Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Valtuutettu Seppo Kanervan toivomusponsi sotainvalidien lounasseteleistä

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto sisäasiainministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi: Yhteistyön kehittäminen lasten ja nuorten psykiatrisissa palveluissa

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ilmoitus sosiaaliviraston työntekijälle annettua varoitusta koskevassa asiassa

Sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämisjohtajan avoimen viran hoitaminen ajalla 1.1.2011 - 31.12.2011

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kiinteistö Oy Auroranlinnan virastoille ja liikelaitoksille palvelussuhdekäyttöön vuokraamien asuntojen vuokrantarkistus

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lauttasaaren entisen vesitornin suojeleminen sekä korjaaminen yleisökäyttöön soveltuvaksi

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Sipoonkorven kansallispuistosta

Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechin Kullervonkadun kiinteistön perusparannuksen aikaisten väistötilojen hankesuunnitelma

Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston osastopäällikön viran täyttäminen

Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön poikkeamishakemus

VALTUUTETTU SEPPO KANERVAN TOIVOMUSPONSI SOTAINVALIDIEN LOUNASSETELEISTÄ

Khs 2009-2490

VS. KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Seppo Kanerva) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Seppo Kanervalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rimpilä Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 36256

ESITTELIJÄ Käsitellessään valtuutettujen tekemiä aloitteita kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

1 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että seuraavaa budjettia valmisteltaessa otetaan huomioon kuntapalveluihin oikeutettujen sotainvalidien lounassetelien korotuksissa heidän 87 vuoden keski-iästään aiheutuva 18 % poistuma, joka kompensoi lounasseteliin esitetyn 15 %:n korotuksen, jonka valtio olisi sotilasvammalain perusteella korvannut täysimääräisesti Helsingille.” (Seppo Kanerva, äänin 70 – 0)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että lounassetelin arvon korotus on huomioitu talousarviovalmistelun yhteydessä ja että, terveyskeskus huomioi arvon korotuksen tehdessään esityksensä tulosbudjeteiksi terveyslautakunnalle.

LAUSUNTO SISÄASIAINMINISTERIÖLLE LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI PELASTUSTOIMESTA

Khs 2010-1885

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sisäasiainministeriön pelastusosastolle seuraavan lausunnon, joka koskee luonnosta valtioneuvoston asetukseksi pelastustoimesta (SM108:00/2008):

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin pelastuslaitos on siltä erikseen pyydettynä lausuntona antanut asiassa lausunnon sisäasiainministeriön pelastusosastolle. Kaupunginhallitus viittaa pelastuslaitoksen lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Kaupunginhallitus pitää uuden pelastuslain antamiseen liittyvän uuden pelastustoimesta annettavan valtioneuvoston asetuksen valmistelua tarpeellisena. Kaupunginhallitus katsoo, että asetus on pääsääntöisesti selkeä ja se täsmentää uudistettavaa pelastuslakia. Asetuksen yksittäisistä kohdista kaupunginhallitus lausuu seuraavaa:

Pelastussuunnitelman sisältö ja poikkeusolot

Asetusluonnoksen 2 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan pelastussuunnitelma tulisi laatia asuinrakennuksiin, joissa on vähintään kolme asuinhuoneistoa. Asetusehdotuksen 2 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan pelastussuunnitelma tulisi laatia yli 50 asiakaspaikan ravintoloihin ja vastaaviin tiloihin.

Asetusluonnoksen 3 §:n mukaan pelastussuunnitelmassa on selvitettävä se, miten pelastuslain 14 §:n mukainen omatoiminen varautuminen toteutetaan poikkeusoloissa. Jos samaa kohdetta varten tulee laatia turvallisuus-, valmius- tai muu vastaava suunnitelma, erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvitse laatia, vaan vastaavat asiat voidaan koota muun lain nojalla laadittavaan suunnitelmaan. Tästä on mainittava suunnitelmassa.

Pelastuslakiluonnoksen (hallituksen esitys pelastuslaiksi, luonnos 2.11.2009) omatoimista varautumista koskeva 14 § kuuluu seuraavasti:

Rakennuksen omistaja ja haltija, teollisuus- ja liiketoiminnan harjoittaja, virasto, laitos ja muu yhteisö on velvollinen:

1) ehkäisemään tulipalojen syttymistä ja muiden vaaratilanteiden syntymistä;

2) varautumaan henkilöiden, omaisuuden ja ympäristön suojaamiseen vaaratilanteissa;

3) varautumaan tulipalojen sammuttamiseen ja muihin sellaisiin pelastustoimenpiteisiin, joihin ne omatoimisesti kykenevät; sekä

4) ryhtymään toimenpiteisiin poistumisen turvaamiseksi tulipaloissa ja muissa vaaratilanteissa sekä toimenpiteisiin pelastustoiminnan helpottamiseksi.

Edellä 1 momentissa säädetty koskee myös muualla kuin rakennuksessa harjoitettavaa toimintaa sekä yleisötilaisuuksia.

Valmiuslain (1080/1991) 2 §:n mukaan poikkeusoloja on mm. välttämättömien polttoaineiden ja muun energian sekä raaka-aineiden ja muiden tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta tai estymisestä taikka muusta vaikutuksiltaan näihin verrattavasta kansainvälisen vaihdannan äkillisestä häiriintymisestä aiheutuva vakava uhka väestön toimeentulolle tai maan talouselämän perusteille (2 § 1 momentti 4-kohta).

Edellä mainittuja säädöksiä tulkiten asetusluonnos edellyttäisi esimerkiksi yli kolmen asuinhuoneiston tai yli 50 henkilön ravintolan varautumaan muun muassa kansainvälisen vaihdannan tai tavaroiden tuonnin vaikeutumisesta aiheutuvaan tilanteeseen pelastussuunnitelmalla.

Kaupunginhallitus katsoo, että asetusluonnoksen tämä kohta on kohtuuton ja omiaan hämärtämään pelastussuunnitelman tavoitetta. Poikkeusoloihin varautumista ei tule esittää kokonaisuutena osaksi pelastuslakia, sillä poikkeusolot eivät merkittävästi eroa normaaliolojen onnettomuuksista, joihin pelastussuunnitelmalla varaudutaan. Lisäksi osa poikkeusoloista on sellaisia, etteivät ne vaikuta mitenkään omatoimisen varautumisen toteuttamiseen.

Voimassaolevan pelastusasetuksen (787/2003) 5 § 1 momentin 2-kohdan mukaan omatoiminen varautuminen poikkeusoloissa on pelastustoimen tehtävä: Alueen pelastustoimi ”huolehtii oman organisaationsa valmiudesta väestönsuojelutehtäviin ja pelastuslain 8 §:ssä tarkoitetun omatoimisen varautumisen organisoimisesta poikkeusolojen varalle sekä väestönsuojelussa tarvittavasta yhteistoiminnasta mainitun lain 6 §:ssä tarkoitettujen tahojen kanssa”.

Kaupunginhallitus katsoo, että voimassaoleva tapa järjestää omatoiminen varautuminen poikkeusoloissa on toimiva, eikä sitä tule muuttaa. Mikäli velvoite kirjata poikkeusolojen omatoimisen varautumisen toimintatavat pelastussuunnitelmaan kuitenkin asetetaan, sen tulee selväsanaisesti koskea ainoastaan suurimpia kiinteistöjä ja toimipaikkoja.

Sisäasiainministeriön tehtävät

Asetusluonnoksen 6 § 1 momentin 3-kohdan mukaan sisäasiainministeriön tehtävänä on sen lisäksi mitä pelastuslaissa säädetään huolehtia ”pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta varautumisesta”.

Voimassaolevan pelastusasetuksen 2 § 1 momentin 3-kohdan mukaan sisäasianministeriö huolehtii ”väestönsuojelun suunnittelusta ja toimialan muusta varautumisesta poikkeusoloihin”.

Valmiuslain 40 § 2 momentin mukaan ”poikkeusoloihin varautumista johtaa, valvoo ja yhteensovittaa valtioneuvosto sekä kukin ministeriö hallinnonalallansa”.

Kaupunginhallitus katsoo, että asetusluonnoksen 6 § 1 momentin 3-kohta tulee kirjata muotoon ”pelastustoimen valtakunnallisesta suunnittelusta poikkeusolojen ja muiden häiriötilanteiden varalta sekä muusta toimialan varautumisesta” epäselvyyksien välttämiseksi.

Kaupunginhallitus pitää asetusluonnosta muilta osin hyvänä ja kannettavana.

Pöytäkirjanote sisäasiainministeriölle sähköisesti osoitteeseen hare@intermin.fi sekä pelastuslautakunnalle ja hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta. Luonnos 8.10.2010
	Liite 2	Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta. Muistio 8.10.2010, luonnos
	Liite 3	Lausunto sisäasiainministeriölle luonnoksesta... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sisäasiainministeriössä on valmisteltu hallituksen esitys eduskunnalle pelastuslaiksi ja laiksi meripelastuslain 23 §:n muuttamisesta. Lisäksi sisäasiainministeriössä on uuden pelastuslain antamiseen liittyen

./. valmisteltu uusi valtioneuvoston asetus pelastustoimesta (Liite 1). Uusi asetus korvaisi nykyisen valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003).

Sisäasiainministeriön pelastusosasto pyytää 13.10.2010 mm. Helsingin kaupungin lausuntoa asetusluonnoksesta. Asetusluonnokseen on

./. oheistettu esittelymuistio (Liite 2), josta ilmenee muun muassa uudistettavan pelastuslain asetuksenantovaltuuksiin liittyvät säännökset.

Lausunto pyydetään toimittamaan sisäasiainministeriölle viimeistään 19.11.2010.

Asiassa on saatu hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston (26.10.2010) ja pelastuslautakunnan (2.11.2010) lausunnot. Lisäksi pelastuslaitos on siltä erikseen pyydettynä toimittanut lausunnon sisäasiainministeriön pelastusosastolle. Pelastuslaitoksen lausunto on samansisältöinen pelastuslautakunnan lausunnon kanssa.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Yleistä Valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta annetaan uuden pelastuslain nojalla tarkempia säännöksiä pelastustoimesta. Uuden pelastuslain mukaan valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin: kohteista joihin on laadittava pelastussuunnitelma, yleisötilaisuuksista ja tapahtumista joihin on laadittava pelastussuunnitelma, sekä väestönsuojan koosta, rakenteesta ja sijainnista. Viimeksi mainitun säädösvaltuuden nojalla esitetään annettavaksi erillinen valtioneuvoston asetus väestönsuojista.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan lisäksi tarvittaessa säätää tarkemmin mm. rakennuksen pelastussuunnitelman sisällöstä, yleisötilaisuuden pelastussuunnitelman sisällöstä, poistumisturvallisuusselvityksen laatimisesta ja päivittämisestä sekä selvityksen sisällöstä, sisäasiainministeriön ja aluehallintoviraston tehtävistä pelastustoimessa, alueen pelastustoimen ja pelastuslaitoksen tehtävistä, vapaaehtoisten osallistumisesta pelastustoimeen, pelastustoimintaan päätoimenaan osallistuvan henkilöstön sekä sivutoimisen, sopimuspalokunnan ja muun sopimuksen tehneen yhteisön henkilöstön tutkinnoista ja koulutuksesta, palotarkastusten ja muiden valvontatoimenpiteiden määrittelystä sekä valvontasuunnitelman toteutumisen arvioinnista ja alueen pelastusviranomaisen velvollisuudesta antaa tilastotietoja. Uuden pelastuslain säädösvaltuuden nojalla esitetään annettavaksi erillinen valtioneuvoston asetus poistumisturvallisuusselvityksestä.

Pelastuslaitoksen tehtävistä säädettäisiin tässä vaiheessa ainoastaan pelastussuunnitelmien laadintaan liittyvän neuvonnan osalta. Koska useita nykyään asetustasolla säädettyjä asioita on siirretty lakitasolle, asetuksella säätämiseen ei ole enää tarvetta nykyisessä laajuudessaan. Mikäli uuden pelastuslain seurannan perusteella osoittautuu tarpeelliseksi ja perustelluksi, voidaan edellä mainittuja asetuksenantovaltuuksia kuitenkin käyttää jatkossa.

Valtioneuvoston asetus pelastustoimesta korvaa kumottavan pelastuslain (468/2003) nojalla annetun valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003), joka kumoutuu uuden pelastuslain tullessa voimaan.

VALTUUTETTU SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN LASTEN JA NUORTEN PSYKIATRISISSA PALVELUISSA

Khs 2010-1044

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 19.5.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sari Näreelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seurantaa Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

2 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että lasten ja nuorten psykiatrisissa palveluissa kehitetään yhteistyötä nuorisotoimen kanssa kuntouttavan nuorisotyön näkökulmasta.” (Sari Näre, äänin 54 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Toivomusponnen johdosta on saatu terveyslautakunnan (7.9.2010), nuorisolautakunnan (30.9.2010) ja sosiaalilautakunnan (26.10.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja niissä selvitettyihin lasten ja nuorten mielenterveyttä tukeviin palveluihin.

Esittelijä toteaa, että Kvsto hyväksyi 4.11.2009 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosiksi 2009 - 2012. Hyvinvointisuunnitelman keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksien parantuminen. Tarkoituksena on kehittää hallintokuntien rajat ylittäen lasten ja nuorten peruspalveluja ja varhaista tukea.

Suunnitelmaan on kirjattu yhdeksi kärkihankkeeksi lasten ja nuorten mielenterveysongelmien varhaisen vaiheen hoitopolun kehittäminen. Tämä edellyttää, että terveystoimi, sosiaalitoimi ja HYKSin lasten- ja nuorisopsykiatria jatkavat yhteisen mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden, tehtäväjakojen ja palveluketjujen kehittämistä.

Helsingissä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä mielenterveyttä tukevia palveluja tuottavat terveyskeskus (neuvolat, terveysasemat, koulu- ja opiskeluterveydenhoito, erilliset hankkeet), sosiaalivirasto (päivähoito ja esiopetus, perhekeskukset, perhetalot, perheneuvolat), opetusvirasto (koulut ja niiden oppilashuoltoryhmät) sekä HYKS (lastenpsykiatriset ja nuorisopsykiatriset poliklinikat sekä sairaalahoito).

Palvelukokonaisuudessa suurimmat haasteet ovat sosiaalisesti heikompiosaisten ja oireilevien nuorten kohdalla. Näiden nuorten kohdalla tarvitaan uusia, kokonaisvaltaisia ja moniammatillisesti toteutettavia auttamisen muotoja. Tämä edellyttää yhteistyön kehittämistä myös nuorisotoimen kanssa.

Ehkäisevää päihdetyötä tekevä Klaari, oireilevia nuoria tukeva Luotsi-toiminta sekä etsivää työmuotoa käyttävä Terve Helsinki -hankkeen Vamos-osaprojekti ovat esimerkkejä jo olemassa olevasta yhteistyöstä.

Internetiä hyödynnetään enenevässä määrin palvelujen tarjonnassa. Terveys- ja sosiaalipalvelujen tarjoaminen verkossa on aloitettu vuonna 2009 verkkoterkkarihankkeessa nuorisoasiainkeskuksen organisoiman Netari.fi- toiminnan yhteydessä. Toiminnan tavoitteena on kehittää työmuotoja ja -välineitä, joilla voidaan antaa varhaista tukea ja puuttua riittävän varhain nuorten psykososiaaliseen oireiluun nuorten omissa verkkoympäristöissä. Kehittämistoiminta etsii keinoja, joilla verkossa kohdatut palveluja tarvitsevat nuoret saadaan ohjattua joustavasti terveys- ja sosiaalipalveluihin sekä toisaalta tuotua nuorten palveluja suoraan verkkoympäristöihin.

Erityinen yhteistyötä edellyttävä ryhmä ovat vaikeasti oireilevat nuoret, jotka ovat lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian asiakkaita. Helsingissä on koottu lastensuojelulain edellyttämä monialainen asiantuntijaryhmä lastensuojelutyöntekijöiden tehtävän toteuttamisen tueksi ja tässä yhteistyöryhmässä on mahdollista käsitellä laajasti erilaisia olemassa olevia yhteistyön muotoja, linjauksia ja rajauksia koskevia kysymyksiä ja niin haluttaessa, myös uusia yhteistyön kehittämiseen liittyviä avauksia.

Sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen vastuualueella perheneuvola tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille erityistason neuvontaa, tukea ja hoitoa. Kasvatus- ja perheneuvonnasta saa apua lapsen tai nuoren kehitykseen sekä kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi apua voi hakea perheen vuorovaikutukseen sekä lasta tai perhettä kohdanneisiin akuutteihin kriiseihin. Perheneuvolan ikärajaa on nostettu 17 vuoteen, mikä osaltaan parantaa nuorten mahdollisuutta saada helpommin mielenterveyspalveluja.

Matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja tarjoavat myös nuorisoase-mat ja kolmas sektori esim. nuorten kriisipiste. Kuntouttavaa ja terapeuttista työtä on mahdollista nivoa osaksi nuorten arkea mm. ryhmätyömenetelmin.

Olennaista on palvelujen tuominen oikea-aikaisesti ja enenevässä määrin myös lasten ja nuorten toimintaympäristöihin, minkä on todettu lisäävän työn vaikuttavuutta. Huomiota kiinnitetään tuen kokonaisvaltaisuuteen moniammatillisen yhteistyön keinoin, eri tahoille pirstaloituneen tuen ja hoidon sijaan.

HYKSin nuorisopsykiatria tekee yhteistyötä nuorisotyön kanssa siten, että nuorisopsykiatrian poliklinikoilla tarjotaan konsultaatioapua alueellisille luotseille. Lisäksi nuorisotoimi ostaa yksityisesti erillisellä määrärahallaan nuorisopsykiatrisia lääkärikonsultaatioita alueellisille luotseilleen.

Perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja koulutoimen yhteistyötä ja työnjakoa suunnittelee hallintokuntarajat ylittävä yhteistyöryhmä. Tässä ryhmässä on mahdollista käsitellä myös yhteistyötä nuorisotoimen kanssa, tehtäväjakoja ja palveluketjujen kehittämistä.

Nuorisotoimen rooli lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen kehittämisessä kuntouttavan nuorisotyön näkökulmasta voidaan nähdä osana sosiaalisen vahvistamisen työmuotojen toteuttamista ja kehittämistä. Monihallinnollisten ja -ammatillisten työmallien ja erilaisten työryhmien ja verkostojensa kautta nuorisotoimi tekee jo nyt huomattavan paljon hallintokuntarajat ylittävää yhteistyötä, erityisesti sosiaaliviraston, terveyskeskuksen ja opetusviraston kanssa. Helsingissä on koottu lastensuojelulain edellyttämä monialainen asiantuntijaryhmä ja tässä yhteistyöryhmässä on mahdollista käsitellä laajasti erilaisia olemassa olevia yhteistyön muotoja, linjauksia ja rajauksia koskevia kysymyksiä ja myös uusia yhteistyön kehittämiseen liittyviä avauksia.

Hallintokuntarajat ylittävä yhteistyö lisää lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen vaikuttavuutta ja siten sillä on myönteisiä terveysvaikutuksia.

Yhteistyön kehittäminen eri toimijoiden kesken lasten ja nuorten psykiatrisissa palveluissa on tärkeää ja nuorisotoimen tulee olla aktiivisesti mukana tässä työssä. Olemassa olevien erilaisten toimintatapojen lisäksi sektorirajat ylittävien yhteistyöryhmien ja -verkostojen entistä tehokkaampi hyödyntäminen on merkittävä askel tähän suuntaan.

EDUSKUNNAN APULAISOIKEUSASIAMIEHEN ILMOITUS SOSIAALIVIRASTON TYÖNTEKIJÄLLE ANNETTUA VAROITUSTA KOSKEVASSA ASIASSA

Khs 2010-846

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ilmoituksen, ettei XXXXX XXXXX:n kirjoitus ole johtanut toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote jäljennöksin eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ilmoituksesta sosiaalivirastolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ilmoitus 27.10.2010

ESITTELIJÄ XXXXX XXXXX:n kantelua koskevassa yhteenvedossa eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa mm. seuraavasti:

”Katsoitte, että työnantajanne menettelyllään puuttui epäasianmukaisesti sananvapauteenne. Ihmettelitte kirjeessänne myös sitä, että vähemmistövaltuutettu puuttui asiaan, jossa ei ollut syytä epäillä lainvastaista menettelyä.”

Khs totesi lausunnossaan 28.6.2010 pitävänsä XXXX:n tapauksen mukaista toimintaa sillä tavoin moitittavana ja häntä velvoittavan lojaliteettivelvollisuuden rikkomisena, että hänelle annettu varoitus on ollut aiheellinen. Varoitusta harkittaessa on huomioitu XXXX:n esimiesasema, joka luo hänelle korostetun velvollisuuden harkitsevaan ja moitteettomaan käytökseen toimessaan. Varoitusmenettelyn osalta on noudatettu työsopimuslain säännöksiä ja kaupungin omia henkilöstöä koskevia ohjeita.

Eduskunnan apulaisoikeusasiamies toteaa kantelua koskevassa vastauksessaan XXXX:lle seuraavasti:

”Olen tutkinut asianne, mutta en ole havainnut siinä oikeusasiamiehen toimenpiteitä edellyttävää lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Mielestäni Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on ratkaissut asian sille lain mukaan kuuluvan harkintavallan nojalla. Asiassa ei ole ilmennyt aihetta epäillä, että sosiaalivirasto olisi ylittänyt harkintavaltansa tai käyttänyt sitä väärin. Minulla ei ole huomautettavaa myöskään noudatetusta varoitusmenettelystä, sillä se perustui Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen menettelytapaohjeisiin.”

./. Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen ilmoitus 27.10.2010 on esityslistan liitteenä.

SOSIAALIVIRASTON HALLINTO- JA KEHITTÄMISJOHTAJAN AVOIMEN VIRAN HOITAMINEN AJALLA 1.1.2011 - 31.12.2011

Khs 2010-2030

VS. STJ Kaupunginhallitus päättänee määrätä sosiaaliviraston avoimen hallinto- ja kehittämisjohtajan viran määräaikaiseksi hoitajaksi valtioteiden maisteri Helena Ylisipolan 1.1.2011 - 31.12.2011 väliseksi ajaksi 6 186,60 euron kokonaispalkan mukaisin palkkaeduin.

Pöytäkirjanote Helena Ylisipolalle, sosiaalivirastolle ja sosiaalilautakunnalle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Khs myönsi 11.10.2010 eron Marja-Leena Toukoselle sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämisjohtajan virasta 1.1.2011 lukien.

Sosiaalilautakunta esittää(26.10.2010), että avoinna oleva hallinto- ja kehittämisjohtajan virka täytetään määräaikaisesti 1.1.2011 - 31.12.2011 väliseksi ajaksi. Määräaikaisuuden perusteena ovat sosiaaliviraston ja Helsingin muiden virastojen sekä pääkaupunkiseudun kuntien organisointia koskevat selvitykset.

Lautakunta esittää, että kaupunginhallitus määräisi viran määräaikaiseksi hoitajaksi valtioteiden maisteri Helena Ylisipolan 1.1.2011 - 31.12.2011 väliseksi ajaksi 6 186,60 euron kokonaispalkan mukaisin palkkaeduin

Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu pääaineopinnot tai pääainetta vastaavat yliopistolliset opinnot sosiaalityössä, tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus. Kelpoisuusvaatimuksena on lisäksi riittävä johtamistaito ja kokemusta hallintotehtävissä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Helena Ylisipola on koulutukseltaan valtiotieteiden maisteri ja täyttää viran kelpoisuusvaatimukset. Hän on toiminut sosiaaliviraston erilaisissa johtamistehtävissä vuoden 1990 alusta lukien ensin toimistopäällikön sijaisena ja avoimen viran hoitajana ja 1.5.1990 lukien vakinaisessa toimistopäällikön virassa. Hallinto ja kehittämiskeskuksen tietohallintopäällikön virassa Helena Ylisipola on toiminut 1.1.2005 lukien, sosiaaliviraston johtavana asiantuntijana 1.1.2010 lukien ja tietohallinnon asiantuntijana 1.6.2010 lukien. Lisäksi Helena Ylisipola on hoitanut hallinto- ja kehittämisjohtajan sijaisuutta 1.9.2009 - 31.12.2009 välisen ajan.

KIINTEISTÖ OY AURORANLINNAN VIRASTOILLE JA LIIKELAITOKSILLE PALVELUSSUHDEKÄYTTÖÖN VUOKRAAMIEN ASUNTOJEN VUOKRANTARKISTUS

Khs 2010-2022

SJ Kaupunginhallitus päättänee osaltaan hyväksyä sen, että Kiinteistö Oy Auroranlinna tarkistaa virastoilta ja liikelaitoksilta palvelussuhdeasunnoista perittäviä vuokria 3,5 prosentilla 1.1.2011 lukien.

Pöytäkirjanote Kiinteistö Oy Auroranlinnalle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Mattheiszen Leena, työmarkkinalakimies, puhelin 310 37963

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Auroranlinnan omistamista asunnoista 1500 on vuokrattu kaupungin virastoille ja liikelaitoksille palvelussuhdekäyttöön. Kiinteistö Oy Auroranlinna vuokraa asunnot virastoille ja liikelaitoksille Tilastokeskuksen markkinavuokrien alueellisella keskiarvolla. Virastot ja liikelaitokset vuokraavat asunnot edelleen työsuhdeasunnoiksi Tilastokeskuksen markkinavuokran alakvarttiilin mukaisilla vuokrilla. Vuokranmäärityksen taustana on Kvston päätös 24.10.2001, § 302. Kvsto päätti tuolloin, käsitellessään vapaarahoitteisen vuokra-asuntoyhtiön perustamista ja sen toimintaperiaatteita, että perustettavan vuokra-asuntoyhtiön kaikki asunnot vuokrataan markkinavuokralla.

Kiinteistöyhtiö Oy Auroranlinna on tarkistanut vuosittain virastoilta ja liikelaitoksilta perimäänsä vuokraa kunkin kalleusalueen uusien vuokrasuhteiden tilastollisen keskivuokran muutosten mukaisesti. Virastojen ja liikelaitosten maksamien ja asukkailta perimien vuokrien ero oli vuonna 2009 noin kaksi miljoonaa euroa. Työsuhdeasuntojen markkinavuokran keskiarvoa alemmilla vuokrilla on haluttu tukea työsuhdeasuntoja. Tämän subventio-osuuden virastot ja liikelaitokset maksavat käyttötalouden määrärahoistaan.

Markkinavuokrien muutos on kuluvan vuoden aikana ollut poikkeuksellisen suuri. Jos vuokrantarkistukset toteutettaisiin tilastollisen keskivuokran muutoksen mukaisesti, nousisivat virastojen ja liikelaitosten palvelussuhdeasunnoista maksamat vuokrat niiden alueellinen painotus huomioon ottaen 11,5 prosenttia 1.1.2011 lukien. Vuokralaiselta perittävää palvelussuhdeasunnon vuokraa korotetaan lokakuun elinkustannusindeksin muutosta vastaavalla määrällä 1.1.2011. Korotusten toteuttaminen merkitsisi hallintokunnille näin ollen huomattavia lisäkustannuksia.

Uusien asuntojen vuokratasossa voi tapahtua äkillisiä muutoksia taloussuhdanteiden mukaan. Nyt tapahtunut vuokratason nousu 11,5 prosentilla on yksi esimerkki taloudellisen taantuman aiheuttamasta epävakaisuudesta. Kyse voi olla tilapäisestä markkinahäiriöstä. Sj toteaa, että kaupungin hallintokunnille vuokrattujen palvelussuhdeasuntojen vuokrien korotusten pitäisi edelleen olla maltillisia ja markkinavuokrien kehitystä tulisi seurata pitemmällä aikavälillä. Kiinteistö Oy Auroranlinnalla on valmius toteuttaa vuokrantarkistukset tasolla, joka on selvästi matalampi kuin uusien asuntojen vuokratason nousu.

Khn tehtävänä on Kvston päätösten täytäntöönpano. Esittelijä esittää tämän vuoksi, että Khs omalta osaltaan hyväksyy sen, että Kiinteistö Oy Auroranlinna korottaa hallintokunnilta perimiään palvelussuhdeasuntojen vuokria 1.1.2011 lukien 3,5 prosentilla. Vuoden 2011 jälkeen vuokrantarkistukset määräytyisivät aiemmin päätetyn tilastollisen keskivuokran muutosten mukaisesti.

LAUTTASAAREN ENTISEN VESITORNIN SUOJELEMINEN SEKÄ KORJAAMINEN YLEISÖKÄYTTÖÖN SOVELTUVAKSI

Khs 2010-1253, 2010-1555

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä Lauttasaari-Seuran kirjeen tiedoksi ja kehottaa kiinteistövirastoa tehostamaan toimenpiteitä uuden käyttötarkoituksen löytämiseksi, minkä jälkeen Lauttasaaren vesitornille tulee laatia suojeluun perustuva asemakaava.

Pöytäkirjanote Lauttasaari-Seuralle, Suomen rakennustaiteen museolle, kaupunginmuseolle, yleisten töiden lautakunnalle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Lauttasaari-Seuran esitys 8.6.2010 Lauttasaaren vesitornin suojelemiseksi
	Liite 2	Suomen rakennustaiteen museon lausunto 23.9.2010 Lauttasaaren vesitornin rakennushistoriallisesta merkityksestä
	Liite 3	Lauttasaaren vesitorni - kuvat
	Liite 4	Lauttasaaren entisen vesitornin suojeleminen sekä korjaaminen yleisökäyttöön soveltuvaksi - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Asian vireilletulo ja aloitteen keskeinen sisältö

Lauttasaari-Seura on esittänyt aloitteessaan 8.6.2010 mm., että rakennustaiteellisesti ja paikallishistoriallisesti arvokkaan vesitornin säilyminen on turvattava ja siksi se tulee suojella maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Lauttasaari-Seura katsoo, että vesitornista on tullut kaupunginosan keskeinen maamerkki ja rakennushistoriallisesti arvokas rakennus ja sen säilyttäminen on tämän aseman perusteella tärkeää.

Vesitornille sopiva uusi käyttötarkoitus olisi Lauttasaari-Seuran esityksen mukaan tornin toimiminen museaalisena vesitornina. Lisäksi seura esittää, että vesitornin kaiderakenteet korjataan sellaisiksi, että se soveltuu ”entiseksi vesitorniksi, jota esitellään yleisölle”. Lauttasaari-Seuran mukaan tornin esittelemisestä yleisölle ei aiheutuisi erityisiä kustannuksia, koska se voisi huolehtia siitä omien resurssiensa mukaan.

Suojeluasian valmistelun aikana kiinteistöviraston tilakeskus on esittänyt vesitornin purkamista (16.8.2010) vedoten rakennuksen huonokuntoisuuteen ja tästä aiheutuvaan vesitornin ympäristöön kohdistuvaan vaaraan. Rakennusvalvontavirasto on maankäyttö- ja rakennusasetuksen 67 §:n nojalla ilmoittanut lupahakemuksesta kaupunginhallitukselle ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Rakennuksen purkulupa on sittemmin peruutettu (17.9.2010).

Esittelijä toteaa, että Lauttasaari-Seuran aloitteesta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, rakennuslautakunnan, yleisten töiden lautakunnan ja kaupunginmuseon johtokunnan lausunnot.

Kohteen sijainti ja asemakaavatilanne

Lauttasaaren vesitorni sijaitsee Kotkavuoressa korttelissa nro 310 tontilla nro 31028.

Vesitornin alueella ja ympäristössä Kotkavuorella on voimassa asemakaavat vuosilta 1951 ja 1958. Kaavassa vesitornin ympäristö on merkitty puistoalueeksi.

Lauttasaaren vesitornin historia

Lauttasaaren vesitorni valmistui 1958 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ossi Leppämäki. Vesitorni on Suomen ensimmäinen esijännitetty betonirakennus, jota rakennettaessa säiliön betonikuori jännitettiin vedenpitävyyden varmistamiseksi. Sienen muotoinen vesitorni sijaitsee Kotkavuoren huipulla ja on siten Lauttasaaren näkyvä maamerkki.

Rakennuksen kunto Rakennusvirasto on teettänyt vesitornin kuntokartoituksen vuonna 2008. Kartoituksen mukaan rakennus on rakennusteknisiltä osiltaan tyydyttävässä tai välttävässä kunnossa. Keskeisimmät korjaustarpeet tulevat kohdistumaan lähivuosina vesitornin betonisten ulkopintojen korjaamiseen. Kuntokartoituksessa esitetyn arvion mukaan rakennuksen kunnossapitotöiden kustannukset ovat yhteensä noin 3,3 miljoonaa euroa. Tämä kustannusarvio ei sisällä tornin sisätiloihin kohdistuvia muutostöitä eikä kuluja tornin korjaamisesta alkuperäistä vastaavaan kuntoon.

Lausunnot Kiinteistölautakunta toteaa lausunnossaan (5.10.2010) mm., että kustannukset eivät puolla tornin säilyttämistä tai sen käyttötarkoituksen muuttamista. Tornin säilyttämisen sijasta tulisi harkita sen purkamista tarpeettomana ja kaupungille jatkuvia kustannuksia aiheuttavana rakennuksena.

Tornin varustaminen yleisökäyttöön näköalatorniksi vaatii kiinteistölautakunnan mukaan mittavia muutostöitä mm. henkilöturvallisuuden kannalta. Tilojen muuttaminen esitettyyn tai muuhun käyttöön edellyttää merkittäviä investointeja ja jatkossa käyttö- ja ylläpitokustannuksia. Kiinteistölautakunta ei ota kantaa seuran esittämiin tornin historiallisiin tai eettisiin arvoihin.

Kiinteistölautakunnan lausunnon mukaan säilytettävää tornia tulee käsitellä muistomerkin omaisena maamerkkinä, mikäli tornin hyötykäyttö huonetiloina osoittautuu esim. taloudellisten seikkojen kannalta epärealistiseksi. Tornin jättäminen maamerkiksi ei edellytä asemakaavan muuttamista, mutta vaati turvallisuussyistä betonirakenteiden korjaamisen.

Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoo lausunnossaan (23.9.2010) mm., että Lauttasaaren vesitorni on kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas ja Lauttasaaren identiteetille merkittävä rakennus. Lautakunta toteaa, että vesitornin säilyttäminen pelkästään yleisölle esiteltävänä vesihuollon historian ja vesitorniarkkitehtuurin kohteena ei ole taloudellisesti mahdollista. Lisäksi lausunnon mukaan vesitornin suojelu on mahdollista vasta sitten, kun uusi käyttötarkoitus on löytynyt.

Rakennuslautakunta toteaa lausunnossaan (14.9.2010) mm., että vesitornin kaupunkikuvallinen merkitys sekä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen arvo on huomattava. Rakennuslautakunta kannattaa lausunnossaan esitystä Lauttasaaren vesitornin suojelemiseksi. Vesitornin avaaminen yleisökäyttöön on rakennuslautakunnan mukaan mahdollista, mutta se edellyttää turvallisuusmääräysten huomioonottamista sekä asianmukaisten muutostöiden tekemistä yleisöturvallisuuden takaamiseksi.

Yleisten töiden lautakunta katsoo lausunnossaan (7.9.2010) mm., että Lauttasaaren vesitorni muodostaa tärkeän tunnusmerkin ja maisemallisen kohokohdan Lauttasaaren kaupunginosalle. Tornin ympäristö soveltuu hyvin julkiseen käyttöön virkistysalueena. Yleisten töiden lautakunta kannattaa Lauttasaari-Seuran ehdotusta tornin säilyttämisestä osana Kotkavuoren maisemaa.

Kaupunginmuseon johtokunta toteaa lausunnossaan (31.8.2010) mm., että vesitorni on kulttuurihistoriallisesti arvokas Lauttasaaren maamerkki, joka tulee suojella asemakaavassa maankäyttö- ja rakennuslain nojalla. Kaupunginmuseo ei näe estettä vesitornin yleisöesittelyille ja kaiderakenteiden korjaamiselle. Sähköpostikannanotossaan rakennusvalvontavirastolle (26.8.2010) kaupunginmuseo ei ole puoltanut purkamista.

Esittelijä toteaa edellä esitetyn perusteella, että vuonna 1996 vesihuoltokäytöstä poistuneelle vesitornille on pitkään etsitty uutta käyttötarkoitusta. Torniin on suunniteltu rakennettavaksi muun muassa kahvila ja kiipeilykeskus, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole toteutuneet.

Tämän vuoksi esittelijä pitää perusteltuna, että kiinteistövirasto kiirehtisi toimenpiteitä vesitornin uuden käyttötarkoituksen löytämiseksi esimerkiksi idea- tai tarjouskilpailun kautta. Koska purkulupahakemus on peruutettu, ei esittelijä näe kiireellistä tarvetta rakennuskiellon täytäntöönpanoon. Käyttötarkoituksen täsmennyttyä vesitornille voidaan laatia asemakaava.

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTOSTA

Khs 2010-338

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavanlaisen lausunnon:

Lausunnolle tulleessa lakiluonnoksessa ehdotetaan perustettavaksi kansallispuisto Sipoonkorpeen valtion omistamille maille Sipoon kunnassa sekä Helsingin ja Vantaan kaupungeissa. Perustettavan kansallispuiston pinta-ala olisi 1851 hehtaaria ja luonnoksen mukaan kansallispuiston alue sijaitsee kokonaan Porvoon moottoritien pohjoispuolella. Ehdotetusta kansallispuistosta noin 70 hehtaaria on Helsingin kaupungin alueella Östersundomin luoteisosassa.

Kaupunginhallitus kannattaa lausuntopyynnössä esitetyn Sipoonkorven kansallispuiston perustamista. Kansallispuistoa on tarkoitus laajentaa perustamisen jälkeen. Kansallispuiston laajentaminen siten, että alueesta muodostuu yhtenäisempi, on kannatettava suunta jatkokehittämiselle. Kaupungilla on jatkossa valmiudet keskustella myös Helsingin kaupungin omistamien, Sipoonkorven kansallispuistoon Vantaalla ja Sipoossa liittyvien kiinteistöjen vaihtamisesta valtion omistamiin kiinteistöihin Helsingissä.

Tavoitteet saada alue pysyvän suojelun ja pitkäjänteisen hoidon piiriin palvelee erinomaisesti Sipoonkorven kehittymistä vetovoimaiseksi luonto- ja virkistysalueeksi. Kansallispuiston perustaminen Sipoonkorpeen on myös Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmassa 2009–2012 mainittu tavoite.

Helsinki on yhdessä Vantaan kaupungin ja Sipoon kunnan kanssa laatimassa yleiskaavatasoista maankäytön suunnittelua Östersundomin alueelle. Helsingin ja Sipoon valtuustot ovat jo tehneet käynnistyspäätöksen ja hyväksyneet kaavoitusmenettelyn periaatteet. Vantaan osalta päätöstä odotetaan tehtäväksi marraskuussa 2010. Tavoitteena on valmistella Östersundomin yhteisen yleiskaavan luonnos vuoden 2011 aikana. Kaupunginhallitus kuitenkin huomauttaa, että yleisperusteluissa sivulla 3 oleva lause ”Helsingin kaupunki on aloittamassa osayleiskaavan laadinnan liitosalueelleen” tulisi muuttaa muotoon, joka ottaa huomioon tavoitteen laatia Östersundomin alueelle kolmen kunnan yhteinen yleiskaava.

Yksi yhteisen yleiskaavan kaavan keskeisiä tehtäviä tulee olemaan Sipoonkorven etelärajaus ja kansallispuiston suhde asukkaiden lähivirkistystarpeisiin. Samassa yhteydessä on tärkeätä määritellä eteläsuuntaan suuntautuvien nk. ekologisten käytävien ulottuvuus ja yhteensovittaa rakentamisalueet alueen luonnon- ja kulttuuriympäristöön liittyvien arvojen kanssa.

Östersundomin alue rakennetaan raideliikenteen ääreen. Raideliikenne suunnitellaan osaksi Helsingin seudun liikennejärjestelmää. Samassa yhteydessä suunnitellaan koko Östersundomin alueen liikenneverkko. Suunnittelussa ratkeavat Östersundomin maankäytön periaatteet, joissa tärkeänä osana on asuinalueiden ja luontoalueiden sekä muita suojeluarvoja sisältävien alueiden suhde. Tässä yhteydessä luodaan periaatteet ja ratkaisut hallita myös Sipoonkorpeen ja muihin luontoalueisiin kohdistuva käyttöpaine. Suunnittelun yhteydessä tehdään Sipoonkorven ja muiden luontoalueiden luonnonhoito- ja käyttösuunnitelmat. Joukkoliikenteen raideliikenteeseen pohjautuva perusratkaisu antaa edelleen hyvät mahdollisuudet pienentää myös kansallispuiston käyttäjien yksityisautoilusta johtuvia liikenteen haittoja.

Kaupunginhallitus on aiemmassa lausunnossaan katsonut, että Sipoonkorven kansallispuiston tulisi saada oma opastuskeskus. Valtion panostus alueen ulkoilu-, retkeily- ja opetuskäytön ohjaamisessa ja järjestämisessä on tervetullut. Kaupunginhallitus korostaa vielä, että monikulttuurisuuteen perustuvan metropolialueen keskellä sijaitsevan puiston monikieliseen opastukseen tulee kiinnittää riittävästi huomiota. Näistä lähtökohdista Metsähallituksen arvioima työvoimatarve ja sen mukaiset runsaan 400 000 euron vuosikustannukset perustamista seuraavana viisivuotisjaksona ovat liian vähäiset puiston hoitoa ja palvelujen turvaamista ajatellen.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, ympäristökeskukselle, kaupunginmuseolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Ympäristöministeriön lausuntopyyntö liitteineen 27.10.2010
	Liite 2	Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi Sipoonkorven ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että ympäristöministeriö on pyytänyt Helsingin kaupunginhallitukselta lausuntoa luonnoksesta Sipoonkorven kansallispuistoa koskevaksi hallituksen esitykseksi 26.10.2010. Lausunto pyydetään antamaan 15.11.2010 mennessä, koska lakiesitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kuluvan vuoden aikana.

Kaupunginhallitus on antanut ympäristöministeriölle lausunnon Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä keväällä 2010. Tällöin lausuntoa pyydettiin selvityksestä, jossa Metsähallitus oli selvittänyt kansallispuiston erilaisia rajauksia. Tavoite kansallispuiston perustamisesta sisältyy Helsingin kaupunginvaltuuston strategiaohjelmaan 2009–2012. Kaupunki suhtautui lausunnossaan myönteisesti sellaiseen vaihtoehtoon, että kansallispuisto perustettaisiin valtion omistamille maille ja muutoinkin vakiintuneen käytännön mukaisesti. Kaupunginhallituksen aiempi lausunto on esityslistan tämän asian päätöshistorian ensimmäisenä kohtana.

Ympäristöministeriön 26.10.2010 pyytämästä lausuntopyynnöstä on hankittu talous- ja suunnittelukeskuksen, kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, ympäristökeskuksen, rakennusviraston ja kaupunginmuseon lausunnot, jotka ilmenevät tämän asian päätöshistoriasta. Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

HELSINGIN TEKNIIKAN ALAN OPPILAITOS HELTECHIN KULLERVONKADUN KIINTEISTÖN PERUSPARANNUKSEN AIKAISTEN VÄISTÖTILOJEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-1581

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 18.5.2010 päivätyn Heltech Käpylän väistötilojen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 3 996,5 m² ja rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1,6 miljoonaa maaliskuun 2010 kustannustasossa (RI = 126,2, THI = 145,0).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, opetusvirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, HKR-Rakennuttajalle ja kiinteistöviraston tilakeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 18.5.2010
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan muistio 24.8.2010
	Liite 3	Helsingin tekniikan alan oppilaitos Heltechin Kullervonkadun... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Hankkeen lähtökohdat ja kuvaus

Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Käpylän koulutusyksikön Kullervonkadun toimipisteen perusparannus, jossa kosteusvaurioista johtuvat sisäilman ongelmat pyritään pikaisesti poistamaan, on eri asiana tällä esityslistalla olevan hankesuunnitelman mukaan tarkoitus toteuttaa yhdessä vaiheessa.

Peruskorjauksen vuoksi koko oppilaitoksen toiminta on häiriöttömän opetuksen turvaamiseksi siirrettävä väistötiloihin. Väistötilojen hankesuunnitelman mukaan Kullervonkadulla toimivat painoviestinnän ja kemiantekniikan sekä maahanmuuttajien ohjaavan ja valmistavan koulutuksen opetus siirtyvät väistötiloihin osoitteeseen Kontulantie 1.

Tilat omistaa Helsingin Energia. Tilat toimivat tällä hetkellä Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan koulutusyksikön perusparannuksen aikaisina väistötiloina. Tilat on peruskorjattu väistötilakäyttöön auto- ja kuljetusosastoa ja metallitekniikan osastoa varten. Tilat soveltuvat pääasiassa sellaisenaan Kullervonkadun käyttöön. Muutoksia tehdään painoviestinnän työsaleja ja tietokoneluokkia sekä kemian tekniikan laboratoriota varten. Ruokailun järjestämiseksi tiloihin varustetaan keittiö ja ruokailutila.

Yleistä hankkeesta Heltech Käpylän Kullervonkadun toimipisteen perusparannus sisältyy kaupunginvaltuuston hyväksymään talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosille 2010 - 2014 siten, että rakentaminen on vuosina 2012 - 2015.

Kustannukset ja vaikutus käyttötalouteen

Väistötiloiksi korjattavien tilojen vuokra-ala on 3 996,5 m² ja hyötyala on 3 092,5 hym². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana 1,6 miljoonaa euroa eli 777 euroa/brm².

Perusparannettavan Käpylän koulurakennuksen entisen vuokran suuruinen vuokra kohdistetaan väistötiloille parannettavan rakennuksen sijaan. Näillä katetaan Myllypuron tilavuokrat ja Heltech Käpylää varten tehtävät tilamuutokset:

Käpylän toimipisteen tilavuokrat ovat Myllypurossa n. 40 000 euroa/kk aikavälillä 1.9.2011 - 31.8.2014.

Heltech Käpylän muutostyövuokrat ovat Myllypurossa n. 93 000 euroa/kk aikavälillä 1.1.2014 - 30.6.2015.

Tämän lisäksi Myllypuron väistötilan muutostyökustannuksia peritään vuonna 2009 valmistuneiden muutosten osalta lisävuokrana noin 99 000 euroa/kk 24 kuukauden ajan aikavälillä 12.1.2012 - 31.12.2013. Tätä aiemmin Heltech Haagalta peritään sen osuutena muutoskustannuksista lisävuokraa 36 kuukauden ajalta.

Rahoitus ja aikataulutavoite

Hanke on vuosien 2010 - 2014 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2012 - 2015 toteutettavana hankkeena.

Rakentamisen alkaa 8/2011 ja työ valmistuu 5/2012.

Lausunnot Opetuslautakunta puoltaa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Käpylän koulutusyksikön Kullervonkadun kiinteistön väistötilaksi kunnostettavan Myllypuron Kontulantien 1:n kiinteistön hankesuunnitelman hyväksymistä, mutta esittää, että tilakeskuksen tulisi vastata 440 000 euron muuttokustannuksista. Samoin lautakunta esittää, että tilakeskus vastaisi rakennuksen teknisestä perusparannuksesta aiheutuvasta väistötilojen lisävuokrasta.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa perusparannuksen aikaisten väistötilojen hankesuunnitelman hyväksymistä ehdotuksen mukaisesti. Hanke sisältyy kaupunginjohtajan talousarvioesityksen 2011 investointiohjelmaan vuosille 2011 - 2015.

Opetuslautakunnan esitykseen muuttokustannusten siirtämiseksi tilakeskuksen maksettavaksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että väistötiloihin liittyvät muuttokustannukset on nykyisen käytännön mukaan maksanut vuokralainen. Käytäntö on ollut tarkoituksenmukainen, sillä muuton järjestelyt ja toteutus liittyvät enemmän vuokralaisen käynnissä olevaan toimintaan ja irtaimistoon kuin muuton kohteena oleviin tiloihin. Myös kustannustietous, seuraukset tehdyistä valinnoista sekä toimintaan liittyvien häiriöiden poistaminen tulevat paremmin huomioiduiksi.

Väistötilojen lisävuokran maksajavastuusta talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että asiassa tulisi toimia kaupunginhallituksen 12.1.2009 hyväksymien tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan. Väistötiloista perittävän vuokran tulisi olla enintään samansuuruinen kuin varsinaisista tiloista peritty vuokra oli ennen peruskorjausta. Tämän tason ylittävä väistötilakustannus voidaan periä peruskorjauksen jälkeisen vuokran yhteydessä.

Esittelijän kanta Esittelijä toteaa, että suunnitellut väistötilat ovat välttämättömät, jotta Kullervonkadun toimipisteen kosteusvauriot ja niistä aiheutuvat sisäilman ongelmat voidaan korjata. Muuttokustannusten samoin kuin väistötilojen lisävuokran osalta esittelijä viittaa talous- ja suunnittelukeskuksen asiasta lausumaan.

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KIINTEISTÖVIRASTON ASUNTOASIAINOSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-2017

KAJ Kaupunginhallitus päättänee valita Markku Leijon asuntoasiainosaston osastopäällikön virkaan (vakanssinumero 061700) 1.1.2011 lukien 5 400,17 euron kokonaispalkalla.

Kaupunginhallitus toteaa, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes virkaan ottaminen on vahvistettu henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote määräaikaan mennessä virkaa hakeneille sekä asuntolautakunnalle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakemuksista
	Liite 2	Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston osastopäällikön viran täyttäminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 24.5.2010 (678 §) myöntää eron osastopäällikkö Mikko Luukkoselle kiinteistöviraston asuntoasiainosaston päällikön virasta (vakanssinumero 061700) 1.1.2011 lukien. Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kiinteistövirastoa käynnistämään viran täyttöön liittyvän julkisen hakumenettelyn. Kiinteistöviraston johtosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua ensin lausuntonsa. Asuntoasiainosaston osalta lausunnon antaa asuntolautakunta.

Kiinteistöviraston asuntoasiainosaston päällikön tehtävänä on hoitaa osaston johtamis- ja esimiestehtävät. Osaston esimiehenä hänelle kuuluu myös asuntoasioihin liittyvien asiantuntijatehtävien kokonaisvastuu. Osastopäällikön pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla tehtävän edellyttämä käytännön kokemus ja kokemusta johtamistehtävistä. Kaupungin kielitaitosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Viran kokonaispalkka on 5400,17 euroa.

Asuntoasiainosaston osastopäällikön virka on ollut haettavana ajalla 13.6. - 5.7.2010. Ilmoitukset julkaistiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Metro-lehdessä ja kaupungin rekrytointijärjestelmässä. Virka tulee avoimeksi 1.1.2011 osastopäällikkö Mikko Luukkosen jäädessä eläkkeelle.

Virkaan tuli määräaikaan mennessä 14 hakemusta. Yksi hakemus tuli myöhässä. Määräaikaan mennessä virkaa hakivat tuottaja rakennuttaja XXXX XXXX, sijoitusjohtaja XXXX XXXX, vuokrauspäällikkö XXXX XXXX, apulaisosastopäällikkö Markku Leijo, asumispalvelupäällikkö XXXX XXXX, projektipäällikkö XXXX XXXX, henkilöstöpäällikkö Tuula Mäkelä, laatupäällikkö XXXX XXXX, erityissuunnittelija XXXX XXXX, osastonjohtaja XXXX XXXX, konkurssiylitarkastaja XXXX XXXX, johtaja XXXX XXXX, järjestöpäällikkö XXXX XXXX ja johtava koulutuspäällikkö XXXX XXXX. Hakemuksista laadittu yhteenveto on esityslistan liitteenä.

Osastopäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttivät viran koulutukseen liittyvät pätevyysvaatimukset. Kuudella henkilöllä oli viran edellyttämää kokemusta asuntoasioista erilaisissa tehtävissä. Neljällä henkilöllä oli virkaan soveltuvaa asuntoasioiden tuntemusta ja lisäksi kokemusta johtamistehtävistä.

Hakemusten perusteella kuusi henkilöä kutsuttiin ensimmäiseen haastatteluun. Työnantajan edustajina haastattelussa olivat virastopäällikkö XXXX XXXX, osastopäällikkö XXXX XXXX ja henkilöstöpäällikkö XXXX XXXX. Haastatteluun kutsuttavista henkilöistä tiedotettiin myös asuntolautakunnan puheenjohtajalle ja varapuheenjohtajalle.

Ensimmäisen haastattelun jälkeen viisi henkilöä oli soveltuvuusarvioinnissa. Arvioinnin toteutti Psycon Oy. Soveltuvuusarvioinnissa olivat apulaisosastopäällikkö Markku Leijo, asumispalvelupäällikkö XXXX XXXX, henkilöstöpäällikkö Tuula Mäkelä, erityissuunnittelija XXXX XXXX ja järjestöpäällikkö XXXX XXXX.

Soveltuvuusarvioinnin jälkeen kolme henkilöä kutsuttiin toiseen haastatteluun, jossa työnantajan edustajina olivat kaupunkisuunnittelun ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja XXXX XXXX ja virastopäällikkö XXXX XXXX.

Hakemusten, haastattelujen ja soveltuvuusarvioinnin perusteella pätevyydeltään ja kokemukseltaan viran menestyksellisen hoitamisen kannalta hyvät valmiudet on Markku Leijolla, XXXX XXXX ja Tuula Mäkelällä.

Yhteiskuntatieteiden maisteri Markku Leijo on toiminut Helsingin kaupungin kiinteistöviraston asuntoasiainosastolla apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2000 alkaen, Helsingin kaupungin sosiaaliviraston erityissosiaalitoimistossa toimistopäällikkönä 1999 - 2000, vammaispalvelutoimistossa toimistopäällikkönä 1998 - 1999 ja erityissosiaalitoimiston asuntoasiamiehenä 1996 - 1998 sekä Helsingin Diakonissalaitoksella erikoissuunnittelijana 1996 ja projektipäällikkönä 1994 - 1995.

Filosofian kandidaatti [hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Valtiotieteiden maisteri Tuula Mäkelä on toiminut Helsingin kaupungin rakennusvirastossa henkilöstöpäällikkönä vuodesta 2006, Helsingin kaupungin tietokeskuksessa hallintopäällikkönä 2003 - 2006, Espoon kaupungin ympäristön ja teknisen toimialan henkilöstö- ja toimistopäällikkönä 1996 - 2003, Espoon kaupungin teknisen keskuksen toimistopäällikkönä 1993 - 1996 ja kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitussihteerinä 1991 - 1992.

Asuntolautakunnan mielestä hakuprosessissa esitettyjen hakemus-asiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuusarvioinnin perusteella Markku Leijolla on virkaan soveltuvin kokemus sekä osaaminen. Markku Leijo on toiminut asuntoasiainosaston apulaisosastopäällikkönä vuodesta 2000 alkaen. Hän on tehtävässään perehtynyt pääkaupunkiseudun asuntoasioihin ja sen erityishaasteisiin. Apulaisosastopäällikkönä ja
aiemmin sosiaaliviraston toimistopäällikkönä hän on hankkinut kokemusta johtamistehtävissä. Markku Leijo on ollut myös aktiivisesti kehittämässä Helsingin kaupungin asuntoasioiden uusia palveluja, muun muassa sähköisiä asiointipalveluja kuntalaisille. Hankkimansa kokemuksen perusteella Markku Leijo pystyy hyvin vastaamaan pääkaupunkiseudun asuntoasioiden nykyisiin ja tulevaisuuden haasteisiin. Asuntolautakunta esittää asuntoasiainosaston osastopäällikön virkaan otettavaksi apulaisosastopäällikkö Markku Leijon 1.1.2011 lukien. Lautakunnan päätös syntyi äänestyksen jälkeen.

Hakemusasiakirjat ja muu aineisto ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kaupunginhallituksen kokouksessa.

HELSINGIN SEUDUN OPISKELIJA-ASUNTOSÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1665

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1665/526 mukaisena.

Kaupunginhallitus katsoo, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa, mikäli taskupihat suunnitellaan kauttaaltaan oleskelua varten, eikä niille sijoiteta hakijan suunnitelman mukaisia inva-pysäköintipaikkoja. Lisäksi kaupunginhallitus katsoo, että LPA-tontin ja tontin 17 välinen raja tulisi istuttaa tai siihen tulisi rakentaa muuri.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Länsisataman tontti 20007/17)
	Liite 2	Ympäristökartta (Länsisataman tontti 20007/17)
	Liite 3	Asemapiirustus (Länsisataman tontti 20007/17)
	Liite 4	Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö pyytää (17.8.2010) poikkeamislupaa 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20007 tontille nro 17 (Välimerenkatu 5).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa rakennuspaikalle pääasiallisesti opiskelija-asumiseen tarkoitettu rakennus (15723 k-m²) sekä yhteensä 22 autopaikkaa. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että autopaikkoja sijoitetaan tontille asemakaavassa vaadittua (42 kpl) määrää vähemmän.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus on pääasiallisesti opiskelija-asuinkäytössä. Hakijan mukaan suunnitelmassa toteutettavaksi esitetyt 22 autopaikkaa ovat enemmän kuin tarve opiskelijoilla käytännössä on. Tarkoituksenmukaisempaa on hyödyntää pihaa oleskelu- ja leikkialueina sekä varata sinne enemmän polkupyörien säilytyspaikkoja, kuin rakentaa sinne käyttäjien kannalta tarpeettomia autopaikkoja. Kohde tulee olemaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien lähellä sekä kevyen liikenteen reitin varrella. Suunnitelmissa on huomioitu polkupyöräpaikkoja riittävästi, vähintään 1 kpl asukasta kohden. Tarpeettomien autopaikkojen rakentaminen olisi myös ristiriidassa Jätkäsaaren ekologisen ja kestävän kehityksen mukaisen suunnitteluperiaatteen kanssa.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 9.9.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 7.8.2009 vahvistettu asemakaava nro 11770. Asemakaavan mukaan AKS-korttelin tontille 17 on varattava 42 kpl autopaikkoja (opiskelija-asunnot 1ap/240 k-m²; myymälät enintään 1ap/120 k-m²).

Hakijan tarkoituksena on toteuttaa tontille 22 autopaikkaa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että autopaikkoja sijoitetaan tontille asemakaavassa vaadittua määrää vähemmän.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska hanke ei vaikuta huomattavasti heidän asumiseensa, työntekoonsa tai muihin oloihin.

Esittelijän ehdotus Esittelijä katsoo että, haettu toimenpide voidaan toteuttaa, mikäli taskupihat suunnitellaan kauttaaltaan oleskelua varten, eikä niille sijoiteta hakijan suunnitelman mukaisia inva-pysäköintipaikkoja. Lisäksi tulisi edellyttää, että LPA-tontin ja tontin 17 välinen raja istutetaan tai siihen rakennetaan muuri.

Jätkäsaaren yhtenä merkittävänä suunnitteluperiaatteena on ollut alueelle rakennettavat hyvät joukkoliikenneyhteydet sekä toimiva jalankulku- ja pyöräilyreitistö. Tavoitteena on vähentää turhaa ajoneuvoliikennettä.

Kyseisen tontin kohdalle tulee sijoittumaan raitiovaunupysäkki. Lisäksi etäisyys metroasemalle on alle 500 m. Alueelta on sujuvat jalankulku- ja pyöräily-yhteydet muihin kaupunginosiin. Koska kyseessä on opiskelija-asuntola, on todennäköistä, että autopaikkojen tarve on kyseisellä tontilla vähäinen, kuten hakijakin katsoo.

Autopaikkojen määrän pienentyessä voidaan lisätä pihan viihtyisyyttä, oleskelumahdollisuuksia sekä pyöräpysäköintipaikkoja ja saavuttaa näin kaupunkikuvallisesti laadukkaampaa ympäristöä.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavamääräystä pienempi tarvittavien autopaikkojen perusteltu määrä ja sen myötä asuinympäristön ja asuinolojen parantaminen sekä tontin tarkoituksenmukainen rakentaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta edellä esitetyn mukaisesti.



Kokousaika	15.11.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali