säädösten mukainen. Asemakaavoituksessa esitettyihin määräyksiin kuuluu, että ne tietyllä tapaa rajoittavat yksityisomistuksen määräysvaltaa, kun pyritään sovittamaan yhteen yhteisiä ja yksityisiä tavoitteita. Liian vapaat, taloudellisiin näkökohtiin painottuvat määräykset ovat osoittautuneet ympäristön ja rakennussuojelun kannalta epäedullisiksi. Moni on valinnut Kruununhaan asuinpaikakseen juuri sen historiallisten arvojen takia, rakennuskannan ikä ja autenttisuus korreloivat asuntojen neliöhinnan kanssa. Asemakaavaluonnos ei siis aiheuta erityisiä taloudellisia rasitteita osakkeiden omistajille. Asunto Oy Solmun talo on rakennushistoriallisessa mielessä poikkeuksellisen hyvin säilynyt.

Eriävän mielipiteen mukaan kaavaehdotusta on valmisteltu avoimesti ja hyvää hallintotapaa noudattaen. Selvitykset ovat olleet julkisesti esillä, ja selvitysten ohjauksessa on käytetty monipuolista asiantuntemusta. Myös asukastilaisuuksia on järjestetty ja käyty erillisiä neuvotteluja eri taloyhtiöiden kanssa.

Samalla huomautetaan, etteivät kaavamääräykset koske asuinhuoneistojen sisätilojen muutoksia ja ettei kaava edellytä kaikkien rakennukseen tehtyjen muutosten palauttamista. Kaavamääräys ei ole autopaikkojen suhteen jälkikäteen sanktioiva.

Mielipiteessä korostetaan, ettei hissien rakentaminen porrassyöksyjen väliin ole mahdollista, mikäli otetaan huomioon tilojen arkkitehtoniset suhteet ja historialliset arvot. Vaikka kaavaluonnoksessa esitetyt vaihtoehdot aiheuttavatkin rajoituksia ja haittoja, ne ovat ainoat mahdollisuudet.

Lopuksi todetaan, että asemakaavaluonnos sovittaa yhteen porraskäytävän toiminnalliset tavoitteet sekä rakennustaiteelliset ja historialliset arvot ja takaa As. Oy Solmun kiinteistön huolella vaalittujen arvojen säilymisen jälkipolville.

XXXXX XXXXX muistuttaa (22.2.2010) samoista asioista kuin As. Oy Solmu edellä.

XXXXX XXXXX ja XXXXX XXXXX (As. Oy Solmu, 19.2.2010) tuovat edellä mainittujen kohtien 1–8 lisäksi esiin, että taloyhtiön osake oikeuttaa pihalla oleviin autopaikkoihin. Taloyhtiön asunnot ovat pieniä ja asuntoihin sijoitettavat hissit veisivät tilaa juuri pienistä huoneistoista. Heidän mukaansa hissien rakentaminen vaatii rakennusluvan, joka antaa viranomaisille riittävän valvontamahdollisuuden rakentamiselle.

Vastine

Kaavaehdotuksessa ei ole tomutusta koskevaa määräystä. Kaavamääräyksen mukaan jäteastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sisään, ja mikäli tämä ei ole mahdollista, tulee jäteastioille rakentaa ympäristöön sopiva katos tai aitaus.

Koko kantakaupungin alueella pyritään piha-alueet saamaan viihtyisiksi. Siksi asemakaavoihin sisällytetään määräys, joka kieltää autopaikkojen sijoittamisen pihoille. Autopaikkojen sijoitusta koskeva asia tulee harkittavaksi, mikäli taloyhtiö ryhtyy esimerkiksi ullakkoasuntoja koskevaan rakennushankkeeseen.

Rakennuksen korjaus-, muutos- ja lisärakentamistöissä tulee kunnioittaa rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja. Mikäli alkuperäistoteutusta ei ole jäljellä ja mikäli jälkeenpäin tehty muutos on heikentänyt rakennuksen arvoja, tulee valita ratkaisu, jolla kulttuurihistoriallisia arvoja voidaan mahdollisimman paljon palauttaa. Ratkaisu saattaa joissain tapauksissa tulla kalliimmaksi kuin tavanomaiseen ympäristöön soveltuva standardiratkaisu.

Kaavan tavoitteena on tasavertaisuus. Siksi taloyhtiön kaikki arvokkaimmat porrashuoneet suojellaan eikä niihin sallita hissien rakentamista. Kaavaehdotus mahdollistaa hissien rakentamisen asunnoista otettavaan tilaan tai rakennuksen rungon ulkopuolelle. Kaavassa ei kuitenkaan määritellä hisseille tarkkaa sijaintia. Hissien suunnittelu suojelurakennuksiin niiden ominaispiirteet huomioon ottavalla tavalla on vaativa tehtävä, joka edellyttää pätevää suunnittelua. Päätöksen hissien toteuttamisesta tekee taloyhtiö.

Selostuksessa oleva epätarkkuus asuntojen keskipinta-alasta on korjattu. Nähtävillä olleessa selostuksessa kirjoitettiin Kruununhaan asuntojen koosta, vaikka tarkoitettiin asuntojen kokoa asemakaavan muutosalueella eli kyseessä olevilla yhdeksällä tontilla. Asuntojen keskipinta-ala näillä tonteilla on 107 m². As. Oy Solmussa asuntojen keskipinta-ala on rekisteritietojen mukaan 75 m².

As. Oy Meritullinkatu 12 tuo (22.2.2010) esiin kaikki edellä mainitut kohdat 1–8 muistutuksensa lukuisissa numeroiduissa asiakohdissa. Muistutuksessa vaaditaan, että kaupunkisuunnittelulautakunnan tekemä päätös hyväksyä asemakaavan muutosehdotus samoin kuin rakennus- ja toimenpidekiellot kumotaan ja lakkautetaan heti tai että asemakaavan muutosehdotus palautetaan uudelleen käsiteltäväksi lähtökohtina asumisen ja asukkaiden tarpeet ja asuinolojen kehittäminen ajan vaatimusten mukaisesti. Rakennuskielto on alun perin tehty salaa ja kiinteistölle mitään ilmoittamatta. Rakennuskielto asetettiin 2004 ja vasta nyt ollaan käsittelemässä asemakaavaehdotusta. Tämä on taloyhtiön mielestä kohtuutonta. Poikkeamisluvan käsittely on kestänyt jo yli kaksi vuotta. Poikkeamis- ja rakennusluvat tulee myöntää yhtiölle heti.

Muistutuksessa vaaditaan, että kaupungin ja asiaan liittyvien virkamiesten on korvattava aiheutuneet ja aiheutuvat ylimääräiset kustannukset taloyhtiölle.

Ainakin As. Oy Meritullinkatu 12:n omistama kiinteistö on poistettava asemakaavaehdotuksesta, sillä se ei ole kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti tai arkkitehtonisesti erityisen arvokas eikä valtakunnallisesti erityisen merkittävä tai muutoinkaan tavanomaisesta poikkeava rakennus. Muita Emil Svenssonin suunnittelemia, edustavampia taloja on Helsingissä noin 30. Rakennuksen, sen porrashuoneiden ja asuinhuoneistojen ulkoasu on myös muuttunut korjausten yhteydessä, eikä se siten edusta alkuperäistä rakennustasoa tai sen tyyliä.

Taloyhtiön omien selvitysten samoin kuin kaupunkisuunnitteluviraston selvitystyön perusteella hissien rakentaminen sekä asuntovyöhykkeelle että piha-alueelle on todettu teknistaloudellisesti toteuttamiskelvottomiksi. Hissin rakentaminen pihalle heikentää pihan käyttöominaisuuksia, eikä liikkumisen esteettömyys toteutuisi. Molemmissa selvityksissä parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut hissien sijoittaminen porrashuoneiden valokuiluihin. Tätä kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole tuonut esiin, ei myöskään vaihtoehtoa, jossa vain kahteen porrashuoneeseen rakennettaisiin hissi sisälle ja yhden yhteyteen pihan puolen julkisivuun. Myös talon suunnittelija Emil Svensson on aikoinaan suunnitellut hissit porrassyöksyjen keskelle. Muistutuksessa todetaan, että hyvin ja ammattitaitoisesti rakennuksen tyyliin sopivat porrassyöksyjen väliin rakennetut hissit eivät pilaa porrashuoneiden kulttuurihistoriallisia tai rakennustaiteellisia arvoja, päinvastoin korostavat aikakausien arkkitehtonisia kerrostumia. Maankäyttö- ja rakennuslaissa (1 §) todetaan, että alueiden käyttö ja rakentaminen tulee järjestää siten, että luodaan edellytykset hyvälle elinympäristölle sekä edistetään ekologisesti, sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä.

Muistutuksessa todetaan, että perinteisesti asemakaavamääräykset ovat koskeneet vain katujulkisivuja ja julkisivun puoleisia katonlappeita, aiemmin sisätiloja ei ole voitu suojella kaavalla. Sisätilojen suojelulle ei ole laillisia perusteita. Asemakaavaehdotuksella puututaan yksityisomistukseen jopa voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti. Se on myös ihmisoikeuksien, perustuslain ja EU:n asiaa koskevan lainsäädännön vastainen. Käsitystä tulee myös hallinto-oikeuden päätös (KHO:2009:48, 3172/1/08). Nykyinen kaavamääräys on taloyhtiön mielestä riittävä, mutta siitäkään ei ole taloyhtiölle koskaan ilmoitettu mitään. Helsingin kaupungin viranomaiskäytäntö on muuttunut ilman vastaavaa lainsäädännön muutosta. Kiinteistöt on näin asetettu epätasa-arvoiseen asemaan hissien rakentamisen suhteen. Kyse on mielivaltaisesta tai epätasapuolisesta vallankäytöstä. Vaihtoehto rakennussuojelulain nojalla suojelulle asemakaavan sijaan olisi tutkittava.

Taloyhtiö toteaa edelleen, että asukkaita ei ole kuultu, vain vähemmistön kanta on otettu huomioon. Jokaisen osallistumismahdollisuudesta kuitenkin säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa. Päätös asiassa on tehty jo ennen kuulemiskierrosta. Lain mukaan päätöksille tulee saada kaikkien kiinteistön omistajien ja osakkaiden yksimielinen hyväksyntä. Taloyhtiöön ei ole otettu edes yhteyksiä. Kaavan laatijat ovat todenneet laativansa virkamiehinä erilaisia kaavaehdotuksia oman halunsa mukaan ja että heidän tehtävänään on huolehtia kiinteistöjen suojelusta eikä asukkaiden ja asuntoyhtiöiden ongelmista tai murheista. Kuitenkin vastuu siirretään luottamusmiehille. Muistutuksessa todetaan, että ilmeisesti ainakin eräät kaupunkisuunnittelulautakunnan jäsenet olisivat vastustaneet asemakaavaehdotuksen hyväksymistä ja halunneet äänestää 10.12.2009 asemakaavaehdotusta vastaan. Äänestystä asiasta ei kuitenkaan jostain syystä suoritettu.

Tekeillä olevan suojelukaavan laadinta perustuu puutteellisesti ja salaa tehtyihin ja virheellisiin perusselvityksiin ja niistä väärin ja tavoitehakuisesti tehtyihin tulkintoihin. Hissien rakentamisselvitys perustuu rakennusvalvontavirastosta saatuihin piirustuksiin, mitkä eivät välttämättä ole ajan tasalla. Myöskään asiantuntevia ja päteviä hissisuunnittelijoita ei ole kuultu. Kaupunkisuunnitteluvirasto on tilannut asiantuntijaselvitykset ja lausunnot mieleisiltään ja omia suunnitelmiaan tukevilta konsulteilta. Lausuntojen antajien kilpailutuksesta ei ole annettu mitään tietoa, taloyhtiö arveleekin, ettei niitä ole kilpailutettu lainkaan.

Taloyhtiön käsityksen mukaan asemakaavaehdotus alentaa huoneistojen myyntiarvoa oleellisesti. Vaatimus pihasuunnitelman teettämisestä on perusteeton ja kohtuuton. Asemakaavaehdotus pakottaa ikääntyneet, ikääntyvät, vammaiset ja lapsiperheet muuttamaan pois omistamistaan kodeista. Kaavan päätavoitteena on estää hissien rakentaminen ja asuinkerrostalojen asumisolojen kehittäminen. Ilmoitettu tavoite estää porrashuoneiden turmeleminen loukkaa asukkaita ja heidän makuaan törkeästi. Asenne edustaa paluuta menneeseen.

Muistutukseen on liitetty taloyhtiön asukkaiden näkemyksiä asemakaavaehdotuksen tavoitteista ja seurauksista. Niissä nostetaan esiin edellä mainittujen seikkojen lisäksi se, että kaavaehdotus heikentää rakennuksen energiatehokkuutta ja energiansäästömahdollisuuksia, se pakottaa tekemään taloista museoita, siirtää yksityisten kiinteistöjen oikeudet päättää asioistaan viranomaisille sekä lisää asumiskustannuksia kohtuuttomasti ja tarpeettomasti.

Muistutuksen liitteenä on perusteluja hissien rakentamiseksi sekä kuvia alustavista hissisuunnitelmista, jotka perustuvat Emil Svenssonin esittämiin periaatteisiin.

Vastine

Rakennuskielto on ollut voimassa Kruununhaan arvokkaita porrashuoneita koskevan inventoinnin valmistumisen jälkeen vuodesta 2004 arvokkaimmiksi todettujen kohteiden rakennustaiteellisten ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilymisen turvaamiseksi. Rakennuskieltoa on jatkettu tarpeellisten selvitysten ja asemakaavan muutoksen laatimisen ajaksi. Kaupunginhallitus päättää rakennuskielloista ja niiden jatkamisesta. Rakennuskielto on maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukainen. Rakennuskiellosta on kuulutettu asianmukaisesti lain edellyttämällä tavalla. Rakennuskiellon voimassa ollessa on mahdollista rakennuskiellosta tehtävällä poikkeamispäätöksellä suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jotka ovat vireillä olevan kaavan tavoitteiden mukaisia. Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n hissien rakentamista koskeva poikkeamishakemus ei täytä tätä vaatimusta. Kaupunkisuunnitteluvirasto pitää hissien rakentamista taloyhtiöön periaatteessa mahdollisena ja on toivonut taloyhtiöltä muutettua suunnitelmaa, joka vastaisi tulevan kaavan tavoitteita. Sellaista ei ole kaupunkisuunnitteluvirastolle toimitettu.

Meritullinkatu 12:n kiinteistö porrashuoneineen on asiantuntijaselvityksissä todettu rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittäväksi. Muutokset, joita rakennuksessa on myöhemmin tehty, eivät ole heikentäneet sen kulttuurihistoriallista arvoa. Hissien rakentamista koskevassa selvityksessä (Helander, Leiviskä, 2008) todetaan, että ahdas piha ei sovellu hissin rakentamiseen, sen sijaan suositeltavaksi vaihtoehdoksi esitetään hissien sijoittamista porrashuoneiden B ja D yhteyteen asuntojen sisään. Vaihtoehtoa, jossa tila hisseille otettaisiin porrashuoneista, ei selvityksessä suositella, sillä silloin eivät porrashuoneiden rakenteet, tilan geometria, valaistusolosuhteet ja näkymät säilyisi.

Kyseiseen selvitykseen sisältyvässä piirustuksessa hissin rakentamispaikka on osoitettu B-portaaseen virheellisesti siten, että kulku rakennuksen ylimmän kerroksen asuntoon ei onnistuisi. Hissi on kuitenkin mahdollista sijoittaa toiseen kohtaan kyseisen porrashuoneen yhteyteen asunnosta otettavaan tilaan.

Kaavan laatijaa velvoittaa maankäyttö- ja rakennuslaki. Tämän asemakaavan muutoksen laadinnassa erityisesti rakennussuojelulliset ja esteettömyysnäkökohdat ovat olleet tarkasteltavina ja mahdollisuuksien mukaan yhteen sovitettavina. Lain mukaan asemakaavaa laadittaessa tulee huolehtia myös siitä, että maanomistajia kohdellaan keskenään tasapuolisesti.

Monesti asemakaavoitukseen sisältyy yhtiön tai muun omistajan liikkumavaraa ja määräämisvaltaa rajaavia vaikutuksia – asemakaavat säätelevät rakentamisen määrää, käyttötarkoituksia ja muita seikkoja, kuten suojelua, maankäyttö- ja rakennuslain säätelemissä puitteissa.

Vuorovaikutus on tämän asemakaavan muutoksen laadinnan yhteydessä ollut erittäin laajaa. Vuorovaikutuksessa on kuultu osallisia, asukkaita ja taloyhtiöitä, ja otettu mahdollisuuksien mukaan huomioon esitetyt näkökohdat. Ei ole voitu välttää, kaavan tavoitteita silmällä pitäen, että ratkaisu on joissakin tapauksissa taloyhtiön kannan tai yksittäisten asukkaiden mielipiteiden vastainen. Osallisten mielipiteet on otettu huomioon maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämällä tavalla.

Taloyhtiöille on jaettu tietoa laajasti. Vuoden 2003 inventoinnin käynnistymisestä, inventoinnin tuloksista ja hissien rakentamista koskevasta selvityksestä tiedotettiin kaupunkisuunnitteluviraston kirjeillä 30.9.2003, 3.3.2004 ja 30.6.2008. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma postitettiin taloyhtiöille 22.12.2008.

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 10.12.2009 lähettää 3.12.2009 asemakaavan muutosehdotuksen nro 11944 kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä. Päätös oli yksimielinen.

Asemakaavan muutosehdotuksen pohjaksi laadittuja selvityksiä tehtäessä tekijöillä on ollut käytettävissä rakennuslupapiirustukset, joista ilmenevät myös alkuperäissuunnitelmiin tehdyt luvanvaraiset muutostyöt. Ilman rakennuslupaa tehtyjä muutoksia ei selvityksissä ole voitu ottaa huomioon.

Tehtyjen asiantuntijaselvitysten laatijat on valittu asianmukaista hankintamenettelyä noudattaen. Inventoinnin (2003) tekemiseksi pyydettiin tarjous neljältä ja hissien rakentamista koskevan selvityksen (2008) laatimiseksi viideltä asiantuntijatoimistolta.

Kaavaehdotuksen asemakaavamääräyksillä ei ole vaikutusta rakennusten energiatehokkuuteen tai säästömahdollisuuksiin eikä asumiskustannuksiin. Päätöksentekoa taloyhtiössä säätelee asunto-osakeyhtiölaki.

Muut lainsäädäntöön ja oikeustapauksiin viittaavat huomautukset ovat siinä määrin yleisluontoisia, ettei niihin ole mahdollista vastata.

Muistutuksessa esitettyihin asioihin on lisäksi vastattu edellä (vastine vaatimuksiin kumota kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2009 tekemä päätös ja kumota ja lakkauttaa rakennus- ja toimenpidekiellot sekä vastineet 1–8) sekä myöhemmin Meritullinkatu 12:n kirjeeseen annetussa vastineessa.

XXXXX ja XXXXX XXXXX (22.2.2010) tuovat esiin edellä mainittujen kohtien 1–8 lisäksi samoja seikkoja kuin As. Oy Meritullinkatu 12:n muistutuksessa.

XXXXX XXXXX (22.2.2010) tuo esiin edellä mainittujen kohtien 1, 4, 5, 7 ja 8 lisäksi samoja asioita kuin As. Oy Meritullinkatu 12:n muistutuksessa.

XXXXX XXXXX16.2.2010) tuo esiin kohdat 1, 2, osin kohdan 4 sekä kohdan 8. Erityisesti hän korostaa ikääntyneiden ja liikuntarajoitteisten asumismahdollisuuksia.

Vastine

Mustutuksiin on vastattu edellä (vastineet kohtiin 1–8 ja vastine As. Oy Meritullinkatu 12:n muistutukseen). Liikkumisen esteettömyyden parantaminen on ollut kaavaehdotuksen yhtenä tärkeänä lähtökohtana.

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että kysymyksessä olevan asemakaavan laatiminen on ollut vaativa kaavoitustehtävä, jossa kantakaupungin yhdeksän tontin kulttuuri- ja rakennushistoriallisilta arvoiltaan korkeimpaan luokkaan kuuluvien asuinrakennusten suojelutarpeet, mukaan lukien niiden porrashuoneistot, sekä taloyhtiöiden perustellut käyttötarpeet on pyritty sovittamaan yhteen. Se täyttää kaavalle asetetut, osin keskenään ristiriitaiset tavoitteet niin hyvin kuin se vallitsevassa tilanteessa on mahdollista.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote XXXXX XXXXX:lle, XXXXX XXXXX:lle, XXXXX XXXXX:lle, Asunto Oy Solmulle, XXXXX XXXXX:lle, Asunto Oy Kristian 17:lle, XXXXX ja XXXXX XXXXX:lle, Bostadsaktiebolaget Norra Kajen 10:lle, XXXXX XXXXX:lle, XXXXX XXXXX:lle, XXXXXX ja XXXXX XXXXX:lle, XXXXX XXXXX:lle, Asunto Oy Kruununhaankatu 4:lle, XXXXX XXXXX:lle ym. ja Asunto Oy Meritullinkatu 12:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset Kruununhaan tonttien 11/6, 14/6 ja 12, 15/4, 16/9, 19/2, 21/1, 22/6 ja 23/10 asemakaava-asiassa (nro 11944)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä toimivalta asiassa on toistaiseksi Khlla, mutta 1.1.2011 voimaan tulevalla johtosääntömuutoksella se on delegoitu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

KIINTEISTÖ OY ALBERTINKATU 36:N JA KIINTEISTÖ OY LÖNNROTINKATU 27:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-2133

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-2133/526 mukaisena edellyttäen, että

- porttikäytävään tuleva liikennevalo sijoitetaan siten, että se näkyy vain porttikäytävään kääntyville autoille

- pihan 3 autopaikkaa poistetaan

- piha suunnitellaan viihtyisäksi katselu- ja oleskelupihaksi hotellivieraiden käyttöön.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kampin tontti 76/33)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kampin tontti 76/33)
	Liite 3	Asemapiirros (Kampin tontti 76/33)
	Liite 4	Kiinteistö Oy Albertinkatu 36:n ja Kiinteistö Oy Helsingin Lönnrotinkatu 27:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Albertinkatu 36 ja Kiinteistö Oy Lönnrotinkatu 27 (7.6.2010) pyytää poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 76 tontille nro 33 (Albertinkatu 36 / Lönnrotinkatu 27).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on toimistorakennusten (yht. 6106 k-m²) muuttaminen pysyvästi hotellikäyttöön. Käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä poiketaan asemakaavan autopaikkavaatimuksesta.

Hakija perustelee hakemustaan korttelin tarkoituksenmukaisella käytöllä, korttelin toimintojen yhtenäistämisellä ja selkeyttämisellä, sekä hotellin liiketoimintaedellytysten säilyttämisellä.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 1.11.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 21.11.1989 vahvistettu asemakaava nro 9631. Asemakaavan mukaan tontit 33 ja 34 kuuluvat liike- ja toimistorakennusten korttelialueeseen (K). Tämä määräys pitää sisällään hotellitoiminnan. Tontin 33 suurin sallittu rakennusoikeus on 5500 k-m². Tontilla 34 on suurin sallittu rakennusoikeus 2100 k-m² (Hotelli Linna) sekä 1560 k-m² (sisäpihan vuonna 1987 rakennettu lisäsiipi). Hotelli Linnan kansallisromanttinen graniittirakennus (Lönnrotinkatu 29, arkkitehdit Lindahl & Thome v.1902) on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-1. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tai arvokkaiden sisätilojen tyyliä tai perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Asemakaavan mukainen autopaikkavaatimus majoitustiloille on 1 autopaikka majoitusyksikköä kohden. Autopaikkamääräysten ja rakennussuojelun osalta kaava on vanhentunut.

Tontilla 33 on arkkitehti Dag Englundin vuonna1930 suunnittelema asuntola (Lönnrotinkatu 27). Lisäksi Albertinkadun puolella on (Albertinkatu 36) toimistorakennus vuodelta 1967 (arkkitehti Esko K. Mäkelä). Kantakaupungin rakennussuojeluinventaariossa v.1990 Lönnrotinkatu 27 luokitellaan korkeimpaan luokkaan rakennustaiteellisin ja ympäristöllisin perustein mm. erikoisen holvatun kattomuotonsa vuoksi. Se on myös esimerkki varhaisimmasta funktionalistisesta rakentamisesta Helsingissä.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa tontin 33 toimistorakennukset hotellikäyttöön ja liittää ne naapuritontilla 34 toimivaan hotelli Linnan (Vanha Poli) yhteyteen. Lisäksi kiinteistöihin jää jonkin verran toimisto- ja liiketiloja sekä ravintola. Hotellin pihakannen alaiseen pysäköintihalliin ajo tapahtuu hotelli Linnan porttikäytävän kautta, jolloin ajoliikenne sekä uuden osan hotelliasiakkaiden kulku porttikäytävän läpi aulaan hotelli Linnan puolella risteävät. Pihaan ajoliikennettä ohjaamaan on suunniteltu liikennevalot porttikäytävään. Hotellin huoltoliikenne on esitetty Lönnrotinkadulta liiketilasta lohkaistavan huoltoyhteyden kautta suoraan huoltohissillä kellariin. Pihalta puretaan jätekatos.

Tällä hetkellä autopaikkoja on tonteilla 33 ja 34 osoitettu kellareissa keskinäisillä rasitteilla 90. Muutostyöt aiheuttavat poistumaa autopaikkamäärässä noin 7 kpl, joten jäljelle olisi jäämässä 83 autopaikkaa. Hotelli Linnassa on nyt 48 majoitushuonetta ja tulevaan laajennukseen tulee 130 huonetta. Nykyisen kaavan mukaista velvoitetta olisi hotellitoiminnalle tällöin 178 autopaikkaa, mitä voidaan pitää kohtuuttomana. Nykyisen kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän autopaikkojen laskentaohjeen mukaan autopaikkoja tulisi hotellitoiminnalle olla enintään 1 ap/500 k-m². Jos vanhan hotellin käyttöön varataan 48 ap, ja uuden hotellin tarpeet laskettaisiin tämän nykynormin mukaan (1 ap/500 = n.13 ap), tämä tarkoittaisi enintään 61 autopaikkaa. Tontille paikoitushalliin jäävät 83 autopaikkaa ylittäisivät tämän määrän (1 autopaikka 75 k-m² kohden).

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta autopaikkojen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että rakennukset soveltuvat hyvin hotellikäyttöön. Nykyinen ydinkeskustan majoitustilojen autopaikkanormi edellyttää enintään 1 autopaikkaa 500 kerrosalaneliötä kohden. Tonteille 33 ja 34 voidaan soveltaa määräystä vähintään 61 autopaikkaa ja enintään 83 autopaikkaa, jolloin pysäköintikellarissa olevat autopaikat saavat jäädä.

Kiinteistön huolto voidaan poikkeuksellisesti toteuttaa esitetyllä tavalla, jotta pihan jätehuone voidaan purkaa. Tavaran lastaus- ja purkutila tullaan osoittamaan pysäköintikiellolla. Pihalle esitetyt 3 autopaikkaa tulee poistaa. Piha tulee suunnitella viihtyisäksi katselu- ja oleskelupihaksi hotellivieraiden käyttöön.

Porttikäytävään tuleva liikennevalo tulee sijoittaa siten, että se näkyy vain porttikäytävään kääntyville autoille. Liikennevalo ei saa näkyä suoraan Lönnrotinkatua ajavalle liikenteelle. Liikennevalon voi sijoittaa esimerkiksi hieman käytävän sisäpuolelle, jolloin sen näkyminen Lönnrotinkadulle estyy.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta ehdoilla, että porttikäytävään tuleva liikennevalo sijoitetaan siten, että se näkyy vain porttikäytävään kääntyville autoille, pihan 3 autopaikkaa poistetaan ja piha suunnitellaan viihtyisäksi katselu- ja oleskelupihaksi hotellivieraiden käyttöön.

KIINTEISTÖ OY HITSAAJATALON POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1953

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1953/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Herttoniemen tontti 43012/5)
	Liite 2	Ympäristökartta (Herttoniemen tontti 43012/5)
	Liite 3	Asemapiirros (Herttoniemen tontti 43012/5)
	Liite 4	Havainnekuva 1.7.2010
	Liite 5	Kaupunkikuvaneuvottelukunnan lausunto 6.10.2010
	Liite 6	Kiinteistö Oy Hitsaajantalon poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Hitsaajatalo pyytää (2.7.2010, täydennetty 13.8.2010, 19.8.2010 ja 20.8.2010) poikkeamislupaa 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43012 tontille nro 5 (Hitsaajankatu 8).

Hakijan tarkoituksena on toimistokäytössä olevan rakennuksen määräaikainen käyttötarkoituksen muuttaminen pienvarastokäyttöön 15 vuodeksi, vähäinen rakennusoikeuden (499 k-m²) ja rakennusalan rajan (hissikuilu) ylitys sekä asemakaavan mukaisesta autopaikkojen vähimmäismäärästä poikkeaminen.

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kiinteistön pienvarastokäyttö palvelisi Herttoniemen alueen laajenevaa asuntokäyttöä sekä tukisi pk-yritysten toimintaa tarjoamalla joustavaa säilytystilaa yritysten tarpeisiin kehityskaaren eri vaiheissa.

Rakennus on alun perin rakennettu teollisuuskäyttöön. Rakenteelliset ja palotekniset seikat huomioiden mm. saattamalla savunpoisto nykymääräysten mukaiseksi se soveltuu hyvin ajateltuun toimintaan. Hankkeen myötä rakennukseen suoritetaan sekä sisätiloihin että julkisivuun merkittävät kunnostustyöt, mikä tukee alueen kehitystä.

./. Havainnekuva on liitteenä 4.

Rakennusoikeuden vähäistä ylitystä (499 k-m²) hakija perustelee sillä, että laajennus kohdistuu pääosin nykyiseen rakennusmassaan. Hitsaajankadun puolella oleva hieman pelottavan tuntuinen avolastauspiha rakennetaan lasijulkisivuiseksi tilaksi.

Rakennusalan rajan ylitys koskee suunniteltua uutta hissikuilua, jota hakija perustelee sillä, että ulkopuolisella hissillä voidaan toteuttaa alkuperäisiä ja olemassa olevia rakenteita säilyttävä sekä asiakkaita ja lastausalueen toimintaa paremmin ja väljemmin palveleva ratkaisu.

Hakija perustelee poikkeamista autopaikkamääräyksestä sillä, että rakennuksen uusi käyttötarkoitus tarkoittaa enintään 10 autopaikan tarvetta, kun voimassa oleva asemakaava edellyttää yli 70 autopaikkaa tontilla.

Rakennushankkeeseen ryhtyvän on tarkoitus hakea asemakaavan muutosta, koska liiketaloudellisesti haettu käyttötarkoituksen muutos ei ole kannattava alle 15 vuoden tähtäimellä.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 18.10.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 6 - päätöshistoria).

Selostus Tontilla on voimassa 26.8.1992 vahvistettu asemakaava nro 9992. Asemakaavan mukaan tontti on toimistorakennusten korttelialuetta. Tontille saa myös rakentaa asuinhuoneita kiinteistön hoidolle välttämättömälle henkilökunnalle. Rakennusoikeus on 5850 k-m². Itäväylän puoleisella sivulla rakennusala rajautuu Itäväylän varressa kulkevan voimalinjan vaara-alueeseen, joka on merkitty asemakaavaan. Autopaikkojen vähimmäisvaatimus tontilla on 1 ap/80 k-m² toimistotilaa, 1 ap/asunto.

Rakennus on vuosina 195–60 rakennettu seitsemänkerroksinen toimistotalo (5836 k-m²), jonka käyttötarkoitus vuosien varrella on vaihdellut varaston, tuotannon ja toimiston välillä. Tontin rakennusoikeudesta on käyttämättä 14 k-m². Autopaikat sijoittuvat pihalle. Rakennus sijaitsee näkyvällä paikalla Itäväylän varressa. Rakennusta kiertävät nauhaikkunat ovat säilyneet kaupunkikuvassa, 50 vuoden aikana tehdyistä käyttötarkoituksen muutoksista huolimatta.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa toimistokäytössä oleva rakennus ns. pienvarastohotelliksi (Pelican Self Storage Herttoniemi). Nykytilanteessa maantasokerros on Hitsaajankadun puolella sisäänvedetty noin 10 metriä ja katettua ulkotilaa käytetään avolastausalueena. Tarkoituksena on sulkea lastausalue lasijulkisivuilla ja muuttaa osa siitä asiakaspalvelutilaksi. Asiakaspalvelutila tarvitaan lastauspihan tasoon ja toiminnan vaatima auton tai peräkärryn purkaminen ja lastaus halutaan tapahtuvan säältä suojatussa tilassa. Muut tilat rakennuksessa muutetaan varasto- ja säilytystiloiksi. Rakennuksen nykyisiä porrashuoneita tai hissejä ei muuteta. Uusi käyttötarkoitus vaatii kuitenkin sisämitoiltaan ison hissin, joka esitetään rakennettavaksi lounaisjulkisivulle, asemakaavan rakennusalan ulkopuolelle. Hakijan mukaan nykyisiä hissejä ei pystytä muuttamaan siten, että ne omaisivat tarvittavan kapasiteetin.

Autojen pysäköintitarve piha-alueella poistuu lähes kokonaan. Asiakasliikenne vuorokaudessa on noin 10–15 henkilö- tai pakettiautoa ja henkilökunnan määrä on 2–3 henkilöä. Asiakkaille tarvitaan lyhytaikaiseen asiointipysäköintiin noin 2–5 paikkaa. Kiinteistön piha-alueelle sijoitetaan 10 autopaikkaa. Hakija toteaa, että vain osa asemakaavan vaatimista 73 autopaikasta on toteutunut.

Haettu vähäinen kerrosalan ylitys käsittää 499 k-m², josta 242 k-m² on katutason lastaus- ja asiakaspalvelutilaa ja hissi 119 k-m² (n. 20 k-m²/ kerros). Loput 138 k-m² ovat olemassa olevia tiloja 1. kerroksessa, joita ei rakennusluvassa ole laskettu rakennusoikeuteen (muuta kuin pääkäyttötarkoituksen mukaista tilaa).

Näkyvimmät muutokset ovat uusi hissikuilu rakennuksen lounaisjulkisivulla ja nykyisen avolastaustilan lasitus katutasossa Hitsaajankadun puolella. Hakija on lisäksi ilmoittanut tekevänsä rakennuksen julkisivuihin merkittävät kunnostustyöt. Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on 15.9.2010 ottanut kantaa hankkeen julkisivumuutoksiin ja todennut, että nauhaikkunoiden peittäminen ja julkisivumateriaalin vaihtaminen teräskasettiin ei ole mahdollista.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta ja siten, että rakennusoikeus ylittyy. Lisäksi rakennusalan rajoista ja autopaikkamääräyksestä poiketaan.

Saadut lausunnot Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta on 6.10.2010 antamassaan lausunnossa puoltanut hakemusta. Kaupunkikuvaneuvottelukunta toteaa, että mainoslaitteiden osalta vaakasäleikön käyttöön perustuvaa ratkaisua pidetään muita vaihtoehtoja parempana; myös kattotasolle ehdotettu nimiteksti tulee asemoida mainossäleikköön. Kulmittain samanaikaisesti nähtävien piktogrammien olisi johdonmukaisuussyistäkin oltava samankokoiset.

Lisäksi kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoo, että mainoslaitesuunnitelmassa pitää määrittää tyhjänä pidettävä puhdas taustapinta; tähän ei tule luvassa eikä käytön aikana sallia minkäänlaisten mainosten lisäämistä. Neuvottelukunta kohdistaa huomiota myös hissijärjestelyihin. Rakennuksen suorakaiteista perusmuotoa korostavaa ikkunanauhastoa ei pidä katkaista uudella hissitornilla. Neuvottelukunta suosittaa hissikuilua rakennusrungon sisään, mikäli ulkopuolista tornia ei suhteessaan olevaan rakennukseen saada muotoiltua viime mainitun ominaispiirteet paremmin huomioivaksi.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että Hitsaajankadun liike- ja toimistokiinteistöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia löytää vanhempiin toimistotiloihin vuokraajia. Tontti sijaitsee lähellä Herttoniemen keskusta ja on saavutettavuudeltaan hyvä, mikä puoltaa kiinteistön vaihtoehtoista käyttöä pääasiassa yksityishenkilöitä palvelevaan pienvarastointiin. Rakennus itsessään soveltuu tiloiltaan pienvarastokäyttöön. Rakennuksessa on katutasossa lastausalue, joka on muunneltavissa tarkoituksenmukaiseen käyttöön. Suunnitellun toiminnan autopaikkatarve on pieni ja tarvittavat autopaikat mahtuvat tontille, joten poikkeaminen voimassa olevan asemakaavan autopaikkamääräyksestä on perusteltua. Tontilla on kuitenkin suunniteltua käyttötarkoitusta varten osoitettava vähintään 1ap/500 k-m².

Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut, että voimassa olevan asemakaavan rakennusoikeuden (5850 k-m²) 10 % ylitys (kuitenkin maksimissaan 500 k-m²) on mahdollinen, koska ylitys voidaan tulkita olemassa olevan tilan käyttöön ottona. Tämä siitä huolimatta, että hissikuilu ja katutason sisäänvedetyn lastaustilan lasitetut asiakastilat ovat uusia rakenteita. Esittelijä yhtyy hakijan näkemykseen siitä, että rakennusalan rajan vähäinen ylitys uuden hissikuilun takia parantaa edellytyksiä toteuttaa alkuperäisiä ja olemassa olevia rakenteita säilyttävä sekä asiakkaita ja lastausalueen toimintaa paremmin ja väljemmin palveleva ratkaisu.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

HELSINGIN KAUPUNGIN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTON POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-2160

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-2160/526 mukaisena edellyttäen, että rakennus D sijoitetaan vähintään 3 metrin etäisyydelle eteläisestä tontinrajasta ja istutuksia lisätään tontin eteläisellä istutusvyöhykkeellä.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Mellunkylän tontti 47232/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Mellunkylän tontti 47232/4)
	Liite 3	Asemapiirros 3.9.2010 (Mellunkylän tontti 47232/4)
	Liite 4	Asemapiirros, päivitetty 11.10.2010
	Liite 5	Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto pyytää (7.10.2010) poikkeamislupaa 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47232 tontille nro 4, muodostettu tonteista nro 1 ja 2 (Viitankruununtie).

./. Ympäristökartta, asemapiirros ja 11.10.2010 päivitetty asemapiirros ovat liitteinä 2–4.

Hakijan tarkoituksena on kymmenen asuinrakennuksen sekä yhteisen huoltorakennuksen (yht. 5 376 as-k-m²) rakentaminen poiketen kaavoitusperiaatteista siten, että kaavan mukainen asuntojen keskipinta-ala 95 h-m² alitetaan huomattavasti. Suunnitelmassa asuntojen keskipinta-ala on 78 h-m². Lisäksi poiketaan vähäisesti kerrosalasta, rakennusalasta, erillistalon ja autokatoksen rakentamisvelvoitteesta, julkisivuväristä sekä rakennuksen maksimipituudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontille rakennetaan vuokra-asuntoja. Alueen asuntotarjontaa halutaan monipuolistaa ja lisätä kysyttyjen pienten asuntojen tarjontaa. Rakennusoikeuden vähäinen ylittäminen perustellaan maantasokerroksen esteettömien ratkaisujen vaatimalla lisätilalla.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 10.11.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 5 – päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 30.1.2008 hyväksytty asemakaava nro 11611. Asemakaavan mukaan asuntojen keskipinta-ala tulee olla vähintään 95 h-m². Tontin sallittu rakennusoikeus on 5 280 k-m². Kortteliin on määrätty pitkiä rakennusaloja 2-kerroksisille rakennuksille, mutta pihaympäristön vaihtelun varmistamiseksi kortteliin on kaavan mukaan rakennettava vähintään yksi erillistalo tonttia kohden. Korttelin pysäköimispaikka (p) on jäsennöitävä auto- ja jätekatosten avulla. Rakennusten julkisivujen on oltava pääosin puhtaaksi muurattua keltaista tai punaista tiiltä. Yhden rakennuksen maksimipituus on 42 metriä.

Tontti sijaitsee Mellunkylän Linnanpellon tulevalla pientaloalueella ja on tällä hetkellä rakentamatonta savipeltoa. Alueen esirakentamistyöt ovat alkamassa lähiaikoina.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille kahdeksan rivitaloa ja kaksi paritaloa sekä yksi huoltorakennus. Tontille suunnitellaan yhteensä 58 maantasoon ja omaan ulko-oleskelualueeseen liittyvää vuokra-asuntoa, joiden keskipinta-ala on 78 h-m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan suunnittelutavoitteista siten, että kaavan mukainen asuntojen keskipinta-ala 95 h-m² alitetaan huomattavasti. Lisäksi sallittu rakennusoikeus ylitetään 96 k-m² eli 1,8 %. Tontin keskiosaan kaavassa osoitetut erillistalot on suunnitelmassa korvattu kahden pienen asunnon paritaloilla. Isot asunnot on haluttu sijoittaa tontin reunoille ja erillistalon rakennusmassa on voitu säilyttää kaavan mukaisena. Autokatoksia ei rakenneta, vaan autopaikat rajataan aidalla ja alue jäsennöidään istutuksilla ja pintamateriaaleilla. Rakennusten julkisivumateriaali on pääosin puhtaaksi muurattua tiiltä väreinä musta peltoaukean puoleisissa taloissa ja kitinvalkoinen Viitankruununtien varressa. Tehosteväreinä talojen päädyissä on keltainen, punainen ja harmaanvihreä. Rakennuksen maksimipituus 42 metriä ylittyy kolmen rakennuksen kohdalla, rakennukset A ja C kolmella metrillä ja rakennus F kymmenellä metrillä. Aluetta on haluttu rikastaa yksikerroksisilla rakennusosilla (päädyissä olevat saunaosastot), näin ollen rakennukset ylittävät rakennusaloja vähäisesti, kuitenkin niin, että rakennuksen D eteläpääty ulottuu istutettavalla alueella lähes tontinrajaan kiinni peltoaukeaman puolella.

Saadut lausunnot Kaupunkikuvaneuvottelukunta käsitteli suunnitelmaa 15.9.2010. Julkisivujen käsittelyä kehotettiin kehittämään etenkin katupuolen ulkovarastojen suhteen. Kaikkiin asuntoihin vaadittiin oma, esteetön sisäänkäynti. Suurimpaan asuntotyyppiin tulisi lisätä parveke. Lisäksi pyydettiin tarkistamaan ja kehittämään tehostevärien sävymaailmaa, yhteissaunan tilajakaumaa, pihalla sijaitsevaa aukiota sekä piha-alueen yleisilmettä.

Lausuntonaan neuvottelukunta päätti puoltaa suunnitelmaa em. ehdoin. Lausunto perustui 3.9.2010 päivättyihin piirustuksiin. Hakija on tämän jälkeen toimittanut lausunnon perusteella muutetut, 11.10.2010 päivätyt piirustukset kaupunkisuunnitteluvirastoon.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on sähköpostitse tiedotettu viereisten alueiden haltijoille Helen Sähköverkko Oy, kiinteistöviraston tonttiosasto, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto sekä Helsingin asuntotuotantotoimisto.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osasto (projektipäällikkö Anne Tanhuanpää 8.11.2010) on puhelimitse ilmoittanut, ettei tontin 47232/4 poikkeamisista ole huomautettavaa. Kiinteistöviraston tonttiosasto ja Helsingin asuntotuotantotoimisto ovat sähköpostitse ilmoittaneet, ettei heillä naapureina ole huomauttamista poikkeamisiin.

Helen Sähköverkko Oy:llä (HSV) ei ole huomauttamista esitettyihin asemakaavasta poikkeamisiin, mutta yhtiö ei suosittele aivan johtoalueen rajalle rakentamista vaikka se kaavan mukaan olisi mahdollista. Tulevien asukkaiden huolenaiheiden ja turvallisen rakentamisen takia suositellaan sijoittamaan avojohdon viereiselle alueelle viheralueita tai autopaikkoja. Johtoalueen reunoilla puuston korkeutta on rajoitettu sähköturvallisuussyistä sekä sähkönsiirron käyttövarmuussyistä. Ennen rakennustöihin ryhtymistä tulee rakentajan olla yhteydessä HSV:hen turvallisen rakentamisen varmistamiseksi.

Lisäksi HSV tuo kirjeessään esiin lähinnä viereisen puiston rakentamiseen liittyviä seikkoja sähkönsiirron näkökulmasta. HSV:n kirje on välitetty eteenpäin tiedoksi puistoalueen suunnittelusta vastaavalle henkilölle katu- ja puisto-osastolle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että Linnanpellon asemakaavan yhtenä tärkeänä tavoitteena on ollut mahdollistaa kohtuuhintaisten pientaloasuntojen tiivis rakentaminen. Alueen suunnittelussa tulisi suosia ekologisesti kestäviä ratkaisuja rakentamisessa ja lähiympäristössä. Tämä tavoite toteutuu kyseisen hankkeen osalta siten, että jokaisen asunnon melkoisen kookkaassa pihassa mahdollistetaan omatoiminen puutarhatoiminta ja pienimittakaavainen viljely, mikä osaltaan takaa mahdollisimman vehreän lähiympäristön.

Alueelle tavoiteltiin myös kaavan tekovaiheessa isompia perheasuntoja asuntotarjonnan monipuolistamiseksi, koska viereisessä korttelissa Lupajantien varressa on runsaasti 1980-luvulla toteutuneita pieniä kaupungin vuokra-asuntoja. Nyt haetussa hankkeessa aiotaan toteuttaa lisää kaupungin vuokra-asuntoja, ja taloudellisen tilanteen johdosta suurilla vuokra-asunnoilla ei tällä hetkellä ole toivottua kysyntää.

Poikkeaminen asuntojen keskipinta-alasta voidaan puoltaa, koska kaavan laatutavoitteet asuntojen suhteen muutoin täyttyvät. Pienempien vuokra-asuntojen kysyntä on suuri, ja asuntojen keskipinta-ala 78 h-m² ylittää kyseisessä hankkeessa huomattavasti viereisen Lupajantien korttelialueen keskipinta-alan, joka on 58 h-m². Samalla poikkeaminen noudattaa kaupunginhallituksen linjausta, jonka mukaan asemakaavoissa ei enää määrätä asuntojen vähimmäiskeskipinta-alaa kaupungin vuokra-asuntotonteille.

Asemakaavassa kaupunkimaisen tiivis alue on suunniteltu siten, että kasvillisuuden reunustama reunavyöhyke on määrätty istutettavaksi rakennetun alueen ja avoimen Linnanpellon maisematilan väliin. Rakennus D on 11.10.2010 päivätyissä asemapiirustuksessa sijoitettu rakennusalan ulkopuolelle lähes tontinrajaan kiinni siten, että istutuksia ei mahdu rakennuksen ja peltoaukeaman väliin. Rakennus tulisi sijoittaa vähintään kolmen metrin etäisyydelle tontinrajasta ja johtoalueesta niin, että päädyn kohdalla tavoiteltu istutusvyöhyke voidaan toteuttaa. Istutettavia puita ja pensaita tulisi suunnitelmassa lisätä koko tontin eteläreunan pituudella riittävän vihermassan muodostamiseksi avoimen Linnanpellon puistoalueen reunaan. Puulajien valitsemisessa on huomioitava viereisen voimalinjan puiden korkeudelle asettamat rajoitukset. Esimerkiksi hedelmäpuut sopivat tähän paikkaan hyvin.

Muiden vähäisten poikkeamisten osalta on hakemuksessa esitetty hyväksyttävät perustelut, ja kaupunkikuvaneuvottelukunta on ne myös käsitellyt ja tietyin ehdoin hyväksynyt. Esittelijällä ei ole näiden poikkeamisten osalta huomautettavaa.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavan toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakennus D sijoitetaan vähintään 3 metrin etäisyydelle eteläisestä tontinrajasta ja istutuksia lisätään tontin eteläisellä istutusvyöhykkeellä. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen, että rakennus D sijoitetaan vähintään 3 metrin etäisyydelle eteläisestä tontinrajasta ja istutuksia lisätään tontin eteläisellä istutusvyöhykkeellä.

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ MERITULLINKATU 12:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1901

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n poikkeamishakemuksen päätöksen nro 2010-1901/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kruununhaan tontti 14/12)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kruununhaan tontti 14/12)
	Liite 3	Asemapiirros (Kruununhaan tontti 14/12)
	Liite 4	Meritullinkatu 12 asemakaavassa nro 11944
	Liite 5	Havainnekuvat, Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12
	Liite 6	Havainnekuvat ja hissien sijoittuminen, hakijan vastineen liite 3.11.2010
	Liite 7	Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n vastine 3.11.2010
	Liite 8	Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n vastine 21.4.2008
	Liite 9	Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto-osakeyhtiö Meritullinkatu 12 pyytää (20.11.2007) poikkeamislupaa 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 14 tontille nro 12 (Meritullinkatu 12).

./. Ympäristökartta, asemapiirros ja asemakaava nro 11944 ovat liitteinä 2-4.

Hakijan tarkoituksena on hissien rakentaminen kolmeen porrashuoneeseen poiketen rakennuskiellosta.

./. Havainnekuvat ovat liitteinä 5 ja 6.

Hakija perustelee hakemustaan esteettömyyden parantamisella taloyhtiössä.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Kaupunginhallitus on 12.5.2008 käsitellyt tontin rakennuskiellon jatkamista ja edellyttänyt kaupunkisuunnitteluviraston selvittävän kesän 2008 aikana hissin rakentamismahdollisuutta siten, että porrashuoneiden arkkitehtonisia ja historiallisia arvoja ei turmella, esimerkiksi rakennusten rungon ulkopuolelle. Tämän vuoksi hallintokeskus on 1.12.2008 palauttanut hakemuksen kaupunkisuunnitteluvirastoon toimenpiteitä varten. Tarkoituksena oli, että asiassa löydettäisiin ratkaisu kaavaprosessin kuluessa.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 11.10.2010 antanut asiassa uuden lausunnon (Liite 9 – päätöshistoria). Lausunto oli esillä kaupunkisuunnittelulautakunnassa samassa kokouksessa, jossa käsiteltiin asemakaavasta 11944 saadut muistutukset ja lausunnot.

Selostus Alueella on voimassa 26.3.1980 vahvistettu asemakaava nro 7949. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (Ak). Tontin rakennusoikeus on 2 700 k-m² ja suurin sallittu kerroslukumäärä on viisi. Tonttia koskee kaavamääräys So: Kaupunkikuvallisesti arvokkaiden rakennusten rakennusala. Tässä tontin osassa olevaa rakennusta ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä, eikä siinä saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus lisärakentamis- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla.

Tontilla sijaitsee rakennusmestari Emil Svenssonin vuonna 1909 suunnittelema pääosin neljä, osittain viisikerroksinen (pohjoissiiven osalta kahdella kerroksella myöhemmin korotettu) myöhäisjugendtyylinen asuinkerrostalo.

Rakennus on kantakaupungin rakennussuojeluinventoinnissa (Joakim Hansson, 1991) luokiteltu ylimpään luokkaan kaupunkikuvallisten arvojensa takia.

Kruununhaan porrashuoneinventoinnissa (Arkkitehtitoimisto Schulman Oy, 2003) taloyhtiön porrashuoneet on luokiteltu kaikkein arvokkaimpaan luokkaan 1+ rakennustaiteellisen ja historiallisen arvonsa sekä autenttisuutensa ja harvinaisuutensa vuoksi. Tontit, joilla sijaitsee vastaavia arvokkaita porrashuoneita, asetettiin vuonna 2004 rakennuskieltoon suojelukaavan valmistelua varten.

Esitys Kruununhaan arvokkaat porrashuoneet suojelevan asemakaavan nro 11944 hyväksymistä koskien on kaupunginhallituksen kaupunginvaltuuston 19.1.2011 kokoukseen menevien asioiden listalla.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.1.2008). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Saadut lausunnot Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole (11.10.2010) puoltanut poikkeamishakemuksen hyväksymistä lausunnossaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on (7.10.2010) merkinnyt tiedoksi kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon.

Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa lausunnosta kaupunginhallitukselle 4.11.2010 mennessä.

Hakijan vastine pääpiirteissään

Asunto-osakeyhtiön (3.11.2010) antamassa vastineessa katsotaan edelleen, että suunnitteilla oleva asemakaava ja hissien rakentamisen estäminen rajoittavat yksityisesti omistettujen asuinkerrostalojen mahdollisuuksia kehittää ja kunnostaa kiinteistönsä asuinoloja. Lisäksi hakija katsoo, että hissien rakentaminen parantaa rakennuksen esteettömyyttä ja toiminnallisuutta.

Hakija toteaa vastineessaan, että ehdotus hissien rakentamisesta asunnoista lohkaistaviin tiloihin ei ole saanut asukkaiden hyväksyntää. Myöskään hissien rakentaminen rakennuksen sisäpihalle hissitorneihin ei ole hakijan mukaan mahdollista kaupunkikuvallisista ja rakennusteknisistä syistä johtuen. Sen sijaan hakija katsoo, että taloyhtiön kannalta paras ja toimivin ratkaisu on rakentaa hissit taloyhtiön jokaiseen kolmeen porrashuoneeseen porrassyöksyjen väliin.

Hakija vetoaa etenkin siihen, että rakennuksen alkuperäinen suunnittelija oli piirtänyt myöhemmin porrashuoneiden hissit, joita ei kuitenkaan toteutettu.

./. Vastine kokonaisuudessaan on tämän asian liitteenä 7.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että asemakaavan muutosehdotus nro 11944, jossa suojellaan Kruununhaan 9 tontin asuinrakennusten arvokkaat porrashuoneet ja esitetään hissien rakentamismahdollisuus kuhunkin taloon, on valmistunut. Valmistelusta tiedotettiin taloyhtiöitä 22.12.2008 (Osallistumis- ja arviointisuunnitelma). Kaavaehdotusta koskevat vastineet, muistutukset ja lausunnot on käsitelty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 7.10.2010.

Asunto Osakeyhtiö Meritullinkatu 12:n kiinteistö on asemakaavan muutosehdotuksessa suojeltu voimassa olevaa kaavamääräystä tarkemmin merkinnällä sr-1. Sen mukaan rakennuksessa tai sen arvokkaissa porrashuoneissa ei saa tehdä sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka heikentävät rakennuksen tai sen arvokkaiden porrashuoneiden historiallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Suojelumääräys koskee Meritullinkatu 12:n kaikkia porrashuoneita. Hissin rakentaminen sallitaan rungon ulkopuolelle sisäpihan puolelle tai porrashuoneen viereiseen asuin- tai aputilaan.

Haettu toimenpide on siten asemakaavan muutosehdotuksen rakennuksen suojelua ja hissien rakentamista koskevien määräysten vastainen.

Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Sen vuoksi poikkeamista asemakaavan laadinnan turvaamiseksi annetusta rakennuskiellosta ei voida myöntää.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Esittelijä esittää, että hakemus hylätään.



Kokousaika	20.12.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Aluehallintoviraston kuulutus
	Liite 2	Lausunto Rudus Oy:n ympäristölupahakemuksesta - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Niemikotisäätiön kirje 25.10.2010
	Liite 2	Niemikotisäätiön hallituksen pöytäkirjanote 25.2.2009
	Liite 3	Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen päätös 28.1.2009
	Liite 4	Lausunnon antaminen Niemikotisäätiölle... - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	SRV Yhtiöt Oyj:n hakemus
	Liite 2	Sijaintikartta ja asemakaavaote
	Liite 3	Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen lausunto
	Liite 4	Maa-alueen varaaminen SRV yhtiöt Oyj:lle kehittämishanketta varten... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kohteista
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja
	Liite 5	Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Länsisataman tontti 242/3)
	Liite 2	Ympäristökartta (Länsisataman tontti 242/3)
	Liite 3	Asemapiirustus (Länsisataman tontti 242/3)
	Liite 4	Line-Support Oy:n (Copterline Oy) poikkeamishakemus - päätöshistoria