Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kaupunginhallituksen kokousajat vuodenvaihteessa 2010-2011

Helsingin kansainvälisen koulun avustuksen jatkaminen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi: Valtuuston informointi lippujen hintoja koskevista suunnitelmista

Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus ja tietoja Helsingin kaupungin energiankäytöstä vuonna 2009

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Työsuhdematkalippuedun myöntämisessä sovellettavat periaatteet

Paikallinen sopimus Palmia-liikelaitoksen turvapalvelut -yksikön piirivartioinnissa, paikallisvartioinnissa ja hälytyskeskuksessa jaksotyöajassa työskentelevien pitkistä työvuoroista

Paikallinen sopimus Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut -yksikön kotihälytyspalveluissa työskentelevien pitkistä työvuoroista

Opetusviraston ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan viran täyttäminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kannanotto Helsingin Kansanasunnot Oy:n vuokralaistoimikunnan ja Nyyrikki-korttelin talotoimikunnan muistutuksiin ja Käpylän tontin 878/1 asemakaava-asiassa (nro 11942)

Tonttien myynti Vuosaaren Aurinkolahdesta tarjouskilpailun perusteella (Vuosaari, Aurinkolahti, kerrostalotontti 54289/1 ja pientalotontit 54289/2 ja 54288/7)

Rakennusvalvontataksan tarkistaminen

Gunnar Damströmin poikkeamishakemus

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle museoviraston poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Helsingin Sahaajankatu 29:n poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oyj:n poikkeamishakemuksesta

Kannanotto Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n muistutukseen Helsingin maanalaisessa yleiskaava-asiassa (nro 11830/1 ja 11830/2)

15.11.2010 pöydälle pantu asia
Lauttasaaren entisen vesitornin suojeleminen sekä korjaaminen yleisökäyttöön soveltuvaksi

15.11.2010 pöydälle pantu asia
Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston osastopäällikön viran täyttäminen

HELSINGIN KANSAINVÄLISEN KOULUN AVUSTUKSEN JATKAMINEN

Khs 2010-629

KJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa opetuslautakuntaa jatkamaan avustuksen maksamista Helsinki Educational Development Company Oy:lle talousarvionsa puitteissa. Avustus maksetaan kohdalta 4 02 11 Opetusvirasto, Korvaukset ja avustukset muiden tuottamiin palveluihin tontinvuokran korvauksena ja koulukiinteistön rakentamisesta johtuvien lainakustannusten korvauksena todellisten korko- ym. menojen mukaisena määränä kuitenkin enintään 120 000 euroa vuonna 2011 samoin kuin vuonna 2012.

Samalla kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa, että avustuksensaajan tulee suunnitella toimintansa huomioon ottaen, ettei kaupungilla ole mahdollisuuksia lisäavustuksen myöntämiseen.

Pöytäkirjanote Helsinki Educational Developmen Company Oy:lle, opetuslautakunnalle, tarkastusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Kansainvälisen koulun avustushakemus 17.03.2010
	Liite 2	Lausunto kaupunginhallitukselle Helsinki Educational Development Company Oy:n avustushakemuksesta koskien Helsingin Kansainvälisen koulun rakennusta

ESITTELIJÄ Helsinki Educational Development Company Oy (Helsingin Kansainvälinen koulu) anoo 17.3.2010 päivätyllä kirjeellään, että kaupunginhallitus jatkaisi Helsingin Kansainväliselle koululle myönnettyä koulukiinteistön rakentamista varten otetun lainan korkoavustusta sekä koulutontin vuokran maksun avustamista vuosina 2011 ja 2012.

Kaupunginhallitus päätti 11.8.2008 § 956 kehottaa opetuslautakuntaa maksamaan Helsinki Educational Development Company Oy:lle avustusta vuosina 2009 ja 2010 tontinvuokran korvauksena ja koulukiinteistön rakentamisesta johtuvien lainakustannusten korvauksena todellisten korko- ym. menojen mukaisen määrän kuitenkin enintään 168 000 euroa vuonna 2009 ja 162 000 euroa vuonna 2010.

Helsingin kansainvälisen koulun toimiminen Helsingissä on kaupungin elinkeinopolitiikan ja kansainvälistymiskehityksen turvaamiseksi perusteltua. Opetuslautakunta puoltaa avustuksen maksamista. Lautakunta on myös varautunut talousarvioesityksessään vuodelle 2011 jatkamaan avustuksen maksamista kuitenkin enintään 120 000 eurolla vuosittain. Lainapääoman pieneneminen vaikuttaa alentavasti kaupungin avustustarpeeseen. Mahdolliset viitekoron nostot puolestaan kasvattavat korkokustannuksia.

Kaupunginjohtaja pitää opetuslautakunnan esitystä tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna ja toteaa, että hyväksyessään avustuksen maksamisen jatkamisen kaupunginhallituksen tulisi samalla ilmoittaa koululle, että koulun on toimintaa suunnitellessaan otettava huomioon, että avustusta ei ole mahdollista korottaa esitetystä.

VALTUUTETTU YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: VALTUUSTON INFORMOINTI LIPPUJEN HINTOJA KOSKEVISTA SUUNNITELMISTA

Khs 2010-1147

RYJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 2.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Yrjö Hakaselle sekä tiedoksi muille kaupunginvaltuutetuille

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Päättäessään kaupunginhallituksen johtosäännön muuttamisesta 2.6.2010 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus informoi Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän lippujen hintoja koskevista suunnitelmista ennen kaupungin kunkin vuoden budjetin ja tariffituen päättämistä.” (Yrjö Hakanen, äänin 44-1)

Kvston työjärjestyksen 24 §.n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen myös muille valtuutetuille.

./. Esittelijä toteaa, että toivomusponnen johdosta on saatu Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymän sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot, jotka ovat liitteessä 1 (päätöshistoria).

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa todetaan, että alustavat arviot lippujen hinnoista tulisi olla käytettävissä jo kaupungin talousarvion raamia valmisteltaessa, jolloin informointi lippujen hintoja koskevista suunnitelmista tapahtuisi raamin valmistelua ohjaavan lähetekeskustelun yhteydessä.

Kaupungin käytettävissä raamin valmisteluaikaan on nykyisellään HSL:n hyväksytyn talous- ja toimintasuunnitelman toisen vuoden tiedot. Talous- ja toimintasuunnitelman toisen vuoden suunnittelua pyritään HSL:n mukaan parantamaan siten, että esitetyt kuntaosuudet perusteluineen toimisivat nykyistä paremmin apuna raamin valmistelussa. Myös lippujen hinnoittelun kehittämiseen pitkäjänteisemmin kiinnitetään huomiota.

ENERGIANSÄÄSTÖNEUVOTTELUKUNNAN TOIMINTAKERTOMUS JA TIETOJA HELSINGIN KAUPUNGIN ENERGIANKÄYTÖSTÄ VUONNA 2009

Khs 2010-1912

RYJ Kaupunginhallitus päättänee

- merkitä tiedoksi energiasäästöneuvottelukunnan raportin “Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus ja tietoja energiankäytöstä vuonna 2009“

- oikeuttaa energiansäästöneuvottelukunnan lähettämään raportin työ- ja elinkeinoministeriölle, Motiva Oy:lle ja Kuntaliitolle raporttina ministeriön ja Helsingin kaupungin välisen energiatehokkuussopimuksen velvoitteiden toteutumisesta.

Pöytäkirjanote energiansäästöneuvottelukunnalle sekä kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Energiansäästöneuvottelukunnan saatekirje 5.11.2010
	Liite 2	Energiansäästöneuvottelukunnan toimintakertomus 2009
	Liite 3	Toimintakertomuksen liite

ESITTELIJÄ Vuonna 2009 toteutettiin lukuisia energiatehokkuustoimenpiteitä. Kaupungin palvelurakentamista koskeva matalaenergiarakentamisen yleisohje julkaistiin ja 10.12.2009 allekirjoitettiin asuinkiinteistöjä koskeva energiatehokkuussopimus (VAETS), joka täydentää kuntien energiatehokkuussopimusta. Uusiutuvan energian aurinkoenergiapilotit toteutettiin Aurinkolahden ja Latokartanon peruskouluissa. Kaupunkisuunnitteluvirasto valmisteli ensimmäistä matalaenergiarakentamisen periaatteita kaavallisesti edellyttävää ja tukevaa asemakaavaa Honkasuon alueelle. Helsingin kaupungin ilmansuojelutyöryhmän ehdotus vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta valmistui v. 2009.

Helsingin kaupungin oman kiinteistökannan pinta-alaa kohden laskettu lämmön sääkorjattu kulutus laski vuonna 2009 1,5 % vuoteen 2008 verrattuna. Palvelurakennusten lämmönominaiskulutus pysyi ennallaan ja asuinrakennusten laski runsaat 2 %. Sähkön ominaiskulutus laski noin 4 % edellisvuoteen verrattuna. Palvelurakennuksissa sähkön ominaiskulutus laski lähes 7 % kun taas asuntopuolella nousua oli noin 1 %.

./. Energiansäästöneuvottelukunnan saatekirje on liitteenä 1. Neuvottelukunnan toimintakertomus 2009 ja toimintakertomuksen liite ovat liitteinä 2 – 3.

TYÖSUHDEMATKALIPPUEDUN MYÖNTÄMISESSÄ SOVELLETTAVAT PERIAATTEET

Khs 2010-2034

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä seuraavat työsuhdematkalippuja koskevat periaatteet:

- Työsuhdematkalippuetu annetaan pyynnöstä henkilölle, jonka palvelussuhde kestää yhdenjaksoisesti viranhoitomääräyksen tai työsopimuksen perusteella yli kuukauden ja jonka säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia ja opettajilla 10 tuntia.

- Kaupungin tuen suuruus, riippumatta henkilön asuinkunnasta ja käyttämästä joukkoliikenteen kulkuvälineestä, on enintään 25 % Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tämä päätös tulee voimaan 1.1.2011 ja on voimassa enintään 31.12.2021 saakka.

Pöytäkirjanote virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420
Sweins Tina, työmarkkina-asiantuntija, puhelin 310 43956

ESITTELIJÄ Työsuhdematkalippu on tarkoitettu päivittäiseen asunnon ja työpaikan väliseen matkustamiseen. Työsuhdematkalippuetu on ollut käytössä 1.4.2007 lukien. Nykyiset työsuhdematkalippuedun myöntämisessä sovellettavat periaatteet (10.11.2008, 837 §) ovat voimassa 31.12.2010 asti. Työsuhdematkalippuetua on tarkoitus jatkaa toistaiseksi entisenlaisena.

Vuoden 2006 tuloverolain 64 §:n 2 momentin mukaan työntekijälle ei aiheutunut annetusta työsuhdematkalippuedusta verotettavaa etuutta, mikäli työnantaja maksoi lipun hinnasta enintään 25 %. Tältä pohjalta on aikaisempina vuosina myönnetty tukea työsuhdematkalippuihin enintään 25 % Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta, riippumatta henkilön asuinkunnasta ja käyttämästä joukkoliikenteen kulkuvälineestä.

Joulukuun 22 päivänä 2009 vahvistetun ja 1.1.2010 voimaan tulleen tuloverolain 64 §:n 2 momentin mukaan työnantajan työntekijälleen antama enintään 300 euron arvoinen joukkoliikenteen henkilökohtainen matkalippu asunnon ja työpaikan välistä matkaa varten on verovapaata tuloa.

Työsuhdematkalipusta olisi edelleen tarkoituksenmukaista korvata enintään 25 % Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta.

Etuus on kaikille työntekijöille samansuuruinen. Etuus määräytyy Helsingin kaupungin sisäisen tariffin mukaisesta lipun hinnasta. Vuonna 2011 lipun hinta koko vuodelle on 479,10 euroa. Siitä 25 % on 119,75 euroa eli 9,98 euroa kuukaudessa. Kj tekee päätöksen siitä, minkä arvoista työsuhdematkalippuseteliä kaupungilla käytetään.

Työsuhdematkalipun käyttäjiä on vuonna 2010 ollut 20 000 henkilöä. Työsuhdematkalippujen määrässä on ollut jonkin verran kasvua edelliseen vuoteen verrattuna.

Esittelijä toteaa, että ei ole syytä muuttaa nykyisiä periaatteita eli työsuhdematkalippuetu annettaisiin niille, jotka täyttävät kaupungin henkilöstökortin saamisen edellytykset. Henkilöstökortti annetaan niille, joiden säännöllinen viikkotyöaika on vähintään 14 tuntia tai opettajilla 10 tuntia. Tarkoituksena on ollut, että osa-aikaeläkkeellä olevat työntekijät ja ne työntekijät, jotka käyvät työssä vähintään kahtena päivänä viikossa, saavat henkilöstökortin.

Työnantajalle aiheutuvat kustannukset

Kaupungin talousarviossa on esitetty vuodelle 2011 määräraha henkilöstön työmatkojen tukemista varten.

PAIKALLINEN SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TURVAPALVELUT -YKSIKÖN PIIRIVARTIOINNISSA, PAIKALLISVARTIOINNISSA JA HÄLYTYSKESKUKSESSA JAKSOTYÖAJASSA TYÖSKENTELEVIEN PITKISTÄ TYÖVUOROISTA

Khs 2010-2076

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan paikallisen sopimuksen Palmia -liikelaitoksen turvapalvelut -yksikön piirivartioinnissa, paikallisvartioinnissa ja hälytyskeskuksessa jaksotyöajassa työskentelevien pitkistä työvuoroista 1.12.2010 alkaen ja oikeuttaa henkilöstökeskuksen allekirjoittamaan paikallisen sopimuksen Helsingin kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, Palmia-liikelaitokselle sekä ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja

ESITTELIJÄ KVTES:n kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 12 §:n 2 momentin mukaan jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pituinen, jolleivät viraston tai laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta tai toimivaltainen viranomainen ja asianomainen sopijajärjestö paikallisesti toisin sovi.

Työaikalain 5 luvun 29 §:n mukaan 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika.

KVTES III luvun 3 §:n 1 momentin mukaan jos säännöllinen työaika on tarpeen järjestää tässä sopimuksessa määrätyistä yleisistä työajoista poikkeavasti, on asiasta sovittava viranhaltijan/työntekijän kanssa. Jos poikkeava työaikajärjestely koskee vähintään viittä viranhaltijaa/työntekijää, asiasta on sovittava asianomaisen luottamusmiehen tai paikallisesti asianomaisen sopijajärjestön kanssa. Tässä tarkoitetussa työaikajärjestelyssä säännöllisen työajan pituuden tulee tasoittua keskimäärin tämän luvun mukaiseksi enintään vuoden aikana.

Tällä hetkellä turvapalveluissa on sovittu yksittäisten henkilöiden kanssa 12 tunnin työvuorojen tekemisestä ja saadut kokemukset ovat olleet hyviä.

Paikallinen sopimus pitkistä työvuoroista mahdollistaisi enintään 12 tunnin pituisten työvuorojen teettämisen lyhyempien työvuorojen lisäksi. Sopimus säännöllistäisi työvuorojärjestelyt ja mahdollistaisi pidemmät vapaat, jolloin työstä palautuminen paranisi ja lepoajat saataisiin riittävän pitkiksi. Pitkien työvuorojen tekeminen olisi työntekijälle vapaaehtoista.

Sopimusta sovellettaisiin Palmian turvapalvelut -yksikön piirivartioinnissa, paikallisvartioinnissa ja hälytyskeskuksessa jaksotyöajassa työskentelevään henkilöstöön.

Asiassa on käyty neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa 16.8. ja 27.9.2010. Neuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että sopimuksen valmisteluun voidaan ryhtyä.

Työvuorojen toteutumista seurataan säännöllisesti ja pitkien työvuorojen käyttöönotto käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Sopimuksen tarpeellisuus tarkistetaan vuosittain.

Esittelijä toteaa, että ko. tehtävissä on perusteltua ja tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön enintään 12 tuntia kestävät työvuorot ja että järjestelmän tulee perustua työntekijöiden vapaaehtoisuuteen. Esittelijä toteaa vielä, että pitkien työvuorojen toteutumista tulee seurata säännöllisesti henkilöstön jaksamisen varmistamiseksi.

Paikallinen sopimus tulisi voimaan 1.12.2010 alkaen.

PAIKALLINEN SOPIMUS PALMIAN PUHELIN- JA HYVINVOINTIPALVELUT -YKSIKÖN KOTIHÄLYTYSPALVELUISSA TYÖSKENTELEVIEN PITKISTÄ TYÖVUOROISTA

Khs 2010-2077

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan paikallisen sopimuksen Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut -yksikön kotihälytyspalveluissa työskentelevien pitkistä työvuoroista 1.12.2010 alkaen ja oikeuttaa henkilöstöjohtajan allekirjoittamaan paikallisen sopimuksen Helsingin kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, Palmia-liikelaitokselle sekä ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja

ESITTELIJÄ

KVTES:n kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen III luvun 12 §:n 2 momentin mukaan jaksotyössä työvuoro on säännönmukaisesti enintään 10 tunnin pituinen, jolleivät viraston tai laitoksen toiminnan kannalta välttämättömät lyhytaikaiset poikkeukset muuta aiheuta tai toimivaltainen viranomainen ja asianomainen sopijajärjestö paikallisesti toisin sovi.

Työaikalain 5 luvun 29 §:n mukaan 7 §:ssä tarkoitetuissa töissä työntekijälle on annettava vähintään yhdeksän tunnin pituinen keskeytymätön lepoaika.

Helsingin kaupungin liikelaitos Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut -yksikkö kehittää teknisiä tukipalveluita vanhusten kotona asumisen tueksi. Yksikön kotihälytyspalveluissa työskentelee 12 vakinaista ja 6 tuntityöntekijää. Henkilöstön tehtävänimikkeitä ovat palveluneuvoja, vastaava palveluneuvoja sekä palveluesimies.

Kotihälytyshenkilökunnan työ on hälytysluontoista ja ympärivuorokautista. Hälytyksen saatuaan kotihälytyshenkilökunta lähtee asiakkaan luokse ja järjestää tarvittavat jatkotoimenpiteet, esim. ambulanssin tilaamisen.

Tällä hetkellä kotihälytyspalveluissa tehdään 8 ja 10 tunnin työvuoroja. Mahdollisuus myös pidempien työvuorojen tekemiseen lyhyempien työvuorojen rinnalla on tarpeen.

Sopimusta sovellettaisiin Palmian puhelin- ja hyvinvointipalvelut ‑yksikön kotihälytyspalveluiden henkilöstöön. Sopimusta sovellettaisiin myös uusiin tehtävänimikkeisiin silloin, kun tehtävä edellyttää kotihälytystoimintaan osallistumista.

Asiassa on käyty neuvottelut henkilöstöjärjestöjen kanssa 23.8.2010. Neuvottelussa sovittiin yksimielisesti, että sopimuksen valmisteluun voidaan ryhtyä. Koska ko. tehtävät eivät lain mukaan kuulu jaksotyöjärjestelmän piiriin, on työsuojelupiiristä haettu vaadittava jaksotyölupa ja se on myönnetty 18.10.2010. Työvuorojen toteutumista seurataan säännöllisesti ja pitkien työvuorojen käyttöönotto käsitellään yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Sopimuksen tarpeellisuus tarkistetaan vuosittain.

Esittelijä toteaa, että ko. tehtävissä on perusteltua ja tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön enintään 12 tuntia kestävät työvuorot ja että järjestelmän tulee perustua työntekijöiden vapaaehtoisuuteen. Pitkien työvuorojen toteutumista tulee seurata säännöllisesti henkilöstön jaksamisen varmistamiseksi.

Paikallinen sopimus tulisi voimaan 1.12.2010 alkaen.

OPETUSVIRASTON RUOTSINKIELISEN KOULUTUSLINJAN LINJANJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-2013

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa filosofian maisteri Niclas Grönholmin opetusviraston ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virkaan 6 187,01 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin 1.12.2010 lukien.

Jos virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituille, muille hakijoille muutoksenhakuosoituksin, opetusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Opetusviraston ruotsikielisen koulutuslinjan... Päätöshistoria
	Liite 2	Yhteenveto hakijoista

ESITTELIJÄ Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto ja opetuslautakunta ovat antaneet hakijoista lausuntonsa, jotka sisältyvät liitteenä olevaan päätöshistoriaan. Liitteenä on myös yhteenveto hakijoista.

Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

Khs myönsi 15.4.2010 eron Mikael Flemmichille opetusviraston ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virasta 1.8.2010 lukien. Samalla Khs määräsi, että virka julistettaisiin haettavaksi ja opetuspäällikkö Niclas Grönholmin avoimen viran hoitajaksi 1.8. – 30.11.2010 väliseksi ajaksi.

Ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virka julistettiin avoimeksi 22. ja 25.8.2010 kaupungin virallisessa ilmoituslehdessä ja verkkosivustossa sekä 26.8.2010 Läraren-lehdessä. Hakuaika päättyi 10.9.2010. Virkaa haki 15 henkilöä.

Opetustoimen johtosäännön mukaan kaupunginhallitus ottaa linjanjohtajan sen jälkeen, kun asianomainen lautakunta ja jaosto ovat antaneet lausuntonsa hakijoista.

Linjanjohtajan kelpoisuusvaatimukset ovat ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemus hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimukset ovat ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä suomen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Ruotsinkielinen koulutuslinja vastaa kaupungin ruotsinkielisestä perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta sekä osittain esiopetuksesta ja koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Ruotsinkielinen lasten päivähoito siirretään 1.1.2011 sosiaalivirastosta opetusvirastoon (kaupunginvaltuusto 16.6.2010, 155 §).

Linjanjohtaja johtaa kaupungin ruotsinkielistä opetustointa. Linjanjohtajan valinnassa ansioiksi lasketaan virallisten kelpoisuusvaatimusten lisäksi hyvä suomen ja englannin kielen taito sekä kokemus opettajan tai rehtorin työstä. Ilmoituksessa haettiin johtajaa, jolla on visioita sekä järjestely- ja yhteistyökykyä ja joka osaa tukea ja motivoida henkilöstöä.

Viranhaltijan valinnassa on kelpoisuusvaatimusten lisäksi otettava huomioon myös julkisten virkojen yleiset nimitysperusteet, jotka ovat Suomen perustuslain 125 §:n mukaan taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

Hakemusasiakirjojen perusteella henkilökohtaiseen haastatteluun kutsuttiin Niclas Grönholm, XXX XXX, XXX XXX, XXX XXX ja XXX XXX. Haastattelun suorittivat opetustoimen johtaja Rauno Jarnila, ruotsinkielisen jaoston puheenjohtaja Bernt Nordman ja varapuheenjohtaja Maria Björnberg-Enckell.

XXX XXX ilmoitti haastattelujen jälkeen 30.9.2010 peruvansa hakemuksensa.

Haastatteluihin kutsutut

Hakija Niclas Grönholm on filosofian maisteri, ja hänellä on aineenopettajan pätevyys. Hän valmistui Åbo Akademista vuonna 2000. Grönholm on toiminut opetuspäällikkönä ja linjanjohtajan sijaisena ruotsinkielisellä koulutuslinjalla Helsingissä vuodesta 2007 ja linjanjohtajan viran määräaikaisena hoitajana 1.8.2010 lähtien. Vuosina 2004–2007 Grönholm työskenteli rehtorina Helsinge skolassa Vantaalla ja sitä ennen vuosina 2003–2004 saman koulun vararehtorina. Vuosina 1999–2004 hän työskenteli aineenopettajana. Grönholm on toiminut erilaisissa opetustehtävissä vuodesta 1988 lähtien. Hän on suorittanut Åbo Akademissa 15 opintoviikkoa oppilaitosjohdon opintoja ja osallistunut Helsingin kaupungin järjestämään ”Tulevaisuuden tekijät” -johtamiskoulutukseen vuosina 2007–2008. Grönholm on mukana opetusviraston HEVA-työryhmässä ja on toiminut puheenjohtajana ja jäsenenä ruotsinkielisen päivähoidon ja koulun yhdistämiseen liittyvissä opetusviraston työryhmissä. Hän on mukana myös Sydkustenin koulutusasioiden ohjausryhmässä. Grönholm ilmoittaa hakemuksessaan, että hänellä on erinomainen suomen kielen taito ja hyvä englannin kielen taito.

[Kolmen hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Lausunnot Opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto katsoo, että hakemusasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuuden kokonaisarvioinnin perusteella Niclas Grönholm on asetettava ansioiltaan muiden hakijoiden edelle.

Hakija Niclas Grönholm on toiminut vuodesta 1988 yli kymmenen vuotta opetustoimen tai sen hallinnon tehtävissä. Vuodesta 2007 lähtien hän on toiminut johtamistehtävissä Helsingin kaupungin opetushallinnossa tuntien hyvin ruotsinkielisen linjalle kuuluvan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen. Hän on hoitanut linjanjohtajan tehtävät opetuspäällikön tehtävien ohella sijaisena tai avoimen viran määräaikaisena hoitajana keväällä 2009 ja syksyllä 2010 yhteensä lähes vuoden ajan. Koulutason johtamiskokemusta hänellä on neljä vuotta.

Opetuslautakunnan lausunnossa todetaan lisäksi, että opetusviraston ja sen ruotsinkielisen koulutuslinjan tehtäväksi tulevaan Helsingin ruotsinkieliseen päivähoitoon Niclas Grönholm on perehtynyt monipuolisesti toimimalla sekä siirtoa valmistelleen opetusviraston sisäisen työryhmän että sosiaaliviraston kanssa yhteisen työryhmän puheenjohtajana.

Opetuslautakunta esittää, että Khs nimittää filosofian maisteri Niclas Grönholmin ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajaksi.

Esittelijä toteaa edellä mainittuihin lausuntoihin viitaten, että ruotsinkielisen koulutuslinjan linjanjohtajan virkaan tulisi ottaa filosofian maisteri Niclas Grönholm 1.12.2010 lukien.

KANNANOTTO HELSINGIN KANSANASUNNOT OY:N VUOKRALAISTOIMIKUNNAN JA NYYRIKKI-KORTTELIN TALOTOIMIKUNNAN MUISTUTUKSIIN JA KÄPYLÄN TONTIN 878/1 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11942)

Khs 2010-96

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Asemakaavan muutos mahdollistaa uusien kaupunkirakennetta täydentävien asuinkerrostalojen rakentamisen Käpylän korttelin nro 878 tontin nro 1 osasta muodostettavalle kolmelle uudelle tontille 878/6–8 . Loppuosalla entistä tonttia olevassa rakennuksessa toimiva ammattioppilaitoksen Käpylän koulutusyksikkö säilyy alueella. Alkuperäistä kalliomaastoa sekä puustoa ja kasvillisuutta on säilytettävä ja hoidettava siten, että alueen vehreä ominaisluonne ja kaupunkikuvallinen merkitys säilyvät. Asumiseen muutettava tontinosa sijaitsee ammattioppilaitoksen rakennuksen luoteispuolella ja on nykyisen oppilaitoksen pysäköinti- ja piha-alueena. Uutta kerrosalaa on yhteensä 12 000 m².

Muistutusten keskeinen sisältö

Helsingin Kansanasunnot Oy:n vuokralaistoimikunta pitää (26.2.2010) suunnitellun rakennuksen kokoa liian suurena tontin kokoon nähden ja ehdottaa rakennusoikeutta pienennettäväksi siten, että rakennus sulautuu jo rakennettuun ja muotoutuneeseen ympäristöönsä. Rakennuksen kokoa pienentämällä asukasmäärän kasvu ei aiheuta hallitsemattomia liikenne- ja liikenneturvallisuusongelmia alueella.

Osmontie tulee muuttaa pihakaduksi 30 km/h nopeusrajoituksella, läpiajo tulee kieltää ja kadulle tulee rakentaa ajohidasteita. Kadunvarren pysäköinti tulee suunnitella paremmin toimivaksi ja alueen tarpeita tukevaksi, välillä Panuntie–Pohjolankatu.

Toimikunta ehdottaa, että tontit kaavoitetaan autottomiksi kohteiksi, koska lähialueella on erittäin hyvät ja monipuoliset julkisen liikenteen yhteydet: juna-asema, raitiotie ja loistavat bussiyhteydet. Toimikunnan on vaikea hyväksyä kaavan edellyttämän pysäköintihallin rakentamista. Samoin kaavan edellyttämä Käpylän ammattioppilaitoksen huoltoliikennerasite asuinrakennuksen läpi ja sen aiheuttamat järjestelyt koetaan ongelmallisiksi ja ehdotetaan, että huoltoliikenne suunnitellaan järjestettäväksi ammattioppilaitoksen oman tontin kautta. Tämä on mahdollista toteuttaa parhaillaan hankesuunnitteluvaiheessa olevan peruskorjauksen yhteydessä.

Nyyrikki-korttelin talotoimikunta (neljä allekirjoittajaa) toteaa (1.3.2010) kaavan vaikutuksista rakennettuun ympäristöön, että tosiasiallisesti suunnitelman koko on pienentynyt kaavaluonnosvaiheesta vain marginaalisesti. Rakennukseen kallion kohdalle on tehty aukko, mutta rakennusta on jatkettu lisää Kullervonkadun varrelle, jonne se kääntyy. Aikansa laatuarkkitehtuuria edustava komea ammattikoulu upeine puistomaisine ympäristöineen peittyy näyttävimmältä kulmaltaan talomuurin taakse. Ammattikoulun vuosikymmenien aikana kehittynyt puistomainen ympäristö tuhoutuu lähes kokonaan, eikä alueen vehreätä ominaisluonnetta ja kaupunkikuvallista merkitystä voida kaavamuutoksen jälkeen säilyttää. Kaavamuutoksen toteuttaminen tuhoaisi huolella suunnitellun tonttikokonaisuuden, jossa ympäristölliset ja esteettiset arvot ovat kohdallaan. Erityisen raskauttavana on pidettävä ammattioppilaitoksen ja Osmontien välissä, Kullervonkadun puolelta katsottuna kalliomuodostelman edessä olevan pienen mikroympäristön hävittämistä. Kolmiomaisen ruohikkokentän, kahden komean vaahteran ja niiden taustana olevan kalliomuodostelman muodostama istutetun ja luonnonvaraisen ympäristön kokonaisuus on osa Käpylän ainutlaatuista ympäristöä. Kaavamuutos ei eheyttäisi kaupunkikuvaa vaan muuttaisi ympäristön massiivisen betoniseksi. Tällainen on hyvin poikkeavaa siitä rakentamisen tyylistä, jota Käpylässä on aikaisemmin noudatettu. Lisäksi rakennus katkaisisi tärkeän kulkureitin ammattikoulun länsipäädystä Käpylän asemalle.

Osmontie 43 kaavamuutosehdotuksessa ei ole riittävästi otettu huomioon sen vaikutusta liikenteeseen. Rakennukset aiheuttavat liikennettä enemmän kuin koko Nyyrikin kortteli, jota lisää myös muut suunnittelukohteet Osmontiellä, Sato- ja FCG-rakennukset, sekä kasvava liityntäpysäköinti. Läpiajoliikenne on yleensäkin Käpylää riivaava ongelma. Osmontie muuttuu Tapiolantien risteyksessä alikulkutunnelin läheisyydessä suppilomaisen kapeaksi, jossa näkyvyys huono. Kasvava liikenne tekisi koulumatkasta erittäin vaarallisen.

Betonikannen alle rakennettavien tai kallioon louhittavien pysäköintipaikkojen suuret rakentamiskustannukset tulisivat asukkaiden maksettaviksi vuokrissa. Osmontielle suunnitellut sisäänajot aiheuttanevat vaaratilanteita ja liikenteen sumppuuntumista ahtaalla Panuntien ja Kullervonkadun välisellä osuudella kadunvarsipysäköinnin vuoksi. 12 autopaikan rakentaminen ammattikoulun tontin eteläosaan muuttaisi merkittävästi Kullervonkadun luonnetta Nyyrikki-korttelin edustalla, joka on yksityisaluetta. Puistomainen maisema tuhoutuisi uusien parkkipaikkojen alle. Kaavamuutosesityksessä on mainittu, ettei liikenteen lisäys ole merkittävää. Se on väärä arvio eikä voi perustua tutkittuun tietoon.

Muutosehdotuksena esitetään, että rakennetaan vain Panuntien ja Osmontien kulmaus ja jätetään muu osa rakentamatta. Tällä tavalla voidaan säilyttää jo rakennettu ympäristö ja sen kaupunkikuvalliset arvot ja pienentää liikenteen kasvua ja lisäparkkipaikkojen rakentamistarve Kullervonkadulle poistuu. Koska alue rajautuu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen, tulee suunnittelussa tutkia huolellisesti kaavan vaikutusta myös läheiseen Puu-Käpylän alueeseen.

Kannanotto muistutuksiin

Osmontien varrelle on asemakaavan muutosehdotuksessa sijoitettu kolmi–kuusikerroksisia asuinkerrostaloja. Kadun puolella rakennuksissa on lisäksi nk. kivijalkakerros. Loppuosa tontista osoitetaan edelleen opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi. Rakennukset on suunniteltu käpyläläisittäin jaksottuviksi lamellitaloiksi, joiden kerrosluku noudattelee alueen rakentamistapaa. Rakennusoikeus vastaa Käpylän nykyisten asuinkerrostalotonttien rakennusoikeuksia. Tuusulanväylän ja rautatien aiheuttaman melun vuoksi rakennukset on massoiteltu niin, että ne suojaavat piha-aluetta sekä Osmontien ja Panuntien kulmassa että Osmontien ja Kullervonkadun jatkeen kulmassa.

Asuinkerrostalojen korttelialueen tehokkuusluku e = 1.7 noudattaa alueella olemassa olevaa rakentamistehokkuutta. Ehdotusta on valmisteluvaiheessa kehitetty saatujen mielipiteiden perusteella siten, että Panuntieltä Osmontielle saakka ulottuva alkuperäinen kalliomaasto, puusto ja kasvillisuus on kaavaehdotuksessa säilytetty (kaavamerkintä s). Rakentaminen on poistettu tältä osuudelta ja samalla ehdotuksen rakennusoikeutta on luonnosvaiheen suunnitelmaan nähden vähennetty.

Pysäköintipaikkojen sijoittaminen maan alle luo edellytykset viihtyisän piha-alueen järjestämiselle maantasoon. Autottomia kohteita on sovittu kokeiltavaksi Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Valintaperusteina ovat olleet kohteiden sijainti kantakaupungissa tai keskustassa ja erityisen hyvät julkisen liikenteen yhteydet.

Käpylän ammattioppilaitoksen huoltoliikenne on mahdollista järjestää vain asuinkorttelin pysäköintilaitoksen läpi. Yhteystarve on otettu asemakaavan valmistelussa ja tonttien varausehdoissa huomioon. Ammattioppilaitoksen 12 autopaikkaa saa sijoittaa ammattioppilaitoksen tontin eteläosaan siten, että olemassa olevaa puustoa säilytetään. Ammattioppilaitoksen pysäköintipaikat eivät aiheuta haittaa LPA-alueen käytölle.

Osmontie 43:n tulevaksi asukasmääräksi on arvioitu noin 300 asukasta. Asuinrakentaminen lisää jonkin verran ajoneuvoliikennettä alueella, liikennemäärän kasvu on Osmontiellä arviolta noin 100–20 ajoneuvoa/vrk. Muutos ei ole merkittävä nykyisellään noin 1 500 ajoneuvoa/vrk liikennemäärään. Asukasmäärän lisäys ei tule aiheuttamaan alueelle muistutuksissa esitettyjä hallitsemattomia liikenne- ja liikenneturvallisuusongelmia.

Osmontie ei sovellu pihakaduksi. Pihakadun luonteeseen kuuluu, että kaikki liikennemuodot käyttävät samaa tilaa ja nopeudet muodostuvat käytännössä hitaimman liikkujan mukaan. Tämä tarkoittaisi jalkakäytävien poistamista ja kadun uudelleen rakentamista jalankulun ehdoilla toimivaksi.

Osmontien varrella on toimistorakennuksia, jotka tuottavat kohtuullisesti liikennettä. Lisäksi kadulla on liityntäpysäköintialue. Liikenne on asukas- ja työmatkaliikennettä sekä takseja ja kuorma-autoja. Tämän tyyppinen liikenne ei sovi pihakadulle samaan tilaan jalankulkijoiden kanssa eikä ole pihakadulle luonteenomaista.

Suunnittelualueella ei ole olemassa olevaa virallista kulkureittiä Käpylän asemalle. Asemakaavan muutos ei vaikuta alueen kevyen liikenteen yhteyksiin.

Asuinkorttelin tonteille osoitettu rakentaminen on kaupunkikuvallisesti ja maisemallisesti pyritty tarkoin harkitsemaan kokonaisuutena. Puu-Käpylän alue ei sijoitu suunnittelualueen välittömään läheisyyteen, eikä asemakaavan muutoksella ole vaikutuksia suojeluarvoiltaan merkittävään Puu-Käpylän asuinalueeseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Helsingin Kansanasunnot Oy:n vuokralaistoimikunnalle ja Nyyrikki-korttelin talotoimikunnalle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Muistutukset Käpylän tontin 878/1 asemakaava-asiassa (nro 11942)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

TONTTIEN MYYNTI VUOSAAREN AURINKOLAHDESTA TARJOUSKILPAILUN PERUSTEELLA (VUOSAARI, AURINKOLAHTI, KERROSTALOTONTTI 54289/1 JA PIENTALOTONTIT 54289/2 JA 54288/7)

Khs 2010-2087

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään ja luovuttamaan Tapiola KR IV Ky:lle Helsingin kaupungin 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54289 tontin nro 1 kahdenmiljoonanseitsemänsadanviidenkymmenentuhannen (2 750 000,00) euron suuruisella kauppahinnalla ja muutoin liitteenä olevien ostotarjouskilpailun kilpailuohjelmaan sisältyneiden ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote SRV-Rakennus Oy:lle, Kiinteistö-Tapiola Oy:lle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistöviraston kansliaosaston lainopilliselle toimistolle, tonttiosaston laskutukseen ja tonttiosastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Ote asemakaavakartasta
	Liite 2	Havainnekuva
	Liite 3	Kilpailuohjelma: Ostotarjouskilpailu Aurinkolahti-Solvik
	Liite 4	Esisopimus
	Liite 5	Kiinteistölautakunnan muistio 2.11.2010
	Liite 6	Tonttien myynti Vuosaaren Aurinkolahdesta tarjouskilpailun perusteella... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Aikaisempi kilpailu Vuosaaren Aurinkolahden tonteista 54288/7, 54289/1 ja 2 järjestettiin tontinluovutuskilpailu ensimmäisen kerran jo vuonna 1998. Tavoitteena oli varmistaa erityisen korkeatasoisten omistusasuntojen toteutuminen kohteeseen.

Kilpailun voitti tuolloin JM Suomi Oy:n kilpailuehdotus ”Asunto Oy Sand 1 ja 2”. Kiinteistölautakunta päätti 1.9.2009 varata tontit voittajalle, joka kuitenkin yleisen taloustilanteen heikkenemisen johdosta luopui tonteista jo samana syksynä.

Ostotarjouskilpailu Kaupunginhallitus päätti 14.6.2010 muuttaa tonttien varausehtoja siten, että tontinluovutuskilpailu muutettiin tarjouskilpailuksi. Kilpailu järjestettiin uudelleen ostotarjouskilpailun muodossa heti lautakunnan hyväksyttyä kilpailuohjelman ja kilpailu päättyi 1.10.2010.

Kilpailu oli avoin rakennuttajille, rakennusliikkeille ja muille organisaatioille, jotka kykenevät toteuttamaan kohteet. Kilpailun ratkaisukriteeriksi oli asetettu korkein tontista tarjottava hinta ja tarjoukset tuli tehdä tonteittain. Ostotarjoukset oli mahdollista tehdä joko yhdestä tai useammasta tontista.

Kilpailun kohde Myytäväksi esitetty kerrostalotontti sijaitsee Vuosaaren Aurinkolahden asuntoalueella, sen kaakkoiskulmassa, osoitteessa Solvikinkuja 2. Alueen itä- ja eteläpuolella sekä lännessä, Solvikinkadun varrella on valmiit kerrostalokorttelit ja länsipuolelle rakennetaan Solvikinpuisto. Pohjoisessa on rakentamaton lähipalvelujen tontti korttelitalo Kanavaa varten. Korttelitalo Kanava valmistuu tämän vuoden aikana ja siihen tullaan sijoittamaan koulu ja päiväkoti.

Tontilla 54289/1 on rakennusoikeutta 3 000 k-m², minkä lisäksi tontille saa rakentaa enintään 15 % sallitusta kerrosalasta asumista palvelevia asunnon ulkopuolisia tiloja. Tontille tulee toteuttaa sallitusta kerrosalasta vähintään 1,5 % myymälä- toimisto- ja työtiloja rakennusten katutasoon. Asukkaiden yhteiseen käyttöön tulevia tiloja on rakennettava kaavan mukaan vähintään 0,5 % tontin yhteenlasketusta kerrosalasta.

Tontilla on ohjeelliset rakennusalat kolmelle nelikerroksiselle pistetalolle. Kaavamääräyksen mukaan tontille rakennettavien asuntojen yhteenlasketun huoneistoalan tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä. Tästä voidaan kuitenkin kiinteistölautakunnan 24.8.2010 tekemän päätöksen nojalla poiketa noin 10 %:lla. Tontin pinta-ala on noin 2 482 m² ja se on rakentamiskelpoinen. Tontin pysäköinti on sijoitettava autokannen alle.

Tontit 54288/7 ja 54289/2 ovat pientalotontteja.

Kilpailun tulokset Kilpailussa saatiin määräaikaan mennessä yhteensä kolme ostotarjousta, jotka koskivat kerrostalotonttia. Korkein kerrostalotontista 54289/1 tehty tarjous, Kiinteistö-Tapiola Oy:n tekemä, oli suuruudeltaan 2,75 miljoonaa euroa, mikä vastaa yksikköhinnaltaan noin 916 euron kerrosneliömetrihintaa. Tonttiosaston osastopäällikkö totesi korkeimman tarjouksen hyväksyttäväksi, joten tarjouksen tekijä kilpailun ehtojen mukaisesti sitoutui siihen ostajaa yksipuolisesti velvoittavalla esisopimuksella.

Tarjouksista vain yksi, SRV Asunnot Oy:n tekemä, koski pientalotontteja 5488/7 ja 54289/2. Tarjoushinnan, noin 400 euroa kerrosneliömetriltä, arvioitiin alittavan selvästi hintatasoltaan kauppahintatilaston pitkäaikaisen keskiarvon, joten kiinteistölautakunta päätti hylätä sen.

Lopullinen tonttikauppa

Ostotarjouskilpailun ehtojen mukaan lopullinen kauppakirja tulee allekirjoittaa 31.7.2011 mennessä, ellei kaupunki myönnä ostajalle perustellusta syystä mainittuun määräaikaan pidennystä.

RAKENNUSVALVONTATAKSAN TARKISTAMINEN

Khs 2010-2039

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä rakennusvalvontataksan esityslistan tämän asian liitteenä olevan ehdotuksen mukaisesti. Tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2011 alkaen.

Kuulutetaan, pöytäkirjanote rakennuslautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tietokeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston 24.11.1999 tekemä päätös rakennusvalvontataksan yleisistä perusteista
	Liite 2	Voimassaoleva Helsingin rakennusvalvontataksa 2010
	Liite 3	Ehdotus uudeksi rakennusvalvontataksaksi 2011
	Liite 4	Kiinteistöviraston kaupunkimittausosaston esitys 30.8.2010
	Liite 5	Rakennusvalvontataksan tarkistaminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 145 §:n mukaan luvan hakija tai toimenpiteen suorittaja on velvollinen suorittamaan tarkastus- ja valvontatehtävistä sekä muista viranomaistehtävistä kunnalle maksun, jonka perusteet määrätään kunnan hyväksymässä taksassa.

./. Kvsto on 24.11.1999 hyväksynyt Helsingin kaupungin rakennusvalvontataksan yleiset perusteet (Liite 1).

./. Kvston päätöksen nojalla Khs hyväksyi 16.11.2009 § 1271 voimassa olevan yksityiskohtaisen rakennusvalvontataksan vuodelle 2010 (Liite 2). Tällöin rakennusvalvontamaksuja korotettiin yhdeksän prosenttia ja kiinteistöinsinöörin maksuja korotettiin viisi prosenttia. Taksa tuli voimaan kuuluttamisen jälkeen 1.1.2010.

./. Rakennuslautakunta päätti 26.10.2010 esittää kaupunginhallitukselle, että rakennusvalvontataksaa tarkistettaisiin esityslistan liitteenä 3 olevan ehdotuksen mukaisesti.

./. Rakennuslautakunnan esitys 26.10.2010 löytyy kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Rakennusvalvontataksan tasokorotus

Rakennuslautakunta katsoo mm., että kustannustason nousun johdosta ja rakennusvalvontaviraston palvelutason ylläpitämiseksi ja parantamiseksi rakennusvalvontataksan rakennusvalvontamaksuja tulee kauttaaltaan korottaa yhdeksällä prosentilla vuoden 2011 alusta, kuten vuoden 2010 talousarvioehdotuksessa on suunniteltu. Tasokorotus on jo laskettu mukaan jäljempänä mainituissa muutettavissa kohdissa.

Lisäksi rakennuslautakunta toteaa, että kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto oli 30.8.2010 esittänyt kiinteistöinsinöörin toimenpidetaksaan 5 %:n korotusta vuodelle 2011. Kaupunkimittausosaston esitys on sisällytetty rakennusvalvontataksan tarkistusehdotukseen.

Rakennusvalvontataksan kateprosentti

Vuosina 2002 - 2008 rakennusvalvontaviraston tuloilla katettiin viraston kaikista menoista 84, 73, 75, 70, 86, 92 ja 72 prosenttia. Vuonna 2009 kateprosentti oli 62 prosenttia. Näiden kahdeksan vuoden keskimääräinen kateprosentti oli 77.

Rakennusvalvontaviraston kuluvan vuoden kateprosentiksi on tämän hetken tietojen perusteella arvioitu 72 prosenttia.

Rakennuslautakunnassa tavoitteeksi on asetettu 80–85 %:n suuruinen kate. Tällöin rakentajat maksavat täyden hinnan saamistaan palveluista. Tavoitteen saavuttaminen riippuu siitä, kuinka paljon rakentamiseen haetaan lupia ja kuinka paljon lupapäätöksistä kerätään lupamaksuja.

Viraston tuloista noin 97 prosenttia kertyy rakennusvalvontataksan nojalla kerätyistä rakennuslupa- yms. maksuista ja loput arkistotaksan nojalla kerätyistä piirustusten jäljennösmaksuista. Arkistotaksalla ei siten voida mainittavammin vaikuttaa katteeseen.

Rakennusvalvontataksan muutokset

Rakentaminen painottuu entistä enemmän korjausrakentamiseen. Korjausrakentamisen lupamaksut ovat kuitenkin jääneet jälkeen, ja niiden tasoa tulee nyt korjata. Samoin kuin tulee korjata taksaa eräiltä muiltakin kohdin. Näillä muutoksilla palvelusta perittävä maksu suhteutetaan palvelusta aiheutuvaan työmäärään. Voimassa oleva maksu on sulkeissa.

2 § Rakennuslupamaksut

Rakennuksen korjaus- tai muutostöiden tai käyttötarkoituksen muutoksen rakennuskohtainen perusmaksu on 457 (258) euroa. Lisäksi kultakin muutettavalta julkisivulta tai katolta 228 (129) euroa. Kaksivaiheisen luvan lisälupamaksu on 10–25 (5 - 15) prosenttia. Kaksivaiheista lupaa käytetään hyvin harvoin.

Rakennusvalvontataksan tarkistaminen ehdotetulla tavalla korottaa 200 neliömetrin suuruisen omakotitalon rakennuslupamaksun, johon sisältyy kiinteistöinsinöörin maksu, 2 561 euroon eli 174 eurolla. Korotusprosentti on 7,3.

3 § Toimenpidelupamaksut

Rakennuksen ulkoasun muuttamisen lupamaksu on 457 (258) euroa rakennusta kohti sekä lisäksi 113 (88) euroa muutettavalta julkisivulta ja katolta. Rakennusjärjestyksessä pientalojen eräät ulkoasumuutokset on vapautettu luvan hakemisesta. Aidan lupamaksu on 153 – 305 (140) euroa riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä. Jos aita sisältyy rakennuslupahakemukseen, maksu on 77–155 (71) euroa. Rakennusjärjestyksessä aidat on pääosin vapautettu luvan hakemisesta. Muiden §:ssä erikseen mainitsemattomien toimenpiteiden lupamaksu on 206–654 (189) euroa rakennelmaa tai muuta toimenpidettä kohti riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä.

4 § Rakennus- ja toimenpideluvan voimassaolon pidentämismaksut

Lupamaksu on rakennukselta 457 (237) euroa. Sama perusmaksu koskee myös tilapäisen rakennuksen paikallaan pysyttämistä. Tämän lisäksi on kokonaisalan mukaan määräytyvä lisämaksu. Maksun yläraja poistetaan, jolloin maksun suuruus riippuu täysin rakennuksen koosta. Lupapäätöksessä asetetun muun määräajan tai muun lupamääräyksen muuttamisen lupamaksu on 457 (211) euroa. Tavoitteena luonnollisesti on, että rakennustyöt tehdään siten, että luvan voimassaoloajan pidentämistä ei tarvitse hakea eikä lupamääräyksiä tarvitse muuttaa.

5 § Purkamislupamaksut

Rakennuksen purkamisen lupamaksu erillisessä purkamislupamenettelyssä on 457–913 euroa (189) rakennukselta. Jos rakennuksen purkaminen sisältyy rakennuslupahakemukseen, niin lupamaksu on 206–685 (95) euroa rakennukselta. Kun rakennuksen suojeluarvo joudutaan selvittämään, niin lisälupamaksu on 353–1652 (162–758) euroa rakennukselta. Mainitut maksut määräytyvät riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä. Voimassaolevan taksan mukaan ison teollisuusrakennuksen purkamislupamaksu on sama kuin omakotitalon purkamislupamaksu.

6 § Poikkeamispäätöksen, vähäisen poikkeamisen ja erityisten edellytysten harkinnat lupamaksut

Yhden vähäisen poikkeamisen maksu on 368 (129) euroa ja kahden tai useamman vähäisen poikkeamisen maksu on 553 (258) euroa. Pientalojen maksut ovat vastaavasti 141 (129) ja 281 (258) euroa. Vähäisiä poikkeamisia ovat kaavapoikkeusten lisäksi poikkeukset maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön säännöksistä ja määräyksistä. Rakennussuunnitelmat tulisi luonnollisesti laatia niin, että poikkeamisia on mahdollisimman vähän.

7 § Maisematyö- ja maa-aineslupamaksut

Jos lupahakemusta käsiteltäessä todetaan, että hanke voidaan toteuttaa ilman lupaa, niin käsittelymaksu on vähintään 133 (54) euroa ja enintään 266 (122) euroa riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä. Maksulla pitää kattaa asian tutkinnan ja lausunnon kirjoittamisen aiheuttama työmäärä.

8 § Naapureiden kuulemismaksut

Jos naapurikiinteistöllä on useita omistajia, niin jokaiselle lähetetään oma kuulemiskirje. Kuulemismaksu on kohtuullista periä kuitenkin vain yhteen kertaan, vaikka kuulemiskirjeitä voi siis olla useita.

9 § Rakennustyön aloittamisoikeuden myöntämismaksut

Maksu on 204 (125) euroa tai jos erillisenä asiana niin 409 (250) euroa. Pientalon vastaavat maksut ovat 136 (125) ja 273 (250) euroa. Lähtökohtana on, että rakentamiseen ryhdytään vasta, kun myönnetty rakennuslupa on lainvoimainen.

16 § Lausuntomaksut

Jos hakija pyytää ennen rakennuslupahakemuksen jättämistä rakennussuunnitelmasta lausuntoa, niin maksu on vähintään 457 euroa (129). Jos lausuntoa pyydetään muusta vähäisestä kaupunkikuvallisesta toimenpiteestä, niin lausuntomaksu on enintään 206 (189) euroa. Lupaa voidaan luonnollisesti hakea ilman sitä edeltävää lausuntomenettelyä.

17 § Rakennustyönaikaisen valvonnan maksut

Rakennustyön aikaisesta muutoksesta perittävä käsittelymaksu on vähintään 457 euroa (129). Muutokset suunnitelmiin työllistävät sekä rakennusteknistä osastoa että kaupunkikuvaosastoa. Pääsuunnittelijan vaihtamisesta rakennusluvan myöntämisen jälkeen peritään 351 euron käsittelymaksu. Suunnittelijan vaihtaminen näin myöhäisessä vaiheessa aiheuttaa sekin lisätyötä virastolle.

18 § Jatkuvan valvonnan maksut

Kirjallisesta kehotuksesta ja määräyksestä voidaan määrätä käsittelymaksu 141–281 (129) euroa riippuen käsittelyyn kuluneesta työmäärästä. Monesti kehotuksen antaminen edellyttää aikaa vievää arkistotutkimusta ja paikalla käyntiä ynnä muuta.

20 § Maksun alentaminen

Pientalojen kausialennusaikaa myöhennetään yhdellä kuukaudella (nyt 1.9 –31.12., uusi aika 1.10.–31.1.). Myöhennetty aika palvelee paremmin pientalon luvanhakijoita.

Esittelijä toteaa, että tarkistetut taksat ovat voimassa 1. päivästä tammikuuta 2011 alkaen.

GUNNAR DAMSTRÖMIN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1258

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1258/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Vuosaaren kylän tila 3:274)
	Liite 2	Ympäristökartta (Vuosaaren kylän tila RN:o 3:274)
	Liite 3	Asemapiirros (Vuosaaren kylän tila RN:o 3:274)
	Liite 4	Pääpiirustus 17.2.1971
	Liite 5	XXXX XXXX:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ XXXXX XXXXX pyytää (25.4.2003) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) Ramsinniemessä olevalle Vuosaaren kylän (435) tilalle RN:o 3:274 (Ramsinniementie XX).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta.

./. Tilalla on noin vuonna 1970 rakennettu vapaa-ajan viettoon ja pysyväksi tarkoitettu hirsimökki (50 k-m²), jolle on myönnetty useita tilapäisiä rakennuslupia. Hakijan tarkoituksena on jatkaa rakennuksen käyttämistä suvun vapaa-ajan viettoon ja säilyttää rakennus pysyvästi.

Haettu toimenpide on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 ja 2 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 8.6.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 5 - päätöshistoria).

Selostus Alue on ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on virkistysaluetta, joka on myös kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Maakuntakaavassa alue on osoitettu virkistysalueeksi (ympäristöministeriö 8.11.2006). Alue on Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 28 §:n mukaan suunnittelutarvealuetta.

Tilalla on mm. vuonna 1939 rakennettu vapaa-ajanviettoon tarkoitettu päärakennus sekä pieni vapaa-ajanasunto, jolle on myönnetty tilapäinen rakennuslupa vuonna 1972. Kyseinen hirsimökki on ollut pystyssä tilapäisillä rakennusluvilla nykypäivään saakka. Mökki sijaitsee päärakennuksesta noin 50 m itään sisämaan puolelle, eikä näy mereltä eikä kadulta päin.

Hakijan tarkoituksena on jatkaa rakennuksen käyttämistä suvun vapaa-ajan viettoon.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (22.4.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Naapuri Pentti Salminen ilmoitti kaupunkisuunnitteluviraston valmistelijalle puhelimitse, että hänellä ei ole muistutettavaa. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että rakennus on sijainnut paikalla vuodesta 1972 lähtien tilapäisten rakennuslupien turvin. Rakennus on kooltaan pieni, sijaitsee tilan keskellä eikä näy tilan ulkopuolelle. Rakennus ei ole tuottanut haittaa naapureille eikä muille.

Alueen asemakaavan laatiminen on merkitty kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan vuosille 2011–2013. Kaavoitus perustuu alueen nykyiseen käyttöön, kulttuurihistoriallisiin ja maisemallisiin arvoihin sekä luontoarvoihin. Kyseinen rakennus ei ole ristiriidassa kaavoituksen tavoitteiden kanssa.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 28 §:n mukaan koko Helsingin kaupungin asemakaavoittamaton alue on maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:n mukaista suunnittelutarvealuetta. Hanke edellyttää siten poikkeamisluvan lisäksi suunnittelutarveratkaisua.

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE ASUNTO-OSAKEYHTIÖ MANNERHEIMINTIE 134:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1839

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemuksesta seuraavan kielteisen lausunnon:

Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134 pyytää (11.5.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 608 tontille nro 106 (Mannerheimintie 134).

Hakijan tarkoituksena on varastotilan muuttaminen liiketilaksi (365 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että käyttötarkoitus muuttuu liiketilaksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että käyttötarkoituksen muutos ei vaadi lisärakentamista vaan lisääntyvä rakennusoikeus syntyy olemassa oleviin tiloihin pienin muutoksin ja pienin kustannuksin. Kiinteistö sijaitsee melko lähellä kaupungin ydinkeskustaa, jossa on paljon autoja, jotka vaativat ainakin kaksi kertaa vuodessa renkaidenvaihdon. Näissä poikkeamista vaativissa tiloissa vaihto voidaan suorittaa ilman kehä kolmoselle tai vastaavalle asti suoritettavaa siirtymäliikennettä. Jos lupa myönnetään, turvataan kantakaupungissa palvelu, joka ei aiheuta asumiselle vaaraa ja joka perinteisesti on siirtymässä yhä kauemmaksi. Tila on toiminut tässä käytössä jo 10 vuotta.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 26.1.1988 vahvistettu asemakaava nro 9318. Asemakaavan mukaan tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK). Rakennusoikeus on 2830 k-m², josta 85 m² saa olla liiketilaa. Autopaikkoja on osoitettava tontille 1 ap / 155 m² asuntokerrosalaa. Asemakaavassa annetaan olemassa olevan rakennuksen uudisrakentamiseen verrattavan korjaamisen osalta määräyksistä lievennyksiä kuitenkin siten, että rakennuslautakunnan tulee asettaa luvan ehdoksi, että vaikka lupaa annettaessa poiketaan muuten noudatettavista määräyksistä, olemassa olevat autonsäilytyspaikat ja maanalaiset autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat tilat varataan tontin autopaikoiksi.

Tilan käyttötarkoitus on muutettu vuonna 1974 rakennusluvalla autohallista varastoksi.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennuksen kellarissa sijaitseva varastotila liiketilaksi, siten että tilassa nykyään toimiva rengasliike voisi toimia luvallisissa tiloissa.

Facta-kuntatietojärjestelmän mukaan käytetty rakennusoikeus on 2773 k-m². Haettu toimenpide on laajuudeltaan 365 m². Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kerrosala ylittyy 308 k-m² (11 %). Autonsäilytyspaikaksi soveltuva tila muutetaan liiketilaksi.

Meilahden alueen asukkailta tulee toistuvasti valituksia autopaikkojen vähyydestä. Muutos on vastoin pysäköinnissä noudatettavia suunnitteluperiaatteita. Asuinrakennusten autopaikat on löydyttävä tontilta tai sen läheisyydestä. Nyt kohteena oleva tila on alun perin autohalliksi suunniteltua tilaa, jonne on mahdutettavissa seitsemän autopaikkaa. Lisäksi sieltä on osoitettavissa tilaa polkupyörien säilyttämiseen. Autopaikkojen palauttaminen ja polkupyöräpaikkojen osoittaminen kellarista parantaisi talon asukkaiden asumisolosuhteita.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (1.7.2010) ja lehti-ilmoituksella 1.8.2010 Helsingin Uutisissa. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Rakennusvalvontavirastoon on aiemmin saapunut yksi hakemukseen liittyvä huomautus (11.5.2010). Siinä on esitetty vakava huoli taloyhtiön asukkaiden turvallisuudesta koskien renkaiden aiheuttamaa palokuormaa. Tilaa vaaditaan palautettavaksi alkuperäiseen autohallikäyttöön.

Hakijan vastine Hakijalle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus antaa vastineensa kaupunginhallitukselle 29.10.2010 mennessä. Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n vastine on vastaanotettu sähköpostitse 28.10.2010 ja postitse 1.11.2010.

Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134 perustelee vastinettaan mm. sillä, että autohalli ei sovellu pelkästään autojen pysäköintiin. Vastineessaan hakija katsoo, että autohalliin mahtuisi pohjaratkaisun takia enintään kolme autoa eikä hallissa ole riittävästi tilaa auton kääntämiseen.

Lisäksi asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n vastineen mukaan päätöksenteko pelkästään kaavan perusteella aiheuttaisi rengaspalvelujen katoamisen lähiseudulta, mistä koituisi merkittävää taloudellista haittaa osakkaille.

Lausunto Kaupunginhallitus katsoo, että alueella on jatkuva pula pysäköintipaikoista ja autonsäilytyspaikoiksi soveltuvat maanalaiset tilat on asemakaavan mukaan varattava tontin autopaikoiksi. Näin ollen haettu toimenpide aiheuttaa haittaa kaavan toteuttamiselle.

Poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Kaupunginhallitus ei puolla hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Meilahden tontti 15/608/106)
	Liite 2	Asemapiirros (Meilahden tontti 15/608/106)
	Liite 3	Huomautus 11.5.2010 Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n poikkeamishakemuksesta
	Liite 4	Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134:n vastine 28.10.2010 kaupunkisuunnitteluviraston lausuntoa koskien
	Liite 5	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto-osakeyhtiö Mannerheimintie 134 pyytää (11.5.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) korttelin nro 608 tontille nro 106 (Mannerheimintie 134).

Hakijan tarkoituksena on varastotilan muuttaminen liiketilaksi (365
k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi asemakaavasta poiketaan siten, että käyttötarkoitus muuttuu liiketilaksi.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että käyttötarkoituksen muutos ei vaadi lisärakentamista vaan lisääntyvä rakennusoikeus syntyy jo oleviin tiloihin pienin muutoksin ja pienin kustannuksin. Kiinteistö sijaitsee melko lähellä kaupungin ydinkeskustaa, jossa on paljon autoja, jotka vaativat ainakin kaksi kertaa vuodessa renkaidenvaihdon. Näissä poikkeamista vaativissa tiloissa vaihto voidaan suorittaa ilman jonnekin kehä kolmoselle tai vastaavalle asti suoritettavaa siirtymäliikennettä. Jos lupa myönnetään, turvataan kantakaupungissa palvelu, joka ei aiheuta asumiselle vaaraa ja joka perinteisesti on siirtymässä yhä kauemmaksi. Tila on toiminut tässä käytössä jo 10 vuotta.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on antanut hakemuksesta kielteisen lausunnon 1.10.2010. Lausuntoa koskien on saatu hakijan vastine sähköpostitse 28.10.2010 ja postitse 1.11.2010.

Esittelijä katsoo, että poikkeamisen myöntämiselle ei ole maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämää erityistä syytä.

Esittelijä ei puolla hakemusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MUSEOVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1907

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle museoviraston poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Museovirasto pyytää (10.8.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) Vähä Meilahden (437) kylän tilalle RN:o 1:11 (Seurasaarentie 15).

Hakijan tarkoituksena on kiinteistönhuoltoa palvelevan pihavajan (29,5 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan Tamminiemessä sijaitsevan museon yleisöpalvelujen parantamisella.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Vähä Meilahden huvila-alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Tamminiemi on lisäksi suojeltu valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen 480/85 nojalla 18.9.1980.

Alueella on voimassa 24.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8910. Asemakaavan mukaan alue on kulttuurihistoriallista ympäristönsuojelualuetta (Sy), jolla olevat suojellut rakennukset ja rakennelmat sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden. Tamminiemen päärakennus ja alueella oleva huvimaja on asemakaavassa suojeltu.

Tamminiemen päärakennus on rakennettu vuonna 1904, suunnittelijoina Sigurd Frosterus ja Gustaf Strengell. Amos Andersson lahjoitti Tamminiemen rakennukset Suomen valtion tasavallan presidentin virka-asunnoksi vuonna 1940. Tamminiemi toimi vuodesta 1956 presidentti Urho Kekkosen virka-asuntona. Kekkosen kuoleman jälkeisestä vuodesta 1987 lähtien Tamminiemi on toiminut Urho Kekkosen museona. Rakennuksessa on parhaillaan käynnissä peruskorjaus, edellinen laaja peruskorjaus on tehty 1970-luvulla. Päärakennuksen lisäksi Tamminiemeen kuuluu huoltorakennus, sauna, huvimaja ja vartiotupa.

Hakijan tarkoituksena on kiinteistönhuoltoa palvelevan pihavajan rakentaminen.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta, koska tontilla jo olevien rakennusten lisäksi sille ei ole osoitettu rakennusalaa tai rakennusoikeutta uusille rakennuksille.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (19.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska hanke on kooltaan vaatimaton eikä sillä ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että hanke tukee museon toimintaa ja parantaa sen yleisöpalveluja. Haettu rakennus on kooltaan vaatimaton eikä se herätä huomiota ulkoasullaan.

Asemapiirroksessa rakennus on osoitettu rakennettavaksi kiinni tontin pohjoisrajaan. Kaupunginhallitus ei pidä tätä ratkaisua hyvänä. Meilahti on vanha huvila-alue jossa rakennukset sijaitsevat väljästi puistomaisessa ympäristössä. Tiukka rajaa kiinnirakentaminen ei ole alueelle tyypillistä, eikä Tamminiemen tapauksessa tilan vähyyden vuoksi tarpeellista. Tamminiemen museoalue on kooltaan noin 1,5 ha. Kaupunginhallitus katsoo, että rakennuksen siirtämistä ainakin 1,5 metrin päähän rajasta olisi vielä syytä harkita. Tällöin myös rakennuksen huoltaminen on mahdollista oman tontin puolelta.

Poikkeamisen erityinen syy on museon tilajärjestelyjen ja yleisöpalvelujen parantaminen.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta edellyttäen, että rakennuksen siirtämistä ainakin 1,5 metriä irti tontin rajasta vielä tutkitaan.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, museovirastolle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vähä Meilahden kylän tila 1:11)
	Liite 2	Asemapiirros (Vähä Meilahden kylän tila 1:11)
	Liite 3	Pihavaja - rakennusryhmän julkisivut 9.7.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Museovirasto pyytää (10.8.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) Vähä Meilahden (437) kylän tilalle RN:o 1:11 (Seurasaarentie 15).

Hakijan tarkoituksena on kiinteistönhuoltoa palvelevan pihavajan (29,5 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan Tamminiemessä sijaitsevan museon yleisöpalvelujen parantamisella.

Poikkeamisen erityinen syy on museon tilajärjestelyjen ja yleisöpalvelujen parantaminen.

Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen, että rakennuksen siirtämistä ainakin 1,5 metriä irti tontin rajasta vielä tutkitaan.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY HELSINGIN SAHAAJANKATU 29:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1954

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Helsingin Sahaajankatu 29:n poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Kiinteistö Oy Helsingin Sahaajankatu 29 (jättöpäivämäärä 20.5.2010, täydennetty 27.9.2010) pyytää poikkeamislupaa 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43085 tontille nro 13 (Sahaajankatu 29).

Hakijan tarkoituksena on vaihtoautojen pesu- ja meikkaustilan (64 k-m²) rakentaminen teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle poiketen kaavoitus- ja/tai kaupunkikuvallisista periaatteista siten, että rakennusoikeus ylittyy.

Hakija perustelee hakemustaan toimintaedellytysten parantumisella.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 22.6.2005 vahvistettu asemakaava nro 11244. Asemakaavan mukaan alueelle saa rakentaa teollisuus- ja varastorakennuksia. Tonttitehokkuus on e = 1,3 (1 451 k-m²), maanpäällisten kerrosten suurin sallittu rakennusoikeus on 1 117 k-m² (e = 1,0). Tontin pinta-alasta saa käyttää rakentamiseen enintään 50 %. Rakennuksia ei saa sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin puolet käytetystä rakennuskorkeudesta, ei kuitenkaan 6 metriä lähemmäksi.

Tontilla sijaitsee vuonna 1959 valmistunut teollisuusrakennus, jota on muutettu ja laajennettu eri vaiheissa. Tontin autopaikat sijaitsevat pääasiassa viereisellä autopaikkojen korttelialueella (LPA-alue, jonka autopaikat varattu korttelille 43085).

Hakijan tarkoituksena on laajentaa nykyistä huoltohallia (maanalainen) Sahaajankadun suuntaan noin 64 kerrosalaneliömetrillä. Nykytilanteessa alue on tukimuurin rajaama huoltopiha. Laajennus käsittää autojen pesu- ja meikkaustilan.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta seuraavasti:

- Rakennusoikeus ylittyy noin 16 % (nykytilanteessa rakennusoikeuden ylitys noin 12 %).

- Suunniteltu laajennus sijoittuu lähemmäksi naapuritontin rajaa, kuin mitä asemakaava sallii. Rakennuksia ei saa sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin puolet käytetystä rakennuskorkeudesta, ei kuitenkaan 6 metriä lähemmäksi. Suunniteltu laajennus sijoittuu noin 1,5 metrin päähän naapuritontin rajasta.

Saadut lausunnot ja/tai viranomaisneuvottelut

Poikkeuslupamenettelyn yhteydessä kaupunkisuunnitteluviraston kaavoittaja on keskustellut hankkeesta kiinteistöviraston tonttiosaston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Kiinteistöviraston tonttiosasto muistuttaa, että hakijan on kuultava naapuritonttien vuokralaisia ja lisäksi rakennuslupavaiheessa tarkistettava vuokrasopimusta mahdollisen rakennusoikeuden muutoksen takia.

Heikki Soras Oy/Mika Soras (Sahaajankatu 27) huomauttaa, että toimenpiteet eivät saa lisätä Sahaajankatu 27 sadevesikuormitusta. Sadevedet ja pesuvedet on johdettava pois Sahaajankatu 27 suunnasta. Lisäksi rakentamisesta aiheutuvat mahdolliset vauriot esimerkiksi aidalle on korjattava rakentajan/rakennuttajan toimesta. Heikki Soras Oy puoltaa hanketta sillä ehdolla, että Sahaajankatu 29 ei tule vaatimaan Sahaajankatu 27 ja 29 välillä olevan aidan siirtämistä tai purkamista.

Laajempi kuuleminen ei ole poikkeuslupamenettelyn yhteydessä tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että Herttoniemen yritysalue on yksi Suomen merkittävimmistä autokaupan alueista. Yritysalueella on autokaupan lisäksi paljon erilaisia autojen huolto-, korjaus-, ja katsastusliikkeitä.

Sahaajankadun varren itäpuoleiset tontit ovat kapeahkoja ja laajennusmahdollisuudet alueella ovat asemakaavan puitteissa osoittautuneet rajallisiksi. Herttoniemen yritysalueelle laaditaan kehittämissuunnitelma vuosien 2010–2011 aikana. Siinä tarkastellaan periaatteita alueen toiminnalliselle ja kaupunkikuvalliselle kehittämiselle ja parannetaan yritysten sijoittumisedellytyksiä. Myös Sahaajankadun varren yritysten toimintaedellytysten parantamista selvitetään.

Suunniteltu laajennus ei olennaisesti muuta kaupunkikuvaa. Nykytilanteessa tukimuurin rajaama alue katetaan ja rakennetaan autojen pesu- ja meikkaustilaksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että suunniteltu pienehkö laajennus ei vaikuta merkittävästi alueen maankäytön suunnitteluun.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 19.2.2010 päivättyä asemapiirustusta. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan 19.2.2010 päivättyä asemapiirustusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kiinteistö Oy Helsingin Sahaajankatu 29:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Herttoniemen tontti 43085/13)
	Liite 2	Asemapiirros (Herttoniemen tontti 43085/13)
	Liite 3	Huoltotallin laajennus, Julkisivut 19.2.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Helsingin Sahaajankatu 29 (20.5.2010, täydennetty 27.9.2010) pyytää poikkeamislupaa 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43085 tontille nro 13 (Sahaajankatu 29).

Hakija perustelee hakemustaan toimintaedellytysten parantumisella.

Poikkeamisen erityinen syy on elinkeinoelämän toimintaedellytysten edistäminen.

Esittelijä puoltaa hakemusta, mikäli rakentamisessa noudatetaan 19.2.2010 päivättyä asemapiirustusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LASSILA & TIKANOJA OYJ:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-2072

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Lassila & Tikanoja Oyj:n poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Lassila & Tikanoja Oyj (15.6.2010) pyytää poikkeamislupaa 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36019 tontille nro 4 (Viikintie 33).

Hakijan tarkoituksena on määräaikaisen rakennusluvan jatkaminen poikkeamispäätöksellä rakennusjätteen käsittelyhallille (697 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennukselle on haettu jatkolupaa. Asianhoitajalle ei tullut tietoa lupakäsittelyn keskeyttämisestä eikä rakennuslupaa haettu sen takia uudelleen. Rakennukselle on edelleen tarvetta, se palvelee yhtiön harjoittamaa toimintaa tontilla.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Alueella on voimassa 12.8.1977 vahvistettu asemakaava nro 7500. Rakennus sijaitsee YT-korttelialueella, joka on asemakaavassa määritelty kunnallisteknisten rakennusten ja laitosten korttelialueeksi. Lisäksi tontilla on voimassa 7.10.2012 saakka rakennuskielto. Alueelle tullaan laatimaan maankäyttösuunnitelma, jonka pohjalta asemakaavan muutos myöhemmin laaditaan.

Hakemus koskee rakennusjätteen käsittelyhallia. Jäteässät Oy:lle, tontin silloiselle omistajalle on 4.12.2001 myönnetty rakennuslupa tilapäisen rakennusjätteen käsittelyhallin rakentamiseen. Määräaikainen lupa päättyi 4.12.2006. Lassila & Tikanoja Oyj on tontin uutena haltijana hakenut jatkolupaa rakennuksen säilyttämiseksi edelleen paikallaan.

Hakijan tarkoituksena on harjoittaa edelleen nykyistä toimintaa tontilla ja rakennukselle on täten tarvetta. Hakija haluaa uusia rakennuksen rakennusluvan.

Tontilla voimassa oleva asemakaava sallii 250 k-m² suuruisen rakennuksen rakentamisen. Nykyisen rakennuksen kerrosala on 686 m². Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että tontin rakennusoikeus ylittyy.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (6.10.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että rakennus voi olla paikallaan kunnes alueen maankäyttö tarkentuu, mikäli se täyttää muiden viranomaisten sille asettamat vaatimukset. On perusteltua, että poikkeaminen myönnetään nyt määräajaksi 31.12.2013 asti. Määräaikaa voidaan hakemuksesta jatkaa, mikäli kaavoitustilanne sen mahdollistaa.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Haettu toimenpide ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta siten, että poikkeaminen myönnetään 31.12.2013 asti.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Lassila & Tikanoja Oyj:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Viikin tontti 36019/4)
	Liite 2	Asemapiirros (Viikin tontti 36019/4)
	Liite 3	Hallin julkisivut 28.4.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Lassila & Tikanoja Oyj (15.6.2010) pyytää poikkeamislupaa 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36019 tontille nro 4 (Viikintie 33).

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Esittelijä puoltaa hakemusta siten, että poikkeaminen myönnetään 31.12.2013 asti.

KANNANOTTO HELSINGIN KESKUSPUISTON PUOLESTA RY:N MUISTUTUKSEEN HELSINGIN MAANALAISESSA YLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11830/1 JA 11830/2)

Khs 2009-237

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Yleiskaavan sisältö pääpiirteissään

Maanalaisella yleiskaavalla osoitetaan ja ohjataan laajojen kalliotilojen ja tunneleiden sijoittumista ja niiden tilavarauksia maan alla. Liikennetunnelivarauksilla turvataan maanalaisten yhteyksien toteutumisedellytykset. Kaava ei koske Sipoon kunnasta Helsinkiin liitettyä aluetta mutta tarvittaessa liitosalueen maanalaiset tilavaraustarpeet voidaan kattaa myöhemmällä osayleiskaavalla.

Maanalainen yleiskaava noudattaa Uudenmaan maakuntakaavaa. Maanalainen yleiskaava ei muuta Helsingin Yleiskaava 2002:n liikennejärjestelmäratkaisua eikä ota kantaa sen vaikutuksiin. Maanalaisessa yleiskaavassa on esitetty liikennejärjestelmän maanalaiset osuudet oikeusvaikutteisen Yleiskaava 2002:n mukaisina näiden tilojen sijaintia ja laajuutta määritellen ja täsmentäen.

Kaavassa käytetään tilojen ja tunneleiden aluevarausten osalta kahta väriä: harmaata ja sinistä. Vaaleanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset liikennetunnelit ja niihin liittyvät tilat ja vaaleansinisellä suunnitellut liikennetunnelit ja tilat.

Maanalainen yleiskaava täydentää Yleiskaava 2002:n maan päällisten toimintojen tilavarauksia maan alaisilta osin. Tummanharmaalla värillä on merkitty nykyiset rakennetut maanalaiset tilat ja teknisen huollon tunnelit. Tilojen osalta maanalainen yleiskaava sisältää jo rakennetut merkittävät maanalaiset tilat. Tummansinisellä on merkitty suunnitellut maanalaiset tilat, joiden tarkoituksena on turvata yhteiskunnalle elintärkeiden hankkeiden tilavaraukset. Samalla värillä on merkitty uudet tarvittavat teknisen huollon tunnelit. Sinisten aluevarausten kaavamääräyksistä on tehty yleisiä ja eri käyttötarkoituksia sallivia, jotka täsmentyvät aitojen hankkeiden yhteydessä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Myös niiden vaikutukset arvioidaan tarkemmin vasta tuolloin.

Ruskeankeltaisella värillä on merkitty laajat kallioresurssit, jotka soveltuvat maanalaiseen rakentamiseen. Vaaleammalla keltaisella värillä on merkitty kantakaupungin kallioresurssit ja kaikkein vaaleimmalla keltaisella esikaupunkialueiden pintakallioalueet. Näitä merkintöjä on pidettävä vain inventointiluonteisina merkintöinä, ei vielä aluevarauksina.

Maanalaisessa yleiskaavassa esitettyjen tilatarpeiden lisäksi sallitaan muutakin maanalaista rakentamista, mikäli siitä ei aiheudu olennaista haittaa alueen pääasialliselle toiminnalle tai maanpäälliselle käyttötarkoitukselle.

Kaavoitustilanteesta voidaan todeta, että maanalaisessa yleiskaavassa liikennetunnelit ovat yleiskaava 2002:n mukaisia, että maanalaisen yleiskaavan teknisen huollon tunnelit eivät pääsääntöisesti tarvitse asemakaavaa ja että maanalaisen yleiskaavan suunnitellut tilavaraukset tullaan asemakaavoittamaan konkreettisten hankkeiden yhteydessä.

Yleiskaava on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Kaavatekninen esitys, symboliikka ja määräykset on kehitelty tämän työn aikana. Yleiskaava sivuaa usean viranomaisen toimialaa ja asianosaisia on maanalaisissa hankkeissa paljon. Kuulemiskierros on ollut kaavatyön aikana laaja. Kaavaan on tehty eri vaiheissa lukuisia tarkistuksia ja muutoksia. Mielipiteet ja lausunnot ovat pääsääntöisesti olleet positiivisia ja yleiskaavan laadintaa on pidetty tärkeänä. Maanalainen yleiskaava on laadittu oikeusvaikutteisena.

Muistutuksen keskeinen sisältö

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. vaatii (30.4.2009), että Haltialaan merkitty varaus vedenpuhdistuslaitosta varten poistettaisiin yleiskaavakartasta. Perusteluina esitetään, että yleiskaavakartassa vedenpuhdistuslaitosta varten tehty varaus on merkitty pintakallioalueeksi, joka soveltuu huonosti laajaan hallimaiseen rakentamiseen, koska näistä alueista ei ole tehty kallioresurssiselvitystä. Vain kartoitetut ja tutkitut kallioresurssialueet soveltuvat hallimaiseen kalliorakentamiseen.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan vuonna 2006 hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa todetaan, että Keskuspuiston alla sijaitsevia kallioresursseja voidaan käyttää, jos siitä ei aiheudu haittaa virkistyskäytölle eikä luonto- ja maisema-arvoille. Maanalaiset hallimaiset tilat vaativat maanpinnalle näkyviä laitteita. Näin ne aiheuttavat haittaa luonto- ja maisema-arvoille. Lisäksi massiivinen louhinta aiheuttaa myös pysyviä vaurioita ympäristölle. Valmistuneessa Keskuspuiston pohjoisosien asemakaavaluonnoksessa vedenpuhdistuslaitoksen yläpuolella oleva alue on pääosin luonnonsuojelualuetta.

Kannanotto muistutukseen

Keskuspuiston alapuolella on Pitkäkosken läheisyyteen suunniteltu vedenpuhdistuslaitos. Suunnitelma perustuu kiinteistöviraston geoteknisen osaston 13.2.2006 laatimaan selvitykseen, joka on riittävä yleiskaavatason pitkän aikavälin tilavaraukselle myös kallioteknisen rakennettavuuden osalta.

Hankkeen toteutus alkaa Helsingin Vesi ‑liikelaitokselta saatujen tietojen mukaan noin vuonna 2030. Laitos turvaa kaupungin vesihuollon kehittämisen. Hanke vaatii jatkossa erillisen maanalaisen asemakaavan, jossa hankkeen vaikutukset arvioidaan tarkemmin. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.6.2009 päivätyssä ja 28.1.2010 muutetussa Keskuspuiston pohjoisosan asemakaavan muutosehdotuksessa nro 11905 (A–D) vedenpuhdistuslaitoshankkeelta edellytetään, että puiston alueelle ei tule sallia maanpäällisiä laitoksen ajoyhteyksiä eikä puistoa saa louhia päältäpäin ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä lukuun ottamatta. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan 16.6.2010.

Kiinteistöviraston geotekninen osasto on todennut, että mitään rakennusteknistä estettä ei ole odotettavissa ja että tässä vaiheessa tarkempia tutkimustietoja ei tarvita.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus Helsingin maanalainen yleiskaava -asiassa (nro 11830/1 ja 118302/2)

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto yleiskaavaa liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

15.11.2010 pöydälle pantu asia

LAUTTASAAREN ENTISEN VESITORNIN SUOJELEMINEN SEKÄ KORJAAMINEN YLEISÖKÄYTTÖÖN SOVELTUVAKSI

Khs 2010-1253, 2010-1555

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä Lauttasaari-Seuran kirjeen tiedoksi ja kehottaa kiinteistövirastoa tehostamaan toimenpiteitä uuden käyttötarkoituksen löytämiseksi, minkä jälkeen Lauttasaaren vesitornille tulee laatia suojeluun perustuva asemakaava.

Pöytäkirjanote Lauttasaari-Seuralle, Suomen rakennustaiteen museolle, kaupunginmuseolle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Lauttasaari-Seuran esitys 8.6.2010 Lauttasaaren vesitornin suojelemiseksi
	Liite 2	Suomen rakennustaiteen museon lausunto 23.9.2010 Lauttasaaren vesitornin rakennushistoriallisesta merkityksestä
	Liite 3	Lauttasaaren vesitorni - kuvat
	Liite 4	Lauttasaaren entisen vesitornin suojeleminen sekä korjaaminen yleisökäyttöön soveltuvaksi - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Asian vireilletulo ja aloitteen keskeinen sisältö

Lauttasaari-Seura on esittänyt aloitteessaan 8.6.2010 mm., että rakennustaiteellisesti ja paikallishistoriallisesti arvokkaan vesitornin säilyminen on turvattava ja siksi se tulee suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Lauttasaari-Seura katsoo, että vesitornista on tullut kaupunginosan keskeinen maamerkki ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennus ja sen säilyttäminen on tämän aseman perusteella tärkeää.

Vesitornille sopiva uusi käyttötarkoitus olisi Lauttasaari-Seuran esityksen mukaan tornin toimiminen museaalisena vesitornina. Lisäksi seura esittää, että vesitornin kaiderakenteet korjataan sellaisiksi, että se soveltuu ”entiseksi vesitorniksi, jota esitellään yleisölle”. Lauttasaari-Seuran mukaan tornin esittelemisestä yleisölle ei aiheutuisi erityisiä kustannuksia, koska se voisi huolehtia siitä omien resurssiensa mukaan.

Suojeluasian valmistelun aikana kiinteistöviraston tilakeskus on esittänyt vesitornin purkamista (16.8.2010) vedoten rakennuksen huonokuntoisuuteen ja tästä aiheutuvaan vesitornin ympäristöön kohdistuvaan vaaraan. Rakennusvalvontavirasto on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 67 §:n nojalla ilmoittanut lupahakemuksesta kaupunginhallitukselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Rakennuksen purkulupa on sittemmin peruutettu (17.9.2010).

Esittelijä toteaa, että Lauttasaari-Seuran aloitteesta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, rakennuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan lausunnot.

Kohteen sijainti ja asemakaavatilanne

Lauttasaaren vesitorni sijaitsee Kotkavuoressa korttelissa nro 310 tontilla nro 31028.

Vesitornin alueella ja ympäristössä Kotkavuorella on voimassa asemakaavat vuosilta 1951 ja 1958. Kaavassa vesitornin ympäristö on merkitty puistoalueeksi.

Lauttasaaren vesitornin historia

Lauttasaaren vesitorni valmistui 1958 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ossi Leppämäki. Vesitorni on Suomen ensimmäinen esijännitetty betonirakennus, jota rakennettaessa säiliön betonikuori jännitettiin vedenpitävyyden varmistamiseksi. Sienen muotoinen vesitorni sijaitsee Kotkavuoren huipulla ja on siten Lauttasaaren näkyvä maamerkki.

Rakennuksen kunto Rakennusvirasto on teettänyt vesitornin kuntokartoituksen vuonna 2008. Kartoituksen mukaan rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Keskeisimmät korjaustarpeet tulevat kohdistumaan lähivuosina vesitornin betonisten ulkopintojen korjaamiseen. Kuntokartoituksessa esitetyn arvion mukaan rakennuksen kunnossapitotöiden kustannukset ovat yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Tämä kustannusarvio ei sisällä tornin sisätiloihin kohdistuvia muutostöitä eikä kuluja tornin korjaamisesta alkuperäistä vastaavaan kuntoon.

Lausunnot Kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan (5.10.2010) mm., että kustannukset eivät puolla tornin säilyttämistä tai sen käyttötarkoituksen muuttamista. Tornin säilyttämisen sijasta tulisi harkita sen purkamista tarpeettomana ja kaupungille jatkuvia kustannuksia aiheuttavana rakennuksena.

Tornin varustaminen yleisökäyttöön näköalatorniksi vaatii kiinteistölautakunnan mukaan mittavia muutostöitä mm. henkilöturvallisuuden kannalta. Tilojen muuttaminen esitettyyn tai muuhun käyttöön edellyttää merkittäviä investointeja ja jatkossa käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Kiinteistölautakunta ei ota kantaa seuran esittämiin tornin historiallisiin tai eettisiin arvoihin.

Kiinteistölautakunnan lausunnon mukaan säilytettävää tornia tulee käsitellä muistomerkin omaisena maamerkkinä, mikäli tornin hyötykäyttö huonetiloina osoittautuu esim. taloudellisten seikkojen kannalta epärealistiseksi. Tornin jättäminen maamerkiksi ei edellytä asemakaavan muuttamista, mutta vaati turvallisuussyistä betonirakenteiden korjaamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo lausunnossaan (23.9.2010) mm., että Lauttasaaren vesitorni on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja Lauttasaaren identiteetille merkittävä rakennus. Lautakunta toteaa, että vesitornin säilyttäminen pelkästään yleisölle esiteltävänä vesihuollon historian ja vesitorniarkkitehtuurin kohteena ei ole taloudellisesti mahdollista. Lisäksi lausunnon mukaan vesitornin suojelu on mahdollista vasta sitten, kun uusi käyttötarkoitus on löytynyt.

Rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan (14.9.2010) mm., että vesitornin kaupunkikuvallinen merkitys sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo on huomattava. Rakennuslautakunta kannattaa lausunnossaan esitystä Lauttasaaren vesitornin suojelemiseksi. Vesitornin avaaminen yleisökäyttöön on rakennuslautakunnan mukaan mahdollista, mutta se edellyttää turvallisuusmääräysten huomioonottamista sekä asianmukaisten muutostöiden tekemistä yleisöturvallisuuden takaamiseksi.

Yleisten töiden lautakunta katsoo lausunnossaan (7.9.2010) mm., että Lauttasaaren vesitorni muodostaa tärkeän tunnusmerkin ja maisemallisen kohokohdan Lauttasaaren kaupunginosalle. Tornin ympäristö soveltuu hyvin julkiseen käyttöön virkistysalueena. Yleisten töiden lautakunta kannattaa Lauttasaari-Seuran ehdotusta tornin säilyttämisestä osana Kotkavuoren maisemaa.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa lausunnossaan (31.8.2010) mm., että vesitorni on kulttuurihistoriallisesti arvokas Lauttasaaren maamerkki, joka tulee suojella asemakaavassa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Kaupunginmuseo ei näe estettä vesitornin yleisöesittelyille ja kaiderakenteiden korjaamiselle. Sähköpostikannanotossaan rakennusvalvontavirastolle (26.8.2010) kaupunginmuseo ei ole puoltanut purkamista.

Esittelijä toteaa edellä esitetyn perusteella, että vuonna 1996 vesihuoltokäytöstä poistuneelle vesitornille on pitkään etsitty uutta käyttötarkoitusta. Torniin on suunniteltu rakennettavaksi muun muassa kahvila ja kiipeilykeskus, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole toteutuneet.

Tämän vuoksi esittelijä pitää perusteltuna, että kiinteistövirasto kiirehtisi toimenpiteitä vesitornin uuden käyttötarkoituksen löytämiseksi esimerkiksi idea- tai tarjouskilpailun kautta. Koska purkulupahakemus on peruutettu, ei esittelijä näe kiireellistä tarvetta rakennuskiellon täytäntöönpanoon. Käyttötarkoituksen täsmennyttyä vesitornille voidaan laatia asemakaava.

15.11.2010 pöydälle pantu asia

KIINTEISTÖVIRASTON ASUNTOASIAINOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-2017

KAJ Kaupunginhallitus päättänee valita Markku Leijon asuntoasiainosaston osastopäällikön virkaan (vakanssinumero 061700) 1.1.2011 lukien 5 400,17 euron kokonaispalkalla.

Kaupunginhallitus toteaa, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes virkaan ottaminen on vahvistettu henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote määräaikaan mennessä virkaa hakeneille sekä asuntolautakunnalle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakemuksista
	Liite 2	Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston osastopäällikön viran täyttäminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 24.5.2010 (678 §) myöntää eron osastopäällikkö Mikko Luukkoselle kiinteistöviraston asuntoasiainosaston päällikön virasta (vakanssinumero 061700) 1.1.2011 lukien. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa käynnistämään viran täyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn. Kiinteistöviraston johtosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua ensin lausuntonsa. Asuntoasiainosaston osalta lausunnon antaa asuntolautakunta.

Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston päällikön tehtävänä on hoitaa osaston johtamis- ja esimiestehtävät. Osaston esimiehenä hänelle kuuluu myös asuntoasioihin liittyvien asiantuntijatehtävien kokonaisvastuu. Osastopäällikön pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä käytännön kokemus ja kokemusta johtamistehtävistä. Kaupungin kielitaitosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Viran kokonaispalkka on 5400,17 euroa.

Asuntoasiainosaston osastopäällikön virka on ollut haettavana ajalla 13.6. - 5.7.2010. Ilmoitukset julkaistiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Metro-lehdessä ja kaupungin rekrytointijärjestelmässä. Virka tulee avoimeksi 1.1.2011 osastopäällikkö Mikko Luukkosen jäädessä eläkkeelle.

Virkaan tuli määräaikaan mennessä 14 hakemusta. Yksi hakemus tuli myöhässä. Määräaikaan mennessä virkaa hakivat tuottaja rakennuttaja XXXX XXXX, sijoitusjohtaja XXXX XXXX, vuokrauspäällikkö XXXX XXXX, apulaisosastopäällikkö Markku Leijo, asumispalvelupäällikkö XXXX XXXX, projektipäällikkö XXXX XXXX, henkilöstöpäällikkö Tuula Mäkelä, laatupäällikkö XXXX XXXX, erityissuunnittelija XXXX XXXX, osastonjohtaja XXXX XXXX, konkurssiylitarkastaja XXXX XXXX, johtaja XXXX XXXX, järjestöpäällikkö XXXX XXXX ja johtava koulutuspäällikkö XXXX XXXX. Hakemuksista laadittu yhteenveto on esityslistan liitteenä.

Osastopäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttivät viran koulutukseen liittyvät pätevyysvaatimukset. Kuudella henkilöllä oli viran edellyttämää kokemusta asuntoasioista erilaisissa tehtävissä. Neljällä henkilöllä oli virkaan soveltuvaa asuntoasioiden tuntemusta ja lisäksi kokemusta johtamistehtävistä.

Hakemusten perusteella kuusi henkilöä kutsuttiin ensimmäiseen haastatteluun. Työnantajan edustajina haastattelussa olivat virastopäällikkö XXXX XXXX, osastopäällikkö XXXX XXXX ja henkilöstöpäällikkö XXXX XXXX. Haastatteluun kutsuttavista henkilöistä tiedotettiin myös asuntolautakunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.

Ensimmäisen haastattelun jälkeen viisi henkilöä oli soveltuvuusarvioinnissa. Arvioinnin toteutti Psycon Oy. Soveltuvuusarvioinnissa olivat apulaisosastopäällikkö Markku Leijo, asumispalvelupäällikkö XXXX XXXX, henkilöstöpäällikkö Tuula Mäkelä, erityissuunnittelija XXXX XXXX ja järjestöpäällikkö XXXX XXXX.

Soveltuvuusarvioinnin jälkeen kolme henkilöä kutsuttiin toiseen haastatteluun, jossa työnantajan edustajina olivat kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja XXXX XXXX ja virastopäällikkö XXXX XXXX.

Hakemusten, haastattelujen ja soveltuvuusarvioinnin perusteella pätevyydeltään ja kokemukseltaan viran menestyksellisen hoitamisen kannalta hyvät valmiudet on Markku Leijolla, XXXX XXXX ja Tuula Mäkelällä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Markku Leijo on toiminut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosastolla apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2000 alkaen, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimistossa toimistopäällikkönä 1999 - 2000, vammaispalvelutoimistossa toimistopäällikkönä 1998 - 1999 ja erityissosiaalitoimiston asuntoasiamiehenä 1996 - 1998 sekä Helsingin Diakonissalaitoksella erikoissuunnittelijana 1996 ja projektipäällikkönä 1994 - 1995.

Filosofian kandidaatti [hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Valtiotieteiden maisteri Tuula Mäkelä on toiminut Helsingin kaupungin rakennusvirastossa henkilöstöpäällikkönä vuodesta 2006, Helsingin kaupungin tietokeskuksessa hallintopäällikkönä 2003 - 2006, Espoon kaupungin ympäristön ja teknisen toimialan henkilöstö- ja toimistopäällikkönä 1996 - 2003, Espoon kaupungin teknisen keskuksen toimistopäällikkönä 1993 - 1996 ja kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitussihteerinä 1991 - 1992.

Asuntolautakunnan mielestä hakuprosessissa esitettyjen hakemus-asiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuusarvioinnin perusteella Markku Leijolla on virkaan soveltuvin kokemus sekä osaaminen. Markku Leijo on toiminut asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2000 alkaen. Hän on tehtävässään perehtynyt pääkaupunkiseudun asuntoasioihin ja sen erityishaasteisiin. Apulaisosastopäällikkönä ja
aiemmin sosiaaliviraston toimistopäällikkönä hän on hankkinut kokemusta johtamistehtävissä. Markku Leijo on ollut myös aktiivisesti kehittämässä Helsingin kaupungin asuntoasioiden uusia palveluja, muun muassa sähköisiä asiointipalveluja kuntalaisille. Hankkimansa kokemuksen perusteella Markku Leijo pystyy hyvin vastaamaan pääkaupunkiseudun asuntoasioiden nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Asuntolautakunta esittää asuntoasiainosaston osastopäällikön virkaan otettavaksi apulaisosastopäällikkö Markku Leijon 1.1.2011 lukien. Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Hakemusasiakirjat ja muu aineisto ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.



Kokousaika	22.11.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali