LAUSUNTO ENERGIAVEROTUKSEN MUUTTAMISTA KOSKEVASTA HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA

Khs 2010-1480

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa luonnoksesta hallituksen esitykseksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi seuraavan lausunnon:

Valtiovarainministeriö on valmistellut luonnoksen (1.7.2010) energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta 1.1.2011 alkaen. Korotusten perusteluna on esitetty työnantajien ns. KELA- maksujen kompensointia valtion taloudessa.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt luonnoksesta lausunnot eri tahoilta 13.8.2010 mennessä. Pyydettyjen lausunnonantajien joukossa ei ole lainkaan kiinteistö- eikä asumissektorin edunvalvontajärjestöjä eikä kuntaliittoa, vaikka ne edustavat huomattavaa osaa energiaverojen lopullisista maksajista. Myös tällä perusteella Helsingin kaupunki esittää asiasta myös oman lausuntonsa.

Luonnoksessa esitetään energiaveroihin huomattavia korotuksia ja rakenteellisia muutoksia jo vuoden 2011 alusta. Verojen korotukset ja rakenteelliset muutokset koskisivat myös Suomen yleisintä lämmitystapaa eli kaukolämmitystä korottamalla sen tuotantoon käytettyjen pääpolttoaineiden, etenkin maakaasun ja kivihiilen veroja. Näitä polttoaineita käyttäviä, sähköä ja lämpöä tuottavia yhteistuotantolaitoksia ja erillisiä lämpökeskuksia on käytössä monissa suurissa kaupungeissa (mm. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Lahdessa, Tampereella, Turussa, Vaasassa). Suunnitellut verojen korotukset siirtyvät sellaisinaan kaukolämmön hintoihin. Korotuksen maksajina ovat näiden kaupunkien asuinkiinteistöt, toimisto- ja liikekiinteistöt, palvelujen tuottajat ja pk-sektori.

Esitetyissä taloudellisissa laskelmissa ei ole otettu valtion talouden kannalta huomioon energian hintojen noususta aiheutuvien suorien ja välillisten arvonlisäverotulojen kasvua, joka on suuruudeltaan huomattava.

Polttoaineiden vero jaetaan luonnoksessa kahteen osaan: energiasisältöveroksi ja hiilidioksidiveroksi. Tämä jako noudattaa myös EU:n kaavailemaa verorakennetta. Kokonaisuudessaan kaukolämmityksen ja siihen liittyvän yhteistuotannon polttoaineista yleisimmän eli maakaasun verotus yli viisinkertaistuisi lämmön osalta, ja kivihiilen ja raskaan polttoöljyn lähes kaksinkertaistuisi. Myös turpeelle esitetään matalaa energiasisältöveroa, mutta ei lainkaan hiilidioksidiveroa. Kivihiilen ja raskaan polttoöljyn suhteellisesti alhaisempi nousu selittyy niiden veron lähtötason korkeudella.

Esitetyt korotukset tulevat nostamaan kaukolämmön hintaa maakaasu- ja kivihiilipaikkakunnilla 20-25 %. Tämän suuruinen korotus asumisen, liiketoiminnan ja palvelujen kuluihin ei voi olla vaikuttamatta kyseisten paikkakuntien ja seutujen taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehittymiseen ja siellä toimivien yritysten toimintaedellytyksiin sekä kansainväliseen kilpailukykyyn. Toimenpide luo pohjaa myös inflaation kasvulle. Lisäksi kaukolämmityksen kilpailukyky verrattuna muihin lämmitystapoihin heikkenisi merkittävästi. Tämä veroratkaisusta aiheutuva seuraus olisi vastoin sekä kansallista että Euroopan unionin energia- ja ympäristöpäämääriä ja keinoja. Suunniteltu veroratkaisu ei myöskään kohtele maan eri alueita eikä kaukolämpöyrityksiä tasapuolisesti.

Valtiovarainministeriön kaavailema verolinjaus kaukolämmön ja siihen liittyvän yhteistuotannon osalta on suunnattu maakaasua ja kivihiiltä polttoaineena käyttäviin tai maakaasun käytön lisäämistä suunnitteleviin kaupunkeihin. Näiden kaupunkien kaukolämmön tuotanto on jo nyt myös päästökaupan ja sieltä tulevien kustannusten piirissä, joten niille suunnattu hiilidioksidivero on perusteeton. Pienille taajamille ja kiinteistökohtaiselle lämmitykselle esitetään samalla varsin maltillisia korotuksia. Turpeelle esitetty verotaso ei noudata lainkaan samoja laskentaperusteita.

Niillä paikkakunnilla, joilla kaukolämmitysyritykset ovat kilpailulainsäädännön kannalta määräävässä markkina-asemassa, kaukolämpöä on tuotettava ja toimitettava edullisimmalla käytettävissä olevalla tavalla. Suunnitellulla veromallilla ohjataan turvetta ja puuta käyttäviä lämpölaitoksia lisäämään entisestään turpeen käyttöä puun kustannuksella, maakaasu-/kivihiilipaikkakuntia lisäämään kivihiiltä ja pieniä taajamia pysymään erillistuotannossa. Samalla verotuksella kannustetaan kaavoituksen hajauttamista ja haja-asumista.

Turvetta tulee käsitellä veromuutoksessa tasapuolisesti muiden voimalaitospolttoaineiden kanssa. Tämä ei huononna turvesähkön kilpailukykyä markkinoilla eikä turpeen asemaa tuontipolttoaineisiin verrattuna, koska vero kohdistuu vain lämmöntuotantoon käytettävään polttoaineeseen. Muutos parantaisi puupolttoaineiden, siis uusiutuvien, kilpailukykyä lämpölaitoksissa, joissa ei edes tarvita lisäinvestointeja. Turpeen oikean tasoisesta, verotuksesta saatavilla tuloilla voidaan alentaa yhteistuotetun (myös turpeella) kaukolämmityksen kaavailtua verorasitusta. Samalla turvataan kaukolämmityksen kilpailukyky, käsitellään polttoaineita ja kaupunkeja tasapuolisesti ja ohjataan tuotantoa uusiutuviin polttoaineisiin.

Kaukolämmitys on Suomen yleisin lämmitysmuoto, ja sen energiatehokkuus ja ympäristömyönteisyys on tunnustettu ja palkittu kansainvälisesti. Kaukolämmitystä ja siihen liitettyä yhteistuotantoa pidetään (IEA) maailmanlaajuisesti suurimpana mahdollisuutena ilmaston muutoksen pysäyttäjä lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Euroopan unioni on myös asettanut yhteistuotannon laajentamiselle selkeät tavoitteet. Euroopan unionin alueellinen komitea on myös palkinnut Helsingin Energian kaukolämmityksen ja yhteistuotannon katsoen sen olevan parasta mahdollista saatavilla olevaa teknologiaa ja edistävän ympäristötavoitteiden saavuttamista.

Edellä olevan perusteella Helsingin kaupunki toteaa, että kaukolämmitykselle ja sen kilpailukyvylle kaavaillut verotukselliset rasitteet esitetyssä muodossa eivät ole hyväksyttävissä.

Kaukolämmitykselle esitetyt verojen korotukset kohdistuvat suurimmaksi osaksi Etelä-Suomen kaupungeissa yhteistuotettuun kaukolämmitykseen, joka on jo päästökaupan piirissä. Veronkorotusten myötä tulisi näin ollen toteutumaan kaukolämpöön kohdistuva kaksinkertainen kustannusrasitus ja - ohjaus. Lisäksi näiden kaupunkien asuntokiinteistökanta tarvitsee huomattavia investointeja energian käytön tehostamiseen. Tämän suuruiset verojen korotukset ovat luonnollisesti poissa näistä investoinneista.

Vuonna 2013 energia-alan päästökauppa siirtyy EU-tasoiseen päästökauppajärjestelmään, josta myös jäsenvaltiot saavat tuloja, joten tämän kaltaisen veromuutoksen tulee ottaa jo nyt lähitulevaisuus huomioon. Veron kehittelyssä tulee päästöihin perustuvan osan koskea pelkästään päästökaupan ulkopuolisia toimijoita.

Helsingin kaupunki korostaa, että rakennettu suuri ja tuotannoltaan hajautettu monipuolinen kaukolämpöjärjestelmä mahdollistaa nopeimman ja joustavimman polttoaineiden vaihdon ja myös laajat muutokset tuotannossa.

Lämmön tuotantoon ja sen jakeluun liittyy etenkin pääkaupunkiseudulla myös korostetusti huolto- ja toimitusvarmuusnäkökohdat. Verotuksella ei tulisi heikentää kaukolämpöjärjestelmän kilpailukykyä eikä toimintaedellytyksiä. Näin vältyttäisiin kannustamasta irrallisten kiinteistökohtaisten, kaukolämpöön verrattuna energiatehottomien ratkaisujen rakentamista, jotka kuitenkin toimitusvarmuuden turvaamisessa tukeutuvat kaukolämmitykseen. Myös kansantalouden kannalta on arveluttavaa tehdä tehokas, toimiva ja pitkäikäinen infrastruktuuri kilpailukyvyttömäksi.

Helsingin Energia on laajentanut toimintaansa myös kaukojäähdytykseen 2000-luvulla. Edellä esitetyt veronäkemyksemme koskevat myös tätä uutta ekotehokasta energiamuotoa, sillä osa kaukojäähdytystuotannosta perustuu kesäaikana muutoin hyödyntämättä jäävään voimalaitoslämpöön ja suurten lämpöpumppujen yhteiskäyttöön eli niin sanottuun kolmoistuotantoon. Kyse on melko uudesta toiminnasta, joten sitä ei ole otettu huomioon veroluonnoksessa. Ilmaston ja ympäristön kannalta kaukojäähdytys on ylivoimainen. Kaukojäähdytyksen käytön laajeneminen Helsingissä ja myös uusilla paikkakunnilla edellyttää sen huomioon ottamista myös energiaverolainsäädännössä.

Liikenteen osalta esitetty maakaasun verotuksen muuttaminen merkitsisi maakaasua käyttävien bussien liikennöinnin muuttumista kannattamattomaksi. Korvaavaa biopolttoainetta ei ole lyhyellä aikavälillä riittävästi saatavissa, mikä tarkoittaisi maakaasun korvautumista dieselillä. Helsingin kaupungin omistamalla bussiyhtiöllä on 76 maakaasubussia, mikä on noin 15 % yhtiön kalustosta. Verotusta muutettaessa tulee ottaa huomioon tehtyjen kalustoinvestointien hyödyntäminen.

Yhteenveto

- Kuten luonnoksessa on esitetty, tulee polttoaineiden energiaverot jakaa energiasisältöosaan ja hiilidioksidiosaan (kasvihuonekaasuosaan).

- Jos polttoaineen käyttö on päästökaupan piirissä tai polttoaine on päästötöntä (uusiutuvaa) ei sen kuulu maksaa hiilidioksidiveroa. Tällä vältetään päällekkäisten ohjauskeinojen käyttö.

- Kaikkia polttoaineita, myös turvetta, tulee käsitellä samalla tavalla. Turpeelle tästä tuleva rasite koskee vain kaukolämpöä, eli se ei voi vaikuttaa turpeen kilpailukykyyn sähkömarkkinoilla.

- Yhteistuotannon verokerrointa tulee alentaa nykyisestä 0,9 tasosta ainakin tasoon 0,45. Tällä lisätään yhteistuotannon (CHP) kilpailukykyä, rakentamista ja käyttöä.

- Kaukolämmitys ja myös kaukojäähdytys on tuotannollista (teollista) toimintaa, joten niiden käyttämä sähkö kuluu veroluokkaan 2 eikä nykyiseen veroluokkaan 1.

- Esitetyillä toimenpiteillä edistetään pitkäjänteisesti energiatehokkaiden ratkaisuiden ja uusien teknologioiden käyttöönottoa sekä kaukolämmön ja kaukojäähdytyksen tuotannossa että kiinteistöjen energian järkevässä käytössä. Samalla kannustetaan siirtymistä uusiutuvien polttoaineiden käyttöön. Kaukolämpöjärjestelmää ei kuitenkaan pidä rapauttaa.

- Valtiotalouden kannalta näillä toimenpiteillä saavutetaan esitetyt tavoitteet, kun otetaan huomioon myös kasvavat ALV-tulot. Myös EU -tasoiseen päästökauppajärjestelmään siirtyminen tuo valtiolle tuloja vuodesta 2013 alkaen. Veroteknisesti toimenpiteet on helppoja toteuttaa, ja alueita käsitellään tasapuolisesti.

Pöytäkirjanote valtiovarainministeriölle.

Lisätiedot:
Malinen Matti, konserniyksikön päällikkö, puhelin 310 36277

LIITE

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamiseksi

ESITTELIJÄ Valtiovarainministeriö on valmistellut luonnoksen (1.7.2010) energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta 1.1.2011 alkaen. Korotusten perusteluna on esitetty työnantajien ns. KELA- maksujen kompensointia valtion taloudessa.

Valtiovarainministeriö on pyytänyt luonnoksesta lausunnot eri tahoilta 13.8.2010 mennessä. Pyydettyjen lausunnonantajien joukossa ei ole lainkaan kiinteistö- eikä asumissektorin edunvalvontajärjestöjä eikä kuntaliittoa, vaikka ne edustavat huomattavaa osaa energiaverojen lopullisista maksajista. Tällä perusteella myös Helsingin kaupungin on perusteltua antaa asiasta oma lausuntonsa.

Esitysluonnos liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Luonnoksen lait ehdotetaan tuleviksi voimaan vuoden 2011 alusta. Liikennepolttoaineiden veron rakennemuutokseen liittyvää dieselöljyn ehdotettua veronkorotusta sovellettaisiin kuitenkin vasta vuoden 2012 alusta, jolloin se toteutuisi samanaikaisesti ehdotetun dieselautojen käyttövoimaveron alennuksen kanssa. Myös kaasu- ja sähköautoille ehdotetut käyttövoimaveron muutokset toteutuisivat vasta vuonna 2012.

Esityksen perustelut ja keskeinen sisältö: Hallituksen linjausten mukaisesti valtiovarainministeriö on selvittänyt liikennepolttoaineiden sekä lämmitys- ja voimalaitospolttoaineiden energiaveron muuttamista polttoaineiden energiasisältöön sekä hiilidioksidi- ja muihin päästöihin perustuvaksi. Selvitysten perusteella on valmisteltu luonnos hallituksen esitykseksi energiaverotusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta. Sen mukaan fossiilisilta ja bioperäisiltä polttoaineilta kannettaisiin energiasisältöön suhteutettua energiasisältöveroa, mikä alentaisi erityisesti etanolin veroa. Hiilidioksidiveron laskentaperustetta nostettaisiin nykyisestä. Hiilidioksidiverossa otettaisiin huomioon biopolttoaineilla saavutettavat hiilidioksidin vähenemät suhteessa fossiilisiin polttoaineisiin, mikä antaisi etua hiilidioksiditehokkaille biopolttoaineille. Biokaasu säilyisi verottomana.

Lisäksi otettaisiin käyttöön laatuporrastus terveydelle haitallisia lähipäästöjä vähentäville polttoaineille. Laatuporrastus koskisi liikennepolttoaineista parafiinistä dieseliä. Maa- ja biokaasun osalta lähipäästöhyöty otettaisiin huomioon henkilöautojen käyttövoimaveron tasoa alentavana tekijänä.

Koska kaikkia ajoneuvojen käyttämiä polttoaineita ja sähköä ei voida verottaa liikennepolttoaineiden verotasolla, toteutettaisiin energiasisältöön sekä hiilidioksidi- ja lähipäästöihin perustuva rakenneuudistus polttoaineiden verotuksella tai polttoaineverotuksen ja ajoneuvojen käyttövoimaveron yhdistelmällä. Dieselautojen sekä kaasu- ja sähkökäyttöisten henkilöautojen käyttövoimavero muuttuisi.

Liikennepolttoaineiden polttoaineverotuksen rakennemuutos toteutettaisiin mahdollisimman tuottoneutraalisti. Bensiinin verotasoon ei esitetä muutoksia ja dieselöljylle ehdotettu veronkorotus ehdotetaan otettavaksi huomioon henkilö- ja kuorma-autojen käyttövoimaveron yleistä tasoa alentamalla.

Lämmitys- ja voimalaitospolttoaineista kevyen ja raskaan polttoöljyn, kivihiilen ja maakaasun sekä sähkön valmisteveroja korotettaisiin verojen rakennemuutoksen yhteydessä noin 750 miljoonalla eurolla työnantajan kansaneläkemaksun poistamisesta aiheutuvien verotuottomenetysten korvaamiseksi. Päästökauppasektorilla käytettävien polttoaineiden hiilidioksidiveroa alennettaisiin 50 prosentilla päällekkäisen hiilidioksidiohjauksen vähentämiseksi.

Turpeelle ehdotetaan matalaa energiaveroa, joka ei perustuisi energiasisältöön tai hiilidioksidin ominaispäästöön.

Esitettävät muutokset edellyttävät energiaverojen rakenteen ja tason muutosten lisäksi ajoneuvojen vuotuisen käyttövoimaveron muutoksia, samoin kuin muutoksia maataloudelle myönnettäviin energiaveropalautuksiin.

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 31 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto --

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta --

johtokunnat

- Helsingin Energia --

- Helsingin Satama --

- Taloushallintopalvelu --

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- kehityspäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Taloushallintopalvelu -liikelaitos

- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

SJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 31 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta
liikuntalautakunta
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto
opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683