HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

36 - 2010

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

18.10.2010 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Valtuutettu Yrjö Hakasen toivomusponsi, asukkaiden ja asiantuntijalautakuntien kuuleminen palveluverkkoesityksessä

3

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksesta ympäristölupamääräysten muuttamiseksi (Kruunuvuorenranta)

5

 

2

Lausunto ympäristöministeriölle raportista "Selvitys ympäristölupien valvonnan maksullisuudesta"

8

 

3

11.10.2010 pöydälle pantu asia
Helsingin Tukkutorin pakastamon kehittäminen

11

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Valtuutettu Zahra Abdullan toivomusponsi: Maahanmuuttajanuorten ohjaus mielenterveyspalvelujen hakemiseen

15

 

2

Valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi: Verkkoneuvolapalvelut

19

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

11.10.2010 pöydälle pantu asia
Laajasuon liikuntapuiston uudisrakentamisen hankesuunnitelma

22

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Kallion tonttien 299/1, 2, 4 ja 10 sekä Alppiharjun tontin 357/6 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11988)

25

 

2

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen oy Shell ab:n ja Shell Overseas Investments Bv:n välisessä kiinteistökaupassa

27

 

3

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen XXXXX:ien sekä Asunto Oy Veneenveistäjänrannan välisessä kiinteistökaupassa

31

 

4

Kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston apulaisosastopäällikön virkanimikkeen muuttaminen

34

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Oker-Blomin (varalla Ylikahri) ja Pajamäen  (varalla Krohn) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

VALTUUTETTU YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI, ASUKKAIDEN JA ASIANTUNTIJALAUTAKUNTIEN KUULEMINEN PALVELUVERKKOESITYKSESSÄ

 

Khs 2009-2589

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 9.12.2009 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Yrjö Hakaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

 

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään selvitystä vuoden 2008 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä kaupunginvaltuusto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

 

                      ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että palveluverkkoa koskeva esitys valmistellaan siten, että valmistelussa kuullaan asukkaita ja asiantuntijalautakuntia ennen esityksen tekemistä ja että esitys tuodaan valtuuston käsittelyyn ennen vuoden 2011 talousarvioesitysten tekemistä lauta- ja johtokunnissa.” (Yrjö Hakanen, äänin 50-2).

 

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitus päätti 18.1.2010 merkitä tiedoksi palveluverkkojen kehittämisehdotusmuistion ja siitä käydyn keskustelun. Kaupunginhallitus pyysi lauta- ja johtokuntia arvioimaan oman hallinnonalansa palveluverkon kehittämistarpeet ja tekemään esitykset mahdollisista tilojen käytön tehostamisesta ja yhteiskäyttömahdollisuuksista ja sähköisten palvelujen kehittämisestä 30.3.2010 mennessä. Kaupunginhallitus kehotti lisäksi talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen ja virastojen kanssa kuulemaan asukkaiden mielipiteitä palveluverkkojen kehittämisestä.

 

Palveluverkkojen kehittämistä koskeva kansalaisten kuuleminen

toteutettiin 15.2.–5.3.2010 välisenä aikana. Palveluverkkojen kehittäminen esiteltiin kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuustoon tarkoitettuna asiana 3.5.2010 sisältäen lautakuntien lausunnot ja asukkaiden kuulemisen aineiston ja johtopäätökset. Kaupunginvaltuusto käsitteli palveluverkkojen kehittämistä 2.6.2010 ja 16.6.2010.

 

 

 

 


1

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON HAKEMUKSESTA YMPÄRISTÖLUPAMÄÄRÄYSTEN MUUTTAMISEKSI (KRUUNUVUORENRANTA)

 

Khs 2009-2256

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (Dnro ESAVI/609/04.08/2010) seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston hakemuksesta ympäristölupamääräysten muuttamiseksi (Kruunuvuorenranta):

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 5.10.2010 kaupungin terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi seuraavaa:

 

Helsingin kaupunginhallitus antoi 14.12.2009 § 1393 Uudenmaan ympäristökeskukselle lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee massojen käsittelyä sekä välivarastointia Helsingin Laajasalon alueella Kruunuvuorenrannassa. Kaupunginhallitus puolsi tuolloin ympäristölupahakemuksen hyväksymistä edellyttäen, että toiminta-aika ja toiminnan laatu sopeutetaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen etenemiseen ja että toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan huolella.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että ympäristölupa on tärkeä osa alueen rakentamiselle ja uuden asuinalueen valmistumisen edellytys.

 

Hakemuksessa esitetyistä murskausta koskevista muutosesityksistä (määräys 3 ja 14) kaupunginhallitus toteaa, että hakija esitti alkuperäisessä hakemuksessaan itse murskauksen aloittamista vasta klo 8. Meluilmoituspäätöksissä on yleensä hyväksytty erityisen häiritsevää melua aiheuttavien toimintojen aloittaminen arkisin maanantaista perjantaihin klo 7. Sen mukaisesti kaupunginhallitus katsookin, että murskaus voidaan aloittaa jo klo 7.

 

Suunnitellun välivarastointialueen itäpuolella, noin 100 metrin päässä alueelta on Uudenkylän mökkikylä. Kaupunginhallitus katsoo, että mökkikylän asukkaille tulee tiedottaa murskausta koskevista muutetuista määräyksistä.

 

Kaupunginhallitus puoltaa massojen välivarastointitoiminnan muutosta koskevan ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle edellä esitetyn mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ympäristölautakunnalle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 18.3.2010

 

Liite 2

Ympäristölupapäätöksen nro 8/2010/2 muutoshakemus

 

Liite 3

Kaupunginhallituksen lausunto 14.12.2009 § 1393

 

Liite 4

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Etelä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa Helsingin kaupungin rakennusviraston (HKR) hakemuksesta ympäristölupamääräysten muuttamiseksi (Kruunuvuorenranta) 11.10.2010 mennessä. Lausunnon määräaikaa on jatkettu 20.10.2010 saakka.

 

HKR hakee muutosta AVI:n 18.3.2010 antamaan päätökseen nro 8/2010/2. Päätös koskee maa- ja kiviainesten, betoni-, tiili- ja asfalttijätteen välivarastointi- ja esikäsittelykenttää Helsingin Laajasalossa.

 

./.                   Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös 18.3.2010 sekä ympäristölupapäätöksen nro 8/2010/2 muutoshakemus ovat tämän asian liitteinä.

 

./.                   Esittelijä toteaa, että Khs antoi 14.12.2009 § 1393 lausunnon Uudenmaan ympäristökeskukselle HKR:n alkuperäisestä ympäristölupahakemuksesta. Khs puolsi ympäristölupahakemuksen hyväksymistä edellyttäen, että toiminta-aika ja toiminnan laatu sopeutetaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen etenemiseen ja että toiminnan ympäristövaikutuksia tarkkaillaan huolella. Khs katsoi lisäksi mm., että murskauksen aloittamisesta tulee aina ilmoittaa Helsingin kaupungin ympäristökeskukselle, jolle myös mittausraportit tulee lähettää.

 

Ympäristöluvan muutosta haetaan koskemaan voimassaolevan ympäristöluvan määräyksiä, joita esitetään muutettavaksi siten, että sijoitettavien massojen alueella ei eritellä öljy-yhtiöille omaa osa-aluetta, koska alue on kaupungin hallinnassa ja kaupunki vastaa myös määräyksessä esitetystä öljy-yhtiön osa-alueesta. Louheen ja puhtaan maan välivarastoitavaa maksimimäärää esitetään nostettavaksi 12 000 tonnista 50 000 tonniin. Louheen ja puhtaan maan sekä tiili- ja asfalttimäärät esitetään olevan vaihtoehtoisia enimmäismääriä. Tällöin koko aluetta koskevat enimmäismäärät ovat louhetta tai puhdasta maata 50 000 t, pilaantunutta maata 10 000 t, tiili- tai asfalttijätettä 12 000 t ja puhdasta purkubetonia 43 000 t.

 

Määräystä koskien betoni-, tiili- ja asfalttijätteen murskausaikaa esitetään muutettavaksi nykyisen lupamääräyksen kolmesta viikosta yhdeksään viikkoon vuoden 2010 osalta, jotta alueelle sijoitettu purkubetonimäärä voidaan murskata vuoden 2010 aikana. Jatkossa murskausajaksi riittää 3 viikkoa vuodessa.

 

Purkubetonin välivarastoinnin ja esikäsittelyn sijoittamista koskeva määräys esitetään muutettavaksi niin, että purkubetoni voidaan varastoida pinnoittamattomalla alueella ja pinnoittamattomalla alueella ei kerätä hulevesiä vaan hulevedet imeytyvät maaperään. Pinnoittamattomilla alueilla varastoidaan vain ympäristökelpoisuudet täyttävää betonia, jonka liukoisuudet on testattu vastaamaan hyödyntämisvaatimuksia, joten suotovedet eivät aiheuta ympäristöhaittaa.

 

Määräystä koskien melua aiheuttavien esikäsittelytoimintojen ajankohtaa esitetään muutettavaksi nykyisestä maanantaista perjantaihin kello 8.00-18.00 muutettavaksi alkamaan kello 7.00. Alueelle on suunnitteilla melumittaukset, joilla todennetaan, että esikäsittelytoiminnot eivät tule ylittämään määräyksessä eriteltyjä melutasoja.

 

Melumittauksista laaditaan päätöksen lupaehdon mukaisesti mittaussuunnitelma, joka toimitetaan uudenmaan ELY-keskukselle kuukautta ennen mittausten suorittamista.

 

Asiassa on saatu ympäristölautakunnan (5.10.2010) ja kaupunkisuunnitteluviraston (7.10.2010) lausunnot. Ympäristölautakunta on kaupungin terveydensuojeluviranomaisena toimittanut lausuntonsa myös Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

 

./.                   Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

 

 

 

 


2

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE RAPORTISTA "SELVITYS YMPÄRISTÖLUPIEN VALVONNAN MAKSULLISUUDESTA"

 

Khs 2010-1607

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle raportista ”Selvitys ympäristölupien valvonnan maksullisuudesta” seuraavan lausunnon:

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungissa on laadittu ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaista valvontaa varten vuosittainen valvontasuunnitelma vuodesta 2008 lähtien. Valvontasuunnitelmaan sisältyy kaikki suunnitelmallinen valvonta, kuten ympäristönsuojelulain mukaan lupa- ja ilmoitusvelvollisten toimintojen, muiden laitosten sekä vesilain mukainen kunnan valvontatoiminta.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että valvontasuunnitelman laatiminen ja suunnitelman mukaisesta valvonnasta maksun periminen tulisi olla pakollista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä kunnissa.

Maksujen yleiset perusteet voitaisiin vahvistaa kunnanvaltuustossa ja itse valvontasuunnitelmat voitaisiin hyväksyä ympäristönsuojeluviranomaisessa.

 

Maksun vastineeksi toiminnanharjoittajan tulisi saada konkreettinen tulos valvontatarkastuksesta. Valvonnan asianmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi ja tarkastusten todentamiseksi tulisi laatia riittävän laaja ja tarkka tarkastusasiakirja. Myös valvontasuunnitelman tulisi olla mahdollisimman kattava ja yksityiskohtainen viranomaisen toiminnan tueksi, toiminnanharjoittajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi ja kansalaisten tiedonsaannin turvaamiseksi. Lisäksi suunnitelmien tulisi olla kuntien kesken periaatteiltaan mahdollisimman samankaltaisia, jotta samanlainen valvontakäytäntö voitaisiin taata koko maassa.

 

Valvonnan maksullisuuden perusteena tulee olla lisäksi valvontaan käytettyjen resurssien (henkilötyötuntien) määrä. Maksullisia suoritteita olisivat valvontasuunnitelman mukaiset tarkastukset, muut tarkastukset (yleisöilmoituksen perusteella tai toiminnanharjoittajan pyynnöstä tehtävät sekä raja-arvojen ylityksen vuoksi tehtävät) sekä luvassa määrättyjen raporttien tarkastus. Suunnitelman mukaiseen tarkastukseen kuluvaan aikaan vaikuttaa raportissa esitetyllä tavalla toiminnan riskitaso ja koko. Näiden perusteella tulisi laatia taksa, josta valvonnasta perittävien perusmaksujen suuruus olisi mahdollisimman yksiselitteisesti luettavissa. Muiden tarkastusten ja luvassa määrättyjen raporttien tarkastusten osalta maksu määräytyisi työhön käytetyn henkilötyötuntien mukaisesti.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että valvonnan maksullisuuden kehittäminen tulisi aloittaa viivytyksettä ja se tulisi aloittaa ympäristölupavelvollisten ja rekisteröintivelvollisten toimintojen valvonnan muuttamisella maksullisiksi. Myös muu ympäristönsuojelulain mukainen valvonta tulisi muuttaa maksulliseksi ja ulottaa myös muiden ympäristölakien, kuten jätelain ja vesilain, soveltamisalalle.

 

Kaupunginhallitus toteaa lopuksi, että ympäristöterveydenhuollon valvonnassa valvontasuoritteet ovat hyvin pitkälle maksullisia jo nyt.

 

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle sähköisesti osoitteeseen kirjaamo.ym@ymparisto.fi ja ympäristölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristöministeriön raportti 24/2009: Selvitys ympäristölupien valvonnan maksullisuudesta

 

Liite 2

Lausunto ympäristöministeriölle raportista... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Ympäristöministeriö on 6.9.2010 varannut mm. Helsingin kaupungille mahdollisuuden antaa lausuntonsa teettämästään raportista ”Selvitys ympäristölupien valvonnan maksullisuudesta” (YMra 24/2009).

 

./.                   Ympäristöministeriön raportti on tämän asian sähköisenä liitteenä.

 

Raportti on tulostettavissa osoitteessa:

http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=342354&lan=fi

 

Lausunto on pyydetty toimittamaan sähköisesti 15.10.2010 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 26.10.2010 saakka.

 

Asiassa on saatu ympäristölautakunnan (5.10.2010) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (5.10.2010) lausunnot..

 

./.                   Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

 

Selvitys liittyy ympäristöministeriössä vireillä olevaan ympäristönsuojelulain uudistamishankkeeseen, jonka yhteydessä on selvitetty mm. ympäristölupien valvonnan keventämismenettelyä. Raportti on laadittu ympäristölupajärjestelmän ja -hallinnon uudistamishankkeen esityksen mukaisena jatkotoimena.

 

Selvityksessä arvioidaan ympäristölupien valvonnan nykytilan ja lainsäädännön pohjalta valvonnasta perittävän maksun käyttöönoton mahdollisuuksia kunnissa ja alueellisissa ympäristökeskuksissa (1.1.2010 lukien elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ELY-keskus).

 

Raportissa todetaan mm., että lupajärjestelmän keventäminen lisää jälkivalvonnan tarvetta. Valvonnan voimavarojen riittävyyden takaaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksissa sekä kunnissa on siten erityisen tärkeää tulevaisuudessa, sillä resursseista on pulaa jo nykyisellään.

 

Lähtökohtana on pyrkimys lisätä suunnitelmallista valvontaa sekä yhtenäistää valvontakäytäntöjä ELY-keskuksissa ja kunnissa. Tämän toteuttamiseksi valvonnasta perittävää maksua ehdotetaan sidottavaksi valvontasuunnitelmaan.

 

Selvityksessä esitetään kaksi maksullisuusmallia valvonnan maksullisuuden toteuttamiseen. Mallit on kehitetty ympäristönsuojelun viranomaisten näkemysten pohjalta. Toisessa mallissa maksullisuus koskisi suunnitelman mukaisia tarkastuksia ja toisessa se laajenisi koskemaan myös muuta valvontaan kuuluvaa toimintaa.

 

Lausunnonantajilta pyydetään kommentteja selvityksessä esitettyihin valvonnan maksullisuuden toteuttamistapoihin. Johtopäätökset ja suositukset on luettavissa sivulta 37 alkaen. Lausunnonantajat voivat lisäksi esittää näkemyksiä myös muiden kuin ympäristönsuojelulain mukaiseen ympäristölupavalvontaan rinnastettavien valvontajärjestelmien maksullisuudesta.

 

 

 

 


3

11.10.2010 pöydälle pantu asia

HELSINGIN TUKKUTORIN PAKASTAMON KEHITTÄMINEN

 

Khs 2010-1011

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa tukkutorin jatkamaan pakastamohankkeen suunnittelua ja käynnistämään kilpailutuksen, jonka perusteella hankkeelle valitaan rakennuttaja/rahoittaja.

 

Pöytäkirjanote tukkutorille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Pakastamon hankesuunnitelma

 

Liite 2

Pakkasvaraston liiketoimintasuunnitelma

 

Liite 3

Kylmä- ja pakkastilat, leikkaus

 

Liite 4

Helsingin Tukkutorin pakastamon... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Teknisen palvelun lautakunta esittää 6.5.2010 Helsingin Tukkutorin pakastamon 26.4.2010 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä. Samalla lautakunta esittää, että tukkutori oikeutettaisiin jatkamaan hankkeen suunnittelua ja käynnistämään kilpailutus, jonka perusteella rakennuttaja/rahoittaja valitaan. Lautakunta esittää, että tukkutori oikeutettaisiin myöhemmin erillisellä päätöksellä tekemään rakentajan/sijoittajan kanssa pitkäaikainen (20 v.) vuokrasopimus, tai vaihtoehtoisesti kaupunki lunastaa rakennuksen tai osia siitä sopimusvaiheessa tehtävän lunastusoikeuden mukaisesti.

 

./.                   Pakastamon hankesuunnitelma on liitteenä 1, pakkasvaraston liiketoimintasuunnitelma liitteenä 2 ja kylmä- ja pakkastilojen leikkaus liitteenä 3. Teknisen palvelun esitys kokonaisuudessaan on liitteessä 4 (päätöshistoria).

 

Hankkeen sisällöstä

 

Hanke perustuu Tukkutorin kehittämissuunnitelmaan ja alueelle vuonna 2009 hyväksyttyyn asemakaavan muutokseen. Uusi pakastamo on tarpeen alueen ydintoimintojen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Uusi pakastamo rakennetaan Hermannin kaupunginosan korttelin 21274 tonteille 8 ja 9 (Sörnäistenkatu 5).

 

Tilantarve on tukkutorin tarkentamien tietojen mukaan n. 9 200 m2, josta pakkastilaa n. 4000 m2, toimisto ym. aputilaa 1800 m2 ja tuotanto- ja varastotiloja 3400 m2. Enimmäislaajuus on asemakaavan mukaisesti 11 200 brm2. Osa tuotanto- ja varastotiloista voi vaihtoehtoisesti jäädä yksityisen toimijan vuokraustoimintaan. Alustavan aikataulun mukaan rakennus rakennetaan vuonna 2012 ja on valmis käyttöönotettavaksi vuonna 2013.

 

Lautakunnan esityksen mukaan hanke toteutettaisiin yksityisrahoituksella. Rakentamiskustannusten hinta määräytyisi kilpailutuksen perusteella. Esitys hankkeen toteuttajasta ja sopimus tuotaisiin hyväksyttäväksi kilpailutuksen jälkeen.

 

Lautakunnan esitys

 

Teknisen palvelun lautakunnan esityslistalla hankkeesta todetaan seuraavaa:

 

” Hanketta varten on varattu tontit 8 ja 9 Hermannin kaupunginosassa (kortteli 21274) Agroksenmäen rinteen ja Sörnäistenkadun kulmasta osoitteessa Sörnäistenkatu 5. Tontit ovat kaupungin omistuksessa ja rajoittuvat nykyiseen Tukkutorin tonttiin (10), jolle osa rakennuksesta tulee. Hankkeen enimmäislaajuus on 11 200 brm². Tontti on varustettu vuonna 2008 hyväksytyssä kaavassa TE-merkinnällä, joka oikeuttaa rakentamista elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan toimintaa palveleville teollisuus- ja varastorakennuksille.

 

Helsingin Tukkutorin 1950-luvulla rakennettu pakastamo on niin huonokuntoinen, että sen korjaaminen ei ole enää taloudellisesti ja toiminnallisesti kannattavaa. Tämä todettiin rakennuksen kuntokatsastuksessa vuonna 2006. Liikepalvelulautakunta hyväksyi syksyllä 2008 uuden pakastamon rakentamisen tarveselvityksen, jossa todettiin, että Tukkutori tarvitsee uuden pakastamon alueen ydintoimintojen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Samalla luovutaan ammoniakista pääasiallisena kylmäaineena, mikä parantaa alueen turvallisuutta ja mahdollistaa naapuritontin kaavoittamisen asuintuotantoon.

 

Tukkutorin kehittämissuunnitelmassa alueen kehittämisen lähtökohtia on vanhan pakastamon korvaaminen uudella kylmälaitoksella, joka sijoitetaan Sörnäistenkadun varteen tyhjälle tontille Agroksenmäen rinteeseen. Pakastamon rakentamisen mahdollistava kaavamuutos hyväksyttiin vuoden 2009 alussa.

 

Syksyllä 2009 perustettiin työryhmä miettimään uuden pakastamon toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja. Työryhmän esityksestä päädyttiin yksityisrahoitusmalliin. Tämä hyväksyttiin kaupungin kiinteistöjen kehittämistyöryhmässä (HOR) joulukuussa 2009.

 

Uusi pakastamo on osa Helsingin kaupungin yhteisstrategioita. Siinä pakastamon toiminta kuuluu Yritystoiminnan edellytysten parantaminen -osioon. Pakastamotoiminnan kehittäminen sopii myös kaupungin elinkeinostrategiaan ja valmisteilla olevaan ruokakulttuuristrategiaan, joissa molemmissa kaupungin alueella sijaitsevien osaamiskeskusten toimintaa pyritään vahvistamaan. Nykyinen pakastamo on noin 300 yrityksen ja yhteisön käytössä ja on Tukkutorin ydintoimintoja.

 

Uuden pakastamon avulla pyritään lisäksi toteuttamaan kaupungin ja Tukkutorin energiansäästötavoitteita ja muuttamaan palvelumallia nykyistä toimivammaksi ja tuottavammaksi.

 

Hankkeen toteutus ja aikataulu

 

Hankkeen kilpailutus valmistellaan ja aloitetaan vuoden 2010 aikana. Kilpailutuksen voittanut rakennuttaja/rahoittaja valitaan vuoden 2011 alussa, jolloin päätös tuodaan lautakunnan kautta uudelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Silloin selviää vuokrataso ja lunastushinta. Tämän päätöksen yhteydessä esitetään tarkennettu kannattavuuslaskelma. Tässä vaiheessa mahdollinen lunastaminen voidaan ottaa huomioon taloussuunnitelmaa laadittaessa.

 

Tavoiteaikataulun mukaan rakentamispäätös tehdään keväällä 2011 ja rakentaminen alkaa kesällä 2011 ja hanke valmistuu 6/2012. ”

 

Saadut lausunnot

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan 2.9.2010 mm., että hanke on katsottu luonteeltaan sopivaksi toteuttaa yksityisrahoitushankkeena, jolloin pakastamon rakennuttaja ja rahoittaja valitaan kilpailutuksen avulla. Tarkoitus on, että kilpailutuksen hoitaa konsultti ja tarjousten perusteella valitaan toteuttaja. Toteuttaja rahoittaa rakentamisen ja vastaa kiinteistön kunnossapidosta Tukkutori vuokraa rakennuksen toteuttajalta ja edelleen vuokraa käyttäjille. Kaupungille tulee varata mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, ettei hankesuunnitelmaa voida hyväksyä tässä vaiheessa tilaohjelman keskeneräisyyden vuoksi. Tukkutori tulisi oikeuttaa viemään hanketta eteenpäin ja käynnistämään kilpailutuksen. Päätökset hankkeen toteuttamisesta tehdään, kuten teknisen palvelun lautakuntakin esityksessään toteaa, vasta kilpailutuksen jälkeen kun lopullinen vuokrataso ja lunastushinta ovat selvillä. Samalla hyväksytään hankesuunnitelma.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lausunnossaan 19.8.2010, mm. että tukkutorin alueen voimassaolevan asemakaavan tavoitteena on muuttaa alue vastaamaan nykyaikaisen tuoretukkutoiminnan vaatimuksia. Alueen suurin muutos kohdistuu kylmävarastojen järjestelyihin: vanha pakastamo puretaan ja uusi rakennetaan. Tukkutorin alueen asemakaava pohjautuu kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Tukkutorin yhteistyössä laatimaan Tukkutorin kehittämissuunnitelmaan.

 

Lausunnossa todetaan, että pakastamon hankesuunnitelma on asemakaavan mukainen. Lausunnossa on kuitenkin esitetty muutamia jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja, jotka eivät ilmene hankesuunnitelmasta.

 

Kiinteistölautakunta puoltaa 29.6.2020 hankesuunnitelman hyväksymistä.

 

Esittelijän kannanotot

 

Esittelijä toteaa, että hankkeen tilaohjelma ei esityksen liitteenä olevien suunnitelmien perusteella ole vielä tässä vaiheessa niin täsmällinen, että asia voitaisiin käsitellä kaupungin hankeohjeiden mukaisena hankesuunnitelmana. Rakennuksen tila- ja tarvesuunnittelu on valmis vasta kilpailutuksen jälkeen. Myös rakennuksen lopullinen vuokrataso ja lunastushinta määräytyvät tällöin.

 

Edellä sanotun johdosta on perusteltua edetä siten, että tässä vaiheessa tukkutorille vain annetaan oikeutus jatkaa suunnittelua ja järjestää hankkeesta kilpailutus. Lopullinen hankesuunnitelma käsitellään asianmukaisessa järjestyksessä kilpailutuksen jälkeen.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU ZAHRA ABDULLAN TOIVOMUSPONSI: MAAHANMUUTTAJANUORTEN OHJAUS MIELENTERVEYSPALVELUJEN HAKEMISEEN

 

Khs 2010-1050

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 19.5.2010 hyväksymän toivomusponnen (Zahra Abdulla) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Zahra Abdullalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITE

Valtuutettu Zahra Abdullan toivomusponsi... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seurantaa Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

 

4                    ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuus järjestää maahanmuuttajanuorille matalan kynnyksen ohjausta mielenterveyspalvelujen hakemisessa.” (Zahra Abdulla, äänin 55 – 1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

./.                   Toivomusponnen johdosta on saatu sosiaalilautakunnan (31.8.2010), terveyslautakunnan (7.9.2010) ja henkilöstökeskuksen (29.9.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja niissä selvitettyihin lasten ja nuorten palveluihin.

 

Esittelijä toteaa, että maahanmuuttajataustaiset lapset, nuoret ja heidän perheensä muodostavat hyvin monimuotoisen ryhmän, johon kuuluvien terveys, hyvinvointi ja elinolot vaihtelevat suuresti. Tilanteeseen vaikuttavat myös kulttuuriset erityispiirteet, käsitykset, tarpeet sekä kielitaito. Esimerkiksi kyky tai halu hakea apua mielenterveyden ongelmiin voi olla heikentynyt tai apua haetaan vasta kun tilanne on kriisiytynyt. Mikäli henkilö tai perhe ei osaa hakeutua palvelujen piiriin, eikä heitä aktiivisesti ohjata, tästä saattaa aiheutua merkittävä terveysuhka. Kulttuurisensitiivisen ohjauksen, varhaisen puuttumisen ja tuen avulla tilanteeseen voidaan vaikuttaa rakentavasti ja estää sen paheneminen sekä tarvittaessa saattaa tuentarvitsijat erityispalvelujen piiriin.

 

Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 keskeisenä tavoitteena on lasten ja nuorten terveen ja turvallisen kasvun mahdollisuuksien parantuminen. Tarkoituksena on kehittää hallintokuntien rajat ylittäen lasten ja nuorten peruspalveluja ja varhaista tukea. Tämän toteuttamiseksi on käynnistetty useita hankkeita ja niissä kehitetään mm. ohjausta mielenterveyspalveluihin. Lisäksi koulujen oppilashuollosta on meneillään erillinen tutkimushanke.

 

Helsingissä lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä mielenterveyttä tukevia palveluja tuottavat terveyskeskus (neuvolat, terveysasemat, koulu- ja opiskeluterveydenhoito, erilliset hankkeet), sosiaalivirasto (päivähoito ja esiopetus, perhekeskukset, perhetalot, perheneuvolat), opetusvirasto (koulut ja niiden oppilashuoltoryhmät). Näissä peruspalveluissa toimivat työntekijät seuraavat lasten, nuorten ja perheiden tilannetta ja tarvittaessa ohjaavat heidät erityispalvelujen piiriin. Näitä järjestetään erikoissairaanhoidossa HUSin lastenpsykiatrisilla ja nuorisopsykiatrisilla poliklinikoilla sekä sairaalahoidossa. Perus- ja erityistason palvelut ovat tarjolla helsinkiläisille lapsille ja nuorille synnyinmaasta, äidinkielestä tai etnisestä taustasta riippumatta. Palveluja tarjottaessa turvaudutaan tarvittaessa monikielisiin materiaaleihin ja tulkin apuun. Tulkkauksen kustannuksista vastaa palvelun tuottaja.

 

Nuorten mielenterveyttä pyritään tukemaan myös etsivien työmuotojen avulla, jotta erityisesti syrjäytymisvaarassa olevien tavoittaminen olisi mahdollista. Työntekijät saattavat nuoren tarvittaessa asianmukaisten palvelujen piiriin. Matalan kynnyksen etsiviä palveluja tuotetaan terveys- ja sosiaalitoimen yhteisessä Luotsi-toiminnassa ja terveyskeskuksen Terve Helsinki -hankkeen Vamos-osaprojektissa. Nuorisoasiainkeskuksen vetämän Netari-hankkeen puitteissa ”verkkoterkkari”-terveydenhoitajat kohtaavat nuoria internetissä. Palveluja tuottavat myös järjestöt, kuten Mannerheimin lastensuojeluliiton lasten ja nuorten puhelin sekä nettitoiminta, HelsinkiMission Nuorten kriisipiste ja Valkonauhaliiton Nuorison Neuvonta-asema.

 

Suomea taitamattomille apua tarjoaa englanniksi ja tulkkauksen avulla muilla kielillä Suomen Mielenterveysseuran ulkomaalaisten kriisikeskus ja Väestöliiton Monikulttuurinen toimintakeskus, joka järjestää mm. vertaisryhmätoimintaa ja eri kielillä toteutettavaa FINFO-puhelin- ja verkkoneuvontaa. Tyttöjen talo tarjoaa 10-28-vuotiaille naispuolisille maahanmuuttajille mahdollisuuden tulla kuulluksi, osallistua ryhmätoimintoihin sekä ohjaa tarvittaessa eteenpäin mielenterveyspalveluihin.

 

Ensisijainen perustason mielenterveyspalvelujen tarjoaja on oman asuinalueen terveysasema ja neuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuolto. Näihin palveluihin ei tarvita lähetettä ja palvelujen piiriin kutsutaan aktiivisesti terveystarkastusohjelmien avulla. Tarvittaessa lapsi, nuori ja hänen perheensä ohjataan muiden palvelujen piiriin erityistason tutkimusta ja hoitoa varten.

 

Sosiaaliviraston lapsiperheiden palvelujen vastuualueella perheneuvola tarjoaa nuorille perheineen erityistason neuvontaa nuoren kehitykseen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Apua saa myös perheen vuorovaikutuksen ongelmiin sekä perheen kriiseihin. Perheneuvola on viime vuosina erityisesti pyrkinyt kehittämään tarjoamiaan varhaisen tuen palveluja. Perheneuvolan ikäraja on nostettu 17 vuoteen, mikä osaltaan parantaa nuorten mahdollisuutta saada matalan kynnyksen palveluja. Perheneuvolaan ei tarvita lähetettä.

 

Perheneuvolan organisaatiomuutoksen yhteydessä itäinen alueyksikkö sai tehtäväkseen kehittää maahanmuuttajille tarkoitettuja palvelumuotoja. Perheneuvola tekee maahanmuuttajaperheille palvelujaan tutuksi eri kielille käännettyjen esitteiden ja tiedottamistyön avulla. Palvelujen sopivuudesta maahanmuuttajille tiedotetaan alueellisissa asukkaille suunnatuissa tapahtumissa, moniammatillisissa verkostoissa sekä maahanmuuttajataustaisten kunnan ja järjestöjen työntekijöiden kautta, jotka voivat välittää tietoa omalla kielellään.

 

Sosiaalisten suhteiden katkeaminen, nopea kulttuurinen muutos ja uusi kieli ovat haasteita maahanmuuttajaperheiden ja - nuorten hyvinvoinnille.  Useiden Helsingissä toimivien maahanmuuttajajärjestöjen toiminta kohdistuu monikulttuuristen perheiden hyvinvointiin. Merkittäviä alan järjestöjä ovat mm. Väestöliitto, Monikulttuuristen perheiden liitto, Familia Club, Monika - Naiset Liitto, Pienperheyhdistys ry sekä Suomen Pakolaisapu. Nämä yhdistykset tarjoavat mm. perhevalmennusta, keskusteluryhmiä ja pyrkivät toiminnallaan vähentämään monikulttuuristen perheiden kohtaamia ennakkoluuloja, rasismia sekä lisäämään kommunikaatiota suomalaisessa yhteiskunnassa ja perheissä.  Monika - Naiset liitto ry kehittää pari- ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneille maahanmuuttajalapsille, - tytöille ja -naisille matalan kynnyksen palveluja, oikeudellista neuvontaa ja turva-asumispalveluja.

 

Infopankista (www.infopankki.fi) löytyy mielenterveyspalveluita käsittelevä osio. Tietoa masennuksesta ja traumaperäisestä stressihäiriöstä saa suomeksi, albaniaksi, arabiaksi, bosniaksi, darin-kielellä, englanniksi, kurdiksi, persiaksi, ranskaksi, serbiaksi, somalinkielillä, turkiksi, venäjäksi ja vietnamiksi. Lisäksi sivustolta löytyy tietoa SOS -kriisipuhelinpalveluista ja valtakunnallisista Mobile-tukiasemista, opiskelijoiden tukikeskuksista (www.nyyti.fi , www.yths.fi) sekä internetissä toimivasta psykologipalvelusta (www.ulkopsykologit.fi).

 

Helsingin maahanmuuttajien neuvontapiste siirtyy vuoden 2011 alusta Itäkeskuksesta kaupungintalolle. Virka - Info ja maahanmuuttajien neuvonta yhdistetään, minkä jälkeen kaupungintalon yleisneuvonta palvelee kaikkia helsinkiläisiä riippumatta taustasta. Yhdistymisen myötä Virka - Infossa työskentelee 11 henkilöä ja asiakkaita palvellaan kotimaisten kielten lisäksi englanniksi, ranskaksi, venäjäksi, saksaksi, arabiaksi ja somaliaksi.

 

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kokonaisuutta kehitetään parhaillaan voimakkaasti. Palvelujen tarvetta kartoitetaan terveys-, sosiaali- ja opetustoimen peruspalveluissa, joiden piirissä on suurin osa myös maahanmuuttajataustaisista lapsista ja nuorista. Etsivien toimintamuotojen avulla pyritään tavoittamaan syrjäytymisvaarassa olevia. Palvelukokonaisuuden ja vastuunjaon kehittäminen yhä selkeämmäksi ja joustavammaksi on tarpeellista ja tätä tavoitetta kohti jo toimitaankin. Palveluista informoinnin ja niihin ohjaamisen tehostaminen on tärkeää erityisesti maahanmuuttajataustaisten kohdalla, jotta he löytäisivät tarvittaessa palvelujen piiriin.

 

 

 

 


2

VALTUUTETTU OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: VERKKONEUVOLAPALVELUT

 

Khs 2010-1045

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 19.5.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seurantaa Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

3                    ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää mahdollisuudet käynnistää verkkoneuvolapalvelun, jonka avulla helpotetaan lasta kotona hoitavan vanhemman mahdollisuutta saada asiantuntevaa apua ja tukea arjessa jaksamiseensa.” (Outi Alanko-Kahiluoto, äänin 70 – 0)    

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Esittelijä viittaa toivomusponnen johdosta saatuihin terveyslautakunnan (7.9.2010) ja sosiaalilautakunnan lausuntoihin (28.9.2010), joissa todetaan seuraavaa: 

 

Terveyskeskuksessa on jo aloitettu neuvolapalvelujen sähköisen asioinnin mahdollisuuksien selvitys. Neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikössä aloitetaan sähköisen asioinnin pilotointi syyskuun 2010 alussa. Pilotti oli määrä aloittaa jo syksyllä 2009, mutta tietoteknisten ongelmien takia aloitusta on jouduttu siirtämään. Kokeilu aloitetaan Oulunkylän neuvolassa ja se kestää vuoden 2010 loppuun. Pilotin perusteella jatketaan yhteistyötä ja verkkopalvelujen kehittämistä yhteistyökumppaneiden kanssa. Mikäli palvelumuodot osoittautuvat käyttökelpoisiksi, ne otetaan käyttöön kaikissa Helsingin neuvoloissa vuoden 2011 aikana.

 

Sähköisen asioinnin palveluina pilotoidaan ja kehitetään sähköistä ajanvarausta, peruutusta ja mobiilipalvelua sekä kaksisuuntaista keskustelupalvelua neuvolan asiakkaiden ja henkilökunnan välillä. Myöhemmin palveluun tullaan yhdistämään myös neuvolatarkastuksiin liittyvät lomakkeet.

 

Sähköisen asioinnin kokeilun lisäksi neuvolatyön ja terveyden edistämisen yksikkö tekee yhteistyötä Väestöliiton ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Yksikkö on mukana kehittämässä vanhemmille suunnattuja verkkopalveluja, joiden kautta voitaisiin laajentaa vanhemmuuteen liittyviä asiantuntijapalveluja.

 

Sähköisen asioinnin mahdollistaminen vapauttaa aikaa myös perinteisiin puhelin- ja vastaanottopalveluihin ja niiden kehittämiseen. Sähköiset palvelut tehostavat neuvolatoimintaa ja parantavat neuvolapalvelujen saatavuutta. Siten sähköisten palvelujen käyttöönotolla on myönteisiä terveysvaikutuksia.

 

Kasvatus- ja perheneuvonnasta saa apua lapsen tai nuoren kehitykseen sekä kasvatukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä. Perheneuvola tarjoaa lapsille, nuorille ja perheille erityistason neuvontaa, tukea ja hoitoa. Perheneuvolassa on pyritty erityisesti kehittämään varhaisen tuen palveluja ja parantamaan perheiden mahdollisuutta saada oikea-aikaista ohjausta ja neuvontaa.

 

Verkkopalvelujen tarve on tunnistettu perheneuvolassa. Eräissä Suomen perheneuvoloissa (mm. Jyväskylässä ja Kouvolassa) on jo useamman vuoden ajan ollut käytössä sähköpostineuvonta, jossa asiakasperheillä on mahdollisuus saada sähköpostin välityksellä henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa perheneuvolan asiantuntijalta. Neuvonnasta on saatu hyviä kokemuksia.

 

Sähköpostin välityksellä tapahtuva neuvonta ei kuitenkaan täytä Helsingin sosiaaliviraston tietoturvavaatimuksia, eikä sitä ole siksi voitu ottaa käyttöön Helsingin perheneuvolassa. Sosiaalivirastossa on käynnistynyt tänä vuonna Vuorovaikutteisen asioinnin hanke, jossa tietoturvalliseen sähköisen kommunikoinnin ongelmaan haetaan ratkaisuja.  Vuoden 2011 aikana tullaan tekemään perheneuvolan sähköisen asioinnin selvitys- ja kehittämistyö. Tavoitteena on, että perheneuvolan sähköiset palvelut ja niiden tietoturvalliset puitteet ovat valmiina vuoden 2012 alussa ja silloin voidaan käynnistää perheiden verkkoneuvola-palvelu.

 

 

 

 


1

11.10.2010 pöydälle pantu asia

LAAJASUON LIIKUNTAPUISTON UUDISRAKENTAMISEN HANKESUUNNITELMA

 

Khs 2010-1678

 

SJ                                       Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Laajasuon liikuntapuiston uudisrakentamisen 1.9.2010 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta jo käytetyin suunnittelu- ja valmistelukustannuksin, lisä- ja muutostyövarauksin sekä tarvittavin sähkö-, vesi- ja viemäriliittymin on arvonlisäverottomana 1 800 000,00 euroa kustannustasossa 5/10, RI 134,7.

 

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITTEET

Liite 1

Laajasuon liikuntapuiston uudisrakentamisen hankesuunnitelma

 

Liite 2

Laajasuon liikuntapuiston uudisrakentamisen... Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Liikuntalautakunnan esitys sekä siitä saatu talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto sisältyvät liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

 

Hankkeen lähtökohta ja kuvaus

 

Hankesuunnitelma käsittää Laajasuon liikuntapuiston uudisrakennustyön. Laajasuon liikuntapuiston uudisrakennushanke on osa Haagan keski-osan tiivistämistä. Vuonna 2002 vahvistetussa asemakaavassa vanha urheilukentän alue osoitettiin täydennysrakentamiseen.

 

Uusi liikuntapuisto sijaitsee Etelä- ja Pohjois-Haagan saumakohdassa. Liikuntapuisto on osa Haagan kaupunginosapuistoksi nimettyä Laaja­suonpuistoa. Puisto muodostaa yhtenäisen maisemakokonaisuuden. Kaakkoiskulmaan sijoittuva liikuntapuisto tulee olemaan puiston rakennetuin osa. Se on myös käyttöennusteeltaan aktiivisin osa puistoa.

 

Liikuntapuistolle on kaavatyön yhteydessä määrätty voimakas ympyrämuoto. Puurivien rajaama ympyränmuotoinen ulkoilutie sulkee sisälleen liikuntapuiston kentät ja liikunta-alueet.

 

Liikuntapuiston pinta-ala on 31780 m2. Ympyrän sisällä on mm. kumirouhe- ja tekonurmipintaista pelialaa 11 900 m2. Pääkentälle tullaan merkitsemään kaksi pienempää, kentän poikittain pelattavaa pelialuetta, jolloin kahdelle kentälle saa useampi joukkue peliaikaa. Kentät ovat juniori- ja harjoituskäytössä ja ottelutoiminta keskitetään Helsingin suurille kentille.

 

Pääkenttien eteläreunalle on sijoitettu juoksusuora ja pituushyppypaikka.

 

Alueen pohjoisosan keskellä on aluevaraus tulevalle huoltorakennukselle. Huoltorakennus ei kuulu tähän hankesuunnitelmaan. Kenttää huolletaan toistaiseksi liikkuvalla kalustolla.

 

Koilliskulman lähiliikuntapaikka toimii arkipäivisin päiväkotilasten ulkoilualueena, sillä päiväkodille varattu piha-alue on riittämätön ulkoiluun. Toiminta-alueella on riittävä yhtenäinen tila vapaalle leikille ja varsinaiset liikuntaleikkivälineet on sommiteltu tiiviiksi paketiksi. Matalan aidan rajaaman alueen ulkopuolella on lisäksi ulkokuntolaitteita aikuisille.

 

Luoteiskulman lähiliikuntapaikan keskuksen on hiekkatekonurmipintainen monitoimiareena. Lisäksi alueella on ulkopingispöytiä, katukorista ja käärmekeinu.

 

Suunnitelmassa on esitetty, että alueen pohjoisimmassa nurkassa olisi parkour-alue, joka olisi ensimmäinen lajille omistettu harjoittelupaikka Helsingissä.

 

Liikuntapuiston esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Laajasuonpuisto sijoittuu tasaiselle alueelle, mikä antaa hyvät lähtökohdat esteettömän puiston rakentamiselle.

 

Käyttäjät ovat etupäässä lähialueiden asukkaita, liikuntaseuroja sekä kouluja. Liikuntaviraston ajanvarauksen kautta kenttiä voivat käyttää myös muualta Helsingistä tulevat seurat ja joukkueet.

 

Hankkeen rakentamiskustannukset

 

Suunnitelmien perusteella laaditun enimmäishintalaskelman mukaan hankkeen rakentamisen kustannukset lisä- ja muutostyövarauksin sekä tarvittavin suunnittelu-, perustus-, sähkö, vesi- ja viemäriliittymäkustannukset huomioiden ovat arvonlisäverottomana 1 800 000,00 euroa, RI 134,7. Arvioituun kustannusennusteeseen ei sisälly käyttökustannuksiin varattavia varuste- ja laitehankintoja.

 

Hanke sisältyy vuoden 2010 talousarvion investointiosaan, jossa sille on varattu 700 000 euroa. Loppurahoitus 1,2 milj. euroa sisältyy liikuntatoimen vuoden 2011 talousarvioehdotukseen ja vuosien 2011–2013 taloussuunnitelmaehdotukseen.

 

Hankkeen aikataulu       Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kaupunginhallituksen hyväksyttyä hankesuunnitelman. Arvioitu valmistumisaika on joulukuu 2012.

 

Lausunnot                        Liikuntalautakunta puoltaa esityksessään hankkeen hyväksymistä, kokonaiskustannukseksi on esitetty arvonlisäverottomana 1 900 000 euroa sisältäen 100 000 euroa parkour-alueen rakentamiseen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että tässä taloudellisessa tilanteessa liikuntatoimen pienentyneet määrärahat tulisi käyttää nykyisten lajien toimintaedellytysten parantamiseen eikä lajivalikoiman lisäämiseen, joten parkour-alue tulisi jättää suunnitelmasta pois ja hankesuunnitelmaa karsia 100 000 eurolla, ja hankkeen kokonaiskustannukseksi asettaa 1,8 milj. euroa kustannustasossa 5/2010.

 

Esittelijä toteaa, että hanke tulisi toteuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukaisesti. Parkour-alueen suunnittelua ja toteutusmahdollisuuksia tulisi kuitenkin tarkastella jatkossa yhteistyössä nuoriso-, opetus-, liikunta- ja sosiaaliviraston yhteistyönä osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutusta. Yhä useampi nuori harrastaa liikuntaa seuratoiminnan ulkopuolella.

 

 

 

 


1

KALLION TONTTIEN 299/1, 2, 4 JA 10 SEKÄ ALPPIHARJUN TONTIN 357/6 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11988)

 

Khs 2010-1679

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee pidentää 11. kaupunginosan (Kallio) korttelin nro 299 tonttien nro 1, 2, 4 ja 10 sekä 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 357 tontin nro 6 rakennuskieltoaikaa 31.10.2012 saakka.

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

 

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunki­suunnittelulautakun­nalle ja rakennuslautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Rakennuskieltokartta nro 11988 (Kallion tontit 299/1, 2, 4 ja 10 ym.)

 

Liite 2

Kallion tonttien 299/1, 2, 4 ja 10 ... - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Rakennuskielto on voimassa 31.10.2010 saakka otsikossa mainituilla tonteilla, joista Alppiharjun tontti sijaitsee Sturenkadun varrella ja Kallion tontit Siltasaarenkadun ja Säästöpankinrannan varrella.

 

Esityksen taustaa            Kvsto päätti 11.10.1961 muuttaa 1.–8. ja 10.–14. kaupunginosien asemakaavaa. Samassa yhteydessä Kvsto antoi ohjeet näiden alueiden rakennusoikeuden määrittelemisestä asemakaavan muutoksia laadittaessa.

 

Sörnäisten ja Kallion kaupunginosia koskeva asemakaavan muutos alistettiin ministeriön vahvistettavaksi vuonna 1963 ja Alppiharjun asemakaavan muutos vuonna 1964.

 

Kvsto päätti 18.6.1969 muuttaa edellä mainittua rakennusoikeuden määrittämispäätöstään 1.–8. ja 10.–14. kaupunginosissa. Päätöksen johdosta Khs pyysi, ettei ministeriö vahvistaisi alistettuja 10.–12. kaupunginosien asemakaavan muutoksia. Tämän perusteella sisäasiainministeriö jätti vahvistamatta näiden asemakaavojen muutokset 18.11.1969 ja määräsi alueet rakennuskieltoon rakennuslain 42 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla. Rakennuskieltoa on pidennetty kaksi vuotta kerrallaan viimeksi Khn 6.10.2008 tekemällä päätöksellä 31.10.2010 saakka.

 

Yleiskaava                        Asemakaavan muutosten laatimisen pohjana ovat olleet Kvston 23.6.1976 hyväksymä kantakaupungin yleiskaava, 9.12.1992 hyväksymä Helsingin yleiskaava 1992 ja 26.11.2003 hyväksymä Helsingin yleiskaava 2002, joka on tullut rakennuskieltoalueella voimaan 23.12.2004.

 

Suunnittelutilanne          Sörnäisten, Kallion ja Alppiharjun vanhoille asuntoalueille on laadittu asemakaavan muutokset alueittaisina kokonaisuuksina sekä useita uudisrakennustoiminnan vaatimia tontti- ja korttelikohtaisia asemakaavan muutoksia.

 

Jäljellä on enää Kallion kaupunginosan Siltasaaren alueen neljän tontin asemakaavan muutokset, jotka on tarkoitus laatia hankekaavoina kiinteistöjen suunnitelmien toteuttamiseksi ja niiden edellyttämässä aikatau­lussa.

 

Rakennuskielto on myös yhä voimassa Alppiharjun tontilla 357/6. Tontin asemakaavan muutos on vireillä, mutta tuleva käyttötarkoitus ei ole vielä varmistunut.

 

Rakennuskiellon jatkaminen

 

Osittain vielä keskeneräisen uudelleenkaavoitustyön vuoksi edellä mainittujen tonttien rakennuskieltoa tulisi jatkaa kahdella vuodella eli 31.10.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11988/2.9.2010).

 

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

 

 

 

 


2

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN OY SHELL AB:N JA SHELL OVERSEAS INVESTMENTS BV:N VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2010-1808

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 1.9.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa oy Shell ab on myynyt Helsingin kaupungin Laajasalon kylässä (412) sijaitsevat tilat RN:o 2:62, 2:121 ja 2:328 hollantilaisen Shell Overseas Investments BV:n lukuun perustettavalle suomalaiselle yhtiölle.

 

Pöytäkirjanote oy Shell ab:lle, asianajaja Christoffer Charpentier/
Hannes Snellman Attorneys Ltd:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kartta kohteesta

 

Liite 3

Muistio/Kruuunuvuoren alueen suunnittelutilanne

 

Liite 4

Myyjän ilmoitus kaupan ehdoista

 

Liite 5

Ennakkolausunto 16.8.2010

 

Liite 6

Kiinteistönluovutusilmoitus

 

Liite 7

Kauppakirja

 

Liite 8

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen... - päätöshistoria

 

Helsingin kaupungin Laajasalon kylän (412) tilat RN:o 2:62, 2:121 ja 2:328; Haakoninlahdentie 1

 

ESITTELIJÄ

 

Kaupan kohde                 Kiinteistökaupan kohteina ovat Helsingin kaupungin Laajasalon kylän kylässä sijaitsevat tilat RN:o 2:62, 2:121 ja 2:328 sekä em. kiinteistöjen alla olevat kaksi maanalaista luolaa. Kauppaan kuuluvat lisäksi kiinteistöillä sijaitsevat vähäisehköt öljy-yhtiön toimintaan liittyneet varasto- ym. rakennukset, maanpäälliset ja maanalaiset säiliöt liittymineen, putkistoineen yms. sekä kaikki muu kaupan kohteissa hallintaoikeuden siirtymisajankohtana sijaitseva myyjän omistama omaisuus. Lisäksi kauppaan sisältyy mm. öljyn varmuusvarastona käytetty luola, joka sijaitsee pääosin Helsingin kaupungilta vuokratun naapuritontin alla.

 

Luovutettavien kiinteistöjen pinta-ala on yhteensä 83 305 m2.

 

Kaavatiedot                      Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Yleiskaavassa 2002 tilat on varattu kerrostalovaltaiselle asumiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle. Kaupunginvaltuusto on 10.12.2008 hyväksynyt Kruunuvuoren osayleiskaavaehdotuksen nro 11756 (ei lainvoimainen).

 

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä mutta vielä lainvoimaa vailla olevassa osayleiskaavassa eteläosa kaupan kohteena olevasta alueesta on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä asuinalueeksi (P/A), Kruunuvuoren rinteeseen sijoittuu asuntoalue (A). Kallioinen niemi sekä alueen kaksi korkeinta kallionlakialuetta on merkitty virkistysalueiksi.

 

Alueella on osayleiskaavassa osoitettu ohjeellisesti alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien. Kruunuvuorenrannan pääaukio Haakoninlahdentori on pääosin myydyllä alueella.

 

Helsingin hallinto-oikeus päätti hyväksyä osayleiskaavasta tehdyn valituksen ja kaupunki on valittanut päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Kaupunkisuunnitteluviraston käsityksen mukaan asemakaavan laatiminen alueelle on mainituista syistä ajankohtaista vasta 2012 - 2013.

 

Osayleiskaavassa ei määritellä alueen rakennusoikeutta. Alueella on hieno sijainti, mutta tarkemman suunnittelun lähtökohdat ovat vielä osin avoimia. Myös alueen liikennejärjestelyiden, kuten mahdollisen siltayhteyden, toteutumiseen liittyy epävarmuustekijöitä, millä on merkitystä myydyn alueen maanarvoon.

 

Ilman tarkempaa suunnittelua alueelle ei voida määritellä tarkkaa rakennusoikeutta. Osayleiskaavavaiheessa ja sen jälkeen laadittujen luonnosten pohjalta rakennusoikeudeksi arvioidaan 40 000 - 45 000
k-m2.

 

Kauppaan liittyvät vastuut

 

Kauppaan liittyy useita ostajalle siirtyviä vastuita. Ostaja ottaa vastattavakseen öljyvarastoalueen olemassa olevat ja tulevat ympäristövelvoitteet sekä rakennusten, säiliöiden, ja putkistojen purkuvelvoitteet. Ostaja vastaa myös tulevasta maankäyttösopimuksesta ja sen korvauksista.

 

Myytävällä alueella on toiminut vuosikymmenten ajan öljysatama, kemikaalitehdas ja öljytuotteiden varasto. Alueen maaperä, pohjavesi ja merisedimentit ovat pilaantuneet. Kauppaehtojen mukaan ostaja vastaa kaikista pilaantumisesta aiheutuvista kustannuksista.

 

Kiinteistöviraston teettämän alustavan arvion mukaan myytävän alueen pilaantuneen maaperän, sedimenttien ja pohjaveden puhdistamiskustannukset ovat noin viisi miljoonaa euroa (alv. 0 %). Arvioon liittyy kuitenkin useita epävarmuustekijöitä, koska esimerkiksi tutkimukset ovat puutteellisia eivätkä alueen tuleva käyttö ja puhdistuksen ajankohta ole tiedossa.

 

Ostaja vastaa lisäksi rakennuksista, säiliöstä ja luolastoista. Niiden puhdistamis- ja purkukustannukset tulevat myös olemaan merkittäviä.

 

Kauppahinta                    Kiinteistökaupan kauppahinta on 15,8 miljoonaa euroa rakennuksineen ja laitteineen. Kauppahinta vastaa yksikköhintoja noin189,66 euroa/m2 ja noin 351 euroa/k-m2, kun rakennusoikeuden yksikköhinta on laskettu osayleiskaavan perusteella alustavasti arvioidun rakennusoikeuden mukaan (45 000 k-m2). Kun kauppahintaan lasketaan mukaan mahdolliset arvioidut puhdistuskustannukset 5 miljoonaa euroa, rakennusoikeuden yksikköhinnaksi muodostuisi noin 462 euroa/k-m2. Ostajan kannalta kokonaiskustannusta korottavat jatkossa neuvoteltavan maankäyttösopimuksen korvaukset.

 

Esittelijä toteaa, että myydylle alueelle on alustavasti osoitettu huomattava määrä rakennusoikeutta, joten sitä on pidettävä kaupungin kehittämisen kannalta merkittävänä. Kaupan edullisuutta on kuitenkin kaavoituksen keskeneräisyydestä ja toteutusaikataulun epävarmuudesta johtuen samoin kuin kauppaan sisältyviin ympäristövastuisiin liittyvien huomattavien epävarmuuksien vuoksi vaikea arvioida.

 

Esittelijä ei esitetyistä syistä pidä etuosto-oikeuden käyttämistä tarkoituksenmukaisena ja toteaa, että alueen suunnitelmallinen kehittäminen tullee turvatuksi tältä osin myös ilman kaupungin maanomistusta. Kaupunki omistaa joka tapauksessa Kruunuvuorenrannan maa-alueista pääosan, noin kolme neljäsosaa, joten kaupungin asunto- ja elinkeinopolitiikan tavoitteet alueella lienevät saavutettavissa myös yksityisten maanomistajien kanssa neuvoteltavien maankäyttösopimusten avulla.

 

Esittelijä toteaa vielä, että kaupunginhallitus päätti aiemmin olla antamatta etuosto-oikeuden käyttämisestä samansisältöisessä kaupassa ennakkolausuntoa, koska tuolloin vielä puutteellisten selvitysten vuoksi ei ollut riittäviä perusteita kaupan arviointiin.


 

Esittelijän ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

 

 

 

 


3

ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXXX: N SEKÄ ASUNTO OY VENEENVEISTÄJÄNRANNAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

 

Khs 2010-1807

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 31.8.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa XXXX, XXXX, XXXX ja XXXX XXXX ovat myyneet Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31122 tontin nro 3 rakennuksineen sekä määräalan M603 Lauttasaaren kylän tilasta RN:o 1:618 Asunto Oy Veneenveistäjänrannalle.

 

Pöytäkirjanote Asunto Oy Veneenveistäjänrannalle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Kartta kohteesta

 

Liite 3

Kiinteistönluovutusilmoitus

 

Liite 4

Kauppakirja

 

Liite 5

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen... - päätöshistoria

 

Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31122 tontti nro 3 sekä määräala Lauttasaaren kylän (414) tilasta RN:o 1:618; Särkiniementie 18

 

ESITTELIJÄ

 

Kaupan kohde                 Kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31122 tontti nro 3 rakennuksineen sekä määräala M603 Lauttasaaren kylän tilasta RN:o 1:618. Voimassa olevan asemakaavan mukaan alueet muodostavat asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen tontin nro 31122/5 (AR). Tontin pinta-ala on 7 220 m2 ja rakennusoikeus 3 600 k-m2.

 

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla sijaitsee vuonna 1961 valmistunut 318 k-m2:n suuruinen teollisuushalli, vuonna 1971 valmistunut 595 k-m2:n suuruinen toimistorakennus, vuonna 1978 valmistunut 195 k-m2:n suuruinen teollisuusvarasto sekä vuonna 1999 valmistunut 377 k-m2:n suuruinen myymälähalli. Rakennukset on myyty purettaviksi. Tontilla 31122/5 on vireillä rakennusluvat kahden asuinkerrostalon ja neljän pientalon rakentamiseksi.

 

Kauppahinta ja muut ehdot

 

Kokonaiskauppahinta 11 160 000 euroa vastaa yksikköhintoja noin 1 545,71 euroa/m2 ja 3 100 euroa/k-m2.

 

Kauppakirjan mukaan kiinteistöllä olevat rakennukset myydään purettaviksi. Ostaja vastaa rakennusten purkamisesta aiheutuvista kustannuksista.

 

Kaupan kohteessa on harjoitettu pitkään toimintaa, joka aiheuttaa tarpeen puhdistaa kohteen maaperä sekä mahdollisesti vaihtaa kohteessa olevaa maa-ainesta asuinrakentamista varten kelpaavaksi.

 

Kohteessa on tehty maaperän pilaantumisselvitykset 24.6.2010. Maaperän puhdistamistarpeen ja laajuuden määrittämiseksi on tehtävä edelleen lisäselvityksiä myös sen jälkeen, kun kiinteistöllä olevat rakennukset on purettu sekä myös siinä yhteydessä, kun maaperää puhdistetaan.

 

Ostaja hoitaa maaperän puhdistamistarpeen selvittämiseen liittyvät käytännön toimenpiteet ja toimii tilaajana sekä selvitystoimenpiteille että varsinaisille puhdistamistoimenpiteille.

 

Myyjä vastaa ostajalle kaikista välittömistä kustannuksista, jotka ovat tarpeenkaupan kohteen puhdistamistarpeen laajuuden selvittämiseksi sekä maaperän puhdistamiseksi asuinrakennuskäyttöön.

 

Myyjän ja Helsingin kaupungin välinen aluevaihto

 

Etuosto-oikeuden kohteena on myös määräala, jonka kaupunki luovutti myyjille aluevaihdossa. Kaupunki ja myyjät tekivät 18.6.2010 aluevaihdon, jossa kaupunki luovutti myyjille tonttiin 31122/5 merkityn 2 178 m2:n suuruisen määräalan omistamastaan tilasta, ja myyjät luovuttivat kaupungille lähivirkistysaluetta varten yhteensä 958 m2:n suuruisen alueen tonteista 31122/3 ja 4.

 

Esittelijä toteaa, ettei kaupungin ole tarkoituksenmukaista käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kauppa liittyy kaupungin kanssa aiemmin tehtyyn aluevaihtoon ja tontti tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen asuinkäyttöön.

 

Esittelijän ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

 

 

 

 


4

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON LIIKENNESUUNNITTELUOSASTON APULAISOSASTOPÄÄLLIKÖN VIRKANIMIKKEEN MUUTTAMINEN

 

Khs 2010-1856

 

VS. KAJ                            Kaupunginhallitus päättänee muuttaa kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston vakanssin nro 514401 virkanimikkeen apulaisosastopäälliköstä toimistopäälliköksi.

 

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja henkilöstökeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

ESITTELIJÄ                      Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 23.9.2010 merkitä liikennesuunnitteluosaston apulaisosastopäällikön, liikennevalotoimiston toimistopäällikön, Kari Sanen eroilmoituksen tiedoksi ja todeta, että Sane eroaa apulaisosastopäällikön virastaan 1.3.2011 lukien ehdolla, että Kuntien eläkevakuutus myöntää vanhuuseläkkeen 1.3.2011 alkaen.

 

Samalla lautakunta päätti esittää kaupunginhallitukselle, että liikennevalotoimiston toimistopäällikkönä toimineen apulaisosastopäällikön viran nimike muutetaan toimistopäälliköksi. Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että avoimeksi tuleva liikennevalotoimiston toimistopäällikön virka pannaan julkiseen hakuun.

 

Toimistopäällikön viran pätevyysvaatimuksena on alalle soveltuvan diplomi-insinöörin tutkinto tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi virkaa hakevalla henkilöllä tulee olla kokemusta toimiston toimialalla sekä hyvät valmiudet esimiestehtäviin, jossa kokemus katsotaan eduksi. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen kirjallinen ja suullinen taito ja ruotsin kielen tyydyttävä kirjallinen ja suullinen taito.

 

Viran tehtäväkohtainen palkkaus määräytyy teknisten sopimuksen mukaisesti.

 

Esittelijä toteaa, että virkanimikkeen muuttaminen kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan. Sen sijaan viran auki julistaminen ja täyttäminen kuuluvat kaupunkisuunnittelulautakunnan toimivaltaan.

 

 

Kaupunkisuunnitteluviraston mukaan liikennesuunnitteluosastolla on vuosia ollut voimassa käytäntö, että yksi neljästä toimistopäälliköstä on toiminut oman tehtävänsä ohella apulaisosastopäällikkönä. Viran nykyisen haltijan jäädessä eläkkeelle vapautuu näin ollen yhdistetty liikennevalotoimiston toimistopäällikön ja liikennesuunnitteluosaston apulaisosastopäällikön virka. Virkojen ja nimikkeiden yhteismäärä pysyy ennallaan ja avautuva yksi vakanssi tulee julkiseen hakuun.

 

Kaupunginjohtaja on 18.8.2010 (§ 72) päättänyt, että avoimeksi tuleva toimistopäällikön virka saadaan täyttää ehdolla, että palkanmäärittely tapahtuu vuoden 2010 talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti.