HELSINGIN
KAUPUNGINHALLITUS
ESITYSLISTA
21 - 2010
|
|
|
|
Kokousaika |
31.5.2010 klo 16 |
Kokouspaikka |
Kaupungintalo, Khn
istuntosali |
|
|
|
|
Asia |
|
Sivu |
KAUPUNGINJOHTAJA
1 |
Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta |
1 |
2 |
Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano |
2 |
3 |
Valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi: Palmian ruokapalveluhenkilöstön tehtävät päiväkodeissa |
3 |
4 |
Helsinki region infoshare -hankkeen valmisteluvaiheen sopimukset vuosille 2010 - 2012 |
6 |
5 |
Esitys valtioneuvostolle julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistämiseksi |
10 |
6 |
17.5.2010 ja 24.5.2010 pöydälle pantu asia |
13 |
RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI
1 |
Helsingin kaupungin osallistuminen autottoman päivän järjestelyihin |
22 |
SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI
1 |
Valtuutettu Sari Näreen toivomusponsi: Lapsiin ja nuoriin kohdistuva kotiväkivalta |
28 |
2 |
Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kohdentaminen |
33 |
SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI
1 |
Vt Johanna Sydänmaan toivomusponsi: Juoma- ja makeisautomaattien poistaminen kaikista Helsingin kouluista |
37 |
KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI
1 |
Lauttasaaren tonttien 31128/4 ja 5 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11963) |
40 |
2 |
Oulunkylän ja Haagan eräiden alueiden (osa Keskuspuistoa) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11964) |
42 |
3 |
Aluevaihto Lauttasaaressa |
44 |
4 |
Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Xxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxxx sekä Xxxx Xxxxxxx välisessä kiinteistökaupassa |
47 |
5 |
Asunto Oy Helsingin Mirandan poikkeamishakemus |
49 |
6 |
24.5.2010 pöydälle pantu asia |
52 |
7 |
24.5.2010 pöydälle pantu asia |
57 |
8 |
17.5.2010 ja 24.5.2010 pöydälle pantu asia |
59 |
KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA
KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Puoskarin (varalla Hakola) ja Kantolan (varalla Ylikahri) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.
TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO
KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.
VALTUUTETTU SIRPA ASKO-SELJAVAARAN TOIVOMUSPONSI: PALMIAN RUOKAPALVELUHENKILÖSTÖN TEHTÄVÄT PÄIVÄKODEISSA
Khs 2009-1897
KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 9.9.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaralle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Paavola Vesa, organisaatiopäällikkö, puhelin 310 36570
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja ilmoittaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyi 9.9.2009 lasten päiväkotien keittiöiden Palmian hoidettavaksi siirtämisen yhteydessä seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaaliviraston ja Palmian välisessä sopimuksessa huomioidaan, että päiväkodeissa Palmian ruokapalveluhenkilöstö suorittaa samoja aputehtäviä kuin tähänkin asti lasten kasvatuksessa ja hoitamisessa. ”(Sirpa Asko-Seljavaara, äänin 74-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Palmia-liikelaitoksen johtokunta toteaa (22.4.2010), että Palmian henkilöstö on läsnä päiväkodin arjessa ja osallistuu tarvittaessa päiväkotihenkilöstön ohella kasvatustehtävään. Palmian henkilöstöllä ei kuitenkaan ole ammattipätevyyttä hoitotyöhön, joten he antavat vain taustatukea päiväkotihenkilöstölle.
Tavoitteena on antaa lapsille mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen, terveen itsetunnon kehittymiseen, elämänhallintaan ja toimintaan yhdessä muiden kanssa. Lisäksi lasten hyvinvoinnin palveluihin kuuluu päiväkotiruokailu.
Jokaiselle ruokailijalle tulee suoda mahdollisuus miellyttävään, sosiaaliseen ruokailutapahtumaan, suunnittelemalla päiväkodin henkilöstön kanssa ruokailutilanteista mahdollisimman toimivia.
Tavoitteena on myös lasten totuttaminen terveellisiin ja säännöllisiin ruokailutottumuksiin ja erilaisiin ruokiin samoin kuin hyvien ruokailutapojen omaksumiseen.
Sosiaalivirasto ja Palmia tulevat sopimaan keskinäisellä työnjaolla työnjaosta ja yhteistyömuodoista, joilla varmistetaan, että päivähoidon ruoka- ja siivouspalvelut sekä niitä hoitava henkilöstö ovat jatkossakin kiinteä osa lasten kasvatuksen ja hoidon kokonaisuutta.
Sosiaalilautakunta toteaa
(27.4.2010), että Päivähoidossa lasten varhaiskasvatuksesta vastaavalla
henkilökunnalla ja myös ruokapalveluhenkilöstöllä tulee olla tehtävien
edellyttämä koulutus. Varhaiskasvatuksen henkilöstöä ovat lastentarhanopettajat,
erityislastentarhanopettajat ja lastenhoitajat. Varhaiskasvatuksen
henkilökunnan määrä on säädetty asetuksella. Varhaiskasvatuksen henkilökunta
vastaa arjessa lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta. Päiväkotiruokailussa
varhaiskasvatuksen henkilökunta ohjaa lasta monipuoliseen ateriasisältöön ja
hyviin pöytätapoihin.
Päivähoidon ruokapalvelu- ja siivoushenkilöstöllä on sosiaalivirastossa olemassa sovitut mitoitukset kyseisiin tehtäviin. Ruokapalveluvastaavat ja keittäjät vastaavat päiväkodin ruokatuotannosta ruokalistojen, hankinta-, erityisruokavalio- ja ravitsemusohjeiden mukaisesti sekä ylläpitävät omavalvontaohjeen mukaista keittiöhygieniaa. Ruokapalvelu-työntekijät osallistuvat ruokatuotantoon mm. sen valmistamisen, tarjolle panon ja astiahuollon osalta. Ruokapalveluhenkilöstö osallistuu osaltaan päiväkodin arkeen järjestämällä yhteisesti sovittuja ruokateemoja. Ruokapalveluhenkilöstö saa palautetta ruoasta ja ruokailujärjestelyistä lapsilta ja hoitohenkilökunnalta. Päiväkotiapulaisten tehtäviin kuuluu päiväkodin siivouksesta huolehtiminen.
Erityisesti pienissä päiväkodeissa työskentelee päiväkotiapulaisen nimikkeellä ns. yhdistelmätyöntekijöitä, joiden tehtävät on mitoitettu sekä ruokapalvelu- että siivoustehtäviin. Työntekijät osallistuvat ruokatuotantoon mm. sen valmistamisen, tarjolle panon ja astiahuollon osalta. Lisäksi he vastaavat päiväkodin siivoustehtävistä.
Palmiaan siirtyy 1.8.alkaen n. 540 ruokapalvelutehtävää, joista n. 140 on yhdistelmätehtäviä. Sosiaalivirastoon jää 1.8.2010 jälkeen n. 350 päiväkotiapulaista, jotka vastaavat päiväkotien siivoustehtävistä. Päiväkotien ruokapalvelutehtäviä sekä ns. yhdistelmätehtäviä hoitavien henkilöiden tehtävät mitoitetaan edelleen päiväkodin ruoka- ja siivouspalvelujen tarpeisiin. Päiväkodinjohtaja voi jatkossakin sopia päiväkotiapulaisen tehtävistä niin, että niihin voi kuulua lyhytaikaisesti mm. lasten pukemiseen liittyviä tehtäviä. Tämä ei kuitenkaan ole heidän perustehtävänsä.
Sosiaalivirasto ja Palmia tulevat sopimaan keskinäisellä sopimuksella työnjaosta ja yhteistyömuodoista, jolla varmistetaan, että päivähoidon ruoka- ja siivouspalvelut sekä niitä hoitava henkilöstö ovat jatkossakin kiinteä osa lasten kasvatuksen ja hoidon kokonaisuutta.
HELSINKI REGION INFOSHARE -HANKKEEN VALMISTELUVAIHEEN SOPIMUKSET VUOSILLE 2010 - 2012
Khs 2010-1047
KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteinä olevat Helsinki Region Infoshare -hankkeen valmisteluvaiheen sopimuksen ja siihen liittyvän rahoitussopimuksen.
Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa
kaupunginjohtajan allekirjoittamaan em. sopimukset sekä tekemään niihin teknisiä
tarkistuksia ja vähäisiä muutoksia.
Pöytäkirjanote liitteineen tietokeskukselle (Asta Manninen), talous- ja suunnittelukeskukselle (Ari Hietamäki) ja hallintokeskukselle (Helena Puusaari).
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
Hankesuunnitelma |
ESITTELIJÄ Helsingin seudun kuntien tietotuotannon ja -palveluiden tilannetta on selvitetty seudullisena yhteistyönä. Seututietopalvelujen kehittämiseksi ehdotetaan perustettavan yhteinen Helsinki Region Infoshare – avoin seudullinen tieto (HRI) -hanke.
HRI -hankkeen tarkoituksena on rakentaa Helsingin seudun kattava perustietovarantojen ja aineistojen omistajien verkosto ja verkkopalvelu, jonka osapuolet tuottavat, ylläpitävät, jakavat ja kehittävät verkoston tietoa yhteistyössä ja yhteisin pelisäännöin. Tutkimus- ja kehittämishankkeessa on uutta tiedon avaaminen ja sen edellyttämän kehittämistyön suorittaminen avoimessa ympäristössä.
Hankkeen tavoitteena on tarjota yhtenäistä tietoa Helsingin seudusta ja sen osista mahdollisimman kattavasti, laajasti ja maksutta kaikkien käyttöön. Monipuolinen seudullinen tieto ja rakennettava verkkopalvelu ovat hallinnon samoin kuin yritysten, yliopistojen ja korkeakoulujen, tutkimuslaitosten sekä seudun asukkaiden ja muiden kiinnostuneiden hyödynnettävissä.
Helsinki Region Infoshare on toteutuessaan myös dynaaminen ja vuorovaikutteinen toimintamalli, jossa tiedon tuottajat ja loppukäyttäjät ovat aiempaa tiiviimmässä vuorovaikutuksessa keskenään.
Hankkeessa tavoiteltavat hyödyt
Olemassa olevan seudullisen tiedon jakaminen kustannustehokkaasti laajempaan käyttöön internetin avulla merkitsee ajan ja vaivan säästöä sekä tietopalvelulle että loppukäyttäjille. Tiedon tarjonnan ja saatavuuden paraneminen helpottaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä, esimerkiksi myös valtionhallinnon ja kuntien välistä yhteistyötä. Rajapintojen avaaminen vähentää myös teknologia- ja toimittajariippuvuutta.
Tiedon avaaminen laajemmalle käyttäjäkunnalle ja näiltä käyttökokemuksien ja palautteen kerääminen tukee tiedon harmonisointihankkeita, laadun parantamista ja ohjaa käyttäjälähtöisempään tiedon tuottamiseen. Aiempaa laajempi käyttäjäkunta voi hyödyntää tietoja osana tutkimusta tai päätöksentekoa, osana nykyisiä palvelujaan tai rakentaa tietoja uudella tavalla esittäviä ja hyödyntäviä palveluja. Tältä pohjalta voi syntyä seudulle myös uutta liiketoimintaa. Lisäksi hanke lisää kansalaisten ymmärrystä ja aktiivisuutta oman alueensa toimintaan ja vaikuttamiseen liittyen.
Hankkeen toteutus, rahoitus ja mahdolliset riskit
Hanke toteutetaan sopimuspohjaisena pääkaupunkiseudun yhteistyöhankkeena siten, että alkuvaiheessa rahoitus- ja toteutusvastuussa ovat Helsingin, Espoon ja Vantaan ja Kauniaisten kaupungit. Helsingin seudun kehyskunnilla on mahdollisuus jatkossa osallistua hankkeeseen. Hankkeen operatiivisesta toteutuksesta vastaavat hankkeen ohjausryhmä, Helsingin kaupungin tietokeskus ja Forum Virium Helsinki (FVH). Tietokeskuksella on hankkeen koordinointi- ja vetovastuu. Hankkeen johtoryhmänä toimii pääkaupunkiseudun kaupunginjohtajien kokous.
Hankesuunnitelma on esityslistan liitteenä 3.
Hankkeen valmisteluvaihe kestää kolme vuotta. Se toteutetaan vuosina 2010 – 2012. Kolmen vuoden kokonaiskustannukset ovat noin 1,2 miljoonaa euroa (sis.alv). Tämä jaetaan pääkaupunkiseudun kaupunkien kesken seuraavasti: Helsinki 50,0 %, Espoo 27,1 %, Vantaa 21,9 % ja Kauniainen 1,0 %.
Kaupungin rahoitusosuus kolmen vuoden aikana on noin 590 000 € (sis. alv). Vuoden 2010 kustannuksiksi tulee noin 190 000 €, vuodelle 2011 noin 255 000 € ja vuodelle 2012 noin 145 000 € (sis alv).
Kaupunki suorittaa osan rahoitusosuudestaan työnä siten kuin valmisteluvaiheen sopimuksessa kaupungin tietokeskuksen erityistehtävien osalta tarkemmin selostetaan. Tämän työn määrä voi vastata korkeintaan 35 prosenttia Helsingin kaupungin rahoitusosuudesta hankkeen valmisteluvaiheen aikana.
Hankkeesta vuonna 2010 aiheutuvat kustannukset maksetaan kaupunginhallituksen käyttövaroista ja tietokeskukselle osoitetuista määrärahoista. Vuosina 2011-12 hankkeen kustannukset on tarkoitus maksaa tietokeskuksen määrärahoista.
Hankkeelle haetaan myös ulkopuolista rahoitusta, jolloin kaupunkien rahoitusosuudet vastaavasti supistuisivat. Mahdollisia rahoittajia ovat mm. valtiovarainministeriö, Sitra ja Tekes.
Hankesuunnitelmaan sisältyy myös kevyt riskikartoitus. Merkittävin riski on, että kunnat eivät koe tiedon avaamisesta koituvan riittävästi lisäarvoa omalle toiminnalleen ja kuntien tiedon avaamiseen liittyvä aktiivisuus jää vähäiseksi. Ratkaisuksi tähän esitetään selkeää tavoitteiden ja odotusten hallintaa ja hankkeen hyödyllisyyteen liittyvää markkinointia. Toisena riskinä on tuotu esille resurssien niukkuus hankkeen toteuttamiseksi. Ratkaisuna on huolellinen projektisuunnittelu, riittävien resurssien varmistaminen ja työn selkeä vaiheistus.
Tutkimus- ja kehittämispalvelujen hankinta
Forum Virium Helsingiltä hankitaan tutkimus- ja kehittämispalveluja arviolta 437 000 € (ei sis. alv) edestä.
Hallintokeskuksen oikeuspalvelujen mukaan Forum Virum Helsingiltä hankittavat tutkimuspalvelut ovat hankintalain 8 §:n 6 –kohdan mukaisia palveluja, jotka voidaan hankkia kilpailuttamatta.
Hankintalain em. säännöksen mukaan hankintalakia ei sovelleta palveluhankintoihin, jotka koskevat tutkimus- ja kehittämispalveluja, paitsi jos niistä saatava hyöty koituu yksinomaan hankintayksikölle sen toiminnassa käytettäväksi ja hankintayksikkö korvaa suoritetun palvelun kokonaan. HRI-hankkeessa on kyse kuntalain 76 §:n mukaisesta yhteistyöhankkeesta, jonka hyödyt eivät jää ainoastaan hankintayksikölle, vaan edesauttavat myös sopimuksen ulkopuolisia julkisia ja yksityisiä tahoja määrältään ja laadultaan paremman julkisen tiedon muodossa sekä koko pääkaupunkiseudun liiketoimintaa lisääntyvien innovaatiomahdollisuuksien muodossa. Sopimuksen osapuolet jakavat riskin hankkeen onnistumisesta ja osallistuvat sopimuksissa tarkemmin määritellyin panoksin hankkeen sisällön määrittämiseen. Hankkeeseen on tarkoitus myös hakea ulkopuolista julkista rahoitusta, joka osaltaan korostaa hankkeen luonnetta hankintalain 8 §:n tarkoittamana tutkimus- ja kehittämishankkeena.
HRI-hankkeessa hankintayksiköllä ei ole edellä selostetusti hankintalain mukaista velvollisuutta kilpailuttaa FVH:lta hankittavaa palvelua. Hankinta tehdään FVH:lta kahdesta keskeisestä syystä, joista ensimmäinen liittyy FVH:n kokemukseen ja laajaan panostukseen julkisen tiedon avaamista koskevista hankkeista. Toiseksi FVH on kaupungin täysin omistama ja voittoa tavoittelematon yhteisö, jolle korvataan ainoastaan hankkeessa sille aiheutuneet työvoimakustannukset ja kulut. Täten FVH:n valitsemisella saadaan hankkeen käyttöön sellaista ainutlaatuista tietotaitoa, jota ei välttämättä olisi vapailla markkinoilla tarjolla sekä nopeutetaan toimintaa että saadaan aikaan säästöjä FVH:n omakustanneperiaatteen myötä.
Myöskään kaupungin hankintasääntö ei sovellu, sillä sitä ei sovelleta sellaiseen hankintaan, johon hankintalakia ei sovelleta muusta syystä kuin kynnysarvon alittumisesta.
Hankkeen sisällä tehtäneen useita hankintoja, jotka kilpailutetaan hankintalain mukaisesti.
ESITYS VALTIONEUVOSTOLLE JULKISHALLINNON TIETOVARANTOJEN SAATAVUUDEN JA KÄYTÖN EDISTÄMISEKSI
Khs 2010-1067
KJ Kaupunginhallitus
päättänee esittää valtioneuvostolle seuraavaa:
Metropolialueen kilpailukyvyn vahvistamista koskevassa aiesopimuksessa valtio ja Helsingin seudun kunnat ovat sitoutuneet yhteisiin kärkihankkeisiin, joilla muun muassa toteutetaan metropolialueen kansainvälistä kilpailukykystrategiaa. Yksi keskeisistä uusista kärkihankkeista tähtää käyttäjälähtöisten innovaatioympäristöjen vahvistamiseen. Julkisen sektorin hallussa olevan tiedon käyttäjälähtöistä hyödyntämistä helpottamalla luodaan osaltaan tähän edellytyksiä.
Julkisen sektorin rooli yhteiskunnan digitaalisten palveluiden kehittämisessä ja myös digitaalisen liiketoiminnan mahdollistamisessa on merkittävä. Tietoyhteiskuntakehityksen vauhdittamiseksi ja digitaalisten palveluiden kehittämiseksi tulisi julkishallinnon tietovarantojen tietojen avaamista mahdollisimman laajasti ja maksuttomasti koko yhteiskunnan käyttöön kiirehtiä. Samalla tiedon avaamiseen ja yhteiskäyttöön tulisi luoda yhteiset käytänteet.
Pääkaupunkiseudun kaupungit haluavat olla mukana kehityksen kärjessä kehittämällä ja vahvistamalla omia alueellisia ja temaattisia innovaatioympäristöjään. Kaupunkien yhteistyönä valmistellaan parhaillaan seudun kuntien tietotuotannon ja -palveluiden kehittämistä Helsinki Region Infoshare – toimintamallin ja -periaatteiden mukaisesti. Hankkeen tavoitteena on tarjota yhtenäistä tietoa Helsingin seudusta ja sen osista mahdollisimman kattavasti, laajasti ja maksutta kaikkien käyttöön. Avoin julkinen tieto kuvaa monipuolisesti erilaisia kaupunki-ilmiöitä, kuten elinoloja, taloutta ja hyvinvointia, työllisyyttä sekä liikkumista. Kyseessä on samalla seudun tietointensiivisten palvelualojen yritysten kasvua ja kilpailukykyä turvaava toimenpide.
Valtionhallinnon tietovarantojen avaaminen laajentaisi merkittävästi Helsinki Region Infoshare-hankkeessa tarjottavaa avointa ja maksutonta tietoa Helsingin seudusta.
Kaupunginhallitus esittää, että
- julkishallinnon tietovarantojen tiedot avataan kaikille hyödynnettäväksi siten, että tietosuojaa tai yksityisyyttä ei loukata eikä turvallisuutta vaaranneta sekä luodaan tiedon avaamiseen ja yhteiskäyttöön yhteiset käytänteet
- julkisesti tuotettu tieto on mahdollisimman kattavasti ja laajasti maksutta käytettävissä
- valtio tukee osaltaan seudun kuntia Helsinki Region Infoshare –valmistelun toteuttamisessa ja edistää uuden toimintamallin leviämistä koko maahan.
Seudullisen tiedon jakaminen
kustannustehokkaasti laajempaan käyttöön säästää sekä tietopalvelujen
tuottajien että loppukäyttäjien aikaa ja vaivaa. Samalla rajapintojen avaaminen
vähentää teknologia- ja toimittajariippuvuutta ja eri toimijoiden välinen
yhteistyö helpottuu. Julkisen tiedon avaaminen lisää kansalaisten tietoa ja
ymmärrystä asuinseutunsa kehityksestä ja parantaa avoimen ja läpinäkyvän tiedon
avulla myös osallistumismahdollisuuksia sekä kansalaisaktiivisuuden edellytyksiä.
Avoin julkisen tiedon saatavuus tukee myös seudun uusien palvelujen ja
liiketoiminnan syntyä sekä edistää tutkimus- ja muuta kehitystoimintaa.
Pöytäkirjanote valtioneuvostolle, valtiovarainministeriölle ja liikenne- ja viestintäministeriölle.
Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046
ESITTELIJÄ Valtionhallinnossa on vireillä julkisen tiedon laajemman käytön edistämistä selvittäviä työryhmiä kuten julkishallinnon tietovarantojen saatavuuden ja käytön edistäminen -työryhmä valtiovarainministeriössä ja julkisen tiedon saatavuus -työryhmä liikenne- ja viestintäministeriössä. Tiedon hinnoittelu ja käyttöehdot on tunnistettu julkisten tietovarantojen ja perusrekistereiden laajemman käytön esteeksi.
Helsingin seudulla kaupunki- ja
seututietojen tarve on laaja. Suurissa kaupungeissa ja –seuduilla tarvittava
tieto poikkeaa usein kansallisesta standardista ja tietoa tarvitaan ilman
viiveitä monista ilmiöistä monipuolista soveltamista varten. Muutokset kaikissa ilmiöissä ovat nopeatempoisia
suurissa kaupungeissa, siksi tietoa pitää usein päivittää.
Tietoja tarvitaan väestökehityksestä, palveluista ja hyvinvoinnista, työpaikoista,
elinkeinorakenteesta, yritystoiminnasta ja liikkuvuudesta sekä kaupunkirakenteen,
asumisen ja ympäristön muutoksista. Kansallisen tilastotuotannon erityinen
vahvuus ovat säännölliset vuosittain, neljännesvuosittain tai kuukausittain
saatavat tilastot ja kattavat tietorekisterit. Ne tuottavat monipuolisen kuvan
kaupunkien ja seutujen sekä koko yhteiskunnan tilasta ja kehityksestä sekä mahdollistavat
kunnan sisäiset paikkatietoon pohjautuvat tarkastelut ja analyysit.
Tilasto- ja rekisterilähteistä saatavaa tietoa on tärkeää täydentää ajankohtaisilla
ja tuoreilla haastattelu- ja muilla otostutkimuksilla. Tällaisia kaupunkien ja
seutujen kannalta keskeisiä tutkimuksia ovat mm. kulutusbarometri, kulutustutkimus,
tulonjako ja elinolotutkimus, työvoimatutkimus, vuokratiedustelu, sekä kotitalouksien
ajankäyttö, vapaa-aika sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö. Näiden
aineistojen avulla suuret kaupungit ja kaupunkiseudut voivat päivittää ja syventää
tietotarjontaansa esimerkiksi nopeasti muuttuvia suhdannetilanteita ennakoiden
ja parantaen ymmärrystä ilmiöiden taustalla olevista syy- ja seuraussuhteista.
Valtioneuvostolle tehtävää esitystä on valmisteltu pääkaupunkiseudun yhteistyössä.
17.5.2010 ja 24.5.2010 pöydälle pantu asia
VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMINEN JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMINEN HELSINGISSÄ
Khs 2009-1156
KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kaupungin ilmansuojelutyöryhmän 30.3.2010 päivätyn ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsingissä.
Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää ehdotuksen tiedoksi
ja huomioon otettavaksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokuntia huolehtimaan niille ehdotuksessa osoitetuista
toimenpiteistä.
Pöytäkirjanote sekä liite 1 kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, HSL Helsingin seudun liikenteelle (PL 100, 00077 HSL), HSY Helsingin seudun ympäristöpalveluille (Seututieto, PL 100, 00066 HSY) sekä hallintokeskuksen viestinnälle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Kansanen Pekka, ympäristöjohtaja, puhelin 310 32000
Poutanen Olli-Pekka, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin 310 37079
Viinanen Jari, ympäristötarkastaja, puhelin 310 31519
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
TIIVISTELMÄ Ilmansuojelun toteuttamisen seurannasta vastaava ilmansuojelutyöryhmä on laatinut ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsinkiin. Ilmansuojelutyöryhmä esittää 30.3.2010, että kaupunki laatii kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille ja ottaa käyttöön kannustimia niiden lisäämiseksi. Lisäksi esitetään muodostettavaksi kantakaupungin alueelle ympäristövyöhyke, joka koskisi Helsingin sisäistä ja seudullista bussiliikennettä sekä HSY:n kilpailuttamaa jätehuoltoa.
ESITTELIJÄ
Ehdotuksen taustaa Khs hyväksyi 19.5.2008 (§ 736) Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 ja 17.11.2008 (§ 1367) Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008. Kyseisten ohjelmien toimenpiteiksi on kirjattu muun muassa ympäristövyöhykkeen soveltuvuuden selvittäminen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen.
Myös muut pääkaupunkiseudun kunnat ja YTV ovat laatineet omat ilmansuojelun toimintaohjelmansa. Vähäpäästöisyyden edistäminen ja vähäpäästöisyyden kriteerien määrittely sisältyvät toimenpiteinä kaikkiin näihin ohjelmiin.
YTV:n hallituksen 14.12.2007 hyväksymässä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 on liikenteen osalta päästövähennyskeinoiksi kirjattu muun muassa vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen sekä ympäristövyöhykkeiden perustamisen selvittäminen. Energiapoliittisten linjausten työryhmän (EPOS) työsuunnitelmaan 28.2.2008 on kirjattu, että selvitetään mahdollisuudet suosia vähäpäästöisten autojen käyttöä.
Ilmansuojelutyöryhmän selvitystyö
Ilmansuojelun toteuttamisen seurannasta vastaava ilmansuojelutyöryhmä nimesi
keväällä 2008 toimenpideryhmän edistämään ilmansuojelun toimintaohjelman
toimenpiteiden toteuttamista. Ryhmään nimettiin edustajia toimintaohjelman
toteuttamisen kannalta keskeisimmistä hallintokunnista sekä YTV:stä. Ryhmää
täydennettiin liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä
muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajilla. Toimenpideryhmän ensimmäisenä
tehtävänä oli selvittää ympäristövyöhykkeen perustamisen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen
edistämisen mahdollisuudet Helsingissä. Näihin liittyviä selvityksiä oli tehty
jo aiemmin Helsingissä eri virastojen yhteistyönä.
Taustaselvitykset
Helsingin kaupunki laati vuonna 2006 selvityksen kaasun ja muiden vähäpäästöisten polttoaineiden liikennekäytön laajentamisen mahdollisuuksista Helsingissä (Vähäpäästöiset ajoneuvot Helsingissä, Ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2006). Selvityksessä tarkasteltiin ajoneuvoteknologiaa ja muiden maiden vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisen järjestelmiä. Selvityksen mukaan kaupungin tulisi määrittää kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille. Se olisi tärkeää, jotta kansalaiset voisivat luotettavasti ja helposti verrata markkinoilla olevien autojen päästötasoa.
Edellä mainitussa selvityksessä mainittiin ympäristövyöhykkeen perustaminen yhtenä keinona edistää puhtaampia ajoneuvoja. Jatkotyönä Helsingin kaupungin ympäristökeskus teki vuonna 2007 esiselvitysluonteisen työn ympäristövyöhykkeen soveltamisesta Helsinkiin (julkaisematon raportti). Selvityksessä tarkasteltiin mm. eri maiden ympäristövyöhykkeiden toteutusta, arvioitiin sen soveltamista Helsinkiin ja hahmoteltiin päästörajoja.
Ilmansuojelun toimenpideryhmä teetti näiden selvitysten jatkoksi Nordic Envicon Oy:llä Helsingin vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen ja ympäristövyöhykkeen vaikutuksia tarkastelevan selvityksen (julkaisematon raportti). Selvitykseen koottiin mm. tietoja vähäpäästöisten ajoneuvojen määrien kehittymisestä ja ympäristövyöhykkeen sisälle jäävän kaluston määristä sekä arvioitiin myös toimenpiteiden kustannuksia.
Edellä mainittujen selvitysten perusteella ilmansuojelutyöryhmä laati ehdotuksen 11.5.2009 vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsinkiin. Kaupunginjohtaja päätti 27.5.2009 § 35 johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi ilmansuojelutyöryhmän ehdotuksen sekä kehottaa ilmansuojelutyöryhmää pyytämään luonnoksesta lausuntoja kaupungin hallintokunnilta sekä kaupungin ulkopuolisilta viranomais- ja yhteistyötahoilta, sekä valmistelemaan ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsingissä kaupunginhallituksessa hyväksyttäväksi.
Lausuntomenettely Ehdotus lähetettiin lausunnoille 3.6.2009. Lausuntoja pyydettiin kaupungin hallintokunnilta (11 kpl) sekä ulkopuolisilta viranomais- ja yhteistyötahoilta (24 kpl). Myöhemmin pyydettiin lisäksi HSL Helsingin seudun liikenteen lausunto. Lisäksi neljä ulkopuolista tahoa antoi lausuntonsa oma-aloitteisesti. Myös kaupunkilaisille, yrityksille, järjestöille ym. tahoille varattiin mahdollisuus kommentoida ja antaa palautetta ehdotuksesta ympäristökeskuksen internetsivuille luodulla lomakkeella.
./. Luettelo lausunnonantajista on tämän asian liitteenä. Yhteenveto asiaan saaduista lausunnoista löytyy tämän asian liitteenä olevasta päätöshistoriasta.
Kaikki kaupungin
hallintokunnilta pyydetyt lausunnot saatiin. Lausunnon asiassa antoivat Helsingin Energia
-liikelaitoksen johtokunta (15.9.2009), Helsingin Satama -liikelaitoksen
johtokunta (22.9.2009), HKL-liikelaitoksen johtokunta (1.10.2009),
kaupunkisuunnittelulautakunta (24.9.2009), kiinteistölautakunta (29.9.2009),
Palmia ‑liikelaitoksen johtokunta (17.9.2009), pelastuslautakunta
(22.9.2009), talous- ja suunnittelukeskus (23.10.2009), teknisen palvelun lautakunta
(1.10.2009), yleisten töiden lautakunta (24.9.2009) ja ympäristölautakunta
(29.9.2009).
Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että ilmansuojelutyöryhmän ehdottamat vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämistoimet ovat oikean suuntaisia. Myös kaupungin oman ajoneuvokaluston muuttaminen vähäpäästöiseen suuntaan on hyvän esimerkin vuoksi tärkeätä. Kun ehdotuksen mukaiset päästökriteerit täyttävien autojen tarjonta on vielä suppea, on perusteltua, että ehdotukset eivät ole määrääviä, kuten raportissakin todetaan. Kriteerien tulisi olla pääkaupunkiseudun kunnissa mahdollisimman yhtenäiset. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden lisäämisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että niiden verotusta edelleen alennetaan valtion toimesta. Ilmainen pysäköinti olisi ristiriidassa joukkoliikenteen suosimisen kanssa keskustaan suuntautuvilla matkoilla ja siksi sitä ei pitäisi käyttää. Ympäristövyöhykkeen käyttöönotto edellyttää vielä tarkempia laskelmia sen hyödyistä ja kustannusvaikutuksista.
Kaupungin ulkopuolisilta tahoilta saatiin 22 lausuntoa. Lausunnon antoivat Allergia- ja astmaliitto ry (25.9.2009), Espoon kaupunki (29.9.2009), Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsy (28.9.2009), Helsingin seudun kauppakamari (29.9.2009), Hengitysliitto Heli ry (23.9.2009), HSL Helsingin seudun liikenne (30.3.2010), Kauniaisten kaupunki (30.10.2009), Liikenne- ja viestintäministeriö (2.10.2009), Motiva (29.9.2009), Natur och Miljö rf (30.9.2009), Neste Oil Oyj (24.9.2009), St1 Biofuels Oy (21.8.2009), Suomen Kuntaliitto (1.10.2009), Suomen luonnonsuojeluliitto (3.7.2009), Tiehallinto (29.9.2009), Toyota Auto Finland Oy (29.9.2009), Työ- ja elinkeinoministeriö (30.9.2009), Uudenmaan liitto (9.9.2009), Uudenmaan ympäristökeskus (16.9.2009), Vantaan kaupunki (30.9.2009), VTT (29.9.2009), ja YTV (23.10.2009).
Esittelijä toteaa, että ilmansuojelutyöryhmän ehdotusta tarkistettiin saatujen lausuntojen perusteella.
./. Työryhmän ehdotus Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen ja ympäristövyöhykkeen soveltuvuuden selvittäminen sisältyvät toimenpiteinä useisiin kaupungin hyväksymiin ohjelmiin ja strategioihin. Helsingin kaupungin Ilmansuojelun toimintaohjelmassa 2008-2016, Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2008 ja Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:ssa mainitaan nämä toimet. Vähäpäästöisyyden edistäminen sisältyy toimenpiteenä myös muiden pääkaupunkiseudun kuntien ja YTV:n (1.1.2010 alkaen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut ‑kuntayhtymä ja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä) ilmansuojeluohjelmiin.
Vähäpäästöisistä ajoneuvoista ja ympäristövyöhykkeestä laadittujen selvitysten sekä päästötutkimusten perusteella ilmansuojelutyöryhmä esittää, että kaupunki laatii kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille ja ottaa käyttöön kannustimia niiden lisäämiseksi. Lisäksi muodostetaan kantakaupungin alueelle ympäristövyöhyke, joka koskisi Helsingin sisäistä ja seudullista bussiliikennettä sekä HSY:n kilpailuttamaa jätteenkuljetusta. Ympäristövyöhyke olisi luonteeltaan bussiliikenteen ja jäteautojen vähäpäästöisyyden edistämisvyöhyke. HSL:n ja HSY:n tulisi luoda erilliset kriteerit alueelle tuleville vähäpäästöisille busseille ja jäteautoille. Kriteerejä käytettäisiin kilpailutettaessa linjoja ja alueita.
Ohjelmassa ehdotetuille toimille on määritetty vastuutahot sekä yhteistyötahot.
Vähäpäästöisyyden edistämiseksi työryhmä esittää seuraavia toimia:
1) Kaupunki ottaa käyttöön seuraavat kriteerit vähäpäästöisille henkilöautoille:
a. Bensiini- ja dieselautot (ml. hybridit), joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 100 g/km ja säännellyt päästöt ovat Euro 5 ‑tasoa,
b. Bifuel-autot (kaasuautot), joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (maakaasulla mitattuna) ja säännellyt päästöt ovat Euro 5 -tasoa,
c. Flexi fuel -autot - etanoliautot – joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (bensiinillä mitattuna) ja säännellyt päästöt ovat Euro 5 -tasoa,
d. Täyssähköautot (ei päästö- tai kulutusrajaa).
Kaupunki tarkistaa kriteerejä kahden vuoden
kuluttua niiden käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Myöhemmin
voidaan asettaa kriteerit myös pakettiautoille ja työkoneille sekä mopoille,
skoottereille, mopoautoille ja moottoripyörille.
2) Kaupunki ottaa käyttöön seuraavat vähäpäästöisten ajoneuvojen kannustimet:
a. Pysäköintietuus.
Vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville ajoneuvoille annetaan 50 %:n alennus pysäköintimaksuista. Alennus koskee kaikkia yleisten liikennealueiden maksullisia pysäköintipaikkoja, joita ovat kaikille maksulliset lippuautomaatti- ja mittaripaikat sekä maksulliset asukaspysäköintipaikat. Kaupungin myöntämä pysäköintietuus ei koske yksityisiä pysäköintilaitoksia, elleivät nämä sitä erikseen myönnä.
Maksaminen tapahtuu autokohtaisella maksulaitteella tai mobiilipäätelaitteella, joihin on mahdollista ohjelmoida alennetut taksat. Alennettua taksaa saa käyttää vain autoissa, jotka täyttävät kohdassa 1 esitetyt vähäpäästöisyyden kriteerit. Alennettuun taksaan oikeutetut ajoneuvot merkitään visuaalisesti erottuvalla tavalla.
Vähäpäästöisyyden kriteerit täyttävät ajoneuvot saavat 50 %:n alennuksen myös oman vyöhykkeensä asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen lunastusmaksusta. Kriteerit täyttäville ajoneuvoille perustetaan oma merkintäluokka kaupungin pysäköintitunnusjärjestelmään.
Tärkeimmille liityntäpysäköintialueille merkitään omia paikkoja vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville ajoneuvoille sekä latauspaikkoja täyssähköautoille ja ladattaville hybrideille. Paikkoja toteutetaan asteittain todetun kysynnän mukaan.
Vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville ajoneuvoille myönnettävät pysäköintietuudet ovat määräaikaisia. Kaupunki tarkistaa sekä kriteerejä että etuisuuksia kahden vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.
3) Kaupunki ottaa käyttöön seuraavat toimet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseksi:
a. Selvitetään ja laaditaan tarvittaessa suunnitelma sähkö- ja kaasujakeluverkostojen laajentamiseksi.
b.
Kaupungin omaan kalustoon hankitaan vain
vähäpäästöisiä henkilöautoja, ellei ole perusteltua syytä poiketa säännöstä. Kuljetuskäyttöön hankittavien bensiini- ja
dieselhenkilöautojen (ml. hybridit) hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km ja
säännellyt päästöt Euro 5 -tasoa.
c. Tilattaessa yhteiskäyttöauto tai taksi pyydetään toimittamaan vähäpäästöinen ajoneuvo.
d. Tiedotuksen lisääminen.
e. Vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän seuranta.
f. Edistetään yhteisten vähäpäästöisyyden kriteerien ja eri kuntien olosuhteisiin soveltuvien kannustimien käyttöönottoa Helsingin seudulla.
g. Kaupunki seuraa edelleen muissa maissa vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä saatuja kokemuksia ja hyödyntää niitä omien toimiensa kehittämisessä.
h. Kaupunki tekee vetoomuksen valtiolle, että vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa helpotettaisiin veroetuuksilla.
Ympäristövyöhykkeen osalta työryhmä esittää, että
4)
Kaupunkiin perustetaan ympäristövyöhyke:
a. Kaupunki ottaa käyttöön ympäristövyöhykkeen, joka koskee Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) kilpailuttamaa Helsingin sisäistä ja seudullista bussiliikennettä sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kilpailuttamaa jätehuoltoa.
b. Kaupunki seuraa edelleen muiden maiden kokemuksia ympäristövyöhykkeistä ja hyödyntää niitä HSL:n ja HSY:n kanssa Helsingin ympäristövyöhykkeen kehittämisessä.
Ympäristövyöhykkeen ensisijainen tavoite on
parantaa ilmanlaatua. Tarkoituksenmukaisin rajoitusalue Helsingissä on
kantakaupungin alue, joka sisältää ilmanlaadultaan kriittisimmät,
vilkasliikenteiset katukuilut (kts. Kartta / Ilmansuojelutyöryhmän ehdotus. Liite
1).
Ehdotuksen vaikutukset
Vähäpäästöisten ajoneuvojen
hankinnan ja käytön edistäminen sekä ympäristövyöhykeen perustaminen
ilmansuojelutyöryhmän ehdottamalla tavalla vähentäisivät
kasvihuonekaasupäästöjä, terveydelle haitallisia päästöjä ja melua. Toimet
parantaisivat ilmanlaatua kaupungissa. Lisäksi toimenpiteet toisivat kaupungille
myönteistä julkisuutta ja kohentaisivat kaupungin imagoa. Ehdotetut toimet
olisivat luonteeltaan kannustavia eivätkä määrääviä. Kustannusvaikutukset
olisivat kaupungille, HSL:lle ja HSY:lle kohtuulliset. Toimilla ei myöskään
aiheutettaisi ongelmia kaupungin elinkeinoelämälle.
Kustannuksia syntyisi pääosin ajoneuvoille annettavasta 50 % alennuksesta
pysäköintimaksuista. Asukaspysäköinti maksaa nykyisin 100 euroa/vuosi ja yrityspysäköinti
360 euroa/vuosi. Mikäli asukaspysäköinnissä olisi 1 000 vähäpäästöistä
ajoneuvoa ja yrityspysäköinnissä olisi 200, menetettäisiin maksuina siten 86
000 euroa/vuosi. Pysäköinti maksaa riippuen vyöhykkeestä 4 euroa/tunti, 2
euroa/tunti tai 1 euroa/tunti
(keskimäärin 2,3 euroa/tunti). Esimerkiksi, jos keskimäärin 300 vähäpäästöistä
autoa pysäköi jokaisena maksullisina päivinä 2 tuntia päivässä, menetettäisiin
pysäköintituloja noin 210 000 euroa/vuosi. Pysäköintimaksuista kertyi tuloja
kaupungille vuonna 2008 noin 9,6 miljoonaa euroa. Menetetty tulo olisi siten
noin 2 %.
Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on otettu käyttöön ympäristövyöhykkeitä,
joille eivät pääse suuripäästöisimmät ajoneuvot. Rajoitukset perustuvat
useimmiten autojen päästötasoon, ts. Euro-luokkiin. Useiden selvitysten perusteella
Euro-luokkiin perustuvien ympäristövyöhykkeiden kustannus-hyöty on kuitenkin
ilmanlaadun kannalta heikko. Näillä ei ole myöskään vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.
HSY:n tekemissä ilmanlaadun katukuilumallinnuksissa on osoitettu, että raskaalla
liikenteellä on Helsingissä huomattava vaikutus ilmanlaatuun erityisesti
katukuiluissa. Bussit muodostavat kantakaupungin raskaasta kalustosta merkittävän
osuuden. Raskaan kaluston päästöjä voidaan vähentää tiukentamalla liikennöitsijöiden
kilpailutuksessa käytettäviä ympäristökriteerejä niin, että vähäpäästöinen
kalusto ja vähäpäästöiset polttoaineet saisivat kilpailuedun. Kriteerejä
kannattaa tiukentaa erityisesti kantakaupungin alueella.
Ympäristövyöhykkeen hyöty ja kustannusvaikutukset arvioitaisiin erikseen
määritettäessä ympäristövyöhykkeellä vaadittavia päästökriteerejä.
Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan kaupungille ja HSY:lle sekä HSL:lle
kohtuulliset. Toimilla ei myöskään aiheutettaisi ongelmia kaupungin
elinkeinoelämälle.
PALAUTUSEHDOTUS
Mari Puoskari
24.5.2010
Kaupunginhallitus palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi siten, että
myös suuripäästöisille henkilö- ja pakettiautoille määritellään rajoitukset
kantakaupungissa, esimerkiksi Euro 0 tai 1 –kielto. Lisäksi selvitellään keinot
valvoa kiellon toteutumista.
HELSINGIN KAUPUNGIN OSALLISTUMINEN AUTOTTOMAN PÄIVÄN JÄRJESTELYIHIN
Khs 2009-2652
RYJ Kaupunginhallitus päättänee, että Helsingin kaupunki osallistuu vuosittain Autottoman päivän tapahtumaan syyskuun 22. päivänä sekä kehottaa
-
hallintokeskusta yhteistyössä Helsingin seudun
liikenne -kuntayhtymän kanssa hoitamaan kampanjanpäivän yleistiedotusta
Helsingin osalta
- kaupunkisuunnitteluvirastoa yhteistyössä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän kanssa selvittämään tarvittavilta osin kampanjapäivän vaikutuksia liikenteeseen
- kiinteistövirastoa varaamaan ja vuokraamaan korvauksetta hallinnassaan olevan Narinkkatorin sekä mahdollisesti tarvittavia muita esiintymis- ja ilmoituspaikkoja
- kulttuuriasiainkeskusta, liikuntavirastoa ja nuorisoasiainkeskusta tarvittaessa yhdessä kaupungin muiden virastojen kanssa järjestämään tapahtumaa varten koko perheelle suunnattua ohjelmaa omien talousarviomäärärahojensa puitteissa
- liikennelaitos-liikelaitosta toteuttamaan kampanjan joukkoliikenneosuuteen kuuluvat tavanomaista edullisemmat liput
- rakennusvirastoa varaamaan ja vuokraamaan korvauksetta hallinnassaan olevat tapahtuman toteuttamiseen mahdollisesti tarvittavat yleiset alueet sekä huolehtimaan tarvittavien tilapäisten liikennejärjestelyjen toteuttamisesta
- ympäristökeskusta yhteistyössä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kanssa selvittämään tarvittavilta osin kampanjan vaikutuksia ilman laatuun ja meluun
Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, kulttuurikeskukselle, liikuntavirastolle, nuorisoasiainkeskukselle, rakennusvirastolle, rakentamispalvelulle, talous- ja suunnittelukeskukselle, ympäristökeskukselle sekä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle.
Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035
LIITE |
ESITTELIJÄ
Taustaa Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta toteaa 17.12.2009 esityksessään, että Autotonta päivää on vietetty Helsingissä vuosittain vuodesta 2000 kansainvälisenä Autottomana päivänä 22.9. Mukana on ollut kaupungin hallintokuntia, ministeriöitä ja alan järjestöjä. Tapahtumapäivän vetovastuu on siirtynyt kaupunkisuunnitteluvirastolta HKL-liikelaitoksen kautta Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnalle (YTV) ja edelleen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle (HSL). Johtokunnan mielestä on jatkossakin tarkoituksenmukaista, että kaupunki on mukana entiseen tapaan järjestelyissä. Tämän vuoksi kaupungin tulisi uudistaa aiemmat päätöksensä ja varata Autottoman päivän tempaukselle aiempaa vastaavat toiminnalliset edellytykset jatkossakin.
Liikennelaitos-liikelaitoksen johtokunta esittää, että kaupunginhallitus edelleen varaisi Autottoman päivän tapahtumalle maksuttoman tilan Narinkkatorilta sekä kehottaisi kaupungin hallintokuntia osallistumaan tapahtuman järjestelyihin.
Esittelijä toteaa, että kansainvälinen autoton päivä on osa Liikkujan viikkoa, joka on Euroopan komission tukema maanosan laajuinen kampanja, jonka tavoitteena on edistää ympäristön ja terveyden kannalta kestäviä liikkumisvalintoja.
Khs on päättänyt Autottoman päivän järjestelyistä vuonna 2004. Khs päätti 8.3.2004 § 297
-
että Helsingissä järjestetään vuosittain 22.
syyskuuta kansainvälinen autoton päivä ‑kampanja kaupunkisuunnittelulautakunnan
kirjeessä nro 476/16.10.2003 esitettyjen periaatteiden mukaisesti ja niin että
tämä päätös on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka
- että kyseisinä päivänä kaupunkisuunnitteluviraston liikennesuunnitteluosaston piirustuksen nro 4933‑4 mukainen ydinkeskustan alue merkitään pihakatualueeksi kello 7 ja klo 22 väliseksi ajaksi ja alueen katujen varsilta poistetaan samaksi ajaksi pysäköintipaikat asukas- ja invalidipysäköintipaikkoja lukuun ottamatta.
Samalla
kaupunginhallitus päätti kehottaa
-
kaupunginkanslian tiedotustoimistoa hoitamaan
kampanjanpäivän yleistiedotuksen Helsingin osalta ja hoitamaan kampanjan
esittelytelttojen toteuttamiseen ja vuokraamiseen liittyvät järjestelyt,
-
kiinteistövirastoa varaamaan ja vuokraamaan
korvauksetta hallinnassaan olevat tapahtuman järjestämiseen tarvittavat
esiintymis- ja ilmoituspaikat,
-
kaupunkisuunnitteluvirastoa koordinoimaan kampanjan
eri osien toteutusta ja selvittämään kampanjapäivän vaikutuksia liikenteen
määriin ja sujuvuuteen sekä pysäköintien määrään,
-
kulttuuriasiainkeskusta ja liikuntavirastoa
yhdessä kaupungin muiden virastojen kanssa järjestämään Esplanadin lavalle ja muualle
pihakatualueelle koko perheelle suunnattua ohjelmaa omien talousarviovarojensa
puitteissa,
-
liikennelaitosta toteuttamaan kampanjan
joukkoliikenneosuuden tavanomaista edullisempine lippuineen ja selvittämään
kampanjan vaikutuksia joukkoliikenteen matkustajamääriin yhteistyössä Pääkaupunkiseudun
yhteistyövaltuuskunnan kanssa,
-
ympäristökeskusta selvittämään kampanjan
vaikutuksia ilman laatuun ja meluun yhteistyössä Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan
kanssa ja
- rakennusvirastoa toteuttamaan ydinkeskustan pihakatualueeksi merkittävän alueen toteuttamiseen liittyvät tilapäiset liikennejärjestelyt ja kadunkalustukset.
Autottomana päivänä yleisöllä on ollut mahdollisuus saada tietoa mm. joukkoliikenteestä, ilmanlaadusta ja vaihtoehtoisista liikkumismuodoista. Lisäksi on järjestetty oheisohjelmaa. Helsingin ydinkeskustan pihakatualueeksi rajatulle alueelle on autojen pääsy ollut estettynä tavanomaisia vilkkaita läpiajoreittejä pitkin. Kampanjasta on tiedotettu monipuolisesti. Autottoman päivän vaikutuksia liikennemääriin, pysäköintiin, joukkoliikenteen matkustajamääriin ja kampanjalippujen käyttäjämääriin sekä ilman laatuun on vuosittain tutkittu.
Vuonna 2009 vetovastuu autottoman päivän järjestämisestä siirtyi kaupunkisuunnitteluvirastolta liikennelaitos–liikelaitokselle. Päätapahtuma järjestettiin Narinkkatorilla, ja edellisvuosista poiketen Helsingin keskustaa ei suljettu autoilta.
Saadut lausunnot
Liikennelaitos-liikelaitoksen esityksestä on saatu hallintokeskuksen (16.3.2010), kaupunkisuunnitteluviraston (17.2.2010), kiinteistöviraston (12.1.2010), Kulttuurikeskuksen (9.4.2010), liikuntaviraston (1.4.2010), nuorisoasiainkeskuksen (12.5.2010), rakennusviraston (27.1.2010), talous- ja suunnittelukeskuksen (26,2,2010) sekä ympäristökeskuksen (11.2.2010) lausunnot.
./. Lausunnot kokonaisuudessaan löytyy liitteestä (päätöshistoria).
Kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskus sekä ympäristökeskus puoltavat kaupungin osallistumista Autottoman päivän kampanjan järjestämiseen.
Hallintokeskuksen viestintä tiedottaa Autottoman päivän tapahtumista tapahtuman järjestäjien tuottaman viestintämateriaalin pohjalta www.hel.fi-verkkosivuilla ja kaupungin tiedotuslehdessä Helsinki-infossa, ja toimii tässä yhteistyössä erityisesti HSL:n viestinnän kanssa.
Kiinteistöviraston mielstä Autoton päivä tulisi jatkossakin järjestää ensisijaisesti Narinkkatorilla, joka soveltuu Pohjoisesplanadia paremmin tapahtumapaikaksi. Narinkkatori voidaan luovuttaa järjestäjän käyttöön korvauksetta. Sen lisäksi järjestäjälle voidaan luovuttaa erilaisia tilapäisiä mainospaikkoja samoin ehdoin kuin kaupungin hallintokunnille.
Kulttuurikeskus on osallistunut tapahtumaan Espan lavalla mm. Savoy-teatterin panostuksella. Kulttuurikeskus oli mukana, koska se vastaa Espan lavan ohjelmatoiminnasta. Kulttuurikeskus ei pidä tarkoituksenmukaisena Savoy-teatterin osallistumista autottoman päivän tapahtumaan eikä myöskään sitä, että virasto olisi vastuussa tämäntyyppisen tapahtuman järjestämisestä. Viraston näkökulmasta luontevin ratkaisu olisi talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksikön vastuuttaminen päivän tuottamiseen.
Liikuntavirasto on osallistunut
järjestelyihin jakamalla tapahtumassa pääkaupunkiseudun ulkoilukarttoja ja
markkinoimalla pyöräilyä sekä kevyen liikenteen väyliä. Liikuntaviraston
liikunnanohjaajat ovat järjestäneet liikuntaa tapahtuman yhteyteen.
Liikuntavirasto osallistuu jatkossakin tarpeen mukaan järjestelyihin.
Nuorisoasiainkeskus on ollut mukana useana vuonna järjestämällä liikennekasvatuksellisia tempauksia Lasten liikennekaupungin toimesta, esittelemällä omaa ympäristötyötään työpajassa, tiedottamalla muusta toiminnastaan ja osallistumalla esiintymislavaohjelman tuottamiseen. Nuorisoasiainkeskus on halukas jatkossakin oleman mukana samanlaisella panostuksella kuin tähän asti.
Rakennusviraston lausunnossa todetaan, että tapahtuman järjestäjältä ei ole peritty alueiden käytöstä korvausta. Mikäli tapahtuma on edellyttänyt katualueiden sulkemista, liikennemerkkien ja ajoesteiden asentamista, on rakennusvirasto maksanut kustannukset. Nykyisin työt tilataan rakentamispalvelulta.
Rakennusvirasto ei näe estettä sen hallinnassa olevien yleisten alueiden osoittamiseen maksutta Autoton päivä -tapahtumille. Tapahtuman järjestäminen Narinkkatorilla ei edellytä esimerkiksi pysäköintipaikkojen varaamista pois yleisestä käytöstä. Pysäköinninvalvonnan kannalta tapahtuman järjestäminen Narinkkatorilla on helpommin valvottavissa kuin Pohjoisesplanadilla. Tarvittavista tilapäisistä liikennejärjestelyistä päättää rakennusvirasto.
Rakentamispalvelu on ilmoittanut osallistuvansa jatkossakin tapahtuman edellyttämien liikennejärjestelyjen toteuttamiseen tilauksesta.
Esittelijän kannanotot
Autottoman päivän tarkoituksena on markkinoida joukkoliikennettä ympäristöystävällisenä kulkutapana ja houkutella autoilijoita sekä muita joukkoliikennettä satunnaisesti käyttäviä tutustumaan joukkoliikenteeseen.
Autottoman päivän vaikutuksia on tutkittu vuosittain ja niistä on raportoitu kaupunkisuunnittelulautakunnalle. Autottomasta päivästä saadut kokemukset ovat olleet myönteisiä. Liikenteelliset vaikutukset ovat olleet vuosittain hyvin samansuuntaiset, autoliikenne on vähentynyt keskimäärin kahdesta kolmeen prosenttiin. Koko seudun ja Helsingin sisäisten lippujen myynti on lisääntynyt kampanjapäivinä. Henkilöautomatkoja on korvattu ainakin jossain määrin joukkoliikennematkoilla. Vuoden 2009 kampanjapäivän vaikutuksista ei ole vielä raportoitu.
Esittelijä katsoo, että kaupungin osallistuminen Autottoman päivän järjestelyihin myös jatkossa on perusteltua. Vetovastuu on vuodesta 2010 alkaen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymällä. Kaupungin hallintokunnat osallistuisivat tapahtumaan huolehtimalla osaltaan toiminnallisista edellytyksistä tapahtumalle.
Kaupungin panos olisi jatkossakin tilojen varaaminen kaupungin hallinnassa olevilta alueilta kampanjapäivän viettoa varten sekä mahdollisesti tarvittavien liikennejärjestelyjen aikaansaaminen. Entiseen tapaan olisivat käytössä joukkoliikenteen tavallista edullisemmat lipun hinnat. Lisäksi kampanjapäivänä toteutetaan erilaisia oheistapahtumia, joiden järjestämiseen kaupunki edelleenkin osallistuisi. Talous- ja suunnittelukeskuksen tapahtumayksikön vastuulla olleiden esittelytelttojen sekä sähkön järjestämiseen liittyvät tehtävät hoitaisi kuitenkin jatkossa HSL. Tiedotukseen ja kampanjan vaikutusten seurantaan kaupunki osallistuisi HSL:n kanssa sovittavalla tavalla. Osallistumisen yksityiskohdista muutoinkin hallintokunnat tulevat neuvottelemaan tarkemmin HSL:n kanssa.
Autottoman päivän järjestäminen Narinkkatorille ei vaadi ydinkeskustan katujen sulkemista liikenteeltä.
VALTUUTETTU SARI NÄREEN TOIVOMUSPONSI: LAPSIIN JA NUORIIN KOHDISTUVA KOTIVÄKIVALTA
Khs 2009-2325
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sari Näre) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sari Näreelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
ESITTELIJÄ Käsitellessään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009 - 2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
11 (32) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kehitetään keinoja puuttua lasten ja nuorten kokemaan ja näkemään kotiväkivaltaan sekä päiväkotien, koulujen ja nuorisotoimen keinoja tunnistaa ongelma.” (Sari Näre, äänin 67-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Toivomusponnen johdosta on saatu hallintokeskuksen
turvallisuus- ja valmiusosaston(19.4.2010), terve ja turvallinen kaupunki
–neuvottelukunnan (2.3.2010), nuorisolautakunnan (25.2.2010), opetuslautakunnan
(16.2.2010) ja sosiaalilautakunnan (9.2.2010) lausunnot, jotka sisältyvät
kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.
Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin, joissa
todetaan mm. seuraavaa:
Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto toteaa valmistelevansa
koko kaupungin kattavaa turvallisuusohjelmaa vuosille 2010 – 2013 ja yksi sen
alatyöryhmistä oli lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja vähentäminen. Työryhmässä oli
edustettuna laajasti viranomais- ja järjestönäkökulma. Työryhmän tehtäväksi antona
oli selvittää mitä suunnitelmia on olemassa ja mitä toimenpiteitä on tehty
työryhmän tehtäväalueella, ja tämän jälkeen tehdä toimenpide-ehdotuksensa.
Työryhmän tietoon
tuli pelkästään lapsiin ja nuoriin kohdistuvia hankkeita yli 20 Helsingissä.
Palveluaukko löytyi hankkeiden perusteella nuorista pojista. Nuorille pojille
ei ole suoranaisesti kohdistettu mitään hanketta, vaikka samanikäisille
tytöille toisaalta on. Pojat lukeutuvat toki nuoriin yleisesti, joille on
olemassa useita hankkeita. Erityishuomion kohdistaminen ja mahdollisen vain
pojille suunnatun toiminnan järjestäminen aiheen piiristä voisi kuitenkin
mahdollistaa poikien erityispiirteiden tarkemman huomioon oton ja piirteiden
huomioimisen toiminnan kehittämisessä.
Työryhmä totesi, että lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja vähentäminen kuuluu
läheisesti useiden hallintokuntien päivittäiseen työhön. Toimijoita löytyy
runsaasti myös järjestöistä ja ongelmaan puuttumiseksi on tuotettu runsaasti
erilaisia valtakunnallisia oppaita toimenpidesuosituksineen.
Työryhmien raporttien perusteella laadittu ehdotus turvallisuusohjelmaksi
on parhaillaan lausuntokierroksella, jonka jälkeen turvallisuus- ja
valmiusosasto valmistelee asian päätettäväksi.
Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunta toteaa, että myös neuvottelukunta pitää tärkeänä nopeaa puuttumista lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan. Terve ja turvallinen kaupunki –neuvottelukunnan työn yhtenä painoalueena on jo vuodesta 1995 alkaen ollut perheväkivallan ehkäisy ja myös sen haavoittuvin osa, lapsiin kohdistuva väkivalta. Yhteisen viitekehyksen työlle tarjoaa kaupungin vuonna 1997 valmistunut perheväkivallan vastainen ohjelma.
Neuvottelukunnan tukema perheväkivallan ehkäisytyöryhmä on tuottanut oppaan Ensiapua perheväkivaltaan Helsingissä: Tunnistaminen-auttaminen-yhteistyö. Oppaan tarkoituksena on antaa informaatiota perheväkivallasta ilmiönä, auttaa tunnistamaan perheväkivaltatilanteet ja rohkaista puuttumaan niihin. Opas on julkaistu vuonna 2008 Helsingin kaupungin internet sivuilla osoitteessa:
Helsingin kokoisessa kaupungissa haasteena on työntekijöiden runsas vaihtuvuus ja aina uusien toimijoiden perehdyttäminen. Neuvottelukunta on ollut mukana järjestämässä moniammatillista koulutusta, jossa on tarkasteltu lasten asemaa väkivaltatilanteissa. Neuvottelukunta pitää tarpeellisena, että säännöllistä eri toimijoiden yhteistä koulutusta jatketaan edelleen.
Nuorisolautakunta toteaa, että lasten ja nuorten kokema ja näkemä kotiväkivalta on vakava ongelma ja siihen puuttuminen ja sen tunnistaminen ovat tärkeitä asioita, joiden edistäminen on kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen hyvä huomioida tehtävässään. Lastensuojelulaki velvoittaa eri toimijoita, myös nuorisotyöntekijöitä, toimimaan aktiivisesti ja ilmoittamaan sosiaalitoimelle, mikäli he ovat saaneet tietää lapsesta, jonka hoidon ja huolenpidon tarve, kehitystä vaarantavat olosuhteet tai oma käyttäytyminen edellyttää lastensuojelun tarpeen selvittämistä.
Nuorten väkivaltaista käyttäytymistä vähentäviä keinoja on olemassa, mutta ne edellyttävät pääsääntöisesti intensiivistä mukana oloa ja pitkäkestoista harjoittelua. Nuorisoasiainkeskus ja sosiaalivirasto toteuttavat moniammatillista Skanssi-toimintaa, jossa nuoret voivat oppia vaihtoehtoja väkivaltaisen käyttäytymisen sijaan.
Nuorisoasiainkeskuksen toimiala ja tehtävä vapaa-aikasektorin kentällä asettavat omat haasteensa tehtävälle tunnistaa kotiväkivaltaan liittyviä ongelmia ja puuttua niihin. Viraston keskeinen tavoite on toiminta-ajatuksensa mukaisesti tukea nuorten kasvua aktiivisiksi kansalaisiksi. Toimintaa suunnataan kaikille helsinkiläisille nuorille ja heitä innostetaan löytämään itselleen sopivia tekemisen muotoja ja olemisen tiloja. Yleisinä päämäärinä ovat nuorten keskuudessa tehtävä osallisuuden tukeminen sekä sosiaalinen vahvistaminen. Nuorisoasiainkeskuksen työntekijöiden ammatillisen osaamisen pääpaino on nuorten kanssa toteutettavassa toiminnassa ja monipuolisilla nuorisotyöllisillä menetelmillä toteutettavassa ehkäisevässä toiminnassa.
Opetuslautakunta toteaa, että sosiaaliviranomaisten lisäksi myös muiden lapsille ja lapsiperheille tarkoitettuja palveluja tuottavien tahojen, kuten opetus-, nuoriso- ja terveystoimen on huolehdittava lasten ja nuorten kasvuedellytysten turvaamisesta, hyvinvoinnin edistämisestä ja vanhemmuuden tukemisesta. Lastensuojelulain mukaan muut viranomaiset ja toimijat ovat velvollisia ilmoittamaan lastensuojelun viranomaisille, jos ovat tehtävässään saaneet tietää mahdollisesta lastensuojelun tarpeessa olevasta lapsesta.
Koulujen johto-, opetus- ja oppilashuoltohenkilöstön, mukaan lukien koulunkäyntiavustajat ja iltapäivätoiminnan ohjaajat, tietoja ja taitoja käsitellä lähisuhdeväkivaltaan liittyviä asioita edistetään täydennyskoulutuksella mm. koulun ja kodin yhteistyöstä, lasten ja nuorten kohtaamasta perhe- ja muusta väkivallasta, oppilashuollosta sekä vaikeiden ja kipeiden asioiden puheeksi otosta.
Opetuslautakunta edellyttää, että oppilaitoksissa, oppilashuollossa ja täydennyskoulutuksissa paneudutaan myös oppilaiden häiriökäyttäytymisen taustan tunnistamiseen. Kotona tapahtuvalla väkivallalla voi olla vaikutusta lasten koulunkäyntiin: jotkut kotona väkivaltaa kohdanneet lapset voivat alkaa itse käyttää väkivaltaa koulussa ja purkaa ahdistustaan kiusaamalla muita tai väkivalta häiritsee lasten keskittymistä kouluun; se voi haitata oppimiskykyä ja läksyjen tekoa.
Sosiaalilautakunta toteaa, että suuri osa
lähisuhdeväkivallasta jää piilorikollisuudeksi tai sitä koskevat toimenpiteet
loppuvat ennen kuin rikosilmoitusta on kirjattu. Useiden tutkimusten
mukaan etenkin kotona tapahtuva väkivalta on luonteeltaan toistuvaa, se muuttuu vakavammaksi
toistuessaan ja uhri kykenee harvoin katkaisemaan kierteen omin avuin.
Kotiväkivalta on usein jatkunut pitkään ennen kuin siitä ylipäänsä ilmoitetaan
poliisille.
Sosiaalivirasto, opetusvirasto ja nuorisoasiankeskus ovat järjestäneet koulutusta lasten ja nuorten kanssa toimiville työntekijöille. Sosiaaliviraston riskiolosuhdetyöryhmä on laatinut vuonna 2008 oppaan lasten hyvän kasvun ja kehityksen riskitekijöiden ja suojaavien tekijöiden tunnistamiseen. Oppaassa on kuvattu toimintamalli lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille tilanteisiin, joissa heillä on herännyt huoli lapsesta.
Lähisuhdeväkivaltatyöryhmän esityksen mukaan lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn, tunnistamiseen sekä uhreille ja tekijöille suunnattuun palveluverkostoon liittyvän koulutuksen tulee olla säännöllistä lasten ja nuorten kanssa työskenteleville hallintokuntien työntekijöille. Lähisuhdeväkivallan ehkäisyyn ja tunnistamiseen liittyvän koulutuksen lisäksi lasten kanssa työskenteleville tulee järjestää kohdennettua, väkivallan uhriksi joutuneen lapsen tai nuoren kohtaamiseen, kuulemiseen ja auttamiseen liittyvää koulutusta. Lapsiin kohdistuvien pahoinpitelyjen ohjeistus lasten ja lapsiperheiden kanssa työskenteleville työntekijöille päivitetään sosiaalivirastossa vuonna 2010. Myös poliisin ja sosiaalitoimen yhteistyöohjeet päivitetään vuonna 2010. Lisäksi Klaarin toteuttama ROPO- koulutus (Rohkenetko puuttua - osaatko auttaa) jatkuu lasten ja nuorten kanssa työskenteleville.
VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMAN KOHDENTAMINEN
Khs 2009-2322
STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048
LIITE |
Lasten- ja nuorten hyvinvointisuunnitelman... - Päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Käsitellessään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009 - 2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:
9 (30) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että suunnitelman soveltamisessa erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisen pahoinvoinnin ja monikielisyyden alueellisiin eroihin, ja että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä pyritään nimenomaan lisäresurssien painotetulla kohdentamisella ohjaamaan tukea sinne missä haasteet ovat erityisen suuria.” (Tuomas Rantanen, äänin 51-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Toivomusponnen johdosta on
saatu sosiaalilautakunnan (23.3.2010), nuorisolautakunnan (25.2.2010), talous-
ja suunnittelukeskuksen (22.2.2010), opetuslautakunnan (16.2.2010),
liikuntalautakunnan (26.1.2010) ja kulttuuri- ja kirjastolautakunnan
(19.1.2010) lausunnot, jotka sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan
päätöshistoriaan.
Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin, joissa todetaan mm.
seuraavaa:
Talous- ja suunnittelukeskus pitää tärkeänä ja strategiaohjelman mukaisena
toivomusponnessa esille nostettua alueiden erilaisuuden tietoista huomioonottamista
lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeiden suunnittelussa ja
toteuttamisessa. Strategiaohjelmassa 2009 - 2012 on asetettu
tavoitteeksi mm., että lasten ja nuorten hyvinvointi paranee ja
lastensuojelutarve vähenee.
Hyvinvointisuunnitelman toteuttamiseen ja yleisesti lasten ja nuorten
palvelujen kehittämiseen liittyvä 6 milj. euron erillisrahoitus vuodelle 2010
vahvistettiin kaupunginhallituksessa 21.12.2009. Määrärahan
käyttösuunnitelmassa lasten ja nuorten osallisuuden ja yhteisöllisyyden
vahvistamiseksi sekä koulutus- ja työllistymispolun turvaamiseksi, positiiviseen
diskriminaatioon ja syrjäytymisen ehkäisemiseen on varattu
1 895 000 euroa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan
osallistuneet hallintokunnat sitoutuvat toteuttamaan yhteistyötä ja priorisoimaan
voimavarojaan myös oman budjettinsa raameissa. Positiivisen diskriminaation
huomioiminen on ollut vakiintunut käytäntö keskeisissä suunnitelman
toteuttajahallintokunnissa jo noin kymmenen vuoden ajan.
Sosiaalilautakunta toteaa, että sosiaalivirastossa toteutettiin vuosina 2001 – 2008 yhteensä 24 alueellista positiivisen diskriminaation (jäljempänä PD) eli varhaisen tuen hanketta. Niillä pyrittiin ehkäisemään lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalista syrjäytymistä. Hanketyössä tunnistettiin erilaisia lapsiperheiden tuen tarpeita, luotiin ylisektorisia ja -hallintokuntaisia ja moniammatillisia yhteistyörakenteita sekä uusia perhetyön ja monikulttuurisen työn toimintamalleja yhdessä asiakkaiden, asukkaiden, tutkijoiden, kouluttajien ja kolmannen sektorin kanssa. Hankemäärärahat kohdistettiin alueille, joilla syrjäytymisriskit olivat suurimpia. Alueet valittiin Helsingin kaupungin tietokeskuksen tuottamien perheiden huono-osaisuutta kuvaavien indikaattoreiden pohjalta.
Kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymässä lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa vuosille 2009 – 2012 on keskeistä varhaisen tuen lisääminen lasten, nuorten ja perheiden omiin toimintaympäristöihin, kuten päiväkoteihin, kouluihin ja verkkoympäristöihin. Hyvinvointisuunnitelman tavoitteena ovat sekä alueellisen tasa-arvon toteutuminen lasten ja perheiden hyvinvoinnissa että monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden hyvä tuki. Alueellisen eriarvoistumisen ehkäisemiseksi suunnitelmaan on kirjattu, että hallintokunnat käyttävät aiempaa suunnitelmallisemmin PD-mittaristoja niin alueilla tarvittavan osaamisen kuin voimavarojenkin suuntaamisessa. Useissa kärkihankkeissa lisätään varhaisen tuen toimijoita erityisesti PD-alueille, joissa maahanmuuttajaperheiden osuus on suuri.
Nuorisolautakunta toteaa, että nuorten hyvinvoinnin perustana ovat hyvät ja kaikille suunnatut peruspalvelut. Vapaa-ajan monipuoliset harrastusmahdollisuudet ovat keskeinen osa lasten ja nuorten peruspalveluja. Positiivisen diskriminaation periaatteen soveltaminen hyvinvointisuunnitelman kärkihankkeissa on sovittu osallistujahallintokuntien kanssa yhteisesti, kun hankesuunnitelmia on valmisteltu vuoden 2009 aikana ja tarkennettu vuoden 2010 alussa. Periaatteen käytännön soveltaminen on sujunut erittäin joustavasti ja luontevasti, koska PD-ajattelu on vakiintunut käytäntö keskeisissä suunnitelman toteuttajahallintokunnissa.
Nuorisoasiainkeskuksessa ja sen toiminnan suunnittelussa alueiden väliset sosiaaliset erot otetaan huomioon suunnittelun lähtötietona. Nuorisoasiainkeskuksen budjettiin ei ole varattu erillistä määrärahaa PD-laskelman perusteella, vaan alueiden välinen painotus tehdään vakansseilla osana vuosisuunnittelua. Näin liikuteltavat voimavarat ovat merkittävämpiä kuin määrärahojen siirrot.
Opetuslautakunta toteaa, että opetusvirasto on soveltanut positiivisen
diskriminaation mallia peruskoulujen määrärahojen jaossa vuodesta 1999 lähtien,
jolloin malli rakennettiin yhteistyössä kaupungin tietokeskuksen kanssa.
Mallilla pyritään tunnistamaan ne koulut, jotka tarvitsevat
oppilaaksiottoalueensa ja oppilaspohjansa sosiaalista taustaa kuvaavien
muuttujien perusteella keskimääräistä koulua enemmän voimavaroja.
Opetuslautakunta päätti 16.12.2008 tarkistaa positiivisen diskriminaation
määrärahan myöntämiskriteerejä lukuvuodesta 2009–2010 lähtien. Muuttujien painoarvot
määritellään mallin testaamisesta saatujen tulosten perusteella. Koulut voivat
käyttää määrärahaa harkintansa mukaan syrjäytymisen ehkäisyyn.
Lasten ja nuorten
hyvinvointisuunnitelman 2009–2012 toteuttamisella ja positiivisen
diskriminaation voimavaroilla Helsingin perusopetuksen kouluissa on merkittävä
vaikutus oppilaiden turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä
ja edistämisessä.
Liikuntalautakunta toteaa, että Helsingin liikuntapoliittisten
linjausten mukaisesti liikuntaseurojen tehtävänä on tarjota lapsille ja
nuorille liikuntatoimintaa niin harrastus- kuin kilpailupohjalta. Lasten
liikuntaa on aktivoitu antamalla liikuntatilat maksutta liikuntaseurojen
käyttöön. Lisäksi liikuntaseuroja on tuettu taloudellisesti ja myös silloin
keskeisenä painopisteenä on ollut lasten ja nuorten toiminnan tukeminen.
Liikuntavirasto järjestää ja aktivoi myös
lasten ja nuorten liikunnan peruspalveluja. Liikunnanohjausosasto järjestää
yhdessä liikuntaseurojen kanssa ohjattua liikuntaa koulujen loma-aikoina ja
liikuntaa erityisryhmiin kuuluville lapsille. Yhteistyössä liikuntaseurojen
kanssa järjestetään lasten liikunnallista iltapäiväkerhotoimintaa, jonka
kohderyhmänä on erityisesti liikunnasta syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa
olevat lapset. Lähiöliikuntatoiminnalla pyritään alueellisesti tarjoamaan
palveluja niille lapsille ja nuorille, jotka eivät löydä liikuntaharrastuksiaan
perinteisestä liikuntaseuratoiminnasta tai jotka ovat muuten syrjäytyneet liikunnan
harrastamisesta.
Kulttuuri- ja kirjastolautakunta toteaa,
että kulttuuri on keskeinen osa lasten ja nuorten peruspalvelukokonaisuutta.
Suunnitelmassa on useita kulttuuriin liittyviä kärkihankkeita. Hankkeiden
menestystekijäksi on valittu mm. vuorovaikutus ja tunnetaitojen kehittäminen
lasten ja nuorten tasapainoisen kasvun voimavaraksi. Keskeistä tämän
saavuttamiseksi on tasapuolisten harrastus- ja itsensä toteuttamisen
mahdollisuuksien turvaaminen, mm. perheen varallisuudesta riippumatta.
Tavoitteena on tarjota oppilaille tietoa
mutta myös mahdollisuuksia itseilmaisuun, luovuuteen ja itseymmärrykseen.
Kulttuurikasvatussuunnitelma tuo koulutyöhön uusia oppimisympäristöjä ja
-menetelmiä, ja helpottaa taidelaitosten ja koulun välistä yhteistyötä.
Suunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiota monikielisyyden ja
-kulttuurisuuden toteutumiseen koulussa sekä kulttuurin tasapuoliseen
saavutettavuuteen eri puolilla kaupunkia. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa
pilotoidaan ja se valmistuu vuoden 2010 aikana.
VT JOHANNA SYDÄNMAAN TOIVOMUSPONSI: JUOMA- JA MAKEISAUTOMAATTIEN POISTAMINEN KAIKISTA HELSINGIN KOULUISTA
Khs 2009-2331
SJ Kaupunginhallitus päättänee
merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Johanna Sydänmaa) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Johanna Sydänmaalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
"Kaupunginvaltuusto edellyttää epäterveellisiä juomia ja makeisia myyvien automaattien poistamista kaikista Helsingin kouluista." (Johanna Sydänmaa, äänin 59-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Asiassa on saatu opetuslautakunnan lausunto (13.4.2010), joka sisältyy asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.
Opetuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helsingin kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009–2012 todetaan terveyden edistämisen ja helsinkiläisten terveyserojen kaventamisen toimenpiteinä muun muassa haitallisten elintapojen kuten virheellisten ruokailutottumusten tunnistamisen ja niihin puuttumisen tehostaminen.
Opetuslautakunta lähetti vuonna 2004 kouluille ja oppilaitoksille
kirjeen, jossa painotetaan erityisesti sitä, ettei virvoitusjuoma- ja makeisautomaatteja
ole ala-asteilla, koulut ja oppilaitokset laativat säännöt automaattien
käytöstä ja että sääntöjen noudattamista valvotaan.
Opetusviraston ryhmäkirjeessä vuonna 2004 kouluille ja oppilaitoksille edellytettiin, että virvoitusjuoma- ja makeisautomaatit ovat suljettuina lounasaikaan, virvoitusjuomien ja makeisten tuominen lounasaikaan koulu- ja opiskelijaravintolaan ja niiden nauttiminen siellä lounasaikaan on kielletty.
Maksullisen ravitsevan välipalan tarjoaminen aloitettiin opetuslautakunnan päätöksen mukaisesti syyslukukauden 2004 alussa. Ravitsevia välipalatuotteita on tarjolla nykyisin noin 80 koulussa. Opetusviraston ohjeiden mukaan välipalana tulee olla päivittäin tarjolla vaihtelevasti vähintään yksi tuote leipä-, juoma- sekä hedelmä- ja juuresryhmästä.
Opetusvirasto käsitteli syksyllä 2009 valtuutettu Laura Kolben ym. valtuustoaloitetta koskien koulujen välipaloja ja niiden terveellisyyttä. Opetuslautakunnan lausunnossa kaupunginhallitukselle todettiin, että opetusvirasto ja palveluntuottaja ovat yhdessä marraskuussa 2009 tarkistaneet palvelutuottajan tuoteryhmäkohtaisen tuotevalikoiman. Tässä yhteydessä on erityisesti kiinnitetty huomiota tuotteiden ravitsemuksellisuuteen, laadulliseen tasapainoon ja tuotteiden mieluisuuteen nuorille, jotta varmistetaan niiden ostaminen ja nauttiminen. Lisäksi lausunnossa todettiin, että valikoimista on poistettu muun muassa rasvaa ja sokeria sisältäviä tuotteita.
Helsingin kaupungilla ja opetusvirastolla on toimivalta vain ylläpitämiensä koulujen ja oppilaitosten automaattien tuotesisältöön, aukioloaikoihin ja sijaintiin.
Opetuslautakunnalla on
mahdollisuus vaikuttaa automaattien sisällön terveellisyyteen. Epäterveellisten
tuotteiden valikoimaan kuuluvat mm. makeiset, virvoitusjuomat ja
energiajuomiksi kutsutut juomat, joiden turvallisuusnäkökohdat oppilaiden ja
opiskelijoiden terveydelle sekä haittavaikutukset oppimiselle ovat käyneet
ilmi. Suosituksia ja ohjeita asiasta ovat antaneet mm. Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos ja aiempi Kansanterveyslaitos, Opetushallitus sekä Evira.
Asiassa on kuultu oppilaita ja opiskelijoita pyytämällä peruskoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja lukioiden oppilaskunnilta lausunnot. Toisen asteen oppilaitosten oppilaskunnat vastustivat automaattien poistamista. Peruskoulun ja yhtenäisen peruskoulun oppilaskuntien kannat jakaantuivat tasaisesti puolesta ja vastaan.
Opetuslautakunta kannattaa automaattien täyskieltoa peruskoulun ala- ja yläasteilla sekä yhtenäisissä peruskouluissa. Sen sijaan opetuslautakunta kannattaa automaattien säilyttämistä ammatillisissa oppilaitoksissa ja lukioissa.
Samalla opetuslautakunta edellyttää, että automaateista poistetaan energiajuomat. Niissä kouluissa, joissa lukio ja yläaste toimivat samassa rakennuksessa, automaatit sijoitetaan lukion tiloihin tai siten, että automaattien käyttöä on mahdollista koulun taholta valvoa.
Lisäksi opetuslautakunta edellyttää, että automaattien tuotevalikoima tarkistetaan ja vaihdetaan terveellisempiin vaihtoehtoihin. Tarvittaessa makeisautomaatit vaihdetaan uudelle tuotevalikoimalle soveltuviksi tai välipala-automaateiksi.
Edelleen opetuslautakunta edellyttää, että annettuja ohjeita sovelletaan syyslukukaudesta 2010 alkaen myös kaikista kouluravintoloista ja oppilaskuntien kioskeista myytäviin tuotteisiin ja tuotevalikoimiin. Opetusvirasto neuvottelee palveluntuottajien kanssa maksullisten terveellisten välipalatuotteiden laajentamisesta peruskoulujen, lukioiden ja ammatillisissa oppilaitosten koulu- ja opiskelijaravintoloissa.
Ravitsevalla ja riittävällä välipalalla on merkittävä vaikutus oppilaiden ja opiskelijoiden terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämisessä ja edistämisessä.
LAUTTASAAREN TONTTIEN 31128/4 JA 5 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11963)
Khs 2010-954
KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31128 tonttien nro 4 ja 5 rakennuskieltoaikaa 14.6.2012 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
Rakennuskieltokartta nro 11963 (Lauttasaaren tontit 31128/4 ja 5) |
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ Tontit sijaitsevat osoitteissa Särkiniementie 1 ja 1 a. Tonttien rakennuskielto on voimassa 14.6.2010 saakka.
Taustaa Khs on 14.6.2004 määrännyt 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31128 tontit 4 (muodostuu tiloista 414-1-93 ja 414-1-298) ja 5 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi asemakaavan muuttamista varten. Rakennuskieltoa on jatkettu viimeksi kahdella vuodella Khn päätöksellä 2.6.2008.
Asemakaava Alueella on voimassa 27.7.1955 vahvistettu asemakaava nro 3820. Asemakaavan mukaan tontit ovat kaksikerroksisten asuinrakennusten korttelialuetta.
Kaavamääräykset ja -merkinnät eivät nykyisten tulkintojen ja tarpeiden johdosta sekä muuttuneiden muiden säännösten vuoksi vastaa tarkoitustaan. Rakennusoikeus on ilmaistu tavalla, mikä aiheuttaa tulkintavaikeuksia. Täydennysrakentaminen vajaasti rakennetuilla tonteilla on muidenkin määräysten johdosta hankalaa ja saattaa johtaa käyttökelpoisen rakennuskannan purkamisen. Voimassa oleva kaava ei sisällä myöskään rakennusten suojeluun tähtääviä määräyksiä. Rakennussuojelukysymykset tulisi selvittää asemakaavan muutostyössä. Alkuperäinen asemakaava on vanhentunut.
Suunnittelutilanne Molemmat tontit ovat vajaasti rakennetut. Rakennukset ovat vuodelta 1939. Kaupunginmuseo toteaa Lauttasaaren rakennusinventointiraportissa 2003 tontin 31128/4 rakennuksen arkkitehtuurin harkituksi ja viimeistellyksi ja että siihen liittyy merkittäviä paikallishistoriallisia arvoja.
Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä ajantasaistetaan asemakaavamerkinnät ja -määräykset. Kaupunkisuunnittelulautakunnan ilmoituksen mukaan asemakaavan muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle vuoden 2011 aikana. Esittelijä ei pidä perusteltuna pitkään jatkuvia yksittäisiä tontteja koskevia rakennuskieltoja ja tulee kehottamaan kaupunkisuunnitteluvirastoa kiirehtimään tällaisten pienialaisten asemakaavojen valmistelua.
Tontit ovat yksityisessä omistuksessa.
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11963/22.4.2010).
OULUNKYLÄN JA HAAGAN ERÄIDEN ALUEIDEN (OSA KESKUSPUISTOA) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11964)
Khs 2010-1003
KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 28. kaupunginosan (Oulunkylä) ja 29. kaupunginosan (Haaga) eräiden alueiden (osa Keskuspuistoa) rakennuskieltoaikaa 7.6.2012 saakka.
Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.
Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
ESITTELIJÄ Alue sijaitsee Keskuspuistoon kuuluvilla osilla. Alueen rakennuskielto on voimassa 7.6.2010 saakka.
Taustaa Kaupunkisuunnittelulautakunta
on Yleiskaava 2002:n hyväksymistä koskevan päätöksensä yhteydessä 17.6.2003 päättänyt
antaa seuraavan Keskuspuiston jatkosuunnittelua koskevan ohjeen:
Keskuspuiston asemakaavoittamattomat alueet
asemakaavoitetaan noudattaen aiempia osayleiskaavan määräyksiä.
Asemakaavoittamattomat alueet laitetaan rakennuskieltoon kaavoituksen ajaksi.
Lisäksi jatkossa valmistellaan Keskuspuiston ajanmukaistettu osayleiskaava.
Asemakaava Alueella ei ole asemakaavaa.
Suunnittelutilanne Khs päätti 7.6.2004 määrätä
Keskuspuiston osan rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi. Khs on viimeksi 19.5.2008 jatkanut
rakennuskieltoa 7.6.2010 saakka.
Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt
24.8.2006 Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet, joissa todetaan, että
Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden kaavat laaditaan Keskuspuiston
osayleiskaavan (1978) merkintöjen ja määräysten pohjalta.
Keskuspuiston alueelle Maunulaan ja
Pirkkolaan laaditaan asemakaava kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän
toimintasuunnitelman mukaisesti.
Maunulanpuistoon tullaan tekemään
asemakaava, jossa alue kaavoitetaan virkistysalueeksi sekä hautausmaa-alueeksi.
Kaupunkisuunnitteluviraston vuosia 2010–2012 koskevan toimintasuunnitelman
mukaan Maunulanpuiston asemakaavaehdotus valmistuu alkuvuodesta 2011.
Keskuspuistossa sijaitseva Pirkkolan
liikuntapuisto kaavoitetaan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueeksi.
Asemakaavaehdotus valmistuu vuoden 2011 lopulla.
Kaupunki omistaa pääosin alueen. Maunulan uurnahautausmaan alueen (RN:o 9) omistaa Helsingin seurakuntayhtymä.
Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 7.6.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11964/29.4.2010).
ALUEVAIHTO LAUTTASAARESSA
Khs 2010-993
KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Xxxx-Xxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx oikeudenomistajien kanssa seuraavan aluevaihdon:
A Helsingin kaupunki luovuttaa Xxxx-Xxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajille 2 178 m2:n suuruisen määräalan Helsingin kaupungin Lauttasaaren kylän tilasta Lauttasaari RN:o 1:618 Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31122 tonttiin nro 5 tonttijakokartan nro 11806 mukaisesti.
B Xxxx-Xxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajat luovuttavat Helsingin kaupungille 958 m2:n suuruisen määräalan Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31122 tontista nro 3 voimassa olevan asemakaavan nro 11874/1.4.2010 mukaista lähivirkistysaluetta varten.
Aluevaihto tehdään seuraavilla ehdoilla:
1 Xxxx-Xxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajat maksavat Helsingin kaupungille välirahaa 1 626 700 euroa.
2 Alueet luovutetaan rasituksista vapaina.
3 Osapuolet vastaavat osaltaan luovuttamiensa alueiden maaperän puhtaudesta ja niiden mahdollisesta puhdistamisesta aiheutuvista kustannuksista.
4 Kaupunki ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei Xxxx-Xxx Xxxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxx oikeudenomistajille luovutettavalla alueella aiemmin ole harjoitettu toimintaa, joka saattaisi aiheuttaa maaperän tai pohjaveden pilaantumista.
Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, on tontinosan vastaanottajan otettava ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä tonttiosastoon (Johanna Hytönen, puh. 310 36414). Kaupunki korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittava tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista.
5 Xxxx-Xxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajat poistavat toimestaan ja kustannuksellaan aluevaihdossa kaupungille luovuttamallaan alueella osittain sijaitsevat rakennukset ja maanalaisen öljysäiliön 29.10.2010 mennessä. Lisäksi Xxxx-Xxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajat vastaavat mahdollisesta maaperän pilaantuneisuustutkimuksista ja maaperän kunnostuksesta siten, ettei siitä aiheudu myöhemmin kaupungille kustannuksia.
6 Mikäli kohdassa 5 mainittuja toimenpiteitä ei ole suoritettu sovittuun ajankohtaan mennessä, kaupungilla on oikeus purkaa saamalleen alueelle jääneiden rakennusten osat, poistaa alueella sijaitsevat laitteet, tutkia ja kunnostaa mahdollisesti pilaantunut maaperä sekä periä asianomaisilta mainituista toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset.
7 Aluevaihdon ehtojen 5 ja 6 noudattamisen vakuudeksi Xx-xx-Xxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajat ovat antaneet kaupungille 31.12.2010 saakka voimassa olevan viidenkymmenentuhannen (50 000) euron määräisen omavelkaisen pankkitakauksen.
Pöytäkirjanote Xxxx-Xxx Xxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajille ja kiinteistölautakunnalle.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
ESITTELIJÄ Lauttasaareen tehdyssä asemakaavamuutoksessa aiemman asemakaavan mukaisen yksityisessä omistuksessa olevan rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueen (AR, e = 0,4) tontin 31122/4 pääosasta ja kaupungin omistamasta puistoalueesta on muodostettu rakennusoikeudeltaan 3 600 k-m2:n suuruinen asuinpientalojen ja asuinkerrostalojen korttelialueen (AR) tontti 31122/5. Aiempien asemakaavojen mukaisista samojen yksityisten omistajan rivitalotontista ja tehdastontista on lisäksi merkitty lähivirkistysalueeseen (LV) yhteensä 958 m2:n suuruinen alue.
Asemakaavamuutoksen toteuttamiseksi ehdotetaan suoritettavaksi aluevaihto, jossa Helsingin kaupunki luovuttaa yksityisille omistajille, Xxxx-Xxx Xxxxxxx ja Xxxx Xxxxxx oikeudenomistajille, asuinpien- ja asuinkerrostalojen korttelialueen tonttiin 31122/5 merkityn 2 178 m2:n suuruisen tontinosan ja Xxxxxxxx luovuttavat kaupungille lähivirkistysaluetta varten yhteensä 958 m2:n suuruisen alueen entisistä tehdas- ja rivitalotonteista 31122/3 ja 4.
Esityksessä asuntotonttien osat on puolin ja toisin arvioitu yksikköhinnan 2 000 euroa/kerros-m2 ja tehdastontin osa yksikköhinnan 350 euroa/kerros-m2 mukaisesti, jolloin Xxxxxxxx kaupungille suoritettavaksi välirahaksi tulee 1 626 700 euroa. Hinnoittelussa on otettu huomioon se, että vaihdettavat alueet sijaitsevat arvostetulla alueella Lauttasaaren etelä-osassa merenrannan välittömässä läheisyydessä. Tontilta 31122/5 avautuu länsisuuntaan esteetön näkymä merelle.
Esittelijä toteaa, että Xxxxxxxx on tontin 31122/5 suurimman ja arvokkaimman osan omistajina kiinteistönmuodostuslain 62 §:n mukainen lunastusoikeus kaupungin omistamaan vähäisempään tontinosaan, ja kaupungilla maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n mukainen lunastusoikeus Xxxxxxxx omistamaan lähivirkistysalueeseen.
Kaupungille luovutettavaksi esitettyä Xxxxxxxx omistamaa lähivirkistysaluetta on käytetty veneyritys Oy Telva Ab:n tarpeisiin. Alueella sijaitsee osittain kaksi yrityskäytössä ollutta rakennusta ja maanalainen öljysäiliö, jotka Xxxxxxx ovat toimestaan ja kustannuksellaan luvanneet purkaa ja poistaa sekä tarvittaessa puhdistaa mahdollisesti likaantuneen maan.
Esittelijä pitää aluevaihtoa tontinomistuksen yhteneväisyyden sekä asemakaavan toteuttamisen kannalta perusteltuna ja esitettyjä arviohintoja alueiden sijainti ja niiden käyttötarkoitus huomioon ottaen kaupungin puolesta hyväksyttävinä.
Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.
ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMINEN XXXXX XX XXXXX XXXXXXXXXX SEKÄ XXXXX XXXXXXX VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA
Khs 2010-992
KAJ Kaupunginhallitus päättänee, ettei kaupunki käytä etuosto-oikeuttaan 24.3.2010 tehdyssä kiinteistökaupassa, jossa Xxxxx ja Xxxxxx Xxxxx-xx ovat myyneet Helsingin kaupungin Immersbyn kylässä sijaitsevan Kiviksaari-nimisen tilan RN:o 3:110 rakennuksineen Xxxxx Xxxxxxxx.
Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxx ja kiinteistölautakunnalle
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
|
|
Liite 5 |
ESITTELIJÄ Päätösehdotuksessa mainitun kiinteistökaupan kohteena on Helsingin kaupungin Immersbyn kylän tila Kiviksaari RN:o 3:110 rakennuksineen. Tilan pinta-ala on 3 007 m2. Tila ei rajoitu kaupungin omistuksessa oleviin maihin.
Tilalla sijaitsee vuonna 1999 valmistunut 194 k-m2:n suuruinen asuinrakennus sekä vuonna 2004 valmistunut 40 k-m2:n suuruinen huoltorakennus. Kauppakirjan mukaan rakennukset ovat hyväkuntoisia.
Alueella ei ole voimassa olevaa asemakaavaa. Sipoon haja-asutus-alueiden yleiskaavassa (18.4.1997) tila RN:o 3:110 kuuluu kyläkeskusalueeseen, joka soveltuu uudisrakentamiseen (AT).
Kokonaiskauppahinta 545 000 euroa vastaa yksikköhintaa noin 181 euroa/m2 rakennuksineen.
Esittelijän mielestä kaupungin ei tule käyttää etuosto-oikeuttaan kiinteistökaupassa, koska kaupan kohde on rakennettu eikä kaupungilla
ole erityistä perustetta hankkia tilaa omistukseensa.
ASUNTO OY HELSINGIN MIRANDAN POIKKEAMISHAKEMUS
Khs 2010-328
KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-328/526 mukaisena edellyttäen, että
- tontille 31137/4 rakennettava asuinkerrostalo toteutetaan vuokratalona. Asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.
- kerhohuone ja muut asukkaiden yhteistilat toteutetaan rakennusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti.
Pöytäkirjanote Asunto Oy Melkonkatu 5:lle.
Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
LIITTEET |
Liite 1 |
|
|
Liite 2 |
|
|
Liite 3 |
|
|
Liite 4 |
Asunto Oy Helsingin Mirandan poikkeamishakemus - päätöshistoria |
ESITTELIJÄ Asunto Oy Helsingin Miranda pyytää (30.11.2009) poikkeamislupaa 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin nro 31137 tontille nro 4 (osoite Melkonkuja 4).
Hakijan tarkoituksena on toteuttaa tontille rakennettava asuinkerrostalo vuokratalona niin, että asuntojen keskipinta-ala on noin 57 huoneistoneliömetriä. Asemakaavan mukaan tontin asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 huoneistoneliömetriä. Haettu toimenpide poikkeaa siten asemakaavasta asuntojen keskipinta-alavaatimuksen osalta.
Hakija perustelee hakemustaan suurten omistusasuntojen huonolla markkinatilanteella. Vuokra-asuntojen ja erityisesti pienten vuokra-asuntojen tarve on suuri.
./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.
Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.
Selostus Tonttia koskevassa, 18.4.2008 lainvoiman saaneessa asemakaavassa nro 11657 tontti on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jonka rakennusoikeus on 3 220 kerrosala-neliömetriä ja tonttitehokkuus e = 1,7. Asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 neliömetriä. Asemakaavan autopaikkamääräys on vähintään yksi autopaikka rakennettua 95 asuntokerrosneliömetriä kohti. Asemakaavan autopaikkamääräyksen mukaiset autopaikat sijoitetaan pihanalaiseen pysäköintilaitokseen.
Hakijan tarkoituksena on toteuttaa asuinrakennus vuokratalona niin, että 49 asunnon keskipinta-ala on 56,95 huoneistoneliömetriä. Pienet sivuasuntojen luonteiset 12 yksiötä on helposti myöhemmin liitettävissä viereisiin kaksioihin, jolloin asuntojen keskipinta-ala olisi 75,4 m2.
Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta vain asuntojen keskipinta-alavaatimuksen osalta.
Viranomaisneuvottelut Kiinteistöviraston
kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimuksesta. Kaupunginhallitus päätti 25.2.2008 § 257 oikeuttaa kiinteistölautakunnan
tekemään Asunto Oy Helsingin Mirandan kanssa sopimuksen sekä tekemään siihen
mahdollisia vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä. Maankäyttösopimus on allekirjoitettu
12.3.2008.
Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä 8.1.2010. Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen.
Hakemuksesta on saatu yksi mielipide. Asunto Oy Melkonkatu 5 ilmoittaa 25.1.2010 päivätyllä kirjeellä vastustavansa poikkeamista, joka johtaa sijoitusasuntoihin, joilla ei ole autopaikkaa. Mikäli poikkeaminen asemakaavasta hyväksytään, tulee huomioida, että tontille rakennetaan riittävä määrä autopaikkoja. Autopaikkavelvoite tule olla vähintään sama kuin naapureilla. Kaavamääräyksissä tulee mahdollisuuksien mukaan edellyttää, että autopaikat tulevat asukkaiden eivätkä siirtyisi sijoitusomaisuutena talon ulkopuolella asuville.
Esittelijän ehdotus Keskipinta-alavaatimus asetettiin asemakaavassa erittelemättä erikseen vuokra- ja omistustuotantoa, mikä sittemmin on osoittautunut vaikeasti sovellettavaksi. Uudemmissa asemakaavoissa keskipinta-alavaatimus on kohdennettu vain omistusasuntotuotantoa koskevaksi.
Hakemuksen mukaista poikkeamista voidaan pitää perusteltuna, mikäli rakennus toteutetaan vuokratalona. Asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista asuntojen keskikoon kasvattamistavoitteen mukaisesti. Asukkaiden yhteistilat tulee toteuttaa rakennusvalvonnan ohjeiden mukaisesti.
Poikkeamisen erityinen syy on tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.
Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.
Esittelijä puoltaa hakemusta ehdolla, että
- tontille 31137/4 rakennettava asuinkerrostalo toteutetaan vuokratalona. Asunnot tulee suunnitella niin, että asuntojen yhdistäminen on myöhemmin tarvittaessa mahdollista.
- kerhohuone ja muut asukkaiden yhteistilat toteutetaan rakennusvalvontaviraston ohjeiden mukaisesti.
24.5.2010 pöydälle pantu asia
KANNANOTTO PUISTOLA-SEURA RY:N JA SUURMETSÄ-JAKOMÄKI-SEURA RY:N MUISTUTUKSEEN SUURMETSÄN TONTTIEN 41163/14 JA 15 JA 41164/17 JA 22 SEKÄ KATUALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11916)
Khs 2009-1923
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.
Asemakaavan sisältö pääpiirteissään
Asemakaavan muutosehdotuksessa on muodostettu Vanhalta Porvoontieltä katuyhteys Tatti-kadun koillispäähän ja siitä edelleen Vantaan puolelle koilliseen. Vantaan puolelle on suunniteltu rautakaupan, puutarhatarvikkeiden ja kodin sisustuksen suurmyymälä (Terra ja Isku; noin 21 000 k-m2) ja liikennemyymälä (ABC; noin 1 300 k-m2). Kaikkiaan pysäköintipaikkoja on koko alueelle suunniteltu 730, joista 400 on sijoitettu maantasoon ja 330 suurmyymälän katolle. Autopaikoista noin 55 sijoittuu Helsingin puolelle.
Helsingin puolella olevat kaksi teollisuustonttia on muutettu suurmyymälän pysäköintialueeksi (LPA) ja huoltoasematontiksi (KLH) suurmyymälän yhteyteen rakennettavan liikennemyymälän polttoaineen jakelualuetta varten. Tonttia 41164/17 on laajennettu koilliseen ja tontin 41163/14 pysäköintialuetta luoteeseen tonteilla toimivien yritysten toivomalla tavalla. Viimeksi mainittu tontti on muutettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (TY).
Muistutuksen keskeinen sisältö
Puistola-Seura ry ja Suurmetsä-Jakomäki-Seura ry toteavat (30.10.2009) seuranneensa kyseisen kaavamuutoksen ja siihen liittyvän Vantaan puolen Porttisuon kaavamuutoksen kulkua ja antaneet alueen asukkaiden käsityksiä ja myös yleisötilaisuuksissa julkituotuja kannanottoja peilaavat mielipiteensä hankkeiden eri vaiheissa sekä Helsingin että Vantaan kaupungeille.
Seurojen yhteistyö Vantaan kaupungin hankkeita hoitavien toimihenkilöiden kanssa on yleensä sujunut hyvin. Poikkeuksen muodostaa tämä hanke. Varsinkaan Vantaan puolen hankkeesta annetuilla seurojen mielestä perustelluilla mielipiteillä ei näytä olleen juuri merkitystä suunnitelmien sisältöön. Ikuinen keskustelu siitä, että ovatko ihmiset järjestelmää varten vai järjestelmä ihmisiä varten, näyttää kääntyvän taas järjestelmän eduksi. Siksipä seurat eivät nyt esitä kaupunginhallitukselle asemakaavan muutosehdotukseen mitään muistutusta, vaan siirtyvät ajamaan asukkaiden ja koko koilliskolkan etua vahvistuvan kaavan vaikutusten osalta.
Seurat esittävät kaupunginhallitukselle kaavan vahvistamisen jälkeisiksi jatkotoimenpiteiksi seuraavaa:
1 Porttisuon kaava-alueelle on liiketilojen rakentamisen yhteydessä tulossa ulkoilutie Vanhan Porvoontien alikulkutunnelilta liikerakennusten ohi tontin itälaidan kalliolle Lahdenväylän varteen lähelle kaupunkien rajaa. Seurat esittävät Helsingin kaupungin tehtäväksi suunnitella ja rakentaa ulkoilutien jatke kaupungin rajalta Lahdenväylän vartta pitkin Suurmetsäntien varteen asti heti, kun Vantaan puolen liikerakennushankkeen toteuttaja on rakentanut suunnitelmiin kuuluvan ulkoilutien. Näin yhdistyisivät Vantaan ja Helsingin puolen ulkoilutieverkostot toimivaksi kokonaisuudeksi.
2 Seurat esittävät, että Helsingin kaupunki valvoo lausuntoa antavana naapurina Vantaan puolen rakennushankkeen suunnitelmia ja rakentamista niin, että kaikki mahdollinen tehdään Kehä III:n ja sen liittymien melun vaimentamiseksi Helsingin puolen asuntojen suuntaan.
3 Vanha Porvoontie on nykyisellään raskaasti liikennöity. Sen ylittäminen on vaarallista ja melu häiritsee tien varren asutusta. Liikennemelun osalta on tehty EU-normien mukainen meluselvitys ja esitetty meluaidat tien molemmille puolille asutuksen kohdalle. Meluaitojen suunnittelu- ja rakentamispäätökset pitää tehdä ja aikataulut lyödä lukkoon.
4 Vanhan Porvoontien jalankulkijaturvallisuutta ei paranneta aidoilla vaan liikenteen määrää rajoittamalla. Liikennesuunnittelijoiden mukaan Vanhan Porvoontien ja Kehä III:n liittymän liikenteen ruuhkaantumisen osalta liikutaan jo ylärajoilla. Asiakohdan hankkeen suunnitelmissa on kiinnitetty paljon huomiota ruuhkautumisen välttämiseen. Siltä osin on tehty varmaan kaikki mahdollinen. Jatkossa on saatava käännetyksi osa Heikinlaakson läpi kulkevasta liikenteestä pois Vanhalta Porvoontieltä. Se onnistuu vain tekemällä liittymä Lahdenväylälle Suurmetsäntien kohdalle. Tämä liittymä sisältyy jo Helsingin yleiskaavaan 2002 ja kaupunkisuunnitteluviraston ohjelmaan ja näkyy myös asemakaavoissa. Liittymä kääntäisi teollisuusalueiden Tattariharjuntietä ja Suurmetsäntietä pitkin kulkevasta liikenteestä melkoisen osan Lahdenväylän kautta päätieverkkoon, eikä se kulkisi enää Vanhaa Porvoontietä pitkin Heikinlaakson asutuksen ohi tai Huokotietä pitkin Jakomäen asutuksen ohi. Liittymän toteutumisen esteenä on vain Lahdenväylän omistaja, Tiehallinto, joka on kaiken aikaa vastustanut liittymää. Nyt seurat sekä asukkaat odottavat, että kaupunginhallituksella olisi keinoja ja arvovaltaa saada Tiehallinnon pää kääntymään ja ottamaan alueen tieverkoston ongelmia helpottava Lahdenväylän Jakomäen liittymä työohjelmaansa.
Kannanotto muistutukseen
Kaupunginhallitus toteaa seurojen esittämistä kaavan voimaan tulon jälkeisistä jatkotoimista seuraavaa:
Lahdenväylän varren ulkoilureitti on nykyisten asemakaavojen mukaisesti mahdollista toteuttaa. Helsingin yleiskaavassa suunnittelualueen eteläpuolinen alue Lahdenväylän varressa on osoitettu virkistysalueeksi. Kääpätien eteläpuolella kyseinen alue on yleiskaavassa osoitettu työpaikka-alueeksi, mutta toistaiseksi Heikinlaakson teollisuusalueen laajentamiselle tälle alueelle ei ole ollut tarvetta. Kevyen liikenteen reitti on siis mahdollista toteuttaa ainakin Kääpätien kevyen liikenteen sillalle asti ja reitin suunnittelu- ja rakennustarve on saatettu rakennusviraston katu- ja puisto-osaston tietoon. Reitin rakentaminen on tarkoitus tutkia Puistolan ja Heikinlaakson aluesuunnitelmassa, jonka valmistelu käynnistyy kevään 2010 aikana. Reitin suunnittelu ja rakentaminen ohjelmoidaan sen jälkeen, kun kyseinen aluesuunnitelma on hyväksytty yleisten töiden lautakunnassa.
Vantaan puoleisen hankkeen suunnitelmista on laadittu asianmukaiset meluselvitykset, jotka on esitelty osallisille muun muassa asukastilaisuuksissa. Ne osoittavat, että suurmyymälän rakennusmassan sijoittumisella Kehä III:n varteen on Kehä III:n melun leviämistä estäviä vaikutuksia. Muun muassa Sienitien pään asuinrakennuksien meluolosuhteet paranevat noin 5–10 dB, mikäli suurmyymälärakennus toteutetaan. Vanhan Porvoontien länsipuolella tien vieressä sijaitsevat asuinrakennukset ovat sekä nyky- että ennustetilanteissa melualueella. Kauppakeskushankkeen toteutuminen tai toteuttamatta jättäminen ei vaikuta oleellisesti kyseisten tonttien meluarvoihin. Näiden tonttien suojaaminen Kehä III:n liikenteen melulta edellyttää Kehä III:n meluntorjunnan parantamista Vanhan Porvoontien liittymän ympäristön liikennealueella sekä maastossa korkealla olevilla tonteilla kiinteistökohtaisten meluaitojen rakentamista. Kehä III:n meluesteiden suunnittelu- ja toteutusvastuu on Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) liikenne- ja infrastruktuurin vastuualueella. Sama vastuukysymys koskee, kuten seurat toteavat, myös Lahdenväylän Suurmetsäntien liittymän toteuttamista. Helsingin kaupunki on omissa kaavasuunnitelmissaan ja aluevarauksissaan varautunut kyseisen liittymän rakentamiseen tulevaisuudessa, mutta toistaiseksi valtion viranomaisten kanta on ollut liittymän rakentamiseen kielteinen.
Vanhan Porvoontien liikennemelun osalta seurat viittaavat Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelmaan, jonka kaupunginhallitus hyväksyi 17.11.2008. Siinä on esitetty muun muassa 12 kiireellisintä asuntoalueiden katumelun torjuntakohdetta, joista yksi on Vanha Porvoontie. Meluntorjunnan toimintasuunnitelman seurantaryhmä priorisoi katumeluntorjuntakohteet keväällä 2009. Vanhan Porvoontien kohde sijoittui luokkaan 3 (kiireellisin luokka 1). Perusteluissa todetaan, että Vanhan Porvoontien kohdalla meluesteiden kustannustehokkuus jää melko heikoksi etenkin, jos otetaan huomioon myös alueella olevat kerrostalot. Alueella on yli 65 dB melualueella asukkaita, mutta meluesteet eivät vähentäisi lainkaan näiden yli 65 dB melulle altistuvien määrää. Alueen eteläosa on lisäksi myös Lahdenväylän melualueella. Tonttiliittymät hankaloittavat meluesteiden toteuttamista. Kaupunkisuunnitteluviraston liikenneinvestointien talousarvioehdotuksessa vuosille 2010–2014 kyseiseen kohteeseen ei ole varattu rahaa. Meluesteiden rakentamisen ajoitus riippuu meluntorjuntaan osoitettavien määrärahojen tasosta tulevaisuudessa.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Pöytäkirjanote Puistola-Seura ry:lle ym.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Muistutus (Suurmetsän tonttien 41163/14 ja 15 ym. alueiden asemakaavan muutosehdotus nro 11916) |
ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.
./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.
24.5.2010 pöydälle pantu asia
VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: HITAS-ASUNTOJEN OMISTUSRAJOITUKSEN MERKITYS ASUNNONVAIHTOTILANTEISSA
Khs 2009-1340
KAJ Kaupunginhallitus päättänee
- merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.6.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja
- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.
Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
LIITE |
ESITTELIJÄ Hyväksyessään 3.6.2009 esityksen Hitas-järjestelmän kehittämisestä (asia 6) kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:
”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että useamman Hitas-asunnon omistusrajoitus koskee nimenomaan pysyvää omistamista eikä estä asuntoa vaihtavaa Hitas-omistajaa ostamasta uutta Hitas-asuntoa ennen kuin on saanut vanhan myytyä.” (Tuomas Rantanen, äänin 52-0)
Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.
Toivomusponnesta on saatu päätöshistoriaan sisältyvä asuntolautakunnan (17.11.2009) lausunto.
Esittelijä toteaa, että asuntolautakunnan hyväksymässä Hitas-järjes-telmän kehittämiseksi tehdyn päätöksen soveltamisohjeessa todetaan, että useamman Hitas-asunnon omistusrajoitus koskee pysyvää omistamista, eikä estä asuntoa vaihtavaa Hitas-omistajaa ostamasta uutta Hitas-asuntoa ennen kuin on saanut vanhan myytyä. Ohje on toimitettu Hitas-yhtiöille kehotuksin toimittaa se edelleen myös Hitas-asuntojen omistajille tiedoksi.
17.5.2010 ja 24.5.2010 pöydälle pantu asia
KANNANOTTO HELSINGIN KESKUSPUISTON PUOLESTA RY:N MUISTUTUKSEEN KESKUSPUISTON POHJOISOSAN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11905)
Khs 2009-1572
KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.
Asemakaavan sisältö pääpiirteissään
Aluetta rajoittavat muun muassa Maununnevan ja Hakuninmaan asuinalueet, Pitkäkosken vesilaitos, Vantaanjoki, Vantaan kaupunki, Haltialan metsä, Helsinkipuisto sekä Paloheinän ja Länsi-Pakilan asuinalueet ja Keskuspuisto Elontien kohdalla.
Keskuspuiston pohjoisosa varataan yleiskaavan mukaisesti virkistyskäyttöön. Asemakaava ja asemakaavan muutos turvaa Keskuspuiston luonto-, maisema- ja virkistysarvojen säilymisen. Keskuspuiston pohjoisosan luonne ulkoilumetsänä ja luonto- ja retkeilyalueena säilytetään. Luonnonsuojelualueet, maisemallisesti arvokkaat pellot, suojeltava tie ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat linnoituslaitteet on merkitty kaavaan.
Kaavan tavoitteena on turvata tärkeät seudulliset virkistysyhteydet ja Keskuspuiston virkistyskäyttöarvot. Tavoitteena on myös sovittaa yhteen maan alle suunniteltu joukkoliikennekatu ja maanalainen vedenpuhdistuslaitos sekä virkistyskäyttö siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön ja maiseman ehdoilla.
Kaava mahdollistaa Paloheinän ulkoilumajan laajentamisen ja sen ympäristön parantamisen sekä Paloheinänhuipun ulkoilupalvelujen kehittämisen. Keskuspuiston pohjoisosan länsireunassa on tulevan Kuninkaantammen asuntoalueen vieressä varaus urheilukenttää varten. Alueen eteläosassa sijaitsevaa Elontien viljelypalsta-aluetta on mahdollista laajentaa.
Jokeri 2 -linjan toteuttaminen edellyttää noin 1,3 kilometrin pituisen ja 14 metriä leveän joukkoliikennetunnelin rakentamista Keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen.
Kaava mahdollistaa Keskuspuiston alitse kulkevan joukkoliikennettä palvelevan Jokeri 2 -tunnelin (Paloheinäntunnelin) rakentamisen. Paloheinän majan ympäristössä esitetään Paloheinäntunnelin ajoluiskan järjestelyt sekä Jokeri 2 ‑raidevaraus. Kaavassa määritetään myös tunnelin ajoluiskan sijoittuminen Keskuspuiston länsiosassa, Kuninkaantammen uuden asuinalueen reunassa.
Kaava turvaa osaltaan kaupungin vesihuollon kehittämisen. Haltiavuoreen suunniteltu, viimeistään 2030-luvulla toteutettava talousvedentuotantoon tarkoitettu vedenpuhdistuslaitos on pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategian mukainen.
Keskuspuiston pohjoisosaan osoitettu uusi maanalainen vedenpuhdistuslaitos ja Jokeri 2 -linjan tunneliosuus on suunniteltu rakennettavaksi kallioon siten, että laitoksen ja tunnelin katto ovat vähintään 10 m:n syvyydessä. Kaavamääräysten mukaan vedenpuhdistuslaitos on suunniteltava siten, ettei siitä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle ja maisemalle. Vedenpuhdistuslaitoksen toteuttaminen vaatii vielä erillisen maanalaisen asemakaavan.
Muistutuksen keskeinen sisältö
Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. vaatii (10.9.2009), että maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen tilavaraus poistetaan asemakaavaehdotuksesta. Yhdistys perustelee vaatimustaan sillä, että tilavaraus voi olla luonnonsuojelulain vastainen, koska maanalaisen tilavarauksen yläpuolella on luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitettua aluetta.
Yhdistys viittaa myös lakiin ympäristövaikutusten arvioinnista ja muistuttaa, että maanalainen vedenpuhdistuslaitos saattaa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, eikä ympäristövaikutusten arviointia saisi siirtää kauas tulevaisuuteen.
Kaupunkisuunnittelulautakunnan 24.8.2006 hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa todetaan, että teknisen huollon rakenteet rakennetaan Keskuspuiston maiseman ja virkistyskäytön ehdoilla. Maanalaisia hallimaisia tiloja varten joudutaan louhimaan aukkoja ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä varten. Nämä aiheuttavat haittaa luonto- ja maisema-arvoille. Yhdistyksen mielestä on kyseessä poikkeaminen Keskuspuiston suunnitteluperiaatteista.
Yhdistys viittaa myös Helsingin maanalaiseen yleiskaavaehdotukseen. Ehdotuksessa vedenpuhdistuslaitoksen tilavaraus sijaitsee pintakallioalueella eikä kallioresurssialueella. Ehdotuksen kaavamääräyksissä todetaan, että esikaupungin pintakallioalueilla soveltuvuus maanalaiseen rakentamiseen ja käyttötarkoitus selvitetään maanalaisen asemakaavoituksen yhteydessä. Selvitykset tulisi tehdä myös maan päällisen asemakaavoituksen yhteydessä. Nyt käsiteltävään asemakaavaehdotukseen sisältyy vain suppea rakennettavuusselvitys.
Kannanotto muistutukseen
Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:
Luontoarvojen säilyttäminen ja ympäristövaikutukset
Haltialan metsäalueella
sijaitsevat Haltialan pohjoinen lehtoalue ja Haltiavuoren–Paloheinän lehto- ja
korpilaaksojakson metsä on osoitettu asemakaavaehdotuksessa luonnonsuojelulain
nojalla suojeltaviksi tarkoitetuksi alueiksi ympäristölautakunnan
luonnonsuojeluohjelmasta vuonna 2008 tekemän päätöksen perusteella. Luonnonsuojeluohjelman
yksi suojelubiologinen tavoite on, että merkittävä osa ohjelmassa rauhoitettavaksi
ehdotetuista kohteista tukee jo olemassa olevia Helsingin luonnon suuria
ydinalueita. Haltialan–Vantaanjoen alue on yksi tällaisista ydinalueista.
Mainittuja alueita koskevia rauhoituspäätöksiä ei ole vielä tehty.
Maanalaisen vedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsee Haltialan pohjoinen lehtoalue, jonka suojelun tarkoituksena on turvata rikkaan lehtokasvillisuuden ja monipuolisen metsäeliöstön säilyminen alueella. Tavoitteena on myös luoda Pitkäkosken rinnelehdon ja Haltialan aarnialueen väliin mahdollisimman luonnontilaisen kaltainen metsäalue ennallistamistoimien avulla.
Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on Keskuspuiston osayleiskaavan 1978 ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) mukaisesti turvata Keskuspuiston alue sekä alueen säilyminen luonteeltaan virkistyskäyttöön tarkoitettuna ulkoilumetsänä. Tavoitteena on myös turvata alueen hyvin merkittävien luontoarvojen säilyminen sekä merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen ja kehittäminen. Kaavan tärkeänä tavoitteena on myös mahdollistaa pääkaupunkiseudun vesihuollon asianmukainen kehittäminen keskipitkällä ajanjaksolla. Kaavan tavoitteena on myös sovittaa yhteen virkistyskäyttö ja maanalaiset hankkeet siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön ja maiseman ehdoilla.
Asemakaavaehdotuksesta on saatu Helsingin ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot. Ympäristökeskuksella ei ole asiasta huomautettavaa. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että kaava sovittaa yhteen maanalaiset hankkeet maisema- ja virkistysarvojen kanssa. Myös alueen luontoarvot on riittävästi otettu huomioon.
Asemakaavaehdotuksessa maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiselle on annettu tiukat määräykset, joiden on arvioitu turvaavan Haltialan metsäalueen luonnonsuojeluarvot sekä virkistys- ja maisema-arvot. Asemakaavaehdotuksessa kyseinen luontokohde on osoitettu luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi (SL‑2). Osittain samalle alueelle, mutta maan alle, on osoitettu myös ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen pääkaupunkiseudun talousveden tuotantoa varten. Maanalainen vedenpuhdistuslaitos on tarkoitus rakentaa siten, että laitoksen katto on vähintään 10 metrin syvyydessä kalliossa, ja siten, ettei Keskuspuistoon tule uusia maanpäällisiä ajoyhteyksiä.
Haltialanlehdon osoittaminen kaavaehdotuksessa luonnonsuojelualueeksi tukee osaltaan tavoitetta säilyttää Keskuspuiston luonto-, virkistys- ja maisema-arvot, vaikka luonnonsuojelualueeksi tarkoitetun alueen alla on varaus maanalaista vedenpuhdistamoa varten.
Helsingin Vesi ‑liikelaitos on todennut asemakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että asemakaavassa esitetyt rajoitukset laitoksen toteutukselle voidaan lähtökohtaisesti ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Asemakaavaselostuksessa on arvioitu, että lehtomaisen kasvillisuuden säilymisedellytyksenä oleva luontoalueen vesitasapaino on mahdollista säilyttää maanalaisesta rakentamisesta huolimatta. Laitokselta edellytetään vesitiiveyttä, jonka vuoksi rakentamisella ei ole vaikutusta kasvillisuuden vedensaantiin. Erillisessä maanalaisessa laitoksen asemakaavassa voidaan asettaa tiukat rajat mahdollisille vesivuodoille.
Selvitysten riittävyys
Ympäristövaikutusten arviointitarve tulee selvitettäväksi myöhemmin laadittavan maanalaisen asemakaavan yhteydessä.
Vedenpuhdistuslaitoksen tilavaraus perustuu kiinteistöviraston geoteknisen osaston laatimaan selvitykseen, joka on riittävä pitkän aikavälin varaukselle myös kallioteknisen rakennettavuuden osalta. Tilavaraus on myös kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2009 hyväksymässä maanalaisessa yleiskaavassa.
Maanalaisessa yleiskaavaehdotuksessa ei näytetty Keskuspuiston alueen kallioresursseja, jotta sinne ei syntyisi kysyntää kalliotiloille. Pitkäkosken alue on pääkaupunkiseudun vesihuollon infrastruktuurin kannalta tärkeä ja keskeinen alue. On perusteltua varata sieltä kallioresursseja mahdollista vedenpuhdistuslaitosta varten. Hankkeen tullessa ajankohtaiseksi on todennäköistä, että laitokselle tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja.
Hanke toteutuu Helsingin Vedeltä saatujen tietojen mukaan viimeistään 2030-luvulla. Laitos turvaa pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisen. Hanke vaatii jatkossa erillisen yksityiskohtaisen maanalaisen asemakaavan, jonka yhteydessä tutkitaan kallion rakennettavuus tarkemmin, hankkeelle laaditaan realistiset suunnitelmat ja tehdään riittävät vaikutusarvioinnit. Työnaikaiset häiriöt selvitetään ja haitat pyritään ehkäisemään. Louheen kuljetusta varten voidaan rakentaa työtunneli kalliossa alueen ulkopuolelta esimerkiksi läheltä Hämeenlinnantietä, jolloin ei aiheuteta häiriötä kaava-alueelle eikä tulevalle Kuninkaantammen asuntoalueelle.
Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet
Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet on otettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa huomioon siten, että Keskuspuistoon sopimattomat, mutta välttämättömät, hankkeet on sijoitettu maan alle. Kaavamääräykset ovat Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden mukaisia, ja niillä on tarkoitus turvata Haltialan metsäalueen säilyminen mahdollisimman luonnontilaisena osana Keskuspuistoa.
Kaavamääräyksissä todetaan seuraavaa: Laitos ja siihen liittyvät ilmanvaihtokuilut ja poistumistiet tulee suunnitella siten, ettei niistä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle ja maisemalle. Virkistys- ja retkeilyalueelle ei tule sijoittaa uusia maanpäällisiä ajoyhteyksiä. Vedenpuhdistuslaitoksen ajoyhteydet tulee rakentaa kaava-alueella kalliotunnelina Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tontilta. Alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa puistoalueen luonnonsuojelu- ja maisemallisia arvoja vastaavaan tilaan. Toteuttaminen vaatii erillisen yksityiskohtaisen maanalaisen asemakaavan.
Kaavamääräykset tukevat Haltialan metsäalueen luontoarvojen säilyttämistä, eikä varausta maanalaista vedenpuhdistamoa varten tarvitse poistaa. Muistutuksen johdosta kaavamääräystä on tiukennettu seuraavasti: Laitos ja siihen liittyvät ilmanvaihtokuilut ja poistumistiet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle, maisemalle ja luontoarvoille. Laitoksen katon yläpuolella tulee olla kalliota vähintään 10 metriä. Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa luontoalueen vesitasapainolle.
Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n hallituksen edustajien kanssa on neuvoteltu 14.1.2010 kaupunkissuunnitteluvirastossa kaavaan liittyvistä kysymyksistä ja muistutuksesta. Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n edustajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä muistutuksen perusteella kaavamääräykseen tehtyyn tarkennukseen.
Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Pöytäkirjanote Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:lle.
Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024
LIITE |
Muistutus (Keskuspuiston pohjoisosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11905) |
ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.
Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.
./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.