Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Yleiset ennakkoäänestyspaikat Helsingissä eduskuntavaaleissa 2011

Vaalipäivän äänestyspaikat Helsingissä eduskuntavaaleissa 2011

Valtuutettu Antti Vuorelan toivomusponsi Savuton Helsinki - Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman 2007-2015 jatkotoimenpiteiden edistämisestä myös kuntayhtymissä

Helsinki Stadion Oy:n osakkeiden merkintä

Valtion ja Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen välinen aiesopimus sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vahvistaminen

7.12.2010 pöydälle pantu asia
Kulttuuristrategian valmistelu

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Vartiokylän tonttien 45272/14 ja 16 sekä katualueen asemakaavan muuttaminen (nro 12004)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Kiinteistö Oy Airamilan Koneen sekä Kuljetus Tuomala Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Etola Oy:n sekä Etola kiinteistöt Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Kiinteistö Oy Paloheinäntie 9:n poikkeamishakemus

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Jyrki Salmen ja Timo Laakson poikkeamishakemuksesta

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Sargasa International Ltd:n sekä Marika Ingmanin välisessä kiinteistökaupassa

7.12.2010 pöydälle pantu asia
Pohja-Yhtymä Oy:n poikkeamishakemus

7.12.2010 pöydälle pantu asia
Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta

YLEISET ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKAT HELSINGISSÄ EDUSKUNTAVAALEISSA 2011

Khs 2010-2194

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Itella Oyj:n sopimusehdotuksen ja määrätä sopimusehdotuksessa esitetyt 19 Itellan toimipistettä (esityslistan tämän asian liite 3) Helsingin kaupungin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi eduskuntavaaleissa 2011 sopimuksessa yksilöitynä aikana.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän, Pitäjänmäen, Pohjois-Haagan, Suutarilan ja Vallilan kirjastot, Oulunkylän työväenopiston, Pihlajamäen nuorisotalon sekä kaupungintalon esityslistan tämän asian liitteestä 4 ilmenevänä aikana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa keskusvaalilautakunnan sopimaan erikseen kaupungin puolesta Itella Oyj:n kanssa tarpeellisista lisäjärjestelyistä sopimuksen täytäntöön panemiseksi.

Pöytäkirjanote keskusvaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Lindén Timo, kaupunginasiamies, puhelin 310 36550
Reuna Veera, keskusvaalilk:n sihteeri, puhelin 310 64572

LIITTEET	Liite 1	Oikeusministeriön kirje
	Liite 2	Itella Oyj:n sopimusluonnos
	Liite 3	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, Itella Oy:n toimipisteet
	Liite 4	Helsingin kaupungin yleiset ennakkoäänestyspaikat, kaupungin omat

ESITTELIJÄ Keskusvaalilautakunta toteaa (8.11.2010), että vaalilain 9 §:n 1 momentin mukaan kunnanhallitus päättää yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista sekä määrää näiden aukioloajoista vaalilain 48 §:n 1 momentin mukaisesti.

Kunnat voivat täyttää lakisääteisen velvollisuutensa harkintansa mukaan joko omin järjestelyin tai ostamalla tarvittavat palvelut. Vaalilain 188 §:n mukaan oikeusministeriö suorittaa kunnalle kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän jokaiselta vaaleissa äänioikeutetulta kunnan asukkaalta, lukuun ottamatta kunnallisvaaleja. Vielä ei ole tiedossa, kuinka suuri ministeriön korvaus tulee eduskuntavaaleissa 2011 olemaan. Europarlamenttivaaleissa 2009 oikeusministeriön korvaus oli 1,9 euroa jokaiselta Helsingissä asuvalta äänioikeutetulta. Vuoden 2011 eduskuntavaalien aikaan Helsingissä on mahdollisesti noin 458 000 äänioikeutettua henkilöä (Helsingin kaupungin tietokeskuksen arvio). Näin ollen oikeusministeriön korvaus Helsingille tullee olemaan suunnilleen 870 200 euroa.

Keskusvaalilautakunta toteaa lisäksi, että kaupungin yleisistä ennakkoäänestyspaikoista on päätettävä niin hyvissä ajoin, että ne voidaan ilmoittaa ja kuitata oikeusministeriön ohjeen mukaisesti viimeistään 21.1.2011. Ennakkoäänestyspaikkojen tiedot merkitään Väestörekisterikeskuksen äänestyspaikkarekisteriin, jona toimii vaalitietojärjestelmän pohja- ja paikkatietojärjestelmä. Määräaika johtuu siitä, että äänioikeutetuille postitettavaan ilmoituskorttiin liitetään luettelo äänioikeutetun omassa vaalipiirissä olevista yleisistä ennakkoäänestyspaikoista.

Itella Oyj on toimittanut sopimustarjouksen Helsingin kaupungin ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Sopimustarjous on tullut oikeusministeriön kirjeen liitteenä (liitteet 1 ja 2). Itella ja oikeusministeriö ovat neuvotelleet puitesopimuksen ennakkoäänestyksen järjestämisestä. Keskusvaalilautakunta on käsitellyt tarjousta ja Itellan edustajien kanssa on käyty tarkentavia neuvotteluja.

Vaalikohtaisena hintana eduskuntavaaleissa 2011 on 148 224 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 1,05 euroa jokaisesta äänioikeuttaan Itellan toimipaikassa käyttävästä äänestäjästä. Vaalikohtainen hinta oli vuoden 2009 europarlamenttivaaleissa 145 799 euroa kiinteänä korvauksena sekä lisäksi 1,02 euroa jokaisesta äänioikeuttaan Itellan toimipaikassa käyttävästä äänestäjästä.

Sopimuksessa tarjotaan kaupungille 19 Itellan toimipaikan käyttämistä ennakkoäänestykseen (europarlamenttivaaleissa 2009 Itellan toimipisteitä 20 kpl). Neuvottelujen ja äänestyspaikoiksi esitetyissä Itellan toimipisteissä tehtyjen tarkastusten jälkeen keskusvaalilautakunta pitää tarjottuja konttoreita soveltuvina ennakkoäänestykseen. Kyseiset toimipaikat on lueteltu osoitteineen ja hintoineen liitteessä 3.

Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Itella Oyj:n tarjoukseen. Lisäksi lautakunta katsoo kuitenkin, että on syytä täydentää postikonttoreista muodostuvaa ennakkoäänestysverkkoa kaupungin omilla ennakkoäänestyspaikoilla.

Yleisenä linjana ennakkoäänestyspaikkojen suhteen on vaalista toiseen ollut Itellan toimipaikkojen vähentyminen ja kaupungin omien paikkojen lisääntyminen. Keskusvaalilautakunta kiinnittää erityistä huomiota tähän ja korostaa olevan tarpeen varmistaa tulevaisuudessakin ennakkoäänestyksen sujuminen. Tämä saattaa merkitä pitkällä aikavälillä ennakkoäänestykseen käytettävien menojen kasvua.

Kaupungin omat paikat on pyritty sijoittamaan kaupungin omiin tiloihin, jotta varmistettaisiin mm. äänestyspaikkojen pysyvyys, tietoliikenneyhteyksien toimiminen sekä kustannuksissa säästäminen. Ennakkoäänestyspaikat on pyritty järjestämään paikkoihin, joissa helsinkiläiset äänestäjät liikkuvat eikä huomiota ole niinkään kiinnitetty muiden kuntien asukkaiden liikkumiseen Helsingissä. Erityisen toimiviksi ennakkoäänestyspaikoiksi ovat osoittautuneet kaupunginkirjastot eri puolilla Helsinkiä. Äänestäjät ovat luontevasti ja helposti löytäneet paikalle sekä kokeneet kirjaston mielekkääksi ja sopivaksi paikaksi äänestää.

Helsingillä oli kunnallisvaaleissa 2008 kymmenen ja europarlamenttivaaleissa 2009 kolmetoista kaupungin omaa ennakkoäänestyspaikkaa. Nämä oli sijoitettu kaupungin tiloihin, lähinnä kirjastoihin. Keskusvaalilautakunta on päätynyt ehdottamaan samojen kaupungin omien ennakkoäänestyspaikkojen käyttämistä eduskuntavaaleissa 2011 kuin edellisissä vaaleissa kuitenkin niitä täydentäen.

Oikeusministeriön ohjeistuksen mukaan ennakkoäänestyspaikan on oltava taloudellisilta ja aatteellisilta kytkennöiltään mahdollisimman puolueeton, jotta mahdollisimman monet äänestäjät sinne mieluusti tulevat. Lisäksi oikeusministeriön ohjeissa painotetaan äänestyspaikan tilan ja sijainnin sopivuutta äänestämiseen myös järjestyksenpidon sekä vaalimainontakiellon noudattamisen näkökulmasta. Äänestystilan on oltava sellainen, että vaalisalaisuus ja -rauha säilyvät. Ennakkoäänestystilan tulee olla riittävän tilava, jotta äänestys voidaan toimittaa sujuvasti ja luotettavasti. Mikäli ennakkoäänestystila sijoitetaan sellaiseen paikkaan, jossa on myös muuta, paikan varsinaista toimintaa, ennakkoäänestystä tällaisessa tilassa järjestettäessä tulee huolehtia siitä, että se ei mitenkään saa häiritä äänestystä. Suositeltavaa on, että äänestystoimitusta varten varataan oma huone tai vastaava tila taikka selvästi erotellaan eri tila äänestystä varten. Käytännön syistä ennakkoäänestyspaikassa on oltava tietoliikenneyhteys, jonka on toimittava varmasti ja turvallisesti.

Keskusvaalilautakunta on ennakkoäänestyspaikkoja valittaessa harkinnut ennakkoäänestyksen järjestämistä myös mm. yliopiston tai jonkin muun oppilaitoksen tiloissa. Helsingin keskustassa sijaitsee yliopiston suurin kampus. Kaupungin keskusta-alueella on kuitenkin jo useita monissa aikaisemmissa vaaleissa vakiintuneiksi ja suosituiksi muodostuneita yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja. Näitä ovat mm. kaupungintalo, Kruununhaan ja Kasarmintorin Itellan toimipisteet sekä Suomen ehdottomasti vilkkain ennakkoäänestyspaikka Pääposti (Posti 10). Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaisempaa jakaa resursseja tasaisemmin koko kaupungin alueelle, jotta ennakkoäänestyspaikkaverkostosta saadaan riittävän kattava.

Lisäksi keskusvaalilautakunta on ennakkoäänestyspaikkoja valitessaan ottanut huomioon eri äänestäjäryhmien tasa-arvoisen kohtelun. Helsingissä on Helsingin yliopiston lisäksi useita eri oppilaitoksia, joissa opiskelee äänioikeutettuja henkilöitä mm. keskiasteen oppilaitoksissa, ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa ja korkeakouluissa. Ennakkoäänestyspaikan sijoittamista yhden oppilaitoksen tiloihin ei ole pidetty äänestäjäryhmien tasavertaisen kohtelun mukaisena. Lisäksi ennakkoäänestyspaikat pyritään sijoittamaan paikkoihin, joihin mahdollisimman monet ja kaikenikäiset äänestäjät ovat valmiita tulemaan.

Keskusvaalilautakunta on selvittänyt myös mahdollisuutta järjestää ennakkoäänestys Helsingissä sijaitseviin suurimpiin kauppakeskuksiin. On kuitenkin ilmennyt, että kauppakeskuksista on vaikea löytää ennakkoäänestyspaikalle asetettavat vaatimukset täyttäviä tiloja. Vaalilain ja oikeusministeriön ohjeiden mukaan vähimmäisvaatimuksena on, että vaalikampanjointi ja vaalimainonta eivät saa näkyä tai kuulua ennakkoäänestyspaikkaan tai sen ulko-ovelle. Keskusvaalilautakunnan tarkistusten perusteella kauppakeskusten aulatiloissa tai vastaavissa ei pystytä turvaamaan riittävästi äänestäjän vaalisalaisuutta ja -rauhaa. Tiedustelujen perusteella kauppakeskukset eivät pysty varmasti lupaamaan tiettyä liiketilaa ennakkoäänestystä varten. Tämän vuoksi keskusvaalilautakunta ei esitä yleisen ennakkoäänestyspaikan sijoittamista kauppakeskukseen.

Keskusvaalilautakunta esittää, että Itella Oyj:n tarjoamien ennakkoäänestyskonttorien (liite 3) lisäksi liitteessä 4 mainitut kaupungin tilat määrätään Helsingin yleisiksi ennakkoäänestyspaikoiksi. Näin voidaan täydentää Itellan toimipisteistä jääviä aukkoja ja saadaan riittävän kattavasti ennakkoäänestyspaikkoja koko kaupunkiin. Keskusvaalilautakunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista suostua Itellan esittämään sopimusmalliin siten, että kaupungin omiksi paikoiksi valitaan liitteestä 4 ilmenevällä tavalla Arabianrannan, Etelä-Haagan, Jakomäen, Laajasalon, Maunulan, Myllypuron, Paloheinän, Pitäjänmäen, Pohjois-Haagan, Suutarilan ja Vallilan kirjastot, Oulunkylän työväenopiston, Pihlajamäen nuorisotalon sekä kaupungintalon. Tällöin Helsingissä olisi vuoden 2011 eduskuntavaaleissa käytössä yhteensä 33 yleistä ennakkoäänestyspaikkaa.

Todettakoon vielä, että yleisten ennakkoäänestyspaikkojen vaalitoimitsijat määrää vaalilain 17 §:n 2 momentin nojalla keskusvaalilautakunta.

VALTUUTETTU ANTTI VUORELAN TOIVOMUSPONSI SAVUTON HELSINKI - TUPAKOINNIN EHKÄISY- JA VÄHENTÄMISOHJELMAN 2007-2015 JATKOTOIMENPITEIDEN EDISTÄMISESTÄ MYÖS KUNTAYHTYMISSÄ

Khs 2010-1149

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 2.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Antti Vuorela) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Antti Vuorelalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

ESITTELIJÄ Käsitellessään 2.6.2010 Savuton Helsinki – Tupakoinnin ehkäisy ja vähentämisohjelman jatkotoimenpiteitä kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

2 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vastaavaa tupakointikieltoa edistetään myös kuntayhtymissä, joissa Helsingillä on merkittävä osuus kuten esimerkiksi Uudenmaan liitto, Helsingin seudun liikenne ja Helsingin seudun ympäristö.”

(Antti Vuorela, äänin 56-6).

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että ponsi on toimitettu HUS:lle, HSL:lle ,HSY:lle ja Uudenmaan Liitolle tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten (kaupunginjohtajan päätös 2.9.2010, 4204§).

VALTION JA HELSINGIN, ESPOON, VANTAAN, KAUNIAISTEN, KERAVAN JA KIRKKONUMMEN VÄLINEN AIESOPIMUS SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KEHITTÄMISESTÄ

Khs 2010-2279

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevan valtion ja Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen välisen aiesopimuksen sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan aiesopimuksen.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Keravan kaupungeille, Kirkkonummen kunnalle, kaupunginjohtajalle, sosiaali- ja terveystointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle sekä terveyskeskukselle ja sosiaalivirastolle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Aiesopimus

ESITTELIJÄ Lähtökohtana ovat hallitusohjelman kirjaukset metropolipolitiikan käynnistämisestä, pääkaupunkiseudun erityiskysymyksistä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitojen madaltamisesta, yhteistyön lisäämisestä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä terveydenhuoltolaista. Tarkoituksena on perusterveydenhuollon aseman vahvistaminen. Tavoitteena on omistajaohjauksen selkiyttäminen. Myös hallituksen eduskunnalle antamassa Paras -selonteossa (marraskuu 2009) linjattiin, että lainsäädäntöuudistuksessa turvataan sosiaali- ja terveydenhuollon ehyt kokonaisuus sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon saumaton toteuttaminen.

Sosiaali- ja terveysministeriön, Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen välisellä aiesopimuksella on tarkoitus sopia hankkeesta, jossa mallinnetaan sosiaali- ja terveydenhuollon uusia omistajaohjauksen ratkaisuja. Uusilla malleilla tavoitellaan erityisesti peruspalvelujen ja erikoissairaanhoidon nykyistä parempaa integraatiota. Hankkeen toteuttamiseksi laaditaan hankesuunnitelma tammikuun 2011 loppuun mennessä.

Uusien ratkaisumallien tavoitteena tulee olla:

- perustason ja erityistason palvelujen nykyistä tiiviimpi integraatio perustason asemaa vahvistaen,

- kunnan, kuntayhtymien ja erityisvastuualueen ohjausrakenteiden yhteensovittaminen,

- yhtenäistä ohjausta tukevan kustannusjakomallin luominen,

- palveluverkkojen sovittaminen yli kuntarajojen sekä tarpeettomien investointien estäminen,

- erityisvastuualueen vahva koordinaatiovastuu niissä erityistason palveluissa, jotka edellyttävät erityisosaamista, kalliita investointeja ja raskaita valmiusratkaisuja ja

- yliopiston roolin määrittely ohjausjärjestelmässä, ml. opetuksessa, tutkimuksessa ja koulutuksessa sekä niiden rahoituksessa.

./. Aiesopimus on esityslistan liitteenä.

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on kokouksessaan 3.12.2010 hyväksynyt aiesopimuksen.

HENKILÖSTÖRUOKAILUSTA PERITTÄVIEN ATERIAHINTOJEN VAHVISTAMINEN

Khs 2010-2269

SJ Kaupunginhallitus päättänee

1 vahvistaa henkilöstöruokailusta perittävien aterioiden hinnat vuonna 2011 seuraavasti:

Hinta 1.1. – 31.12.2011
Lounas
5,40 euroa maksettaessa kaupungin henkilöstökortilla
5,60 euroa/käteishinta
Kevyt lounas
4,20 euroa
Keittiöhenkilökunnan ja muussa välittömässä ruokapalvelussa olevan henkilökunnan lounaan hinta
4,59 euroa
Kouluaterian luonteinen ateria
4,05 euroa

Kouluaterian luonteisen aterian hintaa sovelletaan myös päiväkoteihin ja niihin hoito- ja huoltolaitoksiin, joissa ruoka valmistetaan asiakkaille ja joissa ei ole erillistä ruokailutilaa henkilöstölle.

2 oikeuttaa viraston tai liikelaitoksen päällikön taikka hänen määräämänsä vahvistamaan

- muiden kuin edellä kohdassa 1 mainittujen aterioiden
hinnan sekä

- muilta kuin kaupungin palveluksessa olevilta henkilöiltä toimipaikkaruokalassaan perittävien aterioiden hinnan ja

3 että muun kuin kaupungin omistaman ravitsemusliikkeen kanssa tehtyyn sopimukseen perustuvaa ruokailua saa subventoida enintään
1,80 euroa aterialta ajalla 1.1. – 31.12.2011 ja että henkilöstöltä perittävän aterian hinta on vähintään ravintoedun verotusarvon mukainen ja että

4 että henkilöstöruokailussa käytetään ajalla 1.1. – 31.12.2011 Lounasseteli Oy:n painattamia 6,80 euron hintaisia lounasseteleitä, joista
henkilöstö maksaa 5,40 euroa, ja että

5 tämä päätös tulee voimaan 1.1.2011 lukien ja on voimassa 31.12.2011 saakka.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420
Sweins Tina, työmarkkina-asiantuntija, puhelin 310 43956

ESITTELIJÄ

Khs vahvisti 14.12.2009, 1 400 §, voimassa olevat henkilöstöruokailusta perittävien ateriahintojen vastikkeet.

Verohallitus vahvisti 24.11.2010 ennakonpidätyksessä vuonna 2011 noudatettavien luontoisetujen laskentaperusteet.

Verohallituksen päätöksen mukaan ravintoedun arvo 1.1. – 31.12.2011 on 5,40 euroa (5,70 ja 5,30 euroa vuonna 2010) ateriaa kohden, jos edun hankkimisesta työnantajalle aiheutuneiden välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrä on vähintään 5,40 euroa (5,70 ja 5,30 euroa vuonna 2010) ja enintään 9,00 euroa (9,50 ja 8,80 euroa vuonna 2010). Jos tämä määrä alittaa 5,40 euroa tai ylittää 9,00 euroa, edun arvona pidetään välittömien kustannusten ja näiden kustannusten arvonlisäveron määrää.

Edellä oleva merkitsee mm. sitä, että työnantajan periessä työntekijältä ateriasta 5,40 – 9,00 euroa ajalla 1.1. – 31.12.2011 työntekijälle ei synny verotettavaa etuutta.

Ravintola-alan henkilökunnan saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,59 euroa (4,85 ja 4,49 euroa vuonna 2010) ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.1. – 31.12.2011.

Sairaalan, koulun, päiväkodin tai muun vastaavan laitoksen henkilökuntaan kuuluvan laitosruokailun yhteydessä saaman ravintoedun raha-arvona pidetään 4,05 euroa (4,28 ja 3,96 euroa vuonna 2010) ateriaa kohden, kun etu on saatu 1.1. – 31.12.2011.

Koulun, päiväkodin tai vastaavan laitoksen henkilökunnan oppilaiden tai hoidettavien ruokailun valvonnan yhteydessä saaman ravintoedun arvo on 3,24 euroa (3,42 ja 3,18 euroa vuonna 2010), kun etu on saatu 1.1. – 31.12.2011.

Henkilöstöltä tulisi periä aterioista kohtuullinen hinta, jotta ruokapalvelujen käyttö olisi mahdollisimman laajaa. Hinta ei kuitenkaan saisi olla niin alhainen, että ravintoedusta on suoritettava ennakonpidätys. Tavanomaisen lounaan ja kouluaterian luonteisen aterian hinta tulisi vahvistaa ravintoedun raha-arvon mukaisena ja kevyt lounaan hintaa tulisi korottaa tai alentaa ravintoetujen raha-arvojen nousua vastaavalla määrällä pyöristettynä lähimpään täyteen kymmeneen senttiin.

Henkilöstön maksamat ateriakorvaukset eivät kata kaikkia henkilöstöruokailukustannuksia. Tämän takia Helsingin kaupunki subventoi henkilöstöruokailua vuosittain useilla miljoonilla euroilla.

Verohallituksen edellä mainitun päätöksen 14 §:n mukaan muun kuin sopimusruokailuun liittyvän ruokailulipukkeen muodossa tai muuta vastaavaa maksutapaa käyttäen järjestetyn edun arvo on 75 % ruokailulipukkeen nimellisarvosta. Edun arvo on kuitenkin vähintään 5,40 euroa, kun etu on saatu 1.1. – 31.12.2011. Ruokailulipuke arvostetaan nimellisarvoonsa, jos sen arvo on yli 9,00 euroa ja se on saatu 1.1. – 31.12.2011.

Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen VI luvun 4 §:n 3 momentin mukaan milloin työpaikkaruokailu on järjestetty ulkopuolisessa työpaikkaruokalassa tai ravitsemusliikkeessä, kunta voi osallistua pääateriasta aiheutuviin kustannuksiin siltä osin kuin aterian hinta ylittää työnantajan omissa työpaikkaruokaloissa vastaavanlaisesta ateriasta yleisesti perityn ateriakorvauksen. Muussa tapauksessa kunta voi korvata ateriasta aiheutuvia kustannuksia verotusarvon ylittävältä osalta, kuitenkin enintään 25 % ateriaa kohti.

Khn 20.2.1995 hyväksymien toimipaikkaruokailun periaatteiden mukaan kaupungin toimipaikkaruokailu toteutetaan alla mainitun ensisijaisuusjärjestyksen mukaan seuraavasti:

a Kaupungin henkilöstöravintolat

b Kaupungin ulkopuolisen ravitsemusliikkeen kanssa tehdään ruokailusopimus

c Sovitaan ruoan kuljettamisesta työpaikalle

d Käytetään lounasseteleitä.

Ulkopuolisten eli muiden kuin kaupungin omistamien ravitsemusliikkeiden kanssa tehtyä ruokailua on subventoitu 1,90/1,80 eurolla vuonna 2010. Subvention suuruus ajalla 1.1. – 31.12.2011 voisi olla 1,80 euroa. Muutokset vastaavat aterioiden hintoihin tehtyjä muutoksia.

Vuonna 2010 on käytössä 6,80 euron hintaiset lounassetelit. Ajalla
1.1. – 31.12.2011 voitaisiin edelleen käyttää 6,80 euron arvoiset lounassetelit, jottei syntyisi verotettavaa etuutta.

Toimipaikkaruokailun ja lounassetelien subventoiminen edellä esitetyllä tavalla on virka- ja työehtosopimusmääräysten mukaista eikä siitä aiheudu verotuksellisia seuraamuksia.

7.12.2010 pöydälle pantu asia

KULTTUURISTRATEGIAN VALMISTELU

Khs 2010-38

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kulttuuristrategian valmistelutilanteen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Helsingin kulttuuristrategia 2012-2017, luonnos 16.11.2010

ESITTELIJÄ Kvsto hyväksyi 29.4.2009 kaupungin yhteisen strategiaohjelman vuosiksi 2009–2012. Samassa yhteydessä Kvsto kehotti kulttuurikeskusta valmistelemaan valtuustokäsittelyyn kulttuuristrategian vuoden 2011 aikana.

Tulevan kulttuuristrategian tavoitteena on linjata kaupungin kulttuuripoliittinen suunta ja keskeiset kehittämistavoitteet vuosille 2012–2017.

Strategian valmistelu on tehty sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen johdolla. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on käsitellyt asiaa kokouksissaan 6.10.2009 ja 8.12.2009 sekä 18.5.2010 sekä erillisessä lähetekeskustelussa 7.9.2010.

Kaupungin vuoden 2011 talousarviossa on todettu, että valmisteilla olevan kulttuuristrategian yhteydessä selvitetään koko kaupungin kulttuuritoimen organisointia. Khs on 15.11.2010 kehottanut talous- ja suunnittelukeskusta huolehtimaan, että koko kaupungin kulttuuritoimen organisointia koskevat selvitykset sisällytetään valmisteilla olevaan kulttuuristrategiaan.

Vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas sekä osastopäällikkö Marianna Kajantie on kutsuttu Khn kokoukseen kertomaan kulttuuristrategian valmistelusta.

VARTIOKYLÄN TONTTIEN 45272/14 JA 16 SEKÄ KATUALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 12004)

Khs 2010-2062

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45272 tonttien nro 14 ja 16 sekä katualueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 21.10.2010 päivätyn piirustuksen nro 12004 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 12004 (Vartiokylän tontit 45272/14 ja 16)
	Liite 2	Vartiokylän tonttien 45272/14 ja 16 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tonttien osoitteet ovat Soraharjuntie 5 ja 7a.

Kaavoitustilanne Voimassa olevissa asemakaavoissa tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.25 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.

Alueen yleiskuvaus Tontit sijaitsevat Vartioharjun pientaloalueella. Tontilla 14 on kaksi vuonna 2008 rakennettua paritaloa ja tontilla 16 vuonna 1938 rakennettu omakotitalo. Koska tontilla 16 oleva asuinrakennus ei kuulu suojeltavien rakennusten ryhmään, sen suojelu ei ole perusteltua. Viereisillä naapuritonteilla on uudehkoja omakotitaloja.

Tontit ovat yksityisessä omistuksessa ja katualue kaupungin omistuksessa.

Asemakaavan muutoksen sisältö

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on parantaa tonttien käytettävyyttä. Ajoneuvoliikenteelle tarpeeton Rautjärventien katualueen osa liitetään tonttiin 14 ja Soraharjuntieltä tontille 14 kulkeva tarpeeton rasitetiealue tonttiin 16. Tonttien tehokkuusluku säilyy ennallaan. Asemakaavamääräykset ovat Vartioharjun kaavaperiaatteiden mukaiset.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontit on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tehokkuusluku on edelleen 0.25 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tonteille saa asemakaavakartassa tehokkuusluvulla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi rakentaa autotalleja ja -katoksia, varastotiloja, lasikuisteja ja kasvihuonetilaa yhteensä enintään 20 % sallitusta asuntokerrosalasta kuitenkin siten, että lasikuistien ja kasvihuoneiden kerrosala ei ylitä 5 % sallitusta asuntokerrosalasta.

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa.

Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontin 14 kadunpuoleiseen reunaan on merkitty istutettava alueen osa.

Tonttien pinta-ala on yhteensä 2 295 m² ja kerrosala 574 m².

Asemakaavamuutoksen vaikutukset

Asemakaavan muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia ajoneuvoliikenteen, naapureiden tai ympäristön kannalta. Tarpeetonta Rautjärventien katualuetta liitetään tonttiin 14, joka luovuttaa omistamansa tarpeettoman rasitetiealueen tontille 16. Tontin 14 pinta-ala pienenee 45 m². Tontin 16 pinta-ala kasvaa 144 m².

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Tonttien omistajat ovat 15.7.2009 ja 26.8.2009 hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että Rautjärventien katualueen osa liitetään tonttiin 14 ja tarpeeton rasitetiealue tonttiin 16.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos (päivätty 16.4.2010).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla 12.5.2010 asti.

Kaavaluonnoksesta ei ole esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 12.–26.11.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 3, 6 ja 7 mukaan, milloin

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ KIINTEISTÖ OY AIRAMILAN KONEEN SEKÄ KULJETUS TUOMALA OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-2199

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 7.10.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Kiinteistö Oy Airamilan Kone on myynyt Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40149 tontin nro 13 Kuljetus Tuomala Oy:lle omaan tai perustettavan yhtiön lukuun.

Pöytäkirjanote Kuljetus Tuomala Oy:lle sekä kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Kiinteistö Oy Airamilan Koneen... - päätöshistoria

Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40149 tontti nro 13; Loisteputki 3

ESITTELIJÄ Kiinteistövirastolle on toimitettu julkisen kaupanvahvistajan kiinteistönluovutusilmoitus seuraavasta kiinteistökaupasta, johon kaupungilla on etuostolain (608/77) mukaan etuosto-oikeus:

Kiinteistö

Myyjä/Ostaja

Oik.tod.pvm. ja
kauppahinta

40. kaupunginosa
kortteli nro 40149
tontti nro 13

Kiinteistö Oy Airamilan Kone/Kuljetus Tuomala Oy omaan tai perustettavan yhtiön lukuun

7.10.2010
385 000 euroa

Tiedot kaupan kohteesta

Kiinteistökaupan kohteena Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40149 rakentamaton tontti nro 13. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu teollisuusrakennusten korttelialueeseen, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Tontin pinta-ala on 3 054 m² ja rakennusoikeus
2 291 k-m².

Kauppahinta Kokonaiskauppahinta 385 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 126,06 euroa/m² ja noin 168,05 euroa/k-m²rakennuksineen.

Muut kauppaehdot Myyjä ei ole vastannut määräaikaan mennessä etuostolain 2 §:n mukaiseen tiedusteluun kaupan ehdoista.

Kauppakirjan mukaan ostaja on tutustunut maaperätutkimukseen, ympäristötekniseen tutkimuspiirustukseen, pohjatutkimuspiirustuksiin ja on tietoinen siitä, että luoteisosalla sijaitseva maakasa pitää poistaa ja tasoittaa. Toimenpidekustannuksista vastaa ostaja. Mikäli maaperän saastumista löytyy laajemmalta kuin mitä maaperätutkimuksessa lukee, vastaa myyjä puhdistuksen kustannuksista.

Esittelijä toteaa, että kaupungilla ole erityistä perustetta tai tarvetta hankkia kiinteistöä omistukseensa.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN ETOLA OY:N SEKÄ ETOLA KIINTEISTÖT OY:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-2200

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 21.9.2010 tehdyssä apportissa, jossa Etola Oy on luovuttanut Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40150 tontin nro 1 sekä Porin kaupungin 25. kaupunginosan (Vähärauma) korttelin nro 52 tontit nro 1 ja 7 rakennuksineen Etola Kiinteistöt Oy:lle.

Pöytäkirjanote Etola Kiinteistöt Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta tontista 40150/1
	Liite 2	Kartta tontista 40150/1
	Liite 3	Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Etola Oy:n sekä Etola kiinteistöt Oy:n välisessä kiinteistökaupassa - päätöshistoria

Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40150 tontti nro 1; Lampputie 2

Porin kaupungin 25. kaupunginosan (Vähärauma) korttelin nro 52 tontit nro 1 ja 7

Kiinteistö	Myyjä / Ostaja	Oik.tod.pvm. ja luovutusarvo

Helsinki 40. kaupunginosa kortteli nro 40150 tontti nro 1	Etola Oy/Etola Kiinteistöt Oy	21.9.2010 898 051,51 euroa
Pori 25.kaupunginosa kortteli nro 52 tontit nro 1 ja 7		776 471,43 euroa

Etuostolain 3 §:n mukaan milloin samalla luovutuskirjalla on myyty kahden tai useamman kunnan alueella olevia kiinteistöjä, etuosto-oike-us on sillä kunnalla, jonka alueella sijaitsee suurin osa kiinteistöjen yhteenlasketusta pinta-alasta.

Luovutettujen kiinteistöjen yhteenlaskettu pinta-ala on noin 47 328 m², josta Helsingin alueella sijaitsee suurin osa yhteensä, 38 723 m². Porissa sijaitsevien tonttien pinta-ala on yhteensä 8 605 m².

Tiedot luovutetuista kiinteistöistä

Kiinteistökaupan kohteena Helsingin kaupungin 40. kaupunginosan (Suutarila, Siltamäki) korttelin nro 40150 tontti nro 1 rakennuksineen (lukuun ottamatta Helsingin kaupungin omistamia määräaloja). Kauppaan kuuluu myös Porin kaupungin 25. kaupunginosan (Vähärauma) korttelin nro 52 tontit nro 1 ja 7 rakennuksineen. Lisäksi apportissa on luovutettu Helsingin kaupungin 43. kaupunginosan korttelin nro 43012 tontin nro 15 vuokraoikeus rakennuksineen.

Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontista 40150/1 muodostuu teollisuusrakennusten korttelialueeseen kuuluva tontti 40150/3 ja liikerakennusten korttelialueeseen kuuluva tontti 40150/4. Lisäksi tontista kuulu noin 2 009 m²:n suuruinen alue LT-alueeseen. Tontin 40150/3 pinta-ala on 25 644 m² ja rakennusoikeus 19 233 k-m². Tontin 40150/4 pinta-ala on 12 555 m² ja rakennusoikeus 8 789 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla 40150/1 sijaitsee vuonna 1983 valmistunut 13 403 k-m²:n suuruinen kauppavarasto sekä 3 831 k-m²:n suuruinen toimistorakennus ja vuonna 1976 valmistunut 1 458 k-m²:n suuruinen kauppavarasto. Porissa sijaitsevilla tonteilla on kauppakirjan mukaan liike- toimisto- ja varastorakennus.

Apportti Etuostolain 2 §:n 2 momentin mukaan kiinteistökauppana pidetään sellaista vastikkeellista kiinteistönluovutusta, jossa vastikkeen arvosta muu kuin kiinteä omaisuus muodostaa pääosan. Apportti luovutusmuotona ei sulje etuosto-oikeutta pois.

Kauppahinta Tontin 40150/1 luovutusarvo on 898 051,51 euroa ja Porissa sijaitsevien tonttien luovutusarvo on 776 471,43 euroa. Luovutetun vuokraoikeuden arvo on 445 139,17 euroa.

Muut kauppaehdot Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan luovutus on osa Etola-konsernin sisäistä järjestelyä, jolla kiinteistöliiketoiminta keskitettiin omaan erilliseen yhtiöönsä. Kiinteistöomaisuuden käyttö jatkuu entisellään, mm. Lampputie 2:lla on myyjän ilmoituksen mukaan nyt ja tulevaisuudessa Etola-konsernin pääkonttori ja muut keskeiset toimitilat.

Etuostolain 6 §:n mukaan etuosto-oikeutta ei ole, milloin sen käyttämistä, huomioon ottaen ostajan ja myyjän välinen suhde, luovutuksen ehdot tai muut olosuhteet on pidettävä ilmeisen kohtuuttomana.

Esittelijä toteaa, että kaupungin ei tulisi käyttää etuosto-oikeuttaan tässä kiinteistökaupassa, koska kyseessä on yhtiön sisäiset järjestelyt ja ottaen huomioon ostajan ja myyjän välisen suhteen etuosto-oikeuden käyttämistä voisi pitää ilmeisen kohtuuttomana. Kaupungilla ei myöskään ole tarvetta hankkia ulkokunnissa sijaitsevia kiinteistöjä omistukseensa.

KIINTEISTÖ OY PALOHEINÄNTIE 9:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1955

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen määräaikaisena 10.6.2020 asti päätöksen nro 2010-1955/526 mukaisesti.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Tuomarinkylän tontti 35055/9)
	Liite 2	Ympäristökartta (Tuomarinkylän tontti 35055/9)
	Liite 3	Asemapiirros (Tuomarinkylän tontti 35055/9)
	Liite 4	Rakennussuunnitelma 25.4.2010
	Liite 5	Kiinteistö Oy Paloheinäntie 9:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Paloheinäntie 9 pyytää (14.6.2010) poikkeamislupaa
35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Paloheinä) korttelin nro 35055 tontille nro 9 (Paloheinäntie 9).

./. Ympäristökartta, asemapiirros ja rakennussuunnitelma ovat liitteinä
2 - 4.

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen liiketilojen käyttäminen tilapäisesti kokoontumistiloina yli viiden vuoden ajan.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tiloissa toiminut myymälä on lopetettu. Rakennus on toiminut kokoontumistilana ja sitä palvelevina tiloina jo useiden vuosien ajan. Kokoontumistila on omistajan kannalta ainoa mahdollinen käyttötarkoitus. Tilojen palauttaminen liiketiloiksi on helppoa.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 20.10.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 5 – päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 29.11.1972 vahvistettu asemakaava nro 6555. Asemakaavan mukaan tontti on liike- ja asuinkerrostalojen korttelialuetta (ALK), jolla kerrosalasta saa käyttää enintään ½ asuntotarkoitukseen. Tonttitehokkuus on e = 0, 30 ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku kaksi.

Tontilla on vuonna 1953 rakennettu myymälärakennus, jonka ovat suunnitelleet Kulutusosuuskuntien keskusliiton rakennusosastolla Georg Jägerroos ja Paavo Lehtinen. Rakennus on yksikerroksinen ja siinä on osittainen kellari.

Hakijan tarkoituksena on käyttää rakennusta edelleen kokoontumistilarakennuksena yli viiden vuoden ajan.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavan mukaisesta käyttötarkoituksesta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (16.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeaminen koskee rakennuksen sisätilojen käyttöä eikä poikkeamisella ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että ko. myymälärakennusta on jo useiden vuosien ajan käytetty kokoontumistilarakennuksena, joita laajalla pientaloalueella on vähän.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen, alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen ja parantaminen sekä olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 25.4.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa poikkeamisen myöntämistä määräaikaisena 10.6.2020 asti.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ MANNERHEIMINTIE 134:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1839

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134 pyytää (11.5.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 608 tontille nro 106 (Mannerheimintie 134).

Hakijan tarkoituksena on varastotilan muuttaminen liiketilaksi (365 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että käyttötarkoitus muuttuu liiketilaksi.

Hakija perustelee hakemustaan mm. sillä, että käyttötarkoituksen muutos ei vaadi lisärakentamista vaan lisääntyvä rakennusoikeus syntyy nykyisiin tiloihin pienin muutoksin ja pienin kustannuksin. Kiinteistö sijaitsee melko lähellä kaupungin ydinkeskustaa, jossa on paljon autoja, jotka vaativat ainakin kaksi kertaa vuodessa renkaidenvaihdon. Näissä poikkeamista vaativissa tiloissa vaihto voidaan suorittaa ilman kehä kolmoselle tai vastaavalle asti suoritettavaa siirtymäliikennettä. Jos lupa myönnetään, turvataan kantakaupungissa palvelu, joka ei aiheuta asumiselle vaaraa ja joka perinteisesti on siirtymässä yhä kauemmaksi. Tila on toiminut tässä käytössä jo yli 10 vuotta.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 26.1.1988 vahvistettu asemakaava nro 9318. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusoikeus on 2830 k-m², josta 85 m² saa olla liiketilaa. Autopaikkoja on osoitettava tontille 1 ap / 155 m² asuntokerrosalaa. Asemakaavassa annetaan olemassa olevan rakennuksen uudisrakentamiseen verrattavan korjaamisen osalta määräyksistä lievennyksiä kuitenkin siten, että rakennuslautakunnan tulee asettaa luvan ehdoksi, että vaikka lupaa annettaessa poiketaan muuten noudatettavista määräyksistä, olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaiset autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi.

Tilan käyttötarkoitus on muutettu vuonna 1974 rakennusluvalla autohallista varastoksi.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennuksen kellarissa sijaitseva varastotila liiketilaksi siten, että tilassa nykyään toimiva rengasliike voisi toimia luvallisissa tiloissa.

Facta-kuntatietojärjestelmän mukaan käytetty rakennusoikeus on 2773 k-m². Haettu toimenpide on laajuudeltaan 365 m². Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kerrosala ylittyy 308 k-m² (11 %). Autonsäilytyspaikaksi soveltuva tila muutetaan liiketilaksi.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.7.2010) ja lehti-ilmoituksella 1.8.2010 Helsingin Uutisissa. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Rakennusvalvontavirastoon on aiemmin saapunut yksi hakemukseen liittyvä huomautus (11.5.2010). Siinä on esitetty vakava huoli taloyhtiön asukkaiden turvallisuudesta koskien renkaiden aiheuttamaa palokuormaa. Tilaa vaaditaan palautettavaksi alkuperäiseen autohallikäyttöön.

Hakijan vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa kaupunginhallitukselle 29.10.2010 mennessä. Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n vastine on vastaanotettu sähköpostitse 28.10.2010 ja postitse 1.11.2010.

Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134 perustelee vastinettaan mm. sillä, että autohalli ei sovellu pelkästään autojen pysäköintiin. Vastineessaan hakija katsoo, että autohalliin mahtuisi pohjaratkaisun takia enintään kolme autoa eikä hallissa ole riittävästi tilaa auton kääntämiseen.

Lisäksi asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n vastineen mukaan päätöksenteko pelkästään kaavan perusteella aiheuttaisi rengaspalvelujen katoamisen lähiseudulta, mistä koituisi merkittävää taloudellista haittaa osakkaille.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että kyseessä oleva tila on ollut varsin kauan lupahakemuksen tarkoittamassa käytössä. Taloyhtiöllä ei ole ollut toiminnasta huomauttamista eikä siitä ole aiheutunut ympäristölle mainittavia haittoja.

Kun otetaan huomioon tilan jo vakiintunut käyttötarkoitus ja se, ettei tilaa ole tarvittu kaavan osoittamaan käyttöön, ei tilan muuttamisesta voida katsoa aiheutuvan merkittävää haittaa kaavan toteuttamiselle. Sen sijaan alueen asukkaiden kannalta kyseisellä palvelulla on kantakaupungissa liikennettä vähentävä myönteinen vaikutus. Näin ollen poikkeamiselle on katsottava olevan erityinen syy.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Meilahden tontti 15/608/106)
	Liite 2	Asemapiirros (Meilahden tontti 15/608/106)
	Liite 3	Huomautus 11.5.2010 Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemuksesta
	Liite 4	Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n vastine 28.10.2010 kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoa koskien
	Liite 5	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134 pyytää (11.5.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 608 tontille nro 106 (Mannerheimintie 134).

Hakijan tarkoituksena on varastotilan muuttaminen liiketilaksi (365
k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että käyttötarkoitus muuttuu liiketilaksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että käyttötarkoituksen muutos ei vaadi lisärakentamista vaan lisääntyvä rakennusoikeus syntyy jo oleviin tiloihin pienin muutoksin ja pienin kustannuksin. Kiinteistö sijaitsee melko lähellä kaupungin ydinkeskustaa, jossa on paljon autoja, jotka vaativat ainakin kaksi kertaa vuodessa renkaidenvaihdon. Näissä poikkeamista vaativissa tiloissa vaihto voidaan suorittaa ilman kehä kolmoselle tai vastaavalle asti suoritettavaa siirtymäliikennettä. Jos lupa myönnetään, turvataan kantakaupungissa palvelu, joka ei aiheuta asumiselle vaaraa ja joka perinteisesti on siirtymässä yhä kauemmaksi. Tila on toiminut tässä käytössä jo yli 10 vuotta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole puoltanut hakemusta lausunnossaan 1.10.2010 mm. sillä perusteella, että alueella on tarve pysäköintipaikoille, mistä johtuen kyseiset tilat olisi varattava asemakaavan mukaan tontin autopaikoiksi. Lausuntoa koskien on saatu hakijan vastine sähköpostitse 28.10.2010 ja postitse 1.11.2010.

Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto on annettu tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 30.9.2010 merkitä tiedoksi kaupunkisuunnitteluviraston lausunnon Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemuksesta.

Samalla kaupunkisuunnittelulautakunta päätti yksimielisesti ilmoittaa kaupunginhallitukselle seuraavaa:

"Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo, että toiminnallisesta näkökulmasta kaavasta poikkeamiselle olisi nähtävissä perusteet."

Esittelijä on yhtynyt kaupunkisuunnitteluviraston kantaan asiassa. Kaupunginhallitus on palauttanut asian uudelleen valmisteltavaksi 22.11.2010 kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämin perustein.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE XXXX XXXX:n JA XXXX XXXX:n POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-2184

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

XXXX XXXX ja XXXX XXXX pyytävät (23.9.2010) poikkeamislupaa 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30032 tontille nro 3 (Munkkiniemenranta 43).

Hakijoiden tarkoituksena on lasikuistin (17 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusalasta.

Hakijat ovat hankkeen suunnittelijan välityksellä perustelleet hakemustaan kirjastotilan tarpeellisuudella sekä nykyisen uima-allastilan ekologisemmalla ja järkevämmällä käytöllä.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 17.10.2008 voimaan tullut asemakaava nro 11740. Asemakaavan mukaan tontti on asuinrakennusten korttelialuetta, jolla ympäristö säilytetään aluekokonaisuuden osana (A/s). Tontille on osoitettu kaksikerroksisen rakennuksen rakennusala ja sille rakennusoikeutta 300 k-m².

Asemakaavassa määrätään rakentamisesta lisäksi muun muassa, että:

- Rakennuksia korjattaessa alkuperäistoteutuksen mukaiset rakennusosat ja materiaalit tulee säilyttää.

- Alkuperäistoteutuksen mukaiset piharakenteet, kuten muurit, terassit ja pihalaatoitukset tulee säilyttää.

- Uudisrakentaminen tulee sopeuttaa ympäristön olemassa olevaan arvokkaaseen rakennuskantaan ja kaupunkikuvaan.

- Mikäli uudisrakennus liittyy vanhaan rakennukseen, julkisivujen tullee olla samaa materiaalia. Kattomateriaalin tulee olla tiili- tai saumattu pelti.

Tontilla sijaitsevalle asuinrakennukselle on osoitettu nykyisen rakennuksen ulkomittojen mukainen rakennusala ja rakennus on suojeltu kaavamääräyksellä sr-2: "Kaupunkikuvallisesti ja asemakaavahistoriallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa, eikä siinä saa tehdä sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka heikentävät rakennuksen julkisivujen tai vesikaton kaupunkikuvallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, rakennus on korjaus- tai muutostöiden yhteydessä palautettava alkuperäistoteutuksen mukaiseen asuunsa."

Tontilla sijaitsee vuonna 1937 valmistunut kaksikerroksinen funktionalistinen asuinrakennus. Rakennus on kivirakenteinen. Rakennuksen ovat suunnitelleet arkkitehdit Uki Heikkinen ja V.G. Linnapuomi. Rakennusta on vuonna 1969 laajennettu yksikerroksisella uima-allassiivellä (6x15,5 m). Laajennuksen on suunnitellut Erkki Karvinen. Rakennuksen nykyinen kerrosala on 353 k-m².

Hakijoiden tarkoituksena on muuttaa rakennuksen yhteyteen 1960-luvun lopulla rakennettu uima-allassiipi kirjasto- ja oleskelutilaksi. Nykyisin yhteys uima-allassiipeen on kellaritiloissa olevien saunatilojen kautta. Suunnitelmissa kulku asuintilojen ja kirjastotilan välille järjestettäisiin rakennuksen sisäkulmaukseen rakennettavan lasikuistin kautta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että uusi lasikuisti ylittää suojellun rakennuksen ulkomittojen mukaan osoitetun rakennusalan. Lisäksi hanke ylittää kaavassa osoitetun rakennusoikeuden. Lasikuistin kerrosala on 17 k-m², kokonaisuudessaan tontin rakentaminen (370 k-m²) ylittää kaavassa osoitetun rakennusoikeuden 23 %. Haettu rakentaminen mukaan lukien tonttitehokkuudeksi tulee e = 28.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (14.10.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että haettu toimenpide on ympäristöön ja suojellun rakennuksen yhteyteen sopiva ja se voidaan toteuttaa.

Lasikuistin rakentaminen ei olennaisesti muuta rakennuksen eteläjulkisivua, koska nykyisin uima-allastilaan liittyvä piha-alue on aidattu metallirunkoisella mattalasiaidalla naapureiden katseilta suojaan. Uusi kuisti korvaa osan vanhasta mattalasiaidasta.

Rakentamisen määrä tontilla jää hankkeen tuoman lisäyksenkin jälkeen maltilliseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on suojellun rakennuksen tarkoituksenmukainen ja ekologisempi käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, XXXX XXXX:lle ja XXXX XXXX:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Munkkiniemen tontti 30032/3)
	Liite 2	Asemapiirros (Munkkiniemen tontti 30032/3)
	Liite 3	Julkisivu etelään, luonnos 20.9.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ XXXX XXXX ja XXXX XXXX pyytävät (23.9.2010) poikkeamislupaa 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30032 tontille nro 3 (Munkkiniemenranta 43).

Hakijoiden tarkoituksena on lasikuistin (17 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusalasta.

Hakijat ovat hankkeen suunnittelijan välityksellä perustelleet hakemustaan kirjastotilan tarpeellisuudella sekä nykyisen uima-allastilan ekologisemmalla ja järkevämmällä käytöllä.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN SARGASA INTERNATIONAL LTD:N SEKÄ MARIKA INGMANIN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-2280

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupunki ei käytä etuosto-oikeuttaan 17.9.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Sargasa International Ltd on myynyt Helsingin kaupungin Itäsalmen kylässä sijaitsevan tilan RN:o 16:10 rakennuksineen sekä määräalan M601 tilasta RN:o 2:235 Marika Ingmanille.

Pöytäkirjanote Marika Ingmanille ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kohteista
	Liite 3	Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Sargasa International Ltd:n sekä Marika Ingmanin välisessä kiinteistökaupassa - päätöshistoria

Helsingin kaupungin Itäsalmen kylän (442) tila RN:o 16:10 sekä määräala tilasta RN:o 2:235; Reelinki 27

Kiinteistö

Myyjä / Ostaja

Oik.tod.pvm. ja

kauppahinta

Itäsalmen kylän tila RN:o 16:10 ja määräala M601 tilasta RN:o 2:235

Sargasa International Ltd/Marika Ingman

17.9.2010
1 365 000 euroa

Tiedot kaupan kohteesta

Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin Itäsalmen kylän tila Björnsö RN:o 16:10 rakennuksineen sekä määräala M601 tilasta Skräddars RN:o 2:235.

Etuostolain 4 §:n 2 momentin mukaan kiinteistön pinta-ala lasketaan tätä lakia sovellettaessa sen maapinta-alan mukaan. Kiinteistörekisterin mukaan tilan RN:o 16:10 pinta-ala on 2 852 m² ja määräalan pinta-ala 1 023 m^2.Määräala onkiinteistörekisterissä merkitty vesialueeseen ja alueen käyttötarkoitus on merkitty vesijättö/rannantäytöksi. Sipoon kunnasta saadun tiedon mukaan ranta-alueen täytölle on saatu vesioikeuden lupa ja täyttö on valmistunut vuonna 1999. Kartalta mitattuna määräalasta noin 40 m² on vesialuetta ja loput maa-aluetta. Koska rannantäytölle on saatu lupa ja täyttö on tehty vuosia sitten, määräalan pinta-alasta suurin osa voidaan laskea mukaan maa-alueisiin. Myytyjen alueiden pinta-ala on yhteensä 3 875 m², josta maata on noin 3 835 m² ja noin 40 m² vettä.

Tilan RN:o 16:10 alueella on voimassa asemakaava, jonka mukaan tila muodostaa erillispientalojen korttelialueeseen (AO-1) kuuluvan ohjeellisen kaavatontin nro 58116/4. Tontin rakennusoikeus on 500 k-m². Tilasta RN:o 2:235 myydyllä määräalalla M601 ei ole voimassa olevaa asemakaavaa.

Helsingin kaupunginhallitus on 23.6.2008 määrännyt alueet rakennuskieltoon uudelleen kaavoitusta varten. Myydyt alueet eivät rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tilalla RN:o 16:10 sijaitsee vuonna 1997 valmistunut 183 k-m²:n suuruinen asuinrakennus sekä vuonna 199 valmistunut 22 k-m²:n suuruinen saunarakennus ja vuonna 2003 valmistunut 10 k-m²:n suuruinen talousrakennus.

Kauppahinta Kokonaiskauppahinta on 1 365 000 euroa. Kauppahinta muodostuu seuraavasti: Tilan RN:o 16:10 kauppahinta on 1 361 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 477,21 euroa/m² ja noin 2 722 euroa/k-m² rakennuksineen. Määräalan kauppahinta on 4 000 euroa, mikä vastaa yksikköhintaa noin 3,91 euroa/m².

Muut kauppaehdot Kaupunki on etuostolain 2 §:n mukaisesti tiedustellut myyjältä kaupan ehtoja. Myyjän ilmoituksen mukaan kauppaan ei liity muita ehtoja kuin luovutuskirjassa mainitut.

Esittelijä ei pidä etuosto-oikeuden käyttämistä ko. kiinteistökaupassa perusteltuna, koska kaupan kohde on rakennettu eikä kaupungilla ole erityistä perustetta hankkia alueita omistukseensa.

7.12.2010 pöydälle pantu asia

POHJA-YHTYMÄ OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1789

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1789/526 mukaisena edellyttäen, että

- rajaseinä äänieristetään rakennusvalvontaviraston vaatimusten mukaiseksi

- pyörävarastot ja muut asukkaiden yhteistilat toteutetaan rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeen mukaiseksi

- piha-alue järjestetään leikki- ja oleskelupihaksi

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta

- rakennuksen julkisivuja, pääporrashuonetta ja paneelikattoja koskevat korjaukset ja muutokset tehdään kaupunginmuseon hyväksymällä tavalla.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Punavuoren tontti 112/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Punavuoren tontti 112/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Punavuoren tontti 112/4)
	Liite 4	Havainnekuva 2.7.2010
	Liite 5	Pohja-Yhtymä Oy:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Pohja-yhtymä Oy pyytää (2.7.2010) poikkeamislupaa 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin nro 112 tontille nro 4 (Pursimiehenkatu 7).

Hakijan tarkoituksena on liike- ja toimistorakennuksen (2137 k-m²) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön poiketen voimassa olevasta asemakaavasta.

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että keskellä asuinkorttelia sijaitseva entinen panttilainakonttorin rakennus soveltuu hyvin asuinkäyttöön. Hakija on lisäksi hakenut uuden käyttötarkoituksen mukaista asemakaavamuutosta tontille.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut 22.9.2010 asiassa lausunnon (Liite 5 - päätöshistoria)

Selostus Alueella on voimassa 24.6.1986 vahvistettu asemakaava nro 9138. Asemakaavan mukaan rakennus kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (K). Rakennuksissa saa olla myös asuntoja. Lisäksi edellytetään, että piharakennuksen käyttötarkoitus muutetaan peruskorjattaessa asuinkäyttöön. Ennen vuoden 1986 asemakaavan muutosta rakennus on kuulunut asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin sallittu rakennusoikeus on 1450 k-m². Rakennus on suojeltu merkinnällä 2a. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain jos siihen on olemassa pakottava syy. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai perusmuotoa. Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, saadaan kuitenkin rakennuksen puiset välipohjat purkaa. Suurin sallittu kerrosluku on viisi. Pihalle saa sijoittaa 3 autopaikkaa.

Tontilla on vuonna 1902 rakennettu ja 1910 täydennetty 4-kerroksinen panttilainakonttorin rakennus (arkkitehtitoimisto Selim A. Lindqvist & Elia Heikel, jatko-osa rakennusmestari Wilho Lekman). Piharakennus on ollut asuinkäytössä. Ullakko on muutettu toimistokäyttöön vuonna 1997. Facta-rekisteritietojen mukaan käytetty rakennusoikeus on 2211 k-m². Kantakaupungin rakennussuojeluinventaariossa rakennus on määritelty rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi (1/RY).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa kiinteistö pääasiallisesti asunnoiksi (17 kpl) kadunvarsirakennukseen jäävää pohjakerroksen liiketilaa lukuun ottamatta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaavan mukaan rakennus kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (15.9.2010), ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelmissa esitetyn kadunpuoleisten ikkunoiden suurentamisesta alaspäin. Kaupunginmuseo on esittänyt rakennuksen suojelutavoitteiksi julkisivujen suojelun lisäksi, että rakennuksen pääporrashuone, sen porrassyöksyt kaiteineen ja vielä jäljellä olevat alkuperäiset ovet säilytetään mukaan lukien alkuperäiset rautaovet ensimmäisessä kerroksessa. Lisäksi alkuperäiset paneelikatot tulisi säilyttää osana välipohjarakennetta. Mahdolliset uudet parvekkeet pihan puolelle tulee toteuttaa ulokerakenteena. Kaupunginmuseo on mukana tulevassa asemakaavoitusprosessissa. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamishakemuksen hyväksymistä.

Kiinteistövirasto on käytyjen neuvottelujen myötä todennut, että Pohja-yhtymä Oy:n poikkeamishakemuksesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut yksi huomautus (As. Oy Pursimiehenkatu 5). Huomautus koskee autopaikkojen järjestämistä hankkeen yhteydessä sekä kiinteistöjen välisen rajaseinän äänieristyksen selvittämistä. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että korttelissa on pääosin asuinrakennuksia ja rakennus soveltuu asuinkäyttöön. Autopaikkavaatimus kantakaupungin peruskorjauskohteissa on 1 ap/140 k-m², jonka mukaan tontin autopaikkavaatimus on 15 autopaikkaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on puoltanut hakemusta ehdolla, että hakijan tulee tehdä sopimus autopaikoista pysäköintilaitoksen kanssa ennen rakennusluvan myöntämistä. Hakija on (3.11.2010) tehnyt sopimuksen 15 autopaikan sijoittamisesta pysäköintilaitokseen. Kiinteistöjen välinen rajaseinä tulee rakennuttajan toimesta äänieristää rakennusvalvontaviraston vaatimusten mukaiseksi. Rakennuksen piha tulee rakentaa asukkaiden leikki- ja oleskelupihaksi ja kaikki autopaikat tulee poistaa. Riittävät ulkoiluvälinevarastot ja muut asukkaiden yhteistilat tulee rakentaa rakennuksen pohjakerrokseen.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee laatimaan tontille asemakaavan muutoksen lähivuosien aikana. Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 2.7.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta sillä edellytyksellä, että

- rajaseinä äänieristetään rakennusvalvontaviraston vaatimusten mukaiseksi

- pyörävarastot ja muut asukkaiden yhteistilat toteutetaan rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeen mukaiseksi

- piha-alue järjestetään leikki- ja oleskelupihaksi

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta

- rakennuksen julkisivuja, pääporrashuonetta ja paneelikattoja koskevat korjaukset ja muutokset tehdään kaupunginmuseon hyväksymällä tavalla.

7.12.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY LÖNKAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-2002

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Kiinteistö Oy Lönkka pyytää (3.6.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 77 tontille nro 19 (Lönnrotinkatu 28).

Hakijan tarkoituksena on toimistorakennuksen (2694 k-m²) muuttaminen asuinrakennukseksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että rakennusala ylittyy. Poikkeuslupaa haetaan myös autopaikkamääräyksistä ja väestönsuojan rakentamisesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus saatetaan käyttötarkoituksen muutoksella asemakaavan mukaiseen käyttöön asuinrakennukseksi. Tontti on kaavassa AK-tontti. Olemassa olevaan rakennukseen ei tehdä rakennusalan ylittäviä muutoksia eikä kerrosala lisäänny.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 25.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 8501. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Piharakennuksen kohdalla on rakennusala viisikerroksiselle rakennukselle. Tontin suurin sallittu rakennusoikeus on 2900 k-m².

Tontilla on vuonna 1931 rakennettu kadunvarsirakennus As. Oy Lönnrotinkatu 28 (arkkitehti Sven Kuhlefelt), joka on liike- ja asuinkäytössä. Muutoksen alainen piharakennus on rakennettu vuonna 1938 saman arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Siinä on neljä kerrosta sekä osittain maanpäällinen kellarikerros. Piharakennus on osittain rakennusalan ulkopuolella.

Tontin käytetty rakennusoikeus on 5513,0 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta et=3,04. Tontille on tehty kiinteistöjen välinen sopimus 22.1.1986, jonka mukaan kumpikin osapuoli omistaa puolet tontista ja rakennusoikeudesta. Yhteensä kerrosalan ylitystä on 2613,0 k-m², josta Kiinteistö Oy Lönkan osuus on 1244,0 k-m².

Hakijan tarkoituksena on muuttaa toimistokäytössä oleva rakennus asuinkäyttöön (36 kaksiota). Pihan puoleisiin asuntoihin lisätään parvekkeet. Talon kellariin jää edelleen ulosvuokrattavaa toimistotilaa. Pihakannen alaiseen pysäköintihalliin, joka on yhteinen As. Oy Lönnrotinkatu 28:n kanssa, mahtuu 13 autopaikkaa. Ajo halliin tapahtuu Lönnrotinkadulta As. Oy Lönnrotinkatu 28:n alta. Piha-aluetta käytetään pysäköintiin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että sekä tontin kerrosala että rakennusala ylittyvät ja autopaikkamäärä alittuu.

Viranomaisneuvottelut Kiinteistövirasto on käytyjen neuvottelujen myötä todennut, että Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että korttelissa on pääosin asuinrakennuksia ja rakennus soveltuu asuinkäyttöön. Rakennus sijaitsee korttelin keskellä liikenteen melulta suojassa. Rakennukseen jääviksi esitettyjen kellarin toimistotilojen kulkuyhteys tulee järjestää vanhan oopperan puoleiselta sivulta. Kellariin suunniteltuun taloyhtiön saunaosastoon tulee järjestää luonnonvaloa. Mahdollisuus yhdistää pienet asunnot suuremmiksi kokonaisuuksiksi tulee esittää.

Asemakaavan mukainen autopaikkavaatimus on 1 autopaikka 120 kerrosalaneliömetriä kohden. Tämä tarkoittaisi koko tontille 46 autopaikan vaatimusta. Tästä haetaan nyt poikkeamista. Nykyisin autopaikkavaatimus asunnoille kantakaupungissa on 1 autopaikka 125 kerrosalaneliömetriä kohden. Kantakaupungin saneerauskaavoituskohteissa (käyttötarkoituksen muuttaminen) vaatimus on 1 autopaikka 140 kerrosalaneliömetriä kohden.

Koska rakennus on pitkään ollut toimistokäytössä, voidaan käyttötarkoituksen muutoksen autopaikat laskea saneerauskohteen mukaisesti, jolloin vaatimus koko tontille on 39 autopaikkaa. Näistä 13 mahtuu nykyiseen pysäköintihalliin tontin alle. Jäljelle jääviä 26 paikkaa varten tulee ensisijaisesti tutkia pysäköintihallin laajentamista tontilla. Mikäli tämä ei onnistu, hakijan tulee tehdä sopimus autopaikoista tontin ulkopuolisen pysäköintilaitoksen kanssa ennen rakennusluvan myöntämistä. Samassa yhteydessä tulee esittää selvitys, miten autopaikat jakaantuvat tontilla olevien kahden yhtiön kesken. Luvattomat autopaikat pihalta tulee poistaa. Väestönsuojan rakentamisvaatimuksesta poikkeaminen ei ole asemakaavallinen kysymys.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta edellyttäen, että

- toimistotilojen sisäänkäynti siirretään rakennuksen toiselle "katujulkisivun" puolelle

- mahdollisuus yhdistää pienet asunnot suuremmiksi kokonaisuuksiksi esitetään

- kellarin yhteissaunaan järjestetään luonnonvaloa

- rakennuksen kellarikerroksen pysäköintihallin laajentamista talojen alle tutkitaan

- mikäli pysäköintipaikkojen järjestäminen tontilla olevaan pysäköintihalliin ei ole mahdollista, tulee hakijan tehdä pitkäaikainen sopimus pysäköintilaitoksen kanssa puuttuvien autopaikkojen osalta ennen luvan myöntämistä

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kiinteistö Oy Lönkalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 77/19)
	Liite 2	Asemapiirros (Kampin tontti 77/19)
	Liite 3	Rakennuksen leikkaukset ja julkisivut, suunnitelma 5.5.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Lönkka pyytää (3.6.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 77 tontille nro 19 (Lönnrotinkatu 28).

Kiinteistövirasto on käytyjen neuvottelujen myötä todennut, että Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen, että

- toimistotilojen sisäänkäynti siirretään rakennuksen toiselle "katujulkisivun" puolelle

- mahdollisuus yhdistää pienet asunnot suuremmiksi kokonaisuuksiksi esitetään

- kellarin yhteissaunaan järjestetään luonnonvaloa

- rakennuksen kellarikerroksen pysäköintihallin laajentamista talojen alle tutkitaan

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta



Kokousaika	13.12.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali