HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
37 - 2010
|
|
|
|
Kokousaika |
25.10.2010 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Valtuutettu Paavo Arhinmäen toivomusponsi: Maakaasun verotus |
3 |
4 |
Määrärahan myöntäminen liikuntavirastolle Vuosaaren liikuntapuiston ja ympäröivien piha-alueiden esirakentamiseen |
5 |
5 |
Korkotukilainan myöntäminen Kannelmäen Kiinteistöt Oy:lle |
7 |
6 |
Lausunto tilapäisen nopeusrajoituksen määräämisestä Vuosaaren meriväylälle talvikauden ajaksi |
9 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Vt Julia Virkkusen toivomusponsi: Pukinmäen taidetalon mahdollinen iltakäyttö lasten kerhotoimintaan |
10 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Keskuspuiston pohjoisosan asemakaava-asiassa (nro 11905) |
13 |
2 |
Tonttien varaaminen TA-rakennuttaja Oy:lle Kivikosta kehittämishanketta varten (korttelit 47352 - 47353) |
30 |
3 |
Korvaavien tilojen vuokraaminen kiinteistövirastolle |
36 |
4 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Tarha-tuote Oy SF:n sekä XXXX ja XXXX XXXX:nvälisessä kiinteistökaupassa |
39 |
5 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXX XXXX:n kuolinpesän sekä XXXX XXXX:nvälisessä kiinteistökaupassa |
41 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Asko-Seljavaara) ja Oker-Blomin (varalla Peltokorpi) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
VALTUUTETTU PAAVO ARHINMÄEN TOIVOMUSPONSI: MAAKAASUN VEROTUS
Khs 2010-1660
KJ Kaupunginhallitus päättänee
- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 8.9.2010 hyväksymän toivomusponnen (Paavo Arhinmäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Paavo Arhinmäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITE |
ESITTELIJÄ Merkitessään 8.9.2010 tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2009 kaupunginvaltuusto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunginjohto neuvottelee ja vaatii valtioneuvostoa tarkistamaan energiaverotusta siten, että maakaasun verotusta ei kiristetä suhteettomasti. (Paavo Arhinmäki, äänin 67-0)”
Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
./. Asiassa on saatu talous- ja suunnittelukeskuksen (1.10.2010) lausunto, joka on tämän asian liitteenä.
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että valtiovarainministeriö valmisteli kesällä 2010 luonnoksen energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta 1.1.2011 alkaen. Energiaveroihin esitettiin huomattavia korotuksia ja rakenteellisia muutoksia jo vuoden 2011 alusta. Hallitus sopi budjettiriihessään 19.8.2010, että energiaverojen korotukset esitetään toteuttavaksi valtiovarainministeriön ehdotuksen mukaisesti.
Kaukolämmön tuotantoon käytetyn maakaasun veroon esitettiin korotusta, joka olisi viisinkertaistanut veron vuoden 2011 alusta ja nostanut maakaasun hintaa Helsingissä noin 20 %.
Myös liikennepolttoaineena käytetylle maakaasulle esitettiin huomattavaa veronkorotusta.
Maakaasun verotukseen kaavailtujen merkittävien korotusten erityisesti Helsinkiin ja pääkaupunkiseudulle painottuvien kielteisten vaikutusten johdosta Helsingin kaupunki yhdessä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa ryhtyi aktiivisesti vaikuttamaan energiaverotuksen jatkovalmistelusta ministeriötasolla ja päätöksenteosta hallitustasolla vastuussa oleviin tahoihin muutosten aikaansaamiseksi kaavailtuihin veronkorotuksiin.
Hallitus tarkensikin 13.9.2010 energiaverolinjaustaan niin, että maakaasun vero nousee aiemmin sovitusta poiketen uudelle tasolleen kolmivaiheisesti. Hallitus on esittänyt, että ensi vuoden alussa maakaasun energiasisältöön perustuva vero olisi 3 euroa/MWh. Vuonna 2013 vero olisi 5,5 euroa/MWh ja nousisi tavoitetasolle 7,7 euroa/MWh vuonna 2015. Helsingissä tämä merkitsee kaukolämmön hintaan noin 15 %:n korotusta.
MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN LIIKUNTAVIRASTOLLE VUOSAAREN LIIKUNTAPUISTON JA YMPÄRÖIVIEN PIHA-ALUEIDEN ESIRAKENTAMISEEN
Khs 2010-1841
KJ Kaupunginhallitus
päättänee myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta
8 01 02 10, muu esirakentaminen, liikuntavirastolle
1 400 000 euroa Vuosaaren liikuntapuiston jäähallin ja ympäröivien piha-alueiden esirakentamiseen.
Pöytäkirjanote liikuntavirastolle, taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle (Veijo Väyrynen) ja taloussuunnitteluosastolle.
Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276
LIITE |
ESITTELIJÄ Liikuntavirasto on yhdessä Vuosaaren liikuntakeskus Oy:n kanssa toteuttamassa jäähallia Vuosaaren liikuntapuistoon. Suunniteltuun halliin sijoittuvat liikuntaviraston ulkokenttiä palvelevat pukusuoja- ja tekniset tilat sekä työkoneiden varastorakennus. Piha-alueen yhteyteen tulee liikuntaviraston toteuttama kuntoilualue.
Rakennusalue on heikosti kantavaa ja se on Geomap Oy:n laatimien suunnitelmien mukaisesti esirakennettava kalkkisementtipilareilla.
Vuosaaren liikuntakeskus Oy:n pyytämien urakkatarjousten perusteella esirakentamisen kustannusarvio on 1,4 miljoonaa euroa, alv. 0 %.
Vuosaaren liikuntakeskus Oy:n ilmoituksen mukaan esirakentamisurakan on tarkoitus alkaa 13.10.2010, jolloin ensimmäiset laskut erääntyvät maksuun 1.11.2010.
Liikuntavirasto hakee määrärahaa Vuosaaren liikuntapuiston jäähallin ja ympäröivien piha-alueiden esirakentamiseen 1 400 000 euroa (talousarvion kohta 8 01 02, esirakentaminen, täyttötyöt ym.).
Esittelijä toteaa,
että Vuosaaren liikuntakeskus Oy on kaupungin kokonaan omistama yhtiö. On tarkoituksenmukaista
että kaupunki rahoittaa hallin esirakentamisen. Määräraha voidaan myöntää
liikuntavirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdasta
8 01 02 10, muu esirakentaminen.
Päätösehdotus on liikuntaviraston esityksen mukainen.
KORKOTUKILAINAN MYÖNTÄMINEN KANNELMÄEN KIINTEISTÖT OY:LLE
Khs 2010-1902
KJ Kaupunginhallitus
päättänee myöntää talousarvion kohdalta 9 01 01, Antolainat
asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi, korkotukilainaa Kannelmäen Kiinteistöt Oy/
Solistintielle 4 825 900 euroa.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston
laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainan velkakirjan kaupunginvaltuuston ja
kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.
Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous-
ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.
Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
LIITE |
ESITTELIJÄ Kannelmäen Kiinteistöt Oy /
Solistintie on Kannelmäessä sijaitseva 92 kerrostaloasuntoa sisältävä
vuokrakohde, jonka peruskorjauksen hankinta-arvo on 9 651 800 euroa. Kaupungin
myöntämällä korkotukilainalla rahoitetaan 4 825 900 euroa, Kuntarahoitus
Oyj:n myöntämällä korkotukilainalla 2 894 100 euroa ja
omarahoituksella 1 931 800 euroa.
Peruskorjauksen korkotukilainan enimmäislaina-aika on 31 vuotta ja
lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan
määrä on yleensä 80 %, erityisistä syistä 95 % peruskorjattavan kohteen
perusparannuskustannuksista.
Kaupunginvaltuuston 7.4.2010 tekemän päätöksen mukaisesti talousarvion
kohtaan 9 01 01 Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi on
merkitty 85,7 miljoonan euron suuruinen määräraha korkotukilainojen
myöntämiseen. Varoista myönnetään Euroopan Neuvoston kehityspankilta (CEB)
saadun lainan ehtojen mukaan korkeintaan 50 %
kunkin vuokratalo- ja peruskorjaushankkeen kokonaiskustannuksista. Määrärahaa
on käytettävissä 55 702 460 euroa.
LAUSUNTO TILAPÄISEN NOPEUSRAJOITUKSEN MÄÄRÄÄMISESTÄ VUOSAAREN MERIVÄYLÄLLE TALVIKAUDEN AJAKSI
Khs 2010-1784
KJ Kaupunginhallitus päättänee ilmoittaa liikennevirastolle lausuntonaan seuraavaa:
Helsingin kaupungilla ei ole huomauttamista liikenneviraston esitykseen. Kaupunki katsoo kuitenkin, että talviaika tulisi määritellä ajallisesti pidemmäksi ja ulottaa se koskemaan niitä kuukausia, jolloin muu liikenne, kuten huviveneily, on väylällä vähäistä.
Pöytäkirjanote liikennevirastolle, Helsingin Satamalle, ympäristökeskukselle ja liikuntavirastolle.
Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551
LIITE |
ESITTELIJÄ Liikennevirasto pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa 28.9.2010 päivätystä esityksestä Vuosaaren satamaan johtavan väylän tilapäisen nopeusrajoituksen muuttamisesta. Esityksen mukaan Vuosaaren 11, 0 m:n väylälle määrättäisiin välille Vuosaaren satama - Krokholmshället tilapäinen talvikauden (13.12.2010 – 31.3.2011) nopeusrajoitus 24 km/h ulospäin satamasta ajettaessa. Nykyinen Merenkulkulaitoksen nopeusrajoitus 17 km/h Vuosaaren väylälle pysyisi muilta osin voimassa. Lausunnon määräaika on 29.10.2010.
Esittelijä toteaa, että liikenneviraston esityksen johdosta on hankittu Helsingin Sataman, liikuntaviraston ja ympäristökeskuksen lausunnot. Lausunnonantajat ilmoittavat, ettei niillä ole esityksen johdosta huomautettavaa. Helsingin Satama katsoo kuitenkin, että talviaika tulisi määritellä ajallisesti pidemmäksi ja ulottaa se koskemaan niitä kuukausia, jolloin muu liikenne, kuten huviveneily, on väylällä vähäistä.
VT JULIA VIRKKUSEN TOIVOMUSPONSI: PUKINMÄEN TAIDETALON MAHDOLLINEN ILTAKÄYTTÖ LASTEN KERHOTOIMINTAAN
Khs 2009-2491
SJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Julia Virkkunen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta jäljennöksin liitteistä valtuutettu Julia Virkkuselle ja tiedoksi muille valtuutetuille
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITE |
ESITTELIJÄ Käsitellessään 25.11.2009 valtuutettujen tekemiä aloitteita (asia 5) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että mikäli opetusvirasto päättää myöntää koulutiloja maksutta tai alennettuun hintaan iltapäivisin tapahtuvan lasten kerhotoiminnan käyttöön opetusvirasto selvittää samalla mahdollisuuden soveltaa tätä käytäntöä Pukinmäen taidetaloon jo lukuvuodesta 2009 – 2010 alkaen, jotta taidetalon toiminta ei ehtisi kaatua vuokranmaksuvaikeuksiin." (Julia Virkkunen, äänin 59-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Asiassa on saatu kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto (19.1.2010) ja opetuslautakunnan lausunto (16.2.2010), jotka sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.
Tiivistelmä Opetusvirastossa on selvitetty koulutilojen iltapäivä- ja iltakäytön vuokrakustannuksia lasten ja nuorten harrastustoiminnassa sekä taiteen perusopetuksessa.
Opetuslautakunnan päättämät iltakäytön koulu- ja oppilaitostilojen uudet alennetut tilavuokrat kohdentuvat 1.1.2011 alkaen niille taiteen perusopetusta antaville yhteisöille, jotka järjestävät opetusta luokkatiloissa.
Lasten ja nuorten iltapäiväpäivätoiminnan maksuttomuudesta on parhaillaan pilotointi käynnissä. Selvitys opetuslautakuntaan valmistuu vuoden 2010 loppuun mennessä.
Pukinmäen taidetalon vuokrakustannuksiin kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti osoittaa tukea 20 467 euroa vuoden 2009 talousarviosta, kohdasta taiteen perusopetukseen opetusviraston tiloissa.
Opetuslautakunnan lausunto
Opetuslautakunta päätti 15.12.2009 em. mainitun palveluverkkotyöryhmän raportin mukaisesti, että pilotointi maksuttoman iltapäiväkäytön osalta toteutetaan Myllypuron ala-asteella. Pilotointia ei toteuteta useammassa koulussa, koska maksuttomaan käyttöön liittyy useita selvitystarpeita, kuten mm. maksuttomuuden vaikutus Helsingin kaupungin avustusjärjestelmiin. Avustuksia saavat muun muassa eräät taiteen perusopetusta antavat yhdistykset ja liikuntaseurat.
Opetuslautakunta päätti lisäksi 23.3.2010 koulu- ja oppilaitostilojen maksuttomaan käyttöön oikeuttavista koulujen ilta- ja vapaa-ajankäytön periaatteista. Opetuslautakunta vahvistaa periaatteet vuoden tai kahden välein. Uudet hinnat tulevat voimaan 1.1.2011. Opetuslautakunnan päätöksen mukaan taiteen perusopetusta antavat yhteisöt luokitellaan ns. runsaasti luokkatiloja käyttäviksi asiakkaiksi, joiden osalta alennettuja tuntihintoja sovelletaan omavalvontahintaisiin luokkatiloihin (3,40 euroa/h/alv 0) ja aineenopetustiloihin (10,20 euroa/h/alv 0).
Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto
Kulttuuri-
ja kirjastolautakunta toteaa (19.1.2009), että taideoppilaitosten avustusuudistukseen
vuonna 2008 tavoitteena oli koululuokkien käytön kohtuullisen
hinnoitteluntoteuttamisesta taiteen perusopetusta antaville oppilaitoksille.
Opetusviraston
ulosvuokrausperiaatteiden mukaan halvinta omavalvontavuokraa peritään
ainoastaan luokkatiloista. Salitilojen minimikorvaus on (2009) 16,50 euroa / h
+ alv.
Kulttuurikeskuksen
tavoitteena on, että halvin ulosvuokrauksen hintaperuste (2009) 4,90 euroa / h
+ alv koskisi kaikkia taiteen perusopetukseen käytettäviä koulutiloja
tilamuodosta riippumatta.
Kulttuuri-
ja kirjastolautakunnan talousarvioon vuodelle 2009 varattiin 100 000 euroa
käytettäväksi taiteen perusopetukselle opetusviraston tiloissa. Määräraha on
lautakunnan käytettävissä saman suuruisena myös vuodelle 2010.
Kulttuuri-
ja kirjastolautakunnan myönsi Pukinmäen taidetalolle vuoden 2009 opetusviraston
tilojen iltakäytön vuokrienkustannuksiin 20 467 euroa. Pukinmäen taidetalon
koulutilojen iltakäyttö tultaneen myös jatkossa huomioimaan kyseisen määrärahan
jaossa, kunnes hintojen yhtenäistäminen taiteen perusopetuksen osalta toteutuu.
Kulttuuri-
ja kirjastolautakunta toteaa, että koulutilojen iltakäyttöä helpottamaan
kohdennetulla määrärahalla on pyritty tasapainottamaan opetusviraston pääkaupunkiseuduntarkastelussa
korkeita iltakäyttövuokria.
LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KESKUSPUISTON POHJOISOSAN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11905)
Khs 2009-1572
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.
Kaupunginvaltuusto on 16.6.2010 hyväksynyt 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva) retkeily- ja ulkoilualueen, palstaviljelyalueen sekä maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen, retkeily- ja ulkoilualueen, luonnonsuojelualueiden, maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja vesialueen asemakaavan sekä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi) puistoalueen ja retkeily- ja ulkoilualueen ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Paloheinä, Haltiala) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.6.2009 päivätyn ja 28.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11905 (A–D) mukaisena.
Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty yksi valitus.
Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston 16.6.2010 päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitus tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.
Valituksen laillisuus ja valitusosoitus
Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 24.6.2010. Valitus on toimitettu hallinto-oikeudelle 26.7.2010. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa valitusoikeus.
Valitus XXXX XXXX on pyytänyt Helsingin hallinto-oikeutta kumoamaan kaupunginvaltuuston päätöksen siltä osin kun päätös koskee
1 joukkoliikennekadun rakentamista Keskuspuistoon
2 vedenpuhdistuslaitoksen aluevarausta Keskuspuistossa ja
3 urheilukentän rakentamista Keskuspuistoon.
Kaupunginhallitus toteaa valituksen perusteluista seuraavaa:
1 Joukkoliikennekadun (Jokeri 2) rakentaminen Keskuspuistoon
Valituksen väite: Päätös on Helsingin yleiskaava 2002:n vastainen.
Valituksen kohteena oleva asemakaava nro 11905 on Helsingin yleiskaava 2002:n (jatkossa Yleiskaava 2002) mukainen. Myös Keskuspuiston osayleiskaavassa (1978) määritellyt Keskuspuiston puiston rajat, toiminnot ja osa-alueiden luonne sekä Keskuspuistoa koskevat erityiset määräykset on otettu huomioon.
MRL 42.3 §:n mukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytyn yleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä.
Keskuspuiston pohjoisosa varataan Yleiskaava 2002:n määräysten mukaisesti virkistyskäyttöön. Kaava turvaa Keskuspuiston luonto-, maisema- ja virkistysarvojen säilymisen. Pitkäkosken luonnonsuojelualue ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat peltoalueet on osoitettu asemakaavassa (SL ja MA). Asemakaavassa osoitetut maanalaiset hankkeet eivät heikennä edellä mainittujen alueiden luonto-, virkistys- ja maisema-arvoja. Asemakaavan tavoitteena on ollut turvata tärkeät seudulliset virkistysyhteydet ja virkistysalue sekä sovittaa yhteen maanalaiset hankkeet ja virkistyskäyttö siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön, maiseman ja luonnon ehdoilla.
Joukkoliikennetunneli kulkee maan alla siten, että yläpuolella on 10 metriä kalliota. Tunnelin kokonaispituus on noin 1,3 kilometriä. Tunnelia varten ei rakenneta Keskuspuistoon pintaan tulevia kuiluja tai muita rakennelmia. Joukkoliikennetunnelin itäpään maanpäällinen osuus sijoittuu Paloheinän majan edessä Pakilantien katualueelle (asemakaava nro 10745, 28.7.2000). Paloheinän majan kohdalla tunnelin rakennustyömaa sijoittuu majan pohjoispuolen metsikköön, joka on Keskuspuiston osayleiskaavassa 1978 osoitettu rakennetuksi puistoksi tarkoitetuksi alueeksi. Tunnelin länsipäässä tunnelin luiskan katualue sijoittuu Keskuspuiston ja Kuninkaantammen asuntoalueen reunaan. Tunnelin luiskan maisemointivaihtoehtoja on tarkasteltu asemakaavatyön yhteydessä ja vaihtoehdot on kuvattu asemakaavan liitteissä (Paloheinäntunnelin länsipään maisemointi).
Keskuspuistoa koskevat merkinnät ja kaavamääräykset
Yleiskaava 2002:ssa
Yleiskaava 2002:n (tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) kaavakartassa Keskuspuiston alue on osoitettu rajauksella (Keskuspuiston alue). Erityisesti Keskuspuistoa koskevia kaavamääräyksiä ei kartassa ole.
Asemakaavan nro 11905 alue on Yleiskaava 2002:n kaavakartassa osoitettu pääosin virkistysalueeksi. Maisema- ja luontoalueita kehitetään koko kaupungin kannalta merkittävinä virkistys- ja luontoalueina. Alueelle saa rakentaa tarpeellisia yhdyskuntateknisen huollon tiloja ja liikenneväyliä. Kaavan nro 11905 alueelle Keskuspuiston pohjoisosaan, Vantaanjoen rantaan Pitkäkoskelle on yleiskaavassa osoitettu myös luonnonsuojelualue (SL). Kaava-alueen pohjoisosan avoimet peltoalueet on merkitty yleiskaavassa vinoviivoituksella kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Aluetta kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.
Yleiskaava 2002:n selostuksessa todetaan Keskuspuistosta muun muassa seuraavaa:
Yleiskaavan selostuksen mukaan Keskuspuisto on yksi Helsingin laajoista vihersormista (sivu 157).
Yleiskaava 2002 käsittää koko kaupungin alueen. Se korvasi yleiskaava 1992:n lisäksi 5 erilaista osayleiskaavaa, joista yksi oli Keskuspuiston osayleiskaava. Korvattavien yleiskaavojen oleellinen sisältö ja tavoitteet välittyvät Yleiskaava 2002:ssa. Keskuspuiston osayleiskaavan merkinnät ja määräykset (sisäasiainministeriö 23.8.1978) ohjaavat periaatteiltaan ajanmukaistettuna asemakaavojen laatimista niille Keskuspuiston alueille, joilta puuttuu asemakaava (selostus sivu 13).
Yleiskaava 2002:n selostuksessa (sivu 157) todetaan lisäksi, että Keskuspuiston kehittämisen turvaksi vahvistettiin vuonna 1978 osayleiskaava, jonka ajanmukaistetuilla periaatteilla asemakaavoitetaan asemakaavoittamattomat osat Keskuspuistoa. Osayleiskaavassa on määritelty puiston rajat, toiminnat ja osa-alueiden luonne. Osa Keskuspuistosta on jo asemakaavoitettu osayleiskaavan pohjalta.
Jokeri 2 -linjaus puuttuu Yleiskaava 2002:sta, koska ehdotus uudesta poikittaisesta runkolinjasta esiteltiin ensimmäisen kerran vuonna 2003 Helsingin liikennelaitoksen julkaisussa "JOKERI II, Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi" (HKL C:1/2003). Julkaisun mukaan seudun liikenne kasvaa eniten poikittaisliikenteessä. Poikittaisliikenteessä henkilöauton käyttö on laajaa ja joukkoliikenneosuus matala. Jokeri 2 ‑hanke on joukkoliikennetunnelin osalta tarkentunut liikennelaitoksen julkaisuissa HKL C:1/2008 ja HKL C:4/2008.
Jokeri 2 ei ole mukana Yleiskaava 2002:ssa, koska uuden yhteyden selvittäminen käynnistyi vasta kaavan laatimisen jälkeen.
MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.
Hallituksen esityksen (HE 101/1998) MRL 54 §:ää koskevien perusteluiden mukaan yleiskaavan maankäytölliset ratkaisut on otettava asemakaavan laatimisen perustaksi ja niissä olevista perusratkaisuista voidaan poiketa vain rajoitetusti.
Asemakaavalla tarkennetaan yleispiirteisessä kaavassa tehtyjä ratkaisuja tehtyjen tarkempien selvitysten perusteella. Näin ollen asemakaavaa ei voida pitää Yleiskaava 2002:n vastaisena.
Valituksen väite: Päätös ei noudata Yleiskaava 2002:n määräyksiä, joiden mukaan Keskuspuiston asemakaavoittamattomat osat tulee asemakaavoittaa Keskuspuiston osayleiskaavan määräysten mukaan.
Yleiskaavamääräykset ja asemakaavamääräykset
Yleiskaava 2002:n kaavakartassa ei ole valituksessa esitettyjä kaavamääräyksiä.
Kaavakartassa osoitetaan ainoastaan Keskuspuiston aluerajaus ja alue
osoitetaan virkistysalueeksi. Asemakaavassa Keskuspuiston pohjoisosa varataan
Yleiskaava 2002:n mukaisesti virkistyskäyttöön.
Yleiskaava 2002:n selostuksessa on todettu Keskuspuistoa koskevat
päätökset tavoitteena tarkempiasteiselle kaavoitukselle, mutta niitä ei ole
kirjattu sellaisenaan kaavamääräyksiin. Nämä yleiskaavaselostuksessa todetut
päätökset, jotka pohjautuvat vuonna 1978 vahvistettuun osayleiskaavaan, on
otettu huomioon asemakaavassa ja asemakaavamääräyksissä.
Asemakaavassa nro 11905 on määräysosan loppuosaan liitetty Keskuspuiston
aluetta koskeva määräysosa, joka on laadittu Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden
(kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) pohjalta samalla ajanmukaistaen
Keskuspuiston osayleiskaavan 1978 määräysosaa.
Tunnelia koskeva kaavamääräys on laadittu Keskuspuiston osayleiskaavan
ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteita (kaupunkisuunnittelulautakunta
24.8.2006) noudattaen. Se kuuluu:
"Ohjeellinen
alueen osa, jolle saa sijoittaa maanalaisen joukkoliikennettä palvelevan
kadun. Kalliotunnelin yläpuolelle ja sivuille on varattava 10 m ja
alapuolelle 3 m suojavyöhyke. Teräsbetonitunneliosuuksilla sivuille ja
alapuolelle on varattava 3 m suojavyöhyke. (…) Tunnelin suuaukot on
toteutettava siten, että Keskuspuiston maisemalle ja virkistyskäytölle ei aiheudu
haittaa. Maanalaisen kadun ilmanvaihto suuaukkojen kautta tulee suunnitella
siten, ettei siitä aiheudu ympäristöhaittaa virkistykselle tai asumiselle. Ilmanvaihtokuiluja
ja muita tunnelin rakennelmia ei saa sijoittaa Keskuspuiston metsäalueelle.
Kadunrakentamiseen liittyvät välttämättömät leikkaukset ja pengerrykset tai
muut niihin verrattavat toimenpiteet tulee tehdä siten, ettei tarpeettomasti
vahingoiteta kasvillisuutta tai turmella maisemakuvaa. Alue tulee rakentamisen
jälkeen kunnostaa puistoalueen luonnonsuojelu- ja maisemallisia arvoja vastaavaan
tilaan. Ajoluiskat tulee kattaa viherkatolla."
Kaavamääräyksissä todetaan myös:
"Linnustolle
ja lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava. Maanalaisen joukkoliikennetunnelin
ajoluiskien ja betonitunneliosuuksien räjäytystyöt tulee tehdä lintujen pesimäkauden
ulkopuolella."
Asemakaavassa on noudatettu Yleiskaava 2002:n määräyksiä ja se täyttää kaavalle asetetut sisältövaatimukset (MRL 54 §).
Valituksen väite: Päätös ei ole myöskään Yleiskaava 2002:n kartan eikä kaavaselostuksen mukainen.
Asemakaava nro 11905 on Yleiskaava 2002:n kartan mukainen, koska asemakaavan
pääkäyttötarkoitus on virkistyskäyttö.
Koko asemakaava-alueen pinta-ala on 249 hehtaaria. Asemakaavakartassa
Keskuspuiston pohjoisosa on osoitettu retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR),
lähivirkistysalueeksi (VL), urheilu- ja virkistyspalveluiden alueeksi (VU),
luonnonsuojelualueeksi (SL), luonnonsuojelualueiksi tarkoitetuiksi alueiksi
(SL-1 ja SL-2), maisemallisesti arvokkaaksi pelto- tai niittyalueeksi (MA) ja
vesialueeksi (W). Tunnelin länsipään ajoluiska on osoitettu
joukkoliikenteelle varatuksi kaduksi (jl). Joukkoliikennekadulle varattu
maa-alue on noin 3400 m2 eli 0,1 % koko alueen pinta-alasta. Maanalaiset
hankkeet on sijoitettu maankäytön pääkäyttötarkoituksen (virkistys) ehdoilla
maan alle.
MRL 40 §:n mukaan yleiskaavaan kuuluu kaavakartta sekä kaavamerkinnät
ja -määräykset. Kaavaselostus on luonteeltaan kaavakarttaa selittävä asiakirja.
Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan yleiskaavan selostus ei ole osa yleiskaavaa
eikä sillä ole suoranaista oikeudellista vaikutusta. Se ei myöskään voi olla muutoksenhaun
kohteena.
Valituksen väite: Päätös on Helsingin Keskuspuiston osayleiskaavan vastainen.
Helsingin Yleiskaava 2002 on korvannut Keskuspuiston osayleiskaavan
1978. Yleiskaava 2002:n Keskuspuiston aluerajaus on sama kuin Keskuspuiston osayleiskaavassa
1978. Keskuspuiston arvojen säilyttäminen on ollut Keskuspuiston pohjoisosan
asemakaavan keskeisenä tavoitteena, minkä vuoksi voidaan katsoa, että
asemakaava aluevarauksineen ja määräyksineen on Keskuspuiston osayleiskaavan
periaatteiden mukainen.
Keskuspuiston osayleiskaavassa 1978 ei ole ollut merkittynä Jokeri- joukkoliikennekatua, koska Jokeri-hankkeen valmistelu alkoi vasta 2000-luvun alkupuolella. Kaupunginvaltuusto teki Jokeri 2 -linjaa koskevan hankepäätöksen 27.5.2009. Asemakaava on valmisteltu edellä mainitun päätöksen pohjalta. Keskuspuiston osayleiskaavan tavoite mahdollisimman yhtenäisestä Keskuspuistosta on otettu huomioon asemakaavassa siten, että joukkoliikennekatu on osoitettu maanalaisena joukkoliikenneyhteytenä. Ratkaisu turvaa Keskuspuiston luonto-, virkistys- ja maisema-arvot.
Yleiskaava 2002:n selostuksessa oleva maininta päätöksestä "osayleiskaavan merkinnät ja määräykset ohjaavat periaatteiltaan ajanmukaistettuna asemakaavojen laatimista" ei ole kaavamääräys, vaan sitä on tulkittava siten, että tavoite Keskuspuiston yhtenäisyydestä tulee ottaa suunnittelussa mahdollisimman hyvin huomioon.
Vuoden 1978 osayleiskaava korostaa Keskuspuiston yhtenäisen metsäalueen säilyttämistä. Tunnelin suuaukkojen kohdalla metsää joudutaan kaatamaan työmaan takia. Tunnelin suuaukkojen ympäristöjen alustavat maisemointisuunnitelmat on laadittu kaavatyön yhteydessä eri hallintokuntien yhteistyönä. Asemakaavassa ja asemakaavan havainnekuvissa on osoitettu ne alueenosat, jotka tulee maisemoida siten, että maisemalliset arvot säilyvät (vr ja vr-1).
Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättänyt luopua Keskuspuiston uuden
osayleiskaavan laatimisesta 24.8.2006. Kyseessä oleva asemakaava ei kuitenkaan
estä tai vaikeuta Keskuspuiston osayleiskaavan laatimista, jos sellaisesta joskus
päätettäisiin. Näin ollen ei ole tarpeellista odottaa uuden osayleiskaavan valmistumista.
Aikaisemmin vahvistettu osayleiskaava ei ole lain mukaan ohjeena kaavaa
laadittaessa.
Valituksen väite: Päätös on Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden vastainen.
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet
24.8.2006.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on päättäessään Helsingin Yleiskaava 2002:sta antanut seuraavan Keskuspuiston jatkosuunnittelua koskevan ohjeen: "Keskuspuiston asemakaavoittamattomat alueet asemakaavoitetaan noudattaen aiempia osayleiskaavan määräyksiä. Asemakaavoittamattomat alueet laitetaan rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi. Lisäksi jatkossa valmistellaan Keskuspuiston ajanmukaistettu osayleiskaava."
Keskuspuistoa koskevat suunnitteluperiaatteet ovat ohjeena laadittaessa Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden asemakaavoja ja jo asemakaavoitettujen Keskuspuiston osien asemakaavan muutoksia. Suunnitteluperiaatteet eivät ole oikeudellisesti sitovia, joten kysymys ei ole valitusasiaa käsiteltäessä olennainen.
Valituksen väite: On epäselvää, mikä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on pätevä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmat
Asemakaavan nro 11905 vuorovaikutus on järjestetty 4.10.2005 päivätyn
ja 12.5.2008 päivätyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavoituksen
alkuvaiheessa vuonna 2005 esiteltiin Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet ja
pyydettiin niistä mielipiteitä. Mielipiteet käsiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa
24.8.2006 Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden hyväksymisen yhteydessä.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkennettu 12.5.2008 päivätyssä
osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, jossa kaava-alueeksi on osoitettu
Elontien ja Vantaanjoen välinen alue. Suunnitelmassa on esitetty Keskuspuiston
pohjoisosan asemakaavoituksen tavoitteina muun muassa seuraavaa: Asemakaavalla
halutaan turvata alueen säilyminen nykyisessä virkistyskäytössä ja että
alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -bussilinjan tunneliosuus, jos
kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen Jokeri 2 ‑hankkeesta.
Vuorovaikutus on järjestetty lain edellyttämällä tavalla (MRL 62 §).
Valituksen väite: Päätös on puutteellisesti esitelty, koska siinä ei ole esitetty, onko asemakaava Keskuspuiston osayleiskaavan mukainen.
Asemakaavaselostus ja esityslistatekstit
Asemakaavaselostuksessa kohdassa muut suunnitelmat ja päätökset on
todettu aluetta koskevat aikaisemmat päätökset, myös Keskuspuiston
osayleiskaava.
Kaupunginvaltuuston esityslistalla Keskuspuiston osayleiskaava on esitelty kohdassa kaupunkisuunnittelulautakunnan aikaisemmat päätökset.
Valituksen väite: Päätös on valtuuston hyväksymän toivomusponnen vastainen.
Asemakaavaratkaisussa ja Jokeri 2- hankepäätöksessä toivomusponsi on
otettu huomioon siten, että Jokeri 2 -reitti sijoitetaan Keskuspuiston kohdalla
tunneliin. Tunneliratkaisu mahdollistaa Keskuspuiston arvojen säilyttämisen. Toivomusponsi
ei ole oikeudellisesti sitova päätös. Valtuusto voi päättää kaavasta omalla
päätöksellään myös vastoin pontta.
Valituksen väite: Päätös on maanalaisen
yleiskaavaehdotuksen vastainen
Maanalaisesta yleiskaavasta ei ole vielä päätetty valtuustossa.
Maanalaiseen yleiskaavatyöhön sisältyy kallioresurssien inventointiselvitys
kantakaupungin ulkopuolisilta alueilta.
Tiedossa on ollut, että Keskuspuiston alueella on kallioresursseja. Puistoaluetta
kehitetään suojeluarvojen ehdoilla ja yleisperiaate on, että sinne ei katsota sopivaksi
maanalaista rakentamista. Maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen on kuitenkin
tärkeää olla tilavarauksena Keskuspuiston asemakaavassa.
Yleiskaavaehdotuksen vastaisuutta ei voi käyttää muutoksenhaun perusteena.
Valituksen väitteet: Joukkoliikennekadun ympäristövaikutukset on puutteellisesti selvitetty. Päätös perustuu puutteellisiin luontoselvityksiin. Päätösehdotuksessa ei kuvata lukuisia luontoselvityksiä, joita Keskuspuiston luonnosta on tehty. Luontoympäristö ei tule kuvatuksi alueella asuvien eläinten kannalta, eikä hankkeen vaikutuksia eläimistöön.
Luontoselvitykset
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmissa 12.5.2008 ja 4.10.2005 on kohdassa tehdyt selvitykset lueteltu Helsingin ympäristökeskuksen ja rakennusviraston luontoselvitykset. Keskuspuistoa koskevat lukuisat luontoselvitykset on otettu huomioon kaavoituksessa. Kaavaselostuksen kohdassa luettelo muusta kaavaa koskevasta materiaalista on mainittu Haltialan metsäalueen luonto -niminen raportti, jossa kuvataan muun muassa Keskuspuiston eläimistö (sivu 15). Kyseisessä raportissa ja Helsingin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmässä ei ilmentynyt sellaisia eläinlajeja, joiden elinympäristöä kaavahanke erityisesti uhkaisi. Kaavan tavoitteena on ollut säilyttää Keskuspuiston luontoarvot sijoittamalla Keskuspuiston yhtenäisyyttä ja luonnon ydinaluetta uhkaavat hankkeet maan alle.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelman vaikutusten arviointikohdassa todetaan, että kaupunkisuunnitteluvirasto arvioi kaavan vaikutukset virkistyskäyttöön, ihmisten olosuhteisiin, kaupunkikuvaan ja maisemaan, kulttuurihistoriallisiin arvoihin, luonnonolosuhteisiin, liikenteeseen ja ympäristön asumisolosuhteisiin. Vaikutusten arvioinnissa on ollut keskeisenä tieto, että Haltialan metsäalue Keskuspuiston pohjoisosassa on osa Helsingin ekologista verkostoa ja muodostaa laajuutensa takia yhden Helsingin luonnon ydinalueista. Alueen laajuuden ja yhtenäisyyden säilyttäminen on ollut eläimistön elinolosuhteiden säilyttämisen kannalta tärkeää.
Asemakaavaehdotuksesta on saatu Helsingin ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot. Helsingin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole asiasta huomautettavaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että kaava sovittaa yhteen maanalaiset hankkeet maisema- ja virkistysarvojen kanssa. Myös alueen luontoarvot on riittävästi otettu huomioon.
Hankkeen vaikutuksista
eläimistöön on muun muassa seuraava kaavamääräys:
"Linnustoille ja
lepakoille aiheutuvat haitat on minimoitava. Maanalaisen joukkoliikennetunnelin
ajoluiskien ja betonitunneliosuuksien räjäytystyöt tulee tehdä lintujen pesimäkauden
ulkopuolella. Valaistuksen ja ulkoiluteiden toteutuksessa on otettava huomioon
lepakoiden elinolosuhteiden säilyttäminen."
Valituksen väite: Joukkoliikennekadun ympäristövaikutukset olisi tullut arvioida YVA-menettelyn ja samalla lain ympäristövaikutusten arvioinnista mukaisesti.
YVA-menettelystä säädetään laissa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Asetuksessa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä on lueteltu hankkeet, joihin menettelyä sovelletaan. Kyseessä ei ole lain ja asetuksen mukainen hanke.
Uudenmaan ELY-keskus ei ole asemakaavaa koskevissa neuvotteluissa tuonut esille maanalaisen joukkoliikennekadun YVA-tarvetta. ELY-keskuksen ja kaupunkisuunnitteluviraston neuvottelun muistiossa 7.5.2009 todetaan, että joukkoliikenneväylän rakentamista pidetään kannatettavana. Jokeri 2 -hanketta koskeva YVA-tarve ei ole tullut esille myöskään lausunnoissa, mielipiteissä eikä muistutuksessa.
Joukkoliikennekadun ympäristövaikutuksia on kuvattu kaavaselostuksessa. Jotta tunnelin vaikutukset Keskuspuistoon olisivat mahdollisimman vähäisiä, hanke on suunniteltu sijoitettavaksi maan alle vähintään 10 metrin syvyyteen kallion sisään. Jotta Keskuspuiston luonto- ja maisema-arvot säilyvät, toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota etenkin suuaukkojen ja betonitunneliosuuksien toteuttamisessa.
Linnuston suojelemiseksi on asemakaavassa määräys pesimäaikaisesta louhintojen rajoittamisesta avolouhinnan osalta.
Jokeri 2:n aiheuttama muutos Kuusmiehentien länsipään melutasossa on vähäinen, noin 1,5 dB. Kuusmiehentien meluntorjuntaratkaisuja selvitetään Kuusmiehentietä koskevassa asemakaavan muutoksessa.
Joukkoliikennetunnelin rakentamiseen liittyvä louhinta ja louheenajo aiheuttavat väliaikaisesti melu- ja pölyhaittoja. Pölyämistä voidaan vähentää pyörien pesulla ja kuorman kastelulla.
Valituksen väitteet: Asemakaavaehdotus on puutteellisesti esitelty. Kaupunginvaltuustolle olisi tullut esitellä kaikki vaihtoehtoiset Jokeri 2 -linjaukset, myös ne, jotka kulkisivat Keskuspuiston läpi jo rakennettujen katujen kautta. Poliittisille päätöksentekijöille olisi pitänyt esitellä Jokeri 2 -linjauksen vaihtoehdot kustannuslaskelmin, myös ne vaihtoehdot, joissa Keskuspuistoon ei rakenneta uutta liikenneväylää.
Asemakaavaratkaisu pohjautuu kaupunginvaltuuston 27.5.2009 hyväksymään Jokeri 2 -linjan hankesuunnitelmaan, jossa vaihtoehdot ja kustannukset on arvioitu.
Asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on todettu, että mikäli kaupunginvaltuusto tekee myönteisen päätöksen maanalaisesta Jokeri 2 -hankkeesta, alueelle suunnitellaan Jokeri 2 -linjan tunneliosuus. Hankesuunnitelmassa esitettiin, että Jokeri 2 -linja kulkee Keskuspuiston ali tunnelissa, jolloin Keskuspuiston arvot voidaan turvata.
Asemakaavassa esitetty joukkoliikenteen tunneliosuus perustui Helsingin kaupungin liikennelaitoksen hankeselvitykseen, jossa linjan vaihtoehtoja oli tutkittu (Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, hankesuunnitelma HKL 2008). Myöhemmin hankesuunnitelma on tarkentunut (Jokeri 2, Hankesuunnitelma C:4/2008). Jokeri 2 -linjan käynnistäminen on Helsingin liikennelaitoksen selvitysten perusteella tehokkain yksittäinen toimenpide, jolla poikittaisen joukkoliikenteen kulkutapaosuutta voidaan lisätä.
Asemakaavan selostuksessa todetaan, että tunneli on osa Vuosaaren ja Myyrmäen välistä joukkoliikenneyhteyttä. Selostuksessa on arvioitu esimerkiksi tunnelin yhdyskuntataloudellisia vaikutuksia ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehtoja. Kaavaselostuksen liiteluetteloon on merkitty Jokeri 2 -hankesuunnitelman aineisto.
Raportti Jokeri 2, Keskuspuiston tunneli, Hankesuunnitelma, HKL 2008 on mainittu asemakaavaselostuksessa kohdassa muut suunnitelmat ja päätökset sekä kaupunginvaltuuston esityslistan 16.6.2010 liitteessä päätöshistoria.
Kaavassa on siten selvitetty vaihtoehtojen ympäristövaikutukset MRL 9 §:n edellyttämällä tavalla.
2 Vedenpuhdistuslaitoksen aluevaraus Keskuspuistossa
Siltä osin kuin valituksessa on väitetty
päätöksen olevan yleiskaavan vastainen, Keskuspuiston osayleiskaavan vastainen
ja maanalaisen yleiskaavan vastainen kaupunginhallitus viittaa edellä oleviin
selvityksiin.
Valituksen väitteet: Päätös on luonnonsuojelulain vastainen.
Luonnonsuojelualueeksi tarkoitettu alue
Aluevaraus sijaitsee
Haltiavuorella. Haltiavuorella ei ole ainakaan vielä luonnonsuojelulain
mukaista luonnonsuojelualuetta.
Haltialan metsäalueella
sijaitseva Haltialan pohjoinen lehtoalue on osoitettu asemakaavassa MRL 41.2
§:n mukaan luonnonsuojelulain nojalla suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi
Helsingin ympäristölautakunnan luonnonsuojeluohjelmasta vuonna 2008 tekemän
päätöksen perusteella. Luonnonsuojelualueen varaus on osittain samalla
kohdalla maan päällä kuin maanalainen varaus vedenpuhdistuslaitokselle. Ympäristökeskuksen
laatiman luonnonsuojeluohjelman yksi suojelubiologinen tavoite on, että
merkittävä osa ohjelmassa rauhoitettavaksi ehdotetuista kohteista tukee jo
olemassa olevia Helsingin luonnon suuria ydinalueita. Haltialan - Vantaanjoen
alue on yksi tällaisista ydinalueista. Tavoitteena on myös luoda Pitkäkosken
rinnelehdon ja Haltialan aarnialueen väliin mahdollisimman luonnontilaisen
kaltainen metsäalue ennallistamistoimien avulla. Mainittua aluetta koskevaa
luonnonsuojelulain mukaista rauhoituspäätöstä ei ole vielä kuitenkaan tehty.
Maanalaisen vedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsevan suojeltavaksi tarkoitetun Haltialan pohjoisen lehtoalueen suojelun tarkoituksena on turvata rikkaan lehtokasvillisuuden ja monipuolisen metsäeliöstön säilyminen alueella (luonnonsuojeluohjelman ote kaavan liitteenä). Kymmenen metrin syvyydessä olevat geologiset arvot eivät ole mainittuna suojelualueen rauhoituksen perusteissa. Koska vedenpuhdistuslaitoksen toiminnan luonteesta johtuen laitos rakennetaan vesitiiviiksi, ei maan pinnalla olevan lehdon vesitasapaino muutu.
Asemakaavassa on määrätty (merkintä ma-vesi/k), että laitoksen katon yläpuolella tulee olla kalliota vähintään 10 metriä. Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa luontoalueen vesitasapainolle. Kaavamerkintä määrää myös siitä, että Keskuspuistoon ei saa sijoittaa uusia maanpäällisiä ajoyhteyksiä. Vedenpuhdistuslaitoksen ajoyhteydet tulee rakentaa kaava-alueella kalliotunnelina Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tontilta. Lisäksi laitos ja siihen liittyvät ilmanvaihtokuilut ja poistumistiet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle, maisemalle ja luontoarvoille. Alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa puistoalueen luonnonsuojelu- ja maisemallisia arvoja vastaavaan tilaan. Kaavamääräyksessä todetaan lisäksi, että toteuttaminen vaatii erillisen yksityiskohtaisen maanalaisen asemakaavan.
Erillisessä maanalaisessa asemakaavaprosessissa selvitetään aikanaan tarkkaan alueen kallion laatu, laaditaan asemakaavatason hankesuunnitelma kustannusarvioineen sekä riskiarvioinnit ja kattavat ympäristön vaikutusarvioinnit päätöksen tekoa varten. Kiinteistöviraston geoteknisen osaston laatima Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen rakennettavuusselvitys vuodelta 2006 on riittävä tilavarauksen tekemiseen Keskuspuiston asemakaavaan. Realistinen laitoksen suunnittelu tullee ajankohtaiseksi vasta vuoden 2020 jälkeen. On todennäköistä, että tällöin tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja laitoksen sijoittamiselle.
Asemakaavaehdotuksesta on saatu Helsingin ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot. Helsingin ympäristökeskus on ilmoittanut, ettei sillä ole asiasta huomautettavaa. Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnossa todetaan, että kaava sovittaa yhteen maanalaiset hankkeet maisema- ja virkistysarvojen kanssa. Myös alueen luontoarvot on riittävästi otettu huomioon.
Haltialanlehdon osoittaminen kaavassa luonnonsuojelualueeksi tukee osaltaan tavoitetta säilyttää Keskuspuiston luonto-, virkistys- ja maisema-arvot, vaikka luonnonsuojelualueeksi tarkoitetun alueen alla on varaus maanalaista vedenpuhdistamoa varten. Asemakaavassa maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiselle on annettu tiukat määräykset, joiden on arvioitu turvaavan Haltialan metsäalueen luonnonsuojeluarvot sekä virkistys- ja maisema-arvot.
Helsingin Vesi ‑liikelaitos on ilmoittanut asemakaavaehdotusta koskevassa lausunnossaan, että asemakaavassa esitetyt rajoitukset laitoksen toteutukselle voidaan lähtökohtaisesti ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Asemakaavaselostuksessa on arvioitu, että lehtomaisen kasvillisuuden säilymisedellytyksenä oleva luontoalueen vesitasapaino on mahdollista säilyttää maanalaisesta rakentamisesta huolimatta.
Vantaanjoelle esitetty Natura-alue
Ympäristöministeriö
on esittänyt, että Suomen Natura 2000 -verkostoa täydennetään vuollejokisimpukan
kannalta tärkeän Vantaanjoen osalta. Helsingin kaupunginhallitus on antanut
11.5.2009 lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle ympäristöministeriön
esityksestä Suomen Natura 2000 -verkostoehdotuksen täydentämiseksi.
MRL 197 §:n mukaan kaavaa hyväksyttäessä ja vahvistettaessa on sen lisäksi, mitä MRL:ssa säädetään, noudatettava, mitä luonnonsuojelulain 10 luvussa säädetään. Muilta osin kaavoituksessa ei noudateta luonnonsuojelulakia.
Asemakaavan maankäyttö ei aiheuta muutoksia Natura 2000 ‑verkostoon liitettäväksi ehdotetun Vantaanjoen vesialueen luontoarvoihin eikä heikennä vuollejokisimpukan elinolosuhteita.
Valituksen väitteet: Vedenpuhdistuslaitoksen rakentamisen kaikki ympäristövaikutukset olisi pitänyt voida arvioida jo tässä kaavoituksen vaiheessa. Maanalainen asemakaava olisi pitänyt käsitellä samassa yhteydessä kuin maanpäällinen asemakaava. Kaikki suunnitellun rakentamishankkeen vaikutukset tulisi arvioida lain ympäristövaikutusten arvioinnista mukaisesti.
Keskuspuiston asemakaavassa on tilavaraus vedenpuhdistuslaitokselle. Helsingin Vedeltä (nykyisin HSY Vesi) saadun tiedon mukaan hanke ajoittuu 2030-luvulle. Hankkeen toteutuksen tullessa ajankohtaiseksi, siitä laaditaan tarkat kalliotekniset, rakennetekniset, arkkitehti-, liikenne-, talotekniikka-, palo- ja pelastusturvallisuussuunnitelmat, ympäristöselvitykset ja kustannusarvio sekä tehdään tutkimukset kallion pinnan tasosta ja laadusta ynnä muusta. Vaikutusarvioinnit ja riskinarviot selvitetään kattavasti asemakaavatarkkuuden edellyttämässä laajuudessa. Vedenpuhdistuslaitoksen maanalaista asemakaavaa ei voida käsitellä samassa Keskuspuiston maanpäällisessä kaavassa, koska hanke toteutuu vasta myöhemmin.
Ympäristövaikutusten arviointitarve tulee selvitettäväksi myöhemmin laadittavan maanalaisen asemakaavan yhteydessä.
Pitkäkosken alue on pääkaupunkiseudun vesihuollon infrastruktuurin kannalta tärkeä ja keskeinen alue. On perusteltua varata sieltä kallioresursseja mahdollista vedenpuhdistuslaitosta varten. Hankkeen tullessa ajankohtaiseksi on todennäköistä, että laitokselle tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja.
Tilavaraus on myös kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.12.2009 hyväksymässä ehdotuksessa maanalaiseksi yleiskaavaksi.
Valituksen väitteet: Päätös on puutteellisesti esitelty. Ehdotuksessa olisi tullut mainita, että Helsingin Vesi kuuluu nykyisin HSY:hyn, Helsingin seudun kuntayhtymään, johon kuuluvat kaikki pääkaupunkiseudun kunnat. Päätösehdotuksessa olisi tullut kuvata vaihtoehtoja uudelle vedenpuhdistuslaitokselle.
Helsingin Veden organisaatio on muuttunut kaavaprosessin aikana. Kaavaa koskeva lausunto on saatu 29.11.2009, jolloin sen antoi Helsingin Vesi. Hankkeen tullessa ajankohtaiseksi, laitokselle tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja. Pitkäkosken alue on pääkaupunkiseudun vesihuollon infrastruktuurin kannalta yksi tärkeimmistä alueista.
3 Urheilukentän rakentaminen Keskuspuistoon
Valituksen väite: Päätös on Keskuspuiston osayleiskaavan vastainen.
Asemakaavassa on Keskuspuiston pohjoisosaan Kuninkaantammen osayleiskaava-alueen itäreunaan osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) ohjeellinen urheilukenttä (up). Kentän osoittaminen asemakaavassa perustuu Keskuspuiston länsipuolelle suunniteltavan Kuninkaantammen asuntoalueen osayleiskaavatason vihersuunnitelmaan, joka on tehty eri hallintokuntien yhteistyönä. Kenttä sijaitsee toiminnallisesti kohdassa, jossa Keskuspuisto ja Kuninkaantammen puistoalueet liittyvät toisiinsa. Kenttä, Kuninkaantammen puistoalueet, Kuninkaantammen puolella sijaitsevat ulkoilumaja ja uimaranta liittyvät Keskuspuistoon ja parantavat Keskuspuiston virkistysarvoa.
Asemakaavassa osoitettu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue on oikeusvaikutteisen Helsingin Yleiskaavan 2002 mukainen (Virkistysalue).
Keskuspuiston osayleiskaavassa, johon valittaja viittaa, kyseessä olevan ohjeellisen urheilukentän länsipuoli oli osoitettu puistometsäksi tarkoitetuksi puistoalueeksi (PL) ja kentän itäpuoli maisemallisesti avoimeksi tilaksi (R2). Muuttuneen maankäytön takia on tarkoituksenmukaista osoittaa avoin tila urheilukenttineen Kuninkaantammen asuntoalueen reunaan ja säästää metsää Keskuspuiston ydinalueella. Kenttä sijoittuu entiselle peltomaalle, joka on metsittynyt alueelle tuotujen täyttömaiden tasaamisen jälkeen. Siellä ei ole erityisiä luontoarvoja.
Yhteenveto Valituksessa ei ole esitetty sellaisia
laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota.
Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava
on yleiskaavan mukainen ja täyttää muut MRL:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset.
Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.
Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä Keskuspuiston pohjoisosan asemakaava-asiassa (nro 11905) |
ESITTELIJÄ Kvsto on 16.6.2010 hyväksynyt 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva) retkeily- ja ulkoilualueen, palstaviljelyalueen sekä maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Haltiala) lähivirkistysalueen, urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen, retkeily- ja ulkoilualueen, luonnonsuojelualueiden, maisemallisesti arvokkaiden peltoalueiden ja vesialueen asemakaavan sekä 33. kaupunginosan (Kaarela, Maununneva, Hakuninmaa, Kuninkaantammi) puistoalueen ja retkeily- ja ulkoilualueen ja 35. kaupunginosan (Tuomarinkylä, Paloheinä, Haltiala) urheilu- ja virkistyspalvelujen alueen sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 4.6.2009 päivätyn ja 28.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11905 (A–D) mukaisena.
Kvston päätöksestä on tehty yksi valitus.
Helsingin hallinto-oikeus pyytää (28.7.2010) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valituksen johdosta. Vastine valitukseen on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken.
Esittelijä yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn.
./. Valitus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
TONTTIEN VARAAMINEN TA-RAKENNUTTAJA OY:LLE KIVIKOSTA KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (KORTTELIT 47352 - 47353)
Khs 2010-1579
KAJ Kaupunginhallitus
päättänee varata Kivikon tontit nro 47352/1–3 ja 47353/1–4, joiden
rakennusoikeus on yhteensä noin 17 000 k-m²,
TA-Rakennuttaja Oy:lle noin puoliksi asumisoikeusasuntojen ja puoliksi vapaarahoitteisten
omistusasuntojen rakennuttamista varten ilman Hitas-ehtoja 31.12.2013 saakka ja
lisäksi seuraavin ehdoin:
- Hankkeen kehittämisohjelmasta, toteutussuunnitelmasta, raportoinnista sekä omistusasuntojen hankintahinnoista sekä rakennuttajakulukorvauksista päästään kaupungin hyväksymään ratkaisuun.
- Varauksensaajan tulee raportoida hankkeen edistymisestä tonttiosastolle viimeistään 31.3.2011 mennessä. Mikäli hanke ei ole 31.3.2011 mennessä edennyt edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti, voidaan varaus katsoa rauenneeksi. Samoin varaus voidaan katsoa rauenneeksi, ellei rakentamista ole aloitettu 31.12.2011 mennessä.
- Hankkeen pääsuunnittelijan tulee olla kaupungin hyväksymä.
- Varauksen saaja on oltava suunnittelussa yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän, Helsingin Energia -liikelai-toksen sekä mahdollisesti nimettävän valvovan toimikunnan kanssa.
- Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.
- Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavia rakennuksia koskevat energiatodistukset taikka muut rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymät selvitykset.
- Varauksien saajan, lukuun ottamatta asumisoikeusasuntojen rakennuttamiseen käytettäviä tontteja, tulee noudattaa kunkin varattavan tontin kohdalla asuntojen enimmäismäärää, joka lasketaan 75 asuntoneliön mukaan. Painavasta suunnittelusta tai asuntojen kysyntätilanteesta johtuvasta syystä asuntojen enimmäismäärä voidaan kuitenkin ylittää enintään 10 %.
- Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä
./. 6 olevia Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden lisäehtoja.
- Varauksensaajan tulee noudattaa liitteenä 7 olevaa
./. kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta ”Toimintaohje kaupungin tonttien rakennuttajille 4.3.2010”.
Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä varauksen mahdollisesta raukeamisesta ja lisäajan myöntämisestä määräaikoihin.
Pöytäkirjanote TA-Rakennuttaja Oy:lle, Vapo Oy:lle, Helsingin Energialle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
TA-Rakennuttaja Oy:n, Helsingin Energian ja Vapo Oy:n kirje 14.10.2010 |
|
Liite 5 |
|
|
Liite 6 |
|
|
Liite 7 |
|
|
Liite 8 |
|
|
Liite 9 |
47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47352 tontit nro 1–3 ja korttelin nro 47353 tontit nro 1–4; Kivikonkaari
ESITTELIJÄ Kaupunginhallitukselle esitetään, että TA-Rakennuttaja Oy:lle varattaisiin Kivikon eteläosasta viisi asuntotonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä 17 000 k-m2. Noin puolet asunnoista on ehdotuksen mukaan asumisoikeusasuntoja ja toinen puoli omistusasuntoja ilman Hitas-ehto-ja.
Varauskohde Kivikon eteläosaan on hyväksytty asemakaavan muutos, jossa alueelle aiemmin merkityt työpaikkatontit on muutettu asumiseen ja liikennejärjestelyjä on muutettu. Alueelle on kaavoitettu mm. seitsemän asuntotonttia ja kuusitoista omakotitonttia, joista nyt varattavaksi esitettävät viisi tonttia ovat rakennettavissa riippumatta lähistölle suunnitellun Kehä I:n Kivikon eritasoliittymän aikataulusta.
Varattavaksi ehdotettu kohde on suurehko, yhteensä 17 000 k-m2. Kohteen osoittaminen yhdelle rakennuttajalle on tässä kuitenkin perusteltua kustannussäästöjen saavuttamiseksi ja asumiskustannusten hillitsemiseksi, kun näin päästään käyttämään riittävän pitkiä sarjoja ja sopivan kokoisia urakkakokonaisuuksia.
Hankkeen merkitys alueelle
Kivikkoon rakennettiin vuosikymmen sitten olleen laman aikana varsin vuokra-asuntovaltaiseksi, mikä on jatkossa vaikeuttanut muun asuntotuotannon syntymistä alueelle huolimatta alueen merkittävistä eduista. Sittemmin alueelle on kuitenkin saatu syntymään kerrostalotuotantoa omistusasumiseen ilman Hitas-ehtoa, mikä on tasoittanut alueen asunto- ja väestörakennetta.
Nyt varattavaksi esitetyillä kohteilla voitaisiin alueen rakennetta edelleen monipuolistaa osoittamalla sinne lisää asumisoikeusasuntoja ja vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Asumisoikeusasuntoja kysyvät mm. nuoret lapsiperheet sekä ikääntyvät ihmiset, joilla ei ole 55 vuoden iän jälkeen omaisuusrajoja asunnon hankinnassa.
Omistusasuntojen lisääminen olisi myös alueelle suotuisaa. Jotta asuntojen hankintahinta saadaan kohtuulliseksi, tontit on syytä luovuttaa vuokraamalla. Tontit omistusasuntoja varten voitaisiin asuntojen kysynnän tukemiseksi luovuttaa ilman Hitas-ehtoja varsinkin, kun myytävien omistusasuntojen hinnat eivät tällä alueella voine juuri ylittää Hitas-hintoja. Hintojen kohtuullisuuden varmistamiseksi ehdotetaan kuitenkin, että kaupungille varataan myyntihintojen kontrollimahdollisuus niin, että asuntojen hankintahintojen tulee perustua urakkakilpailuihin sekä kohtuulliseen rakennuttajan kulukorvaukseen.
Hankkeen erityispiirteet
Yhteistyökumppanien tarkoituksena on liitteen 4 mukaisesti kehittää hanketta, jossa:
1 Minimoidaan sähkön ja primäärienergian käyttö,
2 lisätään talo- ja huoneistokohtaista kiinteän polttoaineen (pelletti) käyttöä sekä
3 parannetaan erityisesti yhteiskäyttötilojen houkuttelevuutta.
Peruslämpö tuotettaisiin kaukolämmöllä, ja kesällä asunnoissa olisi tarvittaessa kevyt kaukojäähdytys. Huoneistoihin ja yhteistiloihin rakennetaan tulihormit ja asennetaan pellettejä käyttävät energiatehokkaat ja vähäpäästöiset takat.
Taloihin rakennetaan talokohtainen pellettihuolto- ja varastojärjestelmä.
Talot ja asunnot suunnitellaan ja toteutetaan vain vähän sähköenergiaa käyttäviksi:
- huoneistokohtaisista sähkösaunoista ja -kiukaista luovutaan ja korvataan ne talokohtaisilla saunaosastoilla, joissa on pellettikiukaat. Saunaosastoista ainakin osa suunnitellaan SPA-osastoiksi
- kaikki mukavuuslattialämmöt tehdään kaukolämmöllä lämpiäviksi vesikiertoisiksi järjestelmiksi
- kaikkien sähkölaitteiden sähkönkulutus minimoidaan (kodinkoneet, valaistus yms.)
- talot varustetaan kevyillä kaukojäähdytysjärjestelmillä
- passiivisen aurinkoenergian käyttö (kesäaikainen jäähdytys)
- sekä kiinteistö- että asuntovalaistus tehdään LED-teknii-kalla
-
asuntojen sähköt ryhmitellään niin, että
toteuttava sähköjen poiskytkentä ei sammuta välttämättömiä toimintoja
(kotona-poissa -järjestelmän kehittäminen)
- huoneistojen energian kulutusta seurataan ja ohjataan olosuhteilla mittaamalla ja säätämällä.
Varauksensaaja kilpailuttaa tonttien rakentamisen. Rakennusten suunnittelijaksi esitetään Arkkitehtitoimisto Helin & CO Oy:tä. Hanke on tarkoitus toteuttaa kehittyvä kerrostalo -hankkeena, mikä on ehdotuksen varausehdoissa otettu huomioon.
Meluesteet Kivikon eteläosa on osin Kehä I /Myllymestarintien melualueella. Ennen kuin varattaville tonteille rakennettavat asunnot voidaan ottaa käyttöön, meluesteiden tulee olla valmiina. Kivikontien ja Kehä I eritasoliittymän suunnittelun ja rakentamisen kustantaa osin valtio, joten ajoitus riippuu valtion rahoituksesta. Liittymän sekä meluesteiden rakennussuunnittelu käynnistyy vuoden 2011 alussa. Rakennusvirasto ja ELY-keskus valmistelevat asiaa. Tonttien kohdalla olevat meluesteet voidaan toteuttaa etukäteen, jos eritasoliittymän rakentaminen viivästyy tavoiteaikataulusta 2012 - 2013. Meluesteiden rakentaminen voitaisiin aloittaa keväällä 2012, jolloin asuntoihin voitaisiin alkaa muuttaa loppuvuodesta 2012.
Varausaika ja ehdot Koska kohde on suhteellisen suuri, varausaikaa lienee syytä esittää ainakin 31.12.2013 saakka. Varauskohteiden rakennustyöt tulee aloittaa viimeistään 31.12.2011, ellei lautakunta myönnä lisäaikaa.
Varausehdoissa on rahoitus- ja hallintamuotojakaumaksi määritelty noin puolet asumisoikeusasuntoja ja puolet omistusasuntoja ilman Hitas-ehtoja. Jakauma on syytä laskea tonttien kerrosaloista, jolloin asumisoikeusasuntoja syntynee asunnoissa laskien hieman enemmän kuin omistusasuntoa.
Omistusasuntojen vähimmäiskeskikokona on käytetty 75 as-m2, josta on sallittu enintään 10 prosentin poikkeama painavista suunnitteluun ja kysyntätilanteeseen liittyvistä syistä.
Varausehtoihin sisältyvät nykyiset ehdot rakentamisen energialuokasta sekä yleisohjeet kaupungin tonteille rakentamisesta.
Koska kohde sisällytetään kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan, sovelletaan lisäksi tätä koskevia erityisehtoja.
Kaupunginhallitukselle on syytä vielä esittää, että lautakunta olisi oikeutettu päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista sekä varauksen mahdollisesta raukeamisesta ellei hanke etene toivotulla tavalla.
TA-Rakennuttaja Oy:n valinta
Varattavaksi esitetyssä kohteessa on aikomus rakennuttaa asumisoikeusasuntoja ja omistusasuntoja. Muut rakennuttajat, kuten VVO, Avara ja Sato, ovat käytännössä lopettaneet omistusasuntojen rakennuttamisen sekä vähentäneet olennaisesti asumisoikeusasuntojen rakennuttamista. Helsingin seudulla toimii kaupungin ohella rakennuttajana näiden lisäksi oikeastaan vain Asuntosäätiö, joka sekin on vähemmän kysytyillä paikoilla muuttanut useimmat omistusasuntokohteensa asumisoikeushankkeiksi.
Lisäperusteluna TA-Rakennuttaja Oy:n valinnalle on se, että yhtiö on yhdessä Helsingin Energian ja Vapo Oy:n kanssa kehitellyt hankkeen, jossa testataan kiinteän bioenergian hyödyntämistä asuntojen lämmityksessä sekä pyritään sähkön käytön minimoimiseen kuitenkin hyödyntäen kaukolämpöä ja kaukokylmää.
TA-Yhtymä on toiminut Helsingissä jo pitkään, mutta on rakennuttanut kaupungin tonteille vain yhden tai muutaman pienehkön kohteen vuodessa. Nyttemmin yhtymä on kohottanut tuotantonsa määrää ja uusinut ja vahvistanut henkilökuntansa määrää ja osaamista. Yhtymällä on tällä hetkellä rakenteilla 1 500 – 1 800 asuntoa, joista pääosa on pääkaupunkiseudulla.
Esittelijä pitää varausehdotusta perusteltuna, koska varauksenmukainen hanke täydentää ja kehittää suotuisasti Kivikon asuntoaluetta, minkä lisäksi hanke sisältää mielenkiintoisia kehittämisnäkökulmia.
Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen ja alueen toteutusprojekti tukee sitä. Tietoja meluesteen rakentamisaikataulusta ja vaikutuksesta hankkeen rakentamisaikatauluun on päivitetty yhteistyössä alueen toteutusprojektin kanssa.
KORVAAVIEN TILOJEN VUOKRAAMINEN KIINTEISTÖVIRASTOLLE
Khs 2010-1582
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistöviraston vuokraamaan Keskinäinen vakuutusyhtiö Ilmariselta osoitteessa Fabianinkatu 29 B sijaitsevat noin 2 000 m2:n suuruiset tilat kiinteistöviraston kanslia- ja tonttiosastolle 1.7.2011 alkaen yhtiön kanssa neuvotellun varaus- ja vuokrasopimuksen mukaisesti.
Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
Korvaavien tilojen vuokraaminen kiinteistövirastolle - päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Kiinteistöviraston kanslia- ja tonttiosasto sijaitsee tällä hetkellä osoitteessa Katariinankatu 1–3. Tilojen peruskorjaustyöt on suunniteltu alkamaan kesällä 2011. Korjaustöiden ajaksi on kanslia- ja tonttiosastolle etsitty korvaavia tiloja. Kaupungilla ei ole tällä hetkellä vapaita tiloja keskustassa, joten tilakeskus on pyytänyt tarjouksia muilta kiinteistöomistajilta.
Parhaaksi vaihtoehdoksi on osoittautunut Keskinäinen Vakuutusyhtiö Ilmarisen tarjoamat tilat osoitteessa Aleksanterinkatu 30–34. Tilat ovat tällä hetkellä vuokrattuna Helsingin kaupungin hallintokeskuksen oikeuspalveluille. Oikeuspalvelut ovat tehneet toistaiseksi voimassaolevan sopimuksen, jonka ensimmäinen irtisanomismahdollisuus on 31.12.2011. Oikeuspalvelujen uudet tilat osoitteessa Aleksanterinkatu 26–28 valmistuvat kesällä 2011, joten katsotaan tarkoituksenmukaiseksi jatkaa vuokrasopimusta Ilmarisen kanssa samansisältöisillä ehdoilla kuin oikeuspalvelut ovat aikaisemmin tehneet.
Tiloista vuokrattaisiin 1 365 m² arvonlisäverottomaan neliöhintaan 27,08 euroa/m². Lisäksi vuokraan lasketaan päälle muutostöistä aiheutuvat kustannukset, jotka eivät vielä tässä vaiheessa ole selvillä.
Kiinteistövirasto tarvitsee lisäksi rakennuksesta lisätilaa 547 m², jonka Ilmarinen varaa kiinteistöviraston tarpeisiin arvonlisäverottomaan hintaan 12,50 euroa/m² siihen asti, kun kiinteistövirasto muuttaa rakennukseen. Jatkossa tämän osan vuokra on 25 euroa/m², mihin lisätään muutostöistä aiheutuvat kustannukset. Vuokrasopimusluonnos on esittelijällä nähtävissä.
Lausunto Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan mm., että torikorttelien suunnittelun lähtökohtana on ollut Helsingin Leijona Oy:n teettämä torikorttelien kiinteistökehityssuunnitelma ja kaupunginhallituksen sen perusteella 30.11.2009 tekemä päätös, jonka mukaan korttelien hankesuunnitelmat tulee saattaa hyväksyttäviksi niin, että rakennustyöt voivat alkaa kiinteistöviraston käytössä nyt olevissa tiloissa Elefanttikorttelien eteläosassa 1.5.2011.
Aikataulu on em. päätöksen jälkeen tarkentunut. Kiinteistövirastolle on selvitetty eri tilavaihtoehtoja ja parhaaksi ovat osoittautuneet Aleksanterinkatu 30–34:ssa olevat, nyt hallintokeskuksen oikeuspalvelujen väistötiloina olevat tilat. Tilat vapautuvat kun Kiseleffin - Sunnin talon peruskorjaus valmistuu keväällä 2011.
Oikeuspalvelut -osaston käyttöön tulevat tilat valmistuvat 30.4.2011 mennessä ja oikeuspalvelut voisi muuttaa peruskorjattuihin tiloihin jo toukokuussa 2011. Silloin kiinteistövirasto voisi muuttaa oikeuspalveluilta vapautuviin Aleksanterinkatu 30–34:n tiloihin kesä-heinäkuussa 2011 jolloin Elefanttikorttelin eteläosan peruskorjaus voisi alkaa 1.8.2011. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että tavoitteena tulisikin olla kiinteistöviraston muutto nyt vuokrattaviksi esitettyihin tiloihin siten, että Katariinankadun tilat olisivat tyhjät viimeistään 1.8.2011.
Elefanttikorttelin peruskorjauksen aloitus olisi näin kolme kuukautta alkuperäistä aikataulua jäljessä. Peruskorjaus valmistuisi kuitenkin keväällä 2012 ennen turistikautta, mikä olisi WDC 2012 -hankkeen kannalta ensiarvoisen tärkeää.
Katariinankatu 1–3 on tarkoitus peruskorjata ravintola- ja liiketiloiksi lukuun ottamatta kolmatta kerrosta, joka korjataan toimistotiloiksi. Rakennuksen tilat on tarkoitus vuokrata Helsingin Leijona Oy:n toimesta ulkopuolisille toimijoille.
Kiinteistöviraston muutossa ei ole kysymys väistötiloista sillä nyt poismuuttavat yksiköt eivät voi muuttaa takaisiin vanhaan paikkaan. Vuokrasopimuksessa tuleekin varautua siihen, että kiinteistövirasto voisi olla Aleksanterinkatu 30–34:n tiloissa pitempään.
Esittelijä toteaa, että kiinteistöviraston asianomaiset yksiköt ovat varautuneet muuttoon sille esitetyssä aikataulussa, jolloin Elefanttikorttelin eteläosan peruskorjaus voi nykyisen käyttäjän puolesta alkaa suunnitellusti. Kiinteistölautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle kyseisen rakennuksen, Goviniuksen talon, peruskorjauksen hankesuunnitelman hyväksymistä ja esitys on tarkoitus tuoda pian kaupunginhallituksen päätettäväksi.
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN TARHA-TUOTE OY SF:N SEKÄ XXXX ja XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2010-1899
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 30.8.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Tarha-Tuote Oy SF on myynyt Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Heikinlaakso) korttelin nro 41164 tontin nro 24 rakennuksineen XXXX ja XXXX XXXX:lle
Pöytäkirjanote XXXX ja XXXX XXXX:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
Helsingin kaupungin 41. kaupunginosan (Suurmetsä, Heikinlaakso) korttelin nro 41164 tontin nro 24; Sienitie 44–46
ESITTELIJÄ Kiinteistökaupan kohteena Heikinlaakson pienteollisuusalueella sijaitseva tontti 41164/24 rakennuksineen. Voimassa olevan asemakaavan mukaan tontti kuuluu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeseen (TY). Tontin pinta-ala on 4 404 m2 ja rakennusoikeus 2 202 k-m2. Tontilla sijaitsee vuonna 1987 valmistunut 864 k-m2:n suuruinen teollisuushalli.
Kokonaiskauppahinta
600 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin
136,24 euroa/m2 ja noin 272,48 euroa/k-m2 rakennuksineen.
Kauppakirjan mukaan ostajat ovat tietoisia kiinteistöllä viime vuosina tapahtuneista vesivahingoista sekä näistä aiheutuneista kosteusvaurioista ja siitä, että kiinteistöllä on mahdollisesti luvattomasti rakennettuja rakennuksen osia.
Esittelijän toteaa, ettei kaupungin tule käyttää etuosto-oikeuttaan ko. kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu eikä kaupungilla ole erityistä perustetta hankkia kiinteistöä omistukseensa.
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXX XXXX:N KUOLINPESÄN SEKÄ XXXX XXXX:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2010-1810
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 28.7.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX XXXX:n jakamattoman kuolinpesän osakkaat ovat myyneet Helsingin kaupungin Gumbölen kylässä sijaitsevan Bergbo-nimisen tilan RN:o 2:33 rakennuksineen XXXX XXXX:lle.
Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
Helsingin kaupungin Gumbölen kylän (438) tila RN:o 2:33;
Susiraja 52
ESITTELIJÄ Kiinteistökaupan
kohteena on Helsingin kaupungin Gumbölen kylän tila Bergbo RN:o 2:33
rakennuksineen. Tilan pinta-ala on 6 920 m2. Rakennusvalvontaviraston
tietorekisterin mukaan tilalla sijaitsee vuonna 1974 valmistunut 155 k-m2:n
suuruinen asuinrakennus. Kaupunki omistaa
alueita tilan pohjoispuolella
Kokonaiskauppahinta
370 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin
53,5 euroa/m2 rakennuksineen.
Alueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. Kiinteistö kuuluu alueeseen, jonka Helsingin kaupunginhallitus 23.6.2008 määräsi rakennuskieltoon viideksi vuodeksi yleiskaavan laatimista varten.
Esittelijä toteaa, ettei kaupungilla ole tarvetta hankkia omistukseensa koko tilaa rakennuksineen. Östersundomin kaavoituksen helpottamiseksi ja alueen toteutuksen varmistamiseksi kaupunki on kuitenkin neuvotellut ostajan kanssa kiinteistökaupan, jossa kaupunki ostaa tilasta noin 4 000 m2:n suuruisen rakentamattoman määräalan. Ostajalle jäisi näin noin 2 920 m2:n suuruinen alue rakennuksineen.
Kiinteistölautakunta hyväksyi esityksen kaupasta 21.9.2010 samassa kokouksessa, jossa antoi lausuntonsa etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä. Kauppakirja on allekirjoitettu 18.10.2010.
Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.