ERON MYÖNTÄMINEN RAKENNUSVIRASTON KATU- JA PUISTO-OSASTON OSASTOPÄÄLLIKÖ RAIMO K SAARISELLE, VIRAN VÄLIAIKAISEN HOITAJAN MÄÄRÄÄMINEN SEKÄ OSASTOPÄÄLLIKÖN VIRAN JULISTAMINEN HAETTAVAKSI

Khs 2010-1642, 2010-1643

RYJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää DI Raimo K Saariselle rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virasta 1.9.2010 alkaen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvirastoa ryhtymään toimenpiteisiin katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran haettavaksi julistamiseksi rakennustoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee määrätä osastopäällikön avoimen viran hoitajaksi rakennusviraston katu- ja puisto-osaston toimistopäällikkö Osmo Torvisen 6176,11 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin siihen saakka kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy hoitamaan virkaa, tällä päätöksellä kuitenkin kauintaan 31.5.2011 saakka.

Pöytäkirjanote Raimo K Saariselle ja rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Eron myöntäminen rakennusviraston... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Yleisten töiden lautakunta esittää 7.9.2010 kaupunginhallitukselle, että se myöntäisi eron Raimo K Saariselle rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virasta 1.9.2010 alkaen. Raimo K. Saarinen on pyytänyt eroa rakennusviraston katu- ja puisto-osaston osastopäällikön virasta 1.9.2010 alkaen ottaakseen vastaan kaupungininsinöörin viran, johon hänet on valittu kaupunginvaltuuston päätöksellä 2.6.2010.

Yleisten töiden lautakunta esittää lisäksi 7.9.2010 katu- ja puisto-osaston osastopäällikön viran haettavaksi julistamista rakennustoimen johtosäännön sekä kaupungin kielitaitosäännön mukaisin kelpoisuusvaatimuksin.

Hallintosäännön 12 §:n mukaan viran haettavaksi julistamisesta päättää se viranomainen, joka ottaa viranhaltijan avoinna olevaan virkaan. Rakennustoimen johtosäännön 15 §:ssä todetaan, että osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus lautakunnan annettua hakijoista lausuntonsa.

Katu- ja puisto-osaston osastopäällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä (rakennustoimen johtosääntö 14 §).

Kaupungin kielitaitosäännön perusteella osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Hallintosäännön 15 §:n mukaan avoimen viran määräaikaisen hoitajan ja hänen palkkauksensa määrää virkasuhteeseen ottava viranomainen.

Yleisten töiden lautakunta esittää, että osastopäällikön avoimen viran hoitajaksi määrättäisiin toimistopäällikkö Osmo Torvinen 6176,11 euron kokonaiskuukausipalkan mukaisin palkkaeduin siihen saakka kunnes virkaan vakinaisesti otettu ryhtyy hoitamaan virkaa, kuitenkin kauintaan 31.5.2011 saakka.

./. Yleisten töiden lautakunnan esitykset ovat kokonaisuudessaan liitteessä 1 (päätöshistoria).

LAUSUNTO VESIHUOLTOLAIN TARKISTAMISTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTISTA

Khs 2010-103

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän raportista maa- ja metsätalousministeriölle seuraavan lausunnon:

Vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän tehtävät kohdistuivat ensi sijassa vesihuoltolaitosten oman toiminnan ja talouden järjestämiseen ja varmistamiseen siten, että ne kykenisivät hoitamaan niille asetetut velvoitteet. Laitosten asema toimialueensa palvelulaitoksena nousi työryhmän tehtävänannossa esiin erityisesti 1) vesihuollon yleisen kehittämisen, 2) huleveden viemäröinnin ja 3) vesihuoltolaitosten toiminta-alueiden osalta.

Vesihuollon yleinen kehittäminen

Vesihuollon yleistä kehittämistä koskevaa määräystä (VHL 5 §) on vahvistettu siten, että sillä varmistetaan kunnan velvollisuutta laatia ja pitää ajan tasalla alueensa vesihuollon kehittämissuunnitelmat yhteistyössä paitsi vesihuoltolaitosten myös vettä laitoksille toimittavien sekä niiden jätevesiä käsittelevien kanssa. Kehittämissuunnitelmien laadinnassa tulee varata valvontaviranomaisille tilaisuus tulla kuulluksi. Kehittämissuunnitelmasta tulee tiedottaa ja se tulee saattaa yleisesti saataville.

Lisätty suunnitteluyhteistyö samoin kuin kuulemis- ja tiedottamisvelvoite varmistavat osaltaan, että kaikki asianomaiset voivat entistä paremmin vaikuttaa alueensa vesihuollon kehittämiseen ja muutoinkin valvoa etujaan. Vaikutus- ja seurantamahdollisuuksien merkitys tulee korostumaan tulevaisuudessa vesihuoltotoiminnan kehittyessä ylikunnalliseksi palveluksi.

Huleveden hallinta

Työryhmä esittää lähtökohtaisesti, että hulevesien hallinnasta säädettäisiin maankäyttö- ja rakennuslaissa (MRL 90a - 90g §). Ehdotuksen mukaan vastuu hallinnasta olisi kunnalla lukuun ottamatta hulevesien viemäröintiä, josta vesihuoltolaitos huolehtisi hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella.

Hulevesiviemäröinnillä tarkoitetaan lakiehdotuksessa huleveden ja perustusten kuivatusveden poisjohtamista viemäreissä ja käsittelyä (VHL 3 §). Näin ollen hulevesivirtaamien supistamiseen ja viivyttämiseen tähtäävät hidastusrakenteet ja imeytysjärjestelmät eivät ole lakiehdotuksen mukaista hulevesiviemäröintiä, vaan vaihtoehtoisia menetelmiä hulevesien poisjohtamisesta.

Hulevesiviemäröintiä koskeva määrittely on pääosin yhdenmukainen Helsingissä noudatetun käytännön kanssa. Vesihuoltolaitos on osallistunut eräisiin sekaviemäröinnin tulvaviemärijärjestelyihin. Muutoin toteutetut ja vireillä olevat hidastus- ja imeytysjärjestelyt sekä tulvareititykset tehdään kaupungin toimesta osana yleisten alueiden rakentamista.

Hulevesien viemäröinti on ehdotuksessa erotettu muusta viemäröinnistä omaksi tehtäväkseen (VHL 6a §). Ehdotuksen mukaan kunta ja vesihuoltolaitos voivat sopia, että vesihuoltolaitos huolehtii huleveden viemäröinnistä hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella. Hulevesiviemäröintiä koskevassa sopimuksessa on tällöin määriteltävä alueet, joilla on vesihuoltolaitoksen hulevesiverkosto tai jotka saatetaan hulevesiviemäriverkoston piiriin sekä alueet, joilla hulevedet ml. perustusten kuivatusvedet johdetaan vesihuoltolaitosten jätevesiverkostoon.

Pykälä mahdollistaa sen, että kunta voi hyödyntää vesihuoltolaitoksen toteuttamaa huleveden viemäröintiä osana maankäyttö- ja rakennuslain 90c §:ssä tarkoitettua, kunnan vastuulla olevaa huleveden hallinnan järjestämistä. Kunnan ja vesihuoltolaitoksen tulee sopimuksella yksilöidä alueet, joilla vesihuoltolaitos huolehtii viemäröinnistä joko olevaan tai rakennettavaan hulevesiverkostoon. Lisäksi sopimuksessa tulee yksilöidä alueet, joilla hulevedet ml. perustusten kuivatusvedet johdetaan sekaviemäristöön tai jätevesiviemäristöön.

Lakiehdotuksen mukainen menettely sallii Helsingin hulevesiviemäröinnin järjestämisen vastaisuudessakin nykykäytännön mukaisesti, mikä on erityisen tärkeää kaupungin osittaisen sekaviemäröinnin kannalta. Helsingin kaltaisessa kaupungissa, jossa vesihuoltolaitos on pitkään huolehtinut myös hulevesiviemäröinnin järjestämisestä, vastuun operatiivinen siirto laitokselta kaupungin hoitoon ei olisi perusteltua toiminnallisesti eikä taloudellisesti.

Hulevesiviemäröinnin järjestämisestä vesihuoltolaitos voi ehdotuksen mukaan periä kiinteistöiltä maksut samoilla periaatteilla kuin käyttö-vesihuollosta ja jätevesiviemäröinnistä (VHL 18 - 19 §). Lisäksi vesi-huoltolaitos voi periä kunnalta korvauksen yleisiltä alueilta tehtävästä huleveden viemäröinnistä (VHL 19a §).

Lakiehdotuksen mukainen menettely on sopusoinnussa hulevesien hallintaa koskevan vastuunjakoperiaatteen kanssa. Yleisten alueiden hulevesien viemäröinnistä kunnille kohdistuvat maksut ovat uusi yleisten alueiden ylläpitoon kohdistuva kustannuserä, jonka suuruutta ei ole arvioitu, mutta joka todennäköisesti on kunnan kannalta merkittävä. Kustannusten läpinäkyvyys ja maksujen kustannusvastaavuus on vesihuoltolain keskeinen periaate, joten tästä näkökulmasta kustannuksia vastaavan korvauksen periminen kunnalta yleisten alueiden hulevesiviemäröinnistä on lähtökohtaisesti perusteltua. Lopullista kantaa järjestelyn tarkoituksenmukaisuuteen ei kuitenkaan voida ottaa ilman arviota kyseisen kustannuserän suuruudesta.

Erillisten, hulevesiä koskevien maksujen määrittäminen tulee edellyttämään vesihuoltolaitokselta pitkälle vietyä pääoma- ja käyttökustannusten seurantaa ja erittelyä. Talouden eriyttämistä ja läpinäkyvyyttä parantavat esitykset ovat tarpeellisia aiheuttamisperiaatteen toteutumiseksi maksujen määräytymisessä.

Hulevesien hallinnasta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi vesi-huoltolain tarkistamistyöryhmä ehdottaa, että kunta voisi periä aiheutuneet kustannukset kiinteistöiltä kunnan hyväksymän taksan mukaisesti (MRL 90g §).

Ehdotus on aiheellinen, koska hulevesien hallinnan kustannukset tulevat todennäköisesti nousemaan huomattavasti kasvavien tulvariskien ja hulevesien hallinnan laatuvaatimusten myötä. Ilman riittävää tähän tarkoitukseen osoitettavaa rahoitusta kunnan on mahdotonta hoitaa tätä tehtävää asianmukaisesti. Sen sijaan ei ole toivottavaa, että kiinteistöiltä peritään samanaikaisesti vesihuoltolaitoksen hulevesien viemäröintimaksu ja kunnan hulevesien muusta hallinnasta aiheutuva maksu. Tarkoituksenmukaisinta olisikin todennäköisesti, että kunta perisi hulevesien hallinnasta aiheutuvat kustannukset kokonaisuudessaan ja maksaisi vesihuoltolaitokselle viemäröinnistä aiheutuvat kustannukset.

Vesihuoltolaitoksen toiminta-alueet

Työryhmä esittää vesihuoltolaitoksen toiminta-alueiden hyväksymisen osalta erityisesti, että jätevesiviemäröinnin ja hulevesiviemäröinnin toiminta-alueista päätetään erikseen (VHL 4 §). Hulevesiviemäröinnin toiminta-alue määriteltäisiin erikseen, milloin se todetaan tarpeelliseksi. Kunta voisi tarvittaessa paitsi laajentaa myös supistaa hulevesiviemäröinnin toiminta-aluetta. Erityisesti supistaminen tulisi tehdä yhteisymmärryksessä vesihuoltolaitoksen kanssa siten, ettei siitä aiheudu laitokselle taloudellisia menetyksiä. Vesihuoltolaitos voisi valittaa hulevesiviemäröintiä koskevasta toiminta-aluepäätöksestä (VHL 32 §).

Esitetty vesihuoltolain täydennys on tarpeen hulevesien hallintaa ja viemäröintiä koskevien lakimuutosten takia. Sillä määritellään kunnan ja vesihuoltolaitoksen keskinäiset suhteet hulevesiä koskevien kysymysten osalta.

Yhteenveto

Kokonaisuutena vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportti on kehittynyt väliraportista myönteiseen suuntaan ja täsmentynyt perustelluksi vesihuoltolain muutos- ja täydennysehdotukseksi. Samalla työryhmä on tehnyt tarvittavat muutos- ja täydennysehdotukset myös muuhun lainsäädäntöön, erityisesti maankäyttö- ja rakennuslakiin.

Työryhmän loppuraportin ehdotuksessa on otettu huomioon väliraportista annetussa lausunnossa esitetyt näkökohdat. Ehdotus selkiinnyttäisi kunnan ja vesihuoltolaitoksen keskinäistä toimintaa ja suhdetta. Helsingissä se olisi aikaisempaa merkityksellisempää tilanteessa, jossa vesihuoltolaitos on ylikunnallinen kuntayhtymä (HSY). Hulevesien hallinnan selkeä erottaminen omaksi vesihuollon toiminta-alueeksi antaa kunnalle jatkossa paremmat edellytykset järjestää hulevesiä koskevat järjestelyt tarkoituksenmukaisesti omista alueellisista lähtökohdistaan. Tällöin Helsinki voi hulevesistrategiansa pohjalta määritellä ja järjestää hulevesien hallinnan kaupungin eri osissa alueiden maankäytön ja muiden olosuhteiden vaatimalla tavalla yhteistyössä HSY:n kanssa. Samalla tulisi mahdolliseksi varmistaa hulevesien hallinnan rahoitus kestävästi siten, että se kattaisi toiminnan kaikki kustannukset nykyistä paremmin.

Pöytäkirjanote maa- ja metsätalousministeriölle (myös sähköisesti osoitteeseen kirjaamo@mmm.fi) ja rakennusvirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Loppuraportin johdanto-osa
	Liite 2	Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan kirje 25.1.2010
	Liite 3	Lausunto vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Maa- ja metsätalousministeriö pyytää kaupungin lausuntoa vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän loppuraportista 17.9.2010 mennessä. Lausunnon antamiselle on saatu lisäaikaa 30.9.2010 saakka.

Raportissa esitetään työryhmän ehdotukset vesihuoltolain sekä maankäyttö- ja rakennuslain tarkistamiseksi. Vesihuoltolain muutosehdotusten tarkoituksena on muun muassa parantaa riskeihin varautumista vesihuollossa ja lisätä vesihuoltolaitosten taloudenpidon läpinäkyvyyttä. Maankäyttö- ja rakennuslakiin työryhmä ehdottaa sisällytettäväksi säännökset hulevesien hallinnasta. Loppuraportti sisältää myös hanke-ehdotuksia.

./. Liitteenä 1 on loppuraportin Johdanto –osa (I Johdanto), jossa on esitetty työryhmän työn tausta, vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän toimeksianto sekä yhteenveto työryhmän keskeisistä ehdotuksista sekä Hulevesien hallintaa koskeva osa (II Työryhmän käsittelemät asiakokonaisuudet, 10 Hulevesien hallinta asianomaisine maankäyttö- ja rakennuslain pykäläehdotuksineen ja yksityiskohtaisine perusteluineen).

Loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa maa- ja metsätalousministeriön internet -sivuilta osoitteesta: www.mmm.fi/index/ministerio/lausunnolla.html.

./. Kaupunki on 25.1.2010 antanut vesihuoltolain tarkistamistyöryhmän väliraportista lausuntonsa rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan kirjeellä. Kirje on liitteenä 2.

Raportin sisällöstä

Loppuraportin keskeiset kohdat koskevat hulevesien hallintaa, vesihuoltolaitoksen talouden valvontaa, vakiohyvitystä ja erityistilanteisiin varautumista. Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen ovat luovuttaneet vesihuoltotoimintansa vuoden 2010 alusta lukien perustamallaan Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle. Pääosa tarkistustyöryhmän ehdotuksista kohdistuu suoraan kuntayhtymän toimintaan, ja niiltä osin kaupungin lausunnossa ei ole tarpeen ottaa kantaa. Helsingin kaupungin osalta keskeisin asia on hulevesien hallinta.

Hulevesien osalta työryhmä toteaa mm., että ”rankkasateiden yleistyminen sekä päällystettyjen pintojen yleistyminen yhdyskunnissa lisäävät tarvetta parantaa hulevesien hallintaa. Hulevesien hallinnan parantaminen vähentäisi hulevesistä aiheutuvaa tulvariskiä vähentämällä sadevesien kerääntymistä pinnoille ja estämällä näin hulevesitulvien syntymistä. Lainsäädännössä tulisi ohjata alueiden käyttöä ja rakentamista siten, että rankkoihin sateisiin varauduttaisiin jo maankäyttö- ja rakennuslain mukaisissa yhdyskuntien suunnittelu- ja rakentamismenettelyissä.”

Lisäksi työryhmä toteaa, että ”hulevesiviemäreiden johtokykyä ei ole teknisesti mahdollista tai taloudellisesti järkevää kasvattaa lisääntyneitä hulevesimääriä vastaavasti. Putkiverkoston sijaan hulevesien hallitsemiseksi on tarpeen ottaa nykyistä laajemmin käyttöön maanpäällisiä rakenteita kuten avouomia, vesien pidättämis- ja imeytysalueita sekä maaston mukaisia valumavesien reittejä. Samalla on kiinnitettävä tarvittaessa huomiota hulevesistä aiheutuvaan ympäristön pilaantumisen vaaraan.” Työryhmä katsoo myös, että hulevesiviemäröinnistä tulisi siirtyä kattavaan hulevesien hallintaan.

Työryhmä ehdottaa, että hulevesien hallinnasta säädettäisiin maankäyttö- ja rakennuslaissa. Hulevesillä tarkoitetaan ehdotuksessa rakennetulla alueella maan pinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- ja sulamisvettä. Hulevesien hallinnalla tarkoitetaan hulevesien kertymiseen vaikuttavia ja niiden johtamiseen ja käsittelyyn liittyviä toimenpiteitä ja hulevesijärjestelmällä hulevesien hallintaan tarkoitettujen rakenteiden kokonaisuutta.

Ehdotuksen mukaan kiinteistön haltija huolehtii kiinteistönsä hulevesien hallinnasta kuten nykyisinkin. Kiinteistönomistaja olisi hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella velvollinen liittymään hulevesijärjestelmään tai huolehtimaan hulevesien hallinnasta muulla kunnan hyväksymällä tavalla.

Sääntelyehdotusten pääperiaatteena on, että kunnalla olisi kokonaisvastuu hulevesien hallinnasta. Työryhmän mukaan kokonaisvastuun asettaminen kunnalle olisi perusteltua, kun otetaan huomioon, että hulevesien määrän ja laadun tehokasta ja kattavaa hallintaa varten tarvitaan tarkoituksenmukaista maankäytön suunnittelua sekä rakentamisen ohjausta ja valvontaa.

Hulevesien viemäröinti voitaisiin myös säilyttää vesihuoltolaitoksella, joka huolehtisi viemäröinnistä hulevesiviemäröinnin toiminta-alueella. Vesihuoltolaitoksella olisi oikeus periä kunnalta kustannuksia vastaava korvaus yleisiltä alueilta vesihuoltolaitoksen viemäriverkostoon johdettavan huleveden viemäröinnistä.

Laissa säädettäisiin myös kunnan velvollisuudesta hulevesisuunnitelman laatimiseen ja kunnan oikeudesta antaa hulevesien hallintaa koskevia määräyksiä. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että kunta voisi periä hulevesien hallinnan toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset kiinteistöiltä kunnan hyväksymän taksan mukaisesti.

Saadut lausunnot

Rakennusvirasto toteaa lausunnossaan 1.9.2010 yhteenvetona. että ehdotus selkiinnyttäisi kunnan ja vesihuoltolaitoksen keskinäistä toimintaa ja suhdetta. Helsingissä se olisi aikaisempaa merkityksellisempää tilanteessa, jossa vesihuoltolaitos on ylikunnallinen kuntayhtymä (HSY). Hulevesien hallinnan selkeä erottaminen omaksi vesihuollon toiminta-alueeksi antaisi kunnalle jatkossa paremmat edellytykset järjestää hulevesiä koskevat järjestelyt tarkoituksenmukaisesti omista alueellisista lähtökohdistaan. Tällöin Helsinki voisi hulevesistrategiansa pohjalta määritellä ja järjestää hulevesien hallinnan kaupungin eri osissa alueiden maankäytön ja muiden olosuhteiden vaatimalla tavalla yhteistyössä HSY:n kanssa. Samalla tulisi mahdolliseksi varmistaa hulevesien hallinnan rahoitus kestävästi siten, että se kattaisi toiminnan kaikki kustannukset nykyistä paremmin.

Rakennusviraston lausunnossa on lisäksi maininnat vesihuollon yleisestä kehittämisestä ja vesihuollon toiminta-alueesta.

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa 6.9.2010 todetaan mm. että lakiehdotus sallii Helsingin hulevesiviemäröinnin järjestämisen nykykäytännön mukaisesti myös jatkossa. Lausunnossa kiinnitetään huomiota siihen, että hulevesiviemäröinnin järjestämisestä aiheutuvien kustannusten kattamiseksi vesihuoltolaitos voi ehdotuksen mukaan periä kiinteistöiltä maksut samoilla periaatteilla kuin vesi- ja jätevesimaksut. Talous- ja suunnittelukeskus pitää kustannusten perimistä kunnalta lähtökohtaisesti oikeana, mutta toteaa, että lopullista kantaa järjestelyn tarkoituksenmukaisuuteen ei voida ottaa ilman arviota po. kustannuserän suuruudesta.

./. Saadut lausunnot kokonaisuudessaan ovat liitteessä 3 (päätöshistoria).

Esittelijän kannanotot

Työryhmän muutosehdotusten tavoitteena on ollut selkeyttää hulevesien käsittelyä ja vastuita. Esittelijä pitää loppuraportissa esitettyjä ehdotuksia perusteltuina.

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PERHENEUVOLAPALVELUT

Khs 2010-1043

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 19.5.2010 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

ESITTELIJÄ Käsitellessään lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen toteutumisen seurantaa Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

1 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että perheneuvolapalveluja tarvitsevat perheet pääsevät ensimmäiselle käynnille viimeistään kolmen kuukauden sisällä.” (Sirpa Puhakka, äänin 57 – 0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Esittelijä viittaa toivomusponnen johdosta saatuun sosiaalilautakunnan lausuntoon (31.8.2010), jossa todetaan seuraavaa:

Helsingin perheneuvola tarjoaa kasvatus- ja perheneuvonnan palveluja alle 18-vuotiaille lapsille ja heidän perheilleen. Toiminnan pääpainoa pyritään siirtämään lasten ja perheiden varhaiseen tukeen ja ennaltaehkäisevään työhön.

Perheneuvolaan jonottavien asiakkaiden määrää sekä jonotusaikoja selvitetään säännöllisesti kaksi kertaa vuodessa. Alkuvuoden jonoselvityksen (ajalla 1.1.–1.3.2010) mukaan kuukauden sisällä pääsi palveluun 55,8 % ja kolmen kuukauden sisällä 81 % asiakkaista.

Viimeisten kahden vuoden aikana jonotilanne on tasaisesti parantunut työmenetelmien ja toimintakäytäntöjen kehittämisen sekä henkilöstöresurssien lisäämisen seurauksena.

Perheneuvola on uudistamassa toimintakäytäntöjä siten, että kaikki asiakkaat saavat ensimmäisen käyntiajan alkuarvioon 1-2 viikon sisällä yhteydenotosta. Ensikäynnillä arvioidaan asiakkaan tilanteen kiireellisyys ja hoidon tarve. Kriisiasiakkaat saavat heti jatkoajan hoitojaksolle, muussa tapauksessa asiakas jää odottamaan varsinaisen arviointi- tai hoitojakson alkamista tai ohjataan muualle.

Alkuarviointikäytäntö otetaan perheneuvolassa vaiheittain käyttöön vuoden 2010 aikana. Tällä hetkellä alkuarviota käytetään kaikissa itäisen alueyksikön toimipisteissä ja pohjoisessa sekä etelä-läntisessä alueyksikössä osittain.

Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä perheneuvolan alkuarviointikäytännön laajentamista kaikkiin perheneuvolan toimipisteisiin vuoden 2010 aikana. Alkuarviointikäytännön laajentamisella ja vakiinnuttamisella kaikkiin toimipisteisiin pystytään tarjoamaan kaikille perheneuvolapalveluja tarvitseville perheille ensimmäinen käyntiaika viimeistään kahden viikon sisällä yhteydenotosta.

MAA-ALUEEN VARAAMINEN SUOMENLAHDEN UISTELIJAT RY:LLE VAPAA-AJAN KALASTUSKESKUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN VUOSAARENLAHDEN VENESATAMA-ALUEELTA

Khs 2010-1114

SJ Kaupunginhallitus päättänee varata Suomenlahden Uistelijat ry:lle 54. kaupunginosassa (Vuosaari), tilan 91-54-9906-8 alueella sijaitsevan liitteenä 2 olevaan karttaan merkityn noin 500 m²:n suuruisen maa-alueen vapaa-ajan kalastuskeskuksen suunnittelua varten ajaksi 1.7.2010 – 30.6.2011 seuraavin ehdoin:

1 Varausmaksu on 132,50 euroa ja se on maksettava 1.10.2010 mennessä kaupungin lähettämää laskua vastaan, kaupungin osoittamalle pankkitilille.

Maksusuorituksen viivästyessä varauksensaaja on velvollinen maksamaan erääntyville saataville maksupäivään asti korkoa ja perimispalkkiota kaupunginhallituksen vahvistaman päätöksen mukaisesti.

2 Nyt varattavan alueen rajoja tarkistetaan alueesta tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä. Varauksensaajan tulee esittää vuokraushakemus hyvissä ajoin ennen varausajan päättymistä.

3 Varattava alue on liikuntaviraston käytössä siihen saakka, kunnes alueesta solmittava vuokrasopimus alkaa.

4 Vuokrasopimuksen on oltava voimassa ennen kuin rakennuslupa myönnetään.

5 Helsingin kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siitä, ettei hankkeelle saada rakennuslupaa tai ettei varsinaista maanvuokrausta voida solmia.

6 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle aiheutuneista kustannuksista, mikäli päätös oikaisuvaatimuksen tai kunnallisvalituksen johdosta muuttuu tai kumoutuu.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle ja Suomenlahden Uistelijat ry:lle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Maa-alueen varaaminen... Päätöshistoria
	Liite 2	Osa Vuosaarenlahden kaavasta

ESITTELIJÄ Liikuntalautakunta esittää kaupunginhallitukselle maa-alueen varaamista yhdeksi vuodeksi Suomenlahden Uistelijat ry:lle Vuosaarenlahden venesatama-alueelta 1.7.2010 – 30.6.2011 vapaa-ajan kalastuskeskuksen suunnittelua varten. Varausmaksuksi lautakunta esittää hintaa, joka on puolet Vuosaaren alueella maksettavasta sisäisestä maanvuokrasta, 0,53 euroa / m²/ v., eli yhteensä 132,50 euroa / vuosi. Esitys kokonaisuudessaan sisältyy liitteenä 1 olevaan päätöshistoriaan.

Kaupunginhallitus on varannut vastaavan alueen Suomenlahden Uistelijat ry:lle ajalle 1.6.2006 – 31.5.2007 ja 1.6.2007 – 31.5.2008.

Vuosaarenlahden venesatama sijaitsee Vuosaaren kaupunginosassa. Alueella on voimassa asemakaava nro 11789, joka on saanut lainvoiman 9.10.2009. Alueelle saa rakentaa kerho- ja ravintolarakennuksia sekä muita alueen toimintaa palvelevia tiloja. Alueelle saa sijoittaa alueen toiminnan kannalta välttämättömiä majoitustiloja ja asunnon välttämätöntä henkilökuntaa varten. Aluetta saa käyttää veneiden talvisäilytykseen.

Varattavaksi esitetty alue käsittää noin 500 neliömetrin suuruisen rakennusalueen, jolle saa rakentaa enintään 400 kerrosalaneliömetriä. Alue soveltuu sijaintinsa puolesta hyvin kalastuskeskuksen sijaintipaikaksi.

Suomenlahden Uistelijat ry on perustettu vuonna 1988. Yhdistys on Suomen suurin viehekalastusseura, johon kuuluu yli 400 jäsentä. Yhdistys mm. myy kalastuslupia ja järjestää Kalamarkkinat muun toimintansa ohessa. Vapaa-ajankalastuskeskuksen rakentaminen on tarkoitus alkaa vuonna 2011.

Myöhemmin tehtävän vuokrasopimuksen yhteydessä tullaan määrittelemään muut vuokrauksen ehdot. Vuokrahinta määritellään rakennettavan kerrosalan ja myöhemmin tarkentuvan pihapiirin maa-alueen pohjalta.

13.9.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE PERUSOPETUKSEN YLEISTEN VALTAKUNNALLISTEN TAVOITTEIDEN SEKÄ PERUSOPETUKSEN TUNTIJAON UUDISTAMISTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-1208

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Yleistä Työryhmän ehdotus perustuu toimintaympäristön analyysiin, jossa otetaan huomioon globaalien kehitystrendien tuomat haasteet kansalliselle koulutusjärjestelmälle. Tulevaisuuden perusopetuksen uudistamisen tavoitteeksi asetetut päämäärät kuten sivistystehtävän syventäminen ja perusopetuksen eheys, osaamisen korkean tason turvaaminen, oppilaiden yksilöllisen ohjauksen ja tuen varmistaminen sekä perusopetuksen toteuttamisperiaatteiden selkeyttäminen ovat hyviä lähtökohtia perusopetuksen tuntijakouudistukselle.

Työryhmä on määrittänyt työnsä lähtökohdat kansalaisen taidoista käsin, joiksi on nimetty ajattelun, työskentelyn ja vuorovaikutuksen taidot, käden ja ilmaisun taidot sekä osallistumisen ja vaikuttamisen sekä itsetuntemuksen ja vastuullisuuden taidot.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana, että edellä mainitut periaatteet on esitetty määriteltäväksi asetuksella osaksi perusopetuksen yleisiä tavoitteita sekä siten liitettäväksi oppiainekokonaisuuksien ja oppiaineiden tavoitteisiin.

Työryhmä esittää oppiaineiden jakamista kuuteen kokonaisuuteen:

(1.) kieli ja vuorovaikutus, (2.) matematiikka, (3.) ympäristö, luonnontieto ja teknologia, (4.) yksilö, yritys ja yhteiskunta, (5.) taide ja käsityö, sekä (6.) terveys ja toimintakyky.

Kaupunginhallitus toteaa, työryhmän esitys on hyvä lähtökohta kohti eheytetympää opetusta. Opetussuunnitelman perusteissa olisikin huolehdittava siitä, että näiden kokonaisuuksien välille syntyy tiivis vuorovaikutus.

Opetustunnit

Oppilaiden perusopetuksen vähimmäistuntimäärää ehdotetaan korotettavaksi neljällä vuosiviikkotunnilla, mikä vastaa pääasiassa Helsingin nykyistä käytäntöä. Työryhmä esittää myös valinnaisten opintojen kasvattamista ja kieliohjelman tarjonnan laajentamista.

Kaupunginhallitus pitää ehdotuksia sinänsä kannatettavina, mutta esittää huolensa siitä, että työryhmä esittää oppiainekokonaisuuksien 1–5 yhteisten opintojen tuntimäärän laskemista nykyisestä tasosta ja osan tunneista siirtämistä valinnaiseksi aineeksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että vaikka valinnaisuuden lisääminen on sinänsä perusteltua, voi kaikille yhteisten opintojen väheneminen oppiainekokonaisuuksissa (1.) kieli ja vuorovaikutus, (2.) matematiikka sekä (3.) ympäristö, luonnontieto ja teknologia, johtaa koulujen perusteettomaan erilaistumiseen ja oppilaiden eriarvoisuuden kasvuun kaikille yhteisten opintojen jäädessä aikaisempaa vähäisemmäksi.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että pakollisten kurssien muuttuminen valinnaisiksi voi luoda eriarvoisuutta erikokoista koulua käyvien oppilaiden kesken, koska suuremmilla kouluilla olisi paremmat mahdollisuudet tarjota valinnaisia kursseja.

Valinnaisuuden lisäämisellä on vaikutusta oppilaiden osaamisen tasoon perusopetuksen päättövaiheessa ja tätä kautta myös toisen asteen koulutukseen, erityisesti lukiopintojen tavoitetasoon ja sisältöihin. Yhteisten opintojen tuntimäärät edellä mainituissa opinnoissa tulisikin säilyttää riittävällä tasolla, jotta voidaan turvata tulevaisuuden monimuotoisessa ja kansainvälistyvässä yhteiskunnassa tarvittava osaaminen.

Ehdotetun valinnaisuuden lisäämisen vaikutukset tulisi jatkovalmistelussa tarkastella myös sukupuolten väliseen tasa-arvon ja koulutuksen segregaation (eriytyminen miesten ja naisten aloihin) kannalta. Matematiikan ja luonnontieteiden osalta on mahdollista, että entistä varhaisempi eriytyminen tyttöjen ja poikien välillä näiden aineiden opiskelussa voisi johtaa yhä suurempaan sukupuolivinoumaan.

Esityksessä vähennetään merkittävästi yläkoulun pakollisia biologian, maantiedon, kemian ja fysiikan kursseja. Tämä saattaisi vähentää näiden oppiaineiden opetussuunnitelmiin sisältyvän kestävän kehityksen näkökulman huomioimista opetuksessa.

Työryhmä esittää, että maahanmuuttajien oman äidinkielen opetusta varten hyväksytään yhtäläisen laadun varmistamiseksi oppimäärä, jota tulisi noudattaa sitovana täydentävänä opetuksena. Työryhmä esittää lisäksi, että arvosana otettaisiin huomioon yhteishaussa jatko-opintoihin.

Ongelmana on, että oman äidinkielen opetuksen ja arvioinnin tasalaatuisuuden ja vertailukelpoisuuden turvaaminen eri kielien välillä on vaikeaa. Oman äidinkielen opettajien osaaminen ja koulutustaso on erittäin heterogeeninen. Esimerkiksi Helsingissä opetetaan yli 40 eri äidinkielellä. Suuri osa opettajista on muodollisesti epäpäteviä eikä kaikkiin nykyisin opetettaviin äidinkieliin ole edes mahdollisuutta hankkia pätevyyttä Suomessa.

Tämän vuoksi kaupunginhallituksen mielestä oman äidinkielen arvosanaa ei tulisi ottaa huomioon perusopetuksen jälkeisessä yhteishaussa.

Oman äidinkielen arvosana pitäisi ottaa huomioon vain, jos ao. oppiaineessa voidaan Suomessa hankkia muodollinen pätevyys ja siihen on laadittu valtakunnallinen opetussuunnitelma. Kielen tulisi olla myös toisen asteen koulutuksen kieliohjelmassa, jotta sillä olisi merkitystä toisen asteen opinnoissa etenemisessä.

Lisäksi kaupunginhallitus esittää selvitettäväksi, olisiko oman uskonnon opetus ja elämänkatsomustieto mahdollista muuttaa oppilaille vaihtoehtoisiksi oppiaineiksi riippumatta siitä, kuuluuko oppilas johonkin uskonnolliseen yhdyskuntaan. Tällä hetkellä oppilas ei voi valita huoltajan pyynnöstä elämänkatsomustietoa, mikäli hänen oman uskontonsa opetusta järjestetään. Sen sijaan uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumaton oppilas voi huoltajan pyynnöstä osallistua sellaisen uskonnon opetukseen, joka oppilaan saaman kasvatuksen ja kulttuuritaustan perusteella vastaa hänen uskonnollista katsomustaan.

Oppiaineet

Työryhmä esittää kahta uutta oppiainetta peruskouluun: etiikka ja draama.

Kaupunginhallitus toteaa, että etiikan lisääminen omana oppiaineena siten, että samalla uskonnon ja elämänkatsomuksen tunteja vähennetään, on hyvä lisäys. Draama omana pakollisena oppiaineena ei ole välttämätön, koska sille esitetyt sisällöt voidaan saavuttaa muiden oppiaineiden sisältöjä tarkistamalla ja opetusmenetelmiä kehittämällä. Draaman sisällyttäminen opetusmenetelmiin olisi luontevaa mm. äidinkielessä, liikunnassa ja taideaineissa. Draamaa voidaan tarjota omana oppiaineena osana valinnaisia opintoja.

Kielten opinnot ja ryhmäkokojen vähimmäismäärät eri oppiaineissa

Työryhmä ehdottaa kielenopetuksen varhentamista siten, että A-1 kielen opetus alkaisi 2. vuosiluokalla. Ongelmana on, että samalla vähennetään kielten pakollisten tuntien määrää, joten 2. ja 3. vuosiluokalla opetusta voitaisiin tarjota vain yksi tunti viikossa. Oppilaan kielen oppimisen kannalta yksi vuosiviikkotunti kielten opetusta ei ole riittävä.

Työryhmä esittää kielenopetuksen ryhmäkoon vähimmäismäärän säätämistä 10 oppilaaseen perusopetuslakiin. Näin tiukkaan säätelyyn ei pitäisi mennä edes Helsingin kannalta, koska kuntien ja koulujen tilanteet vaihtelevat eri puolilla maata. Kaupunginhallituksen mielestä ryhmäkokojen määrittely tulee säilyttää koulutuksen järjestäjän päätöksinä.

Työryhmän esityksessä evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon opetuksessa opetuksen tarjoamisvelvoite esitetään säilytettäväksi ennallaan kolmessa oppilaassa. Sama oppilasraja esitetään säilytettäväksi myös elämänkatsomustiedon opetuksessa.

Kaupunginhallitus pitää kannatettavana esitystä pienryhmäisten uskontojen opetuksen järjestämisvelvoitteen synnyttävän oppilasmäärän nostamiseen nykyisestä kolmesta kymmeneen. Uskonnon opetuksessa ryhmäkoon määrittely perusopetuslakiin tehtävällä muutoksella on perusteltua. Oppilaan oman uskonnon ryhmien määrä on kasvanut. Kun ao. uskonnon opetukseen osallistuu vain muutama oppilas kunnan eri kouluista, opetuksen järjestäminen oppilaan koulupäivän aikana on erittäin haasteellista ja usein myös oppilaan koulupäivää pirstovaa.

Esitetyillä ryhmäkoon muutoksilla ei sinänsä ole suurta vaikutusta Helsingin kaupungin kielenopetuksen tarjontaan tai uskonnonopetuksen järjestämisvelvoitteeseen, mutta paikallisen harkinnan ja jouston sisällyttäminen on tärkeää.

Valinnaiset opinnot

Työryhmä esittää valinnaisten opintojen lisäämistä, mikä on kaupunginhallituksen mielestä sinänsä kannatettavaa. Valinnaisten opintojen määrittelyssä kunnalla tulee kuitenkin olla esitystä laajempi päätösvalta valinnaisten opintojen toteuttamisessa. Esityksessä valinnaiset opinnot sidotaan liian vahvasti tiettyihin oppiainekokonaisuuksiin ja sitä kautta tiettyihin aineisiin.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että valinnaisopintoja voidaan muodostaa oppiainekokonaisuuksien välisiksi ja toteuttaa paikallisella tasolla, jolloin myös kouluilla ja niiden oppilaskunnilla olisi mahdollisuus vaikuttaa aiheisiin ja sisältöihin. Myös koulun omat painotukset voitaisiin paremmin tuoda valinnaisuuksissa esille.

Muiden kuin oppivelvollisten perusopetus

Esityksessä on hyvin oivallettu aikuisten perusopetuksessa nykyään ja tulevaisuudessa olevan opiskelijajoukon monimuotoisuus (kieli-, kulttuuri-, maailmankatsomus-, kokemus- ja opiskelutaustat). Tämän perusteella tehty esitys muiden kuin oppivelvollisten perusopetuksen tuntijaoksi sekä erityisiksi tavoitteiksi on kaupunginhallituksen mielestä kannatettava. Esitys tuntijaoksi mahdollistaa nykyistä joustavamman kieliohjelman, mikä on tärkeää, kun kyseessä ovat opiskelijat, joilla on hyvin vaihteleva kielitausta.

Kaupunginhallituksen mielestä esitys etiikan tuomiseksi kaikille yhteiseksi oppiaineeksi uskonnon ja elämänkatsomustiedon rinnalle on kannatettava.

Myös oppilaanohjauksen määritteleminen kaikille pakolliseksi oppiaineeksi on kannatettavaa, kun ottaa huomioon opiskelijoiden tarpeet. Oppiaineen nimi voisi olla opinto-ohjaus, koska kyseessä ovat aikuisopiskelijat. Lisäksi olisi perustellumpaa puhua opiskelijasta kuin oppilaasta, kun puhutaan muista kuin oppivelvollisista.

Lopuksi Työryhmä korostaa, että perusopetuksen tavoitteiden toteuttaminen edellyttää valtakunnallista kokonaisvaltaista kehittämisotetta. Lisäksi muistiossa todetaan, että vieraiden kielten ja toisen kotimaisen kielenopiskelun ja valinnaisuuden tasa-arvoista ja yhdenvertaista toteuttamista vahvistetaan kansallista ohjausta vahvistamalla.

Kaupunginhallitus toteaa, että nykyistä tiukempaan valtakunnalliseen säätelyyn siirtyminen ei ole perusteltua. Koulutuksen järjestäjillä tulee säilyä päätöksentekovalta ja -vastuu nykyisellä tasolla. Tämä motivoi opetusviranomaisia ja opetushenkilökuntaa sitoutumaan opetuksen kehittämiseen ja suunnittelutyöhön. On myös huolehdittava siitä, että vähimmäistuntimäärän kasvattaminen ja kielitarjonnan lisäämisestä aiheutuvat kustannukset korvataan kunnille täysimääräisenä.

Koulutuksen ja opettajien osaamisen kehittäminen muistiossa esitetyillä tavoilla on mahdollista toteuttaa mm. informaatio-ohjausta kehittämällä ja opetushenkilöstön täydennyskoulutuksesta resursoimalla.

Pöytäkirjanote opetus- ja kulttuuriministeriölle sekä opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle perusopetuksen... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt kaupunginhallitukselta lausuntoa perusopetuksen yleisiä tavoitteita ja tuntijakoa pohtineen työryhmän ehdotuksista. Asiassa on pyydetty opetuslautakunnan lausunto, joka sisältyy liitteenä olevaan päätöshistoriaan. Opetuslautakunnan kokouksessa suoritettiin neljä äänestystä, joista yksi muutosehdotus hylättiin ja kolme muuta hyväksyttiin.

Lausunto on opetuslautakunnan esityksen mukainen lukuun ottamatta lautakunnassa äänestetyn uskonnon ja elämäkatsomustiedon opetuksen vaihtoehtoisuutta koskevalta osin, jonka kohdalla esittelijä poikkeaa lautakunnan äänestystuloksen mukaisesta ehdotuksesta ja esittää asian lisäselvittämistä.

Liitteenä on työryhmän esityksen yhteenveto ja tiivistelmä. Esitys kokonaisuudessaan on luettavissa opetus- ja kulttuuriministeriön internetsivuilta osoitteesta www.minedu.fi/OPM/Julkaisut/2010/perusopetuksen tuntijako.html.

KANNANOTTO XXXX XXXX:N MUISTUTUKSEEN KRUUNUNHAAN TONTIN 8/9 ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11949)

Khs 2010-196

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kruununhaan korttelin nro 8 tontti nro 9 on merkitty asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK). Kadunvarsirakennuksen ensimmäisessä maanpäällisessä kerroksessa saa olla liike-, toimisto-, sosiaalisia palvelu- tai näihin verrattavia tiloja silloin, kun käynti tällaiseen huoneistoon on järjestetty suoraan kadulta. Mikäli erityiset syyt sitä vaativat, saa sosiaalisia palveluja sijoittaa myös muihin kuin ensimmäiseen maanpäälliseen kerrokseen, kuitenkin korkeintaan 20 % tontin sallitusta kerrosalasta.

Rakennusten ullakoille saa rakentaa sallitun kerrosalan lisäksi 100 m² talon omaan käyttöön tulevaa saunatilaa.

Pohjoisranta 4:n rakennus on suojeltu määräyksellä sr-1 ja rakennuksessa oleva porrashuone A arvokkaana porrashuoneena. Olemassa olevien hissien kunnostustyöt tulee tehdä porrashuoneiden historialliset arvot ja arkkitehtuurin ominaispiirteet säilyttäen tai palauttaen.

Lisäksi on suojeltu määräyksellä sr-2 Meritullinkatu 3:n rakennus.

Piha-alue on kunnostettava leikki- ja ulko-oleskelualueeksi ympäristöön sopivia materiaaleja ja istutuksia käyttäen. Jäteastiat tulee sijoittaa rakennusrungon sisään.

Tontin pinta-ala on 2 381 m² ja rakennusoikeus 10 810 k-m², mikä vastaa olemassa olevaa tilannetta eli tontin rakennusoikeus ei kasva.

Muistutusten keskeinen sisältö

XXXX XXXX toistaa ja osin täydentää luonnosvaiheessa jättämäänsä mielipidettä 16.11.2009. Muistutuksessaan (22.3.2010) hän toteaa muun muassa, että kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole ottanut huomioon asukkaiden esittämiä mielipiteitä.

Autopaikkoja ei tulisi sijoittaa maanalaiseen pysäköintitilaan merivedestä johtuvan käytännön mahdottomuuden vuoksi, vaan Pohjoisrannan pitkittäissuuntaiset kadunvarsipaikat tulisi muuttaa vinopaikoiksi ja osoittaa Pohjoisranta 4:n asukkaiden käyttöön asukaspysäköintitunnuksin. Lisäksi jäteastiat tulisi sijoittaa pihatasossa rakennusrungon sisään jäteautojen aiheuttaman meluhaitan vuoksi. Hän huomauttaa, että erillisen tonttijaon määräys sekä määräys ullakolle sallitusta saunatilasta tulisi poistaa tarpeettomina ja että asemakaavan muutokseen tulisi määräys vanhojen pommisuojien käytöstä asukkaiden väestönsuojatiloina, sillä väestönsuojatarve kasvaa toimistoja muutettaessa asunnoiksi.

Asemakaavan muutokseen tulisi lisätä myös määräys siitä, että tontin 1 rajalla olevasta valokuilusta on poistettava sinne luvatta rakennetut parvekkeet. Lisäksi määräyksiin tulisi lisätä kaupunginmuseon luonnosvaiheessa ehdottama maininta siitä, että Kruununhaka on valtakunnallisesti merkittävä kulttuurihistoriallinen ympäristö. Kaavakartan kerroslukumerkinnät tulisi muuttaa yhtä kerrosta pienemmiksi, sillä rakennukset ovat muistutuksen mukaan kerrosta matalampia. Lisäksi kaavakartasta puuttuvat porrashuonemerkinnät E, F ja I.

Lopuksi hän toteaa, että selostuksen liitteenä on valokuva sisäpihalta, jossa näkyy vastoin Museoviraston lausuntoa rakennetut uudet parvekkeet. Valokuvasta saa sen käsityksen, että parvekkeet suojeltaisiin.

Kannanotto muistutukseen

Kaupunginhallitus yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan 21.1.2010 esittämään mielipiteeseen annettuun vastineeseen, jossa todetaan muun muassa seuraavaa: Asemakaavamääräyksillä ei osoiteta tarkkaa paikkaa jätehuoneen sijoitukselle, vaan sitä ohjaa rakennusvalvontavirasto rakennuslupahakemuksen käsittelyn yhteydessä. Jäteastioille voi tarkemman suunnittelun yhteydessä löytyä pihatason lisäksi myös muita sijoituspaikkoja. Kruununhaan alueella on autopaikkojen sijoittaminen maan alle sallittu yleisesti ja sallitaan tälläkin tontilla haastavasta rakentamisesta huolimatta. Koska autopaikkoja on kadunvarsilla rajallisesti, on niiden sijoittaminen maan alle haluttu sallia määräyksin. Pohjoisrannan pysäköintipaikat on jo tällä hetkellä osoitettu asukaspysäköintiin ja autopaikoista on alueella pulaa. Kadunvarsipysäköintiä on tutkittu katusuunnitelmien yhteydessä. Viistopysäköinnillä ei kyseisellä alueella saavutettaisi suurta lisäystä paikkojen määrään. Tämän lisäksi viistopysäköintiä pidetään liikenneturvallisuusriskinä Pohjoisrannan pysäköintikadulla. Helsingin kaupungin periaatteiden mukaan asemakaavassa on määräys erillisestä tonttijaosta, sillä asemakaavalla ei osoiteta tonttijakoa. Asemakaavassa ei ole tarpeellista osoittaa asukkaiden väestönsuojatiloja yksittäisillä tonteilla.

Kaupunginhallitus pitää perusteltuna myös sitä, että asemakaavamääräyksiin ei ole lisätty erillistä mainintaa Kruununhaasta kulttuurihistoriallisesti merkittävänä ympäristönä. Näin siksi, että valtioneuvosto on 22.12.2009 päättänyt, että Museoviraston laatima inventointi Valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (RKY) korvaa valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa mainitun vuoden 1993 inventoinnin. Uudessa inventoinnissa Kruununhaka ei enää kokonaisena kaupunginosana kuulu listalle, vaan sieltä on nostettu esille vain yksittäisiä rakennuksia ja kohteita. Alueen kulttuurihistoriallisia arvoja on kuitenkin käsitelty asemakaavan muutoksen selostuksen kohdassa 2 Lähtökohdat / Suojelukohteet.

Asukkaiden mielipiteet on otettu kaavoituksessa huomioon siltä osin, kun se on ollut kaavan tavoitteet huomioon ottaen mahdollista. Kaikkiin kirjallisiin mielipiteisiin on annettu myös vastine. Jätehuoneet on sijoitettava ja suunniteltava siten, että niistä ei aiheudu haittaa asukkaille. Tätä valvoo rakennusvalvontavirasto. Määräys ullakolle sijoitettavasta saunasta on tarpeellinen, sillä se sallii asukkaiden yhteiskäyttöön tulevan saunan rakentamisen. Muistutuksessa mainittu sauna on osa huoneistoa ja laskettu tontin kokonaisrakennusoikeuteen. Asemakaavan muutosehdotuksessa ei ole annettu määräyksiä parvekkeista, sillä rakennusvalvontavirasto ohjaa ja valvoo hankkeita tapauskohtaisesti yhteistyössä kaupunginmuseon ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa. Parvekkeita suunniteltaessa on suojelumääräykset otettava huomioon. Kyseessä oleville valokuilun parvekkeille on myönnetty rakennuslupa nro 1-3985-95-C, jonka toteutusta on valvonut rakennusvalvontavirasto.

Kerroslukumerkinnät on laskettu olemassa olevan tilanteen mukaisesti. Nykytulkinnan mukaan suurimmaksi osaksi maan päällä oleva liiketilaa sisältävä kerros lasketaan myös kerrokseksi, vaikka sen lattia on jonkin verran katutason alapuolella. Asemakaavan muutoksen mukaan rakennuksia ei voida korottaa. Kaavakarttaan on ainoan suojeltavan porrashuoneen, A:n, lisäksi merkitty selkeyden vuoksi vain joitakin muita porrashuoneita. Selostuksen liitteenä olevien valokuvien tarkoitus on antaa käsitys suojeltavien rakennusten nykytilasta. Parvekkeet ovat osa sisäpihan tämän hetkistä miljöötä. Suojelumääräyksissä ei ole lueteltu Meritullinkatu 3:n parvekkeita.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote XXXX XXXX:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus (Kruununhaan tontin 8/9 asemakaavan muutosehdotus nro 11949)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

TAPANINKYLÄN TONTIN 39056/12 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11983)

Khs 2010-1325

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä, Tapaninvainio) korttelin nro 39056 tontin nro 12 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 17.6.2010 päivätyn piirustuksen nro 11983 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11983 (Tapaninkylän tontti 39056/12)
	Liite 2	Tapaninkylän tontin 39056/12 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tontin osoite on Laukkipääntie 13 a.

Kaavoitustilanne Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on pientalovaltaista aluetta. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Voimassa olevassa vuonna 1968 vahvistetussa asemakaavassa tontti on omakotirakennusten korttelialuetta (AO2), jolle saa rakentaa enintään kaksi asuntoa. Tonttitehokkuus on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku yksi. Kellari- ja ullakkorakentaminen sallitaan. Tontin pinta-ala on 1 006 m² ja rakennusoikeus 201 k-m². Tontti on rakentamaton.

Alueen yleiskuvaus Tontti sijaitsee pientaloalueella, jonka rakennuskanta on pääosin 1–2-kerroksisia eri-ikäisiä punatiilisiä pientaloja.

Tontti on yksityisomistuksessa.

Ympäristöhäiriöt Helsingin kaupungin meluselvityksen 2007 mukaan tontti sijaitsee Tapaninvainiontien katuliikenteen melualueella, missä päiväajan keskiäänitaso on yli 55 dB.

Nykyinen liikennemäärä Tapaninvainiontiellä on suunnittelualueen kohdalla n. 12 300 ajoneuvoa/vrk. Liikenne-ennusteen vuodelle 2035 mukaan vuorokauden liikennemäärä jää alle 20 000 ajoneuvon.

Raskas ajoneuvoliikenne saattaa pehmeikköalueilla epäedullisissa olosuhteissa aiheuttaa maaperään värähtelyä. Tontin lähiympäristöstä ei ole kuitenkaan tiedossa tärinästä aiheutuneita ongelmia.

Asemakaavan muutoksen sisältö

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on maankäytön tehostaminen tonttitehokkuutta nostamalla.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontti on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO), jonka tonttitehokkuus on e = 0.25. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Tontille on rakennusalan sivuille merkitty ääneneristysvaatimus (35 dBA) Tapaninvainiontien melun suuntaan. Rakennukset on myös sijoitettava tontille niin, että ne suojaavat ulko-oleskelutiloja Tapaninvainiontien liikennemelulta.

Tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin jos tontin pinta ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen.

Tontille rakennettavien rakennusten tulee suuruudeltaan, muodoiltaan ja materiaaleiltaan sopeutua ympäristöönsä. Rakennuksissa on oltava avoräystäät sekä harja- tai pulpettikatto. Katemateriaalin tulee olla tummasävyinen. Asuinrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on oltava punatiili.

Asemakaavamääräyksiä on tarkennettu nykyisiä käytäntöjä vastaaviksi.

Suunnittelualueen ympäristöön on laadittu useita vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:sta 0.25:een.

Tontin rakennusoikeus on tehokkuuden e = 0.25 mukaan laskettuna 252 k-m².

Ympäristöhäiriöt

Katuliikenteen melu on kaavassa otettu huomioon rakennusten sijoittamista koskevalla määräyksellä. Rakennukset tulee sijoittaa siten, että ne suojaavat piha-aluetta mahdollisimman hyvin. Rakennuksen ulkovaipalle annetulla ääneneristävyysmääräyksellä varmistetaan melutason ohjearvojen saavuttaminen sisätiloissa.

Asemakaavan muutoksen vaikutukset

Tontin rakennusoikeus kasvaa 51 k-m². Asemakaavan muutos luo edellytykset tontin rakentamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia naapureiden ja ympäristön kannalta.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Tontin omistajat ovat 18.3.2009 hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että tonttitehokkuus nostetaan lukuun e = 0.25.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 6.4.2010).

Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja viraston internetsivuilla 19.4.–3.5.2010.

Kaavaluonnoksesta ei ole esitetty mielipiteitä.

Viranomaisyhteistyö

Ympäristökeskus totesi kaavaluonnoksesta, että kaavoituksen yhteydessä tulee selvittää ja arvioida Tapaninvainiontien meluvaikutukset ja meluntorjunta. Helsingin kaupungin meluselvityksen 2007 mukaan tontti on melualueella. Meluntorjunta voidaan hoitaa kaavaluonnoksen määräysten mukaisella rakentamisella. Tontin tärinäsuojaustarve tulisi tarkistaa.

Esittelijä toteaa, että ympäristökeskuksen ilmoittamat asiat on otettu huomioon kaavaehdotusta valmisteltaessa. Kaavassa on annettu rakennuksen ulkovaipalle ääneneristävyysmääräys katuliikennemelua vastaan. Lisäksi rakennukset tulee sijoittaa niin, että ne suojaavat ulko-oleskelutiloja Tapaninvainiontien liikennemelulta. Kaupunkisuunnitteluvirastolla ei ole tiedossa, että katuliikenne olisi aiheuttanut tärinähäiriötä tontin lähiympäristössä. Tontilta ei ole tehty tärinämittauksia. Tarvittaessa rakennuslupavaiheessa voidaan edellyttää tehtävän tontilta tai rakennuksesta tärinämittauksia, mikäli niiden arvioidaan olevan tarpeellisia.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.8.–3.9.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Nähtäville asettamisesta on annettu kirjallinen ilmoitus Helsingin ulkopuolella asuvalle maanomistajalle. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 2 b, 3, 4, 6 ja 7 mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

4 muutetaan kaupunginvaltuuston hyväksymässä asemakaavassa määriteltyä rakennuksen suurinta sallittua kerroslukua yhdellä kerroksella tai rakennuskorkeutta vastaavalla tavalla

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan

yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1298

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (26.2.2010) poikkeamislupaa 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 4 tontille nro 9 (Katariinankatu 1).

Hakijan tarkoituksena on muuttaa pysyvästi Katariinankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa sijaitsevan asemakaavalla suojellun rakennuksen 2. kerros 1. kerroksesta riippumattomaksi liiketilaksi tai ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi sekä 3. kerros ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi.

Haettu toimenpide on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja alueelle laaditun, ns. Torikortteleiden yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

Toimenpide poikkeaa käyttötarkoitukseltaan voimassaolevasta asemakaavasta, jossa tilat on määritelty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH). Haettu toimenpide on vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 8.1.1988 vahvistettu asemakaava nro 8980. Asemakaavan mukaan alue on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH) ja sen rakennukset on suojeltu sr -merkinnällä. Alue on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei suojeltaviksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää, niin että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava Museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen.

Asemakaavassa todetaan lisäksi, että kaikilla korttelialueilla saadaan korttelin pääkäyttötarkoituksesta poiketen kellarikerroksessa sijaitsevat huoneet, jotka voidaan ainakin osittain valaista päivänvalolla, ensimmäisen kerroksen tilat ja näihin liittyvät toisen kerroksen tilat varata myymälöiksi, ravintoloiksi, kahviloiksi, ympäristölle häiriötä tuottamattoman pienteollisuuden tai julkisen palvelutoiminnan tiloiksi, edellyttäen, ettei toimenpide ole ristiriidassa rakennuksen säilyttämis- ja entistämistavoitteiden kanssa.

Vuonna 1819 valmistunut Pehr Granstedtin suunnittelema rakennus tunnetaan myös Goviniuksen talona ensimmäisen omistajansa kauppaneuvos H.J. Goviniuksen mukaan. Päärakennus kadun kulmassa oli kolmekerroksinen ja matalampi, sivurakennus Katariinankadun puolella rakennus oli kaksikerroksinen. Katariinankadun rakennusmassa korotettiin kolmekerroksiseksi vuonna1863 Carl Johan von Heidekenin muutospiirustusten mukaisesti. Rakennus muutettiin kiinteistövirastoksi vuosina 1952–1962 Aarno Ruusuvuoren rakenteellisesti mittavien muutossuunnitelmien mukaan.

Poikkeamisen taustalla on ollut Torikortteleiden viimeaikainen muutos, jossa kaupungin hallinnon käytössä olevia tiloja vapautuu muuhun käyttöön. Kiinteistökehityssuunnitelmassa Elefanttikorttelin toiminnan konsepti pohjautuu siihen, että korttelin pohjoisosaan sijoittuu päätoimintona Helsingin kaupunginmuseo ja eteläosa on varattu käsityö-, design- sekä kahvila- ja ravintolatoiminnoille.

Kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.11.2009 Torikortteleiden yleissuunnitelman "Torikorttelit - Rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma".

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoitukseltaan, mutta on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja edellä mainitun yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (29.4.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia esitettiin yksi kappale. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Ruotsin suurlähetystö on 11.5.2010 naapurikiinteistön (tontti nro 1) omistajana tutustunut kirjeeseen. Heillä ei ole hankkeeseen huomautettavaa edellyttäen, että rakennustyöt tehdään normaalina työaikana. Heillä ei ole myöskään mitään huomautettavaa siihen, että rakennuksen 2. ja 3. kerroksessa harjoitetaan liike- ja toimistotoimintaa. Lähetystö edellyttää, että heille tiedotetaan hankkeen etenemisestä.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että suunnitelma noudattaa tavoitteita, joita kaupungin eri hallintokunnat ovat olleet valmistelemassa kortteleiden elävöittämiseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on Torikortteleiden elävöittäminen aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden mukaisesti.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli rakentamisessa noudatetaan Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy:n 24.2.2010 päivättyä suunnitelmaa. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, rakennusvalvontavirastolle, Helsingin kaupunginmuseolle ja museovirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kruununhaan tontti 4/9)
	Liite 2	Asemapiirustus (Kruununhaan tontti 4/9)
	Liite 3	Pohjapiirustus 2. kerros (Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy 24.2.2010)
	Liite 4	Pohjapiirustus 3. kerros (Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy 24.2.2010)
	Liite 5	Torikorttelit - Rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen yleissuunnitelma (vain linkkinä)
	Liite 6	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskuksen poikkeamishakemuksesta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin kaupungin kiinteistöviraston tilakeskus pyytää (26.2.2010) poikkeamislupaa 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 4 tontille nro 9 (Katariinankatu 1).

./. Ympäristökartta ja asemapiirustus ovat tämän asian liitteinä.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa pysyvästi Katariinankadun ja Pohjoisesplanadin kulmassa sijaitsevan asemakaavalla suojellun Goviniuksen talona tunnetun rakennuksen 2. kerros 1. kerroksesta riippumattomaksi liiketilaksi tai ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi sekä 3. kerros ulosvuokrattavaksi toimistotilaksi.

Toimenpide poikkeaa käyttötarkoitukseltaan voimassaolevasta asemakaavasta, jossa tilat on määritelty hallinto- ja virastorakennusten korttelialueeksi (YH).

Poikkeamista haetaan ”Torikortteleiden” kehittämissuunnitelman mukaisesti kortteleiden elävöittämiseksi. Kaupunginhallitus on hyväksynyt 30.11.2009 § 1340 Torikortteleiden yleissuunnitelman "Torikorttelit - Rakentamistapaohje ja julkisten ulkotilojen, valaistuksen ja opastuksen

./. yleissuunnitelma" (Arkkitehtitoimisto K2S Oy + Työryhmä) (Liite 5). Haettu toimenpide on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja ko. yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 18.6.2010 antanut asiassa lausunnon, joka löytyy kokonaisuudessaan päätöshistoriasta (Liite 6). Lausunto on toimitettu tiedoksi mm. Helsingin kaupunginmuseolle ja museovirastolle.

Alueella on voimassa 8.1.1988 vahvistettu asemakaava nro 8980. Asemakaavan mukaan alue on hallinto- ja virastorakennusten korttelialuetta (YH) ja sen rakennukset on suojeltu sr -merkinnällä. Alue on historiallisesti, kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas. Tällä alueella ei suojeltaviksi määrättyjä rakennuksia, rakennusten osia, aitoja, ulkoportaita, muistomerkkejä, puurivejä tai kiveyksiä saa muuttaa, purkaa tai hävittää, niin että kohteen tai sen ympäristön rakennustaiteellinen arvo vähenee. Tällä alueella on ennen rakennusluvan myöntämistä pyydettävä lausunto Helsingin kaupunginmuseolta ja varattava museovirastolle tilaisuus lausunnon antamiseen.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoitukseltaan, mutta on aluetta koskevien suunnittelutavoitteiden ja edellä mainitun yleissuunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden mukainen.

Esittelijä puoltaa hakemusta.



Kokousaika	20.9.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali