Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Valtuutettu Elina Moision toivomusponsi, pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelman laadinta

Valtuutettu Nils Torvaldsin toivomusponsi palvelurakenteiden kehittämiseksi

Iltakouluasia: Elinkeinopolitiikan tilannekatsaus

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Minerva Krohnin toivomusponsi: Tupakkaklinikan toiminnan kehittäminen ja tunnettavuuden lisääminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Lääkäreiden ohjauspalkkioiden maksaminen terveyskeskuksessa ja työterveyskeskuksessa

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lauttasaaren tontin 31099/3 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11993)

Kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemus

Köp av en lägenhet i Östersundom
Tilan ostaminen Östersundomista

25.10.2010 pöydälle pantu asia
Korvaavien tilojen vuokraaminen kiinteistövirastolle

Iltakouluasia: Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma 2011 tilannekatsaus

VALTUUTETTU ELINA MOISION TOIVOMUSPONSI, PYÖRÄILYPROJEKTI JA SEN TOTEUTUSOHJELMAN LAADINTA

Khs 2009-2388

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Elina Moisio) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Elina Moisiolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

ESITTELIJÄ Käsitellessään talousarviota vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2010–2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

1 (2) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vuoden 2010 aikana käynnistetään valtuuston strategiaohjelmassa päätetty pyöräilyprojekti ja sen toteutusohjelman laadinta.” (Elina Moisio, äänin 63-3).

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä toteaa, että pyöräilyn edistämiseen liittyviä toimenpiteitä sisältyy runsaasti kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan vuosille 2010–2012. Kaupunkisuunnitteluviraston sitovana tavoitteena vuoden 2010 talousarviossa on, että jalankulku-, pyöräily- ja joukkoliikennematkojen yhteenlaskettu osuus kaikista matkoista kasvaa yhden prosenttiyksikön. Pyöräilyprojekti on käynnissä liikennesuunnitteluun liittyvänä perustehtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Pyöräilyn painoarvon lisäännyttyä mm. kaupungin ilmastonmuutoksen torjunnan ja liikennepoliittisten tavoitteiden vuoksi tulee pyöräilyprojektin ohjaus ja toteutussuunnitelman laadinta tulee kytkeä osaksi toiminnan ja talouden suunnittelua. Liikennesuunnittelun lisäksi pyöräilyn edistämisessä keskeisiä toimijoita ovat rakennusvirasto rakennetun ympäristön suunnittelijana ja toteuttajana, liikuntaviraston liikunnan edistäjänä ja Helsingin seudun liikennekuntayhtymä liikennejärjestelmän suunnittelijana sekä talous- ja suunnittelukeskus talousarvion investointisuunnittelun osalta.

Vuoden 2010 aikana kaupunkisuunnitteluvirasto on yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa käynnistänyt perustehtäväänsä perustuvan pyöräilyprojektin valmisteluryhmän, jonka työskentelyyn ovat osallistuvat kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusviraston, liikuntaviraston ja Helsingin seudun liikennekuntayhtymän edustajat.

Pyöräilyprojektin johtoryhmään on valmistelussa todettu tarvittavan kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen ja rakennus- ja ympäristötoimen johtoa sekä talous- ja suunnittelukeskuksen, rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston edustajia. Pyöräilyprojekti on esimerkki useita toimialoja ja muita kumppaneita yhdistävästä suunnittelusta. Ohjaukseen pyritään löytämään hallinnollisesti tehokas normaaliin toiminnanohjaukseen tukeutuva malli. Pyöräilyprojektin toteutusohjelma pyritään ensisijaisesti sisällyttämään osaksi normaalia talousarviosuunnittelua. Toimenpiteiden tarkentuessa ratkaistaan vuoden 2010 lopulla esitetäänkö pyöräilyprojektin johtoryhmä nimettäväksi erillisenä työryhmänä.

VALTUUTETTU NILS TORVALDSIN TOIVOMUSPONSI PALVELURAKENTEIDEN KEHITTÄMISEKSI

Khs 2009-2389

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Nils Torvalds) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Nils Torvaldsille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

ESITTELIJÄ Käsitellessään talousarviota vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2010–2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

2 (5) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki palvelurakenteita kehittäessään toteuttaa hallintorajat ylittävää yhteistyötä niin että kaupungin kokonaisetu toteutuu.” (Nils Torvalds, äänin 67-0).

Esittelijä toteaa, että kaupungin strategiaohjelmassa 2009–2012 johtamisen alueella kohdassa ”9 Muutosvalmiutta lisätään johtamista ja henkilöstön osaamista kehittämällä” on määritelty toimialarajat ylittävien palveluprosessien kehittämistavoitteet, keskeiset toimenpiteet ja keskeiset kehitettävät palvelut. Strategiaohjelman mukaisesti talousarvioon 2010 sisältyy eri hallintokuntien hallintorajat ylittäviä palvelujen kehittämishankkeita.

Palvelurakenteiden kehittämisessä vuonna 2010 hallintorajojen ylittävä yhteistyö on kaupunkitasolla ollut painopisteenä mm. tietojärjestelmien kehittämisessä ja tulospalkkiojärjestelmän toteutuksessa.

Palvelurakenteiden kehittämisessä tietotekniikka on kaupunkilaisten kannalta merkittävä hallintorajat ylittävän palvelurakenteen mahdollistaja. Tässä tärkeä kehitysaskel on kaupungin yhteinen sähköinen asiointipalvelu. Asiointi.hel.fi:stä kehitetään koko kaupungin yhteinen palvelu, josta löytyvät kaikki Helsingin asukkaiden, yritysten ja yhteisöjen sähköisen asioinnin palvelut.

Kaupunkiyhteiset tietojärjestelmät tulevat jatkossa mahdollistamaan palvelurakenteiden kehittämistä hallintorajojen yli. Näitä järjestelmiä ovat mm. asianhallintajärjestelmä ja laskentajärjestelmä sekä suunnitteilla oleva HR-järjestelmän uudistaminen.

Vuoden 2010 tulospalkkiojärjestelmissä painotettiin sitä, että tulospalkkiojärjestelmissä tulee kiinnittää huomiota toimialarajat ylittävien prosessien kehittämiseen toiminnan tehostamiseksi.

ILTAKOULUASIA: ELINKEINOPOLITIIKAN TILANNEKATSAUS

Khs 2010-1975

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi elinkeinopolitiikan tilannekatsauksen.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

Linjaukset

Strategiaohjelman 2009-2012 mukaan kaupungin tavoitteena on luoda edellytykset työpaikkamäärän kasvulle, parantaa työvoiman saatavuutta ja luoda edellytyksiä palvelualojen, osaamiskeskittymien ja yritysten kasvulle. Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamiseksi tavoitteena on houkutteleva, toimiva ja hauska kaupunki, joka on käyttäjälähtöisten innovaatioiden edelläkävijä.

Strategiaohjelman linjaukset ovat yhtäpitäviä Khn vuonna 2007 hyväksymän elinkeinostrategian ”Yritysmyönteiseksi kumppaniksi” kanssa. Kaikkiaan 51 toimenpidettä sisältänyt ohjelma on suurelta osin toteutunut tai toteutumassa. Sekä kansainvälinen että kotimainen talouden toimintaympäristö on perusteellisesti muuttunut, joten kaupungin elinkeinopolitiikan linjaukset on syytä tarkistaa.

Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelu on käynnistänyt työn elinkeinopolitiikan linjausten ajantasaistamiseksi ja uudelleen arvioimiseksi. Kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä asettanut työryhmän elinkeinopalvelussa tehtävän elinkeinostrategian ajantasaistustyön tueksi. Ryhmän määräaika on 31.1.2011.

Toimet

Kaupunkikonsernin kaikki toimijat toteuttavat osaltaan myös elinkeinopolitiikan tavoitteita. Kaupunkisuunnittelu-, kiinteistö- ja rakennusvirastoilla on erityisen merkittävä tehtävä työpaikkojen kasvun fyysisten edellytysten luojina. Kaupunki on viime vuosina panostanut voimakkaasti satamalta vapautuvien alueiden suunnitteluun ja toteutukseen. Talous- ja suunnittelukeskus koordinoi elinkeinopolitiikan ja aluerakentamisen toteutusta. Taloustaantuman aikana elinkeinopolitiikkaa on suunnattu käytännön toimenpiteisiin kuten yritysten perustamisneuvontaan, matkailu- ja kongressimarkkinointiin sekä tapahtumien edistämiseen.

Tulokset

Helsingin työpaikkamäärä kasvoi vuoden 2005 tilanteesta, noin 380 000 työpaikasta, lähes 410 000:een vuonna 2009. Taloustaantumasta huolimatta työpaikkoja on edelleen yli 400 000 ja käänne uuteen kasvuun on tapahtumassa. Helsingin työpaikkaomavaraisuus on uusimpien tietojen mukaan 132 prosenttia. Helsingin työttömyys aleni aina vuoteen 2008 saakka. Taloustaantuma nosti työttömyyden vuoden 2005 tasolle, joten pahimmilta uhkakuvilta vältyttiin. Viime vuosina erot pääkaupunkiseudun kaupunkien työttömyysasteiden välillä ovat kaventuneet ja Helsinki on alittanut Vantaan työttömyysasteen.

Lähiajan painopisteitä

Helsingin kansainvälisen kilpailukyvyn edistäminen on koko metropolialueen yhteinen tehtävä, jossa elinkeinoelämän ja korkeakoulujen rooli on merkittävä. Helsinki toimii aktiivisesti osapuolten voimien kokoamiseksi mm. Greater Helsinki Promotionin ja Culminatumin yhtiöiden puitteissa. Kaupunki kehittää yrityksille vetovoimaisia paikkoja ja tarjoaa niille mm. joukkoliikenneyhteyksien avulla merkittäviä sijaintietuja. Yrittäjyyttä edistetään kehittämällä perustamisneuvonnan ohella palveluja kasvuyrityksille. Yritysten lupa- ja muita viranomaisprosesseja yksinkertaistetaan mm. palvelumuotoilun keinoin. Ammatillisen koulutuksen kokonaistarjontaa ohjataan palvelemaan entistä paremmin yritysten muuttuvia tarpeita. Helsinki hyödyntää matkailun kasvumahdollisuudet kokoamalla yksityisen sektorin toimijat ja naapurikaupungit aiempaa tiiviinpään markkinointi- ja tuotekehitystyöhön.

Helsingin asema maailman muotoilupääkaupunkina 2012 tarjoaa lähivuosina ainutlaatuisen mahdollisuuden edistää yritystoimintaa ja työpaikkojen kasvua. Designin laaja hyödyntäminen edesauttaa yrityksiä uusiutumaan; designajattelun avulla voidaan kehittää paikallisen innovaatiopolitiikan käytäntöjä esimerkiksi osaamiskeskusohjelman ja Forum Virium Helsingin piirissä. Design-näkökulma voidaan yhdistää vuoden 2012 suurtapahtumiin ja antaa merkittävä kasvusykäys matkailuelinkeinolle.

Elinkeinojohtaja Eero Holstila esittää kokouksessa elinkeinopolitiikan tilannekatsauksen.

Esittelijä toteaa, että elinkeinostrategian tarkistus toteutetaan vuorovaikutteisena prosessina, jossa on mukana kaupungin hallintokunnat sekä elinkeinoelämän järjestöt ja muita sidosryhmiä.

LAUSUNTO LAAJASALON RAIDELIIKENTEEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2010-1616

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta:

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma on laadittu yhteistyössä kaupungin eri virastojen ja laitosten kanssa. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on kuvattu hyvin ja kattavasti suunnittelualueen nykytilanne, mikä antaa hyvän lähtökohdan vaikutusten arvioinnille ja hankevaihtoehtojen vertailulle. Valmistelu on tehty vuorovaikutteisesti: arviointiohjelman laatimisesta on tiedotettu ja sen valmistelussa on kuultu hankkeen vaikutuspiirissä olevia kaupunginosa- ja asukasyhdistyksiä ja joukkoa muita intressiryhmiä. Tältä pohjalta edellytykset täysipainoisen ympäristövaikutusten arvioinnin tekemiseksi ovat olemassa.

Tarkasteltavat vaihtoehdot perustuvat Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteyksien suunnittelussa laadittuihin vaihtoehtotarkasteluihin, joten niiden tekninen ja toiminnallinen kelpoisuus on yleispiirteisesti selvitetty. Vaihtoehdot ovat sisällöltään ja laajuudeltaan riittävän yhteismitalliset, vaikka erityisesti kevyen liikenteen palvelutaso poikkeaakin niiden välillä huomattavasti. Vireillä ja käynnissä olevat selvitykset (kansainvälinen siltakilpailu, avattavan sillan yleissuunnittelu, vesibussiliikenne) täydentävät jo tehtyjä selvityksiä. Raidevaihtoehdoista on tehty myös perusteellinen liikennejärjestelmätason tarkastelu. Arviointiohjelmassa eri vaihtoehdot on kuvattu kattavasti.

Kiinteistövirasto on teettänyt tarkentavia tutkimuksia merialueen kallionpinnan sijainnista ja laatinut mallin sekä merenpohjasta että kallionpinnasta koko Laajasalon ja Korkeasaaren väliseltä suunnittelualueelta. Keväällä 2010 tehtiin lisää porakonekairauksia Palosaaren ja Kruunuvuorenrannan välisellä merialueella kallionpinnan mallintamista varten. Lisäksi siltakilpailun lähtöaineistoksi teetettiin myös luotauksia, joista merenpohja voitiin mallintaa. Viimeisimmät tutkimustulokset sekä -tiedot selviävät geoteknisen osaston raportista Pohjatutkimukset, Laajasalon raideyhteys, GEO 11820 / 30.6.2010. Kyseinen raportti sekä sen keskeinen sisältö tulisi mainita arviointiohjelmassa ja sen sisältämät tiedot ottaa huomioon YVA-menettelyssä ja suunnittelussa.

YVA-ohjelman kohdassa 3.2.2. mainittu varautuminen biopolttoaineiden käyttöön Hanasaaren voimalaitoksilla on täsmentynyt. Hanasaaren voimalaitosten toiminta jatkuu voimalalaitosten toiminnan tulevaisuudesta esitettyjen kaikkien vaihtoehtojen mukaan 2010-luvun lopulle saakka. Jos Hanasaaren voimalaitosten toimintaa päätetään jatkaa tämän jälkeen, laitoksella tullaan tekemään mittavia uudistusinvestointeja ja noin 40 % kivihiilestä korvataan biopolttoaineilla. Ympäristövaikutusten arvioinnissa on selvitettävä Laajasalon raideliikenneratkaisujen vaikutus Hanasaaren voimalaitosten polttoainekuljetuksiin voimalaitosten nykyisen ja tulevan toiminnan kannalta. Suunnittelussa on otettava huomioon polttoainekuljetusten sujuminen häiriöttömästi ja turvallisesti. Lisäksi on varauduttava siihen, että Hanasaaren voimalaitosten polttoainevalikoiman mahdollisen laajenemisen takia kuljetustarve lisääntyy nykyisestä.

Arviointiohjelmassa tarkasteltavien vaihtoehtojen lukumäärä on huomattavan suuri ja sitä tulisi supistaa aikaisemmin laadittujen selvitysten pohjalta arviointityön kuluessa. Jatkotyössä tulisi keskittyä sellaisten vaihtoehtojen arviointiin, jotka täyttävät hankkeen tavoitteet ja joiden toteuttaminen on taloudellisesti ja teknisesti realistista.

Syvämetro (VE5) ei ole itsenäinen vaihtoehto, vaan se edellyttää välin Keskusta – Santahamina toteuttamista kokonaisuutena, mikä ei kuitenkaan sisälly seudun nykyisiin liikennejärjestelmäsuunnitelmiin. Syvämetron rakentaminen ruhjealueelle on teknisesti erittäin vaativa ja kallis ratkaisu. Vaihtoehtoa ei voida pitää teknisesti ja toiminnallisesti toteutuskelpoisena. Tämän vuoksi syvämetrovaihtoehto olisi rajattava pois YVA-tarkastelusta. Yleiskaava 2002:n joukkoliikenneyhteys (metro tai rautatie asemineen) on toteutettavissa myös vaihtoehtojen 2, 3 ja 4 ratkaisuin yleiskaavan suunnittelutarkkuuden ja ratkaisujen tarkoituksenmukaisuuden puitteissa.

Kaupungin strategiaohjelman mukaan liikennejärjestelmää kehitetään pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Kaikkien vaihtoehtojen mahdollisuudet toteuttaa strategian mukaiset tavoitteet tulee selvittää perusteellisesti. Vaihtoehtojen mahdollisuudet vastata tuleviin maankäytön muutoksiin on otettava huomioon ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä.

Arviointiohjelma on varsin kattava ja yksityiskohtainen luonnonympäristöön kohdistuvien vaikutusten arvioimiseksi. Ympäristövaikutusten arviointi jo rakennetussa kaupunkiympäristössä ei sen sijaan korostu riittävästi arviointiohjelmassa. Valtakunnallisesti arvokkaiden kulttuuriympäristöjen (nk. rky-kohteet, Museovirasto 2009) merkitystä olisi hyvä tarkastella suhteessa suunnittelualueeseen. Arviointiselostuksessa hankkeen vaikutuksia kulttuuriympäristöön tulee arvioida suunnittelualueen kulttuuriperintö kokonaisuudessaan huomioon ottaen.

Raitiotievaihtoehdot ja myös vesiliikennevaihtoehto vaikuttavat voimakkaasti elinolojen ja kulttuuriympäristön sekä melu- ja tärinähaittojen näkökulmasta Kruununhaassa, Kulosaaressa ja myös Korkeasaari–Mustikkamaa -alueella. Näiden alueiden arviointi tulisi sisällyttää erilliskysymyksenä arviointiohjelmaan.

Kruununhaka olisi lisäksi arvioitava liikenteen toimivuuden tarpeista kokonaisuutena, sillä raitiotieyhteyksiin pohjautuvissa vaihtoehdoissa Liisankadulle Kruununhaassa ohjautuu uutta liikennettä. Katu on jo nykyisin ylikuormittunut ja häiriöherkkä. Ratkaisumallit Kruunuvuoren liikenteen osalta on laadittava yhteistyössä liikennelaitos -liikelaitoksen kanssa ja testattava riittävällä tarkkuudella, jotta valittava Laajasalon joukkoliikenneratkaisu toimisi liikenneverkossa sujuvasti ja turvallisesti.

Mahdollisuudet parantaa läheisten asuinalueiden ja tulevien maankäytön muutosalueiden joukkoliikenteen toimivuutta eri vaihtoehdoissa on syytä selvittää.

Tarkasteltaessa suunnitelmavaihtoehtoja tulisi huomioida Helsingin merellisyys ja vaikutukset veneilyyn. Kruunuvuorenselkä on tärkeää veneily- ja virkistyskalastusaluetta. Vantaanjokisuulle vaeltavien kalakantojen turvaamiseksi Kruunuvuorenselälle on vahvistettu kalaväylä. Hankkeella voi olla vaikutuksia kalastoon ja kalan kulkuun. Mikäli hanke vaikuttaa valtaväylään, pitää sille hakea vesilain mukainen 1 luvun 12 §:n mukainen lupa muuttaa väylää tai rakentaa valtaväylälle. Kalaväylän muuttamista koskevat lupatarpeet tulee huomioida arviointimenettelyssä.

On myös tärkeää tarkastella kevyen liikenteen väylien toteuttamismahdollisuudet eri vaihtoehdoissa. Arvioinnissa tulee selvittää hankevaihtoehtojen vaikutukset kevyen liikenteen järjestelymahdollisuuksiin ja olosuhteisiin sekä vaikutuksia matka-aikoihin työ- ja vapaa-ajan liikenteessä.

Ohjelman mukaan ympäristövaikutusten arviointi ja vaihtoehtojen vertailu tehdään vuoden 2030 ennustetilanteessa. Jos liikenneyhteys valmistuu vuoteen 2020 mennessä, sen toiminta-aikaa arvioidaan vain 10 vuoden ajalta. Maankäytön ja liikennemäärien osalta samoin kuin lyhyen aikavälin olosuhde- ja ympäristövaikutusten arvioimiseksi valittu ajankohta saattaa olla riittävä. Sen sijaan vaihtoehtojen taloudellisten vaikutusten tarkasteluun ohjelman mukainen aikajänne on todennäköisesti liian lyhyt. Eri vaihtoehtojen kannalta yhteismitallinen vertailuajankohta tulee tarkistaa arviointityön kuluessa.

Menettelyssä tulisi kiinnittää erityistä huomiota eri vaihtoehtojen kustannusvaikutuksiin ja toteuttamiskelpoisuuteen. Hankkeen investointi- ja käyttökustannukset tulee selvittää erikseen ja tarkastella pidemmän aikavälin kustannusvaikutuksia. Esimerkiksi vesiliikenteellä on erityisen suuret käyttökustannukset, mutta investointikustannukset ovat pienet.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle, liikennelaitos -liikelaitokselle, rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Lausunto Laajasalon raideliikenteen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Yleistä Helsingin kaupunki on käynnistänyt ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettelyn) Helsingin keskustan ja Laajasalon välille suunnitellusta joukkoliikenneyhteydestä. Kruunuvuorenrantaan on suunniteltu noin 10 000 asukkaan asuinalue. Yhteyden rakentaminen Laajasalosta keskustaan on alueen suunnittelun lähtökohtia.

Uudenmaan ympäristökeskus päätti 24.6.2009, että hankkeeseen tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) toimii yhteysviranomaisena arviointimenettelyssä. Ely-keskus pyytää Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausuntoa 12.11.2010 mennessä.

./. Arviointiohjelma on liitteenä 1. Ohjelma on myös nähtävillä internet-sivustoilla www.uuttahelsinkia.fi ja www.ely-keskus.fi/Uusimaa.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu ohjelma- ja selostusvaiheisiin. Arviointiohjelma on hankkeesta vastaavan laatima suunnitelma tarvittavista selvityksistä sekä arviointimenettelyn järjestämisestä. Ohjelmassa esitellään perustiedot hankkeesta, tutkittavista vaihtoehdoista sekä suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Ohjelma on julkisesti nähtävillä mielipiteitä ja kannanottoja varten. YVA-menettelyn toisessa vaiheessa selvitetään vaihtoehtojen vaikutukset ja laaditaan arviointiselostus, jossa arvioinnin tulokset esitetään.

Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn on arvioitu päättyvän vuonna 2012, minkä jälkeen tarkemman asteista suunnittelua on tarkoitus jatkaa valittavasta vaihtoehdosta. Hankkeen toteuttaminen on tämänhetkisen arvion mukaan mahdollista vuoden 2015 jälkeen.

Raideliikennehanke

Ympäristövaikutusten arviointiohjelma koskee kaupungin keskustan ja Laajasalon välistä raideliikennettä ja mahdollisesti myös kevyttä liikennettä palvelevaa yhteyttä. Hankkeella tavoitellaan toimivaa joukkoliikenne- ja kevyen liikenteen yhteyttä Kruunuvuorenrannan ja Helsingin niemen välille.

Hankkeen käynnistäjänä on Laajasalon Kruunuvuorenrantaan toteutettava uusi, noin 10 000 asukkaan kaupunginosa. Lisäksi yhteys palvelee muuta Laajasaloa. Kruunuvuorenrannan alueelle on laadittu osayleiskaava ja ensimmäiset asemakaavat ovat valmistumisvaiheessa.

Raideliikenneyhteyden suunnittelun perustana on kaupunginvaltuuston päätös 12.11.2008 hyväksyä jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehto välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto edellytti Laajasalon suunnittelussa varauduttavan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta raitiotieratkaisuun.

Hankkeen arviointiohjelma

Arviointiohjelmassa on esitetty kuvaus hankkeesta ja alueen ympäristön nykytilasta, tarkasteltavat vaihtoehdot, arvioitavat ympäristövaikutukset, hankkeen edellyttämät suunnitelmat ja luvat sekä arviointimenettelyn ja osallistumisen järjestäminen.

Arviointiohjelmassa käsitellään kuutta suunnitelmavaihtoehtoa, joiden vertailuvaihtoehtona on tilanne ilman uutta yhteyttä (nollavaihtoehto VE0). Vaihtoehdot ovat:

• VE1, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo

• VE2, Raitiovaunu- ja kevyen liikenteen betonitunneli- ja siltayhteys Kruununhaka – Sompasaari – Korkeasaari – Laajasalo

• VE3, Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kalliotunneli- ja siltayhteys

• VE4, Metro Kamppi – Katajanokka – Laajasalo kallio- ja betonitunneli

• VE5, Metro kalliossa Kamppi – Katajanokka – Laajasalo

• VE6, Vesiliikenne Laajasalo – Keskusta

Kaikissa tutkittavissa vaihtoehdoissa on mukana pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman, PLJ:n mukaiset vuoteen 2030 mennessä suunnitellut liikennejärjestelmähankkeet. Arviointivuotena käytetään vuotta 2030.

Saadut lausunnot

Asiasta on saatu lausunnot eläintarhan johtokunnalta, Helsingin Energialta, Helsingin Sataman johtokunnalta, kaupunginmuseolta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikennelaitos –liikelaitoksen johtokunnalta, liikuntalautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta, ympäristölautakunnalta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta.

./. Saadut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2 (päätöshistoria).

Helsingin Energian lausunnossa tuodaan esiin Hanasaaren voimalaitosten polttoainekuljetustarve ja voimalaitosten toiminnan mahdollisten muutosten huomioon ottaminen arviointiohjelmassa.

Helsingin Sataman johtokunnan mielestä arviointiohjelmaan tulisi sisällyttää tarkastelu raideliikenteen ja vesiliikenteen yhdistelmästä sekä liikennöinnin aloittamisesta vesitse rakentamisen alkuvaiheessa. Myös yleisten töiden lautakunnan ja kaupunginmuseon lausunnoissa kiinnitetään huomiota vesiliikennevaihtoehtoihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, liikennelaitos- liikelaitoksen ja yleisten töiden lautakunnan lausunnoissa tuodaan esiin, että arvioitavien vaihtoehtojen määrää pitäisi karsia. Syvämetron arviointia ei lausunnoissa pidetä tarkoituksenmukaisena. Myös talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa korostetaan, että arviointityössä tulisi keskittyä oleellisiin, yhteyden palvelutasotavoitteet täyttäviin, taloudellisesti realistisiin vaihtoehtoihin.

Kaupunginmuseon lausunnossa korostetaan rakennetun kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön tarkastelua arviointiohjelmassa. Myös eräissä muissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota rakennettuun ympäristöön kohdistuvien vaikutusten arviointiin. Liikuntalautakunnan mielestä suunnitelmavaihtoehtojen arvioinnissa tulee ottaa huomioon Helsingin merellisyys ja vaikutukset veneilyyn. Eläintarhan johtokunta tuo esiin eläintarhan alueen saavutettavuuteen liittyviä näkökohtia.

Ympäristölautakunta kiinnittää huomiota vesistö- ja ilmastovaikutusten arviointiin ja kevyen liikenteen yhteyksien riittävään tarkasteluun sekä kalaväyliin ja yhteyksiin virkistysalueille.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että arviointiohjelmassa ja siitä annettavassa lausunnossa ei oteta kantaa itse hankkeeseen. Hankkeesta päätetään erikseen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen valmistumisen jälkeen.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että arviointiohjelma on laadittu kattavasti ja täyttää laissa asetetut vaatimukset. Pääasialliset huomiot ehdotuksessa kaupungin lausunnoksi liittyvät tarkasteltavien vaihtoehtojen määrän rajaamiseen sekä vaikutusten arviointiin rakennetussa ympäristössä ja eräisiin liikenteellisiin näkökulmiin.

Talous- ja suunnittelukeskus on yhteistyössä rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa käynnistämässä kansainvälistä suunnittelukilpailua Sompasaari–Korkeasaari–Kruunuvuorenranta -osuuden silloista. Siltakilpailu saataneen toteutettua vuonna 2012. Rakennusvirasto teettää alustavan yleissuunnitelman Kruununhaka–Sompasaari välisestä avattavasta sillasta.

Talous- ja suunnittelukeskus on käynnistänyt selvityksen Laajasalon ja keskustan välisestä vesiliikenneyhteydestä. Selvitys valmistuu keväällä 2011. Selvityksen tuloksena valitaan YVA -arvioinnissa tarkasteltava vesiliikennevaihtoehto. Saaduissa lausunnoissa esitettyjä näkökohtia käsitellään vesiliikenneselvitystyössä, joten niihin ei ole tarkoituksenmukaista ottaa kantaa YVA-ohjelmasta annettavassa lausunnossa.

VALTUUTETTU MINERVA KROHNIN TOIVOMUSPONSI: TUPAKKAKLINIKAN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA TUNNETTAVUUDEN LISÄÄMINEN

Khs 2010-1150

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 2.6.2010 hyväksymän toivomusponnen (Minerva Krohn) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Minerva Krohnille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Valtuutettu Minerva Krohnin toivomusponsi... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään Savuton Helsinki – Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman 2007 – 2015 jatkotoimenpiteitä Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

3 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää, miten tupakkaklinikan toimintaa voidaan kehittää ja tunnettavuutta lisätä, jotta tupakoinnin lopettamiseen olisi tarjolla nykyistä paremmin tukea.” (Minerva Krohn, äänin 80 – 0)

Toivomusponnen johdosta on saatu terveyslautakunnan (28.9.2010) ja työterveyskeskuksen (18.10.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että terveyskeskuksen tupakkaklinikan toiminta käynnistettiin 1.3.2007 Kvston hyväksymän Savuton Helsinki -ohjelman mukaisesti. Tupakkaklinikka kuuluu hallinnollisesti terveysasemat-osaston neuvolatyön ja terveyden edistämisen tulosyksikköön. Klinikka sijaitsee Kallion terveysaseman tiloissa ja klinikka saa tarvitsemansa lääkäripalvelut Kallion terveysasemalta. Tupakkaklinikassa työskentelee yksi kokopäiväinen terveydenhoitaja, joka tupakasta vieroittamiseen liittyvän asiakastyön lisäksi toimii avosairaanhoidon ja muiden terveyskeskuksen työyksiköiden asiantuntijana ja kouluttajana.

Potilaiden hoidossa tupakoinnin lopettamisen puheeksi ottaminen kuuluu kaikille terveyskeskuksen työntekijöille. Asiakkaaksi tupakkaklinikalle voi hakeutua itse tai aloitteentekijänä voi toimia terveydenhuoltohenkilöstö. Asiakkaalla on mahdollisuus yksilövieroitukseen tai ryhmävieroitukseen ja palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Klinikalta annetaan asiakkaalle maksutta nikotiinin korvaushoidon aloituspakkaus. Yksilövierotuksen käyntejä on vuosittain noin 800. Ryhmävieroitusta järjestetään tupakkaklinikalla ja terveysasemilla kohdennetusti eri ryhmille vertaistukea hyödyntäen. Klinikalla järjestetään vuodessa 6 - 7 ryhmää, terveysasemilla 2 - 5 ryhmää. Halutessaan asiakas saa myös puhelinneuvontaa.

Tupakkaklinikan terveydenhoitaja valitsee terveyskeskuksessa käytettävän tupakasta vieroituksen tukimateriaalin. Tupakkaklinikan toiminnan esittelyä varten on painettu suomen- ja ruotsinkieliset käsi- ja seinäesitteet. Organisaation ulkopuolista tiedotusta koordinoi terveyskeskuksen viestintä.

Klinikan kehittämisen painoalueita ovat:

1 Tupakkaklinikan tueksi perustetaan erillinen työryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti ja jonka tehtävänä on tupakkaklinikan toiminnan suunnittelu, seuranta, arviointi ja jatkokehittäminen sekä tupakoivien asiakkaiden vierotus ja ohjaus terveysasemilla. Työryhmän vastuuhenkilönä toimii neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikön päällikkö.

2 Kuvataan tupakkaklinikan ja yhteistyökumppaneiden yhteiset toimintakäytännöt. Yhteistyökumppaneita ovat terveyskeskuksen muut yksiköt kuten esimerkiksi neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhuolto, avosairaanhoito sekä kaupungin työterveyskeskus ja erikoissairaanhoito. Yhteisillä toimintakäytännöillä tarkoitetaan yksikkörajat ylittäviä asiakasprosesseja, joissa kuvataan vieroitusta tarvitsevan asiakkaan ohjaus ja hoito. Selvitykset tehdään syksyn 2010 / talven 2011 aikana.

3 Terveyskeskuksen henkilökunnan osaamista asiakkaan tupakoinnin vieroittamisessa vahvistetaan järjestämällä henkilökunnalle (lääkärit ja hoitajat) koulutusta. Koulutus toteutetaan 2010 syksyn / 2011 kevään aikana.

4 Tupakkaklinikan asiakaspalvelua tehostetaan kehittämällä sähköistä asiointia, joka mahdollistaa sähköisen ajanvarauksen, kaksisuuntaisen asioinnin hoitajan ja asiakkaan välillä, mobiilipalvelut (muistutusviestit, peruutukset) ja mahdollisuuden täyttää etukäteen sähköinen esitietolomake. Sähköistä asiointia kokeillaan tupakkaklinikalla syksyn 2010 aikana, jonka jälkeen päätetään sen käyttöönotosta.

5 Syksyllä 2010 panostetaan erityisesti tiedotukseen ja toiminnan markkinointiin. Erilliset tiedotteet suunnataan medialle, Helsingin alueella sijaitseviin oppilaitoksiin, apteekkeihin, yksityisille lääkäriasemille ja suuriin yrityksiin.

Kvsto päätti 2.6.2010 Savuton Helsinki -Tupakoinnin ehkäisy- ja vähentämisohjelman 2007 - 2015 jatkotoimenpiteistä. Päätöksen täytäntöönpanon yhteydessä Khs kehotti työterveyskeskusta ja terveyskeskusta yhteistyössä laatimaan suunnitelma siitä, miten kaupungin tupakoivaa henkilökuntaa tuetaan lopettamaan tupakointi. Samoin Khs kehotti yhteistyössä valmistelemaan ja tekemään tarvittavat esitykset Savuton Helsinki –ohjelman ja kaupungin henkilökunnan tupakoinnin vähentämisen seuranta- ja jatkotoimenpiteiksi. Terveyskeskuksen ja työterveyskeskuksen yhteinen työryhmä laatii parhaillaan yhteistyökäytäntöjä. Esitys käsitellään terveyskeskuksen ja työterveyskeskuksen johtoryhmissä ja sen jälkeen esitys etenee Khn käsiteltäväksi.

Terveyskeskuksen tupakkaklinikka jatkaa yhden terveydenhoitajan työyksikkönä. Toiminnan sisältöjä kehitetään tarkistamalla tupakkaklinikan toiminnan tavoitteet ja terveydenhoitajan työnkuvan painotukset. Yhteistyötä ja työnjakoa kehitetään erityisesti terveyskeskuksen muiden yksikköjen ja kaupungin työterveyskeskuksen kanssa. Syksyllä 2010 vahvistetaan tiedotusta ja panostetaan sähköisen asioinnin käyttöönottoon. Tupakkaklinikan toimintaa ja laatua samoin kuin vieroituksen onnistumista seurataan osana terveysasemat-osaston toimintaa. Ryhmävieroitukseen osallistuneille soitetaan kuuden kuukauden kuluttua ryhmän toiminnan päättymisestä ja tuolloin 29 – 35 % osallistujista on ollut edelleen tupakoimattomia.

Tupakkaklinikan päämääränä on vähentää Helsingin väestön tupakointia ja tukea helsinkiläisiä savuttomuuteen. Se on tärkeä asiantuntijayksikkö terveyskeskuksen työntekijöille ja kaupungin työterveyskeskuksen henkilökunnalle. Tupakkaklinikan toiminnalla on merkittävä osa kaupungin strategiaan kuuluvassa väestön terveyserojen kaventamisessa. Väestön tupakoimattomuuden edistäminen vähentää olennaisesti monia sairauksia ja siten myös sairaanhoidon kustannuksia sekä lisää väestön hyvinvointia.

LÄÄKÄREIDEN OHJAUSPALKKIOIDEN MAKSAMINEN TERVEYSKESKUKSESSA JA TYÖTERVEYSKESKUKSESSA

Khs 2010-1889

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan ohjeen lääkäreiden ohjauspalkkioiden maksamisesta terveyskeskuksessa ja työterveyskeskuksessa 1.10.2010 alkaen.

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, työterveyskeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestölle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420
Sweins Tina, työmarkkina-asiantuntija, puhelin 310 43956

LIITE

Ehdotus ohjeeksi ohjauspalkkioiden maksamiseksi

ESITTELIJÄ Asetus (104/14.2.2010) edellyttää, että työnantaja nimeää erikoistumisvaiheessa ja perusterveydenhuollon lisäkoulutuksessa olevalle lääkärille ohjaajan ja huolehtii riittävästä ohjauksesta ja valvonnasta. Ohjaustoiminnasta valtiolta saatavat erityisvaltionosuusrahat eli ns. EVO‑rahoina saatavat korvaukset kattavat opetuksesta ja ohjauksesta aiheutuneet kulut Helsingin kaupungille.

Ohjauspalkkioiden maksaminen on nähty tärkeäksi terveyskeskuksessa ja työterveyskeskuksessa opetusterveyskeskustoiminnan aloittamisen myötä. Kunnalliseen lääkärien virkaehtosopimukseen (LS), eikä myöskään Kunnalliseen yleiseen virka- ja työehtosopimukseen (KVTES) sisälly mahdollisuutta maksaa työaikana tehdystä työstä muita erillisiä palkkioita, paitsi luentopalkkioita.

Ohjauspalkkiot ovat tärkeä keino saada kokeneita ja motivoituneita lääkäreitä kouluttajiksi. Hyvällä ohjauksella ja perehdytyksellä saadaan aikaan myönteinen vaikutus työnantajakuvaan ja tätä kautta työvoiman saatavuuteen. Opettajina toimiville lääkäreille aiheutuu ansionmenetystä, kun ohjaustyö vähentää vastaanottotyötä ja siitä maksettavia käynti- ja toimenpidepalkkioita sekä omalääkärin palkan väestöosaa, tilanteissa joissa vastuuväestöä joudutaan vähentämään ohjaustehtävän mahdollistamiseksi.

Kaupungilla on jo käytössä opetuspalkkiojärjestelmä oppisopimusoppilaiden ohjaajille. Tällainen järjestelmä on tarpeen pitkäkestoisissa opetustilanteissa.

Terveyskeskuslääkäreiden, sairaalalääkäreiden ja terveyskeskushammaslääkäreiden palkkaus määräytyy lääkärisopimuksen eri liitteiden mukaisesti ja näin ollen palkkarakenteet ovat hyvinkin erilaisia esimerkiksi toimenpidepalkkioiden osalta. Työterveyskeskuksen lääkäreihin noudatetaan KVTES:n määräyksiä. Tästä syystä on perusteltua maksaa erisuuruisia palkkioita LS:n eri liitteiden piiriin kuuluville eri toiminnoissa työskenteleville lääkäreille.

Esittelijä toteaa, että on perusteltua ottaa käyttöön palkkiojärjestelmä opetustoiminnan aikaansaamiseksi, koska sillä tuetaan myös uusien lääkäreiden saatavuutta tuleviin henkilöstötarpeisiin.

Ohjeen mukaiset palkkiot on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön 1.10.2010 alkaen. Ohjaustoimintaa koordinoivat työterveyskeskuksen johto ja terveyskeskuksen osastojen ja opetusterveyskeskuksen ylilääkärit yhteistyössä Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kanssa.

Asia on käsitelty yhdessä JUKO ry:n kanssa.

LAUTTASAAREN TONTIN 31099/3 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11993)

Khs 2010-1896

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31099 tontin nro 3 rakennuskieltoaikaa 18.11.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11993 (Lauttasaaren tontti 31099/3)
	Liite 2	Lauttasaaren tontin 31099/3 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on tontilla 31099/3 (Tiirasaarentie) voimassa 18.11.2010 saakka.

Taustaa Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät nykyisten tulkintojen ja tarpeiden johdosta sekä muuttuneiden muiden säännösten vuoksi vastaa tarkoitustaan. Rakennusoikeus on ilmaistu tavalla, mikä aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetulla tontilla on muidenkin määräysten johdosta hankalaa ja saattaa johtaa käyttökelpoisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuskannan purkamisen. Tontilla on vuonna 1940 rakennettu omakotitalo. Rakennusoikeudesta on käytetty n. 25 %. Voimassa oleva kaava ei sisällä rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä. Alkuperäinen asemakaava on suurelta osin vanhentunut.

Kaupunginmuseon tekemässä Lauttasaaren rakennusinventoinnissa (Helsingin kaupunginmuseon tutkimuksia ja raportteja 2/2003) rakennus on luokiteltu kulttuurihistoriallisesti arvokkaaksi kohteeksi. Perusteina on todettu, että rakennuksen arkkitehtuuri on harkittua ja viimeisteltyä. Rakennukseen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja. Rakennus on hyvin säilynyt alkuperäisessä asussaan tai tehdyt muutokset ovat onnistuneesti sopeutettu olemassa olevaan rakennukseen.

Asemakaava Alueella on voimassa 9.1.1951 vahvistettu asemakaava nro 2948, jossa tontti on kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialuetta. Voimassa olevalla asemakaavalla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä. Asemakaava on suurelta osin vanhentunut.

Suunnittelutilanne Tontti sijaitsee keskellä rakennuskiellossa olevaa pientaloaluetta. Tontti oli epähuomiossa jäänyt pois suuremmasta vireillä olevasta kaavoituskokonaisuudesta. Pientaloalueen vanhentuneiden asemakaavojen uusimista jatketaan kiireellisyysjärjestyksessä, kun alueella ilmaantuu rakennushankkeita. Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset ajantasaistetaan. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

Tontti on yksityisessä omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi tontin rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 18.11.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11993/30.9.2010).

KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1576

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1576/526 mukaisena edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 14.4.2010 päivättyä suunnitelmaa.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Ruskeasuon tontit 720/7 ja 9)
	Liite 2	Ympäristökartta (Ruskeasuon tontti 720/7 ja 9)
	Liite 3	Asemapiirros (Ruskeasuon tontit 720/7 ja 9)
	Liite 4	Havainnekuva (Alueleikkaukset 14.4.2010)
	Liite 5	Kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (6.5.2010) poikkeamislupaa 16. kaupunginosan (Ruskeasuo) korttelin nro 720 tonteille nro 7 ja 9 (osoite: Paraistentie 7 ja 9).

Hakijan tarkoituksena on purkaa tonteilla olemassa olevat rakennukset ja rakentaa tontille nro 9 päiväkotirakennus 1105 k-m² ja tontille nro 7 päiväkodin piha-alue varastorakennuksineen 38 k-m².

Tontti nro 7 on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) ja tontti nro 9 opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO). Toimenpide poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta käyttötarkoituksen, rakennusalan rajan, kattokorkeuden sekä kerrosluvun osalta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että nykyinen päiväkoti Ruskeasuo toimii kahdessa osoitteessa Raisiontie 10 ja 11, jotka ovat laajan peruskorjauksen tarpeessa olevia huonokuntoisia vuokratiloja. Kahteen kerrokseen sijoittuvien tiloihin kuljetaan puoli kerrosta alempana olevan pääsisäänkäynnin kautta. Päiväkodin korjaaminen esteettömäksi vaatii hissin rakentamista, joka tehtyjen tutkimusten mukaan vaikuttaa erittäin vaikealta ja vuokrakohteen kyseessä ollessa taloudellisesti kannattamattomalta. Ruskeasuon alueella tarvitaan pysyvä päiväkoti, jota haetaan toteutettavaksi Helsingin kaupungin omistamille tonteille osoitteeseen Paraistentie 7 ja 9.

./. Ympäristökartat ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 26.8.2010 antanut asiassa lausunnon (liite 5 – päätöshistoria).

Selostus Tontilla osoitteessa Paraistentie 7 on voimassa 14.1.1964 vahvistettu asemakaava nro 5447. Asemakaavan mukaan tontti on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), jolle saa rakentaa yksikerroksisen rakennuksen ja kellariin saa sijoittaa kerrosalaa 1/3 ensimmäisen kerroksen alasta. Rakennusalasta saa 80 % käyttää rakentamiseen. Autopaikkojen vähimmäismäärä on 1 ap / 130 m².

Tontilla osoitteessa Paraistentie 9 on voimassa 7.3.1983 vahvistettu asemakaava nro 8649. Asemakaavan mukaan tontti on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta (YO), jonka rakennusoikeus on 1460 k-m². Tontille saa rakentaa kaksikerroksisen rakennuksen, jonka julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan ylin korkeusasema saa olla enintään +18.80 merenpinnasta mitattuna. Autopaikkamääräys on 1 ap/500 k-m².

Yleiskaavassa alue on merkitty asumiseen ja toimitilaan käytettäväksi kerrostalovaltaiseksi alueeksi, ja lisäksi kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 2423 k-m².

Pohjoisemmalla tontilla osoitteessa Paraistentie 9 sijaitsee kaksikerroksinen rakennus, joka on tällä hetkellä tyhjillään. Eteläisemmällä tontilla osoitteessa Paraistentie 7 sijaitsee väliaikaiseksi rakennettu yksikerroksinen rakennus, joka on vuokrattu opetuskäyttöön vuoden 2012 loppuun saakka. Molemmat rakennukset ja tontit ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.

Hakijan tarkoituksena on purkaa tonteilla olemassa olevat molemmat rakennukset ja rakentaa tonteille uudet rakennukset siten, että pohjoisemmalle tontille rakennetaan päiväkotirakennus 1105 k-m² ja eteläisemmälle tontille sijoitetaan päiväkodin piha-alue varastorakennuksineen 38 k-m². Rakennusoikeutta voimassa olevien kaavojen mukaan jää käyttämättä 1762 k-m², koska päiväkodin tarvitseman pihan koko on noin 2000 m³.

Tonteille on tarkoitus sijoittaa viiden ryhmän päiväkotitoiminnat, joka toteutettaisiin kaksikerroksisena ratkaisuna riittävien leikkipiha-alueiden turvaamiseksi. Ruskeasuon päiväkotitoiminnot on tarkoitus siirtää nykyisistä vuokratiloista näihin rakennettaviin uusiin tiloihin. Rakentaminen on vaiheistettu siten, että pohjoisemmalle tontille on tarkoitus rakentaa päiväkotirakennus vuoden 2012 aikana ja piha vuoden 2013 alusta alkaen, kun olemassa olevan rakennuksen vuokra-aika on päättynyt.

Suunnitelmien, jotka on päivätty 14.4.2010, mukaan vesikaton ja julkisivupinnan ylin korkeusasema on +25.10. Rakennuksen mittakaava on kadunpuolella pyritty sovittamaan viereiseen kouluun. Rakennuksen muoto on noppamainen Ruskeasuolle ominaisen rakennustavan mukaisesti. Julkisivumateriaalina on hierretty vaalea rappaus ja kattomateriaalina konesaumattu peltikatto. Kattomuoto pitää sisällään myös iv-konehuoneen. Hakijan on tarkoitus suunnitella ja toteuttaa rakennus matalaenergiarakennuksena.

Rakennusala ylitetään vähäisesti. Etäisyys naapuritonttien rajoista on suurempi kuin 4 m ja kadunpuoleisesta rajasta 2,8 metriä ja itäsivulla poistumisportaan etäisyys rajasta on 1,4 metriä.

Tonteille sijoitetaan yhteensä 5 autopaikkaa sekä lastaustilat rakennuksen pohjoispuolelle. Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosasto on todennut pidetyssä neuvottelussa, että huoltoajoneuvot eivät tarvitse kääntöpaikkaa huoltopihalle, vaan voivat peruuttaa kadulta tontille ja saattoliikenteen pysäköinnille ei tarvitse suunnitella pysäköimispaikkoja, koska alue on asukaspysäköintialuetta.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että tonttien käyttötarkoitukseksi on merkitty yleisten rakennusten korttelialue (Y) ja opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO). Pohjoisemmalle tontille suunnitellun päiväkotirakennuksen suurin sallittu vesikaton ja julkisivupinnan leikkauskohta ylittyy 6,3 metrillä ja rakennusalan raja ylitetään vähäisesti. Lisäksi eteläisemmän tontin varastorakennukset eivät sijoitu rakennusalalle ja suurin osa rakennusoikeudesta jää toteutumatta. Kerroslukumäärä ylittyy IV-konehuoneen osalta, joka sijaitsee kolmannessa kerroksessa.

Hakijan mukaan kiinteistöviraston tonttiosasto ei katso toteutumatta jäävän rakennusoikeuden olevan este poikkeamiseen, mikäli rakennusoikeuden käyttämättä jättämiselle on perusteltu syy, joksi on esitetty viiden ryhmän päiväkodin piha-alueen tarve n. 2000 m².

Saadut lausunnot Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi (21.4.2010), että suunniteltu rakennus toistaa alueen rakennuskannan peruspiirteitä kuten noppamaisuutta ts. jokaisen julkisivun itsenäistä ja tasa-arvoista merkitystä ja tarkasteltavuutta joka suunnalta modernilla tavalla sovellettuna. Se muodostaa selkeän olemassa olevaan ympäristöön istuvan kokonaisuuden.

Vaikka rakennuksen korkeus ylittää olemassa olevan asemakaavan salliman korkeuden, malli osoittaa sen hyvin liittyvän läheiseen arkkitehti Toivo Löyskän suunnitteleman koulurakennuksen massaan. Voimassa oleva asemakaava ja sen rakennukselle antama matala korko kertoo laatimisajankohtansa arkkitehtuurin rakennusihanteista ja muotokielestä.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että rakennusten massoittelu on onnistunutta ja sopii paikalle. Julkisivut on tutkittu tarkkaan ja arkkitehtuuri on mielenkiintoista. Katon monimuotoisuus edellyttää, että katolle tulevat tekniset laitteet suunnitellaan ja sijoitetaan huolella. Vaaleanharmaata väriä voisi vielä tutkia. Sisäänkäyntien tilavarauksia sekä ulkona että sisällä tulee tarkistaa. Ne vaikuttivat paikoin ahtaille ja tilanteita ruuhkauttaville. Aulaan toivottiin tutkittavaksi ylävaloa.

Leikkipihan varastorakennukset tulee sijoittaa siten, ettei niiden yhteyteen jää katvealueita, joita hoitajat eivät pysty valvomaan. Pienet varastot tulee suunnitella arkkitehtuuriltaan yhtä harkiten kuin päärakennuskin. Runsaslukuisiin aitoihin ja portteihin on kiinnitettävä erityistä huomiota kuten myös mahdollisesti tarvittaviin sadekatoksiin.

Rakennuksen väestönsuojan tarve on selvitettävä.

Lausuntonaan kaupunkikuvaneuvottelukunta puolsi suunnitelmaa.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (25.5.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että osoitteessa Paraistentie 9 sijaitseva rakennus ei ole käytössä. Kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa ”Ruskeasuo rakennetun ympäristön arvot ja ominaispiirteet, korjausrakentamisohjeet” ei kumpaakaan rakennusta osoitteissa Paraistentie 9 tai 7 ole arvotettu säilytettäväksi tai suojelun arvoiseksi.

Tonteille hakemuksessa esitetty käyttö sopii hyvin alueelle. Sijainti on päiväkodin toiminnalle sopiva keskellä vakiintunutta rauhallista kaupunkirakennetta. Suunnitellun päiväkodin eteläpuolella sijaitsevassa rakennuksessa toimii Steiner-koulu ja länsipuolella sijaitsevassa rakennuksessa toimii Silta-Klubi -iltapäiväkerho, joiden keskenään voidaan katsoa tukevan toistensa toimintaa.

Päiväkotirakennus on suunniteltu sijoitettavaksi hakemuksessa esitetyistä tonteista pohjoisemmalle kaksikerroksisena ja yhtenäisenä rakennusmassana. Leikki- ja oleskelualueet aukeavat otollisiin ilmansuuntiin itään ja etelään kohti koulun piha-alueita. Rakennusalan ylitys on vähäinen. Asemakaavoissa tonteille osoitettua rakennusoikeutta ei voida kokonaisuudessaan hyödyntää. Kaavassa esitetylle rakennusoikeuden käyttämättä jättämiselle on hakijan mukaan olemassa perusteltu syy. Rakennuksen arkkitehtuuri on maltillisesti ja nykyaikaisesti hyvin sovitettu Ruskeasuon olemassa olevaan rakennuskantaan. Vesikaton asemakaavasta selkeästi poikkeava korkeus ei nouse ympäristöään korkeammalle. Vesikaton muoto on korkeudeltaan vaihteleva. Iv-konehuoneen sijoitusta yhtenäisen vesikaton alle voidaan pitää kaupunkikuvallisesti onnistuneena ratkaisuna.

Poikkeamisen erityinen syy on alueelle tarpeellisen palvelutason säilyttäminen. Olemassa oleva rakennus on käyttökelvoton. Ruskeasuon alueen päiväkodille on tarve osoittaa tarkoituksenmukaiset sekä nykyisten vaatimusten mukaiset tilat tarvittavalla aikataululla toteutettaviksi.

Tonteille tullaan laatimaan asemakaavan muutos.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan 14.4.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta, edellyttäen, että rakentamisessa noudatetaan 14.4.2010 päivättyä suunnitelmaa.

KÖP AV EN LÄGENHET I ÖSTERSUNDOM

TILAN OSTAMINEN ÖSTERSUNDOMISTA

Stn/Khs 2010-1672

KAJ Stadsstyrelsen föreslås besluta bemyndiga fastighetsnämnden att av XXXX XXXX köpa lägenheten Kilskog RNr 6:547 i byn Östersundom i Helsingfors stad, fri från gravationer, för en köpesumma om 900 000 euro, på följande villkor:

1 Säljaren svarar för fastighetsskatten för år 2010.

2 Säljaren meddelar att honom veterligen har på fastigheten inte idkats sådan verksamhet som har eller kan ha förorsakat förorening av marken.

3 I övrigt tillämpas stadens normala villkor vid fastighetsköp.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan XXXX XXXX:ltä 900 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Helsingin kaupungin Östersundomin kylässä sijaitsevan tilan
Kilskog RN:o 6:547 seuraavin ehdoin:

1 Myyjä vastaa kiinteistöverosta vuoden 2010 osalta.

2 Myyjä ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä kiinteistöllä ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maaperän pilaantumista.

3 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupoissa tavanomaisesti soveltamia ehtoja.

Tilläggsuppgifter:
Härmälä Timo, stadssekreterare, telefon 310 36028

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Offert/Tarjous
	Liite 2	Kartor över fastigheten/Kiinteistön kartat
	Liite 3	Helsingfors markägor i Östersundom/Helsingin maanomistus Östersundomissa
	Liite 4	Köp av en lägenhet i Östersundom - beslutshistoria/Tilan ostaminen Östersundomista - päätöshistoria

Lägenheten RNr 6:547 i byn Östersundom (442) i Helsingfors stad; Bergavägen, Oxvägen

FÖREDRAGANDEN Förslaget gäller köp av en centralt belägen ca 4,27 ha stor obebyggd lägenhet. Den kuperade lägenheten ligger i östra Östersundom, strax norr om Nya Borgåvägen. Fastigheten kan nås via Bergavägen och Oxvägen. De smala vägarna är enskilda vägar, vilkas mark delvis hör till fastigheten. Kommunaltekniken ligger invid Nya Borgåvägen.

Lägenheten gränsar i norr till Helsingfors stads marker. I övrigt gränsar den till glesbebyggelseområde. Lägenheten hör till ett område som Helsingfors stadsstyrelse 23.6.2008 (§ 943) belade med byggnadsförbud för uppgörande av generalplan.

Köpesumman, som motsvarar ca 21 euro/m², kan anses vara godtagbar för staden med beaktande av fastighetens fördelaktiga läge och terräng.

Föredraganden konstaterar att köpet av fastigheten underlättar planläggningen av Östersundom och genomförandet av planen och är således är i enlighet med stadens markpolitik.

Förslaget stämmer överens med fastighetsnämndens förslag.

Helsingin kaupungin Östersundomin kylän (442) tila RN:o 6:547;
Bergantie, Härkätie

ESITTELIJÄ Ehdotuksessa on kysymyksessä keskeisesti sijaitsevan noin 4,27 hehtaarin kokoisen rakentamattoman tilan ostaminen. Maastoltaan vaihteleva tila sijaitsee itäisessä Östersundomissa, Uuden Porvoontien läheisyydessä, sen pohjoispuolella. Kiinteistölle on kulku Bergantien ja Härkätien kautta. Kapeat yksityistiet sijaitsevat osittain kiinteistön mailla. Kunnallistekniikka kulkee Uuden Porvoontien vieressä.

Tila rajoittuu pohjoisessa Helsingin kaupungin maihin ja muilta osin haja-asutusalueeseen. Tila kuuluu Khn 23.6.2008 (943 §) yleiskaavan laatimista varten määräämään rakennuskieltoalueeseen.

Kiinteistön kauppahintaa, joka vastaa noin 21 euroa/m², voidaan kiinteistön edullinen sijainti ja maaston luonne huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä.

Khs toteaa, että kiinteistön osto helpottaa Östersundomin kaavoittamista ja kaavan toteutumista ja on siten kaupungin maapolitiikan mukainen.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

25.10.2010 pöydälle pantu asia

KORVAAVIEN TILOJEN VUOKRAAMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE

Khs 2010-1582

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston vuokraamaan Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmariselta osoitteessa Fabianinkatu 29 B sijaitsevat noin 2 000 m²:n suuruiset tilat kiinteistöviraston kanslia- ja tonttiosastolle 1.7.2011 alkaen yhtiön kanssa neuvotellun varaus- ja vuokrasopimuksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Korvaavien tilojen vuokraaminen kiinteistövirastolle - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistöviraston kanslia- ja tonttiosasto sijaitsee tällä hetkellä osoitteessa Katariinankatu 1–3. Tilojen peruskorjaustyöt on suunniteltu alkamaan kesällä 2011. Korjaustöiden ajaksi on kanslia- ja tonttiosastolle etsitty korvaavia tiloja. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä vapaita tiloja keskustassa, joten tilakeskus on pyytänyt tarjouksia muilta kiinteistöomistajilta.

Parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen tarjoamat tilat osoitteessa Aleksanterinkatu 30–34. Tilat ovat tällä hetkellä vuokrattuna Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluille. Oikeuspalvelut ovat tehneet toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen, jonka ensimmäinen irtisanomismahdollisuus on 31.12.2011. Oikeuspalvelujen uudet tilat osoitteessa Aleksanterinkatu 26–28 valmistuvat kesällä 2011, joten katsotaan tarkoituksenmukaiseksi jatkaa vuokrasopimusta Ilmarisen kanssa samansisältöisillä ehdoilla kuin oikeuspalvelut ovat aikaisemmin tehneet.

Tiloista vuokrattaisiin 1 365 m² arvonlisäverottomaan neliöhintaan 27,08 euroa/m². Lisäksi vuokraan lasketaan päälle muutostöistä aiheutuvat kustannukset, jotka eivät vielä tässä vaiheessa ole selvillä.

Kiinteistövirasto tarvitsee lisäksi rakennuksesta lisätilaa 547 m², jonka Ilmarinen varaa kiinteistöviraston tarpeisiin arvonlisäverottomaan hintaan 12,50 euroa/m² siihen asti, kun kiinteistövirasto muuttaa rakennukseen. Jatkossa tämän osan vuokra on 25 euroa/m², mihin lisätään muutostöistä aiheutuvat kustannukset. Vuokrasopimusluonnos on esittelijällä nähtävissä.

Lausunto Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan mm., että torikorttelien suunnittelun lähtökohtana on ollut Helsingin Leijona Oy:n teettämä torikorttelien kiinteistökehityssuunnitelma ja kaupunginhallituksen sen perusteella 30.11.2009 tekemä päätös, jonka mukaan korttelien hankesuunnitelmat tulee saattaa hyväksyttäviksi niin, että rakennustyöt voivat alkaa kiinteistöviraston käytössä nyt olevissa tiloissa Elefanttikorttelien eteläosassa 1.5.2011.

Aikataulu on em. päätöksen jälkeen tarkentunut. Kiinteistövirastolle on selvitetty eri tilavaihtoehtoja ja parhaaksi ovat osoittautuneet Aleksanterinkatu 30–34:ssa olevat, nyt hallintokeskuksen oikeuspalvelujen väistötiloina olevat tilat. Tilat vapautuvat kun Kiseleffin - Sunnin talon peruskorjaus valmistuu keväällä 2011.

Oikeuspalvelut -osaston käyttöön tulevat tilat valmistuvat 30.4.2011 mennessä ja oikeuspalvelut voisi muuttaa peruskorjattuihin tiloihin jo toukokuussa 2011. Silloin kiinteistövirasto voisi muuttaa oikeuspalveluilta vapautuviin Aleksanterinkatu 30–34:n tiloihin kesä-heinäkuussa 2011 jolloin Elefanttikorttelin eteläosan peruskorjaus voisi alkaa 1.8.2011. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että tavoitteena tulisikin olla kiinteistöviraston muutto nyt vuokrattaviksi esitettyihin tiloihin siten, että Katariinankadun tilat olisivat tyhjät viimeistään 1.8.2011.

Elefanttikorttelin peruskorjauksen aloitus olisi näin kolme kuukautta alkuperäistä aikataulua jäljessä. Peruskorjaus valmistuisi kuitenkin keväällä 2012 ennen turistikautta, mikä olisi WDC 2012 -hankkeen kannalta ensiarvoisen tärkeää.

Katariinankatu 1–3 on tarkoitus peruskorjata ravintola- ja liiketiloiksi lukuun ottamatta kolmatta kerrosta, joka korjataan toimistotiloiksi. Rakennuksen tilat on tarkoitus vuokrata Helsingin Leijona Oy:n toimesta ulkopuolisille toimijoille.

Kiinteistöviraston muutossa ei ole kysymys väistötiloista sillä nyt poismuuttavat yksiköt eivät voi muuttaa takaisiin vanhaan paikkaan. Vuokrasopimuksessa tuleekin varautua siihen, että kiinteistövirasto voisi olla Aleksanterinkatu 30–34:n tiloissa pitempään.

Esittelijä toteaa, että kiinteistöviraston asianomaiset yksiköt ovat varautuneet muuttoon sille esitetyssä aikataulussa, jolloin Elefanttikorttelin eteläosan peruskorjaus voi nykyisen käyttäjän puolesta alkaa suunnitellusti. Kiinteistölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle kyseisen rakennuksen, Goviniuksen talon, peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä ja esitys on tarkoitus tuoda pian kaupunginhallituksen päätettäväksi.



Kokousaika	1.11.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali