HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
42 - 2010
|
|
|
|
Kokousaika |
29.11.2010 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet |
3 |
4 |
Kaupungin tapahtumaryhmän ehdotus Helsingin tapahtumajärjestämisen toiminta- ja kehittämislinjauksiksi |
4 |
5 |
Määrärahan myöntäminen liikuntavirastolle Hietarannan täyttömaaperän puhdistamisen lisäkustannuksiin |
10 |
6 |
Määrärahan myöntäminen Arabianrannan esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiseen |
11 |
7 |
Määrärahan myöntäminen Kalasataman esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän kunnostamiseen vuonna 2010 |
13 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Vt Essi Kuikan toivomusponsi: Pyöräkaistavaihtoehtojen tutkiminen |
15 |
2 |
Vt Emma Karin toivomusponsi: Raitiovaunujen liikennevaloetuuksien kiirehtiminen |
17 |
3 |
Lausunto sisäasiainministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista sekä luonnoksesta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta |
19 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat vuosille 2011-2015 |
25 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Kannanotto XXXX XXXX:n sekä XXXX XXXX:n ja XXXX XXXX:n muistutuksiin Oulunkylän tontin 28171/13 asemakaava-asiassa (nro 11923) |
27 |
2 |
Suvilahden alueen rakennusten siirto Kiinteistö Oy Kaapelitalolle |
35 |
3 |
Malmin virastotalon sisäilmakorjausten hankesuunnitelma |
37 |
4 |
Vartiokylän tontin 45478/7 asemakaavan muuttaminen (nro 11976) |
39 |
5 |
Asunto Oy Kuusiniementie 13:n poikkeamishakemus |
42 |
6 |
UAC-Kiinteistöt Oy:n poikkeamishakemus |
45 |
7 |
Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Turson poikkeamishakemuksesta |
48 |
8 |
22.11.2010 pöydälle pantu asia |
52 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Moision (varalla Peltokorpi) ja Bryggaren (varalla Oker-Blom) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
VUODEN 2011 TALOUSARVION NOUDATTAMISOHJEET
Khs 2010-2167
KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa esityslistan liitteen mukaiset vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.
Pöytäkirjanote noudattamisohjeista kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.
Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310
36250
LIITE |
ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.11.2010 talousarvion vuodeksi 2011 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2011-2013. Kaupunginhallitus on antanut vuosittain ohjeet talousarvion toteuttamisesta talousarvion hyväksymisen jälkeen.
Noudattamisohjeissa todetaan mm., että talousarvio on toiminnan lähtökohtana ja lauta- ja johtokunnilta sekä virastoilta edellytetään taloudellisen kehityksen seuraamista ja tarvittaessa valmiutta sopeuttaa toimintansa muuttuvissa tilanteissa talousarvion mukaiseksi.
Vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeissa käsitellään mm. talousarvioon mahdollisesti tehtävien muutosten käsittelyä, henkilöstöön liittyviä ohjeita ja määräyksiä, hankintoihin, rakentamiseen ja toimitiloihin liittyvää ohjeistusta, strategiaohjelman toteuttamista ja tuottavuuden parantamista sekä talousarvion toteutumisen seurantaa.
./. Esityslistan tämän asian
liitteenä on vuoden 2011 talousarvion noudattamisohjeet.
Henkilöstötoimikunta
antaa (29.11.2010) noudattamisohjeista lausunnon, joka jaetaan
Kaupunginhallituksen kokouksessa.
KAUPUNGIN TAPAHTUMARYHMÄN EHDOTUS HELSINGIN TAPAHTUMAJÄRJESTÄMISEN TOIMINTA- JA KEHITTÄMISLINJAUKSIKSI
Khs 2010-2150
KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kaupungin tapahtumaryhmän ehdotuksen Helsingin tapahtumajärjes-tämisen toiminta- ja kehittämislinjauksiksi.
Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää ehdotuksen tiedoksi ja huomioon otettavaksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokun-tia huolehtimaan niille ehdotuksessa osoitetuista toimenpiteistä ja vas-tuualueista ja varautumaan linjausten toteuttamiseen talousarvion- ja taloussuunnitelman puitteissa.
Pöytäkirjanote sekä liite 1 tapahtumaryhmän jäsenille, kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja liikelaitoksille sekä tiedoksi asiantuntijoina kuulluille.
Lisätiedot:
Machere Saila, tapahtumapäällikkö, puhelin 310 25903
LIITE |
TIIVISTELMÄ Kaupunginjohtajan 4.6.2008 asettama tapahtumaryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti edistänyt Helsingin kehittymistä monipuoliseksi ja vilkkaaksi tapahtumakaupungiksi. Kaupungin strategiaohjelmassa 2009-2012 todetaan, että kaupungin vetovoiman ja tunnettavuuden parantamiseksi tarvitaan kansainvälistä näkyvyyttä omaavia tapahtumia. Tapahtumat lisäävät Helsingin houkuttelevuutta matkailukohteena ja elävöittävät kaupungin asukkaiden arkea ja vapaa-aikaa sekä lisäävät työmahdollisuuksia. Tapahtumaryhmä on selvittänyt tapahtumien järjestämiseen kaupungin hallinnossa liittyvät ongelmat ja laatinut ehdotukset kaupungin tapahtumatoiminnan kehittämisvalinnoiksi ja toimenpiteiksi.
Raportissa todetaan, että vilkkaasta tapahtumatoiminnasta on monia hyötyjä. Sujuvasta tapahtumapalvelusta hyötyvät tapahtumajärjestäjät, tapahtumiin liittyvä elinkeinotoiminta, erityisesti matkailu- ja ravintola-ala, kaupunkiorganisaatio ja viime kädessä tapahtumien suuri yleisö.
Tapahtumatoiminnan kehittämislinjaukset on jäsennetty kaupungin kolmen toisiaan täydentävän roolin mukaan. Kaupunki on (1) tapahtu-mien hakija tai järjestämisen osallinen, (2) fyysisten edellytysten tarjoa-ja kehittäjä, ja (3) edellytyksien tarjoaja yksityisille tapahtumajärjestäjille. Ensimmäisellä viitataan kaupungin kumppanuuteen kansainvälisten suurtapahtumien hakemisessa ja itse tapahtumien järjestämisessä. Fyysisillä edellytyksillä taas tarkoitetaan nykyaikaisten tapahtumien jär-jestämisen teknisiä edellytyksiä julkisissa tiloissa kuten puistoissa tai toreilla, tai erilaisissa kiinteistöissä. Edellytyksien tarjoamisella tapah-tumajärjestäjille taas tarkoitetaan palveluprosessia, joka liittyy erilaisten lupien hakemiseen, joita tapahtumien järjestäminen edellyttää, ja joista suurimman osan myöntävät kaupungin eri virastot. Näiden kolmen pää-roolin ohella hahmotellaan vielä omana neljäntenä kokonaisuutenaan tapahtumien parempaa hyödyntämistä kaupunkiorganisaation taholta, siis kaupungin roolia imagon rakentajana.
./. Tapahtumaryhmän ehdotus tapahtumajärjestämisen toiminta- ja kehittämislinjauksista on esityslistan liitteenä 1.
ESITTELIJÄ
Ehdotuksen taustaa Kaupunginjohtajan 4.6.2008 asettama tapahtumatyöryhmä toteaa, että Kaupunginhallitus hyväksyi 16.4.2007 elinkeinostrategian, jonka mu-kaan Helsinkiä kehitetään vilkkaana tapahtumakaupunkina. Helsinkiin hankitaan kansainvälisiä suurtapahtumia ja kaupungin hallinto auttaa tapahtumajärjestäjiä onnistuneiden kaupunkitapahtumien ja festivaalien toteuttamisessa.
Kaupunginhallitus hyväksyi 3.11.2008 strategiakokousasiana kannan-oton ”Helsingin kehittäminen tapahtumakaupunkina”, jossa todetaan, että kaupungin tehtävänä on edellytysten luominen ja joustavien palve-lujen tarjoaminen erikokoisten ja -tyyppisten tapahtumien järjestäjille ja että Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu on käynnistänyt virastojen ja laitosten kanssa tapahtumajärjestäjän palvelupolkukehi-tyshankkeen, jonka tavoitteena on luoda tapahtumajärjestäjän käyttöön selkeä malli tarvittavien lupien hankkimiseksi kerralla.
Lisäksi Kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 tavoitteissa on mm.:
1) Houkutteleva, toimiva ja hauska kaupunki
Tavoite: Helsingin tunnettavuus paranee
Kaupungin vetovoiman ja tunnettavuuden parantamiseksi tarvitaan kansainvälistä näkyvyyttä omaavia tapahtumia. Tapahtumat lisäävät Helsingin houkuttelevuutta matkailukohteena ja elävöittävät kaupungin asukkaiden arkea ja vapaa-aikaa sekä lisäävät työmahdollisuuksia.
Toimenpiteet:
- Helsinkiä kehitetään huippuluokan matkailu-, kongressi- ja tapahtumakaupunkina
- Helsingin keskustan elinvoimaa ja houkuttelevuutta vahvistetaan
- Tapahtumia lisätään, organisointia ja tapahtumamarkkinointia kehitetään
2) Luodaan uusi palvelukulttuuri
Tavoite: Sähköisten asiointipalvelujen kehittämisen tavoitteena on kun-talaisten parempi palvelu. Tietotekniikkaa hyödynnetään tehokkaasti myös sisäisissä palveluprosesseissa.
Toimenpiteet:
- Palveluprosesseja kehitetään asiakasnäkökulmasta ja yrityksille suunnattuja palveluja kehitetään käyttäjälähtöisesti.
Tapahtumajärjestäjien lupaprosessin sujuvoittaminen -palvelupolkua on suunniteltu ja kehitetty syksystä 2008 palvelukonsulttien johdolla eri hallintokuntien ja tapahtumajärjestäjien edustajien muodostamassa työ-ryhmässä. Työn edetessä työryhmä huomasi, että virastorajat ylittävä lupahakemuspalveluprosessi ja tapahtuma-alueiden sekä koko alan kehittäminen tarvitsee toimiakseen yhteneväiset ja selkeät toiminta- ja kehittämislinjaukset niin tapahtumajärjestäjille kuin viranomaisille.
Tapahtumatoiminnan alustava taustaselvitys
Tapahtumaryhmä teetti kaupungin tapahtumatoimintaa ja -palveluja koskevan taustaselvityksen, jossa haastateltiin sekä tapahtumien jär-jestäjiä että tapahtumien lupa-anomuksia tai -ilmoituksia käsitteleviä vi-rastojen edustajia.
Haastatteluissa tuli esille kolme kehittämistä vaativaa aihekokonaisuut-ta:
- lupa- ja ilmoitusprosessin monimutkaisuus sekä keskitetyn tiedon saannin tarve,
- tapahtumapaikkojen ja niiden infrastruktuurin kehittämistarpeet,
- kaupungin rooli suurtapahtumissa ja mahdollisuudet niiden täysimittaiseen hyödyntämiseen.
Taustaselvitys jäsensi tapahtumatoiminnan kehittämisvalinnat ja toi-menpiteet neljään eri osa-alueeseen:
Kaupunki on tapahtumien hakija tai järjestämisen osallinen
Kaupungin tapahtumayksikkö kartoittaa liikuntaviraston ja kulttuurikes-kuksen kanssa mahdollisia haettavia suurtapahtumia. Tapahtumaryh-mään osallistuvat virastot ylläpitävät kaupungin valmiutta hakea merkit-täviä kansainvälisiä tapahtumia ja parantavat hakemisen pitkäjäntei-syyttä ja suunnitelmallisuutta.
Kaikki virastot tiivistävät kumppanuutta hyvin menestyvien vuosittaisten tapahtumien kanssa ja auttavat niitä vakiintumaan, kehittymään ja kas-vamaan (esim. useampivuotisin ennakoivin tilavarauksin).
Rakennusvirasto, liikuntavirasto ja muut keskeiset tapahtumajärjeste-lyihin vaikuttavat virastot määrittelevät kaupungin yhteistyösopimuksen elementit, joita kaupunki tarjoaa tapahtumajärjestäjille (näkyvyys, tilat, kalusto, puhtaanapito, ym.).
Tapahtumayksikkö ja kaupungin muut virastot järjestävät itse niille
vahvistetut tapahtumat.
Kaupunki on fyysisten edellytysten tarjoaja ja kehittäjä
Rakennusviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikka-osaston yhteistyöllä kehitetään virastoille yhteiset tapahtumatilojen
varausjärjestelmät, jotka ovat myös järjestäjien selailtavissa verkossa. Tapahtumapaikkakohtainen ohjeistus otetaan osaksi sähköistä asioin-tipalvelua.
Kaikki keskeiset virastot osallistuvat tärkeimpien tapahtumapaikkojen infrastruktuurin parantamiseen (vesipisteet, viemäröinti, sähkö, jäte-huolto, kulkuväylät, meluntorjunta, valaistus) ja tukevat näin myös kes-tävän kehityksen mukaisia ratkaisuja. Tapahtumapaikkojen mahdolli-suuksista ja rajoitteista kerrotaan järjestäjille ja keskeisistä tapahtumati-loista laaditaan mittakaavakartat.
Kaupunkisuunnittelun tulee mahdollistaa hyvätasoisten ja erikokoisten areenoiden ja sisätilojen saatavuus. Uusien ja muuntuvien kaupungin-osien suunnittelussa huomioidaan monimuotoisen tapahtumajärjestä-misen tarpeet myös ydinkeskustan ulkopuolella ja mahdollisilla tilapäi-sillä alueilla määräaikaisesti.
Kaupunki on edellytyksien tarjoaja järjestäjille
Sähköinen palvelupolku mahdollistaa tilavarausten ja lupaprosessin selkeämmän erottelun, koska kaupungin luvat haetaan verkossa keski-tetysti. Kaikki lupaprosessiin osallistuvat virastot noudattavat palvelulu-pausta, joka koskee käsittelyaikaa, varausehtoja ja ohjeistusta.
Keskeisten julkisten tapahtuma-alueiden hinnoittelu yhtenäistetään ja yksinkertaistetaan. Hinnoitteluperusteiden tulee olla selkeät ja lä-pinäkyvät ja hinnoittelun tason on oltava mahdollistava, mutta kaupun-gin suorat kulut kattava. Maanvuokrasopimusten peruutusehdot yhte-näistetään.
Kaupungin suhde sponsorointiin osana tapahtumien järjestämistä sel-kiytetään. Sisällöltään korkeatasoisten ja monipuolisten tapahtumien sponsorointi ei vaikuta tilavuokriin. Sponsorinäkyvyys taataan niin, että se on esteettisesti kestävää, ja huomioi kaupungin, sponsoreiden ja ta-pahtumajärjestäjien tarpeet.
Kaupunki imagon rakentajana
Nostetaan valmiustasoa hyödyntää tapahtumia kaupungin omassa viestinnässä, markkinoinnissa ja sidosryhmäyhteistyössä. Laaditaan suositukset tapahtumien hyödyntämiseen kaupungin omassa viestin-nässä, markkinoinnissa ja sidosryhmäyhteistyössä.
Ehdotuksen vaikutukset
Ehdotetuilla toiminta- ja kehittämislinjauksilla edistetään alan elinkeinon kehittymismahdollisuuksia ja monimuotoisuutta sekä vahvistetaan Hel-singin kaupungin roolia tapahtumajärjestämisen mahdollistajana. Linja-uksilla halutaan myös yksinkertaistaa ja tehostaa viranomaisprosessia.
Joustava ja kommunikoiva tapahtumajärjestämisprosessi on normaalia, aktiivista ja vastuullista kaupungin palvelutoimintaa, jonka lopullisina hyödynsaajina ovat kaupunkilaiset, tapahtumajärjestäjät, tapahtumiin liittyvä elinkeinotoiminta ja kaupunkiorganisaatio.
MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LIIKUNTAVIRASTOLLE HIETARANNAN TÄYTTÖMAAPERÄN PUHDISTAMISEN LISÄKUSTANNUKSIIN
Khs 2010-1834
KJ Kaupunginhallitus
päättänee myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta
8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja
toimenpiteet,
150 000 euroa Hietarannan täyttöalueen pilaantuneen maaperän puhdistamisen lisäkustannuksiin.
Pöytäkirjanote liikuntavirastolle, taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko), ja taloussuunnitteluosastolle.
Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276
LIITE |
ESITTELIJÄ Liikuntavirastolle on myönnetty kaupunginjohtajan päätöksellä 20.2.2008 (17 §) 450 000 euroa Hietarannan maaperän puhdistukseen. Puhdistaminen liittyi uuden kahvila- pukuhuonerakennuksen rakentamiseen. Koska hanke siirtyi, maaperän puhdistamiseen päästiin vasta syksyllä 2009. Määräraha on siirretty ylityspakettien yhteydessä vuodelta 2008 vuodelle 2009 ja edelleen vuodelle 2010.
Lisäkustannukset johtuvat siitä, että kuljetusmatkat ovat pidentyneet lähimmän vastaanottopaikan täytyttyä sekä siitä, että pilaantunutta maata on ollut arvioitua enemmän.
Koska kustannukset ovat yhteensä 600 000 euroa, kyseessä on kaupunginhallituksen päätettävä asia.
Päätösehdotus on liikuntaviraston esityksen mukainen.
MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ARABIANRANNAN ESIRAKENTAMISEEN JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISEEN
Khs 2010-2058
KJ Kaupunginhallitus
päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta
8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen,
450 000 euroa Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamiseen ja esirakentamiseen
Samalla kaupunginhallitus päättänee siirtää vuoden 2010 talousarvion alakohdasta 8 01 02 10, muu esirakentaminen
750 000 euroa alakohtaan 8 01 02 06, Arabianrannan esirakentaminen ja myöntää määräraha rakennusvirastolle käytettäväksi Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamiseen ja esirakentamiseen.
Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Juha T. Lahti), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Nina Puumalainen) ja taloussuunnitteluosastolle.
Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276
LIITE |
ESITTELIJÄ Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 18.2.2005 kiinteistövirastolle luvan Arabianrannan pohjoisosien ja 17.2.2006 Toukorannan pilaantuneiden maiden kunnostukseen. Lisäksi Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt rakennusvirastolle luvan Kumpulanpuron pilaantuneiden maiden kunnostukseen 7.5.2004.
Vuoden 2010 esirakentaminen jakautuu useille eri alueille Arabianrannassa. Arabianrannan pohjoisosissa suoritetaan vielä vähäisiä maankunnostustoimenpiteitä. Laajimmat maankunnostus- ja esirakennuskohteet sijaitsevat alueen eteläosassa Toukorannan kaava-alueella. Lisäksi maankunnostus- ja esirakennustöitä tehdään Toukolan rantapuiston alueella.
Arabianrannan maaperän puhdistaminen ja esirakentaminen aloitettiin vuoden 2000 alusta kaupunginhallituksen töitä varten myöntämillä määrärahoilla, joita vuoden 2009 loppuun mennessä on käytetty yhteensä noin 76 milj. euroa.
Työt jatkuvat alueella projektin toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2010 määrärahatarpeen ollessa 1,2 milj. euroa.
Kahtena seuraavana vuonna esirakentamisen loppuunsaattamisen kustannusennuste on 0,3 milj. euroa vuodessa.
Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Arabianrannan pilaantuneen maaperän kunnostamista ja esirakentamista varten 1,2 milj. euroa vuodelle 2010.
Esittelijä
toteaa, että vuoden 2010 talousarvion alakohdassa
8 01 02 06,Arabianrannan esirakentaminen, on varattu
450 000 euroa Arabianrannan esirakentamiseen ja maaperän puhdistukseen.
Lisäksi tarvittava 750 000 euroa, voidaan siirtää alakohdasta
8 01 02 10, muu esirakentaminen ja käyttää samaan kohteeseen.
MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KALASATAMAN ESIRAKENTAMISEEN JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISEEN VUONNA 2010
Khs 2010-2059
KJ Kaupunginhallitus
päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta
8 01 02 17,Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus
6 500 000 euroa Kalasataman alueen pilaantuneen maaperän puhdistamiseen ja esirakentamiseen
Pöytäkirjanote rakennusvirastolle (Juha T. Lahti), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Hannu Asikainen) ja taloussuunnitteluosastolle.
Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Sörnäistenniemen ja Kalasataman kaava-alue, esirakennettu alue 2010 |
ESITTELIJÄ Kalasataman projektialue käsittää entisen Sörnäisten sataman ja sen pohjoispuoliselle alueelle rakennettavan uuden kaupunginosan. Maa-alueen pinta-ala on meritäyttöjen jälkeen noin 135 hehtaaria. Alue koostuu pääosin entisestä Sompasaaren satama-alueesta, johon liitetään pohjoisesta Kyläsaaren alue. Alue rajoittuu lännessä Sörnäisten rantatiehen ja Hermannin rantatiehen, pohjoisessa Kumpulan puroon ja idässä ja etelässä mereen.
Uudenmaan ympäristökeskus myönsi 5.6.2009 kiinteistövirastolle luvan Sörnäistenniemen alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämistä varten. Helsingin kaupungin ympäristökeskus on antanut kiinteistövirastolle ilmoituspäätöksen 26.7.2010 Kyläsaaren pohjoisosien pilaantuneen maaperän puhdistamiseen. Etelä-Suomen aluehallintokeskus on myöntänyt 13.10.2010 rakennusvirastolle luvan Sörnäistenniemen alueen ruoppaukseen ja vesialueen täyttöön.
Vuoden 2010 esirakentaminen keskittyy lähinnä Sörnäistenniemen ja Kyläsaaren pohjoisosien asemakaava-alueille. Sörnäistenniemessä jatketaan Kalasataman ensimmäistä, vuonna 2009 aloitettua, esirakentamisurakkaa, joka sisältää syvätiivistystä, paalulaattoja, rantarakenteita sekä pilaantuneen maan puhdistusta. Urakan yhteydessä rakennetaan myös kunnallistekniikkaa. Loppuvuodesta 2010 aloitetaan Sörnäistenniemessä vesialueen ruoppaus- ja täyttötyöt. Täyttöalueelle rakennetaan asuinrakennuksia ja katualuetta. Projektialueen pohjoisosassa on aloitettu mittava esirakennushanke, jonka tavoitteena on mahdollistaa Arcadan kampusalueen laajennus ja alueen liittäminen katuverkostoon. Esirakentamisen urakoiden kustannusennuste vuodelle 2010 on 6,0 milj. euroa. Lisäksi alueella tehdään vuonna 2010 esikuormituspenkereitä kaupungin omana työnä noin 0,1 milj. eurolla. Kustannusennusteet sisältävät myös suunnittelun osuuden.
Kalasataman maaperän puhdistaminen ja esirakentaminen aloitettiin vuoden 2009 alusta kaupunginhallituksen töitä varten myöntämillä määrärahoilla, joita vuoden 2009 loppuun mennessä on käytetty yhteensä noin 2 milj. euroa.
Työt jatkuvat alueella projektin toteutusohjelman mukaisesti vuoden 2010 määrärahatarpeen ollessa 6,5 milj. euroa.
Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi rakennusviraston käyttöön Kalasataman alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista ja esirakentamista varten vuodelle 2010 6,5 milj. euroa.
Esittelijä
toteaa, että kaupunki on vuoden 2010 talousarviossa varautunut yllä
mainittuihin töihin.
Määräraha
tulisi myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdasta
8 01 02 17,
Kalasatama, esirakentaminen ja maaperän puhdistus.
VT ESSI KUIKAN TOIVOMUSPONSI: PYÖRÄKAISTAVAIHTOEHTOJEN TUTKIMINEN
Khs 2010-1662
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Essi Kuikka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Essi Kuikalle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
ESITTELIJÄ Käsitellessään 8.9.2010 Helsingin kaupungin ympäristöraporttia 2009 valtuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vanhojen kevyen liikenteen väylien perusparannusten yhteydessä selvitetään mahdollisuus erottaa pyöräilijät omalle kaistalleen autotien viereen.” (Essi Kuikka, äänin 76-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
./. Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan ja yleisten töiden lautakunnan lausunnot, jotka ovat liitteessä 1 (päätöshistoria).
Helsingin valtuustostrategian 2009–2012 mukaisesti Helsingissä lisätään pyöräteitä. Pyörätieverkkoa kehitetään niin, että pyöräilyä ei enää
rinnasteta jalankulkuun vaan entistä selkeämmin ajoneuvoliikenteeseen. Tämä merkitsee yksisuuntaisia pyöräteitä ja -kaistoja sekä risteysjärjestelyjen parantamista kantakaupungissa sekä esikaupunkialueiden katurakennus- ja perusparannuskohteissa.
VT EMMA KARIN TOIVOMUSPONSI: RAITIOVAUNUJEN LIIKENNEVALOETUUKSIEN KIIREHTIMINEN
Khs 2010-1663
RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Emma Kari) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Emma Karille sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
Vt Emma Karin toivomusponsi: Raitiovaunujen...-päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Hyväksyessään Helsingin kaupungin vuoden 2009 ympäristöraportin kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupungin liikennelaitos yhteistyössä Helsingin seudun liikenteen ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kiirehtii voimakkaampien raitiovaunuliikenteen liikennevaloetuuksien käyttöönottoa.” (Emma Kari, äänin 53-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.
./. Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan ja liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnan lausunnot, jotka ovat liitteessä 1 (päätöshistoria).
Raitiovaunuilla on kaikissa liikennevaloristeyksissä liikennevaloetuudet. Kävelykeskustan ulkopuolella olevista raitiovaunujen tulosuunnista 57 % on sellaisia, joilla raitiovaunu useimmiten pääsee pysähtymättä risteyksen läpi.
Liikennelaitos -liikelaitos, kaupunkisuunnitteluvirasto ja HSL tekevät yhteistyötä raitioliikenteen tehostamiseksi. Raitioliikenteen liikennevaloetuuksien tehostamiseksi on perusteilla em. tahojen yhteinen työryhmä.
LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI VÄESTÖNSUOJISTA SEKÄ LUONNOKSESTA SISÄASIAINMINISTERIÖN ASETUKSEKSI VÄESTÖNSUOJIEN TEKNISISTÄ VAATIMUKSISTA JA LAITTEIDEN KUNNOSSAPIDOSTA
Khs 2010-1684
RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriön pelastusosastolle seuraavan lausunnon, joka koskee luonnosta valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista (SM026:00/2010) sekä luonnosta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta (SM027:00/2010):
Helsingin kaupunginhallitus antoi 25.1.2010 (§ 81) lausunnon sisäasiainministeriölle pelastuslakiluonnoksesta (Hallituksen esitys Eduskunnalle pelastuslaiksi. Luonnos 2.11.2009). Lausunnossaan kaupunginhallitus totesi väestönsuojista mm., että ympäristöministeriö oli 28.1.2009 esittänyt, että yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta tulee luopua. Ympäristöministeriön käsityksen mukaan tulevaisuuden uhkakuvat ovat muuttuneet siten, että väestönsuojien lisärakentamiselle ei ole enää aiempia perusteita.
Väestönsuojien rakenteellisista vaatimuksista kaupunginhallitus totesi, että rakentamista koskevan normiston valmistelu ja
kehittämisvastuu on ympäristöministeriöllä. Kaupunginhallituksen mielestä
väestönsuojien rakentamista koskeva sääntely olisi tullut siirtää
ympäristöministeriön toimialalle, ja väestönsuojien rakentamista koskeva
normisto tulisi olla osa Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Kaupunginhallitus toteaa, että, että ympäristöministeriön taannoin järjestämissä Rakentamisen normitalkoot -hankkeessa sekä Kevennettyjen rakentamis- ja kaavamääräysten kokeilussa merkittävimmäksi sellaiseksi yksittäiseksi tekijäksi, jonka koettiin turhaan kohottavan rakennuskustannuksia, nousi väestönsuojien rakentamisvelvollisuus. Asiantuntijoiden mukaan nykyistenkin määräysten edellyttämä väestönsuojien rakentaminen maksaa merkittävästi.
Kaupunginhallitus toteaa edelleen, että pelastuslain uudistamishankkeessa ei vastoin edellä esitettyä ole luovuttu yleisten väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta eikä väestönsuojien rakentamisvelvoitteeseen ole uudistettavana olevan pelastuslakiluonnoksen mukaan tulossa huomattavia helpotuksia.
Nyt lausunnoilla olevista luonnoksista valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista sekä luonnosta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta kaupunginhallitus toteaa, että luonnoksista on pyydetty lausunnot Helsingin kaupungin pelastuslautakunnalta ja rakennuslautakunnalta. Lisäksi Helsingin kaupungin pelastuslaitos on siltä erikseen pyydettynä lausuntona antanut asiassa lausunnon sisäasiainministeriön pelastusosastolle.
Kaupunginhallitus viittaa edellä esitettyyn sekä lähettää lisäksi yksityiskohtaisemmat huomiot luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista (Liite 5) sekä luonnoksesta sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta (Liite 6). Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että asetukset vaativat tuekseen RT -kortteihin rinnastettavat suunnitteluohjeet, jotka selventävät määräyksiä ja joihin viranomaiset voivat vedota esitettyjä suunnitteluratkaisuja arvioidessaan.
Pöytäkirjanote sekä liitteet 5 ja 6 sisäasiainministeriölle sähköisesti
osoitteeseen hare@intermin.fi sekä pöytäkirjanote
pelastuslautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
Valtioneuvoston asetus väestönsuojista. Luonnos 10.9.2010 (SM026:00/2010) |
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
Yksityiskohtaiset huomiot / Luonnos valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista (SM026:00/2010) |
|
Liite 6 |
|
|
Liite 7 |
Lausunto sisäasiainministeriölle luonnoksesta... -päätöshistoria |
TIIVISTELMÄ Sisäasiainministeriössä käynnissä olevan pelastuslain uudistamishankkeen tavoitteena on mm. pelastuslain väestönsuojelujärjestelmää ja väestönsuojien rakentamista koskevien säännösten tarkistaminen. Väestönsuojan rakentamisvelvollisuudesta säädettäisiin uudessa pelastuslaissa ja väestönsuojan laitteista, varusteista ja teknisistä vaatimuksista ym. säädettäisiin tarkemmin pelastuslain nojalla annettavilla asetuksilla. Pelastuslain uudistamishankkeeseen voi tutustua sisäasiainministeriön sivuilla osoitteessa http://www.intermin.fi/suomi/pelastuslaki.
Khs
on 25.1.2010 antanut
sisäasiainministeriölle lausunnon pelastuslakiluonnoksesta. Nyt Khs:lta pyydetään lausuntoa kahdesta asetuksesta.
ESITTELIJÄ Voimassa olevan pelastuslain (468/2003) nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003) on säännelty väestönsuojan koosta, rakenteesta, sijoittamisesta ja käyttöönotosta. Vuoden 2011 alusta voimaan tulevaksi tarkoitettu uusi pelastuslaki kumoaa nykyisen valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta.
Sisäasiainministeriön pelastusosastossa on laadittu luonnos valtioneuvoston asetukseksi väestönsuojista (SM026:00/2010) sekä luonnos sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja laitteiden kunnossapidosta (SM027:00/2010).
Sisäasiainministeriön pelastusosasto pyytää mm. Helsingin kaupunkia lähettämään lausuntonsa asetusluonnoksista sisäasiainministeriölle viimeistään 28.10.2010. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 22.11.2010 saakka. Sisäasiainministeriön pelastusosasto on ilmoittanut, että asetusten tulee olla esittelykunnossa joulukuun alussa.
Asiassa on saatu rakennuslautakunnan (12.10.2010) ja pelastuslautakunnan
(2.11.2010) lausunnot. Esittelijä toteaa, että myös pelastuslaitos on siltä erikseen
pyydettynä lausuntona toimittanut lausunnon sisäasiainministeriön pelastusosastolle.
Pelastuslaitoksen lausunto on samansisältöinen pelastuslautakunnan lausunnon
kanssa.
./. Asiaan
saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on
tämän asian liitteenä.
Valtioneuvoston asetus ja sisäasiainministeriön asetus
Voimassa olevan pelastuslain nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta on säännelty väestönsuojan koosta, rakenteesta, sijoittamisesta ja käyttöönotosta. Uusi pelastuslaki kumoaa nykyisen valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta.
Vaikka väestönsuojia koskevat pelastuslakia alemmanasteiset säännökset
jakautuvat valtioneuvoston asetuksessa ja sisäasiainministeriön asetuksessa
oleviin säännöksiin, näiden asetusten sisältämä sääntely muodostaa yhtenäisen
kokonaisuuden.
Luonnos valtioneuvoston
asetukseksi väestönsuojista (SM026:00/2010)
Uuden pelastuslain 74 §:n nojalla valtioneuvoston asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä väestönsuojan koosta, rakenteesta ja sijainnista. Väestönsuojan käyttöönotosta säädettäisiin pelastuslain 76 §:ssä.
Sisäasiainministeriön asetuksissa säännellään väestönsuojien rakenteellisista
vaatimuksista, jotka on tarkoitus ottaa ehdotettuun valtioneuvoston asetukseen
väestönsuojista lukuun ottamatta väestönsuojan rakenteita koskevia teknisiä
yksityiskohtia, joista annetaan erillinen sisäasiainministeriön asetus.
Asetuksen keskeiset muutokset nykyiseen sääntelyyn verrattuna olisivat väestönsuojaluokkien vähentäminen, väestönsuojien enimmäiskoon suurentaminen ja suojatilan vähimmäiskoon nostaminen. Lisäksi nimenomaisia rakenteiden massaa koskevia säännöksiä ei enää olisi, yhden prosentin väestönsuojavelvoite ulotettaisiin myymälärakennuksiin, saniteettitiloja ei luettaisi enää väestönsuojan varsinaisen suojatilan pinta-alaan kuuluvaksi, ja väestönsuojan kuormituksenkestovaatimusta kevennettäisiin.
./. Valtioneuvoston asetus väestönsuojista. Luonnos 10.9.2010 (SM026:00/2010) sekä asiaan liittyvä muistio ovat tämän asian liitteinä.
Luonnos
sisäasiainministeriön asetukseksi väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja
laitteiden kunnossapidosta (SM027:00/2010)
Voimassa olevan pelastuslain 65 §:n nojalla väestönsuojien teknisistä
yksityiskohdista on säädetty sisäasiainministeriön asetuksilla, jotka kumotaan
uuden pelastuslain myötä. Tällaisina asetuksina on annettu
sisäasiainministeriön asetus S1-, S3- ja S6-luokan kalliosuojista sekä
S3-luokan teräsbetonisesta väestönsuojasta (1384/2006) ja sisäasiainministeriön
asetus S1- ja K-luokan teräsbetonisista väestönsuojista (1385/2006).
Sisäasiainministeriön asetuksissa on säännelty teknisten yksityiskohtien
ohella väestönsuojien rakenteellisista vaatimuksista, jotka on tarkoitus ottaa
uuteen valtioneuvoston asetukseen väestönsuojista lukuun ottamatta rakenteita
koskevia teknisiä yksityiskohtia.
Sisäasiainministeriön asetuksessa säänneltäväksi jäisivät pelastuslain
74 §:n mukaisen asetuksenantovaltuuden nojalla nimenomaisesti väestönsuojan tekniset
yksityiskohdat, jotka koskevat väestönsuojan tiloja, ilmanvaihtoa, sekä vesi-,
viemäri-, sähkö- ja viestilaitteita sekä rakenteita. Lisäksi asetuksessa säänneltäisiin
pelastuslain 12 §:n nojalla väestönsuojan laitteiden kunnossapidosta.
./. Sisäasiainministeriön asetus väestönsuojien teknisistä vaatimuksista ja väestönsuojan laitteiden kunnossapidosta. Luonnos 10.9.2010 (SM027:00/2010) sekä asiaan liittyvä muistio ovat tämän asian liitteinä.
Pelastuslain uudistaminen, Khn lausunto
väestönsuojista
Esittelijä toteaa,
että Khs antoi 25.1.2010 (§ 81) lausunnon sisäasiainministeriölle
pelastuslakiluonnoksesta.
Väestönsuojista Khs totesi mm., että ympäristöministeriö on 28.1.2009
esittänyt, että yleisestä väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta tulee
luopua. Väestönsuojan
käyttöönotosta (uusi pelastuslaki 76 §) Khs totesi,
että ympäristöministeriön
käsityksen mukaan tulevaisuuden uhkakuvat ovat muuttuneet siten, että
väestönsuojien lisärakentamiselle ei ole enää aiempia perusteita.
Lisäksi Khs
totesi, että väestönsuojien rakentamisvelvoitteen suhdetta perustuslakiin ei
lakiesitysluonnoksessa oltu lainkaan käsitelty.
Väestönsuojien rakenteellisista vaatimuksista (uusi pelastuslaki 74 §) Khs totesi, että rakentamista koskevan normiston valmistelu ja
kehittämisvastuu on ympäristöministeriöllä. Khn
mielestä väestönsuojien rakentamista koskeva sääntely olisi tullut siirtää
ympäristöministeriön toimialalle, ja väestönsuojien rakentamista koskeva
normisto tulisi olla osa Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Esittelijä toteaa lisäksi, että Valtioneuvosto esitti yleisistunnossaan 18.11.2010, että tasavallan presidentti antaisi eduskunnalle hallituksen esityksen (HE /2010 vp) pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain 23 pykälän muuttamisesta. Esityksen mukaan väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset uudistetaan ja rakentamisvelvoitteen perusteena olevia pinta-alamääriä korotetaan nykyisestä.
Valtioneuvoston lausuman mukaan Valtioneuvosto seuraa tarkasti pelastuslain väestönsuojelua koskevien säännösten vaikutuksia. Valtioneuvosto kiinnittää erityistä huomiota siihen, vaikuttavatko väestönsuojien rakentamista koskevat säännökset kohtuuttomasti asuntojen hintojen nousuun ja miten säännösten muutokset vaikuttavat väestönsuojien rakentamisen määrään ja kustannuksiin. Valtioneuvosto katsoo, että seuraavan turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelun yhteydessä on syytä arvioida myös mahdollisuutta väestönsuojien rakentamisesta luopumiseen suhteessa muutoksiin Suomen turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä väestön turvaamisen tarpeeseen.
Koska pelastuslain uudistamishankkeessa ei ole luovuttu yleisten väestönsuojien rakentamisvelvollisuudesta, esittelijä katsoo, että sisäasiainministeriön pelastusosastolle tulisi antaa lausunto nyt lausunnoilla olevista asetusluonnoksista. Esittelijä esittää, että asetusten teknisen luonteen vuoksi kummastakin asetusluonnoksesta toimitetaan lisäksi oma erillinen liitteensä.
HELSINGIN KAUPUNGIN TILASTO- JA TUTKIMUSOHJELMAT VUOSILLE 2011-2015
Khs 2010-214
SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat vuosille 2011–2015.
Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa tietokeskusta toteuttamaan vuonna 2013 ohjelmien väliarvioinnin ja määrittelemään vuosien 2014–2015 tutkimus- ja tilastohankkeet sekä tarkentamaan kaupunkitilaston ja -tutkimuksen painopisteitä.
Pöytäkirjanote tietokeskukselle kehotuksin toimittaa tilasto- ja tutkimusohjelmat kaupungin virastoille ja laitoksille.
Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
LIITE |
ESITTELIJÄ Tietokeskus on 15.10.2010 lähettänyt Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat vuosille 2011–2015 kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi. Tietokeskuksen kirje sisältyy liitteenä olevaan päätöshistoriaan.
Ohjelmien tavoitteena on selvittää Helsingin kaupungin
tilastotoimen ja tutkimuksen strategiset linjaukset vuosille 2011–2015 ja
määritellä kehittämistarpeet ja hankkeet vuosille 2011–2013. Ohjelmat on rakennettu
laajojen asiakaskuulemisten ja sidosryhmätapaamisten perusteella. Lähtökohtana
ovat asiakkaiden tarpeet, kaupungin muuttuva toimintaympäristö uusine
kaupunki-ilmiöineen, Helsingin strategiaohjelma 2009–2012 sekä kaupungin
tilastotointa ja kaupunkitutkimusta suuntaavat muut keskeiset tekijät, kuten
yliopisto- ja korkeakouluyhteistyö kaupunkitutkimuksessa sekä valtion tilastotoimen
kehittämislinjaukset, paikkatiedon kehittämisohjelma ja tietotekninen kehitys.
Helsinki-tilaston ja kaupunkitutkimuksen suuntaamisen strategisia kysymyksiä ovat:
- tiedon merkitys päätöksenteon ja tietoperustaisen johtamisen tukena
- tilasto- ja tutkimustoiminnan organisointi sekä yhteistyö kaupungin hallinnossa
- yhteistyö yliopistojen ja korkeakoulujen kanssa sekä
- seudullisesti harmonisoidun ja yhtenäisen tiedon tuottaminen.
Kansainvälisen tietoyhteistyön tavoitteena on tunnistaa Helsingin tila ja seurata sitä suhteessa muiden keskeisten suurkaupunkiseutujen tilaan ja kehitykseen. Tiedon käytettävyyden ja vaikuttavuuden parantamisen tähtääviä toimenpiteitä ovat monikanavaisuus sekä perusjulkaisuun pohjautuvat eri asiakasryhmille kohdennetut palvelut.
Ohjelmakauden teemoja ovat asuminen, kaupunkirakenne ja ympäristö, demokratia, osallistuminen ja hallinto, hyvinvointi, terveys ja palvelut, kaupunkikulttuuri sekä kuntatalous, työmarkkinat ja kilpailukyky. Eri teema-alueita yhdistäviä tutkimusaiheita ja tilastojen kehittämishankkeita ovat lisäksi alueiden erilaistumis- ja eriytymisilmiöt, ikääntymiseen liittyvät teemat sekä maahanmuuttajataustaisuus ja sen erityispiirteet.
Tilasto- ja tutkimusohjelmien kehittämishankkeet on määritelty vuosille 2011–2013. Hankkeiden tavoitteena on kohentaa perustilastojen laatua ja ajantasaisuutta sekä tuottaa tilasto- ja tutkimustietoa uusista kaupunki-ilmiöistä sekä seurata alueiden ja seudullista kehitystä ohjelman strategista teemoista.
Vuonna 2013 tietokeskus toteuttaa ohjelmien väliarvioinnin ja määrittelee vuosien 2014–2015 tutkimus- ja tilastohankkeet. Samalla tarkennetaan kaupunkitilaston ja -tutkimuksen painopisteitä.
Johtoryhmä päätti 10.6.2010 hyväksyä Helsingin kaupungin tilasto- ja tutkimusohjelmat 2011–2015 ja esittää ohjelman kaupungin johtajistolle sekä edelleen kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi. Lähtökohtana on ollut, että ohjelmat toteutetaan pääasiassa nykyresurssein. Tietokeskus seuraa ohjelmien toteutumista vuosittain.
Asiantuntijoina kokouksessa ovat tietokeskuksen johtaja Asta Manninen, tietohuoltopäällikkö Leila Lankinen ja tutkimuspäällikkö Timo Cantell.
KANNANOTTO XXXXX XXXXX:n SEKÄ XXXXX XXXXX:n JA XXXXX XXXXX:n MUISTUTUKSIIN OULUNKYLÄN TONTIN 28171/13 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11923)
Khs 2007-1969
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.
Asemakaavan sisältö pääpiirteissään
Oulunkylän korttelin nro 28171 tontti nro 13 (Mäkitorpanpolku 4), joka on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), muutetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Tontilla oleva entinen sihteeriopiston rakennus puretaan. Tontille sijoitetaan kaksi nelikerroksista lamellitaloa, joiden ylin kerros on ullakkomaisesti sisäänvedetty alimpien kerrosten julkisivusta. Alemman kolmannen kerroksen räystäslinja on naapurikerrostalojen räystäslinjassa rakennusten sovittamiseksi ympäristöönsä. Autopaikat ovat pääosin rakennusten välisen pihakannen alla. Pihalla olevat autopaikat ovat tontin koillisreunassa ja pohjoisosan kirvesvarressa.
Liikenne tontille ohjataan nykyiseen tapaan sekä Mäkitorpanpolun että Välimetsäntien kautta.
Rakennusoikeus (5 670 k-m2) säilyy ennallaan.
Muistutusten keskeinen sisältö
Päivi Heliö katsoo (6.1.2010), että tontti tulee liittää tieverkkoon ainoastaan Mäkitorpanpolun kautta ja ajoramppi siirtää tontin eteläpäähän Mäkitorpanpolun puolelle. Rakennusten korkeuden tulisi noudattaa voimassa olevaa kaavaa, jotta alue säilyisi luonteeltaan pientaloalueena.
Muistutuksen liitteenä on jo
kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa jätetty mielipideadressi (10.4.2009, 65
allekirjoittajaa). Adressissa muun muassa vastustettiin asemakaavan muutosehdotusta rakentaa tontille kaksi nelikerroksista kerrostaloa,
joiden tontille ajo olisi Välimetsäntien puolelta. Tontille ehdotettiin rakennettavaksi
korkeintaan kaksi kolmikerroksista taloa, joiden tontille ajo olisi ainoastaan
Mäkitorpanpolun puolelta.
XXXXX XXXXX ja XXXXX XXXXX vastustavat (7.1.2010) asemakaavan muutosta kaupunkisuunnittelulautakunnan puoltamassa muodossa. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 12 §:n mukaan uustuotannon tulee sopia ympäristöönsä eikä se saa heikentää alueen asumisviihtyvyyttä. Kaavoitettava tontti on pientaloalueella. Kaavaehdotuksen mukaiset massiiviset kerrostalot olisivat korkeampia kuin jo olemassa olevat kerrostalot ja myös korkeampia kuin muut Oulunkylässä olevat kerrostalot. Esitetty suuri tonttitehokkuus ja rakennuskorkeus tulee laskea kolmikerroksisen naapurikerrostalon mukaiseksi.
Kaavaehdotus loukkaa asukkaiden ja kiinteistönomistajien yhdenvertaisuutta. Suunnittelun tulee perustua eri vaihtoehdoille ja niiden vaikutusten tutkimiselle (MRL 55 §). Liikenneturvallisuuteen ei ole kiinnitetty lainkaan huomiota. Uudet asunnot loisivat paineen lähikatujen liikenteen kasvulle. Välimetsäntien liikenne tulisi kaksinkertaistumaan nykyisestä, jos autohallin ajo olisi Välimetsäntien puolelta. Jalankulku- ja polkupyöräliikenteen turvallisuuden takia kaikki moottoriajoneuvoliikenne tontille tulee ohjata Välimetsäntien sijasta Mäkitorpanpolun kautta.
Kannanotto muistutuksiin
Kaupunginhallitus toteaa vastineenaan muistutuksiin asiakohdittain seuraavaa:
Suunnitelman lähtökohdista ja vaihtoehdoista
Lainkohdassa (MRL 55 §), johon toisessa muistutuksessa viitataan, on kysymys asemakaavalle ja sen selostukselle asetetuista yleisistä vaatimuksista, jotka edellyttävät eri vaihtoehtojen vaikutusten arviointia. Maankäyttö- ja rakennuslaki ei kuitenkaan nimenomaisesti edellytä useiden vaihtoehtojen esittämistä ja vaikutusten arviointia jokaisessa kaavahankkeessa. Tapauskohtaisesti tulee arvioitavaksi, milloin useampien vaihtoehtojen tutkiminen on tarpeen.
Voidaan kuitenkin todeta, että kiinteistölle on haettu ostajaa nykyisen oppilaitoskäytön pohjalta siinä kuitenkaan onnistumatta. Kaupungin omistaman tontin suunnittelun lähtökohtana on nykyinen rakennusoikeus muuttamalla käyttötarkoitus naapuritonttien mukaiseksi asuinkerrostalojen korttelialueeksi. Tontin esisuunnittelussa tutkittiin nykyisen rakennusoikeuden pohjalta kerrostalojen erilaisia sijoitusvaihtoehtoja ja valittiin luonnoksen pohjaksi korttelin ja Mäkitorpantien kerrostalokantaan kytkeytyvä kahden rakennusmassan avoin sijoittelu.
Kaavamuutostontti ja ympäristö
Tontti sijaitsee eri rakentamistapaa edustavien osa-alueiden välissä. Yleiskaava 2002:n mukaan Välitalontien ja Mäkitorpantien välinen kortteli on kerrostalovaltaista aluetta ja Välimetsäntien pohjoispuolinen alue pientalovaltaista aluetta. Yleiskaava ei ota kantaa kerrostalojen korkeuksiin. Kaavaehdotus on yleiskaavan mukainen.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan (MRL 12 §) rakentamisen ohjauksen tavoitteena on edistää muun muassa hyvän ja käyttäjien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyisän sekä sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinympäristön aikaansaamista.
Tontti sijoittuu kerrostalovaltaisen korttelin keskelle. Tontti rajautuu neljään kerrostalotonttiin ja kuuteen pientalotonttiin sekä luoteiskulmastaan yhden pientalotontin kulmaan. Mäkitorpantien varressa on kuusi katua vastaan kohtisuoraa kolmikerroksista lamellitaloa ja kaksi samansuuntaista korttelin koillisnurkassa Välimetsäntien varressa. Kerrostaloissa on yleensä myös matalampi pohjakerros, jolloin ne ovat hahmoltaan nelikerroksisia.
Korttelin ja Mäkitorpantien kerrostalokantaan kytkeytyvä kahden rakennusmassan avoin sijoittelu tuo tontille väljyyttä. Rakennusten väliin muodostuu suojainen pihapiiri, koska suurin osa autopaikoista on sijoitettu maanpinnan tasossa olevan pihakannen alle.
Oulunkylän kerrostalojen korkeuksista ja kerrosluvuista
Asemakaavassa nro 3313 vuodelta 1953 on Oulunkylän kerrostalotonttien rakentamista ja rakennusoikeutta ohjattu merkitsemällä tonteille rakennusala esimerkiksi kolmikerroksista ja enintään 11 metriä korkeata rakennusta varten tai nelikerroksista enintään 14 metriä korkeata rakennusta varten tai myös niiden yhdistelmää varten.
Oulunkylän kauppakeskuksen viereen
kortteliin nro 28156 on vuonna 2010 tullut voimaan asemakaavan muutos kolmi-nelikerroksista kerrostaloa varten. Rakennuksen
korkeudet noudattavat vanhojen kerrostalokaavojen korkeuksia: 3 kerrosta/11 metriä
ja 4 kerrosta/14 metriä.
Ogeli-Klubin aloitteesta on
syksyllä 2009 viritetty keskustelu Oulunkylän täydennysrakentamismahdollisuudesta
korottamalla vanhoja kerrostaloja. Rakennusoikeuden lisäyksellä voitaisiin muun
muassa rahoittaa talojen peruskorjauksia ja hissien rakentamista.
Korttelin kerrostalojen korkeuksista
Korttelissa on oppilaitostonttia lukuun ottamatta voimassa asemakaava nro 6160, jonka mukaan korttelin kerrostalotonteilla suurin sallittu kerrosluku on 3 ja rakennusten enimmäiskorkeus 11 metriä. Se on mahdollistanut kolmen normaalikorkuisen asuntokerroksen ja normaalikerrosta matalamman pohjakerroksen rakentamisen, mikä antaa rakennuksille nelikerroksisen rakennuksen ilmeen.
Asemakaavan muutosehdotuksen mukaisissa kerrostaloissa on 4 maanpäällistä kerrosta sekä maanalaiset kellari- ja autohallitilat. Kerroskorkeus on suurempi kuin vanhoissa kerrostaloissa, mikä lisää hieman rakennuksen kokonaiskorkeutta. Ylin kerros on pitkiltä sivuilta ullakonomaisesti sisäänvedetty, jolloin kolmannen kerroksen räystäslinja on naapurikerrostalon räystään tasalla. Rakennukset ovat ilmeeltään nelikerroksisia naapurikerrostalojen tapaan.
Korttelin kerrostalotonttien tehokkuudet
Korttelin nro 28171 Mäkitorpantiehen rajoittuvilla kerrostalotonteilla on rakennusoikeus osoitettu lukuna (1 300 k-m2). Tontin koosta riippuen tonttitehokkuus on e = 0.58–0.73. Kaavamuutostontin rajanaapureina olevien kerrostalotonttien tehokkuudet ovat e = 0.61–0.73. Korttelin nro 29171 tontin nro 13 suunnittelussa on lähtökohtana tontin nykyinen toteutunut rakennusoikeus, joka kaavamuutoksessa säilyy samana (5 670 k-m2). Tonttitehokkuus on e = 0.88. Korttelin kerrostalotonttien tehokkuuden vaihtelun huomioon ottaen on kaavamuutostontin rakennusoikeuden säilyttäminen perusteltua eikä loukkaa tontinomistajien yhdenvertaisuutta. Tonttitehokkuus > e = 0.8 edellyttää yleensä kerrostalotontilla maanalaisten pysäköintitilojen rakentamista, jolloin maantasoon on mahdollista luoda viihtyisiä ulko-oleskelutiloja. Kaupungin tavoitteena on tiivistää asuinalueita ja rakentaa esteettömiä asuntoja, mutta myös sopeuttaa uudisrakentaminen ympäristöön. Asemakaavan muutosehdotus toteuttaa nämä tavoitteet.
Kaavaehdotuksen kerrostalojen sijoittuminen ja suuntaus
Uudisrakentaminen sijoittuu nykyisen oppilaitosrakennuksen paikalle ja sitä ympäröivä puusto on säilytettävä ja sitä on hoidettava elinvoimaisena. Rakennusalojen sijoittuminen perustuu ympäristön avoimen korttelirakenteen jatkamiseen tontilla. Kerrosala on jaettu kahdelle rakennusalalle luoteeseen avautuvaan viuhkamuotoon. Rakennusmassat ovat keskeltä taitettuja siten, että lounaispuolisen rakennuksen luoteisosa ja koillispuolisen rakennuksen kaakkoisosa ovat naapurikerrostalojen koordinaatistossa. Koillispuolinen kerrostalo on vinoittain lähimpään luoteispuolen rivitaloon (korttelin nro 28171 tontti nro 18) nähden ja kerrostalon luoteisnurkka on rivitalon päädyn linjassa, joten kerrostalon pääty ei ole suoraan rivitalon edessä. Rakennuksen etäisyys rivitalon lähimmästä nurkasta on noin 16 metriä. Lounaispuolisen kerrostalon etäisyys rivitalon lähimpään nurkkaan on noin 28 metriä.
Kaavaehdotuksen rakennusten korkeus ja kerrosluku
Kaavaehdotuksessa ylin kerros on rakennusten pitkillä sivuilla ullakonomaisesti 3 metriä sisäänvedetty, jolloin 45º:een valokulma toteutuu. Kerroslukumerkintä on vastaavasti IIIu3/4. Rakennuksen päämassa on kolmikerroksinen ja sen räystäslinja on koillispuolisen kerrostalon räystäslinjan tasalla. Ullakkokerroksen sisäänvedetty räystäslinja on 3 metriä koillispuolisen kerrostalon räystästä ja 2 metriä sen katonharjaa korkeammalla. Piha-alue ja -kansi ovat tasossa +26. Koillispuolella olevan naapurikerrostalon piha on noin metrin verran alempana ja siinä on maanpäällinen kellarikerros. Korttelin Oltermannintiehen rajoittuvien pientalotonttien rakennukset ovat keskimäärin 4 metriä ylempänä.
Varjostus Kaavaehdotuksen mukaisissa rakennuksissa sisäänvedetty ylin kerros keventää rakennusten hahmoa ja parantaa valokulmia. Tehdyssä varjotutkielmassa keskitalven varjostus on luonnollisesti suurimmillaan. Kevään, kesän ja syksyn päiväaikainen varjostus ei ole häiritsevä eikä pitkäaikainen. Rakennukset on tarkoituksellisesti sijoitettu luoteeseen avautuvaan viuhkamuotoon, jolloin myös varjostuksen haitat pohjoispuolisille naapuritaloille ovat vähäisemmät ja näkymät eteläsuuntaan avoimemmat.
Liikenne ja liikenneturvallisuus
Oulunkylään laaditaan vuonna 2010 uusi liikenteenohjaussuunnitelma, jossa tärkeänä osana on alueen liikenneturvallisuuden, erityisesti tärkeimpien koulureittien liikenneturvallisuuden parantaminen. Lisäksi pysäköintiä selvitetään alueellisella tasolla.
Arvio nykyisestä liikennemäärästä 90 ajoneuvoa vuorokaudessa on ollut koulun lukukausien aikana realistinen arkivuorokausiliikenne. Jos pihalle pysäköi 40 ajoneuvoa kerran vuorokaudessa, se saa aikaan jo 80 ajoneuvon liikennemäärän, koska ajoneuvot ajetaan ensin pysäköintipaikalle ja sitten sieltä pois. Tämän lisäksi tontille on suuntautunut huoltoliikennettä ja saattoliikennettä.
Uudesta rakentamisesta aiheutuvan liikennemäärän arvioinnissa käytettyjä laskelmia on tarkistettu, ja niiden mukaan tontilta lähtevän ja sinne tulevan liikenteen yhteenlasketuksi liikennemääräksi arvioidaan keskimäärin noin 200 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärä on arvioitu ympäristöministeriön julkaisun "Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa (2007)" mukaisesti rakennusten kerrosalan, alueen luonteen ja liikennetutkimusten mukaisen liikennemuotojakauman perusteella.
Jos arvioidaan, että nykyisin kolme
neljäsosaa tontin autoliikenteestä käyttää Mäkitorpanpolkua ja suunnitellun
tontin autoliikenteestä puolet kulkee Mäkitorpanpolun kautta, niin
Välimetsäntien liikenne lisääntyy nykyiseen verrattuna arkisin noin 80
ajoneuvolla vuorokaudessa ja viikonloppuisin sekä koulun loma-aikoina noin 100
ajoneuvolla vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa käytännössä enimmillään 20 ajoneuvon
lisäystä huipputunnin liikennemäärässä lauantain vilkasliikenteisimmän tunnin
aikana, siis yksi ajoneuvo nykyistä enemmän keskimäärin kolmen minuutin välein.
Välimetsäntien liikennemäärän lisäys on siis prosentuaalisesti suuri, mutta
kaupunkialueen liikennemääräksi hyvin pieni. Liikenteen lisääntymisen ei
katsota häiritsevän kohtuuttomasti alueen muita asukkaita. Tontille suuntautuvan
huoltoliikenteen määrä on niin vähäinen, ettei sillä ole liikenteen kannalta
oleellista merkitystä.
Pysäköintihalli, ajoluiska, pelastustiet ja tontille ajo
Käpylän aseman läheisyys ja julkisen liikenteen hyvät yhteydet alueella vähentävät oman auton ja autopaikan tarvetta. Asemakaavan autopaikkamäärä on kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien laskentaohjeiden mukainen. Pysäköinti on tarkoituksenmukaista sijoittaa pihakannen alle, jolloin maantasoon voidaan luoda viihtyisää oleskelutilaa. Kellarikerroksiin sijoitetaan asumista tukevia aputiloja ja toimintoja, joita, kuten pientaloissakaan, ei lueta rakennusoikeuteen.
Vaikka autohallin ajoyhteys sijaitsee suunnitellun koillisen kerrostalon Välimetsäntien puoleisessa päädyssä, niin Mäkitorpantien länsisuunnan liikenteen (Tuusulanväylän suunta) lyhyin ja sujuvin ajoreitti autohalliin kulkee Mäkitorpanpolun kautta. Oltermannintien ja Välimetsäntien liikenne ei siten lisäänny merkittävästi, vaikka tontilta on liittymä myös Välimetsäntielle. Mäkitorpanpolun kautta on myös nopein pelastustieyhteys tontille ja väylän mitoitus on riittävä.
Louhinta Oppilaitosrakennuksen koillisreunassa, lähimpänä pohjoispuolista rivitaloa on jo vuoden 1993 laajennuksen yhteydessä louhittu kellarikerros, mikä osaltaan vähentää louhinnan määrää. Lisälouhintaa lounaispuolisen kerrostalon kellaria ja rakennusten väliin sijoittuvaa pysäköintihallia varten tarvitaan lähinnä oppilaitosrakennuksen vanhan osan kohdalla.
Rakennustyö on luvanvaraista ja rakennustyössä tulee noudattaa lakeja ja muita ohjeita. Suomen rakentamismääräyskokoelmassa B3 Pohjarakenteet määrätään, että "pohjarakentaminen on suunniteltava sellaisia menetelmiä käyttäen, että tärinä, melu ja päästöt sekä muut haitat lähialueen ihmisten terveydelle ja viihtyisyydelle, viereisille rakennuksille, muille toiminnoille ja luonnonympäristölle pysyvät sallituissa rajoissa tai silloin, kun raja-arvoja ei ole olemassa, ovat muuten kohtuullisia". Rakennusten ja rakenteiden louhintatärinän raja-arvot on esitetty sosiaali- ja terveysministeriön julkaisussa Räjäytysalan normeja, turvallisuusmääräykset 16:0, 1998 (1.2).
Ennen louhintaa tehdään ympäristön katselmukset tarvittavassa laajuudessa. Tärinälle arkojen rakenteiden ja herkkien laitteiden lähellä louhittaessa tehdään yleensä tärinämittauksia louhinnan aikana. Rakennusluvassa voidaan määrätä katselmuksista, suunnitelmista, rakentamisesta ja seurannasta. Helsingissä on tehty runsaasti louhintaa rakennetussa ympäristössä. Yleensä louhintatärinää rajoitetaan herkkien laitteiden takia tai työaikaa rajoitetaan ihmisten kokeman häiriön takia. Normaalikuntoiset rakennukset ja rakenteet kestävät yleensä hyvin tavanomaista louhintatärinää.
Aiemmat sopimukset ja niiden velvoittavuus
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavoitusta ohjaavat kunnan kehityksen ja maankäytön tarpeet. Kunta ei tällöin ole sidottu esimerkiksi vanhoihin yksityisoikeudellisiin sopimuksiin, vaikkakin ne mahdollisuuksien mukaan otetaan huomioon silloin, kun ne ovat edellä mainittujen tavoitteiden mukaisia.
Muistutusten johdosta on kaavakarttaan lisätty määräys, jonka mukaan ”saa parvekkeita rakentaa ainoastaan rakennuksen lounaissivulle ja päätyihin. Lounaissivulle avautuvien parvekkeiden on oltava sisäänvedettyjä."
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Pöytäkirjanote XXXXX XXXXX:lle sekä XXXXX XXXXX:lle ja XXXXX XXXXX:lle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Muistutukset Oulunkylän tontin 28171/13 asemakaava-asiassa (nro 11923) |
ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.
./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
SUVILAHDEN ALUEEN RAKENNUSTEN SIIRTO KIINTEISTÖ OY KAAPELITALOLLE
Khs 2010-2092
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan Suvilahden entisellä voimala-alueella sijaitsevat esityslistatekstissä mainitut rakennukset Kiinteistö Oy Kaapelitalon omistukseen ja hallintaan 1.1.2011 lukien 2 198 742 euron kirjanpitoarvosta. Alueella sijaitsevien kahden kaasukellorakennuksen siirtämisestä päätetään erikseen.
Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Kaapelitalolle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza,
apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Suvilahden alueen rakennusten siirto Kiinteistö Oy Kaapelitalolle - päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus on kokouksessaan 17.12.2007 päättänyt kehittää Suvilahden alueen ja siellä olevan rakennuskannan uudelleenkäyttöä kokonaisuutena kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan. Osana kehittämistä on katsottu tarkoituksenmukaisena järjestää alueen hallinto niin, että alueen rakennukset lukuun ottamatta alueella olevia kaasukelloja luovutetaan Kiinteistö Oy Kaapelitalon omistukseen ja hallintaan.
Ennen rakennusten siirtoa Kiinteistö Oy Kaapelitalolle oli kiinteistöviraston huolehdittava vuokrattavan maaperän kunnostamisesta, alueen sisäisen teknisen verkon suunnittelusta ja rakentamisesta. Edellä mainitut työt valmistuivat tämän vuoden kesän loppuun mennessä, eikä estettä rakennusten siirtämiseksi Kiinteistö Oy Kaapelitalolle ole.
Siirrettävät rakennukset ovat:
|
Rakennus |
Ratu |
||
|
1. |
Sähkövoimalaitos |
1918 |
|
|
4. |
Makasiini |
1909 |
|
|
5. |
Mittarihuone - tiivistämö |
1901 |
|
|
6. |
Puhdistamo - varasto |
1902 |
|
|
7. |
Toimistorakennus |
1914 |
|
|
8. |
Kojehuone - korjaamo |
1900 |
|
|
9. |
Pannuhuone - mittarikorjaamo |
1904 |
|
|
10. |
Porttirakennus |
1910 |
|
|
11. |
Ruokalarakennus - valvomo |
1905 |
|
|
12. |
Bentsolisäiliörakennus |
1911 |
|
Rakennusten yhteenlaskettu bruttoala on n. 18 500 brm2. Rakennukset ovat heikkokuntoisia.
Alueella sijaitsevien kahden kaasukellorakennuksen siirtämisestä päätetään erikseen myöhemmin.
Rakennukset sijaitsevat Helsingin kaupungin omistamalla tontilla. Kiinteistö Oy Kaapelitalo tekee kaupungin kanssa erillisen sopimuksen tontin vuokraamisesta.
Tilakeskus luovuttaa rakennukset Kiinteistö Oy Kaapelitalolle. Rakennukset siirretään rakennusten nykyisellä tasearvolla 2 198 742 euroa.
MALMIN VIRASTOTALON SISÄILMAKORJAUSTEN HANKESUUNNITELMA
Khs 2010-1812
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 14.9 2010 päivätyn Malmin virastotalon sisäilmakorjausten hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 4 965 brm2 ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on heinäkuun 2010 kustannustasossa arvonlisäverottomana 2,9 miljoonaa euroa.
Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Helsingin Toimitiloille, kiinteistöviraston tilakeskukselle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
Malmin virastotalon sisäilmakorjausten hankesuunnitelma - päätöshistoria |
ESITTELIJÄ
Yleistä hankkeesta Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilojen omistuksessa oleva rakennus on valmistunut 1985. Rakennuksessa on seitsemän kerrosta. Rakennuksessa on ollut sisäilmaongelmiin viittaavaa työntekijöiden oireilua jonka johdosta rakennuksessa on teetetty perusteelliset kuntotutkimukset.
Rakennuksen kuntotutkimukset
osoittivat rakenteiden olevan siinä kunnossa että korjaustyöt tulee tehdä
viipymättä. Suurimmat puutteet ovat rakennuksen ilmavuodot, ilmanvaihdon
epätasapaino sekä mikrobilöydökset tietyistä rakenteista.
Hankesuunnitelma on laadittu kiinteistöviraston tilakeskuksessa.
Rakennuksen kuntotutkimukset osoittivat rakenteiden olevan siinä kunnossa että korjaustyöt tulee tehdä viipymättä.
Korjausurakan keskeinen sisältö on seuraava:
- vesikaton ja terassirakenteiden vesieristeiden uusiminen
-
vaurioituneiden julkisivurakenteiden korjaustyöt
-
sisäpuolisten kosteus- ja mikrobivaurioiden
korjaaminen
-
rakennuksen sisäpuolinen tiivistäminen
-
rakennuksen alustatilan puhdistus ja tiivistystyöt
-
ilmanvaihdon muutostyöt.
Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen
Hankesuunnitelman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat 2 900 000 euroa arvonlisäverottomana eli 584 euroa/brm2 heinäkuun 2010 hintatasossa.
Kiinteistön teknisellä peruskorjauksella ei
ole vuokravaikutusta.
Hankkeen toteutus ja aikataulu
Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat hankkii hankkeen rahoituksen rahoituslaitokselta
ja vastaa hankkeen toteuttamisesta ja kiinteistön ylläpidosta.
Korjaustöiden on tarkoitus alkaa
marraskuussa 2010, työn kesto on noin 13 kuukautta.
Lausunto Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa hanketta ehdotuksen mukaisena ja toteaa mm., että rakennuksen omistaja Kiinteistö Oy Helsingin Toimitilat huolehtii hankkeen rahoituksesta. Kaupungin talousarviossa ei hankkeelle ole osoitettu määrärahaa. Rakennuksen teknisellä peruskorjauksella ei ole vuokraa korottavaa vaikutusta.
Esittelijä esittää hankesuunnitelman hyväksymistä kiinteistölautakunnan ehdotuksen mukaisena.
VARTIOKYLÄN TONTIN 45478/7 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11976)
Khs 2010-1892
KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 45. kaupunginosan (Vartiokylä, Vartioharju) korttelin nro 45478 tontin nro 7 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 30.9.2010 päivätyn piirustuksen nro 11976 mukaisena.
Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ Tontin osoite on Linnalahdenkuja 15. Tontti sijaitsee Vartioharjun pientaloalueella ja sen luoteispuolella on Linnalahdenpuisto ja koillispuolella teollisuustontti.
Aloite Tontin vuokramies haki (8.12.2009) asemakaavan muuttamista siten, että tontin rakennusoikeus nostetaan 140 k-m2:stä 200 k-m2:iin.
Kaavoitustilanne Voimassa olevassa vuonna 1979 vahvistetussa asemakaavassa tontti on erillisten enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tontin rakennusoikeus on 140 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi.
Alueen yleiskuvaus Tontilla on vuonna 1984 rakennettu omakotitalo. Viereisillä naapuritonteilla on omakotitaloja. Tontin koillispuolella on teollisuusrakennus, jota erottaa omakotialueesta n. 24 m leveä puilla ja pensailla istutettu alue.
Tontti on kaupungin omistuksessa ja vuokrattu pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.
Asemakaavan muutoksen sisältö
Asemakaavan muutoksen tavoitteena on tontin käyttömahdollisuuksien tehostaminen rakennusoikeutta nostamalla. Hakijan tarkoituksena on laajentaa nykyistä omakotitaloa.
Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Tontin rakennusoikeus on 200 k-m2. Tontille saa asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa autosuojia sekä muita asuntojen ulkopuolisia asumista palvelevia tiloja kuten varasto-, huolto- ja askartelutiloja yhteensä enintään 30 m2/asunto, kuitenkin enintään 25 % asemakaavaan merkitystä kerrosalasta.
Suurin sallittu kerrosluku on edelleen kaksi. Asemakaavaan merkitystä rakennusoikeudesta saa rakentaa enintään 70 % yhteen kerrokseen.
Vastaava kaavamuutos on laadittu aiemmin yhdelle saman korttelin tontille.
Tontin pinta-ala on 831 m2.
Asemakaavamuutoksen vaikutukset
Tontin rakennusoikeus kasvaa 60 k-m2:llä. Asemakaavan muutos luo edellytykset omakotitalon laajentamiseen koilliseen päin. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia naapureiden ja ympäristön kannalta.
Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus
Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos (päivätty 25.2.2010).
Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos olivat nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla 23.3.2010 asti.
Kaavaluonnoksesta ei ole esitetty mielipiteitä.
Viranomaisyhteistyö
Asianomaisille viranomaisille on ilmoitettu muutoksen valmistelusta osallistumis- ja arviointisuunnitelman yhteydessä.
Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 29.10.–12.11.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.
Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 2 b, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin
2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että
b asuinpientalojen
korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua
0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien)
voimassa olevassa kaavassa osoitetusta
3 muutetaan julkisivuja,
rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää
tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta,
ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia
asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä
6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin
7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.
Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.
ASUNTO OY KUUSINIEMENTIE 13:N POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2010-1667
KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen määräaikaisena 31.12.2020 asti päätöksen nro 2010-1667/526 mukaisesti.
Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
Asunto Oy Kuusiniementie 13:n poikkeamishakemus - päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Asunto Oy Kuusiniementie 13 pyytää (11.8.2010) poikkeamislupaa 30. kaupunginosan (Munkkiniemi) korttelin nro 30074 tontille nro 10 (Kuusiniementie 13).
./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.
Hakijan tarkoituksena on asuinrakennuksen (603 k-m2) määräaikainen käyttötarkoituksen muuttaminen kokoontumis- ja koulutustilakäyttöön poiketen asemakaavassa määritellystä käyttötarkoituksesta.
Hakija perustelee hakemustaan jo pitkään jatkuneella rakennuksen käytöllä ko. tarkoitukseen.
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 8.9.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 – päätöshistoria).
Selostus Alueella on voimassa 5.1.1981 vahvistettu asemakaava nro 8189. Asemakaavan mukaan tontti on erillisten ja kytkettyjen pientalojen korttelialuetta (AOR). Tontille on rakennusalalle osoitettu rakennusoikeutta 1 026 k-m2, enimmäiskerrosluku on kaksi.
Tontilla sijaitsee vuonna 1965
rakennettu kaksikerroksinen alun perin asuinkäyttöön tarkoitettu rakennus.
Nykyisin rakennuksessa on kokoontumis-, koulutus- ja saunatiloja. Rakennus on
vuodesta 1981 lähtien toiminut Osuuspankkien Keskuspankki Oy:n (nykyisin
Pohjola Pankki Oyj) edustus-, kokoontumis- ja koulutustiloina. Rakennuksessa
järjestetään vuosittain 100–120 tilaisuutta. Tilaisuuksiin osallistuu
10–50 henkeä. Toiminnassa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viime vuosina.
Hakijan tarkoituksena on jatkaa nykyisen mukaista toimintaa.
Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta, sillä tontti on osoitettu asuinkäyttöön, eikä suunniteltu toiminta vastaa käyttötarkoitusta.
Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (19.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska toiminnan on tarkoitus jatkua nykyisen kaltaisena eikä sillä ole vaikutuksia laajemmalle.
Esittelijän ehdotus Esittelijä katsoo, että määräaikaista poikkeamista asemakaavan osoittamasta käyttötarkoituksesta voidaan jatkaa.
Kuusisaaren tonttien käyttötarkoitukset ovat saaren arvostuksen ja hyvän sijainnin vuoksi pikku hiljaa muuttuneet asuinkäytöstä yleisempien käyttötarkoitusten suuntaan. Saaressa toimii useita lähetystöjä, museoita ja yritysten käytössä olevia edustustiloja. Osa muutoksista on tehty asemakaavan muutoksilla ja osa poikkeamispäätöksillä. Haettu määräaikainen käyttötarkoituksen muutos on alueen luonteen mukainen.
Koulutustilojen lisäksi tontilla on pienehkö talonmiehen käytössä oleva asunto kahden auton autotallirakennukseen liittyen. Kaupunkisuunnitteluviraston autopaikkamäärien laskentaohjeen mukaan koulutustiloilla tulisi olla vähintään 1 ap / 100 k-m2 ja asuintila tarvitsee yhden autopaikan. Pääsuunnittelijalta saadun tiedon mukaan tontilla on riittävä autopaikkamäärä. Rakennuksessa järjestettävät tilaisuudet tulisi kuitenkin pyrkiä järjestämään siten, että niihin osallistuminen ei vaadi yksityisauton käyttöä.
Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Esittelijä puoltaa poikkeamisen myöntämistä määräaikaisena 31.12.2020 asti.
UAC-KIINTEISTÖT OY:N POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2010-1723
KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1723/526 mukaisena edellyttäen, että asemakaavan mukaista kokonaiskerrosalaa ei ylitetä.
Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
|
|
Liite 6 |
ESITTELIJÄ UAC-Kiinteistöt Oy pyytää (16.7.2010) poikkeamislupaa 40. kaupunginosan (Suutarila) korttelin nro 40071 tontille nro 2 (Härkävaljakontie 28).
Hakijan tarkoituksena on rakentaa varastohotelli tyhjälle tontille. Hanke poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen, kerrosluvun ja kerrosalan osalta.
./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hanke monipuolistaa alueen kaupunkirakennetta ja elinkeinoelämää aiheuttamatta kuitenkaan häiritsevää ruuhkaa tai melua. Kaupunginhallitus on aiemmin (30.3.2009) myöntänyt hakijalle mahdollisuuden poiketa tontin pääkäyttötarkoituksesta ja sijoittaa tontille hakijan esittämä varastorakennus. Rakennuksen korkeutta ei ole rajoitettu asemakaavassa muuten kuin kerrosluvulla. Irtaimistovarastokäytössä kerrokset voidaan toteuttaa suhteellisen matalina. Rakennuksen kokonaiskorkeus pysyisi likimain samanlaisena kuin lähiympäristön vastaavilla tonteilla. Korkeampi rakennus toimii myös tehokkaampana meluesteenä asuintonteille. Kyseisen varastotoiminnan kannalta kellaritilat ovat liiketaloudellisesti hankalia. Maaperän laatu tontilla on liejuista savisilttiä, joten kellarikerroksen rakentaminen on teknisesti hankalaa. Savunpoisto ja sammutusreitit on helpompi järjestää maanpäälisiin kerroksiin. Kerrosalan ylitykselle ei ole hakemuksessa esitetty perusteluja.
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 15.9.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 6 - päätöshistoria).
Selostus Alueella on voimassa 13.6.1990 hyväksytty asemakaava nro 9716. Asemakaavan mukaan tontti 40071/2 on enintään kaksikerroksisten ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY), jossa rakennusoikeus on ilmaistu lukusarjalla 3264 + 1632. Lukusarja osoittaa yhteenlaskettuna rakennusalalla sallitun enimmäiskerrosalan, jossa edellinen luku osoittaa neliömetreinä rakennusalalle sallitun maanpäällisen enimmäiskerrosalan ja jälkimmäinen luku osoittaa neliömetreinä kellarikerroksessa sallitun enimmäiskerrosalan, joka ei kuitenkaan saa sisältää työhuoneiksi laskettavaa tilaa. Kaavan mukaan teollisuustiloja tulee olla vähintään 30 % sallitusta maanpäällisestä kerrosalasta.
Kaavatontti on nykyisin rakentamaton ja sitä on käytetty lähinnä väliaikaiseen varastointiin. Tontin eteläpuolella kulkee Kehä III ja pohjoispuolella Härkävaljakontie, jolta on ainoa ajoneuvoliittymä tontille. Tontin itäpuolella on puistokaistale, jonka takana on pientaloasutusta. Länsipuolella Tikkuritien laidassa on huoltoasema.
Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille varastohotelli. Tontin eteläosaan sijoitettavassa rakennuksessa olisi vuokrattavaa pienvarastotilaa kolmessa maanpäällisessä tasossa sekä pienehkö toimisto- ja lastauslaituriosa rakennuksen pohjoissivulla. Kerrosalaa kolmessa kerroksessa on yhteensä 5 140 m² (ylitys 244 kerrosneliömetrillä). Iv-konehuone on suunniteltu katolle julkisivulta sisäänvedettynä. Käyttötarkoituksen osalta poikkeamiseen on annettu aiemmin kaupunginhallituksen päätös. Poikkeamispäätöksen jälkeen hakija on tarkistanut suunnitelmiaan mm. kerrosluvun ja kerrosalan osalta.
Saadut lausunnot Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta puoltaa suunnitelmaa 7.7.2010 annetussa lausunnossa, edellyttäen että julkisivujen väritys ja materiaalit tulee tarkistaa aikaa ja likaantumista kestävämmiksi.
./. Lausunto on liitteenä 4.
Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (13.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia on tullut yhteensä neljä. Kaksi muistuttajaa (tontti 40074/18) vastusti rakennuksen kerrosluvun ylittämistä. Kahdessa muistutuksessa (tontit 40074/20 ja 40074/21) vastustetaan hanketta vedoten sen aiheuttamiin melu- ym. häiriöihin sekä käyttötarkoituksen epäsopivuuteen tontin nykyiseen puistomaiseen ilmeeseen. Muilla naapureilla ei ollut huomautettavaa hankkeesta. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että tontin nykyinen asemakaava on laadittu vuonna 1990 suunniteltua, mutta toteutumatta jäänyttä autotalohanketta varten. Nyt esitetyn käyttötarkoituksen (varastohotelli) etuna on, että se ei tuo merkittävää lisäliikennettä asuinalueelle johtavalle Härkävaljakontielle. Vähäistä liikennemäärää voi pitää hyvänä asiana myös Tikkuritien risteykselle, joka ei kestä ruuhkautumatta kovin suuria liikennemääriä Härkävaljakontien suunnasta. Rakennuksen sijoittelusta ja kerrosluvusta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusvalvonnan edustajien kanssa järjestetyssä neuvottelussa 4.6.2010. Tällöin todettiin, että Kehä III:n varrelle sijoitettuna rakennus suojaa osaltaan asuinaluetta liikenneväylien melulta. Ehdotettu poikkeaminen rakennuksen kerrosluvusta ei matalien kerroskorkeuksien johdosta aiheuta kaupunkikuvallista ongelmaa. Rakennusoikeuden ylitykselle ei sen sijaan ole perusteita.
Poikkeamisen erityinen syy on tontin tarkoituksenmukainen käyttö. Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen, että asemakaavan mukaista kokonaiskerrosalaa ei ylitetä.
LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ TURSON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA
Khs 2010-1788
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Turson poikkeamishakemuksesta seuraavan kielteisen lausunnon:
Asunto-osakeyhtiö Turso pyytää (1.4.2010) poikkeamislupaa 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 147 tontille nro 4 (Laivastokatu 4).
Hakijan tarkoituksena on kahden jälkiasennushissin rakentaminen kuusikerroksisen asuintalon A- ja C-porrashuoneisiin poiketen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hissien rakentaminen kahteen porrashuoneeseen parantaa esteettömyyttä, vaikkei täydellistä esteettömyyttä saavutetakaan.
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Selostus Asunto-osakeyhtiö Laivastokatu 14 sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaassa (Museovirasto, Rakennettu kulttuuriympäristö, 1993) hyvin säilyneessä 1800- ja 1900-luvun vaihteen rakennuskannasta koostuvassa Katajanokan kaupunginosassa.
Alueella on voimassa 18.6.1984 vahvistettu asemakaava nro 8340. Tontti 8/146/14 on asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialuetta ja rakennus on merkitty suojeltavaksi merkinnällä sr-2: ”Rakennusala tai sen osa, jolla sijaitsee rakennustaiteellisesti, kaupunkikuvan kannalta tai muusta niihin verrattavasta syystä arvokas rakennus. Rakennusta tai sen osaa ei saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä rakennuksessa saa suorittaa sellaisia purkamis- ja muutostöitä, jotka turmelevat kadunpuoleista julkisivua, julkisivun osan muodostavaa vesikattoa tai porrashuoneiden rakennustaiteellista arvoa. Rakennuksessa suoritettavia korjaus- ja muutostöitä tehtäessä on rakennuslupaviranomaisen erityisesti katsottava, että rakennuksen arvo säilyy.”
As Oy Turso on rakennusmestari David Koposen suunnittelema 1906. Rakennus valmistui 1909. Kadunvarsirakennus on kuusikerroksinen ja siinä on kolme porrashuonetta. B-portaaseen on rakennettu hissi 1964. Hissi lähtee puolikerroksesta. A- ja C-portaassa ei ole hissiä. Pihasiiven D-portaassa ei ole hissiä.
Hakijan tarkoituksena on kahden jälkiasennushissin rakentaminen kaksivartisten portaiden väliin leikkaamalla porrassyöksyistä tila hissikuilulle. Hissikuilun materiaalina olisi polttomaalattu teräsverkko. Hissikuilut ulottuisivat alimmasta kerroksesta viidenteen saakka. Porrassyöksyt kaventuisivat hissikuilujen kohdalta noin 850 mm:iin. Samassa yhteydessä B-portaan olemassa oleva hissi modernisoidaan ja jatketaan kulkemaan rakennettavaan ullakkokerrokseen saakka.
Saadut lausunnot Kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (18.12.2009) porrashuoneista ja hisseistä, että porrashuoneet on suojeltu asemakaavassa. B-portaassa on jo hissi, joka on tarkoitus uusia. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan B-portaan hissi voidaan uusia maksimissaan samoilla ulkomitoilla, kuin vanha hissi on tehty. Toisin sanoen niin, että rakenteita ei tarvitse purkaa.
A, C- ja D-porrashuoneisiin on suunniteltu hissit porrassyöksyjen keskelle leikattavaan tilaan. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan tällainen ratkaisu heikentää porrashuoneen rakennustaiteellista arvoa. Samalla interiöörin hienoja yksityiskohtia (kaiteet) ja alkuperäisiä rakenteita (porrasnousut, tasanteet) osittain menetettäisiin. Myös porrashuoneen tilavaikutelma muuttuisi merkittävästi ja valonsaanti heikkenisi.
Kaupunginmuseo ehdottaa, että hissien määrää vielä harkitaan ja tutkitaan eri vaihtoehtoja hissien sijoittamiselle. Jos hissi katsotaan tarpeelliseksi, tulee tutkia sen sijoittamista rakennusrungon ulkopuolelle tai asunnosta erotettavaan osaan. Kaupunginmuseo ei puolla hissien sijoittamista porrashuoneisiin porrassyöksyn keskelle.
Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.5.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.
Hakijan vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa kaupunginhallitukselle 21.10.2010 mennessä.
Asunto-osakeyhtiö Turson on 21.10.2010 toimittanut 20.10.2010 päivätyn vastineen asiassa. Hakija perustelee vastinettaan mm. sillä, että B- ja D-portaiden hissihankkeille on jo myönnetty rakennuslupa, ja että kielteinen päätös A- ja C-portaiden hissien rakentamisen lupahakemuksen osalta asettaa yhtiön osakkaan eriarvoiseen asemaan sen mukaan, missä porrashuoneessa tämä asuu.
Lisäksi asunto-osakeyhtiö Turso toteaa vastineessaan, että sen tarkoituksena on tehdä hissikuilut mahdollisimman hyvin valoa läpäisevästä teräsverkosta porrashuoneiden arvon edellyttämällä tavalla alkuperäisen ilmeen mukaisesti.
Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että voimassa olevassa Katajanokan kaupunginosaa koskevassa asemakaavassa huomioitiin porrashuoneet tavoitteena niiden rakennustaiteellisen ja historiallisen arvon säilyminen. Arvokkaiden sisätilojen suojeleminen nähdään nykyisin keskeisenä kysymyksenä. Kantakaupungin porrashuoneiden arvoista laaditaan parhaillaan laajaa selvitystä ja Katajanokan rakennuskantaan rinnastuvan Kruununhaan arvokkaimpiin porrashuoneisiin on tekeillä suojelukaava.
Rakennustaiteellisesti ja historiallisesti merkittävissä sisätiloissa tulee kaikki korjaus- ja muutostyöt suorittaa niiden arvon edellyttämällä tavalla. Hissittömiin rakennuksiin voidaan tarpeen vaatiessa tutkia rungon ulkopuolisen hissin asentamista tai sen sijoittamista asuntovyöhykkeelle.
Kaupunginhallitus katsoo, että hissien rakentaminen Asunto-osakeyhtiö Turson porrassyöksyjen väliin heikentää A- ja C-porrashuoneiden arkkitehtonisia ja tilallisia ominaisuuksia sekä valaistusolosuhteita ja merkitsee portaikon rakenteiden ja yksityiskohtien rikkomista. Siten hissien rakentaminen esitetyllä tavalla heikentää porrashuoneen rakennustaiteellista ja historiallista arvoa, muuttaa oleellisesti sen alkuperäistä luonnetta ja turmelee hyvin säilyneen sisätilan. Näin ollen haettu toimenpide vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Kaupunginhallitus pitää hanketta asemakaavan vastaisena ja siten poikkeamisena kaavasta.
Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä. Kaupunginhallitus ei puolla hakemusta.
Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Asunto-osakeyhtiö Tursolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.
Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
|
|
Liite 6 |
|
|
Liite 7 |
|
|
Liite 8 |
Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Asunto-osakeyhtiö Turso pyytää (1.4.2010) poikkeamislupaa 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 147 tontille nro 4 (Laivastokatu 4).
Hakijan tarkoituksena on kahden jälkiasennushissin rakentaminen kuusikerroksisen asuintalon A- ja C-porrashuoneisiin poiketen rakennuksen suojelua koskevasta kaavamääräyksestä.
Hakija perustelee hakemustaan sillä, että hissien rakentaminen kahteen porrashuoneeseen parantaa esteettömyyttä, vaikkei täydellistä esteettömyyttä saavutetakaan.
Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon 28.9.2010. Lausunto on annettu tiedoksi kaupunkisuunnittelulautakunnalle 23.9.2010. Hakija on toimittanut vastineensa lausuntoa koskien 21.10.2010.
Esittelijä ei puolla hakemusta edellä mainitun mukaisesti.
22.11.2010 pöydälle pantu asia
KANNANOTTO HELSINGIN KESKUSPUISTON PUOLESTA RY:N MUISTUTUKSEEN HELSINGIN MAANALAISESSA YLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11830/1 JA 11830/2)
Khs 2009-237
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.
Yleiskaavan sisältö pääpiirteissään
Maanalaisella yleiskaavalla osoitetaan ja ohjataan laajojen kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista ja niiden tilavarauksia maan alla. Liikennetunnelivarauksilla turvataan maanalaisten yhteyksien toteutumisedellytykset. Kaava ei koske Sipoon kunnasta Helsinkiin liitettyä aluetta mutta tarvittaessa liitosalueen maanalaiset tilavaraustarpeet voidaan kattaa myöhemmällä osayleiskaavalla.
Maanalainen yleiskaava noudattaa Uudenmaan maakuntakaavaa. Maanalainen yleiskaava ei muuta Helsingin Yleiskaava 2002:n liikennejärjestelmäratkaisua eikä ota kantaa sen vaikutuksiin. Maanalaisessa yleiskaavassa on esitetty liikennejärjestelmän maanalaiset osuudet oikeusvaikutteisen Yleiskaava 2002:n mukaisina näiden tilojen sijaintia ja laajuutta määritellen ja täsmentäen.
Kaavassa käytetään tilojen ja tunneleiden aluevarausten osalta kahta väriä: harmaata ja sinistä. Vaaleanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset liikennetunnelit ja niihin liittyvät tilat ja vaaleansinisellä suunnitellut liikennetunnelit ja tilat.
Maanalainen yleiskaava täydentää Yleiskaava 2002:n maan päällisten toimintojen tilavarauksia maan alaisilta osin. Tummanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset tilat ja teknisen huollon tunnelit. Tilojen osalta maanalainen yleiskaava sisältää jo rakennetut merkittävät maanalaiset tilat. Tummansinisellä on merkitty suunnitellut maanalaiset tilat, joiden tarkoituksena on turvata yhteiskunnalle elintärkeiden hankkeiden tilavaraukset. Samalla värillä on merkitty uudet tarvittavat teknisen huollon tunnelit. Sinisten aluevarausten kaavamääräyksistä on tehty yleisiä ja eri käyttötarkoituksia sallivia, jotka täsmentyvät aitojen hankkeiden yhteydessä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Myös niiden vaikutukset arvioidaan tarkemmin vasta tuolloin.
Ruskeankeltaisella värillä on merkitty laajat kallioresurssit, jotka soveltuvat maanalaiseen rakentamiseen. Vaaleammalla keltaisella värillä on merkitty kantakaupungin kallioresurssit ja kaikkein vaaleimmalla keltaisella esikaupunkialueiden pintakallioalueet. Näitä merkintöjä on pidettävä vain inventointiluonteisina merkintöinä, ei vielä aluevarauksina.
Maanalaisessa yleiskaavassa esitettyjen tilatarpeiden lisäksi sallitaan muutakin maanalaista rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle.
Kaavoitustilanteesta voidaan todeta, että maanalaisessa yleiskaavassa liikennetunnelit ovat yleiskaava 2002:n mukaisia, että maanalaisen yleiskaavan teknisen huollon tunnelit eivät pääsääntöisesti tarvitse asemakaavaa ja että maanalaisen yleiskaavan suunnitellut tilavaraukset tullaan asemakaavoittamaan konkreettisten hankkeiden yhteydessä.
Yleiskaava on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kaavatekninen esitys, symboliikka ja määräykset on kehitelty tämän työn aikana. Yleiskaava sivuaa usean viranomaisen toimialaa ja asianosaisia on maanalaisissa hankkeissa paljon. Kuulemiskierros on ollut kaavatyön aikana laaja. Kaavaan on tehty eri vaiheissa lukuisia tarkistuksia ja muutoksia. Mielipiteet ja lausunnot ovat pääsääntöisesti olleet positiivisia ja yleiskaavan laadintaa on pidetty tärkeänä. Maanalainen yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena.
Muistutuksen keskeinen sisältö
Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. vaatii (30.4.2009), että Haltialaan merkitty varaus vedenpuhdistuslaitosta varten poistettaisiin yleiskaavakartasta. Perusteluina esitetään, että yleiskaavakartassa vedenpuhdistuslaitosta varten tehty varaus on merkitty pintakallioalueeksi, joka soveltuu huonosti laajaan hallimaiseen rakentamiseen, koska näistä alueista ei ole tehty kallioresurssiselvitystä. Vain kartoitetut ja tutkitut kallioresurssialueet soveltuvat hallimaiseen kalliorakentamiseen.
Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2006 hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa todetaan, että Keskuspuiston alla sijaitsevia kallioresursseja voidaan käyttää, jos siitä ei aiheudu haittaa virkistyskäytölle eikä luonto- ja maisema-arvoille. Maanalaiset hallimaiset tilat vaativat maanpinnalle näkyviä laitteita. Näin ne aiheuttavat haittaa luonto- ja maisema-arvoille. Lisäksi massiivinen louhinta aiheuttaa myös pysyviä vaurioita ympäristölle. Valmistuneessa Keskuspuiston pohjoisosien asemakaavaluonnoksessa vedenpuhdistuslaitoksen yläpuolella oleva alue on pääosin luonnonsuojelualuetta.
Kannanotto muistutukseen
Keskuspuiston alapuolella on Pitkäkosken läheisyyteen suunniteltu vedenpuhdistuslaitos. Suunnitelma perustuu kiinteistöviraston geoteknisen osaston 13.2.2006 laatimaan selvitykseen, joka on riittävä yleiskaavatason pitkän aikavälin tilavaraukselle myös kallioteknisen rakennettavuuden osalta.
Hankkeen toteutus alkaa Helsingin Vesi ‑liikelaitokselta saatujen tietojen mukaan noin vuonna 2030. Laitos turvaa kaupungin vesihuollon kehittämisen. Hanke vaatii jatkossa erillisen maanalaisen asemakaavan, jossa hankkeen vaikutukset arvioidaan tarkemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.6.2009 päivätyssä ja 28.1.2010 muutetussa Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11905 (A–D) vedenpuhdistuslaitoshankkeelta edellytetään, että puiston alueelle ei tule sallia maanpäällisiä laitoksen ajoyhteyksiä eikä puistoa saa louhia päältäpäin ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä lukuun ottamatta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 16.6.2010.
Kiinteistöviraston geotekninen osasto on todennut, että mitään rakennusteknistä estettä ei ole odotettavissa ja että tässä vaiheessa tarkempia tutkimustietoja ei tarvita.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Pöytäkirjanote Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:lle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Muistutus Helsingin maanalainen yleiskaava -asiassa (nro 11830/1 ja 118302/2) |
ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto yleiskaavaa liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.
./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.