HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

33 - 2010

Kokousaika	27.9.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13 A:lle

3

4

Määrärahan myöntäminen Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueiden esirakentamista ja pilaantuneen maaperän kunnostamiseen

5

5

Määrärahan myöntäminen Kamppi-Töölönlahti -alueen katujen ja puistojen rakentamiseen

7

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Sörnäisten tontin 252/12 ja tontin 4 osan sekä satama- ja katualueiden (Suvilahden alue) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11985)

9

2

Viikinrannan rakennuskiellon pidentäminen (nro 11987)

11

3

Herttoniemen korttelin 43057 ja tontin 43061/6 (Herttoniemen yritysalueen eteläosa) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11989)

13

4

Brändö lågstadieskola och gymnasium -koulurakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma

15

5

Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön viran täyttäminen

19

6

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Beckerintie 8:n poikkeamishakemuksesta

22

7

20.9.2010 pöydälle pantu asia Kannanotto XXXX XXXX:n muistutukseen Kruununhaan tontin 8/9 asemakaava-asiassa (nro 11949)

25

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Bryggaren (varalla Hakola) ja Moision (varalla Räty) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MANNERHEIMINTIE 13 A:LLE

Khs 2010-563

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13a:n (ent. Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo)
osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 2 068 800 euroa saadaan maksaa vuoden 2010 talousarvion kohdalta 8 22 07 Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13 a:lle, Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 20.12.2004 (1585 §) hyväksyä Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon perustamisen. Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13 a (ent. Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo, muutos rekisteröity 30.8.2010), pyytää perustajaosakkaita huolehtimaan velvoitteistaan osallistua Musiikkitalo -hankkeen rahoitukseen. Rahoitustarvearvio 22.9.- 31.12.2010 on 13 500 000 euroa. Tilillä olevien varojen lisäksi yhtiö tarvitsee perustajaosakkaiden suorituksia yhteensä 8 000 000 euroa seuraavasti:

Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt	3 837 600	(47,97 %)
Yleisradio Oy	2 093 600	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	2 068 800	(25,86 %)
Yhteensä	8 000 000	(100,00 %)

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Mannerheimintie 13 a:n rahastosuorituspyyntö perustuu yhtiön perustamispäätökseen ja osakassopimukseen. Toteutuneet Helsingin rakennusrahastosuoritukset ovat tähän mennessä (Khs 21.6.2010) yhteensä 31 973 017 euroa. Seuraavaksi tarvittava rahoituserä olemassa olevien kassavarojen lisäksi 8.10.2010 on 8 000 000 euroa, josta Helsingin osuus on 2 068 800 euroa. Musiikkitalon rahoitukseen vuoden 2010 talousarvion kohtaan 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi, varattua määrärahaa on jäljellä 3 302 500 euroa.

4

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN JÄTKÄSAAREN JA SAUKONPAADEN ALUEIDEN ESIRAKENTAMISTA JA PILAANTUNEEN MAAPERÄN KUNNOSTAMISEEN

Khs 2010-1600

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 15,Länsisataman esirakentaminen

6 600 000 euroa Jätkäsaaren ja Saukonpaaden esirakentamiseen ja pilaantuneen maaperän puhdistamiseen

Pöytäkirjanote rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle (Jarmo Ahonen), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITTEET	Liite 1	Rakennusviraston kirje nro 82, 30.8.2010
	Liite 2	Jätkäsaaren ja Saukonpaaden esirakentamisen toimenpidealueet vuonna 2010

Rakennusvirasto on jatkanut Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueiden esirakentamis- ja maaperän kunnostustoimenpiteitä päätettyjen suunnitelmien mukaisesti. Toteutusalueeseen kuuluu esirakentamista, maaperän kunnostusta ja tonttialueiden rakentamiskelpoiseksi saattamista Saukonpaaden (asemakaava nro 11030 kv/5.2.2004), Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren (asemakaava nro 11770 kv/3.6.2009) alueilla.

Vuodelle 2010 ajoittuu tehtäväksi Saukonpaaden alueella olevat meri-alueen ruoppaukset ja pilaantuneen sedimentin käsittelyt, merialueen täyttötyöt sekä rakentamisalueen syvätiivistystöiden jatkaminen.

Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren alueella jatkuu täyttömassojen sekä lievästi pilaantuneiden massojen vastaanottopaikkojen rakentaminen. ja tonttialueiden rakentamiskelpoiseksi saattaminen.

Merialueiden ruoppaukset toteutetaan Helsingin Sataman urakoimana, muu esirakentaminen toteutetaan kaupungin omajohtoisina urakoina sekä kilpailutettuina urakoina. Määrärahatarve vuodelle 2010 on yhteensä on 6 600 000 euroa.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi vuodelle 2010 rakennusviraston käyttöön Jätkäsaaren ja Saukonpaaden alueen pilaantuneen maaperän puhdistamista ja esirakentamista varten 6 600 000 euroa.

Esittelijä toteaa, että Jätkäsaaren ja Saukonpaaden esirakentamiseen ja maaperän puhdistukseen on varauduttu talousarvion alakohdassa

8 01 02 15, Länsisataman esirakentaminen.

Päätösehdotus on rakennusviraston esityksen mukainen.

5

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KAMPPI-TÖÖLÖNLAHTI -ALUEEN KATUJEN JA PUISTOJEN RAKENTAMISEEN

Khs 2010-1599

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 03 12-01,Kamppi-Töölönlahti -alue, Kamppi-Töölönlahti -alueen kadut,

3 500 000 euroa alueen katujen rakentamiseen ja

kohdalta 8 06 11, Kamppi-Töölönlahti -alueen puistot,

800 000 euroa alueen puistojen rakentamiseen

Pöytäkirjanote rakennusviraston katu- ja puisto-osastolle (Jarmo Ahonen), taloushallintopalvelu -liikelaitokselle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Rakennusviraston kirje nro 81, 30.8.2010

Kamppi - Töölönlahti -alueen katuihin on talousarvion kohdassa 8 03 12 vuodelle 2009 varattu 6,56 milj. euroa. Talousarvion ylitysoikeutta vuodelta 2009 on myönnetty 0,382 milj. euroa.

Tämän vuoden toteutusohjelmaan sisältyvät Kampin liikennejärjestelytöiden ja raitiotielinjan rakentamiseen liittyvien katutöiden jatkaminen Malminrinteellä, Leppäsuon alueen katujen rakentamistöiden loppuun saattaminen Mechelininkadulla ja Pohjoisen rautatiekadun töiden jatkaminen, Musiikkitalon ympäristön katualueiden suunnittelun sekä ns. satamaradan pyörätien Baanan suunnittelu ja rakentaminen.

Kamppi - Töölönlahti -alueen puistojen rakentamiseen on talousarvion kohdassa 8 06 11 vuodelle 2010 varattu 2,84 milj. euroa.

Tämän vuoden puistojen toteutusohjelmaan sisältyvät Töölönlahden puistoalueiden suunnittelun jatkaminen ja Töölölahden puiston pohjoisosan väliaikainen toteuttaminen, Makasiinipuiston väliaikaisen puiston suunnittelu osaksi Musiikkitalon ympäristön viimeistelyä.

Rakennusvirasto esittää, että kaupunginhallitus myöntäisi vuodelle 2010 viraston käyttöön Kamppi - Töölönlahti -alueen katujen rakentamiseen 3,5 milj. euroa ja puistojen rakentamiseen 0,8 milj. euroa. Talousarvioon varattua pienempi määrärahatarve johtuu hankkeiden siirtymisestä varauduttaessa asemakaavan muutokseen Musiikkitalon ympäristön yleisillä alueilla.

Päätösehdotus on rakennusviraston esityksen mukainen.

1

SÖRNÄISTEN TONTIN 252/12 JA TONTIN 4 OSAN SEKÄ SATAMA- JA KATUALUEIDEN (SUVILAHDEN ALUE) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11985)

Khs 2010-1595

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 252 tontin nro 12 ja tontin nro 4 osan sekä satama- ja katualueiden rakennuskieltoaikaa 29.10.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11985 (Suvilahden alue Sörnäisissä)
	Liite 2	Sörnäisten tontin 252/12 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa 29.10.2010 saakka 10. kaupunginosan (Sörnäinen) tontilla 252/12 ja osalla tonttia 4 sekä näihin liittyvillä satama- ja katualueilla.

Taustaa Suvilahden alue Sörnäisissä on osa Sörnäisten sataman tuntumaan viime vuosisadan mittaan syntynyttä teollisuusympäristöä ja siten tärkeä luku kaupungin teollisuushistoriaa. Kaasukellot ovat kiinteistöviraston tilakeskuksen hallinnassa ja muut rakennukset ja alue kaupungin omistaman Kiinteistö Oy Kaapelitalon hallinnassa. Kiinteistö Oy Kaapelitalon tehtävänä on kehittää tätä merkittävää historiallista ja arkkitehtonista kokonaisuutta kulttuuri- ja kansalaistoimintaan liittyvässä käytössä siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Asemakaava Voimassa olevassa 3.2.1956 vahvistetussa asemakaavassa alue on tehdaskorttelia. Asemakaava on vanhentunut. Nykyisin Suvilahden alue on kulttuurikäytössä.

Suunnittelutilanne Rakennuskiellon voimaantulon jälkeen on laadittu Kalasataman keskusta koskeva asemakaava nro 11760 (tullut voimaan 2.1.2009) ja Hanasaaren asemakaava nro 11840 (kaupunkisuunnittelulautakunta 27.11.2008 ja 3.6.2010). Rakennuskiellon alueet, jotka koskevat näitä asemakaavoja, on rajattu pois rakennuskieltokartasta.

Suvilahden alueelle laaditaan syksyn 2010 aikana yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja Kiinteistö Oy Kaapelitalon kanssa yleissuunnitelma, jossa kartoitetaan alueen nykyisten toimijoiden tarpeet ja tilavaraukset nyt ja tulevaisuudessa sekä suunnitellaan alueen ulkotilat. Yleissuunnitelman valmistuttua laaditaan Suvilahteen tarvittaessa uusi asemakaava, jossa otetaan huomioon mm. suojelutarpeet. Suvilahden yleissuunnitelma tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta 2010. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta ennen uuden asemakaavan laatimista voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

Rakennuskieltoalue on kaupungin omistuksessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi Sörnäisten tontin 252/12 ja tontin 4 osan sekä satama- ja katualueiden rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 29.10.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11985/26.8.2010).

2

VIIKINRANNAN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11987)

Khs 2010-1597

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11987/19.8.2010 ilmenevän 36. kaupunginosan (Viikki) Viikinrannan rakennuskieltoaikaa 7.10.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11987 (Viikinranta)
	Liite 2	Viikinrannan rakennuskiellon ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa 7.10.2010 saakka 36. kaupunginosan (Viikki) Viikinrannan osa-alueen länsireunassa käsittäen Viikintien pienteollisuusalueen, Viikin entisen jätevedenpuhdistamon alueen, Helsingin Energian sähköasema-alueen, Hernepellonkujan pienteollisuusalueen ja Viikinmäentien pientaloalueen.

Taustaa Rakennuskieltoalue sisältyy kokonaisuudessaan Viikin osayleiskaava-alueeseen. Kvsto hyväksyi Viikin osayleiskaavan 17.5.1995. Osayleiskaavan mukaan Viikkiin rakennetaan uusi tiede- ja yliopistokaupunginosa. Osayleiskaavassa on osoitettu tilaa tiedepuistoa, paikalliskeskusta, asuinalueita ja tarvittavia palveluita varten. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu laaja virkistysaluekokonaisuus ja säilytetty Viikin–Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualue. Yleiskaava 2002 on korvannut Viikin osayleiskaavan tullessaan oikeusvaikutteisena voimaan 23.12.2004. Viikin osayleiskaava osoitti Viikinrantaan liike- ja toimistorakennuksia, ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta teollisuutta, asumista ja yhdyskuntateknisen huollon varauksen. Ympäristöministeriö kumosi asumiskäyttöä tarkoittavan aluevarausmerkinnän valitusten perusteella. Yleiskaava 2002:ssa alue on osoitettu pääosin kerrostalovaltaiseksi asuin- ja toimitila-alueeksi, jota kehitetään toimitilavaltaisena sekä pieneltä osin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alue on pääosin kaupungin omistuksessa. Suurin osa pienteollisuustonteista on vuokrattu vuoteen 2020 ulottuvilla vuokrasopimuksilla. Entisen jätevedenpuhdistamon alue on vuokrattu lyhytaikaisin sopimuksin väliaikaisille toiminnoille vuoden 2015 loppuun asti.

Asemakaava Rakennuskieltoalueella on voimassa useita asemakaavoja. Rakentamiskieltoon asettamisen jälkeen on alueelle hyväksytty Vanhankaupunginkosken asemakaava nro 11080 ja Kalastajanrannan asemakaava nro 11317. Näiltä alueilta rakennuskielto on siten päättynyt.

Suunnittelutilanne Alueelle laaditaan maankäyttösuunnitelma, jonka pohjalta alueen asemakaavat myöhemmin laaditaan. Maankäyttösuunnitelman suunnitteluperiaatteet esitellään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuonna 2013 ja maankäyttösuunnitelmaehdotus vuonna 2014.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa tällä alueella kahdella vuodella eli 7.10.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11987/19.8.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen. Esittelijä toteaa lisäyksenä Viikinrannan yleiskaavatilanteesta annettuun selvitykseen, että ympäristöministeriö kumosi Viikin osayleiskaavasta Viikinrannan osalta asumisen (A) käyttötarkoitusmerkinnän Natura 2000 ‑verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen läheisyyden vuoksi. Sittemmin tämän kaavan korvasi Yleiskaava 2002, jossa on toimitilavaltaisuutta korostava T-merkintä. Tarkemmin eri käyttötarkoitusten vaikutuksia alueen luontoarvoihin tullaan selvittämään asemakaavoituksen yhteydessä.

3

HERTTONIEMEN KORTTELIN 43057 JA TONTIN 43061/6 (HERTTONIEMEN YRITYSALUEEN ETELÄOSA) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11989)

Khs 2010-1596

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43057 ja korttelin nro 43061 tontin nro 6 rakennuskieltoaikaa 20.10.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11989 (Herttoniemen yritysalueen eteläosa)
	Liite 2	Herttoniemen korttelin 43057 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa 20.10.2010 saakka otsikossa mainitulla alueella, jota rajoittavat mm. Puusepänkatu, Linnanrakentajantie ja Abraham Wetterin tie.

Taustaa Herttoniemen yritysalueen eteläosan tontit ovat pääosin vajaakäytössä. Aluetta halutaan kehittää elinvoimaiseksi keskusta-alueeksi, osana Herttoniemen yritysaluetta.

Yleiskaava Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003) alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi.

Asemakaavat Korttelissa 43061 on voimassa asemakaava vuodelta 1981. Asemakaavassa kortteli on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV). Korttelissa 43057 on voimassa vuonna 1993 vahvistettu asemakaava. Korttelissa on yksi yleisten rakennusten tontti (Y, entinen poliisiasema), muut tontit ovat teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialuetta (TKT).

Suunnittelutilanne Rakennuskiellon aikana on yritysalueen eteläosassa Sorvaajankadun itäpuolelle laadittu asemakaavan muutos (nro 11921, saanut lainvoiman 2.7.2010), joka luo edellytykset asuinkerrostalojen ja toimitilarakennusten rakentamiselle Abraham Wetterin tien ja Sorvaajankadun varteen. Sorvaajankadun länsipuolista rakennuskieltoaluetta halutaan edelleen kehittää elinvoimaiseksi keskusta-alueeksi. Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosastolla käynnistyi vuonna 2010 koko Herttoniemen yritysalueen käsittävän kehittämissuunnitelman laatiminen, jonka aikana tavoitteet tarkentuvat.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi Herttoniemen korttelin 43057 ja tontin 43061/6 rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 20.10.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11989/26.8.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

4

BRÄNDÖ LÅGSTADIESKOLA OCH GYMNASIUM -KOULURAKENNUKSEN PERUSPARANNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-800

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Brändö lågstadieskola och gymnasium -koulurakennuksen perusparannuksen 19.2.2010 päivätyn hankesuunnitelman siten, että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 4 900 000 euroa tammikuun 2010 kustannustasossa (RI = 126,2, THI = 146,0), ja hankkeen pääomavuokran määrittämisen perusteena palvelutilojen osalta tavanomaisesti noudatettu tuottovaatimus.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, opetuslautakunnalle ja HKR-rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 19.2.2010
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan esityksen perustelut
	Liite 3	Brändö lågstadieskola och gymnasium -koulurakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelma - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Hankkeen lähtökohdat ja kuvaus

Brändö lågstadieskola ja Brändö gymnasium toimivat Kulosaaressa koulurakennuksessa, jossa on kolme eri aikoina valmistunutta osaa. Perusparannuksen tavoitteena on parantaa eri aikoina rakennettujen osien talotekninen varustus vastaamaan nykyisiä vaatimuksia. Vanhimman osan lämmitysverkosto uusitaan. Lukiosiipeen rakennetaan koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, sen lämpö-, vesi- ja viemäriverkosto sekä valaistus ja muut sähköasennukset uusitaan. Rakennusten alustatiloja puhdistetaan ja vanhimman osan ulkoseinien rappausvauriot sekä ikkunat korjataan. Rakennuksen paloturvallisuutta ja energiatehokkuutta parannetaan hankkeen yhteydessä ja rakennus varustetaan esteettömäksi rakentamalla vanhimpaan osaan hissi.

Teknisten parannusten lisäksi tavoitteena on tehdä tiloihin myös käyttäjän esittämiä toiminnallisia muutoksia. Koulun toinen näyttämö otetaan ruokasalikäyttöön, liikuntasalin akustiikkaa, äänieristystä ja monikäyttöisyyttä parannetaan, kirjasto ja atk-luokka varustetaan aulan yhteyteen pohjakerrokseen. Myös opettajien työtiloja sekä oppilaiden puku-, pesu- sekä wc-tiloja parannetaan.

Hankkeen suunnittelun yhteydessä rakennuksessa on tehty haitta-ainekartoitus sekä kosteus- ja rakennetekninen kuntotutkimus. Tutkimusten mukaiset toimenpidesuositukset otetaan huomioon hankkeen toteutuksessa.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

Suunnitellun hankkeen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana 4 900 000 euroa eli arvonlisäverollisena 5 900 000 euroa kustannustasossa 1/2010 (RI = 126,2; THI = 146,0).

Perusparannuksen laajuus ja kustannukset

Hankkeen laajuus on 3 895 brm². HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan perusparannuksen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana 4 900 000 euroa eli 1 258 euroa/brm².

Opetusviraston maksama nykyinen vuosivuokra kiinteistöstä on 621 736 euroa. Kiinteistöviraston tilakeskus on laskenut vuokra-arvion perusparannuksen kustannusten perusteella 30 vuoden poistoajalla ja 3 % pääoman korolla. Perusparannuksen jälkeen vuokra muodostuu seuraavasti:

pääomavuokra	13,82 e/htm²/kk
ylläpitovuokra		2,87 e/htm²/kk
yhteensä	16,69 e/htm²/kk.

Vuokra-ala on 4 295 htm². Kiinteistön tuleva vuosivuokra on yhteensä 860 202 euroa.

Väistötilat Perusparannushanke toteutetaan neljässä vaiheessa niin, että väistötilojen tarve jää mahdollisimman vähäiseksi. Ala-asteen opetus siirretään rakennustyön aikana koulurakennuksessa käytettävissä oleviin tiloihin. Lukion opetus siirtyy väistötiloihin 14 kuukauden ajaksi. Näistä aiheutuu muuttoihin, ruokailun erityisjärjestelyihin ja siivoukseen liittyviä kustannuksia opetusvirastolle arviolta 110 000 euroa.

Lukiolle hankittavista väistötiloista aiheutuu kiinteistöviraston tilakeskukselle 14 kuukauden ajalta arviolta 1 336 000 euron kustannus. Väistötiloista peritään hankkeen toteutuksen ajan samansuuruista vuokraa kuin on peritty korjattavasta rakennuksesta. Väistötilakustannukset ylittävät korjattavista tiloista perittävän vuokran n. 622 000 eurolla.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosille 2010 - 2014 on hankkeen suunnittelulle ja toteutukselle varattu määrärahaa 7,86 miljoonaa euroa vuosille 2010 - 2014. Hankkeen rahoitustarve otetaan huomioon rakentamisohjelmaa tarkistettaessa.

Hankkeen toteutus on suunniteltu aloitettavaksi huhtikuussa 2012 ja
tilat pyritään saamaan käyttöön marraskuussa 2013.

Lausunnot Opetuslautakunta puoltaa lausunnossaan hankesuunnitelmaa, mutta esittää, että väistötiloihin liittyvistä ylimääräisistä vuokra- ja muuttokustannuksista vastaisi tilakeskus.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa Brändö lågstadieskola och gymnasium -koulurakennuksen perusparannuksen hankesuunnitelman hyväksymistä ehdotuksen mukaisesti ja toteaa, että hankkeelle on varattu määräraha taloussuunnitelmassa vuosille 2010 - 2012. Toteutusajankohta ratkaistaan vuoden 2011 talousarviovalmistelun yhteydessä.

Vastauksena opetuslautakunnan esitykseen väistötilojen muutto- ja vuokrakustannusten maksamisesta talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että asiassa tulisi toimia kaupunginhallituksen 12.1.2009 hyväksymien tilahankkeiden käsittelyohjeiden mukaan. Väistötiloista perittävän vuokran tulisi olla enintään samansuuruinen kuin varsinaisista tiloista peritty vuokra oli ennen peruskorjausta. Tämän tason ylittävä väistötilakustannus voidaan periä peruskorjauksen jälkeisen vuokran yhteydessä.

Väistötiloihin liittyvät muuttokustannukset on nykyisen käytännön mukaan maksanut vuokralainen. Tämä on ollut tarkoituksenmukaista muuton järjestelyiden ja toteutusvaihtoehtojen liittyessä enemmän vuokralaisen käynnissä olevaan toimintaan ja irtaimistoon kuin muuton kohteena oleviin tiloihin. Samoin kustannustietous ja seuraukset tehdyistä valinnoista sekä toimintaan liittyvien häiriöiden poistaminen tulevat paremmin huomioiduiksi. Talous- ja suunnittelukeskus pitää tätä käytäntöä järkevänä.

Esittelijä toteaa vielä lausuntojen johdosta, että tilahankkeiden käsittelyohjeen ja aiemmin sovitun käytännön mukaisesti tilakeskus perii väistötiloista aiheutuneita kustannuksia perusparannuksen jälkeen käyttäjältä jälkimaksuna 6 100 euroa/kk 10 vuoden ajan.

5

KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTON ASEMAKAAVAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2010-1686

KAJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön virkaan yleiskaava-arkkitehti Olavi Veltheimin 6721,37 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksisaannista lukien.

Pöytäkirjanote virkaan valitulle ja oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto viran hakijoista
	Liite 2	Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön viran täyttäminen - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa (9.9.2010), että kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavapäällikön virka oli haettavana 24.3.–16.4.2010 ja siitä ilmoitettiin Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa, Arkkitehtiuutisissa ja Tekniikka ja Talous -lehdessä sekä kaupungin rekrytointijärjestelmässä. Asemakaavapäällikön virka tulee avoimeksi asemakaavapäällikkö Anneli Lahden jäädessä eläkkeelle 31.12.2010.

Asemakaavapäällikkö johtaa asemakaavaosastoa. Asemakaavaosasto huolehtii asemakaavoituksesta sekä osaltaan ympäristön suunnitteluluun ja rakentamisen ohjaukseen liittyvistä muista tehtävistä. Asemakaavapäällikkö esittelee kaupunkisuunnittelulautakunnalle osaston toimialaan kuuluvat asiat.

Viran pätevyysvaatimuksena on virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, minkä lisäksi hakijalla tulee olla kokemusta osaston toimialalla sekä hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Muodollisen pätevyyden lisäksi osastopäällikön virkaan valittavalta edellytetään erinomaisia vuorovaikutus- ja neuvottelutaitoja. Englannin kielen taito ja muu kielitaito katsotaan eduksi.

Virasta maksettava kokonaispalkka on 6721,37 euroa kuukaudessa.

Hakemuksia on tullut määräaikaan mennessä kahdeksan kappaletta.

./. Yhteenveto viran hakijoista on esityslistan liitteenä.

Asemakaavapäällikön virkaa hakeneista kaikki täyttävät viran pätevyys-vaatimukset, samoin kaikilla on kokemusta osaston toimialalla. Kaikilla hakijoilla on myös kokemusta johtamistehtävissä.

Virkaa hakeneista kuusi ansioituneimmaksi arvioitua kutsuttiin soveltuvuustesteihin (PD Personnel Development Ltd Oy). Esittelijä on myös haastatellut testatut henkilöt aikana 4. - 11.8.2010.

Testatut ja haastatellut henkilöt ovat:

[Viiden (5) hakijan henkilötunnistetiedot poistettu]

Olavi Veltheim, yleiskaavatoimiston yleiskaava-arkkitehti.

Kaikki testatut ja haastatellut hakijat ovat kokemukseltaan sopivia haettavana olevaan tehtävään.

Helsingin kaupunkisuunnittelun vaativuus ja siihen liittyvien ongelmien monimuotoisuus edellyttävät viran haltijalta kaupunki- ja yhdyskuntasuunnittelun tehtäväkentän sekä kaavoituksen laajaa tuntemusta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan käsityksen mukaan hakuasiakirjojen, haastattelujen ja soveltuvuustestien perusteella yleiskaava-arkkitehti Olavi Veltheim on ansioitunein ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan virkaan parhaiten soveltuva.

Olavi Veltheim on toiminut kaupunkisuunnitteluviraston yleiskaavatoimiston toimistopäällikkönä sekä yleiskaavapäällikön sijaisena vuodesta 2008 lähtien. Tätä ennen Veltheim on ollut vuosina 1992–2007 Uuden-maan liitossa maakunta-arkkitehtinä ja kaavoituspäällikkönä, 1990–1991 Varkauden kaupungin asemakaava-arkkitehtinä ja 1988–1990 Helsingin seutukaavaliiton toimistoarkkitehtinä.

Hänellä on monipuolinen kokemus maankäytön, kaavoituksen ja hallinnon eri tasoilta ja esimiestehtävistä. Veltheim on hankkinut kaavoitukseen liittyvissä tehtävissä laajan yhteistyöverkoston kaupungin eri hallintokuntiin, seudun kuntiin ja seudullisiin organisaatioihin. Hän on myös hyvin aktiivisesti osallistunut alan kansainväliseen toimintaan.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa Olavi Veltheim on mukana monissa viraston tärkeimmistä hankkeista (pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen yleiskaava, Östersundomin yleiskaava, esikaupunkien renessanssi).

Olavi Veltheim on osoittanut kaikissa kaupunkisuunnitteluun liittyvissä hankkeissa hyvää ammattitaitoa, hyviä vuorovaikutustaitoja, luovuutta ja pitkäjänteisyyttä, mitkä ovat edellytyksiä viran menestykselliselle hoitamiselle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan mielestä pätevyydeltään, ammattitaidoltaan ja muulta soveltuvuudeltaan kolme parasta hakijaa ovat XXXX XXXX, XXXX XXXX ja Olavi Veltheim.

Kaupunkisuunnittelulautakunta esittää virkaan otettavaksi yleiskaava-arkkitehti Olavi Veltheimin.

Yhteenveto hakijoista on esityslistan tämän asian liitteenä.

Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävillä Khn kokouksessa.

Esittelijä ilmoittaa yhtyvänsä kaupunkisuunnittelulautakunnan esitykseen valittavan henkilön osalta.

6

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY BECKERINTIE 8:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1329

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Beckerintie 8:n poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Kiinteistö Oy Beckerintie 8 pyytää (9.6.2010) poikkeamislupaa 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro 33252 tontille nro 7 (Beckerintie 8).

Hakijan tarkoituksena on rakentaa toimistotiloja (127 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi poiketaan rakennusalan suurimmasta sallitusta kerrosluvusta sekä rakennuksen käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan rakennuksessa toimivan isännöitsijätoimiston tarpeella laajentaa tilojaan, kun kolmessa osoitteessa toimivat isännöinnin tukipalvelut halutaan keskittää yhteen toimipisteeseen Malminkartanoon.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 9.5.1979 vahvistettu asemakaava nro 7950. Asemakaavan mukaan tontti on yhdistettyjen pienteollisuus- ja asuntorakennusten korttelialuetta (TPA). Tontin rakennusoikeus on 400 k-m², josta enintään 300 k-m² saa olla pienteollisuustiloja ja vähintään 100
k-m² asumista. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi, osalla rakennusalaa yksi.

Asemakaavan tavoite on erikokoisista rakennuksista koostuva ja toiminnaltaan sekoittunut korttelialue. Rakennusoikeus vaihtelee samankokoisillakin tonteilla. Idea yksikerroksisista osista, jotka toimisivat kattoterassina yläkerran asunnoille, ei ole toteutunut asemakaavan tarkoittamalla tavalla, neljässä naapurirakennuksessa on jo poikettu määräyksestä ja rakennettu rakennus kokonaan kaksikerroksisena.

Hakijan tarkoituksena on laajentaa rakennusta kaksikerroksiseksi nykyisen kattoterassin kohdalla ja osoittaa tilat toimistokäyttöön lukuun ottamatta kahta säilyvää asuntoa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kokonaisrakennusoikeus ylittyy 127 k-m² ja rakennuksen pääkäyttötarkoitus muuttuu pienteollisuusrakennuksesta toimistorakennukseksi. Asumisen vähimmäismäärä alittuu 4,5 k-m².

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että haettu toimenpide ei ole ristiriidassa korttelin perusidean tai kaupunkikuvallisten tavoitteiden kanssa. Pienteollisuustonteille ei ole ollut kysyntää Malminkartanossa siinä määrin kuin asemakaavaa laadittaessa 1970-luvun lopussa on oletettu. Muutos muuhun työpaikkarakentamiseen ja rakennuksen laajentaminen kokonaan kaksikerroksiseksi on tässä tapauksessa hyväksyttävää. Tarvittavat autopaikat mahtuvat tontille.

Poikkeamisen erityinen syy on tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten parantaminen Malminkartanossa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Kiinteistö Oy Beckerintie 8:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja rakennusvalvontavirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kaarelan tontti 33252/7)
	Liite 2	Asemapiirustus (Kaarelan tontti 33252/7)
	Liite 3	Valokuvia kohteesta
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Beckerintie 8:n poikkeamishakemuksesta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Beckerintie 8 pyytää (9.6.2010) poikkeamislupaa 33. kaupunginosan (Kaarela) korttelin nro 33252 tontille nro 7 (Beckerintie 8).

Hakijan tarkoituksena on rakentaa toimistotiloja (127 k-m²) niin, että poiketaan vähäistä suuremmin asemakaavassa osoitetusta rakennusoikeudesta. Lisäksi poiketaan rakennusalan suurimmasta sallitusta kerrosluvusta sekä rakennuksen käyttötarkoituksesta.

Hakija perustelee hakemustaan rakennuksessa toimivan isännöitsijätoimiston tarpeella laajentaa tilojaan, kun kolmessa osoitteessa toimivat isännöinnin tukipalvelut halutaan keskittää yhteen toimipisteeseen Malminkartanoon.

Alueella on voimassa 9.5.1979 vahvistettu asemakaava nro 7950. Asemakaavan mukaan tontti on yhdistettyjen pienteollisuus- ja asuntorakennusten korttelialuetta. Tontin rakennusoikeus on 400 k-m², josta enintään 300 k-m² saa olla pienteollisuustiloja ja vähintään 100 k-m² asumista. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi, osalla rakennusalaa yksi.

Asemakaavan tavoite on erikokoisista rakennuksista koostuva ja toiminnaltaan sekoittunut korttelialue. Rakennusoikeus vaihtelee samankokoisillakin tonteilla. Idea yksikerroksisista osista, jotka toimisivat kattoterassina yläkerran asunnoille, ei ole toteutunut asemakaavan tarkoittamalla tavalla, neljässä naapurirakennuksessa on jo poikettu määräyksestä ja rakennettu rakennus kokonaan kaksikerroksisena.

Hakijan tarkoituksena on laajentaa rakennusta kaksikerroksiseksi nykyisen kattoterassin kohdalla ja osoittaa tilat toimistokäyttöön lukuun ottamatta kahta säilyvää asuntoa.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kokonaisrakennusoikeus ylittyy 127 k-m² ja rakennuksen pääkäyttötarkoitus muuttuu pienteollisuusrakennuksesta toimistorakennukseksi. Asumisen vähimmäismäärä alittuu 4,5 k-m².

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa hakemusta lausunnossaan 8.6.2010.

7

20.9.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXX :n MUISTUTUKSEEN KRUUNUNHAAN TONTIN 8/9 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11949)

Khs 2010-196

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kruununhaan korttelin nro 8 tontti nro 9 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja silloin, kun käynti tällaiseen huoneistoon on järjestetty suoraan kadulta. Mikäli erityiset syyt sitä vaativat, saa sosiaalisia palveluja sijoittaa myös muihin kuin ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen, kuitenkin korkeintaan 20 % tontin sallitusta kerrosalasta.

Rakennusten ullakoille saa rakentaa sallitun kerrosalan lisäksi 100 m² talon omaan käyttöön tulevaa saunatilaa.

Pohjoisranta 4:n rakennus on suojeltu määräyksellä sr-1 ja rakennuksessa oleva porrashuone A arvokkaana porrashuoneena. Olemassa olevien hissien kunnostustyöt tulee tehdä porrashuoneiden historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäen tai palauttaen.

Lisäksi on suojeltu määräyksellä sr-2 Meritullinkatu 3:n rakennus.

Piha-alue on kunnostettava leikki- ja ulko-oleskelualueeksi ympäristöön sopivia materiaaleja ja istutuksia käyttäen. Jäteastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sisään.

Tontin pinta-ala on 2 381 m² ja rakennusoikeus 10 810 k-m², mikä vastaa olemassa olevaa tilannetta eli tontin rakennusoikeus ei kasva.

Muistutusten keskeinen sisältö

XXXX XXXX toistaa ja osin täydentää luonnosvaiheessa jättämäänsä mielipidettä 16.11.2009. Muistutuksessaan (22.3.2010) hän toteaa muun muassa, että kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole ottanut huomioon asukkaiden esittämiä mielipiteitä.

Autopaikkoja ei tulisi sijoittaa maanalaiseen pysäköintitilaan merivedestä johtuvan käytännön mahdottomuuden vuoksi, vaan Pohjoisrannan pitkittäissuuntaiset kadunvarsipaikat tulisi muuttaa vinopaikoiksi ja osoittaa Pohjoisranta 4:n asukkaiden käyttöön asukaspysäköintitunnuksin. Lisäksi jäteastiat tulisi sijoittaa pihatasossa rakennusrungon sisään jäteautojen aiheuttaman meluhaitan vuoksi. Hän huomauttaa, että erillisen tonttijaon määräys sekä määräys ullakolle sallitusta saunatilasta tulisi poistaa tarpeettomina ja että asemakaavan muutokseen tulisi määräys vanhojen pommisuojien käytöstä asukkaiden väestönsuojatiloina, sillä väestönsuojatarve kasvaa toimistoja muutettaessa asunnoiksi.

Asemakaavan muutokseen tulisi lisätä myös määräys siitä, että tontin 1 rajalla olevasta valokuilusta on poistettava sinne luvatta rakennetut parvekkeet. Lisäksi määräyksiin tulisi lisätä kaupunginmuseon luonnosvaiheessa ehdottama maininta siitä, että Kruununhaka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kaavakartan kerroslukumerkinnät tulisi muuttaa yhtä kerrosta pienemmiksi, sillä rakennukset ovat muistutuksen mukaan kerrosta matalampia. Lisäksi kaavakartasta puuttuvat porrashuonemerkinnät E, F ja I.

Lopuksi hän toteaa, että selostuksen liitteenä on valokuva sisäpihalta, jossa näkyy vastoin Museoviraston lausuntoa rakennetut uudet parvekkeet. Valokuvasta saa sen käsityksen, että parvekkeet suojeltaisiin.

Kannanotto muistutukseen

Kaupunginhallitus yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.1.2010 esittämään mielipiteeseen annettuun vastineeseen, jossa todetaan muun muassa seuraavaa: Asemakaavamääräyksillä ei osoiteta tarkkaa paikkaa jätehuoneen sijoitukselle, vaan sitä ohjaa rakennusvalvontavirasto rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Jäteastioille voi tarkemman suunnittelun yhteydessä löytyä pihatason lisäksi myös muita sijoituspaikkoja. Kruununhaan alueella on autopaikkojen sijoittaminen maan alle sallittu yleisesti ja sallitaan tälläkin tontilla haastavasta rakentamisesta huolimatta. Koska autopaikkoja on kadunvarsilla rajallisesti, on niiden sijoittaminen maan alle haluttu sallia määräyksin. Pohjoisrannan pysäköintipaikat on jo tällä hetkellä osoitettu asukaspysäköintiin ja autopaikoista on alueella pulaa. Kadunvarsipysäköintiä on tutkittu katusuunnitelmien yhteydessä. Viistopysäköinnillä ei kyseisellä alueella saavutettaisi suurta lisäystä paikkojen määrään. Tämän lisäksi viistopysäköintiä pidetään liikenneturvallisuusriskinä Pohjoisrannan pysäköintikadulla. Helsingin kaupungin periaatteiden mukaan asemakaavassa on määräys erillisestä tonttijaosta, sillä asemakaavalla ei osoiteta tonttijakoa. Asemakaavassa ei ole tarpeellista osoittaa asukkaiden väestönsuojatiloja yksittäisillä tonteilla.

Kaupunginhallitus pitää perusteltuna myös sitä, että asemakaavamääräyksiin ei ole lisätty erillistä mainintaa Kruununhaasta kulttuurihistoriallisesti merkittävänä ympäristönä. Näin siksi, että valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Uudessa inventoinnissa Kruununhaka ei enää kokonaisena kaupunginosana kuulu listalle, vaan sieltä on nostettu esille vain yksittäisiä rakennuksia ja kohteita. Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on kuitenkin käsitelty asemakaavan muutoksen selostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat / Suojelukohteet.

Asukkaiden mielipiteet on otettu kaavoituksessa huomioon siltä osin, kun se on ollut kaavan tavoitteet huomioon ottaen mahdollista. Kaikkiin kirjallisiin mielipiteisiin on annettu myös vastine. Jätehuoneet on sijoitettava ja suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu haittaa asukkaille. Tätä valvoo rakennusvalvontavirasto. Määräys ullakolle sijoitettavasta saunasta on tarpeellinen, sillä se sallii asukkaiden yhteiskäyttöön tulevan saunan rakentamisen. Muistutuksessa mainittu sauna on osa huoneistoa ja laskettu tontin kokonaisrakennusoikeuteen. Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole annettu määräyksiä parvekkeista, sillä rakennusvalvontavirasto ohjaa ja valvoo hankkeita tapauskohtaisesti yhteistyössä kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Parvekkeita suunniteltaessa on suojelumääräykset otettava huomioon. Kyseessä oleville valokuilun parvekkeille on myönnetty rakennuslupa nro 1-3985-95-C, jonka toteutusta on valvonut rakennusvalvontavirasto.

Kerroslukumerkinnät on laskettu olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Nykytulkinnan mukaan suurimmaksi osaksi maan päällä oleva liiketilaa sisältävä kerros lasketaan myös kerrokseksi, vaikka sen lattia on jonkin verran katutason alapuolella. Asemakaavan muutoksen mukaan rakennuksia ei voida korottaa. Kaavakarttaan on ainoan suojeltavan porrashuoneen, A:n, lisäksi merkitty selkeyden vuoksi vain joitakin muita porrashuoneita. Selostuksen liitteenä olevien valokuvien tarkoitus on antaa käsitys suojeltavien rakennusten nykytilasta. Parvekkeet ovat osa sisäpihan tämän hetkistä miljöötä. Suojelumääräyksissä ei ole lueteltu Meritullinkatu 3:n parvekkeita.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus (Kruununhaan tontin 8/9 asemakaavan muutosehdotus nro 11949)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.