UUSIEN ASUNTOALUEIDEN KUNNALLISTEKNIIKAN RAHOITUSAVUSTUKSEN HAKEMINEN JA TOTEUTUSASIAKIRJAN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-64

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) ja Helsingin kaupungin yhteisen toteutusasiakirjan Helsingin kaupungin uusien asuntoalueiden: Kalasataman, Jätkäsaaren, Honkasuon, Kruunuvuorenrannan sekä Myllypuron kunnallistekniikan rakentamisen tukemisesta (esityslistan liite 1) ja hakea ARAlta vuodelle 2010 varatut avustukset Kalasatamaan 2,070 milj. euroa, Jätkäsaareen 1,530 milj. euroa, Kruunuvuorenrantaan 0,390 milj. euroa sekä Myllypuroon 0,450 milj. euroa.

Kirje Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskukselle ja pöytäkirjanote rakennusvirastolle, kiinteistövirastolle, hallintokeskuksen oikeuspalveluihin toteutusasiakirjan allekirjoituksesta huolehtimista varten, talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Asikainen Hannu, projektinjohtaja, puhelin 310 79787

LIITTEET	Liite 1	Toteutusasiakirja uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamisen tukemisesta vuosina 2010_2012
	Liite 2	Toteutusasiakirjan liitteet 1_5

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että valtion vuoden 2010 talousarvioon sisältyy valtioneuvoston asetuksessa 965/2009 nimetyille kunnille myönnettävä avustus uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. Avustuksen tarkoituksena on nopeuttaa ja tukea kuntien asuntotuotantoa käynnistämällä ja aikaistamalla uusien asuntoalueiden rakentamista siten, että sekä valtion tukema että muu asuntotuotanto lisääntyy.

Avustus myönnetään asuntorakentamisesta aiheutuvaan kunnallistekniikan rakentamishankkeeseen, joka voi sisältää asuntorakentamisen toteuttamiseksi tarvittavat kadut ja muut liikenneväylät sekä asuntoalueen sisäiset tai alueeseen välittömästi liittyvät puistot.

Vuonna 2010 määräaikaisia hankekohtaisia avustuksia asetuksessa nimettyjen kuntien uusien asuntoalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen myönnetään yhteensä enintään 10 milj. euroa. Lisäksi saadaan tehdä ehdollisia ennakkopäätöksiä vuosina 2011 – 2012 mainittuun tarkoitukseen myönnettävistä avustuksista. Ehdollisten ennakkopäätösten mukaan myönnettävien avustusten määrä saa olla yhteensä enintään 20 milj. euroa. Avustus myönnetään Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) varoista.

Valtionavustushakemus Helsingin uusien asuntoalueiden

kunnallistekniikan rakentamiseen

Helsingin kaupungin avustushakemus vuosina 2010 – 2012 alkavien uusien asuntoalueiden rakentamisen tukemisesta on toimitettu ARAlle maaliskuussa 2010. Avustushakemuksen perusteella ARA on 26.5.2010 tehnyt päätöksen varata vuoden 2010 valtionavustusta 2,070 milj. euroa Kalasataman, 1,530 milj. euroa Jätkäsaaren, 0,390 milj. euroa Kruunuvuorenrannan ja 0,450 milj. euroa Myllypuron kunnallistekniikan rakentamiseen.

Lisäksi ARA on tehnyt ehdolliset ennakkopäätökset vuosien 2011 – 2012 Helsingin kaupungin kohteista ja avustuksen vuosittaisista määristä. Avustettavia alueita ovat Kalasatama, Jätkäsaari, Honkasuo, Kruunuvuorenranta ja Myllypuro.

Avustuksen määrät kohteittain ja vuosittain ovat seuraavat:

KOHDE	2010 [milj. €]	2011 [milj. €]	2012 [milj. €]
Kalasatama	2,070	0,600	0,540
Jätkäsaari	1,530	0,570	0,300
Honkasuo		0,270	0,480
Kruunuvuorenranta	0,390	0,900	0,630
Myllypuro	0,450	0,300	0,070
Yhteensä	4,440	2,640	2,020

Avustusvaraukset ovat voimassa 30.10.2010 saakka, johon mennessä kaupungin tulee toimittaa ARAlle valtioneuvoston 965/2009 asetuksen 8 ja 9 §:n tarkoitetut selvitykset. Selvitysten perusteella ARA tekee varsinaisen päätöksen valtionavun myöntämisestä kohteille.

Valtioneuvoston asetuksessa tarkoitetut selvitykset annetaan kohteittain laadituissa toteutussuunnitelmissa, jotka liitetään ARAn ja Helsingin kaupungin yhteisesti allekirjoittamaan toteutusasiakirjaan.

Ehdollisen ennakkopäätöksen mukaisia avustuksia on haettava viimeistään 30.10., sinä vuonna, jota ehdollinen ennakkopäätös koskee.

Toteutusasiakirja ja kohteiden toteutussuunnitelmat

./. Esityslistan tämän asian liitteenä on toteutusasiakirjaehdotus, joka on tehty ARAn hyväksymän mallin mukaisesti. Toteutusasiakirjaan liittyy avustusta saavien kohteiden toteutussuunnitelmat, jotka sisältävät vaaditut selvitykset. Toteutusasiakirja on laadittu yhteistyössä ARAn, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä rakennusviraston kanssa.

HELSINGIN TUKKUTORIN PAKASTAMON KEHITTÄMINEN

Khs 2010-1011

RYJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa tukkutorin jatkamaan pakastamohankkeen suunnittelua ja käynnistämään kilpailutuksen, jonka perusteella hankkeelle valitaan rakennuttaja/rahoittaja.

Pöytäkirjanote tukkutorille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Pakastamon hankesuunnitelma
	Liite 2	Pakkasvaraston liiketoimintasuunnitelma
	Liite 3	Kylmä- ja pakkastilat, leikkaus
	Liite 4	Helsingin Tukkutorin pakastamon... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Teknisen palvelun lautakunta esittää 6.5.2010 Helsingin Tukkutorin pakastamon 26.4.2010 päivätyn hankesuunnitelman hyväksymistä. Samalla lautakunta esittää, että tukkutori oikeutettaisiin jatkamaan hankkeen suunnittelua ja käynnistämään kilpailutus, jonka perusteella rakennuttaja/rahoittaja valitaan. Lautakunta esittää, että tukkutori oikeutettaisiin myöhemmin erillisellä päätöksellä tekemään rakentajan/sijoittajan kanssa pitkäaikainen (20 v.) vuokrasopimus, tai vaihtoehtoisesti kaupunki lunastaa rakennuksen tai osia siitä sopimusvaiheessa tehtävän lunastusoikeuden mukaisesti.

./. Pakastamon hankesuunnitelma on liitteenä 1, pakkasvaraston liiketoimintasuunnitelma liitteenä 2 ja kylmä- ja pakkastilojen leikkaus liitteenä 3. Teknisen palvelun esitys kokonaisuudessaan on liitteessä 4 (päätöshistoria).

Hankkeen sisällöstä

Hanke perustuu Tukkutorin kehittämissuunnitelmaan ja alueelle vuonna 2009 hyväksyttyyn asemakaavan muutokseen. Uusi pakastamo on tarpeen alueen ydintoimintojen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Uusi pakastamo rakennetaan Hermannin kaupunginosan korttelin 21274 tonteille 8 ja 9 (Sörnäistenkatu 5).

Tilantarve on tukkutorin tarkentamien tietojen mukaan n. 9 200 m2, josta pakkastilaa n. 4000 m2, toimisto ym. aputilaa 1800 m2 ja tuotanto- ja varastotiloja 3400 m2. Enimmäislaajuus on asemakaavan mukaisesti 11 200 brm2. Osa tuotanto- ja varastotiloista voi vaihtoehtoisesti jäädä yksityisen toimijan vuokraustoimintaan. Alustavan aikataulun mukaan rakennus rakennetaan vuonna 2012 ja on valmis käyttöönotettavaksi vuonna 2013.

Lautakunnan esityksen mukaan hanke toteutettaisiin yksityisrahoituksella. Rakentamiskustannusten hinta määräytyisi kilpailutuksen perusteella. Esitys hankkeen toteuttajasta ja sopimus tuotaisiin hyväksyttäväksi kilpailutuksen jälkeen.

Lautakunnan esitys

Teknisen palvelun lautakunnan esityslistalla hankkeesta todetaan seuraavaa:

” Hanketta varten on varattu tontit 8 ja 9 Hermannin kaupunginosassa (kortteli 21274) Agroksenmäen rinteen ja Sörnäistenkadun kulmasta osoitteessa Sörnäistenkatu 5. Tontit ovat kaupungin omistuksessa ja rajoittuvat nykyiseen Tukkutorin tonttiin (10), jolle osa rakennuksesta tulee. Hankkeen enimmäislaajuus on 11 200 brm². Tontti on varustettu vuonna 2008 hyväksytyssä kaavassa TE-merkinnällä, joka oikeuttaa rakentamista elintarviketeollisuuden ja tukkukaupan toimintaa palveleville teollisuus- ja varastorakennuksille.

Helsingin Tukkutorin 1950-luvulla rakennettu pakastamo on niin huonokuntoinen, että sen korjaaminen ei ole enää taloudellisesti ja toiminnallisesti kannattavaa. Tämä todettiin rakennuksen kuntokatsastuksessa vuonna 2006. Liikepalvelulautakunta hyväksyi syksyllä 2008 uuden pakastamon rakentamisen tarveselvityksen, jossa todettiin, että Tukkutori tarvitsee uuden pakastamon alueen ydintoimintojen tukemiseksi ja kehittämiseksi. Samalla luovutaan ammoniakista pääasiallisena kylmäaineena, mikä parantaa alueen turvallisuutta ja mahdollistaa naapuritontin kaavoittamisen asuintuotantoon.

Tukkutorin kehittämissuunnitelmassa alueen kehittämisen lähtökohtia on vanhan pakastamon korvaaminen uudella kylmälaitoksella, joka sijoitetaan Sörnäistenkadun varteen tyhjälle tontille Agroksenmäen rinteeseen. Pakastamon rakentamisen mahdollistava kaavamuutos hyväksyttiin vuoden 2009 alussa.

Syksyllä 2009 perustettiin työryhmä miettimään uuden pakastamon toteutus- ja rahoitusvaihtoehtoja. Työryhmän esityksestä päädyttiin yksityisrahoitusmalliin. Tämä hyväksyttiin kaupungin kiinteistöjen kehittämistyöryhmässä (HOR) joulukuussa 2009.

Uusi pakastamo on osa Helsingin kaupungin yhteisstrategioita. Siinä pakastamon toiminta kuuluu Yritystoiminnan edellytysten parantaminen -osioon. Pakastamotoiminnan kehittäminen sopii myös kaupungin elinkeinostrategiaan ja valmisteilla olevaan ruokakulttuuristrategiaan, joissa molemmissa kaupungin alueella sijaitsevien osaamiskeskusten toimintaa pyritään vahvistamaan. Nykyinen pakastamo on noin 300 yrityksen ja yhteisön käytössä ja on Tukkutorin ydintoimintoja.

Uuden pakastamon avulla pyritään lisäksi toteuttamaan kaupungin ja Tukkutorin energiansäästötavoitteita ja muuttamaan palvelumallia nykyistä toimivammaksi ja tuottavammaksi.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hankkeen kilpailutus valmistellaan ja aloitetaan vuoden 2010 aikana. Kilpailutuksen voittanut rakennuttaja/rahoittaja valitaan vuoden 2011 alussa, jolloin päätös tuodaan lautakunnan kautta uudelleen kaupunginhallituksen päätettäväksi. Silloin selviää vuokrataso ja lunastushinta. Tämän päätöksen yhteydessä esitetään tarkennettu kannattavuuslaskelma. Tässä vaiheessa mahdollinen lunastaminen voidaan ottaa huomioon taloussuunnitelmaa laadittaessa.

Tavoiteaikataulun mukaan rakentamispäätös tehdään keväällä 2011 ja rakentaminen alkaa kesällä 2011 ja hanke valmistuu 6/2012. ”

Saadut lausunnot

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan 2.9.2010 mm., että hanke on katsottu luonteeltaan sopivaksi toteuttaa yksityisrahoitushankkeena, jolloin pakastamon rakennuttaja ja rahoittaja valitaan kilpailutuksen avulla. Tarkoitus on, että kilpailutuksen hoitaa konsultti ja tarjousten perusteella valitaan toteuttaja. Toteuttaja rahoittaa rakentamisen ja vastaa kiinteistön kunnossapidosta Tukkutori vuokraa rakennuksen toteuttajalta ja edelleen vuokraa käyttäjille. Kaupungille tulee varata mahdollisuus lunastaa rakennus itselleen.

Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, ettei hankesuunnitelmaa voida hyväksyä tässä vaiheessa tilaohjelman keskeneräisyyden vuoksi. Tukkutori tulisi oikeuttaa viemään hanketta eteenpäin ja käynnistämään kilpailutuksen. Päätökset hankkeen toteuttamisesta tehdään, kuten teknisen palvelun lautakuntakin esityksessään toteaa, vasta kilpailutuksen jälkeen kun lopullinen vuokrataso ja lunastushinta ovat selvillä. Samalla hyväksytään hankesuunnitelma.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lausunnossaan 19.8.2010, mm. että tukkutorin alueen voimassaolevan asemakaavan tavoitteena on muuttaa alue vastaamaan nykyaikaisen tuoretukkutoiminnan vaatimuksia. Alueen suurin muutos kohdistuu kylmävarastojen järjestelyihin: vanha pakastamo puretaan ja uusi rakennetaan. Tukkutorin alueen asemakaava pohjautuu kaupunkisuunnitteluviraston ja Helsingin Tukkutorin yhteistyössä laatimaan Tukkutorin kehittämissuunnitelmaan.

Lausunnossa todetaan, että pakastamon hankesuunnitelma on asemakaavan mukainen. Lausunnossa on kuitenkin esitetty muutamia jatkosuunnittelussa huomioitavia seikkoja, jotka eivät ilmene hankesuunnitelmasta.

Kiinteistölautakunta puoltaa 29.6.2020 hankesuunnitelman hyväksymistä.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että hankkeen tilaohjelma ei esityksen liitteenä olevien suunnitelmien perusteella ole vielä tässä vaiheessa niin täsmällinen, että asia voitaisiin käsitellä kaupungin hankeohjeiden mukaisena hankesuunnitelmana. Rakennuksen tila- ja tarvesuunnittelu on valmis vasta kilpailutuksen jälkeen. Myös rakennuksen lopullinen vuokrataso ja lunastushinta määräytyvät tällöin.

Edellä sanotun johdosta on perusteltua edetä siten, että tässä vaiheessa tukkutorille vain annetaan oikeutus jatkaa suunnittelua ja järjestää hankkeesta kilpailutus. Lopullinen hankesuunnitelma käsitellään asianmukaisessa järjestyksessä kilpailutuksen jälkeen.

4.10.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO TYÖRYHMÄN ESITYKSESTÄ "RAUTATEIDEN HENKILÖLIIKENTEEN AVAAMINEN KILPAILULLE: EDELLYTYKSET JA ETENEMISPOLKU"

Khs 2010-1110

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa kilpailun avaamista rautateillä selvittäneen työryhmän esityksestä liikenne- ja viestintäministeriölle seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki pitää rautateiden henkilöliikenteen avaamista kilpailulle kannatettavana rautatieliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi.

Työryhmän esitys kilpailuttamisen vaiheittaisesta etenemisestä ja junaliikenteen kilpailuttamisen aloittamisesta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on hyvä. Helsingin seudun lähiliikenne muodostaa selkeän ja riittävän vilkasliikenteisen kokonaisuuden, jossa on parhaat edellytykset kilpailuttamisella tavoiteltavien hyötyjen toteutumiselle.

Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä (HSL) on pitkä kokemus ja resurssit kilpailun järjestämiseen. Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy on perustettu kaluston hallinnointia varten nimenomaan kilpailuttamisen mahdollistamiseksi.

Pääkaupunkiseudun lähiliikenne on perusteltua kilpailuttaa bruttomenetelmällä, koska alueella on yhtenäinen lippu- ja joukkoliikennejärjestelmä. Junaliikenne on osa liikennejärjestelmää, ja se suunnitellaan keskitetysti yhdessä siihen liittyvän liityntäliikenteen kanssa. Bruttomalli on jo käytössä bussiliikenteessä. Bruttomallissa tilaaja kantaa myös lipputuloriskit, mikä helpottaa markkinoille tuloa.

Toimivan kilpailun ja markkinoille pääsyn mahdollisiksi esteiksi on raportissa tunnistettu junakaluston saatavuus, varikoiden käyttömahdollisuudet, huolto- ja korjauspalveluiden tasapuolinen saatavuus, koulutetun junahenkilökunnan saatavuus ja asemien käyttömahdollisuus. Edellä mainitut asiat tulee ratkaista ennen kilpailun käynnistämistä, jotta markkinoista saataisiin toimivat ja tasapuoliset kilpailun mahdollisuudet voitaisiin taata.

Raportissa on mainittu mahdollisuus Ilmalan varikon toiminnan laajentamiseen. Tämän lisäksi tulisi tutkia mahdollisuuksia sijoittaa uudet varikot lähiliikenteen päivittäishuoltoa ja junien säilytystä varten Keravalle ja rantaradan suunnalle. Nämä varikot sijaitsisivat lähiliikenteen käynnistystä ja lopetusta ajatellen reitin oikeassa päässä ja muodostaisivat erään ratkaisun syöttää aamulla junayksiköt liikenteeseen erityisesti Pisara-radan toteuttamisen jälkeisessä tilanteessa.

Kilpailun avaaminen työryhmän esityksen mukaisesti vuoden 2018 alusta on Helsingin seudulla nyt voimassaolevien sopimusjärjestelyjen mukaan mahdollista. Aikataulu on kuitenkin haasteellinen, kun otetaan huomioon vielä tarpeellinen valmistelutyö.

Mikäli Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttaminen toteutetaan, on tarkoituksenmukaista, että valmistelut kilpailuttamisen aloittamiseksi käynnistetään siten, että kilpailuedellytykset on ratkaistu vähintään kolme vuotta ennen kilpailutetun liikenteen aloittamisajankohtaa.

Pöytäkirjanote liikenne- ja viestintäministeriölle sekä liikennelaitos
-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Työryhmän esitys: Rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle: edellytykset ja etenemispolku
	Liite 2	Lausunto työryhmän esityksestä... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Liikenne- ja viestintäministeriön asettama työryhmä on selvittänyt niitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä järjestelyitä, joita rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle edellyttää. Työryhmä esittää, että henkilöliikenne avataan vaiheittain kilpailulle aloittamalla Helsingin seudun lähiliikenteestä. Ehdotuksessa kaupungin lausunnoksi puolletaan kilpailun avaamista Helsingin seudun lähiliikenteessä.

ESITTELIJÄ Liikenne- ja viestintäministeriö asetti 23.1.2009 työryhmän, jonka tehtäväksi annettiin selvittää rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamismahdollisuuksia kaukoliikenteessä sekä kaupunkiseutujen lähiliikenteessä. Työryhmän tehtäväksi annettiin lisäksi arvioida kilpailuttamisen yhteiskunnallisia ja taloudellisia vaikutuksia sekä laatia kansainvälinen katsaus rautatieliikenteen kilpailuttamisesta. Työryhmän toimeksianto liittyi pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen toteuttamiseen. Hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen mukaan rautateiden henkilöliikenteessä tulee varautua kilpailuun unionilainsäädännön edellyttämällä tavalla ja aikataululla sekä selvittää mahdollisuudet kilpailuttaa rautateiden henkilöliikennettä erityisesti pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueella.

Työryhmä jätti esityksensä liikenne- ja viestintäministeriölle 18.5.2010. Työryhmän esityksessä on työryhmälle annetun toimeksiannon mukaisesti tehty esitykset niistä toiminnallisista ja lainsäädännöllisistä muutoksista, joita tarvitaan, jos rautateiden henkilöliikenne päätetään avata kilpailulle. Työryhmän esitykseen sisältyy myös ehdotus mahdollisesta etenemispolusta, miten voitaisiin palvelukokonaisuuksien soveltuvuuden mukaan edetä rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa. Työryhmän esityksessä on lisäksi arvioitu yleisellä tasolla kilpailuttamisen mahdollisia vaikutuksia.

Ministeriö pyytää esityksestä lausuntoa 17.9.2010 mennessä.

Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 15.10.2010 saakka.

./. Työryhmän esitys on liitteenä 1. Esitys on myös luettavissa liikenne- ja viestintäministeriön internetsivulta:
www.lvm.fi/web/fi/julkaisu/view/1163185.

Yhteenveto työryhmän esityksistä

Seuraavassa on työryhmän raportin 9 lukuun sisältyvä yhteenveto työryhmän esityksistä:

”9. YHTEENVETO TYÖRYHMÄN ESITYKSISTÄ

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailun avaamista selvittänyt työryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti selvittänyt niitä toiminnallisia ja lainsäädännöllisiä järjestelyitä, joita kilpailun avaaminen edellyttää. Tällaiset järjestelyt koskevat integroidun palvelutason turvaamista, kaluston saantia, huolto- ja varikkopalveluja, liikenteenohjausta, energianjakelua, rautatiealan koulutuksen järjestämistä sekä pääsyä asemille ja kiinteistöihin. Lisäksi työryhmä on esittänyt näkemyksensä siitä, miten rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa voitaisiin edetä ja mitkä palvelukokonaisuudet ovat valmiimpia kilpailun avaamiselle. Työryhmän esitykset keskittyvät lukuihin 6 ja 7 ja tähän lukuun on koottu yhteenveto työryhmän suosituksista.

Kilpailun avaamisen toiminnallisten edellytysten osalta työryhmä on esittänyt seuraavaa:

Palvelutason ja asiakasnäkökulman huomioon ottamiseksi työryhmä esittää, että:

- liikennepalveluja tilaavan toimivaltaisen viranomaisen olisi asetettava palvelutasotavoitteet niin, että liikennepalvelut tarjotaan asiakkaille integroidulla ja tehokkaalla tavalla. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kiinnitettävä erityisesti huomiota seuraaviin tekijöihin palvelutason turvaamiseksi: matkustajapalvelun edellyttämä linjastorakenne, aikataulu sekä tariffijärjestelmä toimivat integroidulla tavalla, liikennöinti toteutetaan alueellisesti riittävän kattavalla tavalla ja matkustajille tarjotaan aikatauluista ja palveluista yhtenäistä informaatiota.

Kaluston saatavuus turvattava työryhmä esittää, että:

- liikenteen tilaajaorganisaatiot tarjoavat kaluston liikennepalvelun tarjoavan operaattorin käyttöön. Tämä voitaisiin järjestää kalustoyhtiön avulla.

- Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n omistuspohjaa pitäisi laajentaa kilpailun edetessä ja kilpailutettavan liikenteen alueellisesti laajentuessa niin, että kaikki liikenteen tilaajat/kilpailuttajat olisivat yhtiön omistajina.

- Kalustoyhtiön omistussuhteet tulisi järjestää niin, että yhdelläkään liikennepalvelua tarjoavalla operaattorilla ei olisi merkittävää markkinaosuutta kalustoyhtiössä. Jos liikennepalvelua tarjoavat operaattorit kuitenkin ovat edustettuina kalustoyhtiöissä, niiden ei pitäisi osallistua kilpailijoita koskevaan päätöksentekoon.

Kaluston huolto- ja varikkopalveluja tarjonnan tasapuolisuuden

turvaamiseksi työryhmä esittää, että:

- huolto- ja varikkopalvelujen saatavuus ja riittävyys on turvattava kilpailutilanteessa kaikille liikennepalveluja tarjoaville operaattoreille.

- Kilpailunäkökulmasta ja huolto- ja varikkopalvelujen tehokkuuden näkökulmasta olisi perusteltua, että palvelujen tarjoajia olisi useampi kuin yksi. Jos kuitenkin huolto- ja varikkopalveluja tarjoaa vain yksi yhtiö, huolto- ja varikkopalveluihin olisi turvattava avoin ja tasapuolinen pääsy kaikille palveluja tarvitseville. Myös palvelujen hinnoittelun olisi oltava läpinäkyvää ja yhdenmukaista kaikille huolto- ja varikkopalvelujen ostajille.

- Mikäli huolto- ja varikkopalvelujen monopolitilanne aiheuttaa ongelmia, palvelujen tarjonta tulisi järjestää toiminnallisesti uudelleen niin, että viranomainen (esim. Liikennevirasto tai Governia Oy) omistaisi varikkokiinteistöt ja vuokraisi tiloja palveluja tarvitseville.

Liikenteenohjauksen järjestämiseksi työryhmä esittää, että:

- liikenteenohjaus eriytettäisiin VR-konsernista.

Koulutuksen järjestämiseksi työryhmä esittää, että:

- Valtio turvaa tasapuoliset ja riittävät koulutusmahdollisuudet rautatiealan ammattiin pääsyyn. Tämä edellyttäisi VRKK:n toimintojen uudelleen järjestämistä ja rautatiealan koulutustarjonnan lisäämistä sekä koulutuksen tukemista kohdistamalla harkinnanvaraista valtionavustusta aloittaville oppilaitoksille.

Kiinteistövarallisuuden sekä asemille ja lipunmyyntiin pääsynturvaamiseksi työryhmä esittää, että:

- Kaikki liikennepalveluja tarjoavat operaattorit voisivat käyttää asemia, matkakeskuksia ja niiden yhteydessä olevia liityntäpysäköintialueita sekä huoltoraiteita omien palvelujen tarjontaa varten maksamalla tästä asianmukaista ja käypää vuokraa aseman tai alueen omistajalle. Asemien ja muiden kiinteistöjen käytön hinnoittelun tasapuolisuus ja läpinäkyvyys on turvattava ja tämä mahdollisesti edellyttää lisäselvityksiä (esim. muiden maiden kokemukset).

Energianjakelun turvaamiseksi työryhmä esittää, että:

- Liikennevirasto jatkaisi suunnitellulla tavalla toimia, joilla mittarointi ja sähkönsiirto saadaan vastaamaan usean liikenteenharjoittajan kilpailuolosuhteita. Lähtökohtana on, että eri liikenteenharjoittajien energiankulutusta voidaan mitata oikeudenmukaisella tavalla koko rautatiejärjestelmän energiankulutuksen osalta (rataverkko, kiinteistöt ja mahdollisesti myös muut tilat).

Työryhmä on esittänyt seuraavanlaista etenemispolkua, jos rautateiden henkilöliikenne päätetään avata kilpailulle:

- Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisessa edettäisiin palvelukokonaisuuksittain ja vaiheittain palvelukokonaisuuksien soveltuvuuden mukaisesti helpommista palvelukokonaisuuksista vaikeammin toteutettavissa oleviin palvelukokonaisuuksiin;

- Liikenteen kilpailuttaminen olisi järkevää aloittaa Helsingin seudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta. Liikennekokonaisuuden kilpailuttamisen valmistelut pitäisi aloittaa välittömästi ja kilpailun edellytykset olisi ratkaistava vuoden 2014 loppuun mennessä, jos tähdätään siihen, että kilpailutettu liikenne voi käynnistyä HSL:n ja VR-Yhtymä Oy:n ostoliikennesopimuksen päättymisen (31.12.2017) jälkeen. Tilaajaorganisaationa toimisi toimivaltainen viranomainen eli Helsingin seudun liikenne –kuntayhtymä (HSL);

- Helsingin seudun lähiliikenteen kokemuksia pitäisi käyttää hyväksi, jos kilpailuttamista päätetään jatkaa muiden liikenne- ja palvelukokonaisuuksien kilpailuttamisilla;

- Jos kilpailuttamista jatketaan palvelukokonaisuuksien soveltuvuuden mukaan, seuraavia järkeviä palvelukokonaisuuksia kilpailutettavaksi voisivat olla Helsingin ja Tampereen seutuliikennettä täydentävät taajamajuna- ja kiskobussiliikenteen kokonaisuudet sekä mahdollisesti Lahti-Kotka-Kouvola, Hanko-Karjaa, Ylivieska-Iisalmi ja Nurmes-Joensuu-Pieksämäki liikenneosuudet. Näiden palvelukokonaisuuksien tilaajaorganisaationa voisi olla alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tai mahdollisesti kuntayhtymät; sekä

- Viimeinen palvelukokonaisuus kilpailutettavaksi olisi kaukojunaliikenne, josta voitaisiin muodostaa esimerkiksi viisi rataosakohteista käyttöoikeussopimusta. Tähän palvelukokonaisuuteen voitaisiin liittää nykyinen ostoliikenne. Tämän palvelukokonaisuuden kilpailuttamisesta vastaavana tilaajaorganisaationa toimisi Liikennevirasto.”

Kilpailuttamisen vaikutuksista

Kilpailuttamisen vaikutuksia koskeva työryhmän arvio perustuu pääasiassa WSP Finland Oy:n tekemään taustaselvitykseen.

Työryhmä katsoo, että Liikennevirasto voisi olla luonnollinen tilaajaorganisaatio valtakunnallisen kaukohenkilöliikenteen kilpailuttamisessa. Helsingin seudun liikenne – kuntayhtymä kilpailuttaisi Helsingin lähijunaliikenteen. Tarkoituksenmukainen järjestely HSL:n vaikutusalueen ulkopuolella syntyisi työryhmän mielestä siten, että kukin vastuullinen viranomainen tai viranomaiset yhdessä määrittelevät kilpailutettavan liikenteen palvelutason ja muut reunaehdot, jonka jälkeen osaamiskeskus (HSL, Liikennevirasto tai vastuullinen ELY-keskus) laatii yksityiskohtaiset suunnitelmat ja kilpailuttaa liikenteen. Esitetyt viranomaisjärjestelyt edellyttäisivät muutoksia joukkoliikennelakiin

Helsingin seudun lähiliikenteen tai alueellisen junaliikenteen kilpailuttamisella ei ole suurta vaikutusta liikenteen tarjontaan. Epäsuorasti kilpailuttamisen kautta saaduista säästöistä osa voi kanavoitua viranomaisten ostamana lisätarjontana.

Työryhmän mukaan rautateiden henkilöliikenteen kilpailun on yleisesti katsottu lisäävän yhteiskuntataloudellista tehokkuutta. Raportin mukaan jos kilpailuttamisella saavutetut säästöt olisivat varovaisesti arvioiden 5 – 15 prosenttia, kuten kansainvälisesti onnistuneet kilpailuttamisen esimerkit antavat olettaa, niin Helsingin seudulla saavutettaisiin vuositasolla 2,5 – 7,5 milj. euron säästöt. Jos taas alueellisessa ja kaukoliikenteessä subventiot pienenisivät vastaavasti kuin Ruotsissa keskimäärin 20 – 28 prosentilla, valtio voisi säästää vuosittain 6,2 – 8,7 milj. euroa. Raportissa todetaan toisaalta mm., että kilpailun edellytysten luominen sitoo liikenteen järjestäjätahojen pääomia ainakin alussa, vaikka osa näistä menoista saadaan liikennöintisopimusten kautta takaisin.

Kalustoinvestointien suuruusluokan ja pitkäaikaisesti sitoutuvan pääoman määrän vuoksi ei työryhmän mielestä ole lähtökohtaisesti perusteltua olettaa, että Suomeen perustettaisiin useita alueellisia kalustoyhtiöitä. Ainakin alkuvaiheessa Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy voisi vastata kaluston vuokraamisesta ja kaluston huoltamiseen liittyvistä toimista paitsi Helsingin lähiliikenteessä myös muualla Suomessa.

Jos edellytykset aidolle kilpailulle ovat olemassa, on perusteltua olettaa, että Helsingin seudun junaliikennettä tarjoaa muutama suuri kansainvälinen joukkoliikenneyritys. Kaukojunaliikenteen suurten käyttöoikeussopimusten voidaan arvioida kiinnostavan kansainvälisiä suuryrityksiä.

Jos toimiva kilpailu johtaa rautateiden henkilöliikenteen matkustajamäärien kasvuun, kuten se on johtanut esimerkkimaissa, voidaan olettaa, että VR:n liikennemäärät ja sitä kautta myös liikevaihto ja tulos eivät kuitenkaan heikkenisi vastaavassa suhteessa kuin uusien toiminnanharjoittajien liikennöintimäärät kasvavat.

Vaikutukset asiakkaisiin voisivat työryhmän mukaan olla myönteisiä, jos kilpailuttamisesta saatuja säästöjä kohdistetaan matkustajien hyödyksi niin, että lippujen hintoja voidaan laskea ja etenkin liikenteen tarjontaa lisätä. Kaukoliikenteen käyttöoikeussopimuksissa todennäköisesti lippujen hintadifferointi lisääntyy.

Rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamisen vaikutuksista henkilöstöön on tärkeää kerätä lisätietoa ja tilannetta on seurattava tarkkaan kilpailun edetessä. Jos rautateiden henkilöliikenne avataan kilpailulle, yhteisistä pelisäännöistä on sovittava henkilöjärjestöjen kanssa, jotta kilpailu ei johda henkilöstön aseman heikentymiseen.

Toimivalla rautatiekilpailulla voi olla myönteisiä vaikutuksia liikenteen aiheuttamiin kokonaispäästöihin (erityisesti hiilidioksidipäästöt ja ilman epäpuhtaudet). Rautatieliikenteen mahdollinen kasvu voi kuitenkin lisätä jossain määrin paikallisia melu- ja tärinähaittoja. Rautatiekilpailu ei kuitenkaan automaattisesti lisää tarjontaa ja siten rautatieliikenteen matkoja. Useiden rautatieyritysten liikennöinti kilpailutilanteessa lisäisi tarvetta investoida rataverkkoon, jotta kilpailun myötä lisääntynyttä tarjontaa voitaisiin hyödyntää. Tämä tulisi ottaa huomioon valtion tulevaisuuden rautatieinvestoinneissa.

Ulkomaiset kokemukset kilpailuttamisesta

Raportissa on tarkasteltu lyhyesti Euroopassa satuja kokemuksia rautatiekilpailusta.

Ruotsi on edelläkävijä rautateiden avaamisessa kilpailulle. Ruotsissa myös rautatieliikenteen infrastruktuuriin on panostettu ja se näkyy rautatieliikenteen muita Euroopan unionin maita keskimääräistä korkeampana suoriteosuutena. Kilpailutuksen seurauksena subventioiden tarve on vähentynyt 20–28 prosenttia. Matkustajamäärät taas ovat nousseet keskimäärin 32 prosenttia ja lyhyillä taajamamatkoilla jopa 70 prosenttia. Myös liikenteessä oleva kalusto on uusiutunut viime vuosina. Ruotsissa kilpailuttamisesta saatuja kokemuksia on pidetty niin myönteisinä, että markkinaohjaavuutta on asteittain lisätty. Ohjaavana periaatteena on ollut ”markkinat tietävät parhaiten kuluttajien tarpeet” ja siksi vuonna 2011 siirrytään täysin avoimeen kilpailutilanteeseen.

Euroopan komissio julkistamien vuotta 2008 koskevien tietojen perusteella Suomen lisäksi Espanjassa, Irlannissa, Kreikassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Sloveniassa henkilöliikennettä harjoittaa vain yksi rautatieyritys. Muissa Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen jäsenvaltioissa rautatieliikennettä harjoittaa useampi rautatieliikenteen yritys, vaikka EU-lainsäädäntö ei henkilöliikenteen kilpailua vielä edellytä. Useat jäsenvaltiot ovat kuitenkin avanneet henkilöliikennettä kilpailulle, koska kilpailun on katsottu parantavan palvelutasoa, lisäävän kustannustehokkuutta ja laskevan hintoja.

Euroopan maiden rautateiden henkilöliikenteen kilpailuesimerkit osoittavat, että kilpailuttaminen on tuonut ostoliikenteeseen kustannussäästöjä keskimäärin 10–30 prosenttia ja osin myös parantanut rautatieliikenteen palvelua.

Saadut lausunnot

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lausunnossaan 19.8.2010 mm., että työryhmän esitys kilpailun aloittamisesta pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä on kannatettava. Pääkaupunkiseudun lähiliikenne muodostaa oman riittävästi muusta junaliikenteestä erillään olevan kokonaisuutensa, jonka osalta kilpailun edellytykset ja onnistumisen mahdollisuudet ovat hyvät.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan lähiliikenne kannattaa kilpailuttaa bruttomenetelmällä. Lautakunnan mukaan Ilmalan varikon toiminnan laajentamisen lisäksi tulisi tutkia mahdollisuuksia sijoittaa uudet varikot lähiliikenteen päivittäishuoltoa ja junien säilytystä varten Keravalle ja rantaradan suunnalle.

Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta toteaa lausunnossaan 23.9.2010 mm., että ottaen huomioon markkinatilanteen, rautatieliikenteen turvallisuuskysymykset, kilpailutuksella mahdollisesti saavutettavat taloudelliset tulokset ja muualta raideliikenteen kilpailutuksista saadut kokemukset, ei raideliikenteen kilpailuttamisen aloittaminen työryhmän esittämällä tavalla ole tarkoituksenmukaista eikä ajankohtaista.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan 13.9.2010 mm., että rautateiden henkilöliikenteen avaaminen kilpailulle on välttämätöntä rautatieliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi ja kilpailukyvyn turvaamiseksi. Vaiheittain eteneminen ja pääkaupunkiseudun lähiliikenteen kilpailuttamisesta aloittaminen on perusteltua. Talous- ja suunnittelukeskus kannattaa kilpailutuksen toteuttamista ns. bruttomallilla.

./. Saadut lausunnot ovat kokonaisuudessaan liitteessä 2 (päätöshistoria).

Esittelijän kannanotot

Esittelijä pitää työryhmän esityksiä kilpailuttamisesta perusteltuina. Helsingin seudun lähiliikenteen osalta on paras valmius kilpailun avaamiselle.

LAAJASUON LIIKUNTAPUISTON UUDISRAKENTAMISEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-1678

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Laajasuon liikuntapuiston uudisrakentamisen 1.9.2010 päivätyn hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta jo käytetyin suunnittelu- ja valmistelukustannuksin, lisä- ja muutostyövarauksin sekä tarvittavin sähkö-, vesi- ja viemäriliittymin on arvonlisäverottomana 1 800 000,00 euroa kustannustasossa 5/10, RI 134,7.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Laajasuon liikuntapuiston uudisrakentamisen hankesuunnitelma
	Liite 2	Laajasuon liikuntapuiston uudisrakentamisen... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Liikuntalautakunnan esitys sekä siitä saatu talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto sisältyvät liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

Hankkeen lähtökohta ja kuvaus

Hankesuunnitelma käsittää Laajasuon liikuntapuiston uudisrakennustyön. Laajasuon liikuntapuiston uudisrakennushanke on osa Haagan keski-osan tiivistämistä. Vuonna 2002 vahvistetussa asemakaavassa vanha urheilukentän alue osoitettiin täydennysrakentamiseen.

Uusi liikuntapuisto sijaitsee Etelä- ja Pohjois-Haagan saumakohdassa. Liikuntapuisto on osa Haagan kaupunginosapuistoksi nimettyä Laajasuonpuistoa. Puisto muodostaa yhtenäisen maisemakokonaisuuden. Kaakkoiskulmaan sijoittuva liikuntapuisto tulee olemaan puiston rakennetuin osa. Se on myös käyttöennusteeltaan aktiivisin osa puistoa.

Liikuntapuistolle on kaavatyön yhteydessä määrätty voimakas ympyrämuoto. Puurivien rajaama ympyränmuotoinen ulkoilutie sulkee sisälleen liikuntapuiston kentät ja liikunta-alueet.

Liikuntapuiston pinta-ala on 31780 m². Ympyrän sisällä on mm. kumirouhe- ja tekonurmipintaista pelialaa 11 900 m². Pääkentälle tullaan merkitsemään kaksi pienempää, kentän poikittain pelattavaa pelialuetta, jolloin kahdelle kentälle saa useampi joukkue peliaikaa. Kentät ovat juniori- ja harjoituskäytössä ja ottelutoiminta keskitetään Helsingin suurille kentille.

Pääkenttien eteläreunalle on sijoitettu juoksusuora ja pituushyppypaikka.

Alueen pohjoisosan keskellä on aluevaraus tulevalle huoltorakennukselle. Huoltorakennus ei kuulu tähän hankesuunnitelmaan. Kenttää huolletaan toistaiseksi liikkuvalla kalustolla.

Koilliskulman lähiliikuntapaikka toimii arkipäivisin päiväkotilasten ulkoilualueena, sillä päiväkodille varattu piha-alue on riittämätön ulkoiluun. Toiminta-alueella on riittävä yhtenäinen tila vapaalle leikille ja varsinaiset liikuntaleikkivälineet on sommiteltu tiiviiksi paketiksi. Matalan aidan rajaaman alueen ulkopuolella on lisäksi ulkokuntolaitteita aikuisille.

Luoteiskulman lähiliikuntapaikan keskuksen on hiekkatekonurmipintainen monitoimiareena. Lisäksi alueella on ulkopingispöytiä, katukorista ja käärmekeinu.

Suunnitelmassa on esitetty, että alueen pohjoisimmassa nurkassa olisi parkour-alue, joka olisi ensimmäinen lajille omistettu harjoittelupaikka Helsingissä.

Liikuntapuiston esteettömyyteen on kiinnitetty erityistä huomiota. Laajasuonpuisto sijoittuu tasaiselle alueelle, mikä antaa hyvät lähtökohdat esteettömän puiston rakentamiselle.

Käyttäjät ovat etupäässä lähialueiden asukkaita, liikuntaseuroja sekä kouluja. Liikuntaviraston ajanvarauksen kautta kenttiä voivat käyttää myös muualta Helsingistä tulevat seurat ja joukkueet.

Hankkeen rakentamiskustannukset

Suunnitelmien perusteella laaditun enimmäishintalaskelman mukaan hankkeen rakentamisen kustannukset lisä- ja muutostyövarauksin sekä tarvittavin suunnittelu-, perustus-, sähkö, vesi- ja viemäriliittymäkustannukset huomioiden ovat arvonlisäverottomana 1 800 000,00 euroa, RI 134,7. Arvioituun kustannusennusteeseen ei sisälly käyttökustannuksiin varattavia varuste- ja laitehankintoja.

Hanke sisältyy vuoden 2010 talousarvion investointiosaan, jossa sille on varattu 700 000 euroa. Loppurahoitus 1,2 milj. euroa sisältyy liikuntatoimen vuoden 2011 talousarvioehdotukseen ja vuosien 2011–2013 taloussuunnitelmaehdotukseen.

Hankkeen aikataulu Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kaupunginhallituksen hyväksyttyä hankesuunnitelman. Arvioitu valmistumisaika on joulukuu 2012.

Lausunnot Liikuntalautakunta puoltaa esityksessään hankkeen hyväksymistä, kokonaiskustannukseksi on esitetty arvonlisäverottomana 1 900 000 euroa sisältäen 100 000 euroa parkour-alueen rakentamiseen.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että tässä taloudellisessa tilanteessa liikuntatoimen pienentyneet määrärahat tulisi käyttää nykyisten lajien toimintaedellytysten parantamiseen eikä lajivalikoiman lisäämiseen, joten parkour-alue tulisi jättää suunnitelmasta pois ja hankesuunnitelmaa karsia 100 000 eurolla, ja hankkeen kokonaiskustannukseksi asettaa 1,8 milj. euroa kustannustasossa 5/2010.

Esittelijä toteaa, että hanke tulisi toteuttaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukaisesti. Parkour-alueen suunnittelua ja toteutusmahdollisuuksia tulisi kuitenkin tarkastella jatkossa yhteistyössä nuoriso-, opetus-, liikunta- ja sosiaaliviraston yhteistyönä osana lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutusta. Yhä useampi nuori harrastaa liikuntaa seuratoiminnan ulkopuolella.

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINHALLITUKSEN TONTINVARAUSPÄÄTÖKSEN JOHDOSTA

Khs 2010-896

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee jättää XXXX XXXX:n Helsingin kaupunginhallituksen 21.6.2010 (812 §) tekemään päätökseen kohdistuvan oikaisuvaatimuksen tutkimatta kuntalain 91 §:n perusteella.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle esityslistatekstein, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	XXXX XXXX:n oikaisuvaatimus 8.7.2010
	Liite 2	Oikaisuvaatimus kaupunginhallituksen tontinvarauspäätöksen johdosta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Varauspäätös Helsingin kaupunginhallitus on päätöksellään 21.6.2010 (812 §) varannut Jätkäsaaren aloitusalueen suunnitellun korttelin nro 20817
Föreningen Kvarteret Victoria r.f:lle (jäljempänä ”varauksensaaja”).

Oikaisuvaatimus XXXX XXXX on 8.7.2010 tehnyt kaupunginhallituksen päätöksestä oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatinut, että kaupunginhallitus kumoaa mainitun päätöksen ja palauttaa asian kiinteistölautakunnan käsiteltäväksi. Perusteeksi hakija on esittänyt, että korttelin varaaminen sellaiselle yhdistykselle, jonka tarkoituksena on toteuttaa alueelle ruotsinkielinen kulttuurin, asumisen ja palveluiden keskus, on yhdenvertaisuuslain nojalla syrjivää.

Oikaisuvaatimuksen tekemisen edellytykset

Kuntalain 89 §:n mukaan kaupunginhallituksen päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen päätöksen tehneelle toimielimelle. Oikaisuvaatimuksen saa tehdä mm. kunnan jäsen. Kuntalain 93 §:n mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on kunnan jäsen. Päätöksestä ei ole annettu ohjeita oikaisuvaatimuksen tekemiseksi, joten oikaisuvaatimuksen saapumisen ajankohdalla ei ole sen tutkimisen kannalta merkitystä. Oikaisuvaatimus täyttää näin oikaisuvaatimukselle asetetut muodolliset vaatimukset.

Varauspäätöksen luonne

Tapauksessa on kysymys korttelin varaamisesta eräälle yhdistykselle. Päätökseen ei ole liitetty ohjeita oikaisuvaatimuksen laatimiseksi, sillä päätös on katsottu kuntalian 91 §:n mukaiseksi valmisteluksi. Kyseisen lainkohdan mukaan päätöksestä, joka koskee ainoastaan valmistelua tai täytäntöönpanoa, ei saa tehdä oikaisuvaatimusta eikä kunnallisvalitusta. Päätös, joka ei ole lopullinen, katsotaan usein valmisteluksi.

Kohteen varaaminen on sen tai siitä mahdollisesti muodostettavien tonttien lopullista luovuttamista edeltävä valmisteleva toimenpide.

Jotta kohde voitaisiin sitovasti luovuttaa varauksensaajalle, edellyttää se voimassa olevan asemakaavan nro 11770 muuttamista, mistä päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Samoin kohteen luovuttaminen edellyttää kaupunginvaltuuston päätöstä tontin vuokrausperusteista ja vielä kiinteistölautakunnan päätöstä tontin vuokraamisesta. Varaus ei siten sido eikä voikaan sitoa valtuustoa, vaan se päättää asemakaavan muuttamisesta ja vuokrausperusteista kaupunginhallituksen päätöksestä riippumattomana.

Lisäksi edellytetään, että varauksensaaja noudattaa varausehtoja. Tätä ilmentää se, että varauspäätöksen ehtojen mukaan varauksensaaja on velvollinen esittämään määräaikaan mennessä kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi hankkeen hanke- ja viitesuunnitelmat, jolloin kaupungilla on oikeus määrätä varaus päättymään, mikäli lautakunta ei hyväksy mainittuja suunnitelmia.

Valmistellun ja valituskelpoisen päätöksen rajanvetoa on käsitelty mm. korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa 2003:16, jossa KHO katsoi, ettei kaupunginhallituksen päätöstä siitä, että asemakaavaa muutetaan tietyn ratkaisumallin mukaiseksi, ollut maankäyttö- ja rakennuslain mukaan välittömiä oikeusvaikutuksia. KHO:n mukaan kaupunginhallituksen päätöksellä ei ollut ratkaistu eikä ollut voinutkaan ratkaista laadittavan asemakaavan sisältöä sitovasti ja lopullisesti.

Oikaisuvaatimuksenalaisia päätöksiä syntyykin tässä asiassa vasta siinä vaiheessa, kun kaupunki päättää asemakaavamuutoksesta ja kohteen luovutusehdoista tai konkreettisesta luovuttamisesta.

Johtopäätös Esittelijä toteaa, että edellä esitetyin perustein sekä asian tosiseikkojen nojalla asiassa on näin kyse kuntalain 91 §:ssä tarkoitetusta valmistelusta, eikä kaupunginhallituksen päätös siten ole sellainen päätös, josta voi tehdä oikaisuvaatimuksen.

Varauksen kohteen luovutusehdot

Myöhemmin mahdollisesti ajankohtaiseksi tulevan tontinluovutuksen osalta todettakoon vielä, että varausehtojen ehkä täytyttyä, asemakaavamuutoksen mahdollisesti vahvistuttua ja vuokrausperusteista päätettyä varauskohdetta luovutettaessa tulee varauspäätöksen mukaan noudattaa kaupungin tavanomaisesti noudattamia Hitas-asuntojen myyntiä koskevia varausehtoja. Ehdot sisältävät määräyksiä mm. asuntojen korkeimman sallitun myyntihinnan määräytymisestä sekä Hitas-asuntojen omistusrajoitusten valvonnasta. Lisäksi perheasunnoiksi suunniteltuja asuntoja on varausehtojen mukaan tarjottava ensisijaisesti lapsiperheille. Tarkempia määräyksiä Hitas-asuntojen myynnille ei kuitenkaan varausehdoissa aseteta.

Mikäli kiinteistölautakunta aikanaan päättää varausalueen luovuttamisesta varauksensaajalle, voidaan luovutussopimuksiin kirjata tarpeelliseksi katsottavat ehdot myös Hitas-asuntojen myynnistä. Mahdollisen valtion tukeman vuokra-asuntotuotannon osalta asukasvalinnassa tulee noudattaa tätä koskevassa lainsäädännössä asetettuja vaatimuksia.

Kiinteistövirasto ja hallintokeskuksen oikeuspalvelut ovat antaneet asiassa lausuntonsa. Ehdotus on lausuntojen mukainen.

4.10.2010 pöydälle pantu asia

HANKESUUNNITELMA OSOITTEESSA HELSINGINKATU 24 SIJAITSEVAN KAUPUNGIN TYÖTERVEYSKESKUKSEN ERI TOIMIPISTEISSÄ OLEVIEN TOIMINTOJEN KESKITTÄMISEKSI

Khs 2010-1333

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 14.6.2010 päivätyn osoitteessa Helsinginkatu 24 sijaitsevan Helsingin työterveyskeskuksen 2. kerroksen tilamuutoksien hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on rakennuksien osalta 2 133 brm² sekä rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2,1 miljoonaa huhtikuun 2010 kustannustasossa (RI = 126,8, THI = 145,0).

Pöytäkirjanote työterveyskeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle ja HKR-rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 14.6.2010
	Liite 2	Esityksen perustelut
	Liite 3	Hankesuunnitelma osoitteessa Helsinginkatu 24 sijaitsevan kaupungin työterveyskeskuksen toimintojen laajentamiseksi... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Hankkeen lähtökohdat ja kuvaus

Tällä hetkellä osoitteessa Helsinginkatu 24 toimivat kaupungin työterveyskeskus, ympäristökeskus sekä rakennuksen toisessa kerroksessa väliaikaisesti väistötiloissa suomenkielinen työväenopisto. Työväenopistolta kesäkuun lopussa vapautunut toisen kerroksen tila on tarkoitus muuttaa Helsingin työterveyskeskuksen laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja hallinnon tiloiksi.

Hanke sisältää ensimmäisen kerroksen alakattojen avauksia tulevien työterveystilojen viemäröintitöiden osalta sekä kuudennen kerroksen röntgentilojen ja neljännen kerroksen laboratorio- ja fysioterapiatilojen siirron toiseen kerrokseen. Sisäpihan puolella tehdään pieniän muutoksia kahteen ulko-oveen, jolloin poistumistiet selkeytyvät, sekä kiinteistön jätehuolto helpottuu.

Sen jälkeen, kun ympäristökeskus on muuttanut uudisrakennukseen Viikkiin, rakennus on tarkoitus ottaa ensimmäistä kerrosta lukuun ottamatta kokonaan työterveyskeskuksen käyttöön, mihin se hyvin soveltuu.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan 26.5.2010 laatiman kustannusennusteen mukaan koko hankkeen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana 2,1 miljoonaa euroa eli 985 euroa/brm².

Toisen kerroksen tilat ovat työterveyskeskukselle uutta vuokrattavaa tilaa. Kustannusperusteinen pääoma ja ylläpidon sisältävä vuokra on 16,69 euroa/m²/kk, 20 036 euroa/kk ja 240 432 euroa/v 3 %:n tuottovaateella ja 30 vuoden takaisinmaksuajalla.

Samalla työterveyskeskus luopuu Töölön työterveysaseman tiloista 505 m²sekä toistaiseksi Helsinginkatu 24:n neljännen kerroksen fysioterapiatiloista sekä väliaikaisista laboratoriotiloista 466 m². Näiden tilojen yhteenlaskettu vuosivuokra on ollut 155 000 euroa/v. Järjestelyillä tehostetaan omaa toimintaa ja vähennetään ostopalveluja.

Väistötiloja ei tarvita.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Hanke on tilakeskuksen talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa 2010 - 2014 vuosina 2010 - 2011 toteutettavana hankkeena.

Rakentamisen on suunniteltu alkavan marraskuussa 2010 ja valmistuvan kesäkuussa 2011.

Lausunnot Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa kiinteistön Helsinginkatu 24 kaupungin työterveyskeskuksen toisen kerroksen laajentamisen hankesuunnitelman hyväksymistä kiinteistölautakunnan esityksen mukaisesti ja toteaa, että hanke sisältyy kiinteistölautakunnan taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 - 2013 talonrakennusohjelmaan.

Uusiin tiloihin sijoitetaan työterveyskeskuksen laboratorio-, röntgen-, fysioterapia- ja hallinnon toimintoja. Järjestelyillä tehostetaan omaa toimintaa ja vähennetään ostopalveluja. Uusien tilojen kustannusperusteinen pääoma- ja ylläpidon sisältävä vuokra on 16,69 euroa/m²/kk. Tilakustannukset tulevat nousemaan hiukan, mutta Työterveyskeskus on sopeuttanut kustannusnousun taloussuunnitelmaansa.

Helsingin kaupungin työterveyskeskus on lausunnossaan 18.6.2010
sitoutunut hankkeesta muodostuvaan lisävuokraan.

Esittelijä toteaa, että ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.



Kokousaika	11.10.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginmuseon johtokunnan virkamatkaesitys 28.9.2010
	Liite 2	Kaupunginmuseon johtokunnan virkamatkan ohjelma

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 31.5.2010
	Liite 2	Esityksen perustelut
	Liite 3	Kallion virastotalon ikkunoiden sisäpuolisten huoltokorjausten tekninen hankesuunnitelma - päätöshistoria