LAUSUNTO UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSEN LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI - VASTUUALUEEN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMASTA 2011-2014

Khs 2010-630

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmasta vuosille 2011- 2014 seuraavan lausunnon:

ELY-keskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2011 - 2014 esitetyt tienpidon keskeiset näkökohdat ja linjaukset ovat oikeansuuntaiset. Pääpaino on rakennetun tiestön hoidossa ja ylläpidossa tienkäyttäjien kulkuedellytysten ja turvallisuuden varmistamiseksi. Kestävän liikkumisen näkökulman korostaminen on välttämätöntä pyrittäessä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen edistämiseen.

Ongelmaksi hyvien tavoitteiden saavuttamiselle muodostuu tienpidon rahoitustaso. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita.

Helsingin seudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä. Seutu on Suomen henkinen ja taloudellinen veturi – metropolialue, jonka menestykselle kestävä aluerakenne, vahva elinkeinoelämä, hyvä elinympäristö ja sujuvat kansalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet ovat tärkeitä. Helsingin seudulla sijaitsevat maan suurin kansainvälinen lentokenttä ja satama sekä suurin yliopisto, korkeakoulut ja tärkeimmät tutkimuskeskukset. Seutu on Suomen nopeimmin kasvava ja tiheimmin asuttu alue.

Myös Helsingin seudun tieinvestointien rahoitustaso on nostettava tasolle, joka riittää tiestön toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseen. Elinkeinoelämän tarpeisiin ja ympäristöhaasteisiin on pystyttävä vastaamaan entistä paremmin. Tavoiteasettelun perusteella kevyen liikenteen, joukkoliikenteen ja liikenneympäristön parantamisen resursseja tulee lisätä nykyisestä tasosta. Joukkoliikenteen järjestämiseen liittyy olennaisesti liityntäpysäköintipaikkojen lisääminen, joka on täysin jätetty mainitsematta toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Suurin osa toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyvistä hankkeista Helsingissä on ELY-keskuksen ja kaupungin yhteishankkeita, joiden kustannusjaosta sovitaan hankekohtaisesti voimassa olevan kustannusjakomenettelyn periaatteiden pohjalta. Kaupunki osaltaan varautuu talousarviossaan yhteishankkeisiin sovittavan kustannusjaon mukaisesti.

Helsingin kannalta vireillä olevista hankkeista kiireisimpiä ovat:

- Kehä I:n (Mt 101) pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa, Kivikontien eritasoliittymä ja Itäväylän eritasoliittymä

- Kehä I:n järjestelyt välillä Espoon raja - Vihdintie ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymän kohdalla

- Vihdintien (Mt 120) bussikaista- ja kevyen liikenteen järjestelyt Pitäjänmäeltä pohjoiseen

- Hämeenlinnanväylän (Vt 3) bussikaistojen, meluesteiden ja kevyen liikenteen teiden rakentaminen välillä Kannelmäki – Kaivoksela

- Hämeenlinnanväylän (Vt 3) Kuninkaantammen liittymä

- Tie- ja raideliikenteen meluntorjunnan teemapaketin 2008 - 2012 toteuttaminen.

Näiden hankkeiden toteutus tulisi välttämättä saada liikkeelle lähivuosina ja ajoittaa täsmällisemmin seuraavassa tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2012 - 2015. Helsinki osaltaan varautuu hankkeiden toteutukseen tai käynnistämiseen vastaavassa aikataulussa.

Kustannusjaon täytyy perustua valtion ja Suomen kuntaliiton yhdessä laatimiin ohjeisiin ”Kunnan ja valtion kustannusvastuun periaatteet yleisen tien pidossa.” Lain määräämänä tienpitäjänä valtio vastaa tienpidosta ja sen kustannuksista sekä käyttää tienpitoa varten saatuja oikeuksia.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne – ja ympäristökeskukselle sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvirastolle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 - 2014
	Liite 2	Tiehankkeet 2011 - 2014
	Liite 3	Vuonna 2010 käynnissä olevat hankkeet, tilanne 23.2.2010
	Liite 4	Lausunto Uudenmaan elinkeino-, liikenne... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Yleistä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) on lähettänyt kaupungin käyttöön ja mahdollista lausuntoa varten tiepiirin toiminta- ja taloussuunnitelman vuosiksi 2011 - 2014. Annettava lausunto palvelee osaltaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta sen laatiessa toiminta- ja taloussuunnitelmaa vuosille 2012 - 2015. Lausuntoa pyydetään 30.6.2010 mennessä.

./. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011 - 2014 on liitteenä 1. Tiehankkeet 2011-2014 on liitteenä 2. Suunnitelma on myös luettavissa osoitteessa:

http://www.ely-keskus.fi/fi/ELYkeskukset/uudenmaanely/Liikennejarjestelmatyo/ajankohtaistatieasioista/Sivut/default.aspx

./. Vuonna 2010 käynnissä olevien hankkeiden tilanne on liitteenä 3.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla toteutettiin vuoden 2010 alussa merkittäviä rakenneuudistuksia. Liikennehallinto organisoitui Liikennevirastoksi ja Liikenteen turvallisuusvirastoksi. Aluehallintouudistuksen yhteydessä tiepiirit ja lääninhallitusten liikenneosastot koottiin osaksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia. Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualue muodostuu Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnista.

Toiminta- ja taloussuunnitelman sisällöstä

Uudenmaan ELY-keskuksen liikenne- ja infrastruktuurivastuualueen toiminta- ja taloussuunnitelman hankkeiden painottumisessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia verrattuna Uudenmaan ja Hämeen tiepiirien vastaaviin suunnitelmiin.

Uudenmaan ELY-keskuksen tienpidon strategian mukaisesti turvataan ensisijaisesti tiestön päivittäinen liikennöitävyys sekä varmistetaan liikenteen ajo-olosuhteet, toimivuus ja turvallisuus. Näin hoidon ja ylläpidon toimet nousevat nykyisellä rahoitustasolla entistä merkittävämpään rooliin.

Tieverkon hoidolla turvataan elinkeinoelämän toimintaedellytykset ja kansalaisten päivittäiset liikkumismahdollisuudet. Talvihoidolla parannetaan yöajan olosuhteita niin, että hoidon tason vaatimukset ovat samat vuorokauden ympäri.

Tarve perustienpidon uus- ja laajennusinvestointeihin on suuri, sillä hankekoreissa odottaa toteutusta lähes 2 000 toimenpidettä. Suunnitelmakauden investoinneissa korostuu kestävän liikkumisen näkökulma, sillä hankkeet keskittyvät pääasiassa kevyen liikenteen järjestelyihin ja joukkoliikenteeseen. Investointitarpeet ovat selvästi rahoituksen tarjoamia mahdollisuuksia suuremmat.

Isoja investointeja on tällä hetkellä käynnissä useita. Lisäksi moottoritien rakentaminen välillä Koskenkylä - Loviisa - Kotka on käynnistymässä vuonna 2010. Hallituksen vuoden 2008 alussa julkaisemassa liikennepoliittisessa selonteossa esitettiin vuoden 2011 jälkeen käynnistettävinä hankkeina Kt 50 Kehä III:n toinen vaihe, Mt 101 Kehä I:n pullonkaulat, valtatie 10/12 välillä Hämeenlinna - Lahti, Lahden eteläinen kehätie (valtatie 12), valtatie 12 välillä Lahti - Kouvola sekä pääkaupunkiseudun ulosmenoteiden parantaminen.

Tienpidon rahoitus ja hankeohjelma 2011 - 2014

Perustienpidon rahoituksen kohdentamisesta päätetään Liikennevirastossa. Tieverkon isot kehittämisinvestoinnit päätetään erikseen eduskunnassa. Myös teemahankkeista päätetään eduskunnassa.

Perustienpidon rahoituksesta valtaosa käytetään tieverkon hoitoon ja ylläpitoon. Uudenmaan ELY-keskuksen perustienpidon rahoituksesta on tieverkon hoito ja ylläpito vienyt jatkuvasti yhä suuremman osan, nyt jo yli 90 prosenttia.

Tarve palvelutasoa parantaviin investointeihin on kuitenkin jatkuvasti lisääntynyt, mutta nykyrahoitustasolla näihin tarpeisiin voidaan vastata vain minimaalisesti. Investointien rahoitustaso on viimeisen kymmenen vuoden aikana laskenut ja perustienpidon rahat riittävät enää vain muutaman pienehkön investointihankkeen toteuttamiseen vuosittain. Kunnat osallistuvat edelleen itselleen tärkeiden hankkeiden rahoitukseen, jotta kipeimmät ongelmat saataisiin ratkaistua nopeammin.

Tällä hetkellä isoihin tieinvestointeihin käytettävä rahoitus Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on lähes yhtä suurta kuin perustienpidon rahoitus kokonaisuudessaan. Useimmat käynnissä olevat hankkeet päättyvät kuitenkin vuonna 2011 eikä isojen investointien rahoitustason säilymisestä korkealla tasolla ole varmuutta.

Hankekorien priorisointimenettelyä on kehitetty ja parhaillaan sitä laajennetaan kattamaan Kanta- ja Päijät-Hämeen hankkeet. Priorisoinnin keskeneräisyyden vuoksi uusia laajennus- ja uusinvestointeja ei ole nostettu suunnitelmaan.

Toiminta- ja taloussuunnitelman 2011–2014 Helsingin kannalta merkittävät tiehankkeet ovat:

- Mt 101 (Kehä I) pullonkaulojen poisto, 1. vaihe, 107,0 milj. euroa
Vt 3 (Hämeenlinnanväylä) Kannelmäki–Kaivoksela, 24,30 milj. euroa (joukkoliikenteen edistäminen ja meluesteet)

- Mt 120 (Vihdintie) Huopalahdentie – Kehä III, pikaparannuskohteet, 15,30 milj. euroa (joukkoliikenteen edistäminen)

- E18 (Porvoonväylä) Helsinki–Vaalimaa ja Kt 50 (Kehä III) kehittäminen, 2. vaihe, 215,0 milj. euroa

Siltojen uusimisia ja peruskorjauksia ovat:

- Mt 101 Kaarelan silta Kehä I:llä U-1378

- Mt 101 Kaarelan eteläinen silta U-3378S

- Mt 101 Muurimestarintien kaksoissilta N U-1378

- Mt 170 Grabbäckan silta U-70

Sidosryhmien rahoittamiin hankkeisiin on merkitty:

- Mt 170 bussipysäkkien suunnittelu Sotungintie, Karhusaarentie ja Knutersintie
Mt 101 Kehä I liikennejärjestelyt välillä Turunlinnantie ja mt 170 (Itäväylä)
Mt 101 kiertoliittymä Kehä I rampit, Kantelettarentie, Kaupintie, Näyttelijäntie

Ainoat perustienpitoon sisältyvät ylläpito- ja korvausinvestoinnit Helsingissä ovat em. siltojen peruskorjaukset. Käynnistettävistä kehittämishankkeista tärkein on Kehä I:n pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa. Hankkeeseen ei toistaiseksi ole osoitettu rahoitusta valtion budjetissa.

Teemahankkeista Helsingille keskeisiä ovat ”Joukkoliikenteen edistäminen pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä” ja ”Tie- ja rautatieliikenteen meluntorjunnan teemapaketti”. Teemahankkeet nimetään valtion budjetissa. ELY-keskus on varautunut teemahankkeiden toteutukseen, jos niiden rahoitus varmistuu budjetissa tai lisäbudjeteissa. Teemahankkeisiin sisältyvistä hankkeista on meneillään Tuusulanväylän joukkoliikenteen parantamistyö ja Turunväylän melusuojaus Munkkiniemen ja Munkkivuoren kohdalla.

Toiminta- ja taloussuunnitelman vaikutukset

Suunnittelualueen laajeneminen neljä maakuntaa kattavaksi ei muuta vaikutusten painopisteitä. Perustienpidon rahoitustaso antaa vain niukasti mahdollisuuksia toteuttaa alueellisia investointeja, joten keskeisimmät vaikutukset aiheutuvat isoista investoinneista.

Kasvava liikenne aiheuttaa ongelmia muilla kuin Kehä I:n parannettavilla tieosuuksilla. Suunnitelmakauden investoinneilla ei pystytä vastaamaan kasvaviin tarpeisiin ja teiden ruuhkaisuus tulee lisääntymään.

Tiestön hoidon puolella elinkeinoelämän ja työmatkalaisten liikkumista helpottavat talvihoidon tason parantaminen pääteillä öisin ja vilkkaiden teiden ennakoivan liukkaudentorjunnan tehostaminen.

Monet suunnitelman kehittämishankkeet, esim. E18-tien kehittäminen Kehä III:lla ja Kehä I:n parantaminen, parantavat tavara- ja työmatkaliikenteen sujuvuutta. Kevyen liikenteen asema heikkenee edelliseen suunnitelmakauteen verrattuna, sillä jo valmistuneiden hankkeiden tilalle ei ole noussut yhtään uutta kevyen liikenteen hanketta. Joukkoliikenteen olosuhteita edistetään pääkaupunkiseudun säteittäisillä pääväylillä. Kehitys on kokonaisuutena tarkasteltuna hiukan heikompi kuin edellisessä toiminta- ja taloussuunnitelmassa.

Ympäristövaikutukset säilyvät jokseenkin ennallaan. Ilmastotavoitteiden huomioon ottaminen edellyttäisi kulkumuotojakauman ohjaamista joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn suuntaan. Meluntorjunnan teemapakettia ei edelleenkään päästä toteuttamaan ja melulle altistuvien määrä lisääntyy Helsingin seudulla.

Saadut lausunnot

./. Asiasta on pyydetty kaupunkisuunnittelulautakunnan (6.5.2010), yleisten töiden lautakunnan (4.5.2010) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (21.5.2010) lausunnot. Lausunnot ovat liitteessä 4 (päätöshistoria).

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa kiinnitetään huomiota maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelman edellyttämiin valtion maanteiden eritasoliittymäjärjestelyihin, joita ei ole mukana suunnitelmassa. Valtion tulisi osaltaan myös varautua kustannuksiin, koska muutoin aluerakentamisprojekteja joudutaan lykkäämään kasvavaan tahtiin.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa korostetaan tienpidon nykyisestä rahoitustasosta aiheutuvia ongelmia. Pääkaupunkiseudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä, jotta seudun hankkeita voidaan ottaa lisää tuleviin toiminta- ja taloussuunnitelmiin.

Molemmat lautakunnat pitävät Helsingin kannalta kiireellisimpinä hankkeina suunnitelmassa mainittua Kehä I:n pullonkaulojen poistoa Kivikontien ja Itäväylän eritasoliittymine kohdalla. Myös meluntorjuntahankkeiden mukaan saamista suunnitelmiin ja toteuttamista lautakunnat pitävät tärkeinä.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että se on huolissaan perustienpidossa syntyvästä kunnossapitovelasta. Tienpitoon osoitettavien varojen niukkuus ei vastaa pääkaupunkiseudun tienpidon tarpeita. Suomen kymmenestä vilkkaimmin liikennöidystä maantiejaksosta kahdeksan sijaitsee Helsingin seudulla. Helsingin seudun osuutta koko maan tieverkon rahoituksesta tulee lisätä. Myös Helsingin seudun tieinvestointien rahoitustaso on nostettava tasolle, joka riittää tiestön toimivuuden ja turvallisuuden takaamiseen.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus kiinnittää huomiota valtion ja kaupungin väliseen kustannusjakoon tiehankkeissa sekä siihen, että valtion tulisi rahoittaa valtion tiehankkeet.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että tienpidon rahoitustasoon pääkaupunkiseudulla on tarpeen jälkeen kerran kiinnittää kaupungin lausunnossa huomiota. Helsingin seudun osuus tiehankkeiden rahoituksesta on seudun merkitykseen nähden aivan liian alhaisella tasolla.

Kaupungin kannalta kiireelliset hankkeet ovat toiminta- ja taloussuunnitelman Kehä I:een, Vihdintiehen ja Hämeeenlinnanväylään liittyvät hankkeet. Nämä ovat jo edelliseen toiminta- ja taloussuunnitelmaan sisältyviä hankkeita. Kuten suunnitelmassa todetaan, uusia laajennus- ja uusinvestointeja ei ole nostettu suunnitelmaan Hämeenlinnanväylän osalta Kuninkaantammen eritasoliittymän rakentaminen on kaupungin taloussuunnitelmassa ajoitettu vuosille 2013 – 2014. Kuninkaantammen alueen rakentumisen edistäminen on perusteltua.

Myös meluntorjunnan teemapaketille olisi tarpeen saada rahoitus suunnitelmaan. Kaupunki on omassa investointiohjelmassaan varautunut meluntorjunnan teemapaketin hankkeisiin (Porvoonväylä/Jakomäki, Tuusulanväylä/Torpparinmäki, Kehä I välillä Vantaanjoki-Itäväylä). Kaupunki on jo aikaisempien vuosien lausunnoissaan korostanut meluntorjuntahankkeiden tärkeyttä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa mainitut maankäyttöön liittyvät hankkeet ovat vielä osittain ajoittamattomia sidosryhmähankkeita, jotka on hyvä ottaa tulevissa toiminta- ja taloussuunnitelmissa huomioon.

31.5.2010 pöydälle pantu asia

HELSINGIN KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN AUTOTTOMAN PÄIVÄN JÄRJESTELYIHIN

Khs 2009-2652

RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki osallistuu vuosittain Autottoman päivän tapahtumaan syyskuun 22. päivänä sekä kehottaa

- hallintokeskusta yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa hoitamaan kampanjanpäivän yleistiedotusta Helsingin osalta

- kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa selvittämään tarvittavilta osin kampanjapäivän vaikutuksia liikenteeseen

- kiinteistövirastoa varaamaan ja vuokraamaan korvauksetta hallinnassaan olevan Narinkkatorin sekä mahdollisesti tarvittavia muita esiintymis- ja ilmoituspaikkoja

- kulttuuriasiainkeskusta, liikuntavirastoa ja nuorisoasiainkeskusta tarvittaessa yhdessä kaupungin muiden virastojen kanssa järjestämään tapahtumaa varten koko perheelle suunnattua ohjelmaa omien talousarviomäärärahojensa puitteissa

- liikennelaitos-liikelaitosta toteuttamaan kampanjan joukkoliikenneosuuteen kuuluvat tavanomaista edullisemmat liput

- rakennusvirastoa varaamaan ja vuokraamaan korvauksetta hallinnassaan olevat tapahtuman toteuttamiseen mahdollisesti tarvittavat yleiset alueet sekä huolehtimaan tarvittavien tilapäisten liikennejärjestelyjen toteuttamisesta

- ympäristökeskusta yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa selvittämään tarvittavilta osin kampanjan vaikutuksia ilman laatuun ja meluun

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, kulttuurikeskukselle, liikuntavirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle, ympäristökeskukselle sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Helsingin kaupungin osallistuminen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Taustaa Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta toteaa 17.12.2009 esityksessään, että Autotonta päivää on vietetty Helsingissä vuosittain vuodesta 2000 kansainvälisenä Autottomana päivänä 22.9. Mukana on ollut kaupungin hallintokuntia, ministeriöitä ja alan järjestöjä. Tapahtumapäivän vetovastuu on siirtynyt kaupunkisuunnitteluvirastolta HKL-liikelaitoksen kautta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle (YTV) ja edelleen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL). Johtokunnan mielestä on jatkossakin tarkoituksenmukaista, että kaupunki on mukana entiseen tapaan järjestelyissä. Tämän vuoksi kaupungin tulisi uudistaa aiemmat päätöksensä ja varata Autottoman päivän tempaukselle aiempaa vastaavat toiminnalliset edellytykset jatkossakin.

Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta esittää, että kaupunginhallitus edelleen varaisi Autottoman päivän tapahtumalle maksuttoman tilan Narinkkatorilta sekä kehottaisi kaupungin hallintokuntia osallistumaan tapahtuman järjestelyihin.

Esittelijä toteaa, että kansainvälinen autoton päivä on osa Liikkujan viikkoa, joka on Euroopan komission tukema maanosan laajuinen kampanja, jonka tavoitteena on edistää ympäristön ja terveyden kannalta kestäviä liikkumisvalintoja.

Khs on päättänyt Autottoman päivän järjestelyistä vuonna 2004. Khs päätti 8.3.2004 § 297

- että Helsingissä järjestetään vuosittain 22. syyskuuta kansainvälinen autoton päivä ‑kampanja kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeessä nro 476/16.10.2003 esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja niin että tämä päätös on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka

- että kyseisinä päivänä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 4933‑4 mukainen ydinkeskustan alue merkitään pihakatualueeksi kello 7 ja klo 22 väliseksi ajaksi ja alueen katujen varsilta poistetaan samaksi ajaksi pysäköintipaikat asukas- ja invalidipysäköintipaikkoja lukuun ottamatta.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa

- kaupunginkanslian tiedotustoimistoa hoitamaan kampanjanpäivän yleistiedotuksen Helsingin osalta ja hoitamaan kampanjan esittelytelttojen toteuttamiseen ja vuokraamiseen liittyvät järjestelyt,

- kiinteistövirastoa varaamaan ja vuokraamaan korvauksetta hallinnassaan olevat tapahtuman järjestämiseen tarvittavat esiintymis- ja ilmoituspaikat,

- kaupunkisuunnitteluvirastoa koordinoimaan kampanjan eri osien toteutusta ja selvittämään kampanjapäivän vaikutuksia liikenteen määriin ja sujuvuuteen sekä pysäköintien määrään,

- kulttuuriasiainkeskusta ja liikuntavirastoa yhdessä kaupungin muiden virastojen kanssa järjestämään Esplanadin lavalle ja muualle pihakatualueelle koko perheelle suunnattua ohjelmaa omien talousarviovarojensa puitteissa,

- liikennelaitosta toteuttamaan kampanjan joukkoliikenneosuuden tavanomaista edullisempine lippuineen ja selvittämään kampanjan vaikutuksia joukkoliikenteen matkustajamääriin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan kanssa,

- ympäristökeskusta selvittämään kampanjan vaikutuksia ilman laatuun ja meluun yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan kanssa ja

- rakennusvirastoa toteuttamaan ydinkeskustan pihakatualueeksi merkittävän alueen toteuttamiseen liittyvät tilapäiset liikennejärjestelyt ja kadunkalustukset.

Autottomana päivänä yleisöllä on ollut mahdollisuus saada tietoa mm. joukkoliikenteestä, ilmanlaadusta ja vaihtoehtoisista liikkumismuodoista. Lisäksi on järjestetty oheisohjelmaa. Helsingin ydinkeskustan pihakatualueeksi rajatulle alueelle on autojen pääsy ollut estettynä tavanomaisia vilkkaita läpiajoreittejä pitkin. Kampanjasta on tiedotettu monipuolisesti. Autottoman päivän vaikutuksia liikennemääriin, pysäköintiin, joukkoliikenteen matkustajamääriin ja kampanjalippujen käyttäjämääriin sekä ilman laatuun on vuosittain tutkittu.

Vuonna 2009 vetovastuu autottoman päivän järjestämisestä siirtyi kaupunkisuunnitteluvirastolta liikennelaitos–liikelaitokselle. Päätapahtuma järjestettiin Narinkkatorilla, ja edellisvuosista poiketen Helsingin keskustaa ei suljettu autoilta.

Saadut lausunnot

Liikennelaitos-liikelaitoksen esityksestä on saatu hallintokeskuksen (16.3.2010), kaupunkisuunnitteluviraston (17.2.2010), kiinteistöviraston (12.1.2010), Kulttuurikeskuksen (9.4.2010), liikuntaviraston (1.4.2010), nuorisoasiainkeskuksen (12.5.2010), rakennusviraston (27.1.2010), talous- ja suunnittelukeskuksen (26,2,2010) sekä ympäristökeskuksen (11.2.2010) lausunnot.

./. Lausunnot kokonaisuudessaan löytyy liitteestä (päätöshistoria).

Kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus sekä ympäristökeskus puoltavat kaupungin osallistumista Autottoman päivän kampanjan järjestämiseen.

Hallintokeskuksen viestintä tiedottaa Autottoman päivän tapahtumista tapahtuman järjestäjien tuottaman viestintämateriaalin pohjalta www.hel.fi-verkkosivuilla ja kaupungin tiedotuslehdessä Helsinki-infossa, ja toimii tässä yhteistyössä erityisesti HSL:n viestinnän kanssa.

Kiinteistöviraston mielstä Autoton päivä tulisi jatkossakin järjestää ensisijaisesti Narinkkatorilla, joka soveltuu Pohjoisesplanadia paremmin tapahtumapaikaksi. Narinkkatori voidaan luovuttaa järjestäjän käyttöön korvauksetta. Sen lisäksi järjestäjälle voidaan luovuttaa erilaisia tilapäisiä mainospaikkoja samoin ehdoin kuin kaupungin hallintokunnille.

Kulttuurikeskus on osallistunut tapahtumaan Espan lavalla mm. Savoy-teatterin panostuksella. Kulttuurikeskus oli mukana, koska se vastaa Espan lavan ohjelmatoiminnasta. Kulttuurikeskus ei pidä tarkoituksenmukaisena Savoy-teatterin osallistumista autottoman päivän tapahtumaan eikä myöskään sitä, että virasto olisi vastuussa tämäntyyppisen tapahtuman järjestämisestä. Viraston näkökulmasta luontevin ratkaisu olisi talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksikön vastuuttaminen päivän tuottamiseen.

Liikuntavirasto on osallistunut järjestelyihin jakamalla tapahtumassa pääkaupunkiseudun ulkoilukarttoja ja markkinoimalla pyöräilyä sekä kevyen liikenteen väyliä. Liikuntaviraston liikunnanohjaajat ovat järjestäneet liikuntaa tapahtuman yhteyteen. Liikuntavirasto osallistuu jatkossakin tarpeen mukaan järjestelyihin.

Nuorisoasiainkeskus on ollut mukana useana vuonna järjestämällä liikennekasvatuksellisia tempauksia Lasten liikennekaupungin toimesta, esittelemällä omaa ympäristötyötään työpajassa, tiedottamalla muusta toiminnastaan ja osallistumalla esiintymislavaohjelman tuottamiseen. Nuorisoasiainkeskus on halukas jatkossakin oleman mukana samanlaisella panostuksella kuin tähän asti.

Rakennusviraston lausunnossa todetaan, että tapahtuman järjestäjältä ei ole peritty alueiden käytöstä korvausta. Mikäli tapahtuma on edellyttänyt katualueiden sulkemista, liikennemerkkien ja ajoesteiden asentamista, on rakennusvirasto maksanut kustannukset. Nykyisin työt tilataan rakentamispalvelulta.

Rakennusvirasto ei näe estettä sen hallinnassa olevien yleisten alueiden osoittamiseen maksutta Autoton päivä -tapahtumille. Tapahtuman järjestäminen Narinkkatorilla ei edellytä esimerkiksi pysäköintipaikkojen varaamista pois yleisestä käytöstä. Pysäköinninvalvonnan kannalta tapahtuman järjestäminen Narinkkatorilla on helpommin valvottavissa kuin Pohjoisesplanadilla. Tarvittavista tilapäisistä liikennejärjestelyistä päättää rakennusvirasto.

Rakentamispalvelu on ilmoittanut osallistuvansa jatkossakin tapahtuman edellyttämien liikennejärjestelyjen toteuttamiseen tilauksesta.

Esittelijän kannanotot

Autottoman päivän tarkoituksena on markkinoida joukkoliikennettä ympäristöystävällisenä kulkutapana ja houkutella autoilijoita sekä muita joukkoliikennettä satunnaisesti käyttäviä tutustumaan joukkoliikenteeseen.

Autottoman päivän vaikutuksia on tutkittu vuosittain ja niistä on raportoitu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Autottomasta päivästä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Liikenteelliset vaikutukset ovat olleet vuosittain hyvin samansuuntaiset, autoliikenne on vähentynyt keskimäärin kahdesta kolmeen prosenttiin. Koko seudun ja Helsingin sisäisten lippujen myynti on lisääntynyt kampanjapäivinä. Henkilöautomatkoja on korvattu ainakin jossain määrin joukkoliikennematkoilla. Vuoden 2009 kampanjapäivän vaikutuksista ei ole vielä raportoitu.

Esittelijä katsoo, että kaupungin osallistuminen Autottoman päivän järjestelyihin myös jatkossa on perusteltua. Vetovastuu on vuodesta 2010 alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä. Kaupungin hallintokunnat osallistuisivat tapahtumaan huolehtimalla osaltaan toiminnallisista edellytyksistä tapahtumalle.

Kaupungin panos olisi jatkossakin tilojen varaaminen kaupungin hallinnassa olevilta alueilta kampanjapäivän viettoa varten sekä mahdollisesti tarvittavien liikennejärjestelyjen aikaansaaminen. Entiseen tapaan olisivat käytössä joukkoliikenteen tavallista edullisemmat lipun hinnat. Lisäksi kampanjapäivänä toteutetaan erilaisia oheistapahtumia, joiden järjestämiseen kaupunki edelleenkin osallistuisi. Talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksikön vastuulla olleiden esittelytelttojen sekä sähkön järjestämiseen liittyvät tehtävät hoitaisi kuitenkin jatkossa HSL. Tiedotukseen ja kampanjan vaikutusten seurantaan kaupunki osallistuisi HSL:n kanssa sovittavalla tavalla. Osallistumisen yksityiskohdista muutoinkin hallintokunnat tulevat neuvottelemaan tarkemmin HSL:n kanssa.

Autottoman päivän järjestäminen Narinkkatorille ei vaadi ydinkeskustan katujen sulkemista liikenteeltä.

RESERVERING AV KVARTER NR 20817 FÖR FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA R.F. FÖR ETT UTVECKLINGSPROJEKT (VÄSTRA HAMNEN, KVARTER NR 20817)

KORTTELIN NRO 20817 VARAAMINEN FÖRENINGEN KVARTERET VICTORIA RF:LLE KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (LÄNSISATAMA, KORTTELI NRO 20817)

Stn/Khs 2010-896

KAJ Stadsstyrelsen föreslås reservera kvarter nr 20817 som planeras i 20 stadsdelen (Västra hamnen) för Föreningen Kvarteret Victoria r.f. (FO-nummer 2281195-5) för ett utvecklingsprojekt fram till 31.12.2011 på följande villkor:

1 På det reserverade området ska man planera och bygga lokaler för teater- och/eller andra offentliga kulturtjänster, vård- och/eller fritidstjänster som riktas till barn och ungdomar samt bostäder. I samband med projektet ska även placering av dagvård och/eller andra motsvarande tjänster samt stadens social- och utbildningsverks tjänster undersökas.

Vidare ska man i samband med projektet utforska placering av de övriga tjänster och funktioner som framkommer ur reserverarens skrivelse som är daterad 15.10.2009.

2 Reserveraren är medveten om att genomförandet av projektet förutsätter ändring av den ikraftvarande detaljplanen, om vilket stadsfullmäktige beslutar om i sinom tid. Om inte staden beslutar annat, efterföljs inom planeringen av det reserverade områdets markanvändning och reserverarens projekt följande utgångspunkter och principer:

- Kvarterets slutliga helhetsbyggrätt är cirka 20 000–25 000 m² vy, varav minst cirka 4 000 m² vy anvisas för teater- och övriga offentliga lokaler som tjänar allmänheten och/eller för offentliga tjänster. För att liva upp stadsbilden ska de nämnda lokalerna till så stor del som möjligt placeras i kvartersområdet som gränsar till Medelhavsgatan.

- För den bostadsbyggrätt som anvisats för det reserverade området anses utgångspunkten vara stadens allmänna mål för fördelning av finansierings- och besittningsform som följs vid byggande på stadens mark.

- Fastighetsnämnden beslutar slutgiltigt om fördelningen av kvarterets finansierings- och förvaltningsformer senare, senast när planändringsförslaget har färdigställts.

- Om detta leder till att det föreslås en lösning enligt vilken stadens mål för ARA-hyresproduktionens andel underskrids, ska lösningen föreläggas stadsstyrelsen.

- Eventuella skol- och daghemsgårdar ska i mån av möjlighet placeras i kvartersområdet.

- Byggnadernas höjd bibehålls i enlighet med ikraftvarande detaljplan.

- Det reserverade områdets bilparkering arrangeras, med undantag av möjliga mindre undantag som avtalas separat med staden, i en bergsparkering som byggs på Busholmen.

- Det reserverade områdets befolkningsskyddsrum placeras i det regionala gemensamma befolkningsskyddsrummet som byggs i samband med den ovan nämnda bergsparkeringen.

- Det reserverade områdets byggnader ska byggas ihop med kvartersgränserna.

- Affärslokaler ska placeras utmed Medelhavsgatan, över hela fasadens längd. Därvid kan teater- eller utställningsaulor samt möjliga övriga allmänna inomhuslokaler betraktas som affärslokaler.

- Livornoplatsens affärslokaler (70 m²) och de affärslokaler som placeras i hörnet av parken (70 m²) kommer att hållas kvar och byggas i den fortsatta planeringen.

Staden har rätt att utan påföljder fatta beslut om att avsluta reserveringen, om inte planändringen som har utarbetats med reserveraren träder i kraft inom utsatt tid. Staden svarar inte för några skador, olägenheter eller kostnader som reserveraren eventuellt åsamkas om detaljplaneändringen inte träder i kraft inom utsatt tid eller om den träder i kraft med ett sådant innehåll att genomförandet av reserverarens projekt inte är möjligt utan ändringar.

3 Fortsatt utveckling, planering och genomförande av reserverarens projekt ska ske i nära samarbete med stadsplaneringskontorets Västra hamnen-projekt, ekonomi- och planeringscentralens regionala byggnadsprojekt för Västra hamnen, fastighetskontoret, socialverket samt med utbildningsverket.

4 Reserveraren ska vara medveten om att det i samband med den ovan nämnda tekniska projektplaneringen (29.1.2010) har anvisats att till byggnaden som upprättas på det reserverade området ska integreras en gångförbindelse med trapp- och hissförbindelser som betjänar de funktioner som placerats i bergsutrymmen, rök- och luftavledning samt förbindelse för tilluft med rör, apparater och konstruktioner. Vidare har man anvisat till byggnaden som kommer att byggas på det reserverade området integrering av schakt för stamröret för det regionala systemet för insamling av avfall via rör anvisats. Om godkännandet av den slutliga projektplaneringen beslutar stadsfullmäktige i sinom tid. Bergsutrymmet är delvis belägen under det reserverade området.

Principplanen som baseras på de aktuella planerna (Arkitektbyrån Innovarch, 25.1.2010) om gångförbindelserna som integreras i byggnaden finns som bilaga 4. Bl.a. placeringen av gångförbindelserna, deras utrymmesbehov och konstruktions- och övriga tekniska lösningar blir mer precisa i och med att planeringen av bergsutrymmesprojektet framskrider.

Om inte stadens beslutar annat är reserveraren skyldig att vid planeringen och genomförandet av objektet bereda sig på att de ovan nämnda gångförbindelserna samt rören, apparaterna, konstruktionerna samt övrigt motsvarande placeras i byggnaden som byggs på det reserverade området och i dess konstruktioner.

Planeringen och förverkligandet av byggnaden som uppförs på det reserverade området bör till nämnda delar koordineras och sammanpassas med staden och med de av staden utnämnda instanserna sålunda att de nämnda gångförbindelsernas osv. placering i byggnaden och på det reserverade området är möjlig.

Reserveraren är på stadens begäran förpliktad att bifoga planerna för ifrågavarande gångförbindelser och övriga överjordiska delar till bilderna som bifogas till byggnadslovet för byggnaden som byggs på det reserverade området.

Om planeringen, förverkligandet, underhållet för ifrågavarande gångförbindelser och övriga eventuella samarrangemang samt om täckning av kostnader som föranletts av dessa avtalas mellan reserveraren och staden allt eftersom planeringen av bergsutrymmesprojektet framskrider. Ersättningar betalas inte för servitut i samband med förverkligandet av gångförbindelser eller för rättigheter av servitutskaraktär.

Staden förbehåller rätten att utan påföljder avstå från att placera ovan nämnda gångförbindelser m.m. på det reserverade området eller i en byggnad som uppförs i det.

5 Staden beslutar vid ett senare tillfälle skilt om byggandet av den regionala bergsparkeringen på Busholmen.

Reserveraren är förpliktad att på stadens begäran placera alla bilplatser som planändringen som ska utarbetas och planens bygglov förutsätter och som tjänar kvarter nr 20817, dock minst 126 bilplatser.

Om man beslutar att förverkliga bergsparkeringen inrättar staden ett parkeringsbolag för genomförandet och administreringen av bergsparkeringen och fastställer överlåtelsevillkoren för bilplatserna. Reserveraren är förpliktad att på egen bekostnad införskaffa bilplatser av parkeringsbolaget och om så krävs bli delägare i bolaget på villkor som satts av staden.

6 Reserveraren är vidare medveten om att man i enlighet med de aktuella planerna har för avsikt att placera fastigheternas befolkningsskyddsrum i området för detaljplaneändring nr 11770 på Busholmen i det gemensamma befolkningsskyddsrummet som förverkligas i samband med det tidigare nämnda bergsutrymmesprojektet. Om man beslutar att förverkliga det gemensamma befolkningsskyddsrummet fastställer staden en anslutningsavgift samt övriga anslutningsvillkor.

7 Reserveraren är förpliktad att senast 30.6.2011 presentera planens projekt- och referensplaner för fastighetsnämndens godkännande. I planerna ska vid denna tidpunkt vid sidan av annat presenteras en utredning över planens (preliminära) utrymmesprogram, lösningar beträffande stadsbilden, reserverarens samarbetspartner, finansiering av projektet, tidtabellen för genomförande samt övriga principer för genomförande.

Staden har rätt att utan påföljder bestämma att reserveringen upphör om fastighetsnämnden inte godkänner de nämnda planerna.

8 Staden beslutar om bostädernas prisramar som tillämpas i Hitas-bostadsproduktionen senare enligt skilt övervägande.

9 Reserveraren är medveten om att byggandet av det reserverade området sannolikt är möjligt tidigast från 1.1.2003.

10 I planeringen och byggandet ska speciell uppmärksamhet fästas vid energieffektivitet och byggnaderna ska uppfylla kraven i energieffektivitetsklass A enligt de villkor som staden fastslår närmare under våren 2010.

Reserveraren är förpliktad att senast vid ansökan om kortvarig hyrning av det reserverade området presentera fastighetsnämndens tomtavdelning ett energicertifikat för byggnaden som uppförs på det reserverade området enligt lagen om energicertifikat (487/2007) eller en annan utredning som fastighetsnämndens tomtavdelning har godkänt och som påvisar byggnadens energieffektivitet.

11 I ägarbostadsproduktionen ska bostädernas genomsnittliga yta vara minst 75 m². Målet för den genomsnittliga ytan kan dock underskridas med högst 10 %, om det är motiverat på grund av bostädernas planering eller av vägande skäl som rör efterfrågan.

12 Reserveraren är förpliktad att efterfölja de regionala tilläggsvillkoren för reserveringar på Busholmen som finns som bilaga 5, Hitas-bostadsproduktionens tilläggsvillkor som finns som bilaga 6, tomtavdelningens anvisning 3.3.2010 i bilaga 7 samt möjliga anvisningar om byggnadssätt och andra anvisningar som utarbetas för området.

Reserveringen träder i kraft först efter att reserveraren har skrivit under förbindelsen som ingår i de regionala tilläggsvillkoren och lämnat den till fastighetskontorets tomtavdelning.

Reserveraren är förpliktad att ge en förbindelse som rör ägandebegränsningens övervakning i Hitas-bostäder som överensstämmer med modellen som fastighetsnämnden har godkänt 24.11.2009 (668 §) i bilaga 8.

Stadsstyrelsen föreslås dessutom besluta bemyndiga fastighetsnämnden att utföra mindre ändringar, tillägg och preciseringar i reservationsvillkoren.

Protokollutdrag till Föreningen Kvarteret Victoria rf och till fastighetsnämnden.

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Föreningen Kvarteret Victoria rf:lle (Y-tunnus 2281195-5) 20. kaupunginosan (Länsisatama) suunnitellun korttelin nro 20817 Kvarteret Victoria kehittämishanketta varten 31.12.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varausalueelle tulee suunnitella ja rakentaa tilat teatteri- ja/tai muille julkisille kulttuuripalveluille, lapsille ja nuorille suunnatuille hoito- ja/tai vapaa-ajanpalveluille sekä asuntoja. Hankkeen yhteyteen tulee tutkia sijoitettavaksi myös päivähoito- ja/tai muita vastaavia palveluja sekä kaupungin sosiaali- ja opetusviraston palveluita.

Edelleen hankkeen yhteyteen tulee tutkia sijoitettavaksi muita varauksensaajan 15.10.2009 päivätystä kirjelmästä ilmeneviä palveluja ja toimintoja.

2 Varauksensaaja on tietoinen, että varauksensaajan hankkeen toteuttaminen edellyttää voimassa olevan asemakaavan muuttamista, josta päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Ellei kaupunki toisin päätä, varausalueen maankäytön ja varauksensaajan hankkeen suunnittelussa noudatetaan seuraavia lähtökohtia ja periaatteita:

- Korttelin lopullinen kokonaisrakennusoikeus on noin 20 000 - 25 000 k-m², josta vähintään noin 4 000 k-m² osoitetaan teatteri- ja muille yleisöä palveleville julkisille tiloille ja/tai julkisille palveluille. Mainitut tilat tulee kaupunkitilan elävöittämiseksi sijoittaa mahdollisimman suurelta osin Välimerenkatuun rajoittuvalle korttelialueelle.

- Varausalueelle osoitettavan asuinrakennusoikeuden osalta lähtökohtana pidetään sitä, että pyritään kaupungin yleiseksi tavoitteekseen kaupungin maalle rakennettaessa asettamaan rahoitus- ja hallintamuotojakaumaan.

- Kiinteistölautakunta päättää korttelin asuinrakennusoikeuden rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta lopullisesti myöhemmin viimeistään kaavamuutosehdotuksen valmistuttua.

- Mikäli tällöin päädytään esittämään ratkaisua, jonka mukaan alitetaan kaupungin ARA-vuok-ratuotannon osuudelle asettama tavoite, ratkaisu tulee kuitenkin saattaa kaupunginhallituksen päätettäväksi.

- Mahdollisen koulun ja päiväkodin pihat tulee mahdollisuuksien mukaan pyrkiä sijoittamaan korttelialueelle.

- Rakennusten korkeus säilyy voimassa olevan asemakaavan mukaisena.

- Varausalueen autopaikoitus järjestetään, mahdollisia kaupungin kanssa erikseen sovittavia vähäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta, Jätkäsaaren alueelle rakennettavaan kalliopysäköintilaitokseen.

- Varausalueen väestönsuojapaikat sijoitetaan em. kalliopysäköintilaitoksen yhteyteen rakennettavaan alueelliseen yhteisväestönsuojaan.

- Varausalueen rakennukset tulee rakentaa kiinni korttelirajoihin.

- Liiketiloja tulee sijoittaa Välimerenkadun varrelle koko rakennuksen julkisivun pituudelta. Liiketilana voidaan tällöin pitää teatterin tai näyttelytilojen auloja sekä mahdollisia muita julkisia sisätiloja.

- Livornonaukion liiketilat (70 m²) sekä puiston kulmaan sijoittuvat liiketilat (70 m²) tulee jatkosuunnittelussa säilyttää ja rakentaa.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään, mikäli varauksensaajan kanssa yhteistyössä laadittava kaavamuutos ei aikanaan tule voimaan. Kaupunki ei vastaa mistään varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvista vahingoista, haitoista eikä kustannuksista, mikäli asemakaavan muutos ei aikanaan tule voimaan tai se tulee voimaan sisällöltään sellaisena, ettei varauksensaajan hankkeen toteuttaminen sitä muuttamatta ole mahdollista.

3 Varauksensaajan hankkeen jatkokehittely, suunnittelu ja toteutus tulee tehdä tiiviissä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatama-projektin, talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektin, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston sekä opetusviraston kanssa.

4 Varauksensaajan tulee olla tietoinen, että varausalueelle rakennettavaan rakennukseen on edellä mainitun kalliotilahankkeen teknisessä hankesuunnitelmassa (29.1.2010) osoitettu integroitavaksi kalliotiloihin sijoitettavia toimintoja palveleva kulkuyhteys porras- ja hissiyhteyksineen, savun- ja ilmanpoistoyhteyksiä sekä tuloilman yhteys putkineen, laitteineen ja rakenteineen. Edelleen varausalueelle rakennettavaan rakennukseen on osoitettu integroitavaksi kuilu alueellisen jätteiden putkikeräysjärjestelmän runkoputkistoa varten. Lopullisen hankesuunnitelman hyväksymisestä päättää aikanaan kaupunginvaltuusto. Kalliotila sijoittuu osin varausalueen alle.

Tämän hetken suunnitelmiin perustuva periaatekaavio (Arkkitehtitoimisto Innovarch, 25.1.2010) rakennukseen integroitavista kulkuyhteyksistä on liitteenä 4. Kulkuyhteyksien ym. sijoittelu, tilatarve, rakenne- ja muut tekniset ratkaisut tarkentuvat kalliotilahankkeen suunnittelun edetessä.

Ellei kaupunki toisin määrää, varauksensaaja on velvollinen kohteen suunnittelussa ja toteutuksessa varautumaan edellä mainittujen kulkuyhteyksien ym. sekä niihin liittyvien putkien, laitteiden, rakenteiden ja muiden vastaavien sijoittamiseen varausalueelle rakennettavaan rakennukseen ja sen rakenteisiin.

Varausalueelle rakennettavan rakennuksen suunnittelu ja toteutus on mainituilta osin koordinoitava ja sovitettava yhteen kaupungin sekä sen määräämien tahojen kanssa siten, että mainittujen kulkuyhteyksien ym. sijoittaminen rakennukseen ja varausalueelle on mahdollista.

Varauksensaaja on velvollinen kaupungin niin vaatiessa liittämään kulkuyhteyksien ym. maanpäällisten osien suunnitelmat varausalueelle rakennettavan rakennuksen rakennuslupakuviin.

Kulkuyhteyksien ym. suunnittelusta, toteuttamisesta, kunnossapidosta ja muista mahdollisista yhteisjärjestelyistä sekä näistä aiheutuvien kustannusten kattamisesta sovitaan varauksensaajan ja kaupungin välillä erikseen kalliotilahankkeen suunnittelun edetessä. Kulkuyhteyksien ym. toteuttamisen ja käytön edellyttämistä rasitteista tai rasiteluonteisista oikeuksista ei makseta korvausta.

Kaupunki varaa oikeuden seuraamuksitta luopua edellä mainittujen kulkuyhteyksien ym. sijoittamisesta varausalueelle tai sille rakennettavaan rakennukseen.

5 Kaupunki päättää Jätkäsaareen alueellisen kalliopysäköintilaitoksen rakentamisesta myöhemmin erikseen.

Varauksensaaja on velvollinen kaupungin niin vaatiessa sijoittamaan kalliopysäköintilaitokseen kaikki laadittavan kaavamuutoksen ja hankkeen rakennusluvan edellyttämät korttelia nro 20817 palvelevat autopaikat, kuitenkin vähintään 126 autopaikkaa.

Mikäli kalliopysäköintilaitos päätetään toteuttaa, kaupunki perustaa kalliopysäköintilaitoksen toteuttamista ja hallinnointia varten pysäköintiyhtiön ja määrää autopaikkojen luovutusehdot. Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan hankkimaan autopaikat pysäköintiyhtiöltä ja vaadittaessa liittymään kaupungin määräämin ehdoin yhtiön osakkaaksi.

6 Varauksensaaja on edelleen tietoinen, että Jätkäsaaren asemakaavan muutoksen nro 11770 alueen kiinteistöjen väestönsuojat on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa edellä mainitun kalliotilahankkeen yhteydessä toteutettavaan yhteisväestönsuojaan. Mikäli yhteisväestönsuoja päätetään toteuttaa, kaupunki määrää liittymismaksun sekä muut liittymisen ehdot.

7 Varauksensaaja on velvollinen 30.6.2011 mennessä esittämään kiinteistölautakunnan hyväksyttäväksi hankkeen hanke- ja viitesuunnitelmat. Suunnitelmissa on tällöin muun ohella esitettävä selvitys hankkeen (alustavasta) tilaohjelmasta, kaupunkikuvallisista ratkaisuista, varauksensaajan yhteistyökumppaneista, hankkeen rahoituksen järjestämisestä, toteutusaikataulusta sekä muista toteutusperiaatteista.

Kaupungilla on oikeus seuraamuksitta määrätä varaus päättymään, mikäli kiinteistölautakunta ei hyväksy mainittuja suunnitelmia.

8 Kaupunki päättää Hitas -asuntotuotannossa noudatettavasta asuntojen hintapuitteesta myöhemmin harkintansa mukaan erikseen.

9 Varauksensaaja on tietoinen, että varausalueen rakentaminen on todennäköisesti mahdollista aikaisintaan 1.1.2013 alkaen.

10 Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen lyhytaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

11 Omistusasuntotuotannossa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m². Keskipinta-alatavoite voidaan kuitenkin alittaa enintään 10 %:lla, mikäli se on asuntojen suunnittelun taikka asuntojen kysyntään liittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.

12 Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 5 olevia Jätkäsaaren alueellisia varausten lisäehtoja, liitteenä 6 olevia Hitas -asuntotuotannon lisäehtoja, liitteenä 7 olevaa tonttiosaston ohjetta 3.3.2010 sekä alueelle mahdollisesti laadittavia rakennustapa- ja muita ohjeita.

Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut alueellisten lisäehtojen sisältämän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Varauksensaaja on velvollinen antamaan kiinteistölautakunnan 24.11.2009 (668 §) hyväksymän mallin mukaisen liitteenä 8 olevan Hitas-asuntojen omistamisrajoituksen valvontaa koskevan sitoumuksen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään varausehtoihin vähäisiä muutoksia, lisäyksiä ja tarkennuksia.

Pöytäkirjanote Föreningen Kvarteret Victoria rf:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Tilläggsuppgifter:
Härmälä Timo, stadssekreterare, telefon 310 36028

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Platskarta - Sijaintikartta
	Liite 2	Kopia av detaljplaneförslaget nr 11770 från plankartan - Kopio asemakaavaehdotuksen nro 11770 kaavakartasta
	Liite 3	Ansökan - Hakemus
	Liite 4	Principplan Arkitektbyrån Innovarch, 25.1.2010 - Periaatekaavio Arkkitehtitoimisto Innovarch, 25.1.2010
	Liite 5	Regionala tilläggsvillkor för Busholmens reserveringar - Jätkäsaaren varausten alueelliset lisäehdot
	Liite 6	Hitasproduktionens specialvillkor - Hitas -tuotannon erityisehdot
	Liite 7	Tomtavdelningens anvisning 3.3.2010 - Tonttiosaston toimintaohje 3.3.2010
	Liite 8	Förbindelse för Hitasbyggherrar - Sitoumus Hitas -rakennuttajille
	Liite 9	Grunder för förslaget - Esityksen perustelut
	Liite 10	Reservering av kvarter nr 20817... - beslutshistoria / Korttelin nro 20817 varaaminen.. - päätöshistoria

FÖREDRAGANDEN Detaljplaneändringen för inledningsområde nr 11770 på Busholmen i Västra hamnen har trätt i kraft 7.8.2009. På planområdet placeras bl.a. kvarter nr 20817. Av kvarterets fyra tomter är tre anvisade för flervåningshus (AK) och en för verksamhetsbyggnader (KTY). Kvarterets byggrätt är sammanlagt 20 500 m² vy.

Föreningen Kvarteret Victoria r.f. (nedan ”föreningen”) har genom en 15.10.2009 daterad ansökan framfört att staden reserverar föreningen det ovan nämnda kvarteret för utvecklingsprojektet Kvarteret Victoria. Föreningens centrala målsättning är att förverkliga i kvarteret ett svenskspråkigt center för kultur, boende samt service.

Enligt de aktuella planerna ämnar man placera lokaler för teater- och/ eller andra allmänna kulturtjänster, vård- och fritidstjänster för barn och unga samt bostäder i kvarteret. En del av tjänsterna kan vara producerade av staden.

Enligt sökanden är åtminstone följande aktörer intresserade på basis av förhandlingarna av fortsatt utveckling av projektet och genomförandet av det:

- Fonden för kultur- och utbildningsinvesteringar inom Svenska Kulturfonden som finansiär för teatern som planerats till kvarteret. Teaterlokalerna har preliminärt planerats att användas av Finlands äldsta barn- och ungdomsteater Unga teatern.

- Stiftelsen Pro Artibus som finansiär och ägare av ett center för visuell konst som planerats till kvarteret.

- Svenska folkskolan vänner och Svenska studiecentralen som verkställare av en arbetsverkstad för unga (Sveps) som planerats till kvarteret.

- Finlands svenska Marthaförbund, vars avsikt är att placera egna verksamhetsutrymmen och möjligen även tjänster i kvarteret.

- Pensionsförsäkringbolaget Veritas som finansiär och investerare av bostäder som planerats i kvarteret.

Sökanden har dessutom fört diskussioner med stadens socialverk och utbildningsverk angående möjligheten att placera bl.a. servicebostäder för äldre samt lokaler för svenskspråkigt daghem och skola i kvarteret.

Sökandens målsättning är att skapa ett levande och öppet center för kultur, service och boende där olika funktioner blandas. Kvarter nr 20817 har ett utmärkt läge med tanke på de planerade funktionerna eftersom det är beläget vid huvudgatan på Busholmen och intill en park. Teatern, ett café och övriga allmänna lokaler ska enligt sökanden placeras vid huvudgatan. Skolan och daghemmet däremot kan placeras mot parken. Kvarterets bostäder ska placeras i de övre våningarna. Enligt sökanden ska kvarterets byggrätt användas till fullo, men fördelningen av byggrätten mellan de olika användningsändamålen klarläggs först senare då de skilda aktörernas lokalbehov klargörs. Även planens genomförandeorganisation klargörs i och med att planeringen framskrider.

Enligt detaljplanen för området placeras i kvarter nr 20817 som nu framförts för reservering tomterna 20817/2–4 för flervåningshus (AK) samt tomt 20817/1 för verksamhetsbyggnader (KTY). Byggnaderna ska ha 7–8 våningar. AK-tomternas sammanräknade byggrätt är 15 700 m² vy och verksamhetsbyggnadstomternas 4 800 m² vy, dvs. sammanlagt 20 500 m² vy. Lokalerna som är belägna i första våningen vid gatan i byggnaderna vars tomter gränsar till Medelhavsgatan ska enligt planbestämmelserna reserveras som affärs-, butiks-, utställningslokaler eller för andra kundbetjäningslokaler på hela fasadens längd.

För att projektet ska kunna genomföras måste den gällande detaljplanen ändras. Föreningen har förhandlat med stadsplaneringskontoret angående möjligheterna att ändra den nuvarande detaljplanen på så sätt att förverkligandet av projektet vore möjlig. Detta innebär i praktiken bl.a. tämligen betydande förändringar i kvarterets tomtindelning, sannolikt förändringar i tomternas användningsändamål samt höjning av kvarterets totala byggrätt.

Föredraganden konstaterar att det mellan fastighetskontoret, stadsplaneringskontorets Västra hamnen-projekt samt med ekonomi- och planeringscentralens regionala byggprojekt för Västra hamnen förhandlats om reservering av kvarter nr 20817 för projektet Kvarteret Victoria. Fastighetskontoret och stadsplaneringskontoret har förhandlat om projektet med föreningen.

Föredraganden anser att projektet som nu behandlas utmärkt skulle stöda de tidigare beskrivna målsättningarna för byggandet av Busholmen om det genomförs. Teater- och utställningsverksamheten med kompletterande service skapar och gör områdets kulturutbud mångsidigare samt livar upp stadsutrymmet genom att locka folk till Busholmen även från ett stort område. De svenskspråkiga social- och fritidstjänsterna som riktas speciellt för barn och unga skulle till sin del göra områdets serviceutbud mångsidigare.

Föredraganden anser att förverkligandet av projektet skulle främja skapandet av en positiv image för Busholmens nya område, som till sin del skulle öka områdets dragningskraft såväl för boende som för arbete.

Kvarterets slutliga byggrätt fastslås först då projektplaneringen framskrider och i samband med planändringen som ska göras. Utgångspunkten för projektets fortsatta planering ska dock anses vara det att kvarterets slutliga totala byggrätt är cirka 20 000–25 000 m² vy, varav minst cirka 4 000 m² vy reserveras för teater- och/eller andra offentliga lokaler som betjänar allmänheten och/eller för offentlig service.

För den bostadsbyggrätt som anvisats för området som reserveras ska utgångspunkten anses vara den fördelning av finansierings- och besittningsform som följs vid byggande på stadens mark, 20 % ARA-hyresbostäder, 40 % mellanformsbostäder och 40 % fritt finansierad ägar- eller hyresbostadsproduktion. Staden fattar senare separat beslut om fördelningen av finansierings- och besittningsformen, när mängden bostadsbyggrätt och de övriga detaljplanelösningarna är klara.

Föreningen förutsätts senast 30.6.2011 presentera projekt- och referensplaner för fastighetsnämndens godkännande, med bl.a. en utredning om föreningens samarbetspartner och finansieringen av projektet. I planerna ska vid sidan av annat presenteras en utredning över planens (preliminära) utrymmesprogram, lösningar beträffande stadsbilden, reserverarens samarbetspartner, finansiering av projektet, tidtabellen för genomförande samt övriga principer för genomförande.

Föredraganden föreslår med hänvisning till det ovanstående att staden ska reservera kvarteret för föreningen till 31.12.2011 på de villkor som framgår av beslutsförslaget.

Föredraganden konstaterar att förslaget är överensstämmande med fastighetsnämndens framställning, frånsett att reserveringsvillkoret om fördelningen av finansierings- och besittningsformen har ändrats så att det bättre motsvarar staden allmänna mål. Det har underhandlats med fastighetskontoret om saken.

ESITTELIJÄ Länsisataman Jätkäsaaren aloitusalueen asemakaavan muutos nro 11770 on tullut voimaan 7.8.2009. Kaava-alueelle sijoittuu mm. kortteli nro 20817. Korttelin neljästä tontista kolme on osoitettu asuinkerrostaloille (AK) ja yksi toimitilakäyttöön (KTY). Korttelin rakennusoikeus on yhteensä 20 500 k-m².

Föreningen Kvarteret Victoria rf (jäljempänä ”yhdistys”) on 15.10.2009 päivätyllä hakemuksella esittänyt, että kaupunki varaisi yhdistykselle em. korttelin Kvarteret Victoria -kehittämishanketta varten. Yhdistyksen keskeisenä tavoitteena on toteuttaa kortteliin ruotsinkielinen kulttuurin, asumisen sekä palveluiden keskus.

Kortteliin on tämän hetken suunnitelmien mukaan tarkoitus sijoittaa tiloja teatteri- ja/tai muille julkisille kulttuuripalveluille, lapsille ja nuorille suunnatuille hoito- ja vapaa-ajanpalveluille sekä asuntoja. Osa palveluista voi olla kaupungin tuottamia.

Hakijan mukaan alustavien neuvottelujen perusteella ainakin seuraavat tahot ovat kiinnostuneita hankkeen jatkokehittelystä ja toteutuksesta:

- Fonden för kultur- och utbildningsinvesteringar inom Svenska Kulturfonden kortteliin suunnitellun teatterin ra-hoittajana. Teatteritilat on alustavasti suunniteltu tarjottavaksi suomen vanhimman lasten- ja nuortenteaterin Unga Teaternin käyttöön.

- Pro Artibus -säätiö kortteliin suunnitellun visuaalisen taiteen keskuksen (mm. ateljeetiloja) rahoittajana ja omistajana.

- Svenska folkskolans vänner ja Svenska studiecentralen kortteliin suunnitellun nuorisotyöpajan (Sveps) toteuttajana.

- Finlands svenska Marthaförbund, jonka tarkoituksena on sijoittaa kortteliin omia toimitiloja sekä mahdollisesti myös palveluja.

- Eläkevakuutusyhtiö Veritas kortteliin suunniteltujen asuntojen rahoittajana ja sijoittajana.

Hakija on lisäksi käynyt keskusteluja kaupungin sosiaaliviraston ja opetusviraston kanssa mahdollisuudesta sijoittaa kortteliin mm. vanhusten palveluasuntoja sekä tilat ruotsinkieliselle päiväkodille ja koululle.

Hakijan tavoitteena on luoda korttelista elävä ja avoin kulttuurin, palveluiden ja asumisen keskus, jossa eri toiminnot sekoittuvat. Kortteli nro 20817 on suunniteltuja toimintoja ajatellen sijainniltaan erinomainen sillä se sijaitsee Jätkäsaaren pääkadun varrella ja puiston vieressä. Teatteri, kahvila ja muut julkiset tilat sijoitettaisiinkin hakijan mukaan pääkadun varrelle. Koulu ja päiväkoti voisivat puolestaan sijoittua puistoa vasten. Korttelin asunnot sijoittuisivat ylempiin kerroksiin. Hakijan mukaan korttelin rakennusoikeus käytettäisiin kokonaan, mutta rakennusoikeuden jakautuminen eri käyttötarkoitusten kesken selviää vasta myöhemmin, kun kiinnostuneiden tahojen tilatarpeet tarkentuvat. Myös hankkeen toteutusorganisaatio tarkentuu suunnittelun edetessä.

Alueen asemakaavan mukaan varattavaksi esitettävään kortteliin nro 20817 sijoittuu asuinkerrostalojen (AK) tontit 20817/2–4 sekä toimitilarakennusten (KTY) tontti 20817/1. Rakennusten tulee olla 7 - 8 -ker-roksisia. AK-tonttien yhteenlaskettu rakennusoikeus on 15 700 k-m² ja toimitilatontin 4 800 k-m², eli yhteensä 20 500 k-m². Välimerenkatuun rajoittuvien tonttien rakennusten ensimmäisten kadun varteen sijoittuvien kerrosten tilat tulee kaavamääräysten mukaan varata liike-, myymälä-, näyttely- tai muiksi asiakaspalvelun tiloiksi koko julkisivun pituudelta.

Hankkeen toteuttaminen edellyttää voimassa olevan asemakaavan muuttamista. Yhdistys on neuvotellut kaupunkisuunnitteluviraston kanssa mahdollisuuksista muuttaa nykyistä asemakaavaa siten, että hankkeen toteuttaminen olisi mahdollista. Käytännössä tämä merkitsee mm. varsin merkittäviä muutoksia korttelin tonttijakoon, todennäköisesti muutoksia tonttien käyttötarkoituksiin sekä korttelin kokonaisrakennusoikeuden nostamista.

Esittelijä toteaa, että korttelin nro 20817 varaamisesta Kvarteret Victoria -hanketta varten on neuvoteltu kiinteistöviraston, kaupunkisuunnitteluviraston Länsisatamaprojektin sekä talous- ja suunnittelukeskuksen Länsisataman aluerakentamisprojektin välillä. Kiinteistövirasto ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat neuvotelleet hankkeesta yhdistyksen kanssa.

Esittelijä katsoo, että nyt käsiteltävä hanke saattaisi toteutuessaan tukea erinomaisesti Jätkäsaaren rakentamiselle asetettuja tavoitteita. Kortteliin sijoittuva teatteri- ja näyttelytoiminta oheispalveluineen loisi ja monipuolistaisi alueen kulttuuritarjontaa sekä elävöittäisi kaupunkitilaa houkuttelemalla Jätkäsaareen väkeä laajaltakin alueelta. Suunnitellut ruotsinkieliset erityisesti lapsille ja nuorisolle suunnatut sosiaali- ja vapaa-ajanpalvelut monipuolistaisivat osaltaan alueen palvelutarjontaa.

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen voisi näin edistää uuden Jätkäsaaren alueen positiivisen imagon luomista, joka puolestaan lisäisi osaltaan alueen houkuttelevuutta niin asuin- kuin työpaikka-aluee-nakin.

Korttelin lopullinen rakennusoikeus varmistuu vasta hankesuunnittelun edetessä ja laadittavan kaavamuutoksen yhteydessä. Hankkeen jatkosuunnittelun lähtökohtana olisi kuitenkin pidettävä sitä, että korttelin lopullinen kokonaisrakennusoikeus on noin 20 000 - 25 000 k-m², josta vähintään noin 4 000 k-m² varataan teatteri- ja muille yleisöä palveleville julkisille tiloille ja/tai julkisille palveluille.

Varausalueelle osoitettavan asunrakennusoikeuden osalta lähtökohtana on pidettävä sitä, että pyritään kaupungin maalleen rakennettaessa tavoitteeksi asettamaan rahoitus - ja hallintamuotojakaumaan, 20 % ARA-vuokra-asuntoja, 40 % välimuodon asuntoja ja 40 % vapaarahoitteisena omistus- tai vuokra-asuntotuotantona. Kaupunki päättää kortteliin toteutettavan asuntotuotannon rahoitus- ja hallintamuotojakaumasta myöhemmin erikseen, kun asuinrakennusoikeuden määrä ja muut kaavaratkaisut ovat selvillä.

Yhdistyksen edellytetään myös 30.6.2011 mennessä esittävän kiinteistölautakunnalle hyväksyttäväksi hanke- ja viitesuunnitelman, jossa annetaan mm. selvitys yhdistyksen yhteistyökumppaneista ja hankkeen rahoituksen järjestämisestä. Suunnitelmissa olisi tällöin esitettävä muun ohella selvitys hankkeen (alustavasta) tilaohjelmasta, kaupunkikuvallisista ratkaisuista, varauksensaajan yhteistyökumppaneista, hankkeen rahoituksen järjestämisestä, toteutusaikataulusta sekä muista toteutusperiaatteista.

Esittelijä esittää edellä sanottuun viitaten, että kaupunki varaisi korttelin yhdistykselle 31.12.2011 saakka päätösehdotuksesta ilmenevin varausehdoin.

Esittelijä toteaa, että ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen muilta osin, mutta rahoitus- ja hallintamuotojakaumaa koskevaa varausehtoa on muutettu paremmin vastaamaan kaupungin sille yleisesti asettamaa tavoitetta. Asiasta on neuvoteltu kiinteistöviraston kanssa.

SELITYS KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ TEHDYISTÄ VALITUKSISTA LAAJASALON KRUUNUVUORENRANNAN OSAYLEISKAAVA-ASIASSA (NRO 11756)

Khs 2008-1039

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa asiasta korkeimmalle hallinto-oikeudelle seuraavan selityksen.

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx kuolinpesä, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Laajasalo - Degerö Seura ry ja Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx ovat hakeneet muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta Helsingin hallinto-oikeuden 12.3.2010 antamasta päätöksestä (nro 10/0176/5) koskien 49. kaupunginosan (Laajasalon) Kruunuvuorenrannan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan (piirustus nro 11756) hyväksymistä.

Hallinto-oikeus on päätöksellään pitänyt voimassa kaupunginvaltuuston päätöksen 10.12.2008 (§ 305) osayleiskaavan hyväksymisestä lukuun ottamatta öljysatama-alueen itäpuolelle osoitettua Stansvikinnummen asuntoaluetta (A) ja Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxx kuolinpesän omistamien kiinteistöjen osoittamista kaavassa virkistysalueeksi (V) ja Kruunuvuorenlammen suojelualueeksi (SL), joilta osin hallinto-oikeus on kumonnut valtuuston päätöksen.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) on pyytänyt kaupunginhallituksen selitystä valitusten johdosta.

Valitusten laillisuus ja valitusoikeus

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain mukaan hallinto-oikeuden päätöksestä valitetaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Päätöksen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon silloin, kun se on annettu 12.3.2010. Xxxxx Xxxxxxxx ynnä muiden valitus on toimitettu korkeimmalle hallinto-oikeudelle 9.4.2010, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n valitus 9.4.2010, Laajasalo - Degerö Seura ry:n valitus 12.4.2010 sekä Marja-Liisa Laakkosen valitus 12.4.2010. Valitukset ovat saapuneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle lain mukaisessa määräajassa.

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 191.4 §:n mukaan muilla kuin kunnalla ei ole oikeutta hakea muutosta hallinto-oikeuden päätökseen, jolla hallinto-oikeus on kumonnut kunnan viranomaisen kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen. Valittajilla, jotka ovat hakeneet muutosta valtuuston päätökseen hallinto-oikeudelta muilta osin, on asiassa lain mukaan valitusoikeus.

Lausunto valituksessa esitettyihin vaatimuksiin

Kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden antamaan päätökseen siltä osin kuin hallinto-oikeus on pitänyt voimassa valtuuston kaavapäätöksen sekä pyytää valtuuston päätöksen kumoamista koskevien valitusten hylkäämistä perusteettomina sekä valitusperusteiden jättämistä tutkimatta jäljempänä mainituin osin.

Kaupunginhallitus viittaa asiassa kaupunginvaltuuston kaavapäätöksessä, kaupunginhallituksen hallinto-oikeudelle antamassa lausunnossa 16.4.2009 sekä kaupungin korkeimmalle hallinto-oikeudelle 12.4.2010 toimittamassa valituksessa lausuttuun.

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx jakamaton kuolinpesä

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx jakamaton kuolinpesä ovat pyytäneet, että valtuuston päätös osayleiskaavan hyväksymisestä kumotaan kokonaisuudessaan, eikä vain osittain, ja että kaava palautetaan uudelleen valmisteltavaksi niin, että suunnittelualueen maanomistajien tasapuolinen ja yhdenvertainen kohtelu varmistetaan. Xxxxxxxx ovat lisäksi pyytäneet, että osayleiskaavan täytäntöönpano kielletään kaikilta osin.

Valituksen mukaan valittajat omistavat osayleiskaava-alueella maata noin 16,5 hehtaaria, mikä vastaa noin 11,5 % alueen koko maapinta-alasta. Kaavassa on osoitettu valittajien kiinteistöille rakennusoikeutta yhteensä vain noin 9 000 k-m². Määrä vastaa vain noin 2 % alueelle sijoitetusta asunto- ja toimitilarakentamisesta. Kaavapäätös poikkeaa voimassa olevasta Helsingin Yleiskaava 2002:sta ja loukkaa alueen maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta.

Kaupunginhallitus viittaa maanomistajien tasapuolisen kohtelun osalta kaupungin valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle 12.4.2010 lausuttuun ja toteaa yhteenvetona seuraavaa.

Osayleiskaavasta saatava hyöty ja tasapuolisuus

Oikeuskäytännön mukaan maanomistajia tulee maankäytön suunnittelussa kohdella tasapuolisesti. Tasapuolisuuden vaatimuksesta voidaan poiketa, jos siihen on kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen hyväksyttävät maankäytölliset perusteet (muun muassa KHO 2005:5, KHO 2006:6).

Perustelut sille, että Xxxxxxxxxx osayleiskaavasta saama hyöty eli rakennusoikeus ja -tehokkuus ovat vähäisemmät kuin muiden maanomistajien, ovat maankäytöllisiä. Yleiskaava 2002, valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet sekä alueiden maisema-, kulttuurihistorialliset ja luontoarvot antavat toisistaan poikkeavat lähtökohdat eri maanomistajien omistamien maiden suunnittelulle.

Yleiskaava 2002

Yleiskaava 2002:ssa oy Shell ab:n ja St1 Oy:n omistamat alueet on merkitty kokonaan kerrostalo- ja pientalovaltaisiksi alueiksi. Xxxxxxxx omistuksessa olevasta alueesta 31 % on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi ja 69 % muodostuu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävästä virkistysalueesta ja luonnonsuojelualueesta. Kaupungin omistamasta maasta 53,5 % on osoitettu korttelialueeksi ja 46,5 % erilaisiksi virkistysalueiksi.

Yleiskaava sisältää merkinnän kaavan osoittamien maankäyttömuotojen sijainnin ja rajauksen ratkaisemisesta tarkemman suunnittelun pohjalta yksityiskohtaisella kaavoituksella.

Osayleiskaavassa on osoitettu virkistysalueeksi Xxxxxxxxxx omistuksessa oleva Yleiskaava 2002:een pientalovaltaiseksi alueeksi merkitty alue. Kuten kaupungin valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle on todettu, kallion rakentamisen katsottiin selvitysten perusteella heikentävän olennaisesti Kruunuvuoren maisema- ja virkistyskäyttöarvoa sekä luonnontilaa. Muun muassa jyrkän kalliorinteen huono rakennettavuus (kallionleikkaukset ja maastonmuokkaukset), sijainti lähellä luonnonsuojelualueita ja niiden suojavyöhykkeitä, rakentamisen näkyminen läheisille luonnonsuojelualueille ja Kaitalahteen sekä merkittävän virkistysyhteyden katkeaminen alueelle johdettavan tien ja infrastruktuurin johdosta määräsivät alueen jättämisen rakentamisen ulkopuolelle.

Rakentamisalueiden ja virkistysalueiden Yleiskaava 2002:n rajauksia on osayleiskaavassa tarkistettu myös kaupungin omistamalla alueella muun muassa Stansvikin lehdon luonnonsuojelualueen länsipuolella, jossa virkistysaluetta on huomattavasti laajennettu ja rakentamisaluetta vastaavasti supistettu. Asumiseen osoitettua aluetta on muutettu puistoalueeksi myös öljysatamassa, missä itä- ja länsiranta on yhdistetty puistolla. Myös osayleiskaava-alueen keskeisen lahdelman pohjukassa rakentamisalueen rajausta on siirretty siten, että luodot ja osa rantavyöhykkeestä on merkitty virkistysalueiksi.

Alueita, jotka ovat olleet Yleiskaava 2002:ssa asuntoaluetta, mutta osayleiskaavassa virkistysaluetta, on määrällisesti eniten Helsingin kaupungin omistuksessa olevalla alueella (11 ha).

Maakuntakaava ja valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Maakuntakaava on kuitenkin lain mukaan ohjeena yleiskaavaa laadittaessa, ei koko kuntaa koskeva oikeusvaikutteinen yleiskaava. Maakuntakaavassa muun muassa koko Kruunuvuoren alue, Kaitalahti, nykyisen öljysataman alue sekä noin puolet Stansvikinnummen alueesta (alueen länsiosa) on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Maakuntakaava osoittaa maankäyttömuotojen suhteet seudullisella tasolla.

Taajamatoimintojen alue -merkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää taajamien sisäiset paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet. Xxxxxxxxxx maan osoittaminen osayleiskaavassa pääosin virkistysalueeksi ja luonnonsuojelualueeksi on maakuntakaavan mukainen.

Muun muassa ympäristöministeriö on kaavaluonnoksesta 19.9.2007 antamassaan lausunnossa todennut, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat muun ohella Tullisaareen, Kruunuvuoreen ja Tahvonlahteen tukeutuvan yhtenäisen virkistysalueverkon muodostaminen.

MRL 24 §:n mukaan myös muussa alueidenkäytön suunnittelussa kuin maakunnan suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maisema- ja luontoarvot

Kuten kaupungin valituksessa on esitetty, alueiden osoittamiselle osayleiskaavassa eri tarkoituksiin on asianmukaisiin selvityksiin perustuvat maankäytölliset perusteet. Eri maanomistajien alueet on kaavassa osoitettu niihin tarkoituksiin, joihin ne kaavalle asetetut sisältövaatimukset huomioon ottaen parhaiten soveltuvat.

MRL 39 §:ssä mainittujen yleiskaavan sisältövaatimusten mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Kaupunki omistaa maata sekä öljysatama-alueella että metsäalueilla. Kaupungin maalla on kulttuurihistoriallisesti arvokas Stansvikin kartanopuisto ja Stansvikin lehdon luonnonsuojelualue. Ne kaupungin omistamat alueet, joilla on erityisiä kulttuurihistoriallisia, maisemallisia tai luontoarvoja on osoitettu virkistys- ja luonnonsuojelualueiksi.

Hallinto-oikeuden päätöksessä mainitut kaupungin omistamat rakentamattomat metsäalueet, Stansvikinnummi ja Kaitalahden kaakkoispuolinen alue, on osoitettu osayleiskaavassa asuntoalueiksi maankäytöllisin perustein. Stansvikinnummen alueella ei ole, kuten jäljempänä tarkemmin esitetään, selvitysten perusteella sellaisia erityisiä luonto-, virkistys- tai muita arvoja, joiden perusteella alue tulisi osoittaa virkistysalueeksi. Kaitalahden pientaloalueen kaakkoispuoliselle metsäalueelle on osoitettu osayleiskaavassa pienehkö pientaloalueen laajennus. Rajaus virkistysalueisiin on tutkittu tarkoin luontoselvitysten perusteella. Pientaloalueen laajennukseen eivät ole vaikuttaneet vallitsevat maanomistusolot, kuten hallinto-oikeuden päätöksestä voi saada kuvan.

St1 Oy:n ja oy Shell ab:n omistamat alueet ovat pääosin rakennettua öljysatamaa, jossa ei ole luontoarvoja. Oy Shell ab:n alueella Kruunuvuoren kallio sekä Haakoninlahdella mereen pistävä kallioniemi on katsottu maiseman ja miljöön kannalta arvokkaiksi ja ne on merkitty osayleiskaavassa virkistysalueiksi. St1 Oy:n alueella on Koirasaaren länsiosa merkitty puistoalueeksi. Rakentaminen on haluttu jättää puiston taakse Suomenlinnasta ja mereltä katsottuna.

Xxxxxxx omistamalla alueella on, kuten kaupungin valituksessa on esitetty, merkittäviä maisemallisia, rakennustaiteellisia, kulttuurihistoriallisia ja luonnonsuojelullisia arvoja sekä muita luontoarvoja. Alueen rantavyöhykkeet ovat kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurinkannalta merkittäviä. Alueella on lisäksi luonnonsuojelulain perusteella suojeltu luontotyyppi sekä Kruunuvuorenlampi, jonka luontoarvot täyttävät luonnonsuojelulain mukaiset luonnonsuojelualueen perustamiskriteerit. Alueella on lisäksi linnustollisesti arvokas kohde. Mainitut arvot, luonnonsuojelualueet ja niiden säilymisen edellyttämät suojavyöhykkeet rajoittavat alueen käyttömahdollisuuksia rakentamiseen.

Rakentamismahdollisuuksia Xxxxxxx omistamalla alueella selvitettiin osayleiskaavaa laadittaessa. Selvitykset osoittivat, että alueen luonto- ja maisema-arvot huomioon ottaen ei maankäytöllisistä lähtökohdista voida osoittaa rakentamista muualle Xxxxxxxxx omistamalle alueelle kuin alueen eteläosaan oy Shell ab:n alueeseen liittyen. Edellä mainitun Kaitalahden puoleisen kalliorinteen lisäksi selvitettiin mahdollisuutta sijoittaa huvilatyyppistä asutusta osayleiskaavassa säilytettäväksi määrättyjen rakennusten ja pihojen jäänteiden yhteyteen. Alueen tiestö ei olisi kuitenkaan ollut riittävä lisääntyvän rakentamisen ja asumisen kannalta. Tiestön parantaminen ja muun muassa kunnallistekniikan rakentaminen kallioalueelle olisi muuttanut koko virkistysalueen luonnetta ja vaikuttanut haitallisesti alueen vesiolosuhteisiin ja siten alueen arvoihin. Rakentamisen haitat luonnolle (luonnonsuojelualuiden läheisyys) ja ympäristölle, maisemalle sekä virkistysalueiden käytölle katsottiin niin suuriksi, ettei alueelle voitu osoittaa rakentamista.

Xxxxxxxx maiden rakentaminen edellyttäisi lisäksi ajoyhteyden rakentamista oy Shell ab:n alueen kautta.

Rakentamisen tehokkuus

Xxxxxxxxxx omistuksessa olevalle Kruunuvuoren eteläosaan sijoittuvalle A-alueelle arvioitu rakentamismäärä 9 000 k-m² tarkoittaa osa-alueen rakentamista tehokkaasti (e = 1.5).

Kaikkien maanomistajien alueille on Kruunuvuorenrannan suunnittelualueella (osayleiskaava ja maankäyttösuunnitelma-alue) osoitettu sekä korttelialueita että virkistysalueita. Kaupunki omistaa koko alueella maata noin 176,82 ha, josta on merkitty korttelialueiksi noin 73,60 ha (41,6 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 103,22 ha (58,4 %). Varsinaiselta osayleiskaava-alueelta kaupunki omistaa noin 111,87 ha, josta korttelialueiksi on osoitettu noin 48,73 ha (43,6 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 63,13 ha (56,4 %). St1 Oy omistaa osayleiskaava-alueella noin 2,28 ha, josta on merkitty korttelialueiksi noin 0,84 ha (36,8 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 1,44 ha (63,2 %). Oy Shell ab omistaa alueella noin 8,88 ha, josta on merkitty korttelialueiksi noin 6,32 ha (71,2 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 2,55 ha (28,7 %). Aarnio omistaa alueella noin 16,58 ha, josta korttelialueiksi on osoitettu noin 0,61 ha (3,7 %) ja virkistys-, katu- yms. alueiksi noin 15,97 ha (96,3 %).

Aluetehokkuus tarkoittaa alueelle osoitetun rakennusoikeuden suhdetta alueen pinta-alaan. Maanomistajien saamia tehokkuuksia on vertailtu tasapuolisesti vertaamalla kunkin maanomistajan alueelle arvioitua rakennusoikeutta maanomistajan alueen pinta-alaan. Näin päädytään siihen, että aluetehokkuudet maanomistajilla koko alueella (osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) ovat: kaupunki e = 0.22, St1 Oy e = 0.52, oy Shell ab e = 0.45, Xxxxxx e = 0.06. Kunkin maanomistajan alueelle sijoittuvia kerrosalamääriä on arvioitu osayleiskaavatarkkuudella. Ne täsmentyvät asemakaavoituksessa.

Maanomistajien tasapuolinen kohtelu

Luonto-, virkistys- ja muiden arvojen selvittäminen eri maanomistajien alueilla on tapahtunut tasapuolisesti ja MRL:n edellyttämällä tavalla riittävällä tavalla. Xxxxxxxxxx maan osoittamiselle kaavassa pääosin virkistys- ja luonnonsuojelualueiksi on ollut edellä mainitut maankäytölliset syyt.

Mikäli Xxxxxxxxx kysymyksessä olevat maat olisi osoitettu rakentamiseen, kaava olisi osoittautunut muun muassa rakennetun ympäristön ja luonnon- ja maisema-arvojen vaalimista, ympäristöhaittojen vähentämistä sekä kunnallistekniikan ja liikenteen järjestämistä ympäristön kannalta kestävällä tavalla koskevien kaavan sisältövaatimusten vastaiseksi. Xxxxxxxxxx omistamia alueita ei ole voinut sisältövaatimukset huomioon ottaen osoittaa rakentamiseen osayleiskaavaan merkittyä laajemmin.

Xxxxxxxx omistamat virkistys- ja luonnonsuojelualueiksi kaavassa varatut alueet ovat ainutlaatuista aluetta, jonka maankäyttötarkoituksia kaavassa ei olisi voitu korvata muulla, esimerkiksi kaupungin omistamalla maalla.

Kaava-alueen maanomistajia on kohdeltu, ottaen huomioon maanomistajien alueiden kaavalliset lähtökohdat, ominaisuudet ja sijainnit sekä kaavan sisältövaatimukset, tasapuolisesti. Maanomistajien erilaiselle kohtelulle aluevarauksia asetettaessa ja yleiskaavatasoisia tehokkuuksia arvioitaessa on alueiden ominaisuuksista ja sijainnista johtuvat hyväksyttävät maankäytölliset perusteet.

Kaavoituksen jatkovalmistelu

Valituksen mukaan valitusprosessin aikana on jatkettu aktiivisesti Kruunuvuorenrannan alueen yksityiskohtaisen kaavoituksen valmistelua. Kaupunkisuunnitteluvirasto on laatinut osallistumis- ja arviointisuunnitelmia alueilta, jotka ovat Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunkisuunnittelulautakunta on lähettänyt kaupunginhallituksen käsiteltäväksi useita valituksessa mainittuja asemakaavaluonnoksia ja ‑ehdotuksia, jotka perustuvat valituksen kohteena olevaan osayleiskaavaan ja ovat Helsingin kaupungin omistuksessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että asemakaavojen valmistelu osayleiskaava-alueella voidaan aloittaa ja valmistelua voidaan jatkaa osayleiskaavaa koskevasta muutoksenhausta huolimatta. Asemakaavojen valmistelussa ja asemakaavojen hyväksymisessä otetaan huomioon osayleiskaava-asiassa annettava lainvoimainen ratkaisu.

Osayleiskaava-alueelle on kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksynyt seuraavat asemakaavaehdotukset:

- Laajasalo, Koirasaarentie (väli Hopeakaivoksentie–Tahvonlahti) asemakaavaehdotus nro 11910, kaupunkisuunnittelulautakunta 13.11.2008

Osayleiskaava-alueen ulkopuoliselle Koirasaarentien katuosuudelle on kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.3.2010 asemakaavan nro 11820, josta on valitettu.

- Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Hopealaakson ja Kaitalahden laajennuksen asemakaavaehdotus ja asemakaavan muutosehdotus nro 11950, kaupunkisuunnittelulautakunta 17.12.2009

- Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Stansvikin alueen asemakaavaehdotus nro 11960, kaupunkisuunnittelulautakunta 28.1.2010.

Lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt seuraavan asemakaavaluonnoksen jatkosuunnittelun pohjaksi:

- Laajasalo, Kruunuvuorenranta, Haakoninlahti I, asemakaavaluonnos, kaupunkisuunnittelulautakunta 4.6.2009.

Kaikki asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotusten sekä asemakaavaluonnosten alueet ovat kaupungin omistuksessa. Niiden suunnitelmat ovat yleiskaava 2002:n ja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan mukaisia. Lopulliset kaavapäätökset tehdään kysymyksessä olevilta alueilta vasta, kun osayleiskaavasta tehdyt valitukset on lainvoimaisesti ratkaistu.

Edellä mainitut asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukset sekä asemakaavaluonnos eivät vaikuta Aarnioiden maan suunnitteluun siinäkään tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus pitää hallinto-oikeuden päätöksen voimassa tai palauttaa sen valitusten johdosta uudelleen valmisteltavaksi.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on valmistellut oy Shell ab:n aloitteesta oy Shell ab:n omistaman maan asemakaavoitusperiaatteiden viemistä kaupunkisuunnittelulautakuntaan keväällä 2010. Valmistelussa otettiin huomioon mahdollinen ajoyhteys Xxxxxxx maalle Shellin alueen kautta siltä varalta, että korkein hallinto-oikeus pitää hallinto-oikeuden päätöksen voimassa tai palauttaa sen uudelleen valmisteltavaksi. Asiasta on pyydetty Xxxxx Xxxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx jakamattoman kuolinpesän lausunto. Koska Xxxxxxxx lausunnossa suhtauduttiin kielteisesti asian viemiseen kaupunkisuunnittelulautakuntaan, keskeytettiin asian valmistelu kaupunkisuunnitteluvirastossa.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry on vaatinut hallinto-oikeuden päätöksen kumoamista siltä osin kuin se koskee kaavapäätöksessä olleiden V- ja SL-alueiden kumoamista ja kun päätöksellä on hylätty vaatimus maakuntakaavan mukaisen viheryhteyden säilyttämisestä.

Kaupunginhallitus yhtyy luonnonsuojeluyhdistyksen valitukseen hallinto-oikeuden kumoamien V- ja SL-alueiden osalta.

Valituksen mukaan voimassa olevassa maakuntakaavassa suunnittelualueiden rannoille on merkitty viherkäytävä. Osayleiskaava sallii kuitenkin rakentamisen merenrantaan asti. Toimivat viheryhteydet ovat osa maakuntakaavan keskeisiä tavoitteita. Viheryhteys on tärkeä osa ekologista verkostoa ja se on tarpeellinen myös virkistyskäytölle. Viheryhteyksiä korostetaan myös valtakunnallisissa alueiden käyttötavoitteissa. Maakuntakaavan viheryhteysmerkinnän päälle tehdyt rakentamismerkinnät tulee poistaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntakaavassa merkintä viheryhteystarve kulkee rantoja pitkin Jollaksen itäosasta Hevossalmen kautta Stansvikin kartanoalueelle ja edelleen öljysatama-alueen eteläosan ympäri Haakoninlahden eteläosaan.

Maakuntakaavan selostuksessa merkinnän viheryhteystarve, suunnittelumääräyksessä todetaan, että: ”yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet sekä lajiston liikkumisedellytykset. Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevia virkistykseen varattuja tai siihen soveltuvia rakentamattomia alueita ei tarpeettomasti supisteta”.

Maakuntakaavan selostuksen kohdassa Viheryhteystarve suunnitteluperiaatteet ja ohjausvaikutukset mainitaan muun muassa, että viheryhteystarve ei määrittele alueen mitoitusta. Maakuntakaavan kannalta tärkeimmät mitoituksen reunaehdot asettaa yhteyden sijainti kaavan viherjärjestelmässä ja ekologisessa verkossa. Paikoin voi yhteys olla hyvinkin kapea, raittimainen. Näin esimerkiksi silloin, kun yhteyden tehtävä painottuu erityisen selkeästi kevyen liikenteen yhteyden hoitamiseen.

Maakuntakaavan merkintä virkistysyhteystarve Stansvikista länteen sijaitsee nykyisin ulkopuolisilta suljetulla, raskaasti rakennetulla öljysatama-alueella.

Osayleiskaavassa on luotu uusi maakuntakaavan mukainen virkistys- ja ulkoilureitti rantoja pitkin. Maakuntakaavan virkistysyhteystarve merkintä sijoittuu osayleiskaavassa pääosin virkistysalueille ja uimaranta-alueelle. Alueen eteläosassa Koirasaarien kohdalla ulkoilureitti kulkee jonkin matkaa AP1(pientalovaltainen asuntoalue) alueella rannan tuntumassa ja länsiosassa loppuu rantaa pitkin kulkevalle jalankululle varatulle kadulle. Rantoja pitkin tai rannan tuntumaan on merkitty osayleiskaavassa jatkuva merkintä ulkoiluraitti, joka välillä yhtyy merkintään ”jalankululle merkitty katu”. Osayleiskaavassa kevyen liikenteen yhteyttä on jatkettu maakuntakaavan merkinnästä edelleen rantoja pitkin pohjoiseen Kruunuvuoren virkistysalueelle.

Kruunuvuorenrannan osalta rantoja pitkin kulkevalla yhteydellä on merkitystä nimenomaan kevyen liikenteen yhteyden kannalta. Reitillä ei öljysataman kohdalla ole merkitystä lajiston liikkumisen kannalta.

Uudenmaan liitto on osayleiskaavaehdotuksesta 28.6.2008 antamassaan lausunnossa todennut, että kaavaehdotuksen maankäyttöratkaisu turvaa maakuntakaavan seudullisen virkistysalueen ja viheryhteyden.

Laajasalo - Degerö Seura ry

Laajasalo - Degerö Seura ry on vaatinut valtuuston ja hallinto-oikeuden päätösten kumoamista valituksessa esitetyin perustein. Yhdistyksen valituksessa esitetyt perusteet vastaavat yhdistyksen hallinto-oikeudessa esittämiä valitusten perusteita.

Viher- ja virkistysalueet

Valituksen mukaan asuntorakentamista esitetään maakuntakaavassa viheralueeksi esitetyille alueille.

Kaupunginhallitus toteaa, että koko Kruunuvuoren alue, Kaitalahti ja osa sen itäpuoleista metsäaluetta, nykyisen öljysataman alue sekä vajaa puolet Stansvikinnummen alueesta (alueen länsiosa) on maakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Osayleiskaavassa Stansvikinnummen A-alueesta noin puolet on maakuntakaavan taajamatoimintojen alueella ja puolet virkistysalueella.

Taajamatoimintojen alue -merkinnällä on maakuntakaavassa osoitettu yksityiskohtaista suunnittelua edellyttävät muun muassa asumiseen, palvelu- ja työpaikka- sekä muihin taajamatoimintoihin varattavat rakentamisalueet. Merkintä sisältää muun muassa taajamien sisäiset liikenneväylät sekä liikenteen tarvitsemat muut alueet, ulkoilureitit, kevyen liikenteen väylät, paikalliskeskukset, yhdyskuntateknisen huollon alueet, paikalliset suojelualueet sekä virkistys- ja puistoalueet.

Maakuntakaavan aluevarausten rajauksia Stansvikinnummen osalta on tehtyihin selvityksiin perustuen tarkistettu osayleiskaavassa. Kuten jäljempänä on todettu, Stansvikin kartanoalueeseen rajoittuvalta A-alueelta ei luontoselvityksissä ole löytynyt merkittäviä luontoarvoja. Alue liittyy kiinteästi Kruunuvuorenrannan ydinalueeseen ja sen keskustavaraukseen. Rakentamisen raja idässä on osayleiskaavassa määritelty perustuen osayleiskaavan kokonaisratkaisuun ja kulttuurihistoriallisiin näkökohtiin, eli Stansvikin kartanopuiston läheisyyteen.

Maakuntakaava osoittaa maankäyttömuotojen suhteet seudullisella tasolla. Maakuntakaavassa esitettyjen aluevarausten laajuutta tai sijaintia tai kaavassa esitettyä käyttötarkoitusta voidaan yksityiskohtaisemmassa kunnan sisäisessä kaavassa muuttaa edellyttäen, että maakuntakaavan keskeiset ratkaisut ja tavoitteet eivät vaarannu.

Osayleiskaava ei vaaranna maakuntakaavan seudullisia tavoitteita Stansvikinnummen alueella ja on siten maakuntakaavan mukainen. Kuten edellä on todettu, Uudenmaan liiton mukaan osayleiskaavan maankäyttöratkaisut ovat maakuntakaavan mukaisia.

Valituksen mukaan yleiskaava 2002:n maankäyttömuotojen suhteita on osayleiskaavassa muutettu siten, että asuminen on saanut enemmän pinta-alaa virkistysalueeseen nähden ja virkistysalue on jäänyt liian vähäiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että osayleiskaavan maapinta-ala on 139,6 ha (143 ha), josta korttelialuetta 56,50 ha (40,5 %) sekä virkistys- ja liikennealuetta 83,09 ha (59,5 %). Samasta alueesta Helsingin yleiskaava 2002:ssa oli korttelialuetta 76,23 ha (54,6 %) sekä virkistys- ja liikennealuetta 63,38 ha (45,4 %). Tämä osoittaa, että korttelialueiden osuus on osayleiskaavassa pienempi kuin Yleiskaava 2002:ssa.

Osayleiskaavan mukaisen, öljysatama-alueelle ja sen ympäristöön sijoittuvan rakentamisalueen ja Koirasaarentien varsien rakentamisalueiden välinen laaja metsäalue sekä pääosa Kruunuvuorta on merkitty virkistysalueiksi, minkä lisäksi öljysatama-alueelle on merkitty sisäisiä puistoja.

Kruunuvuorenrannan virkistys- ja luontoaluevaraukset on tehty alueille, joilla on merkittäviä maisemallisia, kulttuurihistoriallisia ja luonnonsuojelullisia arvoja. Alueet soveltuvat myös luontaisesti parhaiten virkistyskäyttöön.

Maankäyttösuunnitelma-alueen erottaminen osayleiskaava-alueesta

Valituksen mukaan osayleiskaava-alueen oleellinen muuttaminen osayleiskaava-alueeksi ja maankäyttösuunnitelma-alueeksi kesken lainmukaisen prosessin on menettelytapavirhe.

Kaupunginhallitus toteaa, että laissa ei ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkintavaltaan. Osayleiskaava-alue muodostaa tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden, jonka puitteissa voidaan arvioida muun muassa MRL:n mukaisten kaavan sisältövaatimusten täyttymistä. MRL:ssa ei ole asetettu rajoituksia kaava-alueen rajauksen muutoksille kaavoituksen aikana. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisältämiin tietoihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutuksen vuoksi. MRL ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin valituksessa esitetyllä tavalla. Osayleiskaavan rajausta on muutettu sen vuoksi, että öljysataman toiminnan loppumisella ei ole vaikutusta maankäyttösuunnitelman alueeseen kuuluvien alueiden rakentamisaikatauluun.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaava-alue on määrätty riittävän laajaksi MRL:n sisältövaatimusten kannalta ja kaavan vaikutuksiin nähden.

Kruunuvuori

Valituksen mukaan kaavassa on esitetty asuntorakentamista, joka sallii myös korkeaa kerrostalorakentamista Kruunuvuorenlammen läheisyyteen, kallion huipulle alle sadan metrin etäisyydelle lammesta sen valuma-alueelle. Rakennukset näkyvät hyvin lammelle, tuhoavat sen erämaahenkisen tunnelman ja aiheuttavan uhkan lammen luonnontilan säilymiselle. Rakennusten tulee olla Kruunuvuoren lakea matalampia. Valuma-alueelle ei voida lainkaan rakentaa, jotta lammen ekologinen tila turvataan. Vesilain 15 §:n mukaan toimenpiteet, jotka vaarantavat alle yhden hehtaarin lammen säilymisen luonnontilaisena, ovat kiellettyjä.

Oikeuspalvelut viittaa Kruunuvuorenlammen osalta aikaisemmin Xxxx-xxx ynnä muiden valituksen kohdalla lausuttuun.

Kaupunginhallitus lisäksi toteaa, että osayleiskaavassa Kruunuvuori on merkitty virkistysalueeksi lukuun ottamatta eteläisintä osaa. Kruunuvuoren eteläosan asuntorakentamisen (A-alue) ulottuu vähäisessä määrin lammen valuma-alueelle. Valuma-alueen koko on noin 6,2 ha ja A-alue ulottuu valuma-alueelle noin 0,5 ha. Rakentamisalueen raja on osayleiskaavatasoisessa suunnitelmassa yleispiirteinen ja tarkentuu asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Selvityksessä ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön” ja luontoselvityksessä 2005 (Enviro) on todettu, että vähäinen rakentaminen Kruunuvuorenlammen suojavyöhykkeellä on mahdollista, jos suojelutavoitteet otetaan huomioon.

Kruunuvuoren pohjoisosa on korkealle nousevaa kallioaluetta. Osayleiskaavassa Kruunuvuoren pohjoisosan rakennusten korkeuden laskennallisena maksimina on pidetty 8–9 kerrosta. Tällöin rakennukset näkyvät sekä luonnonsuojelualueelle että merialueille. Niiden korkeus ei kuitenkaan ylitä kalliolla sijaitsevan säilytettävän öljysäiliön korkeutta. Rakennusten lopullinen korkeus selviää vasta asemakaavatasoisessa suunnittelussa. Asemakaavaa laadittaessa jatketaan tarkastelua rakennusten vaikutuksista näkymiin luonnonsuojelualueelta ja merialueelta.

Vesilain mukaiset elinympäristöt on otettu kaavoituksessa huomioon yleiskaavan sisältövaatimusten edellyttämällä tavalla. Korkein hallinto-oikeus ei kaavavalitusmenettelyssä tutki tarkemmin kaavan vesilain mukaisuutta. Rakentamisen vesilain mukaisuus arvioidaan tarkemmin mahdollisessa kaavamenettelystä erillisessä vesilain mukaisessa lupamenettelyssä. Kaava ei ole kuitenkaan valituksissa esitetyin tavoin vesilain säännösten vastainen.

Luontoselvitykset ja Stansvikin alue

Valituksessa on todettu, että kaikilta rakennettavaksi suunnitelluilta alueilta tulee laatia lain vaatimat luontoselvitykset. Selvitykset on tehty pääosin alueilta, joille ei suunnitella rakentamista. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta tulee myös arvioida.

Kaupunginhallitus toteaa, että osayleiskaavan rakentamisen vaikutusarviot on esitetty osayleiskaavaehdotuksen selostuksen luvussa 6: Osayleiskaavan toteuttamisen vaikutukset. Suunnitteluprosessin kuluessa on arvioitu yhteistyössä asianomaisten kaupungin virastojen kanssa alueen luontoarvot, maisema-arvot sekä kulttuuriarvot sekä rakentamisen vaikutus niihin. Selvitykset vaikutuksista virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön sekä vaikutuksista maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön on koottu osayleiskaavan liiteraporteiksi. Rakentamisen vaikutusta alueen elinympäristöön nykyisten ja tulevien asukkaiden kannalta on arvioitu selvitysten kohdissa vaikutukset sosiaalisiin oloihin, elinoloihin, viihtyisyyteen ja palveluihin, vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen, vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen sekä vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön.

Vaikutusarvioita täydennetään edelleen asemakaavoitusvaiheessa.

Ympäristökeskus on aiemmin vuodesta 1990 alkaen inventoinut eliöryhmittäin koko kaava-alueen kaupungin luontotietojärjestelmää varten ja päivittänyt alueen luontotietoja 2000-luvulla. Kaupunkisuunnitteluviraston ja ympäristökeskuksen tilaamalla konsulttityöllä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi, Enviro 2005) alueen luontotietoja on täydennetty osayleiskaavan laatimisen yhteydessä niiltä osin, kun ympäristökeskus on katsonut tarpeelliseksi.

Kaavoituksen pohjana käytetään kaupungin ympäristökeskuksen luontotietojärjestelmää, minkä tietosisältö on Suomen oloissa poikkeuksellisen laaja ja monipuolinen. Järjestelmän ensisijaisia käyttötarkoituksia on tarjota riittävät pohjatiedot kaavoitukselle ja luonnonhoidolle. Tärkeimmät luontotietojärjestelmän selvitykset, joita on tehty koko kaupungin ja siten myös koko osa-yleiskaava-alueelta ovat muun muassa arvokkaat kasvillisuus- ja kasvistokohteet 1990–1998 Arto Kurtto ja Leena Helyranta (päivitetty 2004–2006), linnustollisesti arvokkaat kohteet 1999 Matti Koivula (täydennyskartoitus 2003), Lepakkokohdekartoitus 2003, Matelija- sammakkoeläinkohdekartoitus 2007 sekä Geologiset kohteet Antti Salla 2003.

Luontotietojärjestelmässä on rajattu vain arvokkaat alueet. Se ei sisällä luonnoltaan tavanomaisten alueiden tietoja, mutta alueet on kuitenkin riittävällä tarkkuudella tutkittu edellä mainittujen järjestelmäinventointien yhteydessä ja kuvattu kaavaselvityksissä.

Helsingin alueen geologisesti arvokkaat kohteet sisältyvät luontotietojärjestelmään, mutta mm. sammalet ja jäkälät eivät. Uhanalaisten sammal- ja jäkälälajien tiedossa olevat kasvupaikat on kuitenkin rekisteröity ympäristöhallinnon Oiva järjestelmään. Oiva-järjestelmän tiedot uhanalaisista sammal- ja jäkälälajeista on kerätty tutkijoiden erikoistutkimuksissa tekemistä havainnoista. Uhanalaisia lajeja ei ole havaittu eikä myöskään pidetty todennäköisinä löytää kaava-alueelta muun muassa kallioperän ja maaston muiden ominaisuuksien perusteella.

Helsingin kaupungin rakennusviraston ylläpitämä metsärekisteri kattaa lisäksi koko metsäpinta-alan. Metsärekisterissä on mainittu mm. puustotiedot, puiden lajit, ikä ja lahopuun määrä. Kaava-alueelta on inventoitu käävät niiltä osa-alueilta, jotka ovat olleet metsän ikärakenteen puolesta siihen sopivimmat.

Osayleiskaavan liiteraportissa vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön on esitetty yksityiskohtaiset kuvaukset osayleiskaavaan merkityistä luonnonsuojelualueista ja niiden arvosta. Jo aiemmin lailla suojellut alueet on merkitty asianmukaisesti kaavakarttaan luonnonsuojelualueiksi. Osayleiskaavaan on merkitty kolme luonnonsuojelualuetta. Lehmusmetsikkö on luonnonsuojelulain nojalla suojeltu luontotyyppi, jonka ominaisuudet on lain mukaan turvattava. Koirasaarentien pohjoispuolella sijaitseva kallioalue, lehto ja tervaleppäkorpi Stansvikin luonnonsuojelualue, on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla. Perusteet Kruunuvuorenlammen merkitsemiseksi luonnonsuojelualueeksi käyvät ilmi edellä mainitusta osayleiskaavan liiteraportista.

Stansvikin kartanoalueen suunnittelun pohjaksi on laadittu vuonna 2003 Stansvikin kartanoalueen ympäristöhistoriallinen selvitys, joka käsittelee paitsi alueen historiallista taustaa myös sen luonnonolosuhteita ja rakennettua ympäristöä. Selvityksen pohjalta on laadittu alueen hoito- ja kehittämisperiaatteet sekä suositukset jatkosuunnittelulle.

Kulttuurihistoriallisen arvon edellyttämistä määräyksistä on neuvoteltu Museoviraston kanssa. Stansvikin kartanoalue on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen arvo tulee säilyttää ja Stansvikin niemi ja siihen sisältyvä Tahvolahden harju on osayleiskaavassa merkitty virkistysalueeksi, jonka kulttuurihistoriallinen sekä geologiset ja muut luonnonarvot tulee säilyttää.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus ja kaupunkisuunnitteluvirasto ovat teettäneet vuonna 2005 konsulttityön, jossa on arvioitu rakentamisen vaikutuksia Tahvonlahden harjuun ja Stansvikin kartanoympäristöön. Arvioinnissa ei ilmennyt sellaisia luontoarvoja, jotka olisivat perustelleet Tahvonlahden harjun ja Stansvikin kartanoympäristön muuttamista luonnonsuojelualueeksi. Tahvonlahden harjun ja Stansvikin kartanoympäristön rauhoitus olisi vastoin yleiskaavassa 2002 ja Stansvikin yleissuunnitelmassa alueelle osoitettua virkistyskäyttötarkoitusta. Tahvonlahden harjun suojeluarvon säilyttäminen on mahdollista taata suunnittelun keinoin ja kaavamääräyksin.

Asuntorakentaminen Stansvikin länsipuolella ja Uusikylä

Valituksessa on lisäksi todettu, että sekä maakuntakaavassa että Yleiskaava 2002:ssa koko Stansvikin läntinen osa on merkitty alueelliseksi kaupunkipuistoksi ja virkistysalueeksi. Osayleiskaavassa osoitettu rakentaminen turmelisi koko arvokkaan luontoalueen, kartanomaiseman sekä historiallisesti arvokkaan Uudenkylän mökkialueen. Rakentaminen on rajattava nykyisen öljysataman alueelle.

Osayleiskaavan laajat virkistysaluevaraukset sijoittuvat nykyisille luontoalueille, jotka omaavat luonto-, maisema- ja virkistysarvoja sekä kulttuurihistoriallisia arvoja. Ne ovat toimineet tähän asti ja toimivat jatkossakin pääosin sellaisenaan hyvinä virkistysalueina. Virkistysalueet ovat osa Helsingin virkistysalueverkostoa, jonka pääpiirteet on osoitettu jo Yleiskaava1992:ssa ja myöhemmin Yleiskaava 2002:ssa. Mainituilla virkistysalueilla on tehty tarpeelliseksi katsottuja luonto- ja kulttuurihistoriallisia selvityksiä luonto- ynnä muiden arvojen tarkentamiseksi sekä virkistysalueiden laajuuden ja virkistysalueiden ja korttelialueiden rajojen määrittelemiseksi. Virkistysalueet soveltuvat selvitysten perusteella edelleenkin parhaiten virkistyskäyttöön eikä niitä voida korvata muualla kaava-alueella.

Rakentamisalueiden ja virkistysalueiden välisiä rajauksia on selvitetty muun muassa Stansvikin kartanoalueen länsireunassa. Stansvikinnummen A-alueelta ei luontoselvityksissä ole löytynyt suojeltavia luontoarvoja. Alue liittyy kiinteästi Kruunuvuorenrannan ydinalueeseen ja sen keskustavaraukseen. Alueen merkitseminen asuinalueeksi tukee osayleiskaavan kokonaisratkaisua. Yleiskaava 2002:ssa alueen länsiosa on merkitty asuntovaltaiseksi alueeksi ja itäosa virkistysalueeksi. Yleiskaava 2002:ssa ulottuu Stansvikin kartanoalueelta osalle Stansvikinnummen virkistysalueeksi varattua itäosaa merkintä alueen kulttuurihistoriallisista arvoista. Osayleiskaavassa osoitettu pientalovaltainen asumiskäyttö ja rakentamistehokkuus soveltuvat näihin arvoihin. Rakentamisen raja idässä on osayleiskaavassa määritelty perustuen osayleiskaavan kokonaisratkaisuun ja kulttuurihistoriallisiin näkökohtiin, eli Stansvikin kartanopuiston läheisyyteen.

Yleiskaava 2002:n toteuttamissuunnitelman mukaan Kruunuvuorenrannan mitoitus on 500 000 k-m² asuntoja ja 50 000 k-m² toimitiloja. Kaavan mitoitustarpeet on tullut ottaa huomioon kaavan aluevarauksia arvioitaessa.

Stansvikin kulttuurihistoriallisesti arvokas maisemapuistokokonaisuus rajautuu lännessä kartanoalueelle johtavaan hiekkatiehen, jota seurailee kiviaita. Mökkikylät Vanhakylä ja Uusikylä rakennettiin 1950-luvulla, Vanhakylä entiselle Stansvikin saarelle ja Uusikylä kartanopuiston länsipuolella sijaitsevaan metsään.

Kruunuvuorenrannan asuntorakentaminen Stansvikin länsipuolella tulee olemaan pientalovaltaista rakentamista (merkintä A). Lähimmät rakennukset sijoittuvat viereisen mäen harjanteelle siten, että metsäinen rinne erottaa ne Stansvikin kartanopuistosta. Tavoitteena on, että rakentaminen ei näy kartanopuiston keskeiselle alueelle. Rakentamisen vaikutuksia näkymiin kartanoalueelle on arvioitu osayleiskaavaa laadittaessa (Loci maisema-arkkitehdit, Kruunuvuorenranta – julkisten tilojen ideasuunnitelma 31.1.2007). Vaikutusten arviointia jatketaan asemakaavoituksen yhteydessä, jolloin määritellään lopullisesti rakentamisen raja.

Uusikylän mökkien säilyttäminen ja niiden suoja-alueen jättäminen rakentamattomaksi pienentäisi rakentamiseen varattavaa aluetta niin, että yleiskaavan määrittämän rakentamistavoitteen saavuttaminen vaarantuisi. Helsingissä on suuri tarve asunnoista. Kruunuvuorenrantaan yleiskaavassa esitetty kerrosalatavoite edellyttää kauttaaltaan tehokasta rakentamista. Uusikylän säilyttäminen edellyttäisi suoja-alueineen noin 2 ha:n alueen rakentamatta jättämistä, jolloin menetettäisiin noin 10 000–20 000 k-m² (e = 0.5–1.0). Mökkien säilyttäminen edellyttäisi myös Uusikylän eteläpuolella olevan suunnitellun uimaranta-alueen supistamista. Uimaranta-alue on ainoa Kruunuvuorenrannan uimarannaksi soveltuva alue suunnittelualueella.

Noin 10 000 asukkaan lisäys välittömästi Uusikylän viereen on suuri muutos nykyiseen tilanteeseen. Nykyisen kaltaiselle häiriöttömälle kesänvietolle ei rakentamisen jälkeen enää ole edellytyksiä Uusikylässä. Kesämaja-alueet ovat Helsingissä aitaamattomia alueita ilman omia pihoja ja uusi asutus toisi väistämättä jalankulkijoita aivan Uusikylän vieritse ja kautta. Tarjoamalla korvaavat paikat Stansvikin alueeseen kuuluvalle entiselle saarelle vuonna 1953 rakennetusta laajan virkistysalueen keskellä sijaitsevasta Vanhakylästä, uusikyläläisille on annettu mahdollisuus pysyä Stansvikin alueella ja sen sosiaalisessa ympäristössä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt 28.1.2010 Stansvikin alueen asemakaavaehdotuksen, jossa on osoitettu paikat Vanhakylästä uusille mökeille.

Rakentamisen määrät ja kerrosluvut

Valituksen mukaan rakentamisen määrät ja kerrosluvut tulee esittää kaavassa, jotta ehdotuksen vaikutuksia asumiseen ja ympäristöön voisi luotettavasti arvioida.

Kaupunginhallitus toteaa, että MRL 35 §:n mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytön perustaksi. MRL 55 §.n mukaan asemakaavassa esitetään mm. rakentamisen määrä.

Osayleiskaavan selostuksessa on esitetty arvio alueelle sijoittuvasta rakennusoikeudesta ja rakentamisen korkeudesta yleispiirteisesti. Rakennusoikeus ja kerrosluvut määritellään ja esitetään asemakaavoissa.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxxx

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx on valituksessaan pyytänyt, että osayleiskaavan hyväksymistä koskeva päätös kumotaan ja että yleiskaavaehdotus asetetaan uudelleen nähtäville. Xxxxxxxxx on viitannut hallinto-oikeudelle toimittamaansa valitukseen, sen täydennykseen ja vastaselitykseen ja esittänyt valituksessa lisäyksiä näihin asiakirjoihin.

Kuntalain 90 §.n mukaan valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä hallinto-oikeudelle. Xxxxxxxxx on hallinto-oikeudelle valitusajan päättymisen jälkeen toimittamissaan valituksen täydennyksessä ja vastaselityksessä esittänyt uusia valitusperusteita. Xxxxxxxxx valituksessa korkeimmalle hallinto-oikeudelle on viitattu uusina valitusperusteina mm. siihen, että osayleiskaavasta on poistettu maakuntakaavaan merkitty metrorata ja että Koirasaarentien linjauksessa ei ole selvitetty muun muassa tien soveltuvuutta liikennetarpeeseen, tien vaihtoehtoja eikä vaikutuksia muun muassa Tahvonlahden pohjukan tervaleppämetsään ja Stansvikin kartanoalueen maisemaan ja historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön.

Kaupunginhallitus pyytää korkeimmalta hallinto-oikeudelta hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitettyjen uusien valitusperusteiden jättämistä tutkimatta, koska perusteet on esitetty valitusajan (hallinto-oikeudelle) päättymisen jälkeen. Siinä tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus ottaa valituksen tutkittavaksi mainittujen valitusperusteiden osalta, kaupunginhallitus lausuu valituksen johdosta seuraavaa.

Metrorata Valituksessa on todettu, että Kruunuvuoren osayleiskaavasta on poistettu maakuntakaavaan merkitty metrorata eikä maakuntakaavan selostuksessa ole mainintaa pikaraitiotiestä. Metron poistaminen on tehty kaavan nähtävillä olon jälkeen. Kaava olisi tullut laittaa uudelleen nähtäville.

Kaupunginhallitus toteaa, että maakuntakaava sisältää ohjeellisen paikallisliikenteen radan Katajanokalta Tahvonlahdelle ja sieltä edelleen Laajasaloon. Yleiskaava 2002:ssa on osoitettu metro tai rautatie Katajanokalta Kruunuvuorenrantaan. Osayleiskaavaan on merkitty ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien (ra1). Kaavaselostuksen mukaan osayleiskaavan keskeinen suunnitteluperiaate on joukkoliikenneyhteyden luominen Kruunuvuorenrannasta keskustaan. Raitiotieyhteyttä ja -siltaa ei voi kuitenkaan rakentaa osayleiskaavan ja Yleiskaava 2002:n pohjalta. Joukkoliikenneyhteydelle laaditaan oma asemakaava.

Kruunuvuorenrannan rakentaminen ei ole riippuvainen suorasta joukkoliikenneyhteydestä keskustaan, vaikka sitä pidetään erittäin toivottavana. Alueen joukkoliikenne voidaan hoitaa myös muun muassa syöttöliikenteenä Herttoniemen metroasemalle, jota täydentäisi suora vesiliikenneyhteys keskustaan.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) 32 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava uudelleen nähtäville, jos kaavaehdotusta on olennaisesti muutettu nähtävillä olon jälkeen.

Keskustasta Laajasaloon johtavan joukkoliikenneyhteyden suunnittelu on edennyt rinnan osayleiskaavan laatimisen kanssa. Nähtävillä olleessa osayleiskaavaehdotuksessa varauduttiin sekä metroon että raitiotiehen joko sillalla tai tunnelissa välillä Korkeasaari–Kruunuvuorenranta. Kaavaehdotukseen oli merkitty myös ohjeellinen metrorata, Kruunuvuorenrannan kautta Laajasalon suuntaan. Liikennevaihtoehdot oli kuvattu kaavaselostuksessa. Joukkoliikenneyhteyden vaihtoehdoista laaditut suunnitelmat ja alustavat kustannusarviot valmistuivat osayleiskaavaehdotuksen lautakuntakäsittelyn jälkeen. Kaupunkisuunnittelulautakunta esitti kaupunginhallitukselle, että Laajasalon raideyhteydeksi varattaisiin raitiotie siltayhteyksin. Lausuntokierroksen ja nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotusta tarkistettiin siten, että ohjeellinen metrorata poistettiin ja esitettiin varaus raitiotielle.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kaavaehdotusta ei ole muutettu nähtävillä olon jälkeen olennaisesti siten, että se olisi tullut asettaa uudelleen nähtäville.

Laajasalon raideliikenneyhteyden ympäristövaikutusten arviointimenettely on käynnistetty yhteysviranomaisena Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hankkeesta vastaavana Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto. Arviointiohjelma tulee nähtäville 15.8–15.10.2010. Arvioitaviin vaihtoehtoihin kuuluu sekä raitiotie-, metro- että vesiliikennevaihtoehtoja.

Puuttuvat selvitykset ja vuorovaikutus

Valituksen mukaan kaavan nähtävillä olon aikana esillä olleessa kaavaselostuksessa 14.2.2008 ei mainita 14.2.2008 päivättyä selvitystä ”Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön”. Raportti ei ole myöskään 31.1.2008 päivätyn selostuksen liite. Kaavaselostuksessa mainitaan, että nämä vaikutukset sekä vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön on koottu osayleiskaavaluonnoksen liiteraportiksi. Selvityksiä ei ole mainittu 31.10.2008 päivätyn selostuksen lopussa luetelluissa lähteissä. MRA 62 §:n mukaan osallisilla tulee olla mahdollisuus arvioida kaavan vaikutuksia ja lausua mielipiteensä. Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä puuttuvat tai vuorovaikutus on puutteellista. Kaavoittajan tulee lisäksi perustella mielipiteiden huomioon ottaminen tai huomiotta jättäminen. Perusteet on esitettävä mielipiteen jättäjälle kaavaselostuksessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että osayleiskaavaehdotus oli esillä 2.1.–23.1.2008 kaupunkisuunnitteluvirastossa, Laajasalon kirjastossa ja Herttoniemen kirjastossa. Osayleiskaavaehdotuksen liiteraportit "Vaikutukset virkistysalueisiin ja luonnonympäristöön" ja "Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön" kuuluivat esillä olleeseen aineistoon. Mainittujen paikkojen lisäksi nähtävillä ollut aineisto mukaan lukien kyseiset liiteraportit olivat saatavilla kaupunkisuunnitteluviraston verkkosivuilla.

Osayleiskaavaehdotuksen 14.2.2008 päivätyssä selostuksessa sivulla 42 kohdassa 6.2 Vaikutukset maisemaan, rakennettuun ympäristöön, kaupunkikuvaan sekä kulttuuriperintöön todetaan, että "vaikutukset on koottu osayleiskaavaluonnoksen liiteraportiksi". Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 14.2.2008 liiteraportti on liite 7. Samalla sivulla kohdassa 6.3 Vaikutukset luontoon ja virkistykseen todetaan, että "vaikutukset on koottu osayleiskaavaluonnoksen liiteraportiksi". Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityslistalla 14.2.2008 liiteraportti on liite 8.

Yhteenveto esitetyistä mielipiteistä on esitetty MRA 17 §:n mukaisesti osayleiskaavan 6.11.2008 päivätyssä selostuksessa. Osayleiskaavaehdotuksen 14.2.2008 selostuksen kohdassa 8.3 Lausunnot ja esitetyt mielipiteet (sivulla 46) todetaan, että "alustavat lausunnot, osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelmaehdotukset ovat olleet nähtävillä 2.1.–23.1.2008. Lausunnot, saadut mielipiteet ja niihin laaditut vastineet esiteltiin kaupunkisuunnittelulautakunnalle ehdotusten käsittelyn yhteydessä 14.2.2008". Kaavaehdotuksesta jätetyistä mielipiteistä ja vastineista niihin laadittiin erillinen koonnosraportti (24 sivua), joka on esitetty lautakunnan esityslistan 14.2.2008 liitteenä 11. Mielipidekirjeet on esitetty lyhentämättöminä lautakunnan esityslistan 14.2.2008 liitteenä 10. Lautakunnan pöytäkirjaote ja jäljennös kaupunkisuunnittelulautakunnan kirjeestä kaupunginhallitukselle on lisäksi lähetetty tiedoksi kaikille osoitteensa ilmoittaneille mielipiteen esittäjille.

Kaavaselostuksessa on MRA 17 §:n mukaan mainittavat seikat on siten estetty lainkohdan edellyttämällä tavalla niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutukseen kaavan valmistelussa.

Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, on ilmoitettu MRL 65 §:n edellyttämällä tavalla kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. MRL ei edellytä perusteltujen kannanottojen esittämistä mielipiteisiin kaavaselostuksessa.

Kaupunginhallitus lisäksi toteaa, että MRL 40 §:n mukaan yleiskaavaan kuuluvat kaavamerkinnät ja -määräykset. Yleiskaavaselostus ei ole osa yleiskaavaa, eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta. Selostus ei tämän vuoksi voi olla muutoksenhaun kohteena (hallituksen esitys 101/1998 s. 75).

Koirasaarentie

Valituksen mukaan Koirasaarentien, Reiherintien ja Henrik Borgströmin tien risteyksen länsipuolinen osuus on tällä hetkellä kaavoittamatta. Osayleiskaavaan on merkitty tien länsipää. Tien soveltuvuutta liikennetarpeeseen ja sen vaihtoehtoisia ratkaisuja ei ole selvitetty. Koirasaarentien liikenteen lisäyksen haittoja ei ole selvitetty. Kaava-alueen ulkopuolella tie halkoo hiljaiseksi luokiteltua maakuntakaavan virkistysaluetta. Koirasaaren itäpäässä kaava-alueen ulkopuolella on väkirikkaita kerrostaloja ja korkealla sijaitsevia rivitaloja, joiden melusuojaus on vaikeata. Koirasaarentien linjauksessa ei ole otettu huomioon Tahvonlahdenpohjukan tervaleppämetsää. Tien vaikutuksia Stansvikin kartanoalueen maisemaan ja historiallisesti arvokkaaseen ympäristöön ei ole selvitetty. Hallinto-oikeuden tuomiossa on valituksen mukaan viitattu meluhaittojen selvittämisen osalta nähtävillä olon jälkeen täydennettyyn kaavaselostukseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kruunuvuorenrannan ajoneuvoliikenne Laajasalosta kulkee pääosin nykyistä Koirasaarentietä pitkin. Koirasaarentie on ainoa ajoyhteys Kruunuvuorenrantaan. Koirasaarentien lin-jausta on tarkistettu siten, että nykyistä leveämpi katu asettuu mahdollisimman luontevasti kallioiseen maastoon. Tahvonlahden pohjukan kohdalla nykyinen Koirasaarentie kulkee kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden suojeltujen rakennusten 1700-luvulta peräisin olevan ns. Kaivoshuvilan sekä 1800-luvun loppupuolen Schaumannin huvilan ja Alppimajan välistä. Levennetty poikkileikkaus ei mahdu kulkemaan entistä linjausta pitkin. Siirtämällä katu Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolelle on voitu samalla yhdistää arvokkaat huvilat samaan pihapiiriin. Stansvikin kartanoon kulkeva tie on kulkenut alun perin Kaivoshuvilan Tahvonlahden puolella (tieyhteys näkyy muun muassa vuodelta 1872 peräisin olevassa kartassa). Kartanosta huviloille on ollut näköyhteys, joka tien siirron jälkeen on mahdollista saavuttaa uudelleen.

Kaavaselostuksen mukaan (vaikutukset liikenteeseen 6.8) Koirasaarentien toimivuus on Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen todennäköisesti hyvä pienin kaista- ja liittymäjärjestelyin.

Liikenteen meluhaittojen selvittäminen on esitetty osayleiskaavan selostuksen kohdassa 4.15. Selostuksen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen (osayleiskaava-alue ja maankäyttösuunnitelma-alue) aiheuttama liikenteen lisäys on noin 15 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikennemäärien lisäys kohdistuu lähinnä Koirasaarentien itäpäähän, Laajasalontielle ja Linnanrakentajantielle.

Ennen kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyä 2.1.–23.1.2008 nähtävillä olleessa 14.2 1008 päivätyssä kaavaselostuksessa todetaan, että osayleiskaava mahdollistaa ilmanlaadun ja melun ohjearvojen saavuttamisen asemakaavoituksessa ja jatkosuunnittelussa. Osayleiskaavassa on yleismääräys melun ohjearvojen huomioon ottamisesta.

Selostusta on täydennetty 6.11.2008 Koirasaarentien melun osalta seuraavasti: Ennusteen mukaan Kruunuvuorenrannan rakentamisen myötä Laajasalon liikenne kasvaa 15 000 ajoneuvolla/vrk. Laajasalontiellä on nykyisin tarvetta meluntorjuntaan. Laajasalontiellä on tarkoitus tehdä tarpeelliset meluesteet kadun parannustöiden yhteydessä, kun Kruunuvuorenrannan rakentaminen sitä edellyttää. Liikennemäärän kasvu lisää melua Koirasaarentien ympäristössä, mutta ei siinä määrin, että se edellyttäisi meluesteiden rakentamista.

Koirasaarentien liikennemäärä Tahvonlahden kohdalla tulee Kruunuvuoren rakentamisen jälkeen olemaan noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Kadulle tulee 40 km/h:n nopeusrajoitus. Liikenteen tuottaman, päivän keskiäänitason ohjearvon 55 dB ylittävän melualueen laajuus on noin 50 metriä kadun molemmin puolin. Koirasaarentien suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä arvioidaan keinot vähentää melun leviämistä lähistöllä oleville virkistysalueille. Yksi vaihtoehto on kadun päällystäminen nk. hiljaisella asfaltilla. Hiljainen asfaltti vähentäisi melua ainakin 3 dB, joka vastaa liikennemäärän puolittumista kadulla. Toinen keino on rakentaa matala melukaide kadun eteläreunaan. Korkeiden meluesteiden rakentaminen kadun varteen ei ole todennäköistä.

Helsingin katuverkon meluntorjuntaselvityksessä (2003) on tarkasteltu meluntorjunnan tarvetta ja keinoja. Selvitykseen sisältyi muun muassa Laajasalontie. Koirasaarentie otetaan mukaan meluntorjuntaselvitykseen sen seuraavan päivittämisen yhteydessä.

Helsingin kaupunginhallituksen 17.11.2008 hyväksymään Helsingin kaupungin meluntorjuntasuunnitelmaan sisältyvän alustavan arvion mukaan hiljaisia alueita esiintyy pääsääntöisesti suurehkoilla virkistysalueilla, jotka sijaitsevat kauempana melulähteistä, kuten teistä ja vilkasliikenteisistä kaduista. Laajasalon virkistysalueilla, mukaan lukien Tahvonlahden alue, hiljaisten alueiden säilyttäminen on mahdollista kaavoituksen yhteydessä.

Tahvonlahden pohjukassa on laaja ruovikkoalue, jonka reunamilla kasvaa jaloja lehtipuita ja tervaleppiä. Ympäristökeskus ei ole luontotietojärjestelmässä pitänyt aluetta kasvillisuudeltaan arvokkaana. Luontotietojärjestelmän mukaan Tahvonlahden 8 ha:n kokoinen ruovikkoalue, jonka reunamilla kasvaa jalopuita ja tervalepikköä, on linnustoltaan arvokas alue (II). Tahvonlahden ruovikkoalue tulee säilyttää lintujen elinympäristönä sellaisena, että lintujen elinolosuhteet eivät olennaisesti muutu. Koirasaarentien rakentamisen johdosta mahdollisesti poistuvat tervalepät eivät muuta Tahvonlahden pohjukkaa siten, että se vähentäisi alueen luontoarvoa ja muuttaisi lintujen elinolosuhteita. Tervaleppien poistuminen avaa näkymiä ja kysymyksessä on maiseman muutos, ei lintujen elinolosuhteiden vaarantaminen.

Kruunuvuorenrannan suunnittelussa raitiotien ja muun katuliikenteen aiheuttama melu otetaan tarkemmin huomioon asemakaavoitusvaiheessa.

Kuten hallinto-oikeus on todennut, kysymys on suurelta osin asunto-alueen rakentamisesta. Kaava-alueella ei ole merkittäviä liikenneväyliä eikä sille kohdistus läpiajoliikennettä. Yleiskaava alueen tavoitteet ja sääntely eivät edellytä laajempaa liikenteen vaikutusten selvittämistä. Liikenteestä mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäiseminen ja virkistysalueisiin kohdistuvan melun ja kaupunkiympäristön hiljaisten alueiden suojelun edellyttämät toimenpiteet voidaan ottaa huomioon asemakaavoituksessa.

Ulkoilureitit ja kevyen liikenteen raitit

Valituksen mukaan hallinto-oikeuden päätöksessä ei ole tehty eroa kevyenliikenteen väylän ja ulkoilureitin välillä, vaikka ulkoilureitti voi muuttua talvella mm. hiihtoladuksi. Osayleiskaavasta puuttuu Tahvonlahden ylittävä silta. Tämä yhteys on merkitty maakuntakaavaan viheryhteystarpeena. Muita siltoja on merkitty kaavaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kruunuvuorenrannan osayleiskaavatasoisen liikennesuunnitelman yhtenä lähtökohtana on ollut tukea kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä ja käyttömahdollisuuksia. Osayleiskaavakartassa on ulkoilureitti-merkinnällä osoitettu ulkoilureittien sijainti virkistysalueilla ja sellaisella alueella, jolla on ulkoilun ohjaustarvetta. Osayleiskaavan valmistelun yhteydessä alueelle on suunniteltu kattava kevyen liikenteen verkosto, joka käsittää kaavakarttaan merkittyjen ulkoilureittien lisäksi erityisesti pyöräilyyn tarkoitetut pääraitit, pääulkoilureitistöä täydentävät alueverkkotasoiset reitit sekä kapeammat polkumaiset reitit. Lisäksi suunnitelmaan on merkitty kaikki uudet kevyen liikenteen alikulut ja sillat sekä alueelle suunniteltu latuverkko. Tämä suunnitelma on asemakaavatasoisen suunnittelun pohjana ja verkosto tulee tarkentumaan ja myös tihentymään yksityiskohtaisemman suunnittelun myötä. Keskustaan suuntautuvan suoran raitiotiesiltayhteyden suunnittelussa kevyt liikenne on mukana.

Kaupunginhallitus toteaa, että Tahvonlahden ylittävä silta tarkoittaa lyhyttä kevyen liikenteen siltaa. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan ja Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelman raja kulkee keskellä Tahvonlahtea. Vesialueelle kohti Stansvikin aluetta ulottuva ulkoilureitti on esitetty Gunillankallion ja Borgströminmäen maankäyttösuunnitelmassa, joka hyväksyttiin kaupunkisuunnittelulautakunnassa samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa. Sillan merkitsemistä osayleiskaavaan ei katsottu tarpeelliseksi. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Stansvikin asemakaavaehdotuksen 28.1.2010. Asemakaavaehdotukseen on merkitty noin 15 m pitkä ohjeellinen jalankulun ja polkupyöräliikenteen silta Tahvonlahden yli.

Keskustatoimintojen alue

Valituksessa on todettu, että osayleiskaava-alueelle on kaavoitettu keskustatoimintojen alue, joka tekee mahdolliseksi vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen alueelle ilman erityistä merkintää asemakaavassa. Kaavaselostuksen mukaan alueelle sijoitetaan yksi tai kaksi suurempaa (pinta-alaltaan noin 1 000–3 000 k-m²) päivittäistavaramyymälää.

MRL 58 §:n mukaan vähittäiskaupan suuryksikköä, jollaisena MRL 114 §:n mukaan pidetään yli 2 000 kerrosneliömetrin suuruista vähittäiskaupan myymälää, ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle, ellei alue ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta varten.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan keskustatoimintojen varaus C/AK1 (Keskustatoimintojen alue sekä kerrostalovaltainen asuntoalue) on sijoitettu Helsingin yleiskaava 2002:ssa osoitetulle keskustatoimintojen alueelle, joten 2 000 k-m²:n rajoitus ei koske sitä.

Uudenmaan maakuntakaavassa ei Kruunuvuorenrantaan ole osoitettu keskustatoimintojen aluetta, vaan alue on merkitty taajamatoimintojen alueeksi. Taajamatoimintojen alue sisältää kuitenkin alueen sisäiset toiminnot kuten paikalliskeskukset. Taajamatoimintojen suunnittelumääräyksissä todetaan lisäksi, että

"Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava päivittäisten palveluiden saatavuus, riittävät ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet sekä kevyen liikenteen yhteydet seudullisille virkistysalueille. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on myös turvattava paikalliskeskusten toimintaedellytykset sekä kiinnitettävä huomiota siihen, että päivittäistavarakaupan lähipalvelupisteitä varten on toteuttamismahdollisuuksia.

Kunnan yleiskaavoituksessa voidaan palveluverkon tarpeiden perusteella taajamatoimintojen alueille osoittaa maakuntakaavan keskustatoimintojen alueiden lisäksi paikalliskeskuksia, jotka tukevat suunniteltua yhdyskuntarakennetta. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa paikalliskeskuksiin on osoitettava tiloja sekä julkisluonteisille että kaupallisille palveluille.

Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa voidaan taajamatoimintojen alueille palveluverkon tarpeiden perusteella osoittaa uusia vähittäiskaupan suuryksiköitä sekä turvata kehittämisedellytykset olemassa oleville vähittäiskaupan suuryksiköille silloin, kun kyseiset suuryksiköt ovat merkitykseltään paikallisia. Jollei selvitysten perusteella erityisesti muuta osoiteta, merkitykseltään paikallinen erikoiskaupan suuryksikkö on Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa kooltaan alle 10 000 k-m2 ja Uudenmaan muissa kunnissa alle 5 000 k-m2. Päivittäistavarakaupan osalta suuryksikön merkityksen laajuus arvioidaan yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa vaikutustarkastelujen perusteella." (Uudenmaan maakuntakaava. Selostus. Uudenmaan liitto, Uudenmaan liiton julkaisuja A 17 - 2007)

Kruunuvuorenrannan paikalliskeskus on mitoitettu palvelemaan pelkästään Kruunuvuorenrannan asuinaluetta. Keskukseen sijoittuu päivittäistavarakauppa, joitakin erikoismyymälöitä (kukkakauppa tms.) ja yksityisiä palveluita (parturi-kampaamoita tms.). Osayleiskaavavaiheessa päivittäistavarakaupan enimmäismääräksi arvioitiin 3 000 k-m². Tarkemmassa kaupallisten palveluiden suunnittelu- ja mitoitustyössä Kruunuvuorenrannan paikalliskeskuksen koko on tarkentunut 2 500 k‑m²:iin, mitä on pidettävä erittäin maltillisena, kun ottaa huomioon, että paikalliskeskus tulee palvelemaan 10 000 asukkaan kaupunginosaa.

Kaavamerkinnät

Valittaja katsoo, että kaavoittaja ei ole korjannut valittajan muistutuksessa esittämää virhettä muinaismuistokohteesta. Valittaja lisäksi katsoo, että kaavoittajan olisi tullut käyttää S-merkintää suojellun lehmusmetsikön osalta.

Kaupunginhallitus toteaa, että muinaismuistolaki (295/1963) määrää yleisen maankäyttöhankkeen tai kaavoituksen suunnittelijan selvittämään suunnitelman vaikutukset kiinteään muinaisjäännökseen. 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevat Stansvikin kaivoskuilut ovat historiallisen ajan kiinteä muisto aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ne sisältyvät Museoviraston muinaisjäännösrekisteriin nimellä Stansvikin - Tahvonlahden kaivos. Kuilut sijaitsevat Stansvikin lehdon ja kaivosalueen luonnonsuojelualueella, jonka kaavamerkintä on SL (luonnonsuojelualue). Kaavateknisesti oli tarkoituksenmukaista osoittaa kuilujen paikka SL-alueen osana sm-merkinnällä, jolloin luonnonsuojelumääräykset pysyvät voimassa myös kaivoskuilujen alueella.

Kaava-alueen rajaus

Valituksen mukaan MRL vaatii määrittelemään kaava-alueen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja vireilletuloilmoituksessa.

Tältä osin kaupunginhallitus viittaa aikaisemmin lausunnossa kaava-alueen osalta lausuttuun.

Yhteenveto Kaupunginhallitus toteaa yhteenvetona, että hallinto-oikeus on arvioinut, siltä osin kuin se on pitänyt valtuuston osayleiskaavapäätöksen voimassa, kaavapäätöksen laillisuuden oikein ja antanut asiassa perustellun ratkaisun. Valituksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, joilla olisi merkitystä asiaa ratkaistaessa. Kaavapäätös perustuu lain edellyttämiin riittäviin selvityksiin ja täyttää lain mukaiset sisältö- ja menettelyvaatimukset. Maanomistajia on kohdeltu kaavapäätöksessä tasapuolisesti.

Kaupunginhallitus yhtyy hallinto-oikeuden päätökseen siltä osin kun hallinto-oikeus on pitänyt voimassa valtuuston päätöksen sekä pyytää valitusten hylkäämistä perusteettomina ja valitusperusteiden jättämistä tutkimatta edellä mainituilta osin.

Kaupunginhallitus pyytää lisäksi valitusten käsittelemistä kiireellisinä, koska osayleiskaava on asuntorakentamisen kannalta merkittävä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallitus antaa selityksen valtuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus yhtyy valtuuston päätöksen lopputulokseen.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Kaupungin valitus Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava)
	Liite 2	Muut valitukset Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava)
	Liite 3	Lausunto 16.4.2009 Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä tehdyistä valituksista (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava)
	Liite 4	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.3.2010 (Kruunuvuorenrannan osayleiskaava)

ESITTELIJÄ Kvsto hyväksyi 10.12.2008 (asia 22) 49. kaupunginosan (Laajasalon) Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 14.2.2008 päivätyn ja 6.11.2008 muutetun piirustuksen nro 11756 mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana.

Kvston päätöksestä jätettiin 11 valitusta.

Khs antoi 16.4.2009 lausunnon valitusten johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle.

Helsingin hallinto-oikeus kumosi 12.3.2010 Kvston päätöksen siltä osin kuin se koskee öljysatama-alueen itäpuolelle osoitettua Stansvikin nummen asuntoaluetta (A) sekä siltä osin kuin Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx kuolinpesän omistamat kiinteistöt on kaavassa osoitettu virkistysalueiksi (V) ja Kruunuvuorenlammen luonnonsuojelualueeksi (SL).

Kaupunki valitti 12.4.2010 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä korkeimmalle hallinto-oikeudelle kumottujen alueiden osalta ja pyysi lisäksi, että asiassa suoritetaan hallintolain 41 §:n mukainen katselmus asian selvittämistä varten.

Esittelijä yhtyy päätösehdotuksessa esitettyyn.

./. Valitukset kokonaisuudessaan ovat esityslistan liitteenä nro 1 (kaupunki) ja liitteenä nro 2 (muut) sekä kaupunginhallituksen lausunto 16.4.2009 liitteenä nro 3 ja Helsingin hallinto-oikeuden päätös 12.3.2010 liitteenä nro 4.

Valitusasiakirjat ovat nähtävänä Khn kokouksessa ja sitä ennen asian esittelijällä.



Kokousaika	7.6.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk

Vanhusten palvelujen vastuualue

029884	sosiaaliohjaaja	2281,78
041382	sairaanhoitaja	2408,26
020216	sosiaalityöntekijä	2541,41
025109	sosiaalityöntekijä	2541,41
041354	sosiaalityöntekijä	2541,10

Vakanssi- numero	Nykyinen nimike	Nykyinen palkka euroa/kk	Uusi palkka euroa/kk	Uusi nimike

Lapsiperheiden palvelujen vastuualue

031191	sosiaalityöntekijä	2890,17	3050,63	johtava sosiaalityöntekijä

Vanhusten palvelujen vastuualue

031784	johtava sosiaalityöntekijä	2975,28	2897,33	erityis- sosiaalityöntekijä

LIITTEET	Liite 1	Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n lyhennysvapaa-anomus 1.3.2010
	Liite 2	Kalliolan Kannatusyhdistys ry:n lainojen lyhennysohjelman muuttaminen...-päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Helsingin kaupunginvaakunan käyttöä koskeva ohje
	Liite 2	Kaupunginvaakunan mallit ja sovellukset
	Liite 3	Tarkastusviraston esitys

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan ote
	Liite 3	Ilmakuva
	Liite 4	EPI Healthcare I Ky:n ja Skanska Talonrakennus Oy:n kirje 16.2.2010
	Liite 5	Sosiaaliviraston lausunto
	Liite 6	EPI Healthcare I Ky:n esite
	Liite 7	Tonttiosaston toimintaohje
	Liite 8	Esityksen perustelut
	Liite 9	Tontin varaaminen vanhusten hoivakotia varten Suutarilasta... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Herttoniemen tontti 43012/16)
	Liite 2	Ympäristökartta (Herttoniemen tontti 43012/16)
	Liite 3	Asemapiirros (Herttoniemen tontti 43012/16)
	Liite 4	Kiinteistö Oy Hitsaajankatu 12:n poikkeamishakemus - päätöshistoria