HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

28 - 2010



Kokousaika	23.8.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Liikuntalautakunnan virkamatka Iso-Britanniaan

9.8.2010 pöydälle pantu asia
Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami - tilannekatsaus toimintaympäristön muutoksista, kaupungin talouden kehityksestä sekä ennuste vuodelle 2010

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Toiminnallisista syistä aiheutuvia virkamuutoksia terveyskeskuksessa

Toiminnallisista syistä aiheutuvia virkamuutoksia sosiaalivirastossa

Eron myöntäminen vapaaehtoistyön neuvottelukunnan jäsenelle ja uuden jäsenen valinta

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kontulan liikuntapuiston tekojääkentän ja kumirouhetekonurmen uudisrakentamisen hankesuunnitelma

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1.- 8. sekä 13. ja 14. kaupunginosien (kantakaupunki) eräiden alueiden rakennuskiellon pidentäminen (nro 11986)

Kruununhaan, Punavuoren, Ullanlinnan ja Kaivopuiston eräiden tonttien rakennuskiellon pidentäminen (nro 11984)

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdystä valituksesta Kallion puisto- ja vesialueen (Tokoinranta) asemakaava-asiassa (nro 11885)

LIIKUNTALAUTAKUNNAN VIRKAMATKA ISO-BRITANNIAAN

Khs 2010-1297

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa liikuntalautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Iso-Britanniaan Lontooseen 3.-5.11.2010 Lontoon liikuntakulttuuriin ja -mahdollisuuksiin tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalaskulomakkeen Lv 227 mukainen lasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan liikuntalautakunnan käyttövaroista.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle (Martti Tenho) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä liikuntavirastolle (Ulla Knus).

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITTEET	Liite 1	Liikuntalautakunnan esitys 8.6.2010
	Liite 2	Liikuntalautakunnan virkamatkan ohjelma

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että liikuntalautakunta on esityksensä mukaan valmistellut virkamatkaa Iso-Britanniaan Lontooseen 3.-5.11.2010.

Esityksen mukaan matkan ohjelma muodostuu tutustumisesta Lontoon liikuntakulttuuriin ja -mahdollisuuksiin. Lontoo isännöi vuoden 2012 kesäolympialaisia. Lisäksi matkan aikana on tarkoitus perehtyä Itä-Lontoon elvyttämisprojektiin, joka toteutuu lähes kokonaan urheilun voimin.

Liikuntalautakunnan esityksen mukaan virkamatkalle osallistuisivat lautakunnan varsinaiset jäsenet, kaupunginhallituksen edustaja lautakunnassa sekä liikuntaviraston edustajia. Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1300 euroa/henkilö.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia matkoja.

9.8.2010 pöydälle pantu asia

VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI - TILANNEKATSAUS TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSISTA, KAUPUNGIN TALOUDEN KEHITYKSESTÄ SEKÄ ENNUSTE VUODELLE 2010

Khs 2010-38

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun selvityksen tiedoksi.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

Alustukset kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, rahoitusjohtaja Tapio Korhonen, sosiaalijohtaja Paavo Voutilainen ja toimitusjohtaja Matti Toivola.

ESITTELIJÄ Päättäessään 29.3.2010 vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raamista ja valmisteluohjeista kaupunginhallitus päätti, että elokuisessa iltakoulussa kokoukselle esitetään tuorein tieto toimintaympäristön muutoksista sekä kaupungin talouden kehityksestä ja ennusteesta vuodelle 2010.

VM:n tuoreimman suhdannekatsauksen mukaan maailmantalous näyttäisi olevan toipumassa rahoituskriisiä seuranneesta jyrkästä pudotuksesta. Kasvu tulee kuitenkin pitkään olemaan varsin maltillista verrattuna taantumaa edeltäviin aikoihin. Uhkana kasvulle nähdään edelleen rahoitusmarkkinoiden epävarmuus, etenkin kun epävarmuus kohdistuu etupäässä Suomen päävientimarkkinoille Eurooppaan.

Myös Suomen talous alkaa toipua nopeasta ja syvästä notkahduksesta asteittain vientikysynnän ja yksityisen kulutuskysynnän vetämänä. Työllisyys ei ole heikentynyt aiempien taantumien mukaisesti ja näyttääkin siltä, että työttömyysaste jää ennustettua matalammaksi sekä tänä että ensi vuonna.

Julkisen talouden rahoitusasema ehti kuitenkin taantuman seurauksena heikentyä merkittävästi ja heikkeneminen jatkuu edelleen. Valtio paikkaa menojen kasvua mittavalla lähes 9 miljardin velanotolla vielä ensi vuonna ja väistämättä edessä olevat menojen leikkaukset ja verojen korotukset jätetään seuraavien hallitusten tehtäväksi. Valtionvelka tulee nousemaan ensi vuonna 85 miljardiin euroon ja noin 46 % suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Tiedot talouden ja työllisyyden kehityksestä Helsingissä ja Helsingin seudulla ovat samansuuntaisia.

Lievästi positiiviset tiedot talouden kehityksestä eivät ole muuttaneet kaupungin talouden tasapainoon taloussuunnitelmakaudella ja pidemmällä tähtäimellä vaikuttavia rakenteellisia tekijöitä. Viime vuosien muuta kuntakenttää korkeampana toteutunut toimintamenojen kasvu ja toisaalta pitkän aikavälin heikosti kehittynyt veropohja yhdistettynä kohonneeseen investointitasoon on ajanut Helsingin vaikeaan rahoitukselliseen epätasapainoon, josta ulospääsy tulee vaatimaan pitkäjänteistä ja tiukkaa taloudenpitoa. Vaikka talouskasvun käynnistymisestä on ennakoitua parempia merkkejä, ei pidemmän tähtäyksen ennakoitua suuremmasta talouskasvusta ole esitetty ennusteita. Rahoitusmarkkinoiden toimintaan liittyy edelleen riskejä.

Kaupunginhallituksen 29.3.2010 hyväksymän talousarvioehdotuksen 2011 raamin ja laatimisohjeiden perusoletukset ovat ennallaan. Helsingin ja koko kuntatalouden haasteena on toimintamenojen sopeuttaminen merkittävästi pienentyneeseen kansantalouden tuotantoon ja siitä seuraavaan verotulopohjaan. Tämä haaste ei poistu vaikka tulopohjan muutokset olisivat jonkin verran raamioletuksia paremmat. Kyseessä on pitkän aikavälin rakenteellinen muutos, johon koko kuntatalous joutuu sopeutumaan.

Hallintokunnat ovat tehneet talousarvioehdotuksensa pääsääntöisesti Khn antaman raamin puitteissa. Sosiaalitoimen osalta viimeisimmät ennusteet asiakasmäärien kehityksestä mm. päivähoidon osalta luovat painetta voimavarojen uudelleen kohdentamiseen sosiaalitoimen sisällä. Kaupungin kokonaismenokasvun hillitsemistavoitteen osalta tiettyjen palvelutarpeiden kasvu tarkoittaa voimavarojen vähentämistä väestöltään tai palvelutarpeiltaan vähenevissä palveluissa ts. käytännössä palvelutason tarkistamista.

Raamin 2011 yhteydessä esitetty lainanottotarve ei taloussuunnitelmakaudella eikä lähivuosina vähene. Rahoitusvajeen umpeen kurominen tulee väistämättä kestämään useita vuosia ja onnistuminen edellyttää sitä, että menokasvu saadaan taittumaan jo kuluvana vuonna. Toisen vuosineljänneksen pohjalta laaditun ennusteen mukaan tilanne ei näytä toivotulta. Menojen kasvuvauhti on edelleenkin liian korkea. Mm. henkilöstömenojen kasvu on ollut Helsingissä alkuvuodesta lähes 5 %, kun se Kuntaliiton 30.7.2010 tiedotteen mukaan on ollut kunnissa keskimäärin vain 1,5 %. Vaikuttaa siltä, että Helsinki ei ole muiden kuntien tapaan pystynyt tehostamaan toimintaansa.

Tuottavuuden kehittämistä ja hallinnon tehostamista tulee jatkaa. Näitä koskevia toimenpiteitä sisältyy hallintokuntien talousarvioehdotuksiin. Kuitenkin julkisten hyvinvointipalvelujen kansalliset ja Helsingin palvelutuotannon tuottavuusluvut osoittavat edelleenkin tuottavuuden laskua, vaikka tuottavuutta parantavia toimenpiteitä on tehty pitkään. Valtiovarainministeriö käyttää julkisen rahoitusvajeen arvioinnissa hyvinvointipalvelujen tuottavuuskehityksestä 0 %:n oletusta. VM:n mukaan jo vuosittainen 0,25 % tuottavuuden lisäys on niin haastava, että sitä ei voi käyttää julkisen talouden tulevaisuusskenaarioiden lähtöoletuksena. Vaikka palvelutuotannon ja hallinnon tuottavuuden aleneminen saataisiin pysäytettyä ja pidettyä tuottavuus edes ennallaan, ei se tuo helpotusta kaupungin menopaineisiin.

Arvioitaessa kaupungin talouskehityksessä eri skenaarioilla voidaan Helsingin rahoituksellisen aseman kehittymisvaihtoehdot tiivistää kolmeen vaihtoehtoon. (1) Viime vuosina toteutuneen kuntien yleisen korkean menotason (4-6 %) jatkuessa kaupunki ajautuu jatkuvaan lainanottoon ja lainamäärän kestämättömään kasvuun. (2) Sitoutuminen koko vuosikymmenen kestävään kansallisesti esitettyyn ja hyvin haasteellisena pidettyyn 2,5 % menokasvuun, investointitason leikkaukseen ja tulojen lisäämiseen johtaa silti lainakannan kasvuun vuosikymmenen jälkipuoliskolle asti. Tämä vaihtoehto edellyttää vähintään aiemmin ennustetun mukaista mittavaa lainanottoa tulevina vuosina. (3) Vain erittäin tiukalla, selkeästi palvelutasoa alentavalla, esimerkiksi virastojen 1,0 %:n menokasvulla ja merkittävästi suunniteltua alhaisemmalla investointitasolla velanottoa voitaisiin vähentää jo taloussuunnitelmakaudella ja talouden epätasapainoista tilannetta olisi mahdollista korjata jo lähivuosina.

Skenaarioiden pohjalla ovat valtiovarainministeriön oletukset kuntien tulevasta verotulokehityksestä. Riskeinä ovat pääkaupunkiseudun kannalta lisäksi muun Suomen rahoituksellisesti vielä heikompi kehitys, jota tasapainottamaan saatetaan esittää lisää verotulojen siirtoa Helsingin seudulta muualle Suomeen tilanteen tasapainottamiseksi. Lisäksi on otettava huomioon, että Kuntaliiton kuntapalvelujen pelastusohjelmassa ja valtiovarainministeriön esittämissä laskelmissa esitetyllä 2,5 % menokasvulla ei päästä kuntatalouden tasapainoon ilman lisärahoitusta. Tällaista lisärahoitusta ei ole näköpiirissä. Uudessa Kiviniemen hallituksen ohjelmassa esitetään kahdelle tulevalle vaalikaudelle ulottuvan suunnitelman laatimista julkisen talouden vakauttamiseksi, mikä toteutuessaan merkitsisi kunnille jonkinlaista sitovaa menokehystä.

Maaliskuisen raamipäätöksen jälkeen tehty investointiohjelman tarkastelu on osoittanut, että korkean investointitason rahoitusvaikutusten ohella investointien käyttötalousvaikutuksia on arvioitu puutteellisesti. Investointiohjelman mukainen palveluhallintokuntien tilojen kasvu näyttää ylittävän väestökasvun merkittävästi ja toteutuessaan investointiohjelman mukaiset tilakustannukset söisivät kaiken liikkumavaran pitkälläkin aikavälillä. Em. johdosta on välttämätöntä, että investointiohjelmaa kokonaisuudessaan tarkistetaan merkittävästi alaspäin. Tämä tarkoittaa joistakin investoinneista luopumista, joidenkin kohteiden myöhentämistä, osittain pysyvää laatu- ja varustetason alentamista sekä toteutustapojen tarkistamista. Palveluverkkotarkastelulta ei voida välttyä jatkossakaan.

Kaupungin tulevaan tulopohjaan liittyviä riskitekijöitä ovat lisäksi Helsingin Energian mahdollisen yhtiöittämisen vaikutukset, ilmastonmuutoksen torjunnan kustannukset ja valtion vuoden 2011 talousarvion energiaratkaisut.

Kuullaan alustukset toimintaympäristön muutoksista, talouden kehityksestä sekä ennuste vuodelle 2010.

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA TERVEYSKESKUKSESSA

Khs 2010-1174

STJ Kaupunginhallitus päättänee terveyskeskukseen sijoitettujen virkojen osalta:

1 Perustaa 1.9.2010 lukien seuraavat virat nykyisten virkojen tilalle palkan muuttuessa

Terveysasemaosasto

Vakanssi- numero	Lakkautettava virka	Nykyinen palkka euroa/kk	Uusi palkka euroa/kk	Uusi virka

020392	apulaisylilääkäri	4 403,00	4 608,00	ylilääkäri
023554	apulaisylilääkäri	4 403,00	3 145,73 - 3 575,64	terveyskeskuslääkäri

2 Perustaa 1.10.2010 lukien seuraavan viran vastaavan työsuhteisen vakanssin tilalle palkan pysyessä muuttumattomana

Psykiatriaosasto

Vakanssi- numero	Perustettava virka	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

029044	osastonlääkäri	4 628,48

Pöytäkirjanote terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

ESITTELIJÄ Terveyskeskus on (14.6.2010) esittänyt päätösehdotuksen mukaisia virkamuutoksia ja toteaa perusteluinaan seuraavaa:

Terveyskeskuksen terveysasemaosaston organisaatiomuutoksen yhteydessä johtamisjärjestelmää uudistettiin 1.1.2009 lukien. Tällöin suurille ja keskisuurille terveysasemille nimettiin ylilääkärit ja pienille terveysasemille apulaisylilääkäri. Kannelmäen ja Malminkartanon terveysasemat muodostivat yhden tulosyksikön vuoden 2008 loppuun asti Malminkartanon ollessa ns. sivutoimintayksikkö. Organisaatiomuutoksen yhteydessä niistä kummastakin muodostettiin oma vastuualueensa apulaisylilääkärin alaisuuteen. Vakituista viranhaltijaa apulaisylilääkärin virkaan ei ole aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta kummallekaan terveysasemalle saatu ja virkoja on hoidettu sijaisjärjestelyin. Tämä on vaikeuttanut toiminnan johtamista ja kehittämistä.

Kannelmäen ja Malminkartanon terveysasemien yhteinen väestöpohja on noin 26 500 asukasta, mikä täyttää keskisuuren terveysaseman väestöpohjan vaatimuksen ja sinne on tarkoituksenmukaista perustaa ylilääkärin virka. Terveysasemien ylilääkärin virkoihin on ollut yleensä hakijoita toisin kuin apulaisylilääkärin virkoihin.

Terveyskeskuksen lääkärit ovat virkasuhteessa, koska työhön liittyy julkisen vallan käyttöä. Psykiatriassa erityinen julkisen vallan käyttöön liittyvä tehtävä on potilaan ottaminen tarkkailuun M2-päätöksellä.

Tahdosta riippumattomasta hoidosta määrätään mielenterveyslaissa.
Henkilö voidaan määrätä tahdostaan riippumatta psykiatriseen sairaalahoitoon, jos hän on psyykkisen sairauden vuoksi hoidon tarpeessa siten, että hoitoon toimittamatta jättäminen olennaisesti pahentaisi hänen sairauttaan tai vakavasti vaarantaisi hänen tai muiden henkilöiden terveyttä tai turvallisuutta ja jos mitkään muut mielenterveyspalvelut eivät sovellu käytettäviksi tai ovat riittämättömiä

Talous- ja suunnittelukeskuksella (22.6.2010) ei ole huomautettavaa päätösehdotukseen edellyttäen, että muutoksista ei aiheudu kustannusten nousua ja muutokset ovat mahdollisia terveyskeskuksen määrärahojen puitteissa.

Henkilöstökeskus toteaa (29.6.2010), että hallintosäännön 11 §:n mukaan Khs päättää virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta. Uuden viran perustamisesityksen tekee lauta- tai johtokunta taikka viraston tai liikelaitoksen päällikkö. Samoin menetellään, jos työsuhteinen tehtävä halutaan muuttaa viraksi. Jos tehtävä ei ole avoinna, sen haltijalta on saatava kirjallinen suostumus virkaan siirtymiseen. Sama viranomainen, joka tekee viran perustamisesityksen, esittää viran lakkautettavaksi.

Henkilöstökeskuksella ei ole huomauttamista terveyskeskuksen esitykseen vakanssijärjestelyistä ja työsuhteen muuttamisesta viraksi. Henkilöstökeskus suosittelee, että päätös tulee voimaan päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on terveyskeskuksen esityksen mukainen. Perustettavat virat on tarkoitus julistaa haettaviksi esitetyistä ajankohdista lukien.

TOIMINNALLISISTA SYISTÄ AIHEUTUVIA VIRKAMUUTOKSIA SOSIAALIVIRASTOSSA

Khs 2010-1315

STJ Kaupunginhallitus päättänee sosiaalivirastoon sijoitettujen virkojen osalta 1.9.2010 lukien:

1 Perustaa seuraavan viran nykyisen viran tilalle palkan pysyessä samana

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk	Uusi nimike

036951	jälkihuoltopäällikkö	3 485,10	sijoituksen sosiaalityön ja jälkihuollon päällikkö

2 Perustaa seuraavan viran nykyisen viran tilalle palkan muuttuessa

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka euroa/kk	Uusi nimike	Uusi palkka euroa/kk

028732	erityissosiaalityöntekijä	2 933,79	sosiaalityöntekijä	2 890,17

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa huolehtimaan päätöksen ja oikaisuvaatimusohjeen toimittamisesta niille viranhaltijoille, joita nimikemuutos koskee.

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

ESITTELIJÄ Sosiaalilautakunta on (22.6.2010) esittänyt päätösehdotuksen mukaisia virkamuutoksia.

Lapsiperheiden palvelujen vastuualueen sijoituksen aikaisen sosiaalityön ja nuorten jälkihuollon keskittäminen uuteen yksikköön on osa lastensuojeluprosessin kehittämistä. Taustalla on lastensuojelun rakennemuutos: avohuollon tukitoimien vahvistaminen, laitoshoidon vähentäminen ja perhehoidon vahvistaminen.

Yksikkö tulee vastaamaan

- kodin ulkopuolella laitoksissa sijoitettuna olevien lasten ja nuorten sosiaalityöstä ja vanhempien kuntoutuksesta

- jälkihuollossa olevien nuorten sosiaalityöstä ja asumiseen ohjauksesta

- työhön ja koulutukseen ohjauksesta ja valmennuksesta.

Sijoituksen sosiaalityö ja jälkihuolto -yksikön henkilöstön määrä tulee olemaan 50–60 henkilöä koostuen lapsiperheiden palvelujen vastuu-alueen olemassa olevista vakansseista. Päällikön lisäksi yksikössä työskentelee johtavia sosiaalityöntekijöitä, sosiaalityöntekijöitä, sosiaaliohjaajia, asumisohjaajia, johtava työkuraattori, työkuraattoreita, työn-johtajia sekä toimistonhoitajia/toimistosihteereitä.

Uusi virkanimike, sijoituksen sosiaalityön ja jälkihuollon päällikkö, esitetään perustettavaksi nykyisen jälkihuoltopäällikön tilalle tehtävien uudelleenjärjestelyn perusteella. Lisäksi esitetään avoimen erityissosiaalityöntekijän viran tilalle perustettavaksi sosiaalityöntekijän virka jälkihuollon sosiaalityöhön, johon kuuluu nuorten jälkihuoltoon liittyvä päätöksenteko. Virkamuutokset pienentävät sosiaaliviraston menoja noin 750 euroa vuodessa.

Henkilöstökeskus pitää (5.8.2010) tarkoituksenmukaisena, että virat perustetaan esityksen mukaisina ja virat lakkautetaan sen jälkeen, kun niitä ei enää tarvita.

ERON MYÖNTÄMINEN VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENELLE JA UUDEN JÄSENEN VALINTA

Khs 2009-125

STJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää pyynnöstä eron Pentti Mattilalle vapaaehtoistyön neuvottelukunnan jäsenyydestä ja valita ______________________ neuvottelukunnan uudeksi jäseneksi vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, vapaaehtoistyön neuvottelukunnalle (sihteeri Eija Bärlund-Toivonen), sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

ESITTELIJÄ Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan luottamushenkilöjäsen Pentti Mattila pyytää (3.8.2010) eroa neuvottelukunnasta. Mattilan tilalle tulee valita uusi jäsen neuvottelukunnan vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi.

Esittelijä toteaa, että Khn 2.2.2009 § 151 toimikaudeksi 2009 – 2010 asettaman vapaaehtoistyön neuvottelukunnan kokoonpano on Khn 15.3.2010 § 297 päättämien henkilömuutosten jälkeen seuraava:

kaupungin luottamushenkilöt

Ulla Halme

Pentti Mattila

Ritva Laitinen

Tuomo Jantunen

Antti Karila

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna
sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Ulla Knus liikuntavirastosta

- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta

- vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipio
nuorisoasiainkeskuksesta

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen
kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

- Pirjo Tolvanen (nuorisojärjestöt)

- Antti Honkonen (päihdejärjestöt)

- Heikki Suhonen (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt)

- Helena Tikkanen (liikuntajärjestöt)

- Jukka-Pekka Vaittinen (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Doinita Negruti (muut järjestöt)

- Pia Metsähuone (lapsijärjestöt)

Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimii Antti Karila.

KONTULAN LIIKUNTAPUISTON TEKOJÄÄKENTÄN JA KUMIROUHETEKONURMEN UUDISRAKENTAMISEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-1193

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Kontulan liikuntapuiston tekojääkentän ja kumirouhetekonurmen uudisrakentamisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta jo käytetyin suunnittelu- ja valmistelukustannuksin, lisä- ja muutostyövarauksin sekä tarvittavin sähkö-, vesi- ja viemäriliittymin on 3 350 000,00 euroa (alv 0 %) ja arvonlisäverollinen enimmäishinta 4 087 000,00 euroa (3 350 000,00 euroa + alv 22 % 737 000,00 euroa) hintatason 5/2010 mukaisesti, RI = 134,7.

Pöytäkirjanote liikuntalautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Kontulan liikuntapuiston tekojääkentän... Päätöshistoria
	Liite 2	Hankesuunnitelma 1.5.2010

ESITTELIJÄ Hanke on Helsingin kaupungin liikuntapoliittisen ohjelman 2001 – 2010 mukainen. Talviliikuntamahdollisuuksien ylläpitäminen Helsingin luonnonolosuhteissa on vaativaa ja kallista. Luonnonjäällä on ollut mahdollista luistella vain satunnaisesti, talvea 2010 lukuun ottamatta. Tekojääradat ovat luotettavuuden ja suosion ansiosta merkittäviä liikuntapaikkoja nyt ja tulevaisuudessa. Ne ovat käyttökustannuksiltaan edullisia, kun tarkastellaan käyntikertakohtaisia toimintakuluja. Tekonurmipintaiset tekojääradat ovat liikuntakäytössä myös kesäisin.

Kontulan liikuntapuiston kokonaispinta-ala on 7 ha. Kokonaistavoitteena on koko liikuntapuiston palvelutarjonnan ja liikunnallisten suorituspaikkojen laadun kohottaminen.

Tavoitteena on muuttaa nykyinen luonnonjääkenttä Itä-Helsingin ensimmäiseksi tekojääkentäksi. Samalla kentän kivituhkapinta muutetaan kumirouhetekonurmeksi. Uudisrakennustyöhön kuuluu myös kentän salaojituksen rakentaminen, suoja-aitojen ja –verkkojen uusiminen sekä hulevesijärjestelmän rakentaminen.

Hankkeeseen kuuluu lisäksi tekojään jäähdytysjärjestelmän kenttäputkiston asennus, kylmäkoneisto ja lauhdutusjärjestelmä. Uuteen tekniseen huoltorakennukseen tulee tilat jäänhoitokoneelle ja kentän kylmäkoneille.

Kumirouhetekonurmikentän pelialue on kooltaan 65 x 105 m. Kumi-rouhetekonurmialueen pinta-ala on 8 625 m².

Kentän pohjoispuolelle rakennetaan huoltorakennukselle uusi huoltopiha. Kentän käyttäjille, lähinnä luistelukautta ajatellen, rakennetaan huoltorakennuksen eteläpuolelle joustopäällystealue. Pienten lasten toiminta-alue uusitaan.

Aidatun kenttäalueen ulkopuolelle rakennetaan hyvätasoinen lähiliikuntapaikka. Lähiliikuntapaikka on kaikkien käytössä ilman käyttömaksua, vuoden jokaisena päivänä, läpi vuoden.

Liikuntapuiston sisääntuloväylien linjausta parannetaan ja ne asfaltoi-daan. Kentän itäpuolinen yleisurheilun suorituspaikka peruskorjataan ja alueella varaudutaan lumen läjitykseen ja poisajoon.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 3,35 milj. euroa (alv=0), josta maanrakennustyöt ovat 1,0 milj. euroa, jäähdytysjärjestelmä 1,09 milj. euroa ja tekninen huoltorakennus 0,72 milj. euroa.

Lautakunta on hyväksynyt hankkeeseen rahoitusta seuraavasti:

vuoden 2010 talousarviossa on 700 000 euroa (alv 0 %)

vuoden 2011 talousarvioesityksessä on 2 000 000 euroa (alv 0 %)

Opetus- ja kulttuuriministeriön on myöntänyt hankkeelle avustusta liikuntapaikkojen perustamishankkeista 650 000 euroa.

Rakennustyöt on tarkoitus aloittaa kaupunginhallituksen hyväksyttyä hankesuunnitelman. Töiden on arvioitu valmistuvan joulukuuhun 2011 mennessä.

Talous- ja suunnittelukeskus on lausunnossaan todennut, että hankkeen tärkeyden, toteutusvalmiuden ja ulkopuolisen rahoituksen takia

Kontulan tekojäärata ja kumirouhetekonurmi olisi perusteltua toteuttaa liikuntalautakunnan esityksen mukaisesti tänä ja ensi vuonna. Liikuntatoimen tulee saada aikaan tarvittava investointitason lasku liikuntatoimen muita hankkeita lykkäämällä.

1.- 8. SEKÄ 13. JA 14. KAUPUNGINOSIEN (KANTAKAUPUNKI) ERÄIDEN ALUEIDEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11986)

Khs 2010-1327

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustuksesta nro 11986 ilmenevien 1.–8. (Kruununhaka, Kluuvi, Kaartinkaupunki, Kamppi, Punavuori, Eira, Ullanlinna ja Katajanokka) sekä 13. ja 14. (Etu-Töölö ja Taka-Töölö) kaupunginosien eräiden alueiden rakennuskieltoaikaa 11.10.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11986 (kantakaupungin eräät alueet)
	Liite 2	1. - 8. sekä 13. ja 14. kaupunginosien (kantakaupunki) eräiden alueiden ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa edellä mainituilla alueilla 11.10.2010 saakka. Alueet sijaitsevat eri puolilla kantakaupunkia.

Taustaa Kvsto päätti 11.10.1961 muuttaa kantakaupungin 1.–8. ja 10.–14. kaupunginosien asemakaavaa. Samassa yhteydessä Kvsto päätti näiden alueiden rakennusoikeudesta. Päätöksen perusteella tuli näissä kaupunginosissa voimaan rakennuskielto rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan nojalla. Kvsto on muuttanut 18.6.1969 ja 23.6.1976 edellä mainittua päätöstään rakennusoikeuden osalta.

11.10.1961 voimaan tullutta rakennuskieltoa on sisäasiainministeriön, ympäristöministeriön ja Khn (viimeksi 25.8.2008) päätöksillä pidennetty kaksi vuotta kerrallaan rakennuslain 42 §:n 3 momentin ja vuoden 2000 alusta maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin nojalla. Niiltä alueilta, joille on kiellon voimassa ollessa hyväksytty asemakaavan muutokset, rakennuskielto on päättynyt. Katajanokan tontilla 148/2 (Kauppiaankatu 1–3) rakennuskielto on tullut voimaan rakennuslain 42 §:n 2 momentin 5 kohdan nojalla.

Yleiskaava Kvston 23.6.1976 hyväksymä kantakaupungin yleiskaava on ollut asemakaavan muutosten laatimisen pohjana siihen saakka kunnes Kvsto hyväksyi 9.12.1992 Helsingin yleiskaava 1992:n, joka siitä lähtien ohjasi asemakaavan muutostyötä. Kvsto on hyväksynyt 26.11.2003 Yleiskaava 2002:n, joka on tullut rakennuskieltoalueella voimaan 23.12.2004. Lisäksi liikekeskustaan (yleiskaavan keskustatoimintojen alueelle) on laadittu yleiskaavaa tarkentavat kaavoitus- ja kehittämisperiaatteet (Khs 1987).

Asemakaavoitustilanne

Pääosalle vuonna 1961 rakennuskieltoon asetettua aluetta on laadittu asemakaavan muutokset. Viimeisen kahden vuoden kuluessa Kvsto on hyväksynyt rakennuskieltoalueelle Aleksanterinkatu 48:n sekä Kampin hiljentymiskappelin ja Simonpuistikon asemakaavan muutokset.

1970- ja 1980-luvuilla liikekeskustaa ympäröiville asuntoalueille laadittiin tavoitteelliset asemakaavat, joilla turvattiin asumisen määrä ja sen lisääntyminen sekä pysäytettiin konttoristuminen ja turvattiin rakennussuojelu.

Liikekeskustaan on laadittu asemakaavan muutoksia kiinteistönomistajien hanketarpeitten mukaisesti. Näin on voitu yhdistää keskeisiin korttelihankkeisiin ajanmukaiset kaupungin yleiset sekä kiinteistönomistajan hankekohtaiset tavoitteet. Keskustan dynaamista muutosta osoittaa se, että monelle tontille on laadittu useita asemakaavan muutoksia vuoden 1961 jälkeen.

Kiinteistöjen peruskorjaukseen kuuluvat pienemmät muutostoimenpiteet on voitu käsitellä rakennuslupaprosessin yhteydessä, joko suoraan tai poikkeuslupamenettelyllä. Suurempien muutosten edellyttämät asemakaavan muutokset puolestaan on kyetty laatimaan viivytyksettä hankeaikataulujen edellyttämällä tavalla.

Liikekeskustassa rakennuskieltoaluetta ryhdytään supistamaan myös suoraan uudistamalla rakennuskiellossa olevien tonttien asemakaavoja ilman kiinteistönomistajan hanketta. Tätä varten kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan on otettu tehtävät Kluuvin liikekorttelien rakennuskieltoalueitten asemakaavan muutokset (hanke nro 0890) ja Kampin liikekortteleiden rakennuskieltoalueitten asemakaavan muutokset (hanke nro 1141). Tavoitteena on saada rakennuskieltoalue kaavoitettua loppuun noin viiden vuoden kuluessa.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa näillä alueilla kahdella vuodella eli 11.10.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11986/17.6.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

KRUUNUNHAAN, PUNAVUOREN, ULLANLINNAN JA KAIVOPUISTON ERÄIDEN TONTTIEN RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11984)

Khs 2010-1326

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 1. kaupunginosan (Kruununhaka) korttelin nro 15 tontin nro 3, 5. kaupunginosan (Punavuori) korttelin nro 112 tonttien nro 8 ja 14, 7. kaupunginosan (Ullanlinna) korttelin nro 104 tontin nro 15, korttelin nro 109 tontin nro 7, korttelin nro 126 tontin nro 19, korttelin nro 129 tontin nro 9 ja 9. kaupunginosan (Kaivopuisto) korttelin nro 199 tontin nro 24 rakennuskieltoaikaa 9.9.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11984 (Niemen alueen eräät tontit)
	Liite 2	Kruununhaan, Punavuoren, Ullanlinnan ja Kaivopuiston ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa edellä mainituilla tonteilla 9.9.2010 saakka. Tontit sijaitsevat Kasarmikadun, Jääkärinkadun, Laivanvarustajankadun, Tehtaankadun ja Merimiehenkadun varrella.

Taustaa Khs esitti 9.2.1994 Merimiehenkatu 13:n tontilla sijaitsevan puisen kadunvarsirakennuksen saattamista suojeltavaksi ja tontin rakennuskieltoon saattamista. Samassa yhteydessä Khs kehotti kaupunkisuunnittelulautakuntaa selvittämään niemen puutalojen suojelutilanteen yhdessä kaupunginmuseon kanssa sekä tekemään mahdolliset tarpeelliseksi katsomansa suojelukaavaesitykset. Kaupunginmuseon johtokunta teki 10.3.1998 Khlle suojeluesityksen tähän kehotukseen perustuen.

Kaupunginmuseon johtokunnan esitykseen sisältyvät puutalot edustavat Helsingissä harvinaiseksi käynyttä 1800-luvun lopun ja vuosisadan vaihteen puutalokantaa. Ne ovat viimeisiä jäänteitä Helsingin puukaupungista, joka tämän vuosisadan aikana on lähes tyystin hävinnyt. Kaupungin rakentumisvaiheista ja asutushistoriasta kertovat rakennukset ovat arvokas osa niemen rakennuskantaa, vaikka yksittäisiin säilyneisiin rakennuksiin ei liittyisikään erityisiä arkkitehtonisia tai rakennustaiteellisia arvoja. Rakennusten suojelussa on olennaista, että rakennukset säilyvät nykyisillä paikoillaan.

Kvsto päätti 9.9.1998, että näiden tonttien asemakaavaa muutetaan, ja asetti tontit rakennuslain 42 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaiseen rakennuskieltoon. Khs on 18.8.2008 viimeksi jatkanut rakennuskieltoa kahdella vuodella.

Asemakaava Kruununhaan tontin 15/3 asemakaava on vahvistettu 26.3.1980, Punavuoren tonttien 112/8 ja 14 asemakaava 1.11.1977, Ullanlinnan tonttien 104/15 ja 126/19 asemakaava 22.10.1982, tontin 109/7 asemakaava 1.12.1976 ja tontin 129/9 asemakaava 28.10.1981 sekä Kaivopuiston tontin 199/24 asemakaava 28.7.1956.

Kyseiset puutalot sijaitsevat asuinkerrostalojen (asuinrakennusten) korttelialueella lukuun ottamatta Kaivopuistossa sijaitsevaa puutaloa, joka on yleisten rakennusten korttelialueella. Puurakennuksia ei ole määrätty suojeltaviksi ja vain yksi sijaitsee asemakaavaan merkityllä rakennusalalla. Muut ovat rakennusalan ulkopuolella.

Suunnittelutilanne Tonteille tullaan tekemään asemakaavan muutokset, joissa rakennukset suojellaan ja asemakaavamerkinnät ja -määräykset ajantasaistetaan.

Asemakaavan muutokset laaditaan kiireellisyysjärjestyksessä vuosina 2010–2011. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata 1800-luvun lopun ja vuosisadan vaihteen puutalokannan säilyminen.

Alueen tontit ovat yksityisessä omistuksessa lukuun ottamatta Kaivopuiston tonttia 199/24, jonka omistaa säätiö.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa näillä tonteilla kahdella vuodella eli 9.9.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11984/17.6.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYSTÄ VALITUKSESTA KALLION PUISTO- JA VESIALUEEN (TOKOINRANTA) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11885)

Khs 2009-1847

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon:

Kaupunginvaltuusto on 5.5.2010 hyväksynyt 11. kaupunginosan (Kallio) puisto- ja vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.8.2009 päivätyn ja 26.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11885 mukaisena.

Hakaniemen Venekerho ry (HKV) on hakenut muutosta valtuuston päätökseen Helsingin hallinto-oikeudelta.

Hakaniemen Venekerho ry:n valituksen keskeinen sisältö

Hakaniemen Venekerho ry vaatii asemakaavan muutoksen kumoamista Tokoinrannan huoltoajon osalta.

Valituksessa on lisäksi vaadittu, että asemakaavaa muutetaan niin, että venekerhon laiturille sallitaan huoltoajo jalkakäytävää käyttäen Kahvila Piritan rannanpuoleista jalkakäytävää pitkin ja että huoltoajo merkitään kaavamuutokseen jk/h-merkinnällä. Vielä valituksessa on vaadittu, että kaavamuutokseen tulee varata laiturin maakiinnityskohtaa vastapäätä oleva alue huoltoajoneuvoille ja maksutonta paikoitusmahdollisuutta venekerhon tarpeita varten.

Hakaniemen Venekerho ry pyytää vielä hallinto-oikeutta selvittämään, onko yhdistystä käsitelty asianosaisena kaavan valmistelussa.

Valituksen perusteluina on muun muassa todettu, että kaavamuutoksessa on huoltoajo venekerhon laiturille laillisesti tehty mahdottomaksi. Kaavassa ei ole huomioitu venekerhon erityistarpeita huoltoajon suhteen. Kaavoittaja ei ole osoittanut venekerhon laiturin läheltä maksuttomia paikoitustiloja veneilykauden ajaksi.

Vastine esitettyihin väitteisiin

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston kaavapäätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 14.5.2010. Hakaniemen Venekerho ry on toimittanut valituksen hallinto-oikeudelle 14.6.2010. Valitus on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajalla on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 5.5.2010 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan päätöksen esityslistatekstiin 13.8.2009 ja toteaa, että valitus tulisi hylätä tai jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Huoltoajotarve

Helsingin kaupungin liikuntavirastolla on hallitsemallaan vesialueella Tokoinrannassa kaksi venelaituria. Hakaniemen venekerho ry on vuokrannut liikuntavirastolta radanpuoleisen laiturin.

Asemakaavan muutoksessa on osoitettu huoltoajoyhteys Eläintarhantieltä Eläintarhanlahden vesialueelle sekä huoltoalue rantaan venelaiturien kohdalle. Molemmat venelaiturit ovat huollettavissa kaavanmuutoksessa osoitetulta huoltoalueelta. Laajempia huoltoajoreittejä ei ole osoitettu asemakaavan muutoksessa tarpeettoman autoilun ja luvattoman puistossa pysäköinnin välttämiseksi.

Asemakaavan merkintä osoittaa ajoyhteyden ja paikan venelaitureille tapahtuvaan huoltoon ja tavaroiden kuljetukseen. Tämän lisäksi puistoa ja siinä olevia laitureita voidaan pitää kunnossa ja huoltaa tarpeen mukaan muualtakin kuin asemakaavan huoltoajomerkinnän alueelta.

Autopaikat

Valitus koskee autopaikkojen osalta asemakaavanmuutosalueen ulkopuolista katualuetta. Valitus tulisi jättää tältä osin tutkimatta.

Puistoalueelle ei ole osoitettu autopaikkoja kuten ei muihinkaan puistoihin. Viereisen Eläintarhantien länsipään kadunvarsipaikat edellä mainitusta huoltoajoyhteydestä länteen päin merkitään asukaspaikoiksi kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnittelupäällikön päätöksen 16.10.2009 mukaisesti. Eläintarhantien eteläreunan muut ilmaiset ja rajoittamattomat kadunvarsipaikat säilyvät (yhteensä noin 45 autopaikkaa). Siten Hakaniemen Venekerho ry:n esittämät näkökohdat on otettu huomioon liikennesuunnittelupäällikön päätöksessä.

Hakaniemen Venekerho ry:n kuuleminen asemakaavan muutoksen
valmistelussa

Vuorovaikutus asemakaavan muutosta valmisteltaessa on tehty maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 62 ja 63 §:ien edellyttämällä tavalla. Kaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa Hakaniemen Venekerho ry oli mukana kaavamuutoksen MRL 63 §:n mukaisten osallisten joukossa. Kirje vireillä olevasta kaavasta lähetettiin osallisille 27.2.2009, mukaan lukien Hakaniemen Venekerho ry:lle. Kaava oli nähtävillä 9.–27.3.2009. Kaavahanketta esiteltiin asukastilaisuudessa 18.3.2009, jossa oli paikalla myös Hakaniemen Venekerho ry:n edustaja.

Hakaniemen Venekerho ry antoi kaavasta huomautuksen 23.3.2009, jossa esitettiin, että Eläintarhantien varren pysäköintipaikkoja ei varattaisi asukaspysäköinnin piiriin, jotta myös veneilijät voivat käyttää niitä. Lisäksi Hakaniemen Venekerho ry esitti, että huoltoajoa rannalle ei rajoiteta. Kaupunkisuunnittelulautakunnassa huomautukseen vastattiin 13.8.2009. Vastauksessa todettiin, että Eläintarhantien paikoista laaditaan erillinen liikennesuunnitelma. Osa paikoista varataan asukaspysäköintiin, mutta venekerhon toivomus pysäköintimahdollisuudesta myös veneilijöille otetaan huomioon. Rannalle on huoltoajomahdollisuus.

Yhteenveto Asemakaavan muutoksessa on osoitettu tilavaraukset valittajan mainitsemalle huoltoajolle. Riittävät pysäköintipaikat katualueella on järjestetty liikennesuunnittelun yhteydessä. Hakaniemen Venekerho ry:tä on informoitu ja sen esittämät näkökohdat on otettu huomioon asemakaavan muutoksessa.

Edellä lausuttuun viitaten kaupunginhallitus toteaa, että valituksessa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joiden vuoksi kaavapäätös olisi kumottava. Valituksessa esitetty vaatimus asemakaavan sisällön muuttamisesta tulee jättää tutkimatta, koska hallinto-oikeudella ei ole oikaisunluonteisia korjauksia lukuun ottamatta toimivaltaa muuttaa kaavaa, vaan ainoastaan kumota se laillisuusperusteilla ja palauttaa uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunginhallitus katsoo, että kaavamuutos täyttää MRL 54 §:n mukaiset asemakaavan sisältövaatimukset. Kaava luo edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle sekä liikenteen järjestämiselle. Asemakaavalla ei aiheuteta kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Kunnallisvalitusmenettelyssä ei voida vedota kaavaratkaisun mahdolliseen epätarkoituksenmukaisuuteen. Vuorovaikutus kaavaa laadittaessa on toteutettu lain edellyttämällä tavalla.

Kaavapäätös ei ole syntynyt kuntalain 90 §:n tarkoittamalla tavalla virheellisessä järjestyksessä, viranomainen ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lain vastainen.

Kaupunginhallitus pyytää näin ollen valituksen hylkäämistä perusteettomana ja jättämistä edellä mainituilta osin tutkimatta.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 § 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitus kaupunginvaltuuston päätöksestä Kallion puisto- ja vesialueen asemakaava-asiassa (nro 11885)

ESITTELIJÄ Kvsto on 5.5.2010 hyväksynyt 11. kaupunginosan (Kallio) puisto- ja vesialueen asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.8.2009 päivätyn ja 26.1.2010 muutetun piirustuksen nro 11885 mukaisena.

Kvston päätöksestä on valittanut Hakaniemen Venekerho ry (HKV).

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (15.6.2010) valtuustolta lausunnon valituksen johdosta. Vastine valitukseen on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken.

Esittelijä yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn.

./. Valitus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.