Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kahden viran nimikkeen muuttaminen hallintokeskuksessa

1.11.2010 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Elina Moision toivomusponsi, pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelman laadinta

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Vastaus Tuusulan kunnan kirjeeseen maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueesta

1.11.2010 pöydälle pantu asia
Lausunto Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1.11.2010 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Minerva Krohnin toivomusponsi: Tupakkaklinikan toiminnan kehittäminen ja tunnettavuuden lisääminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kaupunginhallituksen 1.11.2010 pöytäkirjan 1181 §:n kohdalla tekemän päätöksen muuttaminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Haagan eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 12002)

Lauttasaaren koilliosan eräiden tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 12001)

Kiinteistöviraston tilakeskuksen toimitilan vuokrasopimuksen jatkaminen

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Vilhonkatu 5:n poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Ronald McDonald Lastentalosäätiön poikkeamishakemuksesta

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Christer Sundellin poikkeamishakemuksesta

Määrärahan myöntäminen kiinteistön ostoa varten Östersundomista

25.10.2010 ja 1.11.2010 pöydälle pantu asia
Korvaavien tilojen vuokraaminen kiinteistövirastolle

1.11.2010 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI, PYÖRÄILYPROJEKTI JA SEN TOTEUTUSOHJELMAN LAADINTA

Khs 2009-2388

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Elina Moisiolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

ESITTELIJÄ Käsitellessään talousarviota vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2010–2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

1 (2) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuoden 2010 aikana käynnistetään valtuuston strategiaohjelmassa päätetty pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelman laadinta.” (Elina Moisio, äänin 63-3).

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että pyöräilyn edistämiseen liittyviä toimenpiteitä sisältyy runsaasti kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan vuosille 2010–2012. Kaupunkisuunnitteluviraston sitovana tavoitteena vuoden 2010 talousarviossa on, että jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosenttiyksikön. Pyöräilyprojekti on käynnissä liikennesuunnitteluun liittyvänä perustehtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Pyöräilyn painoarvon lisäännyttyä mm. kaupungin ilmastonmuutoksen torjunnan ja liikennepoliittisten tavoitteiden vuoksi tulee pyöräilyprojektin ohjaus ja toteutussuunnitelman laadinta tulee kytkeä osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Liikennesuunnittelun lisäksi pyöräilyn edistämisessä keskeisiä toimijoita ovat rakennusvirasto rakennetun ympäristön suunnittelijana ja toteuttajana, liikuntaviraston liikunnan edistäjänä ja Helsingin seudun liikennekuntayhtymä liikennejärjestelmän suunnittelijana sekä talous- ja suunnittelukeskus talousarvion investointisuunnittelun osalta.

Vuoden 2010 aikana kaupunkisuunnitteluvirasto on yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa käynnistänyt perustehtäväänsä perustuvan pyöräilyprojektin valmisteluryhmän, jonka työskentelyyn ovat osallistuvat kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, liikuntaviraston ja Helsingin seudun liikennekuntayhtymän edustajat.

Pyöräilyprojektin johtoryhmään on valmistelussa todettu tarvittavan kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen ja rakennus- ja ympäristötoimen johtoa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen, rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajia. Pyöräilyprojekti on esimerkki useita toimialoja ja muita kumppaneita yhdistävästä suunnittelusta. Ohjaukseen pyritään löytämään hallinnollisesti tehokas normaaliin toiminnanohjaukseen tukeutuva malli. Pyöräilyprojektin toteutusohjelma pyritään ensisijaisesti sisällyttämään osaksi normaalia talousarviosuunnittelua. Toimenpiteiden tarkentuessa ratkaistaan vuoden 2010 lopulla esitetäänkö pyöräilyprojektin johtoryhmä nimettäväksi erillisenä työryhmänä.

VASTAUS TUUSULAN KUNNAN KIRJEESEEN MAASEUTUHALLINNON YHTEISTOIMINTA-ALUEESTA

Khs

RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi Helsingin kaupunki liittyy maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen, jossa Tuusulan kunta toimii vetovastuullisena kuntana.

Samalla kaupunginhallitus päättänee valtuuttaa Tuusulan kunnan laatimaan tarvittaessa yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen ennakkotietohakemuksen ja hakemaan ennakkotietoa mahdollisuudesta soveltaa poikkeusta yhteistoiminta-alueen maatalousyrittäjien lukumäärää koskevasta vaatimuksesta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimetä kaupungin edustajaksi yhteistoiminta-aluetta suunnittelevaan ja toimeenpanevaan työryhmään projektipäällikkö Päivi Islanderin rakennusvirastosta.

Vielä kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa rakennusviraston neuvottelemaan ja allekirjoittamaan Helsingin kaupungin puolesta yhteistoimintasopimuksen Tuusulan kunnan kanssa maaseutuhallinnon tehtävien järjestämisestä.

Pöytäkirjanote Tuusulan kunnalle ja rakennusvirastolle

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tuusulan kunnan kirje 29.9.2010
	Liite 2	Vastaus Tuusulan kunnan... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tuusulan kunta pyytää kirjeellään 29.9.2010 Helsingin kaupungilta periaatepäätöstä liittymisestä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen tai vaihtoehtoisesti tietoa kunnan muusta päätöksestä 16.11.2010 mennessä.

Tuusulan kunta pyytää myös nimeämään edustajan työryhmään, joka jatkaa yhteistoiminta-alueen yksityiskohtaisempaa suunnittelua ja toimeenpanoa. Tuusulan kunta pyytää myös, että Helsingin kaupunki valtuuttaa Tuusulan kunnan laatimaan kuntien yhteisen ennakkotietohakemuksen ja hakemaan 7§:ssä tarkoitetun ennakkotiedon 5 §:n mukaisesta poikkeamismahdollisuudesta.

./. Tuusulan kunnan kirje on liitteenä 1.

Yleisten töiden lautakunta esittää 26.11.2010, että kaupunki tekisi periaatepäätöksen liittymisestä yhteistoiminta-alueeseen Tuusulan kunnan esittämällä tavalla. Lautakunta esittää myös, että Tuusulan kunta valtuutettaisiin tekemään laissa tarkoitettu ennakkotietohakemus ja että rakennusvirasto oikeutettaisiin tekemään vaadittava yhteistyösopimus Tuusulan kunnan kanssa. Lautakunta esittää myös yhteyshenkilöä rakennusvirastosta asian jatkovalmistelua varten.

./. Yleisten töiden lautakunnan esitys on liitteessä 1 (päätöshistoria).

Yleisten töiden lautakunnan esityslistalla asiasta todetaan seuraavaa:

”Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa (210/2010) on astunut voimaan 1.4.2010. Lain 2 §:n mukaan kunta vastaa alueellaan maaseutuhallinnon järjestämisestä siten, että maaseutuhallinnon tehtävät tulevat hoidetuiksi Euroopan unionin ja kansallisen lainsäädännön kannalta asianmukaisella tavalla.

Lain mukaan maaseutuhallinnon tehtäviä tulee hoitaa koko maassa nykyistä suuremmissa kokonaisuuksissa ja perustaa tarvittaessa yhteistoiminta-alueita. Helsingin kaupungin alueella toimivien maatalousyrittäjien vähäisen määrän takia Helsingin on liityttävä johonkin lain vaatimukset täyttävään yhteistoiminta-alueeseen. Mikäli suunnitellulla yhteistoiminta-alueella ei ole lain 5 §:n edellyttämää maatalousyrittäjien määrää on kunnalla mahdollisuus hakea ennakkotietoa mahdollisuudesta poiketa vaatimuksesta.

Yleistä Uutta 1.4.2010 voimaan astunutta lakia (210/2010) sovelletaan sen
1 §:n mukaan hoidettaessa kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle muualla laissa säädettyjä tehtäviä, jotka koskevat: maatalouden tukijärjestelmiä, maatalouden luopumistuki- ja eläkejärjestelmiä, eräiden vahinkojen korvaamista valtion varoista, eläintenpitäjän rekisteröintiä, maataloustuotteen tuotantoa koskevia sopimuksia ja kasvintuotantoa. Kunnan on lain mukaan muodostettava maaseutuhallinnon tehtävien hoitamiseksi toiminnallinen kokonaisuus, jonka alueella toimii vähintään 800 maatalouden tukihakemuksen tehnyttä luonnollista henkilöä tai yhteisöä (maatalousyrittäjä). Kunnan alueella maaseutuhallinto on järjestettävä siten, että tehtäviä hoitaa yhteisen johdon alaisuudessa vähintään viisi viranhaltijaa tai toimihenkilöä, joista yksi päätoimisesti hoitaa maaseutuhallinnon tehtäviä ja johtaa tehtäviä hoitavaa yksikköä. Jos edellä säädetyt vaatimukset eivät täyty, kunnan on liityttävä vaatimukset täyttävään maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueeseen.

Tuusulan kunta on ehdottanut pääkaupunkiseudun kunnille maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen muodostamista, jossa se toimisi vetovastuullisena kuntana. Helsingin kaupungin rakennusvirasto on ollut mukana alustavassa neuvottelussa Tuusulan kunnan kanssa 15.9.2010.

Ennakkotiedon hakeminen poikkeusmahdollisuudesta

Yhteistoiminta-alueen muodostaville kunnille yhteisesti voidaan myöntää toiminnallisen kokonaisuuden laajuusvaatimuksesta poikkeus, jos alueen vakiintuneet asiointisuunnat tai palvelukokonaisuudet, vakiintunut yhteistyö maaseutuhallinnon järjestämisestä taikka erityiset maantieteelliset syyt huomioon ottaen toiminnallinen kokonaisuus muodostuu sellaiselle alueelle, jolla toimii vähemmän kuin 800 maatalousyrittäjää. Kunnalla on hakemuksesta mahdollisuus saada ennakkotieto mahdollisuudesta soveltaa lain 5 §:ssä tarkoitettua poikkeusta maatilojen lukumäärää koskevasta vaatimuksesta.

Tuusulan kunta on tarjoutunut laatimaan yhteistoiminta-alueen kuntien yhteisen ennakkotietohakemuksen mahdollisuudesta poiketa yhteistoiminta-alueen muodostaman toiminnallisen kokonaisuuden laajuudesta mikäli kuntien periaatepäätöksien jälkeen näyttää siltä, että 800 maatilan suuruista kokonaisuutta ei synny.

Nykyinen käytäntö

Helsingin kaupungin rakennustoimen johtosäännössä on maaseutuelinkeinojen hallinnosta annetun lain mukaiset tehtävät delegoitu kaupungininsinöörille. Vuodesta 1998 lähtien Helsingin kaupunki on ostanut maaseutuhallintopalvelun Vantaan kaupungin maaseutuelinkeinoviranomaiselta. Helsingin alueella on 8 maatalousyrittäjää, yhteispinta-alaltaan maataloustukien piirissä on ollut 942 hehtaaria vuonna 2010. Nykyinen käytäntö ei ole jatkossa enää mahdollinen vaan keväällä 2010 voimaan tulleen uuden lain mukaisesti Uudellemaalle muodostuu laajempi yhteistoiminta-alue maaseutuhallinnon hoitamiseksi.

Muutoksen vaikutukset Helsingille

Tuusulan kunta on ehdottanut päätoimipaikaksi Hyrylää, jonne Helsingin alueen maatalousyrittäjien asiointimatkat eivät muodostu kohtuuttoman pitkiksi. Sähköisten palvelujen kehittyminen tulevaisuudessa vähentää myös asiointitarvetta. Suunnitellun yhteistoiminta-alueen asiakkaista merkittävä osa on ruotsinkielisiä, joten palvelut tulee järjestää kaksikielisinä. Yhteistoiminta-alueen kustannusjaoksi Tuusulan kunta on ehdottanut, että budjetin perustana pidetään yhteen liittyvien kuntien liittymistä edeltävän vuoden maataloustoimien yhteenlaskettua budjettia, josta voidaan laskea kunkin kunnan prosenttiosuus. Tuusulan kunta on arvioinut kustannuksia niin tarkasti kuin se tässä vaiheessa on mahdollista, eikä odotettavissa ole kustannustason merkittävää muutosta yhteistoiminta-alueeseen liittyville kunnille. Helsingin kustannukset ostopalvelusta Vantaan kaupungilta ovat olleet vuodessa noin 29 000 euroa.”

Esittelijän kannanotot

Esittelijä pitää yleisten töiden lautakunnan esitystä perusteltuna. Helsingin kaupungilla on vain 8 maatalousyrittäjää, joiden maataloustukien yms. asioiden hoitoa asia koskee. Kaupunki hankkii jo nyt kyseiset palvelut ostopalveluna.

1.11.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO LAAJASALON RAIDELIIKENTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2010-1616

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta:

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja laitosten kanssa. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on kuvattu hyvin ja kattavasti suunnittelualueen nykytilanne, mikä antaa hyvän lähtökohdan vaikutusten arvioinnille ja hankevaihtoehtojen vertailulle. Valmistelu on tehty vuorovaikutteisesti: arviointiohjelman laatimisesta on tiedotettu ja sen valmistelussa on kuultu hankkeen vaikutuspiirissä olevia kaupunginosa- ja asukasyhdistyksiä ja joukkoa muita intressiryhmiä. Tältä pohjalta edellytykset täysipainoisen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemiseksi ovat olemassa.

Tarkasteltavat vaihtoehdot perustuvat Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyksien suunnittelussa laadittuihin vaihtoehtotarkasteluihin, joten niiden tekninen ja toiminnallinen kelpoisuus on yleispiirteisesti selvitetty. Vaihtoehdot ovat sisällöltään ja laajuudeltaan riittävän yhteismitalliset, vaikka erityisesti kevyen liikenteen palvelutaso poikkeaakin niiden välillä huomattavasti. Vireillä ja käynnissä olevat selvitykset (kansainvälinen siltakilpailu, avattavan sillan yleissuunnittelu, vesibussiliikenne) täydentävät jo tehtyjä selvityksiä. Raidevaihtoehdoista on tehty myös perusteellinen liikennejärjestelmätason tarkastelu. Arviointiohjelmassa eri vaihtoehdot on kuvattu kattavasti.

Kiinteistövirasto on teettänyt tarkentavia tutkimuksia merialueen kallionpinnan sijainnista ja laatinut mallin sekä merenpohjasta että kallionpinnasta koko Laajasalon ja Korkeasaaren väliseltä suunnittelualueelta. Keväällä 2010 tehtiin lisää porakonekairauksia Palosaaren ja Kruunuvuorenrannan välisellä merialueella kallionpinnan mallintamista varten. Lisäksi siltakilpailun lähtöaineistoksi teetettiin myös luotauksia, joista merenpohja voitiin mallintaa. Viimeisimmät tutkimustulokset sekä ‑tiedot selviävät geoteknisen osaston raportista Pohjatutkimukset, Laajasalon raideyhteys, GEO 11820 / 30.6.2010. Kyseinen raportti sekä sen keskeinen sisältö tulisi mainita arviointiohjelmassa ja sen sisältämät tiedot ottaa huomioon YVA-menettelyssä ja suunnittelussa.

YVA-ohjelman kohdassa 3.2.2. mainittu varautuminen biopolttoaineiden käyttöön Hanasaaren voimalaitoksilla on täsmentynyt. Hanasaaren voimalaitosten toiminta jatkuu voimalalaitosten toiminnan tulevaisuudesta esitettyjen kaikkien vaihtoehtojen mukaan 2010-luvun lopulle saakka. Jos Hanasaaren voimalaitosten toimintaa päätetään jatkaa tämän jälkeen, laitoksella tullaan tekemään mittavia uudistusinvestointeja ja noin 40 % kivihiilestä korvataan biopolttoaineilla. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitettävä Laajasalon raideliikenneratkaisujen vaikutus Hanasaaren voimalaitosten polttoainekuljetuksiin voimalaitosten nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta. Suunnittelussa on otettava huomioon polttoainekuljetusten sujuminen häiriöttömästi ja turvallisesti. Lisäksi on varauduttava siihen, että Hanasaaren voimalaitosten polttoainevalikoiman mahdollisen laajenemisen takia kuljetustarve lisääntyy nykyisestä.

Arviointiohjelmassa tarkasteltavien vaihtoehtojen lukumäärä on huomattavan suuri ja sitä tulisi supistaa aikaisemmin laadittujen selvitysten pohjalta arviointityön kuluessa. Jatkotyössä tulisi keskittyä sellaisten vaihtoehtojen arviointiin, jotka täyttävät hankkeen tavoitteet ja joiden toteuttaminen on taloudellisesti ja teknisesti realistista.

Syvämetro (VE5) ei ole itsenäinen vaihtoehto, vaan se edellyttää välin Keskusta – Santahamina toteuttamista kokonaisuutena, mikä ei kuitenkaan sisälly seudun nykyisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Syvämetron rakentaminen ruhjealueelle on teknisesti erittäin vaativa ja kallis ratkaisu. Vaihtoehtoa ei voida pitää teknisesti ja toiminnallisesti toteutuskelpoisena. Tämän vuoksi syvämetrovaihtoehto olisi rajattava pois YVA-tarkastelusta. Yleiskaava 2002:n joukkoliikenneyhteys (metro tai rautatie asemineen) on toteutettavissa myös vaihtoehtojen 2, 3 ja 4 ratkaisuin yleiskaavan suunnittelutarkkuuden ja ratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden puitteissa.

Kaupungin strategiaohjelman mukaan liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Kaikkien vaihtoehtojen mahdollisuudet toteuttaa strategian mukaiset tavoitteet tulee selvittää perusteellisesti. Vaihtoehtojen mahdollisuudet vastata tuleviin maankäytön muutoksiin on otettava huomioon ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.

Arviointiohjelma on varsin kattava ja yksityiskohtainen luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi jo rakennetussa kaupunkiympäristössä ei sen sijaan korostu riittävästi arviointiohjelmassa. Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen (nk. rky-kohteet, Museovirasto 2009) merkitystä olisi hyvä tarkastella suhteessa suunnittelualueeseen. Arviointiselostuksessa hankkeen vaikutuksia kulttuuriympäristöön tulee arvioida suunnittelualueen kulttuuriperintö kokonaisuudessaan huomioon ottaen.

Raitiotievaihtoehdot ja myös vesiliikennevaihtoehto vaikuttavat voimakkaasti elinolojen ja kulttuuriympäristön sekä melu- ja tärinähaittojen näkökulmasta Kruununhaassa, Kulosaaressa ja myös Korkeasaari–Mustikkamaa -alueella. Näiden alueiden arviointi tulisi sisällyttää erilliskysymyksenä arviointiohjelmaan.

Kruununhaka olisi lisäksi arvioitava liikenteen toimivuuden tarpeista kokonaisuutena, sillä raitiotieyhteyksiin pohjautuvissa vaihtoehdoissa Liisankadulle Kruununhaassa ohjautuu uutta liikennettä. Katu on jo nykyisin ylikuormittunut ja häiriöherkkä. Ratkaisumallit Kruunuvuoren liikenteen osalta on laadittava yhteistyössä liikennelaitos -liikelaitoksen kanssa ja testattava riittävällä tarkkuudella, jotta valittava Laajasalon joukkoliikenneratkaisu toimisi liikenneverkossa sujuvasti ja turvallisesti.

Mahdollisuudet parantaa läheisten asuinalueiden ja tulevien maankäytön muutosalueiden joukkoliikenteen toimivuutta eri vaihtoehdoissa on syytä selvittää.

Tarkasteltaessa suunnitelmavaihtoehtoja tulisi huomioida Helsingin merellisyys ja vaikutukset veneilyyn. Kruunuvuorenselkä on tärkeää veneily- ja virkistyskalastusaluetta. Vantaanjokisuulle vaeltavien kalakantojen turvaamiseksi Kruunuvuorenselälle on vahvistettu kalaväylä. Hankkeella voi olla vaikutuksia kalastoon ja kalan kulkuun. Mikäli hanke vaikuttaa valtaväylään, pitää sille hakea vesilain mukainen 1 luvun 12 §:n mukainen lupa muuttaa väylää tai rakentaa valtaväylälle. Kalaväylän muuttamista koskevat lupatarpeet tulee huomioida arviointimenettelyssä.

On myös tärkeää tarkastella kevyen liikenteen väylien toteuttamismahdollisuudet eri vaihtoehdoissa. Arvioinnissa tulee selvittää hankevaihtoehtojen vaikutukset kevyen liikenteen järjestelymahdollisuuksiin ja olosuhteisiin sekä vaikutuksia matka-aikoihin työ- ja vapaa-ajan liikenteessä.

Ohjelman mukaan ympäristövaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu tehdään vuoden 2030 ennustetilanteessa. Jos liikenneyhteys valmistuu vuoteen 2020 mennessä, sen toiminta-aikaa arvioidaan vain 10 vuoden ajalta. Maankäytön ja liikennemäärien osalta samoin kuin lyhyen aikavälin olosuhde- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi valittu ajankohta saattaa olla riittävä. Sen sijaan vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten tarkasteluun ohjelman mukainen aikajänne on todennäköisesti liian lyhyt. Eri vaihtoehtojen kannalta yhteismitallinen vertailuajankohta tulee tarkistaa arviointityön kuluessa.

Menettelyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksiin ja toteuttamiskelpoisuuteen. Hankkeen investointi- ja käyttökustannukset tulee selvittää erikseen ja tarkastella pidemmän aikavälin kustannusvaikutuksia. Esimerkiksi vesiliikenteellä on erityisen suuret käyttökustannukset, mutta investointikustannukset ovat pienet.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitos -liikelaitokselle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Lausunto Laajasalon raideliikenteen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Yleistä Helsingin kaupunki on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) Helsingin keskustan ja Laajasalon välille suunnitellusta joukkoliikenneyhteydestä. Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu noin 10 000 asukkaan asuinalue. Yhteyden rakentaminen Laajasalosta keskustaan on alueen suunnittelun lähtökohtia.

Uudenmaan ympäristökeskus päätti 24.6.2009, että hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii yhteysviranomaisena arviointimenettelyssä. Ely-keskus pyytää Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausuntoa 12.11.2010 mennessä.

./. Arviointiohjelma on liitteenä 1. Ohjelma on myös nähtävillä internet-sivustoilla www.uuttahelsinkia.fi ja www.ely-keskus.fi/Uusimaa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu ohjelma- ja selostusvaiheisiin. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Ohjelmassa esitellään perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Ohjelma on julkisesti nähtävillä mielipiteitä ja kannanottoja varten. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset ja laaditaan arviointiselostus, jossa arvioinnin tulokset esitetään.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on arvioitu päättyvän vuonna 2012, minkä jälkeen tarkemman asteista suunnittelua on tarkoitus jatkaa valittavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttaminen on tämänhetkisen arvion mukaan mahdollista vuoden 2015 jälkeen.

Raideliikennehanke

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma koskee kaupungin keskustan ja Laajasalon välistä raideliikennettä ja mahdollisesti myös kevyttä liikennettä palvelevaa yhteyttä. Hankkeella tavoitellaan toimivaa joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteyttä Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille.

Hankkeen käynnistäjänä on Laajasalon Kruunuvuorenrantaan toteutettava uusi, noin 10 000 asukkaan kaupunginosa. Lisäksi yhteys palvelee muuta Laajasaloa. Kruunuvuorenrannan alueelle on laadittu osayleiskaava ja ensimmäiset asemakaavat ovat valmistumisvaiheessa.

Raideliikenneyhteyden suunnittelun perustana on kaupunginvaltuuston päätös 12.11.2008 hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehto välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto edellytti Laajasalon suunnittelussa varauduttavan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta raitiotieratkaisuun.

Hankkeen arviointiohjelma

Arviointiohjelmassa on esitetty kuvaus hankkeesta ja alueen ympäristön nykytilasta, tarkasteltavat vaihtoehdot, arvioitavat ympäristövaikutukset, hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat sekä arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen.

Arviointiohjelmassa käsitellään kuutta suunnitelmavaihtoehtoa, joiden vertailuvaihtoehtona on tilanne ilman uutta yhteyttä (nollavaihtoehto VE0). Vaihtoehdot ovat:

• VE1, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo

• VE2, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen betonitunneli- ja siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo

• VE3, Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kalliotunneli- ja siltayhteys

• VE4, Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kallio- ja betonitunneli

• VE5, Metro kalliossa Kamppi – Katajanokka – Laajasalo

• VE6, Vesiliikenne Laajasalo – Keskusta

Kaikissa tutkittavissa vaihtoehdoissa on mukana pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman, PLJ:n mukaiset vuoteen 2030 mennessä suunnitellut liikennejärjestelmähankkeet. Arviointivuotena käytetään vuotta 2030.

Saadut lausunnot

Asiasta on saatu lausunnot eläintarhan johtokunnalta, Helsingin Energialta, Helsingin Sataman johtokunnalta, kaupunginmuseolta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikennelaitos –liikelaitoksen johtokunnalta, liikuntalautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta, ympäristölautakunnalta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta.

./. Saadut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2 (päätöshistoria).

Helsingin Energian lausunnossa tuodaan esiin Hanasaaren voimalaitosten polttoainekuljetustarve ja voimalaitosten toiminnan mahdollisten muutosten huomioon ottaminen arviointiohjelmassa.

Helsingin Sataman johtokunnan mielestä arviointiohjelmaan tulisi sisällyttää tarkastelu raideliikenteen ja vesiliikenteen yhdistelmästä sekä liikennöinnin aloittamisesta vesitse rakentamisen alkuvaiheessa. Myös yleisten töiden lautakunnan ja kaupunginmuseon lausunnoissa kiinnitetään huomiota vesiliikennevaihtoehtoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, liikennelaitos- liikelaitoksen ja yleisten töiden lautakunnan lausunnoissa tuodaan esiin, että arvioitavien vaihtoehtojen määrää pitäisi karsia. Syvämetron arviointia ei lausunnoissa pidetä tarkoituksenmukaisena. Myös talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa korostetaan, että arviointityössä tulisi keskittyä oleellisiin, yhteyden palvelutasotavoitteet täyttäviin, taloudellisesti realistisiin vaihtoehtoihin.

Kaupunginmuseon lausunnossa korostetaan rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön tarkastelua arviointiohjelmassa. Myös eräissä muissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota rakennettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Liikuntalautakunnan mielestä suunnitelmavaihtoehtojen arvioinnissa tulee ottaa huomioon Helsingin merellisyys ja vaikutukset veneilyyn. Eläintarhan johtokunta tuo esiin eläintarhan alueen saavutettavuuteen liittyviä näkökohtia.

Ympäristölautakunta kiinnittää huomiota vesistö- ja ilmastovaikutusten arviointiin ja kevyen liikenteen yhteyksien riittävään tarkasteluun sekä kalaväyliin ja yhteyksiin virkistysalueille.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että arviointiohjelmassa ja siitä annettavassa lausunnossa ei oteta kantaa itse hankkeeseen. Hankkeesta päätetään erikseen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että arviointiohjelma on laadittu kattavasti ja täyttää laissa asetetut vaatimukset. Pääasialliset huomiot ehdotuksessa kaupungin lausunnoksi liittyvät tarkasteltavien vaihtoehtojen määrän rajaamiseen sekä vaikutusten arviointiin rakennetussa ympäristössä ja eräisiin liikenteellisiin näkökulmiin.

Talous- ja suunnittelukeskus on yhteistyössä rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käynnistämässä kansainvälistä suunnittelukilpailua Sompasaari–Korkeasaari–Kruunuvuorenranta -osuuden silloista. Siltakilpailu saataneen toteutettua vuonna 2012. Rakennusvirasto teettää alustavan yleissuunnitelman Kruununhaka–Sompasaari välisestä avattavasta sillasta.

Talous- ja suunnittelukeskus on käynnistänyt selvityksen Laajasalon ja keskustan välisestä vesiliikenneyhteydestä. Selvitys valmistuu keväällä 2011. Selvityksen tuloksena valitaan YVA -arvioinnissa tarkasteltava vesiliikennevaihtoehto. Saaduissa lausunnoissa esitettyjä näkökohtia käsitellään vesiliikenneselvitystyössä, joten niihin ei ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa YVA-ohjelmasta annettavassa lausunnossa.

1.11.2010 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU MINERVA KROHNIN TOIVOMUSPONSI: TUPAKKAKLINIKAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TUNNETTAVUUDEN LISÄÄMINEN

Khs 2010-1150

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 2.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Minerva Krohn) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Minerva Krohnille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Valtuutettu Minerva Krohnin toivomusponsi... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään Savuton Helsinki – Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman 2007 – 2015 jatkotoimenpiteitä Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

3 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten tupakkaklinikan toimintaa voidaan kehittää ja tunnettavuutta lisätä, jotta tupakoinnin lopettamiseen olisi tarjolla nykyistä paremmin tukea.” (Minerva Krohn, äänin 80 – 0)

Toivomusponnen johdosta on saatu terveyslautakunnan (28.9.2010) ja työterveyskeskuksen (18.10.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että terveyskeskuksen tupakkaklinikan toiminta käynnistettiin 1.3.2007 Kvston hyväksymän Savuton Helsinki -ohjelman mukaisesti. Tupakkaklinikka kuuluu hallinnollisesti terveysasemat-osaston neuvolatyön ja terveyden edistämisen tulosyksikköön. Klinikka sijaitsee Kallion terveysaseman tiloissa ja klinikka saa tarvitsemansa lääkäripalvelut Kallion terveysasemalta. Tupakkaklinikassa työskentelee yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja, joka tupakasta vieroittamiseen liittyvän asiakastyön lisäksi toimii avosairaanhoidon ja muiden terveyskeskuksen työyksiköiden asiantuntijana ja kouluttajana.

Potilaiden hoidossa tupakoinnin lopettamisen puheeksi ottaminen kuuluu kaikille terveyskeskuksen työntekijöille. Asiakkaaksi tupakkaklinikalle voi hakeutua itse tai aloitteentekijänä voi toimia terveydenhuoltohenkilöstö. Asiakkaalla on mahdollisuus yksilövieroitukseen tai ryhmävieroitukseen ja palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Klinikalta annetaan asiakkaalle maksutta nikotiinin korvaushoidon aloituspakkaus. Yksilövierotuksen käyntejä on vuosittain noin 800. Ryhmävieroitusta järjestetään tupakkaklinikalla ja terveysasemilla kohdennetusti eri ryhmille vertaistukea hyödyntäen. Klinikalla järjestetään vuodessa 6 - 7 ryhmää, terveysasemilla 2 - 5 ryhmää. Halutessaan asiakas saa myös puhelinneuvontaa.

Tupakkaklinikan terveydenhoitaja valitsee terveyskeskuksessa käytettävän tupakasta vieroituksen tukimateriaalin. Tupakkaklinikan toiminnan esittelyä varten on painettu suomen- ja ruotsinkieliset käsi- ja seinäesitteet. Organisaation ulkopuolista tiedotusta koordinoi terveyskeskuksen viestintä.

Klinikan kehittämisen painoalueita ovat:

1 Tupakkaklinikan tueksi perustetaan erillinen työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja jonka tehtävänä on tupakkaklinikan toiminnan suunnittelu, seuranta, arviointi ja jatkokehittäminen sekä tupakoivien asiakkaiden vierotus ja ohjaus terveysasemilla. Työryhmän vastuuhenkilönä toimii neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikkö.

2 Kuvataan tupakkaklinikan ja yhteistyökumppaneiden yhteiset toimintakäytännöt. Yhteistyökumppaneita ovat terveyskeskuksen muut yksiköt kuten esimerkiksi neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, avosairaanhoito sekä kaupungin työterveyskeskus ja erikoissairaanhoito. Yhteisillä toimintakäytännöillä tarkoitetaan yksikkörajat ylittäviä asiakasprosesseja, joissa kuvataan vieroitusta tarvitsevan asiakkaan ohjaus ja hoito. Selvitykset tehdään syksyn 2010 / talven 2011 aikana.

3 Terveyskeskuksen henkilökunnan osaamista asiakkaan tupakoinnin vieroittamisessa vahvistetaan järjestämällä henkilökunnalle (lääkärit ja hoitajat) koulutusta. Koulutus toteutetaan 2010 syksyn / 2011 kevään aikana.

4 Tupakkaklinikan asiakaspalvelua tehostetaan kehittämällä sähköistä asiointia, joka mahdollistaa sähköisen ajanvarauksen, kaksisuuntaisen asioinnin hoitajan ja asiakkaan välillä, mobiilipalvelut (muistutusviestit, peruutukset) ja mahdollisuuden täyttää etukäteen sähköinen esitietolomake. Sähköistä asiointia kokeillaan tupakkaklinikalla syksyn 2010 aikana, jonka jälkeen päätetään sen käyttöönotosta.

5 Syksyllä 2010 panostetaan erityisesti tiedotukseen ja toiminnan markkinointiin. Erilliset tiedotteet suunnataan medialle, Helsingin alueella sijaitseviin oppilaitoksiin, apteekkeihin, yksityisille lääkäriasemille ja suuriin yrityksiin.

Kvsto päätti 2.6.2010 Savuton Helsinki -Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman 2007 - 2015 jatkotoimenpiteistä. Päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä Khs kehotti työterveyskeskusta ja terveyskeskusta yhteistyössä laatimaan suunnitelma siitä, miten kaupungin tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi. Samoin Khs kehotti yhteistyössä valmistelemaan ja tekemään tarvittavat esitykset Savuton Helsinki –ohjelman ja kaupungin henkilökunnan tupakoinnin vähentämisen seuranta- ja jatkotoimenpiteiksi. Terveyskeskuksen ja työterveyskeskuksen yhteinen työryhmä laatii parhaillaan yhteistyökäytäntöjä. Esitys käsitellään terveyskeskuksen ja työterveyskeskuksen johtoryhmissä ja sen jälkeen esitys etenee Khn käsiteltäväksi.

Terveyskeskuksen tupakkaklinikka jatkaa yhden terveydenhoitajan työyksikkönä. Toiminnan sisältöjä kehitetään tarkistamalla tupakkaklinikan toiminnan tavoitteet ja terveydenhoitajan työnkuvan painotukset. Yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään erityisesti terveyskeskuksen muiden yksikköjen ja kaupungin työterveyskeskuksen kanssa. Syksyllä 2010 vahvistetaan tiedotusta ja panostetaan sähköisen asioinnin käyttöönottoon. Tupakkaklinikan toimintaa ja laatua samoin kuin vieroituksen onnistumista seurataan osana terveysasemat-osaston toimintaa. Ryhmävieroitukseen osallistuneille soitetaan kuuden kuukauden kuluttua ryhmän toiminnan päättymisestä ja tuolloin 29 – 35 % osallistujista on ollut edelleen tupakoimattomia.

Tupakkaklinikan päämääränä on vähentää Helsingin väestön tupakointia ja tukea helsinkiläisiä savuttomuuteen. Se on tärkeä asiantuntijayksikkö terveyskeskuksen työntekijöille ja kaupungin työterveyskeskuksen henkilökunnalle. Tupakkaklinikan toiminnalla on merkittävä osa kaupungin strategiaan kuuluvassa väestön terveyserojen kaventamisessa. Väestön tupakoimattomuuden edistäminen vähentää olennaisesti monia sairauksia ja siten myös sairaanhoidon kustannuksia sekä lisää väestön hyvinvointia.

HAAGAN ERÄIDEN ALUEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12002)

Khs 2010-1957

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 12002/7.10.2010 ilmenevien 31. kaupunginosan (Haaga) eräiden alueiden (osa Etelä-Haagaa, Pohjois-Haagaa ja Kivihakaa) rakennuskieltoaikaa 13.11.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12002 (Haaga)
	Liite 2	Haagan eräiden alueiden rakennuskiellon ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa 13.11.2010 saakka 29. kaupunginosassa (Haaga) suurimmalla osalla Etelä-Haagan osa-aluetta, osalla Pohjois-Haagan osa-aluetta sekä osalla Kivihaan alueen rakennetusta osasta.

Taustaa Alue on suurimmaksi osaksi Yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Kvsto päätti 13.11.1996, että kaupunkisuunnitteluviraston kaavoitusosaston piirustuksesta nro 10411/3.10.1996 ilmenevillä 29. kaupunginosan eräillä alueilla asemakaavaa muutetaan. Samalla Kvsto päätti määrätä kyseisestä piirustuksesta ilmenevät alueet rakennuskieltoon. Khs on jatkanut rakennuskieltoa, viimeksi 13.10.2008 tekemällään päätöksellä 13.11.2010 saakka.

Asemakaavan muutosten laatimisen pohjaksi on kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksynyt 16.4.1998 Etelä-Haagan kaavoitusperiaatteet ohjeellisena noudatettavaksi alueen asemakaavan muutosehdotuksia laadittaessa.

Suunnittelutilanne Rakennuskieltoon asettamisen jälkeen on rakennuskieltoalueelle tullut voimaan seuraavat 13 asemakaavan muutosta (mm. Kivihaanpuisto, Haagan Instituutin tontti 29036/15 lähiympäristöineen, Haagan tiili-Elannon tontti 29085/1, Haagan puistoalue).

Lounaisosalle aluetta (ns. Isonnevan alue) on kaupunkisuunnittelulautakunta 17.12.2009 puoltanut asemakaavan muutosehdotusta nro 11938. Ehdotuksesta tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot tulevat kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn alkuvuodesta 2011. Keskiosalle aluetta (ns. Haagan ammattikoulun alue) on kaupunkisuunnittelulautakunta 22.4.2010 puoltanut asemakaavan muutosehdotusta nro 11966. Ehdotuksesta mahdollisesti tehtävät muistutukset ja annetut lausunnot tulevat lautakunnan käsittelyyn arviolta keväällä 2011.

Rakennuskieltoalueesta on poistettu useita kortteleita, tontteja ja alueita, joilla ei ole suojelukohteita, ja joilla ei ole tarvetta asemakaavan muuttamiseen.

Rakennuskiellon jatkaminen

Asemakaavojen muuttamiseksi, suojeltavien rakennusten ja ympäristöjen säilymiseksi sekä täydennysrakentamisen mahdollistamiseksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 13.11.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella niillä alueen osilla, joille ei vielä ole hyväksytty asemakaavan muutoksia. Alueet ilmenevät kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 12002/7.10.2010.

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

LAUTTASAAREN KOILLIOSAN ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 12001)

Khs 2010-1949

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31003 tonttien nro 1–8 ja 10–14, korttelin nro 31005 tonttien nro 1–7, 9 ja 13, korttelin nro 31007 tonttien nro 1–3 ja 5–8, korttelin nro 31009 tonttien nro 2, 4–6 ja 10–15, korttelin nro 31010 tonttien nro 5, 6 ja 10–16 sekä korttelin nro 31014 tonttien nro 1–3 ja 8–10 rakennuskieltoaikaa 14.12.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 12001 (Lauttasaaren koillisosa)
	Liite 2	Lauttasaaren koillisosan rakennuskiellon ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa päätösehdotuksessa mainituilla tonteilla (yhteensä 54 tonttia) 14.12.2010 saakka. Tontit sijaitsevat mm. Pohjoiskaaren, Koillisväylän, Klaarantien, Lauttasaarentien, Meripuistotien ja Pajalahdentien varrella.

Taustaa Kvsto päätti 14.12.1988 muuttaa 31. kaupunginosan asemakaavaa piirustuksen nro 9545 osoittamilla alueilla. Päätöksen perusteella alueille tuli voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan perusteella. Rakennuskieltoa on ympäristöministeriön ja Khn (viimeksi 3.11.2008) päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan rakennuslain 42 §:n 3 momentin ja vuoden 2000 alusta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella.

Asemakaavaa päätettiin muuttaa, koska monissa Lauttasaaren pohjoisosassa voimassa olevissa kaavoissa ei ollut määrätty asuin- ja liiketilan suhdetta asuin- ja liikerakennusten tonteilla. Asuinhuoneistojen käyttötarkoituksen muutoshakemukset liike- ja toimistokäyttöön antoivat aiheen epäillä, että muutosprosessi vapaasti jatkuessaan saattaisi paisua epätoivottaviin mittasuhteisiin ja uhata Lauttasaaren luonnetta asuinkaupunginosana.

Suunnittelutilanne Rakennuskieltoon määrättyä aluetta on kaavoitettu kuudessa osassa. Viidelle osa-alueelle on hyväksytty asemakaavan muutokset, jotka ovat tulleet voimaan ja joiden osalta rakennuskielto on siten päättynyt.

Uudelleenkaavoitustyö on kuudennella, viimeisellä osa-alueella keskeytynyt kiireellisten kaavoitustehtävien (mm. Länsimetro) takia. Alueen asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävillä vuonna 2004 sekä kesäkuussa 2010 ja muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle syksyn 2010 aikana.

Tontit ovat yksityisessä omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 14.12.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 12001/7.10.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN TOIMITILAN VUOKRASOPIMUKSEN JATKAMINEN

Khs 2010-1813

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen jatkamaan vuokrasopimustaan osoitteessa Sörnäistenkatu 1 sijaitsevista toimitiloista esityslistan tämän asian erillisenä liitteenä olevan Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa tehdyn vuokrasopimusehdotuksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Vuokrasopimusehdotus
	Liite 2	Kiinteistöviraston tilakeskuksen toimitilan vuokrasopimuksen jatkaminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tilojen vuokraamisen lähtökohdat

Kiinteistöviraston tilakeskus perustettiin 1.1.2005 sitä edeltäneen talo-osaston seuraajaksi. Hallinnollisesti tilakeskus kuuluu kiinteistövirastoon nettobudjetoituna yksikkönä. Organisaatiomuutoksen menestyksekkään toteuttamisen kannalta oli tärkeää, että koko yksikkö voisi toimia samoissa tiloissa.

Lähtökohtana vuonna 2005 oli sijoittuminen kantakaupungin itäosiin tai itäväylän läheisyyteen jonkin metroaseman tuntumaan välillä Hakaniemi - Itäkeskus. Muita tarveselvityksessä asettuja tavoitteita olivat sijainti hyvien julkisten kulkuyhteyksien varrella ja se että paikka on helposti löydettävissä ja saavutettavissa. Autopaikkoja piti olla riittävästi, koska erityisesti hankepalveluyksikön ja kiinteistöpalveluyksikön henkilökunta käyttävät työssään päivittäin omaa autoa.

Vuokrakohde Mahdollisten kohteiden vertailun jälkeen tilakeskukselle vuokrattiin kaupunginhallituksen hyväksymän hankesuunnitelman mukaisesti uudet toimitilat Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen omistamasta kiinteistöstä Sörnäistenkatu 1:sta vuosiksi 2006 - 2010. Tilakeskuksen tilantarve Sörnäistenkatu 1:n tiloissa on yhteensä 3 316 vuokrattavaa huoneistoala-m². Tilat sijaitsevat rakennuksen 1. ja 3. kerroksissa. Kiinteistössä on toimistotilojen lisäksi henkilöstöravintola, neuvottelukeskus, kuntosali, arkistotiloja ja autohalli. Pihalla on asiakkaille autopaikkoja.

Tilakeskuksen tilatarve on vuosien varrella hieman muuttunut muun muassa kaupungin työsuhde- ja palveluasuntotoiminnan siirryttyä tilakeskukseen. Nykyisin käytössä oleva tila on käymässä pieneksi, mutta kiinteistössä on vapautumassa tilaa ja toisaalta valmisteilla on myös halli- ja ulkomyyntitoiminnan siirtäminen pois tilakeskuksesta, mikä vapauttaisi nykyisiä tiloja tilakeskuksen muuhun käyttöön.

Jatkosopimus Nykyinen vuokrasopimus sisältää option sopimuksen jatkosta elinkustannusindeksillä korotettuna vuosiksi 2011 - 2015. Jos vuokralainen käyttää jatkomahdollisuuden 1.1.2011 alkaen, vuokrasopimuksen ehdot säilyvät ennallaan.

Tilakeskus on neuvotellut vuokranantajan kanssa vuokrausoption käyttämisestä siten, että sopimusta jatketaan kolme vuotta entisin ehdoin, minkä lisäksi sopimukseen sisältyy ehto, jonka mukaan vuokralaisella on uusi jatkomahdollisuus 1. ja 3. kerroksen tiloihin 1.1.2014 - 31.12.2016 väliseksi ajaksi. Vuokralaisen käyttäessä optiomahdollisuuden 1.1.2014 alkaen vuokrasopimuksen ehdot säilyvät ennallaan.

Vuokrasopimusehdotuksen mukainen kolmen vuoden vuokrakustannus toimistotiloista on yhteensä 1 971 636,10 euroa (alv. 0 %) hintatasossa 9/2010. Kun mukaan lasketaan vuokrakustannus nykyisestä määrästä autopaikkoja sekä kellarikerroksen varastotilat, niin kolmen vuoden vuokrakustannus on yhteensä 2 209 629,50 euroa (alv. 0 %).

Vuokrasopimusehdotuksen mukaiset tilat antavat riittävää jatkuvuutta kiinteistöviraston tilakeskuksen toiminnalle ja varmistavat osaltaan tilakeskuksen toiminnan kehittämisen.

Tämä ehdotus koskee kiinteistöviraston tilakeskuksen toimitilan jatko-option käyttämistä kolmen vuoden osalta ja siihen sisältyy uusi kolmen vuoden jatko-optio.

Vuokratarjouksen mukaan perusvuokra on 16,52 euroa/m²/kk (alv. 0 %). Näin ollen vuokrattaessa 3 316 huoneistoala-m² tulee toimitilan perusvuokraksi noin 55 000 euroa/kk eli 660 000 euroa/v. Kolmen vuoden vuokrakustannukset ovat yhteensä 1 970 000 euroa (alv. 0 %) syyskuun 2010 hintatasossa. Mikäli vuokrasopimukseen kiinteästi kuuluvien 24 autopaikan kustannukset lasketaan mukaan vuokraan, ovat vuokrakustannukset yhteensä 57 000 euroa/kk (alv. 0 %) ja kolmen vuoden indeksoimattomat vuokrakustannukset yhteensä 2 052 000 euroa (alv. 0 %)

Perusvuokraan sisältyy neuvottelualueen neljän kabinetin sekä 12 neuvottelutilan ja vastaanottoaulan sekä kuntosalin käyttö ilman eri korvausta. Ruokalan käyttökorvaus on 1 300 euroa/kk (alv. 0 %). Aulapalveluhenkilöstön kustannukset jaetaan kiinteistön vuokralaisten kesken vuokrattujen neliöiden suhteessa.

Lausunto ja esittelijän kannanotto

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että erityisesti nykyisessä taloudellisessa tilanteessa kaupungin yksikköjen sijoittelussa tulee olla lähtökohtana ensin kaupungin omien tilojen käyttö, sen jälkeen niiden tilojen käyttö joihin sopimuksin on joka tapauksessa sitouduttu ja vasta tämän jälkeen uusien omien tai vuokratilojen hankinta.

Kiinteistölautakunta on esityksessään lähtenyt nykyisen sopimuksen jatkamisesta, koska sopimukseen sisältyy vuokrausoptio välille 1.1.2011 - 31.12.2015. Muita vaihtoehtoja lautakunta ei ole selvittänyt.

Option mahdollistama vuokra-ajan pidentäminen on perusteltua, koska vuokraehdot ovat samat kolme vuotta ja vuokra-aika on 3 + 3 vuotta. Tämä antaa mahdollisuuden selvittää seuraavan kolmen vuoden aikana, mitä sopivia toimistokäyttöön muutettavissa olevia, kaupungin omistamia tiloja vapautuu palveluverkkotyön tuloksena lähivuosina.

Mm. opetusvirastossa on käynnissä peruskouluverkon tarkastelu kokonaisoppilasmäärän laskiessa. Koulukiinteistöjen vapautuessa koulukäytöstä tulee erityisesti selvittää, onko kouluja mahdollista käyttää kaupungin muihin toimintoihin siten, että kaupungin kokonaisetu toteutuu.

Esittelijä toteaa, että vuokrakohde on osoittautunut tilakeskuksen tarpeiden mukaiseksi, vuokrasopimus on ehdoiltaan kohtuullinen ja mahdollistaa tilanteen uudelleenkin arvioinnin kohtuullisessa ajassa. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY VILHONKATU 5:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1722

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Vilhonkatu 5:n poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Kiinteistö Oy Vilhonkatu 5 (IPG Polar Oy) pyytää (15.6.2010) poikkeamislupaa 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 40 tontille nro 16 (Vilhonkatu 5).

Hakijan tarkoituksena on, että rakennuksen ensimmäisen kellarikerroksen asemakaavan mukaiset yleisen jalankulun ja talvipuutarhan tilat muutetaan pysyvästi rakennuksen pääkäyttötarkoituksen mukaiseksi myymälätilaksi. Hakemus ylittää asemakaavan mukaisen rakennusoikeuden (6805 k-m²) 630 k-m²:lla (9,3 %:n ylitys).

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tila on ollut tilapäisten rakennuslupien mukaisesti osana kellarikerroksen ja ensimmäisen kerroksen käsittävää myymälähuoneistoa (Tarjoustalo). Kellaritason myymälätilat saavat luonnonvaloa laajan pihalla sijaitsevan lasikatteen kautta. Kiinteistössä oleva metroaseman sisäänkäynti Vilhonkadun ja Vuorikadun kulmassa säilyy asemakaavan mukaisesti nykyisellään.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue kuuluu keskustatoimintojen alueeseen sekä yleiskaavan kävelykeskusta-alueeseen.

Tontilla on voimassa 8.5.1991 vahvistettu asemakaava nro 9747, jossa tontti on merkitty liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Tontin rakennusoikeus on yhteensä 6805 k-m² (liike- ja toimistokerrosala 5575 m², ullakkoasuntojen kerrosala 1050 m² sekä metroaseman sisäänkäynnin kerrosala 180 m²). Rakennuksen kadunpuoleiset julkisivut sekä vesikaton perusmuoto ovat kaupunkikuvallisesti ja rakennustaiteellisesti suojeltavia.

Asemakaavan mukaan tontille tulee sijoittaa Vuorikadun katutasosta ja metroaseman lippuhallin tasosta tontin kautta korttelin läpi Mikonkadulle johtava yleisen jalankulun väylän osa. Väylän ja siihen liittyvä talvipuutarhan kerrosala saa tontilla 16 olla yhteensä enintään 630 k-m².

Ensimmäisen kerroksen ja metroaseman lippuhallin tason tilat ovat toimineet Tarjoustalon myymälätilana. Jalankulkuväylän alue on ollut osana myymälätilaa tilapäisten rakennuslupien mukaisesti.

Asemakaavan tavoitteena oli muodostaa korttelin läpi johtava jalankulun vaihtoyhteys Kaisaniemen metroasemalta Mikonkadulle sekä edelleen rautatieaseman itäisille lähijunalaitureille. Toisena tavoitteena oli muodostaa korttelin läpi johdettu jalankulun reitti Mikonkadulta Kaisaniemen metroaseman lippuhalliin sekä edelleen korttelin 2002 (Kameeli b) kauppakeskuksen läpi keskustan suuntaan.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (nro 108, 9.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Asiasta on jätetty yksi muistutus. Asunto Oy Mikonkatu 25 (24.8.2010) ei näe perusteluja luopua vielä asemakaavan mukaisesta väylävarauksesta. Väylävaraus tulee muistutuksen mukaan säilyttää edelleen Vilhonkatu 5 tontille ja tarvittaessa tulee jatkaa tilapäistä rakennuslupaa. Asemakaavaan aikoinaan otettu väylävaraus on merkittävä kulkuyhteys korttelin ja keskustan kävelyreittinä. Taloudelliset suhdanteet eivät ole mahdollistaneet toteuttamista.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että Kaisaniemen alueen keskustatoimintojen muutos viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on ollut merkittävää. Kyse ei ole vain siitä, että jalankulkureitin toteuttaminen olisi siirtynyt suhdannesyistä.

Korttelin läpi johtavan jalankulkuväylän osuus hakijan naapuritontilla (korttelin 40 tontti 12/ Vuorikatu 20) jäi toteuttamatta, koska tontin täydennysrakentaminen perustui olemassa olevan rakennuksen säilyttämiseen ja peruskorjaamiseen vuonna 2005 eikä voimassa olevan asemakaavan mukaiseen uudisrakentamiseen, johon myös jalankulkuväylä ja sen varren myymälätilat olisivat sisältyneet.

Asemakaavan tavoite sujuvan vaihtoyhteyden muodostamisesta Kaisaniemen metroasemalta korttelin läpi rautatieaseman suuntaa menettää merkityksensä, kun vireillä oleva Pisara-rata toteutetaan. Pisara-rata johtaa lähijunat tulevaisuudessa keskustan alle metromaiselle lenkille, jolloin vaihdot tapahtuvat suoraan Pisaran maanalaisilta asemilta metroon keskustassa ja Hakaniemessä.

Asemakaavan toinen tavoite sujuvasta jalankulkuyhteydestä korttelin läpi hotellilta metroaseman ja Kameeli b:n kauppakeskuksen läpi keskustaan on myös vanhentunut, koska kauppakeskushanke on rauennut ja Kameeli b:tä kehitetään voimassa olevan asemakaavan mukaisesti keskiosiltaan asuntohankkeena eikä sen läpi johdeta jalankulkua.

Poikkeamisen erityinen syy on liikekeskustan kehittäminen ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kiinteistö Oy Vilhonkatu 5:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kluuvin tontti 40/16)
	Liite 2	Asemapiirros (Kluuvin tontti 40/16)
	Liite 3	Asunto Oy Mikonkatu 25:n muistutus 24.8.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Vilhonkatu 5 (IPG Polar Oy) pyytää (15.6.2010) poikkeamislupaa 2. kaupunginosan (Kluuvi) korttelin nro 40 tontille nro 16 (Vilhonkatu 5).

Poikkeamisen erityinen syy on liikekeskustan kehittäminen ja olemassa olevan rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö ja hyödyntäminen sekä elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE RONALD MCDONALD LASTENTALOSÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1666

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Ronald McDonald Lastentalosäätiön poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Ronald McDonald Lastentalosäätiö pyytää (22.6.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) Vähä Meilahden kylän tilalle RN:o 1:14 (Oksakoskenpolku 6).

Hakijan tarkoituksena on talousrakennuksen (60 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan pihan käyttöön liittyvällä varastotilan tarpeella.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Vähä Meilahden huvila-alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Alueella on voimassa 24.5.1985 vahvistettu asemakaava nro 8910. Asemakaavan mukaan alue on kulttuurihistoriallista ympäristönsuojelualuetta (Sy), jolla olevat suojellut rakennukset ja rakennelmat sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden.

Ronald McDonald Lastentalosäätiön vuokraamalla alueella on kolme vanhahtavaan huvilatyyliin rakennettua asuinrakennusta. Talot ovat puulla verhottuja ja valmistuneet vuonna 2002. Talojen tarkoitus on, että Lasten ja nuorten sairaalassa tapahtuvien hoitojen aikana sairaan

lapsen perheet voivat asua mahdollisimman kodinomaisessa ympäristössä. Taloissa on yhteensä 14 kolmen hengen huonetta, joihin pitkäaikaissairaiden lasten perheitä majoitetaan. Vuosittain taloissa yöpyy noin 500 perhettä ja majoitustilojen käyttöaste on 95 %.

Vuokra-alue on kooltaan n. 7 920 m² ja rakennettua kerrosalaa alueella on yhteensä n. 1 250 m².

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille leikki- ja varastointitilaa sisältävä rakennus. Rakennuksessa on kerrosalaksi katsottavaa puolilämmintä tilaa 60 m² ja kylmää katosta 40 m².

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta, koska pihapiiriin ei ole osoitettu rakentamismahdollisuutta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (13.8.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Vähä Meilahden alueen pihapiireissä on tyypillisesti päärakennuksen lisäksi ollut useitakin talousrakennuksia ja nyt suunniteltu rakennus on tämän rakentamistavan jatkumoa. Rakennus on ilmeeltään vaatimaton ja muille pihapiirin rakennuksille alisteinen. Perinteiseen tapaan talousrakennus on tarkoitus punamullata. Rakennus sijoittuu rajaamaan keskeistä pihatilaa yhdessä tontilla jo olevien rakennusten kanssa.

Poikkeamisen erityinen syy on pihapiirin erikoisen asumismuodon (pitkäaikaissairaiden lasten perheiden majoittaminen) toimintaedellytysten parantaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 20.4.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Ronald McDonald Lastentalosäätiölle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vähä-Meilahden kylän tila 1:14)
	Liite 2	Asemapiirros (Vähä Meilahden kylän tila 1:14)
	Liite 3	Piharakennus Tonttileikkaus, luonnos 20.4.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Ronald McDonald Lastentalosäätiön poikkeamishakemuksesta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Ronald McDonald Lastentalosäätiö pyytää (22.6.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) Vähä Meilahden kylän tilalle RN:o 1:14 (Oksakoskenpolku 6).

Hakijan tarkoituksena on talousrakennuksen (60 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta.

Hakija perustelee hakemustaan pihan käyttöön liittyvällä varastotilan tarpeella.

Poikkeamisen erityinen syy on pihapiirin erikoisen asumismuodon (pitkäaikaissairaiden lasten perheiden majoittaminen) toimintaedellytysten parantaminen.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE CHRISTER SUNDELLIN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1622

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle XXXXX XXXXX poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

XXXXX XXXXX pyytää (10.8.2010) poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) Vähä Meilahden (437) kylän tilalle RN:o 1:14 (Heikinniementie 7).

Hakijan tarkoituksena on ateljee/työtilarakennuksen (56 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusalasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että tontilla olevan asuinrakennuksen koko (ensimmäisen kerroksen pohjapinta-ala noin 100 m², kerrosala noin 150 m²) on varsin vaatimaton suhteessa tontin kokoon ja suhteessa siihen käytäntöön, jota on noudatettu uusien ja siirrettyjen talojen kohdalla Vähä Meilahden huvila-alueella.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Vähä Meilahden huvila-alue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Alueella on voimassa 24.5.1985 vahvistunut asemakaava nro 8910. Asemakaavan mukaan alue on kulttuurihistoriallista ympäristönsuojelualuetta (Sy), jolla olevat sr-1 ja sr-2 -merkinnällä merkityt rakennukset ja rakennelmat sekä luonnonympäristö muodostavat arvokkaan ympäristökokonaisuuden.

Asemakaavassa alueelle ei ole esitetty tonttijakoa. Kaavassa olemassa oleville rakennuksille on esitetty piha-aluerajaus likimääräisellä aitamerkinnällä. Pihapiirissä sijaitseva asuinrakennus on merkitty asemakaavaan sr-1 -merkinnällä: "Suojeltava rakennus. Rakennusta ei saa rakennus-, kulttuuri- tai miljööhistoriallisesti arvokkaana purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai vesikaton kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu tällaisia toimenpiteitä, on rakennus korjaus- ja muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan rakennuksen tyyliin hyvin soveltuvalla tavalla." Lisäksi tontille on merkitty rakennusala sillä olevalle talousrakennukselle. Tontin koilliseen viettävä rinne on merkitty spp-merkinnällä: "Tontin tai alueen osa, jolla olevat puutarhat on säilytettävä ja joka muilta osin on pidettävä luonnonmukaisessa puistomaisessa kunnossa." Heikinniementien varsi on kaavassa merkitty alueen tai tontin osaksi jolla luonnonympäristö on säilytettävä (slp). Alueelle sallitaan vain ympäristön hoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet.

Asemakaavassa pihapiirille ei ole merkitty rakennusoikeutta tehokkuutena eikä rakennusaloille osoitettuna kerrosalaneliömetreinä. Tontille ei myöskään ole osoitettu rakennusalaa muille kuin sillä jo oleville rakennuksille.

Pihapiiri, jolle lisärakentamista haetaan, on kooltaan noin 3 940 m². Hakijalla on voimassa oleva vuokrasopimus laajemmalle Heikinniementiehen saakka ulottuvalle alueelle (kokonaisuudessaan noin 4 455 m²). Tontilla sijaitsee pohjapinta-alaltaan noin 100 m² yhteensä noin 150
k-m² käsittävä kaksikerroksinen vuonna 1910 rakennettu huvilamainen asuinrakennus. Lisäksi tontilla on vaatimaton kylmä noin 70 m² kokoinen talousrakennus.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille yksikerroksinen 56 k-m² (huoneistoala noin 43 m²) käsittävä ateljee/työtilarakennus. Rakennus on sijoitettu tontin keskiosaan muodostamaan pihapiiriä tontilla jo olevien rakennusten kanssa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta, koska tontille ei ole osoitettu lisärakentamismahdollisuutta.

Saadut lausunnot ja /tai viranomaisneuvottelut

Suunnitelmaa on laadittu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja kaupunginmuseon kanssa. Kiinteistövirasto on suullisesti puoltanut hanketta.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus puoltaa haettua rakentamista pienin muutoksin.

Vähä Meilahteen on aiemmin myönnetty poikkeamislupia suojeltujen rakennusten pihapiireihin tuleville sivurakennuksille. Edellytyksenä on ollut että sivurakennus kooltaan ja tyyliltään sopeutuu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön ja on hahmoltaan alisteinen päärakennukselle.

Poikkeamishakemuksessa tontille esitetty uusi ateljee/työtilarakennus on matala, sivurakennuksen omainen rakennus joka ulkonaiselta ilmeeltään, korkeudeltaan ja väritykseltään liittyy pihapiirissä jo olevaan punamullattuun vanhaan tallirakennukseen. Uudisrakennus on sijoitettu tontille siten, että se tukee osaltaan olemassa olevaa pihapiiriä.

Hankkeen asemapiirroksessa Heikinniementien viereen on osoitettu kolme autopaikkaa. Autopaikat ovat Heikinniementietä reunustavalla alueella, jolla luonnonympäristö on määrätty säilytettäväksi (slp-merkintä). Autopaikat tulee siirtää kaavassa aitamerkinnällä osoitetun pihapiirin alueelle.

Haettu rakennus vastaa kokoluokaltaan alueelle aiemmin poikkeusluvalla myönnettyjen rakennusten kokoa. Tontin rakentaminen vastaa rakennusten sijoittelun ja koon puolesta naapuritonttien rakentamista.

Kaupunkisuunnitteluvirastolla on lähimmän kolmen vuoden kuluessa tarkoitus laittaa vireille asemakaavan uudistaminen alueella. Uudessa asemakaavassa ei ole tarkoitus muuttaa alueen luonnetta, vaan ratkaista joitakin kevyen liikenteen yhteyksiin sekä yleisten ja yksityisten alueiden rajautumiseen liittyviä kysymyksiä. Kaavoituksen yhteydessä pohditaan mahdollisesti vähäisen lisärakentamisen sallimista paikoitellen. Haettu rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavan muuttamiselle sillä haettu rakennus on suunniteltu tontin pihapiirin rajakohtaan ja rakennus jää selvästi tontin päärakennukselle alisteiseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on suurikokoisen tontin hieman tehokkaampi ja joustavan elämäntavan mahdollistava käyttö.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista mikäli rakentamisessa noudatetaan 28.6.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta, edellyttäen että edellä mainitut autopaikat siirretään piha-alueelle.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, XXXX XXXX:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Rämö Suvi, hallintosihteeri, puhelin 310 74325

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Vähä Meilahden kylän tila 1:14)
	Liite 2	Asemapiirros (Vähä Meilahden kylän tila 1:14)
	Liite 3	Ateljee Sundell, Julkisivut 28.6.2010
	Liite 4	Rakennussuunnitelma 28.6.2010
	Liite 5	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ XXXXX XXXXX (10.8.2010) pyytää poikkeamislupaa 15. kaupunginosan (Meilahti) Vähä Meilahden (437) kylän tilalle RN:o 1:14 (Heikinniementie 7).

Hakijan tarkoituksena on ateljee/työtilarakennuksen (56 k-m²) rakentaminen niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta ja rakennusalasta.

Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen että edellä mainitut autopaikat siirretään piha-alueelle.

25.10.2010 ja 1.11.2010 pöydälle pantu asia

KORVAAVIEN TILOJEN VUOKRAAMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE

Khs 2010-1582

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston vuokraamaan Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmariselta osoitteessa Fabianinkatu 29 B sijaitsevat noin 2 000 m²:n suuruiset tilat kiinteistöviraston kanslia- ja tonttiosastolle 1.7.2011 alkaen yhtiön kanssa neuvotellun varaus- ja vuokrasopimuksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Korvaavien tilojen vuokraaminen kiinteistövirastolle - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistöviraston kanslia- ja tonttiosasto sijaitsee tällä hetkellä osoitteessa Katariinankatu 1–3. Tilojen peruskorjaustyöt on suunniteltu alkamaan kesällä 2011. Korjaustöiden ajaksi on kanslia- ja tonttiosastolle etsitty korvaavia tiloja. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä vapaita tiloja keskustassa, joten tilakeskus on pyytänyt tarjouksia muilta kiinteistöomistajilta.

Parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen tarjoamat tilat osoitteessa Aleksanterinkatu 30–34. Tilat ovat tällä hetkellä vuokrattuna Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluille. Oikeuspalvelut ovat tehneet toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen, jonka ensimmäinen irtisanomismahdollisuus on 31.12.2011. Oikeuspalvelujen uudet tilat osoitteessa Aleksanterinkatu 26–28 valmistuvat kesällä 2011, joten katsotaan tarkoituksenmukaiseksi jatkaa vuokrasopimusta Ilmarisen kanssa samansisältöisillä ehdoilla kuin oikeuspalvelut ovat aikaisemmin tehneet.

Tiloista vuokrattaisiin 1 365 m² arvonlisäverottomaan neliöhintaan 27,08 euroa/m². Lisäksi vuokraan lasketaan päälle muutostöistä aiheutuvat kustannukset, jotka eivät vielä tässä vaiheessa ole selvillä.

Kiinteistövirasto tarvitsee lisäksi rakennuksesta lisätilaa 547 m², jonka Ilmarinen varaa kiinteistöviraston tarpeisiin arvonlisäverottomaan hintaan 12,50 euroa/m² siihen asti, kun kiinteistövirasto muuttaa rakennukseen. Jatkossa tämän osan vuokra on 25 euroa/m², mihin lisätään muutostöistä aiheutuvat kustannukset. Vuokrasopimusluonnos on esittelijällä nähtävissä.

Lausunto Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan mm., että torikorttelien suunnittelun lähtökohtana on ollut Helsingin Leijona Oy:n teettämä torikorttelien kiinteistökehityssuunnitelma ja kaupunginhallituksen sen perusteella 30.11.2009 tekemä päätös, jonka mukaan korttelien hankesuunnitelmat tulee saattaa hyväksyttäviksi niin, että rakennustyöt voivat alkaa kiinteistöviraston käytössä nyt olevissa tiloissa Elefanttikorttelien eteläosassa 1.5.2011.

Aikataulu on em. päätöksen jälkeen tarkentunut. Kiinteistövirastolle on selvitetty eri tilavaihtoehtoja ja parhaaksi ovat osoittautuneet Aleksanterinkatu 30–34:ssa olevat, nyt hallintokeskuksen oikeuspalvelujen väistötiloina olevat tilat. Tilat vapautuvat kun Kiseleffin - Sunnin talon peruskorjaus valmistuu keväällä 2011.

Oikeuspalvelut -osaston käyttöön tulevat tilat valmistuvat 30.4.2011 mennessä ja oikeuspalvelut voisi muuttaa peruskorjattuihin tiloihin jo toukokuussa 2011. Silloin kiinteistövirasto voisi muuttaa oikeuspalveluilta vapautuviin Aleksanterinkatu 30–34:n tiloihin kesä-heinäkuussa 2011 jolloin Elefanttikorttelin eteläosan peruskorjaus voisi alkaa 1.8.2011. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että tavoitteena tulisikin olla kiinteistöviraston muutto nyt vuokrattaviksi esitettyihin tiloihin siten, että Katariinankadun tilat olisivat tyhjät viimeistään 1.8.2011.

Elefanttikorttelin peruskorjauksen aloitus olisi näin kolme kuukautta alkuperäistä aikataulua jäljessä. Peruskorjaus valmistuisi kuitenkin keväällä 2012 ennen turistikautta, mikä olisi WDC 2012 -hankkeen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Katariinankatu 1–3 on tarkoitus peruskorjata ravintola- ja liiketiloiksi lukuun ottamatta kolmatta kerrosta, joka korjataan toimistotiloiksi. Rakennuksen tilat on tarkoitus vuokrata Helsingin Leijona Oy:n toimesta ulkopuolisille toimijoille.

Kiinteistöviraston muutossa ei ole kysymys väistötiloista sillä nyt poismuuttavat yksiköt eivät voi muuttaa takaisiin vanhaan paikkaan. Vuokrasopimuksessa tuleekin varautua siihen, että kiinteistövirasto voisi olla Aleksanterinkatu 30–34:n tiloissa pitempään.

Esittelijä toteaa, että kiinteistöviraston asianomaiset yksiköt ovat varautuneet muuttoon sille esitetyssä aikataulussa, jolloin Elefanttikorttelin eteläosan peruskorjaus voi nykyisen käyttäjän puolesta alkaa suunnitellusti. Kiinteistölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle kyseisen rakennuksen, Goviniuksen talon, peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä ja esitys on tarkoitus tuoda pian kaupunginhallituksen päätettäväksi.



Kokousaika	8.11.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali