VÄHÄPÄÄSTÖISTEN AJONEUVOJEN EDISTÄMINEN JA YMPÄRISTÖVYÖHYKKEEN PERUSTAMINEN HELSINGISSÄ

Khs 2009-1156

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä 1 olevan Helsingin kaupungin ilmansuojelutyöryhmän 30.3.2010 päivätyn ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsingissä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee lähettää ehdotuksen tiedoksi ja huomioon otettavaksi kaikille hallintokunnille sekä kehottaa hallintokuntia huolehtimaan niille ehdotuksessa osoitetuista toimenpiteistä.

Pöytäkirjanote sekä liite 1 kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, HSL Helsingin seudun liikenteelle (PL 100, 00077 HSL), HSY Helsingin seudun ympäristöpalveluille (Seututieto, PL 100, 00066 HSY) sekä hallintokeskuksen viestinnälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Kansanen Pekka, ympäristöjohtaja, puhelin 310 32000
Poutanen Olli-Pekka, liikennesuunnittelupäällikkö, puhelin 310 37079
Viinanen Jari, ympäristötarkastaja, puhelin 310 31519

LIITTEET	Liite 1	Ilmansuojelutyöryhmän ehdotus vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta 30.3.2010
	Liite 2	Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen ja ympäristövyöhykkeen perustaminen Helsingissä. Taustamuistio ilmansuojelutyöryhmän ehdotukseen 10.2.2010
	Liite 3	Luettelo lausunnonantajista
	Liite 4	Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen...-päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Ilmansuojelun toteuttamisen seurannasta vastaava ilmansuojelutyöryhmä on laatinut ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsinkiin. Ilmansuojelutyöryhmä esittää 30.3.2010, että kaupunki laatii kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille ja ottaa käyttöön kannustimia niiden lisäämiseksi. Lisäksi esitetään muodostettavaksi kantakaupungin alueelle ympäristövyöhyke, joka koskisi Helsingin sisäistä ja seudullista bussiliikennettä sekä HSY:n kilpailuttamaa jätehuoltoa.

ESITTELIJÄ

Ehdotuksen taustaa Khs hyväksyi 19.5.2008 (§ 736) Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelman 2008-2016 ja 17.11.2008 (§ 1367) Helsingin kaupungin meluntorjunnan toimintasuunnitelman 2008. Kyseisten ohjelmien toimenpiteiksi on kirjattu muun muassa ympäristövyöhykkeen soveltuvuuden selvittäminen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen.

Myös muut pääkaupunkiseudun kunnat ja YTV ovat laatineet omat ilmansuojelun toimintaohjelmansa. Vähäpäästöisyyden edistäminen ja vähäpäästöisyyden kriteerien määrittely sisältyvät toimenpiteinä kaikkiin näihin ohjelmiin.

YTV:n hallituksen 14.12.2007 hyväksymässä Pääkaupunkiseudun ilmastostrategiassa 2030 on liikenteen osalta päästövähennyskeinoiksi kirjattu muun muassa vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen sekä ympäristövyöhykkeiden perustamisen selvittäminen. Energiapoliittisten linjausten työryhmän (EPOS) työsuunnitelmaan 28.2.2008 on kirjattu, että selvitetään mahdollisuudet suosia vähäpäästöisten autojen käyttöä.

Ilmansuojelutyöryhmän selvitystyö

Ilmansuojelun toteuttamisen seurannasta vastaava ilmansuojelutyöryhmä nimesi keväällä 2008 toimenpideryhmän edistämään ilmansuojelun toimintaohjelman toimenpiteiden toteuttamista. Ryhmään nimettiin edustajia toimintaohjelman toteuttamisen kannalta keskeisimmistä hallintokunnista sekä YTV:stä. Ryhmää täydennettiin liikenne- ja viestintäministeriön, ympäristöministeriön sekä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien edustajilla. Toimenpideryhmän ensimmäisenä tehtävänä oli selvittää ympäristövyöhykkeen perustamisen ja vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisen mahdollisuudet Helsingissä. Näihin liittyviä selvityksiä oli tehty jo aiemmin Helsingissä eri virastojen yhteistyönä.

Taustaselvitykset

Helsingin kaupunki laati vuonna 2006 selvityksen kaasun ja muiden vähäpäästöisten polttoaineiden liikennekäytön laajentamisen mahdollisuuksista Helsingissä (Vähäpäästöiset ajoneuvot Helsingissä, Ympäristökeskuksen julkaisuja 9/2006). Selvityksessä tarkasteltiin ajoneuvoteknologiaa ja muiden maiden vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisen järjestelmiä. Selvityksen mukaan kaupungin tulisi määrittää kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille. Se olisi tärkeää, jotta kansalaiset voisivat luotettavasti ja helposti verrata markkinoilla olevien autojen päästötasoa.

Edellä mainitussa selvityksessä mainittiin ympäristövyöhykkeen perustaminen yhtenä keinona edistää puhtaampia ajoneuvoja. Jatkotyönä Helsingin kaupungin ympäristökeskus teki vuonna 2007 esiselvitysluonteisen työn ympäristövyöhykkeen soveltamisesta Helsinkiin (julkaisematon raportti). Selvityksessä tarkasteltiin mm. eri maiden ympäristövyöhykkeiden toteutusta, arvioitiin sen soveltamista Helsinkiin ja hahmoteltiin päästörajoja.

Ilmansuojelun toimenpideryhmä teetti näiden selvitysten jatkoksi Nordic Envicon Oy:llä Helsingin vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen ja ympäristövyöhykkeen vaikutuksia tarkastelevan selvityksen (julkaisematon raportti). Selvitykseen koottiin mm. tietoja vähäpäästöisten ajoneuvojen määrien kehittymisestä ja ympäristövyöhykkeen sisälle jäävän kaluston määristä sekä arvioitiin myös toimenpiteiden kustannuksia.

Edellä mainittujen selvitysten perusteella ilmansuojelutyöryhmä laati ehdotuksen 11.5.2009 vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsinkiin. Kaupunginjohtaja päätti 27.5.2009 § 35 johtajistokäsittelyssä merkitä tiedoksi ilmansuojelutyöryhmän ehdotuksen sekä kehottaa ilmansuojelutyöryhmää pyytämään luonnoksesta lausuntoja kaupungin hallintokunnilta sekä kaupungin ulkopuolisilta viranomais- ja yhteistyötahoilta, sekä valmistelemaan ehdotuksen vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä ja ympäristövyöhykkeen perustamisesta Helsingissä kaupunginhallituksessa hyväksyttäväksi.

Lausuntomenettely Ehdotus lähetettiin lausunnoille 3.6.2009. Lausuntoja pyydettiin kaupungin hallintokunnilta (11 kpl) sekä ulkopuolisilta viranomais- ja yhteistyötahoilta (24 kpl). Myöhemmin pyydettiin lisäksi HSL Helsingin seudun liikenteen lausunto. Lisäksi neljä ulkopuolista tahoa antoi lausuntonsa oma-aloitteisesti. Myös kaupunkilaisille, yrityksille, järjestöille ym. tahoille varattiin mahdollisuus kommentoida ja antaa palautetta ehdotuksesta ympäristökeskuksen internetsivuille luodulla lomakkeella.

./. Luettelo lausunnonantajista on tämän asian liitteenä. Yhteenveto asiaan saaduista lausunnoista löytyy tämän asian liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Kaikki kaupungin hallintokunnilta pyydetyt lausunnot saatiin. Lausunnon asiassa antoivat Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunta (15.9.2009), Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunta (22.9.2009), HKL-liikelaitoksen johtokunta (1.10.2009), kaupunkisuunnittelulautakunta (24.9.2009), kiinteistölautakunta (29.9.2009), Palmia -liikelaitoksen johtokunta (17.9.2009), pelastuslautakunta (22.9.2009), talous- ja suunnittelukeskus (23.10.2009), teknisen palvelun lautakunta (1.10.2009), yleisten töiden lautakunta (24.9.2009) ja ympäristölautakunta (29.9.2009).

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että ilmansuojelutyöryhmän ehdottamat vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämistoimet ovat oikean suuntaisia. Myös kaupungin oman ajoneuvokaluston muuttaminen vähäpäästöiseen suuntaan on hyvän esimerkin vuoksi tärkeätä. Kun ehdotuksen mukaiset päästökriteerit täyttävien autojen tarjonta on vielä suppea, on perusteltua, että ehdotukset eivät ole määrääviä, kuten raportissakin todetaan. Kriteerien tulisi olla pääkaupunkiseudun kunnissa mahdollisimman yhtenäiset. Talous- ja suunnittelukeskus katsoo, että vähäpäästöisten ajoneuvojen osuuden lisäämisen kannalta on ratkaisevan tärkeää, että niiden verotusta edelleen alennetaan valtion toimesta. Ilmainen pysäköinti olisi ristiriidassa joukkoliikenteen suosimisen kanssa keskustaan suuntautuvilla matkoilla ja siksi sitä ei pitäisi käyttää. Ympäristövyöhykkeen käyttöönotto edellyttää vielä tarkempia laskelmia sen hyödyistä ja kustannusvaikutuksista.

Kaupungin ulkopuolisilta tahoilta saatiin 22 lausuntoa. Lausunnon antoivat Allergia- ja astmaliitto ry (25.9.2009), Espoon kaupunki (29.9.2009), Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry Helsy (28.9.2009), Helsingin seudun kauppakamari (29.9.2009), Hengitysliitto Heli ry (23.9.2009), HSL Helsingin seudun liikenne (30.3.2010), Kauniaisten kaupunki (30.10.2009), Liikenne- ja viestintäministeriö (2.10.2009), Motiva (29.9.2009), Natur och Miljö rf (30.9.2009), Neste Oil Oyj (24.9.2009), St1 Biofuels Oy (21.8.2009), Suomen Kuntaliitto (1.10.2009), Suomen luonnonsuojeluliitto (3.7.2009), Tiehallinto (29.9.2009), Toyota Auto Finland Oy (29.9.2009), Työ- ja elinkeinoministeriö (30.9.2009), Uudenmaan liitto (9.9.2009), Uudenmaan ympäristökeskus (16.9.2009), Vantaan kaupunki (30.9.2009), VTT (29.9.2009), ja YTV (23.10.2009).

Esittelijä toteaa, että ilmansuojelutyöryhmän ehdotusta tarkistettiin saatujen lausuntojen perusteella.

./. Työryhmän ehdotus Vähäpäästöisten ajoneuvojen edistäminen ja ympäristövyöhykkeen soveltuvuuden selvittäminen sisältyvät toimenpiteinä useisiin kaupungin hyväksymiin ohjelmiin ja strategioihin. Helsingin kaupungin Ilmansuojelun toimintaohjelmassa 2008-2016, Meluntorjunnan toimintasuunnitelmassa 2008 ja Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:ssa mainitaan nämä toimet. Vähäpäästöisyyden edistäminen sisältyy toimenpiteenä myös muiden pääkaupunkiseudun kuntien ja YTV:n (1.1.2010 alkaen HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä ja HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä) ilmansuojeluohjelmiin.

Vähäpäästöisistä ajoneuvoista ja ympäristövyöhykkeestä laadittujen selvitysten sekä päästötutkimusten perusteella ilmansuojelutyöryhmä esittää, että kaupunki laatii kriteerit vähäpäästöisille ajoneuvoille ja ottaa käyttöön kannustimia niiden lisäämiseksi. Lisäksi muodostetaan kantakaupungin alueelle ympäristövyöhyke, joka koskisi Helsingin sisäistä ja seudullista bussiliikennettä sekä HSY:n kilpailuttamaa jätteenkuljetusta. Ympäristövyöhyke olisi luonteeltaan bussiliikenteen ja jäteautojen vähäpäästöisyyden edistämisvyöhyke. HSL:n ja HSY:n tulisi luoda erilliset kriteerit alueelle tuleville vähäpäästöisille busseille ja jäteautoille. Kriteerejä käytettäisiin kilpailutettaessa linjoja ja alueita.

Ohjelmassa ehdotetuille toimille on määritetty vastuutahot sekä yhteistyötahot.

Vähäpäästöisyyden edistämiseksi työryhmä esittää seuraavia toimia:

1) Kaupunki ottaa käyttöön seuraavat kriteerit vähäpäästöisille henkilöautoille:

a. Bensiini- ja dieselautot (ml. hybridit), joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 100 g/km ja säännellyt päästöt ovat Euro 5 -tasoa,

b. Bifuel-autot (kaasuautot), joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (maakaasulla mitattuna) ja säännellyt päästöt ovat Euro 5 -tasoa,

c. Flexi fuel -autot - etanoliautot – joiden hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km (bensiinillä mitattuna) ja säännellyt päästöt ovat Euro 5 -tasoa,

d. Täyssähköautot (ei päästö- tai kulutusrajaa).

Kaupunki tarkistaa kriteerejä kahden vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein. Myöhemmin voidaan asettaa kriteerit myös pakettiautoille ja työkoneille sekä mopoille, skoottereille, mopoautoille ja moottoripyörille.

2) Kaupunki ottaa käyttöön seuraavat vähäpäästöisten ajoneuvojen kannustimet:

a. Pysäköintietuus.

Vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville ajoneuvoille annetaan 50 %:n alennus pysäköintimaksuista. Alennus koskee kaikkia yleisten liikennealueiden maksullisia pysäköintipaikkoja, joita ovat kaikille maksulliset lippuautomaatti- ja mittaripaikat sekä maksulliset asukaspysäköintipaikat. Kaupungin myöntämä pysäköintietuus ei koske yksityisiä pysäköintilaitoksia, elleivät nämä sitä erikseen myönnä.

Maksaminen tapahtuu autokohtaisella maksulaitteella tai mobiilipäätelaitteella, joihin on mahdollista ohjelmoida alennetut taksat. Alennettua taksaa saa käyttää vain autoissa, jotka täyttävät kohdassa 1 esitetyt vähäpäästöisyyden kriteerit. Alennettuun taksaan oikeutetut ajoneuvot merkitään visuaalisesti erottuvalla tavalla.

Vähäpäästöisyyden kriteerit täyttävät ajoneuvot saavat 50 %:n alennuksen myös oman vyöhykkeensä asukas- ja yrityspysäköintitunnuksen lunastusmaksusta. Kriteerit täyttäville ajoneuvoille perustetaan oma merkintäluokka kaupungin pysäköintitunnusjärjestelmään.

Tärkeimmille liityntäpysäköintialueille merkitään omia paikkoja vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville ajoneuvoille sekä latauspaikkoja täyssähköautoille ja ladattaville hybrideille. Paikkoja toteutetaan asteittain todetun kysynnän mukaan.

Vähäpäästöisyyden kriteerit täyttäville ajoneuvoille myönnettävät pysäköintietuudet ovat määräaikaisia. Kaupunki tarkistaa sekä kriteerejä että etuisuuksia kahden vuoden kuluttua niiden käyttöönotosta ja sen jälkeen kahden vuoden välein.

3) Kaupunki ottaa käyttöön seuraavat toimet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseksi:

a. Selvitetään ja laaditaan tarvittaessa suunnitelma sähkö- ja kaasujakeluverkostojen laajentamiseksi.

b. Kaupungin omaan kalustoon hankitaan vain vähäpäästöisiä henkilöautoja, ellei ole perusteltua syytä poiketa säännöstä. Kuljetuskäyttöön hankittavien bensiini- ja dieselhenkilöautojen (ml. hybridit) hiilidioksidipäästöt ovat alle 150 g/km ja säännellyt päästöt Euro 5 -tasoa.

c. Tilattaessa yhteiskäyttöauto tai taksi pyydetään toimittamaan vähäpäästöinen ajoneuvo.

d. Tiedotuksen lisääminen.

e. Vähäpäästöisten ajoneuvojen määrän seuranta.

f. Edistetään yhteisten vähäpäästöisyyden kriteerien ja eri kuntien olosuhteisiin soveltuvien kannustimien käyttöönottoa Helsingin seudulla.

g. Kaupunki seuraa edelleen muissa maissa vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämisestä saatuja kokemuksia ja hyödyntää niitä omien toimiensa kehittämisessä.

h. Kaupunki tekee vetoomuksen valtiolle, että vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaa helpotettaisiin veroetuuksilla.

Ympäristövyöhykkeen osalta työryhmä esittää, että

4) Kaupunkiin perustetaan ympäristövyöhyke:

a. Kaupunki ottaa käyttöön ympäristövyöhykkeen, joka koskee Helsingin seudun liikenne-kuntayhtymän (HSL) kilpailuttamaa Helsingin sisäistä ja seudullista bussiliikennettä sekä HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kilpailuttamaa jätehuoltoa.

b. Kaupunki seuraa edelleen muiden maiden kokemuksia ympäristövyöhykkeistä ja hyödyntää niitä HSL:n ja HSY:n kanssa Helsingin ympäristövyöhykkeen kehittämisessä.

Ympäristövyöhykkeen ensisijainen tavoite on parantaa ilmanlaatua. Tarkoituksenmukaisin rajoitusalue Helsingissä on kantakaupungin alue, joka sisältää ilmanlaadultaan kriittisimmät, vilkasliikenteiset katukuilut (kts. Kartta / Ilmansuojelutyöryhmän ehdotus. Liite 1).

Ehdotuksen vaikutukset

Vähäpäästöisten ajoneuvojen hankinnan ja käytön edistäminen sekä ympäristövyöhykeen perustaminen ilmansuojelutyöryhmän ehdottamalla tavalla vähentäisivät kasvihuonekaasupäästöjä, terveydelle haitallisia päästöjä ja melua. Toimet parantaisivat ilmanlaatua kaupungissa. Lisäksi toimenpiteet toisivat kaupungille myönteistä julkisuutta ja kohentaisivat kaupungin imagoa. Ehdotetut toimet olisivat luonteeltaan kannustavia eivätkä määrääviä. Kustannusvaikutukset olisivat kaupungille, HSL:lle ja HSY:lle kohtuulliset. Toimilla ei myöskään aiheutettaisi ongelmia kaupungin elinkeinoelämälle.

Kustannuksia syntyisi pääosin ajoneuvoille annettavasta 50 % alennuksesta pysäköintimaksuista. Asukaspysäköinti maksaa nykyisin 100 euroa/vuosi ja yrityspysäköinti 360 euroa/vuosi. Mikäli asukaspysäköinnissä olisi 1 000 vähäpäästöistä ajoneuvoa ja yrityspysäköinnissä olisi 200, menetettäisiin maksuina siten 86 000 euroa/vuosi. Pysäköinti maksaa riippuen vyöhykkeestä 4 euroa/tunti, 2 euroa/tunti tai 1 euroa/tunti (keskimäärin 2,3 euroa/tunti). Esimerkiksi, jos keskimäärin 300 vähäpäästöistä autoa pysäköi jokaisena maksullisina päivinä 2 tuntia päivässä, menetettäisiin pysäköintituloja noin 210 000 euroa/vuosi. Pysäköintimaksuista kertyi tuloja kaupungille vuonna 2008 noin 9,6 miljoonaa euroa. Menetetty tulo olisi siten noin 2 %.

Useissa eurooppalaisissa kaupungeissa on otettu käyttöön ympäristövyöhykkeitä, joille eivät pääse suuripäästöisimmät ajoneuvot. Rajoitukset perustuvat useimmiten autojen päästötasoon, ts. Euro-luokkiin. Useiden selvitysten perusteella Euro-luokkiin perustuvien ympäristövyöhykkeiden kustannus-hyöty on kuitenkin ilmanlaadun kannalta heikko. Näillä ei ole myöskään vaikutusta kasvihuonekaasupäästöihin.

HSY:n tekemissä ilmanlaadun katukuilumallinnuksissa on osoitettu, että raskaalla liikenteellä on Helsingissä huomattava vaikutus ilmanlaatuun erityisesti katukuiluissa. Bussit muodostavat kantakaupungin raskaasta kalustosta merkittävän osuuden. Raskaan kaluston päästöjä voidaan vähentää tiukentamalla liikennöitsijöiden kilpailutuksessa käytettäviä ympäristökriteerejä niin, että vähäpäästöinen kalusto ja vähäpäästöiset polttoaineet saisivat kilpailuedun. Kriteerejä kannattaa tiukentaa erityisesti kantakaupungin alueella.

Ympäristövyöhykkeen hyöty ja kustannusvaikutukset arvioitaisiin erikseen määritettäessä ympäristövyöhykkeellä vaadittavia päästökriteerejä. Kustannusvaikutusten arvioidaan olevan kaupungille ja HSY:lle sekä HSL:lle kohtuulliset. Toimilla ei myöskään aiheutettaisi ongelmia kaupungin elinkeinoelämälle.

LAUSUNTO TARKASTUSLAUTAKUNNALLE ARVIOINTIKERTOMUKSESTA VUODELTA 2009

Khs 2010-616

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa tarkastuslautakunnalle arviointikertomuksesta vuodelta 2009 seuraavan lausunnon:

Arviointikertomuksen kohta 3.1 Kaupunginvaltuuston asettamien

tavoitteiden toteutuminen

3.1.4 tavoitteiden tarkastelu yhteisstrategioiden mukaan

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- poikkihallinnollisten tavoitteiden määrä on edelleen vähäinen. Hallintokuntien tulee asettaa hallintokuntarajat ylittäviä poikkihallinnollisia tavoitteita.

- liikuntatoimen tulee kehittää sitovia toiminnallisia tavoitteita siten, että ne toteuttavat valtuuston strategiaohjelman linjauksia. Lisäksi niiden tulee olla toimintaa ohjaavia ja virastolla on oltava mahdollisuus vaikuttaa tavoitteiden toteutumiseen.

- kaupunkisuunnitteluviraston tulee ensi tilassa ryhtyä toimenpiteisiin, jotta jatkossa asemakaavojen laatimiseksi ja MA-ohjelman toteuttamiseksi asetettujen tavoitteiden mukainen määrä asemakaavoja tulee laadituksi.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen poikkihallinnollisten tavoitteiden asettamiseksi. Kaupunginhallitus näkee tärkeäksi, että hallintokunnat talousarviota valmistellessaan tekevät yhteistyötä yhteisten tavoitteiden asettamisessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että liikuntatoimi on toteuttanut kaupungin liikuntapoliittista ohjelmaa vuosille 2001–2010 ja raportoinut sen toteutumisesta. Kaupungin strategiaohjelma 2009–2012 on jo osaltaan vaikuttanut talousarvioon ja -suunnitelmaan 2010–12. Khs katsoo, että liikuntalautakunta on pyrkinyt ottamaan huomioon strategiaohjelman linjaukset varsinkin terveysvaikutusten, sukupuolivaikutusten ja tasa-arvovaikutusten kannalta ja tulee valmistellessaan sitovia tavoitteita talousarviosta ja -suunnitelmasta 2011–13 alkaen ottamaan huomioon strategiaohjelman linjaukset entistä paremmin.

Kaupunginhallitus pitää myöskin tärkeänä, että kaupunkisuunnitteluvirasto saavuttaa talousarviossa määritellyn asemakaavojen laatimisen MA-ohjelman mukaisen sitovan tavoitteen. Khs toteaa lisäksi, että kaupunginvaltuusto on merkitessään 5.5.2010 tiedoksi maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin 2010 hyväksynyt mm. kohtuuhintaisen asuntotuotantoon ja täydennysrakentamiseen liittyviä kaavoituksen toimenpiteitä.

3.1.5 Tavoitteiden tarkastelu toimialakohtaisesti

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- sosiaali- ja terveystoimen toiminnan ja talouden ohjausta tulee kehittää, jotta asetetut tavoitteet saavutettaisiin.

- hallintokuntien tulee edelleen kehittää sitoviin taloudellisiin tavoitteisiin kytkeytyviä sitovia toiminnallisia tavoitteita.

Kaupunginhallitus toteaa, että budjetoinnin ongelmakohtia ovat asiakasmäärien ennakoinnin vaikeus, alueellisten väestömuutosten ennusteiden osuvuus johtuen asuntomarkkinoiden ja kuntalaisten asumisvalintojen moninaisuudesta sekä palvelujen käyttöön liittyvät kuntalaisten valinnat. Vuoden 2008 lopulla talousarvion vahvistamisen jälkeen tapahtunutta globaalin taloudellisen tilanteen äkillistä heikkenemistä ja vaikutusta paikallisesti ei voitu riittävästi ennakoida. Toimintaympäristömuutosten tuomia resurssikohdennuksia tarkennetaan talousarvioehdotuksen laatimisen jälkeenkin tulosbudjettien laatimisen yhteydessä syksyllä.

Sosiaaliviraston vastuualueiden talousjohtamisen tukena kullakin vastuualueella ovat olleet vuoden 2008 keväästä johdon laskentatoimen asiantuntijat. Myös sosiaaliviraston hallinto- ja kehittämiskeskuksen toimistojako on uudistettu 1.1.2009 lukien. Keskeistä uudistuksessa on, että kaikki taloustoiminnot koottu yhteen yksikköön.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin 14 jäsenkuntaa lähetti HUS:n hallitukselle kaksi samansisältöistä kirjettä, joissa ne esittivät yhteisen näkemyksen aikaansaamiseksi, että HUS:n ja Helsingin kaupungin tilintarkastusyhteisöt tekisivät yhteisyössä pikaisen selvityksen HUS:n talouden ohjauksen toimivuudesta. Selvitysraportti sisältää useita suosituksia siitä, miten jäsenkuntien ja HUS:n yhteistyötä ja mm. talouden tasapainotusta voidaan edistää. Suosituksista mm. uusi HUSTRA -työryhmä on käynnistänyt toimintansa. HUSTRA:ssa on edustajat suurimmista jäsenkunnista Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta sekä muiden kuntien keskuudestaan valitsemat edustajat. Hallituksen asettamispäätöksen mukaan työryhmä käsittelee ajankohtaisia, kuntien omistajaohjauksen kannalta merkittäviä talouden ja rahoituksen kysymyksiä niiden valmistelun aikana ennen esittelyä lautakunnille, johtokunnille ja hallitukselle. Työryhmä toimii yhteistyöfoorumina, jonka tavoitteena on lisätä tiedonkulkua ja luoda yhteistä tahto- ja tavoitetilaa tehtäväpiirinsä kysymyksissä.

Sitoviin taloudellisiin tavoitteisiin kytkeytyvistä sitovista toiminnallisia tavoitteista Khs toteaa, että talousarvion 2011 laatimista ohjaavissa kannanotoissa ja ohjeissa on edellytetty, että kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää taloudelliselta volyymiltaan suurimpien palvelujen tuottavuusluvut. Tuottavuusluvut kytkevät taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet kiinteästi yhteen.

3.1.6 Tavoitteiden käsittely ja seurantajärjestelmien arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee huolehtia siitä, että kaikki hallintokunnat noudattavat sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteumatietojen dokumentointia koskevaa ohjetta.

- työterveyskeskuksen tulee kehittää sitovaan toiminnalliseen tavoitteeseen liittyvää seurantaa

Kaupunginhallitus toteaa, että talous- ja suunnittelukeskus, tarkastusvirasto ja Taloushallintopalvelu yhdessä laativat tarkemmat ohjeet sitovien tavoitteiden toteutumisen dokumentoinnista vuoden 2010 tilinpäätösohjeissa ja tilinpäätösinfoissa.

Kaupunginhallitus toteaa, että työterveyskeskuksen ongelma on havaittu ja korjattu. Työterveyskeskuksen sitovat tavoitteet vuoden 2010 talousarvioon uudistettu ja mittarit kehitetty (talousarvion 2010 sivut 311–312).

Arviointikertomuksen kohta 3.2 Kaupungin toimintaa ja taloutta koskevia

kokonaisarviointeja

3.2.1 Kaupungin talouden arviointi 2009

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tulorahoituksen aleneminen ja menojen kasvu ovat niin merkittäviä, että talouden tasapainon saavuttaminen edellyttää voimakkaita toimia sekä lisätulojen hankkimiseksi että säästöjen aikaansaamiseksi.

- kaupungin tulee valmistautua Helsingin Energian ylimääräisten tuloutusten huomattavaan pienenemiseen lähivuosina.

Kaupunginhallitus toteaa, että lisätulojen hankkimiseksi on talousarvion 2011 laatimisohjeiden Khn kannanotoissa kehotettu hallintokuntia tekemään tarvittavat esitykset palvelumaksujen korottamisesta sekä todettu että kunnallisvero nostetaan korkeintaan 18,5 %:iin. Merkittävien lisätulojen hankkimiseen käytettävät keinot ovat kaupungin toiminnassa hyvin rajalliset.

Kaupunginhallitus toteaa, että voimakkaat toimet säästöjen aikaansaamiseksi toimintamenoissa ovat välttämättömiä. Ensisijaisesti on välttämätöntä, että hallintokunnat eivät ylitä vuoden 2010 talousarvion toimintamenoja. Toiseksi on välttämätöntä, että kaupungin toimintamenojen kasvu ei ylitä taloussuunnitelman 2011–2013 laatimisohjeissa esitettyä 2,5 %:n vuosittaista menokasvua. Näissäkään kehyksissä pysyminen ei ole riittävä toimenpide talouden tasapainotilan saavuttamiseksi mikäli Helsingin Energian ylimääräiset tuloutukset pienenevät jo kuluvalla taloussuunnitelmakaudella 2010–2012.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että se on päättänyt käsitellä vuoden 2011 raamia elokuisessa iltakoulussa. Kokoukselle esitetään tuorein tieto toimintaympäristön muutoksista sekä kaupungin talouden kehityksestä ja ennusteesta vuodelle 2010. Kaupunginhallitus käy keskustelun talous- ja työllisyystilanteesta ja sen vaikutuksista taloussuunnitelmakaudelle.

3.2.2 Helsingin verotulojen kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- koska verotulot ovat Helsingin tärkein tulonlähde, on perusteltua laatia yhteisstrategian tasoinen suunnitelma, jossa määriteltäisiin pitkän tähtäyksen toimenpiteet verotulopohjan vahvistamiselle.

- tulojen lisäämiseen tähtäävässä suunnitelmassa määriteltäisiin myös maksupoliittiset linjaukset sekä muut tulot. Lisäksi virastojen tulee ottaa päätöksenteossaan aina huomioon myös se, miten toiminta vaikuttaa kaupungin verotulojen kertymiseen.

- valtionosuuksien määräytymisperusteisiin on sisällytettävä suurkaupunkipoliittisia tarvemuuttujia. Helsingin on pidettävä aihetta jatkuvasti esillä kaupunkipoliittisilla edunvalvonta-areenoilla.

- Helsingin on tehtävä aloite toimeentulotukilain ja sosiaalihuoltolain muuttamiseksi siten, että valtio ottaa enemmän taloudellista vastuuta niiden henkilöiden toimeentulosta, joiden kotikunta on tulkinnanvarainen tai sitä ei voi määritellä.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin strategiaohjelma 2009–2012 on suunnitelma, joka sisältää pitkän tähtäyksen linjaukset verotulopohjan vahvistamiselle. Kilpailukyvyn osa-alueella on määritelty kaupungin elinkeinopoliittiset linjaukset ja toimenpiteet yritystoiminnan edellytysten parantamiseksi ja työpaikkojen lisäämiseksi, jotta kunnallis- ja yhteisöverokertymää vahvistetaan. Kaupunkirakenteen ja asumisen alueella keskeiset toimenpiteitä verotulopohjan vahvistamiseksi ovat: monipuolisen asuntotuotannon määrästä ja laadusta huolehtiminen, Helsingin keskusta elinvoiman vahvistaminen ja liikennejärjestelmän kehittäminen työmarkkinoiden toiminnan ja yritysten kilpailukyvyn parantamiseksi.

Maksupoliittisten linjausten osalta talousarvion 2011 laatimisohjeisiin sisältyy kaupunginhallituksen kannanotto, että hallintokuntien on esitettävä volyymiltaan ja kustannuksiltaan merkittävimpien palveluiden palvelumaksujen kehitys viimeiseltä 10 vuodelta ja tehtävä tarvittavat esitykset palvelumaksujen korottamisesta.

Valtionosuuksien määräytymisperusteet tulevat vuoden 2010 alusta alkaen voimaan tulleesta kunnan peruspalvelujen valtionosuutta koskevasta laista sekä tämän lisäksi osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusta koskevasta laista.

Kuntien valtionosuusuudistusta 2010 valmisteltaessa oli alkuvaiheessa tarkoitus toimeksiannon mukaisesti tarkastella palvelutarpeista aiheutuvia kustannuseroja kuntien välillä ja tämän pohjalta uudelleen määrittää valtionosuuksien määräytymisperusteita. Valtiovarainministeriö nimesi vuonna 2007 työryhmän valmistelemaan kyseistä valtionosuuslainsäädännön uudistusta. Helsinki pyrki tuomaan aktiivisesti esille suurkaupunkipoliittisten tarvemuuttujien lisäämisen välttämättömyyden uudessa valtionosuusjärjestelmässä. Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen oli työryhmän jäsen Helsingin kaupungin edustajana.

Valtionosuusuudistuksen loppuvaiheessa uudistus kutistui kuitenkin ns. miniuudistukseksi. Valtionosuuksien määräytymisperusteisiin ei uudessa peruspalvelujen valtionosuuksia koskevassa laissa lopulta tehty merkittäviä muutoksia.

On oletettavaa, että valtionosuusjärjestelmän uudistamistarve nousee jälleen esille lähivuosina, kenties jo seuraavan hallitusohjelman valmistelun yhteydessä. Jos järjestelmän uudistamiseen päädytään, niin tullaan tällöin mitä todennäköisimmin uudelleen tarkastelemaan myös määräytymisperusteita. Tässä yhteydessä on tärkeää, että Helsinki tuo esille suurkaupunkipoliittisten tarvemuuttujien roolin vahvistamistarpeen järjestelmää uudistettaessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että toimeentulotuen saamisen edellytyksenä on vakiintunut oleskelu kunnassa, jolloin kotikunnan määrittelyyn vaikuttaminen ei muuttaisi taloudellisen vastuun jakautumiseen kunnan ja valtion kesken.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Helsinki keskustelee jatkuvasti valtion kanssa rahoitusvastuiden jakautumisesta mm. eri lainsäädäntö- ja uudistushankkeiden yhteydessä. Helsinki on lausunnoissaan tuonut toistuvasti esiin kunnan velvoitteiden ja valtion osoittamien resurssien yhteensovittamisen tarpeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että virkamiesvalmistelua vahvempi keino vaikuttaa valtionosuuksiin ja lainsäädäntöön on kansallinen päätöksenteko, johon helsinkiläisillä luottamushenkilöillä on eduskunnassa mahdollisuus vaikuttaa.

3.2.3 Helsingin Energian merkitys kaupungin taloudelle

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- lainsäädäntövalmistelun perusteella on oletettavissa, että Helsingin kaupungin on syytä valmistautua Helsingin Energian joidenkin osien yhtiöittämiseen lähivuosina.

- Kaupungin on tarkoin selvitettävä se toiminnallinen kokonaisuus, joka yhtiöittämisen piiriin tulisi kuulumaan. Yhtiöittämisvaihtoehdoista on valittava se malli, jolla kaupunki pystyy turvaamaan omistajaroolinsa ja osingoista kertyvän rahoituksen kuitenkin niin, etteivät yhtiön mahdollisuudet toteuttaa energiapoliittisten päätösten vaatimat toimenpiteet vaarannu.

Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemyksiin ja toteaa, että lautakunnan esittämät näkökohdat ovat keskeisiä huomioon otettavia seikkoja yhtiöittämisen valmistelussa.

3.2.4 Kaupungin investointien vuosisuunnittelu

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- investointien valmistumisasteiden seurantaa tulee koordinoida koko kaupungin tasolla. Tämä antaisi toiminnalle läpinäkyvyyttä, helpottaisi investointien ja talouden suunnittelua, näiden yhteensovittamista sekä päätöksentekoa.

- lisäksi on kehitettävä menetelmä keskeisten investointien seurantaan siten, että luottamushenkilöt voivat seurata investointihankkeiden määrärahojen käytön kehitystä suhteessa niistä tehtyihin kustannusarvioihin.

Kaupunginhallitus toteaa, että arviointikertomuksessa mainittu

kaksi kertaa vuodessa julkaistava rakennushankkeiden seurantaraportti antaa yleiskuvan hankkeiden toteutustilanteessa. Hankkeiden rakentamisen aikataulu esitetään raportissa kuukauden tarkkuudella ja verrataan sitä taloussuunnitelman aikatauluun. Yli kolmen kuukauden aikataulupoikkeamat on lyhyesti raportoitu. Samoin on listattu edellisen raportin jälkeen valmistuneet hankkeet.

Kustannuksista seurantaraportissa on esitetty aina uusin tieto, joka esim. rakentamisvaiheessa on urakkatarjouksiin perustuva hinta. Lisäksi on esitetty edellisen raportin kustannusarvio sekä talousarvion määrärahojen perusteena ollut ja talousarvion liitteessä esitetty kustannusennuste.

Talousarvion liitteessä on esitetty esim. kunkin yksittäisen talonrakennushankkeen viimeisin kustannusennuste ja talousarvion ja -suunnitelman määrärahojen mukainen rahoitusaikataulu. Tämä sitoo hankkeen aikataulun ja rahoituksen talousarvioon ja -suunnitelmaan.

Tämän lisäksi talouden ja toiminnan seurantaraportissa on esitetty investointiosan ennustettu rahan käyttö pääluokittain (esim. talonrakennus, kadut jne.). Pääluokkien sisällä merkittävät poikkeamat talousarvioon nähden on pyritty selostamaan hankkeittain.

Esimerkiksi talonrakennuksen ennuste perustuu tilakeskuksen järjestelmässä oleviin hankekohtaisiin tietoihin siitä, miten hankkeisiin on käytetty ja sidottu määrärahoja. Arviointikertomuksessa mainitun etupainotteisen rahan käytön mahdollisuus on vähäinen, koska urakkasopimukset perustuvat sovittuun maksuerätaulukkoon ja rakennuttaja laskuttaa maksuerät vasta kun määrätyt työvaiheet ovat valmiit ja ne ovat laskutuskelpoiset. Maksuajoista ja laskujen kierrätyksestä johtuen rahan käyttö voi pikemminkin olla myöhässä kuin etuajassa.

Parhaillaan on talous- ja suunnittelukeskuksen vetämänä menossa hankeseurannan tiedonkulun kehittämistyö. Tavoitteena on kehittää hanketietoa varten tietovarasto, jonne tuodaan tietoa useista eri hankeseurantajärjestelmistä ja sieltä tietoa voidaan jakaa entistä paremmin. Tietoa voidaan monipuolisemmin lähes reaaliajassa toimittaa keskushallintoon ja luottamushenkilöille.

Jo vuoden 2010 aikana tilakeskuksen Haltia-järjestelmä yhdistetään tietovarastoon, joten sieltä saa tiedot tilakeskuksen toteuttamista hankkeista.

3.2.5 Hallinnon rakenne, kustannukset ja toimivuus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- hallinnon käsite tulee määritellä koko kaupungin tasolla ja tunnistaa siihen liittyvät tehtävät kaikilla toimialoilla.

- kaupungin toimintojen kokonaiskoordinointia tulee vahvistaa. Vastuu tästä on kaupunginjohdolla ja keskushallinnolla.

- kaupungin palvelutuotantoa on parannettava kehittämällä asiakasprosesseja yli hallintokunta- ja toimi-alarajojen. Vastuu tästä on kaikilla hallintokunnilla. Prosessien omistajuus on määriteltävä keskushallinnossa.

- kaupungin hallintoa on kehitettävä purkamalla päällekkäisiä tehtäviä, lisäten yhteistyötä ja sähköisiä käytäntöjä sekä delegointia.

- keskushallinnon tulee arvioida hallinnon tehokkuutta ja toimintakykyä sekä siihen käytettäviä resursseja kriittisesti ja säännöllisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että sanalla hallinto on suomen kielessä useita merkityksiä. Laajimmassa merkityksessä siihen kuuluu koko julkinen toiminta (valtionhallinto, julkishallinto, kunnallishallinto). Hallinnolla voidaan myös tarkoittaa kaikkea sitä toimintaa, jolla palveluita ja tuotantoa ohjataan. Tällöin siihen sisältyy toimintojen johtaminen. Suppeimmassa merkityksessä hallinnolla tarkoitetaan eräitä varsinaisia päätoimintoja palvelevia tukipalveluita (henkilöstöhallinto, taloushallinto), joista huolehtivat niihin erikoistuneet henkilöt.

Hallinto-sanalle ei löydy yhtä määritelmää ja sitä käytetään eri yhteyksissä eri merkityksissä. Tämän vuoksi kaupungin hallinnolle tehtävä oma määritelmä ei muuttaisi tilannetta. Hallinnon kustannusten ja henkilöstön määrän vertailu hallintokuntien kesken ei ole mahdollista luotettavasti, koska hallinnon tehtävät on niissä eri tavoin järjestetty. Tähän vaikuttaa mm. se, missä määrin tehtävät on hallintokunnassa keskitetty ja mikä on ostopalveluiden osuus. Hallintopalvelujen sisältö tulee määritellä tapauskohtaisesti siinä tilanteessa, kun niitä organisoidaan uudelleen.

Kaupungin toimintojen kokonaiskoordinoinnin vahvistamisessa ovat avainasemassa kaupunkiyhteiset tietojärjestelmät. Tietotekniikkastrategian mukaisia kehittämishankkeita on käynnissä kaikissa keskushallinnon keskeisissä päätoimintoja palvelevissa tukipalveluissa. Merkittävimpiä hankkeita ovat: asiakirjahallinnan kehittämisprosessi, laskentajärjestelmän uudistus ja HR-järjestelmien kehittämistarpeen arviointi. Tukiprosessien yhtenäistäminen ja tehostaminen on tietotekniikan hankeohjelman 2010–2012 toiseksi suurin kokonaisuus, johon on arvioitu kuluvan noin 15 miljoonaa euroa.

Palvelutuotannon asiakasprosesseja on kehitetty viime vuosina kaikissa hallintokunnissa. Kaikilla toimialoilla on toteutettu kaupunginjohtajan 28.3.2007 hyväksymän ohjeen velvoittamana Euroopan laatupalkintomalliin pohjautuva johtamisen ja suorituskyvyn itsearviointi vuosina 2007 – 2009. Itsearviointien pohjalta virastot ja liikelaitokset ovat valinneet toiminnan kehittämiskohteita eniten prosessien kehittämisen alueelta. Kehittämistyön edetessä hallintokuntien prosessienhallinnan kypsyystaso nousee ja menettelytavat yhtenäistyvät, mikä edistää hallintokunta- ja toimi-alarajat ylittävien asiakasprosessien parantamista. Palvelutuotannon prosessien uudistamiseen ja sähköiseen asiointiin liittyvät hankkeet ovat tietotekniikan hankeohjelman 2010–2012 suurin kokonaisuus (57 hanketta, n. 25 milj. euroa).

Päällekkäisten tehtävien purkamisessa yksi keskeinen malli on tukipalveluiden keskittäminen (tilat, rakentamispalvelut, hankinnat, ateriapalvelut jne.), jota on viime vuosina määrätietoisesti toteutettu. Kaupunginhallitus on talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2011 - 2013 laatimisohjeissa päättänyt, että ”tukipalvelujen keskittämistä jatketaan siten, että virastojen itse tuottamien tukipalveluiden osuus on enintään 15 % vuoden 2011 lopussa ja 10 % vuoden 2012 lopussa”. Sähköisten käytäntöjen osalta esimerkkinä on palvelukartta ja siihen liittyvät palautetoiminnot. Päällekkäisyyksien poistaminen on jatkossakin organisaatioiden kehittämisessä painopisteenä.

3.2.6 Opetustoimen yhteistyö pääkaupunkiseudulla

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- opetustoimen yhteistyö on pääosin ollut ripeää ja tavoitteiden mukaista, mutta ruotsinkielisen toiminnan kehittämiseen on jatkossa kiinnitettävä huomiota.

Kaupunginhallitus toteaa, että perusopetuksen ruotsinkieliset koulut pieniä ja lukionkäynti perustuu pääosin Helsingin järjestämään opetukseen. Ruotsinkielinen päivähoito on siirtymässä opetustoimeen, mikä edistää myös toimialan yhteistyötä pääkaupunkiseudulla.

Arviointikertomuksen kohta 3.3 Kaupunkikonsernin tytäryhtiöiden arviointi

3.3.1 Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminta konserniohjauksen näkökulmasta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin Bussiliikenne Oy:n nykyinen johto on tiedostanut yhtiön taloudellisen tilan hyvin ja ryhtynyt toimenpiteisiin.

- Helsingin Bussiliikenne Oy:n toiminta on edelleen voimakkaasti tappiollinen, mistä syystä yhtiön tulee jatkaa tappiollisen kehityksen katkaisemiseen ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen liittyviä toimenpiteitä.

- Helsingin Bussiliikenne Oy:n tulee parantaa kustannusrakennetta kilpailuaseman parantamiseksi mm. tehostamalla korjaamon toimintaa, vähentämällä polttoaineen kulutusta sekä kolareiden määrää esim. luomalla niihin liittyvä kannustinjärjestelmä.

- mikäli yhtiön toimintaa ei saada kannattavaksi, tulee harkita, onko taloudellisesti perusteltua jatkaa toimintaa osana kaupunkikonsernia.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiössä on käynnistetty erilaisia kannattavuuden parantamiseen tähtääviä tehostamistoimenpiteitä. Toimenpiteet (mm. hinnoittelun uudistaminen, työehtosopimusten kehittäminen, ylityökustannusten aleneminen) paransivat selvästi vuoden 2009 tulosta edellisvuodesta. Helsingin Bussiliikenne Oy:n ja Helb-konsernin kannattavuutta pyritään edelleen parantamaan kaikin käytettävissä olevin tehostamistoimin. Helb-konsernin tulos- ja kannattavuuskehityksen kannalta keskeisiä kysymyksiä ovat jatkossakin liikennöintikorvausten tulevien vuosien hintataso sekä poltto- ja voiteluaineiden hintakehitys ja onnistuminen uuden henkilöstön rekrytoinnissa. Koko toimialan kannattavuus on pääkaupunkiseudulla heikko.

Kaupunginhallituksen konsernijaosto seuraa tiiviisti seurantaraporttien ja erillisten tilannekatsausten avulla yhtiön toiminnan ja talouden kehitystä. Viimeksi konsernijaosto päätti 8.3.2010 merkitä Helsingin Bussiliikenne Oy:n tilannekatsauksen tiedoksi kehottaen yhtiötä edelleen jatkamaan kannattavuuden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä.

3.3.2 Ympäristöasioiden esittäminen ympäristöraportissa ja tytäryhtiöiden tilinpäätöksissä

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnan tulee selvittää onko tytäryhteisöissä tunnistettu toiminnan kannalta olennaiset ympäristövastuut, riskialueet ja kuinka niitä seurataan.

- varainhallinnan tulee yhdessä ympäristökeskuksen kanssa järjestää ympäristöjohtamisen liittyvää koulutusta tytäryhteisöille.

- ympäristöraportin kyselyyn tulee ottaa mukaan myös asuinkiinteistöt.

- Ympäristökeskuksen tulee selvittää voidaanko tytäryhteisöjen ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit raportoida ympäristöraportissa vastaavalla tavalla kuin kaupungin hallintokuntien ja liikelaitosten ympäristötuotot, -kulut ja -investoinnit on raportoitu koko konsernin kokonaiskäsityksen aikaansaamiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginhallituksen hyväksymien vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeiden mukaan tytäryhteisöjen ympäristöraportointia kehitetään osana vuosittaista tytäryhteisöjen toiminnan raportointia. Talous- ja suunnittelukeskuksen kokoamaan tytäryhteisöjen seurantaraporttiin sisältyy jo nykyisellään ympäristöasioiden hallintaa koskeva osio, jota tullaan edelleen kehittämään yhteistyössä ympäristökeskuksen kanssa. Ympäristökeskuksen tarkoituksena on yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa järjestää tytäryhteisöille ympäristöjohtamisen valmennusta tytäryhteisöjen ympäristötilinpidon kehittämiseksi.

3.3.3 Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Helsingin Tiedepuiston Yrityshautomot Oy:n on raskaasti velkaantunut ja sen toiminta on edelleen tappiollinen. Yhtiön toimivan johdon tulee aloittaa toimenpiteet yhtiön taloudellisen aseman parantamiseksi.

- kun näyttää siltä, että yhtiön toimintaa ei saada kannattavaksi eikä pääoma rakennetta tervehdytetyksi, tulee harkita, onko taloudellisesti perusteltua jatkaa toimintaa osana kaupunkikonsernia.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiö on muutettu 29.1.2010 lukien keskinäiseksi kiinteistöosakeyhtiöksi. Keskinäisen kiinteistöosakeyhtiön kustannukset katetaan osakkailta perittävillä vastikkeilla, joten yhtiön talous on jatkossa vakaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että yhtiölle myönnettyjen pääomalainojen vuonna 2009 maksamatta jääneet korot siirtyvät maksettavaksi tulevina tilikausina osakeyhtiölain säännösten mukaisesti. Arviointikertomuksen sivun 33 maininnasta, että ”maksu on rauennut myös vuoden 2009 osalta lopullisesti” saa virheellisen käsityksen maksuvelvoitteen raukeamisesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.1 sähköinen asiointi, verkkopalvelujen kehittäminen, atk-menot ja atk-hankkeiden vaikuttavuuden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tietotekniikkastrategia tulee saattaa kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi ja strategiakauden päättyessä tulee laatia tietotekniikkastrategian 2007–2010 toteumaraportti.

- verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin käyttöönottoon tulee sisällyttää asiakaspalaute ja lisäksi atk-hankkeiden tuotantovaiheessa tulee tehdä jälkikäteisarviointia.

- hallintokuntien järjestelmien tulee olla osa koko kaupunkitietotekniikan kehittämistyötä. Järjestelmien rajapintojen epäselvyys ja yhteensopimattomuus aiheuttaa lisäkustannuksia.

- tulee kartoittaa tietoteknisten järjestelmien yhteensopivuutta omien hallintokuntien kesken sekä suhteessa myös muihin julkishallinnon tietoteknisiin järjestelmiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että tietotekniikkaohjelma vuosiksi 2011 – 2014 laaditaan vuoden 2010 aikana. Tietotekniikkaohjelma valmistellaan kaupunginhallituksen käsiteltäväksi vuonna 2011 kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman 2009–2012 liitteen 1 mukaisesti.

Verkkopalvelujen ja sähköisen asioinnin lisäämisen tavoitteena on ollut tarjota kuntalaisille ajasta ja paikasta riippumattomia, asiakaslähtöisesti suunniteltuja palveluja. Asiakaslähtöisyys on pyritty varmistamaan tekemällä palveluille käytettävyystutkimuksia ennen niiden julkaisemista. Käyttöön oton jälkeen kuntalaisilta on pyydetty aktiivisesti palautetta ja jonkin ajan kuluttua käyttöön otosta on tehty asiakastyytyväisyyskysely, jonka tuloksia on hyödynnetty palvelun jatkokehittämisessä. Talous- ja suunnittelukeskus on parhaillaan uudistamassa sähköisten palvelujen kehittämisen ohjeita ja niissä tullaan painottamaan asiakaspalautteen systemaattisen keräämisen tärkeyttä.

Kaupungin it -hankejohtamisen menetelmässä painotetaan sitä, että hankkeista tulee aina tehdä jälkikäteisarviointi osana hankkeen päätösvaiheeseen liittyviä toimenpiteitä. Arvioinnissa kiinnitetään huomio siihen, saavutettiinko hankkeen alussa asetetut kustannussäästö - ja hyötytavoitteet. Hankkeen johtoryhmän tehtävänä on valvoa, että nämä toimenpiteet tehdään. Hankejohtamisen menetelmä on valmistunut vuonna 2010 ja sen jalkautus hallintokuntiin on parhaillaan käynnissä. Syksyllä 2010 aloitetaan kaikki hallintokunnat kattava hankejohtamisen menetelmän koulutus.

Strategiakaudella 2007 – 2010 keskitetyn tietohallinnon ohjausta on vahvistettu ottamalla käyttöön kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja hankekoordinoinnin menetelmä. Kokonaisarkkitehtuurin avulla pyritään varmistamaan järjestelmien yhteensopivuus ja liittymärajapinnat muihin järjestelmiin. Hankekoordinoinnin avulla varmistetaan että rakennettavat järjestelmät toteuttavat tietotekniikkastrategiaa ja sen painotuksia ja että projekteihin kohdistetaan riittävästi ja oikeanlaisia resursseja. Näin hallintokuntien järjestelmäkehitys saadaan osaksi koko kaupungin it-toiminnan kehittämistä. Myös hallintokuntien aiemmin hankkimien toiminnan perusjärjestelmiin on vaadittu toimittajailta avoimia rajapintoja liitäntöjen helpottamiseksi ja niihin liittyvien kustannusten vähentämiseksi.

Vuonna 2009 laadittiin talous- ja suunnittelukeskuksessa tietojärjestelmien integraatioarkkitehtuurisuunnitelma jonka tavoitteena on yhdenmukaistaa ja vakioida tietojärjestelmien väliset liittymät, jotta vältytään monenkertaiselta työltä ja kustannuksilta. Tavoitteena on toteuttaa jatkossa liittymät soveltuvin osin integraatioalustojen kautta sekä kaupungin sisällä eri järjestelmien välillä että myös suhteessa julkishallinnon muihin tietoteknisiin järjestelmiin. Liittymätarpeet tullaan kartoittamaan ja niitä tehdään toiminnan tarpeiden mukaisesti.

Arviointikertomuksen kohta 4.2 Kaupungin tilojen hallinta ja tilojen käytön tehokkuus

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- tilakeskuksen ja virastojen tehtäväjakoa tulee täsmentää kaupungin kokonaisedun toteutumiseksi.

- yhteistyön selkeyttämiseksi tilakeskuksen tulee ottaa vahvempi koordinoiva ote tilakonseptien kehittämiseen yhdessä eri hallintokuntien kanssa. Tilakeskuksen tulee parantaa vuorovaikutusta ja tiedotusta hallintokuntiin päin.

- kaupungin tasolla tulee laatia yhteinen toimitilastrategia ja tilojen hallintajärjestelmä.

- hallintokunnilla tulee olla omat toimitilastrategiansa sekä yhdenmukainen tilahallinto. Jokaisessa hallintokunnassa tulee olla henkilö, jonka tehtäviin kuuluu vastata toimitilojen tehokkaasta käytöstä eikä vain niiden hankinnasta.

- hallintokuntien tulee kyetä yhteistyöhön tilojen jakamisessa tavalla, joka vapauttaa kokonaisia kiinteistöjä muuhun käyttöön tai rakentamiseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginjohtaja asetti 5.8.2009 eri osapuolten edustajista kootun työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää tilahallinnon organisaation edelleen kehittämistä ja mahdollisuuksia rakennuttamistehtävien keskittämiseen. Työryhmä sai työnsä valmiiksi 31.12.2009.

Työryhmä esittää muun muassa tilojen ulkoa vuokrauksen keskittämistä tilakeskukselle sekä kaupungin toimitilastrategian ja hallintokuntien omien tilastrategioiden tekemistä. Yksimieliseen mietintöön sisältyy 16 muuta kehittämisehdotusta ja se on lausuntokierroksella, minkä jälkeen on tarkoitus tuoda esitykset päätettäväksi.

Arviointikertomuksen kohta 4.3 Kulttuurikeskuksen toimitilojen käyttö 2009

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- toimitilojen yhteiskäyttöä tulee lisätä. Toimitilojen yhteiskäyttöä rajaavat usein tukipalvelut. Kiertävä tukipalveluhenkilökunta (esim. vahtimestari) mahdollistaisi toimitilojen tehokkaamman yhteiskäytön.

- toimitilojen omistajan tulee selvittää, ovatko kaikki tilat tarkoituksenmukaisessa käytössä. Esimerkiksi harvoin käytettävät ja tarvittavat toimitilat olisi kannattavampaa vuokrata kuin omistaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion 2011 laatimisohjeisiin sisältyy kaupunginhallituksen kannanotto, että hallintokuntien tulee tehostaa kaikkien tilojen käyttöä ja etsiä yhteiskäyttömahdollisuuksia.

Kaupunginhallitus toteaa, että toimitilojen käytön tarkoituksenmukaisuuden arviointi on kaupungin palvelutuotannossa ensisijaisesti tilojen käyttäjän eli tilat vuokraavan hallintokunnan vastuulla.

Arviointikertomuksen kohta 4.4 Liikuntatoimen liikuntapaikkarakentaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- liikuntatoimen tulee panostaa hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen hyväksytyssä aikataulussa.

- liikuntatoimen ja muiden hallintokuntien välistä yhteistyötä tulee edelleen lisätä ja useampiin hallintokuntiin vaikuttavien hankkeiden hallintokuntarajat ylittävää valmistelua kehittää.

- liikuntatoimen käyttöön on varattava riittävät resurssit uusien asuinalueiden liikuntapaikkojen rakentamiseen. Resurssien kohdentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota lasten ja nuorten käyttämien liikuntapaikkojen rakentamiseen.

Kaupunginhallitus toteaa, että koko investointitalouden karsimistarve viime vuosikymmenen alussa kohdistui myös liikuntarakentamiseen, jolloin hankkeita ei voitu toteuttaa aikaisemmin tehtyjen suunnitelmien mukaan.

Liikuntatoimen ja esim. opetusviraston yhteistyö on konkretisoitunut uusien koulujen ja niiden liikuntatilojen suunnittelussa. Esimerkkejä ovat Latokartanon peruskoulu ja Jätkäsaaren Bunkkeri. Yhteistyötä on perusteltua edelleen kehittää mm. tilojen laajemman yhteiskäytön suuntaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että liikuntalautakunnalle on vuoden 2011 talousarvion laatimisohjeissa annettu liikuntarakentamisen kokonaisraami. Raamin puitteissa lautakunnan tulee tehdä ehdotus, jossa on tasapainoisesti otettu huomioon sekä uusien alueiden liikuntapaikat että liikuntapaikkojen peruskorjaukset.

Arviointikertomuksen kohta 4.5 Yhteistyöhanke kulttuurikeskus Korjaamo oy:n kanssa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginmuseon tulee selvittää Ratikkamuseon todellinen kävijämäärä. Sen perusteella kaupunginhallituksen tulee arvioida, onko Ratikkamuseolla edellytyksiä jatkaa toimintaansa nykyisellä toimintamallilla.

- yhteistyöhankkeet yksityisen palvelutuottajan kanssa tulee valmistella huolellisesti. Siihen liittyvät kaikki taloudelliset ja toiminnalliset riskit tulee tunnistaa ja dokumentoida sekä määritellä toimenpiteet joihin ryhdytään, mikäli tavoitteita ei saavuteta.

- kulttuuripalveluja tulee tuottaa kustannustehokkaasti, eikä toiminta-avustuksen myöntäminen voi olla riippuvainen sopimuskumppanin taloudellisesta tilanteesta.

- koska Korjaamon toiminnan taloudelliset edellytykset ovat muuttuneet merkittävästi yhteistyön aloittamisesta, kaupunginhallituksen tulee arvioida, onko edellytyksiä toiminnan jatkamiselle nykyisellä toimintamallilla.

Kaupunginhallitus toteaa, että Ratikkamuseo on yksi niistä museoista, jotka on siirretty kaupunginmuseon alaisuuteen kun virasto, jonka toiminnan yhteydessä museotoiminta on käynnistynyt, on keskittynyt ydintoimintaansa. Muita tällaisia ovat esimerkiksi koulumuseo ja voimalamuseo. Siirtojen yhteydessä museolle on muodostunut velvoitteita, joita aikaisemmalla toimijalla ei ole ollut, mutta resurssit toimintaan ovat jääneet harrastelijatasolle. Museon kokoelmien kartuttaminen, näyttelyiden uusiminen ja säännöllinen aukiolo vaativat resursseja.

Ratikkamuseon kohdalla päädyttiin kokeilemaan uutta PPP-konseptia pitkällisen harkinnan jälkeen. Kun museon kävijämäärä oli rajallinen johtuen harrastajien vähäisyydestä, näyttelyt olivat vaikeasti uudistettavissa, aukiolo vaati resursseja ja vuokra oli säännöllinen menoerä, nähtiin ulkopuolisen toimijan mahdollistavan mukaantulollaan parannusta näihin ongelmiin.

Kulttuuripalvelujen tuottaminen on harvoin voitollista toimintaa ja siihen joudutaan yleensä panostamaan verovaroja avustamalla toimintaa. Khs katsoo, että Korjaamossa esiintyviä ryhmiä ja tapahtumia voidaan tukea samoin perustein kuin muissakin tiloissa. Töölössä toimivan Korjaamon saamaa julkista tukea voidaan verrata kaupungin omiin kulttuurikeskuksiin ja niiden kustannuksiin ja kävijämääriin sekä aukioloon. Khs katsookin, että toimintaa tulee arvioida laajemmin kuin vain kävijämääriä selvittämällä ja tulee laatimaan asiasta selvityksen. Lisäksi Khs toteaa, että Korjaamon toimintaa on seurattu aktiivisesti ja puututtu mahdollisimman nopeasti syntyneisiin ongelmiin kuten vuokrarästeihin, joihin laadittiin selvä maksusuunnitelma. Korjaamo on maksanut kaikki vuoden 2009 rästissä olleet vuokrat vuoden 2010 alkupuolella ja huhtikuussa 2010 vuokria ei ollut enää maksamatta.

Arviointikertomuksen kohta 4.6 Kunnallinen pysäköinninvalvonta

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- pysäköinninvalvontaan liittyviä teknisiä kehitysprojekteja tulee jatkaa toiminnan tehostamiseksi ja työvälineiden nykyaikaistamiseksi sekä seuranta- ja raportointimenetelmiä kehittää uusien käyttöönotettavien teknisten apuvälineiden antamien mahdollisuuksien myötä.

- pysäköintivirhemaksun suuruuden asettamista lain mahdollistamaan maksimiarvoon tulee harkita uuden pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön tultua voimaan, jolloin se olisi samalla tasolla kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu.

- pysäköinninvalvonnan tulee yhdessä rakentamispalvelun (Stara) kanssa suunnitella toimenpiteitä, joilla katujen kunnossapitoa haittaavien ajoneuvojen väärinpysäköintiä voitaisiin ehkäistä paremmin.

Kaupunginhallitus toteaa, että antaessaan 3.5.2010 lausunnon pysäköinnin valvontaa koskevan lain muuttamisesta Khs piti uudistusta kannatettavana. Uudistuksen myötä voidaan nykyistä paremmin ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja puuttua tehokkaammin pysäköintivirheisiin ja erityisesti niihin tapauksiin, joissa henkilö osoittaa piittaamattomuutta tekemällä jatkuvasti pysäköintivirheitä. Ehdotukseen sisältyy myös virhemaksun ylärajan korottaminen sekä rengaslukon käyttömahdollisuus, mikä on selvä parannus nykytilanteeseen nähden.

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että kaupunginjohtaja tulee asettamaan työryhmän selvittämään katujen kunnossapidon tehostamista ja tässä yhteydessä tarkastellaan myös pysäköinninvalvontaa.

Arviointikertomuksen kohta 4.7 Liityntäpysäköinnin järjestäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- liityntäpysäköinnin sijoittuminen ja paikkojen riittävä määrä tulee varmistaa, kun suunnitellaan esimerkiksi raideliikenneverkon laajentamista uusille asuinalueille.

- informaatiota liityntäpysäköinnistä tulee edelleen kehittää ja parantaa mm. kaupunkisuunnitteluviraston, HKL:n ja HSL:n yhteistyönä.

- liityntäpysäköintipaikkojen pysäköinninvalvontaa tulee tehostaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, HKL:n, HSL:n ja talous- ja suunnittelukeskuksen työryhmätyön tuloksena on tehty vuonna 2009 selvitys liityntäpysäköinnin kehittämisestä raideliikenteen asemilla. Vuonna 2010 työ jatkui, jolloin tehtiin suunnitelma liityntäpaikkojen rakentamisesta ja rahoittamisesta. Tarkoitus on että suunnitelmaa ruvettaisiin toteuttamaan vuodesta 2011 alkaen.

Pysäköintipaikkojen käyttö voitaisiin integroida voimassa olevaan joukkoliikennelippuun, jolloin alueet voidaan puomittaa.

Järjestelmän hyvä toimivuus edellyttää myös, että informaatiota lisätään ja tiedotetaan reaaliaikaisesti vaihtoehtoisista paikoista ja niiden paikkatilanteesta.

Arviointikertomuksen kohta 4.8 Töhryjen puhdistaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- Stop Töhryille -projekti ja rakennusvirasto saavutti hyvin tavoitteensa.

- Rakennusvalvontaviraston ja rakennusviraston suorittama kaupunkikuvan siisteyden valvonnan on tapahduttava nykyistä paremmassa yhteistyössä ja riittävin henkilöresurssein.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkikuvan siisteystason pitäminen hyvällä tasolla on tärkeä tavoite johon tulee pyrkiä koko ajan ja kaikin keinoin. Kaupungin omat kiinteistöt ja alueet on pidettävä siisteinä ja esimerkillisessä kunnossa. Valvontaa muihin kiinteistöihin päin voitaneen tehostaa nykyisen henkilöstön voimin yhteistyötä lisäämällä.

Arviointikertomuksen kohta 4.9 Katupölyn vähentäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- rakennusviraston ja ympäristökeskuksen yhteistyössä tekemä pitkäaikainen työ katupölyn vähentämiseksi on tuottanut ilmanlaatua selvästi parantavia tuloksia ja virastojen tulee edelleen jatkaa kiinteistöjen ja urakoitsijoiden informoimista ja ohjeistamista katupölyn vähentämiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kiinteistöjen ja urakoitsijoiden informoimisen ja ohjeistamisen tehostaminen on tarpeen arviointikertomuksessa todetulla tavalla.

Arviointikertomuksen kohta 4.10. Ulkopuolisten asiantuntijapalvelujen käyttö kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- asiantuntijapalvelujen sopimustenhallinta tulee järjestää koko kaupungin tasolla, jotta mahdollistetaan sopimusten tehokas hyödyntäminen ja hankintojen koordinointi

- kiinteistöviraston ja rakennusviraston tulee jatkossa tehdä tiiviimpää yhteistyötä ulkoisia asiantuntijapalveluja koskevia sopimuksia kilpailutettaessa, jotta päällekkäisiltä hankinnan valmisteluilta ja puitesopimusjärjestelyiltä vältytään.

Kaupunginhallitus toteaa, että osana tietotekniikan hankeohjelmaa on hankintakeskuksessa vireillä sopimustenhallintajärjestelmän hankeselvitys. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan esiselvitys sopimustenhallinnan tilanteesta, määritellään sovelluksen karkea toiminnallisuus ja tehdään markkinakartoitus tarjolla olevista ratkaisuista. Ensimmäisen vaiheen jälkeen tehdään päätös etenemisestä hankintaan.

Kaupunginhallitus toteaa, että Khn saamien tietojen mukaan mainitut virastot tiedottavat toisilleen kilpailuttamistaan puitesopimuksista. Koska virastojen käyttötarpeet ovat hieman erilaiset, ei vielä ole päästy yhteisiin sopimuksiin. Jatkossa tulisi aloittaa yhteinen puitesopimuksen valmistelu jonkin asiantuntijapalvelun osalta.

Arviointikertomuksen kohta 4.11 Tuottavuus sosiaali- ja terveystoimessa sekä sivistys- ja henkilöstötoimessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaikilla hallintokunnilla tulee olla tuottavuutta osoittavat tunnusluvut talousarviossaan.

- etenkin palveluiltaan monimuotoisilla hallintokunnilla tulee olla kokonaistuottavuuden lisäksi pääpalvelusuoritteille tuottavuusseuranta.

- kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti tulee laatia ajantasaiset toimintaohjeet tuottavuuslaskennalle ottaen huomioon hallintokuntien toiminnan erilaisuus, laatunäkökohdat ja yksikkötasot.

- tuottavuuden toteutumasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä tulee antaa selvitys tilinpäätöskirjan toimintakertomusosiossa.

Kaupunginhallitus toteaa, että talousarvion 2011 laatimisohjeissa edellytetään, että kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää taloudelliselta volyymiltaan suurimpien palvelujensa tuottavuusluvut ja tuottavuutta lisäävät toimenpiteet. Palvelukohtaisia tuottavuuslukuja seurataan vuoden 2011 talousarvion seurantaraporttien yhteydessä ja luvut esitetään lauta- ja johtokunnille.

Kaupunginhallitus toteaa, että tuottavuuslaskennan ohjeet ovat valmisteilla talous- ja suunnittelukeskuksessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Taloushallintopalvelu lisää vuoden 2010 tilinpäätösohjeisiin kohdan, jossa virastoja ja liikelaitoksia velvoitetaan antamaan selvitys tuottavuuden toteutumisesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä ja asia esitellään tarkemmin tilinpäätösinfoissa.

Arviointikertomuksen kohta 4.12 Ikäjohtaminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungin eri hallintokunnissa tulee toteuttaa ikäjohtamista ja laatia ikäohjelma eläkkeelle siirtymisiän nostamiseksi, sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja työhyvinvoinnin lisäämiseksi.

- koska ikäjohtamisessa hyvä esimiestyö on tutkimusten mukaan merkittävin selittäjä työkyvyn parantumisessa, kaupungin tulee työnantajana kohdentaa riittävästi resursseja johdon ja esimiesten ikäjohtamiskoulutukseen.

- ikäohjelmissa ihmisten johtaminen tulee nostaa asiajohtamisen rinnalle.

- osa-aikaeläkkeen rinnalle tulee kehittää monipuolisesti muitakin vaihtoehtoja työssä jaksamisen tukemiseksi.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin ikäjohtamisohjelman laatiminen on käynnistynyt strategiaohjelman mukaisesti. Ikäjohtamisella tarkoitetaan Helsingin kaupungilla eri-ikäisten ihmisten johtamista niin, että eri elämäntilanteissa olevien ihmisten tarpeet ja tavoitteet otetaan huomioon työn suunnittelussa, organisoinnissa, palkitsemisessa ja muussa johtamisessa. Ikäjohtamisohjelman tavoitteena on nuorten työntekijöiden pysyminen kaupungin palveluksessa, eri elämäntilanteissa olevien työntekijöiden työssä jaksamisen tukeminen ja ikääntyneiden työhyvinvoinnin parantaminen sekä työurien pidentäminen. Eri-ikäisten johtamisohjelmaa koordinoidaan henkilöstökeskuksesta käsin.

Henkilöstökeskus on suunnittelemassa, ja toteuttamassa laajamittaista kaikille kaupungin esimiehille tarkoitettua Hyvä lähiesimies -verkkokoulutusohjelmaa, joka on valmistumassa vuoden 2010 loppuun mennessä. Eri-ikäisten johtaminen tulee sisältymään sen osaamisen hallinta – moduuliin. Koska tarkoituksena on nimenomaan se, että kaikki esimiehet jollain aikavälillä läpikäyvät koulutusohjelman, saavat kaikki kaupungin esimiehet strategiakauden loppuun mennessä lisätietoa ja koulutusta teemasta. Lisäksi järjestetään erillisiä ikäjohtamisseminaareja, kun ikäjohtamistyöryhmän johtopäätökset valmistuvat ja pilottihankkeista saadaan kokemusperäistä tietoa levitettäväksi.

Ikäjohtamisen esiselvityksen tuloksissa näkyy erityisen selvästi jo nyt se, että esimiehet mieltävät ikäjohtamisen ihmisten johtamisena ja ovat varsin hyvin perillä oman työyksikkönsä ihmisten ikään liittyvistä tarpeista. Keskimääräinen eläkkeelle siirtymisikä kaupungilla onkin noussut jo 62,3 vuoteen.

Ikäjohtamistyöryhmä käsitteli jo olemassa olevia kaupungin työaikajoustomahdollisuuksia. Niitä ovat osa-aikalisä, osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke. Lisäksi voidaan sopia harkinnanvaraisesta osa-aikatyöstä henkilön elämäntilanteen niin vaatiessa. Kyseeseen tulee myös lakisääteinen osittainen hoitovapaa. Jo nämä järjestelyt antavat esimiehelle ja työntekijälle paljon mahdollisuuksia sopia työajanjoustoista myös uusia vaihtoehtoja suunnitellaan. Työryhmä totesi, että olemassa olevia työaikajoustoja sekä etätyö- että vuorotteluvapaamahdollisuutta on hyödynnettävä paremmin. Myös esimiehille olisi mahdollisesti tarjottava osa-aikatyön mahdollisuutta.

Arviointikertomuksen kohta 4.13 Ammattikoulujen toiminnan kehittäminen

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- ammatillisen koulutuksen keskeyttämisten syitä tulee selvittää tarkemmin.

- valmistumisaikojen lyhentämiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota.

- kehittämishankkeiden seuranta, tulosten raportointi ja vaikutusten arviointi tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammatillisen koulutuksen keskeyttäminen on samansuuruista esim. Helsingissä ja Vantaalla, joten syiden selvittäminen on myös Helsinkiä laajempi kysymys. Valmistumisaikojen lyhentämiseen liittyvänä sitovana tavoitteena on opetusvirastolla vuoden 2010 talousarviossa, että toisen asteen kulutuksessa tutkinnon suorittavien opiskelijoiden määrä nousee ja valmistusajat nopeutuvat.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä tarkastuslautakunnan esitystä, että kehittämishankkeiden seuranta, tulosten raportointi ja vaikutusten arviointi tulee ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa.

Arviointikertomuksen kohta 4.14 Nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen ennaltaehkäisy ja oppilashuolto

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- peruskoulujen KiVa Koulu -hankkeesta saatujen hyvien kokemusten vuoksi on samoja toimintatapoja perustelua jalkauttaa nuoriso- ja aikuiskoulutukseen ja vahvistaa oppilashuoltoa ammatillisten oppilaitosten lisäksi myös lukioissa.

- koska lastensuojelulaki velvoittaa kaikkia viranomaisia, kaupungin tulee laatia yhtenäiset ja ajantasaiset ohjeet väkivaltaan puuttumiseen ja ehkäisyyn osana turvallisuusstrategiaa. Opetusviraston toimintaohjeet kiusaamis- ja väkivaltatilanteiden varalta tulee päivittää yksityiskohtaisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon resurssit ovat Helsingissä paremmat kuin Vantaalla lukuun ottamatta opinto-ohjausta. Ammatillisessa peruskoulutuksessa lähiopetustuntien määrä / opiskelija ja opiskelijahuollon resurssi Helsingissä on Vantaata suurempi.

Kaupunginhallitus ei pidä perusteltuna, että tietyn palvelun (kuten peruskoulujen) kehittämishankkeen tuloksena syntyneiden hyvien kokemusten perusteella esitetään jonkun toisen palvelun (kuten lukioiden lisäresurssointia) ilman että tarkastellaan vahvistettavaksi tarkoitetun palvelun nykyisiä resursseja ja toimintatapoja.

Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginjohtajan asettaman johtoryhmän johdolla on hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolla valmisteilla ehdotus kaupungin uudeksi turvallisuusohjelmaksi vuosille 2010–2013. Turvallisuusohjelma sisältää kaupungin linjaukset ja toimenpiteet väkivaltaan puuttumiseen ja ehkäisyyn.

Arviointikertomuksen kohta 4.15 Lasten päivähoidon laatu, väestöennusteet ja kustannuskehitys

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- päivähoidon laadun kehittämisessä tulee keskittyä asiakastyytyväisyysmittauksissa tärkeimmiksi nousseisiin laatutekijöihin, kuten lapsen turvallisuudesta ja hyvinvoinnista huolehtimiseen, viihtymiseen päivähoidossa sekä toiminta- ja leikkimahdollisuuksien monipuolisuuteen.

- päivähoidon laadun kannalta olennaista on pitää ryhmäkoot kohtuullisina ja huolehtia lasten erityistuen tarpeista. Myös päiväkotien tilojen tulee olla riittävät ja ohjeiden mukaiset.

- kehittämiskohteina tulee olla myös päivähoitopaikkojen hakuprosessi, sähköisen informaation ja asioinnin selkeys, päivähoitovaihtoehtojen riittävyys sekä tiedon saanti erilaisista päivähoitovaihtoehdoista.

- päivähoitoikäisten lasten määrän kasvu tulee ottaa huomioon päivähoitoa organisoitaessa ja tiloja suunniteltaessa. Ennakoinnissa tulee tukeutua luotettavuuden varmistamiseksi monipuolisiin tietolähteisiin.

- päivähoitoon tulee palkata pätevää ja vakituista henkilöstöä. Perhepäivähoidon henkilöstön rekrytoinnin tulee vastata perhepäivähoidon kysyntää.

Kaupunginhallitus toteaa, että ryhmäkoot ja päiväkotien tilat tulee suunnitella talousarvion puitteissa.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että keväällä 2009 on alkanut päivähoidon internetsivujen sisällön kehittäminen. Asiakasasiointiin tarkoitettu Helsingin sähköinen asiointitili julkistettiin vuoden 2009 lopulla. Sosiaaliviraston lasten päivähoitohakemus on tällä hetkellä laajin kaupungin alustalle toteutettu sähköinen palvelu. Sähköinen asiointi ja palvelujen digitalisointi eivät ole vain tavanomaista asiointia vähentäviä uusia käytäntöjä, vaan ne antavat myös mahdollisuuden uudistaa syvällisemmin sosiaaliviraston toimintatapoja ja palveluja. Sähköisen asioinnin ja sähköisten palvelujen kehittäminen etenee sosiaalitoimessa laaja-alaisesti.

Kaupunginhallitus toteaa, että päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun ennakointiin on tietokeskuksella pitkäaikainen kokemus sekä seudullisesti ja kansallisesti kehittynein väestöennustemalli. Tietokeskus ja sosiaalivirasto ovat viime vuosina entisestään tiivistäneet yhteistyötä päivähoitoikäisen määrän ennusteen ja erityisesti alueellisen osuvuuden parantamiseksi. Lasten määrää vaikeammin ennakoitavaa on kuitenkin päivähoidon kysyntä, joka riippuu kuntalaisten monista työ-, asunto- ja opiskeluvalinnoista. Kuntalaisten palvelukäyttäytymisen täydellinen ennustaminen ei ole mahdollista.

Arviointikertomuksen kohta 4.16 Kuntoutus vanhusten fyysisen toimintakyvyn ja kotona asumisen tukemisessa

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupungissa on tarvetta kaikkia ikääntyvien palveluita koordinoiville palveluneuvojille. Vastuu koordinoinnin järjestämisestä on sosiaalivirastolla ja terveyskeskuksella.

- erityisesti avopalveluja on parannettava sosiaalityön, fysioterapian ja toimintaterapian ammattilaisten avulla.

- terveyskeskus voisi käynnistää kokeilun ns. tehostetusta vanhusten neuvolasta päiväsairaalan toiminnassa. Sosiaaliviraston palveluasumisyksiköissä on tarvetta omalle lääkärille.

Kaupunginhallitus toteaa, että S-info (Salomonkatu 21B, arkisin klo 10–16, Puh. 3104 4000) vastaa sosiaalipalveluja koskeviin kysymyksiin ja ohjaa palvelujen hakemisessa.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali- ja lähityössä on kehitetty erilaisia ennaltaehkäiseviä ja iäkkäiden kotona asumista tukevia palveluja mm. ehkäisevät ja arvioivat kotikäynnit. Päivätoiminta työskentelee tiiviissä yhteistyössä kotihoidon kanssa kuntouttavan toiminnan vahvistamiseksi.

Edelleen kaupunginhallitus toteaa, että toimintaa tulee suunnitella ja kehittää talousarvion puitteissa, ja virastojen välisiä yhteistyömuotoja ja synergiahyötyjä tulee hakea aktiivisesti.

Arviointikertomuksen kohta 4.17 Vaikeavammaisten kuljetustuki ja henkilökohtainen apu

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- vaikka vammaispalvelulain mukaista kuljetustukea saaneiden asiakkaiden määrä ja myös ajettujen matkojen määrä on vähentynyt, niin matkojen keskimääräinen hinta on noussut. Tarkempi syy tähän tulee selvittää ja vaikuttaa kustannuksiin esimerkiksi kilpailuttamalla palveluntuottajia.

- asiakastyytyväisyyskyselyn antamien tietojen mukaan asiakkaat ovat kokeneet, että tilattuun matkaan ei ole helppo tehdä muutoksia eikä kuljetus tule aina sovittuna aikana. Edellä mainittuihin seikkoihin tulee löytää sellaisia ratkaisuja, että haitat asiakkaille saadaan mahdollisimman vähäisiksi.

- henkilökohtaista apua ja avustajan käyttöä koskevassa selvityksessä on todettu, että Helsingissä kotihoito ei kaikilta osin pysty vastaamaan vaikeavammaisten tarpeisiin. Tulee selvittää, voitaisiinko henkilökohtaisen avun tarvetta vähentää vammaisten kotihoitoa tehostamalla.

- henkilökohtaista apua koskevassa asiakaskyselyssä tuli esille mm. vaikeus saada puhelimitse yhteyttä sosiaalipalveluihin. Tätä voitaisiin parantaa esimerkiksi puhelinaikoja lisäämällä ja kehittämällä näitä korvaavia yhteydenpitomuotoja, kuten Internetiä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin sosiaalivirasto on tilannut vanhusten ja vammaisten kuljetusten välityspalvelun Palmialta heinäkuusta 2009 alkaen. Palvelukokonaisuuteen sisältyy muun muassa asiakkaiden matkatilausten vastaanotto, matkojen välitys ajoneuvoille ja liikennöinnin kilpailutus. Varsinaiset kuljetuspalvelut siis kilpailutetaan liikennöitsijöillä. Palmia on Helsingin kaupunkikonsernin kokonaan omistama liikelaitos, joten välityspalvelujen hankintaa ei tarvitse kilpailuttaa. Se, että Palmia ottaa pitkällä sopimuksella vastuun kuljetuspalvelujen järjestämisestä, merkitsee asiakaspalvelun näkökulmasta mahdollisuutta kehittää palvelua pitkäjänteisesti.

Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten matkojen ja saajien määrää seurataan ja annetaan valtuustolle tiedoksi talouden ja toiminnan seurantaraportissa tiedoksi neljä kertaa vuodessa.

Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Kuusikko - selvityksen toteuttamisen jälkeen on tullut 1.9.2009 voimaan vammaispalvelulain muutos, jonka myötä oikeus henkilökohtaiseen apuun tuli kunnan järjestämisvelvollisuuden piiriin ja palvelun järjestämistavat lisääntyivät.

Arviointikertomuksen kohta 4.18 Tarkastuslautakunnan esittämien suositusten vaikuttavuuden arviointi

Arviointikertomuksessa todetaan, että

- kaupunginhallituksen tulee antaa kaikkien arviointikertomuksessa esitettyjen suositusten osalta selvitys toimenpiteistä, joihin tarkastuslautakunnan esittämien suositusten osalta on ryhdytty.

Kaupunginhallitus toteaa, että se tulee toimimaan toteamuksen mukaisesti.

Pöytäkirjanote tarkastuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITTEET	Liite 1	Tarkastuslautakunnan lausuntopyyntö 27.4.2010
	Liite 2	Arviointikertomus 2009

ESITTELIJÄ Tarkastuslautakunta pyytää 20.5.2010 mennessä kaupunginhallituksen lausuntoa arviointikertomuksen 2009 kohdista 3.1.4–4.18.

Tarkastuslautakunta hyväksyi 21.4.2010 arviointikertomuksen vuodelta 2009.

Helsingin kaupungin hallinnon ja talouden tarkastussäännön 8.1 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Kertomuksesta tulee hankkia tarkastussäännön 8.2 §:n mukaisesti kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot valtuustolle toimitettaviksi.

./. Arviointikertomus 2009 ja lausuntopyyntö ovat esityslistan liitteenä.

Esittelijä toteaa, että tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä eräistä vuoden 2009 toimintaa koskevista arvioista olisi annettava päätösehdotuksen mukainen lausunto.

KANNANOTTO HELSINGIN KESKUSPUISTON PUOLESTA RY:N MUISTUTUKSEEN KESKUSPUISTON POHJOISOSAN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11905)

Khs 2009-1572

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Aluetta rajoittavat muun muassa Maununnevan ja Hakuninmaan asuinalueet, Pitkäkosken vesilaitos, Vantaanjoki, Vantaan kaupunki, Haltialan metsä, Helsinkipuisto sekä Paloheinän ja Länsi-Pakilan asuinalueet ja Keskuspuisto Elontien kohdalla.

Keskuspuiston pohjoisosa varataan yleiskaavan mukaisesti virkistyskäyttöön. Asemakaava ja asemakaavan muutos turvaa Keskuspuiston luonto-, maisema- ja virkistysarvojen säilymisen. Keskuspuiston pohjoisosan luonne ulkoilumetsänä ja luonto- ja retkeilyalueena säilytetään. Luonnonsuojelualueet, maisemallisesti arvokkaat pellot, suojeltava tie ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat linnoituslaitteet on merkitty kaavaan.

Kaavan tavoitteena on turvata tärkeät seudulliset virkistysyhteydet ja Keskuspuiston virkistyskäyttöarvot. Tavoitteena on myös sovittaa yhteen maan alle suunniteltu joukkoliikennekatu ja maanalainen vedenpuhdistuslaitos sekä virkistyskäyttö siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön ja maiseman ehdoilla.

Kaava mahdollistaa Paloheinän ulkoilumajan laajentamisen ja sen ympäristön parantamisen sekä Paloheinänhuipun ulkoilupalvelujen kehittämisen. Keskuspuiston pohjoisosan länsireunassa on tulevan Kuninkaantammen asuntoalueen vieressä varaus urheilukenttää varten. Alueen eteläosassa sijaitsevaa Elontien viljelypalsta-aluetta on mahdollista laajentaa.

Jokeri 2 -linjan toteuttaminen edellyttää noin 1,3 kilometrin pituisen ja 14 metriä leveän joukkoliikennetunnelin rakentamista Keskuspuiston ali Paloheinästä Kuninkaantammeen.

Kaava mahdollistaa Keskuspuiston alitse kulkevan joukkoliikennettä palvelevan Jokeri 2 -tunnelin (Paloheinäntunnelin) rakentamisen. Paloheinän majan ympäristössä esitetään Paloheinäntunnelin ajoluiskan järjestelyt sekä Jokeri 2 ‑raidevaraus. Kaavassa määritetään myös tunnelin ajoluiskan sijoittuminen Keskuspuiston länsiosassa, Kuninkaantammen uuden asuinalueen reunassa.

Kaava turvaa osaltaan kaupungin vesihuollon kehittämisen. Haltiavuoreen suunniteltu, viimeistään 2030-luvulla toteutettava talousvedentuotantoon tarkoitettu vedenpuhdistuslaitos on pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisstrategian mukainen.

Keskuspuiston pohjoisosaan osoitettu uusi maanalainen vedenpuhdistuslaitos ja Jokeri 2 -linjan tunneliosuus on suunniteltu rakennettavaksi kallioon siten, että laitoksen ja tunnelin katto ovat vähintään 10 m:n syvyydessä. Kaavamääräysten mukaan vedenpuhdistuslaitos on suunniteltava siten, ettei siitä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle ja maisemalle. Vedenpuhdistuslaitoksen toteuttaminen vaatii vielä erillisen maanalaisen asemakaavan.

Muistutuksen keskeinen sisältö

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry. vaatii (10.9.2009), että maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen tilavaraus poistetaan asemakaavaehdotuksesta. Yhdistys perustelee vaatimustaan sillä, että tilavaraus voi olla luonnonsuojelulain vastainen, koska maanalaisen tilavarauksen yläpuolella on luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitettua aluetta.

Yhdistys viittaa myös lakiin ympäristövaikutusten arvioinnista ja muistuttaa, että maanalainen vedenpuhdistuslaitos saattaa aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, eikä ympäristövaikutusten arviointia saisi siirtää kauas tulevaisuuteen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 24.8.2006 hyväksymissä suunnitteluperiaatteissa todetaan, että teknisen huollon rakenteet rakennetaan Keskuspuiston maiseman ja virkistyskäytön ehdoilla. Maanalaisia hallimaisia tiloja varten joudutaan louhimaan aukkoja ilmanvaihtokuiluja ja poistumisteitä varten. Nämä aiheuttavat haittaa luonto- ja maisema-arvoille. Yhdistyksen mielestä on kyseessä poikkeaminen Keskuspuiston suunnitteluperiaatteista.

Yhdistys viittaa myös Helsingin maanalaiseen yleiskaavaehdotukseen. Ehdotuksessa vedenpuhdistuslaitoksen tilavaraus sijaitsee pintakallioalueella eikä kallioresurssialueella. Ehdotuksen kaavamääräyksissä todetaan, että esikaupungin pintakallioalueilla soveltuvuus maanalaiseen rakentamiseen ja käyttötarkoitus selvitetään maanalaisen asemakaavoituksen yhteydessä. Selvitykset tulisi tehdä myös maan päällisen asemakaavoituksen yhteydessä. Nyt käsiteltävään asemakaavaehdotukseen sisältyy vain suppea rakennettavuusselvitys.

Kannanotto muistutukseen

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Luontoarvojen säilyttäminen ja ympäristövaikutukset

Haltialan metsäalueella sijaitsevat Haltialan pohjoinen lehtoalue ja Haltiavuoren–Paloheinän lehto- ja korpilaaksojakson metsä on osoitettu asemakaavaehdotuksessa luonnonsuojelulain nojalla suojeltaviksi tarkoitetuksi alueiksi ympäristölautakunnan luonnonsuojeluohjelmasta vuonna 2008 tekemän päätöksen perusteella. Luonnonsuojeluohjelman yksi suojelubiologinen tavoite on, että merkittävä osa ohjelmassa rauhoitettavaksi ehdotetuista kohteista tukee jo olemassa olevia Helsingin luonnon suuria ydinalueita. Haltialan–Vantaanjoen alue on yksi tällaisista ydinalueista. Mainittuja alueita koskevia rauhoituspäätöksiä ei ole vielä tehty.

Maanalaisen vedenpuhdistamon yläpuolella sijaitsee Haltialan pohjoinen lehtoalue, jonka suojelun tarkoituksena on turvata rikkaan lehtokasvillisuuden ja monipuolisen metsäeliöstön säilyminen alueella. Tavoitteena on myös luoda Pitkäkosken rinnelehdon ja Haltialan aarnialueen väliin mahdollisimman luonnontilaisen kaltainen metsäalue ennallistamistoimien avulla.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen ensisijaisena tavoitteena on Keskuspuiston osayleiskaavan 1978 ja Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden (kaupunkisuunnittelulautakunta 24.8.2006) mukaisesti turvata Keskuspuiston alue sekä alueen säilyminen luonteeltaan virkistyskäyttöön tarkoitettuna ulkoilumetsänä. Tavoitteena on myös turvata alueen hyvin merkittävien luontoarvojen säilyminen sekä merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyttäminen ja kehittäminen. Kaavan tärkeänä tavoitteena on myös mahdollistaa pääkaupunkiseudun vesihuollon asianmukainen kehittäminen keskipitkällä ajanjaksolla. Kaavan tavoitteena on myös sovittaa yhteen virkistyskäyttö ja maanalaiset hankkeet siten, että maanalaiset hankkeet toteutetaan virkistyskäytön ja maiseman ehdoilla.

Asemakaavaehdotuksesta on saatu Helsingin ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ympäristökeskuksen lausunnot. Ympäristökeskuksella ei ole asiasta huomautettavaa. Uudenmaan ympäristökeskus toteaa lausunnossaan, että kaava sovittaa yhteen maanalaiset hankkeet maisema- ja virkistysarvojen kanssa. Myös alueen luontoarvot on riittävästi otettu huomioon.

Asemakaavaehdotuksessa maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen rakentamiselle on annettu tiukat määräykset, joiden on arvioitu turvaavan Haltialan metsäalueen luonnonsuojeluarvot sekä virkistys- ja maisema-arvot. Asemakaavaehdotuksessa kyseinen luontokohde on osoitettu luonnonsuojelulain perusteella suojeltavaksi tarkoitetuksi alueeksi (SL‑2). Osittain samalle alueelle, mutta maan alle, on osoitettu myös ohjeellinen alueen osa, jolle saa sijoittaa maanalaisen vedenpuhdistuslaitoksen pääkaupunkiseudun talousveden tuotantoa varten. Maanalainen vedenpuhdistuslaitos on tarkoitus rakentaa siten, että laitoksen katto on vähintään 10 metrin syvyydessä kalliossa, ja siten, ettei Keskuspuistoon tule uusia maanpäällisiä ajoyhteyksiä.

Haltialanlehdon osoittaminen kaavaehdotuksessa luonnonsuojelualueeksi tukee osaltaan tavoitetta säilyttää Keskuspuiston luonto-, virkistys- ja maisema-arvot, vaikka luonnonsuojelualueeksi tarkoitetun alueen alla on varaus maanalaista vedenpuhdistamoa varten.

Helsingin Vesi ‑liikelaitos on todennut asemakaavaehdotuksesta antamassaan lausunnossa, että asemakaavassa esitetyt rajoitukset laitoksen toteutukselle voidaan lähtökohtaisesti ottaa huomioon suunnittelussa ja toteutuksessa. Asemakaavaselostuksessa on arvioitu, että lehtomaisen kasvillisuuden säilymisedellytyksenä oleva luontoalueen vesitasapaino on mahdollista säilyttää maanalaisesta rakentamisesta huolimatta. Laitokselta edellytetään vesitiiveyttä, jonka vuoksi rakentamisella ei ole vaikutusta kasvillisuuden vedensaantiin. Erillisessä maanalaisessa laitoksen asemakaavassa voidaan asettaa tiukat rajat mahdollisille vesivuodoille.

Selvitysten riittävyys

Ympäristövaikutusten arviointitarve tulee selvitettäväksi myöhemmin laadittavan maanalaisen asemakaavan yhteydessä.

Vedenpuhdistuslaitoksen tilavaraus perustuu kiinteistöviraston geoteknisen osaston laatimaan selvitykseen, joka on riittävä pitkän aikavälin varaukselle myös kallioteknisen rakennettavuuden osalta. Tilavaraus on myös kaupunkisuunnittelulautakunnan 10.12.2009 hyväksymässä maanalaisessa yleiskaavassa.

Maanalaisessa yleiskaavaehdotuksessa ei näytetty Keskuspuiston alueen kallioresursseja, jotta sinne ei syntyisi kysyntää kalliotiloille. Pitkäkosken alue on pääkaupunkiseudun vesihuollon infrastruktuurin kannalta tärkeä ja keskeinen alue. On perusteltua varata sieltä kallioresursseja mahdollista vedenpuhdistuslaitosta varten. Hankkeen tullessa ajankohtaiseksi on todennäköistä, että laitokselle tutkitaan myös vaihtoehtoisia paikkoja.

Hanke toteutuu Helsingin Vedeltä saatujen tietojen mukaan viimeistään 2030-luvulla. Laitos turvaa pääkaupunkiseudun vesihuollon kehittämisen. Hanke vaatii jatkossa erillisen yksityiskohtaisen maanalaisen asemakaavan, jonka yhteydessä tutkitaan kallion rakennettavuus tarkemmin, hankkeelle laaditaan realistiset suunnitelmat ja tehdään riittävät vaikutusarvioinnit. Työnaikaiset häiriöt selvitetään ja haitat pyritään ehkäisemään. Louheen kuljetusta varten voidaan rakentaa työtunneli kalliossa alueen ulkopuolelta esimerkiksi läheltä Hämeenlinnantietä, jolloin ei aiheuteta häiriötä kaava-alueelle eikä tulevalle Kuninkaantammen asuntoalueelle.

Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet

Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet on otettu asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksessa huomioon siten, että Keskuspuistoon sopimattomat, mutta välttämättömät, hankkeet on sijoitettu maan alle. Kaavamääräykset ovat Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden mukaisia, ja niillä on tarkoitus turvata Haltialan metsäalueen säilyminen mahdollisimman luonnontilaisena osana Keskuspuistoa.

Kaavamääräyksissä todetaan seuraavaa: Laitos ja siihen liittyvät ilmanvaihtokuilut ja poistumistiet tulee suunnitella siten, ettei niistä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle ja maisemalle. Virkistys- ja retkeilyalueelle ei tule sijoittaa uusia maanpäällisiä ajoyhteyksiä. Vedenpuhdistuslaitoksen ajoyhteydet tulee rakentaa kaava-alueella kalliotunnelina Pitkäkosken vedenpuhdistuslaitoksen tontilta. Alue tulee rakentamisen jälkeen kunnostaa puistoalueen luonnonsuojelu- ja maisemallisia arvoja vastaavaan tilaan. Toteuttaminen vaatii erillisen yksityiskohtaisen maanalaisen asemakaavan.

Kaavamääräykset tukevat Haltialan metsäalueen luontoarvojen säilyttämistä, eikä varausta maanalaista vedenpuhdistamoa varten tarvitse poistaa. Muistutuksen johdosta kaavamääräystä on tiukennettu seuraavasti: Laitos ja siihen liittyvät ilmanvaihtokuilut ja poistumistiet tulee suunnitella ja toteuttaa siten, ettei niistä aiheudu haittaa Keskuspuiston virkistyskäytölle, maisemalle ja luontoarvoille. Laitoksen katon yläpuolella tulee olla kalliota vähintään 10 metriä. Maanalaiset tilat on sijoitettava, louhittava ja lujitettava siten, ettei niistä tai niiden rakentamisesta aiheudu vahinkoa luontoalueen vesitasapainolle.

Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n hallituksen edustajien kanssa on neuvoteltu 14.1.2010 kaupunkissuunnitteluvirastossa kaavaan liittyvistä kysymyksistä ja muistutuksesta. Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:n edustajat ilmoittivat olevansa tyytyväisiä muistutuksen perusteella kaavamääräykseen tehtyyn tarkennukseen.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Helsingin Keskuspuiston puolesta ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus (Keskuspuiston pohjoisosan asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11905)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.



Kokousaika	17.5.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta määräyksineen
	Liite 2	Havainnekuva
	Liite 3	Hitas-lisäehdot
	Liite 4	Toimintaohjeet kaupungin tonteille rakennettaessa
	Liite 5	Käpylän tontteja koskevien varausten tarkentaminen (tontit 878/6, 7 ja 8) - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Oulunkylän tekonurmi Oy:n hakemus 13.1.2010
	Liite 2	Lainan myöntäminen Oulunkylän tekonurmi Oy:lle...-päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimus 18.3.2010
	Liite 2	Xxxx Xxxxxxxxx oikaisuvaatimus vs. kaupunginjohtajan 11.3.2010 antamasta päätöksestä § 4062...-päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Väliraportti
	Liite 2	Väliraportti Helsingin kaupungin... - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Toimintakertomus vuodelta 2009
	Liite 2	Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

LIITTEET	Liite 1	Uudelleensijoituksen periaatteet
	Liite 2	Neuvottelupöytäkirja 16.4.2010

LIITTEET	Liite 1	Piirustus 5838-7
	Liite 2	Torikortteleiden liikennesuunnitelma - päätöshistoria