HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

43 - 2010

Kokousaika	7.12.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Kaupunginhallituksen kokousajat vuonna 2011

3

4

Määrärahan myöntäminen Kotinummentien pohjoisosan uuden asuntoalueen esirakentamiseen

5

5

Vuoden 2011 talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jako-ohjeet ja ohjeet vuoden 2012 avustusten hakumenettelystä

7

6

Käytöstä poistuneen aluskaluston lahjoitus Suomen merimuseolle

11

7

Lähiörahastosta tehtyjen päätösten tarkistukset

13

8

Kalliolan Senioripalvelusäätiölle myönnetyn lainan lyhennysten lykkääminen

15

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Lausunto Niemikotisäätiön sääntömuutoksesta

17

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Kulttuurikeskuksen kulttuuripalveluiden osastopäällikön sijaisen valinta

19

2

29.11.2010 pöydälle pantu asia Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat vuosille 2011-2015

23

3

Iltakouluasia: Kulttuuristrategian valmistelu

25

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Ns. Linnunlaulun alueen rakennuskiellon pidentäminen (nro 11998)

26

2

Taka-Töölön tontin 507/12 ja Vuosaaren tontin 54200/1 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11996 ja 11997)

29

3

Helsingin itäisen saariston rakennuskiellon pidentäminen (nro 12009)

32

4

Kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin projektipäällikön tehtävän muuttaminen viraksi

35

5

Östersundom-toimikunnan jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen ja esittelijän sijaisen nimeäminen

36

6

Kulosaaren ala-asteen koulun väistötilojen vuokrasopimusten jatkaminen

38

7

St1 Oy:n kanssa tehdyn Koirasaaren alueen maankäytön suunnittelun ja aluejärjestelyjen periaatteita koskevan sopimuksen tarkistaminen (Laajasalo)

41

8

Pohja-Yhtymä Oy:n poikkeamishakemus

44

9

Asunto-osakeyhtiö Tavasttähdenkatu 11:n poikkeamishakemus

48

10

Alkuasunnot Oy:n poikkeamishakemus

51

11

Carl Henrik Alexander Skrabbin kuolinpesän poikkeamishakemus

54

12

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta

58

13

29.11.2010 pöydälle pantu asia Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Turson poikkeamishakemuksesta

63

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Asko-Seljavaaran (varalla Bryggare) ja Ojalan (varalla Kantola) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KAUPUNGINHALLITUKSEN KOKOUSAJAT VUONNA 2011

Khs 2010-2101

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kokoontua vuonna 2011 varsinaisiin kokouksiinsa 10.1.2011 alkaen maanantaisin kello 16.00 ja ylimääräisiin kokouksiin tarvittaessa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että puheenjohtaja voi, mahdollisuuksien mukaan varapuheenjohtajien kanssa neuvoteltuaan, asioiden vähäisen määrän tai muun erityisen syyn takia päättää peruuttaa kokouksen. Lisäksi puheenjohtaja voi samassa järjestyksessä muuttaa kokouksen alkamisaikaa päätettynä kokouspäivänä. Muutoksista ilmoitetaan vähintään viikkoa ennen kokousta.

Kaupunginhallituksen kokouspaikkana on kaupunginhallituksen istuntosali kaupungintalolla.

Kevätkauden viimeinen kokous pidetään 27.6.2011 ja syyskauden ensimmäinen kokous 8.8.2011.

Viikolla 17 kokous pidetään pääsiäisen takia poikkeuksellisesti tiistaina 26.4.2011 kello 16.00.

Viikolla 49 kokous pidetään itsenäisyyspäivän takia poikkeuksellisesti keskiviikkona 7.12.2011 kello 16.00.

Samalla kaupunginhallitus päättänee

– että kaupunginhallituksen kokouksista kulloinkin laadittu pöytäkirja pidetään kokousta seuraavana kuudentena arkityöpäivänä Helsingin kaupungin kirjaamossa yleisesti nähtävänä ja

– että kaupunginhallituksen kokousajoista ja edellä mainituista nähtävänäoloista kuulutetaan julkisten kuulutusten ilmoitustaululla, kaupungin verkkosivuilla sekä kaupunginhallituksen päättämissä ilmoituslehdissä.

Pöytäkirjanote kaikille kaupungin lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalveluyksikölle (Reija Ruotsalainen).

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

4

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KOTINUMMENTIEN POHJOISOSAN UUDEN ASUNTOALUEEN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2010-2056

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen,

550 000 euroa Kotinummentien pohjoisosan uuden asuntoalueen esirakentamiseen.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Juha T. Lahti), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Mari Siivola) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Rakennusviraston kirje 3.11.2010
	Liite 2	Kotinummentien alueen rakentaminen, esirakennettava alue HKR 24.11.2010

ESITTELIJÄ Kotinummentien pohjoisosan asemakaava ja asemakaavan muutos nro 11687 on saanut lainvoiman 19.3.2010. Yleisten töiden lautakunta on hyväksynyt Kotinummentien pohjoisosan katusuunnitelmat 9.3.2010, § 133. Uuden pientaloalueen kunnallistekniset suunnitelmat valmistuivat lokakuussa 2010.

Kunnallisteknisistä suunnitelmista ovat ensimmäisinä valmistuneet kaava-alueen alueellinen esirakentamissuunnitelma. Rakennettavalla alueella ruokamultakerroksen alla olevan saven paksuus vaihtelee 5 -10 metriä, mikä edellyttää painumahaittojen poistamista alueellisella pohjanvahvistuksella. Geoteknisen suunnitelman mukaan arvioitu stabiloinnin määrä on noin 95 000 jm, josta tonttien osuus on noin 28 000 jm, katualueiden noin 53 000 jm ja meluvallin sekä maisemavallin osuus noin 14 000 jm. Esirakentamisen suunnitelmaan sisältyy pientalotonteille myös tehtävä pienimuotoinen täyttötyö.

Uuden kaava-alueen esirakentamisesta on järjestetty urakkakilpailu ja urakoitsijan valinta on päätetty yleisten töiden lautakunnassa 5.10.2010, § 515. Stabilointiurakka on käynnistynyt lokakuussa ja valmistuu kokonaisuudessaan kesällä 2011. Stabiloinnin valmistuessa käynnistyy alueen vesihuollon, katujen ja muun kunnallistekniikan rakentaminen tämän hetken arvion mukaan tammikuussa 2011. Uuden kaavan mukainen talorakentaminen on alueella käynnistynyt uuden kauppakiinteistön rakentamisella. Uusien pientalojen rakentaminen voi käynnistyä vuoden 2011 lopulla.

Stabiloinnin rakentamisen kustannus on 1 600 000 euroa, mistä vuoden 2010 osuus on 550 000 euroa. Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi vuodelle 2010 rakennusviraston käyttöön Kotinummentien pohjoisosan asuntoalueen esirakentamiseen 550 000 euroa talousarviokohdasta 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet). Vuodelle 2011 tarvittava osuus esirakentamisen rahoituksesta haetaan rakennusviraston erillisellä hakemuksella vuoden 2011 alkupuolella. Kotinummentien pohjoisosan uusi asuntoalue on merkittävä pientaloalue, jossa alueellinen esirakentaminen on tarpeen laadukkaan kunnallistekniikan ja asunto-ohjelman toteuttamista varten.

Esittelijä toteaa, että kaupunki on vuoden 2010 talousarviossa varautunut yllä mainittuihin töihin.

Määräraha tulisi myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet, muu esirakentaminen.

5

VUODEN 2011 TALOUSARVIOON MERKITTYJEN AVUSTUSMÄÄRÄRAHOJEN JAKO-OHJEET JA OHJEET VUODEN 2012 AVUSTUSTEN HAKUMENETTELYSTÄ

Khs 2010-2175

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia sekä talous- ja suunnittelukeskusta jakamaan avustukset vuoden 2011 talousarvion vahvistamisen jälkeen niille järjestöille, jotka olivat hakeneet vuodelle 2011 avustusta 30.4.2010 mennessä.

./. Avustusmäärärahoja yhteisöille jaettaessa tulee lisäksi ottaa huomioon talousarvion liitteessä 1 sidotut avustukset ja avustuksenluonteiset korvausmäärärahat.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että vuoden 2011 toimintaa varten myönnetyt avustukset maksetaan seuraavasti:

- alle 4 000 euron suuruiset avustukset yhtenä eränä,

- 4 000-11 000 euron suuruiset avustukset kahtena eränä ja

- yli 11 000 euron suuruiset avustukset neljänä eränä ja että

maksupäiväksi määrätään maksukauden ensimmäisen kuukauden 7. päivä. Avustuksen ensimmäinen erä maksetaan kuitenkin viimeistään 31.1.2011.

Kerta-avustukset, esim. kalustohankintoihin myönnetyt avustukset, voidaan kuitenkin maksaa yhtenä eränä. Samoin lauta- ja johtokunnat voivat maksaa yhtenä eränä ne vuoden 2011 toimintaa varten myönnetyt avustukset, jotka on julistettu haettaviksi joulukuussa 2010.

Kaupunginjohtaja voi päätöksellään muuttaa avustuserän edellä mainittua maksamisajankohtaa sekä maksettavan avustuserän suuruutta.

Kaupungin yhteisöille myöntämien lainojen lyhennyksiin ja korkoihin merkityt avustukset maksetaan suoraan talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sen antaman ilmoituksen mukaisina.

Avustusta koskevaa maksumääräystä ei saa antaa ennen kuin avustuksen saannille asetetut ehdot on täytetty ja avustuksen myöntänyt viranomainen on saanut edellisen vuoden avustuksen käytöstä hyväksyttävän selvityksen. Maksattamisesta päättävä lauta- tai johtokunta voi tarvittaessa kuitenkin päättää ennakkoavustuksen maksamisesta tammi-maaliskuun aikana ehdolla, että avustus voidaan periä takaisin, ellei avustusta saaneelta yhteisöltä saada hyväksyttävää selvitystä edellisen vuoden avustuksen käytöstä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa lauta- ja johtokuntia ilmoittamaan avustuksen myöntämistä koskevassa kirjeessä, että avustuksensaajien tulee suunnitella vuoden 2011 toimintansa huomioon ottaen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustusten myöntämiseen.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen maksamaan Suomen Kansallisoopperan Säätiölle myönnetyn avustuksen 10.9.2003 tehdyn sopimuksen mukaisesti.

Kaupunginhallitus päättänee vielä, että lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen tulee ilmoittaa vuoden 2012 toiminta-avustuksen hakumenettelystä niille yhteisöille, jotka olivat hakeneet 30.4.2010 mennessä avustusta vuodeksi 2011 ja joille avustus myönnetään tämän ohjeen mukaisesti. Hakemus, joka on tehtävä lomakkeelle Lv 290, on jätettävä siihen kuuluvine liitteineen ao. virastoon viimeistään 29.4.2011, ellei asianomainen lauta- tai johtokunta toisin päätä.

Kaupunginhallitus päättänee edelleen kiinnittää lauta- ja johtokuntien sekä talous- ja suunnittelukeskuksen huomiota talousarvion päätökseen 5. Lauta- ja johtokuntien on avustusten myöntämispäätöksissä ilmoitettava avustuksen ehdoksi, että avustettavien yhteisöjen tulee toiminnassaan ja taloudenhoidossaan noudattaa Khn antamia ohjeita ja oikeuttaa Khn käyttämään avustusmäärärahoja kaupungille avustettavasta toiminnasta lainojen takaamisen tai muun syyn johdosta mahdollisesti syntyvien saatavien korvaamiseen.

Mikäli kaupungilla on saatavaa avustettavalta yhteisöltä, tulee lauta- tai johtokunnan tai talous- ja suunnittelukeskuksen tehdä esitys kaupunginhallitukselle avustuksen käyttämisestä po. saatavan kattamiseen talousarvion päätöksen 5 mukaisesti.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee, että avustuksia koskevaa Khn hyväksymää yleisohjetta noudatetaan edelleen ja oikeuttaa kaupunginjohtajan antamaan tarvittaessa yhteisöille lisäohjeita. Avustuksia koskeva Khn hyväksymä yleisohje tuodaan Khn käsittelyyn päivitettynä keväällä 2011.

Pöytäkirjanote esityslistatekstein Helsingin Sataman johtokunnalle, pelastuslautakunnalle, ympäristölautakunnalle, sosiaalilautakunnalle, Terve ja turvallinen kaupunki -neuvottelukunnalle, terveyslautakunnalle, opetuslautakunnalle, suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle, ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, nuorisolautakunnalle, liikuntalautakunnalle, henkilöstökeskukselle, työllistämistoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle, hallintokeskukselle, Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitokselle, talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg), sisäiselle tarkastukselle sekä varainhallinnalle ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että kaupungin varoista yhteisöille myönnettäviä avustuksia koskevan yleisohjeen (Khs 21.1.2002, 93 §) mukaisesti Khn on annettava vuoden 2011 avustusmäärärahojen maksattamisesta tarkemmat ohjeet sekä ohjeet avustusten hakumenettelystä vuoden 2012 talousarvioehdotuksen valmistelua varten.

Vuoden 2011 talousarviossa yhteisöille ja järjestöille varatut avustusmäärärahat on sidottu talousarvion liitteen 1 mukaisesti. Osa avustusmäärärahoista on osoitettu yhteisöille nimettyinä avustuksensaajina. Muut avustusmäärärahat on varattu Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi.

Nykyisen avustusjärjestelmän mukaan Khn sekä lauta- ja johtokuntien käytettäväksi osoitettuihin avustusmäärärahoihin sisältyy avustuksia järjestöille, jotka ovat hakeneet avustusta vuodeksi 2011 ohjeitten mukaisesti 30.4.2010 mennessä. Lisäksi näihin avustusmäärärahoihin sisältyy sellaisia vuoden 2011 avustuksia, jotka julistetaan haettaviksi 5.12.2010 mennessä. Khs on vuosittain antanut nyt käsittelyssä olevat jako-ohjeet em. avustuksista.

Kaupunginjohtaja toteaa lisäksi, että Suomen Kansallisoopperan Säätiön avustus on merkitty vuoden 2011 talousarvion kohtaan 4 17 05, Khn käytettäväksi. Avustus on varattu Kvston (10.9.2003) hyväksymässä sopimuksessa esitetyn perusavustuksen ja talousarvion laatimisajankohdan mukaisten indeksitietojen perusteella. Sopimuksen mukaan Kansallisoopperalle vuonna 2011 maksettava todellinen avustus määräytyy kuitenkin kesäkuun 2011 indeksitietojen perusteella. Avustuksen maksatusajankohdat on myös määrätty sopimuksessa. Khn tulisi oikeuttaa Taloushallintopalvelu -liikelaitoksen maksamaan Kansallisoopperan avustus sopimuksen mukaisesti.

Samalla kaupunginjohtaja toteaa, että lauta- ja johtokuntien käyttöön osoitetut avustusmäärärahat on tarkoitettu yhteisöjen vuoden 2011 toiminnan tukemiseen, joten avustusmäärärahoja ei voi käyttää muiden hallintokuntien järjestämien projektien rahoittamiseen tai muun toiminnan tukemiseen.

Edelleen kaupunginjohtaja toteaa, että avustuksia koskevaa Khn hyväksymää yleisohjetta noudatetaan edelleen. Talous- ja suunnittelukeskus on yhteistyössä virastojen kanssa uusimassa avustusten haku- ja käsittelyjärjestelmää sähköiseksi. Avustuksia koskeva Khn hyväksymä yleisohje tullaan uusimaan järjestelmämuutoksen yhteydessä kevään 2011 aikana.

6

KÄYTÖSTÄ POISTUNEEN ALUSKALUSTON LAHJOITUS SUOMEN MERIMUSEOLLE

Khs 2010-1099

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa pelastuslautakunnan lahjoittamaan seuraavat kaksi alusta kalustoineen Suomen merimuseolle ehdolla, että luovutusasiakirjoihin liitetään ehto, jonka mukaan kaupunki ei vastaa luovutetun omaisuuden toimivuudesta, ominaisuuksista eikä siitä mahdollisesti aiheutuvista vahingoista.

- HM - 71, vuosimalli 1954, rekisterinumero A 55388, (aluksen moottorit, kytkimet, palopumput käyttöarvoltaan yhteensä noin 90 000 euroa) lahjoitetaan Suomen merimuseolle ehdolla että museointiin voidaan käyttää pelastuslaitoksen määrärahoja enintään 24 000 euroa (alv 0 %, hiekkapuhallus, maalaus siirrot, ym.) museohanketta varten.

- HM – 72, vuosimalli 1963, rekisterinumero A 55398, aluksen käypä arvo on n. 5 000 euroa, lahjoitetaan Suomen merimuseolle ehdolla että öljysuojarahasto omalta osaltaan hyväksyy lahjoituksen kustannusvaikutuksitta ja että museointiin voidaan käyttää pelastuslaitoksen määrärahoja 1 000 euron (alv 0 %) museohanketta varten

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, tarkastusvirastolle, taloushallintopalvelulle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Hietamäki Ari, erityissuunnittelija, puhelin 310 36567

ESITTELIJÄ Pelastuslautakunta toteaa (25.5.2010 ja 2.11.2010), että sammutusalus HM-71 ja öljyntorjunta-alus HM-72 ovat poistettu 2.7.2009 pysyvästi operatiivisesta valmiudesta. Päätöstä on edeltänyt pohdinta kyseisten alusten peruskorjaus tarpeesta kustannusvaikutuksineen, jotka ovat arvioitu noin 150 000 euroksi.

Poistamispäätöksen jälkeen on oltu yhteydessä Suomen merimuseoon Kotkaan ja merimuseo on ilmaissut halukkuutensa museoida kyseiset alukset. Suomen merimuseossa Kotkassa vierailee vuosittain yli 100 000 kävijää. Lahjoituksen kautta Helsingin kaupunki saisi positiivista näkyvyyttä sekä se tukisi pääkaupunkimme asemaa merellisenä kaupunkina.

Molemmat alukset ovat Suomalaisen laivateollisuuden aikakautensa taidonnäytteitä. HM-71 on ensimmäinen Suomessa telakalta palokunnan käyttöön tilattu sammutusalus ja vastaavasti HM-72 on ensimmäisiä öljyntorjuntaan tarkoitettuja aluksia, joten alusten historiallinen arvo on merkittävä ja alusten museoiminen olisi näin perusteltua ja suotavaa.

HM - 71 on tällä hetkellä vedessä Laivalahden meriasemalla. Aluksen kunto edellyttää että alus nostetaan talveksi ylös, siirretään talvitelakointialueelle sekä vuokrataan telakointipaikka. Näiden kustannukset ovat arviolta 21 000 euroa. Sen jälkeen varastointikustannukset n 1000 euroa /kk.

Lahjoitettavien alusten arvo on yhteensä noin 95 000 euroa ja kaluston käypä arvo noin 2 000 euroa.

Helsingin kaupungin irtaimen omaisuuden lahjoitusohjeiden (Khs 30.5.2005) mukaan kaupunginhallitus päättää irtaimen omaisuuden vastikkeettomasta tai alle käypää arvoa tapahtuvasta luovuttamisesta mikäli kerrallaan luovutettavan omaisuuden arvo on yli 20 000 euroa.

7

LÄHIÖRAHASTOSTA TEHTYJEN PÄÄTÖSTEN TARKISTUKSET

Khs 2009-1360

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa 15.6.2009 tekemäänsä päätöstä määrärahojen myöntämisestä lähiörahastosta seuraavien hankkeiden osalta:

Rakennusvirastolle Siltamäen raittien kunnostukseen myönnetty 220 000 euroa siirretään:

- Pihlajamäen ostoskeskuksen ympäristön parantamiseen 150 000 euroa,

- Pikkukosken kevyenliikenteensillan viimeistelyyn 40 000 euroa ja

- Pukinmäen keskustan katujen kunnostukseen 30 000 euroa.

Seuraavien hankkeiden määrärahan käyttöoikeus siirretään terveyskeskukselta sosiaalivirastolle:

- Kuntosalilaitteita potilaiden, omaisten sekä hoitohenkilökunnan käyttöön, 9 000 euroa ja

- Koskelan sairaalan piha-alueelle penkkejä ja pöytiä potilaiden levähdys- ja seurustelutarpeisiin, 4 000 euroa.

Ko. määrärahat siirretään talousarvion kohdan 8 29 03 Lähiörahastosta rahoitettavat hankkeet, Khn käytettäväksi sisällä. Määrärahat on siirretty käytettäväksi vuonna 2010 kaupunginvaltuuston päätöksellä 3.2.2010.

Lisätiedot:
Turunen Anu, suunnitteluinsinööri, puhelin 310 25712

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus myönsi 15.6.2009 lähiörahastosta rakennusvirastolle määrärahaa seuraaviin hankkeisiin:

- Siltamäen raittien kunnostukseen 1 500 000 euroa

- Pihlajamäen ostoskeskuksen ympäristön parantamiseen 800 000 euroa,

- Pikkukosken kevyenliikenteensillan viimeistelyyn 425 000 euroa ja

- Pukinmäen keskustan katujen kunnostukseen 300 000 euroa

Siltamäen raittien kunnostuksesta jäi vuonna 2009 käyttämättä 1 110 000 euroa. Kaupunginvaltuusto siirsi 3.2.2010 tämän määrärahan käytettäväksi vuonna 2010, josta edelleen osa jää käyttämättä. Kolmen muun hankkeen rahoitus jäi vajaaksi, joten ylitysoikeudesta ehdotetaan siirrettäväksi 220 000 euroa seuraavien hankkeiden viimeistelyyn ja loppuunsaattamiseen:

- Pihlajamäen ostoskeskuksen ympäristön parantamiseen 150 000 euroa,

- Pikkukosken kevyenliikenteensillan viimeistelyyn 40 000 euroa ja

- Pukinmäen keskustan katujen kunnostukseen 30 000 euroa.

Kaupunginhallitus myönsi 15.6.2009 lähiörahastosta terveyskeskukselle pitkäaikaissairaaloihin määrärahaa seuraavasti:

- Kuntosalilaitteita potilaiden, omaisten sekä hoitohenkilökunnan käyttöön, 50 000 euroa ja

- Koskelan sairaalan piha-alueelle penkkejä ja pöytiä potilaiden levähdys- ja seurustelutarpeisiin, 25 000 euroa.

Kaupunginvaltuusto siirsi 3.2.2010 näiden hankkeiden käyttämätöntä määrärahaa käytettäväksi vuonna 2010 seuraavasti:

- Kuntosalilaitteita potilaiden, omaisten sekä hoitohenkilökunnan käyttöön, 9 000 euroa ja

- Koskelan sairaalan piha-alueelle penkkejä ja pöytiä potilaiden levähdys- ja seurustelutarpeisiin, 4 000 euroa.

Vuoden 2010 alusta lukien Kivelän, Koskelan ja Myllypuron sairaalat siirtyivät sosiaaliviraston alaisuuteen, joten ko. sairaaloita koskevien lähiörahastohankkeiden määrärahat tulee myös siirtää sosiaaliviraston käyttöön.

8

KALLIOLAN SENIORIPALVELUSÄÄTIÖLLE MYÖNNETYN LAINAN LYHENNYSTEN LYKKÄÄMINEN

Khs 2010-1371

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Kalliolan Senioripalvelusäätiölle 7.12.1999 (1605 §) myönnetyn alkuaan 243 872,49 euron suuruisen lainan 30.11.2010 - 30.11.2011 erääntyville, yhteensä 30 586,02 euron suuruisille lyhennyksille lykkäystä 31.5.2012 saakka siten, että laina-aikaa pidennetään vastaavasti kahdella vuodella 30.11.2019 saakka.

Pöytäkirjanote hakijalle, sosiaalilautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITTEET	Liite 1	Kalliolan senioripalvelusäätiön anomus
	Liite 2	Kalliolan senioripalvelusäätiölle myönnetyn lainan...-päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Kalliolan Senioripalvelusäätiölle on myönnetty 243 872,49 euron suuruinen laina (Khs 7.12.1999, 1605§) senioripalvelun toimitilojen, laitteiston ja irtaimiston hankinnan rahoittamista varten Senioritalo Sandelsiin (Välskärinkatu 4). Lainaa on maksamatta 152 930,06 euroa.

Kalliolan Senioripalvelusäätiö anoo lyhennysvapautta edellä mainittuun investointilainaan niin, että seuraava lyhennys tulisi maksuun keväällä 2012. Samalla säätiö anoo laina-ajan pidennystä vastaavalla ajalla.

Senioritalo Sandels on yli 55-vuotiaille helsinkiläisille tarkoitettu OP-Eläkekassan vuokratalo. Talossa on yhteistiloja, joissa Kalliolan Senioripalvelusäätiö, OP-Eläkekassa ja kahvilayrittäjä järjestävät erilaista opetus- ja harrastustoimintaa talon asukkaille ja muille seniori-ikäisille. Osa palveluista on maksuttomia. Senioritalo Sandels kuuluu normaaliasumisen piiriin eikä kaupungin kanssa ei ole minkäänlaisia palvelusopimuksia. Töölön kaupunginosassa asuu paljon ikääntyneitä, joille talo on tuttu erilaisten aktiviteettien tarjoajana. Mahdollisuus tämänkaltaiseen toimintaan tukee kotona asumista.

Senioripalvelusäätiö ilmoittaa toimittamassaan hakemuksessa heikentyneen taloustilanteen johtuvan merkittävältä osin vuonna 2009 valitun työntekijän epäonnistumisesta ja varojen väärinkäytöstä.

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja pitää sosiaalilautakunnan lausuntoon viitaten Kalliolan Senioripalvelusäätiölle myönnetyn lainan lyhennysaikataulun muuttamista päätösehdotuksen mukaiseksi perusteltuna.

1

LAUSUNTO NIEMIKOTISÄÄTIÖN SÄÄNTÖMUUTOKSESTA

Khs 2010-2170

STJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa Niemikotisäätiön sääntöjen 15 §:n mukaisena lausuntonaan hyväksyvänsä säätiön hallituksen liitteenä olevasta kirjeestä ilmenevän sääntömuutosesityksen.

Pöytäkirjanote Niemikotisäätiölle (Eronen) ja hallintopalvelukeskukselle (Rantanen) hallintopalvelukeskuksen oikeuspalvelut (Malmström) sekä talous- ja suunnittelukeskukselle (varainhallinta).

Lisätiedot:
Halinen Pia, controller, puhelin 310 25718

LIITTEET	Liite 1	Lausunto Niemikotisäätiön rahoituskäytännöstä
	Liite 2	Niemikotisäätiön lausuntopyyntö

ESITTELIJÄ Niemikotisäätiö tekee työtä helsinkiläisten mielenterveyskuntoutujien parissa ja on merkittävä toimija suomalaisessa psykiatrisen avohoidon kentässä. Niemikotisäätiö on perustettu vuonna 1983. Toiminta on monipuolista ja laajaa. Merkittävä rooli Niemikotisäätiöllä on ollut mielenterveysasiakkaiden asuttamisessa Helsingissä.

Asumispalveluiden lisäksi Niemikotisäätiö tuottaa toiminnallista kuntoutusta työ- ja päiväkeskuksissa ja erillisissä valmennusyksiköissä. Yhteydet oppilaitoksiin, yrityselämään ja työmarkkinoille ovat tiiviit. Monet yritykset käyttävät Niemikotisäätiön alihankintapalveluita. Kuntoutujia siirtyy myös entistä useammin takaisin avoimille työmarkkinoille.

Niemikotisäätiön hallitus päätti yksimielisesti kokouksessaan 5.11.2010 hyväksyä säätiön sääntöjen muuttamisen siten, että Niemikotisäätiöstä tulee Helsingin kaupungin tytäryhteisö. Samalla Niemikotisäätiö pyytää sääntöjensä 15 §:n nojalla Helsingin kaupungin lausuntoa sääntömuutoksesta.

Sääntömuutosasia liittyy hallintokeskuksen oikeuspalveluiden antamaan lausuntoon, jossa todetaan, että Niemikotisäätiötä ei voida pitää tällä hetkellä hankintalain mukaisena kaupungin sidosyksikkönä. Oikeuspalvelut katsoo, että kaupungin ja Niemikotisäätiön välisessä järjestelyssä on ollut kyse hankintalain mukaisesta suorahankinnasta. Nyt tehtävä sääntömuutos tekee Niemikotisäätiöstä kaupungin sidosyksikön, jolloin hankintalakia ei sovelleta.

Esittelijä toteaa, että säätiön sääntöjä voidaan muuttaa, jos vähintään 2/3 hallituksen jäsenistä sitä kannattaa ja Helsingin kaupunki on antanut asiasta lausuntonsa. Sääntömuutokselle on haettava patentti- ja rekisterihallituksen vahvistus.

Niemikotisäätiö pyytää sääntöjensä 5 §:n muuttamisesta seuraavasti:

”Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon kuuluu seitsemän (7) varsinaista jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Näistä Helsingin kaupunginhallitus valitsee viisi (5) varsinaista jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Helsingin Diakonissalaitos ja Y-säätiö valitsevat kukin yhden varsinaisen jäsenen ja varajäsenen. Lisäksi Omaiset mielenterveystyön tukena Uudenmaan yhdistys ry:llä on Niemikotisäätiön hallituksen kokouksissa läsnäolo- ja puheoikeus ilman äänivaltaa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, joiden tulee edustaa Helsingin kaupunkia. Hallitusten jäsenten toimikausi on kaksi kalenterivuotta.”

Säätiön nykyisten sääntöjen 5 §:n mukaan säätiöllä on kolme Helsingin kaupungin nimeämää hallituksen jäsentä.

Em. sääntömuutos on valmisteltu yhteistyössä hallintopalvelukeskuksen oikeuspalveluiden kanssa.

1

KULTTUURIKESKUKSEN KULTTUURIPALVELUIDEN OSASTOPÄÄLLIKÖN SIJAISEN VALINTA

Khs 2010-2196

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa oikeustieteen lisensiaatti, johtaja Marja-Elina Tyrväinen Helsingin kulttuurikeskuksen kulttuuripalveluiden osastopäällikön sijaiseksi 1.1.2011 – 31.3.2013 osastopäällikön virkaan kuuluvin 4 662,18 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Jos viransijaiseksi otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viransijaisen ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa viransijaiseksi ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote sijaiseksi otetulle, muille hakijoille muutoksenhakuosoituksin, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Kulttuurikeskuksen kulttuuripalveluiden osastopäällikön... -päätöshistoria
	Liite 2	Yhteenveto hakijoista

ESITTELIJÄ Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan. Yhteenveto hakijoista on liitteenä 2. Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävänä Khn kokouksessa.

Helsingin kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimen johtosäännön 17 §:n mukaisesti osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Kulttuuripalvelujen osastopäällikön sijaisuus tuli avoimeksi virastopäällikön siirryttyä valmistelemaan World Design Capital -hanketta ja kulttuuripalvelujen osastopäällikön tultua valituksi vs. virastopäälliköksi.

Kulttuuripalveluiden osasto vastaa kulttuurikeskuksen suoraan kuntalaisille suunnattujen palveluiden järjestämisestä. Osastoon kuuluu seitsemän toimipaikkaa: Annantalo, Caisa, Savoy-teatteri, Kanneltalo, Malmitalo, Stoa ja Vuotalo sekä kesäisin toimiva Espan lava.

Osastopäällikön sijaisuus oli julkisesti haettavana Helsinkirekry- ja mol.fi- palvelun kautta. Hakuilmoituksessa valittavalta henkilöltä edellytettiin ylempää korkeakoulututkintoa, kulttuurin toimialan laajaa tuntemusta sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Lisäksi toivottiin hyviä yhteistyötaitoja, paineensietokykyä ja tavoitteellista työskentelytapaa. Kielitaitovaatimuksena oli suomen kielen erinomainen hallinta sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Muu kielitaito katsottiin eduksi.

Hakuaika alkoi 22.9.2010 ja päättyi 15.10.2010 kello 16.00. Määräaikaan mennessä kulttuuripalvelujen osastopäällikön sijaisuuden virkaan tuli 28 hakemusta. Kulttuurikeskuksessa laadittu yhdistelmä hakijoista ja heidän ansioistaan on esityslistan erillisenä liitteenä. Hakemukset ovat nähtävillä lautakunnan kokouksessa.

Hakijoiden ansiovertailun perusteella valittiin kuusi hakijaa haastateltaviksi. Haastateltujen valinnassa painottuivat hakuilmoituksessa ilmoitettu työkokemus ja ansioiden vertailu.

Kulttuurijohtaja ja yhteispalveluiden osastopäällikkö haastattelivat seuraavat hakijat: ylitarkastaja Leena Laaksonen (filosofian maisteri), johtaja Johanna Lindstedt (musiikin maisteri), johtaja Antti Manninen (kasvatustieteen maisteri), johtaja Marja Elina Tyrväinen (oikeustieteen lisensiaatti) kulttuurijohtaja Kristiina Vollar (filosofian maisteri), tapahtumapäällikkö Mika Väyrynen (filosofian maisteri).

[HAKIJAN HENKILÖTIEDOT POISTETTU]

[HAKIJAN HENKILÖTIEDOT POISTETTU]

[HAKIJAN HENKILÖTIEDOT POISTETTU]

Kaikki haastatellut täyttivät muodolliset tehtävään hakuilmoituksessa liitetyt vaatimukset. Ansiovertailun perusteella hakijoista XXXXX, XXXXX ja XXXXX olivat kyseiseen tehtävään muita ansioituneempia, koska XXXXX toimii pienen kunnan palveluksessa, Laaksosen esimieskokemus on melko ohutta samoin kuin XXXXX johtajakokemus.

[HAKIJAN HENKILÖTIEDOT POISTETTU]

[HAKIJAN HENKILÖTIEDOT POISTETTU]

Marja-Elina (Paiju) Tyrväinen (s.1958) on kulttuurikeskus Stoan johtaja. Hän on toiminut 1980-luvulta lähtien toiminut kulttuurihallinnon eri tehtävissä. Kulttuurikeskuksessa hän on toiminut vuodesta 1987 moninaisissa tehtävissä mm. kulttuurisihteerinä, kulttuuriohjaajana ja kulttuurituottajana. Hänelle on kertynyt monipuolisesti esimieskokemusta kulttuurikaupunkisäätiön tuotantojohtajana (1997-2001), kulttuurikeskuksen kehittämispäällikkönä (2001-2006), josta osan hän toimi kulttuuritoimen apulaisjohtajana. Tyrväinen on toiminut myös kulttuuri- ja kirjastolautakunnan sihteerinä ja Stoan johtajana (2007-). Tyrväinen on toiminut myös kulttuurin alan kansainvälisissä ja kotimaisissa luottamustehtävissä.

Vertailtaessa Tyrväisen, XXXXX:n ja XXXXX:n ansioita ilmenee, että heillä kaikilla on monipuolisesti tehtävään tarvittava työkokemus, osaaminen ja muu hakuilmoituksessa edellytetty osaaminen.

Kaikilla kolmella on myös erilaisia täydentäviä opintoja, johtamiseen ja kulttuurihallintoon liittyvää koulutusta ja erilaisia asiantuntijatehtäviä. Tyrväisellä on kuitenkin hakijoista monipuolisin kokemus kulttuurikeskuksen koko toiminnasta ja eri tehtävistä. Lisäksi hänen kesällä 2010 suorittamansa oikeustieteen lisensiaatin tutkintonsa liittyy kunnan toimintaan kulttuurin tukijana. Hän on myös suorittanut Eurooppalaisen kulttuurihallinnon lopputyön.

Edellä esitetyn ja kokonaisarvion perusteella kulttuuri- kirjastolautakunta esittää lausunnossaan, että oikeustieteen lisensiaatti, johtaja Marja Elina Tyrväinen nimitettäisiin Helsingin kulttuurikeskuksen osastopäällikön sijaiseksi 1. huhtikuuta 2013 saakka osastopäällikön virkaan kuuluvin palkkaeduin.

Esittelijä toteaa, että asian käsittelyssä kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa suoritettiin äänestys vastaesityksestä, jota ei oltu kannatettu. Äänestyksen suorittamiseksi olisi vastaehdotukselle tullut saada kannatus, koska kysymyksessä oli lausunnon antaminen hakijoista eikä vaali. Lautakunnan äänestystulos oli esittelijän ehdotuksen mukainen äänin 6-3. Käsittelyvirheellä ei siten ollut vaikutusta asian lopputulokseen.

2

29.11.2010 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO- JA TUTKIMUSOHJELMAT VUOSILLE 2011-2015

Khs 2010-214

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat vuosille 2011–2015.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa tietokeskusta toteuttamaan vuonna 2013 ohjelmien väliarvioinnin ja määrittelemään vuosien 2014–2015 tutkimus- ja tilastohankkeet sekä tarkentamaan kaupunkitilaston ja -tutkimuksen painopisteitä.

Pöytäkirjanote tietokeskukselle kehotuksin toimittaa tilasto- ja tutkimusohjelmat kaupungin virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Tilasto- ja tutkimusohjelmat 2011-2015

ESITTELIJÄ Tietokeskus on 15.10.2010 lähettänyt Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat vuosille 2011–2015 kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Tietokeskuksen kirje sisältyy liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Ohjelmien tavoitteena on selvittää Helsingin kaupungin tilastotoimen ja tutkimuksen strategiset linjaukset vuosille 2011–2015 ja määritellä kehittämistarpeet ja hankkeet vuosille 2011–2013. Ohjelmat on rakennettu laajojen asiakaskuulemisten ja sidosryhmätapaamisten perusteella. Lähtökohtana ovat asiakkaiden tarpeet, kaupungin muuttuva toimintaympäristö uusine kaupunki-ilmiöineen, Helsingin strategiaohjelma 2009–2012 sekä kaupungin tilastotointa ja kaupunkitutkimusta suuntaavat muut keskeiset tekijät, kuten yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö kaupunkitutkimuksessa sekä valtion tilastotoimen kehittämislinjaukset, paikkatiedon kehittämisohjelma ja tietotekninen kehitys.

Helsinki-tilaston ja kaupunkitutkimuksen suuntaamisen strategisia kysymyksiä ovat:

- tiedon merkitys päätöksenteon ja tietoperustaisen johtamisen tukena

- tilasto- ja tutkimustoiminnan organisointi sekä yhteistyö kaupungin hallinnossa

- yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä

- seudullisesti harmonisoidun ja yhtenäisen tiedon tuottaminen.

Kansainvälisen tietoyhteistyön tavoitteena on tunnistaa Helsingin tila ja seurata sitä suhteessa muiden keskeisten suurkaupunkiseutujen tilaan ja kehitykseen. Tiedon käytettävyyden ja vaikuttavuuden parantamisen tähtääviä toimenpiteitä ovat monikanavaisuus sekä perusjulkaisuun pohjautuvat eri asiakasryhmille kohdennetut palvelut.

Ohjelmakauden teemoja ovat asuminen, kaupunkirakenne ja ympäristö, demokratia, osallistuminen ja hallinto, hyvinvointi, terveys ja palvelut, kaupunkikulttuuri sekä kuntatalous, työmarkkinat ja kilpailukyky. Eri teema-alueita yhdistäviä tutkimusaiheita ja tilastojen kehittämishankkeita ovat lisäksi alueiden erilaistumis- ja eriytymisilmiöt, ikääntymiseen liittyvät teemat sekä maahanmuuttajataustaisuus ja sen erityispiirteet.

Tilasto- ja tutkimusohjelmien kehittämishankkeet on määritelty vuosille 2011–2013. Hankkeiden tavoitteena on kohentaa perustilastojen laatua ja ajantasaisuutta sekä tuottaa tilasto- ja tutkimustietoa uusista kaupunki-ilmiöistä sekä seurata alueiden ja seudullista kehitystä ohjelman strategista teemoista.

Vuonna 2013 tietokeskus toteuttaa ohjelmien väliarvioinnin ja määrittelee vuosien 2014–2015 tutkimus- ja tilastohankkeet. Samalla tarkennetaan kaupunkitilaston ja -tutkimuksen painopisteitä.

Johtoryhmä päätti 10.6.2010 hyväksyä Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat 2011–2015 ja esittää ohjelman kaupungin johtajistolle sekä edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Lähtökohtana on ollut, että ohjelmat toteutetaan pääasiassa nykyresurssein. Tietokeskus seuraa ohjelmien toteutumista vuosittain.

Asiantuntijoina kokouksessa ovat tietokeskuksen johtaja Asta Manninen, tietohuoltopäällikkö Leila Lankinen ja tutkimuspäällikkö Timo Cantell.

3

ILTAKOULUASIA: KULTTUURISTRATEGIAN VALMISTELU

Khs 2010-38

SJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi kulttuuristrategian valmistelutilanteen.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Helsingin kulttuuristrategia 2012-2017, luonnos 16.11.2010

ESITTELIJÄ Kvsto hyväksyi 29.4.2009 kaupungin yhteisen strategiaohjelman vuosiksi 2009–2012. Samassa yhteydessä Kvsto kehotti kulttuurikeskusta valmistelemaan valtuustokäsittelyyn kulttuuristrategian vuoden 2011 aikana.

Tulevan kulttuuristrategian tavoitteena on linjata kaupungin kulttuuripoliittinen suunta ja keskeiset kehittämistavoitteet vuosille 2012–2017.

Strategian valmistelu on tehty sivistystoimen apulaiskaupunginjohtaja Tuula Haataisen johdolla. Kulttuuri- ja kirjastolautakunta on käsitellyt asiaa kokouksissaan 6.10.2009 ja 8.12.2009 sekä 18.5.2010 sekä erillisessä lähetekeskustelussa 7.9.2010.

Kaupungin vuoden 2011 talousarviossa on todettu, että valmisteilla olevan kulttuuristrategian yhteydessä selvitetään koko kaupungin kulttuuritoimen organisointia. Khs on 15.11.2010 kehottanut talous- ja suunnittelukeskusta huolehtimaan, että koko kaupungin kulttuuritoimen organisointia koskevat selvitykset sisällytetään valmisteilla olevaan kulttuuristrategiaan.

Vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas sekä osastopäällikkö Marianna Kajantie on kutsuttu Khn kokoukseen kertomaan kulttuuristrategian valmistelusta.

1

NS. LINNUNLAULUN ALUEEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11998)

Khs 2010-2057

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11998/21.10.2010 ilmenevän 11. kaupunginosan (Kallio) ns. Linnunlaulun alueen rakennuskieltoaikaa 15.1.2013 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11998 (Linnunlaulun alue)
	Liite 2	Ns. Linnunlaulun alueen rakennuskiellon ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Nykyinen rakennuskielto on voimassa 15.1.2011 saakka 11. kaupunginosan (Kallion) eräillä puisto-, rautatie- ja katualueilla (ns. Linnunlaulun alue).

Esityksen taustaa Kvsto päätti 15.1.1997, että Linnunlaulun alueen asemakaavaa muutetaan. Samalla Kvsto päätti määrätä alueen rakennuskieltoon. Khs on jatkanut viimeksi 15.12.2008 rakennuskieltoa siten, että se on voimassa 15.1.2011 asti.

Suunnittelutilanne Linnunlaulu, lukuun ottamatta rata-aluetta, on Uudenmaan maakuntakaavan virkistysaluetta sekä kulttuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeää aluetta. Alue on Helsingin yleiskaavan mukaista kaupunkipuistoa sekä kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Eläintarhan huvilat ja yleishyödylliset laitokset kuuluvat Museoviraston laatimaan valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen ympäristöjen (RKY) luetteloon.

Alueella on voimassa useita asemakaavoja, joissa ei ole osoitettu nykyisiä rakennuksia.

Rakennuskieltoalueesta on poistettu Tokoinrannan asemakaavan muutoksen nro 11885 alue. Kvsto hyväksyi 5.5.2010 asemakaavan muutoksen, jolloin alueelle tuli voimaan erillinen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 3 momentin mukainen rakennuskielto kunnes hyväksymispäätös on saanut lainvoiman. Asemakaavan muutoksesta on jätetty valitus Helsingin hallinto-oikeudelle, minkä vuoksi päätös ei ole vielä lainvoimainen.

Radan itäpuoli on kaupungin omistamaa puistoaluetta. Rata-alue on Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta. Radan länsipuolen puistoalue on Ratahallintokeskuksen omistamaa aluetta, joka on kaupungin hallinnassa.

Huvilat ovat yksityisessä omistuksessa ja kaupunki on tehnyt maanvuokrasopimukset huviloiden omistajien kanssa. Linnunlaulun kaakkoisosassa oleva huvila nro 14 on kaupungin omistama.

Helsinki–Huopalahti–Leppävaara-kaupunkirata on rakennettu Linnunlaulun kohdalla Kvston 11.2.1998 tekemän päätöksen mukaisesti.

Museovirasto ja kaupunginmuseo ovat antaneet Linnunlaulun alueen ja huviloiden säilyttämistä koskevat lausunnot.

Khs hyväksyi 26.8.1996 Linnunlauluun Töölönlahden puistoalueiden maisema-arkkitehtuurikilpailua varten kaupunkisuunnittelulliset lähtökohdat. Kilpailun tulos julkistettiin 13.1.1998.

Linnunlaulun alueelle on tarkoitus laatia hyväksyttyjen tavoitteiden mukainen asemakaavan muutos. Kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelman mukaan Linnunlaulun asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus olla vuonna 2012 kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Jotta asemakaavan muuttamiselle ja toteuttamiselle luotaisiin edellytykset, tulisi mainitun alueen rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 15.1.2013 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11998/21.10.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

2

TAKA-TÖÖLÖN TONTIN 507/12 JA VUOSAAREN TONTIN 54200/1 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11996 JA 11997)

Khs 2010-2111

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 507 tontin nro 12 ja 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54200 tontin nro 1 rakennuskieltoaikaa 18.12.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11996 (Taka-Töölön tontti 507/12)
	Liite 2	Rakennuskieltokartta nro 11997 (Vuosaaren tontti 54200/1)
	Liite 3	Taka-Töölön tontin 507/12 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Taka-Töölön tontti sijaitsee Messeniuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun kulmassa ja Vuosaaren tontti Kortlahden rannalla.

Taustaa Alvar Aalto Säätiö lähetti Khlle 12.6.2000 päivätyn kirjeen, joka koski arkkitehti Alvar Aallon rakennusten suojelua asemakaavoilla. Säätiön edustajat esittivät, että vielä kaavalla suojelematta olevaan ryhmään kuuluvien rakennusten arvo ja merkitys selvitettäisiin ja mahdollinen suojelu ja sen tavoitteet määriteltäisiin asemakaavassa.

Kaupunkisuunnittelulautakunta antoi säätiön kirjeestä lausunnon Khlle. Lautakunta mainitsi tavoitteenaan olevan, että Helsingissä vielä jäljellä olevat Alvar Aallon suunnittelemat rakennukset säilytetään ja varustetaan asianmukaisin suojelumerkinnöin. Lautakunta esitti, että rakennusten kulttuurihistoriallisen ja arkkitehtonisen arvon selvittäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä tapauskohtaisesti asemakaavoituksen yhteydessä. Suojeluasemakaavojen laatimista varten alueet esitettiin määrättäväksi rakennuskieltoon.

Khs päätti 18.12.2000 määrätä alueet rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Khs on pidentänyt rakennuskieltoja viimeksi 3.11.2008 tekemällään päätöksellä 18.12.2010 saakka.

Taka-Töölön tontilla 507/12 sijaitseva Kansaneläkelaitoksen toimitalon kaupunkikuvallinen asema Kirjailijanpuiston päätepisteenä on merkittävä. Rakennus valmistui vuonna 1956. Julkisen rakennuksen mahtipontisuutta välttääkseen Aalto jakoi sen erikorkuisiin siipiosiin ilmentäen samalla yhtäältä talon henkilöstön hierarkkista asemaa, toisaalta tilojen julkisuusastetta. Aalto sai suunnitella rakennuksen sisustusta ja yksityiskohtia myöten. Myös sisätilat ovat säilyneet erinomaisesti lähes alkuperäistä vastaavassa asussaan.

Vuosaaren tontilla 54200/1 on Aallon Enso-Gutzeit Osakeyhtiön, nykyisen Stora Enso Oyj:n, henkilökunnalle suunnittelema vapaa-ajanrakennus ja rantasauna. Ne valmistuivat Helsingin olympiavuonna 1952. Sijaintipaikka Kortlahden rannalla on rauhallinen. Vapaa-ajan rakennuksen sisustuksen suunnittelivat taiteilija Maija Heikinheimo ja yhtiön johtajan vaimo, vuorineuvoksetar Greta Skogster-Lehtinen. Rakennus on säilynyt sisustusta myöten lähes alkuperäisenä. Mustaksi maalattu hirsisauna sijaitsee aivan merenrannan tuntumassa jyrkällä rantakalliolla.

Molemmat tontit ovat yleiskaava 2002:ssa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Asemakaava Voimassa olevassa 16.8.1982 vahvistetussa asemakaavassa Taka-Töölön tontti on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH). Vuosaaren tontti on voimassa olevassa, 8.6.1979 vahvistetussa asemakaavassa opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta, jolle saa rakentaa sisäoppilaitoksen henkilökunta-asuntoineen (YOA).

Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä. Asemakaavat ovat siten vanhentuneita.

Suunnittelutilanne Alun perin rakennuskieltoon kuuluneille Pitäjänmäen tonteille 46009/5 ja 6 sekä 12–15 ja 46146/5, Munkkiniemen kortteliin 30014 ja puistoalueelle, Punavuoren tontille 94/8 sekä Kampin tontille 216/1 on jo laadittu suojeluasemakaavat. Niiden osalta rakennuskielto on päättynyt.

Kahdessa edelleen rakennuskiellossa olevassa kohteessa (Kansaneläkelaitoksen rakennus Taka-Töölössä ja Stora Enso Oy:n henkilökunnan vapaa-ajan rakennus ja rantasauna Vuosaaressa) asemakaavoitus on kesken. Museoviraston toimesta selvitetään Kansaneläkelaitoksen suojelemista erityislailla (laki rakennusperinnön suojelemisesta). Vuosaaren Ramsinniemen alueen kaavoitus käynnistyy vuonna 2011. Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi rakennuskieltoa tulisi jatkaa, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

Tontit ovat kaupungin omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi otsikossa mainittujen tonttien rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 18.12.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustukset nro 11996/28.10.2010 ja 11997/28.10.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

3

HELSINGIN ITÄISEN SAARISTON RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12009)

Khs 2010-2110

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 12009/28.10.2010 ilmenevän Helsingin itäisen saaristoalueen (muun muassa Villinki, Ulkosaaret) rakennuskieltoaikaa 22.1.2013 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12009 (Helsingin itäinen saaristo)
	Liite 2	Helsingin itäisen saariston rakennuskiellon ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa 48., 50., 51., 53. ja 54. kaupunginosassa (Vartiosaari, Villinki, Santahamina, Ulkosaaret ja Vuosaari) sijaitsevalla itäisen saariston alueella 22.1.2011 saakka.

Taustaa Asemakaavan laatiminen itäiselle saaristoalueelle on tullut ajankohtaiseksi, koska saariston kehittäminen ei voi tapahtua pelkästään poikkeamispäätöksillä. Jätevesien käsittelyä koskevat tiukentuneet ympäristömääräykset ovat tehneet myös saarten vesihuoltoratkaisujen suunnittelun tarpeelliseksi. Rakennustaiteellisesti tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan suojelu tapahtuu yleensä sopivimmin asemakaavan avulla.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa ei ole määrätty ympäristöä muuttavia toimenpiteitä luvanvaraisiksi, joten asemakaavan laatiminen Itäsaariston alueelle on tarpeen myös siksi, että saaristoluonnon ja -maiseman kehittäminen ja suojelu voi tapahtua alueen erikoisluonteen mukaisesti.

Maanomistus Rakennuskieltoalueen suurimmista saarista Villinki, Iso Villasaari ja Pikku Niinisaari ovat kokonaan tai osittain yksityisomistuksessa. Itä-Villinki on puolustusvoimien saarena valtion omistama. Helsingin kaupunki omistaa Pikku Niinisaaren keskiosat ja joitakin tiloja Villingissä. Pienemmät saaret ovat kaupungin, valtion, Helsingin seurakuntayhtymän, Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen tai yksityisten maanomistajien omistuksessa.

Suunnittelutilanne Alueella ei ole asemakaavaa.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) itäisen saariston saaret on varattu virkistysalueiksi joitakin luonnonsuojelualueeksi merkittyjä saaria ja saarten osia lukuun ottamatta. Kallahdenniemeltä kaakkoon jatkuva merenalainen harjumuodostelma on Natura-aluetta. Natura-alueen sisään jää useita saaria, jotka ovat osa harjumuodostelmaa, mutta eivät varsinaista Natura-aluetta.

Loma-asumista tarkoittava RA-merkintä on pääkäyttötarkoitusta osoittavan virkistysaluemerkinnän lisäksi niissä saarissa, joissa on kesähuviloita tai vastaavaa lomailutoimintaa. Villingin rannat, Itä-Villingin pohjoisosa ja Satamasaari ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta.

Helsingin saariston ja merialueen osayleiskaavassa (Kvsto 23.4.1997) on saaristoaluetta tutkittu huomattavasti yleiskaavaa tarkemmin. Helsingin yleiskaava 2002 korvasi voimaan tullessaan osayleiskaavan. Osayleiskaava ei ole ristiriidassa koko kaupungin yleiskaavan kanssa ja tarjoaa edelleen hyvän pohjan asemakaavojen laatimiselle.

Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lähetetty osallisille 11.3.2008. Kevään 2008 aikana on järjestetty useita suunnittelua koskevia asukastilaisuuksia.

Asemakaavan suunnitteluperiaatteet on hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 9.6.2009. Asemakaavaluonnos asetetaan nähtäville vuoden 2011 alussa. Asemakaavaehdotus tuodaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn vuoden 2011 aikana.

Tavoitteet Merellisyys on eräs Itä-Helsingin vahvuuksista. Kaava-aluetta koskevana yleistavoitteena on saariston ja meren monipuolinen ja rikas käyttö ja saarten avoimuuden ja tavoitettavuuden parantaminen. Eri saarten luonne ja käyttö profiloidaan niiden ominaispiirteiden pohjalta.

Itäistä saaristoa kehitetään Helsingin oleellisena osana siten, että samalla otetaan huomioon sen merkittävät luonto- ja kulttuurihistorialliset arvot ja soveltuvuus erilaisiin käyttötarkoituksiin. Alueen käyttö painottuu vapaa-ajan toimintoihin. Saaristoon sopivia toimintoja ovat esimerkiksi ulkoilu, retkeily, matkailu, veneily, kalastus, kulttuuri- ja koulutustoiminta sekä lomailu kesähuviloilla, kesämajakylissä ja yhteisöjen virkistyskeskuksissa. Alueita varataan myös luonnonsuojelualueiksi ja hyötykäyttöön, kuten pienimuotoiseen yritys- ja viljelytoimintaan ja näihin liittyvään asumiseen. Asemakaava laaditaan osa-alueille 1:2 000 mittakaavassa ja koko alueen käsittävä yhteenvetokartta 1:10 000 mittakaavassa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Khs päätti 22.1.2007 asettaa itäisten saarten alueen maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin nojalla kahdeksi vuodeksi rakennuskieltoon asemakaavan laatimista varten. Rakennuskieltoa on jatkettu 22.1.2011 saakka.

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi kyseisen alueen rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 22.1.2013 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 12009/28.10.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

4

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ÖSTERSUNDOM-PROJEKTIN PROJEKTIPÄÄLLIKÖN TEHTÄVÄN MUUTTAMINEN VIRAKSI

Khs 2010-1606

KAJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa Östersundom-projektin projektipäällikön toimen (vakanssi 513901) viraksi Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön yhteistoimintasopimuksen allekirjoituspäivämäärästä lukien.

Pöytäkirjanote projektipäällikkö Matti Visannille ja kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä taloushallintopalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin projektipäällikön... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuusto päätti 6.10.2010 Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistämisestä. Samalla valtuusto päätti, että yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 47 §:ssä tarkoitetun kuntien yhteisen toimielimen, Östersundom-toimikunnan, tehtäväksi. Toimikunnan esittelijä on kaupunkisuunnitteluviraston Östersundom-projektin projektipäällikkö.

Kuntalain 44 §:n mukaan sellaista kunnan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, tulee hoitaa virkasuhteessa. Toimikunnan esittelijä käyttää julkista valtaa eikä tehtävää voi hoitaa muu kuin virassa oleva henkilö. Tämän perusteella Östersundom-projektin projektipäällikön toimi (vakanssi 513901) tulee muuttaa viraksi. Projektipäällikön toimi muuttuu viraksi yhteistoimintasopimuksen allekirjoituspäivämäärällä. Esitettyyn virkajärjestelyyn ei liity palkan tarkistusta. Östersundom-projektin projektipäällikkö Matti Visanti on antanut suostumuksen virkaan siirtymisestä.

5

ÖSTERSUNDOM-TOIMIKUNNAN JÄSENEN HENKILÖKOHTAISEN VARAJÄSENEN JA ESITTELIJÄN SIJAISEN NIMEÄMINEN

Khs 2010-1573

KAJ Kaupunginhallitus päättänee nimetä virastopäällikkö Tuomas Rajajärven henkilökohtaiseksi varajäseneksi Östersundom-toimikuntaan yleiskaavapäällikkö Markku Lahden.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että projektipäällikkö Matti Visannin sijaisena Östersundom-toimikunnan esittelijänä toimii yleiskaava-arkkitehti (1.1.2011 alkaen asemakaavapäällikkö) Olavi Veltheim.

Pöytäkirjanote Markku Lahdelle ja Olavi Veltheimille sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä taloushallintopalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Östersundom-toimikunnan jäsenen henkilökohtaisen varajäsenen ja esittelijän sijaisen nimeäminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuusto päätti 6.10.2010 päättäessään Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen Östersundomin yleiskaavatyön käynnistämisestä, että yhteisen yleiskaavan laatiminen ja hyväksyminen annetaan maankäyttö- ja rakennuslain 47 §:ssä tarkoitetun kuntien yhteisen toimielimen, Östersundom-toimikunnan tehtäväksi.

Päätöksen mukaan Östersundom-toimikunnan jäseniä ovat Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston virastopäällikkö, Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja sekä Sipoon kehitysjohtaja. Toimikunnan esittelijä on Östersundom-projektin projektipäällikkö. Edelleen päätöksen liitteenä olleen sopimusluonnoksen mukaan toimikunnan jäsenille nimetään erikseen henkilökohtaiset varajäsenet. Samoin toimikunnan esittelijälle nimetään erikseen sijainen.

Valtuuston päätöksen mukaisesti Östersundom-toimikunnassa Helsingin kaupungin edustajana on virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Tuomas Rajajärven henkilökohtaiseksi varajäseneksi toimikuntaan nimetään yleiskaavapäällikkö Markku Lahti. Toimikunnan esittelijänä toimii Östersundom-projektin projektipäällikkö Matti Visanti. Kaupunkisuunnitteluvirasto esittää, että Matti Visannin sijaiseksi nimetään yleiskaava-arkkitehti (1.1.2011 alkaen asemakaavapäällikkö) Olavi Veltheim.

Vantaan kaupunki ja Sipoon kunta tekevät vastaavat päätökset omien edustajiensa varajäsenistä.

6

KULOSAAREN ALA-ASTEEN KOULUN VÄISTÖTILOJEN VUOKRASOPIMUSTEN JATKAMINEN

Khs 2008-1879

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

A hyväksyä Kulosaaren ala-asteen koulurakennusten kosteusvaurioiden takia tyhjennettyä koulukiinteistöä korvaavien väliaikaisten tilaelementtirakenteisten koulurakennusten vuokrasopimusten (1 980 k-m² + 390 k-m²) jatkamisen 1.1.2011 alkaen vuoden 2012 loppuun siten, että vuokrahankkeen enimmäiskustannus on enintään 2 130 000 euroa arvonlisäverottomana, josta summasta tämä jatkovuokraus on arvonlisäverottomana 784 000 euroa

B sekä oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen tekemään edellä mainitusta jatkovuokrauksesta sopimuksen tiloja vuokraavan Cramo Finland Oy:n kanssa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja kiinteistöviraston tilakeskukselle sekä kohdasta B tarjouksen jättäneelle yritykselle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Cramo Instant Oy:n tarjous
	Liite 2	Kulosaaren ala-asteen koulun väistötilojen vuokrasopimusten jatkaminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kulosaaren ala-asteen koulurakennuksen ulkoseinärakenteissa havaittiin vuoden 2008 alussa merkittäviä kosteusvaurioita. Rakennus tiivistettiin ja se toimi ympäristökeskuksen käyttöluvalla väliaikaisilla kiinteistön ulkopuolisilla ilmanvaihtolaitteilla vuoden 2008 loppuun. Opetusta oli myös saman kiinteistön rakennuksessa B (kirjasto- ja päiväkoti) opetusviraston aiemmin varustamissa kieliluokka- ja terveydenhoidon tiloissa.

1.1.2009 lähtien koulutoiminta on sijoittunut siirtokelpoisiin elementtikoulutiloihin sekä B-rakennuksessa olleisiin entisen nuorisotalon tiloihin. Väistötilojen vuokrauksesta päätti kaupunginhallitus 6.10.2008. Syyskuussa 2009 opetusvirasto, tilakeskus ja ympäristökeskus päättivät tyhjentää myös rakennuksen B. Myös B-rakennuksessa sijainneet koulutilat korvattiin elementtikoulutiloilla.

Sosiaaliviraston alaiselle päiväkodille on erillisin päätöksin rakennettu ja vuokrattu kiinteällä viiden vuoden vuokrasopimuksella pysyvää rakennusta vastaava väliaikaisrakennus puistoalueelle Kulosaaressa. Kirjasto on korvannut laitoskirjaston kirjastoautolla.

Koulurakennuksen peruskorjausta varten laadittiin kevään ja kesän 2008 aikana hankesuunnitelmaluonnos, johon vuonna 2009 lisättiin myös B-rakennuksen peruskorjaus. Opetusvirasto ei ole hyväksynyt peruskorjausvaihtoehtoa, joten korjausta ei ole aloitettu. Tilakeskus on suunnitellut uudisrakennusvaihtoehdon koululle ja päiväkodille ilman kirjastoa, joka ei ole kiinnostunut uudishankkeeseen osallistumisesta. Lisäksi Kulosaaren asukasyhdistys suunnittelutti oman toimitalohankkeen, joka olisi käyttänyt tonttinsa noin 8 000 kem² rakennusoikeudesta
3 500 kem² kouluhankkeeseen. Vaihtoehtoisen peruskorjauksen tai uudishankkeen hankesuunnitelmat odottavat vielä lisäselvityksiä, ennen kuin ne voidaan tuoda kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston käsittelyyn. Päädyttiinpä lopulta kumpaan ratkaisuun hyvänsä, rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan kesällä 2012.

Syksyllä 2010 Kulosaaren ala-asteen koulussa on seitsemän täysikokoista opetusluokkaa sekä kaksi alle kymmenen oppilaan pienryhmää Kulosaaren omasta koulupiiristä tulevia ala-asteen oppilaita (yhteensä noin 180 oppilasta). Lisäksi koulussa on koko Helsingin alueelta tulevia ns. kielioppilaita kuusi luokkaa (yhteensä noin 170 oppilasta).

Tilakeskus on pyytänyt tiloja vuokraavalta Cramo Finland Oy:ltä jatkovuokratarjoukset nykyisten väistötilojen jatkovuokrausta varten vuoden 2012 loppuun saakka. Cramo Finland Oy on tarjonnut vuoden 2009 alusta tontilla olleiden 1 980 k-m²:n vuokratilojen jatkovuokrausta 1.1.2011–31.12.2012 ajalle arvonlisäverottomaan 27 800 euron kuukausivuokrahintaan ja 390 k-m²:n lisätilojen jatkovuokrausta 1.4.2011–31.12.2012 arvonlisäverottomaan 5 500 euron kuukausivuokrahintaan. Vuokrahinnat vastaavat nykyisissä vuokrasopimuksissa olevia optiohintoja jatkovuokrauksesta.

Kulosaaren koulun väistötilojen kokonaiskustannukset ovat yhteenlaskettuna edelliset vuokrapäätökset ja nyt tehtävä jatkovuokrauspäätös vuoden 2012 loppuun asti arvonlisäverottomana yhteensä enintään

2 130 000 euroa, josta tämä jatkovuokraus on arvonlisäverottomana 784 000 euroa.

7

ST1 OY:N KANSSA TEHDYN KOIRASAAREN ALUEEN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELUN JA ALUEJÄRJESTELYJEN PERIAATTEITA KOSKEVAN SOPIMUKSEN TARKISTAMINEN (LAAJASALO)

Khs 2010-2007

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tarkistamaan St1 Oy:n kanssa 31.8.2009 allekirjoitettua yhtiön omistaman Koirasaaren alueen tulevan maankäytön suunnittelun ja aluejärjestelyjen periaatteita koskevaa sopimusta siten, että sopimuksen ehdot 1 ja 6 muutetaan kuulumaan seuraavasti:

1 Yhtiö lopettaa omistamallaan alueella Koirasaaressa polttonestevarastotoiminnan 31.12.2011 ja puhdistaa alueen maaperän.

- -

6 Kaupunki vuokraa yhtiölle jakeluasematarkoituksiin Suutarilan tontin 40151/10 (K) ja Kivikon tontin 47359/1 (LH) kaupungin tavanomaisin ehdoin. Suutarilan tontti on mahdollista vuokrata yhtiölle heti ja Kivikon tontti sen rakentamiskelpoiseksi saattamisen jälkeen.

Pöytäkirjanote St1 Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Kaavakartat
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusaikataulu
	Liite 3	Sopimus
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan muistio 19.10.2010
	Liite 5	St1 Oy:n kanssa tehdyn Koirasaaren alueen maankäytön suunnittelun... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Nykyinen sopimus kaupungin ja St1 Oy:n välillä

St1 Oy omistaa Laajasalossa Kruunuvuoren osayleiskaava-alueella Koirasaaressa maa-alueen, jolla se harjoittaa polttonesteiden varastointia.

Alueelle laaditun osayleiskaavan toteuttamiseksi kaupungin ja yhtiön välillä allekirjoitettiin 31.8.2009 sopimus, jonka mukaan yhtiö lopettaa alueellaan polttonestevarastotoiminnan tämän vuoden lopussa sekä puhdistaa alueen maaperän.

Sopimuksessa kaupunki sitoutui vuokraamaan yhtiölle Mellunmäestä jakeluasematontin kompensaationa siitä, että yhtiö lopettaa toimintansa Koirasaaressa.

Sopimuksen mukaan kaupunki ja yhtiö järjestävät yhdessä Kruunuvuoren osayleiskaavan pohjalta Koirasaarta koskevan suunnittelukilpailun siten, että alueen asemakaava olisi mahdollista valmistua vuonna 2014. Kilpailun tarkemmasta muodosta ja laajuudesta päätettäisiin myöhemmin. Laadittavan asemakaavaehdotuksen perusteella on tarkoitus solmia maankäyttösopimus ja samalla sopia siihen liittyvistä aluejärjestelyistä.

Sopimuksen muutostarve

Kaupunki ei ole voinut täyttää sopimusvelvoitettaan vuokrata Mellunmäkeen asemakaavoitettua jakeluasematonttia yhtiölle, koska ympäristölautakunta päätti olla myöntämättä hankkeelle ympäristölupaa pohjaveden pilaantumisriskin vuoksi. Lisäksi Kruunuvuorenrannan uuden asuntoalueen asemakaavoituksen aloitus viivästyy osayleiskaavasta tehtyjen valitusten vuoksi niin, ettei rakentaminen Koirasaaren alueella ole alkuperäisessä aikataulussa mahdollista.

Yhtiö katsoo tässä tilanteessa, että polttonesteiden varmuusvarastoinnin ennenaikainen ja tarpeeton siirto omalta maalta Koirasaaresta muualle uusiin, ulkopuoliselta vuokrattaviin tiloihin aiheuttaisi yhtiölle kohtuuttomia lisäkustannuksia.

Muutosehdotus Yhtiön kanssa on neuvoteltu muuttuneen tilanteen edellyttämistä muutoksista sopimukseen. Neuvottelutuloksen mukaisesti yhtiön kanssa solmittua sopimusta ehdotetaan tarkistettavaksi siten, että yhtiö voisi vielä vuoden ajan, 31.12.2011 saakka, harjoittaa omistamallaan alueellaan polttonesteiden varmuusvarastointia. Lisäksi yhtiölle varattaisiin vuokrattavaksi kaksi uutta jakeluasematonttia, joista toinen, Suutarilassa sijaitseva, on heti vuokrattavissa ja toinen, Kivikkoon asemakaavoitettu, sen jälkeen, kun tontti on saatettu rakentamiskelpoiseksi.

Esittelijä toteaa, että sopimuksen tarkistamisen tarve on syntynyt yhtiöstä riippumattomista syistä, alueen toteutusaikataulun viivästyksestä ja siitä, ettei kaupunki ei ole voinut täyttää sopimusvelvoitettaan vuokrata Mellunmäen jakeluasematontti yhtiölle. Sopimuksen muuttaminen ehdotuksen mukaisesti ei vaaranna kaupungin tavoitteita alueen rakentamiseksi.

Esittelijä toteaa vielä, että kiinteistölautakunnan ehdotukseen sisältynyt lisäys sopimuksen uudeksi yhdeksänneksi ehdoksi on ilmaisultaan epäselvä ja tulkinnanvarainen. Tämän johdosta neuvottelussa St1 Oy:n edustajan kanssa 26.11.2010 on sovittu, että mainitusta lisäyksestä voidaan luopua, joten päätösehdotus poikkeaa siltä osin kiinteistölautakunnan ehdotuksesta.

8

POHJA-YHTYMÄ OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1789

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1789/526 mukaisena edellyttäen, että

- hakija tekee pitkäaikaisen sopimuksen pysäköintilaitoksen kanssa ennen luvan myöntämistä

- rajaseinä äänieristetään rakennusvalvontaviraston vaatimusten mukaiseksi

- pyörävarastot ja muut asukkaiden yhteistilat toteutetaan rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeen mukaiseksi

- piha-alue järjestetään leikki- ja oleskelupihaksi

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta

- rakennuksen julkisivuja, pääporrashuonetta ja paneelikattoja koskevat korjaukset ja muutokset tehdään kaupunginmuseon hyväksymällä tavalla.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Punavuoren tontti 112/4)
	Liite 2	Ympäristökartta (Punavuoren tontti 112/4)
	Liite 3	Asemapiirros (Punavuoren tontti 112/4)
	Liite 4	Havainnekuva 2.7.2010
	Liite 5	Pohja-Yhtymä Oy:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Pohja-yhtymä Oy pyytää (2.7.2010) poikkeamislupaa 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin nro 112 tontille nro 4 (Pursimiehenkatu 7).

Hakijan tarkoituksena on liike- ja toimistorakennuksen (2137 k-m²) pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen asuinkäyttöön poiketen voimassa olevasta asemakaavasta.

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että keskellä asuinkorttelia sijaitseva entinen panttilainakonttorin rakennus soveltuu hyvin asuinkäyttöön. Hakija on lisäksi hakenut uuden käyttötarkoituksen mukaista asemakaavamuutosta tontille.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut 22.9.2010 asiassa lausunnon (Liite 5 - päätöshistoria)

Selostus Alueella on voimassa 24.6.1986 vahvistettu asemakaava nro 9138. Asemakaavan mukaan rakennus kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle (K). Rakennuksissa saa olla myös asuntoja. Lisäksi edellytetään, että piharakennuksen käyttötarkoitus muutetaan peruskorjattaessa asuinkäyttöön. Ennen vuoden 1986 asemakaavan muutosta rakennus on kuulunut asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK). Tontin sallittu rakennusoikeus on 1450 k-m². Rakennus on suojeltu merkinnällä 2a. Rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain jos siihen on olemassa pakottava syy. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- ja muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai perusmuotoa. Sen estämättä, mitä edellä on määrätty, saadaan kuitenkin rakennuksen puiset välipohjat purkaa. Suurin sallittu kerrosluku on viisi. Pihalle saa sijoittaa 3 autopaikkaa.

Tontilla on vuonna 1902 rakennettu ja 1910 täydennetty 4-kerroksinen panttilainakonttorin rakennus (arkkitehtitoimisto Selim A. Lindqvist & Elia Heikel, jatko-osa rakennusmestari Wilho Lekman). Piharakennus on ollut asuinkäytössä. Ullakko on muutettu toimistokäyttöön vuonna 1997. Facta-rekisteritietojen mukaan käytetty rakennusoikeus on 2211 k-m². Kantakaupungin rakennussuojeluinventaariossa rakennus on määritelty rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti erittäin merkittäväksi (1/RY).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa kiinteistö pääasiallisesti asunnoiksi (17 kpl) kadunvarsirakennukseen jäävää pohjakerroksen liiketilaa lukuun ottamatta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaavan mukaan rakennus kuuluu liike- ja toimistorakennusten korttelialueelle.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (15.9.2010), ettei sillä ole huomautettavaa suunnitelmissa esitetyn kadunpuoleisten ikkunoiden suurentamisesta alaspäin. Kaupunginmuseo on esittänyt rakennuksen suojelutavoitteiksi julkisivujen suojelun lisäksi, että rakennuksen pääporrashuone, sen porrassyöksyt kaiteineen ja vielä jäljellä olevat alkuperäiset ovet säilytetään mukaan lukien alkuperäiset rautaovet ensimmäisessä kerroksessa. Lisäksi alkuperäiset paneelikatot tulisi säilyttää osana välipohjarakennetta. Mahdolliset uudet parvekkeet pihan puolelle tulee toteuttaa ulokerakenteena. Kaupunginmuseo on mukana tulevassa asemakaavoitusprosessissa. Kaupunginmuseo puoltaa poikkeamishakemuksen hyväksymistä.

Kiinteistövirasto on käytyjen neuvottelujen myötä todennut, että Pohja-yhtymä Oy:n poikkeamishakemuksesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Kaupunkisuunnitteluvirastoon on tullut yksi huomautus (As. Oy Pursimiehenkatu 5). Huomautus koskee autopaikkojen järjestämistä hankkeen yhteydessä sekä kiinteistöjen välisen rajaseinän äänieristyksen selvittämistä. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että korttelissa on pääosin asuinrakennuksia ja rakennus soveltuu asuinkäyttöön. Autopaikkavaatimus kantakaupungin peruskorjauskohteissa on 1 ap/140 k-m², jonka mukaan tontin autopaikkavaatimus on 15 autopaikkaa. Hakijan tulee tehdä sopimus autopaikoista pysäköintilaitoksen kanssa ennen rakennusluvan myöntämistä. Kiinteistöjen välinen rajaseinä tulee rakennuttajan toimesta äänieristää rakennusvalvontaviraston vaatimusten mukaiseksi. Rakennuksen piha tulee rakentaa asukkaiden leikki- ja oleskelupihaksi ja kaikki autopaikat tulee poistaa. Riittävät ulkoiluvälinevarastot ja muut asukkaiden yhteistilat tulee rakentaa rakennuksen pohjakerrokseen.

Kiinteistövirasto on käytyjen neuvottelujen myötä todennut, että Pohja-yhtymä Oy:n poikkeamishakemuksesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Kaupunkisuunnitteluvirasto tulee laatimaan tontille asemakaavan muutoksen lähivuosien aikana. Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 2.7.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta sillä edellytyksellä, että

- hakija tekee pitkäaikaisen sopimuksen pysäköintilaitoksen kanssa ennen luvan myöntämistä

- rajaseinä äänieristetään rakennusvalvontaviraston vaatimusten mukaiseksi

- pyörävarastot ja muut asukkaiden yhteistilat toteutetaan rakennusvalvontaviraston mitoitusohjeen mukaiseksi

- piha-alue järjestetään leikki- ja oleskelupihaksi

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta

- rakennuksen julkisivuja, pääporrashuonetta ja paneelikattoja koskevat korjaukset ja muutokset tehdään kaupunginmuseon hyväksymällä tavalla.

9

ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TAVASTTÄHDENKATU 11:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1721

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1721/526 mukaisesti. Kaupunginhallitus katsoo, että asuinrakennus tulee suunnata opiskelijoiden käyttöön.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Taka-Töölön tontti 517/11)
	Liite 2	Ympäristökartta (Taka-Töölön tontti 517/11)
	Liite 3	Asemapiirros (Taka-Töölön tontti 517/11)
	Liite 4	Asuinrakennuksen ja piharakennuksen julkisivut, luonnos 16.6.2010
	Liite 5	Asunto-osakeyhtiö Tavasttähdenkatu 11:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto-osakeyhtiö Tavasttähdenkatu 11 pyytää (17.6.2010) poikkeamislupaa 14. kaupunginosan (Taka-Töölö) korttelin nro 517 tontille nro 11 (Tavaststjernankatu 11).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on asuinrakennuksen laajentaminen ja pysyvä käyttötarkoituksen muuttaminen opiskelija-asuntolaksi sekä nykyisen piharakennuksen laajentaminen poiketen asemakaavasta siten, että rakennuspaikan rakennusoikeus ylittyy 7 %.

./. Luonnokset asuinrakennuksen ja piharakennuksen julkisivuista ovat liitteenä 4.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että muutos edistää alueen arvon mukaista käyttöä. Kohde säilyy asumiseen verrattavissa olevassa käytössä ja yhden käyttäjän ehyenä kokonaisuutena. Kohteen alkuperäinen idea yhden perheyhteisön talosta säilyy, eikä kohdetta muuteta usean huoneiston asuinkerrostaloksi. Uudisrakennusosuuden pihan puoleisen rakennusrajan ylityksen perustellaan sillä, että uudisosa ei ole ulotettu Piilopuiston rakennusrajan nurkissa rajaan asti, jolloin suhde nykyiseen piharakennukseen on tasapainoisempi, tästä johtuen pihan puolella on vähäinen rakennusrajan ylitys. Massoittelu kevenee Piilopuistoon päin. Tontilla oleva jalopuu säilytetään.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 16.9.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 5 - päätöshistoria).

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 13.11.1991 hyväksytty asemakaavan muutos nro 9935. Asemakaavan mukaan tontti on asuntorakennusten korttelialuetta (A6). Luku osoittaa asuntojen enimmäismäärän tontilla. Tontilla on kaksi rakennusalaa, joista Tavaststjernankadun varren rakennusalan rakennusoikeus on 620 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Piilopuiston puoleisen rakennusalan rakennusoikeus on 200 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Tontilla sijaitsee vuonna 1958 valmistuneet asuinrakennus ja autotallirakennus (piharakennus). Autotallissa on kaksi autopaikkaa.

Nykyisellä autotallirakennuksella ei ole rakennusalaa. Asemakaavan osoittama autopaikkavaatimus on 1 autopaikka/asunto. Piharakennuksen rakennusalalla tulee rakennukset rapata tai maalata vaaleilla värisävyillä. Rakennuksessa tulee olla loiva harja- tai aumakatto. Vesikaton kaltevuuskulma saa olla enintään 35^o.

Hakijan tarkoituksena on asuinrakennuksen laajentaminen ja muuttaminen opiskelija-asuntolaksi sekä Piilopuiston puolen piharakennuksen laajentaminen. Piharakennukseen on suunniteltu asuntolatiloja ja kolme autopaikkaa. Asuntolaan on suunniteltu yhteensä 15 majoituspaikkaa, joista kolme on tarkoitettu henkilökunnalle.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että käyttötarkoitus muuttuu asumisesta asuntolaksi ja rakennusala sekä rakennusoikeus ylittyvät vähäisesti. Asuinrakennuksen (624 k-m²) nykyistä kerrosalaa laajennetaan kellarissa 57 k-m². Asuinrakennuksen lopullinen kerrosala on 681 k-m². Nykyisen piharakennuksen (88 k-m²) kerrosalaa laajennetaan 112 k-m². Piharakennuksen lopullinen kerrosala on 200 k-m². Rakennusoikeus ylittyy yhteensä 61 k-m² eli 7 %. Asuntolakäyttöön on autopaikkoja kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän laskentaohjeen mukaan (14.6.2007) osoitettava 1 ap/240 k-m². Tällä tontilla se tarkoittaa kolmea autopaikkaa.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty itse poikkeamisesta. Viereisen tontin edustaja esitti rakentamiselle ehtoja liittyen turvallisuuteen, ympäristön viihtyisyyteen, rakentamisen korkeuteen sekä rakentamisen aikaiseen yhteydenpitoon.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että käyttötarkoitus muuttuu rakennuksessa vähäisesti säilyessään asuinrakennuksena. Kaavan mukainen laajentaminen olisi sallinut kaksikerroksisen piharakennuksen rakentamisen. Laajennus toteutetaan yksikerroksisena. Hakijan tavoitteena on ollut käyttää rakennusoikeus kokonaan, jolloin rakennusalan ulkopuolella oleva nykyinen autotallirakennus on säilytettävä.

Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta. Esittelijä katsoo, että asuinrakennus tulee suunnata opiskelijoiden käyttöön.

10

ALKUASUNNOT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1952

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010/1952/526 mukaisena edellyttäen, että

- LPA-tontin ja tontin 5 välinen raja istutetaan tai siihen rakennetaan muuri tai teräsaita, sekä että

- jätesäiliöiden rakentaminen ratkaistaan siten, etteivät ne ole oleskelupihaksi tarkoitetulla tontin osalla.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Länsisataman tontti 20019/5)
	Liite 2	Ympäristökartta (Länsisataman tontti 20019/5)
	Liite 3	Asemapiirustus (Länsisataman tontti 20019/5)
	Liite 4	Alkuasunnot Oy:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Alkuasunnot Oy pyytää (18.8.2010) poikkeamislupaa 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20019 tontille nro 5 (Välimerenkatu 9).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa asuinkerrostalo (7 920 k-m²) siten, että poiketaan tontin autopaikkamääräyksistä: autopaikkoja sijoitetaan pysäköintilaitoksen sijaan maan tasoon ja autopaikkoja toteutetaan asemakaavassa vaadittua määrää vähemmän. Suunnitelmassa toteutettavaksi esitetään 7 autopaikkaa, kun kaavan mukaan autopaikkoja tulisi toteuttaa 19 kpl.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on 18–29-vuotiaille nuorille tarkoitettu vuokrakerrostalo ja että kohde on verrattavissa opiskelija-asuntolaan. Hakija katsoo, että tontin ahtaudesta johtuen kaavaan merkityn autopaikkamäärän toteuttaminen olisi erittäin vaikeaa ja/tai kustannuksia kohtuuttomasti nostavaa.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 20.10.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 7.8.2009 vahvistettu asemakaava nro 11770. Tontti nro 20019/5 kuuluu erityisasumisen korttelialueeseen (AKS).

Tontin rakennusoikeus on 5 500 k-m².

Asemakaavan mukaan autopaikkojen lukumäärät ovat asuinkerrostaloissa 1 ap/125 k-m², opiskelija-asuntoloissa 1 ap/240 k-m², muissa asuntoloissa 1 ap/300 k-m² ja myymälöissä enintään 1 ap/120 k-m². Autopaikkamääräysten mukaan, jos tontilla on vuokra-asuntoja, voidaan niiden osalta toteuttaa autopaikkoja 20 % määräyksiä vähemmän. Jokaista tonttia varten tulee osoittaa yksi pysäköintipaikka, joka on varattu liikuntaesteisille. AKS-korttelialueilla autopaikat on sijoitettava pysäköintilaitoksiin, ellei muita paikkoja ole erikseen asemakaavassa osoitettu. Autopaikkoja ei saa sijoittaa piha-alueille.

Suunnitellun asuinkerrostalon kokonaiskerrosala (7 920 k-m²) muodostuu kaavan mukaisesta 5 500 k-m²:sta sekä yhteis- ja teknisistä tiloista, ulkoseinärakenteiden 250 mm ylittävistä osista sekä porrashuoneiden 20 m²:n ylittävistä osista (yht. 2 420 k-m²). Autopaikkamäärä mitoittuu rakennusoikeuden eli 5 500 k-m²:n mukaan.

Rakennettava vuokrakerrostalo on verrattavissa opiskelija-asuntolaan, jolloin tontille 5 tulisi varata 19 autopaikkaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että autopaikkoja sijoitetaan tontille asemakaavassa vaadittua määrää vähemmän. Lisäksi autopaikat sijoitetaan asemakaavan vastaisesti piha-alueelle.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (16.9.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska hanke ei vaikuta huomattavasti heidän asumiseensa, työntekoonsa tai muihin oloihin.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että Jätkäsaaren yhtenä merkittävänä suunnitteluperiaatteena on ollut alueelle rakennettavat hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä toimiva jalankulku- ja pyöräilyreitistö. Tavoitteena on vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä.

Tontin 5 lähettyville tulee sijoittumaan raitiovaunupysäkki. Lisäksi etäisyys metroasemalle on alle 500 metriä. Alueelta on sujuvat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet muihin kaupunginosiin. Koska kyseessä on nuorisoasuntola, on todennäköistä, että autopaikkojen tarve on kyseisellä tontilla vähäinen.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavamääräystä pienempi tarvittavien autopaikkojen perusteltu määrä ja sen myötä asuinympäristön ja asuinolojen parantaminen sekä tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Esittelijä toteaa, että yleisen LPA-tontin (autopaikkojen korttelialue) ja yksityisen AKS-tontin välinen aitaaminen on suotavaa. Esittelijä katsoo, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa, mikäli viereisen LPA-tontin ja tontin 5 välinen raja istutetaan tai siihen rakennetaan muuri tai teräsaita.

Kaavan mukaan asukkaiden käyttöön on rakennettava riittävät varasto- ja jätehuoltotilat. Esittelijä katsoo, että jätesäiliöiden rakentaminen tulisi ratkaista siten, etteivät ne ole oleskelupihaksi tarkoitetulla tontin osalla, joka kyseisellä tontilla on ennestäänkin erityisen pieni.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta ehdoilla, että LPA-tontin ja tontin 5 välinen raja istutetaan tai siihen rakennetaan muuri tai teräsaita sekä, että jätesäiliöiden rakentaminen ratkaistaan siten, etteivät ne ole oleskelupihaksi tarkoitetulla tontin osalla.

11

CARL HENRIK ALEXANDER SKRABBIN KUOLINPESÄN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1768

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1768/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Östersundomin kylän tila RN:o 6:53)
	Liite 2	Ympäristökartta (Östersundomin kylän tila RN:o 6:53)
	Liite 3	Asemapiirustus (Östersundomin kylän tila RN:o 6:53) ja rakennussuunnitelma 24.6.2010
	Liite 4	Carl Henrik Alexander Skrabbin kuolinpesän poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Carl Henrik Alexander Skrabbin kuolinpesä pyytää (24.6.2010) poikkeamislupaa Helsingin kaupungin 58. kaupunginosan (Karhusaari) Östersundomin kylän (442) tilalle RN:o 6:53, Karhurannantie 11, 00890 Helsinki.

./. Ympäristökartta ja asemapiirustus ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on erillispientalon rakentaminen (n. 350 k-m²) rakennuskieltoalueelle, jolle yleiskaavan laatiminen tai muuttaminen on vireillä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että pientalo on voimassa olevan asemakaavan mukainen ja se sijoitetaan tontille siten, että se ei vaikeuta tulevan yleis- ja asemakaavoituksen toteutumista.

Hakemus koskee aluetta, jolla on vireillä yleiskaavan laatiminen, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukainen rakennuskielto ja 128 §:n mukainen toimenpiderajoitus.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 24.9.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 – päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa Sipoon kunnan laatima 19.11.1993 vahvistettu asemakaava ”Karhusaarenranta”. Asemakaavan mukaan alue on erillispientalojen korttelialuetta AO–1, jolle saa rakentaa yksiasuntoisia pientaloja. Korttelialueen tehokkuusluku on: e = 0.15 ja suurin sallittu kerrosluku ½ I ½. Kaavan yleisten määräysten mukaan rakennuspaikalla on jokaista yksiasuntoista asuinpientaloa kohden oltava vähintään 2 000 m² ja rakennuksen etäisyyden rakennuspaikan rajasta on oltava vähintään 4 metriä. Korttelin 159 asemakaava on osittain toteutunut.

Aluetta koskee myös oikeusvaikutukseton Östersundomin keskustan, Landbon, Korsnäsin, Karhusaaren ja Storörenin osayleiskaava (Sipoon kunnanvaltuusto 9.6.1992). Kyseisessä osayleiskaavassa alueella on kaavamerkintä AP-3, joka tarkoittaa aluetta, joka varataan pientalojen rakentamiseen. Alueeseen liittyy asumiseen liittyviä teitä ja paikoitusalueita sekä puistoja.

Tontin maapinta-ala (6200 m²) mahdollistaa kolme rakennuspaikkaa. Tontin rakennusoikeus on 930 k-m². Tontilla on n. 100 k-m² kesämökki, joten rakennusoikeutta on jäljellä n. 830 k-m².

Uudisrakennus "Villa Skrabb" suunnitellaan ja sijoitetaan voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Hakemuksessa on esitetty yhden ½ I ½ -kerroksisen n. 350 k-m² erillispientalon rakentamista 6 200 m²:n kokoiselle kiinteistölle siten, että se sijoittelullaan mahdollistaa myöhemmän lisärakentamisen. Nykyisen asemakaavan rakennusoikeudesta jää käyttämättä 480 k- m².

Rakennuslupahakemus on jätetty 24.6.2010. Tontin tulevan rakentamisen tavoitteista on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston ja asianosaisten kesken loppukeväällä 2010, ja alustavien suunnitelmien mukaisesti tontin tehokkaampi rakentaminen on mahdollista ja luontevaa. Voimassa oleva asemakaava poikkeaa Östersundomin alustavien suunnitteluperiaatteiden tonttitehokkuustavoitteesta.

Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksellä (6.10.2010) on käynnistetty Östersundomin alueelle Helsingin, Vantaan ja Sipoon kuntien yhteisen yleiskaavan laatiminen. Karhusaarta varten on laadittu Karhusaaren suunnitteluperiaatteet (Kslk 18.2.2010), joita tullaan täydentämään vuonna 2010 Karhusaaren yleissuunnitelmalla eli kaavarungolla. Kaavarungon pohjalta laaditaan Karhusaaressa osa-alueittaisia asemakaavamuutoksia, joissa tonttitehokkuuksia tullaan nostamaan.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa käydyssä neuvottelussa keväällä 2009 koskien yleisemmin Östersundomin lupa-asioitten käsittelyperiaatteita korostettiin, että poikkeamista voi käyttää vain erityistapauksissa. Asuinalueitten tiivistäminen ym. vaikutuksiltaan merkittävät ratkaisut tulee tehdä asemakaavalla.

Ympäristöhallinnon arviointikriteereissä suunnittelutarveratkaisujen ja poikkeamispäätösten osalta (Brita Dahlqvist - Solin/ELY 3.3.2009) todetaan mm. se, että "kaavojen sisältövaatimukset peilataan päätöksiin. Erityisesti kiinnitetään huomiota yhdyskuntarakenteellisiin vaikutuksiin. Kaavan keskeisistä suunnitteluperiaatteista ei saa poiketa".

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston kirjeillä (25.8.2010 ja 8.9.2010). Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. XXXXX XXXXX ja XXXXX XXXXX (91-442-6-54; Karhurannantie X) toivovat "Villa Skrabbin" sijoitettavan mahdollisuuksien mukaan lännemmäs itärajastaan, eli enemmän kuin suunniteltu neljä metriä. He myös pyytävät rajan tuntumassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta säästettävän niin paljon kuin mahdollista.

Muita muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että aiottu hanke on olemassa olevan asemakaavan mukainen, ja tukee tulevaa rakentamista Karhusaaressa. Nykyisen kaavan keskeisistä suunnitteluperiaatteista ei poiketa, ja lisäksi kaavaa toteutetaan tavalla, joka mahdollistaa myös tulevan tehokkaamman rakentamisen. Rakennuksen sijoittamista lännemmäs tontin itärajaa tulee tutkia, sekä itäisen rajan tuntumassa olevaa puustoa ja kasvillisuutta tulee säästää niin paljon kuin mahdollista. Alustavasti on neuvoteltu, että tulevaisuudessa kyseiseen kortteliin tehdään asemakaavamuutos. Uudisrakennus on sijoitettu siten, että se mahdollistaa tulevaisuudessa n. e=0,5 tonttitehokkuuden.

Poikkeamisen erityinen syy on asuinolojen parantaminen ja alueen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 24.6.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

12

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY LÖNKAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-2002

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Kiinteistö Oy Lönkka pyytää (3.6.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 77 tontille nro 19 (Lönnrotinkatu 28).

Hakijan tarkoituksena on toimistorakennuksen (2694 k-m²) muuttaminen asuinrakennukseksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että rakennusala ylittyy. Poikkeuslupaa haetaan myös autopaikkamääräyksistä ja väestönsuojan rakentamisesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus saatetaan käyttötarkoituksen muutoksella asemakaavan mukaiseen käyttöön asuinrakennukseksi. Tontti on kaavassa AK-tontti. Olemassa olevaan rakennukseen ei tehdä rakennusalan ylittäviä muutoksia eikä kerrosala lisäänny.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 25.10.1982 vahvistettu asemakaava nro 8501. Asemakaavan mukaan tontti kuuluu asuntokerrostalojen korttelialueeseen (AK). Piharakennuksen kohdalla on rakennusala viisikerroksiselle rakennukselle. Tontin suurin sallittu rakennusoikeus on 2900 k-m².

Tontilla on vuonna 1931 rakennettu kadunvarsirakennus As. Oy Lönnrotinkatu 28 (arkkitehti Sven Kuhlefelt), joka on liike- ja asuinkäytössä. Muutoksen alainen piharakennus on rakennettu vuonna 1938 saman arkkitehdin suunnitelmien mukaan. Siinä on neljä kerrosta sekä osittain maanpäällinen kellarikerros. Piharakennus on osittain rakennusalan ulkopuolella.

Tontin käytetty rakennusoikeus on 5513,0 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuutta et=3,04. Tontille on tehty kiinteistöjen välinen sopimus 22.1.1986, jonka mukaan kumpikin osapuoli omistaa puolet tontista ja rakennusoikeudesta. Yhteensä kerrosalan ylitystä on 2613,0 k-m², josta Kiinteistö Oy Lönkan osuus on 1244,0 k-m².

Hakijan tarkoituksena on muuttaa toimistokäytössä oleva rakennus asuinkäyttöön (36 kaksiota). Pihan puoleisiin asuntoihin lisätään parvekkeet. Talon kellariin jää edelleen ulosvuokrattavaa toimistotilaa. Pihakannen alaiseen pysäköintihalliin, joka on yhteinen As. Oy Lönnrotinkatu 28:n kanssa, mahtuu 13 autopaikkaa. Ajo halliin tapahtuu Lönnrotinkadulta As. Oy Lönnrotinkatu 28:n alta. Piha-aluetta käytetään pysäköintiin.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että sekä tontin kerrosala että rakennusala ylittyvät ja autopaikkamäärä alittuu.

Viranomaisneuvottelut Kiinteistövirasto on käytyjen neuvottelujen myötä todennut, että Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että korttelissa on pääosin asuinrakennuksia ja rakennus soveltuu asuinkäyttöön. Rakennus sijaitsee korttelin keskellä liikenteen melulta suojassa. Rakennukseen jääviksi esitettyjen kellarin toimistotilojen kulkuyhteys tulee järjestää vanhan oopperan puoleiselta sivulta. Kellariin suunniteltuun taloyhtiön saunaosastoon tulee järjestää luonnonvaloa. Mahdollisuus yhdistää pienet asunnot suuremmiksi kokonaisuuksiksi tulee esittää.

Asemakaavan mukainen autopaikkavaatimus on 1 autopaikka 120 kerrosalaneliömetriä kohden. Tämä tarkoittaisi koko tontille 46 autopaikan vaatimusta. Tästä haetaan nyt poikkeamista. Nykyisin autopaikkavaatimus asunnoille kantakaupungissa on 1 autopaikka 125 kerrosalaneliömetriä kohden. Kantakaupungin saneerauskaavoituskohteissa (käyttötarkoituksen muuttaminen) vaatimus on 1 autopaikka 140 kerrosalaneliömetriä kohden.

Koska rakennus on pitkään ollut toimistokäytössä, voidaan käyttötarkoituksen muutoksen autopaikat laskea saneerauskohteen mukaisesti, jolloin vaatimus koko tontille on 39 autopaikkaa. Näistä 13 mahtuu nykyiseen pysäköintihalliin tontin alle. Jäljelle jääviä 26 paikkaa varten tulee ensisijaisesti tutkia pysäköintihallin laajentamista tontilla. Mikäli tämä ei onnistu, hakijan tulee tehdä sopimus autopaikoista tontin ulkopuolisen pysäköintilaitoksen kanssa ennen rakennusluvan myöntämistä. Samassa yhteydessä tulee esittää selvitys, miten autopaikat jakaantuvat tontilla olevien kahden yhtiön kesken. Luvattomat autopaikat pihalta tulee poistaa. Väestönsuojan rakentamisvaatimuksesta poikkeaminen ei ole asemakaavallinen kysymys.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta edellyttäen, että

- toimistotilojen sisäänkäynti siirretään rakennuksen toiselle "katujulkisivun" puolelle

- mahdollisuus yhdistää pienet asunnot suuremmiksi kokonaisuuksiksi esitetään

- kellarin yhteissaunaan järjestetään luonnonvaloa

- rakennuksen kellarikerroksen pysäköintihallin laajentamista talojen alle tutkitaan

- mikäli pysäköintipaikkojen järjestäminen tontilla olevaan pysäköintihalliin ei ole mahdollista, tulee hakijan tehdä pitkäaikainen sopimus pysäköintilaitoksen kanssa puuttuvien autopaikkojen osalta ennen luvan myöntämistä

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kiinteistö Oy Lönkalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 77/19)
	Liite 2	Asemapiirros (Kampin tontti 77/19)
	Liite 3	Rakennuksen leikkaukset ja julkisivut, suunnitelma 5.5.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Lönkka pyytää (3.6.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 77 tontille nro 19 (Lönnrotinkatu 28).

Hakijan tarkoituksena on toimistorakennuksen (2694 k-m²) muuttaminen asuinrakennukseksi niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että rakennusala ylittyy. Poikkeuslupaa haetaan myös autopaikkamääräyksistä ja väestönsuojan rakentamisesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus saatetaan käyttötarkoituksen muutoksella asemakaavan mukaiseen käyttöön asuinrakennukseksi. Tontti on kaavassa AK-tontti. Olemassa olevaan rakennukseen ei tehdä rakennusalan ylittäviä muutoksia eikä kerrosala lisäänny.

Kiinteistövirasto on käytyjen neuvottelujen myötä todennut, että Kiinteistö Oy Lönkan poikkeamishakemuksesta ei seuraa tontinomistajalle kaupunginhallituksen tekemän maapoliittisen päätöksen edellyttämää merkittävää hyötyä, joten maankäyttösopimusta ei ole tarpeen tehdä.

Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen, että

- toimistotilojen sisäänkäynti siirretään rakennuksen toiselle "katujulkisivun" puolelle

- mahdollisuus yhdistää pienet asunnot suuremmiksi kokonaisuuksiksi esitetään

- kellarin yhteissaunaan järjestetään luonnonvaloa

- rakennuksen kellarikerroksen pysäköintihallin laajentamista talojen alle tutkitaan

- mikäli pysäköintipaikkojen järjestäminen tontilla olevaan pysäköintihalliin ei ole mahdollista, tulee hakijan tehdä pitkäaikainen sopimus pysäköintilaitoksen kanssa puuttuvien autopaikkojen osalta ennen luvan myöntämistä

- kaikki autopaikat poistetaan pihalta

13

29.11.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TURSON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1788

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Turson poikkeamishakemuksesta seuraavan kielteisen lausunnon:

Asunto-osakeyhtiö Turso pyytää (1.4.2010) poikkeamislupaa 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 147 tontille nro 4 (Laivastokatu 4).

Hakijan tarkoituksena on kahden jälkiasennushissin rakentaminen kuusikerroksisen asuintalon A- ja C-porrashuoneisiin poiketen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hissien rakentaminen kahteen porrashuoneeseen parantaa esteettömyyttä, vaikkei täydellistä esteettömyyttä saavutetakaan.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Asunto-osakeyhtiö Laivastokatu 14 sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa (Museovirasto, Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993) hyvin säilyneessä 1800- ja 1900-luvun vaihteen rakennuskannasta koostuvassa Katajanokan kaupunginosassa.

Alueella on voimassa 18.6.1984 vahvistettu asemakaava nro 8340. Tontti 8/146/14 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta ja rakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: ”Rakennusala tai sen osa, jolla sijaitsee rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvan kannalta tai muusta niihin verrattavasta syystä arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä rakennuksessa saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat kadunpuoleista julkisivua, julkisivun osan muodostavaa vesikattoa tai porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Rakennuksessa suoritettavia korjaus- ja muutostöitä tehtäessä on rakennuslupaviranomaisen erityisesti katsottava, että rakennuksen arvo säilyy.”

As Oy Turso on rakennusmestari David Koposen suunnittelema 1906. Rakennus valmistui 1909. Kadunvarsirakennus on kuusikerroksinen ja siinä on kolme porrashuonetta. B-portaaseen on rakennettu hissi 1964. Hissi lähtee puolikerroksesta. A- ja C-portaassa ei ole hissiä. Pihasiiven D-portaassa ei ole hissiä.

Hakijan tarkoituksena on kahden jälkiasennushissin rakentaminen kaksivartisten portaiden väliin leikkaamalla porrassyöksyistä tila hissikuilulle. Hissikuilun materiaalina olisi polttomaalattu teräsverkko. Hissikuilut ulottuisivat alimmasta kerroksesta viidenteen saakka. Porrassyöksyt kaventuisivat hissikuilujen kohdalta noin 850 mm:iin. Samassa yhteydessä B-portaan olemassa oleva hissi modernisoidaan ja jatketaan kulkemaan rakennettavaan ullakkokerrokseen saakka.

Saadut lausunnot Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (18.12.2009) porrashuoneista ja hisseistä, että porrashuoneet on suojeltu asemakaavassa. B-portaassa on jo hissi, joka on tarkoitus uusia. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan B-portaan hissi voidaan uusia maksimissaan samoilla ulkomitoilla, kuin vanha hissi on tehty. Toisin sanoen niin, että rakenteita ei tarvitse purkaa.

A, C- ja D-porrashuoneisiin on suunniteltu hissit porrassyöksyjen keskelle leikattavaan tilaan. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan tällainen ratkaisu heikentää porrashuoneen rakennustaiteellista arvoa. Samalla interiöörin hienoja yksityiskohtia (kaiteet) ja alkuperäisiä rakenteita (porrasnousut, tasanteet) osittain menetettäisiin. Myös porrashuoneen tilavaikutelma muuttuisi merkittävästi ja valonsaanti heikkenisi.

Kaupunginmuseo ehdottaa, että hissien määrää vielä harkitaan ja tutkitaan eri vaihtoehtoja hissien sijoittamiselle. Jos hissi katsotaan tarpeelliseksi, tulee tutkia sen sijoittamista rakennusrungon ulkopuolelle tai asunnosta erotettavaan osaan. Kaupunginmuseo ei puolla hissien sijoittamista porrashuoneisiin porrassyöksyn keskelle.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.5.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Hakijan vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa kaupunginhallitukselle 21.10.2010 mennessä.

Asunto-osakeyhtiö Turson on 21.10.2010 toimittanut 20.10.2010 päivätyn vastineen asiassa. Hakija perustelee vastinettaan mm. sillä, että B- ja D-portaiden hissihankkeille on jo myönnetty rakennuslupa, ja että kielteinen päätös A- ja C-portaiden hissien rakentamisen lupahakemuksen osalta asettaa yhtiön osakkaan eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä porrashuoneessa tämä asuu.

Lisäksi asunto-osakeyhtiö Turso toteaa vastineessaan, että sen tarkoituksena on tehdä hissikuilut mahdollisimman hyvin valoa läpäisevästä teräsverkosta porrashuoneiden arvon edellyttämällä tavalla alkuperäisen ilmeen mukaisesti.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että voimassa olevassa Katajanokan kaupunginosaa koskevassa asemakaavassa huomioitiin porrashuoneet tavoitteena niiden rakennustaiteellisen ja historiallisen arvon säilyminen. Arvokkaiden sisätilojen suojeleminen nähdään nykyisin keskeisenä kysymyksenä. Kantakaupungin porrashuoneiden arvoista laaditaan parhaillaan laajaa selvitystä ja Katajanokan rakennuskantaan rinnastuvan Kruununhaan arvokkaimpiin porrashuoneisiin on tekeillä suojelukaava.

Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittävissä sisätiloissa tulee kaikki korjaus- ja muutostyöt suorittaa niiden arvon edellyttämällä tavalla. Hissittömiin rakennuksiin voidaan tarpeen vaatiessa tutkia rungon ulkopuolisen hissin asentamista tai sen sijoittamista asuntovyöhykkeelle.

Kaupunginhallitus katsoo, että hissien rakentaminen Asunto-osakeyhtiö Turson porrassyöksyjen väliin heikentää A- ja C-porrashuoneiden arkkitehtonisia ja tilallisia ominaisuuksia sekä valaistusolosuhteita ja merkitsee portaikon rakenteiden ja yksityiskohtien rikkomista. Siten hissien rakentaminen esitetyllä tavalla heikentää porrashuoneen rakennustaiteellista ja historiallista arvoa, muuttaa oleellisesti sen alkuperäistä luonnetta ja turmelee hyvin säilyneen sisätilan. Näin ollen haettu toimenpide vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kaupunginhallitus pitää hanketta asemakaavan vastaisena ja siten poikkeamisena kaavasta.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunginhallitus ei puolla hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Asunto-osakeyhtiö Tursolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Katajanokan tontti 147/4)
	Liite 2	Asemapiirros (Katajanokan tontti 147/4)
	Liite 3	Pohjapiirrokset selostuksineen 15.3.2010
	Liite 4	Hissin sijoittuminen porrashuoneeseen A
	Liite 5	A- ja C- porrashuoneet - kuvat
	Liite 6	Kaupunginmuseon lausunto 18.12.2009
	Liite 7	Asunto-Oy Turson vastine 20.10.2010
	Liite 8	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto-osakeyhtiö Turso pyytää (1.4.2010) poikkeamislupaa 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 147 tontille nro 4 (Laivastokatu 4).

Hakijan tarkoituksena on kahden jälkiasennushissin rakentaminen kuusikerroksisen asuintalon A- ja C-porrashuoneisiin poiketen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hissien rakentaminen kahteen porrashuoneeseen parantaa esteettömyyttä, vaikkei täydellistä esteettömyyttä saavutetakaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon 28.9.2010. Lausunto on annettu tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle 23.9.2010. Hakija on toimittanut vastineensa lausuntoa koskien 21.10.2010.

Esittelijä ei puolla hakemusta edellä mainitun mukaisesti.