SELVITYS HELSINGIN KAUPUNGIN MATKAILU- JA TAPAHTUMATOIMINTOJEN UUDELLEENJÄRJESTELYVAIHTOEHDOISTA

Khs 2009-2709

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintoja kehitetään nykyisen toimintamallin pohjalta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta selvittämään yhteistyön ja sen koordinoinnin tehostamistarpeita niiden kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen kesken, joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin.

Pöytäkirjanote liitteineen talous- ja suunnittelukeskukselle ja Helsingin kaupungin ao. henkilöstöjärjestöille.

Lisätiedot:
Vänskä-Sippel Petra, controller, puhelin 310 25551

LIITTEET	Liite 1	Selvitys
	Liite 2	Organisointimallit
	Liite 3	Selvitys Helsingin kaupungin matkailu...-päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa seuraavaa:

Nykytila

Kaupungin matkailu- ja tapahtumatoiminnot on keskitetty talous- ja suunnittelukeskuksen elinkeinopalveluun, jossa matkailutoiminnoista vastaa matkailu- ja kongressitoimisto ja tapahtumatoiminnoista tapahtumayksikkö. Matkon apuna toimii kaupungin täydessä omistuksessa oleva Helsingin Matkailu Oy.

Matkailu- ja kongressitoimisto on Helsingin kaupungin matkailun

asiantuntijayksikkö, joka vastaa kaupungin matkailustrategiasta,

matkailumarkkinoinnista, matkailuneuvonnasta, matkailun kehittämisestä ja sidosryhmätyöstä.

Helsingin Matkailu Oy on operatiivinen apuyhtiö, joka toteuttaa matkailu- ja kongressitoimiston toimeksiannosta ja nimissä markkinointitoimenpiteitä, hakee niihin sopivat yhteistyökumppanit ja hoitaa maksuliikenteen. Yhtiö operoi myös seudullista matkailuneuvontaa lentoasemalla ja vastaa matkailuneuvonnan myyntitoiminnasta kaikissa toimipisteissä. Yhtiön toiminnan päämääränä ei ole voitto, vaan Helsingin matkailumarkkinointiin käytettävän yhteispanostuksen kasvattaminen ja joustava yhteistyö, jossa elinkeinoelämä haluaa olla mukana.

Matkailu- ja kongressitoimiston rinnalla elinkeinopalvelussa toimii tapahtumayksikkö, jonka työ liittyy tapahtumajärjestämiseen ja sen mahdollistamiseen. Yksikkö järjestää vuosittain erikokoisia tapahtumia Helsingissä, osallistuu Helsinkiä esille tuovien tapahtumien järjestämiseen ulkomailla sekä koordinoi kansainvälisten suurtapahtumien hakua Helsinkiin. Itse tuottamiensa tapahtumien lisäksi tapahtumayksikkö konsultoi muita tapahtumajärjestäjiä sekä pitää yhteyttä esim. urheiluliittojen kanssa. Tapahtumayksikön työ liittyy olennaisesti myös matkailuun ja sisältää runsaasti yritysyhteistyötä.

Matkailu- ja kongressitoimiston palveluksessa oli vuoden 2009 lopussa yhteensä 23 vakituista henkilöä ja 3 määräaikaista työllistettyä. Tapahtumayksikön palveluksessa oli 6 vakituista ja yksi määräaikainen työllistetty. Helsingin Matkailu Oy:n palveluksessa oli 5 vakituista ja 3 määräaikaista henkilöä.

Aiempi alustava selvitys

Talous- ja suunnittelukeskus laati 5.1.2010 päivätyn alustavan selvityksen nykyisten matkailu- ja tapahtumatoimintojen vaihtoehtoisesta organisoinnista. Konsernijaosto päätti 8.2.2010 merkitä selvityksen tiedoksi ja kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta käynnistämään selvityksen pohjalta jatkovalmistelun sekä tuomaan 1.6.2010 mennessä konsernijaostolle esityksen kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen organisointivaihtoehdoista toimenpide-ehdotuksineen.

Päätöksen mukaan valmistelussa oli otettava huomioon kaupungin ja henkilöstöjärjestöjen kanssa sovitut yhteistoimintamenettelyt.

./. Talous- ja suunnittelukeskus on laatinut selvityksen uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista. Selvitys on tämän asiakohdan liitteenä.

Selvityksessä on kaupungin matkailu- ja tapahtumatoimintojen nykytilan lisäksi yleisesti tarkasteltu matkailualaa pääkaupunkiseudulla. Lisäksi selvityksessä on esitetty sekä kansallista että kansainvälistä vertailua matkailu- ja tapahtumatoiminnoista.

Selvityksessä kartoitettiin seuraavat organisointivaihtoehdot:

A. Nollavaihtoehto (nykytila)

B. Tilaaja - Tuottaja – malli

- tuottajatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:öön

- tilaajatoiminto ja strateginen suunnittelu on elinkeinopalvelussa

C1.Tapahtumatoimintojen tilaaja – tuottaja – malli

- tapahtumatoiminnot yhtiöitetään erilliseen yhtiöön

- matkailutoiminnot jäävät elinkeinopalveluun

C2. Tapahtumatoimintojen tilaaja – tuottaja – malli

- tapahtumatoiminnot liikelaitostetaan

- matkailutoiminnot jäävät elinkeinopalveluun

D. Matkailutoimintojen keskittäminen matkailu- ja
kongressitoimistoon

- Helsingin Matkailu Oy puretaan ja toiminta siirretään elinkeinopalveluun / matkailu- ja kongressitoimistoon

- matkailutoiminnot jäävät elinkeinopalveluun

E. Matkailu – ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli

- matkailu- ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta

- yhtiön strateginen ohjaus ( ilman tilaajaroolia) elinkeinopalvelulla

F. Matkailu – ja tapahtumatoimintojen ohjaus – ja tuotantomalli

- matkailu- ja tapahtumatoiminnot siirretään Helsingin Matkailu Oy:ön, jolla on kokonaisvastuu em. toimintojen suunnittelusta ja tuottamisesta

- yhtiön konserniohjaus (ilman tilaajaroolia) kaupunginjohtajalla /talous- ja suunnittelukeskuksella.

Edellä mainituista vaihtoehtoisista organisointimalleista otettiin tarkempaan tarkasteluun A ja F – mallit, joita pidettiin käytännössä realistisimpina toteutusvaihtoehtoina.

Selvityksen laatinut työryhmä pitää tarkastelluista organisointimallivaihtoehdoista vaihtoehtoa A (nykytila) käyttökelpoisimpana. Tämän vaihtoehdon puolesta voidaan esittää erityisesti seuraavat näkökohdat:

- Matkailu- ja kongressitoimisto apunaan Helsingin Matkailu Oy ja tapahtumayksikkö ovat yhdessä ja erikseen tunnettuja sekä tunnustettuja toimijoita ja kumppaneita, eikä nykyisestä toimintamallista ole osoitettavissa merkittäviä epäkohtia.

- Helsingin brändi on alkanut kehittyä myönteisesti, joten toimintojen uudelleenorganisointi saattaa ainakin väliaikaisesti häiritä myönteisen kehityksen jatkumista.

- Nykyisellä toimintamallilla voidaan varmistaa matkailu- ja tapahtumatoiminnoille riittävän vahvat ja vakaat taloudelliset resurssit ja nykyiseen toimintamalliin vahvasti sitoutuneen henkilöstön motivaation toiminnan kehittämiseen nykyiseltä pohjalta.

- Toimintamallien A ja F keskinäisessä vertailussa ei yhtiöpohjaisen toimintamallin puolesta voida esittää sellaisia painavia, merkittäviä lisäarvoa tuovia tekijöitä, jotka olisivat ehdottomasti puoltaneet F- mallin toteuttamista.

Keskeisenä jatkoselvitystarpeena selvityksessä todetaan, että niiden kaupunkikonsernin virastojen, liikelaitosten ja muiden konserniyhteisöjen, joilla on toiminnassaan välittömiä yhtymäkohtia matkailu- ja tapahtumatoimintoihin, yhteistyötä tulisi koordinoida ja tiivistää.

Työryhmä toteaa lisäksi, että vaikka selvityksen mukaan on perusteltua säilyttää matkailu- ja tapahtumatoimintojen nykyinen toimintamalli, niin lähivuosina on kuitenkin näköpiirissä sellaisia suuntauksia ja ilmiöitä, jotka luovat muutospaineita nykyiseen toimintamalliin ja – käytänteisiin. Näistä johtuvat muutostarpeet voidaan hallita toistaiseksi myös nykyisen toimintamallin puitteissa.

Esittelijä toteaa, että esitys on konsernijaoston 7.6.2010 hyväksymän esityksen mukainen.

SOTAINVALIDIEN KESÄMAJA-ALUEEN MAANVUOKRASOPIMUSTEN UUSIMINEN/KAUPUNGINHALLITUKSEN KÄSITELTÄVÄKSI OTETTU YLEISTEN TÖIDEN LAUTAKUNNAN PÄÄTÖS 9.3.2010 § 137

Khs 2010-552

RYJ Kaupunginhallitus päättänee kumota yleisten töiden lautakunnan päätöksen 9.3.2010 § 137 sotainvalidien kesämaja-alueiden maanvuokrasopimuksen uusimisesta sekä palauttaa asian rakennusvirastoon uudelleen valmisteltavaksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa rakennusvirastoa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa selvittämään tarvittavia toimenpiteitä voimassa olevan asemakaavan mukaan Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta siirrettäväksi tarkoitettujen kesämajojen tilanteen ratkaisemiseksi.

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimusten... - Päätöshistoria
	Liite 2	Esittelijän eriävä mielipide
	Liite 3	Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti 9.3.2010
	Liite 4	Yleisten töiden lautakunnan esityslistatekstin liitteet 9.3.2010

ESITTELIJÄ

Asian käsittelyvaiheista

Yleisten töiden lautakunta päätti 9.3.2010 § 137 hyväksyä sotainvalidien kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksen uusimisessa noudatettavat vuokrausperusteet seuraavasti:

Sotainvalidien ja sotainvalidien leskien kesämajojen maa-alat vuokrataan Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:lle kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan.

Sotainvalidien ja heidän leskiensä vuokrataso säilytetään ennallaan. Vuosivuokra on 76 euroa kesämajaa kohden nykyisten vuokralaisten kohdalla.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n omistamien rakennusten (asuinrakennus, veljesmaja ja sauna) maa-alat vuokrataan nykyisellä 7,50 euron neliövuosivuokralla eri sopimuksella edellä mainitulle kaudelle, kun Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n lopettamisesta ja sen omaisuuden siirrosta on tehty yhdistyslain mukaiset päätökset.

Muuten noudatetaan aikaisempien sopimusten ehtoja.

Yleisten töiden lautakunta edellyttää, että rakennusvirasto käynnistää selvityksen tarvittavista mökkien siirroista joko poikkeuslupamenettelyn tai asemakaavamuutoksen pohjalta koko Länsiulapanniemen alueella.

Merkittiin, että jäsen Heinämies teki puheenjohtaja Niemisen kannattamana päätökseksi tulleen muutosehdotuksen. Heinämiehen ehdotus hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen vastaisesti, äänin 8-0, poissa yksi.

Esittelijä jätti päätökseen esittelijän ehdotuksen mukaisen eriävän mielipiteen.

./. Yleisten töiden lautakunnan päätös on liitteessä 1 (päätöshistoria) ja esittelijän eriävä mielipide liitteenä 2. Yleisten töiden lautakunnan esityslistateksti on liitteenä 3 ja esityslistatekstin liitteet liitteenä 4.

Yleisten töiden lautakunnan esityslistalla oleva asia koskee kesämaja-alueen maanvuokrasopimuksen uusimista sopimusosapuolena tällä hetkellä olevan Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n lopettaessa toimintansa. Toiminta siirtyisi alueelle perustetulle Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:lle.

Yleisten töiden lautakunnan esittelijän ehdotuksen mukaan Sotainvalidien ja sotainvalidien leskien kesämajojen maa-alat vuokrataan Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry:lle vuodeksi kerrallaan, kun yleisten töiden lautakunnan päätöksen mukaan vuokra-aika olisi kolme vuotta. Nyt uusittava sopimus koskisi 46:tta maja-alaa.

Esittelijän ehdotuksen mukaan majanpito olisi rajoitettu helsinkiläisiin sotainvalideihin ja näiden leskiin kuten nykyisessä sopimuksessa. Sen sijaan lautakunta edellytti, että rakennusvirasto selvittää mökkien siirtoa joko poikkeuslupamenettelyn tai asemakaavamuutoksen pohjalta koko Länsiulapanniemen alueella.

Lisäksi esittelijän ehdottamissa vuokrausehdoissa todetaan, että sotainvalidien ja heidän leskiensä vuokrataso säilytetään ennallaan. Vuosivuokra on 76 euroa kesämajaa kohden. Lautakunnan päätöksessä vuosivuokra on 76 euroa nykyisten vuokralaisten kohdalla.

Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 11.3.2010 § 24 ottaa yleisten töiden lautakunnan em. päätöksen Khn käsiteltäväksi.

./. Asiasta on pyydetty hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausunto, joka on liitteessä 1 (päätöshistoria).

Asian taustaa

Lauttasaaressa on Särkiniemen-Veijarivuoren ja Länsiulapanniemen alueella kesämaja-alueet, joita rakennusvirasto vuokraa mökkiläisten yhteisöille (Särkiniemen mökkiläiset ry, Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry, Poliisimajalaiset ry ja HKL:n kesämajalaiset ry). Yhteisöt puolestaan vuokraavat majapaikkoja edelleen yksityisille helsinkiläisille.

Lauttasaaren Länsiulappaniemen ja Särkiniemi-Veijarivuoren puistoalueilla on voimassa olevat Kvston 27.8.1997 hyväksymät asemakaavat. Asemakaavoissa alueet on merkitty lähivirkistysalueiksi. Lähivirkistysalueille on merkitty alueen osat, joilla kesämajojen pito on sallittu. Kaavassa on merkitty kullekin alueen osalle luku, joka ilmoittaa majojen enimmäismäärän alueella. Särkiniemen-Veijarivuoren alueella kesämajojen enimmäismäärä on 155, ja Länsiulapanniemessä HKL:n alueella 98, poliisien alueella 57 ja sotainvalidien alueella 75.

Osa alueen nykyisistä kesämajoista on asemakaavojen osoittamien kesämaja-alueiden ulkopuolella ja on siirrettävä asemakaavojen osoittamille alueille, jotta Krimin sodan aikaiset muinaismuisto-alueet ja arvokkaat ranta-alueet voidaan vapauttaa rakennelmista. Asemakaavan selostuksessa korvaavaksi kohteeksi on osoitettu Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry:n jäsenten käytössä oleva alue. Asemakaavan selostus ei kuitenkaan, kuten oikeuspalvelujen lausunnossakin todetaan, ole asemakaavan osa eikä asemakaavan noudattamisvelvollisuus koske kaavaselostusta.

Sotainvalidien yhdistys ei vuonna 1998 kesämaja-alueiden vuokrausperiaatteita laadittaessa vastustanut alueensa osoittamista korvaavaksi paikaksi, koska se arvioi toimintansa päättyvän lähivuosina.

Asemakaavojen voimaantulon jälkeen majoja on siirretty Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta ja viereiseltä Poliisimajalaiset ry:n alueelta sotainvalidien alueelle yhteensä 28 kpl. Asemakaavan toteuttamiseksi Särkiniemi-Veijarivuoren alueelta olisi vielä siirrettävä muualle 26 kesämajaa.

Sotainvalidien kesämajojen tilanne

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry on ollut yksi kaupungin vuokralaisista. Nykyisen sopimuksen voimassaolo päättyi 31.12.2009. Sotainvalidien yhdistyksen sopimuksessa majanpito on toiminnan alusta lähtien ollut rajoitettu sotainvalideihin ja näiden leskiin. Sotainvalidien yhdistyksen säännöt ovat rajoittaneet edelleen luovutusta muille, ja luovutusrajoitus on ollut myös kaupungin ja yhdistyksen välisessä sopimuksessa.

Osalla muistakin kesämajayhdistyksistä on aikaisemmin ollut majan edelleen luovutusta rajoittavia säännöksiä säännöissään, mutta nykyisin rajoituksia ei enää ole. Kesämaja-alueiden käyttötarkoituksena on helsinkiläisten kesämajatoiminta kaikille avoimella yleisellä virkistysalueella. Helsinkiläisyyden lisäksi rajoitteena on vain se, että kesämajoja voi olla vain yksi ruokakuntaa kohden.

Yleisten töiden lautakunnan 28.11.2002 § 611 kesämaja-alueiden vuokraamista koskevan päätöksen esityslistassa on todettu Helsingin Sotainvalidit ry:n katsoneen, että sotainvalideja ei pidä asettaa muihin kesämajalaisiin nähden huonompaan asemaan, jolloin sotainvalidien perillisten tulisi voida jatkaa majanpitoa. Yhdistys on myös myöhemmin sopimuksia uudistettaessa ilmoittanut vaatimuksensa yhdenvertaisesta menettelystä. Yhdistyksen säännöt ovat kuitenkin rajoittaneet edelleen luovutusta.

Sotainvalidien Veljesliiton Helsingin Sotainvalidit ry on tehnyt päätöksen toimintansa lopettamisesta vuonna 2010. Alueelle perustettu uusi yhdistys Sotainvalidien Kesämajayhdistys ry on ilmaissut halukkuutensa ottaa vastaan kesämaja-alueen hallinnon. Uuden yhdistyksen säännöt eivät kiellä majan luovuttamista muillekin kuin sotainvalideille ja heidän leskilleen.

Oikeuspalvelujen lausunnossa todetaan, että hallintolain 6 §:n hallinnon oikeusperiaatteisiin sisältyvän yhdenvertaisuusperiaatteen mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti. Tasapuolisuuden keskeisenä sisältönä on vaatimus, että viranomaisen on kohdeltava samanlaisia tapauksia samalla tavoin. Erilainen kohtelu on oltava asiallisesti perusteltavissa. Yhdenvertaisuusperiaate edellyttää myös päätöksenteon johdonmukaisuutta. Oikeuskäytännön mukaan yhdistyksiä tulee kohdella yhdenvertaisesti, ellei ole yhdistyksen toimintaan tai sääntöihin liittyvää hyväksyttävää perustetta poiketa yhdenvertaisuudesta.

Rakennusviraston katu- ja puisto-osaston palvelutoimisto on tehnyt kesämaja-alueiden vuokrasopimukset kesämaja-yhdistysten kanssa. Sopimuskumppaneina ovat yhdistykset, eivät yksittäiset kesämajalaiset. Kaupungin tulee oikeuspalvelujen lausunnon mukaan toimia yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti sopimuskumppaneitaan eli kesämajayhdistyksiä kohtaan.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausuntoon viitaten esittelijä toteaa, että uusittaessa kesämaja-alueen vuokrasopimuksia kesämajan pitoa ei enää voida rajoittaa pelkästään sotainvalideihin ja heidän leskiinsä, jollei ao. yhdistyksen säännöissä rajoiteta luovutusta.

Hallintokeskuksen lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös siihen, että sotainvalideilla on ollut erityisasema suhteessa muihin Lauttasaaren kesämaja-alueiden yhdistyksiin. Sotainvalideilta on peritty alhaisempaa vuokraa kuin muilta, vuokra on ollut noin neljäsosa muilta perittävästä vuokrasta. Lisäksi osa alueen mökeistä on sähköistetty toisin kuin muut Lauttasaaren kesämaja-alueet HKL:n kesämaja-aluetta lukuun ottamatta. Alhaisempi vuokrataso on perustunut sotainvalidiasemaan.

Oikeuspalvelujen lausunto huomioon ottaen jatkossa ei ole perusteita alhaisemmalle vuokralle muiden kuin sotainvalidien ja heidän leskiensä osalta.

Mökkien siirtokysymys

Oikeuspalvelujen lausunnossa on oikeudelliselta kannalta arvioitu muilta alueilta siirtymään joutuvien mökkiläisten asemaa. Asemakaavaselostuksissa on todettu, että siirrettäville kesämajoille esitetään korvaava paikka ensisijaisesti Länsiulappaniemen keskiosasta tai Särkiniemen – Veijarivuoren alueelta, jos alueelta vapautuu paikkoja. Majan poistamiselle tai siirrolle annetaan siirtymäaika, jonka pituus riippuu niistä perusteista, joilla majaa esitetään poistettavaksi. Oikeuspalvelujen lausunnossa todetaan, että hallintolain 6 §:ään perustuvan luottamuksensuojaperiaatteen mukaan viranomaisen velvollisuus on noudattaa tekemiään päätöksiä ja antamiaan lupauksia. Näin ollen viranomaisen toimintaan liittyvä luottamuksensuojaperiaate edellyttää, että asemakaavan toteuttamisen vuoksi siirtymään joutuville kesämajalaisille on kaavaselostuksen mukaan osoitettava uusi mökkipaikka. Asia koskee Särkiniemi-Veijarivuoren alueella vielä olevia 26 mökkiä, jotka ovat kaavaan mökeille varatun alueen ulkopuolella.

Rakennusvirasto joutuu tarkastelemaan kesämajojen siirtoasiaa uudelleen, jotta alueelta siirtymään joutuville saadaan järjestettyä mökkipaikka.

Asia on ongelmallinen, koska jo asemakaavoituksen yhteydessä on tutkittu Lauttasaaren lähivirkistysalueiden yhteensopivuus maakäyttötavoitteiden kanssa ja alueiden toimivuus mm. majojen määrän ja sijoittelun, muinaismuistojen säilymisen yms. kannalta. Lisäksi voidaan todeta, että Lauttasaaren alueelle ei ole Khn 15.6.2009 käsittelemässä siirtolapuutarha- ja kesämajatyöryhmän raportissa eikä sen pohjalta päätetyissä jatkotoimenpiteissä esitetty laajennustavoitteita tai tiivistämistä. Pikemminkin yleisenä tavoitteena on siirtolapuutarha- ja kesämaja-alueiden saaminen julkiseen virkistyskäyttöön pienelle käyttäjäryhmälle suljettujen alueiden sijasta.

Rakennusvirasto on yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa ryhtynyt selvittämään mahdollisia keinoja asian ratkaisemiseksi siten, että eri näkökohdat, kuten yhdistysten ja mökkiläisten asema sekä asemakaavan toteuttaminen Lauttasaaren Länsiulappaniemen ja Särkiniemi-Veijarivuoren alueella otetaan huomioon.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että yleisten töiden lautakunnan tekemä päätös on syytä kumota ja palauttaa asia uudelleen valmisteltavaksi, jotta rakennusvirasto voi valmistella sotainvalidien kesämaja-aluetta koskevan vuokrausasian edellä kerrotut eri näkökohdat huomioon ottaen uudelleen. Rakennusviraston tavoitteena on saada asia yleisten töiden lautakunnan päätettäväksi syksyllä 2010.

Lisäksi rakennusvirastoa tulisi kehottaa selvittämään Lauttasaaren kesämaja-alueilla olevien kesämajojen siirtoasian ratkaisua yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

YMPÄRISTÖTARKASTAJAN JA ELINTARVIKETARKASTAJAN VIRKOJEN PERUSTAMINEN YMPÄRISTÖKESKUKSEEN

Khs 2010-855

RYJ Kaupunginhallitus päättänee perustaa ympäristökeskukseen sijoitettavaksi 1.7.2010 lukien seuraavat virat:

Virkanimike

Lukumäärä

Tehtäväkohtainen
palkka euroa/kk

Ympäristötarkastaja

2936,01

Elintarviketarkastaja

2795,52

Samalla kaupunginhallitus päättänee vahvistaa

- ympäristötarkastajan viran kelpoisuusvaatimuksiksi soveltuvan ylemmän korkeakoulututkinnon, sekä kielitaitovaatimuksiksi hyvän suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon sekä tyydyttävän ruotsin kielen taidon, ja

- elintarviketarkastajan viran kelpoisuusvaatimuksiksi soveltuvan korkeakoulututkinnon, sekä kielitaitovaatimuksiksi hyvän suomen kielen kirjallisen ja suullisen taidon sekä tyydyttävän ruotsin kielen suullisen taidon.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa ympäristökeskusta julistamaan virat julkisesti haettaviksi 14 päivän hakuajoin siten, että ympäristötarkastajan viran tehtäväkohtainen palkkaus on 2936,01 euroa kuukaudelta ja elintarviketarkastajan viran tehtäväkohtainen palkkaus on 2795,52 euroa kuukaudelta.

Pöytäkirjanote ympäristölautakunnalle, ympäristökeskukselle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Ympäristötarkastajan ja elintarviketarkastajan... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että ympäristökeskukseen perustettaisiin ympäristötarkastajan (tehtäväkohtainen palkka 2936,01 euroa/kk) virka ja elintarviketarkastajan virka (tehtäväkohtainen palkka 2795,52 euroa/kk) Sipoosta ja Vantaalta liitettyjen alueiden aiheuttamien lisääntyneiden valvontatehtävien vuoksi 1.6.2010 alkaen.

Ympäristötarkastajan ja elintarviketarkastajan viran perustaminen sisältyi vuoden 2009 talousarvioesitykseen.

Esittelijä toteaa, että kuntalain 44 § 2 momentin mukaan tehtävää, jossa käytetään julkista valtaa, hoidetaan virkasuhteessa. Helsingin kaupungin hallintosäännön 11 §:n mukaan kaupunginhallitus päättää muiden kuin kaupunginjohtajan, apulaiskaupunginjohtajan sekä viraston tai laitoksen päällikön viran perustamisesta ja lakkauttamisesta. Kaupunginkanslian henkilöstöosaston viran muuttamista ja tehtävänimikkeitä koskevien ohjeiden mukaan uuden viran perustamisesityksen tekee lauta- tai johtokunta taikka viraston tai laitoksen päällikkö. Ympäristötoimen johtosäännössä ei ole viran perustamiseen liittyviä toimivaltamääräyksiä.

Asiassa on saatu henkilöstökeskuksen (18.5.2010) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (26.5.2010) lausunnot.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että vuoden 2009 ympäristökeskuksen talousarvioon sisältyi määrärahat kyseisten virkojen perustamiseen ympäristövalvontayksikköön Sipoosta ja Vantaalta liitettyjen alueiden mukanaan tuomien lisääntyneiden valvontatehtävien vuoksi. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että näin ollen virkojen perustaminen on perusteltua. Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että virkojen perustamisesta ei saa aiheutua ylityspainetta ympäristökeskuksen vuoden 2010 talousarvioon tai tulevien vuosien talousarviomäärärahoihin.

Henkilöstökeskus ilmoittaa puoltavansa ympäristölautakunnan esitystä tehtävänimikkeiden ja tehtäväkohtaisten palkkojen osalta. Henkilöstökeskus suosittelee, että päätös tulee voimaan päätöksen tekemistä seuraavan kuukauden alusta lukien.

Esityksen perustelut

Ympäristötarkastajan virka

Perustettava ympäristötarkastajan vakanssi sijoitetaan ympäristökeskuksen ympäristövalvontayksikön teollisuusvalvonnan vastuualueelle. Liitosalueen vuoksi teollisuusvalvonnan vastuualueella valvontakohteiden määrä on kasvanut. Liitetyn alueen yhdyskunta- ja elinkeinorakenteesta johtuen valvontakohteiden jakauma poikkeaa nykyisestä. Lukumäärältään suurimmat kohteet ovat viemäriin liittymättömät kiinteistöt ja eläinsuojat. Näissä kohteissa korostuu jätevesiin, jätehuoltoon ja nitraattidirektiiviin liittyvä valvonta. Östersundomissa on isohko II-luokan pohjavesialue. Koko alueella on myös runsaasti öljyllä lämpiäviä kiinteistöjä.

Kaavoitukseen liittyen tulee käsiteltäväksi mm. hulevesi- ja vesihuoltoasioita. Luonnonmukaiset hulevesiratkaisut merkitsevät lisääntynyttä vesihuoltolain mukaisten vapauttamishakemusten käsittelyä.

Merenranta-alueita koskevat ruoppaus- ym. rannanrakentamisasiat, joista seuraa lausuntojen antamista lupahakemuksista ja lupien jälkivalvontaa.

Alueelle tullee uusia jakeluasemia, joiden ympäristölupahakemukset tulevat käsiteltäviksi. Muita ympäristölupavelvollisia toimintoja saattaa sijoittua alueelle.

Tuleva rakentaminen lisää rakennusvaiheessa työmäärää rakentamisen meluun, tärinään ja jätehuoltoon liittyvillä tehtäväalueilla.

Maaperävalvontaan liittyen alueella on kymmenkunta kohdetta, joissa maaperän tilaa on syytä selvittää. Lisäksi alueella on maanalaisia öljysäiliöitä, jotka ovat saattaneet pilata maaperää.

Elintarviketarkastajan virka

Perustettava vakanssi sijoitetaan ympäristökeskuksen ympäristöterveysyksikön elintarvikevalvonnan vastuualueelle. Liitosalueen vuoksi valvontakohteiden määrä on kasvanut, joista lukumäärältään ja valvontatarpeeltaan suurimmat kohteet ovat elintarvikevalvontakohteita. Tähän mennessä on liitosalueelta tullut lähes parikymmentä uutta elintarvikevalvontakohdetta ympäristöterveysyksikön valvontaan. Siirtyneistä kohteista suurin osa on riskiluokitukseltaan merkittäviä kohteita kuten valmistuskeittiöitä, joissa käsitellään helposti pilaantuvia elintarvikkeita.

Elintarvikevalvontakohteiden määrä tulee jatkossa kasvamaan alueen kaavoituksen ja rakentamisen myötä, josta seuraa lupien ja ilmoitusten käsittelyä ja säännöllistä valvontaa.

Lupakäsittely ja säännöllinen valvonta kohdistuvat erityisesti elintarvikevalvontaan, mutta alueen kaavoituksen myötä ympäristöterveysyksikön vastuulla olevat talousveden ja uimaveden valvontaan liittyvät tehtävät tulevat jatkossa lisääntymään. Alueella on myös yksityiskaivoja, jotka lisäävät talousveden valvontaan käytettävää aikaa.

7.6.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI - VASTUUALUEEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011-2014

Khs 2010-630

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2011- 2014 seuraavan lausunnon:

ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2011 - 2014 esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaiset. Pääpaino on rakennetun tiestön hoidossa ja ylläpidossa tienkäyttäjien kulkuedellytysten ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kestävän liikkumisen näkökulman korostaminen on välttämätöntä pyrittäessä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen.

Ongelmaksi hyvien tavoitteiden saavuttamiselle muodostuu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita.

Helsingin seudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä. Seutu on Suomen henkinen ja taloudellinen veturi – metropolialue, jonka menestykselle kestävä aluerakenne, vahva elinkeinoelämä, hyvä elinympäristö ja sujuvat kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Helsingin seudulla sijaitsevat maan suurin kansainvälinen lentokenttä ja satama sekä suurin yliopisto, korkeakoulut ja tärkeimmät tutkimuskeskukset. Seutu on Suomen nopeimmin kasvava ja tiheimmin asuttu alue.

Myös Helsingin seudun tieinvestointien rahoitustaso on nostettava tasolle, joka riittää tiestön toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseen. Elinkeinoelämän tarpeisiin ja ympäristöhaasteisiin on pystyttävä vastaamaan entistä paremmin. Tavoiteasettelun perusteella kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta. Joukkoliikenteen järjestämiseen liittyy olennaisesti liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen, joka on täysin jätetty mainitsematta toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Suurin osa toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on ELY-keskuksen ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti voimassa olevan kustannusjakomenettelyn periaatteiden pohjalta. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti.

Helsingin kannalta vireillä olevista hankkeista kiireisimpiä ovat:

- Kehä I:n (Mt 101) pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa, Kivikontien eritasoliittymä ja Itäväylän eritasoliittymä

- Kehä I:n järjestelyt välillä Espoon raja - Vihdintie ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän kohdalla

- Vihdintien (Mt 120) bussikaista- ja kevyen liikenteen järjestelyt Pitäjänmäeltä pohjoiseen

- Hämeenlinnanväylän (Vt 3) bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki – Kaivoksela

- Hämeenlinnanväylän (Vt 3) Kuninkaantammen liittymä

- Tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapaketin 2008 - 2012 toteuttaminen.

Näiden hankkeiden toteutus tulisi välttämättä saada liikkeelle lähivuosina ja ajoittaa täsmällisemmin seuraavassa tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012 - 2015. Helsinki osaltaan varautuu hankkeiden toteutukseen tai käynnistämiseen vastaavassa aikataulussa.

Kustannusjaon täytyy perustua valtion ja Suomen kuntaliiton yhdessä laatimiin ohjeisiin ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa.” Lain määräämänä tienpitäjänä valtio vastaa tienpidosta ja sen kustannuksista sekä käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskukselle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 - 2014
	Liite 2	Tiehankkeet 2011 - 2014
	Liite 3	Vuonna 2010 käynnissä olevat hankkeet, tilanne 23.2.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Yleistä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on lähettänyt kaupungin käyttöön ja mahdollista lausuntoa varten tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman vuosiksi 2011 - 2014. Annettava lausunto palvelee osaltaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sen laatiessa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2012 - 2015. Lausuntoa pyydetään 30.6.2010 mennessä.

./. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 - 2014 on liitteenä 1. Tiehankkeet 2011-2014 on liitteenä 2. Suunnitelma on myös luettavissa osoitteessa:

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/uudenmaanely/Liikennejarjestelmatyo/ajankohtaistatieasioista/Sivut/default.aspx

./. Vuonna 2010 käynnissä olevien hankkeiden tilanne on liitteenä 3.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutettiin vuoden 2010 alussa merkittäviä rakenneuudistuksia. Liikennehallinto organisoitui Liikennevirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Aluehallintouudistuksen yhteydessä tiepiirit ja lääninhallitusten liikenneosastot koottiin osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue muodostuu Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista.

Toiminta- ja taloussuunnitelman sisällöstä

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelman hankkeiden painottumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien vastaaviin suunnitelmiin.

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon strategian mukaisesti turvataan ensisijaisesti tiestön päivittäinen liikennöitävyys sekä varmistetaan liikenteen ajo-olosuhteet, toimivuus ja turvallisuus. Näin hoidon ja ylläpidon toimet nousevat nykyisellä rahoitustasolla entistä merkittävämpään rooliin.

Tieverkon hoidolla turvataan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kansalaisten päivittäiset liikkumismahdollisuudet. Talvihoidolla parannetaan yöajan olosuhteita niin, että hoidon tason vaatimukset ovat samat vuorokauden ympäri.

Tarve perustienpidon uus- ja laajennusinvestointeihin on suuri, sillä hankekoreissa odottaa toteutusta lähes 2 000 toimenpidettä. Suunnitelmakauden investoinneissa korostuu kestävän liikkumisen näkökulma, sillä hankkeet keskittyvät pääasiassa kevyen liikenteen järjestelyihin ja joukkoliikenteeseen. Investointitarpeet ovat selvästi rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia suuremmat.

Isoja investointeja on tällä hetkellä käynnissä useita. Lisäksi moottoritien rakentaminen välillä Koskenkylä - Loviisa - Kotka on käynnistymässä vuonna 2010. Hallituksen vuoden 2008 alussa julkaisemassa liikennepoliittisessa selonteossa esitettiin vuoden 2011 jälkeen käynnistettävinä hankkeina Kt 50 Kehä III:n toinen vaihe, Mt 101 Kehä I:n pullonkaulat, valtatie 10/12 välillä Hämeenlinna - Lahti, Lahden eteläinen kehätie (valtatie 12), valtatie 12 välillä Lahti - Kouvola sekä pääkaupunkiseudun ulosmenoteiden parantaminen.

Tienpidon rahoitus ja hankeohjelma 2011 - 2014

Perustienpidon rahoituksen kohdentamisesta päätetään Liikennevirastossa. Tieverkon isot kehittämisinvestoinnit päätetään erikseen eduskunnassa. Myös teemahankkeista päätetään eduskunnassa.

Perustienpidon rahoituksesta valtaosa käytetään tieverkon hoitoon ja ylläpitoon. Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoituksesta on tieverkon hoito ja ylläpito vienyt jatkuvasti yhä suuremman osan, nyt jo yli 90 prosenttia.

Tarve palvelutasoa parantaviin investointeihin on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt, mutta nykyrahoitustasolla näihin tarpeisiin voidaan vastata vain minimaalisesti. Investointien rahoitustaso on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut ja perustienpidon rahat riittävät enää vain muutaman pienehkön investointihankkeen toteuttamiseen vuosittain. Kunnat osallistuvat edelleen itselleen tärkeiden hankkeiden rahoitukseen, jotta kipeimmät ongelmat saataisiin ratkaistua nopeammin.

Tällä hetkellä isoihin tieinvestointeihin käytettävä rahoitus Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on lähes yhtä suurta kuin perustienpidon rahoitus kokonaisuudessaan. Useimmat käynnissä olevat hankkeet päättyvät kuitenkin vuonna 2011 eikä isojen investointien rahoitustason säilymisestä korkealla tasolla ole varmuutta.

Hankekorien priorisointimenettelyä on kehitetty ja parhaillaan sitä laajennetaan kattamaan Kanta- ja Päijät-Hämeen hankkeet. Priorisoinnin keskeneräisyyden vuoksi uusia laajennus- ja uusinvestointeja ei ole nostettu suunnitelmaan.

Toiminta- ja taloussuunnitelman 2011–2014 Helsingin kannalta merkittävät tiehankkeet ovat:

- Mt 101 (Kehä I) pullonkaulojen poisto, 1. vaihe, 107,0 milj. euroa
Vt 3 (Hämeenlinnanväylä) Kannelmäki–Kaivoksela, 24,30 milj. euroa (joukkoliikenteen edistäminen ja meluesteet)

- Mt 120 (Vihdintie) Huopalahdentie – Kehä III, pikaparannuskohteet, 15,30 milj. euroa (joukkoliikenteen edistäminen)

- E18 (Porvoonväylä) Helsinki–Vaalimaa ja Kt 50 (Kehä III) kehittäminen, 2. vaihe, 215,0 milj. euroa

Siltojen uusimisia ja peruskorjauksia ovat:

- Mt 101 Kaarelan silta Kehä I:llä U-1378

- Mt 101 Kaarelan eteläinen silta U-3378S

- Mt 101 Muurimestarintien kaksoissilta N U-1378

- Mt 170 Grabbäckan silta U-70

Sidosryhmien rahoittamiin hankkeisiin on merkitty:

- Mt 170 bussipysäkkien suunnittelu Sotungintie, Karhusaarentie ja Knutersintie
Mt 101 Kehä I liikennejärjestelyt välillä Turunlinnantie ja mt 170 (Itäväylä)
Mt 101 kiertoliittymä Kehä I rampit, Kantelettarentie, Kaupintie, Näyttelijäntie

Ainoat perustienpitoon sisältyvät ylläpito- ja korvausinvestoinnit Helsingissä ovat em. siltojen peruskorjaukset. Käynnistettävistä kehittämishankkeista tärkein on Kehä I:n pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa. Hankkeeseen ei toistaiseksi ole osoitettu rahoitusta valtion budjetissa.

Teemahankkeista Helsingille keskeisiä ovat ”Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä” ja ”Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti”. Teemahankkeet nimetään valtion budjetissa. ELY-keskus on varautunut teemahankkeiden toteutukseen, jos niiden rahoitus varmistuu budjetissa tai lisäbudjeteissa. Teemahankkeisiin sisältyvistä hankkeista on meneillään Tuusulanväylän joukkoliikenteen parantamistyö ja Turunväylän melusuojaus Munkkiniemen ja Munkkivuoren kohdalla.

Toiminta- ja taloussuunnitelman vaikutukset

Suunnittelualueen laajeneminen neljä maakuntaa kattavaksi ei muuta vaikutusten painopisteitä. Perustienpidon rahoitustaso antaa vain niukasti mahdollisuuksia toteuttaa alueellisia investointeja, joten keskeisimmät vaikutukset aiheutuvat isoista investoinneista.

Kasvava liikenne aiheuttaa ongelmia muilla kuin Kehä I:n parannettavilla tieosuuksilla. Suunnitelmakauden investoinneilla ei pystytä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin ja teiden ruuhkaisuus tulee lisääntymään.

Tiestön hoidon puolella elinkeinoelämän ja työmatkalaisten liikkumista helpottavat talvihoidon tason parantaminen pääteillä öisin ja vilkkaiden teiden ennakoivan liukkaudentorjunnan tehostaminen.

Monet suunnitelman kehittämishankkeet, esim. E18-tien kehittäminen Kehä III:lla ja Kehä I:n parantaminen, parantavat tavara- ja työmatkaliikenteen sujuvuutta. Kevyen liikenteen asema heikkenee edelliseen suunnitelmakauteen verrattuna, sillä jo valmistuneiden hankkeiden tilalle ei ole noussut yhtään uutta kevyen liikenteen hanketta. Joukkoliikenteen olosuhteita edistetään pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä. Kehitys on kokonaisuutena tarkasteltuna hiukan heikompi kuin edellisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Ympäristövaikutukset säilyvät jokseenkin ennallaan. Ilmastotavoitteiden huomioon ottaminen edellyttäisi kulkumuotojakauman ohjaamista joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn suuntaan. Meluntorjunnan teemapakettia ei edelleenkään päästä toteuttamaan ja melulle altistuvien määrä lisääntyy Helsingin seudulla.

Saadut lausunnot

./. Asiasta on pyydetty kaupunkisuunnittelulautakunnan (6.5.2010), yleisten töiden lautakunnan (4.5.2010) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (21.5.2010) lausunnot. Lausunnot ovat liitteessä 4 (päätöshistoria).

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman edellyttämiin valtion maanteiden eritasoliittymäjärjestelyihin, joita ei ole mukana suunnitelmassa. Valtion tulisi osaltaan myös varautua kustannuksiin, koska muutoin aluerakentamisprojekteja joudutaan lykkäämään kasvavaan tahtiin.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa korostetaan tienpidon nykyisestä rahoitustasosta aiheutuvia ongelmia. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Molemmat lautakunnat pitävät Helsingin kannalta kiireellisimpinä hankkeina suunnitelmassa mainittua Kehä I:n pullonkaulojen poistoa Kivikontien ja Itäväylän eritasoliittymine kohdalla. Myös meluntorjuntahankkeiden mukaan saamista suunnitelmiin ja toteuttamista lautakunnat pitävät tärkeinä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että se on huolissaan perustienpidossa syntyvästä kunnossapitovelasta. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Suomen kymmenestä vilkkaimmin liikennöidystä maantiejaksosta kahdeksan sijaitsee Helsingin seudulla. Helsingin seudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä. Myös Helsingin seudun tieinvestointien rahoitustaso on nostettava tasolle, joka riittää tiestön toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseen.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus kiinnittää huomiota valtion ja kaupungin väliseen kustannusjakoon tiehankkeissa sekä siihen, että valtion tulisi rahoittaa valtion tiehankkeet.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että tienpidon rahoitustasoon pääkaupunkiseudulla on tarpeen jälkeen kerran kiinnittää kaupungin lausunnossa huomiota. Helsingin seudun osuus tiehankkeiden rahoituksesta on seudun merkitykseen nähden aivan liian alhaisella tasolla.

Kaupungin kannalta kiireelliset hankkeet ovat toiminta- ja taloussuunnitelman Kehä I:een, Vihdintiehen ja Hämeeenlinnanväylään liittyvät hankkeet. Nämä ovat jo edelliseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyviä hankkeita. Kuten suunnitelmassa todetaan, uusia laajennus- ja uusinvestointeja ei ole nostettu suunnitelmaan Hämeenlinnanväylän osalta Kuninkaantammen eritasoliittymän rakentaminen on kaupungin taloussuunnitelmassa ajoitettu vuosille 2013 – 2014. Kuninkaantammen alueen rakentumisen edistäminen on perusteltua.

Myös meluntorjunnan teemapaketille olisi tarpeen saada rahoitus suunnitelmaan. Kaupunki on omassa investointiohjelmassaan varautunut meluntorjunnan teemapaketin hankkeisiin (Porvoonväylä/Jakomäki, Tuusulanväylä/Torpparinmäki, Kehä I välillä Vantaanjoki-Itäväylä). Kaupunki on jo aikaisempien vuosien lausunnoissaan korostanut meluntorjuntahankkeiden tärkeyttä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainitut maankäyttöön liittyvät hankkeet ovat vielä osittain ajoittamattomia sidosryhmähankkeita, jotka on hyvä ottaa tulevissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa huomioon.

SUUTARILAN TONTTIEN 40160/9 JA 40164/6 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11962)

Khs 2010-843

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 40. kaupunginosan (Suutarila, Tapulikaupunki) korttelin nro 40160 tontin nro 9 ja korttelin nro 40164 tontin nro 6 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 8.4.2010 päivätyn piirustuksen nro 11962 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11962 (Suutarilan tontit 40160/9 ja 40164/6)
	Liite 2	Suutarilan tonttien 40160/9 ja 40164/6 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tonttien osoite on Arttolantie 14 ja Norotie 11.

Kaavoitustilanne Helsingin Yleiskaava 2002:ssa alue on pientalovaltaista aluetta. Arttolantien tontti (40160/9) kuuluu kulttuurihistoriallisesti merkittävään alueeseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Tonteilla voimassa olevat asemakaavat on vahvistettu vuosina 1978 ja 1979. Kaavojen mukaan tontit ovat erillisten, enintään kaksiasuntoisten pientalojen korttelialuetta (AO). Tehokkuusluku on e = 0.20 ja suurin sallittu kerrosluku kaksi. Tontin 40160/9 rakennusoikeus on 278 k‑m², josta on käytetty 148 k-m². Tontin 40164/6 rakennusoikeus 184 k‑m² on käytetty.

Alueen yleiskuvaus Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia 1–2-kerroksisia pientaloja.

Tontilla 40160/9 on kaksikerroksinen omakotitalo, joka on rakennettu vuonna 1920. Rakennusta on peruskorjattu 1950- ja 1980-luvulla. Tontti on väljästi rakentunut. Tontilla 40164/6 on kaksikerroksinen paritalo, joka on rakennettu vuonna 1984.

Asemakaavan muutoksen sisältö

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on luoda edellytykset tonttien täydennysrakentamiselle tonttitehokkuutta nostamalla.

Asemakaavan muutosehdotuksessa tontit, joiden tonttitehokkuus on e = 0.25, on merkitty erillispientalojen korttelialueeksi (AO). Suurin sallittu kerrosluku on kaksi.

Tontilla 40160/9 sijaitsevaa, 1920-luvulla rakennettua rakennusta on useampaan otteeseen laajennettu ja korjattu. Nykymuodossaan rakennus ei ole kaupunkikuvalliselta arvoltaan niin merkittävä, että se olisi asemakaavassa suojeltu suojelumerkinnällä. Tontin omistajalla ei ole kuitenkaan aikomusta purkaa rakennusta. Rakennuksen säilymistä on edistetty myös asemakaavan muutosehdotuksessa rakennusalamerkinnöillä. Nykyinen rakennus on merkitty tontille erillisenä rakennusalana ja lisäksi tontille on osoitettu uudisrakennukselle väljä rakennusala tontin eteläosasta.

Tontille 40164/6 merkitty rakennusala sallii nykyisen paritalon laajentamisen kaakkoon tontin omistajien toiveen mukaisesti. Tällä tontilla on rakennuksen luoteis- ja koillisjulkisivuille merkitty myös julkisivujen ääneneristysvaatimus (32 dBA) Kehä III:n liikennemelun suuntaan.

Tonteille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin pinta-alan täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavassa sallitusta kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen kerrokseen. Tonteilla olevien rakennusten ulkonäköä ja pihojen rajautumista koskevat määräykset on tarkennettu nykyisiä käytäntöjä vastaaviksi. Rakennusten on sopeuduttava kooltaan, muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään ympäristöönsä. Laajennettaessa olemassa olevia rakennuksia on noudatettava yhtenäistä rakennustapaa materiaalien ja värien sekä rakennuksen mittakaavan ja muodon suhteen.

Suunnittelualueen ympäristöön on laadittu useita vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.20:stä 0.25:een.

Tonttien yhteen laskettu pinta-ala on 2 311 m² ja kerrosala 578 m².

Asemakaavamuutoksen vaikutukset

Tontin 40160/9 rakennusoikeus lisääntyy 70 k-m². Tontin eteläosaan on mahdollista rakentaa uudisrakennus. Tontilla 40164/6 rakennusoikeus lisääntyy 46 k-m² ja se käytetään olemassa olevan rakennuksen laajennukseen. Asemakaavan muutos luo edellytykset tonttien täydennysrakentamiseen tarkoituksenmukaisella tavalla. Muutoksella ei ole merkittäviä vaikutuksia naapureiden ja ympäristön kannalta.

Suunnittelun vaiheet ja vuorovaikutus

Tonttien omistajat ovat hakeneet asemakaavan muuttamista siten, että tonttitehokkuus nostetaan lukuun e = 0.25.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavan muutosluonnos (päivätty 21.1.2010). Asemakaavan muutosluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa sekä viraston internet-sivuilla 27.1.–12.2.2010.

Kaavaluonnoksesta ei ole esitetty mielipiteitä.

Ympäristökeskuksella ei ollut huomautettavaa asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 30.4.–17.5.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 2 b, 3, 6 ja 7 mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta asuinpientalojen lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

ASUNTO OY OUNASVAARANTIE 1:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-637

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-637/526 mukaisena ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 31.10.2009 päivättyä suunnitelmaa sekä seuraavin ehdoin:

– tontin eteläpuoleisen rajan ja autopaikkojen väliin sijoitetaan istutettava alue,

– tontin itäpuoleiseen luiskaan lisätään istutuksia, ja

– Ounasvaarantien reunan läheisyyteen sijoitettujen jätekeräysastioiden ympäristö aidataan tai alueelle istutetaan puita.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Mellunkylän tontti 47203/9)
	Liite 2	Ympäristökartta (Mellunkylän tontti 47203/9)
	Liite 3	Asemapiirros (Mellunkylän tontti 47203/9)
	Liite 4	Pohjapiirustus 31.10.2009
	Liite 5	Asunto Oy Ounasvaarantie 1:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asunto Oy Ounasvaarantie 1 pyytää (4.11.2009) poikkeamislupaa 47. kaupunginosan (Mellunkylä) korttelin nro 47203 tontille nro 9 (Ounasvaarantie 1 a).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakija pyytää poikkeusta autopaikkojen rakentamisvelvoitteesta. Asemakaava velvoittaa rakentamaan autopaikoista 60 % rakentamisen yhteydessä ja 40 % myöhemmin. Hakija esittää, että myöhemmin rakennettavaksi esitetyistä 40 % autopaikkavaatimuksesta luovuttaisiin.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että pysäköintipaikkojen määrä on ollut vuosikymmeniä riittävä asemakaavamääräystä pienemmällä mitoituksella. Paikkoja on ollut kysyntää enemmän. Tontti sijaitsee 300 metrin päässä metroasemalta, joten oman auton käyttö ei ole täysin välttämätöntä. Taloyhtiö ei ole kiinnostunut lisärakentamisesta.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 4.3.1971 vahvistettu asemakaava nro 6413. Asemakaavan mukaan tontti 47203/9 on autopaikkojen korttelialuetta (AP), johon tulee sijoittaa tontin 47203/8 autopaikkoja. Tontti 47203/8 on asemakaavassa osoitettu yhdistettyjen liike- ja asuntokerrostalojen korttelialueeksi (ALK), jonka rakennusoikeus asunnoille on 13200 k-m² ja liiketarkoituksiin on 250 k-m². Autopaikkojen vähimmäismäärä asunnoille on 1 autopaikka 70 k-m² kohti, kuitenkin vähintään 1 autopaikka asuntoa kohti. Liike- ja toimistohuoneistojen kohdalla autopaikkavaatimus on 1 autopaikka 55 k-m² kohti. Autotasojen suurin sallittu määrä autopaikkojen rakennusalalla on 2.

Kaavassa velvoitetaan rakentamaan 60 % autopaikoista heti ja 40 % toisessa vaiheessa myöhemmin.

Vuoden 1972 rakennusluvassa on autopaikkojen määräksi ilmoitettu yhteensä 124 autopaikkaa, joka on 60 % autopaikkojen kokonaismäärästä. Näistä autopaikoista 112 sijaitsee autopaikkojen tontilla ja 12 liike- ja asuntokerrostalojen autotalleissa.

Nykytilanne autopaikkojen suhteen on pääosin vuoden 1972 mukainen. Autotallipaikat ovat lisääntyneet niin, että niitä on normaalin autopaikkamitoituksen täyttäviä yhteensä 21 kappaletta.

Hakijan tarkoituksena on säilyttää nykytilanne, jossa pitäydytään 60 %:ssa asemakaavan määräämästä autopaikkamäärästä. Hakija haluaa rakentaa pitkään keskeneräisenä olleen pysäköintialueen lopulliseen muotoonsa. Kentän hiekkapinta, reuna-alueet, vedenpoisto ja valaistus uusitaan ja maanpinnan kaltevuuksia muutetaan vastaamaan nykypäivän määräyksiä. Lisäksi reunavyöhykkeet on tarkoitus istuttaa lehti- ja havupuilla.

Yhtiö on hakenut yhdessä neljän naapuriyhtiön kanssa asemakaavan muutosta autopaikkavelvoitteen muuttamiseksi 15.7.1993. Kaupunkisuunnitteluvirasto on puoltanut 7.2.2005 toisen vaiheen autopaikkojen lykkäämistä 31.12.2010 asti.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta autopaikkamääräyksen suhteen, jossa autopaikkoja on 60 % asemakaavassa vaaditusta määrästä.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 4.2.2010. Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Autopaikkamääristä Tontin autopaikkojen kokonaismäärä voi poiketa voimassa olevasta asemakaavasta. Asiasta on neuvoteltu kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston kanssa.

Tontti sijaitsee 300 metrin päässä metroasemalta. Asemakeskuksien kaavamuutosalueilla, jotka sijaitsevat julkisen liikenteen ytimessä, asumisen autopaikkamääräykseksi on muodostumassa 1 autopaikka 120 k-m² kohti. 300 metrin etäisyys asemalta voisi tarkoittaa autopaikkamääräyksenä 1 autopaikkaa 110 k-m² kohti. (Nykyinen asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohje esikaupunkialueilla on 1 autopaikka 100 k-m² kohti). Näin laskettuna saadaan tontin 47203/8 asuntokerrosalan (13 200 k-m²) autopaikkamääräksi 120. Liikerakennusten kerrosalan (575 k-m²) autopaikkamäärä on nykyvaatimusten mukaan 1 autopaikka 75 k-m² kohti, jolloin autopaikkamäärä on 8. Autopaikkojen kokonaismääräksi tulee yhteensä 128. Autopaikkatontille 47203/9 mahtuu 107 nykyiset normit täyttävää autopaikkaa. Liike- ja asuntokerrostalojen tontin autotalleihin voidaan sijoittaa loput 21 autopaikkaa.

Lähes samaan lopputulokseen päästään myös hakijan ilmoittamalla laskentatavalla, joka on 60 % voimassa olevan asemakaavan edellyttämistä autopaikoista. Asuntojen autopaikat on laskettu 1 autopaikka asuntoa kohti, jolloin autopaikkamääräksi tulee 200. Kaavan mukainen liikehuoneistojen autopaikkamäärä (1/55 k-m²) on 11 autopaikkaa, kun liikehuoneistojen ilmoitettu kerrosala on 575 k-m^2. Yhteensä autopaikkamääräksi tulee 211, josta 60 % on 127.

Asunnot	1 ap/100 k-m² (nykyinen laskentaohje)	1 ap/110 ap (ehdotettu suhde)	1 ap/asunto (kaavan mukainen)
13 200 k-m²	132	120	200

Liiketilat	1 ap/75 k-m²(nykyinen laskentaohje)	1 ap/75 k-m²	1 ap/55 k-m² (kaavan mukainen)
575 k-m²	8	8	11

Yhteensä	140 ap	128 ap	60 %= 127 ap

Vieraspaikkoja nykyisen laskentaohjeen mukaan tulee olla 1 autopaikka 1 000 k-m² kohti. Tässä tapauksessa vieraspaikkatarve on 13 autopaikkaa. Tila vieraiden pysäköintiin on löydettävissä Ounasvaarantie-Ounasvaarankuja katuyhteyden varrelta, jonka varressa pysäköinti on sallittu parittomien osoitenumeroiden puolella. Kadun varressa on mahdollisuus noin 23 auton pysäköintiin. Lisäksi Ounasvaarankujan kääntöpaikalle on merkitty 5 asiointipysäköintipaikkaa. Vieraspysäköintipaikkojen osoittaminen kadunvarsilta on nykyisin varsin tavanomainen käytäntö uusilla asuntoalueilla, mutta sitä voidaan soveltaa myös tässä tapauksessa. Tarvittaessa näiden paikkojen käyttöä muuhun kuin vieraspysäköintiin voidaan vähentää aikarajoituksin.

Esittelijän ehdotus Autopaikkatontin kunnostaminen ja maisemointi tekee ympäristöstä huolitellun näköisen. 31.10.2009 päivätyissä suunnitelmissa on sijoitettu autopaikkoja tontin eteläreunaan kiinni. Tontin rajan ja autopaikkojen väliin tulee kuitenkin sijoittaa istutettava alue. Lisäksi tontin itäpuoleiseen luiskaan tulee lisätä istutuksia. Tien reunan läheisyyteen sijoitettujen jätekeräysastioiden ympäristö tulee aidata tai istuttaa puilla.

Poikkeamisen erityinen syy on tarkoituksenmukaisten pysäköintijärjestelyjen toteuttaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta ehdolla, että rakentamisessa noudatetaan 31.10.2009 päivättyä suunnitelmaa sekä seuraavin ehdoin:

– tontin eteläpuoleisen rajan ja autopaikkojen väliin sijoitetaan istutettava alue,

– tontin itäpuoleiseen luiskaan lisätään istutuksia, ja

– Ounasvaarantien reunan läheisyyteen sijoitettujen jätekeräysastioiden ympäristö aidataan tai alueelle istutetaan puita.

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN VAPAARAHOITTEISEEN OMISTUSASUNTOTUOTANTOON JA PIENTALOTONTTIEN VARAAMINEN OMATOIMISEEN RYHMÄRAKENTAMISEEN

Khs 2010-596

KAJ A Kaupunginhallitus päättänee varata seuraavat tontit 31.12.2012 saak-

ka:

- omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja omatoimista tai konsulttivetoista rakennuttamista varten seuraavat tontit:

Malmin Ormuspellosta tontit

- 38099/9–23,

- 38275/1–16

- 38276/3–6,

Suutarilasta tontit

- 41290/3 ja 4 ja 6–10,

- 41291/2 ja 6,

- 41296/7 ja 8,

- 41296/10–12,

- 41299/2–6,

- 41299/8–15,

- 41300/3, 4–9 ja 13,

- 41300/10–12,

- 41302/2,

- 41305/2 ja 3, sekä

- 41306/1–3,

- omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja käyttäen tarjous-, tontinluovutus- tai ilmoittautumismenettelyä seuraavat tontit:

- 38092/18–41,

- 41297/2 ja 3,

- 41299/7,

- 41300/1,

- 41296/9,

- 41298/1–4,

- 41304/1 ja 2,

- 54037/6,

- 54141/1,

- 54143/1,

- 54144/5–9, sekä

- 54145/1,

- vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon Hitas-2
-ehdoin tarjous-, tontinluovutus- tai ilmoittautumismenettelyllä tontti 38280/1, ja

- omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja tarjouskilpailulla myytäväksi seuraavat tontit:

- 13414/20 ja 21,

- 54101/3 ja 4,

- kortteleiden 54102–54105 20 omakotitonttia,

- 54289/1 ja 2,

- 54288/7.

B Kaupunginhallitus päättänee varata seuraavat omakoti- ja useamman asunnon pientalotontit 31.12.2012 saakka omatoimista rakennuttamista varten:

- Hakuninmaalta tontit 33032/16 ja 17,

- Torpparinmäestä tontit 35160/1–9, 35161/1–6,
35162/1–12, 35163/1–8,

- Malmilta tontti 38105/19,

- Tapulikaupungista tontit 40222/1–8,

- Puistolasta tontit 41085/10 ja 41275/30,

- Myllypurosta tontit 45568/2–9, 45569/1–9, 45570/3 ja 4, 45571/1–7, 45573/1–10 sekä 45574/1–5,

- Mellunmäestä tontit 47212/1–7, 47248/1–5, 47249/1–9 sekä 47251/1–7,

- Laajasalosta tontit 49109/52 ja 53,

- Konalasta tontit 32001/10, 32020/5 ja 32020/6,

- Pakilasta tontit 34017/18 ja 34021/24,

- Malmilta tontti 38113/59,

- Suutarilasta tontit 40043/8 sekä 40099/3 ja 9,

- Jakomäestä tontit 41207/12 ja 13,

- Kurkimäestä tontti nro 47090/6,

- Mellunkylästä tontit nro 47214/3–7, ja

- Vesalasta tontit nro 47233/2, 3, 4 ja 10.

C Kaupunginhallitus päättänee todeta seuraavien tonttien varausajat päättyneiksi ja varaukset rauenneiksi:

- Asuntotuotantotoimikunnalle varatut tontit 38099/9–24, 38274/1–9, 38275/1–17 ja 38276/3–6,

- Sato-Rakennuttajat Oy:lle varattu tontti 38280/1,

- Avara Oy:lle varatut tontit 38092/18–41, ja

- VVO Rakennuttaja Oy:lle varatut tontit 41296/9, 41298/1–4, 41304/1 ja 2, 54143/1 sekä 54144/5–9.

D Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään edellä mainituilla varattavaksi esitetyillä tonteilla järjestettävien tonttihakujen, tarjous-, tontinluovutus- ja ilmoittautumismenettelyjen ohjelmista, järjestämään haut ja kilpailut sekä valitsemaan hauissa valitut hakijat ja kilpailujen voittajat tonttien varaajiksi.

Tontteja luovutettaessa tulee edellyttää energiatehokkuusluokan A mukaista rakentamista.

E Kaupunginhallitus päättänee todeta, etteivät Notocom Oy:n eikä Mika Perälän ja Saija Isomaan hakemukset anna aihetta toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote hakijoille, asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tonttien sijaintikartat
	Liite 2	Kartat tonteista
	Liite 3	Sijaintikartat; omakotitontit ja ryhmärakennuttaminen
	Liite 4	Kartat; omakotitontit ja ryhmärakennuttaminen
	Liite 5	Muistio varausten jatkamisesta ja lisävarauksista
	Liite 6	Muistion korjaussivut
	Liite 7	Asuntotuotantotoimiston kirje 27.1.2010
	Liite 8	Sato-Rakennuttajat Oy:n kirje 10.12.2009
	Liite 9	Notocom Oy:n kirje 5.2.2009
	Liite 10	Xxxx Xxxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx kirje 25.1.2009
	Liite 11	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.3.2010
	Liite 12	Asuntotonttien varaaminen vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistölautakunta esittää uusien varausten tekemistä vanhoista varauksista nyt tai aiemmin vapautuneille tonteille, joiden rakennusoikeus on yhteensä 72 000 k-m² ja joille voi arvion mukaan rakentaa n. 560 asuntoa. Tontit sijaitsevat Malmin Ormuspellossa, Ruotutorpassa, Alppikylässä sekä Vuosaaren Kurkimoision, Omenamäen ja Solvikinkadun alueilla. Kaikki nämä varaukset ovat vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon, johon kohteet olivat aiemminkin varattuina. Useimmissa kohteissa luovutustavaksi esitetään kilpailuja: tarjouskilpailuja, tontinluovutuskilpailuja tai ilmoittautumismenettelyä.

Lisäksi ehdotetaan 119 omakotitonttia ja 25 useamman asunnon tonttia varattavaksi omatoimiseen rakennuttamiseen. samassa yhteydessä esitetään Khlle varattavaksi 31.12.2012 saakka omakotitontteja ja useamman asunnon pientalotontteja omatoimiseen tai rakennuttajakonsulttivetoiseen rakennuttamiseen. Tontit sijaitsevat Hakuninmaalla, Torpparinmäessä, Tapanilassa, Tapulikaupungissa, Puistolassa, Malmilla, Myllypurossa, Mellunmäessä ja Laajasalossa. Tonteista 60 tulee hakuun ensi syksynä. Tonttien varaajat todennäköisesti arvotaan tontteja hakeneiden helsinkiläisten lapsiperheiden kesken.

Omatoimiseen ryhmärakennuttamiseen esitetään Konalasta, Pakilasta, Malmilta, Suutarilasta, Jakomäestä, Myllypurosta, Kurkimäestä, Mellunkylästä ja Vesalasta 25 kappaletta 2–5 asunnon tontteja. Asuntojen määrä tonteilla on yhteensä 64. Pääosa tonteista pyritään saamaan hakuun lähiaikoina. Tonttien varaajat todennäköisesti valitaan luonnossuunnitelmien perusteella. Osassa kohteista voidaan käyttää rakennuttajakonsulttia.

Yhteensä 257 asuntoa vastaavien tonttien osalta todetaan niiden varaukset päättyneiksi.

Esityksen tehdessään kiinteistölautakunta samalla päätti kaupunginhallituksen aiemmin antaman valtuuden perusteella jatkaa vuodella vuoden 2009 lopussa päättyneitä tontinvarauksia yhteensä 38 tontin osalta. Tonteista kerrostalotontteja on 27, rivitalotontteja 3 ja paritalo- ja omakotitontteja 8. Tonttien yhteinen rakennusoikeus on n. 79 000 k-m² ja niille on rakennettavissa n. 990 asuntoa.

Syynä varausaikojen jatkamiselle on yleensä se, ettei rakentamisen aloittaminen ole vielä eri syistä ollut mahdollista. Vapaarahoitteisen tuotannon aloituksia on jarruttanut erityisesti omistusasuntojen markkinatilanne ja se, että useat rakennuttajat ovat luopuneet omistusasuntojen rakennuttamisesta.

Yksi rakennuttajakonsultin tekemä ja yksi yksityinen varaushakemus esitetään hylättäväksi haettuihin kohteisiin epätarkoituksenmukaisena tai soveltumattomana.

Ehdotukseen on tietojen tarkennuttua lisätty Ormuspellon tontit 38275/1–16 varattaviksi omistusasuntotuotantoon ilman Hitas-ehtoja omatoimista tai konsulttivetoista rakennuttamista varten (16 tonttia). Samoin on lisätty tontit 39141/32, 39143/8-10 ja 39145/1 varattaviksi vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon Hitas-2-ehdoin tarjous-, tontinluovutus- tai ilmoittautumismenettelyllä (viisi tonttia). Poistettu on neljä tonttia, jotka on erikseen esitetty varattavaksi konsulttivetoiseen ryhmärakentamiseen. Näiden osalta aiemmin esitetyt lukumäärät poikkeavat. Muuten ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

LAUSUNTO PISARA-RADAN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Khs 2010-859

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Pisara -rata on valtakunnallisesti tärkeä liikennehanke, joka pitkälti ratkaisee Helsingin rautatieaseman kapasiteettiongelmat ja mahdollistaa koko Helsingin seudun junatarjonnan lisäämisen. Pisara -rata on valtion hanke ja niin ollen siitä aiheutuvat kustannukset ovat valtion kustannusvastuulla.

Suomen valtio ja Helsingin kaupunki solmivat vuonna 2002 aiesopimuksen Keski-Pasilan tulevan maankäytön periaateratkaisuista. Aiesopimuksen mukaisesti Keski-Pasilan hankkeen toteutuksen koordinointi tapahtuu valtion ja Helsingin kaupungin Keski-Pasilan yhteistyöryhmän kautta. Yhteistyöryhmä päätti 3.6.2009, että Pisara-radan yleissuunnittelu ja ympäristövaikutusten arviointi aloitetaan välittömästi valtion ja kaupungin yhteistyönä.

Lausunnolla oleva Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiohjelma antaa hyvän pohjan radan ympäristövaikutusten selvittämistä varten. Ohjelman hankevaihtoehdot ovat aiempien selvitysten pohjalta perusteltuja ja hanke itse on välttämätön kauko-, taajama- ja lähiliikenteen lisääntyessä Helsingin seudun kasvun ja koko maan kehityksen tahdissa. On tärkeää selvittää perusteellisesti hankkeen vaikutukset siinä kokonaisuudessa, jolla tähdätään pääkaupunkiseudun maankäytön eheytymiseen ja tiivistymiseen ja sen myötä seudun yhdyskuntatalouden, toimivuuden ja ekotehokkuuden parantamiseen.

Maan alla kulkevalla radalla ja sen rakentamisella tulee olemaan sekä liikenteellisiä vaikutuksia että kaupunkikuvallisia ja maisemallisia vaikutuksia maan päällä. Maisemalliset ja kaupunkikuvalliset muutokset tunnelien suuaukkojen ja asemien maanpäällisten osien osalta tulee tarkoin määritellä. Samoin tulee menetellä asemien sisäänkäyntien, radan ajo- ja huoltotunnelien, siltojen sekä teknisten kuilujen sijainnin suhteen. Arviointi tulee tehdä yleissuunnittelun yhteydessä ja esittää näistä aiheutuvat vaikutukset kaupunkikuvallisiin, maisemallisiin ja kulttuurihistoriallisiin arvoihin arviointiselostuksessa.

Kaikkien suunniteltavien tunneliaukkojen sekä asemien havainnekuvien tulee olla riittävän havainnollisia ja teknisesti totuudenmukaisia. Pintayhteyksien sijainti ja tilan tarve tulee selvittää sellaisella tarkkuudella, että muiden hankkeiden asemakaavoituksen yhteydessä voidaan tehdä tarvittavat varaukset Pisara-radalle.

Radan rakentaminen aiheuttaa haittoja, joskin melko lyhytaikaisesti. Räjäytystöiden ja kalliokiviaineksen käsittelyn vaikutukset tiiviisti rakennetussa kaupunkiympäristössä tulee selvittää huolella. Rakennusaikaisten haittojen lieventämistä tulee myös selvittää yleissuunnittelun tarkkuudella.

Suunniteltu tunnelin suuaukko Eläintarhan kentän ja Uimastadionin välissä tulee suunnitella niin, että vaihtoehtojen tuomat pysyvät ja lyhytaikaiset muutokset maisemaan ja kaupunkikuvaan huomioidaan. Arvioinnissa tulee huomioida myös hankkeen rakentamisen aikaiset

vaikutukset.

Arvioinnissa tulee käyttää maisema- ja kulttuuriympäristöselvityksiä sekä tehdään analyysit tarvittavilta osilta. Analyysien ja selvitysten pohjalta tulee tutkia vaihtoehtojen kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia maisemaan. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös vaihtoehtojen aiheuttamat maisemakuvan muutokset tärkeässä liikunta- ja virkistysympäristöissä.

Hankkeen yhteydessä on myös huolehdittava Eläintarhan kentän säilyminen Vauhtitien reunassa.

Terveys- ja sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset herkkiin kohteisiin
ja väestöryhmiin

Hankkeella on rakentamisen aikana suoria ympäristövaikutuksia radan lähialueella, joiden vaikutuksia tulee arvioida sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavien yksiköiden toimintaan. YVA-ohjelmassa on luetteloitu tärinälle altistuvia, ns. herkkien väestönosien terveydenhuollon kohteita, kuten muun muassa Hesperian sairaala-alue,Töölön sairaala ja Kallion terveysasema.

Hesperian sairaala-alueella toimii Helsingin kaupungin Kivelän sairaala ja HUS/HYKS:n Psykiatriakeskus. Kivelän sairaalassa toimii Töölön terveysasema, Töölön hammashoitola, Kivelän psykiatrian poliklinikka, kaupunginsairaalan fysioterapiayksikkö ja kotisairaala sekä sosiaaliviraston vanhustenkeskus. Kallion terveysasema sijaitsee Kallion virastotalossa, jossa sijaitsee myös Kallion hammashoitola. Lisäksi tärinälle herkässä kohteessa HUS/HYKS:n Töölön sairaalassa tehdään pitkiä ja vaativia neurokirurgisia leikkauksia potilaille.

Kun palvelualueita tarkastellaan väestöpohjaltaan laajempina kokonaisuuksina ja yli kuntarajojen, liikennejärjestelyt palvelujen saavutettavuuden näkökulmasta ovat keskeisiä.

Kaupunginhallitus katsoo edellä esitetyn perusteella, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden tulisi osallistua Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointimenettelyyn ja yleissuunnitteluun. Tällöin eri osa-alueita voidaan arvioida ja ottaa huomioon kokonaisvaltaisemmin ja tarkastella muun muassa terveys- ja sosiaalipalveluiden saavutettavuutta myös ns. herkille väestönosille esteettömästi.

Vaikutukset energiahuoltoon ja muuhun yhdyskuntatekniikkaan

Pisara-radan yleissuunnitelman mukaisilla linjausvaihtoehtojen vaikutusalueella on merkittävissä määrin energiatunneleita ja muita energiahuoltoa sekä muuta yhdyskuntatekniikkaa palvelevia maanalaisia ja maanpäällisiä tiloja sekä niiden kulkuyhteyksiä. Pisara-radan rautatieasemien ja niiden uloskäyntien välittömissä läheisyyksissä on katualueille sijoitettuja energiahuollon rakenteita ja laitteita.

Yleissuunnitelman kaikissa linjauksissa Pisara-rata risteilee energiatunneleiden kanssa sekä sijoittuu muiden energiahuollon kannalta kriittisten maanalaisten tilojen läheisyyteen. Ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa on otettava käsittelyyn myös rautatietunnelin louhinnan ja muun rakentamisen aiheuttamat rasitukset energiatunneleiden sekä muiden energiahuollon maanalaisten tilojen rakenteille sekä niissä oleville laitteille ja järjestelmille. Pisara-radalla liikennöivän raideliikenteen aiheuttama tärinä altistaa myös energiatunneleiden rakenteet, laitteet ja järjestelmät tärinälle. Rakentamisesta ja raideliikenteestä aiheutuvan tärinän vaikutus erityisesti kaukolämpö- ja kaukojäähdytysputkien väsymislujuuteen, samoin kuin sähkökaapeleiden tärinäkestoisuuksiin, on huomioitava ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa. Pisara-radan rakentamisen aiheuttaman tärinän vaikutusalueella sijaitsevat maanalaiset sekä maanpäälliset sähköasemat on lisättävä tärinälle herkkien kohteiden luetteloon.

Pisara-radan rakentamisen aiheuttamien muutostöiden vaikutukset Helsingin energiahuoltoon on arvioitava kokonaisvaltaisesti, tuotanto- ja jakelulähtöisesti ympäristövaikutusten arviointiohjelmassa.

Vaikutukset Keski-Pasilan rakentamiseen

Pisara-radan yhdyskuntataloudelliset ja kiinteistötaloudelliset vaikutukset selvitetään 22.4.2010 päivätyn ympäristövaikutusten arviointiohjelman mukaan vain yleisellä tasolla. Arviointi olisi kuitenkin tehtävä tarkemmin ainakin Keski-Pasilan tornialueen sekä Pasilan rautatieaseman osalta.

Pisara-ratavaihtoehto, johon sisältyy maanpäällisten lisäraiteiden rakentaminen Keski-Pasilan alueelle, estää tai vaikeuttaa merkittävästi eräiden tornirakennusten rakentamista. Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi tarkasteltava Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia Keski-Pasilan tornien toteutettavuuteen, tornien rakentamiskustannuksiin ja kiinteistötalouteen. Arvioinnissa olisi lisäksi selvitettävä radan ja tornien keskinäisen toteutusjärjestyksen vaikutuksia tornialueen toteutettavuuteen.

Pasilan rautatieaseman osalta olisi tutkittava Pisara-radan eri vaihtoehtojen vaikutuksia asemarakennukseen ja aseman maanalaiseen tilaan. Lisäksi olisi selvitettävä, miten Pisara-radan ratkaisut ja toteutusaikataulu vaikuttavat asemarakennukseen ja sen maanalaisiin tiloihin mahdollisista muista syistä tehtävien muutostöiden kustannuksiin ja aikatauluihin.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa olisi niin ikään selvitettävä Pisara-radan rakentamisen edellyttämien työtunnelien sijainnin vaikutukset muun muassa maankäyttöön, asemakaavoitukseen ja liikenteeseen.

Arviointiin tulee myös lisätä käytönaikaisen runkomelun ja tärinän vaikutukset korkeisiin rakennuksiin. Keski-Pasilan tornialueelle on suunniteltu yli 16-kerroksisia toimisto- ja asuinrakennuksia, joista korkeimmat ovat lähes 40-kerroksisia. Pisara-radan toteutusvaihtoehdoista riippuen rakennusten välittömään läheisyyteen tulee joko maanpäällisiä tai maanalaisia raiteita. Korkeissa rakennuksissa värähtelyjen ja runkomelun vaikutus on erilainen kuin matalissa.

Pyöräilyn estehaitat on arviointiohjelmassa mainittu vain rakentamisaikaisten estehaittojen osalta. Keski-Pasilan alueella arviointimenetelmiä olisi täydennettävä pyöräilyn pysyvien estehaittojen osalta.

Vaikutusten kohdentuminen

Pisara-rata voidaan arviointiohjelman mukaan toteuttaa myös vaiheittain. Ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa tulee kuvata mahdollisen vaiheittaisen toteuttamisen vaikutukset ja niiden kohdentuminen. Selostuksessa tulee erottaa rakentamisaikaiset ja käytön aikaiset vaikutukset.

Rakentamisaikaisten vaikutusten kohdentuminen asutukselle ja erityisesti ns. herkille kohteille tulee selvittää jatkosuunnittelua varten.

Haitallisten vaikutusten lieventämismahdollisuudet

Pisara-radan suunnittelu jatkuu YVA-menettelyn aikana. Ympäristövaikutusten arvioinnissa kannattaa kiinnittää erityistä huomiota haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksiin ja niiden suunnitteluun hankkeen jatkosuunnittelussa.

Pisara-radan kanssa samaan aikaan saatetaan toteuttaa muita maanalaisia hankkeita kantakaupungin alueella. Arviointiselostuksessa tulisi pohtia myös eri hankkeiden rakennusaikaisia yhteisvaikutuksia. Näin voitaisiin löytää suosituksia rakennustöiden ajoitukselle ja samanaikaisten haittojen lieventämismahdollisuuksille.

Hankkeen aikataulu ja liittyminen muihin hankkeisiin

Ympäristövaikutusten arvioinnin haasteena tulee olemaan Pisara-radan ajallisesti ja paikallisesti eri lailla jakautuvien vaikutusten kuvaaminen ja arvottaminen siten, että päätöksentekoa varten muodostuu oikea kokonaiskuva hankkeen vaikutuksista.

Yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella on tarkoitus tehdä valinta Pisara-radan rata- ja asemavarauksista. Helsingin kantakaupungin alueella tilavarausten vahvistaminen on kiireellistä, sillä niiden epävarmuus on jo hankaloittanut maankäytön suunnittelua.

Raideliikenteen ja siihen tukeutuvien asuin- ja työpaikka-alueiden kehittäminen on kuitenkin sekä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaista että ilmastopoliittisesti välttämätöntä. Pisara-radan ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulee sen vuoksi arvioida myös hankkeen maankäyttövaikutuksia.

Keski-Pasilan yhteistyöryhmän 3.6.2009 tekemän päätöksen mukaisesti Pisara-radan Keski-Pasilan alueen rakenteellinen yleissuunnitelma valmistuu keskeisiltä osiltaan vuoden 2010 loppuun mennessä. Käynnissä olevien Pisara-radan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin tehtävänä on tuottaa Keski-Pasilaan yksi Pisaran linjaus- ja vaihtoyhteysehdotus. Kaupunginhallitus esittää, että Pisara-radan ympäristövaikutusten selostuksen laadinnassa ja selvitysten tekemisessä priorisoitaisiin aikataulullisesti Pasilan aluetta, jotta radan vaikutukset alueelle olisivat tiedossa jo vuoden 2010 lopussa. Helsingin kaupunki maksaa puolet Pisara-radan yleissuunnittelun ja ympäristövaikutusten arvioinnin parhaillaan käynnissä olevien konsulttitöiden kustannuksista.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, ympäristökeskukselle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle, rakennusvalvontavirastolle, opetusvirastolle, terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle, pelastuslaitokselle, Helsingin Energia ‑liikelaitokselle ja Helen Sähköverkko Oy:lle, HKL-liikelaitokselle, liikuntavirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausuntopyyntö 23.4.2010
	Liite 2	Pisara-rata, ympäristövaikutusten arviointiohjelma
	Liite 3	Lausunto Pisara-radan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Pisara-rata -hanke

Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki ovat laatimassa Pisara-radan yleissuunnitelmaa ja ympäristövaikutusten arviointia (YVA). Hankkeen tavoitteena on junaliikenteen palvelukyvyn, kapasiteetin ja toimintavarmuuden lisääminen.

Pisara-rata on osa parhaillaan valmistelussa olevaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2011 raideliikenteen tavoiteverkkoa.

Pisara-rata yhdistää Helsingin keskustan alla tunnelissa rantaradan Martinlaakson ja Espoon suunnasta tulevat kaupunkiradan raiteet pohjoiseen Tikkurilan ja Keravan suuntaan meneviin kaupunkiradan raiteisiin. Pisara-rata mahdollistaa Espooseen ja Keravalle päättyvien linjojen yhdistämisen Helsingin keskustan kiertäväksi heilurilinjaksi. Nykyisen Martinlaakson radan ja rakenteilla olevan Kehäradan kautta voidaan liikennöidä rengaslinjaa molempiin suuntiin.

Helsingin päärautatieaseman ja Pasilan välinen nykyinen raiteisto ei mahdollista uusien junavuorojen lisäämistä. Helsingin seudun asukasmäärän ja työpaikkojen ennustetaan kasvavan vuoteen 2035 mennessä lähes 30 %. Seudun maankäytön kehittäminen edellyttää joukkoliikennejärjestelmän, myös raideliikennejärjestelmän, kehittämistä, jotta kasvava liikenne sujuu, joukkoliikenne palvelee laajempaa aluetta, raideliikennejärjestelmän toimintavarmuus kasvaa ja liikenteen haitat ylipäätään ovat mahdollisimman vähäiset.

Selvitysten perusteella Pisara-rata ratkaisee Helsingin ratapihan kapasiteettiongelmat ja mahdollistaa koko Helsingin seudun junatarjonnan kasvattamisen. Lähiliikenteen siirtyminen Helsingin päärautatieaseman ratapihalta Pisara-radalle mahdollistaa myös kaukoliikenteen ja taajamajunien vuorojen lisäämisen. Myös junaliikenteen toimintavarmuus lisääntyy, kun raidekapasiteetti ei ole äärimmilleen kuormitettu. Uudet asemat tuovat matkustajat lähemmäksi matkan määränpäätä kantakaupungissa lyhentäen kävelymatkoja ja vähentäen vaihtamisen tarvetta.

Ympäristövaikutusten arviointimenettely

Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakautuu kahteen päävaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa hankkeesta vastaava tekee arviointiohjelman, joka on suunnitelma siitä, mitä vaikutuksia selvitetään ja miten selvitykset tehdään. Ohjelma on julkisesti nähtävillä mielipiteitä ja kannanottoja varten. Hankkeen yhteysviranomainen antaa siitä lausuntonsa viranomaisarvionsa ja saatujen kannanottojen perusteella. Toisessa vaiheessa hankkeesta vastaava tekee varsinaisen ympäristövaikutusten arvioinnin, joka kootaan arviointiselostukseksi. Arviointiselostus asetetaan julkisesti nähtäville ja hankkeen yhteysviranomainen antaa siitä oman lausuntonsa saamiensa mielipiteiden ja kannanottojen perusteella.

YVA-menettelyn aikataulu on pääpiirteissään se, että ympäristövaikutusten arviointiohjelma on nähtävillä touko-kesäkuussa 2010, jolloin myös sidosryhmät antavat arviointiohjelmasta lausuntonsa, ja yhteysviranomainen antaa siitä lausuntonsa heinäkuussa 2010. Ympäristövaikutusten arviointiselostus laaditaan helmikuuhun 2011 mennessä ja se on nähtävillä maalis-huhtikuussa 2011. Yhteysviranomaisen lausunto on määrä antaa kesäkuussa 2011, jolloin YVA-menettelyn prosessi päättyy.

Arviointimenettelyn osapuolina ovat hankkeesta vastaavina Liikennevirasto ja Helsingin kaupunki. Yhteysviranomaisena on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus).

Tarkasteltavat vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointi perustuu vuoden 2035 oletettuun maankäyttöön ja matkustustarpeisiin. Normaalin YVA-menettelyn mukaista 0-vaihtoehtoa (nykyinen liikennejärjestelmä ilman parannustoimia) ei oteta vertailuvaihtoehdoksi, koska nykyinen rataverkko ei riitä välittämään vuoden 2035 liikennetarvetta.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tutkitaan kolmea hankevaihtoehtoa, joita verrataan vaihtoehtoon 0+. Vaihtoehdossa 0+ lähtökohtana on Pasilan nykyisten asemalaitureiden länsipuolelle rakennettu, kahdessa kerroksessa oleva lähiliikenteen terminaali. Osalle lähiliikenteen junista Pasila olisi pääteasema. Vaihtoehto 0+ ei ole varsinainen toteuttamiskelpoinen hankevaihtoehto, vaan toimii ainoastaan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin vertailukohtana. Keski-Pasilan suunnittelussa on osayleiskaavatasolla varauduttu tähän vaihtoehtoon, mutta nyt asemakaavatasoista suunnittelua valmistellaan Pisara-vaihtoehdon pohjalta.

Vaihtoehdossa 1 Pisara-rata erkanee nykyisestä pääradasta tunneliin Pasilan eteläpuolella Alppipuiston kohdalla. Tunnelissa rata kiertää Hakaniemen, keskustan ja Töölön kautta, joihin rakennettaisiin Pisara-radan kolme tunneliasemaa. Tunnelista rata nousisi pintaradaksi Vauhtitien länsipuolella noin uimastadionin kohdalla, ylittäisi Vauhtitien sillalla ja liittyisi nykyiseen rantarataan Nordenskiöldinkadun sillan eteläpuolella. Pasilan aseman eteläpuolella pintaraiteiden lisääminen aiheuttaa huomattavia maankäytöllisiä sovittamisongelmia muun muassa seudullisen pyörätien ja Keski-Pasilan alueelle suunniteltujen tornitalojen kanssa. Myös tunnelien suuaukkojen sijoittaminen Alppipuistoon ja Eläintarhan alueelle on haastavaa, koska alueet rajautuvat valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun ympäristöön, Helsingin tärkeimpiin puutarhahistoriallisiin kohteisiin sekä ovat keskeinen osa Helsingin viheralueverkostoa.

Vaihtoehdossa 2 länsipuolen tunnelin suuaukko on samassa kohdassa Eläintarhan kohdalla kuin vaihtoehdossa 1. Itäpuolella rata johdetaan tunnelissa Pasilan alitse ja liitetään pääradan kaupunkiraiteisiin Hakamäentien pohjoispuolella. Tunneliasemia on neljä: Töölö, Keskusta, Hakaniemi ja Pasila.

Vaihtoehto 3 on muuten vastaava kuin vaihtoehto 2, mutta Hakaniemen ja Pasilan välillä rata kiertäisi Alppilan kautta, jonne rakennettaisiin viides tunneliasema.

Pisara-radan vaikutukset

Pisara-rata mahdollistaa lähiliikenteen junien läpiajon Helsingissä, mikä lisää merkittävästi junaliikenteen kapasiteettia Helsingin ja Pasilan asemien välillä ja luo toimintavarmuutta nykyisin häiriöherkkään junaliikennejärjestelmään. Hanke mahdollistaisi raideliikenteen kehittämisen Helsingissä ja koko Etelä-Suomessa.

Ympäristövaikutusten arvioinnissa keskeisimmiksi painopisteiksi arvioidaan seuraavat vaikutukset:

- hankkeen myönteiset liikenteelliset vaikutukset

- hankkeen myönteiset vaikutukset ratojen varsille tulevaan maankäyttöön

- rakentamisen aikaiset haitat lähialueella (mm. louheen kuljetus, pöly, louhintatärinä, porausääni ja estehaitta)

- tunneliasemien maanpäällisten osien vaikutukset kaupunkikuvaan ja kulttuuriympäristöön

- radan maanpäällisten osien maisemalliset ja kaupunkikuvalliset vaikutukset Eläintarhassa, Alppipuistossa, Pasilassa ja Käpylässä.

Arviointiohjelman perusteella ympäristövaikutusten arvioinnissa huomioidaan seuraavat seikat:

- vaikutukset liikennejärjestelmään

- vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja maankäyttöön

- rakentamisen aikaiset vaikutukset

- valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt

- rakennussuojelulailla suojellut kohteet

- muinaisjäännökset ja luonnonmuistomerkit

- vaikutukset ihmisten elinolosuhteisiin ja viihtyvyyteen

- vaikutukset yhdyskuntatekniseen huoltoon

- vaikutukset pohja- ja pintavesiin

- vaikutukset päästöihin ja ilmanlaatuun

- melu, tärinä ja runkomelu

- vaikutukset maa- ja kallioperään

- vaikutukset kasvillisuuteen ja eläimiin

- vaikutukset maisemaan ja kaupunkikuvaan

- pilaantuneet maat

- luonnonvarojen hyödyntäminen.

Arviointiohjelmaan sisältyvien tekijöiden tarkastelu tehdään kattavasti asiantuntija-arvioina vaihtoehtojen yleissuunnitelmatasoisen suunnittelun ja tarvittavien erityisselvitysten pohjalta.

Lausuntopyyntö

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt Helsingin kaupunkia antamaan ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta lausunnon 2.7.2010 mennessä. Asiassa on saatu lausunnot talous- ja suunnittelukeskukselta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta, ympäristölautakunnalta, yleisten töiden lautakunnalta, kiinteistövirastolta, HKL-liikelaitokselta, rakennusvalvontavirastolta, Helsingin Energia ‑liikelai-tokselta ja Helen Sähköverkko Oy:ltä, terveyskeskukselta, sosiaalivirastolta, pelastuslaitokselta, opetusvirastolta ja liikuntavirastolta. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on pyytänyt erikseen lausuntoa kaupunginmuseolta. Kaupunginmuseo toimii asiassa Keski-Uudenmaan maakuntamuseona eli kulttuuriympäristöä koskevana asiantuntijaviranomaisena. Lausunnon määräaika on sama kuin kaupunginhallitukselle annettu määräaika.

Päätösehdotus on saatuihin lausuntoihin perustuva. Tarkemmin lausuntojen sisältö ilmenee päätöshistoriasta.

Ärende bordlagt 7.6.2010

RESERVERING AV KVARTER NR 20817 FÖR FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA R.F. FÖR ETT UTVECKLINGSPROJEKT (VÄSTRA HAMNEN, KVARTER NR 20817)

7.6.2010 pöydälle pantu asia

KORTTELIN NRO 20817 VARAAMINEN FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA RF:LLE KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (LÄNSISATAMA, KORTTELI NRO 20817)

Stn/Khs 2010-896

KAJ Stadsstyrelsen föreslås reservera kvarter nr 20817 som planeras i 20 stadsdelen (Västra hamnen) för Föreningen Kvarteret Victoria r.f. (FO-nummer 2281195-5) för ett utvecklingsprojekt fram till 31.12.2011 på följande villkor:

1 På det reserverade området ska man planera och bygga lokaler för teater- och/eller andra offentliga kulturtjänster, vård- och/eller fritidstjänster som riktas till barn och ungdomar samt bostäder. I samband med projektet ska även placering av dagvård och/eller andra motsvarande tjänster samt stadens social- och utbildningsverks tjänster undersökas.

Vidare ska man i samband med projektet utforska placering av de övriga tjänster och funktioner som framkommer ur reserverarens skrivelse som är daterad 15.10.2009.

2 Reserveraren är medveten om att genomförandet av projektet förutsätter ändring av den ikraftvarande detaljplanen, om vilket stadsfullmäktige beslutar om i sinom tid. Om inte staden beslutar annat, efterföljs inom planeringen av det reserverade områdets markanvändning och reserverarens projekt följande utgångspunkter och principer:

- Kvarterets slutliga helhetsbyggrätt är cirka 20 000–25 000 m² vy, varav minst cirka 4 000 m² vy anvisas för teater- och övriga offentliga lokaler som tjänar allmänheten och/eller för offentliga tjänster. För att liva upp stadsbilden ska de nämnda lokalerna till så stor del som möjligt placeras i kvartersområdet som gränsar till Medelhavsgatan.

- För den bostadsbyggrätt som anvisats för det reserverade området anses utgångspunkten vara stadens allmänna mål för fördelning av finansierings- och besittningsform som följs vid byggande på stadens mark.

- Fastighetsnämnden beslutar slutgiltigt om fördelningen av kvarterets finansierings- och förvaltningsformer senare, senast när planändringsförslaget har färdigställts.

- Om detta leder till att det föreslås en lösning enligt vilken stadens mål för ARA-hyresproduktionens andel underskrids, ska lösningen föreläggas stadsstyrelsen.

- Eventuella skol- och daghemsgårdar ska i mån av möjlighet placeras i kvartersområdet.

- Byggnadernas höjd bibehålls i enlighet med ikraftvarande detaljplan.

- Det reserverade områdets bilparkering arrangeras, med undantag av möjliga mindre undantag som avtalas separat med staden, i en bergsparkering som byggs på Busholmen.

- Det reserverade områdets befolkningsskyddsrum placeras i det regionala gemensamma befolkningsskyddsrummet som byggs i samband med den ovan nämnda bergsparkeringen.

- Det reserverade områdets byggnader ska byggas ihop med kvartersgränserna.

- Affärslokaler ska placeras utmed Medelhavsgatan, över hela fasadens längd. Därvid kan teater- eller utställningsaulor samt möjliga övriga allmänna inomhuslokaler betraktas som affärslokaler.

- Livornoplatsens affärslokaler (70 m²) och de affärslokaler som placeras i hörnet av parken (70 m²) bör hållas kvar och byggas i den fortsatta planeringen.

Staden har rätt att utan påföljder fatta beslut om att avsluta reserveringen, om inte planändringen som har utarbetats med reserveraren träder i kraft inom utsatt tid. Staden svarar inte för några skador, olägenheter eller kostnader som reserveraren eventuellt åsamkas om detaljplaneändringen inte träder i kraft inom utsatt tid eller om den träder i kraft med ett sådant innehåll att genomförandet av reserverarens projekt inte är möjligt utan ändringar.

3 Fortsatt utveckling, planering och genomförande av reserverarens projekt ska ske i nära samarbete med stadsplaneringskontorets Västra hamnen-projekt, ekonomi- och planeringscentralens regionala byggnadsprojekt för Västra hamnen, fastighetskontoret, socialverket samt med utbildningsverket.

4 Reserveraren ska vara medveten om att det i samband med den ovan nämnda tekniska projektplaneringen (29.1.2010) har anvisats att till byggnaden som upprättas på det reserverade området ska integreras en gångförbindelse med trapp- och hissförbindelser som betjänar de funktioner som placerats i bergsutrymmen, rök- och luftavledning samt förbindelse för tilluft med rör, apparater och konstruktioner. Vidare har man anvisat till byggnaden som kommer att byggas på det reserverade området integrering av schakt för stamröret för det regionala systemet för insamling av avfall via rör. Om godkännandet av den slutliga projektplaneringen beslutar stadsfullmäktige i sinom tid. Bergsutrymmet är delvis belägen under det reserverade området.

Principplanen som baseras på de aktuella planerna (Arkitektbyrån Innovarch, 25.1.2010) om gångförbindelserna som integreras i byggnaden finns som bilaga 4. Bl.a. placeringen av gångförbindelserna, deras utrymmesbehov och konstruktions- och övriga tekniska lösningar blir mer precisa i och med att planeringen av bergsutrymmesprojektet framskrider.

Om inte staden beslutar annat är reserveraren skyldig att vid planeringen och genomförandet av objektet bereda sig på att de ovan nämnda gångförbindelserna samt rören, apparaterna, konstruktionerna samt övrigt motsvarande placeras i byggnaden som byggs på det reserverade området och i dess konstruktioner.

Planeringen och förverkligandet av byggnaden som uppförs på det reserverade området bör till nämnda delar koordineras och sammanpassas med staden och med de av staden utnämnda instanserna sålunda att de nämnda gångförbindelsernas osv. placering i byggnaden och på det reserverade området är möjlig.

Reserveraren är på stadens begäran förpliktad att bifoga planerna för ifrågavarande gångförbindelser och övriga överjordiska delar till bilderna som bifogas till byggnadslovet för byggnaden som byggs på det reserverade området.

Om planeringen, förverkligandet, underhållet för ifrågavarande gångförbindelser och övriga eventuella samarrangemang samt om täckning av kostnader som föranletts av dessa avtalas mellan reserveraren och staden allt eftersom planeringen av bergsutrymmesprojektet framskrider. Ersättningar betalas inte för servitut i samband med förverkligandet av gångförbindelser eller för rättigheter av servitutskaraktär.

Staden förbehåller rätten att utan påföljder avstå från att placera ovan nämnda gångförbindelser m.m. på det reserverade området eller i en byggnad som uppförs i det.

5 Staden beslutar vid ett senare tillfälle skilt om byggandet av den regionala bergsparkeringen på Busholmen.

Reserveraren är förpliktad att på stadens begäran placera alla bilplatser som planändringen som ska utarbetas och planens bygglov förutsätter och som tjänar kvarter nr 20817, dock minst 126 bilplatser.

Om man beslutar att förverkliga bergsparkeringen inrättar staden ett parkeringsbolag för genomförandet och administreringen av bergsparkeringen och fastställer överlåtelsevillkoren för bilplatserna. Reserveraren är förpliktad att på egen bekostnad införskaffa bilplatser av parkeringsbolaget och om så krävs bli delägare i bolaget på villkor som satts av staden.

6 Reserveraren är vidare medveten om att man i enlighet med de aktuella planerna har för avsikt att placera fastigheternas befolkningsskyddsrum i området för detaljplaneändring nr 11770 på Busholmen i det gemensamma befolkningsskyddsrummet som förverkligas i samband med det tidigare nämnda bergsutrymmesprojektet. Om man beslutar att förverkliga det gemensamma befolkningsskyddsrummet fastställer staden en anslutningsavgift samt övriga anslutningsvillkor.

7 Reserveraren är förpliktad att senast 30.6.2011 presentera planens projekt- och referensplaner för fastighetsnämndens godkännande. I planerna ska vid denna tidpunkt vid sidan av annat presenteras en utredning över planens (preliminära) utrymmesprogram, lösningar beträffande stadsbilden, reserverarens samarbetspartner, finansiering av projektet, tidtabellen för genomförande samt övriga principer för genomförande.

Staden har rätt att utan påföljder bestämma att reserveringen upphör om fastighetsnämnden inte godkänner de nämnda planerna.

8 Staden beslutar om bostädernas prisramar som tillämpas i Hitas-bostadsproduktionen senare enligt skilt övervägande.

9 Reserveraren är medveten om att byggandet av det reserverade området sannolikt är möjligt tidigast från 1.1.2003.

10 I planeringen och byggandet ska speciell uppmärksamhet fästas vid energieffektivitet och byggnaderna ska uppfylla kraven i energieffektivitetsklass A.

Reserveraren är förpliktad att senast vid ansökan om kortvarig hyrning av det reserverade området presentera fastighetsnämndens tomtavdelning ett energicertifikat för byggnaden som uppförs på det reserverade området enligt lagen om energicertifikat (487/2007) eller en annan utredning som fastighetsnämndens tomtavdelning har godkänt och som påvisar byggnadens energieffektivitet.

11 I ägarbostadsproduktionen ska bostädernas genomsnittliga yta vara minst 75 m². Målet för den genomsnittliga ytan kan dock underskridas med högst 10 %, om det är motiverat på grund av bostädernas planering eller av vägande skäl som rör efterfrågan.

12 Reserveraren är förpliktad att efterfölja de regionala tilläggsvillkoren för reserveringar på Busholmen som finns som bilaga 5, Hitas-bostadsproduktionens tilläggsvillkor som finns som bilaga 6, tomtavdelningens anvisning 3.3.2010 i bilaga 7 samt möjliga anvisningar om byggnadssätt och andra anvisningar som utarbetas för området.

Reserveringen träder i kraft först efter att reserveraren har skrivit under förbindelsen som ingår i de regionala tilläggsvillkoren och lämnat den till fastighetskontorets tomtavdelning.

Reserveraren är förpliktad att ge en förbindelse som rör ägandebegränsningens övervakning i Hitas-bostäder som överensstämmer med modellen som fastighetsnämnden har godkänt 24.11.2009 (668 §) i bilaga 8.

Stadsstyrelsen föreslås dessutom besluta bemyndiga fastighetsnämnden att utföra mindre ändringar, tillägg och preciseringar i reservationsvillkoren.

Protokollsutdrag till Föreningen Kvarteret Victoria rf och till fastighetsnämnden.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Föreningen Kvarteret Victoria rf:lle (Y-tunnus 2281195-5) 20. kaupunginosan (Länsisatama) suunnitellun korttelin nro 20817 Kvarteret Victoria kehittämishanketta varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varausalueelle tulee suunnitella ja rakentaa tilat teatteri- ja/tai muille julkisille kulttuuripalveluille, lapsille ja nuorille suunnatuille hoito- ja/tai vapaa-ajanpalveluille sekä asuntoja. Hankkeen yhteyteen tulee tutkia sijoitettavaksi myös päivähoito- ja/tai muita vastaavia palveluja sekä kaupungin sosiaali- ja opetusviraston palveluita.

Edelleen hankkeen yhteyteen tulee tutkia sijoitettavaksi muita varauksensaajan 15.10.2009 päivätystä kirjelmästä ilmeneviä palveluja ja toimintoja.

2 Varauksensaaja on tietoinen, että varauksensaajan hankkeen toteuttaminen edellyttää voimassa olevan asemakaavan muuttamista, josta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Ellei kaupunki toisin päätä, varausalueen maankäytön ja varauksensaajan hankkeen suunnittelussa noudatetaan seuraavia lähtökohtia ja periaatteita:

- Korttelin lopullinen kokonaisrakennusoikeus on noin 20 000 - 25 000 k-m², josta vähintään noin 4 000 k-m² osoitetaan teatteri- ja muille yleisöä palveleville julkisille tiloille ja/tai julkisille palveluille. Mainitut tilat tulee kaupunkitilan elävöittämiseksi sijoittaa mahdollisimman suurelta osin Välimerenkatuun rajoittuvalle korttelialueelle.

- Varausalueelle osoitettavan asuinrakennusoikeuden osalta lähtökohtana pidetään sitä, että pyritään kaupungin yleiseksi tavoitteekseen kaupungin maalle rakennettaessa asettamaan rahoitus- ja hallintamuotojakaumaan.

- Kiinteistölautakunta päättää korttelin asuinrakennusoikeuden rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta lopullisesti myöhemmin viimeistään kaavamuutosehdotuksen valmistuttua.

- Mikäli tällöin päädytään esittämään ratkaisua, jonka mukaan alitetaan kaupungin ARA-vuok-ratuotannon osuudelle asettama tavoite, ratkaisu tulee kuitenkin saattaa kaupunginhallituksen päätettäväksi.

- Mahdollisen koulun ja päiväkodin pihat tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä sijoittamaan korttelialueelle.

- Rakennusten korkeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena.

- Varausalueen autopaikoitus järjestetään, mahdollisia kaupungin kanssa erikseen sovittavia vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, Jätkäsaaren alueelle rakennettavaan kalliopysäköintilaitokseen.

- Varausalueen väestönsuojapaikat sijoitetaan em. kalliopysäköintilaitoksen yhteyteen rakennettavaan alueelliseen yhteisväestönsuojaan.

- Varausalueen rakennukset tulee rakentaa kiinni korttelirajoihin.

- Liiketiloja tulee sijoittaa Välimerenkadun varrelle koko rakennuksen julkisivun pituudelta. Liiketilana voidaan tällöin pitää teatterin tai näyttelytilojen auloja sekä mahdollisia muita julkisia sisätiloja.

- Livornonaukion liiketilat (70 m²) sekä puiston kulmaan sijoittuvat liiketilat (70 m²) tulee jatkosuunnittelussa säilyttää ja rakentaa.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään, mikäli varauksensaajan kanssa yhteistyössä laadittava kaavamuutos ei aikanaan tule voimaan. Kaupunki ei vastaa mistään varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli asemakaavan muutos ei aikanaan tule voimaan tai se tulee voimaan sisällöltään sellaisena, ettei varauksensaajan hankkeen toteuttaminen sitä muuttamatta ole mahdollista.

3 Varauksensaajan hankkeen jatkokehittely, suunnittelu ja toteutus tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatama-projektin, talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektin, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston sekä opetusviraston kanssa.

4 Varauksensaajan tulee olla tietoinen, että varausalueelle rakennettavaan rakennukseen on edellä mainitun kalliotilahankkeen teknisessä hankesuunnitelmassa (29.1.2010) osoitettu integroitavaksi kalliotiloihin sijoitettavia toimintoja palveleva kulkuyhteys porras- ja hissiyhteyksineen, savun- ja ilmanpoistoyhteyksiä sekä tuloilman yhteys putkineen, laitteineen ja rakenteineen. Edelleen varausalueelle rakennettavaan rakennukseen on osoitettu integroitavaksi kuilu alueellisen jätteiden putkikeräysjärjestelmän runkoputkistoa varten. Lopullisen hankesuunnitelman hyväksymisestä päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Kalliotila sijoittuu osin varausalueen alle.

Tämän hetken suunnitelmiin perustuva periaatekaavio (Arkkitehtitoimisto Innovarch, 25.1.2010) rakennukseen integroitavista kulkuyhteyksistä on liitteenä 4. Kulkuyhteyksien ym. sijoittelu, tilatarve, rakenne- ja muut tekniset ratkaisut tarkentuvat kalliotilahankkeen suunnittelun edetessä.

Ellei kaupunki toisin määrää, varauksensaaja on velvollinen kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa varautumaan edellä mainittujen kulkuyhteyksien ym. sekä niihin liittyvien putkien, laitteiden, rakenteiden ja muiden vastaavien sijoittamiseen varausalueelle rakennettavaan rakennukseen ja sen rakenteisiin.

Varausalueelle rakennettavan rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mainituilta osin koordinoitava ja sovitettava yhteen kaupungin sekä sen määräämien tahojen kanssa siten, että mainittujen kulkuyhteyksien ym. sijoittaminen rakennukseen ja varausalueelle on mahdollista.

Varauksensaaja on velvollinen kaupungin niin vaatiessa liittämään kulkuyhteyksien ym. maanpäällisten osien suunnitelmat varausalueelle rakennettavan rakennuksen rakennuslupakuviin.

Kulkuyhteyksien ym. suunnittelusta, toteuttamisesta, kunnossapidosta ja muista mahdollisista yhteisjärjestelyistä sekä näistä aiheutuvien kustannusten kattamisesta sovitaan varauksensaajan ja kaupungin välillä erikseen kalliotilahankkeen suunnittelun edetessä. Kulkuyhteyksien ym. toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista tai rasiteluonteisista oikeuksista ei makseta korvausta.

Kaupunki varaa oikeuden seuraamuksitta luopua edellä mainittujen kulkuyhteyksien ym. sijoittamisesta varausalueelle tai sille rakennettavaan rakennukseen.

5 Kaupunki päättää Jätkäsaareen alueellisen kalliopysäköintilaitoksen rakentamisesta myöhemmin erikseen.

Varauksensaaja on velvollinen kaupungin niin vaatiessa sijoittamaan kalliopysäköintilaitokseen kaikki laadittavan kaavamuutoksen ja hankkeen rakennusluvan edellyttämät korttelia nro 20817 palvelevat autopaikat, kuitenkin vähintään 126 autopaikkaa.

Mikäli kalliopysäköintilaitos päätetään toteuttaa, kaupunki perustaa kalliopysäköintilaitoksen toteuttamista ja hallinnointia varten pysäköintiyhtiön ja määrää autopaikkojen luovutusehdot. Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan autopaikat pysäköintiyhtiöltä ja vaadittaessa liittymään kaupungin määräämin ehdoin yhtiön osakkaaksi.

6 Varauksensaaja on edelleen tietoinen, että Jätkäsaaren asemakaavan muutoksen nro 11770 alueen kiinteistöjen väestönsuojat on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa edellä mainitun kalliotilahankkeen yhteydessä toteutettavaan yhteisväestönsuojaan. Mikäli yhteisväestönsuoja päätetään toteuttaa, kaupunki määrää liittymismaksun sekä muut liittymisen ehdot.

7 Varauksensaaja on velvollinen 30.6.2011 mennessä esittämään kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi hankkeen hanke- ja viitesuunnitelmat. Suunnitelmissa on tällöin muun ohella esitettävä selvitys hankkeen (alustavasta) tilaohjelmasta, kaupunkikuvallisista ratkaisuista, varauksensaajan yhteistyökumppaneista, hankkeen rahoituksen järjestämisestä, toteutusaikataulusta sekä muista toteutusperiaatteista.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään, mikäli kiinteistölautakunta ei hyväksy mainittuja suunnitelmia.

8 Kaupunki päättää Hitas -asuntotuotannossa noudatettavasta asuntojen hintapuitteesta myöhemmin harkintansa mukaan erikseen.

9 Varauksensaaja on tietoinen, että varausalueen rakentaminen on todennäköisesti mahdollista aikaisintaan 1.1.2013 alkaen.

10 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen lyhytaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

11 Omistusasuntotuotannossa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m². Keskipinta-alatavoite voidaan kuitenkin alittaa enintään 10 %:lla, mikäli se on asuntojen suunnittelun taikka asuntojen kysyntään liittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.

12 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 5 olevia Jätkäsaaren alueellisia varausten lisäehtoja, liitteenä 6 olevia Hitas -asuntotuotannon lisäehtoja, liitteenä 7 olevaa tonttiosaston ohjetta 3.3.2010 sekä alueelle mahdollisesti laadittavia rakennustapa- ja muita ohjeita.

Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut alueellisten lisäehtojen sisältämän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Varauksensaaja on velvollinen antamaan kiinteistölautakunnan 24.11.2009 (668 §) hyväksymän mallin mukaisen liitteenä 8 olevan Hitas-asuntojen omistamisrajoituksen valvontaa koskevan sitoumuksen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään varausehtoihin vähäisiä muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote Föreningen Kvarteret Victoria rf:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Tilläggsuppgifter:
Härmälä Timo, stadssekreterare, telefon 310 36028

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Platskarta - Sijaintikartta
	Liite 2	Kopia av detaljplaneförslaget nr 11770 från plankartan - Kopio asemakaavaehdotuksen nro 11770 kaavakartasta
	Liite 3	Ansökan - Hakemus
	Liite 4	Principplan Arkitektbyrån Innovarch, 25.1.2010 - Periaatekaavio Arkkitehtitoimisto Innovarch, 25.1.2010
	Liite 5	Regionala tilläggsvillkor för Busholmens reserveringar - Jätkäsaaren varausten alueelliset lisäehdot
	Liite 6	Hitasproduktionens specialvillkor - Hitas -tuotannon erityisehdot
	Liite 7	Tomtavdelningens anvisning 3.3.2010 - Tonttiosaston toimintaohje 3.3.2010
	Liite 8	Förbindelse för Hitasbyggherrar - Sitoumus Hitas -rakennuttajille
	Liite 9	Grunder för förslaget - Esityksen perustelut
	Liite 10	Reservering av kvarter nr 20817... - beslutshistoria / Korttelin nro 20817 varaaminen.. - päätöshistoria

FÖREDRAGANDEN Detaljplaneändringen för inledningsområde nr 11770 på Busholmen i Västra hamnen har trätt i kraft 7.8.2009. På planområdet placeras bl.a. kvarter nr 20817. Av kvarterets fyra tomter är tre anvisade för flervåningshus (AK) och en för verksamhetsbyggnader (KTY). Kvarterets byggrätt är sammanlagt 20 500 m² vy.

Föreningen Kvarteret Victoria r.f. (nedan ”föreningen”) har genom en 15.10.2009 daterad ansökan framfört att staden reserverar föreningen det ovan nämnda kvarteret för utvecklingsprojektet Kvarteret Victoria. Föreningens centrala målsättning är att förverkliga i kvarteret ett svenskspråkigt center för kultur, boende samt service.

Enligt de aktuella planerna ämnar man placera lokaler för teater- och/ eller andra allmänna kulturtjänster, vård- och fritidstjänster för barn och unga samt bostäder i kvarteret. En del av tjänsterna kan vara producerade av staden.

Enligt sökanden är åtminstone följande aktörer intresserade på basis av förhandlingarna av fortsatt utveckling av projektet och genomförandet av det:

- Fonden för kultur- och utbildningsinvesteringar inom Svenska Kulturfonden som finansiär för teatern som planerats till kvarteret. Teaterlokalerna har preliminärt planerats att användas av Finlands äldsta barn- och ungdomsteater Unga teatern.

- Stiftelsen Pro Artibus som finansiär och ägare av ett center för visuell konst (bl. a. ateljélokaler) som planerats till kvarteret.

- Svenska folkskolan vänner och Svenska studiecentralen som verkställare av en arbetsverkstad för unga (Sveps) som planerats till kvarteret.

- Finlands svenska Marthaförbund, vars avsikt är att placera egna verksamhetsutrymmen och möjligen även tjänster i kvarteret.

- Pensionsförsäkringbolaget Veritas som finansiär och investerare av bostäder som planerats i kvarteret.

Sökanden har dessutom fört diskussioner med stadens socialverk och utbildningsverk angående möjligheten att placera bl.a. servicebostäder för äldre samt lokaler för svenskspråkigt daghem och skola i kvarteret.

Sökandens målsättning är att skapa ett levande och öppet center för kultur, service och boende där olika funktioner blandas. Kvarter nr 20817 har ett utmärkt läge med tanke på de planerade funktionerna eftersom det är beläget vid huvudgatan på Busholmen och intill en park. Teatern, ett café och övriga allmänna lokaler ska enligt sökanden placeras vid huvudgatan. Skolan och daghemmet däremot kan placeras mot parken. Kvarterets bostäder ska placeras i de övre våningarna. Enligt sökanden ska kvarterets byggrätt användas till fullo, men fördelningen av byggrätten mellan de olika användningsändamålen klarläggs först senare då de intresserade aktörernas lokalbehov klargörs. Även planens genomförandeorganisation klargörs i och med att planeringen framskrider.

Enligt detaljplanen för området placeras i kvarter nr 20817 som nu framförts för reservering tomterna 20817/2–4 för flervåningshus (AK) samt tomt 20817/1 för verksamhetsbyggnader (KTY). Byggnaderna ska ha 7–8 våningar. AK-tomternas sammanräknade byggrätt är 15 700 m² vy och verksamhetsbyggnadstomternas 4 800 m² vy, dvs. sammanlagt 20 500 m² vy. Lokalerna som är belägna i första våningen vid gatan i byggnaderna vars tomter gränsar till Medelhavsgatan ska enligt planbestämmelserna reserveras som affärs-, butiks-, utställningslokaler eller för andra kundbetjäningslokaler på hela fasadens längd.

För att projektet ska kunna genomföras måste den gällande detaljplanen ändras. Föreningen har förhandlat med stadsplaneringskontoret angående möjligheterna att ändra den nuvarande detaljplanen på så sätt att förverkligandet av projektet vore möjlig. Detta innebär i praktiken bl.a. tämligen betydande förändringar i kvarterets tomtindelning, sannolikt förändringar i tomternas användningsändamål samt höjning av kvarterets totala byggrätt.

Föredraganden konstaterar att det mellan fastighetskontoret, stadsplaneringskontorets Västra hamnen-projekt samt med ekonomi- och planeringscentralens regionala byggprojekt för Västra hamnen förhandlats om reservering av kvarter nr 20817 för projektet Kvarteret Victoria. Fastighetskontoret och stadsplaneringskontoret har förhandlat om projektet med föreningen.

Föredraganden anser att projektet som nu behandlas utmärkt skulle stöda de tidigare beskrivna målsättningarna för byggandet av Busholmen om det genomförs. Teater- och utställningsverksamheten med kompletterande service skapar och gör områdets kulturutbud mångsidigare samt livar upp stadsutrymmet genom att locka folk till Busholmen även från ett stort område. De svenskspråkiga social- och fritidstjänsterna som riktas speciellt för barn och unga skulle till sin del göra områdets serviceutbud mångsidigare.

Föredraganden anser att förverkligandet av projektet skulle främja skapandet av en positiv image för Busholmens nya område, som till sin del skulle öka områdets dragningskraft såväl för boende som för arbete.

Kvarterets slutliga byggrätt fastslås först då projektplaneringen framskrider och i samband med planändringen som ska göras. Utgångspunkten för projektets fortsatta planering ska dock anses vara det att kvarterets slutliga totala byggrätt är cirka 20 000–25 000 m² vy, varav minst cirka 4 000 m² vy reserveras för teater- och/eller andra offentliga lokaler som betjänar allmänheten och/eller för offentlig service.

För den bostadsbyggrätt som anvisats för området som reserveras ska utgångspunkten anses vara den fördelning av finansierings- och besittningsform som följs vid byggande på stadens mark, 20 % ARA-hyresbostäder, 40 % mellanformsbostäder och 40 % fritt finansierad ägar- eller hyresbostadsproduktion. Staden fattar senare separat beslut om fördelningen av finansierings- och besittningsformen, när mängden bostadsbyggrätt och de övriga detaljplanelösningarna är klara.

Föreningen förutsätts senast 30.6.2011 presentera projekt- och referensplaner för fastighetsnämndens godkännande, med bl.a. en utredning om föreningens samarbetspartner och finansieringen av projektet. I planerna ska vid sidan av annat presenteras en utredning över planens (preliminära) utrymmesprogram, lösningar beträffande stadsbilden, reserverarens samarbetspartner, finansiering av projektet, tidtabellen för genomförande samt övriga principer för genomförande.

Föredraganden föreslår med hänvisning till det ovanstående att staden ska reservera kvarteret för föreningen till 31.12.2011 på de villkor som framgår av beslutsförslaget.

Föredraganden konstaterar att förslaget är överensstämmande med fastighetsnämndens framställning, frånsett att reserveringsvillkoret om fördelningen av finansierings- och besittningsformen har ändrats så att det bättre motsvarar staden allmänna mål. Det har underhandlats med fastighetskontoret om saken.

ESITTELIJÄ Länsisataman Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavan muutos nro 11770 on tullut voimaan 7.8.2009. Kaava-alueelle sijoittuu mm. kortteli nro 20817. Korttelin neljästä tontista kolme on osoitettu asuinkerrostaloille (AK) ja yksi toimitilakäyttöön (KTY). Korttelin rakennusoikeus on yhteensä 20 500 k-m².

Föreningen Kvarteret Victoria rf (jäljempänä ”yhdistys”) on 15.10.2009 päivätyllä hakemuksella esittänyt, että kaupunki varaisi yhdistykselle em. korttelin Kvarteret Victoria -kehittämishanketta varten. Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kortteliin ruotsinkielinen kulttuurin, asumisen sekä palveluiden keskus.

Kortteliin on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa tiloja teatteri- ja/tai muille julkisille kulttuuripalveluille, lapsille ja nuorille suunnatuille hoito- ja vapaa-ajanpalveluille sekä asuntoja. Osa palveluista voi olla kaupungin tuottamia.

Hakijan mukaan alustavien neuvottelujen perusteella ainakin seuraavat tahot ovat kiinnostuneita hankkeen jatkokehittelystä ja toteutuksesta:

- Fonden för kultur- och utbildningsinvesteringar inom Svenska Kulturfonden kortteliin suunnitellun teatterin ra-hoittajana. Teatteritilat on alustavasti suunniteltu tarjottavaksi suomen vanhimman lasten- ja nuortenteaterin Unga Teaternin käyttöön.

- Pro Artibus -säätiö kortteliin suunnitellun visuaalisen taiteen keskuksen (mm. ateljeetiloja) rahoittajana ja omistajana.

- Svenska folkskolans vänner ja Svenska studiecentralen kortteliin suunnitellun nuorisotyöpajan (Sveps) toteuttajana.

- Finlands svenska Marthaförbund, jonka tarkoituksena on sijoittaa kortteliin omia toimitiloja sekä mahdollisesti myös palveluja.

- Eläkevakuutusyhtiö Veritas kortteliin suunniteltujen asuntojen rahoittajana ja sijoittajana.

Hakija on lisäksi käynyt keskusteluja kaupungin sosiaaliviraston ja opetusviraston kanssa mahdollisuudesta sijoittaa kortteliin mm. vanhusten palveluasuntoja sekä tilat ruotsinkieliselle päiväkodille ja koululle.

Hakijan tavoitteena on luoda korttelista elävä ja avoin kulttuurin, palveluiden ja asumisen keskus, jossa eri toiminnot sekoittuvat. Kortteli nro 20817 on suunniteltuja toimintoja ajatellen sijainniltaan erinomainen sillä se sijaitsee Jätkäsaaren pääkadun varrella ja puiston vieressä. Teatteri, kahvila ja muut julkiset tilat sijoitettaisiinkin hakijan mukaan pääkadun varrelle. Koulu ja päiväkoti voisivat puolestaan sijoittua puistoa vasten. Korttelin asunnot sijoittuisivat ylempiin kerroksiin. Hakijan mukaan korttelin rakennusoikeus käytettäisiin kokonaan, mutta rakennusoikeuden jakautuminen eri käyttötarkoitusten kesken selviää vasta myöhemmin, kun kiinnostuneiden tahojen tilatarpeet tarkentuvat. Myös hankkeen toteutusorganisaatio tarkentuu suunnittelun edetessä.

Alueen asemakaavan mukaan varattavaksi esitettävään kortteliin nro 20817 sijoittuu asuinkerrostalojen (AK) tontit 20817/2–4 sekä toimitilarakennusten (KTY) tontti 20817/1. Rakennusten tulee olla 7 - 8 -ker-roksisia. AK-tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 15 700 k-m² ja toimitilatontin 4 800 k-m², eli yhteensä 20 500 k-m². Välimerenkatuun rajoittuvien tonttien rakennusten ensimmäisten kadun varteen sijoittuvien kerrosten tilat tulee kaavamääräysten mukaan varata liike-, myymälä-, näyttely- tai muiksi asiakaspalvelun tiloiksi koko julkisivun pituudelta.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää voimassa olevan asemakaavan muuttamista. Yhdistys on neuvotellut kaupunkisuunnitteluviraston kanssa mahdollisuuksista muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että hankkeen toteuttaminen olisi mahdollista. Käytännössä tämä merkitsee mm. varsin merkittäviä muutoksia korttelin tonttijakoon, todennäköisesti muutoksia tonttien käyttötarkoituksiin sekä korttelin kokonaisrakennusoikeuden nostamista.

Esittelijä toteaa, että korttelin nro 20817 varaamisesta Kvarteret Victoria -hanketta varten on neuvoteltu kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatamaprojektin sekä talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektin välillä. Kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat neuvotelleet hankkeesta yhdistyksen kanssa.

Esittelijä katsoo, että nyt käsiteltävä hanke saattaisi toteutuessaan tukea erinomaisesti Jätkäsaaren rakentamiselle asetettuja tavoitteita. Kortteliin sijoittuva teatteri- ja näyttelytoiminta oheispalveluineen loisi ja monipuolistaisi alueen kulttuuritarjontaa sekä elävöittäisi kaupunkitilaa houkuttelemalla Jätkäsaareen väkeä laajaltakin alueelta. Suunnitellut ruotsinkieliset erityisesti lapsille ja nuorisolle suunnatut sosiaali- ja vapaa-ajanpalvelut monipuolistaisivat osaltaan alueen palvelutarjontaa.

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen voisi näin edistää uuden Jätkäsaaren alueen positiivisen imagon luomista, joka puolestaan lisäisi osaltaan alueen houkuttelevuutta niin asuin- kuin työpaikka-aluee-nakin.

Korttelin lopullinen rakennusoikeus varmistuu vasta hankesuunnittelun edetessä ja laadittavan kaavamuutoksen yhteydessä. Hankkeen jatkosuunnittelun lähtökohtana olisi kuitenkin pidettävä sitä, että korttelin lopullinen kokonaisrakennusoikeus on noin 20 000 - 25 000 k-m², josta vähintään noin 4 000 k-m² varataan teatteri- ja muille yleisöä palveleville julkisille tiloille ja/tai julkisille palveluille.

Varausalueelle osoitettavan asunrakennusoikeuden osalta lähtökohtana on pidettävä sitä, että pyritään kaupungin maalleen rakennettaessa tavoitteeksi asettamaan rahoitus- ja hallintamuotojakaumaan, 20 % ARA-vuokra-asuntoja, 40 % välimuodon asuntoja ja 40 % vapaarahoitteisena omistus- tai vuokra-asuntotuotantona. Kaupunki päättää kortteliin toteutettavan asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta myöhemmin erikseen, kun asuinrakennusoikeuden määrä ja muut kaavaratkaisut ovat selvillä.

Yhdistyksen edellytetään myös 30.6.2011 mennessä esittävän kiinteistölautakunnalle hyväksyttäväksi hanke- ja viitesuunnitelman, jossa annetaan mm. selvitys yhdistyksen yhteistyökumppaneista ja hankkeen rahoituksen järjestämisestä. Suunnitelmissa olisi tällöin esitettävä muun ohella selvitys hankkeen (alustavasta) tilaohjelmasta, kaupunkikuvallisista ratkaisuista, varauksensaajan yhteistyökumppaneista, hankkeen rahoituksen järjestämisestä, toteutusaikataulusta sekä muista toteutusperiaatteista.

Esittelijä esittää edellä sanottuun viitaten, että kaupunki varaisi korttelin yhdistykselle 31.12.2011 saakka päätösehdotuksesta ilmenevin varausehdoin.

Esittelijä toteaa, että ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen muilta osin, mutta rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa koskevaa varausehtoa on muutettu paremmin vastaamaan kaupungin sille yleisesti asettamaa tavoitetta. Asiasta on neuvoteltu kiinteistöviraston kanssa.

7.6.2010 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN VANHUSTEN HOIVAKOTIA VARTEN SUUTARILASTA (TONTTI 40063/4)

Khs 2010-352

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata 40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40063 tontin nro 4 EPI Healthcare I Ky:lle ja Skanska Talonrakennus Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun vanhusten hoivakodin rakennuttamista varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

- Hanke tulee suunnitella yhteistyössä sosiaaliviraston
kanssa.

- Varauksensaajan tulee noudattaa liitteenä 7 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 4.3.2010 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

- Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

- Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

Pöytäkirjanote EPI Healthcare I Ky:lle ja Skanska Talonrakennus Oy:lle, sosiaalivirastolle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan ote
	Liite 3	Ilmakuva
	Liite 4	EPI Healthcare I Ky:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n kirje 16.2.2010
	Liite 5	Sosiaaliviraston lausunto
	Liite 6	EPI Healthcare I Ky:n esite
	Liite 7	Tonttiosaston toimintaohje
	Liite 8	Esityksen perustelut
	Liite 9	Tontin varaaminen vanhusten hoivakotia varten Suutarilasta... - päätöshistoria

40. kaupunginosan (Suutarilan) korttelin nro 40063 tontti nro 4;
Keskiyöntie 6–8

ESITTELIJÄ EPI Healtcare I Ky ja Skanska Talonrakennus Oy pyytävät, että Suutarilasta varattaisiin yleisten rakennusten tontti 40063/4 vanhusten hoivakodin rakennuttamista varten perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun.

Hakijoiden tarkoituksena on rakentaa vanhusten hoivakoti, joka tuottaisi ympärivuotista palveluasumista ensisijaisesti itse maksaville asukkaille, mutta myös mahdollisille ostopalvelusopimusten kautta tuleville asukkaille. Hoivakotiin on suunniteltu noin 40 paikkaa.

EPI Healtcare I Ky on hoiva-alaan keskittynyt kiinteistöpääomarahasto. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Skanska Talonrakennus Oy:n kanssa.

Sosiaalivirasto puoltaa lausunnossaan hanketta ja ilmoittaa, ettei sillä ole omaa tarvetta kyseiselle tontille.

Esittelijä pitää sosiaaliviraston lausuntoon viitaten hakemusta perusteltuna ja ehdottaa, että tontti varataan hakijoille hakemuksen mukaisesti.

Hakemus ja sosiaaliviraston lausunto

Skanska Talonrakennus Oy ja EPI Healtcare I Ky ovat lähettäneet

./. kaupunginhallitukselle esityslistan liitteenä 4 olevan kirjeen, jossa esitetään Suutarilan tontin 40063/4 varaamista vanhusten hoivakodin rakentamista varten perustettavan kiinteistöyhtiön lukuun.

Osapuolten tarkoituksena on toteuttaa Helsinkiin vanhusten hoivakoti, joka tuottaisi ympärivuotista palveluasumista ensisijaisesti itse maksaville asukkaille mutta myös mahdollisille ostopalvelusopimusten kautta tuleville asukkaille. Asumispaikkojen määrä on noin 40 paikkaa.

Varausaikana Skanska suunnittelee yhteistyössä EPI Healtcare I Ky:n ja kohteen vuokralaisen kanssa rakennuslupatasoiset suunnitelmat. Skanskan johdolla neuvotellaan tarvittavat osapuolten väliset lopulliset toteuttamissopimukset. Hakijat ilmoittavat tulevansa esittämään tontin ostoa perustettavan kiinteistöyhtiön nimiin.

./. Sosiaalivirasto on antanut esityslistan liitteenä 5 olevan lausuntonsa, jossa virasto ilmoittaa suhtautuvansa myönteisesti hankkeeseen. Lausunnossa todetaan, että Koillis-Helsingissä vanhusväestömäärä tulee kasvamaan tulevaisuudessa ja alueella ei ole tulevaa kysyntää vastaavaa määrää palveluasuntoja.

EPI Healtcare I Ky on hoiva-alaan keskittynyt kiinteistöpääomarahasto, jonka tarkoituksena on vastata hoiva-alan yrittäjien toimitilakysyntään ostamalla ja kehittämällä hoiva-alan kiinteistöjä, jolloin alan yritykset saavat mahdollisuuden keskittyä ydinliiketoimintaansa eli palvelutuottamiseen.

./. EPI Healtcare I Ky:n esite on esityslistan liitteenä 6.

Kiinteistöpääomarahaston sijoittajina ovat:

- Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera

- Kuntien eläkevakuutus

- Yleisradion eläkesäätiö

- Merimieseläkekassa

- Kirkon Keskusrahasto

- Evli pankki

Hakijoista kumpikaan ei ole palvelutuottaja. Aiemmissa neuvotteluissa, hakemusluonnoksessa ja sosiaaliviraston lausunnossa mainitaan palvelutuottajaksi Palvelukoti Rede-Riikka Oy, jolla on tällä hetkellä hoivakoti Savonlinnassa, mutta kyseinen yrittäjä ei ole enää hankkeessa mukana, vaan hakijat hankkivat kohteeseen vuokralaiseksi uuden
hoiva-alan yrittäjän.

Tiedot tontista Tontti 40063/4 on yleisten rakennusten tontti, jonka pinta-ala on 3 641m² ja rakennusoikeus 1 821 k-m². Kaupungin hallintokunnilla ei ole tontille omaa käyttöä. Tontin tehokkuusluku on e: 0,5 ja kerrosluku II. Tontin maaperä on savea, joten rakennus joudutaan perustamaan paaluille. Tontti on tasainen, joten se on sopiva liikuntaesteisille.

Julkiset palvelut ja päivittäistavarakaupat ovat Tapulikaupungissa ja Tikkurilassa, mutta etäisyys ei liene ongelma hoivakodin suhteellisen huonosti liikkumaan pystyville asukkaille. Julkisen liikenteen yhteydet ovat työtekijöille suhteellisen hyvät. Asema on kävelyetäisyydellä.

Tontti oli vuodesta 2003 varattuna liikuntaesteisten perheiden Hitas-hanketta varten, mutta hanke on rauennut ja varausaika päättynyt jo 31.12.2005.

Varausaika ja -ehdot Koska tontilla on lainvoimainen asemakaava, ja alueen kunnallistek-niikka on valmis, tontille voidaan alkaa rakentaa heti, kun rakennuslupa on saatu. Varausaikaa liene kuitenkin syytä esittää 31.12.2011 saakka, jotta sitä ei tarvitse heti jatkaa, jos rakennustyöt aloitetaan vasta vuoden 2011 puolella.

Hanke tulee suunnitella yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa. Sosiaaliviraston harkitaan jää, missä määrin se haluaa ohjata suunnittelua.

Hankkeessa lienee syytä käyttää muissakin uusissa varauksissa käyttöön otettua vaatimusta energialuokasta A sekä tonttiosaston toiminta-ohjetta 4.3.2010 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”, vaikka tontille ei tehdäkään louhintaa, eikä sillä ole mainittavaa puustoa.

./. Tonttiosaston toimintaohje on liitteenä 7.

Hakijat ilmoittavat halukkuutensa ostaa tontti perustettavalle kiinteistö-yhtiölle.

Tontin luovutusehdoista tehdään esitys erikseen. Hanke voitaneen rinnastaa vapaarahoitteisiin vuokra-asuntokohteisiin, joiden luovutusperiaatteista kaupunginhallitus teki periaatepäätöksen 1.3.2010. Näiden periaatteiden mukaan tontin vuokralaiselle on tonttiin etuosto-oikeus viiden vuoden ajan. Osto-oikeutta voi käyttää aikaisintaan, kun kohde on hyväksytty käyttöön otetuksi.

Hakemusta on syytä puoltaa

Koska sosiaalivirasto puoltaa tontin varaamista hakijoille, on syytä esittää kaupunginhallitukselle tontin varaamista päätösehdotuksesta ilmenevin ehdoin.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.



Kokousaika	14.6.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Yhteistyösopimus
	Liite 2	YourMove 2011 -hankesuunnitelma

LIITTEET	Liite 1	Lauttasaaren yksityiskoulujen kannatusyhdistys ry:n laina-anomus 10.2.2010
	Liite 2	Lainan myöntäminen Lauttasaaren yhteiskoulujen kannatusyhdistys ry:lle...-päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 6911
	Liite 2	Kaavamuutosehdotus nro 11946
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Sopimusluonnos
	Liite 5	Esityksen perustelut
	Liite 6	Maankäyttösopimus Asunto Oy Helsingin Kokkokalliontie 1:n kanssa... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 7889
	Liite 2	Kaavamuutosehdotus nro 11937
	Liite 3	Sopimus
	Liite 4	Esityksen perustelut
	Liite 5	Maankäyttösopimus Kiinteistö Oy Malminkatu 30:n kanssa... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Ajantasa-asemakaavakartta
	Liite 2	Kaavamuutosehdotus nro 11931
	Liite 3	Sopimus, Ragnar Ekbergin Säätiö
	Liite 4	Sopimus, JMB Kiinteistöt Oy
	Liite 5	Esityksen perustelut
	Liite 6	Maankäyttösopimus Ragnar Ekbergin Säätiön ja JMB Kiinteistöt Oy:n kanssa... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Uudenmaan virkistysalueyhdistys ry:n lausuntopyyntö
	Liite 2	Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen strategia 2020