Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Työllistämistoimikunnan virkamatka Alankomaihin 23. - 25.9.2010

21.6.2010 pöydälle pantu asia
Työllisyydenhoidon määrärahan käyttösuunnitelman muuttaminen

21.6.2010 pöydälle pantu asia
Ruokakulttuurin kehittämisvalintoja suunnittelevan työryhmän ehdotus

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Paikallinen virkaehtosopimus terveyskeskuksen terveysasemaosaston avosairaanhoidon yksiköissä työskentelevien lääkäreiden palkkauksesta

Vt Jyrki Lohen toivomusponsi: Oppilaiden kuuleminen koululainsäädännön mukaisesti

Opetuksen järjestämistä koskevan sopimuksen tekeminen Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kanssa

Kaupunginvaltuuston 5.5.2010 § 111 päätöksen täytäntöönpano ja Musiikkitalon toimintayhtiön perustamisasiakirjojen hyväksyminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Xxx Xxxxxx Xxxxxxxxxx perikunnan poikkeamishakemuksesta

Kiinteistön ostaminen Östersundomista

STX Finland Oy:lle vuokratun Hietalahden telakka-alueen osan varaaminen kiinteistökehitykseen (Länsisatama, Munkkisaari, tontti 20176/20)

Lauttasaaren Katajaharjun uuden asuinalueen varaaminen suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestämistä sekä kumppanuuskaavoitusta varten

Asuinkerrostalotontin varaaminen TA-asumisoikeus Oy:lle Myllypurosta kehittyvä kerrostalo -hanketta varten (Vartiokylä, Myllypuro, tontti 45142/14)

Asuntotontin varauksensaajan vaihtuminen (Malmi, Ormuspelto, tontti 38277/1)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Suomen valtion ja YIT Rakennus Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Kiinteistö Oy Kuuluttajan, Kiinteistö Oy Lavastajan ja Asunto Oy Helsingin Toimittajan poikkeamishakemus

Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 23:n poikkeamishakemuksesta

TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN VIRKAMATKA ALANKOMAIHIN 23. - 25.9.2010

Khs 2010-1242

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa työllistämistoimikunnan varsinaiset jäsenet tekemään esityksen mukaisen virkamatkan Alankomaihin 23. – 25.9.2010.

Pöytäkirjanote työllistämistoimikunnan sihteerille (Henkilöstökeskus Jaana Karvonen) ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980
Karvonen Jaana, erityissuunnittelija, puhelin 310 79789

LIITTEET	Liite 1	Virkamatkaesitys
	Liite 2	Ohjelma

ESITTELIJÄ

Henkilöstökeskus on valmistellut työllistämistoimikunnan virkamatkaa Alankomaihin 23. – 25.9.2010. Työllistämistoimikunta käsitteli asiaa kokouksessaan 20.5.2010. Matkakohteeksi on valittu Rotterdamin kaupunki.

Työllistämistoimikunnalla on mahdollisuus kerran toimikautensa aikana tehdä ulkomainen virkamatka. Osallistumisoikeus on rajattu koskemaan toimikunnan varsinaisia jäseniä. Lisäksi matkalle osallistunevat kaupungin organisaatioista ja kaupungin ulkopuolisista organisaatioista toimikuntaan nimitetyt pysyvät asiantuntijajäsenet.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan, Moskovaan ja Pietariin suuntautuvia matkoja.

Virkamatkan tarkoituksena on tutustua Rotterdamin kaupungin näkökulmasta Alankomaiden työllisyydenhoitoon. Helsingin työttömyystilanne alkoi huonontua vuoden 2008 lopussa. Erityisesti nuorisotyöttömyyden raju kasvu on ollut huolestuttavaa. Toimenpiteitä nuorten työllistämiseksi on työllistämistoimikunnan puoltamana lisätty sekä viime että tälle vuodelle. Tutustumiskohteeksi Rotterdamissa on valittu erityisesti nuorten työllisyydenhoidon palvelut, koulutusjärjestelmä sekä valtion ja kunnan vastuualueet työttömyyden hoidossa.

Alankomaissa nuoriso-käsite kattaa ikävuodet 0-24. Nuorisopolitiikan asema on Alankomaissa korkealla ja vuodesta 2007 alkaen maassa on ollut erillinen nuoriso- ja perheministeriö. Samana vuonna julkaistiin ministeriön nuoriso- ja perhepoliittinen ohjelma vuosille 2007–2011. Tavoitteena on, että viimeistään vuonna 2011 on luotu paikalliset nuoriso- ja perhekeskukset, jotka kattavat terveyspalvelut sekä perheitä ja lapsia tukevat sosiaali- ja muut palvelut, kuten esim. työllistymispalvelut.

Nuorisotyöttömyys on Alankomaissa yli kaksinkertainen verrattuna muun väestön työttömyyteen. Uusi hallitusohjelma on puuttunut nuorisotyöttömyyteen ja alle 27-vuotiaat velvoitetaan joko opiskelemaan tai työskentelemään. Kunnan vastuulla on järjestää toimintaa alle
27-vuotiaalle nuorelle, mikäli hän ei ole työssä tai koulutuksessa.

Asukasluvultaan Rotterdam on samaa kokoluokkaa kuin Helsinki ja maahanmuuttajataustaisen väestön osuus on Alankomaiden suurin. Kaupunki investoi lapsiin ja nuoriin liittyvään kehitystyöhön.

Matkaohjelman suunnittelussa ovat yhteistyökumppaneina Rotterdamista Tjeerd Sijtema ja Bart Henderson, jotka vastaavat sosiaalivirastossa nuorten työllistämisohjelmasta sekä hyvinvointilautakunnan sihteeri-esittelijä Riitta Bout-Saari.

./. Matkaohjelma ja osallistujaluettelo ovat esityslistan tämän asian liitteenä.

Virkamatkan matkakustannukset ovat noin 850 €/hlö. Lisäksi tulevat mahdolliset kustannukset tulkkauksesta, noin 1 200 €. Näin ollen matkan kokonaiskustannukset ovat alustavasti noin 8 000 €. Matkasta aiheutuvista kustannuksista toimikunnan varsinaisten jäsenten osalta vastaa kaupunginhallitus.

21.6.2010 pöydälle pantu asia

TYÖLLISYYDENHOIDON MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖSUUNNITELMAN MUUTTAMINEN

Khs 2010-18

KJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 25.1.2010 70 §:n kohdalla tekemäänsä päätöstä, että tehdyssä työllisyydenhoidon 3,0 miljoonan euron määrärahojen käyttösuunnitelmassa koulujen iltakäytön henkilöstön palkkaamiseen varattu 200 000 euroa ja pysäköinninvalvonnan henkilöstön rekrykoulutukseen ja palkkatuettuun työhön varattu 150 000 euroa eli yhteensä 350 000 euroa siirretään käytettäväksi työttömien palkkaamiseen määräaikaiseen palkkatuettuun työhön kaupungin virastoihin ja liikelaitoksiin.

Pöytäkirjaote tarkastusvirastolle, henkilöstökeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITE

Työllisyydenhoidon määräraha ... päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Kaupunginhallitus hyväksyi tammikuussa 2010 henkilöstökeskuksen valmisteleman ja työllistämistoimikunnan hyväksymän kaupunginhallituksen käyttövaroissa olevan 3,0 miljoonan euron määrärahan käyttösuunnitelman. Työllisyysmäärärahoja haluttiin kohdentaa muun muassa vanhustenhoitoa ja omaishoitoa tukevan henkilöstön, pysäköinninvalvonnan henkilöstön ja koulutilojen iltakäytön mahdollistavan henkilöstön kouluttamiseen ja palkkaamiseen sekä työpajatoimintaan.

Henkilöstökeskus on valmistellut käyttösuunnitelman toimeenpanon. Määrärahojen käyttö on aloitettu lukuun ottamatta pysäköinninvalvonnan henkilöstön ja koulutilojen iltakäytön mahdollistavan henkilöstön kouluttamista ja palkkaamista. Henkilöstökeskus on selvittänyt mahdollisuutta yhdistää työllisyydenhoito ja pysäköinninvalvonnan tehostaminen sekä työllisyydenhoito ja koulutilojen iltakäytön tehostaminen.

Pysäköinninvalvonnan selvityksen mukaan toiminnan tehostamista ei ole mahdollista ratkaista tukityöllistetyillä, vaan toimintaan tarvitaan uusia pysyviä virkoja. Kunnallisista viranhaltijoista annetun lain mukaan pysäköinninvalvontaa tulee hoitaa virkasuhteisena, koska siinä käytetään julkista valtaa. Pysäköinninvalvonta kouluttaa itse omat pysäköinninvalvojansa, koska vastaavaa koulutusta ei ole muualla tarjolla. Koulutusta ei ole tarkoituksenmukaista järjestää, jos ei ole tarjolla koulutuksen jälkeisiä työtehtäviä.

Opetusvirasto ostaa Palmialta vahtimestaripalvelut. Palmia puolestaan hankkii tarvittavan henkilöstön Seuren kautta. Koska nykykäytännön mukaan iltavahtimestarit eivät ole kaupungin palveluksessa, ei työttömiä helsinkiläisiä voida ottaa iltavahtimestareiksi palkkatuettuun työhön tai kouluttautumaan ammattiin. Periaatteessa opetusvirasto voisi ilmoituksensa mukaan pitää toimitilojaan auki enemmän, jos tarvitsijoita tulisi ja jos sillä olisi enemmän määrärahoja ostopalvelua varten. Henkilöstökeskus ei kuitenkaan pidä tarkoituksenmukaisena ohjata työllisyydenhoidon määrärahoja tämän kaltaiseen toimintaan, koska näin järjestettynä ei ole olemassa takeita siitä, että ostopalveluna palkattavat henkilöt olisivat työttömiä helsinkiläisiä. Jos Seure, jonka palveluksessa iltavahtimestarit ovat, ottaa palkkatuettuun työhön helsinkiläisiä pitkäaikaistyöttömiä, on Seurella mahdollisuus saada valtion maksaman palkkatuen lisäksi Helsinki-lisää työllisyydenhoidon määrärahasta. Jos Seure on kiinnostunut kouluttamaan iltavahtimestareita työttömistä tai työttömyysuhan alaisista helsinkiläisistä rekrykoulutuksena, voi henkilöstökeskus osallistua koulutuksen suunnitteluun ja yhteishankintaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa normaaliin tapaan käyttäen työllisyydenhoidon määrärahaa. Henkilöstökeskus on tässä asiassa yhteydessä Seureen.

Työllistämistoimikunta on kokouksessaan 20.5.2010 puoltanut esitystä työllisyydenhoidon määrärahojen käyttösuunnitelman muutoksesta.

21.6.2010 pöydälle pantu asia

RUOKAKULTTUURIN KEHITTÄMISVALINTOJA SUUNNITTELEVAN TYÖRYHMÄN EHDOTUS

Khs 2010-144

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kaupungin ruokakulttuurityöryhmän 30.4.2010 päivätyn ehdotuksen Helsingin ruokakulttuurin kehittämiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää ehdotuksen tiedoksi ja huomioon otettavaksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokuntia huolehtimaan niille ehdotuksessa osoitetuista toimenpiteistä ja
varautumaan ruokakulttuurin kehittämissuunnitelman toteuttamiseen talousarvion- ja taloussuunnitelman puitteissa.

Pöytäkirjanote sekä liitteet 1 ja 2 työryhmän jäsenille, kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja liikelaitoksille sekä tiedoksi asiantuntijoina kuulluille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupungin ruokakulttuurin kehittämisvalinnat
	Liite 2	Taustaselvitys suurkaupunkien ruokastrategioista

TIIVISTELMÄ Kj:n 3.2.2010 asettama Helsingin kaupungin ruokakulttuurityöryhmä ehdottaa, että Helsinkiä kehitetään suomalaisen ruokakulttuurin edelläkävijäksi, joka on sitoutunut kestävään kehitykseen. Raportissa on hahmotettu toimenpiteitä, jotka pienentävät ruokaketjun ekologista jalanjälkeä, elvyttävät tori- ja hallitoimintaa, nostavat ruoan laatua, korostavat hyvää makua, edistävät hyvinvointia ja vahvistavat Helsingin identiteettiä ruokakulttuurin keinoin. Ruokakulttuuri liittyy läheisesti kaupungin peruspalveluihin kuten lasten päivähoitoon, samoin kuin paikallisen yritystoiminnan vahvistamiseen elintarvikeketjun, matkailun, tapahtumien ja designin aloilla. Ruoalla on vahvat kytkennät myös maankäyttöön ja kiinteistötoimeen.

Helsingin kaupungin ruokakulttuurin edistämisen kärkihankkeita ovat lastenruokailun luomuohjelma, tukkutorin kehittäminen, ruokakulttuurin edistämisen kytkeminen osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta ja kaupunkitapahtumia, sekä pienviljelyn lisääminen asuinalueilla tai niiden tuntumassa.

./. Työryhmän ehdotukset ovat esityslistan liitteenä 1.

Taustaselvitys Lontoon, Toronton ja New Yorkin ruokakulttuuristrategioista sekä Belo Horizonten lähestymistapa liitteenä 2.

ESITTELIJÄ

Ehdotuksen taustaa Kaupungin strategiaohjelman 2009-2012 mukaan ”Helsinkiä kehitetään suomalaisen ruoan ja huippugourmet’n keskuksena edistämällä elinkeinotoimintaa yritysten, kaupungin oppilaitosten Palmian ja Tukkutorin yhteistyöllä”.

Ruokakulttuurin kehittämistoimien pohjaksi tarvitaan strategiaohjelmaa täydentävä päätös kehittämisvalinnoista. Kj asetti 3.2.2010 työryhmän valmistelemaan Helsingin ruokakulttuurin kehittämisvalintoja 30.4.2010 mennessä.

Myös maa- ja metsätalousministeriö on käynnistänyt oman suomalaisen ruokakulttuurin edistämisohjelman, jonka tavoitteena on ruoan arvostuksen kohottaminen. Kolme vuotta (2008-2011) kestävän ohjelman kohderyhminä ovat ruoka-asioista päättävät tahot ja suomalaiset kuluttajat, erityisesti nuoret ja lapset, sekä lapsiperheet.

Ruokakulttuurin kehittämisen alustava selvitystyö

Talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalvelun toimeksiannosta laadittiin raportti Helsingin kaupungin ruokakulttuurin kehittämisvalintojen pohjaksi syksyllä 2009. Valmistelutyö toi hyvin esille ruokakulttuurin kytkennät kaupungin strategian keskeisiin kysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen, Helsingin rooliin maailman designpääkaupunkina ja joukkoruokailun merkitykseen paitsi hyvinvointitekijänä myös ruokakulttuuriin kasvattajana. Työn teki Uni One Oy ja sen laatimista ohjasi elinkeinojohtajan kutsuma epävirallinen työryhmä, johon kuului hallintokeskuksen, kiinteistöviraston, kulttuurikeskuksen, opetusviraston, Palmian, sosiaaliviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen, tukkutorin ja ympäristökeskuksen edustajia.

Helsingin kaupungin ruokakulttuurityöryhmä teki syksyllä 2009 kootun aineiston pohjalta kehittämisvalinnat, jotka pohjautuvat uuteen ajattelu- ja toimintamalliin. Sen mukaan kaupunki pyrkii toimimaan ruoan laadun ja paremman maun puolesta, ja samalla pienentämään julkisen ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologista jalanjälkeä ja torjumaan ilmastonmuutosta, missä ruokaketjulla on merkittävä rooli. Ruokaketjun osuus kasvihuonekaasujen muodostuksesta arvioidaan 10–30 prosentiksi, joka on suurempi kuin liikenteen aiheuttamat kokonaispäästöt.

Ruokaketju ja kestävä kehitys

EU on sitoutunut vähentämään ilmaston lämpenemiseen vaikuttavia kasvihuonepäästöjä näillä näkymin 20–30 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasolta. Vuoteen 2050 mennessä kasvihuonepäästöjä on pienennettävä merkittävästi enemmän; myös Suomi on jo sitoutunut 80 prosenttiseen päästövähennykseen 2050 mennessä. Tulevien direktiivien lisäksi, hiili-, vesi- ja teollisen jalanjäljen hillitsemiseksi on odotettavissa myös kotimaan omaa lainsäädäntöä. Lisäksi Helsingin osallistuminen 1300 kaupungin väliseen ’Covenant of Mayors’ ‑sopimukseen velvoittaa kaupunkia lisäämään energiatehokkuutta ja pienentämään hiilijalanjälkeä muilla keinoin Euroopan komission asettamia tavoitteita enemmän. Ilmastonmuutoksen hillintä on myös yksi Helsingin kaupunginvaltuuston hyväksymän strategiaohjelman tavoitteista.

Suomen suurimpana työnantajana, suurimpana joukkoruokailun järjestäjänä, merkittävänä julkisten hankintojen tekijänä ja pääkaupungin asukkaiden ja yritysten toimintaympäristön kehittäjänä Helsingillä on mahdollisuus vaikuttaa ruoan tuotantotapoihin ja ruokaketjuun. Helsingin kaupunki voi toimia suunnan näyttäjänä Palmian ruokapalveluissa ja katalysaattorina asukkailleen, työntekijöilleen ja Helsingissä toimiville HoReCa-alan (hotelli-, ravintola-, catering-) yrityksille – sekä politiikkatasolla kansainvälisesti.

Toimenpiteitä:

- Laaditaan Helsingin kaupungin ruokaketjun ympäristö- ja ilmastovaikutusarviointi sekä ruokapalveluiden ilmastolaskuri, jotka muodostavat tiedollisen perustan kaupungin ilmastopolitiikan toteuttamiselle ruokapalveluille.

- Lähi- ja luomuruoan markkinoita edistetään parantamalla niiden kauppapaikkoja (tukkutori, muut torit ja hallit)

- Ravintoloiden, ruokapalveluiden hotellien ympäristöasioiden hallintaa edistetään Ekokompassi-järjestelmän avulla.

Lastenruokailun luomuohjelma

Luomu eli luonnonmukainen tuotanto on ympäristöä vähemmän kuormittava tuotantomuoto, joka kunnioittaa luonnon omia järjestelmiä ja kiertokulkua. Luomutuotannon piiriin kuuluvat kasvi- ja eläintuotanto sekä luonnosta saatavat keruutuotteet. Viljelysmaata hoidetaan luomussa noudattamalla monivuotista viljelykiertoa sekä hyödyntämällä eloperäisiä lannoitteita. Kemiallisten torjunta-aineiden ja keinolannoitteiden käyttö on kiellettyä. Luomutuotanto on viranomaisten valvoma tuotantomuoto, jota säännellään EU:n luomuasetuksessa. Luomutuotantoketjua valvotaan koko EU:n alueella pellosta pöytään.

Työryhmä ehdottaa, että luomu- ja lähiruoan osuutta lisätään asteittain Helsingin kaupungin tuottamassa ruokailussa. Muutosta ei voi toteuttaa kerralla, mutta suurena ruoka-aineiden ostajana Helsingin kaupunki voi myötävaikuttaa tarjonnan lisääntymiseen ja suopeaan hintakehitykseen markkinoilla. Kaupungin omassa tuotannossa muutos kohdistetaan ensimmäisessä vaiheessa päiväkotilasten ruokailuun (18 000 ateriaa päivässä). Prosessi on laaja ja vaatii eri toimijoilta, etenkin tuottajilta, aikaa ja toimintatapojen muutoksia. Tarjonnan varmistamiseen yhteistyössä tilaaja-tuottaja mallissa tulee varata 2−3 vuotta aikaa, joten tavoitteeksi asetetaan luomuruoka-aineiden osuuden nostaminen päiväkotilasten ruokailun osalta 50 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä.

Tori- ja hallitoiminnan kehittäminen

Lähiruuan kasvava arvostus mahdollistaa Helsingin halli- ja toritoiminnan elvyttämisen. Keihäänkärki on Hermannissa sijaitsevan tukkutorin kehittäminen uudeksi, kaikille avoimeksi ruokakulttuurin keskukseksi, joka sisältää myös oppimisen tiloja. Niitä voidaan käyttää ruuan valmistukseen, viljelyn opettamiseen sekä etnisen ja monikulttuurisen ruuan esittelyyn. Lisäksi Hyvän ruuan keskuksessa on tiloja ravintoloille ja näyttelyille. Myös designin ja tapakulttuurin yhdessä oppimiseen ja elämyksiin panostetaan tuoresesonkien mukaisesti. Nykyisten toimintojen (tukkumyynti, logistiikka, varastointi) ohella alueella aletaan harjoittaa myös yksityisille kuluttajille suunnattua toimintaa (vähittäismyynti, ravintolat tai kahvilat jne.). Tukkutorin alueen kehittäminen on osa kantakaupungin itärannan muutosta. Myös olemassa olevia toreja ja halleja kehitetään.

Toimenpiteitä:

- Tukkutorista kehitetään hyvän ruuan keskus.

- Pyritään mahdollistamaan tiettyjen kaupungin omistamien kiinteistöjen muuttamista uusiksi halleiksi tai osittain ruokatorien käyttöön, siten että hallien ja torien kilpailukyky vahvistuu riittävän isojen ja tarpeet täyttävien tilojen avulla.

- Koska on olemassa tarvetta ja kysyntää muiden kuin kaupungin omistamien torien ja hallien kehittämiselle, olisi hyvä käynnistää keskustelu kaupungin mahdollisuuksista edistää ja laajentaa tätä toimintaa lupapolitiikan kehittämisellä.

- Helsingin kaupungin olemassa olevat torit ja hallit inventoidaan ja niitä kehitetään ja profiloidaan toisistaan poikkeaviksi ja houkutteleviksi tiloiksi ja paikoiksi.

Ruokakulttuuri ja World Design Capital Helsinki 2012

Kaupunki rohkaisee tapahtumajärjestäjiä ja ravitsemisalan yrityksiä kehittelemään uusia ruokatapahtumia ja edesauttaa ruokakulttuurin vahvempaa kytkemistä jo olemassa oleviin muihin tapahtumiin. Ruokakulttuurin edistäminen otetaan osaksi World Design Capital Helsinki 2012 -hanketta. Sille annetaan merkittävä rooli vuoden kaupunkitapahtumissa. Design ja ruokakulttuuri kytketään yhteen myös, kun Délice-ruokakaupunkien verkoston vuosikokous järjestetään Helsingissä 2012.

Tavoite on, että ruoan ja designin ympärille syntyy yhteisiä Helsingin ruokaidentiteettiä ja ruokaturismia tukevia tapahtumia ja muuta innovointia. Kaupungin intressissä on myös, että helsinkiläiset ravitsemisalan oppilaitokset ja järjestöt ovat kansainvälisesti verkottuneita ja nämä kansainväliset yhteydet näkyvät esimerkiksi osana tapahtumia.

Toimenpiteitä:

- Ruokakulttuuri otetaan osaksi World Design Capital Helsinki 2012 hanketta ja tapahtumia

- Luodaan edellytyksiä ruokakulttuuritapahtumille keskustaan (esim. Senaatintorille, tukkutorille, Lasipalatsin aukiolle, Narinkkatorille) ja ruokakulttuuri liitetään vahvemmin muihin kaupunkitapahtumiin, kun siihen on luonteva mahdollisuus.

- Ruokakulttuuri otetaan soveltuvin osin mukaan kulttuurikeskuksen ja monikulttuuristen keskusten toimintoja

- Ruokakulttuurin asemaa vahvistetaan osana kaupungin kansainvälistä imago- ja matkailumarkkinointia ja viestintää

- Selvitetään mahdollisuudet laatia kartta "Food District Helsinki”, joka sisältää ravintolat (mm. Helsinki Menu-ravintolat) kaupat ja toimijat, sekä Hämeentien etniset kaupat, mukana ilmainen jaettava paperikartta ja tulostettava internet-versio.

- Selvitetään mahdollisuudet laatia Gastronominen kalenteri, jossa tuodaan esiin sesonkituotteiden hyödyntämistä juhlakausien mukaisesti. Gastronomisen kalenterin myötä nostetaan esiin raaka-aineita, ravintoloita ja henkilöitä sekä ruokakulttuuria sesonkien mukaisessa kierrossa. Kalenteri laaditaan kattamaan koko vuosi tarinoiden muodossa.

- EKOMPASSI- kevennettyä ympäristöjärjestelmää sovelletaan laajemmin ravintoloille, ruokapalveluille ja hotelleille.

Syötävä kaupunkiympäristö, biojätteet ja kompostointi

Suositut siirtolapuutarhat ja pienviljelypalstat ovat osa Helsingin luonnonläheisyyttä ja lähiruokakulttuuria. Kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin, joilla mahdollistetaan nykyistä laajamittaisempi pienviljely, hedelmistä ja marjoista ja muista luonnon tuotteista nauttiminen kaupunkiympäristössä.

Toimenpiteitä:

- Mahdollistetaan lähiruoan tuottaminen mahdollisimman lähellä asutuskeskuksia elinkeinona, ja suoramyynti asutuskeskittymissä. Khs on 3.5.2010 päättänyt siirtolapuutarhatyöryhmän jatkotoimenpiteiden seurannasta.

- Biojätteiden kierrätystä ja kompostointia koskevaa tiedotusta ja neuvontaa tehostetaan.

- Nostetaan esiin paikat, joissa kaupungissa saa harrastaa viljelyä kotitarpeiksi kaupungin eri osissa.

Toimeenpano hallintokunnissa ja viestintä

Ruokakulttuuristrategian toimeenpano käynnistetään syksyn 2010 aikana. Kaupungin määritellyt hallintokunnat osallistetaan strategiatyöhön omien toimenpidesuunnitelmien käynnistämisellä syksyn 2010 aikana. Toimenpidesuunnitelmien laadinnan lähtölaukaustilaisuus järjestetään alkusyksystä 2010 kaupunginjohtajan gastroseminaarina. Ruokakulttuurin kehittämisestä tehdään kiinnostava oppimisprosessi yhteisten keskustelujen ja pohdintapäivien avulla.

Viestintäsuunnitelmassa nostetaan esiin kiinnostavat kumppanuudet kotimaassa ja ulkomailla sekä se, miten eri tahoja lähestytään ja millaisia viestintäkanavia käytetään missäkin tilanteessa. Keskeistä on, että myös kaupunkilaiset osallistetaan ideoimaan ja toimimaan strategian juurruttamiseksi.

Ruokakulttuuriviestinnän tärkeimmät kohderyhmät ovat helsinkiläiset sekä kaupungin muut sidosryhmät kotimaassa ja ulkomailla. Lisäksi ruokakulttuuria koskevaa viestintää lisätään myös kaupunkikonsernin sisäisessä viestinnässä. Viestinnässä käytetään hyväksi verkkosivuja. Ulkomailla helsinkiläistä ruokakulttuuria esitellään sisällyttämällä ruokakulttuuri mm. toimittajavierailujen ohjelmiin. Vuorovaikutteisen verkkomedian mahdollisuuksia voidaan soveltuvin osin käyttää hyväksi sekä tiedottamisessa että ideoiden keräämisessä.

Toimenpiteitä:

- Eri hallintokunnat esittävät omat toimenpidesuunnitelmansa ruokakulttuuristrategian juurruttamiseksi syksyn 2010 aikana, työ käynnistetään kaupunginjohtajan gastroseminaarilla syksyllä 2010.

- Luodaan verkostomuotoinen toimintatapa edistämään ruokakulttuuristrategiaa kaikilla tasoilla kaupungissa, verkostossa mukana myös maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y., yrittäjät kala- ja gourmet-sektorilta ja muut keskeiset toimijat kaupungista.

- Kaupungin viestintä sisällyttää ruokakulttuuristrategiaa koskevan viestinnän vuosittaiseen toimintasuunnitteluunsa ja kehottaa hallintokuntia sisällyttämään ruokakulttuuria koskevan viestinnän soveltuvin osin omaan tiedotustoimintaansa.

- Ruokakulttuuriviestinnässä kerrotaan myös muun maailman ruokakulttuurista sekä ulkomaisista alan tilaisuuksista ja tapahtumista, kilpailuista, hyvistä esimerkeistä ja toimenpiteistä, esimerkiksi Tukholman ja Kööpenhaminan edistymisestä omassa työssään.

- Kaupungin viestintä ja matkailutoimisto kohdentavat ruokakulttuuriviestintää Helsinkiin tuleville matkailijoille, ruokakulttuurista kirjoittaville toimittajille, Michelin-oppaan laatijoille yms. avainryhmille.

Ehdotuksen vaikutukset

Ehdotetuilla kehittämisvalinnoilla lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia ja viihtyvyyttä ja vahvistetaan Helsingin identiteettiä ja kansainvälistä profiilia ruokakulttuurin keinoin. Samalla pienennetään julkisen ruokapalvelun ja helsinkiläisten ruokaketjun ekologista jalanjälkeä ja torjutaan ilmastonmuutosta. Toimenpiteiden ydin on kaupungin jo olemassa olevien ruokapalveluiden, tapahtumallisuuden ja ruokakulttuuria tukevien rakenteiden hyödyntämisessä ja vahvistamisessa sekä yhteistyössä ruoka-alan yksityisten innovatiivisten toimijoiden kanssa. Näillä keinoin Helsingistä kehitetään laatuluokan eurooppalainen ruokakaupunki.

PAIKALLINEN VIRKAEHTOSOPIMUS TERVEYSKESKUKSEN TERVEYSASEMAOSASTON AVOSAIRAANHOIDON YKSIKÖISSÄ TYÖSKENTELEVIEN LÄÄKÄREIDEN PALKKAUKSESTA

Khs 2010-1219

SJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan paikallisen virkaehtosopimuksen terveyskeskuksen terveysasemaosaston avosairaanhoidon yksiköissä työskentelevien lääkäreiden palkkauksesta määräajalle 1.9.2010 – 31.12.2011 ja oikeuttaa henkilöstöjohtajan allekirjoittamaan paikallisen sopimuksen Helsingin kaupungin puolesta.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi valtuuttaa henkilöstöjohtajan tekemään tähän sopimukseen sen voimassaoloaikana tarvittavia tarkennuksia valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten sallimissa rajoissa, mikäli kokeilun aikana siihen ilmenee pakottavaa tarvetta.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle, terveyskeskukselle sekä ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420

LIITTEET	Liite 1	Ehdotus paikalliseksi sopimukseksi
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja

ESITTELIJÄ

Terveyslautakunta on päättänyt 15.6.2010 kokouksessaan terveysasemien toiminnan kehittämislinjauksista vuosille 2010 – 2020. Näiden linjausten mukaan terveysasemien avosairaanhoidossa otetaan käyttöön omalääkärin ja omahoitajan muodostama työparimalli kaikilla terveysasemilla vuoden 2010 loppuun mennessä ja käynnistetään asukkaiden listautumismalli kolmella terveysasemalla (Laajasalo, Kivikko ja Kontula) syksyllä 2010.

Uudella listautumismallilla ennakoidaan tulevaa terveydenhuoltolain muutosta, jonka mukaan asukkaiden valinnanvapaus kasvaa peruspalvelujen saamiseksi. Myös vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeissa todetaan, että terveysasemien palveluissa toteutetaan kuntalaisten vapaa hakeutumisoikeus. Listautumismallissa asukas listautuu haluamalleen terveysasemalle, tai mikäli hän ei käytä terveyspalveluja, on hän ns. listautumaton. Henkilö voi halutessaan myös valita lääkärin.

Sj toteaa, että paikallista virkaehtosopimusta tarvitaan listautumismallin tueksi eikä nykyistä omalääkärisopimusta voida uudessa toimintamallissa enää soveltaa. Omalääkärisopimuksen palkkarakenne ja muut ehdot ovat perustuneet toisenlaiseen toimintatapaan, jossa lääkäreille on määritelty vastuuväestöt.

Paikallisen virkaehtosopimuksen mukainen palkkarakenne painottaa suoriteperusteista palkkausta kasvattamalla sen osuutta noin 10 prosentilla. Suoriteperusteinen palkka muodostaa yhteensä noin 38 % lääkärin kokonaisansiosta, mikä lisää vastaanottotyön kannustavuutta omalääkärisopimukseen verrattuna. Muu osa palkkausta on kiinteää kuukausipalkkaa, mikä muodostuu yleistehtävien mukaisesta palkasta sekä vuosisidonnaisesta ja harkinnanvaraisesta henkilökohtaisesta lisästä. Palkkaan voi kuulua myös virka- ja työehtosopimuksiin tai kaupungin omiin ohjeisiin perustuva määrävuosilisä, kielitaidosta maksettava palkanosa ja erillisestä tehtävästä maksettava tehtävälisä.

Listausmallilla ja siihen liittyvällä paikallisella sopimuksella tavoitellaan työmäärien tasaamista lääkäreiden kesken ja terveysasemien välillä. Tavoitteena on myös turvata väestölle lääkäripalvelujen nykyistä parempi ja tasaisempi saatavuus alueesta riippumatta sekä kannustaa lääkäreitä entistä parempaan vastaanottotyöhön. Paikallisessa sopimuksessa on lisäksi määritelty keskimääräinen viikoittainen työaika kuuden viikon työaikajaksolla, mikä parantaa lääkäreiden työn hallintaa, suunnittelua ja seurantaa.

Sj toteaa lisäksi, että paikallista virkaehtosopimusta on perusteltua kokeilla uuden listautumismallin käyttöönoton yhteydessä. Uusi virkaehtosopimus ei aiheuta lisäkustannuksia käyntimäärien pysyessä samoina kuin nykytilanteessa. Kokeilun aikana voidaan päättää sen soveltamisesta myös muilla kuin niillä kolmella terveysasemalla, jotka tulevat sen piiriin syksyllä 2010.

Sj toteaa vielä, että paikallinen virkaehtosopimus on tarkoituksenmukaista ottaa käyttöön määräaikaisena ajalla 1.9.2010 – 31.12.2011, ja että sen toimivuutta arvioidaan ja kehitettään erikseen asetettavassa ohjausryhmässä. Sen lisäksi on myös perusteltua valtuuttaa henkilöstöjohtaja tekemään tähän sopimukseen sen voimassaoloaikana tarvittavia tarkennuksia valtakunnallisten virka- ja työehtosopimusten sallimissa rajoissa, mikäli kokeilun aikana siihen ilmenee pakottavaa tarvetta.

./. Neuvottelupöytäkirja ja ehdotus paikalliseksi sopimukseksi ovat esityslistan tämän asian liitteinä.

VT JYRKI LOHEN TOIVOMUSPONSI: OPPILAIDEN KUULEMINEN KOULULAINSÄÄDÄNNÖN MUKAISESTI

Khs 2010-344

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 17.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Jyrki Lohi) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jyrki Lohelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Opetuslautakunnan lausunto 25.5.2010

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 17.2.2010 toivomusponnen nro 30 (asia 14) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kouluruokailun muutoksissa oppilaskuntia kuullaan koululainsäädännön edellyttämällä tavalla." (Jyrki Lohi, äänin 54-2)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Asiassa on saatu opetuslautakunnan lausunto (25.5.2010), joka on liitteenä.

Opetuslautakunta toteaa mm., että opetuksen ja koulutuksen järjestämistä koskevassa lainsäädännössä on säännelty oppilaiden ja opiskelijoiden kuulemista seuraavasti:

Perusopetuslain mukaan oppilaskuntaa tulee kuulla koulunsa toimintaan liittyvissä, oppilaita yhteisesti koskevissa asioissa. Lukiolain mukaan oppilaskuntaa tulee kuulla ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan oppilaskuntaa tulee kuulla ennen opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.

Koulu- ja opiskelijaruokailusta on säädetty seuraavasti:

Perusopetuslaki velvoittaa antamaan opetukseen osallistuville jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun täysipainoisen maksuttoman aterian. Lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan päätoimisissa opinnoissa opiskelijalla on oikeus maksuttomaan ateriaan niinä työpäivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää opiskelijan läsnäoloa koulutuksen järjestäjän osoittamassa koulutuspaikassa.

Ruokailua koskeva lainsäädäntö ei määrittele tai ohjaa yksityiskohtaisesti koulu- ja opiskelijaruokapalvelujen ruokalistojen suunnittelua tai aterioiden ja tuotteiden sisältöä tai niiden valintaa ruokalistoille.

Opetuslautakunnan näkemyksen mukaan lainsäädännössä säänneltyä kuulemisvelvoitetta sovelletaan ennen päätöksen tekemistä silloin, kun kysymyksessä on kouluruokailuun liittyvä oppilaan kannalta merkittävä ravitsemuksellinen muutos. Tällaisissa tapauksissa oppilaskunnilta on jatkossa pyydettävä lausunto.

Helsingin kaupungin koulu- ja opiskelijaruokalistat ja tuotevalikoimat suunnitellaan suomalaisten ikäryhmäkohtaisten ravitsemussuositusten mukaisesti. Suunnittelun lähtökohtana on myös kouluruokailusuositus 2008.

Palvelun sisällöstä, laadusta ja määrästä vastaa opetuksen järjestäjänä opetusvirasto.

Helsingin kaupungin koulujen ja oppilaitosten ruokalistat suunnitellaan työryhmässä, jonka jäseninä on kouluravintoloiden esimiehiä, palveluntuottajan ravitsemusasiantuntijoita, palveluntuottajan ja tilaajan koulu- ja opiskelijaruokapalveluista vastaavat asiantuntijat. Suunnittelussa otetaan huomioon eri tavoin saatu asiakaspalaute.

Koulujen ja oppilaitosten lukukausien ruokalistojen suunnittelun yhteydessä oppilailta kuullaan eri tavoin. Heillä on mahdollisuus antaa palautetta muun muassa vuosittaisissa asiakaskyselyissä, päivittäisenä spontaanina asiakaspalautteena ja edustuksellisesti myös ruokaraatien ja ravintolatoimikuntien välityksellä. Palautetta kerätään myös sopimuksellisten laatukatselmusten yhteydessä.

OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN TEKEMINEN HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖN KANSSA

Khs

SJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa opetustoimen johtajan tekemään Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön kanssa perusopetuslain 7 §:ssä tarkoitetun toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen siitä, että Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö järjestää Helsingin kaupungin alueella perusopetuslain mukaista muiden kuin oppivelvollisuusikäisten perusopetusta korkeintaan 20 oppilaalle 1.8.2010 lukien.

Sopimuksen sisällytetään ehto, jonka mukaan sopimuksen voi irtisanoa kirjallisesti ilmoittamalla toiselle osapuolelle irtisanomisen syyn perusteluineen ennen kuluvan lukuvuoden lokakuun loppua niin, että sopimus päättyy irtisanomisvuotta seuraavan lukuvuoden päättyessä ja, että keskeneräisen opetuksen loppuun saattamisesta sovitaan erikseen.

Pöytäkirjanote opetuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Valtioneuvoston päätös 22.4.2010 opetuksen järjestämislupaa koskevaan hakemukseen
	Liite 2	Opetuksen järjestämistä koskevan sopimuksen tekemien... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Perusopetuslain mukaan valtioneuvosto voi myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutus- tai sivistystarpeeseen ja, että opetuksen järjestäjä ja kunta, jossa opetusta järjestetään, ovat sopineet asiasta.

Järjestämisluvan saaneen opetuksen järjestäjän toimintaan sovelletaan perusopetuslakia ja sen nojalla annettuja säännöksiä ja määräyksiä. Opetuksen järjestäjän toiminnan laillisuuden valvonta kuuluu aluehallintovirastolle.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö on hakenut valtioneuvostolta lupaa perusopetuksen, perusopetukseen valmistavan ja lisäopetuksen järjestämiseksi 40 oppilaalle.

Opetuslautakunnan suomenkielinen jaosto on pitänyt järjestämisluvan myöntämistä tarpeellisena ja puoltanut sen myöntämistä Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle.

Järjestämislupa perustuu erityiseen koulutustehtävään, erityisryhmienkouluttamiseen, jolle pääkaupunkiseudulla on ilmeinen tarve. Kohderyhminä ovat koulutusjärjestelmän ulkopuolelle jääneet oppivelvollisuusiän ylittäneet, nuoret koulupudokkaat ja alisuoriutujat, maahanmuuttajat, romanit ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat aikuiset. Opetus on tarkoitus järjestää monimuoto-opetuksena.

Valtioneuvosto on 22.4.2010 päättänyt myöntää Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle luvan suomenkielisen perusopetuksen järjestämiseen muille kuin oppivelvollisuusikäisille. Päätöksen mukaan oppilaiden enimmäismäärä saa olla korkeintaan 20. Lupa opetuksen järjestämiseen on myönnetty ehdollisena siten, että Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön tulee tehdä opetuksen järjestämisestä perusopetuslain 7 §:n mukainen sopimus Helsingin kaupungin kanssa siten, että sopimus tulee voimaan viimeistään 1.8.2010.

Valtioneuvoston järjestämisluvan ehtona oleva sopimus ei siis lisää Helsingin kaupungin alueella oppivelvollisuusikäisille perusopetusta järjestävien opetuksen järjestäjien määrää.

Rahoitus muiden kuin oppivelvollisuusikäisten perusopetuksen järjestämiseen myönnetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain perusteella täysimääräisenä yksikköhintarahoituksena oppilasta kohden valtiolta opetuksen järjestäjälle, tässä tapauksessa Helsingin Diakonissalaitoksen säätiölle.

Kyseiset oppilaat eivät ole kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetussa laissa säädetyn kotikuntakorvausjärjestelmän piirissä. Näin ollen kyseessä olevan järjestämisluvan mukainen opetus ei aiheuta lainsäädäntöön tai sopimukseen perustuvia kuluja Helsingin kaupungille.

KAUPUNGINVALTUUSTON 5.5.2010 § 111 PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO JA MUSIIKKITALON TOIMINTAYHTIÖN PERUSTAMISASIAKIRJOJEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-162

SJ Kaupunginhallitus päättänee kaupunginvaltuuston 5.5.2010 § 111 kohdalla tekemän päätöksen mukaisesti

- hyväksyä Helsingin Musiikkitalo Oy:n perustamissopimuksen, yhtiöjärjestyksen sekä perustamisvaiheen osakassopimusluonnoksen liitteiden 1-3 mukaisesti

- oikeuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut allekirjoittamaan edellä mainitut asiakirjat sekä tekemään niihin vähäisiä muutoksia ja teknisiä tarkistuksia

- kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita valmistelemaan yhteistyössä kiinteistöviraston kanssa kaupunginhallituksen päätettäväksi luovutuskirjan, jolla Koy Musiikkitalon osakkaiden yhteisomistuksessa oleva irtain omaisuus luovutetaan perustettavalle yhtiölle

- kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta rahana maksamaan osakepääomasta Helsingin kaupungin osuudeksi (36,7 %) tulevan merkintähinnan 917,90 euroa talousarvion kohdalta 8 22 19 Arvopaperit, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä kaikille lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Kaupunginvaltuuston 5.5.2010 § 111 täytäntöönpano... Päätöshistoria
	Liite 2	Musiikkitalo Oy:n yhtiöjärjestysluonnos
	Liite 3	Musiikkitalo Oy -nimisen osakeyhtiön perustamissopimusluonnos
	Liite 4	Musiikkitalo Oyn osakassopimus

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuusto hyväksyi 5.5.2010 osaltaan Helsingin Musiikkitalon käyttöön liittyvän toimintayhtiön perustamisen.

Päätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä oli, että Oy Yleisradio Ab:n ja Sibelius-Akatemian asianomaiset toimielimet tekevät osaltaan päätökset osallistumisesta yhtiön perustamiseen.

Sibelius-Akatemian hallitus on 26.4.2010 hyväksynyt yhtiön perustamistoimet ja Oy Yleisradio Ab:n hallitus 16.6.2010.

Yhtiön perustamistoimet käynnistetään välittömästi kaupunginhallituksen päätöksen jälkeen. Koja päättää kokouksessaan 28.6.2010 kaupungin jäsenehdokkaista ja tilintarkastajaehdokkaasta yhtiön hallitukseen.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LARS ALFRED PALMBERGIN PERIKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-815

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle Xxx Xxxxxx Xxxxxxxxx perikunnan poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Xxx Xxxxxx Xxxxxxxxx perikunta, yhdyshenkilönä Xxxxxx Xxxxxxxxx pyytää (25.1.2010) poikkeamislupaa 57. kaupunginosan (Talosaari), Itäsalmen kylässä (439) olevalle tilalle RNro 1:41 (Ribbingintie 85, 00890 Helsinki).

Hakijan tarkoituksena ovat seuraavat haetut toimenpiteet:

- Poikkeaminen rakennuskiellosta, joka on asetettu yleiskaavan laatimista varten.

- Kesäasunto muutetaan talviasuttavaksi ja laajennetaan, ranta-alueella, jolla ei ole asemakaavaa.

- Poikkeaminen Ribbingön osayleiskaavan rakennustehokkuudesta ja asuntojen lukumäärästä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueella on jo suuria talviasuttavia rakennuksia eikä kohteen toteuttaminen merkittävästi muuta ympäristöä.

Säädökset, joista haetut toimenpiteet poikkeavat:

- Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukaista rakennuskieltoa, joka asetettu alueelle yleiskaavan laatimista varten.

- Haettu toimenpide on vastoin Sipoon kunnan laatimaa oikeusvaikutuksetonta Ribbingön osayleiskaavaa.

- Hakemus koskee ranta-aluetta, jolla ei ole asemakaavaa tai sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa on erityisesti määrätty yleiskaavan tai sen osan käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 1 (ja 2) momenttia

Selostus Hakijan tarkoituksena on muuttaa vuonna 1974 rakennettu kesäasunto talviasuttavaksi ja laajentaa rakennusta. Alkuperäinen rakennus on
50 m², laajennus 91 m² sekä lasikuisti 13 m².

Tilan RNro 1:41 pinta-ala on 5 280 m². Käytetty rakennusoikeus tällä hetkellä on 233 m². Ehdotetun laajennuksen kanssa 324 m² Ehdotettu kerrosala vastaa tonttitehokkuuslukua e = 0.06

Alueella ei ole voimassa olevaa yleiskaavaa tai asemakaavaa. Helsinki on asettanut suuren osan liitosaluetta rakennuskieltoon yleiskaavan laatimista varten. Rakennuskielto koskee myös hakemuksen aluetta.

Alueella on voimassa oikeusvaikutukseton Ribbingön osayleiskaava (Sipoon kunnanvaltuusto vahvistanut 6.6.1996). Osayleiskaavassa tontti on merkitty omakotitalojen alueeksi, jolla on rakennusoikeutta
300 k-m²rakennuspaikkaa kohti. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon. Osayleiskaavassa kyseiselle tilalle on osoitettu yksi rakennuspaikka eikä kaavan mukaan tilalle voi osoittaa sivuasuntoja.

Liitosalue on pääosin kaavoitettu tavalla, joka ei vastaa Helsingin alueliitokselle asettamia tavoitteita. Voimassa olevan osayleiskaavan sallima rakennusoikeus on kiinteistöllä RNro 1:41 oleellisesti pienempi kuin liitosalueen yleiskaavoitusta varten laadittujen alustavien suunnitteluperiaatteiden tonttitehokkuustavoite. Alustavien suunnitteluperiaatteiden mukaan tonttitehokkuuslukua e=0.30 alhaisempaa lukua ei käytetä alueella muuta kuin erikseen harkittavissa tapauksissa, koska muutoin pientalokaupungilta edellytettävät väestötavoitteet vaarantuvat.

Ribbingön rakennuskanta koostuu nykyisin eri-ikäisistä huvilamaisista pientaloista suurilla tonteilla. Alueelle ei ole laadittu Helsingin toimesta erityisiä maankäyttöperiaatteita vaan maankäyttö tulee ratkaista kuntien yhteisen osayleiskaavan yhteydessä.

Viranomaisneuvottelut Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston keskinäisessä kuukausikokouksessa 3.3.2009 Uudenmaan ympäristökeskus on linjannut, että liitosalueen asemakaavoissa määrätyistä asuntojen lukumäärästä, enimmäisrakennuspaikkalukumääristä ja rakennuspaikan koosta poikkeamisia ei tule ratkaista poikkeamismenettelyllä vaan asemakaavojen periaatteita muuttava tiivistävä täydennysrakentaminen tulee tutkia asemakaavan muutoksilla.

Osallisten kuuleminen Naapurit suostuvat laajennuksen toteuttamiseen.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että vaikka kesäasunnon muuttaminen talviasuttavaksi ja rakennuksen reipas laajentaminen ovat voimassa olevan Ribbingön osayleiskaavan vastaisia ja tulkittavissa vähäistä suuremmaksi poikkeamiseksi rakennuskiellosta, ei toimenpide aiheuta haittaa alueen tulevalle kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle.

Haettu toimenpide ei merkittävästi muuta olemassa olevaa ympäristöä, kuten hakijakin toteaa, sillä kyseessä on olemassa olevan rakennuksen laajennus. Alueen kaavoitus kuntien yhteisen osayleiskaavan ja sitä seuraavan asemakaavoituksen kautta tulee kestämään vuosia, joten poikkeuslupa on ainoa vaihtoehto rakentamisen toteutumiselle. Ribbingön eteläranta on nykyisin rakennettua aluetta ja se tulee myös tulevissa suunnitelmissa säilymään rakentamiselle varattuna alueena. Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Lars Alfred Palmbergin perikunnalle.

Lisätiedot:
Tähtinen Kaisu, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36555

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Itäsalmen kylän tila RN:o 1:41)
	Liite 2	Asemapiirros ( Itäsalmen kylän tila RN:o 1:41)
	Liite 3	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Xxx Xxxxxx Xxxxxxxxx perikunta, yhdyshenkilönä Xxxxx Xxxxxxxxx pyytää (25.1.2010) poikkeamislupaa 57. kaupunginosan (Talosaari), Itäsalmen kylässä (439) olevalle tilalle RNro 1:41 (Ribbingintie 85, 00890 Helsinki).

Hakijan tarkoituksena ovat seuraavat haetut toimenpiteet:

- Poikkeaminen rakennuskiellosta, joka on asetettu yleiskaavan laatimista varten.

- Kesäasunto muutetaan talviasuttavaksi ja laajennetaan, ranta-alueella, jolla ei ole asemakaavaa.

- Poikkeaminen Ribbingön osayleiskaavan rakennustehokkuudesta ja asuntojen lukumäärästä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että alueella on jo suuria talviasuttavia rakennuksia eikä kohteen toteuttaminen merkittävästi muuta ympäristöä.

Säädökset, joista haetut toimenpiteet poikkeavat:

- Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa maankäyttö- ja rakennuslain 38 §:n mukaista rakennuskieltoa, joka asetettu alueelle yleiskaavan laatimista varten.

- Haettu toimenpide on vastoin Sipoon kunnan laatimaa oikeusvaikutuksetonta Ribbingön osayleiskaavaa.

Ribbingön osayleiskaavassa tontti on merkitty omakotitalojen alueeksi, jolla on rakennusoikeutta 300 k-m²rakennuspaikkaa kohti. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asunnon. Osayleiskaavassa kyseiselle tilalle on osoitettu yksi rakennuspaikka eikä kaavan mukaan tilalle voi osoittaa sivuasuntoja.

Haettu toimenpide ei merkittävästi muuta olemassa olevaa ympäristöä, sillä kyseessä on olemassa olevan rakennuksen laajennus. Toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle ja kaavan toteuttamiselle. Alueen kaavoitus kuntien yhteisen osayleiskaavan ja sitä seuraavan asemakaavoituksen kautta tulee kestämään vuosia, joten poikkeuslupa on ainoa vaihtoehto rakentamisen toteutumiselle. Ribbingön eteläranta on nykyisin rakennettua aluetta ja se tulee myös tulevissa suunnitelmissa säilymään rakentamiselle varattuna alueena.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa lausunnossaan 15.4.2010 hakemusta.

KIINTEISTÖN OSTAMINEN ÖSTERSUNDOMISTA

Khs 2010-1217

KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx 930 000 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana Talosaaren kylän tilan Ribbingö 99 RN:o 1:50 (kiinteistötunnus 91-439-1-50) seuraavin ehdoin:

1 Kauppahinnasta maksetaan 880 000 euroa kaupantekotilaisuudessa ja 50 000 euroa hallinnan luovutuksen yhteydessä. Pidätetystä kauppahinnasta ei suoriteta myyjälle korkoa.

2 Myyjälle jää kiinteistöjen hallintaoikeus 31.12.2014 saakka. Myyjä vastaa hallinta-aikanaan kiinteistön ja sen rakennusten kaikista käyttö-, hoito- ja välttämättömistä korjauskustannuksista kiinteistöveroa lukuun ottamatta. Myyjällä on oikeus luopua hallintaoikeudestaan ennenaikaisesti ilmoittamalla siitä kirjallisesti Helsingin kaupungille 30 päivää ennen luovuttamista.

Myyjä on myös velvollinen vakuuttamaan rakennukset siten, että niiden vaurioituessa tai tuhoutuessa korjauskelvottomiksi Helsingin kaupunki on vakuutuskorvauksen edunsaaja. Helsingin kaupungilla ei ole velvollisuutta rakentaa uutta rakennusta tuhoutuneen tilalle. Myyjällä on oikeus käyttää vakuutuskorvaus vahingoittuneen rakennuksen korjaamiseen. Ellei myyjä korjaa vaurioitunutta pää/asuinrakennusta, rakennus pihapiireineen siirtyy ennenaikaisesti Helsingin kaupungin hallintaan ja myyjä maksaa rakennuksen vakuutuskorvauksen Helsingin kaupungille välittömästi sen saatuaan. Myyjä on velvollinen ilmoittamaan hallitsemansa rakennuksen vaurioitumisesta tai tuhoutumisesta välittömästi saatuaan tiedon siitä. Myyjän on ilmoitettava Helsingin kaupungille ryhtyykö vaurioitunutta rakennusta korjaamaan kolmen kuukauden kuluessa siitä kun on saanut tiedon rakennuksen vaurioitumisesta.

3 Myyjällä on hallintaoikeuden päättyessä etuoikeus jatkaa hallintaa erikseen sovittavin ehdoin, mikäli Helsingin kaupunki ei tarvitse kiinteistöä käyttöönsä.

4 Helsingin kaupungilla on myyjän hallinta-aikana oikeus suorittaa maaperätutkimuksia ja muita kartoituksia alueella ilmoittamalla siitä myyjälle vähintään 30 päivää etukäteen. Tutkimukset pyritään ajoittamaan kesäsesongin ulkopuolelle.

5 Myyjä ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä kiinteistöllä ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maaperän pilaantumista.

6 Myyjä ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei rakennuksissa ole sellaisia rakenteellisia tai muita virheitä, jotka voisivat heikentää rakennusten käyttömahdollisuuksia ja/tai vaatia merkittäviä korjauksia

7 Helsinki vastaa vuoden kiinteistöverosta vuoden 2010 osalta.

8 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavan-omaisia ehtoja.

Samalla kaupunginhallitus päättänee myöntää kiinteistölautakunnalle vuoden 2010 talousarvion kohdalta 8 01 01, Kiinteistöjen ostot ja lunastukset, 930 000 euron suuruisen määrärahan kyseisen kiinteistön ostoa varten.

Pöytäkirjanote Xxxxxxx Xxxxxxx Xxxxxxxx ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tarjous 5.6.2010
	Liite 2	Sijainti- ja kohdekartat
	Liite 3	Poikkeamislupa (Uudenmaan Ympäristökeskus 1.11.2007)
	Liite 4	Helsingin Östersundomin maanomistuskartta
	Liite 5	Esityksen perustelut
	Liite 6	Kiinteistön ostaminen Östersundomista - päätöshistoria

Helsingin kaupungin Talosaaren kylän (439) tila RN:o 1:50;
Ribbingintie 93, 00890 Helsinki

ESITTELIJÄ Helsinki on kaavoituksessaan ja maanhankinnassaan pitkään johdonmukaisesti pyrkinyt hankkimaan rantoja yleiseen käyttöön. Helsingin vanhan hallintoalueen rannoista noin 85 % onkin saatu yleiseen käyttöön. Östersundomin kaavoitukselle asetettuihin suunnittelutavoitteisiin yleisen rannan määrän lisääminen virkistyskäyttöä varten (puistoja, uimarantoja ja pienvenesatamia varten) sisältyy hyvin tärkeänä osatavoitteena.

Östersundomin alueen rannoista noin 50 % on Natura- tai muuta suojeltua tai suojeltavaksi esitettyä aluetta. Rakentamatonta tai virkistykseen osoitettua rantaa on noin 15 %, josta kaupunki omistaa runsaan kolmanneksen, pääosin Talosaaren kärjessä. Loppuosa, noin 35 % rannoista on yksityistä pienvenesatamaa, omakoti- tai mökkirantaa.

Ribbingössä kaupunki omistaa pääosan maasta, mutta suojelurantojen ulkopuolella vain kahdessa kohtaa rantaa, yhteensä noin 150 metriä.

Kiinteistövirasto on päässyt päätösehdotuksen mukaiseen neuvottelutulokseen Östersundomin lounaisosassa Talosaaren Ribbingön etelärannalla sijaitsevan tilan ostamisesta kaupungille.

Kiinteistö rajoittuu pohjoisessa Helsingin kaupungin maihin, etelässä mereen/vesijättöön ja muutoin väljästi rakennettuihin rantarakennuspaikkoihin. Kiinteistö kuuluu Helsingin kaupunginhallituksen 23.6.2008 (943 §) yleiskaavan laatimista varten määräämään rakennuskieltoalueeseen. Sipoon kunnanvaltuuston vuonna 1996 hyväksymässä oikeusvaikutuksettomassa Ribbingön osayleiskaavassa kiinteistö on osoitettu omakotialueeksi (AP), jolle saa sijoittaa yhden, enintään 300 k-m²:n kokoisen asuinrakennuksen talousrakennuksineen.

Kiinteistöllä sijaitsee vuosina 2001 - 2003 täysin uusittu ja modernisoitu yksikerroksinen omakotitalo, rantasauna ja autotalli. Rakennusten osuus kauppahinnasta on niiden teknisen nykyarvon perusteella noin 250 000 euroa, jolloin maapohjan osuudeksi saadaan noin 680 000 euroa. Kauppahintaa voidaan kiinteistön sijainti, luonne ja myyjien hallintaoikeus huomioon ottaen pitää kaupungin kannalta hyväksyttävänä ja kiinteistön käypää arvoa vastaavana.

Kiinteistön hankkiminen kaupungille on perusteltua kaupungin maa- ja rantaomistuksen lisäämiseksi ja se on Östersundomin kaavoitustavoitteiden mukaista. Kaupan tekemistä puoltaa myös se seikka, että rantakiinteistöjä tulee hyvin harvoin myyntiin tällä alueella. Kaupan kohde voidaan nähdä avauksena, jolla helpotetaan yleisten rantatoimintojen sijoittamista Ribbingöhön, mutta toisaalta se on myös käytettävissä vaihtokohteena, jos sen avulla muualla Östersundomissa voidaan helpottaa yhtenäisen yleisen rantakokonaisuuden muodostamista.

Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

STX FINLAND OY:LLE VUOKRATUN HIETALAHDEN TELAKKA-ALUEEN OSAN VARAAMINEN KIINTEISTÖKEHITYKSEEN (LÄNSISATAMA, MUNKKISAARI, TONTTI 20176/20)

Khs 2010-1169

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Skanska Talonrakennus Oy:lle
(Y-tunnus 1772433-9) liitepiirroksessa ”Varausaluekartta 26.5.2010” osoitetun pinta-alaltaan noin 10 085 m² suuruisen tällä hetkellä STX Finland Oy:lle vuokratun Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin nro 20176 tontin nro 20 osa-alueen seuraavin ehdoin:

1 Varauksen tarkoituksena on yhteistyössä Skanska Talonrakennus Oy:n (=Skanska) kanssa kehittää telakkakäytöstä vapautuneita Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän nyt omistamaa ja Skanskalle yhtiöiden välillä tehdyn esisopimuksen mukaisesti luovutettavaa tonttia 20176/17 ja STX Finland Oy:lle vuokrattua karttaliitteessä ”Varausaluekartta 26.5.2010” osoitettua saman korttelin tontin nro 20 osa-aluetta korkeatasoiseksi ja vetovoimaiseksi toimitila- ja asuntoalueeksi siellä sijaitsevan rakennuskannan suojelutavoitteet huomioon ottaen.

2 Skanska sitoutuu suunnittelemaan tontin 20176/17, varausalueen sekä mahdollisen varauksen laajennusalueen (ns. Nosturin alue) laadultaan korkeatasoisena kaupunkikuvallisena ja toiminnallisena kokonaisuutena yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston sekä Länsisataman aluerakentamisprojektin kanssa.

Skanska järjestää yhteistyössä kaupungin kanssa arkkitehtuurikutsukilpailun, jonka tavoitteena on löytää korkeatasoinen ratkaisu suojeltavaan konepajarakennukseen liittyvälle lisärakentamiselle. Alueen jatkokehittelyssä ja suunnittelussa tulee ottaa huomioon tämän varauspäätöksen mukaiset sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan myöhemmin hyväksymät Telakanrannan alueen asemakaavoituksen periaatteet sekä jatkosuunnitteluohjeet.

Suunnittelualue käsittää myös ns. Nosturin alueen, mutta suunnitelmat tulee laatia siten, että asemakaavan muutoksen mukainen rakentaminen voidaan toteuttaa vaiheittain. Nosturin alue toteutetaan vasta sitten, kun Nosturin nykyiselle toiminnalle osoitetut korvaavat tilat alueella ovat käyttöönotettavissa.

Varauksensaajan tulee alueen suunnittelussa ja toteutuksessa pitää lähtökohtana sitä, että alueesta tulee elävä kaupunkitila ja alueen merellisyys hyödynnetään mahdollisimman hyvin mm. niin, että varauksensaajan tulee tutkia kaupungin merellisyyttä esiin tuovien toimintojen sijoittamista ranta-alueelle.

3 Varausalueelle ja mahdolliselle varauksen laajennusalueelle osoitettava asuinrakennusoikeus tulee toteuttaa korkeatasoisena vapaarahoitteisena sääntelemättömänä omistus- ja/tai vuokra-asuntotuotantona.

4 Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon, että vanha telakka-allas jatkossakin sisältyy telakan vuokra-alueeseen käytettäväksi lähinnä rakenteilla olevien pienehköjen alusten tilapäisten, lyhytaikaisten telakointitarpeiden hoitamiseen.

5 Kaupunki ja Skanska neuvottelevat varausaikana aluejärjestelyistä, jolloin tavoitteena on esisopimus/sopimus konepajanrakennuksen sekä sen läheisyydessä olevien palkkakonttori- ja muuntamorakennusten siirtymisestä kaupungin taikka kaupungin määräämän omistukseen Elmu ry:n tilatarpeita varten, varauksen kohteena olevien vastaisuudessa muodostettavien tonttien luovuttaminen käyvästä hinnasta Skanskalle, varauksen laajentaminen koskemaan Nosturin aluetta, mahdollinen konepajatonttia koskeva maankäyttösopimus, sekä sopimus telakkatontin osaan kohdistuvan vakaan hallintaoikeuden luovuttamisesta kaupungille.

6 Varauksensaajalla ei ole oikeutta korvaukseen, mikäli varauksen kohteena olevalle alueelle ei saada laadituksi lainvoimaista asemakaavan muutosta varausaikana. Varauksensaajalla ei ole myöskään oikeutta korvaukseen, mikäli vastaisuudessa laadittava asemakaavan muutos tulee voimaan sisällöltään sellaisena, ettei varauksensaajan suunnitteleman hankkeen toteuttaminen ole mahdollista.

7 Tämä varaus on voimassa 31.12.2012 saakka.

Pöytäkirjanote Skanska Talonrakennus Oy:lle, STX Finland Oy:lle, Elmu ry:lle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Havainnekartta alueen nykytilanteesta
	Liite 3	Viistoilmakuva maankäytön kehittämisen tavoitteista
	Liite 4	Varausaluekartta
	Liite 5	Skanskan varaushakemus 24.5.2010
	Liite 6	ELMU:n kirjelmä 10.3.2010
	Liite 7	Esityksen perustelut
	Liite 8	STX Finland Oy:lle vuokratun Hietalahden telakka-alueen osan varaaminen... - päätöshistoria

Helsingin kaupungin 20. kaupunginosan (Länsisatama) korttelin
nro 20176 tontin nro 20 osa; Telakkakatu

ESITTELIJÄ Länsisataman kaupunginosaan Telakkakadun varteen sijoittuu aikaisemmin pääasiassa telakka- ja teollisuuskäytössä ollut nk. Telakan-rannan alue. Alue rakennuksineen on ollut valtaosin nykyisen telakkayhtiön STX Finland Oy:n (=STX) edeltäjien käytössä, mutta alue ja siellä olevat rakennukset ovat jääneet pääosin tyhjilleen.

Telakanrannan alueelle sijoittuu useita rakennuksia, jotka ovat vuosilta 1899 - 1983. Rakennuskanta koostuu vanhasta punatiilisestä ytimestä, jonka kaupunkikuvallisesti merkittävin rakennus on punatiilijulkisivuinen konepajahalli (n. 4 400 k-m²) vuodelta 1916. Rakennus on konkurssipesän omistuksessa. Konkurssipesä omistaa myös muut tontilla 20176/17 olevat rakennukset kuten ns. palkkakonttorin ja muuntamon rakennukset (yht. n. 870 k-m²). Alueen pohjoisnurkassa sijaitsevassa kaupungin omistamassa Nosturiksi nimetyssä rakennuksessa toimii huoneenvuokrasopimuksen perusteella Helsingin elävän musiikin yhdistys ELMU ry (=ELMU).

Telakanrannan alue muodostuu osasta kaupungin omistamaa tonttia 20176/20 sekä Wärtsilä Meriteollisuus Oy:n konkurssipesän (=konkurssipesä) omistamasta tontista 20176/17. Skanska on tehnyt konkurssipesän kanssa esisopimuksen konkurssipesän omistaman tontin ja sillä sijaitsevien rakennusten ostamisesta. Pääosa kaupungin omistamasta Telakanrannan osa-alueesta on vuokrattu STX:lle. Alueen pohjoisin osa, jossa ELMU:lle vuokrattu Nosturi-rakennus sijaitsee, on kaupungin omistuksessa ja hallinnassa. Telakanrannan alueen pinta-ala on yhteensä n. 21 000 m². Kaupungin omistamaan Telakanrannan osa-alueeseen kohdistuu konkurssipesän ns. vakaa hallintaoikeus.

Kiinteistöviraston ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat neuvotelleet STX:n, konkurssipesän, Skanskan ja ELMU:n kanssa mahdollisuuksista alueen kehittämiseksi. Neuvotteluissa on pyritty löytämään kaikkia osapuolia tyydyttävä kokonaisratkaisu, jonka kautta aluetta päästäisiin kehittämään.

Alueen vireillä olevan asemakaavamuutoksen tavoitteena on kehittää Telakanrannasta toiminnallisesti monipuolinen kantakaupungin kohtaamispaikka, jossa kulttuuri, design, omaleimainen asuminen ja vapaa-aika yhdistyvät. Alueen uudisrakennusoikeus voisi olla arviolta yhteensä n. 31 000 k-m², josta n. 20 000 k-m² olisi asuinrakennusoikeutta. Säilyvä rakennuskanta olisi puolestaan yhteensä n. 8 600 k-m².

Alueen kehittämiselle ja vireillä olevalle kaavamuutokselle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää aluejärjestelyjä. Suunnitellussa järjestelyssä kaupungin omistama Telakanrannan osa-alue vapautettaisiin STX:n nykyisen vuokrasopimuksen sekä konkurssipesän vakaan hallintaoikeuden piiristä. Konkurssipesän omistaman tontin 20176/17 ja sillä sijaitsevien rakennusten omistus siirtyisi Skanskalle.

Alueen jatkosuunnittelun yhteydessä olisi tällöin tarkoituksenmukaista tutkia mahdollisuudet siirtää ELMU:n nykyiset toiminnot konkurssipesän omistamalla tontilla sijaitsevaan ELMU:n sekä muiden kulttuuripalveluiden tuottajien tarpeita Nosturi-rakennusta paremmin palvelevaan vanhaan konepajarakennukseen sekä sen läheisyydessä sijaitseviin ns. palkkakonttori - ja muuntamorakennuksiin. Tällä tavalla vanhat rakennussuojelullisesti arvokkaat rakennukset saataisiin kunnostettua ja käyttöön. Samalla kaupunkikuvallisesti keskeisellä paikalla sijaitseva Nosturi-rakennuksen alue ympäristöineen voitaisiin saada tehokkaampaan ja kaupunkikuvallisesti onnistuneempaan käyttöön.

Edellä esitettyjen tarkasteluihin ja konkurssipesän kanssa tekemäänsä esisopimukseen viitaten Skanska pyytää, että kaupunki varaisi sille Telakanrannasta noin 10 085 m² suuruisen alueen sen kehittämiseksi edellä mainittujen maankäytöllisten tavoitteiden mukaisesti. Skanska järjestäisi asemakaavoituksen pohjaksi alueesta arkkitehtuurikutsukilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Esittelijä toteaa, että Telakanrannan alueen tarkastelu ja kehittäminen yhtenä kokonaisuutena on hankkeen onnistuneen läpiviennin keskeinen edellytys. Käytyihin neuvotteluihin sekä Skanskan hakemukseen perustuen esitetäänkin, että kaupunki varaisi Skanskalle hakemuksessa mainitun n. 10 085 m² suuruisen alueen. Varausesityksen keskeiset tavoitteet ovat seuraavat:

- Telakanrannan alueen täydennysrakentamisen ja alueelle asetettujen maankäytöllisten tavoitteiden toteutumisen mahdollistaminen mm. alueen maanomistuksen ja -hallin-nan uudelleen järjestelyillä kaupungin kannalta kokonaistaloudellisesti edullisella tavalla.

- Konkurssipesän vakaan hallintaoikeuden päättäminen
sekä sitä koskevista konkurssipesän vaatimuksista sopiminen.

- Nykyisen Nosturin alueen vapauttaminen rakentamista varten ja ELMU:a sekä kaupungin muita kulttuuripalveluita paremmin palvelevien tilojen löytäminen.

Esittelijä toteaa vielä, että kiinteistölautakunta ilmoittaa erillisenä asiana käsittelevänsä STX:n nykyisen vuokrasopimuksen muuttamista siten, että Telakanrannan alue vapautetaan vuokrasopimuksen piiristä. Kiinteistölautakunta päätti 18.5.2010 jatkaa kyseisen alueen vuokrasopimusta 31.12.2012 saakka. Varausesityksen mukaisten aluejärjestelyn johdosta konkurssipesä (ja Skanska) luopuisivat kaupungin maahan kohdistuvasta vakaasta hallintaoikeudesta ja siihen perustuvista vaatimuksistaan.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

LAUTTASAAREN KATAJAHARJUN UUDEN ASUINALUEEN VARAAMINEN SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSKILPAILUN JÄRJESTÄMISTÄ SEKÄ KUMPPANUUSKAAVOITUSTA VARTEN

Khs 2010-889

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 31. kaupunginosan (Lauttasaari) liitteenä 1 olevan noin 27 000 m²:n suuruisen Katajaharjun alueen uuden asuinalueen suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestämistä ja kumppanuuskaavoitusta varten 31.12.2012 saakka.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, ettei Skanska Etelä-Suomi Oy:n liitteenä 3 oleva Katajaharjun uuden asuinalueen varaamista koskeva hakemus anna aihetta enempiin toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote Skanska Etelä-Suomi Oy:lle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Varausalue
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutosluonnoksesta
	Liite 3	Hakemus
	Liite 4	Esityksen perustelut
	Liite 5	Lauttasaaren Katajaharjun uuden asuinalueen varaaminen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Länsimetron rakentaminen Lauttasaaren kautta Espooseen luo mahdollisuuden ja perusteet kaupunkirakenteen tiivistämiselle uuden metrolinjan asemien tuntumaan.

Kaupunginvaltuuston oikeusvaikutteisena hyväksymän yleiskaavan mukaan Katajaharjun ja Lauttasaarenmäen alue on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten sekä virkistysalueeksi. Länsiväylä on Katajaharjun kohdalla merkitty noin 400 metrin matkalta maanalaiseksi pääliikenneverkon osaksi. Metron linjaus on merkitty maanalaisena suunnittelualueen eteläpuolelle.

Katajaharjun alueen kaupunkirakennetta on tarkoitus täydennysrakentamisen keinoin eheyttää liittämällä Länsiväylän moottoritien pohjoispuolinen alue tiiviimmin osaksi muuta Lauttasaarta. Kaupunkisuunnittelulautakunnan 11.6.2009 hyväksymässä Katajaharjun alueen asemakaavan muutosluonnoksessa Lauttasaaren pohjoisosaa halkova Länsiväylän kuilu katettaisiin.

Koivusaaren suunnittelemiseksi järjestettiin kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymien suunnitteluperiaatteiden pohjalta yleinen kansainvälinen ideakilpailu. Kilpailun voitti Arkkitehtitoimisto Sopanen-Svärd Oy ehdotuksella ”Kuunari”. Osayleiskaavatyö on jatkunut Koivusaaren viitesuunnitelman laadinnalla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja kilpailun voittaneen ehdotuksen tekijöiden kanssa.

Tavoitteena on, että Koivusaari ja Katajaharju muodostaisivat tulevaisuudessa kaupunkirakenteellisen kokonaisuuden, jossa Länsiväylän aiheuttamia ympäristöhäiriöitä on vähennetty suunnittelemalla väylä osittain tunneliin ja jossa liikkuminen perustuu molempia osa-alueita palvelevaan metroasemaan. Länsimetron asemakaavan muutos luo edellytykset alueen kytkemiseen metroverkkoon ja on luonteeltaan tilanvaraussuunnitelma. Vasta osayleiskaava määrää miten Koivusaarta rakennetaan.

Katajaharjun alue esitetään nyt varattavaksi suunnittelu- ja toteutuskilpailun järjestämistä ja kumppanuuskaavoitusta varten 31.12.2012 saakka. Varattavaksi esitettävälle uudelle asuinalueelle on suunniteltu rakennettavaksi Länsiväylän päälle ja viereen noin 27 000 k-m² korkeatasoisia asuntoja. Kattamalla Länsiväylä näiltä osin saadaan samalla vähennettyä sen aiheuttamia ympäristöhäiriöitä. Uusi alue on tarkoitus liittää luontevalla ja laadukkaalla tavalla lähiympäristöönsä ja Koivusaaren suunnitelmiin.

Länsiväylän kattaminen tunneliin ja talojen rakentaminen kannen päälle on teknisesti ja taloudellisesti erittäin vaativa kokonaisuus. Korkeiden kustannusten kattamiseksi Katajaharjuun tulisi rakentaa mahdollisimman paljon erityisen korkeatasoisia vapaarahoitteisia omistus- ja vuokra-asuntoja ilman Hitas-ehtoja ja tontit myydä kilpailun voittajalle kilpailuohjelmassa mainituin ehdoin.

Kilpailuohjelma tuodaan erikseen kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi.

Katajaharjun alueen rakentaminen voisi arviolta alkaa aikaisintaan vuonna 2014. Kilpailu on kuitenkin tarkoitus järjestää mahdollisimman hyvissä ajoin sen jälkeen, kun ELY-keskuksen kanssa on päästy sopimukseen Länsiväylän tilavaraussuunnitelmasta ja väylän osalta kilpailuohjelman sisällöstä. Asemakaavan kehittämiseen saattaa kulua kumppanuuskaavoituksessa noin vuosi, varsinkin jos se tehdään useamman kilpailijan kanssa. Rakentamisen aloittamista voivat pitkittää myös muut asiat.

Skanska Etelä-Suomi Oy on esittänyt, että sille varattaisiin Katajaharjun uusi asuinalue taloudellisten ja kaupallisten edellytysten selvittämiseksi, mitoituksen ja toiminnallisen suunnittelun laatimiseksi sekä edelleen tarvittavien kannattavuuslaskelmien tekemiseksi, rakennusedellytysten selvittämiseksi ja asiakkaiden hankkimiseksi kohteelle.

Esittelijä toteaa, että suoraa varausta parempi ratkaisu tässä tapauksessa on etsiä alueen varauksensaaja ja toteuttaja avoimella suunnittelu- ja toteutuskilpailulla. Tämän vuoksi Skanska Etelä-Suomi Oy:n hakemus esitetään hylättäväksi. Tämä ei estä yhtiötä halutessaan osallistumasta järjestettävään kilpailuun.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

ASUINKERROSTALOTONTIN VARAAMINEN TA-ASUMISOIKEUS OY:LLE MYLLYPUROSTA KEHITTYVÄ KERROSTALO -HANKETTA VARTEN (VARTIOKYLÄ, MYLLYPURO, TONTTI 45142/14)

Khs 2010-1168

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata TA-Asumisoikeus Oy:lle 45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45142 tontin nro 14 Kehittyvä kerrostalo -hankkeen suunnittelua varten 31.12.2012 saakka seuraavin ehdoin:

1 Tontille on rakennettava asumisoikeusasuntoja.

2 Varauksensaaja on velvollinen tontin suunnittelussa ja rakentamisessa tutkimaan sekä kehittämään kerrostalorakentamiseen soveltuvaa moduulirakentamista yhteistyössä Neapo Oy:n kanssa 6.4.2010 päivätyn tontinvaraushakemuksensa mukaisesti.

3 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 5 olevia Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden tontinvarausten
lisäehtoja.

Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut po. lisäehdoista ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

4 Sen lisäksi, mitä hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen liittyvästä yhteistyöstä on Kehittyvä kerrostalo -hankkeiden tontinvarausehdoissa todettu, varauksensaaja on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan hankkeensa tiiviissä yhteistyössä rakennusvalvontaviraston kanssa.

5 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset .

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

6 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan tontti-osaston 4.3.2010 päivättyä toimintaohjetta

Pöytäkirjanote TA-Asumisoikeus Oy:lle, Neapo Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kopio kaavamuutoksen nro 11153 kaavakartasta
	Liite 3	Tontinvaraushakemukset
	Liite 4	Kuvaus moduulirakentamisen menetelmästä
	Liite 5	Kehittyvä kerrostalo -hankkeen varausten lisäehdot
	Liite 6	S-Asunnot Oy:n tontinvaraushakemus
	Liite 7	Tonttiosaston toimintaohje 4.3.2010
	Liite 8	Esityksen perustelut
	Liite 9	Asuinkerrostalotontin varaaminen TA-asumisoikeus Oy:lle... - päätöshistoria

45. kaupunginosan (Vartiokylä) korttelin nro 45142 tontti nro 14;
Yläkiventie 1 c

ESITTELIJÄ Myllypuron keskuksen kaava-alueelle sijoittuva asuinkerrostalotontti (AK) 45142/14, jonka rakennusoikeus on 2 500 k-m², ehdotetaan varattavaksi TA-Asumisoikeus Oy:lle asumisoikeustuotantoon Kehittyvä kerrostalo -hanketta varten.

Hankkeen tavoitteena on luoda Suomen ensimmäinen modulaarinen kerrostalo, jossa rakennus toteutetaan suurista esivalmistetuista asuntomoduuleista, jotka valmistetaan Neapo Oy:n kehittämää teräskennoinnovaatiota käyttäen.

Kaupungin asuntopoliittisten tavoitteiden mukaista on edistää uusien rakentamismenetelmien kehittämistä perinteisen elementtirakentamisen rinnalle. Kaupungin Kehittyvä kerrostalo -työryhmä puoltaa tontin varaamista hanketta varten. Tontille rakennetaan n. 33 asuntoa.

Tontti on aiemmin ollut varattuna Sato Oyj:lle Hitas asuntotuotantoa varten, mutta varaus on sittemmin rauennut.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

KIINTEISTÖ OY KUULUTTAJAN, KIINTEISTÖ OY LAVASTAJAN JA ASUNTO OY HELSINGIN TOIMITTAJAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-1048

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-1048/526 mukaisena.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos 2010-1048/526 (Pasilan tontit 17051/13, 14 ja 15)
	Liite 2	Ympäristökartta (Pasilan tontit 17051/13, 14 ja 15)
	Liite 3	Asemapiirros (Pasilan tontit 17051/13, 14 ja 15)
	Liite 4	Huoneistojen lukumäärät ja keskipinta-alat eri tonteilla, kortteli 17051
	Liite 5	Alustava huoneistoluettelo, tontti 17051/13
	Liite 6	Kiinteistö Oy Kuuluttajan, Kiinteistö Oy Lavastajan ja Asunto Oy Helsingin Toimittajan poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ YIT Rakennus Oy Kiinteistö Oy Kuuluttajan, Kiinteistö Oy Lavastajan ja Asunto Oy Helsingin Toimittajan asiamiehenä pyytää (9.6.2009) poikkeamislupaa 17. kaupunginosan (Pasila) korttelin nro 17051 tonteille nro 13, 14 ja 15 (Kuuluttajankatu 6, 4 ja 2).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on asuinkerrostalojen (14 400 k-m²) rakentaminen poiketen kaavoitusperiaatteista siten, että asuntojen keskipinta-alanvähimmäisvaatimus (lamellitaloissa 75 m² ja kaupunkihuviloissa enintään 3 asuntoa porrastasannetta kohden) alittuu. Hakija esittää tonteille 13 ja 14 rakennettavaksi vapaarahoitteisia omistusasuntoja, joiden keskipinta-ala on 67 m². Tontille 15 esitetään rakennettavaksi vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja, joiden keskipinta-ala on 56 m².

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että korttelin kaksi ensimmäistä tonttia 17 ja 18 on valmistumassa ja niiden yhteenlaskettu asuntojen

./. keskipinta-ala on 89,1 m² (Liite 4). Suurten asuntojen vähäisen kysynnän vuoksi alueen markkinointi on edennyt hitaasti ja rakentaminen on noin kaksi vuotta alkuperäistä aikataulua jäljessä. Tonttikohtainen, poikkeuksellisen suuri keskipinta-alavaatimus uhkaa pysäyttää alueen rakentamisen useiksi vuosiksi. Haettavalla kaavapoikkeamalla pyritään parantamaan edellytyksiä alueen rakentamisen jatkumiselle. Alueen rakentuminen valmiiksi kokonaisuudeksi ilman useiden vuosien taukoja on alueella jo asuvien ja työskentelevien etu.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 17.5.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 6 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 31.1.2006 vahvistettu asemakaava nro 11345. Asemakaavan mukaan tontit 13, 14 ja 15 ovat asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jolle saa rakentaa asuntoja yhteensä 14 400 k-m². Tonteilla 13 ja 14 on kummallakin kaksi kaupunkihuvilaa puiston laidassa ja yksi lamellitalo Kuuluttajankadun varressa. Kummankin tontin rakennusoikeus on 4 700 k-m². Tontilla 15 on lamellitalo, jonka rakennusoikeus on 5 000 k-m² ja joka rajautuu Kuuluttajankadun ja Radiokadun varteen.

Kaupunkihuviloiden suurin sallittu kerrosluku on IV (2/3). Kaupunkihuviloihin saa rakentaa enintään kolme asuntoa porrastasannetta kohden. Lamellitalojen suurin sallittu kerrosluku on Kuuluttajankadun varressa VI, Radiokadun varressa V ja pihan puolella IV. Lamellitalojen asuntojen keskimääräisen pinta-alan tulee olla yli 75 m².

Asemakaavassa asuinkorttelin tärkeimpänä suunnitteluperiaatteena on ollut pientalomainen asuinympäristö. Keskeinen pientalomaisuutta ohjaava määräys on asuntojen keskipinta-alan sääntely, joka tapahtuu kaupunkihuviloissa rajoittamalla asuntojen lukumäärää porraskohtaisesti ja lamellitaloissa asuntojen keskipinta-alan vähimmäiskoolla. Muita pientalomaisuutta edistäviä määräyksiä ovat rakennusmassojen polveileminen ja porrastaminen pienimittakaavaisemmaksi pihan ja puiston suuntaan, ylimmän kerroksen kattoterassit ja maantasokerroksen pihaterassit sekä muut pihan käyttöä ja rakentamista koskevat määräykset.

Korttelin tontit 17 ja 18 on suunniteltu pääosin asemakaavamääräysten mukaan. Tontilla 18 on kolme kaupunkihuvilaa, joissa on kolme asuntoa porrastasannetta kohden ja joiden asuntojen keskipinta-ala on 109,2 m². Tontille 17 on rakenteilla lamellitalo, jonka asuntojen keskipinta-ala on 72,6 m². Yhteensä rakennettujen tonttien asuntojen keskipinta-ala on 89 m².

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tonteille 13 ja 14 vapaarahoitteisia omistusasuntoja. Kummallekin tontille esitetään rakennettavaksi lamellitalo sekä kaksi kaupunkihuvilaa, joista toisessa on 3 asuntoa/porrastaso ja toisessa 4 asuntoa/porrastaso. Lamellitalon 36 asunnon keskipinta-ala on 61,9 m² ja kaupunkihuviloiden 24 asunnon keski-pinta-ala on 74,5 m². Kummankin tontin asuntojen keskipinta-ala on yhteensä 67,0 m². Koko korttelin 17051 kaikkien omistusasuntojen (tontit 13, 14, 17 ja 18) keskipinta-alaksi muodostuu tällöin 75,4 m².

Tontille 15 on tarkoitus rakentaa vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja 75 kpl, jolloin asuntojen keskipinta-alaksi tulee 56 m². Tällöin koko korttelin 17051 kaikkien vuokra- ja omistusasuntojen (tontit 13,14,15,17 ja 18) keskipinta-alaksi muodostuu 70,1 m².

Jos tonttien 13 ja 14 rakentamisessa noudatettaisiin asuntojen vähimmäiskoosta annettua asemakaavamääräystä, tulisi kummallekin tontille 60 asuntoa ja asuntojen keskipinta-alaksi 80,3 m². Jos tontin 15 rakentamisessa noudatettaisiin määräystä asuntojen 75 m² keskikoosta, tulisi tontille 57 asuntoa.

Länsi-Pasilassa asuntojen keskikoko on 62,4 m², Itä-Pasilassa 57,3 m² ja koko Pasilan peruspiirissä 59,7 m². Keski-Pasilaan suunnitellut uudet asuinkorttelit sijoittuvat tiiviisti rakennettavalle keskusta-alueelle, joten niiden suunnitteluperiaatteena tulee olemaan uudentyyppisten kaupunkimaisten kerrostaloasuntojen kehittäminen. Ilmalan alueelle suunniteltujen uusien asuinalueiden tavoitteena on ollut lisätä isojen asuntojen tarjontaa Pasilassa. MTV:n alueen korttelin 17051uusilla asunnoilla on tavoiteltu pientalomaisuutta ja perheille sopivia asuntoja. Ilmalan alueelle on rakenteilla uusia asuntoja myös YLE:n alueen reunalle Radiokadun varteen. Näiden asuntojen keskipinta-alat vaihtelevat välillä 68,5–70,9 m².

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (26.3.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että korttelin 17051 kahden ensimmäisen tontin 17 ja 18 (Ilmalankatu 4 ja 6) hankkeiden toteutukset ovat käynnistyneet jo aikaisemmin. Tontin 18 kohde (Ilmalankatu 6, Asunto Oy Helsingin Juontaja) on muuttovalmis. Tontin 17 (Ilmalankatu 4, Asunto Oy Helsingin Tuottaja) rakennustyöt on aloitettu, ja hakijan arvion mukaan kohde valmistuu marraskuussa 2010. Tonttien 17 ja 18 yhteenlaskettu asuntojen keskipinta-ala on 89,1 m².

./. Lisäksi esittelijä toteaa, että tontin 17051/13 alustavan huoneistoluettelon mukaan kohteen 60 asunnosta 20:n asunnon keskipinta-ala on 72,8 m² ja 13:n asunnon keskipinta-ala on 90,6 m² (Liite 5).

Esittelijä katsoo, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa, vaikka tonttikohtainen asuntojen keskipinta-ala alittaakin asemakaavan vähimmäisvaatimuksen. Korttelikohtaisesti tarkasteltuna omistusasuntojen keskipinta-ala ylittää lamellitaloille vaaditun 75 m²:n keskipinta-alan, ja korttelin kaikkien omistus- ja vuokra-asuntojen keskipinta-ala 70,1 m² on Pasilan alueen asuntojen keskikokoa selvästi suurempi.

Poikkeamisen erityinen syy on alueella käynnissä olevan asuntorakentamisen jatkuminen ja alueen rakentuminen valmiiksi kokonaisuudeksi ilman useiden vuosien taukoja.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE KIINTEISTÖ OY RUOHOLAHDENKATU 23:N POIKKEAMISHAKEMUKSESTA

Khs 2010-1071

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 23:n poikkeamishakemuksesta seuraavan puoltavan lausunnon:

Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 23 pyytää (8.3.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 172 tontille nro 23 (Ruoholahdenkatu 23).

Asemakaavan mukaan alue on toimistorakennusten korttelialuetta (KT). Tontin rakennusoikeudesta 950 k-m² tulee varata asumiseen. Asunnot on sijoitettava ylimpään (kuudes) kerrokseen. Rakennus on suojeltu sr-2 merkinnällä.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa rakennuksen ylin, kuudes kerros (950 k-m²) toimistokäyttöön. Hakija perustelee hakemustaan mm. sillä, että rakennuksen ylimmän kerroksen asunnoille ei ole tarvetta. Toimistojen ja asumisen sekoittaminen samassa rakennuksessa on myös mm. turvallisuusriski yhteisten porrashuoneiden vuoksi. Myös läheisen Porkkalankadun sillan liikenne on asumisen kannalta häiritsevää.

Haettu toimenpide poikkeaa voimassaolevasta asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta. Haettu toimenpide on siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia. Poikkeamisen rakennuksen suojelua koskevasta asemakaavamääräyksestä voi myöntää alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Selostus Alueella on voimassa 6.1.1984 vahvistettu asemakaava nro 8726. Asemakaavan mukaan alue on toimistorakennusten korttelialuetta. Asemakaavan muutoksen ehtona on ollut, että ylimpään kerrokseen sijoitetaan asuntoja ja että tontin omistaja sitoutuu luovuttamaan tilat sellaisille yrittäjille, joiden käytössä olevat tilat vastaavasti vapautuvat asuntokäyttöön. Näin toteutettuna tontin käyttötarkoituksen muutos tukee kaupungin nykyisiä tavoitteita lisätä kantakaupungin asukasmäärää ja purkaa ns. piilokonttoristumista.

Tontin rakennusoikeus on 6 800 k-m², josta 950 k-m²tulee varata asumiseen. Asunnot on sijoitettava ylimpään (kuudes) kerrokseen. Rakennus on suojeltu sr-2 merkinnällä. Sen mukaan rakennusta ei saa purkaa ilman rakennuslautakunnan lupaa. Rakennuslautakunta voi myöntää luvan purkamiseen vain, jos siihen on olemassa pakottava syy. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostöitä, jotka tärvelevät katujulkisivujen tyyliä tai vesikaton perusmuotoa.

Kaavaan on merkitty olemassa olevan rakennuksen mukaiset rakennuksen julkisivupinnan ja vesikaton leikkauskohdan sekä vesikaton ylimmän kohdan enimmäiskorkeudet. Porkkalankadun sekä entisen ratapihan puoleiselle rakennusalalle on merkitty määräys 35 dB (A) rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyydestä liikennemelua vastaan. Tontin autopaikkavelvollisuus on 19 autopaikkaa.

Tontilla on 6-kerroksinen vuonna 1913 valmistunut teollisuusrakennus, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Valter Jung & Emil Fabritius. Tontin rakennusoikeudeksi määritelty nyt käytetty 6 800 k-m²vastaa tonttitehokkutta e_t=5.8. Ylimpään kerrokseen on vuonna 1985 rakennettu 9 kpl asuntoja. Rakennus on asuntoja lukuun ottamatta vuokrattuna matkatoimisto Kalevalle toimistokäyttöön.

Hakijan tarkoituksena on muuttaa myös ylin kerros toimistokäyttöön. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta käyttötarkoituksen osalta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (21.4.2010). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Lausunto Kaupunginhallitus toteaa, että läheisen Porkkalankadun sillan liikenteen melu- ja päästövaikutusten vuoksi rakennuksen ylin kerros on huonosti asumiseen soveltuva. Toimistokäytölle liikenteen haittavaikutus ei ole niin merkittävä. Kiinteistössä ei ole myöskään esimerkiksi oleskelupihaa tai asuntoparvekkeita.

Kaupunginhallitus katsoo, että haettu toimenpide voidaan toteuttaa.

Poikkeamisen erityinen syy on rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö.

Kaupunginhallitus puoltaa hakemusta.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 23:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Ympäristökartta (Kampin tontti 172/23)
	Liite 2	Asemapiirustus (Kampin tontti 172/23)
	Liite 3	Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 23:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Ruoholahdenkatu 23 pyytää (8.3.2010) poikkeamislupaa 4. kaupunginosan (Kamppi) korttelin nro 172 tontille nro 23 (Ruoholahdenkatu 23).

Hakijan tarkoituksena on rakennuksen ylimmän (kuudes) kerroksen (950 k-m²) käyttötarkoituksen muuttaminen toimistokäyttöön poiketen asemakaavasta.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennuksen pääkäyttötarkoitus on toimistotalo, eikä rakennuksen ylimmän kerroksen asunnoille ole tarvetta. Asunnot ovat pieniä ja huonokuntoisia, ja soveltuvat huonosti mm. perheasunnoiksi. Toimistojen ja asumisen sekoittaminen samassa rakennuksessa on myös mm. turvallisuusriski yhteisten porrashuoneiden vuoksi. Myös läheisen Porkkalankadun sillan liikenne on asumisen kannalta häiritsevää, erityisesti pienissä asunnoissa, jotka avautuvat yksipuolisesti sillalle päin.

Kaupunkisuunnitteluvirasto puoltaa lausunnossaan 20.5.2010 hakemusta.



Kokousaika	28.6.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali