Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Määrärahan myöntäminen asuntotuotantotoimistolle Fallpakan tonttien 47275/1 ja 47277/4 ja 5 maanrakennus- ja täyttötöiden lisäkustannuksiin

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Osakkuusyhteisöjen tilintarkastajalausuntojen toimitus

Kaupungin liittyminen ammatillisen koulutuksen järjestäjät ry:n tilalle perustettavaan järjestöön

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi

25.1.2010 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi: Työryhmän asettaminen tekemään vaihtoehtoisia ehdotuksia kuntalaisten osallisuuden ja demokratian edistämiseksi Helsingissä

Iltakouluasia: Helsingin Energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta

Iltakouluasia: Strategiaohjelman 2009-2012 täytäntöönpanon seuranta

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Munkkiniemen vaahterametsikön rajaamisesta suojeltuna luontotyyppinä

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelma 2008 - 2017 (Lumo-ohjelma)

Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus

25.1.2010 pöydälle pantu asia
Rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön viran täyttäminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

25.1.2010 pöydälle pantu asia
Henkilöstömäärärahan (TA 4 52 08) käyttö vuonna 2010

25.1.2010 pöydälle pantu asia
Matalapalkkatuen käyttösuunnitelma vuodelle 2010

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kannanotto Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n, Lauttasaari-Seura ry:n ja Xxxxx Xxxxxxxxx muistutuksiin Lauttasaaren korttelin nro 31122 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11874)

Matti Enrothin toivomusponsi: Pyöräparkkien perustaminen kaupungin virastojen läheisyyteen

Vastine Xxxxx Xxxxxxxxx Etelä-Suomen lääninhallitukselle tekemän kantelun johdosta

Laajasalon tontin 49259/4 sekä katu- ja lähivirkistysalueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11906)

Alueen varaaminen Katajanokalta maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Xxxx Xxxxxxxxxx sekä Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx välisessä kiinteistökaupassa

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta (työ- ja varastohalli)

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta (sosiaalitila)

Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors:n poikkeamishakemus

25.1.2010 pöydälle pantu asia
Rakennusvalvontaviraston rakennusteknisen osaston päällikkönä toimivan yli-insinöörin viran täyttäminen

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTOLLE FALLPAKAN TONTTIEN 47275/1 JA 47277/4 JA 5 MAANRAKENNUS- JA TÄYTTÖTÖIDEN LISÄKUSTANNUKSIIN

Khs 2009-1929

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 10, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet, muu esirakentaminen,

asuntotuotantotoimistolle 853 000 euroa käytettäväksi Fallpakan tonttien 47275/1 ja 47277/4 ja 5 maanrakennus- ja täyttötöiden lisäkustannuksiin

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimistolle (Seija Karvinen), taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Leena Pasonen) ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Fallpakan pohjoisosa, taske 8.9.2009
	Liite 2	Määrärahan myöntäminen...- päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Kyseessä on kolmen urakkavaiheessa olevan tontin esirakentamista täydentävät välttämättömät maanrakennus- ja täyttötyöt, joilla tontit saadaan rakentamiskelpoisiksi.

Koska kyseessä on tonttien esirakentamista täydentävät työt, määräraha voidaan myöntää vuoden 2010 talousarvion esirakentamismäärärahojen alakohdasta 8 01 02 10.

Rahoitustarve on yhteensä 953 000 euroa (alv=0). Kohteiden urakkatarjoukset on saatu 28.8.2009 ja kustannukset perustuvat urakoitsijan antamiin selvityksiin.

Kaupunginjohtaja myönsi 100 000 euroa hankkeen vuoden 2009 kustannuksiin 7.10.2009. Tonttien 47275/1 ja 47277/4 rakentaminen käynnistyi vuoden 2009 lopussa. Nyt haetaan vuoden 2010 osuutta, joka on 853 000 euroa.

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 11.6.2007 varata tontin 47275/1 asuntotuotantotoimikunnalle vuokra-asuntojen rakennuttamista ja tontin 47277/3 (myöhemmin tontit 4 ja 5) vapaarahoitteisten Hitas-omistusasuntojen rakennuttamista varten. Kiinteistölautakunta päätti 13.1.2009 tarkentaa tonttien 47277/4 ja 5 hallintamuotoa niin, että tonteille rakennetaan ns. välimuodon asuntotuotantoa ja kaupunginhallitus päätti 16.2.2009 jatkaa tontinvarauksia vuoden 2009 loppuun saakka.

Tontille 47275/1 rakennetaan Puotilan Kiinteistöt Oy / Kastellinpolku –niminen kohde. Tontille 47277/4 rakennetaan Helsingin Asumisoikeus Oy / Sänkbacka -niminen kohde ja tontille 47277/5 Hitas-omistusyhtiö Asunto Oy Helsingin Sänkbacka.

Tontin vuokrausperusteet on vahvistettu kaupunginvaltuustossa 12.12.2007, jolloin pohjaolosuhteista aiheutuvia lisäkustannuksia ei vielä ollut tarkemmin tiedossa. Suunnittelun aikana on ilmennyt, että lisäkustannukset ovat poikkeuksellisen suuret ja erityisesti Hitas-kohteen osalta tontilla 47277/5 niiden merkitys on ratkaiseva kohteen myytävyyden kannalta.

Fallpakassa on tehty alueellista esirakentamista rakennusviraston toimesta. Esirakentamismäärärahoja, yhteensä 3,7 milj. euroa, on käsitelty aiemmin kaupunginhallituksessa 18.2.2008, 13.8.2007 ja 5.3.2007 sekä johtajistotoimikunnassa 1.11.2006.

Alueellisessa esirakentamissuunnitelmassa katutasot on suunniteltu mahdollisimman alas ja sen perusteella on oletettu talojen lattiatasot ja esirakentamistasot. Kohteen suunnittelun aikana rakennusvalvonnan kanssa rakennusten lattiatasot on jouduttu nostamaan pohjaveden korkeuden ja kuivatussuunnitelman mukaisesti.

Toteutettu stabilointikerros ei kestä niitä täyttökerroksia, joita kuivatussuunnitelman mukainen pihataso edellyttää. Hankkeiden rakennustöiden yhteydessä joudutaan tekemään lisätäyttöjä ja korvaamaan kerrokset kevennetyillä rakenteilla.

Ylimääräiset maanrakennuskustannukset aiheutuvat mm. suuresta määrästä saven kaivua ja saven kaatopaikkamaksuista, korvaavien täyttöjen tekemisestä, leca-soralla ja styroxilla tehtävistä kevennyksistä, pohjaveden pinnan korkeudesta ja sen paineellisuudesta sekä maan huonosta kantavuudesta aiheutuvista vahvistuksista työkoneille ja työmaaliikenteelle.

Lisäksi tonteille joudutaan tekemään tukimuureja, luiskia sekä melumuuria liikennemelua vasten.

Tonttien paalutuskustannukset ovat lisäksi tavallista korkeammat. Varsinkin asumisoikeuskohteen ja asuntoyhtiön tonteilla ne ovat asuntoneliötä kohden huomattavat, koska kyseessä on rivitalot. Paalutuskustannukset eivät sisälly anottaviin lisäkustannuksiin.

Ylimääräiset kustannukset tonteittain ovat (sis. ALV 22 %):

Puotilan Kiinteistöt Oy / Kastellinpolku, 47275/1

yhteensä 133 000,00 euroa

(57,17 e/asm2)

Helsingin Asumisoikeus / Sänkbacka, 47277/4

yhteensä 742 500,00 euroa

(161,57 e/asm2)

Asunto Oy Helsingin Sänkbacka, 47277/5

yhteensä 287 000,00 euroa

(200,70 e/asm2)

Yhteensä kaikki ylimääräiset kustannukset ovat 1 162 500 euroa, sisältäen ALV 22 %. Arvonlisäveroton summa on 953 000 euroa, josta vuoden 2009 aikana tarvitaan 100 000 euroa ja vuoden 2010 aikana 853 000 euroa.

Kohteiden urakkatarjoukset on saatu 28.8.2009 ja kustannukset perustuvat urakoitsijan antamiin selvityksiin.

Kaupunginhallitus on 7.10.2009 myöntänyt asuntotuotantotoimistolle 100 000 euroa käytettäväksi Fallpakan tonttien 47275/1 ja 47277/4 ja 5 maanrakennustöiden ja täyttötöiden lisäkustannuksiin. Tonttien 47275/1 ja 47277/4 rakentaminen on käynnistynyt vuoden 2009 aikana.

Kiinteistölautakunta on 10.11.2009 päättänyt tontin 47275/1 pitkäaikaisesta vuokrauksesta Puotilan Kiinteistöt Oy:lle 1.12.2009 alkaen.

Kiinteistölautakunta on 22.12.2009 päättänyt tontin 47277/4 pitkäaikaisesta vuokrauksesta Helsingin Asumisoikeus Oy:lle 1.1.2010 alkaen.

Asuntotuotantotoimisto esittää, että Fallpakan tonttien 47275/1 ja 47277/4 ja 5 aiheutuviin ylimääräisiin kustannuksiin myönnettäisiin esirakentamiseen tarkoitettua määrärahaa vuodelle 2010 yhteensä

853 000 euroa asuntotuotantotoimiston käyttöön.

VALTION JA HELSINGIN SEUDUN KUNTIEN VÄLINEN AIESOPIMUS METROPOLIALUEEN KILPAILUKYVYN VAHVISTAMISEKSI

Khs 2009-1389

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä valtion ja Helsingin seudun kuntien välisen aiesopimuksen vuosille 2010 - 2011 metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja oikeuttaa kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sen kaupungin puolesta.

Pöytäkirjanote työ- ja elinkeinoministeriölle (erityisasiantuntija Olli Alho), hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Valtion ja Helsingin seudun kuntien välinen aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi, luonnos 26.1.2010

ESITTELIJÄ Kj toteaa, että osana metropolipolitiikkaa ja sen toteutusta on eri ministeriöiden ja Helsingin seudun kuntien yhteistyönä valmisteltu aiesopimus metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamiseksi.

Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä päätti metropolipolitiikan linjauksista ja kärkihankkeista joulukuussa 2007. Yksi kärkihanke on metropolialueen kilpailukykystrategian valmistelun ja toteutuksen tukeminen valtion ja seudun kuntien yhteistyöllä innovaatiopolitiikassa, osaamisen kehittämisessä, osaavan työvoiman saannin varmistamisessa ja ulkomaisessa markkinoinnissa. Vastuuministeriöiksi on määritelty työ- ja elinkeinoministeriö ja opetusministeriö.

Pääkaupunkiseudun kaupungit ovat johdonmukaisesti edistäneet seudun kilpailukyvyn kehittymiseen tähtääviä toimia. Pääkaupunkiseudun kaupunginhallitukset hyväksyivät vuoden 2008 joulukuussa metropolialueen kilpailukykystrategian painopisteet ja kehittämislinjaukset. Kilpailukyvyn kehittäminen on myös keskeinen osa Helsingin seudun kuntien yhteistyötä.

Valtion ja kuntien toiminnan yhteensovittamiseksi ja yhteistyön vahvistamiseksi on tarkoitus solmia kaksivuotinen aiesopimus, jonka osapuolina ovat asianomaiset ministeriöt sekä Helsingin seudun kunnat ja Uudenmaan liitto. Aiesopimuksen tavoitteena on vahvistaa Helsingin seudun kansainvälistä kilpailukykyä koko maan kansantalouden suotuisan kehittämisen ja hyvinvoinnin varmistamiseksi.

Aiesopimusluonnos on tämän asian liitteenä.

Aiesopimuksella osapuolet käynnistävät seuraavat toimenpiteet ja hankkeet neljän teeman pohjalta:

1. Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Kutsuliikennejärjestelmän pilotointi (ns. campus shuttle-hanke) pääkaupunkiseudun kampusalueiden sisäiseen ja niiden väliseen liikenteeseen (toimenpide 1).

Laaditaan toimintasuunnitelma valtion, seudun kuntien ja muiden eri toimijoiden kesken ulkomaalaisille asiantuntijoille, tutkijoille ja opiskelijoille suunnatun asumisen markkinoiden kehittämiseksi (toimenpide 2).

2. Hyvän elämänlaadun sekä viihtyisän ja turvallisen elinympäristön rakentaminen

Yhteisellä kaupunki-innovaatioiden toteuttamisohjelmalla pyritään siirtämään tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulokset käytäntöön nykyistä paremmin ja nopeammin. Kaupunki-innovaatioihin valitaan Helsingin seudun uusien asuinalueiden tai kaupunkiasumisen 10-15 erilaista kehityshanketta, joiden avulla toimintamallia työstetään. Painopisteenä ovat erityisesti energiatehokas peruskorjaustoiminta ja erilaiset palvelumallit (toimenpide 3).

Sovitaan yhteisestä toimintamallista mm. merkittävien suurtapahtumien ja arvokisojen järjestämiseksi ja tiede- ja kulttuurilaitosten tukemiseksi (toimenpide 4).

3. Käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistaminen ja julkisten hankintojen kehittäminen

Luodaan yhteisiä käytäntöjä innovaatiotoiminnan uusien muotojen kehittämiseen ja kokemusten vaihtoon (toimenpide 5).

World Design Capital 2012-hankkeen toteuttaminen (toimenpide 6).

Laaditaan Innovatiiviset julkiset hankinnat – toimenpideohjelma kehitystyöhön julkisten hankintojen menettelytapojen uudistamiseksi. Ohjelma sisältää mm. yhteiset ohjeistuksen ja panostuksen mm. koulutuksen ja neuvontaan innovaatiomyönteisiin hankintatapoihin, riskienhallintaan, sopimusmenettelyihin ja kumppanuusmalleihin (toimenpide 7).

4. Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin

Edistetään metropolialueen vahvistumista maailmanluokan innovaatiokeskittymänä ja Itämeren alueen keskuksena Itämeri-strategiaa toteuttavin kansallisin ja kansainvälisin hankkein (toimenpiteet 8, 9 ja 10).

Kj toteaa edelleen, että aiesopimuksen on tarkoitus sisällyttää edellä selostetulla tavalla rajattu määrä sellaisia konkreettisia hankkeita, jotka voidaan käynnistää sopimuskaudella 2010 – 2011. Aiesopimuksessa toimenpiteet on kuvattu lyhyesti ja määritelty vastuutahot.

Aiesopimuksen toimenpiteitä toteutetaan valtiontalouden ja kuntien kehysten ja talousarvioiden puitteissa. Toimenpiteistä suurin osa on valtion ja seudun kuntien yhteisten käytäntöjen luomista ja/tai yhteistyön tiivistämistä, mikä sinänsä ei edellytä suurta rahallista panostamista. Aiesopimuksen toteutukseen varaudutaan kaupungin toiminnan ja talouden suunnittelussa. World Design Capital 2012 –hankkeen osalta toteuttamisesta päätetään erikseen. Hanketta koskeva valtioneuvoston periaatepäätös tehdään vuoden 2010 aikana. Samassa yhteydessä on tarkoitus käsitellä hankkeen valtion rahoitusta.

Kj toteaa lopuksi, että tarkoituksena on allekirjoittaa aiesopimus helmikuun aikana kuntien ja hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmän hyväksyttyä sopimuksen. Aiesopimus tulee voimaan sopijaosapuolten allekirjoitettua sopimuksen.

Aiesopimus on voimassa vuoden 2011 loppuun saakka. Sopimus on tarkoitus uudistaa vuoden 2011 aikana. Vastaava uusimismahdollisuus on kirjattu valtion ja Helsingin seudun kuntien asunto- ja tonttituotantoa tehostavaan aiesopimukseen. Lisäksi hallitus on linjannut eduskunnalle syksyllä 2009 annetussa selonteossa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, että seudun kuntien ja valtion välinen aiesopimuskäytäntö sekä valtion eri hallinnonalojen kumppanuuteen perustuva yhteistyö vakiinnutetaan.

25.1.2010 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN TEKEMÄÄN VAIHTOEHTOISIA EHDOTUKSIA KUNTALAISTEN OSALLISUUDEN JA DEMOKRATIAN EDISTÄMISEKSI HELSINGISSÄ

Khs 2009-333

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 11.2.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Kati Peltolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

ESITTELIJÄ Kj toteaa, että käsitellessään 11.2.2009 valtuutettujen eräitä aloitteita Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää työryhmän asettamista tekemään vaihtoehtoisia ehdotuksia kuntalaisten osallisuuden ja demokratian edistämiseksi Helsingissä.

Työryhmän tulee selvittää helsinkiläisten nykyisiä osallistumistapoja ja osallistumattomuuden syitä sekä vertailla erilaisia suomalaisia ja naapurimaissa käytössä olevia hallintomalleja siitä näkökulmasta, miten ne edistävät kuntalaisten vaikuttamista asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon. ” (Kati Peltola, äänin 55-2 )”

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kj toteaa edelleen, että Khs päätti esittää (23.3.2009) Vantaan kaupungille, että kaupungit ryhtyvät yhdessä laatimaan selvitystä Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisen yhdistämisen etujen ja haittojen arvioimiseksi. Vantaan kaupunginvaltuusto päätti (6.4.2009), että yhdessä Helsingin ja muiden halukkaiden kuntien kanssa selvitetään 4-14 kunnan kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostaminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus.

Helsinki-Vantaa-selvitys ja Helsingin seudun kuntien yhteistyönä tehtävä kaksiportaisen seutuhallintomallin selvitys ovat käynnistyneet loppuvuodesta 2009.

Kj toteaa, että molemmat em. selvitykset on organisoitu siten, että selvitystyötä ohjaa ja seuraa poliittinen seurantaryhmä ja selvitykset valmistellaan virkatyönä erillisissä työryhmissä. Kuntalaisten osallisuuden ja demokratian tilaa ja edistämistä selvitetään ja arvioidaan monipuolisesti molempiin selvityksiin nimetyissä demokratiatyöryhmissä ja toimintaympäristötyöryhmissä. Työryhmien raportit valmistuvat elo-syyskuussa ja molempien selvitysten loppuraportit valmistuvat vuoden 2010 loppuun mennessä.

. Kj toteaa lisäksi, että em. selvityksissä seurataan ja hyödynnetään Espoon kaupungin käynnistämää tutkimusta metropolialueen kansainvälisen kilpailukyvyn kehittämiseksi. Vastaavasti hyödynnetään kansainvälisiä kokemuksia, joita analysoidaan ja vertaillaan valtion käynnistämässä metropolialueiden hallintomallien selvityshankkeesta, joka valmistuu lokakuun 2010 loppuun mennessä.

Kj toteaa lopuksi, että vireillä olevat selvitykset toteuttavat strategiaohjelmassa mainittua kansavaltahanketta kohdassa Demokratia ja vaikuttaminen. Jatkotoimenpiteistä päätetään selvityshankkeiden tulosten ja johtopäätösten valmistuttua.

LAUSUNNON ANTAMINEN UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE MUNKKINIEMEN VAAHTERAMETSIKÖN RAJAAMISESTA SUOJELTUNA LUONTOTYYPPINÄ

Khs 2009-2222

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon, joka koskee Munkkiniemen vaahterametsikön rajaamista suojeltuna luontotyyppinä:

Vaahterametsikkö sijaitsee Munkkiniemessä osittain Gert Skytten puiston pohjoisosassa ja osittain kaupungin omistamalla yleisten rakennusten tontilla 2 korttelissa 30002. Alueella on voimassa 18.8.1950 vahvistettu asemakaava, jossa Gert Skytten puisto on merkitty puistoksi ja tontti 30002/2 yleisten rakennusten tontiksi. Tontin rakennusala on rajattu pohjoisosaan.

Tontilla sijaitsee päiväkoti Kaartintorppa 1900-luvun alun puuhuvilassa. Vaahterametsikön pinta-alasta runsas puolet sijaitsee päiväkodin tontin luoteisosassa ja alle puolet viheralueella. Vaahterametsikkö rajautuu nykyisellään kadun ja päiväkodin pihaksi aidatun alueen väliin.

Kaupunginhallitus toteaa, että inventoidulle alueelle on suunniteltu noin vuoden ajan päiväkodin lisärakentamista. Munkkiniemen alueen kolmen päiväkotiryhmän pysyvän tarpeen tyydyttämiseksi Kaartintorpan päiväkodin tonttia on esitetty lisärakentamisen paikaksi. Päiväkotihanke on kiireellinen ja kyseinen tontti on ainoa paikka, mihin päiväkoti voidaan rakentaa ilman kaavamuutosta. Lisäksi uudisrakennuksen sijoittaminen muualle kuin tontin pohjoisosaan olisi kulttuuriympäristön säilymisen kannalta huono ratkaisu. Kaupunginhallitus katsoo, että Munkkiniemen vaahterametsikön suojeleminen luonnonsuojelulain 29 §:n mukaisesti estäisi uuden päiväkodin rakentamisen Kaartintorpan päiväkodin tontille. Sen sijaan lain 31 §:n soveltaminen voisi tarjota ongelmaan eri intressit yhteen sovittavan ratkaisun.

Kaupunginhallitus toteaa, että jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt ovat harvinaisia ja luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita alueita. Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin tehnyt Helsingissä luonnonsuojelulain nojalla vain yhden luontaisesti syntynyttä jalopuumetsikköä koskevan rajauspäätöksen.

Ottaen huomioon edellä mainittu päiväkotihanke ja toisaalta jalopuumetsikköjen harvinaisuus kaupunginhallitus esittää, että Uudenmaan ELY määrittelisi päätöksellään suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antaisi päätöksensä siten, että päätöksessä sovellettaisiin luonnonsuojelulain 31 §:ää.

Tällöin Uudenmaan ELY voisi myöntää poikkeuksen luontotyyppiin kuuluvan alueen ominaispiirteiden muuttamisen kieltämisessä, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät merkittävästi vaarannu.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje 26.10.2009
	Liite 2	Inventointiasiakirjat
	Liite 3	Rajauskartta
	Liite 4	Valokuvia alueelta
	Liite 5	Kaupunginmuseon ennakkolausunto 2.4.2009
	Liite 6	Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että Kalastajatorpantien varrella osittain Gert Skytten puiston pohjoisosassa sijaitseva Munkkiniemen vaahterametsikkö on luonnonsuojelulaissa tarkoitettu suojeltu luontotyyppi. Uudenmaan ympäristökeskus on valmistelemassa suojellun luontotyypin suojelua koskevan päätöksen antamista.

Uudenmaan ympäristökeskus on varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausua mielipiteensä suojellun luontotyypin alueen rajaamisesta.

Alueeseen kohdistuu kaksi toisilleen vastakkaista intressiä: toisaalta Suomessa harvinaisen luonnontilaisen jalopuumetsän alueen rajaaminen Uudenmaan ympäristökeskuksen esittämällä tavalla ja toisaalta päiväkodin lisärakennuksen rakentaminen tontin luoteiskulmaan, jossa vaahterametsikkö kasvaa.

ESITTELIJÄ Uudenmaan ympäristökeskus on hallintolain 34 §:n mukaisesti varannut Helsingin kaupungille tilaisuuden lausua mielipiteensä suojellun luontotyypin alueen rajaamisesta. Kuuleminen koskee Helsingin kaupungin kiinteistöillä sijaitsevaa Munkkiniemen vaahterametsikköä. Mahdollinen kannanotto on toimitettava 15.12.2009 mennessä Uudenmaan ympäristökeskukseen.

Esittelijä toteaa, että lisäaikaa kannanoton toimittamiselle on myönnetty 1.2.2010 asti. Lisäksi esittelijä toteaa, että Uudenmaan ympäristökeskuksen tehtävät ovat 1.1.2010 siirtyneet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen (Uudenmaan ELY).

./. Uudenmaan ympäristökeskuksen kirje, inventointiasiakirjat sekä rajauskartta ovat esityslistan liitteinä.

Esittelijä toteaa, että asiassa pyydettiin lausunto yleisten töiden lautakunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta sekä ympäristölautakunnalta.

./. Asiaan saadut lausunnot (päätöshistoria), kaupunginmuseon ennakkolausunto 2.4.2009 sekä valokuvia alueelta ovat tämän asian liitteinä.

Suojellun luontotyypin rajaaminen

Uudenmaan ympäristökeskus valmistelee yhteistyössä metsäkeskuksen kanssa suojellun luontotyypin suojelua koskevan päätöksen antamista liitekarttaan merkityllä alueella.

Helsingin kaupungin kiinteistöillä RN:o 91-30-9903-100 ja RN:o 91‑30‑2‑2 sijaitseva Munkkiniemen vaahterametsikkö inventoitiin 23.9.2009. Tällöin Uudenmaan ympäristökeskuksen edustaja totesi, että metsikkö on luonnonsuojelulain 29 §:n 1 momentin 1 kohdassa ja luonnonsuojeluasetuksen 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu suojeltu luontotyyppi, luontaisesti syntynyt, merkittäviltä osiltaan jaloista lehtipuista koostuva metsikkö.

Luonnonsuojelulain 29 § 1 momentin mukaan suojeltuihin luontotyyppeihin kuuluvia luonnontilaisia tai luonnontilaiseen verrattavia alueita ei saa muuttaa niin, että luontotyypin ominaispiirteiden säilyminen kyseisellä alueella vaarantuu.

Jalopuumetsikön aluetta voidaan kuitenkin hoitaa maanomistajan suostumuksella Uudenmaan ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla.

Inventoitu alue

Vaahterametsikkö sijaitsee Munkkiniemessä Kalastajatorpantien varrella osittain Gert Skytten puiston pohjoisosassa ja osittain kaupungin omistamalla yleisten rakennusten tontilla 2 korttelissa 30002. Alueella on voimassa 18.8.1950 vahvistettu asemakaava, jossa Gert Skytten puisto on merkitty puistoksi ja tontti 30002/2 yleisten rakennusten tontiksi. Tontin rakennusala on rajattu pohjoisosaan.

Tontilla sijaitsee päiväkoti Kaartintorppa 1900-luvun alun puuhuvilassa. Vaahterametsikön pinta-ala on 0,23 hehtaaria ja siitä runsas puolet sijaitsee päiväkodin tontin luoteisosassa ja alle puolet viheralueella. Vaahterametsikkö rajautuu nykyisellään kadun ja päiväkodin pihaksi aidatun alueen väliin.

Suojeltu luontotyyppi

Luonnonsuojelulain 29 §:ssä on määritelty yhdeksän luontotyyppiä, joiden ominaispiirteet tulee turvata. Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin tehnyt Helsingissä luonnonsuojelulain nojalla 28 luontotyypin rajauspäätöstä. Näistä rajauspäätöksistä vain yksi päätös koskee luontaisesti syntynyttä jalopuumetsikköä, jollaiseksi myös Munkkiniemen vaahterametsikkö on luokiteltu. Vuonna 2001 tehty jalopuumetsikön rajauspäätös koskee 0,65 hehtaarin Kruunuvuoren lehmusmetsikköä Laajasalossa.

Munkkiniemessä Kalastajatorpantien varrella sijaitsevassa pinta-alaltaan 0,23 hehtaarin suuruisessa vaahterametsikössä kasvaa 29 jalopuuyksilöä - 25 vaahteraa ja neljä tammea - jotka yhdessä täyttävät jalopuumetsikön luontotyypin kriteerin. Luonnonsuojeluasetuksen 10 §:n mukaan luontotyypin kriteeri edellyttää, että puita tulee kasvaa vähintään 20 kappaletta hehtaarilla yhtenä tai lähekkäisinä ryhminä. Edelleen luontotyypin edellytyksenä on jalopuiden runkomaisuus, mikä vaahteralla tarkoittaa yli 7 cm läpimittaa rinnankorkeudella ja tammella yli 20 cm läpimittaa. Munkkiniemen metsikössä esiintyvistä runkomaisista puista yksi tammi ja yksi vaahtera ovat järeitä, läpimitaltaan yli 40 cm paksuisia. Kolme tammea ja yhdeksän vaahteraa ovat läpimitaltaan 20 - 40 cm ja 15 vaahteraa läpimitaltaan 7 - 20 cm.

Päiväkodin lisärakentaminen

Munkkiniemessä inventoidulle alueelle on suunniteltu noin vuoden ajan päiväkodin lisärakentamista. Munkkiniemen alueen kolmen päiväkotiryhmän pysyvän tarpeen tyydyttämiseksi Kaartintorpan päiväkodin tonttia on esitetty lisärakentamisen paikaksi. Päiväkotihanke on kiireellinen ja kyseinen tontti on ainoa paikka, mihin päiväkoti voidaan rakentaa ilman kaavamuutosta.

Uudisrakennuksen sijoittaminen muualle kuin tontin pohjoisosaan olisi kulttuuriympäristön säilymisen kannalta huono ratkaisu. Arvokkaan puuhuvilan hallitseva asema maisemakulttuurin kannalta arvokkaassa puistomaisessa pihaympäristössään ja avarat näkymät etelään merenlahdelle ovat olennainen osa kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta.

Vaahterametsikön suojeleminen estäisi uuden päiväkodin rakentamisen Kaartintorpan päiväkodin tontille.

Helsingin ympäristöpolitiikka, luonnon monimuotoisuus

Esittelijä toteaa, että Kvsto hyväksyi ehdotuksen Helsingin kaupungin ympäristöpolitiikaksi 30.3.2005. Ympäristöpolitiikassaan Helsingin kaupunki on sitoutunut toiminnassaan ja päätöksenteossaan käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen.

Luonnon monimuotoisuuden osalta esittelijä toteaa, että merkitessään 23.9.2009 tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2008 Kvsto samalla hyväksyi toivomusponsia, joissa muun muassa edellytettiin, että metsänhoidossa kiinnitetään entistä enemmän huomiota luonnon monimuotoisuuteen (Thomas Wallgren) sekä, että kaupunki kehittää kaupunkimetsien, ym. suunnittelussa toimintamalleja, joilla tuetaan luontoympäristön monimuotoisuutta (Tuomas Rantanen).

Esittelijä toteaa, että jaloista lehtipuista koostuvat metsiköt ovat harvinaisia ja luonnon monimuotoisuudelle arvokkaita alueita. Suomessa luonnontilaisia jalopuumetsiä on säilynyt vain vähän; nykyään niitä uhkaa muun muassa hakkuut. Uudenmaan ympäristökeskus on aiemmin tehnyt Helsingissä luonnonsuojelulain nojalla vain yhden luontaisesti syntynyttä jalopuumetsikköä koskevan rajauspäätöksen.

Poikkeamisvalta

Esittelijä toteaa, että suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteiden säilymistä ei saa luonnonsuojelulain 29 §:n mukaan vaarantaa. Muun muassa rakentaminen, maaperän ja luontaisen kasvillisuuden vahingoittaminen ovat sellaisia toimia, jotka voivat vaarantaa ominaispiirteiden säilymisen.

Suojeltujen luontotyyppien ominaispiirteet säilyttäviä ja korostavia suunnitelmallisia toimia voidaan kuitenkin luonnonsuojelulain 31 §:n mukaan tehdä, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu tai luontotyypin suojelu estää yleisen edun kannalta erittäin tärkeän hankkeen tai suunnitelman toteuttamisen.

Ehdotus kannanotoksi

Esittelijä viittaa edellä jalopuumetsikköjen harvinaisuudesta, luonnon monimuotoisuudesta sekä päiväkotihankkeesta esitettyyn ja katsoo, että Uudenmaan ELY:n tulisi päätöksellään määritellä suojeltuun luontotyyppiin kuuluvan alueen rajat ja antaa päätös siten, että päätöksessä sovellettaisiin luonnonsuojelulain 31 §:ää. Tällöin Uudenmaan ELY voisi myöntää poikkeuksen luontotyyppiin kuuluvan alueen ominaispiirteiden muuttamisen kieltämisessä, mikäli kyseisen luontotyypin suojelutavoitteet eivät huomattavasti vaarannu.

Mikäli päiväkodin lisärakennus sijoitettaisiin suunniteltua lähemmäs nykyistä päärakennusta, voitaisiin pääosa luontotyypin suojeluarvoista säilyttää, vaikka puiden kaato heikentääkin kohteen luontoarvoja. Rakennusvirastoa voitaisiin kehottaa hoitamaan Gert Skytten puiston pohjoisosaa siten, että nuoret jalopuut säilyvät kuviolla. Tämä mahdollistaisi todennäköisesti sen, että alueelle voitaisiin myöhemmin tehdä luonnonsuojelulain mukainen luontotyypin rajauspäätös.

HELSINGIN LUONNON MONIMUOTOISUUDEN TURVAAMISEN TOIMINTAOHJELMA 2008 - 2017 (LUMO-OHJELMA)

Khs 2008-1965

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008–2017 tavoiteosassa esitetyt seuraavat kuusi tavoitetta:

1. Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla.

2. Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan.

3. Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan.

4. Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan.

5. Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan.

6. Edistetään ympäristövastuullisuutta.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, liikuntalautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalle, Helsingin yliopiston tekniselle osastolle, tietokeskukselle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle, asuntotuotantotoimistolle, Korkeasaaren eläintarhalle ja Oy Gardenia-Helsinki Ab:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Lumo-ohjelma - Tavoiteosa
	Liite 2	Lumo-ohjelma - Toimenpideosa
	Liite 3	Helsingin luonnon monimuotoisuuden... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa (Lumo-ohjelma) vastataan kysymykseen, miten kaupunki voi ottaa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja turvata sen säilymisen taatakseen asukkaille terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön.

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmassa on määritelty kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tunnusmerkkejä sekä tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemihyötyjen turvaamiseksi.

Toimintaohjelman tavoitteet ja toimenpide-ehdotukset koskevat Helsingin kaupungin aluetta. Khn hyväksyttäväksi esitetään nyt ohjelman tavoitteet. Tavoitteiden ja toimenpiteiden toteutuksen vastuu on pääsääntöisesti kaupungin eri hallintokunnilla.

ESITTELIJÄ

Yleistä Helsingin Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008–2017 (Lumo-ohjelman) laatimisesta päätettiin Helsingin ekologisen kestävyyden ohjelman hyväksymisen yhteydessä vuonna 2005 ja se on kaupungin ympäristöpolitiikan mukainen (Kvsto 30.3.2005). Ympäristöpolitiikassaan Helsingin kaupunki on sitoutunut toiminnassaan ja päätöksenteossaan käyttämään ympäristöään siten, että elävä ja monimuotoinen kaupunkiluonto säilyy erityispiirteineen.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Helsingissä on perinteisesti käytetty sekä luonnonsuojelulain että maankäytön suunnittelun ja viheralueiden hoidon keinoja, mutta aiemmin ei ole koottu ohjelmamuotoon luonnon monimuotoisuuden turvaamisen osatekijöitä ja toimenpidesuosituksia. Lumo-ohjelma pyrkii esittämään keinoja, miten kaupunki voi tulevalla kymmenvuotiskaudella ottaa toiminnassaan huomioon luonnon monimuotoisuuden ja turvata sen säilymisen taatakseen asukkaille terveellisen, viihtyisän ja monimuotoisen elinympäristön.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen hankkeessa on määritelty kaupunkiluonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tunnusmerkkejä, tavoitteita ja toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemihyötyjen turvaamiseksi. Toimenpiteet on tarkoitettu otettaviksi huomioon maankäytönsuunnittelussa, viheralueiden suunnittelussa ja hoidossa sekä muussa toiminnassa. Toimintaohjelmaan sisältyy myös tiedotukseen, koulutukseen, vuorovaikutukseen ja ympäristökasvatukseen liittyviä keinoja. Lisäksi ohjelmassa esitetään toimenpiteitä luonnon monimuotoisuuden seurannan kehittämiseksi.

Lumo-ohjelma muodostaa yhdessä luonnonhoidon linjauksen ja luonnonsuojeluohjelman kanssa kokonaisuuden, jossa määritellään Helsingin luonnon suojelun, hoidon ja käytön periaatteet.

Esitys Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaukseksi on tämän kokouksen esityslistalla. Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008–2017, jossa kuvataan Helsingin arvokkaat luontoalueet ja niiden rauhoitusperusteet, on hyväksytty ympäristölautakunnassa 12.8.2008.

Lumo -ohjelman ja luonnonhoidon linjauksen laadinnasta ja käsittelystä

Ympäristölautakunta lähetti 2.10.2007 Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman 2008–2017 luonnoksen lausunnon antoa varten 48 yhteisölle. Lausuntoja saatiin 26 kappaletta. Ympäristölautakunta käsitteli Lumo-ohjelmaa 16.9.2008.

./. Saadut lausunnot ovat tämän asian liitteenä (päätöshistoria). Lausunnolla ollut luonnos Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelmaksi 2008–2017 on nähtävänä kokouksessa.

Lähes kaikissa saaduissa 26 lausunnossa tuotiin esiin Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen -toimintaohjelman tärkeys, ja sen toteuttamista puollettiin. Kuitenkin monissa lausunnoissa esitettiin runsaasti myös täydennys- ja korjausehdotuksia. Erityisesti toimintaohjelman edellyttämistä resurssitapeista toivottiin tarkennusta. Lähes kaikki tahot ilmoittivat halukkuutensa yhteistyön tekoon.

Monet lausunnonantajista pitivät luonnon ydinalueiden ja ekologisen verkoston turvaamista ohjelman keskeisimpänä tavoitteena. Kulttuuriympäristöjen suojelua pidettiin tärkeänä, mutta joidenkin lausunnonantajien mielestä niiden osuus ohjelmassa korostuu liikaa ja alku-peräisen kaltainen luonto jää liian vähälle huomiolle. Lausunnoissa oltiin huolestuneita myös siitä, että luontoa suojellaan vain arvokkailla luontokohteilla. Sen sijaan tavallisen luonnon säilymiseen pitäisi kiinnittää enemmän huomiota. Monissa lausunnoissa muistutettiin lähiluonnon tärkeydestä asukkaille ja kaupunkiluonnon merkityksestä osana arkipäivän laatua.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa korostui resurssien riittämättömyys ja vaikeus ottaa luonnon monimuotoisuus huomioon metsien hoidossa. Kaupunkisuunnittelulautakunta puolestaan korosti Helsingin alueen keskeisimpien omaleimaisten luontoalueiden esiin nostamisen tärkeyttä.

Ympäristökeskus ja rakennusvirasto neuvottelivat eriävistä näkemyksistä Lumo-ohjelman ja luonnonhoidon linjausten välillä. Lumo –ohjelman toimenpide-ehdotuksia tarkistettiin ympäristölautakunnan 16.9.2008 tekemään esitykseen siten, että Lumo-ohjelmaluonnos ja luonnonhoidon linjaus ovat sopusoinnussa keskenään. Luonnonhoidon linjauksissa on monimuotoisuuden huomioon ottaminen kaupungin omistamien viheralueiden hoidossa todettu useissa raportin kohdissa.

./. Ympäristökeskus on sittemmin edelleen tarkistanut toimintaohjelman tekstiä. Toimintaohjelman tarkistetut osat, I Tavoiteosa ja II Toimenpideosa, ovat tämän asian liitteinä.

Lumo-ohjelman ja luonnonhoidon linjauksen saattaminen Khn käsiteltäväksi vasta nyt on johtunut edellä mainituista tarkistustarpeista sekä siitä, että on katsottu tarpeelliseksi odottaa valtuustokauden alussa käynnistyneen kaupungin strategiaohjelmatyön linjauksia, vaikka ohjelmat on valmisteltu ja käsitelty asianomaisissa lautakunnissa jo ennen valtuustokauden alkua. Lumo-ohjelma ja luonnonhoidon linjaus eivät sisälly Kvston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman toimintaohjelmiin.

Lumo-ohjelman sisällöstä - tavoitteet ja toimenpiteet

Lumo-ohjelman yleiset tavoitteet ja toimenpiteet sisältävät koko Helsinkiä ja pääkaupunkiseutua koskevia, usein kaavoitukseen liittyviä toimenpide-ehdotuksia. Luonnon monimuotoisuutta tarkastellaan kolmella eri tasolla: aluetasolla, paikallisella luontotyyppitasolla ja pienelinympäristötasolla.

Ohjelman tavoiteosa sisältää tavoitteet tiivistettynä.

Ohjelman toimenpiteet toteutetaan pääosin virkatyönä tai konsultti- ym. muuna asiantuntija-apuna hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Esimerkiksi tiedotus ja koulutus toteutetaan hajautetusti, kuten myös vuorovaikutteisuuden kehittäminen, joka on jo käynnissä virastoissa.

Ympäristölautakunnan hyväksyttäväksi jäävän toimenpideosan ehdotuksiin sisältyy toimenpiteen toteutuksen vastuutaho, yhteistyökumppanit, toimenpiteen aikataulu ja toteutus sekä seuranta. Toimenpide-ehdotukset on jaettu kolmeen kiireellisyysluokkaan 2008–2010, 2011–2013 ja 2014–2017. Kiireellisimmiksi luokitellut toimenpiteet ehdotetaan toteutettavaksi ohjelmakauden alussa.

Esittelijä pitää Lumo-ohjelmassa esitettyjä tavoitteita kannatettavina.

Tavoitteista

Lumo-ohjelman tavoiteosa esittelee tiivistetysti kuusi tavoitetta:

1. Ekologinen verkosto ja siihen sisältyvät arvokkaan luonnon ydinalueet turvataan sekä Helsingissä että koko pääkaupunkiseudulla.

Tavoitteena on vahvistaa ekologisia yhteyksiä ja merkitä ne kaavoihin luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiksi luo-alueiksi. Lisäksi tavoitteena on turvata metsäalueiden verkosto ja toimia aktiivisesti pääkaupunkiseudun niittyverkoston kehittämiseksi.

2. Helsingin vakiintuneen eliölajiston säilyminen turvataan.

Tavoitteena on kehittää uhanalaisten lajien suojelua ja ehkäistä luonnon monimuotoisuudelle haitallisten vieraslajien leviäminen luontoon.

3. Metsien ja soiden luontaiset piirteet sekä luonnon monimuotoisuutta ylläpitävät kasvuun ja eloperäisen aineksen hajotustoimintaan liittyvät prosessit turvataan.

Tavoitteena on vaalia perimältään monimuotoisia, monilajisia, eri-ikäisiä ja erirakenteisia Helsingin alueelle luontaisia metsäalueita ja mahdollisuuksien mukaan myös metsiköitä ja linnustollisesti arvokkailla alueilla suosia monilajista luontaista puustoa ja pensastoa sekä monikerroksista latvusrakennetta. Lisäksi metsienhoidossa tavoitteena on suosia pienialaisia uudistamiskohteita ja lisätä erilaisen lahopuun määrää etenkin laajoilla metsäalueilla sekä arvokkailla linnustokohteilla.

4. Kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus turvataan.

Tavoitteena on ottaa kulttuuriympäristöjen monimuotoisuus yhdeksi lähtökohdaksi viherrakentamisessa ja viheralueiden hoidossa, ja säilyttää vanhojen puistojen luontoarvot ja monimuotoisuus. Lisäksi tavoitteena on säilyttää luontoarvojen ja virkistyksen kannalta tärkeät pellot viljely- ja laidunkäytössä sekä ennallistaa niittyjä, perustaa tulvaniittyjä ja laajentaa pientareita.

5. Vesialueiden hyvä luonnontila turvataan.

Tavoitteena on huolehtia kalakantojen elinvoimaisuudesta. Lisäksi tavoitteena on säilyttää erityyppisiä luonnonmukaisia rantoja ja lampia sekä parantaa niiden luontoarvoja. Myös monimuotoisuuden kannalta arvokkaita lähteitä on tarkoitus ennallistaa ympäristöineen luonnontilaan.

6. Edistetään ympäristövastuullisuutta.

Helsingin asukkaat, päättäjät ja kaupungin henkilöstö ovat tietoisia Helsingin luonnon erityispiirteistä, niihin kohdistuvista uhkista ja tuntevat vastuunsa luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta.

Lopuksi Esittelijä pitää toimintaohjelmassa esitettyjä tavoitteita kannatettavina. Toimenpide-ehdotukset tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Esittelijä esittää Lumo-ohjelman tavoiteosan kohdassa 4 esitettyjen tavoitteiden hyväksymistä.

HELSINGIN KAUPUNGIN LUONNONHOIDON LINJAUS

Khs 2007-1915

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin kaupungin luonnonhoidon toimintaperiaatteet ja tavoitteet esityslistan liitteenä 1 olevan tarkistetun Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus –toimintasuunnitelmaraportin mukaisina.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että luonnonhoidon seurantaa varten perustetaan kaupunginjohtajan erillisellä päätöksellä luonnonhoidon seurantaryhmä, jossa on edustus rakennusvirastosta, rakentamispalvelusta, ympäristökeskuksesta, liikuntavirastosta ja luonnonsuojelujärjestöistä sekä kaupunkiekologian asiantuntemusta edustavilta tahoilta.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, liikuntavirastolle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle ja ympäristökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tarkistettu raportti
	Liite 2	Helsingin kaupungin luonnonhoidon... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä

Luonnonhoidon linjaus on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, joka ohjaa rakennusviraston vastuulla olevien luonnonmukaisten viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Se sisältää toimintaperiaatteet, tavoitteet ja toimenpiteet. Khn hyväksyttäväksi esitetään toimintaperiaatteet ja tavoitteet.

Linjaus on voimassa toistaiseksi. Linjausta toteutetaan käytännön tasolla aluesuunnitelmissa, jotka yleisten töiden lautakunta hyväksyy kymmeneksi vuodeksi kerrallaan. Käytännön työtä varten rakennusvirasto laatii yksityiskohtaisen työohjeen.

Yleistä Luonnonhoidon linjaus on pitkän aikavälin toimintasuunnitelma, joka ohjaa rakennusviraston vastuulla olevien luonnonmukaisten viheralueiden suunnittelua, rakentamista ja ylläpitoa. Se koskee kaupunkialueella ja muissa kunnissa sijaitsevia Helsingin kaupungin omistamia maita. Asuinympäristöjen hoitoa ohjaava erityistavoite toimenpiteineen koskee vain Helsingin kaupunkialuetta.

Luonnonhoidon linjaus muodostaa yhdessä luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (Lumo -ohjelma) ja luonnonsuojeluohjelman kanssa kokonaisuuden, jossa määritellään Helsingin luonnon suojelun, hoidon ja käytön periaatteet.

Lumo -ohjelman hyväksyminen on tämän kokouksen esityslistalla. Helsingin luonnonsuojeluohjelma 2008 – 2017, jossa kuvataan Helsingin arvokkaat luontoalueet ja niiden rauhoitusperusteet, on hyväksytty ympäristölautakunnassa 12.8.2008.

Luonnonhoidon linjaus perustuu laajoihin vuosina 2004–2006 tehtyihin selvityksiin. Se on laadittu vuorovaikutteisesti työ- ja sidosryhmätyöskentelyn avulla kaupungin hallintokuntien, asukasjärjestöjen ja keskeisten sidosryhmien kanssa.

Luonnonhoidon linjaus korvaa vuonna 1995 laaditut Helsingin kaupunkimetsien hoidon yleisperiaatteet sekä Khn 7.12.1998 hyväksymän Helsingin viheralueohjelman 1999 – 2008.

Khn hyväksyttäväksi esitetään luonnonhoidon linjaus -raportista toimintaperiaatteet ja tavoitteet. Toimenpiteet jäävät yleisten töiden lautakunnan hyväksyttäviksi.

Luonnonhoidon toteutus tehdään aluesuunnitelmissa, jotka yleisten töiden lautakunta hyväksyy 10 vuoden jaksoksi. Vuosittaista kaupunkimetsien uudistamistavoitetta tarkistetaan alueellisten luonnonhoitosuunnitelmien laadinnan yhteydessä. Luonnonhoidon tavoitteiden tultua hyväksytyksi rakennusvirasto laatii tavoitteiden mukaisen käytännön työohjeen. Luonnonhoitoa toteutetaan yleisten töiden lautakunnan osoittamien määrärahojen puitteissa.

Linjauksen on tarkoitus olla voimassa toistaiseksi. Linjauksen toteuttamista seurataan vuosittain ja sitä päivitetään tarvittaessa.

Luonnonhoidon toteutus on usein herättänyt julkista keskustelua erityisesti metsän uudistustoimenpiteiden osalta. Vastakkainasettelujen välttämiseksi on tarkoituksenmukaista perustaa luonnonhoidon seurantaryhmä, jossa ovat edustettuina luonnonhoitoon liittyvät kaupungin virastot, luonnonsuojelujärjestöt ja kaupunkiekologian asiantuntemus. Tällaisesta seurantaryhmästä on saatu myönteisiä kokemuksia esimerkiksi Vantaalla. Työryhmä asetetaan kaupunginjohtajan päätöksellä luonnonhoidon linjauksen tultua hyväksytyksi.

Luonnonhoidon linjauksen ja Lumo-ohjelman laadinnasta ja käsittelystä

Yleisten töiden lautakunta on käsitellyt luonnonhoidon linjaukset 30.8.2007. Asiasta on saatu lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta (13.12.2007), kiinteistölautakunnalta (12.12.2007), liikuntalautakunnalta (15.1.2008), tekniseltä lautakunnalta (18.12.2007), ympäristölautakunnalta (8.1.2008) sekä talous- ja suunnittelukeskukselta (1.2.2008).

./. Saadut lausunnot ovat liitteenä 2 (päätöshistoria). Lausunnoilla ollut Helsingin kaupungin luonnonhoidon linjaus -raportti on nähtävänä kokouksessa.

Saaduissa lausunnoissa luonnonhoidon linjauksiin ei pääosin ollut huomauttamista. Ainoastaan ympäristölautakunta esitti raportin eräisiin linjauksiin ja toimenpide-ehdotuksiin eriäviä näkemyksiä. Nämä perustuivat lähinnä lausunnon antamisen aikaan ympäristökeskuksessa valmisteltavana olleen Lumo -ohjelmaluonnoksen toimenpide-ehdotuksiin.

Rakennusvirasto ja ympäristökeskus ovat vuoden 2008 kuluessa neuvotelleet eriävistä näkemyksistä Lumo-ohjelman ja luonnonhoidon linjausten välillä. Ympäristölautakunnan 8.1.2008 päivätyssä lausunnossa mainittuja Lumo -ohjelman toimenpide-ehdotuksia on ympäristölautakunnan 16.9.2008 tekemässä esityksessä tarkistettu siten, että Lumo- ohjelmaluonnos ja luonnonhoidon linjaus ovat sopusoinnussa keskenään. Luonnonhoidon linjauksissa on monimuotoisuuden huomioon ottaminen kaupungin omistamien viheralueiden hoidossa todettu useissa raportin kohdissa.

Kaupunginvaltuuston 12.11.2008 vahvistamassa talousarviossa vuodelle 2009 ja taloussuunnitelmassa vuosiksi 2009 – 2011 todetaan perustelutekstissä katu- ja viheralueiden ylläpitoa sekä yleishallintoa koskevassa kohdassa seuraavaa: ’Metsien hoito-ohjeet päivitetään siten, että avo- ja päätehakkuista luovutaan virkistysalueiksi ja puistoiksi asemakaavoitetuissa kaupungin metsissä.’

Rakennusvirasto on tarkistanut toimintasuunnitelman tekstiä. Talousarviossa oleva maininta on otettu huomioon nyt päätettäväksi esitettävässä ohjelmassa.

./. Tarkistettu toimintasuunnitelma on liitteenä 1.

Luonnonhoidon linjauksen ja Lumo-ohjelman saattaminen Khn käsiteltäväksi vasta nyt on johtunut edellä mainituista tarkistustarpeista sekä siitä, että on katsottu tarpeelliseksi odottaa valtuustokauden alussa käynnistyneen kaupungin strategiaohjelmatyön linjauksia, vaikka ohjelmat on valmisteltu ja käsitelty asianomaisissa lautakunnissa jo ennen valtuustokauden alkua. Luonnonhoidon linjaus ja Lumo-ohjelma eivät sisälly Kvston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman toimintaohjelmiin.

Luonnonhoidon linjauksen sisällöstä

Toimintaperiaatteet

Luonnonhoidon linjaus muodostuu toimintaperiaatteista, tavoitteista ja toimenpiteistä. Toimintaperiaatteissa on esitetty keskeisiä lähtökohtia luonnonhoidolle (kohta 3.2 Toimintaperiaatteet).

Eräs keskeistä lähtökohdista on, että Helsingin metsä- ja pelto-omaisuudelle ei ole asetettu taloudellisia tuottotavoitteita. Raportissa todetaan lisäksi mm., että Helsingin kaupunkialueen metsiä ei hoideta talousmetsinä. Talousmetsiä koskevia menetelmiä ei ole käytetty eikä tuottotavoitetta ole ollut aikaisemminkaan.

Kaupungin virkistysalueiksi ja puistoiksi kaavoitetuilla alueilla ei käytetä talousmetsiin kuuluvia avo- ja päätehakkuita. Kaupungin asemakaavoitetun alueen luonnonhoidossa noudatetaan maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain määräyksiä.

Kaupunkimetsiä uudistettaessa käytetään luontaisen uudistamisen menetelmiä. Erityistapauksissa voidaan käyttää lisäksi kaupunkimetsien hoitoon sopivia pienialaisia aukkohakkuita eli pienaukkohakkuita ja metsän viljelyä. Alueiden hoito pyritään suorittamaan mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Hoidon ohjauksessa käytetään valtakunnallista hoitoluokitusta.

Asukkaiden tarpeiden ja toiveiden huomioon ottaminen on keskeinen lähtökohta ja periaate luonnonhoidossa. Tämä toteutetaan käytännössä laajalla vuorovaikutteisella suunnittelulla, asiakaspalvelulla ja asukaspalautteen kuulemisella.

Esittelijä pitää luonnonhoidon linjaus -toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimintaperiaatteita kannatettavina.

Tavoitteista

Luonnonhoidon linjaus sisältää seitsemän tavoitetta. Ne koskevat erilaisia kohteita: asuinympäristö, ulkoiluympäristö, maisemakuva, luonnon monimuotoisuus ja luonnonsuojelualueet, metsäiset viheralueet, niityt ja pellot, liikenneväylien ympäristö.

Jokaisen tavoitteen kohdalla on keskeisiä toimenpiteitä, joilla tavoitteeseen pyritään. Tärkeimmät toimenpiteet on ohjelmoitu osaksi rakennusviraston ydintehtäviä. Seuraavassa on esitetty tavoitteet ja joitakin mainintoja toimenpiteistä.

1. Asuinympäristöt ovat viihtyisiä, kestäviä ja turvallisia, ja ne lisäävät asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia

Asuinalueiden lähimetsien hoidossa korostetaan elinvoimaisuutta, siisteyttä ja turvallisuutta samalla kun luonnon monimuotoisuusarvot otetaan huomioon. Asuinalueilla olevia niittyalueita hoidetaan säännöllisesti niittäen. Luonnonhoitotyöt toteutetaan nopeasti, jolloin asukkaille on niistä mahdollisimman vähän haittaa.

2. Ulkoiluympäristö on toimiva ja elämyksellinen

Luonnonhoidon tavoitteena on, että ulkoiluympäristöt ovat elämyksellisiä, monimuotoisia, luonnonarvoiltaan rikkaita ja turvallisia. Ulkoiluympäristön tulee tarjota vaihtelevia reittejä erilaisissa puulajisuhteiltaan ja tiheydeltään vaihtelevissa metsissä, niityillä, pelloilla, kallioilla ja rannoilla. Elämyksellisessä ympäristössä tulee olla reittien lisäksi kulkukelpoisia hoidettuja metsiä, avoimia niittyjä, ketoja, näkymiä ja erilaisia maiseman yksityiskohta. Ulkoilualueiden tulee tarjota myös mahdollisuus luontoelämyksiin, esimerkiksi hoidon ulkopuolelle rajatuissa suojelu- ja monimuotoisuuskohteissa. Em. näkökohtia toteutetaan lukuisin toimenpitein.

3. Luonnonympäristön maisemakuva on korkealaatuinen ja omaleimainen

Helsingin luonnonmaisemien omaleimaisuutta, merellisyyttä ja kaupungin pitkää kulttuurihistoriaa korostetaan luonnonhoidossa. Tämä näkyy useissa tavoitekohtaa koskevissa toimenpiteissä:

Maiseman kohokohtia korostetaan esimerkiksi jalopuuistutuksin tai ottamalla esiin komeita yksittäisiä puita tai kukkivia puulajeja, kuten tuomia tai pajuja. Puuston ja metsien hoidon keinoin korostetaan tärkeitä näkymiä ja reunavyöhykkeitä.

Luontaista puulajien ja eri-ikäisen puuston, tiheämpien ja harvempien metsän kohtien, aukioiden ja varjoisten tilojen vaihtelua lisätään elävöittämään ulkoiluympäristön maisemaa. Kasvillisuudeltaan arvokkaimpia umpeen kasvavia niitty- ja ketoalueita kunnostetaan. Ulkoilureiteiltä avataan vesistönäkymiä joille, merelle ja pienvesistöihin harkitusti ja luontoarvot huomioiden.

Kaupunkialueen peltoja viljellään osana perinteikästä ja arvokasta kulttuurimaisemaa. Kulttuurihistoriallisten kohteiden ympäristöjä hoidetaan osana kaupungin kulttuuriperintöä.

4. Luonnon monimuotoisuus on otettu huomioon ja luonnonsuojelualueiden arvot säilytetty

Luonnon monimuotoisuusarvojen säilymistä turvataan tunnistamalla ja rajaamalla alue- ja luonnonhoitosuunnitelmiin luonnonsuojelubiologisesti arvokkaat alueet. Näitä ovat raportin mukaan mm. runsaslahopuustoiset vanhat metsät, kedot, niityt, perinnebiotoopit, rantaluhdat, suot, kalliot, korvet, ojat, pienvedet. Iso osa alueista on tiedossa ja rajattuna ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmään ja luonnonhoidon suunnitelmiin.

Luonnon monimuotoisuuden ja kaupunkiekologian kannalta tärkeimmät alueet rajoittuvat raportin mukaan neljälle ydinalueelle: Haltialan, Viikki - Vanhankaupunginlahden ja Uutela - Mustavuori – Porvarinlahden alueelle sekä saaristoon. Näiden alueiden luonnonarvot pyritään säilyttämään jättämällä osa alueista hoitotoimenpiteiden ulkopuolelle ja tekemällä tarvittavia luonnonsuojelua tukevia hoitotoimia.

Tavoitteeseen liittyy lukuisia toimenpiteitä. Kasvillisuudeltaan arvokkaita ketoja ja niittyjä niitetään säännöllisesti. Arvokkaita pienvesikohteita kunnostetaan luontokohteiksi ja ulkoiluympäristön monipuolistajiksi. Hoidettuihin ulkoilu- ja virkistysmetsiin jätetään harkittuihin kohtiin pensastiheikköjä linnuston pesimis- ja ruokailupaikoiksi ja eläinten suojapaikoiksi.

Lahopuun määrää lisätään harkitusti kaupunkimetsissä. Sitä jätetään erityisesti kohteisiin, joissa on jo muitakin luontoarvoja.

5. Metsäiset viheralueet ovat elinvoimaisia ja kestäviä sekä niiden olemassaolo turvataan myös tulevaisuudessa

Kaupunkialueen ulkoilu- ja virkistysmetsiä hoidetaan siten, että niiden elinvoimaisuus ja kestävyys sekä olemassaolo turvataan myös tulevaisuudessa.

Kun puuston elinvoimaisuus turvataan, parannetaan sen kykyä kestää ilmaston lämpenemistä. Elinvoimainen metsä sitoo kasvaessaan ilman hiilidioksidia ja näin hidastaa ilmaston lämpenemistä. Ilmaston lämpenemisen on ennustettu lisäävän mm. tuulisuutta ja äärimmäisiä sääolosuhteita, kuten kuivuutta ja runsaita sateita. Myös tuholaisriskien ennustetaan kasvavan. Erityisesti kuusi tulee kärsimään ilmaston muutoksesta. Em. muutoksilla on vaikutusta Helsingin nykyisiin ja tulevaisuuden metsiin. Muutokset otetaan huomioon hoitamalla metsiä monilajisina ja suosimalla tulevaisuutta varten kestäviä puulajeja kuten jalopuita. Ilmastonmuutokseen varautumisen keinoja kehitetään edelleen rakennusvirastossa.

Metsien hoidossa käytetään ympäristöystävällisiä tekniikoita. Puuston uudistamisessa suositaan luontaista uudistamista aina kun siihen on edellytykset. Uudistamista tehdään metsikkökohteissa, joiden kunto on heikentynyt tai uudistamiselle on jokin muu selkeä alueen hoitoon liittyvä peruste. Uudistaminen pyritään tekemään luontaisesti. Milloin tämä ei ole mahdollista, uusi puusukupolvi istutetaan tai kylvetään. Istutusta tai kylvöä voidaan käyttää myös tukemaan luontaista uudistumista.

Uudistushakkuut, joissa käytetään metsän viljelyä, tehdään pienipiirteisesti vaiheittaisin pienaukkohakkuin, jolloin pystytään välttämään laajoja aukkoja. Metsien hoidossa suositaan eri-ikäistä puustoa.

Työohjeissa tullaan ohjeistamaan hoitotöitä yksityiskohtaisesti. Seurantaryhmää kuullaan työohjeita laadittaessa. Hoitotoimenpiteissä ja puutavaran korjuussa vältetään metsätyökoneiden aiheuttamien maastovaurioiden syntymistä sulan maan aikana. Uudistus- ja harvennushakkuista pidättäydytään lintujen pesintäaikana 1.4. – 31.7. muissa kuin erityiskohteissa tai -toimenpiteissä (mm. vaarallisten puiden poistot). Luonnonhoitotöistä tiedotetaan riittävästi ennen toimenpiteitä ja niiden aikana. Hoitotyöt tehdään nopeasti, jotta niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa ulkoilulle. Puupinot kuljetetaan pois, hakkuutähteet korjataan ja muut työmaan jäljet siivotaan nopeasti.

Esittelijä toteaa, että toimintasuunnitelmassa on otettu huomioon erilaiset sosiaaliset, esteettiset ja ekologiset arvot metsänhoidossa. Kirjaukset ovat sopusoinnussa ympäristölautakunnan hyväksymän Lumo -ohjelman kanssa. Metsänhoidolliset linjaukset noudattelevat myös talousarvioon kirjattua mainintaa sekä tukevat osaltaan kaupungin strategiaohjelmaan sisällytettyä strategista tavoitetta kaupunkirakenteen eheyttämisestä ilmastonmuutokseen vastaamiseksi.

6. Niityt ja pellot ovat monimuotoisia

Niittyjen, ketojen ja peltoalueiden ulkoilu- ja virkistys, luonto- sekä maisema-arvoja ylläpidetään hoitotoimin. Arvokkaiksi luokitellut niityt kunnostetaan ja niiden säännöllinen hoito käynnistetään. Hoidettujen niittyjen pinta-alaa lisätään. Hoitoresurssit kohdistetaan maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkaille ja eniten käytetyille niittyalueille. Peltoalueet säilytetään viljelyssä. Ekologisesti kestäviä ja luonnon monimuotoisuutta lisääviä viljelymenetelmiä kokeillaan.

7. Liikenneväylien ympäristöä hoidetaan ottaen huomioon sekä suoja- että maisemavaikutukset

Liikenneturvallisuuden kannalta tärkeitä, riittäviä näkemäalueita ylläpidetään säännöllisesti. Suoja-metsien puustoa kehitetään suojavaikutuksen säilyttämiseksi. Puuston elinvoimaisuutta ylläpidetään ajoittain harventaen ja pienpuustoa hoitaen. Puuston uudistaminen tehdään pienpiirteisesti.

Lopuksi Esittelijä pitää toimintasuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita kannatettavina. Toimintaperiaatteet tukevat tavoitteiden saavuttamista.

Esittelijä esittää Luonnonhoidon linjaus -toimintasuunnitelman kohdassa 3.2. esitettyjen toimintaperiaatteiden sekä kohdassa 4 esitettyjen tavoitteiden hyväksymistä.

25.1.2010 pöydälle pantu asia

RAKENNUSVIRASTON HALLINTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-78

RYJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön virkaan varatuomari Antti Hietalan 1.2.2010 lukien 5033,16 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että koska Antti Hietala siirtyy kaupungin sisällä uuteen tehtävään, hänen ei tarvitse esittää hyväksyttävää selvitystä terveydentilastaan.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella virkaan ottaminen on vahvistettu. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, yleisten töiden lautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön virka on ollut julkisesti haettavana 7.6. – 24.6.2009. Rakennustoimen johtosäännön 18 §:n mukaan osastotasoisen päällikön pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen ja ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Muodollisten kelpoisuusehtojen lisäksi osastopäällikön virkaan valittavalta edellytetään monipuolista ammatillista osaamista sekä kykyä vastata tehtäväkokonaisuudesta itsenäisesti ja kehittämishaluisesti. Kunnallishallinnon tuntemus katsotaan eduksi. Lisäksi arvostetaan kokemusta mm. hallinto-osaston keskeisiltä vastuualueilta.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Rakennustoimen johtosäännön 19 §:n mukaan osastotasoisen yksikön päällikön valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 49 henkilöä, joista neljällä ei ollut vaadittavaa korkeakoulututkintoa.

./. Yhteenveto hakijoista on liitteenä 1. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Haastatteluihin kutsuttiin Xxxxxxxxx, Hietala, Xxxxxxxx, Xxxxxxx,Xxx-

xxxx, Xxxxxxxx, Xxxxxxxx, Xxxxxxxx ja Xxxxxxxx. Xxxxxxx ei saapunut haastatteluun. Xxxxxxxxx, Hietala, Xxxxxxxxx ja Xxxxxxx kutsuttiin soveltuvuustesteihin.

Kaikki haastatellut ja soveltuvuustestaukseen osallistuneet täyttävät viran kelpoisuusvaatimukset.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Antti Hietala on koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti ja varatuomari. Hän on hoitanut rakennusviraston hallinto-osaston osastopäällikön virkaa viransijaisena ja avoimen viran hoitajana noin kaksi vuotta. Sitä ennen hän on toiminut toimistopäällikkönä, lakimiehenä ja työsuhdeasiamiehenä hallinto-osastolla. Hänen työkokemuksensa on hallinto-osaston eri tehtäväalueilta.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Tarkemmat tiedot hakijoista ilmenevät yleisten töiden lautakunnan lausunnosta ja hakuasiakirjoista.

Esittelijä viittaa yleisten töiden lautakunnan lausuntoon ja toteaa, että hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella Antti Hietala on ansioitunein ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopivin virkaan.

Esittelijä esittää virkaan otettavaksi varatuomari Antti Hietalan, joka täyttää viran pätevyysvaatimukset ja joka voidaan koulutuksensa, työkokemuksensa ja muiden ansioidensa perusteella pitää soveltuvimpana virkaan.

KANNANOTTO HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N, LAUTTASAARI-SEURA RY:N JA XXXXX XXXXXXXXX MUISTUTUKSIIN LAUTTASAAREN KORTTELIN NRO 31122 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11874)

Khs 2009-887

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Veneyrityksen (Oy Telva Ab) käytössä ollut rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelin 31122 (AR) (Särkiniementie 18) ja puistoalueen rajoja on muutettu niin, että kortteli siirtyy Särkiniementien varrelle. Uusi tontti 31122/5 on määrätty asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AR), jolle saa rakentaa kaksikerroksisia pientaloja ja kaksi-, osittain kolmikerroksisia kerrostaloja. Asemakaavan muutosehdotuksen rakennusoikeus on 3 600 k-m² ja tonttitehokkuusluku e = 0.50. Rakennusoikeuden lisäystä on 1 111 k-m².

Asemakaavan muutos perustuu maanomistajan teettämään viitesuunnitelmaan. Rakennusten pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää vaaleaa rappausta tai paikalla muurattua tiiltä ja myös puuta.

Ranta-alue on muutettu yleisten töiden lautakunnan lausunnon johdosta lähivirkistysalueeksi (VL), jolle on merkitty reitti jalankululle ja pyöräilylle sekä huoltoajolle ja johon on liitetty myös veneyritykseltä jäävä aallonmurtaja. Vesialueen (W) osalle (vl) saa sijoittaa venelaitureita, jotka osoitetaan korttelin 31122 ja Nahkahousut-saaren veneveistämön käyttöön. Lähivirkistysalueella ei sallita veneiden talvisäilytystä eikä pysäköintiä. Katualueet säilyvät ennallaan.

Muistutusten keskeinen sisältö

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Helsingfors naturskyddsförening rf vaatii (25.5.2009) muun muassa, että asemakaavaan merkitään viitteellinen kävely-yhteys suunnittelualueen rannanpuoleiselle VP-alueelle, sen pohjoisreunasta etelärajaan, jotta asuinkorttelin ja asukkaille osoitettujen laituripaikkojen välinen ranta-alue ei muodostuisi yksityiseksi ja kävelyreitti edelleen kiertäisi korttelia Särkiniementien kautta, entistäkin kauempana rannasta. Suunnittelualue rajoittuu luonnonrantaan, jossa on luonnontilaisen kaltaista arvokasta merenrantakasvillisuutta. Tämä tulee ottaa huomioon rakennusvaiheessa sekä myöhemmin puistoalueen suunnittelussa ja hoidossa.

Lauttasaari-Seura ry edellyttää (1.6.2009) rantareitin merkitsemistä asemakaavaan ja kulkuväylän toteuttamista tontin rakennusvaiheessa. Seura hämmästelee sitä, etteivät venepaikat tulekaan suunnitelman mukaan yleiseen käyttöön tai toimivan lauttasaarelaisen veneilyseuran hoitoon siten, että niiden käytettävyys olisi laajempaa kuin korvamerkityille lähitalojen asukkaille. Rannasta tulee edelleen ehdottomasti varata ainakin kaksi venepaikkaa sekä lastauspaikka Nahkahousujen saaren yrittäjätoiminnan turvaamiseksi. Kaavasuunnitelmassa ei tällaisia merkintöjä näy. Ranta on tärkeä purjelautailijoiden harrastuspaikka ja toiminnan jatkamiseksi on tärkeätä, että lautailijoille varataan paikka varusterakennusta tai -konttia varten.

Xxxx Xxxxxxxxx esittää (4.5.2009) muun muassa ympärivuotisen kahvilan sijoittamista aurinkoiselle ja tuulensuojaiselle aallonmurtajalle Munkkiniemen Cafe Torpanrannan esimerkin mukaisesti. Toimiva kahvila tarvitsee paitsi henkilöautoyhteyttä myös toiminnan vaatiman huoltoyhteyden.

Kannanotto muistutuksiin

Rantapuisto on joka tapauksessa osa Vattuniemen länsirannan kävelyreittiä. Asemakaavan muutosehdotukseen on lisätty reitti jalankululle ja pyöräilylle sekä välttämättömälle huoltoajolle.

Paikalla säilyvät venelaiturit on puistoa häiritsevän liikenteen estämiseksi ja veneveistämön vesiliikenneyhteyksien turvaamiseksi määrätty lähimmän korttelin 31122 ja Nahkahousut-saaren veneveistämön käyttöön. Yleinen venesatama tai ympärivuotinen kahvila toisivat kapealle rantakaistalle häiritsevää liikennettä ja hallitsematonta pysäköintiä. Lähin kesäkahvila toimii ulkoilijoiden kannalta keskeisemmällä paikalla Merikylpylän puistossa, uimarannan vieressä. Kesäkahvilan toiminnan laajentamista ympärivuotiseen käyttöön selvitetään yhdessä liikuntaviraston kanssa.

Purjelautakerhon varastokontin sijoitus ja käytön ehdot on tarkoituksenmukaista sopia rakennusviraston puistosuunnittelussa. Luonnonrantaisen puiston suunnittelu ja hoito on rakennusviraston tehtävä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle, Lauttasaari-Seura ry:lle ja Xxxxx Xxxxxxxxx.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Lauttasaaren korttelin 31122 asemakaavan muutosehdotus nro 11874)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

VASTINE XXXXX XXXXXXXXXX ETELÄ-SUOMEN LÄÄNINHALLITUKSELLE TEKEMÄN KANTELUN JOHDOSTA

Khs 2009-2655

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Xxxxx Xxxxxxxxxx Etelä-Suomen lääninhallitukselle tekemän kantelun (lääninhallituksen diaarinro ESLH-2009-10430/Ha-411) johdosta Etelä-Suomen aluehallintovirastolle
18.2.2010 seuraavan vastineen:

Kantelun sisältö Xxxxx Xxxxxxxxxx on kannellut Etelä-Suomen lääninhallitukselle koskien kiinteistöviraston menettelyä joulukuusien yhteismyyntipaikkojen vuokraamisessa. Xxxxxxxxxx katsoo kantelussaan, että kiinteistöviraston menettely, jossa on arvottu järjestys, jonka mukaan myyntipaikkoja tavoittelevat kuusenmyyjät pääsevät valitsemaan myyntipaikan, ei ole ollut asianmukainen. Xxxxxxxxxx mukaan kiinteistöviraston menettely on ammattitaidotonta ja on johtanut myyntipaikkoja tavoittelevien epätasa-arvoiseen kohteluun ja loukannut heidän oikeusturvaansa. Arvonnan aikana arpalipukkeet ovat loppuneet ja niitä on lisätty arvontalaatikkoon kesken arvonnan. Arvonnan päätyttyä on huomattu, että eräiden arpanumeroiden kohdalla sama numero on päätynyt kahdelle arvontaan osallistuneelle. Saman arpanumeron saaneet saivat nostaa uuden arvan, Xxxxxxxxxx mukaan jopa kolme kertaa.

Xxxxxxxxxx katsoo, että kiinteistöviraston menettely on ollut virheellinen, koska arvannostajat eivät ole voineet kontrolloida, mitä arpoja laatikkoon laitetaan tai miten ne sinne laitetaan. Xxxxxxxxxx mielestä arpajaisille tulisi määrätä viraston ulkopuolinen virallinen valvoja, joka pitäisi arvannostajien puolesta huolta arpajaisprosessin lain- ja oikeudenmukaisesta toteutumisesta.

Joulukuusien myyntipaikkojen jakamismenettely

Joulukuusien myyntipaikkoja vuokrataan ajalle 17.12.–24.12. Tätä ennen metsänomistajat voivat myydä toreilla joulukuusia ns. maalaispaikoilla. Varsinaisen myyntikauden alettua kuusia saa myydä vain nimetyillä joulukuusien myyntipaikoilla.

Kuusenmyyntipaikkoja on kaupungin alueella noin 200. Ne ovat joko yksinmyyntipaikkoja (36 kpl) tai yhteismyyntipaikkoja (122 kpl), joissa samassa kohteessa on kaksi tai useampi myyjä. Yksinmyyntipaikat myydään huutokaupalla ja yhteismyyntipaikat lunastetaan halli- ja ulkomyynnistä.

Paikkojen myynnin alkamisesta ilmoitetaan marraskuussa kiinteistöviraston tilakeskuksen verkkosivustolla ja sanomalehdissä.

Kiinteistöviraston tilakeskus huolehtii kuusenmyyntipaikkojen vuokraamisesta. Kantelu koskee yhteismyyntipaikkojen jakamismenettelyä. Yhteismyyntipaikat ovat kiinteähintaisia (140 € tai 170 € paikasta riippuen).

Yhteismyyntipaikkojen jakamismenettely on ollut pitkään, jo noin 40 vuotta, sama: myyntipaikkoja tavoittelevat nostavat vuorotellen arvan, jonka osoittamassa numerojärjestyksessä he valitsevat haluamansa myyntipaikan. Arvontaa käytetään, koska parhaita myyntipaikkoja haluavia on enemmän kuin kyseisiä myyntipaikkoja.

Arvonta suoritettiin Hietaniemen hallissa. Arvontapaikalla arpaliput siirrettiin ennen arvonnan aloittamista kuljetuslaatikosta isompaan arvontalaatikkoon, mutta arpoja ei lisätty arvontalaatikkoon kesken arvonnan, kuten Xxxxxxxxxx kantelussaan väittää. Hallivalvoja ja ensimmäisenä jonossa ollut arvannostaja sekoittivat arpaliput.

Arvonnan kuluessa kävi ilmi, että arpalippujen joukossa oli samalla numerolla olevia arpoja. Saman numeron saaneille arvannostajille annettiin tällöin mahdollisuus nostaa uusi arpa. Tämä ei kuitenkaan ollut pakollista, ja osa halusikin pitää ensiksi nostamasta arvan. Tästä ei aiheutunut ongelmia, koska kyseiset arvannostajat eivät tavoitelleet samoja myyntipaikkoja.

Menettelyn arviointi Koska kyseessä on viranomaisen toiminta, tulee sovellettavaksi hallintolaki (434/2003). Kyseessä on pikemminkin kunnan viranomaisen tosiasiallinen hallintotoiminta kuin hallinnollinen päätöksenteko. Sovellettavaksi tulevat hallintolain 6 §:ssä esitetyt hallinnon oikeusperiaatteet sekä muut hallintolain 2 luvun hyvää hallintoa koskevat määräykset. Näiden mukaan viranomaisen tulee muun muassa kohdella hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja puolueettomasti.

Kiinteistövirasto on käyttänyt kuusenmyyntipaikkojen vuokraamisessa arvontaa, jotta kaikilla myyntipaikkoja tavoittelevilla olisi tasapuolinen mahdollisuus saada haluamansa paikka. Arvontaa ei tässä voi pitää arpajaislain (1047/2001) 2 §:ssä tarkoitettuna toimintana, koska arvonta on vain apuväline kuusenmyyntipaikkojen vuokraamismenettelyssä. Arvonnan tavoitteena on ollut varmistaa tasapuolisin mahdollinen menettelytapa tilanteessa, jossa samoja myyntipaikkoja tavoittelevia on useita. Itse arvonta on suoritettu siten, ettei kiinteistöviraston edustajilla eikä arvontaan osallistuneilla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa arvonnan tulokseen. Arpalippujen sekoittamisen ovat tehneet kiinteistöviraston edustaja ja yksi arvontaan osallistuja yhdessä. Mitään mahdollisuutta vaikuttaa arvonnan tulokseen tilakeskuksen henkilökunnalla ei ole ollut. Menettely on ollut tasapuolista ja puolueetonta.

Arvonnassa oli kuitenkin käynyt niin, että mukana oli ollut joitakin samalla numerolla olleita arpalippuja. Tilanne oli ennalta arvaamaton eikä johtunut viranomaisen virheestä vaan korkeintaan vähäisestä huolimattomuudesta. Virheellisistä arpalipuista huolimatta arvontaan osallistuneet eivät kuitenkaan ole joutuneet keskenään epätasa-arvoiseen asemaan vaan arpalipun antama tulos on ollut täysin sattumaan perustuva. Saman numeron saaneet ovat valikoituneet sattumanvaraisesti kuten minkä tahansa muun arpalipun arvonnassa saaneet.

Arvontaa ei myöskään voitu keskeyttää, kun samannumeroiset arpaliput oli havaittu, koska arvontapaikalla ei ollut arpalippuja uuteen arvontaan. Jos arvonta olisi keskeytetty, olisi pitänyt järjestää uusi arvontatilaisuus. Tästä puolestaan olisi koitunut haittaa sekä kiinteistövirastolle että arvontaan osallistuville. Näin ollen kiinteistövirasto päätti jatkaa arvontaa siten, että samalla numerolla olleet arpaliput nostaneet saivat halutessaan nostaa uuden arvan. Osa ei halunnut uutta numeroa, vaan he valitsivat yhtä aikaa myyntipaikkansa. Heidän valintansa eivät kohdistuneet samoihin myyntipaikkoihin. Olosuhteet huomioiden tämä oli asianmukainen ja tasapuolinen toimintatapa.

Xxxxxxxxxx on kantelussaan esittänyt, että kiinteistöviraston tulisi vastaisuudessa käyttää kuusenmyyntipaikkojen vuokraukseen liittyvässä arvonnassa ulkopuolista virallista valvojaa. Koska tapaukseen ei sovelleta arpajaislakia, lainsäädäntö ei vaadi valvojan käyttämistä. Muutoinkaan ulkopuolisen virallisen valvojan käyttämiseen ei ole perustetta, koska on kyse viranomaisen toiminnasta, johon lähtökohtaisesti on oltava luottamus. Viranomaisten toiminnan valvonta on järjestetty jälkikäteisvalvontana (oikaisuvaatimus, valitus, kantelu).

Yhteenveto Vaikka kuusenmyyntipaikkojen vuokraamiseen liittyvässä arvonnassa on tapahtunut pieniä virheitä, arvontaan osallistuneiden tasapuolinen kohtelu ei ole vaarantunut. Kiinteistövirasto on toiminut olosuhteet huomioon ottaen oikeudenmukaisesti ja noudattanut hallinnon oikeusperiaatteita. Ulkopuolisen virallisen valvojan käyttämiseen ei ole tarvetta.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, kiinteistövirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Etelä-Suomen lääninhallituksen lausuntopyyntö 17.12.2009
	Liite 2	Vastine Xxxxx Xxxxxxxxx Etelä-Suomen lääninhallitukselle tekemän kantelun johdosta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Kantelu Kiinteistöviraston menettelystä joulukuusien yhteismyyntipaikkojen vuokraamisessa on tehty kantelu. Kantelijan näkemyksen mukaan kiinteistöviraston arvontamenettely, jossa on arvottu järjestys, jonka mukaan myyntipaikkoja tavoittelevat kuusenmyyjät pääsevät valitsemaan myyntipaikan, ei ole ollut asianmukaista. Kantelijan mukaan arvontamenettely on ammattitaidotonta ja on johtanut myyntipaikkoja tavoittelevien epätasa-arvoiseen kohteluun ja loukannut heidän oikeusturvaansa. Arvonnan aikana arpalipukkeet ovat loppuneet ja niitä on lisätty arvontalaatikkoon kesken arvonnan. Arvonnan päätyttyä on huomattu, että eräiden arpanumeroiden kohdalla sama numero on päätynyt kahdelle arvontaan osallistuneelle. Saman arpanumeron saaneet saivat nostaa uuden arvan, kantelijan mukaan jopa kolme kertaa.

Kantelija katsoo, että kiinteistöviraston menettely on ollut virheellinen, koska arvannostajat eivät ole voineet kontrolloida, mitä arpoja laatikkoon laitetaan tai miten ne sinne laitetaan. Hänen mukaansa ainakin kahtena vuotena (2008 ja 2009) arpoja on lisätty kesken arvonnan arvontalaatikkoon. Päällekkäisiä arpanumeroita on kuitenkin ilmeisesti ollut vain vuoden 2009 arvonnassa. Kantelijan mielestä arpajaisille tulisi määrätä viraston ulkopuolinen virallinen valvoja, joka pitäisi arvannostajien puolesta huolta arpajaisprosessin lain- ja oikeudenmukaisesta toteutumisesta.

Kiinteistöviraston selvitys

Kiinteistövirastolta saadun selvityksen mukaan parhaille kuusien yhteismyyntipaikoille on tulijoita enemmän kuin paikkoja. Siksi paikkojen jako on järjestetty siten, että kuusikauppiaat saavat valita haluamansa myyntipaikan arvan osoittamassa numerojärjestyksessä eli sisäänpääsyjärjestys arvotaan. Arpalippu maksaa 50 € ja se hyvitetään myyntipaikan vuokrassa. Toimintatapa on ollut sama 40 vuotta.

Arpalippuja oli tilattu vuonna 2008 yhteensä 1000 kappaletta, numerointi 1 - 1000. Arpaliput olivat 250 arvan nipuissa. Arpalipuista oli aikaisemmin käytetty numerot 1 - 331, joten ensimmäinen tässä arvonnassa käytettävä arpalippu oli numerolla 332.

Arpaliput ovat perforoitu kaksiosaisiksi ja molemmissa puolissa oli painettuna sama numero. Arpaliput taitettiin kaksinkerroin ja nidottiin kiinni siten että arpanumero ei näy. Arpaliput pakattiin laatikkoon, jossa ne vietiin arvontapaikalle. Arvontapaikalla Hietaniemen hallissa arpaliput siirrettiin isompaan laatikkoon ja hallivalvoja ja ensimmäinen jonossa ollut arvannostaja sekoittivat arpaliput. Tämän jälkeen kukin arvontaan osallistuja nosti arpalipun laatikosta. Tilanahtauden vuoksi 10 henkilöä kerralla pääsi nostamaan arpaa.

Arvan nostettuaan ja kirjoitettuaan arpalipun molempiin puoliskoihin nimensä osallistuja siirtyi maksamaan maksun ja antoi vaaditun selvityksen myytävistä kuusista. Arpalipun toinen puolisko liitettiin yhteen edellä mainittuihin selvityksiin ja toinen puolikas jäi osallistujalle vastakuitiksi. Kun kaikki halukkaat olivat saaneet arpalipun ja maksaneet sen ja esittäneet selvityksensä, arpaliput järjestettiin numerojärjestykseen. Pienimmän numeron arvonnassa saanut pääsi ensimmäisenä valitsemaan haluamansa paikat.

Arvonnan kuluessa kävi ilmi, että käytetyssä arpanipussa oli samalle numerolle useampia lippuja, yhteensä 10 numeron osalta oli 4 samalla numerolla olevaa arpalippua.

Saman arpanumeron saaneet osallistujat saivat halutessaan tilalle uuden arvan. Osa ei halunnut uutta numeroa, vaan he valitsivat yhtä aikaa myyntipaikkansa. Heidän valintansa eivät kohdistuneet samoihin myyntipaikkoihin.

Arvonnan järjestäjän tilakeskuksen halli- ja ulkomyynnin toimesta ei ole lisätty arpalippuja arpasarjan ulkopuolelta laatikkoon, josta arpoja nostettiin. Arvat siirrettiin vain isompaan arvontalaatikkoon arvontapaikalla. Mitään mahdollisuutta vaikuttaa arvonnan tulokseen tilakeskuksen henkilökunnalla ei ole ollut.

Uuden arpasarjan käyttöönotto olisi edellyttänyt uuden tilaisuuden järjestämistä, koska arpalippuja ei ollut lisää arvontapaikalla. Uudesta arvontatilaisuudesta olisi aiheutunut osallistujille huomattavasti lisävaivaa. Virheelliset arpaliput olivat ennalta arvaamaton tapahtuma eikä siihen ennalta osattu varautua.

Virheellisistä arpalipuista huolimatta arvontaan osallistuneet eivät ole joutuneet keskenään epätasa-arvoiseen asemaan vaan arpalipun antama tulos on ollut täysin sattumaan perustuva. Saman numeron saaneet ovat valikoituneet sattumanvaraisesti kuten minkä tahansa muun arpalipun arvonnassa saaneet.

Myöhemmin tammikuussa 2010 kantelun johdosta tehdyn selvityksen yhteydessä kävi ilmi, että arpalippujen joukkoon oli todennäköisesti joutunut myös aikaisemmilta vuosilta jääneitä arpalippuja. On epäselvää, missä vaiheessa vanhat arpaliput olivat sekaantuneet uusien joukkoon.

Menettelyn kehittäminen

Kiinteistövirasto ilmoittaa kehittävänsä vastaisuudessa myyntipaikkojen varaamismenettelyä saatujen kokemusten perusteella. Mikäli myyntipaikkoja jaetaan arvontaa käyttäen, tullaan tilakeskuksessa laatimaan arvonnan kulusta prosessikuvaus. Arpaliput otetaan aina ehjästä ja avaamattomasta arpasarjasta ja käyttämättömät arvat sarjasta tullaan hävittämään arvonnan jälkeen. Arpasarjat painatetaan erivärisinä ja ne varustetaan arvontavuotta ja tarvittaessa muuta yksilöintiä koskevalla merkinnällä. Arpasarjan eheys ennen arvontaa tullaan varmistamaan ja arvonnan läpinäkyvyyttä parannetaan. Arvontatilaisuuteen otetaan toinen arpasarja varalle. Arvonnasta laaditaan pöytäkirja.

Oikeuspalveluiden lausunto

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut totesi lausunnossaan mm., ettei menettelyyn sovellu arpajaislaki (23.11.2001/1047), koska kyse ei ole arpajaislain 2 §:ssä tarkoitetusta toiminnasta, johon osallistutaan vastiketta vastaan ja jossa osallistuja voi saada kokonaan tai osittain sattumaan perustuvan rahanarvoisen voiton. Tapauksessa arvonta on ollut vain apuväline kuusenmyyntipaikkojen vuokraamismenettelyssä, koska parhaita kuusenmyyntipaikkoja tavoittelevia on ollut enemmän kuin myyntipaikkoja.

Koska kyseessä on viranomaisen toiminta, tulee sovellettavaksi hallintolaki (434/2003). Kyseessä on edelleen pikemminkin kunnan viranomaisen tosiasiallinen hallintotoiminta kuin hallinnollinen päätöksenteko. Sovellettavaksi tulevat hallintolain 6 §:ssä esitetyt hallinnon oikeusperiaatteet sekä muut hallintolain 2 luvun hyvää hallintoa koskevat määräykset. Näiden mukaan viranomaisen tulee muun muassa kohdella hallinnossa asioivia tasapuolisesti ja puolueettomasti.

Kiinteistövirasto on käyttänyt kuusenmyyntipaikkojen vuokraamisessa arvontaa, jotta kaikilla myyntipaikkoja tavoittelevilla olisi tasapuolinen mahdollisuus saada haluamansa paikka. Arvonta on tasapuolisin menettelytapa tilanteessa, jossa samoja myyntipaikkoja tavoittelevia on useita. Itse arvonta on suoritettu siten, ettei kiinteistöviraston edustajilla eikä arvontaan osallistuneilla ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa arvonnan tulokseen. Arpalippujen sekoittamisen ovat tehneet kiinteistöviraston edustaja ja yksi arvontaan osallistuja yhdessä. Menettely on ollut tasapuolista ja puolueetonta.

Arvonnassa oli kuitenkin käynyt niin, että mukana oli ollut joitakin samalla numerolla olleita arpalippuja. Tilanne oli ennalta arvaamaton. Se ei johtunut viranomaisen virheestä, vaan kyseessä oli korkeintaan lievä huolimattomuus.

Kantelussa esitettiin myös, että kiinteistöviraston tulisi vastaisuudessa käyttää kuusenmyyntipaikkojen vuokraukseen liittyvässä arvonnassa ulkopuolista virallista valvojaa. Koska tapaukseen ei sovelleta arpajaislakia, lainsäädäntö ei vaadi valvojan käyttämistä. Muutoinkaan ulkopuolisen virallisen valvojan käyttämiseen ei ole perustetta, koska on kyse viranomaisen toiminnasta, johon lähtökohtaisesti on oltava luottamus. Viranomaisten toiminnan valvonta on järjestetty jälkikäteisvalvontana (oikaisuvaatimus, valitus, kantelu).

Yhteenvetona oikeuspalvelut toteaa, että vaikka kuusenmyyntipaikkojen vuokraamiseen liittyvässä arvonnassa on tapahtunut pieniä virheitä, arvontaan osallistuneiden tasapuolinen kohtelu ei ole vaarantunut. Kiinteistövirasto on toiminut olosuhteet huomioon ottaen oikeudenmukaisesti ja noudattanut hallinnon oikeusperiaatteita. Ulkopuolisen virallisen valvojan käyttämiseen ei ole tarvetta.

Esittelijä esittää kiinteistövirastolta ja oikeuspalveluilta saatuihin selvitykseen ja lausuntoon viitaten, että kaupunginhallitus antaisi päätösehdotuksen mukaisen lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

LAAJASALON TONTIN 49259/4 SEKÄ KATU- JA LÄHIVIRKISTYSALUEIDEN ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11906)

Khs 2009-1444

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo, Jollas) korttelin nro 49259 tontin nro 4 sekä katu- ja lähivirkistysalueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 28.5.2009 päivätyn ja 28.12.2009 muutetun piirustuksen nro 11906 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristökeskukselle, kiinteistövirastolle, pelastuslaitokselle, HSY Vedelle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11906 (Laajasalon tontti 49259/4 ym.)
	Liite 2	Laajasalon tontin 49259/4 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Kaava-alue koskee mm. Aaron Perttilän polkua, Karoliinintietä ja Karoliininpolkua.

Asemakaavan muutosehdotuksessa nykyinen ajoyhteys Poikasaartentieltä on merkitty jalankululle ja polkupyöräilylle varatuksi kaduksi, jolla tontille ajo on sallittu ja jonka nimeksi tulee Villinginsalmentie. Ajoradan enimmäisleveys kohtaamispaikkoja lukuun ottamatta on 4 m. Kadun kääntöpaikka on korttelin 49252 lounaiskulman kohdalla paikassa, jossa maasto on tasaista. Tästä itään ja mutkan jälkeen etelään Karoliinintien katualue on muutettu lähivirkistysalueeksi (VL). Vanha tie on Villinginsalmenpolun nimellä merkitty yleiselle jalankululle ja pyöräilylle varatuksi likimääräiseksi alueen osaksi. Kortteleiden 49253 ja 49254 tonteille ajo on sallittu Jollaksentieltä polun kautta. Villinginsalmenpolku jatkuu rantaan Jollaksentien eteläpuoleisen autopaikkatontin (LPA) 49259/4 kautta. LPA-tontilla muuttuu ainoastaan polun nimi. Tontille 49252/3 on sallittu nykyinen ajoyhteys kadulta VL-alueen läpi (merkintä ajo).

Aloite Kaavoitustyö on käynnistetty kaupungin aloitteesta.

Lähtökohdat

Maakuntakaava

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu taajamatoimintojen alueeseen.

Yleiskaava

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista asuinaluetta ja virkistysaluetta.

Asemakaavat

Alueella on voimassa asemakaavat vuosilta 2001 ja 2003, joiden mukaan kortteliin 49252 ajetaan Jollaksentieltä Karoliinintien kautta. Kevyelle liikenteelle varattu Aaron Perttilän polku jatkuu Karoliinintien kääntöpaikalta Poikasaartentielle. Karoliininpolku jatkaa Karoliinintien linjaa Jollaksentien eteläpuolella autopaikkatontin 49259/4 kautta rantaan.

Maanomistus

Alue on kaupungin omistuksessa.

Nykytilanne

Kaava-alueella, joka ulottuu Poikasaartentieltä korttelin 49252 ohitse Jollaksen etelärantaan, ei ole toteutettu asemakaavan mukaisia katujärjestelyjä, vaan entistä Villinginsalmentietä voidaan ilman rajoituksia ajaa matkalla Poikasaartentie–Jollaksentie. Varsinkin itä-länsisuuntainen osuus korttelin 49252 eteläpuolella on maasto-olosuhteiden takia usein talvella liukas ja vaikeasti ajettava.

Tavoitteet Asemakaavan muutoksen tavoitteena on palauttaa aiempi katuyhteys Poikasaartentieltä kortteliin 49252. Yhteys on talvioloissa turvallisempi kuin kaavassa osoitettu yhteys jatketulta Jollaksentieltä ja lisäksi lyhyempi.

Asemakaavan muutosehdotus

Alueen pinta-ala on 5 197 m². Tästä lähivirkistysaluetta on 2 197 m2, LPA-aluetta 1 367 m² ja katualuetta 1 633 m².

Nimistö Nimistötoimikunta päätti 18.3.2009 esittää katuosuuden nimeksi Villinginsalmentie ja polkuosuuden nimeksi Villinginsalmenpolku. Nimistötoimikunnan perusteluna on tien alkuperäinen nimi ennen kaavoitusta.

Asemakaavan toteuttamisen vaikutukset

Kaavan toteuttaminen lisää ajoyhteyden turvallisuutta, kun liukasta katuosuutta ei enää käytetä ajoon. Kapean Poikasaartentien liikenne lisääntyy jonkin verran, mutta kadun mitoitus kohtaamispaikkoineen sallii lisäyksen.

Suunnittelun vaiheet

Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja vuorovaikutus

Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin aloitteesta.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 6.4.2009) ja asemakaavan muutosluonnos.

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 14.4.–4.5.2009.

Esitetyt mielipiteet

Kaavamuutoksen valmisteluun liittyen on kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolle saapunut kaksi asemakaavan muutosluonnosta koskevaa mielipidekirjettä. Puhelimitse on esitetty myönteisiä mielipiteitä.

Xxxxx ja Xxxx Xxxxxx asiamies Jarno Sulasalmi esitti (4.5.2009), että tontti 49252/2, joka puoliksi on Xxxxxxxx omistama, otettaisiin mukaan asemakaavan muutokseen ja sen tehokkuusluvuksi merkittäisiin e = 0.30 nykyisen, tehokkuutta 0.116 vastaavan rakennusoikeuden sijaan. Kyseisen tontin välittömässä läheisyydessä tonttien tehokkuusluku on varsin yleisesti 0.30 mutta kuitenkin vähintään 0.20. Mikäli tonttia ei nyt oteta mukaan muutokseen, Xxxxx harkitsevat tonttiaan koskevan asemakaavan muutoshakemuksen jättämistä lähiaikoina.

Esittelijä toteaa, että mielipide on vain tontin toisen omistajatahon esittämä, eikä tontin ottaminen mukaan muutokseen pelkän mielipidekirjeen perusteella ole mahdollista. Tonttuvuoren tonttitehokkuuksista mainittakoon, että korttelin 49252 kolmella tontilla tehokkuus on alle 0.12. Niissä Tonttuvuoren tapauksissa, joissa tehokkuus on suuruusluokkaa 0.2–0.3, on kyse isoista kiinteistöistä, joista merkittävä osa on kaavoitettu virkistyskäyttöön. Asemakaavassa näille maanomistajille on osoitettu rakennusoikeutta enintään samassa suhteessa kuin korttelin 49252 maanomistajille. Todettakoon vielä, että Xxxxxxx ostivat tonttiosuutensa tietoisina asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Xxxxxx Xxxxxxxxxx esitti (5.5.2009) muutosluonnokseen liittyen kortteleiden 49253 ja 49254 ajojärjestelyjä koskevia kysymyksiä. Järjestetäänkö tulevan Villinginsalmenpolun ja Villinginsalmentien välille esimerkiksi kevyitä tolppia estämään autojen kulku Jollaksentieltä Villinginsalmentielle vai jääkö tie avoimeksi myös autoille (postiautot, roska-autot ym.)? Pysyykö nykyinen Karoliinintie ja kulku kortteleihin 49253 ja 49254 nykyisessä aurausluokassa eli tullaanko tie jatkossakin auraamaan esteettömän kulun varmistamiseksi näille tonteille?

Esittelijä toteaa, että rakennusviraston ilmoituksen mukaan Villinginsalmenpolulle voidaan tarpeen vaatiessa laittaa pollarit tai puomit erottamaan osuus, jolla autolla ajo ei ole sallittu. Aurausluokitukseen kaavanmuutos ei vaikuta, vaan se määrittyy kaupungin erillisten päätösten mukaan. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa mielipiteessä esitettyjen toiveiden kanssa.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 18.6.–3.7.2009, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty yleisten töiden lautakunnan, ympäristökeskuksen, kiinteistöviraston, pelastuslaitoksen ja Helsingin Vesi -liikelaitoksen lausunnot.

Lausunnot Pelastuslaitoksen mielestä (22.7.2009) Villinginsalmentielle/Villinginsalmenpolulle mahdollisesti asennettavien ajoesteiden tulee olla pelastuslaitoksen yksiköiden helposti ja nopeasti avattavia.

Yleisten töiden lautakunta toteaa (27.8.2009) mm., että kadun ja kevyen liikenteen yhteyden rakentamiskustannukset ovat n. 170 000 euroa.

Yleisten töiden lautakunnalla ei ole huomautettavaa asemakaavan muutosehdotuksesta, kuten ei myöskään ympäristökeskuksella (24.8.2009).

Kiinteistövirasto toteaa (28.8.2009) mm., että kun tontin 49252/3 lännenpuoleiselle rakennusalalle rakennetaan aikanaan, ajaminen kaavaehdotuksen mukaisen ajoyhteyden kautta estyy. Siksi ajoyhteys tulee järjestää eri tavalla. Maasto-olojen takia kulku tulee järjestää siten, että kaavaehdotukseen tontin 49252/3 länsipuolelle merkitty kolmiomainen VL-alue, jolla sijaitsee ajoyhteys, liitetään tonttiin. Silloin tontille voidaan ajaa suoraan kadulta, mitä on pidettävä ensisijaisena ratkaisumallina. Silloin ei myöskään jouduta järjestämään ajoyhteyttä erillisellä luvalla, kuten olisi tehtävä kaupungin hankittua VL-alueen omistukseensa.

Esittelijä katsoo, että kun tontin 49252/3 lännenpuoleiselle rakennusalalle rakennetaan, ajaminen muutosehdotuksen mukaisen ja nykyisin käytössä olevan ajoyhteyden kautta idänpuoleiselle rakennusalalle estyy siinäkin tapauksessa, että kolmiomainen VL-alue liitetään tonttiin. Tontin idänpuoleiselle rakennusalalle on lännenpuoleisen rakennusalan rakentamisen jälkeen joka tapauksessa järjestettävä ajoyhteys suoraan kadulta. Käytössä olevaa ja nyt kaavassa osoitettua ajoyhteyttä VL-alueen läpi voidaan silloin käyttää lännenpuoleisen rakennusalan ajoyhteytenä.

Helsingin Vesi toteaa (25.8.2009) mm., että VL-alueella, kortteleiden 49253 ja 49254 välissä, kulkee yleinen vesijohto, jätevesiviemäri ja sadevesiviemäri, joita varten kaavaan on merkittävä vähintään 6 m leveä johtokuja.

Esittelijä toteaa yleiseen käytäntöön vedoten, ettei lähivirkistysalueelle ole erityistä syytä merkitä johtokujaa kaavakartalle.

Asemakaavan muutosehdotukseen tehdyt muutokset

Asemakaavakartalla on tarkistettu ~pp/t4 -osa-alueen rajausta, jolla osoitetaan jalankululle ja polkupyöräilylle varattu likimääräinen alueen osa, jolle tontilleajo on sallittu.

Lisäksi kaavaan on tehty joitakin teknisluonteisia tarkistuksia.

Tehdyt korjaukset ovat vähäisiä teknisluonteisia tarkistuksia eikä olennaisesti muuta asemakaavan muutosehdotuksen sisältöä, joten ehdotusta ei ole tarpeen asettaa uudelleen nähtäville.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 6 kohdan 1, 3, 6 ja 7 kohtien mukaan, milloin

1 muutetaan kadun, torin, puiston tai muun alueen nimeä taikka kaupunginosan tai korttelin nimeä tai numeroa,

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

ALUEEN VARAAMINEN KATAJANOKALTA MAANALAISEN PYSÄKÖINTILAITOKSEN SUUNNITTELUA JA TOTEUTUSEDELLYTYSTEN SELVITTÄMISTÄ VARTEN

Khs 2009-2698

KAJ A Kaupunginhallitus päättänee varata yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle (Wanha Satama), Suomen Messut Osuuskunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Satamakatu 3:lle (Keskon Eläkekassa), Kiinteistö Oy Helsingin Ankkurikatu 5:lle (Keskon Eläkekassa) ja
NorGani Finland Holding Oy:lle (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 184 tontin nro 6 (Kanavakatu 6), korttelin nro 8188 tontin nro 3 (Kanavakatu 5), katualueiden 8K100 (Kanava-, Satama-, Kruunuvuoren-, Ankkuri-, Laukkasaaren-, Pikku Satama-

./. ja Mastokatu) ja puistoalueen P100 alapuolelta liitteeseen 1 (kartta to/EA 14.12.2009) viivoituksella merkityn yhteensä noin 37 516 m²:n suuruisen maanalaisen määräalan 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajalla tarkoitetaan jäljempänä varauspäätöksen mukaisia varauksensaajia ja soveltuvin osin myös hankkeen toteuttamista varten perustettavaa yhtiötä/
yhtiöitä.

2 Varaus on voimassa ehdolla, että maanalaisen pysäköinti-laitoksen toteuttamista edellyttävä asemakaavan muutos tulee lainvoimaiseksi ja että varauksensaaja hankkii tarvittavat suostumukset kiinteistöjen omistajilta ja haltijoilta hankkeen toteuttamiseen.

3 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan suunnittelemaan ja rakentamaan alueelle maanalaisen pysäköintilaitoksen asemakaavan muutoksen, kaupunginhallituksen varauspäätöksen ja alueen luovutusasiakirjojen ehtojen mukaisesti täysin valmiiksi.

Katu- ja muille yleisille alueille rakennettaessa on haettava rakennusviraston edellyttäessä kaivu- ja sijoitusluvat. Rakennustyössä on noudatettava lupien ehtoja sekä niiden nojalla annettuja ohjeita ja määräyksiä.

4 Varauksensaajalla ei ole oikeutta varauspäätöksen perusteella aloittaa maanrakennus- tai rakennustöitä varattavalla alueella.

Tässä varauspäätöksessä mainittujen rakentamista koskevien velvoitteiden täyttäminen edellyttää, että kaupunki aikanaan päättää varattavan alueen luovuttamisesta varauksensaajalle ja että varauksensaaja allekirjoittaa alueesta lopullisen/-t luovutusasiakirjan/-t.

5 Alueelle rakennettavan pysäköintilaitoksen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston asema-kaavaosaston ja liikennesuunnitteluosaston, rakennusviraston ja kiinteistöviraston kanssa.

Varauksensaaja sopii kaikesta liikenteeseen vaikuttavasta rakentamisesta sekä rakentamisen ja liikenteen yhteensovittamisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston ja rakennusviraston katu- ja puisto-osaston kanssa. Varauksensaaja vastaa kaikista järjestelyistä aiheutuvista kustannuksista.

6 Varauksensaaja on velvollinen kiinnittämään erityistä huomiota pysäköintilaitoksen maanpäällisten osien, kuten ajo-, jalankulku-, hissi-, hätäuloskäynti- ja palokunnan hyökkäystieyhteyksien sekä raitisilma-, poistoilma- ja savunpoistokanavien tai muiden mahdollisten tarvittavien rakenteiden, sovittamiseen kaupunkikuvaan.

Rakennusten ja rakenteiden on oltava materiaaleiltaan korkeatasoisia ja ajoyhteyksiä lukuun ottamatta ilmeeltään kevyitä. Suunnittelussa on otettava huomioon ja painotettava liikenne- ja ympäristöasioista.

7 Varauksensaaja on velvollinen tarvittaessa korvauksetta sallimaan kunnallisteknisten johtojen ja laitteiden rakentamisen, käytön, ylläpidon, korjaamisen ja uudistamisen vuokra-alueella ja sille toteutettavassa rakennuksessa sekä huomioimaan tämän mainittujen tilojen suunnittelussa. Kaupungilla on oikeus korvauksetta erikseen sopia tämän oikeuden luovuttamisesta kolmannelle.

8 Varauksensaaja on velvollinen rakennuksen suunnittelussa, rakennustyön suorittamisessa ja työmaan järjestämisessä ottamaan huomioon työmaan sijainnin asettamat erityisvaatimukset. Työmaa on jatkuvasti pidettävä yleisilmeeltään siistinä ja järjestettävä niin, että se näyttää huolitellulta kaupunkikuvassa. Työmaasta ei saa aiheutua vaaraa alueen tuntumassa liikkuville. Ympäröiville kiinteistöille on turvattava kohtuulliset toimintaedellytykset rakennus-työn aikana.

9 Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan siirrättämään laitoksen rakennustyön edellyttämät käytössä olevat johdot, kaapelit ja muun kunnallistekniikan niitä omistavien ja ylläpitävien hallintokuntien ja yhtiöiden kanssa erikseen sovittavalla tavalla.

Sama koskee alueella sijaitsevia käytössä olevia valopylväitä, valaisimia ja muita rakenteita. Siirrot tulee ottaa huomioon rakennuksen aikatauluissa ja vaiheistuksissa niin, ettei haitallisia käyttökatkoksia synny.

10 Pysäköintilaitosta suunniteltaessa on otettava huomioon,

että varattavan alueen alle on suunniteltu kantakaupungin raideliikenteen tavoiteverkkoon kuuluva metron jatke Kampista Katajanokan kautta Laajasaloon.

Varattavalla alueella sijaitsevat mahdolliset muutkin maan-alaiset tilat, varaukset tai suunnitelmat tulee ottaa huomioon suunnittelussa.

11 Varattavalle alueelle saadaan rakentaa noin 500 autopaikan suuruinen pysäköintilaitos.

12 Pysäköintipaikat on varattava ensisijassa lähialueen yritysten ja asukkaiden käyttöön, eikä laitoksesta saa osoittaa nimikkopaikkoja. Kulloinkin vapaina olevia pysäköintipaikkoja on tarjottava yleiseen ja asiointipysäköintiin kertarahastusperiaatteella.

13 Pysäköintilaitoksesta on varattava 25 autopaikkaa (ns. velvoitepaikkaa) hotellihanketta varten muodostettavan korttelin 8193 tarpeisiin ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hotellihankeen toteuttamista edellyttävän asemakaavan muutoksen ja että mainittu muutos tulee lainvoimaiseksi.

Lisäksi pysäköintilaitoksesta on kaupungin niin vaatiessa varattava 25 autopaikkaa (ns. velvoitepaikkaa) asemakaavoituksen tarpeisiin. Mainitut autopaikat voidaan kaupungin toimesta osoittaa alueen kiinteistöjen tarpeisiin.

Edellä tässä kohdassa mainitut autopaikat on luovutettava pitkäaikaisilla sopimuksilla vähintään yhtä edullisilla ehdoilla kuin laitoksesta luovutetaan pysäköintipaikkoja muille pitkäaikaisille käyttäjille.

Pysäköintilaitoksesta on osoitettava rakennusvalvontaviraston arvion mukaan riittävä määrä autopaikkoja liikuntaesteisille hissiyhteyksien lähettyviltä.

Pysäköintilaitoksesta on vuokrattava autopaikkoja myös lähialueen asukkaille mahdollisimman edullisesti asiointi- ja työpaikkapysäköinnin vuorottaiskäytön mahdollistamissa rajoissa.

14 Kaupungilla ja/tai sen määräämillä on oikeus korvauksetta toteuttaa varausalueen ylä- ja alapuolelle sekä sen ympäristöön muita maanalaisia tai -päällisiä hankkeita sekä käyttää ja ylläpitää sekä kehittää niitä edellyttäen, etteivät nämä estä eivätkä rajoita varausalueesta muodostettavan vuokra-alueen asemakaavan eivätkä tämän sopimuksen mukaista toteuttamista eivätkä käyttöä.

15 Varausta ei voi siirtää kolmannelle ilman kaupungin suostumusta.

16 Varaus on voimassa varausajan edellyttäen, että varauksensaaja ei luovu varauksesta ja että varauksensaaja noudattaa kaupunginhallituksen varauspäätöksen ehtoja.

Muussa tapauksessa kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus kesken varausajan heti raukeamaan ja varata alue kolmannelle.

Kaupunki päättää mahdollisesta varausajan jatkamisesta harkintansa mukaan. Tämä edellyttää kuitenkin perusteltua varauksensaajasta riippumatonta syytä. Kaupunki ei vastaa vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli se päättää olla jatkamatta varausta.

Varauksen kohteen luovutuksessa noudatetaan kaupungin tavanomaisia luovutusehtoja sekä kaupungin asianomaisen viranomaisen mahdollisesti päättämä lisäehtoja.

Kaupunki vastaa varauksen kohteen mahdollisesti pilaantuneen maaperän ja pohjaveden puhdistamisesta kaupungin maanluovutuksissa tavanomaisesti noudatetuin ehdoin.

Kaupunki sisällyttää varauspäätöksen mukaiset ehdot harkintansa mukaan varauksen kohteen luovutussopimuksiin.

17 Kaupunki ei myöskään vastaa vahingoista, kuten suunnittelu- ja muista kuluista, jotka varauksensaajalle saattavat aiheutua siitä, ettei alueelle saada voimaan pysäköintilaitoksen mahdollistavaa asemakaavan muutosta tai ettei kaupunginvaltuusto aikanaan päätä rakennuspaikan luovuttamisesta varauksensaajalle.

B Kaupunginhallitus päättänee, että varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut varausehtojen noudattamista koskevan sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle, ja

C Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään mainitun alueen varausehtojen tarkennuksista, mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista ja alueen varausajan mahdollisesta jatkamisesta enintään vuodeksi.

Pöytäkirjanote YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle (Wanha Satama), Suomen Messut Osuuskunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Satamakatu 3:lle (Keskon Eläkekassa), Kiinteistö Oy Helsingin Ankkurikatu 5:lle (Keskon Eläkekassa), NorGani Finland Holding Oy:lle (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Varausaluekartta
	Liite 2	Hakemus
	Liite 3	Asemakaavan muutoshakemus 27.2.2006
	Liite 4	Kirjausilmoitus 23.3.2006
	Liite 5	Pysäköintilaitoksen suunnitelmat 3.12.2009 (pohjakartta, pituusleikkaus hallit, pituusleikkaus ajotunneli, kuilut A ¿ E)
	Liite 6	Ajoliikenteen järjestelyt
	Liite 7	Suostumus
	Liite 8	Alueen varaaminen Katajanokalta maanalaisen pysäköintilaitoksen suunnittelua... - päätöshistoria

8. kaupunginosan (Katajanokka) korttelin nro 184 tontin nro 6; (Kanavakatu 6), korttelin nro 8188 tontin nro 3 (Kanavakatu 5), katualueiden 8K100 (Kanava-, Satama-, Kruunuvuoren-, Ankkuri-, Laukkasaaren-, Pikku Satama- ja Mastokatu) ja puistoalueen P100 alapuolinen osa

TIIVISTELMÄ Katajanokalta esitetään varattavaksi yhteisesti rakentajalle sekä alueen kiinteistösijoittajille ja kiinteistöjen käyttäjinä oleville hotelli-, messu- ja näyttelytoiminnan harjoittajille noin 3,8 hehtaarin laajuinen maanalainen tila ympäristön kiinteistöjä palvelevan 500 autopaikan suuruisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavamuutosta, minkä lisäksi hankkeen teknis-taloudellisen kokonaisratkaisun aikaansaaminen edellyttää käynnissä osapuolten kesken käytävien kolmikantaneuvottelujen onnistunutta lopputulosta, johon pyritään pääsemään alkuvuodesta 2010.

ESITTELIJÄ Kiinteistölautakunta esittää, että Katajanokalta varattaisiin yhteisesti YIT Rakennus Oy:lle, Helsingin Messut Oy:lle (Wanha Satama), Suomen Messut Osuuskunnalle, Kiinteistö Oy Helsingin Satamakatu 3:lle (Keskon Eläkekassa), Kiinteistö Oy Helsingin Ankkurikatu 5:lle (Keskon Eläkekassa) ja NorGani Finland Holding Oy:lle (Marina Congress Center Helsinki ja Scandic Hotel Grand Marina Helsinki) noin 37 516 m²:n suuruinen maanalainen määräala 500 autopaikan suuruisen pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten 31.12.2011 saakka.

Varaus tarkoittaa osin aiempien samaan tarkoitukseen 2000-luvun aikana tehtyjen varausten jatkamista, mutta maanalaisen tilan sijainti ja koko samoin kuin ajatellut autopaikkojen käyttäjät ja varauksensaajina olleet kiinteistönomistajat ovat osin vaihtuneet.

Autojen pysäköintipaikkojen lisärakentamiseen Katajanokalle on edelleen tarvetta, joka korostuu erityisesti Wanhan Sataman näyttelyalueella järjestettävien suuria osallistujamääriä keräävien messu-, seminaari- ym. tapahtumien yhteydessä. Katajanokan pysäköintilaitoksen toteuttamista koskeva hanke on siten edelleen ajankohtainen.

Pysäköintilaitoksen suunnitelmaa on kehitetty vastaamaan aiempia suunnitelmia paremmin alueen käyttäjien tarpeita. Tämän vuoksi laitoksen sijaintia on muutettu siten, että se palvelee entistä paremmin sen suurinta tulevaa käyttäjäkuntaa, kuten Wanhan Sataman messu- ja konferenssialueen ja Keskon toimintoja. Samalla tarkasteltava suunnitteluvarausalue on laajentunut myös Suomen valtion/Senaatti-kiinteis-töjen alueelle. Senaatti-kiinteistöt on antanut suostumuksensa tarkastella hanketta kiinteistönsä alapuolisessa kallioperässä.

Hankkeen teknis-taloudellisen kokonaisratkaisun aikaansaamiseksi käynnissä olevat kolmikantaneuvottelut (sijoittaja-toiminnanharjoittaja-rakentaja) pyritään saattamaan päätökseen alkuvuodesta 2010. Pysäköintilaitoksen omistus- ja rahoitusjärjestelyt sekä toteuttamismalli selviävät tässä yhteydessä.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista. Eteläsatamaa, Kauppatoria ja Katajanokan eteläosaa koskeva kokonais-selvitys (Kirjava satama - Eteläsataman jatkosuunnitteluperiaatteet) on valmistunut keväällä 2008. Eteläsatamasta, johon myös Katajanokan lounaisranta kuuluu, tullaan järjestämään arkkitehtuurikilpailu vuonna 2010.

Autopaikkojen määrä perustuu viitesuunnitelmaan ja ratkaistaan lopullisesti kaavamuutoksen laatimisen yhteydessä. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto puoltaa alueen varaamista esitettyyn tarkoitukseen sekä hankkeen toteuttamisen edellyttämää asemakaavan muutoksen laatimista. Asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus saattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan käsiteltäväksi loppuvuonna 2010. Tämä edellyttää kuitenkin hankkeen suunnitelmien valmistumista alkuvuoteen 2010 mennessä.

Suunnitelmien mukaan pysäköintilaitoksen kokonaispinta-ala on noin 16 200 m², josta pysäköintihallit, välitunnelit, tekniset tilat ja kuiluperät ovat noin 14 400 m² ja ajotunneli noin 1 800 m². Lisäksi laitoksen maanpinnalla sijaitsevat ajoluiskat ovat yhteensä noin 324 m². Pysäköintilaitokseen voidaan sijoittaa 500 autopaikkaa yhteen kerrokseen.

Ensimmäisenä vuonna on tarkoitus rakentaa ajoluiskat ja betonitunneli. Varsinaiset louhintatyöt on tarkoitus aloittaa rakentamisen toisena vuotena.

Pysäköintilaitos sijoittuu länsi - itäsuunnassa Satamakadun ja Wanhan Sataman näyttelyalueen väliselle alueelle. Ajoyhteydet on suunniteltu Kanavakadulle. Hanke sijoittuu tonttia 8/186/5 (Kanavakatu 3) lukuun ottamatta kaupungin ja varauksensaajien joko suoraan tai välillisesti omistamien kiinteistöjen alueelle, joista osa on vuokrattu pitkäaikaisesti maanvuokrasopimuksella. Varauksensaajien tulee neuvotella ja hankkia alueen kiinteistöjen omistajilta sekä haltijoilta (vuokralaisilta) sekä yleisten alueiden osalta rakennusviraston katu- ja puisto-osastolta tarvittavat suostumukset laitoksen toteuttamista varten.

Pysäköintipaikat on varattava ensisijassa lähialueen yritysten ja asukkaiden käyttöön vuoroittaiskäyttöperiaatteella, eikä laitoksesta siksi saa osoittaa nimikkopaikkoja. Kulloinkin vapaina olevia pysäköintipaikkoja on tarjottava yleiseen ja asiointipysäköintiin kertarahastusperiaatteella.

Varausehdoissa edellytetään pysäköintilaitoksesta osoitettavan autopaikkoja myös tulevan asemakaavoituksen mahdollisesti edellyttämiin tarpeisiin. Pysäköintilaitoksesta on varattava muun muassa 25 autopaikkaa vireillä olevaa hotellihanketta varten muodostettavan korttelin 8193 tarpeisiin ehdolla, että kaupunginvaltuusto hyväksyy hotellihankeen toteuttamista edellyttävän asemakaavan muutoksen ja että mainittu muutos tulee lainvoimaiseksi.

Esittelijä pitää perusteltuna kiinteistölautakunnan esitystä kaupungin omistamien maanalaisten alueiden varaamiseksi pysäköintilaitoksen suunnittelua ja toteutusedellytysten selvittämistä varten.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (TYÖ- JA VARASTOHALLI)

Khs 2009-2432

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta seuraavanlaisen puoltavan lausunnon:

Suomenlinnan hoitokunta pyytää (30.6.2009) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Töölön kylässä (432) olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 67). Hakijan tarkoituksena on työ- ja varastohallin (540 k-m²) rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueella ei ole asemakaavaa. Voimassa oleva alueellinen poikkeamispäätös sallii uudisrakentamiseen verrattavan korjaamisen. Poikkeamista haetaan uudisrakennukseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 (ja 2) momenttia.

Selostus Alue on ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (kaupunginvaltuusto 26.11.2003) alue on merkitty maailmanperintökohteeksi ja kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Maakuntakaavassa alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi sekä merkitty lisäksi kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi ja UNESCO:n maailmanperintökohteeksi.

Uudisrakennuksen paikka sijaitsee Isossa Mustasaaressa Varvilahden varikkoalueella.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa alueelle puolilämmin työ- ja varastorakennus. Halli tulee Suomenlinnan hoitokunnan ja Helsingin avovankilan yhteiskäyttöön.

Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Suomenlinnan asemakaavaluonnoksen 7.5.2009. Haettu toimenpide ei poikkea asemakaavaluonnoksesta.

Saadut lausunnot Museovirasto toteaa lausunnossaan (18.10.2005) että Varvilahden varikkoalueesta on valmistunut yleissuunnitelma vuonna 1990 (Harris & Kjisik), jonka Museovirasto on tuolloin hyväksynyt jatkosuunnittelun pohjaksi. Museovirasto katsoo, että nyt esitetty uudisrakennuksen hankesuunnitelma on sopusoinnussa aiemmin hyväksytyn yleissuunnitelman kanssa eikä Museovirastolla ole esitettyihin suunnitelmiin huomauttamista.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kuulutuksella Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa sekä Metro-lehdessä 28.9.2009 sekä ilmoituksella kunnan ilmoitustaululla 28.9.–12.10.2009. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaavaluonnoksessa on osoitettu paikka hakemuksen mukaiselle varastorakennukselle. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt rakennukselle poikkeamispäätöksen 29.3.2006, mutta hanke on viivästynyt ja päätös rauennut.

Poikkeamisen erityinen syy on Suomenlinnan kunnostamisen ja ylläpidon kannalta tärkeän toiminnan turvaaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Suomenlinnan hoitokunnalle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Töölön kylän tila RN:o 6:3)
	Liite 2	Asemapiirros (Töölön kylän tila RN:o 6:3)
	Liite 3	Luonnospiirustus julkisivusta
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Suomenlinnan hoitokunta pyytää (30.6.2009) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) Töölön kylässä (432) olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 67). Hakijan tarkoituksena on työ- ja varastohallin (540 k-m²) rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Suomenlinnan asemakaavaluonnoksen 7.5.2009. Haettu toimenpide ei poikkea asemakaavaluonnoksesta.

Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu paikka hakemuksen mukaiselle varastorakennukselle. Uudenmaan ympäristökeskus on myöntänyt rakennukselle poikkeamispäätöksen 29.3.2006, mutta hanke on viivästynyt ja päätös rauennut.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa lausunnossaan 13.11.2009 hakemusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE SUOMENLINNAN HOITOKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (SOSIAALITILA)

Khs 2009-2433

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta seuraavanlaisen puoltavan lausunnon:

Suomenlinnan hoitokunta pyytää (15.6.2009) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) 432 kylässä olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 95). Hakijan tarkoituksena on avovankilan sosiaalitilan (245 k-m²) rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että nykyinen sosiaalitilarakennus korvataan uudisrakennuksella, johon sisällytetään myös vankilan päivystys- ja vastaanottotilat.

Uudisrakennuksen paikka sijaitsee Ison Mustasaaren eteläosassa olevan Suomenlinnan avovankilan alueella.

Hakijan tarkoituksena on korvata nykyinen sosiaalitilarakennus uudella ja sijoittaa siihen myös vankilan päivystys- ja vastaanottotilat.

Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Suomenlinnan asemakaavaluonnoksen 7.5.2009. Haettu toimenpide ei olennaisesti poikkea asemakaavaluonnoksesta.

Saadut lausunnot Museovirasto puoltaa lausunnossaan (18.6.2009) suunnitelmien hyväksymistä.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että avovankilan toiminnan turvaaminen ja kehittäminen on Suomenlinnan hoidon ja kunnossapidon kannalta tärkeää. Hakemuksessa on rakennus sijoitettu toisin kuin kaavaluonnoksessa. Kaavaluonnosta tullaan avovankilan osalta tarkistamaan esitetyn mukaiseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on Suomenlinnan kunnostamisen ja ylläpidon kannalta tärkeän avovankilan toiminnan turvaaminen.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Suomenlinnan hoitokunnalle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Suomenlinnan kylän tila RN:o 6:3)
	Liite 2	Asemapiirros (Töölön kylän tila RN:o 6:3)
	Liite 3	Luonnospiirustus sovituksesta ympäristöön
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Suomenlinnan hoitokunnan poikkeamishakemuksesta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Suomenlinnan hoitokunta pyytää (15.6.2009) poikkeamislupaa 52. kaupunginosan (Suomenlinna) 432 kylässä olevalle tilalle RN:o 6:3 (Suomenlinna C 95). Hakijan tarkoituksena on avovankilan sosiaalitilan (245 k-m²) rakentaminen ranta-alueelle, jolla ei ole asemakaavaa.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että nykyinen sosiaalitilarakennus korvataan uudisrakennuksella, johon sisällytetään myös vankilan päivystys- ja vastaanottotilat.

Alueelle ollaan laatimassa asemakaavaa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Suomenlinnan asemakaavaluonnoksen 7.5.2009. Haettu toimenpide ei olennaisesti poikkea asemakaavaluonnoksesta.

Avovankilan toiminnan turvaaminen ja kehittäminen on Suomenlinnan hoidon ja kunnossapidon kannalta tärkeää. Hakemuksessa on rakennus sijoitettu toisin kuin kaavaluonnoksessa. Kaavaluonnosta tullaan avovankilan osalta tarkistamaan esitetyn mukaiseksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa lausunnossaan 13.11.2009 hakemusta.

STIFTELSEN FÖR SVENSKA TEATERN I HELSINGFORS:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2009-2455

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2009-2455/526 mukaisena edellyttäen, että

- valmistuessaan maanalainen varasto- ja aputila ei näy ympäristöönsä.

- rakentaminen ei muuta viereisen suojeltavan rakennuksen julkisivuja eikä vesikaton muotoa.

- maanpinnan tasoa ei koroteta. Katurakenteille sekä kunnallistekniikan verkostoille tulee jäädä riittävät tilat Helsingin kaupungin rakennusviraston ohjeiden mukaisesti.

- Esplanadin puiston kulmassa haetun kellaritilan rajalla oleva puu säilytetään kellaritilaa muotoilemalla tai istuttamalla uudelleen likimäärin samaan paikkaan. Kadunalaisen kellaritilan päällä olevan toisen puun säilyttämismahdollisuudet tulee selvittää rakennuslupavaiheessa.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi todeta, että alue tulee voida liittää osaksi kehitettävää Erottajan jalankulkuaukiota.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että hakijan tulee huolehtia ja sopia asianomaisten osapuolten kanssa (Helsingin kaupungin rakennusvirasto, Helsingin kaupungin liikennelaitos, Helsingin Energia ja Stockmann Oyj Abp ym.) työmaa-aikaisista kunnallistekniikkaan, linja-autoliikenteeseen, jalankulkuun ja Stockmannin ajoluiskaan kohdistuvista väliaikaisjärjestelyistä sekä työmaa-alueella ja välittömässä läheisyydessä olevien puiden asianmukaisesta suojelemisesta.

Pöytäkirjanote Stockmann Oyj Abp:lle sekä pöytäkirjanote esityslistateksteineen rakennusvirastolle, HKL:lle, Helsingin Energialle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Kaartinkaupungin tontti 3001/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Kaartinkaupungin tontti 3001/1
	Liite 3	Asemapiirros (Kaartinkaupungin tontti 3001/1)
	Liite 4	Stiftelsen för Sveska Teatern i Helsingifors poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors hakee poikkeamislupaa Ruotsalaisen teatterin peruskorjaamiseksi sekä varasto-, verstas- ja aputilojen rakentamiseksi teatterin korttelialueen viereiseen Erottajan aukion alapuoliseen tilaan.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 18.11.2009 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 - päätöshistoria).

Hakemus Stiftelsen för Svenska Teatern i Helsingfors pyytää (29.5.2009, hakemusta täydennetty viimeksi 16.11.2009) poikkeamislupaa 3. kaupunginosan (Kaartinkaupunki) korttelin nro 3001 tontille nro 1 sekä teatterirakennuksen eteläpuolelle Erottajan katutilalle 3K100 (3G100).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa maanalainen uudisrakennus (600

k-m²) niin, että poiketaan alueen rakennuskiellosta. Uudisrakennus on teatteriin liittyvä varasto- ja aputila, joka sijoittuu kaupungin omistaman katualueen alapuolelle (asemapiirroksessa 3G100, Erottaja). Nykyinen teatterirakennus peruskorjataan.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tila parantaa teatterin toiminta- ja kehittämisedellytyksiä ja sijoittuu Erottajan aukion alapuolelle maan alle eikä näy ympäristössä.

Hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

Selostus Katualueella on voimassa asemakaavat nro 461 (vahvistettu 23.8.1836), nro 463 (vahvistettu 19.5.1875), nro 6632 (vahvistettu 13.9.1971) ja nro 5790 (vahvistettu 1.8.1966).

Asemakaavojen mukaan paikalla on Erottaja-niminen katualue sekä Stockmannin väestönsuojaan johtava ajoluiska. Ruotsalaisen teatterin tontilla on voimassa asemakaava nro 224 (vahvistettu 11.8.1919). Kaavassa 224 ei ole erikseen symbolimerkintää teatterirakennukselle. Teatterirakennukselle on myöhemmässä kaavassa nro 5790, joka koskee Stockmannin tavaratalon lisärakentamista ja Erottajalle johtavan ulosajorampin rakentamista, annettu kaava-alueen ulkopuolisen lähirakennuksen käyttötarkoituksen infona symboli Y.

Teatterirakennuksen vieressä oleva Erottajan katualue on jalankulkualuetta, jota käyttää myös teatterin huoltoliikenne.

Teatterirakennuksen korttelialuetta ja viereistä katualuetta koskeva asemakaavan muutos on vireillä 10.3.2009 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman nro 872 mukaisesti. Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 15.10.2009 puoltaa asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavan muutoksessa teatterirakennus suojellaan ja Ruotsalaisen teatterin toimintaedellytyksiä parannetaan, tiloja perusparannetaan ja laajennetaan osittain myös Erottajan katualueen alapuolelle. Tavoitteena on myös kaava-alueen liittäminen osaksi Esplanadin puistoa ja Erottajaa, jota tulevassa kaavassa kehitetään toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti jalankulkuaukiona.

Esittelijä toteaa, että asemakaavan muutosehdotus 15.10.2009 on nähtävänä kokouksessa.

Hakijan tarkoituksena on laajentaa teatterin kellarissa olevia varasto- ja aputiloja Erottajan aukion alapuoliseen rakennettavaan tilaan. Uusi tila sijoittuu ajoluiskan rakenteiden ja teatterirakennuksen väliin maan alle. Tilan kulkuyhteydet sekä ilmanvaihdon ja kunnallistekniikan hormit ja järjestelyt sijoittuvat teatterirakennukseen.

Haettu toimenpide poikkeaa alueella voimassa olevasta rakennuskiellosta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (4.9.2009) sekä kaupunkisuunnitteluviraston ilmoitustaululla 7.-21.9.2009. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksen mukaista rakentamista ei ole vastustettu.

Stockmann Oyj Abp on jättänyt 17.9.2009 kannanoton, jonka mukaan Stockmannilla ei ole huomauttamista viitteen mukaisten Svenska Teaternin rakentamissuunnitelmien periaatteen suhteen. He edellyttävät kuitenkin, että hakija tekee työmaajärjestelyt yhteistyössä heidän kanssaan.

Vireillä olevan asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta annetuissa mielipiteissä ei myöskään vastustettu hakemuksen tarkoittaman tilan rakentamista.

Esittelijän ehdotus Kaupunkisuunnittelulautakunnan 15.10.2009 puoltaman asemakaavan muutosehdotuksen mukaan maanalaiseen tilaan saadaan sijoittaa teatteriin liittyviä työ-, huolto- ja varastotiloja. Tiloille on osoitettu 600

k- m²:n maanalainen rakennusoikeus.

Maanalaisten varasto- ja aputilojen rakentaminen kadun alaiseen tilaan luo edellytykset teatteritoiminnan säilyttämiseen ja kehittämiseen suojeltavaksi tarkoitetussa arvokkaassa rakennuksessa. Toimenpide on vireillä olevan asemakaavan tavoitteiden mukainen.

Varasto- ja aputilatoiminta ei lisää korttelialueen autopaikkatarvetta.

Esittelijä katsoo, että maanalainen tila tulee sijoittaa ja toteuttaa siten, että katuaukion maanpinnan tasoa ei koroteta ja että katurakenteille ja kunnallistekniikan verkostoille jää riittävät tilat. Rakentaminen ei saa muuttaa viereisen suojeltavan rakennuksen julkisivuja eikä vesikaton muotoa. Alue tulee voida liittää osaksi kehitettävää Erottajan jalankulkuaukiota.

Esplanadin puiston kulmassa ja puurivin jatkeella katuaukiolla olevat kaksi puuta ovat kaupunkikuvallisesti arvokkaita. Puiston kulmassa hakemuksen mukaisen kellarin rajalla olevan puun säilyttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Nykyinen puu voidaan säilyttää tai uusi puu istuttaa, siten että kellaritilan rakennusalan muotoilussa ja puun paikan asemoinnissa otetaan puun kasvuolosuhteet huomioon. Kadunalaisen kellaritilan päällä olevan toisen puun säilyttämismahdollisuudet tulee selvittää rakennuslupavaiheessa.

Esittelijä katsoo, että hakijan tulee huolehtia ja sopia asianomaisten osapuolten kanssa (rakennusvirasto, liikennelaitos, Helsingin Energia ja Stockmann Oyj Abp ym.) työmaa-aikaisista kunnallistekniikkaan, linja-autoliikenteeseen, jalankulkuun ja Stockmannin ajoluiskaan kohdistuvista väliaikaisjärjestelyistä sekä työmaa-alueella olevien sekä vieressä Esplanadin puistossa sijaitsevien puiden ja niiden juuriston asianmukaisesta suojelemisesta.

Lisäksi esittelijä katsoo, että rakennusvalvontaviraston tulee tarkistaa, että rakennuslupapiirustukset ovat poikkeamispäätöksessä esitetyn mukaiset.

Erityiset syyt ja tarkoituksenmukaisuusharkinta, poikkeamisen edellytykset

Poikkeamisen erityinen syy on olemassa olevan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan teatterirakennuksen käyttö ja kehittäminen sekä rakennussuojelu. Valmistuttuaan kellaritila ei näy ympäristössä eikä estä Erottajan aukion kehittämistä jalankulkuaukioksi eikä liittämistä Esplanadin puistoon.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli noudatetaan edellä lueteltuja ehtoja. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

25.1.2010 pöydälle pantu asia

RAKENNUSVALVONTAVIRASTON RAKENNUSTEKNISEN OSASTON PÄÄLLIKKÖNÄ TOIMIVAN YLI-INSINÖÖRIN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-2684

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa diplomi-insinööri Kai Millerin rakennusvalvontaviraston osastopäällikkönä toimivaan yli-insinöörin virkaan (vakanssinumero 017602) 1.3.2010 lukien 5 621,66 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, rakennuslautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Rakennusvalvontaviraston rakennusteknisen osaston päällikkönä toimivan yli-insinöörin viran täyttäminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuslautakunta esittää rakennusvalvontaviraston rakennusteknisen osaston päällikkönä toimivan yli-insinöörin viran täyttämistä.

Yli-insinöörin virka on ollut haettavana syksyllä 2009 kaksi kertaa sen jälkeen kun kaupunginhallitus oli 1.6.2009 myöntänyt eron viran nykyiselle haltijalle Kauko Juutiselle eläkkeelle siirtymistä varten.

Ensimmäisellä hakukierroksella, joka päättyi 7.9.2009, virkaa haki seitsemän henkilöä. Rakennuslautakunta esitti 15.9.2009 kaupunginhallitukselle, että se päättäisi julistaa viran uudelleen haettavaksi. Kaupunginhallitus teki asiasta päätöksen 5.10.2009, jonka jälkeen virka oli haettavana toistamiseen. Uusi hakukierros päättyi 16.11.2009. Sen kuluessa virkaa haki aiemman lisäksi viisi henkilöä. Hakijoiden kokonaismäärä on näin ollen kaksitoista.

Rakennusvalvonnan johtosäännön 21 §:n mukaan osastopäälliköt valitsee kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa. Johtosäännön 20 §:n mukaan yli-insinöörin pätevyysvaatimuksena on yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu virkaan soveltuva diplomi-insinöörin tutkinto, minkä lisäksi hänellä tulee olla kokemusta rakenteiden suunnittelussa. Helsingin kaupungin kielitaitosäännön mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Toisella hakukierroksella korostettiin myös tehtävässä onnistumisen kannalta tärkeitä hyviä johtamistaitoja, innovatiivisuutta ja yhteistyökykyä.

Yli-insinööri toimii rakennusteknisen osaston päällikkönä. Viraston kaikille osastoille kuuluvien yhteisten tehtävien lisäksi rakennustekninen osasto valvoo rakennustyötä sen aloittamisesta loppukatselmukseen sekä toimii erityisesti rakennusteknisten asioiden asiantuntijana.

Virkaa hakivat seuraavat henkilöt:

Insinööri (ylempi AMK) Xxxxx Xxxxxxxxx

Rakennusinsinööri (AMK) Xxxxx Xxxxxxx Xxxxxxx

Diplomi-insinööri Xxxxxx Xxxxxxxxx

Diplomi-insinööri Kai Miller

Diplomi-insinööri Xxxxx Xxxxxxx

Diplomi-insinööri Xxxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx

Diplomi-insinööri Xxxxx Xxxxxx

Diplomi-insinööri Xxxxx Xxxxxxxx

Konediplomi-insinööri, ekonomi Xxxxxxxx Xxxxxxx

Diplomi-insinööri Xxxx Xxxxx Xxxxxxxx

Diplomi-insinööri Xxxx Xxxxxxxx.

./. Yhteenveto hakijoista on jaettu erikseen. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Virkaan vaadittavasta tutkinnosta rakennuslautakunta toteaa seuraavaa:

Ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niiden perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista 352/2003. Asetuksen 3 §:n mukaan ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Asetuksessa 426/2005 säädetään, että ylempi ammattikorkeakoulututkinto tuottaa saman kelpoisuuden julkiseen virkaan tai tehtävään kuin ylempi korkeakoulututkinto.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö kutsui hakijoista kuusi suulliseen haastatteluun. Haastattelun yhteydessä jokainen haastateltu teki myös lyhyen kirjallisen tehtävän, joka oli kaikille sama.

Haastatellut olivat Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxxx Xxxxxxx, Kai Miller, Xxxxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxx.

Haastatelluista rakennusvalvontaviraston palveluksessa ovat tällä hetkellä Xxxxxxxx, Miller, Xxxxxxxxx ja Xxxxxx. Xxxxxxxx toimii projekti-insinöörinä perustajaurakointikohteissa, ja Xxxxxxxx vientijohtajana suuressa konsulttitoimistossa.

Virkaan valittaessa tulee varsinaisten kelpoisuusehtojen täyttämisen lisäksi kiinnittää huomiota Suomen perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin, joita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Miller on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon vuonna 1984 Teknillisessä korkeakoulussa.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Kaikilla haastatelluista voi katsoa olevan kokemusta rakenteiden suunnittelusta.

Johtamis- ja esimieskokemusta on haastatelluilla vaihtelevasti.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Miller on toiminut rakennusvalvontaviraston rakenneyksikön päällikkönä (toimistopäällikkönä) vajaa kuusi vuotta. Yli-insinöörin 1. sijaisena Miller on ollut syyskuusta 2008 lähtien. Hän on suorittanut Johtamisen erikoisammattitutkinnon.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Yli-insinöörin virassa menestyminen edellyttää monipuolisia osaston johtamisen, henkilöstön innostamisen sekä ammattitaidon ylläpidon ja edelleen kehittämisen kykyjä. Paitsi Helsingin rakennusvalvontaviraston osaston päällikön viranhoitoa ovat monet aiemmat yli-insinöörit olleet voimakkaasti kehittämässä rakennustekniikkaa, siihen liittyviä viranomaismääräyksiä ja käytäntöjä valtakunnallisesti. Valtakunnan tason kehittämistyö edesauttaa myös oman organisaation ammattitaidon ylläpitoa ja mahdollistaa viimeisimmän alan tietämyksen saamisen organisaation hyväksi. Vaikuttaminen on monensuuntaista.

Julkista rakennusvalvontaa on kehitetty, ja tullaan lähivuosina edelleen kehittämään, enemmän palvelevaan ja neuvovaan suuntaan. Viranomaisen rooli ei jatkossa rajoitu niinkään vähimmäismääräysten toteutumisen valvontaan, vaan yleisesti hyvän ja mielellään myös määräystason ylittävän rakentamisen edistämiseen. Vuorovaikutustaidot ja oma kiinnostus olla aktiivisesti uusia käytäntöjä luomassa ja edistämässä ovat silloin avainasemassa.

Hakemusasiakirjojen ja haastattelujen perusteella rakennusvalvontaviraston virastopäällikkö arvioi, että hakijoista Kai Miller täyttää parhaiten viran menestykselliselle hoidolle asetettavat vaatimukset. Millerillä on usean vuoden menestyksekäs kokemus esimiestehtävistä rakennusvalvonnassa, hän on toiminut ja toimii useissa valtakunnallisissa alan kehittämisprojekteissa, on ollut laatimassa alan merkittäviä julkaisuja ja on myös hoitanut sijaisena yli-insinöörin virkaa.

Miller on esittänyt jo aikaisemmin hyväksytyn selvityksen terveydentilastaan. Kaupungin työhöntulotarkastuksia koskevien ohjeiden mukaan ei uutta työhöntulotarkastusta tarvita.

Rakennuslautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että rakennusvalvontaviraston osastopäällikkönä toimivaan yli-insinöörin virkaan valitaan diplomi-insinööri Kai Miller 1.2.2010 lukien. Viran (vakanssinumero 017602) kokonaiskuukausipalkka on 5 621,66 euroa.

Esittelijä toteaa lopuksi, että tämän kokouksen esityslistalla on myös esitys Kai Millerin nimittämisestä väliaikaisesti hoitamaan rakennusvalvontaviraston avointa yli-insinöörin virkaa 1.2.2010 - 31.5.2010, kuitenkin kauintaan siihen saakka, kunnes virka on vakinaisesti täytetty.



Kokousaika	1.2.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kiinteistölautakunnan lausunto 12.5.2009
	Liite 2	Yleisten töiden lautakunnan lausunto 14.5.2009
	Liite 3	Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto 4.6.2009
	Liite 4	Matti Enrothin toivomusponsi: Pyöräparkkien perustaminen kaupungin virastojen läheisyyteen - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Kiinteistönluovutusilmoitus
	Liite 4	Kauppakirja
	Liite 5	Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen... - päätöshistoria