LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA LAAJASALON TONTTIEN 49057/3 JA 49074/5 OSIEN SEKÄ PUISTOALUEEN (OSA KOIRASAARENTIETÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11820)

Khs 2009-117

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan lausunnon.

Kaupunginvaltuusto on 17.3.2010 (71 §) päättänyt hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen asemakaavan sekä korttelin nro 49057 tontin nro 3 osan ja korttelin nro 49074 tontin nro 2 osan ja puistoalueen (Koirasaarentie välillä Tahvonlahti–Reiherintie) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.11.2009 päivätyn ja 10.9.2009, 30.9.2009 ja 1.2.2010 muutetun piirustuksen nro 11820 mukaisena.

Kaupunginvaltuuston päätöksestä on tehty neljä valitusta hallinto-oikeuteen.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston pöytäkirjan 17.3.2010 liitteenä oleviin päätöksen perusteluihin ja toteaa, että valitukset tulisi hylätä ja jättää osin tutkimatta jäljempänä mainituin perustein.

Valitusten laillisuus ja valitusosoitus

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 188 §:n mukaan valtuuston päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään, eli 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaiset saavat päätöksestä tiedon silloin, kun päätös asetetaan yleisesti nähtäville. Päätös on asetettu yleisesti nähtäville 26.3.2010. Valitukset on toimitettu hallinto-oikeudelle seuraavasti: yksi valitus 23.4.2010 ja kolme valitusta 26.3.2010. Valitukset on siten tehty määräajassa ja oikealle viranomaiselle. Valittajilla on asiassa valitusoikeus.

Valitukset Laajasalo-Degerö Seura ry, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Xxxxx Xxxxxx ja Xxxx-Xxxx Xxxxxxxxx ovat hakeneet Helsingin hallinto-oikeudelta muutosta kaupunginvaltuuston päätökseen.

Laajasalo-Degerö Seura ry on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat seuraavat:

Kaavaehdotuksen alue on osa alkuperäistä Kruunuvuoren osayleiskaava-aluetta. Se on virheellisesti erotettu kesken osayleiskaavaprosessia pois alkuperäisestä yhteydestään. Alueen jakaminen osiin on tehnyt kuntalaisten osallistumisen kaavaprosessiin kohtuuttoman vaikeaksi. Tien molempien kaavojen olisi tullut kuulua samaan kaavaan. Näin olisi voitu tarkastella kaavoituksen todellisia kokonaisvaikutuksia.

Meluselvitykset ja luontoselvitykset ovat tekemättä tai puutteellisia. Kaavaehdotus ei ole ollut nähtävillä. Tien liittyminen muuhun ympäristöön on esittämättä. Kaavaehdotus on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, koska maakuntakaavassa kallioalueet on merkitty arvokkaiksi geologisiksi muodostumiksi, eikä tätä ole kaavaehdotuksessa huomioitu.

Valtakunnallisesti arvokkaaksi luokitellut kallioalueet tien pohjoispuolella tuhoutuvat tien tarpeettoman leveyden ja linjauksen vuoksi. Maakuntakaavan mukainen viheryhteys Stansvik-Tullisaari katkeaa massiivisen tien vuoksi. Kaavoituksessa ei ole riittävästi huolehdittu seudullisen viheryhteyden jatkumisesta eikä ihmisten ja alueen eläimistön liikkumisesta tiealueen poikki esimerkiksi tunneloimalla tie. Koirasaaren tielinjaus Tahvonlahden pohjukassa on väärä, se aiheuttaa maisema- ja meluongelmia. Tie tulee linjata riittävän kauas rannasta sekä suojata Tahvonlahden virkistysalue. Meluhaitat merenrannan virkistysalueelle, yhdelle Helsingin hiljaisista alueista, on selvittämättä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat seuraavat:

Suunnittelualueelle ei ole tehty riittäviä luontoselvityksiä. Suunnitelma on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen. Kaavan käsittelyjärjestys on väärä. Ensin olisi pitänyt lopullisesti päättää se tarve, mihin Koirasaarentien levennys perustuu ja vasta sitten päättää Koirasaarentien asemakaavasta. Raitiotien toteutuminen on Yleiskaava 2002:n vastaista, koska yleiskaavassa on merkitty vain metrolinjaus. Suunnittelualueelle ei ole tehty riittäviä luontoselvityksiä (MRL 9 §). Hallinto-oikeuden tulkinnan mukaan Helsingin luontotietojärjestelmä ei sovellu suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön. Koirasaaren asemakaavassa ei välitetä arvokkaaksi todetusta kalliosta, ja suunnitelma on asemakaavan sisältövaatimusten vastainen (MRL 54 §:n 2 ja 3 momentin vastainen). Suunnitelma leventää Koirasaarentietä loukkaa kohtuuttomasti MRL 5 §:n tavoitteita 3–5 ja 85 §:ää, kuten myös MRL 1 §:n tavoitetta turvata asiantuntemuksen monipuolisuus, koska geologista asiantuntemusta ei ole otettu huomioon. Koirasaarentien linjaus kulkee liian lähellä Tahvonlahtea ja uhkaa aiheuttaa maisemallisia ja ekologisia haittoja alueelle. Koirasaarentien varrella on laaja alue luokiteltu hiljaiseksi alueeksi. Suunniteltu leveä väylä uhkaa muuttaa hiljaiset alueet meluisiksi. Kaupunki on tarkastellut meluasiaa ainoastaan rakennusten piha-alueiden kannalta, mutta ei ota kantaa hiljaisiin alueisiin. Tarpeettomat kallioiden räjäyttämiset eivät ole maa-aineslain 3 §:n mukaisia, säästävämpiä ratkaisuja on käytettävä.

Xxxxxx Xxxxx on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista. Vaatimuksen keskeiset perustelut ovat seuraavat:

Asemakaava-alue on liian pieni. Kaavoituksen jakamisella pieniin osiin estetään kokonaiskäsityksen saaminen suunnittelualueesta. Raitiotieyhteyttä ja raitiotiesiltoja Laajasaloon ei ole merkitty maakuntakaavaan eikä osayleiskaavaan, jossa on vain metrovaraus. Raitiotielinja on poistettava suunnitelmasta, koska raitiolinjan rakentamisesta ei ole olemassa kaupungin sitovaa päätöstä. Yksityiskohtaisia asemakaavalta vaadittavia luontoselvityksiä ei ole tehty. Meluselvitykset eivät ole riittävät. Ei ole selvitetty, miten meluhaitat ja ilman epäpuhtaudet ratkaistaan paikalla jo olevien asuinrakennusten kohdalla. Koirasaarentien leveys on ylimitoitettu. Arvokasta kalliota ei saa tuhota. Tien alle on jäämässä Henrik Borgströmin tien päässä osa luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavaa jalopuumetsää ja sen eteläpuolella oleva saarnimetsikkö. Tahvonlahden poukaman kohdalla tien alle on jäämässä tärkeä lintualue.

Koirasaaren etelä- ja pohjoispuoliset metsät on maakuntakaavassa määritelty viheralueiksi. Koirasaaren pohjoispuoli on valtakunnallisesti arvokasta kallioaluetta. Jotta nämä säästettäisiin, olisi tullut tutkia vaihtoehto rakentaa Koirasaarentie Henrik Borgströmin tieltä lähtien tunneliin. Koirasaarentien metsät ja Stansvikin alue on merkitty hiljaisiksi alueiksi Yleiskaava 2002:n selostukseen. Suunnitelma tekee edellä mainitut alueet meluisiksi. Tarpeettomat kallioiden räjäyttämiset eivät ole maa-aineslain 3 §:n mukaisia. Säästävämpiä ratkaisuja on käytettävä. Vuorovaikutus ei ole toteutunut lain edellyttämällä tavalla. Kaavaselostusta ei julkaistu ajoissa. Kuntalaisten mielipiteillä ei ole ollut mitään vaikutusta kaavan etenemiseen eikä suunnitteluun.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxxxx on vaatinut kaupunginvaltuuston päätöksen kumoamista tai asemakaavan asettamista uudelleen nähtäväksi. Vaatimusten keskeiset perustelut ovat seuraavat:

Asemakaavan suunnittelussa ei ole otettu huomioon maakuntakaavan virkistysalue-merkintää (VL). Yleiskaavan perusteella ei voida väittää, että Koirasaarentien varrelle olisi suunniteltu rakentamista. Koirasaarentietä ei ole merkitty yleiskaavaan. Yleiskaavaan on merkitty metrolinja- ja asema, kuten maakuntakaavaankin, asemakaavassa ei ole metroa. Maakuntakaava ja yleiskaava eivät ole olleet ohjeena asemakaavaa valmisteltaessa. Syitä ottaa kaava-alueen eteläosassa oleva puisto rakentamiseen ei ole perusteltu eikä vaikutuksia selvitetty.

Kaavoituksen aikana kaava-alue on jaettu aina pienempiin ja pienempiin osiin. Se on vaikeuttanut osallisten vuorovaikutusta. Pelkkä tilan varaaminen pyörätielle ja jalkakäytävälle ei ole kevyen liikenteen toimintaedellytysten parantamista. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa vaaditaan kevyen liikenteen verkostojen laadun edistämistä. Tien rakentamisen vaikutuksia Tahvonlahden pohjukkaan ei ole selvitetty. Liikennemääristä ei ole esitetty yksityiskohtaisia laskelmia. Asemakaavan toteutuminen heikentää ilman laatua. Kaavaselostus on ollut vaikeasti osallisten saatavilla. Kaavoittaja ei ole tiedottanut kaava-alueeseen kuuluvan taloyhtiön asukkaille. Tieto on lähetetty vain taloyhtiön isännöitsijälle. Asemakaava ei ole riittävän laajalta alalta, jotta katusuunnitelma voitaisiin laatia. L-talolle ei ole melutasoa määritelty, vaikka esityslistalla väitetään päivämelutason ulottuvan Reiherintie 1:n lähimpänä oleviin taloihin. Melutaso tulee nousemaan valittajan mukaan 60 dB seitsemän talon osalta ja 55 dB kahden talon osalta. Tien on virheellisesti esityslistalla väitetty kulkevan Tahvonlahden kohdalla 70 metriä vesialueesta. Maakuntakaavan ja yleiskaavan merkintöjen selitykset ja määräykset on puutteellisesti esitetty.

Vastineet valituksissa esitettyihin väitteisiin

Asemakaavojen käsittely palasina, asemakaava-alue on liian pieni

Koirasaarentien suunnittelualueen vaiheet

Kruunuvuorenrannan suunnittelualue (noin 200 hehtaarin maa-ala) on jaettu kahteen osaan: osayleiskaava-alueeseen ja maankäyttösuunnitelma-alueeseen. Maankäyttösuunnitelma-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta esitettiin osayleiskaavan suunnitteluohjelmassa, jonka kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 2.6.2005. Maankäyttösuunnitelma-alue on erotettu osayleiskaava-alueesta siksi, että maankäyttösuunnitelma-alueen rakentaminen ei ole sidoksissa öljysataman alasajoon. Alueen asemakaavat voidaan laatia kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän Yleiskaava 2002:een perustuvan maankäyttösuunnitelman pohjalta.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma valmisteltiin yhtenä kokonaisuutena siten, että oli mahdollista saada kokonaiskuva koko suunnitelmasta ja sen ympäristövaikutuksista. Koko valmisteluaineisto oli nähtävillä mielipiteitä varten 2.–23.1.2008. Molemmat suunnitelmat esiteltiin samanaikaisesti kaupunkisuunnittelulautakunnalle 14.2.2008, jolloin kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Koirasaarentien varsia (Borgströminmäki ja Gunillankallio) koskevan maankäyttösuunnitelman. Kaupunginvaltuusto hyväksyi Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan 10.12.2008.

Koirasaarentien suunnittelualue ulottuu sekä maankäyttösuunnitelman että osayleiskaavan alueelle. Osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma ovat asemakaavoituksen lähtökohtana. Asemakaavaluonnoksen alue jaettiin kahteen osaan: Hopeakaivoksentien ja Tahvonlahden väliseen osuuteen, joka sijaitsee osayleiskaava-alueella, ja Tahvonlahden ja Reiherintien väliseen osuuteen, joka sijaitsee maankäyttösuunnitelma-alueella. Maankäyttösuunnitelma-alueella sijaitseva Tahvonlahden–Reiherintien osuus katsottiin tarkoituksenmukaiseksi erottaa omaksi asemakaava-alueekseen. Kruunuvuorenrannan rakentaminen alkaa maankäyttösuunnitelma-alueelta Koirasaarentien ja sen varsien rakentamisella. Koirasaarentien rakentamista haluttiin kiirehtiä Helsingin huonon asuntotonttitilanteen vuoksi, jotta alueen asuntotonttien toteuttaminen ei viivästyisi.

Koirasaarentien asemakaavan tavoitteena on säilyttää pääosin Koirasaarentien katulinjaus, mutta rakentaa nykyinen Koirasaarentie Reiherintien liittymästä länteen käytännössä kokonaan uudelleen siten, että se pystyy välittämään rakennettavan Kruunuvuorenrannan alueen liikenteen. Koirasaarentie on Kruunuvuorenrannan alueen alueellinen kokoojakatu, ja se muodostaa tulevaisuudessa pääliikenneyhteyden Laajasalosta Kruunuvuorenrantaan. Viime vuosikymmeninä Koirasaarentie on palvellut öljysataman liikennettä.

Kokonaiskuva suunnittelualueesta on esitetty osayleiskaavassa ja maankäyttösuunnitelmassa, Koirasaarentien varsien asemakaavaluonnoksessa ja Koirasaarentien asemakaavaehdotuksessa. Kaikissa edellä mainituissa kaavavaiheissa on tehty maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset ympäristövaikutusarvioinnit kokonaisuuksina. Osallisilla on ollut mahdollisuus saada kokonaiskuva suunnitelmista ja lausua mielipiteensä niistä. MRL ei määrittele, mikä on kaava-alueen suuruus vaan asia on kaavoittajan harkinnassa. Kaavan tulee muodostaa kokonaisuus, jonka puitteissa voidaan arvioida kaavan sisältövaatimusten täyttymistä. Asemakaava muodostaa MRL:n mukaisen tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden.

Maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole asetettu rajoituksia kaava-alueen rajauksen muutoksille kaavoituksen aikana.

Raideyhteys kaavoissa

Maakuntakaava sisältää ohjeellisen paikallisliikenteen radan Katajanokalta Tahvonlahdelle ja sieltä edelleen Laajasaloon. Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu metro tai rautatie Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan. Ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslaki 2000 ‑sarjan oppaan nro 7 Maakuntakaavan oikeusvaikutukset mukaan normaalin kaavahierarkian mukaan oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa asemakaavoitusta MRL 42 §:n mukaisesti. Vain milloin maakuntakaavan alueelle ei laadita yleiskaavaa, ohjaa maakuntakaava suoraan asemakaavoitusta. Helsingin yleiskaava 2002 ohjaa asemakaavoitusta.

Keskustasta Laajasaloon johtavan joukkoliikenneyhteyden suunnittelu on edennyt rinnan osayleiskaavan laatimisen kanssa. Nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa varauduttiin sekä metroon että raitiotiehen joko sillalla tai tunnelissa välillä Korkeasaari–Kruunuvuorenranta. Osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien (ra1). Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan keskeinen suunnitteluperiaate on joukkoliikenneyhteyden luominen Kruunuvuorenrannasta keskustaan.

Raitiotieyhteyttä ja -siltaa ei voi kuitenkaan rakentaa osayleiskaavan ja Yleiskaava 2002:n pohjalta. Joukkoliikenneyhteydelle laaditaan oma asemakaava.

Laajasalon raideliikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistetty yhteysviranomaisena Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hankkeesta vastaavana Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arviointiohjelma tulee nähtäville 15.8.–15.10.2010. Arvioitaviin vaihtoehtoihin kuuluu sekä raitiotie-, metro- että vesiliikennevaihtoehtoja.

Kaupunginvaltuusto on 12.11.2008 päättänyt merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie- ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo–Korkeasaari–Sompasaari–Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun.

Koirasaarentien liikennemuodot ja -määrät sekä alustavat tilavaraukset selvitettiin jo osayleiskaavavaiheessa ja niitä on tarkennettu asemakaavavaiheessa.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen edellytyksenä ei ole suoran raideyhteyden rakentaminen keskustaan. Alueen joukkoliikenne voi myös perustua syöttöliikenteeseen Herttoniemen metroasemalle ja sitä täydentävään vesiliikenneyhteyteen keskustaan. Tällöin Koirasaarentien poikkileikkauksen keskellä sijaitseva joukkoliikennekaista palvelisi busseja.

Kaava täyttää MRL 54 §:n mukaiset edellytykset liikenteen järjestämisestä. Kaava on yleiskaavan mukainen.

Väitteet puutteellisista selvityksistä

Meluselvitykset

Kruunuvuorenrannan kaiken kaavoituksen lähtökohtana pidetään valtioneuvoston päätöstä melutason ohjearvoista (päätös 993/1992). Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu katujen ennusteliikenteen ja Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan (YTV) suojaetäisyyssuositusten perusteella. Selvitykset ovat koskeneet myös olemassa olevien rakennusten aluetta Koirasaarentien ja Reiherintien kulmassa.

Liikenteen meluhaittojen selvittäminen on esitetty osayleiskaavan selostuksen kohdassa 4.15. Selostuksen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) aiheuttama liikenteen lisäys on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien lisäys kohdistuu lähinnä Koirasaarentien itäpäähän, Laajasalontielle ja Linnanrakentajantielle.

Ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä 2.–23.1.2008 nähtävillä olleessa 14.2.2008 päivätyssä osayleiskaavaselostuksessa todetaan, että osayleiskaava mahdollistaa ilmanlaadun ja melun ohjearvojen saavuttamisen asemakaavoituksessa ja jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa on yleismääräys melun ohjearvojen huomioon ottamisesta.

Osayleiskaavaselostusta on täydennetty 6.11.2008 Koirasaarentien melun osalta seuraavasti: Ennusteen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Laajasalon liikenne kasvaa 15 000 ajoneuvolla/vrk. Laajasalontiellä on nykyisin tarvetta meluntorjuntaan. Laajasalontiellä on tarkoitus tehdä tarpeelliset meluesteet kadun parannustöiden yhteydessä, kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen sitä edellyttää. Liikennemäärän kasvu lisää melua Koirasaarentien ympäristössä, mutta ei siinä määrin, että se edellyttäisi meluesteiden rakentamista.

Koirasaarentien asemakaavaselostuksessa 13.11.2008 kohdassa "ympäristöhäiriöt" kerrotaan meluhaitoista: Raitioliikenne voi aiheuttaa ääni- ja tärinähaittaa, mikäli rata on epätasainen tai muuten heikkokuntoinen, rata on perustettu suoraan kalliolle tai muulle ääntä hyvin johtavalle alustalle, nopeudet ovat suuria tai kalusto on viallista. Haittojen lieventäminen on tarkoituksenmukaisinta tehdä radan rakentamisen yhteydessä mikäli mahdollista. Tärinähaittaa voidaan torjua huolellisella pohjarakentamisella ja äänihaittaa radassa olevilla äänen etenemistä rajoittavilla rakenteilla. Suomessa ei ole toistaiseksi vahvistettuja maankäyttöön sovellettavia liikennetärinän ohjearvoja. Asuintiloille runkomelun suunnitteluarvona voidaan pitää rajaa L_ASmax= 35 dB ja tärinän L_VSmax= 0,30 mm/s.

Koirasaarentien asemakaavassa on määräys: Raitiotietä rakennettaessa tulee tarvittaessa toteuttaa raideliikenteen tärinän ja runkoäänen vaimennus siten, että tavoitteena pidettäviä äänenpaineen enimmäistasoja (LASmax) ja tärinän etenemisnopeuden enimmäistasoja (LVSmax) ei ylitetä.

Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin 10 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa.

Koirasaarentielle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Liikenteen tuottaman, päivän keskiäänitason ohjearvon 55 dB ylittävän melualueen laajuus on noin 50 metriä kadun molemmin puolin. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset ja etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

Gunillankallion asemakaavassa nro 11888 (kaupunginvaltuusto 5.5.2010) Koirasaarentien varteen suunniteltujen rakennusten tonteilla on merkintä, joka osoittaa rakennusalan sivun, jonka puoleisen rakennuksen ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 32 dBA. Vastaava määräys tullaan liittämään Borgströminmäen asemakaavaehdotukseen.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavoissa myös siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa.

Reiherintien ja Koirasaarentien kulmassa olemassa

olevat rakennukset

Asemakaavaa varten tehty meluselvitys osoittaa, että ennustetilanteessa 55 dB Koirasaarentien päivämelun alue ulottuu Koirasaarentien ja Reiherintien kulmassa Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 metrin laskentakorkeus).

Pääosalla kyseisen tontin oleskelupihoista päivän melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos taloissa on normaalit ikkunarakenteet.

Asemakaava on laadittu MRL 9 §:n mukaisesti, jolloin riittävät meluselvitykset on tehty ja kaava täyttää tältä osin MRL 54 §:n mukaiset edellytykset.

Ilman laatu

Koirasaarentien ennustettu liikennemäärä on 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa Koirasaarentien ja Reiherintien risteyksessä. Liikennemäärä vähenee länteen päin mentäessä, siten että Tahvonlahden kohdalla liikennemäärä on Kruunuvuorenrannan ollessa kokonaan rakennettu 10 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Näin vähäisillä liikennemäärillä ilman laadun heikkeneminen on paikallista ja rajoittuu pääasiassa katualueelle. Ympäröivää maankäyttöä suunniteltaessa ilmanlaatuvaikutukset otetaan huomioon ja tarvittaessa maankäyttöä ohjataan asemakaavan määräyksillä.

Luontoselvitykset

Koirasaarentie kulkee pääosin laaksopainanteissa ja sen linjaus noudattaa olemassa olevaa katulinjausta paitsi kadun länsiosassa katu lähtee kaartamaan suojeltavien huviloiden kohdalla rakennusten eteläpuolelta.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa ja maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa on tehty vaikutusten arviointina 14.2.2008 päivätty selvitys ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön”.

Ympäristökeskus on vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava-alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000-luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi, Enviro 2005) alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä niiltä osin, kun ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi.

Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, jonka tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin ja siten myös koko osa-yleiskaava-alueelta, ovat muun muassa arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet 1990–1998 Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty 2004–2006), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999 Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija-sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet Antti Salla 2003.

Kaavan valmistelussa ei ole käytetty yleisö- ja opetuskäytössä olevaa luontotietojärjestelmää, joka on internetissä. Tämä järjestelmä ei sovellu suunnittelu- ja tutkimuskäyttöön, mistä on kerrottu järjestelmän kuvauksessa. Kaupungin sisäisessä intranetissa on täydellisempi luontotietojärjestelmän versio, joka on tehty nimenomaan suunnittelukäyttöön. Yleisölle näkyvän luontotietojärjestelmän aineistoja on rajattu luonnonsuojelusyistä ja lain viranomaisen toiminnan julkisuudesta perusteella sekä järjestelmää kevennetty, mistä on maininta järjestelmän kuvauksessa.

Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä.

Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät järjestelmään, mutta muun muassa sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal- ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva-järjestelmään. Oiva-järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal- ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Tällaisia lajeja ei ole havaittu eikä myöskään pidetty todennäköisinä löytää kaava-alueelta muun muassa kallioperän ja maaston muiden ominaisuuksien perusteella. Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa koko metsäpinta-alan. Metsärekisterissä on mainittu muun muassa puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä.

Koirasaarentien asemakaava-alueella ei ole arvokkaaksi luokiteltuja luontokohteita.

Maakuntakaavassa Koirasaarentien pohjoispuolella geologisesti arvokkaiksi luokitellut kallioalueet eivät ulotu Koirasaarentien asemakaava-alueelle.

Asemakaavan luontoselvitykset on tehty MRL 9 §:n mukaisesti ja kaava täyttää MRL 54 §:n mukaiset sisältövaatimukset. Valituksessa on vedottu siihen, että kaava on MRL 1 ja 5 §:n vastainen. MRL 1 ja 5 § ovat tavoitesäännöksiä, eikä niihin voi vedota muutoksenhaussa.

Selvitykset Koirasaarentien liittymisestä ympäristöön

Koirasaarentien liittyminen muuhun ympäristöön on selvitetty osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmavaiheessa ja kaupunkisuunnittelulautakunnan 20.11.2008 hyväksymässä Koirasaarentien varsien asemakaavaluonnoksessa sekä luonnoksen pohjalta laaditussa kaupunkisuunnittelulautakunnan 7.5.2009 hyväksymässä Gunillankallion asemakaavaehdotuksessa.

Liikenteen järjestämiseen ja meluun liittyvät väitteet

Koirasaarentien leveys ja linjaus

Koirasaarentien leveys on nyt 7 metriä ja katualue levenee kaavan toteuttamisen myötä noin 30,5 metriin.

Koirasaarentie kulkee laaksopainanteessa ja sen linjaus kaava-alueella noudattaa olemassa olevaa linjausta paitsi kadun länsipäässä katu lähtee kaartamaan olemassa olevien vanhojen huviloiden eteläpuolelta. Kadun leveyteen vaikuttavat raideliikenteelle oman kaistan varaaminen sekä kadun viihtyisyyteen vaikuttavat puuistutukset. Katualueella on kaksi puuriviä koko matkalla lukuun ottamatta Tahvonlahden kohtaa puolessavälissä katua.

Koirasaarentien liikennesuunnitelma perustuu symmetriseen poikkileikkaukseen, jonka keskeltä on varattu joukkoliikenteelle (bussit ja raitiovaunut) oma kaista 7,0 metriä. Joukkoliikennekaistaa ja molemminpuolisia ajoratoja 3,5 metriä erottaa viherkaistat 4,0 metriä puuistutuksin. Jalkakäytävät ja polkupyöräkaistat ovat niin ikään kadun molemmin puolin, polkupyöräkaistat 1,75 metriä ja jalkakäytävät 2,0 metriä. Katualueen leveydeksi tulee yhteensä 30,5 metriä. Tontin 49074/3 kohdalla katualueen leveys on 31 metriä. Puiston kohdalla on jätetty viherkaistat pois, jolloin kadulta avautuu maiseman kannalta tärkeitä näkymiä ja katu on helpompi sovittaa maastoon.

Kokoojakadun korostaminen puukujanteilla ja samalla katutilan jakaminen visuaalisesti osiin on perinteinen kaupunkirakentamisen keino ja tekee Koirasaarentien mittakaavan miellyttäväksi.

Koirasaarentien kokonaispituus osayleiskaavan ja maankäyttösuunnitelman alueella on noin 1,6 kilometriä. Koirasaarentien pituus asemakaavan alueella, jota valitus koskee, on noin 0,7 kilometriä. Kadun pohjoispuolella sijaitsevaa kallioreunaa joudutaan leikkaamaan noin 150 metrin pituisella osuudella. Korkeusero kadun tasauksen ja kalliopinnan välillä tulee olemaan enintään 5 metriä. Tämä katualueen viereinen kallioalue osoitetaan kaavassa puistoksi. Toinen luonnonmaisemaan jäävä muutos on Koirasaarentien eteläpuolella Gunillankallion kohdalla vastapäätä pohjoiseen johtavaa kapeaa laaksoa, jossa joudutaan leikkaamaan kalliota kuitenkin siten, että korkeusero on enintään 3 metriä. Koirasaarentien lännenpuoleisen osan asemakaava-alueella Tahvonlahdesta länteen päin ei jouduta tekemään kallioleikkauksia.

Laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikululle johtavan pääulkoilureitin kaltevuusvaatimukset lisäävät tien reunasta louhittavan kallioalueen määrää. Kadun reunat ja alikulkuun vievä ramppi sijaitsevat Koirasaarentien kaava-alueen ulkopuolella.

Linjaus Tahvonlahden kohdalla

Tahvonlahden pohjukan kohdalla nykyinen Koirasaarentie kulkee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojeltujen rakennusten 1700-luvulta peräisin olevan ns. Kaivoshuvilan sekä 1800-luvun loppupuolen Schaumannin huvilan ja Alppimajan välistä. Levennetty poikkileikkaus ei mahdu kulkemaan entistä linjausta pitkin. Siirtämällä katu Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolelle on voitu samalla yhdistää arvokkaat huvilat samaan pihapiiriin. Stansvikin kartanoon kulkeva tie on kulkenut alun perin Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolella (tieyhteys näkyy muun muassa vuodelta 1872 peräisin olevassa kartassa). Kartanosta huviloille on ollut näköyhteys, joka tien siirron jälkeen on mahdollista saavuttaa uudelleen.

Koirasaarentien korkeus Tahvonlahden kohdalla tulee olemaan noin 4,5 metriä meren pinnan yläpuolella. Nyt Koirasaarentien korkeusasema, kun se on linjattu huvilan pohjoispuolelta, on 6,5 metriä. Tie liitetään uudessa suunnitelmassa Kaivoshuvilan eteläpuolella piha-alueen korkeussuhteisiin, eikä Koirasaarentie ole maisemassa irrallinen elementti. Tahvonlahden kohdalla tie luiskataan loivasti ja istutetaan matalalla ympäristöön sopivalla kasvillisuudella.

Melu Tahvonlahden kohdalla

Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin 10 000–12 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadulle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Liikenteen tuottaman, päivän keskiäänitason ohjearvon 55 dB ylittävän melualueen laajuus on noin 50 metriä kadun molemmin puolin. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille.

Tahvonlahden kohdalla Koirasaarentien eteläpuolinen alue on ruovikkoa noin 70 metrin etäisyydelle, joten se ei ole aktiivisessa virkistyskäytössä. Virkistysalueella vaadittava 55 dB toteutuu noin 50 metrin päässä Koirasaarentieltä. Kalliomuodostelmat suojaavat kauempana olevia virkistysalueita melulta. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Yksi vaihtoehto on kadun päällystäminen nk. hiljaisella asfaltilla. Hiljainen asfaltti vähentäisi melua ainakin 3 dB, joka vastaa liikennemäärän puolittumista kadulla. Toinen keino on rakentaa matala melukaide kadun eteläreunaan.

Pyöräilyn ja kevyenliikenteen edellytykset

Kruunuvuorenrannassa, kuten kaikilla uusilla alueilla, pyritään tekemään pyöräilijöille ja jalankulkijoille mahdollisimman sujuvia ja turvallisia ratkaisuja. Pyöräkaistojen tarkoitus on parantaa pyöräilijöiden edellytyksiä mahdollisimman sujuvaan ja vaivattomaan liikkumiseen. Koirasaarentien pyöräkaistat toimivat samalla tärkeänä kevyen liikenteen verkoston osana yhdistäen tulevaisuudessa sekä Kruunuvuorenrannan että Laajasalon Helsingin keskustaan.

Väite, että tien on virheellisesti esityslistalla väitetty kulkevan

Tahvonlahden kohdalla

Tahvonlahti on matala ja profiililtaan melko tasainen, joten pienetkin merenpinnan vaihtelut vaikuttavat vesialueen laajuuteen ja sen etäisyyteen Koirasaarentiestä eri aikoina. Mitta on saatu pohjakartasta, jossa vesialueen ja Koirasaarentien välinen alue on merkitty ruovikoksi 70 metrin matkalta. Vesijättömaa on myös erittäin pusikoitunutta eikä sitä voida siitäkään syystä laskea vesialueeksi.

Kadun johtaminen tunneliin

Kadun johtaminen tunneliin Kruunuvuorenrannan läpi olisi haastavaa sekä teknisessä, taloudellisessa että turvallisuusmielessä. Koirasaarentie on katu, joka yhdistää Laajasalon nykyisen alueen Kruunuvuorenrantaan ja sitä kautta kantakaupunkiin. Kruunuvuorenrannasta ja Laajasalon nykyisestä alueesta tulee kaupunginosia, jotka sijaitsevat laajojen virkistysalueiden välittömässä läheisyydessä lyhyen julkisen ja kevyenliikenteen matkan päässä kantakaupungista. Tien kulkeminen maan päällä tarjoaa mahdollisuuksia nauttia näkymistä luontoon ja Tahvonlahdelle myös alueen Koirasaarentietä käyttäville.

Koirasaarentien liikennemäärä tai liikenteestä aiheutuvat haitat eivät ole niin merkittävät, että olisi tarpeen rakentaa kallista tunneliyhteyttä.

Hiljaiset alueet/melu Kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista tämän kaavan yhteydessä.

Kokoavasti liikenteen järjestämistä ja melua koskevien väitteiden osalta voidaan todeta, että kaava on laadittu MRL 54 §:n sisältövaatimusten mukaisesti. Kaava on laadittu siten, että siinä luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle ja liikenteen järjestämiselle.

Maakuntakaavan mukainen viheryhteys

Maakuntakaavassa on varattu taajamatoimintojen välinen Stansvikin–Tullisaaren -vyöhyke virkistysalueeksi. Merkinnällä osoitetaan yleiseen virkistykseen ja ulkoiluun tarkoitetut alueet. Merkintä sisältää virkistysalueella olemassa olevat sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Osayleiskaavassa ja maankäyttösuunnitelmassa on vastaavat virkistysalueet. Virkistysyhteyttä pitkin kulkee kevyenliikenteen raitti Hevossalmesta Tullisaaren puiston suuntaan. Kuten edellä todettu Helsingin yleiskaava 2002 ohjaa asemakaavoitusta.

Koirasaarentien pohjoispuolella olevan laakson kohdalle on osoitettu alikulku, jonka kautta ohjataan pohjois-eteläsuuntainen pääulkoilureitti. Alikulku on suunniteltu 6,5 metriä leveäksi ja siinä on osoitettu varaus hiihtoladulle. Alikulku on suunnattu reitin suuntaiseksi siten, että alikulun löytäminen ja käyttö on luontevaa.

Eläimistön liikkumisen kannalta tien leventäminen heikentää jonkin verran nykytilaa. Puurivit ja alikulku korvaavat jossakin määrin leventämistä, koska ne helpottavat joidenkin lajien ylityksiä.

Maakuntakaavan virkistysalue-merkinnän (VL) huomioon ottaminen

asemakaavassa

Koirasaarentien asemakaava alue on maakuntakaavassa pääosin taajamatoimintojen aluetta ja osittain virkistysaluetta (VL). Koirasaarentien kohdalla kulkee merkintä paikallisliikenteen rata. Virkistysalue-merkintä maakuntakaavassa sisältää yhdyskuntarakenteen eheyttämisen kannalta tarpeelliset kokoojakadut ja vastaavat yhdystiet. Kuten edellä on todettu, asemakaavaa laadittaessa Yleiskaava 2002 ohjaa kaavoitusta.

Asemakaavaa laadittaessa on otettu virkistysalue huomioon siten, että Koirasaarentien suunnitelma noudattaa olemassa olevaa katulinjausta ja katu kapenee virkistysalueen kohdalla.

Rakentaminen yleiskaavan mukaan, Koirasaarentien merkintä

yleiskaavassa

Yleiskaavassa on alueet Koirasaarentien molemmin puolin Reiherintien ja Tahvonlahden välillä merkitty pääosin kerrostalovaltaisiksi alueiksi. Tahvonlahden kohdalla ja siitä itään pohjois-eteläsuuntaisen laajan virkistysalueeksi merkityn alueen kohdalla Koirasaarentien varret on merkitty virkistysalueeksi.

Kalliot ja maakuntakaava

Koirasaarentien pohjoispuolella olevalla alueella on maakuntakaavassa merkintä, joka tarkoittaa arvokasta harjualuetta tai geologista muodostelmaa. Merkinnällä osoitetut geologiset muodostumat sisältävät merkittäviä maisemallisia ja luonnontieteellisiä arvoja. Merkinnällä osoitetaan harjujen suojeluohjelman mukaiset valtakunnallisesti arvokkaat harjualueet, vahvistettujen seutukaavojen arvokkaat harjualueet, valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaat kalliomaisema-alueet sekä maakunnallisesti arvokkaat moreenimuodostumat. Alueilla, joille aluevarausmerkinnällä on osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon märittelee aluevarausmerkintä.

Merkintä ei ole Koirasaarentien asemakaava-alueella.

Koirasaarentien pohjoispuolella ja Henrik Borgströmin tien länsipuolella on 39 hehtaarin suuruinen geologisesti ja geomorfologisesti arvokas kohde. Kallioselänne käsittää lähes koko Koirasaarentien pohjoisosan luonnonalueen. Suomen ympäristökeskuksen raportissa ”Uudenmaan maakunnan luonnon- ja maisemasuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet” kallioselänteen tärkeimmät arvot perustuvat kallioalueen geologisesti ja geomorfologisesti merkittävyyteen sekä siihen, että kalliossa on edustavia mineraaliesiintymiä, sekä siihen, että alueella on vaateliasta kalliolajistoa ja lehtoa. Raportin mukaan valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita on Uudellamaalla 161, joista 4 Helsingin alueella. Raportissa on luokiteltu 7-luokkaisen arvoluokituksen mukaan (arvoluokka 1 on arvokkain). Kaitalahti on merkitty arvoluokkaan 4, "arvokas kallioalue". Edellä mainittu selvitys ei ole suojeluohjelma eikä sillä ole lakiin perustuvia oikeudellisia vaikutuksia.

Geologisesti ja geomorfologisesti arvokas kohde sivuaa Koirasaarentietä sen luoteispuolella. Koirasaarentien uudelleen rakentamisella ei ole vaikutuksia alueen arvoon. Koirasaarentien katulinjaus noudattelee geologisesti ja geomorfologisesti arvokkaan alueen kohdalla nykyisen tien linjausta.

Tahvonlahden linnusto

Tahvonlahden 8,19 hehtaarin kokoinen ruovikko on linnustollisesti arvokas kohde (230/99), arvoluokka II (Helsingin kaupungin ympäristökeskus). Alue on rehevää lahdenpohjukkaa reunametsineen ja niittyineen.

Tahvonlahden ruovikkoalue tulee säilyttää lintujen elinympäristönä sellaisena, että lintujen elinolosuhteet eivät olennaisesti muutu. Koirasaarentien rakentamisen johdosta mahdollisesti poistuvat tervalepät eivät muuta Tahvonlahden pohjukkaa siten, että se vähentäisi alueen luontoarvoa ja muuttaisi lintujen elinolosuhteita. Tervaleppien poistuminen avaa näkymiä ja kysymyksessä on maiseman muutos, ei lintujen elinolosuhteiden vaarantaminen.

Kaava täyttää MRL 54 §:n mukaiset edellytykset luonnonympäristön vaalimisen osalta.

Maa-ainesten ottaminen

Maa-aineslaki koskee vain maa-ainesten ottamista, ei kallioiden leikkaamista rakentamisen tarpeisiin. Näin ollen maa-aineslaki ei tule asiassa sovellettavaksi.

Vuorovaikutus Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi Kruunuvuorenrannan maankäyttösuunnitelman 14.2.2008.

Vireille tulosta on ilmoitettu osallisille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä, jonka mukana lähetettiin osallistumis- ja arviointisuunnitelma (päivätty 14.3.2008). Vireille tulosta ilmoitettiin myös vuoden 2007 kaavoituskatsauksessa.

Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti.

Koirasaarentien asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internet-sivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävillä olon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi myös mahdollista esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Mielipiteet vastineineen esiteltiin 13.11.2008 kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Koirasaarentien kaava-alue jaettiin kahteen osaan välille Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti / osayleiskaava-alue ja välille Tahvonlahti–Reiherintie / maankäyttösuunnitelma-alue, jota kyseiset valitukset koskevat.

Kaupunkisuunnittelulautakunta puolsi 20.11.2008 Koirasaarentien asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen hyväksymistä. Asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus koski Koirasaarentietä välillä Hopeakaivoksentie–Reiherintie.

Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 65 §:n nojalla julkisesti nähtävillä 30.1.–2.3.2009.

Kaavaselostus on ollut saatavilla sen jälkeen kun lautakunta on puoltanut kaavaehdotusta ja kaava on asetettu nähtäville muistutuksia varten. Selostuksen sisältö on ollut jo kaupunkisuunnittelulautakunnan listatekstissä.

Asemakaavan valmistelusta on tiedotettu kirjeellä suunnittelualueen ja sen ympäristön maanomistajille, taloyhtiöiden isännöitsijöille sekä alueen asukasyhdistyksille ja muille seuroille. Nähtävillä olosta on kuulutettu Helsingin Uutiset -lehdessä ja lisäksi viraston internet-sivuilla

Mielipiteet ja muistutukset pyritään ottamaan huomioon mahdollisuuksien mukaan kaavoja laadittaessa.

Kaavoitusmenettely on tapahtunut MRL 8 luvun mukaisesti ja osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Asemakaavan nähtävillä pito on tapahtunut MRL:n edellyttämällä tavalla.

Xxxx-Xxxxx Xxxxxxxxxxx on valituksessaan toissijaisesti pyytänyt, että asemakaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäväksi. Tämä vaatimus tulee lakiin perustumattomana hylätä. Kaavaa ei ole kaavaehdotuksen nähtäväksi asettamisen jälkeen muutettu MRL:ssa mainitulla tavalla olennaisesti siten, että se olisi tullut asettaa uudelleen nähtäväksi.

Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että valituksissa ei ole esitetty sellaisia laillisuusperusteita, joiden perusteella asemakaavapäätös tulisi kumota. Tarkoituksenmukaisuuskysymyksistä tehdyt vaatimukset tulee jättää tutkimatta. Kaava täyttää MRL:n sisältövaatimukset ja menettelysäännökset. Kaava perustuu MRL:n edellyttämiin riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Kaupunginhallitus pyytää vielä, että asemakaavasta tehdyt valitukset käsiteltäisiin asuntorakentamisen edellytysten luomisen vuoksi kiireellisinä.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Valitukset kaupunginvaltuuston päätöksestä (Laajasalon tonttien 49057/3 ja 49074/2 osien sekä puistoalueen asemakaavan muutos nro 11820)

ESITTELIJÄ Kvsto on 17.3.2010 hyväksynyt 49. kaupunginosan (Laajasalo) katualueen asemakaavan sekä tonttien 49057/3 ja 49074/2 osien sekä puistoalueen (Koirasaarentie välillä Tahvonlahti–Reiherintie) asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 13.11.2009 päivätyn ja 10.9.2009, 30.9.2009 ja 1.2.2010 muutetun piirustuksen nro 11820 mukaisena.

Kvston päätöksestä on tehty neljä valitusta.

Helsingin hallinto-oikeus pyytää (29.4.2010) Khta hankkimaan Kvston lausunnon valitusten johdosta 15.6.2010 mennessä. Vastine valituksiin on valmisteltu yhteistyössä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja kaupunkisuunnitteluviraston kesken.

Esittelijä yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn.

./. Valitukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

HKL-liikelaitoksen johtokunta	8.6.2010
yleisten töiden lautakunta	8.6.2010

sosiaalilautakunta	8.6.2010
- lapsi- ja perhejaosto	2.6.2010

eläintarhan johtokunta
henkilöstökassatoimikunta
kaupunginmuseon johtokunta
kaupunginorkesterin johtokunta
kulttuuri- ja kirjastolautakunta	8.6.2010
liikuntalautakunta	8.6.2010
nuorisolautakunta
opetuslautakunta
- ruotsinkielinen jaosto	6.5.2010
- suomenkielinen jaosto
ruotsinkielisen työväenopiston johtokunta
suomenkielisen työväenopiston johtokunta	1.6.2010
taidemuseon johtokunta
Henkilöstön kehittämispalvelut -johtokunta
eläintarhan johtaja
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)
- osastopäällikkö (maahanmuutto)
museonjohtaja
kaupunginorkesterin intendentti
ruotsinkielisen työväenopiston rehtori
suomenkielinen työväenopisto
- johtava rehtori
- apulaisrehtori
- aluerehtori
taidemuseon johtaja
tietokeskus
- johtaja
- tutkimusprofessori
- tietohuoltopäällikkö
- kehittämispäällikkö
työterveysjohtaja
Henkilöstön kehittämispalvelut
- toimitusjohtaja

asuntolautakunta	8.6.2010
kaupunkisuunnittelulautakunta	3.6.2010
rakennuslautakunta	8.6.2010
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	7.6. ja 9.6.2010