HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

18 - 2010

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

10.5.2010 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Helsingin Sataman johtokunnan virkamatka Belgiaan

3

 

4

Tarkastuslautakunnan virkamatka Skotlantiin

5

 

5

Eräiden asuntotuotantotoimikunnan rakennuskohteiden rahoittaminen

7

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Rakentamispalvelun pääkonttorin vuokrasopimuksen hyväksyminen

10

 

2

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle HSY Jätehuollon ympäristölupahakemuksesta (Konalan Sortti-asema)

12

 

3

Kaupungin omistaman Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakkeen myyminen Oulunkylän sairaskotisäätiölle

15

 

4

Helsingin hallinto-oikeuden päätös erään viran lakkauttamista koskevassa asiassa

17

 

5

Väliraportti Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman etenemisestä ajalta 1.1.2003 - 28.5.2009

19

 

6

Helsinki kaikille -projektin toimintakertomuksen 2009 ja toimintasuunnitelman 2010 hyväksyminen

23

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi: Toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelumaksut

24

 

2

3.5.2010 pöydälle pantu asia
Terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytykset

26

 

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

 

1

Uudelleensijoituksen periaatteet

29

 

2

Eron myöntäminen Giray Gazalelle maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan jäsenyydestä

32

 

3

Vt Mari Holopaisen toivomusponsi: Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien linjaukset

34

 

4

Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi: Tasa-arvosuunnitelman sijaistarpeen huomioiminen naisvaltaisten alojen henkilöstömitoituksessa

38

 

5

Vt Yrjö Hakasen toivomusponsi: Maahanmuuttajien neuvontatoiminnan kehittäminen

41

 

6

Selitys Helsingin hallinto-oikeudelle kaupunginvaltuuston päätöksestä, joka koskee koulujen viikoittaista kasvisruokapäivää

44

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Vt Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi: Ikäihmisten asumisen ja elämisen tarpeiden huomioiminen Jätkäsaaren jatkosuunnittelussa

50

 

2

Vt Mari Puoskarin toivomusponsi: Erillisten pyöräkaistojen toteuttamisen tutkiminen Jätkäsaaren aloitusalueen jatkosuunnittelussa

53

 

3

Vt Laura Kolben toivomusponsi: Jätkäsaaren Hyväntoivonpuiston suunnittelu urbaaniksi tapahtumapuistoksi

56

 

4

Jätkäsaaren kahden tontin varaaminen Verkkokauppa.com Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle Verkkokaupan uuden liike-, toimitila-, tuotanto- ja varastohankkeen suunnittelua varten

58

 

5

Malmin Ormuspellon tonttien varaaminen Vahanen Oy:lle ryhmärakentamisen järjestämistä ja kohteen rakennuttamista varten (Malmi, tontit 38274/1 - 9)

63

 

6

Lausunto Metsähallituksen selvityksestä Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksistä

67

 

7

3.5.2010 pöydälle pantu asia
Kannanotto Xxxxx Xxxxxxxxx, Asunto Oy Keulakuvantie 13:n ja Asunto Oy Kallioniementie 2:n muistutuksiin Laajasalon korttelin nro 49139 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11904)

72

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Ylikahrin (varalla Asko-Seljavaara) ja Oker-Blomin (varalla Bryggare) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

HELSINGIN SATAMAN JOHTOKUNNAN VIRKAMATKA BELGIAAN

 

Khs 2010-847

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa Helsingin Sataman johtokunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan johtokunnassa tekemään virkamatkan Belgiaan 29.9. – 1.10.2010 Antwerpenin, Ghentin ja Zeebruggen satamiin tutustumista varten.

 

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan Helsingin Sataman johtokunnan käyttövaroista.

 

                                            Pöytäkirjanote Helsingin Sataman johtokunnalle (Eve Tuomola) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä Helsingin Satamalle.

 

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin Sataman johtokunnan esitys 20.4.2010

 

Liite 2

Helsingin Sataman johtokunnan virkamatkan ohjelma

 

ESITTELIJÄ                      Esittelijä toteaa, että Helsingin Sataman johtokunta on esityksensä mukaan valmistellut virkamatkaa Belgiaan 29.9. 1.10.2010.

 

                                            Esityksen mukaan matkan tarkoituksena olisi tutustua Antwerpenin, Ghentin ja Zeebruggen satamiin. Helsingin Sataman johtokunta pitää esityksen mukaan tärkeänä tutustumista liikenteen vastasatamiin. Edellä mainittuihin satamiin Helsingistä on useita viikoittaisia konttilaivayhteyksiä. Matkan erityisiä kiinnostuksen aiheita olisivat satamien toimintamallit ja hallintomallit sekä ympäristökäyttäytymiseen liittyvät asiat.  

 

                                            Helsingin Sataman johtokunnan esityksen mukaan matkalle osallistuisivat johtokunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustaja johtokunnassa. Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1200 euroa henkilöltä.

                                           

                                            Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia matkoja.

 

 

 

 


4

TARKASTUSLAUTAKUNNAN VIRKAMATKA SKOTLANTIIN

 

Khs 2010-876

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa tarkastuslautakunnan esityksessä mainitut varsinaiset jäsenet tekemään virkamatkan Skotlantiin Edinburghiin ja Glasgowhun 26. – 29.9.2010 Skotlannin paikallishallinnon tilintarkastuksen ja tuloksellisuusarvioinnin järjestelmiin tutustumista varten.

 

                                            Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan tarkastuslautakunnan käyttövaroista.

 

                                            Pöytäkirjanote tarkastuslautakunnalle (Timo Terävä) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä tarkastusvirastolle.

                     

 

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

 

 

LIITTEET

Liite 1

Tarkastuslautakunnan esitys 14.4.2010

 

Liite 2

Tarkastuslautakunnan virkamatkan ohjelma

 

ESITTELIJÄ                      Esittelijä toteaa, että tarkastuslautakunta on esityksensä mukaan valmistellut virkamatkaa Skotlantiin Edinburghiin ja Glasgowhun 26. 29.9.2010.

 

                                            Esityksen mukaan matkan tarkoituksena olisi tutustua Skotlannin paikallishallinnon tilintarkastuksen ja tuloksellisuusarvioinnin järjestelmiin. Lisäksi matkan tavoitteena olisi perehtyä Skotlannissa käytössä olevaan tuloksellisuuden arviointijärjestelmän toimivuuteen, vaikuttavuuteen ja hyötyihin.

 

                                            Tarkastuslautakunta esittää, että virkamatkalle osallistuisivat esityksessä mainitut varsinaiset jäsenet. Virkamatkan kustannukset olisivat noin 950 euroa henkilöä kohden.

                                           

                                            Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia matkoja.

 

 

 

 


5

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

 

Khs

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista  tertiääri- ja primäärilainaa seuraavasti:

 

 

Tertiäärilaina €

Primäärilaina €

Puotilan Kiinteistöt Oy/

Kastellinpolku

 

 

293 030

 

Pihlajiston Kiinteistöt Oy/

Hernepellontie 26

 

                     

573 000

 

247 328

Kannelmäen Kiinteistöt Oy/

Soittajanpolku

                     

 

 

86 705

Helsingin Asumisoikeus Oy/

Pihta

 

 

     33 050

 

Yhteensä

 

866 630

 

367 083

 

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta tertiääri- ja primäärilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinalle.

 

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

 

 

LIITE

Eräiden asuntotuotantotoimikunnan rakennuskohteiden rahoittaminen...-päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Puotilan Kiinteistöt Oy / Kastellinpolku on Fallpakkaan rakennettava 28 rivi- ja pienkerrostaloasunnon ja 193 m2:n perhekodin sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 6 393 900 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 5 497 230 euroa, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käynnistysavustuksella 420 000 euroa, perhekodille myönnettävällä investointiavustuksella 87 440 euroa ja kaupungin tertiäärilainalla 293 030 euroa. Perhekodin korkotukilaina ja investointiavustus on myönnetty arvonlisäverottomalle hankinta-arvolle.

 

Pihlajiston Kiinteistöt Oy / Hernepellontie 26 on Viikinmäkeen rakennettava 58 kerrostaloasunnon ja 188 m2:n traktoritallin sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 11 718 528 euroa. Korkotukilainalla rahoitetaan 10 027 600 euroa, asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käynnistysavustuksella 870 000 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 573 600 euroa ja primäärilainalla 247 328 euroa.

 

Kannelmäen Kiinteistöt Oy / Soittajanpolku on Kannelmäkeen rakennettu 28 kerrostaloasuntoa ja kiinteistöyhtiön toimistotilan sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 5 031 250 euroa.  Korkotukilainalla on rahoitettu 3 737 600 euroa, kaupungin tertiäärilainalla 196 740 euroa ja primäärilainalla 1 010 205 euroa.  Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan lisää primäärilainaa 86 705 euroa.

 

Helsingin Asumisoikeus Oy / Pihta on Viikkiin rakennettu 34 kerrostaloasuntoa sisältävä asumisoikeuskohde, jonka lopullinen hankinta-arvo on 6 720 550 euroa. Korkotukilainalla on rahoitettu 5 344 370 euroa, käynnistysavustuksella 340 000 euroa ja asumisoikeusmaksuilla 1 003 130 euroa.  Rakennuskustannusten nousun vuoksi tarvitaan kaupungin primäärilainaa 33 050 euroa.

 

Asuntotuotannossa käytettävät rahoitusmuodot

 

Vuokratalokohteen korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %.  Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista. Asumisoikeuskohteen korkotukilainan enimmäislaina-aika on 36 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko on 3,5 %. Asumisoikeuskohteen korkotukilainan määrä on enintään 85 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

 

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää vuosina 2009-2010 15 000 euron käynnistysavustuksen per asunto Helsingin seudulle rakennettaville valtion tukemille vuokra- ja asumisoikeusasunnoille.

 

Tertiäärilaina on kaupungin myöntämää kolmoissijaislainaa, jonka asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus rinnastaa yhtiön omiin varoihin. Tertiäärilainan korko on 4,5 % ja se lyhennetään viidessä vuodessa sen jälkeen kun aravalaina tai siihen rinnastettava yhtiön laina on kokonaan maksettu.  Tertiäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteen korkotukilainan ja käynnistysavustuksen jälkeinen, noin 5 %:n suuruinen omarahoitusosuus.

 

Helsingin kaupungin myöntämän primäärilainan korko on tällä hetkellä 2 % ja sitä lyhennetään 36 vuoden annuiteettitaulukon mukaisesti.  Primäärilainalla rahoitetaan vuokratalokohteisiin sisältyviä liiketiloja.

 

                                            Kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on lainojen myöntämiseen tarkoitettuja varoja n. 18 milj. euroa.

 

 

 

 


1

RAKENTAMISPALVELUN PÄÄKONTTORIN VUOKRASOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2010-717

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä rakentamispalvelun toimitilojen vuokraamista koskevan, Helsingin seudun ympäristöpalvelut ‑kuntayhtymän ja rakentamispalvelun välisen 23.12.2009 allekirjoitetun vuokrasopimuksen esityslistan liitteen 1 mukaisesti.

 

Pöytäkirjanote rakentamispalvelulle sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymälle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Vuokrasopimus liitteineen 23.12.2009

 

Liite 2

Rakentamispalvelun pääkonttorin vuokrasopimuksen... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Teknisen palvelun lautakunta esittää 25.3.2010, että kaupunginhallitus hyväksyisi Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän ja rakentamispalvelun välisen vuokrasopimuksen rakentamispalvelun (Staran) pääkonttorin toimitiloista. Vuokrasopimus on allekirjoitettu 23.12.2009, mutta vaatii voimaan tullakseen kaupunginhallituksen hyväksynnän.

 

./.                   Vuokrasopimus liitteineen on liitteenä 1. Muut asiakirjat ovat nähtävänä kokouksessa.

 

Rakentamispalvelun johto ja hallinto ovat väliaikaisissa tiloissa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän kiinteistössä Ilmalassa 2 vesitornin toisessa kerroksessa. Toimitilojen pinta-ala on 2984 m2 ja vuokra 31 152,96 euroa kuukaudessa. Nykyiset tilat eivät vastaa rakentamispalvelun tarpeita.

 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä kunnostaa vesitorni 2:en kolmannen kerroksen tilat rakentamispalvelun tarpeiden mukaisiksi nykyaikaisiksi toimistotiloiksi. Korjaustyöt on tarkoitus käynnistää vuoden 2010 aikana.

 

Peruskorjaus- ja muutoskustannukset ovat yhteensä noin 3,0 miljoonaa euroa, ja niistä vastaa HSY. Hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta vastaa rakentamispalvelu. Vuokralaiselle aiheutuvien mahdollisten muutos- ja remonttitöiden aiheuttamat kustannukset jäävät alle 200 000 euron.

 

Vuokratilojen pinta-ala on noin 2000 m2. Uusi vuokra muodostuu ns. käyttövuokrasta 9,40 euroa/m2 ja pääomavuokrasta 6,04 euroa/m2 eli yhteensä 15,44 euroa/m2. Käyttövuokra on sidottu elinkustannusindeksiin ja pääomavuokra 12 kuukauden euribor + 1,255 %. Vuokrattavan tilan kuukausivuokra on 30 880 euroa ja tehokkuus 24,4 m2/hlö. Vuokrasopimuksen pituus on 10 vuotta. Sähkönkäytöstä laskutetaan 0,40 euroa/ m2 tai mittauksen mukaan.

 

Rakentamispalvelulla on vuokrasopimuksen mukaan optio koko kolmanteen kerrokseen, jonka pinta-ala on 2984 m2. Tällöin hoitovastike on 9,21 euroa/m2 ja kokonaisvuokra 15,25 euroa/m2. Optio on voimassa 30.9.2010 saakka. Optio käytetään mikäli rakennussuunnittelulla ja toimintojen järjestelyillä löydetään ratkaisu, jolla saadaan kustannussäästöjä ottamalla koko kolmas kerros rakentamispalvelun käyttöön ja siirtämällä tiloihin lisää tuotanto-osastojen henkilöstöä.

 

Kaupungilla ei tällä hetkellä ole tarjota omia tilojaan rakentamispalvelun käyttöön. Tilakeskuksella ei ole huomautettavaa vuokrasopimuksen suhteen.

 

Talous- ja suunnittelukeskus ilmoittaa 19.4.2010 puoltavansa vuokrasopimuksen hyväksymistä.

 

 

 

 


2

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE HSY JÄTEHUOLLON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (KONALAN SORTTI-ASEMA)

 

Khs 2010-568

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon HSY Jätehuollon Konalan Sortti-aseman toiminnan muutosta koskevasta ympäristölupahakemuksesta (Dnro ESAVI/240/04.08/2010):

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 20.4.2010 kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle. Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa lisäksi seuraavaa:

 

Kaupunginhallitus katsoo, että Sortti-asema parantaa pääkaupunkiseudun jätehuollon palvelutasoa mahdollistamalla jätteiden pienerien tuonnin edelleen käsiteltäväksi ja käytettäväksi kierrätykseen. Sortti-aseman toiminnan lisäämisestä käyttöaikoja pidentämällä ei aiheudu kohtuutonta haittaa, koska alueelle on suora ajoyhteys Vihdintieltä. Toiminnasta ei aiheudu ilmaan, maaperään tai pohjaveteen päästöjä, joilla olisi merkittäviä vaikutuksia viihtyvyyteen tai ihmisten terveydelle haitallisia vaikutuksia.

 

Kaupunginhallitus kannattaa Sortti-aseman jätemäärien vastaanoton lisäystä ja aseman aukioloa myös lauantaisin klo 8-18 edellyttäen, että haketuksesta ei aiheudu liikaa melua tai muuta haittaa. Lauantain aukiolo edesauttaa Helsingin kaupungin yleisten alueiden siisteyttä vähentämällä mahdollisesti viheralueille vietyjen puutarhajätteiden sekä muun romun määrää.

 

Kaupunginhallitus puoltaa HSY Jätehuollon Konalan Sortti-asemaa koskevan ympäristölupamääräysten tarkistamista koskevan hakemuksen hyväksymistä.

 

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, talous- ja suunnittelukeskukselle, ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä yleisten töiden lautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITE

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa HSY Jätehuollon Konalan Sorttiaseman toiminnan muutosta koskevasta ympäristölupahakemuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 30.4.2010 mennessä. Lisäaikaa lausunnon antamiselle on saatu 28.5.2010 saakka.

 

Asiassa on saatu talous- ja suunnittelukeskuksen (1.4.2010), ympäristölautakunnan (20.4.2010), yleisten töiden lautakunnan (20.4.2010) sekä kaupunkisuunnittelulautakunnan (29.4.2010) lausunnot.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että Sorttiaseman koillispuolelle rakennetaan uusi Honkasuon asuinalue. Alueen kaavoituksen yhteydessä Sorttiaseman ympäristöhaitat on huomioitu eikä lupaehtojen muutokselle ole esteitä.

 

./.                   Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

 

Laitos           Sortti-asema sijaitsee Konalassa osoitteessa Betonitie 3 Helsingin kaupungin omistamilla tonteilla. Alue on yleiskaavassa merkitty työpaikka-alueeksi. Sortti-asema ja sen ympäristö ovat teollisuusaluetta. Alueella ei ole asemakaavaa.

 

Lähimmät asuinrakennukset ovat noin 200 metrin päässä asemasta Vihdintien eteläpuolella, jossa on pientalovaltainen asuinalue. Pohjois- ja koillispuolella sijaitsee Honkasuon metsäalue ja Honkasuonniityn niittyalue. Honkasuon alueella, noin 500 metrin päässä Sortti-asemasta pohjoiseen, on käynnissä pientalovaltaisen alueen asemakaavoitus. Laitos ei sijaitse tärkeällä pohjavesialueella tai sen läheisyydessä.

 

Konalan Sortti-asema on otettu käyttöön toukokuussa 2004. Se palvelee pääkaupunkiseudun asukkaita ja muita jätteiden pienerien tuojia. Asiakaskäyntejä on vuodessa noin 90 000. Asemalle otetaan vastaa seka-, puu-, metalli-, pahvi- ja paperijätettä, risu- ja puutarhajätteitä, sähkö- ja elektroniikkaromua ja kotitalouksien ongelmajätteitä. Liikennöinti alueelle tapahtuu Vihdintien, Betonitien ja Paperitien kautta. Asiakasliikenne tapahtuu Betonitien kautta ja kuorma-autoliikenne Paperitien kautta.

 

Päästöjä ilmaan aiheutuu aseman autoliikenteestä. Hajuhaitoista ei ole ilmoitettu ympäristökeskukselle.

 

Vesien pääsy ympäristöstä aseman alueelle estetään ojituksin ja kallistuksin. Piha-alueen hulevedet johdetaan maastoon erillisen tarkkailukaivon kautta. Hulevedet eivät normaalisti sisällä ympäristölle haitallisia aineita.

 

Jätteet kerätään lavoihin, ja jätelavat peitetään kuljetettaessa niitä alueelta pois. Alueen ympäristö ja tulotien ympäristö siivotaan säännöllisesti. Roskaantumista seurataan säännöllisesti ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Alue on aidattu.

 

Haittaeläinkannan syntymistä estetään myrkyttämällä.

 

Melua aiheutuu autoliikenteestä ja alueen siivouksesta, haketuksesta ja muusta kunnossapidosta. Haketus tapahtuu 4-6 kertaa vuodessa ja kestää 1-2 päivää kerrallaan. Ympäristökeskukselle ei ole tullut valituksia toiminnan aiheuttamasta melusta.

 

Toiminnan muuttamista koskeva ympäristölupahakemus

 

Hakija esittää, että vastaanotettavien jätteiden enimmäismääriä nostetaan hakemuksessa esitetyllä tavalla. Asiakaskäynnit ovat lisääntyneet huomattavasti vuodesta 2004.

 

Hakija esittää, että asema voisi olla asiakkaille avoinna myös lauantaisin klo 8.00-18.00 ja että myös risuja voisi hakettaa lauantaisin klo 8.00-18.00 pois lukien arkipyhät. Lisäksi hakija esittää, että toiminta-aikaa koskevaa lupamääräystä muutettaisiin siten, että lavojen siirtely ja erilaiset huoltotoimet olisivat luvallisia vielä aseman aukioloaikojen jälkeen.

 

Hakija esittää, että vesitarkkailu lopetettaisiin. Pitoisuudet ovat olleet pieniä ja toisaalta yksi näyte vuodessa on niin pieni otos hulevesistä, että sen informaatioarvo on olematon.

 

Hakija esittää lopuksi, että toimintaa koskevat lupamääräykset pidettäisiin muuten ennallaan.

 

 

 

 


3

KAUPUNGIN OMISTAMAN UUDENMAAN SAIRAALAPESULA OY:N OSAKKEEN MYYMINEN OULUNKYLÄN SAIRASKOTISÄÄTIÖLLE

 

Khs 2010-724

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee myydä Oulunkylän sairaskotisäätiölle Helsingin kaupungin omistaman yhden (1) osakkeen Uudenmaan Sairaalapesula Oy:stä sen nimellisarvosta 169 euroa/kpl.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut kaupungin puolesta allekirjoittamaan tarvittavat osakkeen myyntiä koskevat asiakirjat ja hoitamaan osakkeen myyntiin liittyvät toimenpiteet.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä Oulunkylän sairaskotisäätiölle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITE

Oulunkylän sairaskotisäätiön kirje 1.4.2010

 

ESITTELIJÄ                      Oulunkylän sairaskotisäätiö on lähettänyt kaupungille 1.4.2010 päivätyn kirjeen, jossa se tarjoutuu ostamaan nimellisarvosta yhden Uudenmaan Sairaalapesula Oy:n osakkeen. Osakkeen nimellisarvo on 169 euroa. Perusteena on säätiön tekstiilihuoltopalveluja koskeva yhteistyö Oulunkylän kuntoutussairaalan kanssa sekä sidosyksikköhankinnat mahdollistava toimintatapa osakkeen hankinnan kautta.

 

./.                   Oulunkylän sairaskotisäätiön kirje on liitteenä 1.

 

Uudenmaan Sairaalapesula Oy on kaupungin sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri -kuntayhtymän (HUS) omistama yhtiö, jonka toimialana on pesulatoiminta, tekstiilien huolto ja vuokraus. Kaupungin omistusosuus on 30,8 %.

 

Talous- ja suunnittelukeskus on ilmoittanut 29.4.2010, että sillä ei ole huomautettavaa osakkeen myyntiin.


 

Esittelijä pitää osakkeen myymistä perusteltuna kaupunkikonsernin tekstiilihuoltopalvelujen tehokkaan järjestämisen kannalta.

 

 

 

 


4

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS ERÄÄN VIRAN LAKKAUTTAMISTA KOSKEVASSA ASIASSA

 

Khs 2009-1072

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee. että Helsingin kaupunki ei valita Helsingin hallinto-oikeuden 14.4.2010 antamasta päätöksestä nro 10/0334/2, joka koskee erään viran lakkauttamista.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja rakennusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin hallinto-oikeuden päätös 14.4.2010

 

Liite 2

Helsingin hallinto-oikeuden päätös... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Helsingin hallinto-oikeus on 14.4.2010 antamallaan päätöksellä nro 10/0334/2 asiassa Dnro 02675/09/2209 kumonnut Khn päätökset 7.1.2009 (17 §) ja 23.3.2009 (415 §). Ensin mainittu Khn päätös on koskenut erään viran lakkauttamista 1.6.2004 alkaen ja toiseksi mainittu päätös samassa asiassa tehdyn oikaisuvaatimuksen hylkäämistä. Kyse oli rakennusviraston osastopäällikkötasoisen katupäällikön viran lakkauttamisesta.

 

Hallinto-oikeus on perusteluissaan viitannut hallinnon yleisiin oikeusperiaatteisiin, lähinnä luottamuksensuojan periaatteeseen, ja katsonut, ettei Khs ole voinut lakkauttaa virkaa taannehtivasti.

 

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan 30.4.2010, ettei hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ole tarkoituksenmukaista. Mahdollisen valituksen menestyminen on epävarmaa ja tavoiteltu lopputulos voidaan saavuttaa myös tekemällä uusi viran lakkauttamista koskeva päätös, jolla ei ole taannehtivaa vaikutusta.

 

Oikeuspalvelut toteaa edelleen, että hallintokeskuksen johtosäännön 9 §:n 2 momentin 2 kohdan mukaan kaupunginlakimies käyttää kaupungin puhevaltaa hallintoa koskevissa muutoksenhakuasioissa, mikäli hän yhtyy muutoksenhaun kohteena olevaan kaupungin viranomaisen tekemään päätökseen. Kaupunginlakimiehellä ei siten ole johtosäännön mukaan toimivaltaa jättää valittamatta sellaisesta hallinto-oikeuden päätöksestä, jolla kumotaan Khn tekemä päätös. Kaupunginhallituksen tulisi päättää, ettei hallinto-oikeuden edellä mainitusta päätöksestä valiteta Korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

 

Esittelijä viittaa hallintokeskuksen oikeuspalvelujen lausuntoon ja toteaa, että kaupungin tulisi tyytyä hallinto-oikeuden tekemään päätökseen. Valitusaika päätöksestä päättyy 17.5.2010.

 

Viran lakkauttamista koskeva päätös tehdään myöhemmin erikseen.

 

 

 

 


5

VÄLIRAPORTTI HELSINGIN KAUPUNGIN ESTEETTÖMYYSSUUNNITELMAN ETENEMISESTÄ AJALTA 1.1.2003 - 28.5.2009

 

Khs 2009-270

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi väliraportin Helsingin kaupungin esteettömyyssuunnitelman etenemisestä ajalta 1.1.2003 – 28.5.2009.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa Helsinki kaikille ‑projektia

 

-                                       laatimaan yhteistyössä virastojen ja liikelaitosten sekä vuorovaikutuksessa sidosryhmien kanssa ehdotuksen kaupungin esteettömyyslinjauksista sekä ehdotuksen esteettömyystyön edistämisestä vuoden 2011 jälkeen

-                                       kehittämään yhteistyössä virastojen ja laitosten kanssa paikkatietopohjaisen seurantajärjestelmän esteettömyystyön etenemisen seuraamiseksi.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa virastoja ja liikelaitoksia

 

-                                       kiinnittämään toimintaprosessien kehittämisessä huomiota siihen, että esteettömyystoimenpiteet voidaan yhdistää osaksi hallintokunnan normaalia toimintaa

-                                       käynnistämään toimipisteidensä esteettömyysarviointityön

-                                       kiinnittämään huomiota siihen, että esteettömyyskartoitukset ja -selvitykset laadittaisiin käyttäjähallintokunnan toimesta tarveselvitysten yhteydessä.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja liikelaitoksille sekä Helsinki kaikille ‑projektille.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Väliraportti

 

Liite 2

Väliraportti Helsingin kaupungin... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Khs päätti 15.10.2001 § 1353 perustaa määräaikaisen, 1.1.2002 – 31.12.2011 voimassa olevan Esteetön Helsinki -projektin, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä toimimisesteetön vuoteen 2011 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleiset alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvalisiksi kaikille ihmisille. Lisäksi Khs päätti mm. kehottaa Esteetön Helsinki -projektin ohjausryhmää raportoimaan vuosittain 31.3. mennessä kaupunginhallitukselle edellisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja projektin edistymisestä. Khs päätti 7.4.2003 § 763 hyväksyä projektin nimeksi Helsinki kaikille.

 

Rakennusvirasto on 6.2.2009 lähettänyt väliraportin esteettömyyssuunnitelman etenemisestä Khlle.

 

Hallintokeskus on pyytänyt raportista lausunnot Helsingin Energia
-liikelaitoksen johtokunnalta, Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnalta, Helsingin kaupungin liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunnalta, kaupunkisuunnittelulautakunnalta, kiinteistölautakunnalta, liikuntalautakunnalta, sosiaalilautakunnalta, terveyslautakunnalta ja yleisten töiden lautakunnalta. Lausunnot sisältyvät tarkistettuun väliraporttiin.

 

Helsinki kaikille -projekti on tarkistanut raporttia lausuntojen pohjalta. Yleisten töiden lautakunta on 12.1.2010 lähettänyt esityksen jatkotoimenpiteistä sekä tarkistetun raportin kaupunginhallituksen käsittelyä varten.

 

./.                   Tarkistettu raportti on liitteenä 1. Alkuperäinen väliraportti on nähtävänä kokouksessa.

 

./.                   Raportista on vielä pyydetty lausunnot rakennusvalvontavirastolta sekä talous- ja suunnittelukeskukselta. Lausunnot ovat liitteessä 2 (päätöshistoria).

 

Väliraportissa on koottu vuosina 2003 – 2009 tehtyjä toimenpiteitä esteettömyyden edistämiseksi. Väliraportin keskeisenä johtopäätöksenä on, että Helsingin julkisten alueiden ja rakennusten esteettömyys on edennyt oikeaan suuntaan. Eteneminen on kuitenkin ollut huomattavasti hitaampaa kuin alun perin luultiin. Helsinki kaikille -projektin perustamisvaiheessa asetettu tavoite, että kaikki julkiset alueet ja rakennukset olisivat esteettömiä vuoteen 2011 mennessä, ei tule toteutumaan.

 

Keskeisimmät esteettömyyttä koskevat ohjeet ovat valmistuneet, mutta niiden soveltaminen ja kytkeminen normaaliin toimintaan on edennyt vaihtelevasti eri hallintokunnissa. Helsingistä puuttuvat yhtenäiset esteettömyyslinjaukset, jotka sitoisivat kaikkia hallintokuntia.

 

Yleisten töiden lautakunnan esitys 12.1.2010 sisältää useita ehdotuksia, joilla esteettömyyden edistämistoimia jatkettaisiin. Lautakunta mm. ehdottaa, että projekti laatisi jatkossa yhtenäiset esteettömyyslinjaukset, jotka tuotaisiin kaupunginhallituksen hyväksyttäviksi sekä seurantajärjestelmän esteettömyystyön etenemiseksi. Erillisiä esteettömyyshankkeita ei lautakunnan mielestä kannata ohjelmoida. Esteettömyystyötä tulisi jatkaa vuoden 2011 jälkeenkin, jotta varmistetaan, että laaditut ohjeet ja muu esteettömyystieto otetaan käyttöön osana normaalia toimintaa. Myös yhteistyötä eri tahojen kesken on jatkettava.

 

Esittelijä katsoo, että yhtenäisten linjausten laatiminen siitä, miten esteettömyys otetaan huomioon virastojen ja liikelaitosten toiminnassa on kannatettavaa. Näin esteettömyyden edistäminen saataisiin vähitellen entistä paremmin osaksi normaalia toimintaa. Toimipisteiden esteettömyysarviointien käynnistäminen ja esteettömyyskartoitusten tekeminen osana tarveselvitystyötä edesauttavat osaltaan toteuttamaan esteettömyystoimia käytännön työssä. Väliraportista saaduista lausunnoista ilmenee, että useat virastot ja liikelaitokset ovatkin jo ottaneet tavoitteekseen, että uudis- ja perusparannushankkeissa esteettömyys otetaan huomioon.

 

Esteettömyystyön seurannan parantamiseksi on tarpeen, että saataisiin aikaan paikkatietopohjainen seurantajärjestelmä toteutetuista esteettömyyshankkeista. Projektin tulisi siten jatkaa työtä seurantajärjestelmän kehittämiseksi.

 

Esittelijä toteaa, että suunnitteluohjeiden täydentäminen SuRaKu –projektissa määriteltyjen esteettömyysvaatimusten mukaisiksi on mainittu väliraportin jatkotoimenpiteissä (keskeisimmät jatkotoimenpiteet, kohta 2.). Talous- ja suunnittelukeskuksen mukaan ei vielä väliraportin pohjalta tulisi antaa hallintokunnille suunnitteluohjeiden uudistamistehtävää, vaan Helsinki kaikille –projekti voisi tehdä linjaukset esteettömyyden periaatelinjauksista ja hyväksyttää ne kaupunginhallituksella. Periaatelinjaukset olisivat esimerkiksi sisäänkäyntien ja pihojen esteettömyys, hissin tarve, sosiaalitilojen esteettömyys, valaistus jne.

 

Esittelijä toteaa, että esteettömyyslinjausten hyväksyminen ennen virastojen omien suunnitteluohjeiden uusimiseen ryhtymistä on perusteltua.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että esteetöntä Helsinkiä on edelleen järkevää kehittää vaiheittain. Ensin tulisi löytää ne kohteet, joita parantamalla saavutettaisiin kustannuksiin nähden suurin hyöty. Peruskorjaushankkeissa voidaan myös parantaa esteettömyyttä, mutta kustannusten hallitsemiseksi tulisi tapauskohtaisesti arvioida lievempien esteettömyystasojen riittävyyttä.

 

Esittelijä toteaa, että esteettömyyshankkeita on järkevää ja välttämätöntäkin priorisoida myös kustannusmielessä.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan, että virastossa on käynnissä hanke, jossa tuodaan palvelukartalle esteettömyystietoa kaupungin nykyisistä palvelupisteistä. Kevään 2010 aikana laaditaan suunnitelmat esteettömyystiedosta, jota kuntalaisille halutaan näyttää. Tämän jälkeen on tarkoitus, että palveluja tuottavat hallintokunnat täyttävät halutun tiedon toimipisteestään toimipisterekisteriin, jolloin tieto saadaan kuntalaisten näkyviin palvelukartalle.

 

Helsinki kaikille -projektin määräaika on päättymässä 31.12.2011, mutta esteettömyystyön jatkaminen virastoissa ja liikelaitoksissa on tarpeen senkin jälkeen. Yleisten töiden lautakunnan tarkoituksena on vuoteen 2011 mennessä aikaansaada esitys esteettömyyslinjauksista ja siitä, miten esteettömyystyössä vuoden 2011 jälkeen edettäisiin.

 

 

 

 


6

HELSINKI KAIKILLE -PROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUKSEN 2009 JA TOIMINTASUUNNITELMAN 2010 HYVÄKSYMINEN

 

Khs

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsinki kaikille -projektin toimintakertomuksen vuodelta 2009 ja toimintasuunnitelman vuodelle 2010.

 

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle ja Helsinki kaikille -projektin ohjausryhmälle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Toimintakertomus vuodelta 2009

 

Liite 2

Toimintasuunnitelma vuodelle 2010

 

ESITTELIJÄ                      Khs päätti (15.10.2001 § 1353) perustaa määräaikaisen, 1.1.2002 – 31.12.2011 voimassa olevan Esteetön Helsinki –projektin, jonka tavoitteena on tehdä Helsingistä toimimisesteetön vuoteen 2011 mennessä rakentamalla ja korjaamalla kaupungin yleiset alueet ja rakennukset sekä julkisen liikenteen ratkaisut esteettömiksi ja turvalisiksi kaikille ihmisille. Lisäksi Khs päätti mm. kehottaa Esteetön Helsinki -projektin ohjausryhmää raportoimaan vuosittain 31.3. mennessä kaupunginhallitukselle edellisen vuoden aikana tehdyistä toimenpiteistä ja projektin edistymisestä.

 

Khs päätti 7.4.2003 § 763 hyväksyä projektin nimeksi Helsinki kaikille.

 

Helsinki kaikille -projekti on 9.3.2010 lähettänyt tiedoksi projektin toimintakertomuksen vuodelta 2009 sekä toimintasuunnitelman vuodelle 2010. Vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan sisältyy väliraportin jatkotoimenpiteissä mainittuja asioita, kuten. hallintokuntien esteettömyystiedon yhteiskäytön selvittäminen, joka liittyy paikkatietojärjestelmän kehittämiseen, sekä toimipisterekisterin esteettömyysosion työstäminen. Yhteistyöhön ja koulutukseen on myös tarkoitus panostaa.

 

./.                   Toimintakertomus ja toimintasuunnitelma ovat liitteinä 1 ja 2.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: TOIMEENTULOTUKIASIAKKAIDEN TERVEYSPALVELUMAKSUT

 

Khs 2009-1272

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 27.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kati Peltolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITE

Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään 27.5.2009 valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

31                 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaalivirasto ja terveyskeskus selvittävät välittömästi, miten toimeentulotukeen oikeutetun terveyskeskuspalvelumaksut hoidetaan ilman, että maksua peritään potilaalta.” (Kati Peltola, äänin 46-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Toivomusponnesta on saatu sosiaalilautakunnan (1.9.2009) ja terveyslautakunnan (29.9.2009) lausunnot. Terveyslautakunnan lausunnosta äänestettiin, lausunto on lautakunnan esittelijän esityksen mukainen.

 

Kaupunginhallitus käsitteli em. lausuntojen pohjalta valmisteltua vastausta ja päätti 25.1.2010 yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi sen selvittämiseksi voidaanko pitkäaikaisesti toimeentulotuen varassa eläville myöntää terveyskeskusmaksut esimerkiksi harkinnanvaraisena tukena.

 

 

Toivomusponnesta on saatu sosiaalilautakunnan (9.3.2010) ja terveyslautakunnan (2.3.2010) uudet lausunnot. Kaikki lausunnot sisältyvät liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

 

Lautakunnat toteavat uusissa lausunnoissa mm. seuraavaa:

 

Terveydenhoitokulut kuuluvat perustoimeentulotukeen, johon kunta saa valtion avustusta 50 %. Terveyspalvelumaksujen siirtäminen perustoimeentulotuesta tarveharkintaiseen toimeentulotukeen, merkitsisi käytännössä luopumista terveyspalvelumaksujen osalta valtion avustuksesta. Taloudelliset seikat huomioon ottaen maksujen siirtäminen tarveharkintaiseen toimeentulotukeen ei olisi kaupungin kannalta tarkoituksenmukaista.

 

Nykyisen käytännön mukaan toimeentulotuen saajan terveyskeskuksen palvelumaksut sisältyvät terveydenhoitomenoihin, jotka maksetaan perustoimeentulotukena, kun asiakas toimittaa laskut sosiaalivirastolle. Mikäli asiakas on itse maksanut terveyskeskuksen palvelumaksut, ne otetaan huomioon menona asiakkaan toimeentulotukilaskelmassa ja korvataan tätä kautta asiakkaalle. Tämän lisäksi toimeentulotuen saaja saa terveydenhoitomenoihin maksusitoumuksen, jolla hän voi hankkia apteekista lääkärin sairauteen määräämät lääkkeet. Nämä apteekki laskuttaa suoraan sosiaalivirastolta.

 

Terveyspalvelumaksujen suoraveloituksen osalta terveyslautakunta edelleen viittaa aiempaan lausuntoonsa, jonka mukaan on arvioitavissa, että toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelumaksujen välittämiseen sosiaalitoimen maksettavaksi ei tällä hetkellä ole teknisiä edellytyksiä. Tilanne ei siltä osin ole muuttunut syyskuun 2009 jälkeen.

 

Lautakunnat kannattavat toivomuspontta. 

 

Esittelijä toteaa, että sosiaalivirasto ja terveyskeskus ovat aloittaneet yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen sekä taloushallintopalvelun kanssa laskutuskäytäntöjen kehittämisen.

 

 

 

 


2

3.5.2010 pöydälle pantu asia

TERVEYSASEMAYKSIKÖN AVOSAIRAANHOIDON KILPAILUTUKSEN EDELLYTYKSET

 

Khs 2009-1996

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä.

 

                                            Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyslautakuntaa, talous- ja suunnittelukeskusta, henkilöstökeskusta sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluja antamaan lausuntonsa terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutusta selvittäneen työryhmän raportista 31.8.2010 mennessä.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyslautakuntaa tekemään kaupunginhallitukselle 31.8.2010 mennessä tarvittavat esitykset työryhmän esittämän pilotin toteuttamista varten.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin työryhmän raportista terveyslautakunnalle, terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITE

Terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutusta selvittävän työryhmän raportti 22.3.2010

 

ESITTELIJÄ                      Khs päätti 22.6.2009 Kvston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman täytäntöönpanosta ja kehotti terveyskeskusta valmistelemaan yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa esiselvityksen yhden terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä maaliskuun 2010 loppuun mennessä.

 

Vs. kaupunginjohtaja päätti 30.9.2009 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän valmistelemaan esiselvityksen yhden terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä maaliskuun 2010 loppuun mennessä.

 

Samalla vs. kaupunginjohtaja päätti nimetä työryhmän puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Matti Toivolan terveyskeskuksesta ja jäseniksi terveysasemien johtaja Antti Iivanaisen, johtajaylilääkäri Kari Korhosen, johtajaylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamalan ja ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkisen terveyskeskuksesta sekä erityissuunnittelija Katja Rimpilän talous- ja suunnittelukeskuksesta. Työryhmän sihteerinä toimi hankintapäällikkö Petri Parrukoski terveyskeskuksesta. Henkilökunnan edustajana työryhmässä on ollut terveyskeskuslääkäri Anne Sandström  (JUKO) ja varaedustajana terveydenhoitaja Katariina Siimeslehto (KTN).

 

Työryhmä kokoontui 6 kertaa, minkä lisäksi se teki 18.1.2010 tutustumismatkan Tampereelle ja 15.2.2010 Lahteen. Tampereella työryhmä tapasi Tampereen kaupungin edustajina tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen sekä tutustui kahden eri palveluntuottajan tuottamiin ulkoistettuihin terveyspalveluihin ja tapasi Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtajan Mikko Wirénin ja Attendo MedOne Oy:n varatoimitusjohtajan Antti Ylikorkalan sekä Omapihlajan lääkäriaseman ja Hervannan lääkäriaseman johtoa ja henkilöstöä. Lahdessa työryhmä tapasi terveyspalvelujen johtaja Risto Raivion, avohoidon ylilääkäri Pekka Mattilan ja toimistosihteeri Johanna Lehdon sekä tutustui kahden eri palveluntuottajan tuottamiin ulkoistettuihin terveyspalveluihin ja tapasi Mediverkko Oy:n toimitusjohtajan Carlo Melonin ja Attendo MedOne Oy:n myyntipäällikön Eveliina Huurteen sekä tapasi päivystysaseman ja Keskustan terveysaseman johtoa ja henkilöstöä.

 

Työryhmän jäsen Kari Korhonen tapasi Imatran kaupungin terveystoimen johtoa ja työryhmän jäsen Kaisa Nissinen-Paatsamala Turun kaupungin terveystoimen johtoa ja he kuulivat kokemuksista terveysasemapalvelujen ulkoistamisesta.

 

Työryhmä lähetti Kotkan, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkien terveydenhuollon johdolle kyselyn terveysasematoiminnan ulkoistamisesta ja sai näiltä vastaukset sekä taustamateriaalia.

 

Työryhmä lähetti markkinatilannetta ja palvelun tuottajien näkemyksiä koskevan kyselyn kuudelle yritykselle ja sai vastaukset kahdelta.

 

Työryhmä on kuullut asiantuntijoina terveyskeskuksen tietohallintopäällikköä Janne Romoa ja Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtajaa Timo Aronkytöä.


 

 

./.                   Työryhmän puheenjohtaja toimitusjohtaja Matti Toivola ja terveysasemien johtaja Antti Iivanainen esittelevät liitteenä olevan selvityksen terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä

 

 

 

 


1

UUDELLEENSIJOITUKSEN PERIAATTEET

 

Khs 2010-866

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan liitteenä olevat uudelleensijoituksen periaatteet.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että periaatteet tulevat voimaan 1.9.2010 ja ovat voimassa enintään 31.12.2019 saakka.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kumota 22.5.2006, 746 §, hyväksymänsä henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteet 1.9.2010 lukien.

 

Pöytäkirjanote liitteineen virastoille ja liikelaitoksille.

 

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

 

 

LIITTEET

Liite 1

Uudelleensijoituksen periaatteet

 

Liite 2

Neuvottelupöytäkirja 16.4.2010

 

ESITTELIJÄ                     

Kaupunginhallinnossa on noudatettu kaupunginhallituksen 22.5.2006,746 §, hyväksymiä henkilöstön uudelleensijoitustoiminnan periaatteita, jotka koskevat terveydellisistä syistä sekä taloudellisista ja/tai tuotannollisista syistä johtuvaa uudelleensijoitusta.

 

Kaupunginvaltuuston hyväksymässä strategiaohjelmassa 2009-2012 yhtenä tavoitteena on varmistaa omaan palvelutuotantoon tarvittavan osaavan henkilöstön saaminen ja pysyvyys sekä lisätä henkilöstön työtyytyväisyyttä. Toimenpiteitä tavoitteen saavuttamiseksi ovat mm. ennakoituun henkilöstön määrälliseen ja laadulliseen tarpeeseen perustuva henkilöstösuunnittelu ja henkilöstön työssä jaksamiseen panostaminen. Vakinaisen henkilöstön palvelussuhdeturvasta huolehtiminen on työssä jaksamisen ja työviihtyvyyden tärkeä osatekijä. Tämän tehtävän

toteuttamisen olennainen osa ovat ajan tasalla olevat uudelleensijoituksen periaatteet.

 

./.                   Ehdotus uusiksi periaatteiksi on esityslistan tämän asian liitteenä. Ehdotuksen mukaan kaupunki antaa henkilöstölleen työn loppuessa tai työkyvyn heikentyessä jatkossakin paremman palvelussuhdeturvan kuin mitä laki edellyttää. Keskeisiä periaatteita henkilöstön uudelleensijoitustoiminnassa on uudelleensijoitettavan henkilön kuuleminen, palkkatakuu, erilaiset uudelleen sijoittumista edistävät toimenpiteet sekä virastoille harkinnanvaraisesti maksettava palkkakompensaatio. Uudelleensijoitettavat henkilöt on aina asetettava etusijalle avoimia virkoja ja tehtäviä täytettäessä.

 

Uudelleensijoitustoiminnan tavoitteena on löytää uusi pysyvä työ henkilölle, joka ei voi jatkaa työssään toimintojen uudelleenjärjestelyjen tai terveydellisten syiden vuoksi. Uutta työtä voivat edeltää erilaiset ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteet, kuten työkokeilu, ammatillinen koulutus tai osaamista lisäävä lyhytkestoinen koulutus.

 

Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi henkilöstökeskus voi edelleen harkinnanvaraisesti maksaa virastoille palkkakompensaatiota, jos työntekijällä on terveydellisistä syistä johtuva työterveyslääkärin toteama merkittävä vaje suorituskyvyssä, joka ei kuitenkaan täytä työkyvyttömyys- tai osatyökyvyttömyyseläke-edellytyksiä.  Palkkakompensaation suuruus on 20-50 % työntekijän palkkakustannuksista enintään 2 vuoden ajan. Palkkakompensaatiota maksetaan edellä mainituin edellytyksin pääsääntöisesti ikääntyneiden henkilöiden työssä jaksamisen tukemiseksi.

 

Uudet periaatteet mahdollistaisivat edelleen enintään 6 kuukauden palkkaa vastaavan eroamisrahan maksamisen harkinnanvaraisesti henkilölle tapauksissa, joissa hänelle ei löydy sopivaa uutta tehtävää ammatin luonteen tai terveydentilan vuoksi. Eroamisrahan maksaminen perustuisi asianomaisen henkilön omaan tahdonilmaisuun.

 

Esityksen mukaan kaupunki antaa edelleen uuteen tehtävään siirtyvälle henkilölle palkkatakuun. Uudelleensijoitettavalle henkilölle maksetaan entisen tehtävän suuruista varsinaista palkkaa 6 kuukauden ajan kuulemistilaisuuden pitoajankohdasta tai oman työn loppumisajankohdasta lukien. Kun henkilö siirtyy uuteen tehtävään, palkkatakuu on vähintään 85 % entisen tehtävän varsinaisesta palkasta. Palkkatakuu on voimassa 5 vuoden ajan.

 

Uudelleensijoituksen katsotaan päättyneen silloin, kun henkilö on sijoittunut pysyvään kokoaikaiseen tai osa-aikaiseen työhön tai kun hän on saavuttanut henkilökohtaisen vanhuuseläkeikänsä.

 

Jos henkilölle ei ole kaupungin uudelleensijoitustoimenpitein pystytty järjestämään pysyvää työtä 3 vuoden kuluessa kuulemistilaisuuden pitoajankohdasta lukien, palvelussuhde voidaan päättää laissa mainituin perustein.

 

./.                   Esittelijä toteaa, että edellä mainituista uudelleensijoituksen periaatteista on neuvoteltu henkilöstöjärjestöjen edustajien kanssa ja neuvottelupöytäkirja on tämän asian liitteenä 2. Periaatteet on käsitelty myös henkilöstötoimikunnassa 21.4.2010, joka puoltaa uusien uudelleensijoituksen periaatteiden hyväksymistä. Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:tä edustava henkilöstötoimikunnan jäsen ilmoitti pitäytyvänsä kuitenkin neuvottelupöytäkirjassa 16.4.2010 (liite 2) esittämissään kannanotoissa.

 

 

 

 


2

ERON MYÖNTÄMINEN GIRAY GAZALELLE MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIOIDEN NEUVOTTELUKUNNAN JÄSENYYDESTÄ

 

Khs 2009-274

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee myöntää Giray Gazalelle eron maahanmuutto- ja kotouttamisasioiden neuvottelukunnan jäsenyydestä.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee valita neuvottelukunnan jäseneksi Nasima Razmyarin toimikauden 2009–2010 loppuun.

 

Pöytäkirjanote Giray Gazalelle, Nasima Razmyarille, mainitulle toimikunnalle, henkilöstökeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

ESITTELIJÄ                      Khs päätti 23.2.2009 asettaa maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan kaudelle 2009 – 2010. Neuvottelukunnan tehtävänä on osaltaan

 

-          kehittää kaupungin maahanmuutto- ja maahanmuuttajapalveluita

-          edistää yhdenvertaisuutta edistäminen kaupungin hallinto- ja toimintatavoissa

-          seurata strategiaohjelman toimeenpanoa neuvottelukunnan toimeksiantoon kuuluvissa asioissa.

 

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä - ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan jäseniksi ja heidän henkilökohtaisiksi varajäsenikseen seuraavat henkilöt:

 

puheenjohtajaksi

Zarmina Razai

 

Tarja Lamminperä

 

 

varapuheenjohtajaksi

Toni Randla

 

Sabally Ansuman

 

 

jäseniksi

henkilökohtaisiksi varajäseniksi

Pia Jardi

Giray Gazale

Zahra Abdullah

Maija Airas

Husein Muhammed

Isak Abdulkadir

Marjo Mäkelä

Ari Salo

Elie-El Khouri

Matti Kopra

Joonas Leppänen

Elena Rezov

Veronica Hertzberg

Munir Bakieh

 

Giray Gazale on 9.4.2010 pyytänyt eroa neuvottelukunnan jäsenyydestä.

 

 

 

 


3

VT MARI HOLOPAISEN TOIVOMUSPONSI: SUKUPUOLIVÄHEMMISTÖJEN OIKEUKSIEN LINJAUKSET

 

Khs 2010-202

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Mari Holopainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Mari Holopaiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Vt Mari Holopaisen toivomusponsi... Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 3.2.2010 Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2009 – 2011 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki tekee erilliset linjaukset sukupuolivähemmistöjen oikeuksista." (Mari Holopainen, äänin 71-2)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Asiassa on saatu henkilöstökeskuksen (31.3.2010), opetuslautakunnan (13.4.2010), sosiaalilautakunnan (13.4.2010) ja terveyslautakunnan (2.3.2010) lausunnot, jotka sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

 

Henkilöstökeskus toteaa mm., että sukupuolivähemmistöjen oikeudet on turvattu nykyisellä lainsäädännöllä ja kaupungin menettelytavoilla. Henkilökunnan yhdenvertaisuus ja syrjintäkielto määräytyvät mm. pe-


rustuslain perusoikeussäännösten, työsopimuslain ja tasa-arvolain perusteella. Henkilökuntaa on kohdeltava tasapuolisesti ja syrjimättä. Syrjinnän kieltämistä ja tasapuolista kohtelua korostetaan myös kaupungin omissa menettelytapaohjeissa. Henkilöstöpolitiikan alueella ei ole tarpeen laatia tässä vaiheessa erillisiä linjauksia sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

 

Terveyslautakunta toteaa mm., että sukupuolinen identiteetti ja sen ilmaisu ovat henkilöön liittyviä tekijöitä, jotka eivät saa vaikuttaa kielteisesti kohteluun, annettaviin palveluihin ja hoitoon. Tämän varmistamiseksi terveydenhuoltohenkilökunnan täydennyskoulutuksissa on jatkuvasti käsiteltävä myös erilaisiin erityisryhmiin kuuluvien asiakkaiden kohtaamista. Transihmisten syrjintä työelämässä on EU-ssa ja Suomessa omaksutun linjan mukaan kielletty sukupuoleen perustuvana syrjintänä. Sukupuoleen perustuvan syrjinnän kiellosta säädetään naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetussa laissa. Tasa-arvolain uudistus sisältää sukupuolen moninaisuuden ja lain perusteluissa on erikseen mainittu, ettei sukupuolen korjausprosessi saa olla syrjinnän syy työelämässä. Terveyskeskuksen henkilöstöpolitiikassa noudatetaan annettuja lakeja sekä kaupungin henkilöstöpoliittisia linjauksia. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvilla on voimassa olevien lakien ja kaupungin ohjeiden mukaisesti muun väestön kanssa tasavertaiset oikeudet sekä terveyspalvelujen käyttäjinä että terveydenhuollon työntekijöinäkin. Terveyskeskus kouluttaa henkilökuntaansa jatkuvasti yhdenvertaisuuteen, yksilölliseen palveluun ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyvissä asioissa. Samalla pyritään vaikuttamaan myös yleiseen ilmapiiriin, jotta vähemmistöihin kuuluvat rohkaistuisivat käyttämään palveluja. Yhdenvertaisuuslakia ja siihen liittyvää lainsäädäntöä ollaan parhaillaan uudistamassa eikä kaupungin tule laatia omia linjauksia sukupuolivähemmistöjen oikeuksista.

 

Opetuslautakunta toteaa mm., että opetustoimitoimi pyrkii osaltaan edistämään sukupuolten välistä sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen tasa-arvoa noudattamalla syrjimättömyyttä ja yhdenvertaisuusperiaatetta toiminnassaan. Opetusvirasto järjestää opettajille koulutusta liittyen seksuaalikasvatukseen. Koulut kutsuvat myös asiantuntijoita kertomaan henkilökunnalle, oppilaille ja opiskelijoille esim. seksuaalisen suuntautumisen moninaisuudesta sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä. Opetuslautakunta pitää kaupunkitasoisia linjauksia, joilla edistetään sukupuolivähemmistöjen asemaa, tarpeellisina.

 

Sosiaalilautakunta toteaa mm., että sosiaaliviraston henkilöstöpolitiikassa noudatetaan annettuja lakeja sekä kaupungin henkilöstöpoliittisia


linjauksia pyrkien työntekijöiden tasa-arvon toteutumiseen. Sosiaaliviraston yhdenvertaisuussuunnitelman mukaan sosiaaliviraston palveluissa on tärkeää, että yhdenvertaisuus otetaan huomioon läpäisevästi kaikessa viraston suunnittelussa, tiedottamisessa, erilaisten ohjeiden uudistamisessa, palvelujärjestelmän toteuttamisessa ja palveluketjujen varmistamisessa. Palvelujen yhdenvertaisuus taataan parhaiten ns. yleisten palvelujen periaatteella, jossa erityisryhmät saavat välttämättä tarvitsemansa täydentävät tai yksilölliset palvelut osana yleisiä palveluprosesseja. Palvelujen yhdenvertaisuuden takaamiseksi hyviä olemassa olevia työmuotoja ja käytäntöjä kehitetään edelleen yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Asiantuntijoilla tulee olla riittävät koulutusmahdollisuudet sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin liittyvistä teemoista.

 

Työntekijöitä tulisi kouluttaa kohtaamaan paremmin sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajia ja heidän perheitään palveluiden piirissä. Kaupungin palveluissa on tärkeää huomioida mahdollisuus asiakkaan seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisesta yhtenä palveluiden järjestämiseen vaikuttavana asiana erityisesti tuen tarpeessa olevien nuorten palveluissa. Kaupungin ja sosiaaliviraston asiantuntijat kohtaavat nuoria, jotka painiskelevat oman sukupuoli-identiteettinsä ja seksuaalisuutensa kanssa. Kaikissa asiakaskohtaamisissa tulee välttää hetero-olettamusta tai muita sukupuoleen tai seksuaalisuuteen liittyviä olettamuksia, jotka ehkäisevät asiakasta kertomasta identiteettinsä liittyvistä asioista asiantuntijalle. Sosiaalilautakunta pitää tärkeänä linjauksia, joilla edistetään sukupuolivähemmistöihin kuuluvien henkilöiden tasa-arvoa ja kitketään syrjintää, joka perustuu sukupuoli-identiteettiin.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että lainsäädännössä on säädetty tasa-arvoisesta, yhdenvertaisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Yhdenvertaisuuslainsäädäntöä ollaan uudistamassa. Tavoitteena on uudistaa yhdenvertaisuuslainsäädäntöä tavalla, joka täyttäisi nykyistä paremmin perustuslain 6 §:n sisältämän yhdenmukaisen ja laaja-alaisen syrjintäkiellon asettamat vaatimukset. Uudistuksella pyritään vahvistamaan yhdenvertaisuuden suojaa siten, että lainsäädäntö kattaisi entistä selkeämmin kaikki syrjintäperusteet, soveltuisi yhdenmukaisemmin kaikkiin elämänalueisiin ja asettaisi eri syrjintätilanteet mahdollisimman samanlaisten oikeussuojakeinojen ja seuraamusten piiriin.

 

Syrjinnän kieltämistä ja tasa-arvoista kohtelua korostetaan myös kaupungin omissa menettelytapaohjeissa. Kaupungin erillisten linjausten


laatiminen sukupuolivähemmistöjen oikeuksista ei ainakaan tässä vaiheessa ole tarpeellista. Tärkeätä on, että työntekijöitä koulutetaan yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoiseen kohteluun ja vähemmistöjen oikeuksiin liittyvissä asioissa.

 

 

 

 


4

VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: TASA-ARVOSUUNNITELMAN SIJAISTARPEEN HUOMIOIMINEN NAISVALTAISTEN ALOJEN HENKILÖSTÖMITOITUKSESSA

 

Khs 2010-206

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi... Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 3.2.2010 Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2009 – 2011 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että valtuustolle tuodaan valtuustokauden aikana selvitys siitä, miten hyvin Helsingin kaupunki on onnistunut toteuttamaan tasa-arvosuunnitel­man lupauksen huomioida henkilöstömitoituksen suunnittelussa se, että naisvaltaisilla aloilla sijaistarve on miesvaltaisia aloja suurempi." (Outi Alanko-Kahiluoto, äänin 45-1)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Asiassa on saatu henkilöstökeskuksen (31.3.2010), sosiaalilautakunnan (13.4.2010), opetuslautakunnan (23.3.2010) ja terveyslautakunnan (2.3.2010) lausunnot, jotka sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

 

Henkilöstökeskus toteaa mm., että naisvaltaisilla toimialoilla käytetään sijaisia enemmän kuin muilla toimialoilla. Tasa-arvosuunnitelman toteutumista on tarkoitus seurata suunnitelmakauden ja valtuustokauden aikana, ja henkilöstökeskus toteaa, että toivomusponnessa ehdotettu selvitys on toteutettavissa.

 

Opetuslautakunta toteaa mm., että opetusviraston henkilöstöstä noin 75 % on naisia. Henkilöstömäärä on suurin perusopetuksessa, jossa myös sijaistarve on suurin. Sijaisten hankkimiseen koulut käyttävät kaupungin sähköistä rekrytointijärjestelmää. Lyhytaikaisten sijaisten hankkimisen kouluissa on käytössä omia ”sijaislistoja”. Koulut käyttävät myös Seure Henkilöstöpalvelut Oy:n palveluja sijaisopettajien hankintaan. Määräaikaiset opettajat ovat Helsingin kaupungin palveluksessa. Oppilashuoltopalvelujen jatkuvuuden turvaamiseksi perusopetuslinjalle on perustettu kolme ja ruotsinkieliselle koulutuslinjalle yksi uusi vakanssi korvaamaan mm. perhesyiden vuoksi vajaatuntista työviikkoa tekevien psykologien ja kuraattoreiden työtunteja. Opetusvirastossa noudatetaan sijaisten ottamisessa talousarvion noudattamisohjeiden periaatetta. Lyhyisiin 1 – 3 päivän poissaoloihin sijaisen saa palkata, mikäli palvelutarve tätä ehdottomasti edellyttää. Opetusvirastossa on myös käytössä sairaan lapsen hoitoetu. Sijaistarve on opetustoimessa pystytty hoitamaan hyvin.

 

Terveyslautakunta toteaa mm., että terveyskeskuksessa eri toimintojen mitoitusnormit pohjautuvat joko valtakunnallisiin tai kaupungin omiin mitoitussuosituksiin. Poissaoloja varten on erillisiä vakansseja ja pysyviä sijaisia, minkä lisäksi palkataan myös ulkopuolisia sijaisia. Terveyskeskuksen henkilöstömäärästä naisia oli vuoden 2009 lopussa 92,1 %. Henkilökunnasta 24 % oli määräaikaisia eri syistä johtuvien poissaolojen sijaisia. Pääsääntöisesti kaikkiin poissaoloihin palkataan sijainen hallinnon tehtäviä lukuun ottamatta.

 

Terveyskeskuksen henkilöstöhankintayksikkö hankkii pitkien poissaolojen sijaiset. Niiden hoitamiseksi on palkattu 100 sairaanhoitajaa, mielisairaanhoitajaa ja perushoitajaa pysyvään palvelussuhteeseen. Hoitohenkilökunnan, lääkäreiden, hammaslääkäreiden, farmaseuttien ja laitoshuoltajien lyhyiden äkillisten poissaolojen hoitamiseksi terveyskeskuksessa oli 378 varahenkilöä vuonna 2009. Varahenkilöstön määrä lasketaan vuosittain kattamaan 90 % em. henkilöstöryhmien enintään kahden kuukauden mittaisista sairauspoissaoloista. Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä hankittiin 280 henkilötyövuotta hoitohenkilökunnan lyhyisiin poissaoloihin. Paikallisen sopimuksen perusteella maksetaan ns. tuplavuorokorvauksena 50 euroa työvuoroa kohti sairaaloiden hoitohenkilökunnalle ja laitoshuoltajille, jotka joutuvat jäämään äkillisen sijaistarpeen vuoksi tekemään toisen työvuoron. Terveyskeskus on pysyvillä sijaisjärjestelmillä, keskitetyllä pitkäaikaisten sijaisten hankinnalla sekä hankkimalla vuokratyövoimaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä onnistunut toteuttamaan naisvaltaisen alan suuremman sijaistarpeen huomioon ottamisen.

 

Sosiaalilautakunta toteaa mm., että sosiaaliviraston henkilöstömäärästä oli 31.1.2010 naisia 90 %. Henkilökunnasta 23,5 % oli määräaikaisia, eri syistä johtuvien poissaolojen sijaisia. Kaikkiin poissaoloihin hankitaan sijainen hallinnon tehtäviä lukuun ottamatta.

 

Lasten päivähoidon henkilömitoitusta koskevat määräykset sisältyvät lasten päivähoidosta annettuun asetukseen (1973/239). Muiden sosiaaliviraston toimintojen henkilöstömitoitusnormit perustuvat joko valtakunnallisiin tai kaupungin omiin suosituksiin. Määräysten ja suositusten mukainen henkilöstömitoitus pyritään varmistamaan henkilöstön poissaolotilanteissa vakinaisessa palvelussuhteessa olevilla varahenkilöillä, pitkäaikaisten sijaisten palkkaamisella sekä hankkimalla vuokratyövoimaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä. Lasten päivähoidon ja vanhusten palvelujen vastuualueella on noin 200 varahenkilötehtävää äkillisiä, yleensä lyhytaikaisia poissaoloja varten. Pidempiin poissaoloihin palkataan yleensä ulkopuolisia sijaisia.

 

Sosiaalivirasto on pysyvillä sijaisjärjestelmillä, keskitetyllä pitkäaikaisten sijaisten hankinnalla ja hankkimalla vuokratyövoimaa Seure Henkilöstöpalvelut Oy:ltä onnistunut toteuttamaan naisvaltaisen alan suuremman sijaistarpeen huomioon ottamisen.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että naisvaltaisten alojen suurempi sijaistarve on otettu hyvin huomioon henkilöstömitoituksessa. Toivomusponnessa ehdotettu selvitys on toteutettavissa.

 

 

 

 


5

VT YRJÖ HAKASEN TOIVOMUSPONSI: MAAHANMUUTTAJIEN NEUVONTATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

 

Khs 2010-212

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee

 

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Yrjö Hakanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

 

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Yrjö Hakaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

 

 

LIITE

Vt Yrjö Hakasen toivomusponsi... Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 3.2.2010 maahanmuuttoasioiden organisaation kehittämisen (asia 5) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää mahdollisuudet kehittää maahanmuuttajien neuvontatoimintaa jatkossa niin, että neuvontapisteitä toimii keskustan lisäksi Itä- ja Pohjois-Helsingissä." (Yrjö Hakanen, äänin 43-4)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Asiassa on saatu henkilöstökeskuksen (16.3.2010) ja sosiaalilautakunnan (13.4.2010) lausunnot, jotka sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

 


Henkilöstökeskus toteaa mm., että ydinkeskustaan siirtyvän maahanmuuttajien neuvontapisteen toimintaa kehitetään yhteispalvelulain edellyttämäksi palvelukokonaisuudeksi. Yhteispalvelu noudattaa ns. ”yhden luukun” periaatetta, joka tarkoittaa palvelun tarjoamista yhdestä paikasta, riippumatta siitä minkä viranomaisen toimialaan asia kuuluu. Keskeistä palvelussa on, että sama palveluneuvoja hoitaa usean eri viranomaisen tai hallinnonalan avustavia asiakaspalvelutehtäviä. Yhteistoimintapalvelussa fyysinen palvelupiste, sähköiset palvelut, puhelinpalvelut sekä etäpalvelut linkittyvät kokonaisuudeksi. Yhteispalvelun etuna on se, että viranomaistyön rajat ylittävän asiakaspalvelun avulla ja tietotekniikkaa hyödyntäen turvataan kattava palveluverkko ja säästetään tilakustannuksissa. Sosiaalityötä ja sen osana palveluohjausta ei yhteispalvelussa tehdä. Työntekijät eivät ole sosiaalityön, vaan laaja-alaisen neuvontatyön ammattilaisia. Yhteispalvelulain edellyttämiä neuvontapisteitä ei ole järkevää perustaa Itäisen tai Pohjoisen sosiaaliaseman alueelle, ennen kuin ydinkeskustassa toimivasta yhteispalvelusta saadaan riittävästi kokemuksia. Ei myöskään ole tarkoituksenmukaista ja kustannustehokasta kehittää ns. kaksinkertaisia palveluja yhdellä toimialalla, ts. kehittää rajattuja erityispalveluja (neuvontapisteitä) normaalipalvelujen rinnalle (Idän ja Pohjoisen alueen sosiaaliasemat).

 

Sosiaalilautakunta toteaa mm., että sosiaalivirastossa tavoitteena on, että maahanmuuttajataustaisille palvelut järjestetään osana kaikille tarkoitettuja palveluja ja vain erityisperustein erilliset palvelut. Uusien erityispalveluina toimivien neuvontapisteiden perustaminen ei ole tällä hetkellä ajankohtaista eikä tarkoituksenmukaista. Ydinkeskustaan suunnitelmien mukaan siirtyvän neuvontapisteen toiminnasta on lisäksi tarpeen saada ensin riittävästi kokemuksia. Sosiaaliviraston tehtävänä on eri toimenpitein edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja että neuvontapalvelut ovat tärkeä osa kotouttamista. Sosiaaliviraston on omassa toiminnassaan yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa nykyistä enemmän panostettava maahanmuuttajien parissa tehtävään kotoutumista edistävään perussosiaalityöhön ja sosiaaliseen tukeen. Sosiaalityöhön liittyy joka tapauksessa olennaisena osana myös sosiaalihuoltolain tarkoittama neuvonta ja ohjaus. Maahanmuuttajien neuvontapisteen siirryttyä itäiseltä sosiaaliasemalta henkilöstökeskukseen sosiaaliasemalle varattiin kaksi vakanssia neuvontatyöhön. Näillä resursseilla on tarkoitus vahvistaa perussosiaalityöhön liittyvää neuvontaa ja opastusta.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että maahanmuuttajien neuvontapisteen sijainti keskustassa on liikenteellisesti hyvässä paikassa ja helposti saavutettavissa. Keskustassa toimivasta neuvontapisteestä tulee saada riittävästi kokemuksia, ennen kuin mahdollisesti selvitetään uusien neuvontapisteiden perustamista.

 

 

 

 


6

SELITYS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE KAUPUNGINVALTUUSTON PÄÄTÖKSESTÄ, JOKA KOSKEE KOULUJEN VIIKOITTAISTA KASVISRUOKAPÄIVÄÄ

 

Khs 2009-1885

 

VS. SJ                               Kaupunginhallitus päättänee antaa valituksen johdosta Helsingin hallinto-oikeudelle seuraavan selityksen:

 

Helsingin kaupunginhallitus katsoo, että valitus tulisi jättää tutkimatta jäljempänä esitettävin perustein.

 

Valituksen pääasiallinen sisältö

 

Valittajat vaativat, että hallinto-oikeus määrää valtuuston päätöksen kumottavaksi virheellisessä järjestyksessä syntyneenä.

 

Valittajat katsovat, että Helsingin kaupunginvaltuusto on hyväksyessään aloitteen päättänyt lisätä kaupungin koulujen ruokalistalle viikoittaisen kasvisruokapäivän, jolloin oppilaille ja opiskelijoille ei tarjota kouluruokana muita vaihtoehtoja kuin kasvisruoka.

 

Valittajat toteavat, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, koska opiskelijoita ei ole lukiolain 27 §:n ja ammatillisista oppilaitoksista annetun 36 §:n mukaisesti kuultu ennen tämän opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavan päätöksen tekemistä. Opiskelijoiden puhevaltaa näissä asioissa käyttää oppilaskunta.

 

Helsingin kaupunki ei ole ennen päätöksen tekemistä kuullut lukioiden tai ammattioppilaitosten oppilaskuntia eikä ole muutoinkaan varannut opiskelijoille mahdollisuutta tulla kuulluksi asiassa.

 

Valtuutetun oikeudesta tehdä valtuustoaloite

 

Helsingin kaupunginvaltuuston 14.6.1995 hyväksymän kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 22 §:n mukaan valtuutetulla on oikeus tehdä aloitteita kaupungin yhteisistä asiois­ta.

 

Aloi­te on annettava kirjalliseen muotoon laadittuna puheenjohtajalle val­tuuston kokouksen aikana ja siitä on tehtävä merkintä saman kokouksen pöytäkirjaan mainiten samalla, mitä aloitteessa ehdotetaan. Aloite on, sitä enempää käsittelemättä, lähetettävä kaupunginhallituksen valmisteltavaksi.

 

Kaupunginhallituksen on esitettävä aloite valtuuston käsiteltäväksi kahdeksan kuukauden kuluessa.

 

Aloitteen sisältö

 

Valtuutettu Emma Kari ja 24 muuta valtuutettua ovat valtuustossa 9.9.2009 esittäneet seuraavansisältöisen aloitteen:

 

”Kolmasosa suomalaisen ympäristövaikutuksista syntyy ruokailusta. Kasvisruoan lisäämisellä joukkoruokailussa voidaan merkittävästi pienentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä ja ekologista jalanjälkeä.

 

Helsingin on sitouduttava ilmastonmuutoksen torjuntaan myös ruokahankinnoissaan.

 

Me allekirjoittaneet esitämme, että opetusvirasto ottaa käyttöön viikoittaisen kasvisruokapäivän, jolloin peruskouluissa ja toisen asteen oppilaitoksissa tarjotaan ainoastaan kasvisruokaa.”

 

Aloitteen käsittely

 

Helsingin kaupunginvaltuusto on 9.9.2009 lähettänyt aloitteen kaupunginhallituksen valmisteltavaksi. Kaupunginhallitus on 21.12.2009 saanut aloitteesta opetuslautakunnan lausunnon.

 

Kokouksessaan 8.2.2010 kaupunginhallitus on päättänyt esittelijän esityksestä poiketen, että aloite nro 30 palautetaan uudelleen valmisteluun siten, että viikoittainen kasvisruokapäivä toteutetaan. Lisävalmistelussa aloitteesta on saatu opetusviraston lausunto 12.2.2010.

 

Helsingin kaupunginhallitus on päättänyt 15.2.2010 pitämässään kokouksessa antaa kaupunginvaltuustolle vastauksen aloitteen nro 30 osalta. Vastaus on sisältynyt kaupunginhallituksen mietintöön 1-2010, jossa on käsitelty aloitteen nro 30 lisäksi lukuisia muita valtuutettujen tekemiä aloitteita.

 

Mietinnössä kaupunginhallitus on todennut aloitteen nro 30 osalta vastauksenaan mm. seuraavaa:

 

”Khs toteaa, että aloitteesta on saatu opetuslautakunnan lausunto. Kaupunginhallitus on palauttanut aloitevastauksen uudelleen valmisteltavaksi. Asiasta on pyydetty opetusviraston lausunto.

 

Opetusvirasto toteaa lausunnossaan mm. että Helsingissä noudatetaan valtion ravitsemusneuvottelukunnan antamaa kouluruokasuositusta. Suosituksessa tuodaan esille ateriavaihtoehto, joka voi olla kasvisruoka. Erityisesti kasvisruokien tulee sisältää palkokasveja liha- ja munaraaka-aineiden sijaan. Ateriavaihtoehtona on aina Helsingissä vapaassa otossa kasvispääruoka. Kalaruokapäivänä ei peruslistalla ole liharuokavaihtoehtoa. Kouluruokasuositusten mukaan kalaruokaa tulee olla vähintään kerran viikossa.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että kalaruokapäivää vastaavasti jatkossa Helsingin kaupungin kouluissa ja oppilaitoksissa tarjotaan kasvispääruokapäivä. Kasvispääruokapäivä tulee toteuttaa nykyisten hankintasopimusten puitteissa. Opetusvirasto huolehtii tarpeellisesta tiedottamisesta.

 

Khs katsoo edellä olevan riittävän selvitykseksi asiassa.”

 

Kaupunginhallitus on päättänyt esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto päättänee katsoa mietinnön 1-2010 aloitteen nro 30 tulleen loppuun käsitellyksi.

 

Kaupunginvaltuusto on 17.2.2010 tehnyt asiassa päätöksen kaupunginhallituksen esityksen mukaisesti ja katsonut mietinnön 1-2010 aloitteen nro 30 tulleen loppuun käsitellyksi. Samalla valtuusto on hyväksynyt kaksi toivomuspontta:

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kasvisruokapäivän toteutusta kouluruokailussa seurataan kuukausittain ruoan menekin ja ruokailijoiden määrän perusteella. Kouluruoan menekin laskiessa kasvisruokapäivinä on vaihtoehtoinen pääruoka tuotava tarjolle.

 

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kouluruokailun muutoksissa oppilaskuntia kuullaan koululainsäädännön edellyttämällä tavalla.

 

Valtuuston päätöksen luonne

 

Kaupunginvaltuustolla on ollut vaihtoehtona asiassa kaupunginhallituksen vastauksen saatuaan joko päättää, että aloitteen käsittely on päättynyt tai että asia palautetaan kaupunginhallitukseen uudelleen valmisteltavaksi. Kaupunginvaltuusto on yksimielisesti katsonut asian käsittelyn päättyneeksi.

 

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös aloitteen nro 30 osalta ei sisällä asiaratkaisua. Valtuusto ei ole päättänyt mistään toimenpiteistä aloitteen johdosta.

 

”Aloitteeseen annettuun päätökseen (esim. ei aihetta toimenpiteisiin, saatetaan aloitteen tekijöiden tietoon toimenpiteet, joihin on ryhdytty) ei yleensä saa hakea muutosta (esim. KHO 28.2.1973 T 844). Päätös ei sisällä asiasisällöllisesti lopullista ratkaisua. Mikäli aloitteeksi otsikoitu kirjelmä on tulkittavaksi hakemukseksi omassa asiassa, valituskelpoisuus arvioidaan toisin. Hakemuksen hylkäävät ja hyväksyvät päätökset ovat valituskelpoisia.” (Suomen Kuntaliitto: Muutoksenhaku kunnan viranomaisen päätöksestä 2008 s. 13)

 

Aloitteessa nro 30 ei ole ollut kyse valtuutettujen omasta asiasta, joten aloitetta ei ole pidettävä hakemuksena.

 

Lisäksi on huomioitava, että valtuuston kannanottoa opetustoimen toimialaan kuuluvissa asioissa voidaan pitää enintään periaatelinjauksena. Periaatelinjaukset ovat myös valmisteluun kuuluvia ratkaisuja, jotka eivät ole valituskelpoisia.

 

”Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaista säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaan kuuluvaan asiaan. Esimerkiksi valtuusto ei voi ottaa ratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi. Kunnanhallitus voi kyllä saattaa asian valtuuston käsiteltäväksi siten, että valtuusto tekee asiassa periaatepäätöksen, jota hallitus sitten omassa päätöksenteossaan noudattaa. Jos päätösvalta kuuluu lain tai muun normin mukaan kunnanhallitukselle, valtuuston periaatekannanotto sitoo hallitusta vain poliittisesti, ei oikeudellisesti.” (Suomen Kuntaliitto: Kunnan kokousmuisti 2004 s. 11)

 

Helsingin kaupunginvaltuuston 27.10.2010 vahvistaman Helsingin kaupungin opetustoimen johtosäännön 1 §:n mukaan Helsingin kaupungin opetuslautakunta, sen suomenkielinen ja ruotsinkielinen jaosto sekä lautakunnan alainen Helsingin kaupungin opetusvirasto huolehtivat kaupun­gin opetustoimesta.

 

Yhteenveto

 

Kaupunginhallitus toteaa, että kuntalain mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäville. Valtuuston päätös on asetettu yleisesti nähtäville 26.2.2010. Valittajat ovat toimittaneet valituksen hallinto-oikeudelle 12.3.2010, eli lain mukaisessa määräajassa.

 

Kaupunginhallitus toteaa lisäksi edellä esitetyn perusteella, että kysymyksessä oleva valtuuston päätös koskee kuntalain 91 §:n tarkoittamalla tavalla valmistelua, minkä vuoksi päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Kyse on ollut kaupunginvaltuuston tekemästä periaatelinjauksesta.

 

Kaupunginvaltuuston päätöstä on näillä perusteilla pidettävä asian valmistelua koskevana periaateratkaisuna, joka ei ole valituskelpoinen.

 

Kaupunginhallitus katsoo, että valitus tulisi jättää tutkimatta.

 

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille selityksen laatimista ja antamista varten sekä opetusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin hallinto-oikeuden lausuntopyyntö 16.3.2010 sekä valitus

 

Liite 2

Lausunto Helsingin hallinto-oikeudelle... Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Wiking Juhani Vuori ja Sini Janika Kallio ovat tehneet 12.3.2010 valtuuston kasvisruokapäivää koskevan aloitteen käsittelystä kunnallisvalituksen Helsingin hallinto-oikeudelle. Valittajista ensin mainittu on Suomen Lukiolaisten Liiton Helsingin piirin edunvalvontavastaava ja jälkimmäinen ko. liiton piirin puheenjohtaja.

 

Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan valtuuston lausunnon valituksen johdosta 15.4.2010 mennessä. Selityksen antamiselle on saatu Helsingin hallinto-oikeudelta lisäaikaa 18.5.2010 saakka.

 

Hallintokeskus on pyytänyt asiasta oikeuspalvelujen lausunnon, joka sisältyy kokonaisuudessaan päätöshistoriaan. Selitys hallinto-oikeudel­le on oikeuspalvelujen lausunnon mukainen.

 

Kaupunginhallituksen johtosäännön 8 §:n 2 momentin 5 kohdan mukaan kaupunginhallituksen toimivaltaan kuuluu selityksen antaminen kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo voivansa yhtyä kaupunginvaltuustonpäätöksen lopputulokseen.

 

Samalla palautetaan valituksenalaisen päätöksen perusteena olevat asiakirjat, jotka sisältyvät muutoksenhakijalle annettuun ja valitukseen liitettyyn otteeseen.

 

 

 

 


1

VT SIRPA ASKO-SELJAVAARAN TOIVOMUSPONSI: IKÄIHMISTEN ASUMISEN JA ELÄMISEN TARPEIDEN HUOMIOIMINEN JÄTKÄSAAREN JATKOSUUNNITTELUSSA

 

Khs 2009-1335

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 3.6.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Sirpa Asko-Seljavaara) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaralle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITE

Vt Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi... - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 3.6.2009 Länsisataman vesialueen asemakaavan sekä Kampin katualueen ja Länsisataman eräiden kortteleiden (Jätkäsaaren­kallion ja Hietasaaren) asemakaavan muuttamisen Kvsto samalla hyväk­syi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaaren jatkosuunnittelussa otetaan myös huomioon ikäihmisten asumisen ja elämisen tarpeet.” (Sirpa Asko-Seljavaara, äänin 59–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimen­piteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Toivomusponnesta on saatu lausunto sosiaalilautakunnalta (27.10.2009) ja kaupunkisuunnittelulautakunnalta (19.11.2009). Lausunnot sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lausunnossaan seuraavaa:

 

Jätkäsaaren suunnittelussa tavoitteena on kaikille asukasryhmille soveltuvan asumisen ja arkiympäristön suunnittelu. Tavoitetta tukee tiivis kaupunkirakenne, jossa palvelut ovat kävelyetäisyydellä, tehokas, raitioliikenteeseen perustuva joukkoliikenne, liikenneturvallisuutta edistävät suunnitteluratkaisut sekä esteetön julkinen ja puolijulkinen ympäristö. Tämän tavoitteen pohjalta jatkosuunnittelussa tullaan huomioimaan myös ikäihmisten asumisen ja elämisen tarpeet.

 

Erityisesti ikäihmisten elämisen ja asumisen tarpeita kehitetään Jätkä-saaren osayleiskaavan mukaisen hyvinvointikorttelin suunnittelussa, joka on käynnistynyt kaupunkisuunnitteluviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen, sosiaaliviraston ja kiinteistöviraston yhteistyöllä. Alkuvaiheessa vastuutahona on talous- ja suunnittelukeskus. Jätkäsaaren keskuskorttelien alueella, johon hyvinvointikortteli kuuluu, on tarkoitus käynnistää asemakaavoitus ensi vuoden alussa.

 

Hyvinvointikortteli sisältää yksilöllisiä tarpeita huomioivaa asumista ja palveluita, jotka tukevat kaikkien jäsenien hyvinvointia arkiympäristössä. Palvelut muodostuvat yksityisten palveluntuottajien sekä kaupungin tuottamista palveluista. Tavoitteena on, että korttelin asumisratkaisut ja palvelut ovat mahdollisimman monipuolisia. Hyvinvointikorttelin konsep­tin kehittämisessä tutkitaan myös korttelin toimintojen suhdetta kau­palliseen keskuskortteliin ja ympäröivään asuinalueeseen.

 

Tavoitteena on, että hyvinvointikortteli on elävä osa Jätkäsaaren kaupunkiympäristöä. Korttelissa on palveluja, joita kaikki jätkäsaarelaiset voivat käyttää. Palvelut ovat osa keskuskorttelin palvelukokonaisuutta.  Tavoitteena on, että hyvinvointikortteli palvelee myös korttelin läheisyyteen tulevaisuudessa rakentuvaa senioriasumista, esimerkiksi keskuskorttelin asuntorakentaminen sopii hyvin senioriasumiselle. Myös Jätkäsaaren ensimmäisessä, jo voimassa olevassa asemakaavassa on senioriasumiseen soveltuva kortteli hyvinvointikorttelin vieressä.

 

Elävän rakenteen muodostamiseksi hyvinvointikortteliin on luontevaa sijoittaa muutakin kuin vanhuksille suunnattua asumista ja toimintaa. Tavoitteena on myös muiden mahdollisten toimintojen kuten esimerkiksi lastentalon yhdistäminen kortteliin.

 

Jätkäsaaren tulevilla asemakaava-alueilla tullaan ottamaan huomioon muutkin mahdolliset ikäihmisille suunnatut asumis- ja palveluhankkeet sekä kaavoituksen että lähiympäristön suunnittelun osalta.

 

Sosiaalilautakunta toteaa lausunnossaan mm. pitävänsä tärkeänä, että hyvinvointikonseptia voitaisiin hyödyntää myös muilla projektialueilla. Lisäksi lautakunta toteaa, että sosiaaliviraston palvelustrategian mukaisten muuntuvien palvelutilojen turvaamiseksi sosiaalivirasto tarkentaa omassa palveluverkon suunnittelussaan palvelujen ja tilojen tarvetta Jätkäsaaressa kokonaisuutena.

 

Esittelijä pitää saatuja lausuntoja riittävänä selvityksenä asiassa.

 

 

 

 


2

VT MARI PUOSKARIN TOIVOMUSPONSI: ERILLISTEN PYÖRÄKAISTOJEN TOTEUTTAMISEN TUTKIMINEN JÄTKÄSAAREN ALOITUSALUEEN JATKOSUUNNITTELUSSA

 

Khs 2009-1336

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 3.6.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Puoskari) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Mari Puoskarille sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITE

Vt Mari Puoskarin toivomusponsi... - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 3.6.2009 Länsisataman vesialueen asemakaavan sekä Kampin katualueen ja Länsisataman eräiden kortteleiden (Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari) asemakaavan muuttamisen Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että alueen yksityiskohtaisen suunnittelun yhteydessä tutkitaan erillisten pyörä­kaistojen toteuttaminen.” (Mari Puoskari, äänin 81–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimen­piteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Toivomusponnesta on saatu lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalta (17.9.2009). Lausunnossa todetaan seuraavaa:

 

Jätkäsaaren ensimmäinen, Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asema-kaava hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa kesäkuussa 2009. Katurakentaminen on alkanut Mechelininkadun liittymästä ja koko asemakaava-alueen katusuunnitelmat ovat lähes valmiita. Noin puolet alueen tonteista on jo varattu rakentajille.

 

Hyväksytyn asemakaavan liikennesuunnitelmassa Jätkäsaaren kokoojakaduilla, Välimerenkadulla, Tyynenmerenkadulla ja Länsisatamankadulla oli yksisuuntaiset pyörätiet kadun molemmin puolin. Pyörätiet suunniteltiin rakennettaviksi jalkakäytävän yhteyteen kiviraidalla eroteltuina. Mechelininkatuun liittyvällä Jätkäsaarenlaiturilla liikennesuunnitelmassa oli molemmin puolin katua kaksisuuntaiset pyörätiet, jotka liittyivät Mechelininkadun länsireunalla olevaan kaksisuuntaiseen pääpyörätiehen.  Hyväntoivonpuistossa sekä kortteleiden välissä oli erillisiä jalankulku- ja pyöräilyreittejä. Jätkäsaaren kaikilla tonttikaduilla pyöräily oli ajoradalla, koska liikennemäärät ovat pieniä. Katusuunnitelmat on laadittu asemakaavan liikennesuunnitelman pohjalta.

 

Alueen pyöräliikennejärjestelyjä on tarkasteltu vielä uudelleen vertailemalla pyöräkaistaratkaisua ratkaisuun, jossa kokoojakatujen varsille rakennetaan jalkakäytävistä tasoerolla erotellut yksisuuntaiset pyörätiet ("pyöräkäytävät"; vrt. jalkakäytävät) niillä osuuksilla, joilla on kadunvarsipysäköintiä. Jos pysäköintiä ei ole, tuodaan pyöräily ajoradalle pyöräkaistaksi. Molemmilla ratkaisuilla on omat hyvät puolensa. Molemmat ovat kuitenkin parempia ratkaisuja kuin perinteiset jalkakäytävän tasossa olevat pyörätiet.

 

Ajoradan oikeassa reunassa olevan pyöräkaistan etuna on selkeä erottelu jalankulusta sekä pyöräilyn sujuvuuden ja turvallisuuden varmistaminen. Kohdissa, joissa on kadunvarsipysäköintiä, joutuvat pysäköivät ja pysäköinnistä lähtevät autot ylittämään pyöräkaistan.

 

Jalkakäytävistä tasoerolla erotellut yksisuuntaiset pyörätiet ovat pyörä-tien sijainnin suhteen lähempänä perinteistä pyörätien sijaintia eikä niiden poikki kulje autoliikennettä kuin risteyksissä ja mahdollisten tonttiliittymien kohdilla. Pyöräily saatetaan tässä ratkaisussa kokea miellyttävämmäksi. Tasoero jalkakäytäviin muodostaa riittävän rakenteellisen erottelun jalankulkijoihin. Turvallisuuden osalta ratkaisuja voidaan pitää tasavertaisina.

 

Ratkaisuja voidaan pitää kaikki tekijät huomioon ottaen hyvin tasavertaisina. Koska Jätkäsaaren katusuunnittelu on jo edennyt melko pitkälle pääasiassa yksisuuntaisiin pyöräteihin perustuen, on päädytty muuttamaan katusuunnitelmia järjestämällä Välimerenkadulla, Tyynenmerenkadulla ja Länsisatamankadulla niissä kohdissa, missä on pysäköintiä, noin viiden sentin korkuinen tasoero jalkakäytävien ja pyöräteiden välille. Jos pysäköintiä ei ole, tuodaan pyöräily ajoradalle pyöräkaistaksi. Myös liittymissä pyöräily tuodaan ajoradan yhteyteen, jotta jalankulku ja pyöräily saadaan selkeämmin erotettua toisistaan risteämistilanteissa. Nämä muutokset on mahdollista toteuttaa nykyisiin katusuunnitelmiin vähäisin tarkistuksin. Suuret muutokset nykyisiin katusuunnitelmiin hidastaisivat rakentamisen aloitusta.

 

Jätkäsaarenlaiturilla myös sillä osuudella, jolla ei ole kadunvarsi-pysäköintiä, pyörätiet on päädytty toteuttamaan vilkkaan moottoriliikenteen vuoksi yksisuuntaisina pyöräteinä, jotka samoin kuin muuallakin erotellaan jalankulusta tasoerolla.

 

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja pitää sitä kattavana selvityksenä asiassa.

 

 

 

 


3

VT LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: JÄTKÄSAAREN HYVÄNTOIVONPUISTON SUUNNITTELU URBAANIKSI TAPAHTUMAPUISTOKSI

 

Khs 2009-1337

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 3.6.2009 hyväksymän toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Kolbe) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Kolbelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

 

 

LIITE

Vt Laura Kolben toivomusponsi... - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 3.6.2009 Länsisataman vesialueen asemakaavan sekä Kampin katualueen ja Länsisataman eräiden kortteleiden (Jätkäsaarenkallio ja Hietasaari) asemakaavan muuttamisen Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Jätkäsaareen tuleva Hyväntoivonpuisto suunnitellaan siten, että siitä tehdään urbaani tapahtumapuisto, joka houkuttaa myös muita kuin alueen asukkaita.” (Laura Kolbe, äänin 48–0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimen­piteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Toivomusponnesta on saatu lausunto kaupunkisuunnittelulautakunnalta (19.11.2009), yleisten töiden lautakunnalta (26.11.2009) ja talous- ja suunnittelukeskukselta (3.12.2009). Lausunnot sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

 

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hyväntoivonpuiston pohjoisosan puistosuunnitelman 26.8.2009. Yleisten töiden lautakunta oli hyväksynyt puistosuunnitelman jo 28.5.2009 eli ennen toivomusponnen hyväksymistä. Puistosuunnitelman lähtökohtana on ollut toiminnallinen ja elämyksellinen puisto sekä lähiasukkaille että kauempaa tuleville.

 

Hyväntoivonpuiston puistosuunnitelma muodostuu toiminnallisista yhdys­aukioista ja loivasti kumpuilevista nurmialueista. Lisäksi puistossa on pienimuotoinen kumivalupintainen pelikenttä, jonka reunalla on istuskeluportaat. Puiston pohjoispuolen yhdysaukioilla sijaitsevat leikkialueet ja talven luistelukenttä. Puistosuunnitelmassa on myös huomioitu puistoon mahdollisesti tuleva kahvila.

 

Jätkäsaaren keskuskorttelien asemakaavoitus käynnistyy vuonna 2010. Kortteleihin liittyy vanhusten palveluihin ja asumiseen keskittyvä kortteli, joka sijaitsee Hyväntoivonpuiston laidalla Länsisatamankadun ja Atlantinkadun kulmassa. Korttelin toiminta tulee heijastumaan myös ympäröivään puistoon. Tarkoituksena on, että puistoon korttelin läheisyydessä suunnitellaan monipuolisesti hyvinvointia tukevia toimintoja.

 

Hyväntoivonpuiston eteläpää tulee tarkempaan suunnitteluun Jätkä-saaren asemakaavoituksen edetessä. Puiston eteläosan suunnittelussa tullaan ottamaan huomioon toivomusponnen tavoitteet. Jätkäsaaren osayleiskaavan mukaan Hyväntoivonpuiston eteläkärkeen on suunniteltu uimapaikka kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

 

Bunkkerin eteläpuolinen Jätkäsaaren liikuntapuisto tulee aikanaan palvelemaan koko eteläistä kantakaupunkia ja muodostaa yhdessä Hyvän­toivonpuiston kanssa laajan virkistysalueverkoston. Liikuntapuisto sopii alueena Hyväntoivonpuistoa paremmin suuremmille tapahtumille.

 

 

 

 


4

JÄTKÄSAAREN KAHDEN TONTIN VARAAMINEN VERKKOKAUPPA.COM OY:LLE JA RAKENNUSOSAKEYHTIÖ HARTELALLE VERKKOKAUPAN UUDEN LIIKE-, TOIMITILA-, TUOTANTO- JA VARASTOHANKKEEN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2010-891

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee:

 

A                   Varata 20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelissa nro 20812 sijaitsevan tonttijaon mukaisen toimitilatontin nro 4 (2 494 m2 ja 14 900 k-m2, Tyynenmerenkatu) ja korttelissa nro 20812 sijaitsevasta asuntotontista nro 1 (2 273 m2 ja 4 800 k-m2, Rionkatu) suunniteltavan toimitilatontin Verkkokauppa.com Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle Verkkokaupan uuden liike-, toimitila-, tuotanto- ja varastohankkeen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka seuraavilla ehdoilla:

 

1                    Varattaville tonteille tulee suunnitella Verkkokaupan uudet liike-, toimitila-, tuotanto- ja varastotilat (noin 19 700 k-m2).

 

2                    Rakennuksen suunnittelun tulee tapahtua yhteistyössä kau­punkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, Länsisataman aluerakentamisprojektin ja tontin nro 20812/3 varauksensaajan ja tulevan luovutuksensaajan kanssa.

 

Lisäksi rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee ottaa huomioon Helsingin Energian mahdolliset muuntamo­­tarpeet.

 

3                    Rakennuksen suunnittelussa on erityisesti otettava huomioon energiatehokkuus.

 

4                    Tontit vuokrataan rakentamiseen sen jälkeen, kun satamatoiminnot johto- ja putkisiirtoineen on saatu siirrettyä pois tonteilta.

 

Lisäksi tontin nro 20812/1 vuokraamisen edellytyksenä on, että tontille nykyisin asemakaavassa nro 11770 osoitettu asuntorakennusoikeus (AK, 4 800 k-m2) saadaan muutettua toimitilarakennusoikeudeksi (KTY, noin 6 700 k-m2) tai sen toteuttamiseen saadaan tarvittava poikkeamispäätös.

 

5                    Tonttien pitkäaikaiseen maanvuokrasopimukseen tullaan ottamaan liitteessä 8 esitettyjen periaatteiden mukaisia ehtoja Jätkäsaaren alueen jätteen putkikeräysjärjestelmästä, rakentamisen logistiikkayhteistyöstä, yhteismarkkinoinnista ja rakennuksiin mahdollisesti toteuttavista tele- ja sähkö-kaapeista, ellei kiinteistölautakunta perustellusta syystä toisin päätä.

 

Lisäksi varauksensaajat ovat tietoisia, että Jätkäsaaren alueelle ollaan laatimassa alueellista rakennustapaohjetta sekä ohjetta talorakentamista varten. Varauksensaajat ovat velvollisia noudattamaan tulevia ohjeita, ellei tonttien maanvuokrasopimuksessa toisin sovita.

 

6                    Tonttien pitkäaikaiseen maanvuokrasopimukseen tullaan ottamaan ehdot muun muassa korttelin nro 20812 tonttien nro 1, 3 ja 4 toteuttamiseen, huoltoon ja pysäköintiin tarvittavista yhteisjärjestelyistä ja rasitteista.

 

7                    Kaupunki ei vastaa varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvista vahingosta eikä kustannuksista, jos nykyiselle asun­­totontille nro 20812/1 ei saada aikaan toimitilarakentamisen mahdollistavaa asemakaavamuutosta (KTY, noin 6 700 k-m2) tai sen toteuttamiseen ei saada tarvittavaa poikkeamispäätöstä.

 

Kaupunki ei myöskään vastaa varauksensaajille mahdollisesti aiheutuvista vahingosta eikä kustannuksista, jos tonttien nro 20812/1 ja 4 rakentamiseen tarvittavaa pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei saada aikaan tai johto- ja put-kisiirtoja ei saada tonteilla toteutettua suunnittelussa aika-taulussa.

 

B                   Todeta, että Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n vuoden 2012 loppuun voimassa oleva varaus tonttiin 20812/4 raukeaa yhtiön suostumuksen mukaisesti siltä osin, kun se on ristiriidassa nyt päätettäväksi esitetyn varauksen kanssa. Mikäli kuitenkin ehdotuksen A mukainen varaus ei johda tontin 20812/4 osalta pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen allekirjoittamiseen 31.3.2011 mennessä, Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n ja Rakennusosakeyhtiö Hartelan varaus tulee uudelleen voimaan ajaksi 1.4.2011 - 31.12.2012 entisin ehdoin.

 

C                   Kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa nopeasti laatimaan kortteliin nro 20812 asemakaavan muutosehdotuksen niin, että tonteille voidaan toteuttaa ehdotuksen A mukainen toimitilahanke (noin 19 700 k-m2).

 

Pöytäkirjanote Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle, Verkkokaup-pa.com Oy:lle, Rakennusosakeyhtiö Hartelalle, Helsingin Energian verk­kopalveluille, Helsingin Satamalle, HSY Vedelle, talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ote asemakaavakartasta

 

Liite 2

Tonttijakokartta

 

Liite 3

Asemakaavaillustraatio 30.3.2010

 

Liite 4

Verkkokauppa.com Oy:n varaushakemus 25.3.2010

 

Liite 5

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n luopumisilmoitus 11.3.2010

 

Liite 6

Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n vuokraushakemus 19.3.2010

 

Liite 7

Jätkäsaaren erityisehdot

 

Liite 8

Esityksen perustelut

 

Liite 9

Jätkäsaaren kahden tontin varaaminen... - päätöshistoria

 

20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20812 tontti nro 4, Tyynenmerenkatu

 

20. kaupunginosan (Länsisatama, Jätkäsaari) korttelin nro 20812 tontti nro 1, Rionkatu

 

ESITTELIJÄ                      Jätkäsaaresta esitetään varattavaksi nykyisistä tonteista 20812/4 ja 1 asemakaavamuutoksella muodostettava rakennusoikeudeltaan yhteen­sä 19 700 k‑m2:n suuruinen toimitilatontti Verkkokauppa.com Oy:lle ja Rakennusosakeyhtiö Hartelalle Verkkokaupan uuden liike-, toimitila-, tuotanto- ja varastohankkeen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka.

 

Ruoholahden kauppakeskuksen yhtenä ankkuriyrityksenä toimiva Verkkokauppa.com Oy haluaa toteuttaa Jätkäsaareen vastapäätä Länsisataman satamaterminaalia nykyistä suuremmat liike-, toimisto-, tuotanto-, varastotilat. Verkkokaupan sijoittuminen Jätkäsaaren uudelle asunto- ja toimitila-alueelle lisää alueen vetomaisuutta ja luo hyvän alun sen palvelutarjonnan kehittämiselle. Verkkokauppa.com Oy on Suomen toiseksi suurin viihde-elektroniikan jälleenmyyjä. Yhtiö myy tuotteitaan Helsingin, Pirkkalan ja Oulun myymälöiden, 2 000 postikonttorin ja 500 R-kioskin kautta. Yhtiö on perustettu 1992 ja sillä on 300 työntekijää neljässä toimipisteessä. Yhtiön pääkonttori on Helsingin Ruoholahdessa.

 

Verkkokauppa on toiminut pitkään menestyksekkäästi Helsingin Ruoholahdessa. Yrityksen liiketoiminnan kasvaessa nykyiset tilat ovat jääneet pieniksi ja niissä on vaikea päästä hyödyntämään viimeisintä varastotiloihin kehitettyä robottiteknologiaa. Uudet toimitilat ovat näistä syistä yritykselle välttämättömät. Urbaani Jätkäsaaren alue sopisi verkkokaupan mielestä erinomaisesti uuden toimipaikan sijainniksi. Sataman ja bunkkerin liikuntatilojen läheisyydellä olisi positiivinen vaikutus niin yrityksen liiketoimintaan kuin alueen elävyyteen.

 

Varattavaksi esitettäville tonteille on tarkoitus toteuttaa yhtiön päämyymälä, päävarasto ja toimistotilat. Lisäksi tiloissa toimisi yhtiön posti-myyn­ti, puhelinmyynti, asennus, valmistus, kustomointi, tuotekehitys, taloushallinto, palvelutilat ja järjestelmänkehittäjät.

 

Verkkokauppa arvioi, että tilat työllistävät heti 300 henkeä ja viiden vuo­den päästä 500 henkilöä. Yhtiö työllistää erityisesti nuoria. Keski-ikä yhtiössä on 26 vuotta ja tyypillisesti työntekijät asuvat myös työpaikkan­sa läheisyydessä.

 

Verkkokaupan tarkoituksena on hyödyntää Jätkäsaareen suunniteltavassa rakennuksessa uusinta ympäristöteknologiaa, varastoautomaatiota sekä panostaa työntekijöiden viihtyvyyteen toimipisteissä. Lisäksi verkkokauppa ilmoittaa, että se on mielellään mukana kehittämässä Jätkäsaarta tulevaisuudessa.

 

Verkkokaupan on tarkoitus aloittaa toimitilojensa ensimmäisen vaiheen rakentaminen (noin 13 000 k-m2) marraskuun alussa, ja toisen vaiheen (noin 6 700 k-m2) rakentaminen niin, että koko rakennus olisi valmis jo vuoden 2011 lopulla. Hankkeen toisen vaiheen toteuttaminen nykyisen asuntotontin alueelle edellyttää asemakaavamuutosta, jota kaupunkisuunnitteluvirasto on ilmoittanut ryhtyvänsä valmistelemaan pikaisesti.

 

Varauspäätös merkitsee aiemman tonttiin 20812/4 kohdistuvan varauk­sen osittaista lakkaamista, mihin tontin varauksensaaja Nordea Henkivakuutus Suomi Oy ilmoittaa olevansa suostuvainen edellyttäen, että varaus palautetaan, jos vuoden 2010 lopussa ilmenee, ettei Verkkokau­pan hanketta syystä tai toisesta voida toteuttaa.

 

Samassa korttelissa sijaitseva toimitilatontti 20812/3 (4 300 k-m2) on alkuperäisen varauksen mukaisesti vuokrattu Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:lle, jolla on tarkoitus aloittaa Tallink Siljan toimitilarakennuksen rakentaminen tontille kesäkuun alussa. Hankkeelle on saatu raken­nuslupa.

 

Kaupunginvaltuustolle esitetään erikseen nyt varattavan kohteen vuokrausperusteiden vahvistamista ja osto‑oikeutta kohteeseen.

 

 

 

 


5

MALMIN ORMUSPELLON TONTTIEN VARAAMINEN VAHANEN OY:LLE RYHMÄRAKENTAMISEN JÄRJESTÄMISTÄ JA KOHTEEN RAKENNUTTAMISTA VARTEN (MALMI, TONTIT 38274/1 - 9)

 

Khs 2010-600

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee

 

A                   Varata 38. kaupunginosan (Malmi, Ormuspelto) korttelin nro 38274 kaupunkipientalotontit nro 1 - 9 Vahanen Oy:lle rakennuttajakonsulttivetoista ryhmärakentamista varten 30.6.2011 saakka ja muuten seuraavin ehdoin:

 

1                    Varauksensaaja kokoaa luonnollisten henkilöiden muodostaman tonttien rakentajaryhmän ja kaupunki vuokraa tontit ryhmään kuuluville henkilöille noudattaen tavanomaisia oma­kotitonttien vuokrausehtoja.

 

Kaupunki rakentaa kustannuksellaan tonteille etukäteen paalutetut pohjalaatat sekä pohjalaattojen rakentamisen yhteydessä rakennusten vesijohto- ja viemäriliitokset sekä kaukolämpöliittymät. Näistä aiheutuvat kustannukset peritään tonttien tulevilta vuokralaisilta tonttien pitkäaikaisten maanvuokrasopimusten tekemisen yhteydessä.

 

Tonttien vuokralaisilta peritään samalla myös kaupungin maksamat tonttien tonttijako- ja lohkomiskustannukset.

 

2                    Varauksensaajan tulee tehdä tonttien tulevien vuokralaisten kanssa projektinjohtopalveluista tarvittavat rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimukset, jotka kaikkien sopijapuolten on allekirjoitettava ennen kuin tonttien vuokraushakemukset toimitetaan kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

Rakennuttamissopimuksen tulee sisältää liitteestä 5

./.                   ilmenevät varauksensaajalle kuuluvat tehtävät.

 

Rakennuttamis-, rakentamis- ja yhteistyösopimusten mallit tulee esittää kiinteistöviraston tonttiosaston osastopäällikön hyväksyttäväksi ennen tonttien markkinoinnin aloittamista.

 

3                    Tonttien rakentamisessa tulee noudattaa soveltuvin osin Ormuspellon alueen kaupunkipientalojen pohjarakennustöiden yleisohjetta 1.1.2006.

 

B                   Oikeuttaa kiinteistölautakunnan varaamaan Vahanen Oy:lle eri hakemuk­sesta Malmin Ormuspellon asemakaavan nro 11465 alueelta korttelin nro 38274 tonttien lisäksi lautakunnan päättämän määrän kaupunkipientalotontteja sen jälkeen, kun korttelin nro 38274 tontit nro 1 - 9 on vuokrattu pitkäaikaisilla maanvuokrasopimuksilla.

 

Pöytäkirjanote Vahanen Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Sijaintikartta

 

Liite 2

Ote asemakaavasta nro 11465

 

Liite 3

Vahanen Oy:n hakemus

 

Liite 4

Tietoja Vahanen Oy:stä ja ryhmärakentamiskonseptista

 

Liite 5

Varauksensaajalle kuuluvat tehtävät

 

Liite 6

Asuntotuotantotoimiston ilmoitus varauksista luopumisesta

 

Liite 7

Kiinteistöviraston esityslistateksti 9.3.2010

 

Liite 8

Malmin Ormuspellon tonttien varaaminen... - päätöshistoria

 

38. kaupunginosan (Malmi, Ormuspelto) korttelin nro 38274
tontit nro 1 - 9; Saranakuja 1 - 17

 

ESITTELIJÄ                      Vahanen Oy:lle ehdotetaan varattavaksi Malmin Ormuspellosta korttelin 38274 yhdeksän vierekkäistä kaupunkipientalotonttia rakennuttajakonsulttivetoiseen ryhmärakentamiseen. Lisäksi ehdotetaan, että kiinteistölautakunnalle myönnetään oikeus myöhemmin varata Vahanen Oy:lle lisää kaupunkipientalotontteja Ormuspellon alueelta edellyttäen, että nyt varattavien tonttien rakentaminen käynnistyy ehtojen mukaisesti.

 

Nyt varattavaksi esitettävien yhdeksän kaupunkipientalotontin rakennusoikeus on yhteensä 1 560 k-m2 ja tonttitehokkuus vaihtelee välillä 0,53 - 0,63. Alueelle rakennetaan suomalaisittain poikkeuksellista talotyyppiä, toisiinsa kytkettyjä kolmikerroksisia kaupunkipientaloja, joiden rakennusoikeus on 170 k‑m2, yhden 200 k‑m2. Tontit rakennetaan kadunpuoleiseen rajaan kiinni rakennusalan sivutessa katualuetta.

 

Tonteille saa rakentaa enintään kaksi asuntoa, mutta ne on asemakaavaselostuksen mukaan periaatteessa tarkoitettu yksiasuntoisiksi. Asuntojen yhteyteen on mahdollista sijoittaa ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työtilaa.

 

Vahanen Oy tarjoaa ryhmärakentamistontin kaupungilta vuokraaville henkilöille projektinjohtokonsultointipalveluna mm. arkkitehti‑, rakenne- ja talotekniikkasuunnittelijat, suunnittelun ja toteutuksen johdon ja valvonnan sekä markkinointi- ja viestintäalan ammattilaiset.

 

Konsultti kokoaa tonttien rakentajaryhmän, johon kuuluville henkilöille kaupunki vuokraa tontit 38274/1 - 9. Suunnittelu-, urakka- ja hankintasopimukset tehdään tonttien vuokralaisten nimiin. Asuntojen suunnittelu ja rakentaminen tehdään yhteistyössä tontin vuokraajien kanssa.

 

Rakennuttamiskonsulttivetoista ryhmärakentamista on käytetty aiemmin myös mm. Suutarilan Riddarsbyn ja Lasinpuhaltajantien omakoti-rakentamiskohteissa. Tällä rakentamismallilla pyritään ammatti- ja sarjarakentamisen avulla varmistamaan rakentamisen hyvä laatutaso ja saamaan aikaan kustannussäästöjä kilpailuttamalla hankinnat yhteisesti.

 

Ormuspellon kaupunkipientalojen rakentamisen tekee erityisen vaativaksi tonttien pieni koko ja asemakaavan edellyttämät tonttien väliset yhteisjärjestelyt.

 

Vahanen Oy vastaa Ormuspellon tonttien 38274/1 - 9 markkinoinnista. Kohteesta tiedotetaan tonttiosaston internet-sivuilla, kuten on tehty myös aikaisemmissa rakennuttamiskonsulttivetoisissa kohteissa.

 

Asuntotuotantotoimikunnalle on aiemmin varattu mm. kyseiset tontit omatoimisen rakentamisen organisointia ja valmistelua varten viimeksi 31.12.2010 päättyväksi ajaksi. Nyt on sovittu, että asuntotuotantotoimis­to rakentaa kaupunkipientalotonteille vain paalulaatat ja luopuu näistä varauksistaan muilta osin.

 

Ormuspellon alueella on nyt varattaviksi ehdotettujen lisäksi 35 kaupun­­kipientalotonttia, joista asuntotuotantotoimikunta on luopunut, sekä 23 kaupunkipientalotonttia, joista Arava Suomi Oy on luopunut.

 

Vahanen Oy:n tarkoituksena on kehittää varauskohteessa kaupunkipientalojen rakennuttamiseen soveltuva kokonaan uusi konsepti. Jatku­vuuden turvaamiseksi ehdotetaan, että kiinteistölautakunta oikeutettaisiin tekemään alueelta vapautuneista kaupunkipientalotonteista lisävaraus edellyttäen, että ensimmäinen hanke onnistuu. Lisävarauksen laajuus määritellään myöhemmin hankkeesta saatujen kokemusten perusteella.

 

 

 

 


6

LAUSUNTO METSÄHALLITUKSEN SELVITYKSESTÄ SIPOONKORVEN KANSALLISPUISTON PERUSTAMISEDELLYTYKSISTÄ

 

Khs 2010-338

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

 

Ympäristöministeriö on pyytänyt Helsingin kaupunginhallituksen lausun­toa Metsähallituksen laatimasta selvityksestä (18.2.2010), jossa tarkastellaan Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksiä ja esitetään erilaisia vaihtoehtoja sen laajuudelle.

 

Sipoonkorpi ympäristöineen on seudullisesti tärkeä luonnonsuojelu- ja virkistysalue sekä kuntien ja valtion merkittävä yhteistyöhanke. Sen kehittäminen parina Nuuksion laajalle luonnonsuojelu-, ulkoilu- ja virkistys­alueelle tuo erinomaisen lisän seudun kaupunkirakenteeseen yli miljoonan asukkaan luonto- ja virkistysalueena.

 

Sipoonkorven kansallispuiston hallinta ja toteutus

 

Kaupunginhallitus toteaa, että valtuuston 29.4.2009 hyväksymässä strategiaohjelmassa 2009–2012 todetaan eräänä keskeisenä suunnitteluperiaatteena yhtenäisten viheralueiden ja viheralueyhteyksien säilyttäminen sekä rantojen säilyttäminen kaikkien kaupunkilaisten virkistyskäytössä. Yhtenä toimenpiteenä tämän periaatteen toteuttamiseksi on esitetty Sipoonkorven kansallispuiston perustamista.

 

Kaupunginhallitus kannattaa ajatusta siitä, että Sipoonkorven kansallispuisto perustettaisiin mahdollisimman pikaisesti. Perustettavan kansallispuiston hallinta, toimivalta, hoidon ja käytön koordinointi sekä kokonaisvastuu alueiden ylläpidosta tulee olla vain yhdellä taholla eli Met­sähallituksella. Tämä on perinteinen ja hyväksi todettu toimintamalli, joka on käytössä kaikissa muissa Suomen kansallispuistoissa. Tästä syystä kansallispuisto tulee perustaa vain valtion omistukseensa hankkimille maille.

 

Helsingin kaupunki on jo tähänkin asti aktiivisella maanhankinnallaan edesauttanut Sipoonkorven kansallispuiston syntymahdollisuuksia. Valtio on maanvaihtojen kautta saanut Sipoonkorven maistaan peräti 63 % eli noin 1 200 hehtaaria Helsingiltä.

 

Sipoonkorven tarkastelualueeksi on määritelty aikaisempien laajojen, asiantuntijoista koostuneiden Sipoonkorpi 1 ja 2 -työryhmien toimesta Porvoon moottoritien pohjoispuoleiset alueet. Helsingin kaupunki on pitänyt näitä selvityksiä tähän astisen suunnittelun lähtökohtana ja on valmis jatkossakin neuvottelemaan tarpeellisista maanvaihdoista tällä Sipoonkorven ydinalueella.

 

Kaupunginhallitus pitää Metsähallituksen selvitystä monilta osin ansiok­kaana ja hyvänä keskustelunavauksena. Rajauksiin ja toteutustapojen yksityiskohtiin voidaan kuitenkin ottaa kantaa vasta sitten, kun ympäristöministeriö ensin tekee periaatepäätöksen puiston perustamisesta ja sen jälkeen laatii, yhteistyössä eri osapuolten kanssa, esityksen puiston laajuudesta.

 

Helsingin strategiaohjelman mukaan Sipoon kunnasta Helsinkiin liitetyn nk. liitosalueen suunnittelun yhteydessä selvitetään, kuinka Sipoonkorven arvokkaat alueet suojellaan, Sipoonkorven metsämanner säilytetään yhtenäisenä ja riittävät ekologiset käytävät metsämantereen ja me­renrannan välillä turvataan. Sipoonkorven kansallispuiston rajaukset on mahdollista suunnitella, Nuuksion kansallispuiston tapaan, varsinaisen kansallispuistosuunnittelun ja sitä tukevan yleiskaavatyön yhteydessä. Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteinen yleiskaava, nk Östersundomin osayleiskaava, on tarkoitus käynnistää vuoden 2010 aikana.

 

Valvontatarve ja kustannukset

 

Alueella liikkuu suojelun muodosta riippumatta paljon väkeä, ja nykyisilläkin suojelu- ja virkistysalueilla tapahtuu lain ja suojelumääräysten rikkomuksia. Metsäalueilla ongelmana on muun muassa luvaton maastoliikenne ja heikko koirakuri, rannoilla taas kalastus niilläkin suojelualueilla, jotka ovat linnustonsuojelun vuoksi liikkumiskiellossa. Harvinaisten mutta rauhoittamattomien kevätkukkien poiminta jokamiehenoikeudella jatkuu vielä suojelemattomissa Natura-lehdoissa. Sen lopettaminen vaatii jonkin muotoisen rauhoituspäätöksen. Selkeä opastus ja riittävän tiheä valvonta on tarpeen näiden epäkohtien torjumiseksi. Liikku­mis- ja kalastusrajoituksista kertovat maastokyltit ja riittävä määrä muuta tiedotusaineistoa on tarpeen laatia neljällä kielellä: suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja venäjäksi. On myös eduksi, jos valvova henkilöstö pystyy viestimään näillä kielillä.

 

Kustannusten jakautumisesta voidaan todeta, että selkein tilanne on silloin, kun valtio huolehtii kansallispuiston kustannuksista ja kunnat puolestaan omista virkistys- ja retkeilyalueistaan. Yhteistyö kuntien, yksityisten maanomistajien ja valtion kesken tulee olemaan tärkeää, kun suunnitellaan Sipoonkorven kokonaisuutta maankäyttömuotoineen, reitteineen, toimintoineen ja palveluineen.

 

On kuitenkin syytä varautua siihen, että esityksessä jossakin määrin aliarvioidut kustannukset eivät riitä kansallispuiston toteuttamiseen. Vaikka palveluvarustus pidettäisiin omatoimista retkeilyä palvelevana, huoltotöihin ja valvontaan tarvittaneen enemmän työvoimaa kuin laskelmassa on esitetty. Käytännön hoitotöihin esitetyn edullisen työvoiman lisäksi tarvitaan luonnonhoidossa, opastuksessa ja valvonnassa näiden alojen erityisammattitaitoa ja lisäksi monikulttuurisessa asiakaspalvelutyössä myös kielitaitoa.

 

Kaupunginhallitus ei myöskään pidä perusteltuna sitä, että Sipoonkorpi jäisi vaille omaa opastuskeskusta.

 

Yhteenvetona kaupunginhallitus toteaa, että Sipoonkorven kansallispuiston perustamishanke samanlaisin hallintajärjestelyin kuin muissakin maamme kansallispuistoissa on mitä toivottavin. Valtion tulisi pyrkiä aikaan saamaan periaatepäätös sen perustamisesta niin, että kansallispuiston suunnittelu sen rajausten osalta olisi mahdollista yhteen sovittaa alkamassa olevan Östersundomin osayleiskaavoituksen kanssa. Kaupunginhallitus kannattaa myös eri osapuolista koostuvan valmistelutyöryhmän perustamista.

 

Pöytäkirjanote Metsähallitukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, ympäristölautakunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ympäristöministeriön lausuntopyyntö 12.3.2010

 

Liite 2

Metsähallituksen selvitys 18.2.2010

 

Liite 3

Lausunto Metsähallituksen selvityksestä... - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Esittelijä toteaa, että ympäristöministeriö on pyytänyt Helsingin kaupun­kia antamaan lausuntonsa Metsähallituksen selvityksestä koskien Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytyksiä 18.5.2010 mennessä.

 

Lausuntopyynnössä todetaan, että pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelman kohdan 11.2 (luonnon monimuotoisuus) mukaan selvitetään Sipoonkorven kansallispuiston perustamisedellytykset. Ympäristöministeriö tilasi Metsähallitukselta vuonna 2008 asiaa koskevan teknisluonteisen selvityksen. Metsähallitus luovutti 18.2 2010 selvityksensä ympäristöministeriölle.

 

Selvityksessä vertaillaan neljää erilaista vaihtoehtoa kansallispuiston toteuttamiseksi.

 

-                                       VE 0, erillisten luonnonsuojelualueiden rypäs, ei kansallispuistoa. Vaihtoehto kuvaa nykytilaa.

 

-                                       VE 1, kansallispuisto valtion maille. Tässä vaihtoehdossa kansallispuisto toteutetaan valtion omistamille maille Porvoon moottoritien pohjois- ja eteläpuolella.

 

-                                       VE 2, kansallispuisto valtion ja kuntien maille. Tässä edellistä vaihtoehtoa on täydennetty kuntien omistamilla mailla, jotka hankitaan valtiolle tai vaihtoehtoisesti ne sisällytetään kansallispuistoon muulla sopimuksella omistussuhteiden muuttumatta.

 

-                                       VE 3, kansallispuisto valtion ja kuntien suojelumaille ulottuen merelle asti. Tämä on kansallispuiston vaihtoehdoista laajin sisältäen valtion ja kuntien omistamat alueet Porvoon moottoritien pohjoispuolella sekä Mustavuorenlehto ja Östersundomin lintuvedet Natura 2000 -alueet kokonaisuudes­saan.

 

Lisäksi kaikissa vaihtoehdoissa on määritelty laajat ekologiset käytävät Sipoonkorven ja rannan Natura 2000-alueiden välille, jotka selvityksen mukaan tulee säilyttää rakentamattomina. Kaikki vaihtoehdot jättävät yksityisessä omistuksessa olevat maat kansallispuistorajausten ulkopuolelle.

 

Lausuntopyynnön johdosta on saatu lausunnot kaupunkisuunnittelulautakunnalta 29.4.2010, yleisten töiden lautakunnalta 27.4.2010, kiinteistölautakunnalta 27.4.2010 (äänestys 5 - 4), ympäristölautakunnalta 20.4.2010 (äänestys 5 - 4) ja talous- ja suunnittelukeskukselta 20.4.2010. Kaikki lausunnonantajat viittaavat valtuuston hyväksymään strategiaohjelmaan ja puoltavat kansallispuiston perustamista. Niissä kannatetaan kansallispuiston perustamista valtion hallintaan, jota voivat täydentää kuntien omistuksessa olevat virkistysalueet. Kaikissa lausun­noissa viitataan moottoritien eteläpuolisten alueiden selvittämiseen ja ekologisten käytävien määrittämiseen tulevassa kaavoituksessa.

 

Lausunnonantajista lautakunnat ovat myös pyrkineet arvioimaan eri esitettyjen vaihtoehtojen paremmuutta. Esittelijä kuitenkin katsoo, että kansallispuiston erilaisia rajauksia voidaan ja tuleekin arvioida vasta sen jälkeen, kun ympäristöministeriö ensin tekee perustamisesta periaatepäätöksen ja sen jälkeen yhteistyössä eri osapuolten kanssa laatii rajauksista oman esityksensä. Esittelijä toteaa myös, että varsinainen kansallispuisto tulisi perustaa vain valtion hallintaan hankituille maille siten kuin muissakin kansallispuistojen perustamispäätöksissä on tehty. Tällainen menettely on vakiintuneen ja hyväksi koetun käytännön mukaista.

 

 

 

 


7

3.5.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXXX XXXXXXXXX, ASUNTO OY KEULAKUVANTIE 13:N JA ASUNTO OY KALLIONIEMENTIE 2:N MUISTUTUKSIIN LAAJASALON KORTTELIN NRO 49139 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11904)

 

Khs 2009-1487

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään 

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus koskee Kallioniementien ja Purjetuulenkujan välistä rantavyöhykettä Hevossalmessa ja Jollaksessa. Kallioniementien kortteliin nro 49139 osoitetaan suojeltavan asuinrakennuksen lisäksi uusi rakennuspaikka, jolle saa rakentaa 200 m2 kerrosalaa, ja korttelin rajoja muu­tetaan. Viereinen yhdistyskäytössä oleva rakennus saa suojelumer­kinnän ja pihapiirimerkinnän, samoin Lappalaislahden pohjukan pienempi punainen rakennus.

 

Keulakuvantien korttelia nro 49128 laajennetaan niin, että sekä etelä- että pohjoispäähän tulee uusi omakotitontti. Tehokkuusluku on e = 0.20 kuten korttelin muilla tonteilla. Näiden tonttien yhteenlaskettu kerrosala on 362 m2.

 

Keulakuvantien päässä oleva kaavoittamaton niemi merkitään lähivirkis­tysalueeksi. Niemessä oleva huvila ja pienempi rakennus suojellaan ja rakennuksille muodostetaan pihapiiri.

 

Kaava-alueen itäosassa olevalle Villa Furuhjelmille osoitetaan asuinrakennusten tontti ja huvilan suojelumerkintä sr-2 muutetaan sr-1:ksi. Villa Furuvikille rajataan pihapiiri suojelumerkintöineen niin, että ranta on edelleen uimaranta-aluetta. Kaavamääräyksillä pyritään Villa Furuhjelmin tontin, Villa Furuvikin pihapiirin ja uimaranta-alueen puutarhahistoriallisesti arvokkaan huvilapuutarhan ominaispiirteiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen.

 

Koko kaava-alueella täydennetään ja selkiytetään polkuverkostoa.

 

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja kannanotto niihin

 

Xxxx Xxxxxxxx toteaa (7.9.2009 ja 15.9.2009 samansisältöisesti), että nykyisen Lappalaislahden pohjukan alueella on kolme vanhaa asuinmiljöötä edustavaa rakennusta, joiden kulttuurihistoriallista merkitystä koskeva selvitys tulisi ottaa lähtökohdaksi alueen käytön suunnittelulle.

 

Xxxxxxxx toteaa lisäksi muun muassa, että kaupunkisuunnittelulautakun­­ta ei lausunnossaan kaupunginhallitukselle ota mitään kantaa esittämääni paikan arvojen kokonaistarkastelun puutteellisuuteen eikä lain­kaan viittaa toimittamiini historia- ja rakennustietoihin. Vastineessaan As Oy Keulakuvantie 13:n mielipiteeseen kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa epäsuorasti "rinteessä olevaan asuinrakennuksen" purkamiseen, kun siinä ei enää asuta. Kyseinen rakennus sisältää rakenteissaan vanhan, 1800-luvulta peräisin olevan alkuperäisrakennuksen rungon. Samaa esitettiin häätökirjeiden jälkeen toistuvasti kiinteistöviraston (talo-osaston) kirjelmissä yli 20 vuotta sitten myös nyt kaavaesityksessä rauhoitettavaksi esitetyn lahdenpohjan tuvan osalta.

 

Xxxxxxxx huomauttaa, että paikan historiallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä ei ole selvitetty riippumattomasti ja että isännöitsijä ei ole oma-aloittei­sesti pyrkinyt huolehtimaan rakennuksista, vaan on tarkoituksellisesti antanut niiden ränsistyä.

 

Muistuttaja uusii lisäksi aiemmat kannanottonsa, joka liittyy Lappalaislahden ulkoilureitteihin. Voimassa olevassa asemakaavassa ja asemakaavan muutosehdotuksessa säilyvä Furuvikinpolun linjaus on lähiympäristön haavoittuvuus huomioiden järkevämpi kuin eteläisempi lahden­pohjukan rakennusten vieritse kulkevan ulkoilupolun linjaus.

 

Xxxxxxxx muistutuksen liitteenä on Lappalaislahden pohjukan paikallishistoriaa käsittelevä historiallinen katsaus, jonka hän on toimittanut jo aiemmin kaupunkisuunnitteluvirastoon. Tätä ennen hän on toimittanut katsauksen myös kaupunginmuseolle.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että erillisten rakennusten suojelutarve on selvitetty kaavahankkeen aikana. Ratkaisut kaavatasolla perustuvat inventointiin (Laajasalon rakennuskulttuurin inventointi), maastokäynteihin ja kaupungin­museon lausuntoihin. Kaupunginmuseon tekeillä ollut Laajasalon raken­nuskulttuurin inventointihanke, joka käsittää myös muistutuksessa mainitut rakennukset, on tukenut asemakaavan suunnittelutyötä ja kaa­vamuutoksessa toteutuu kaupunginmuseon alueen rakennuskannalle esittämät suojelutavoitteet. Kaupunginmuseolla on ollut tiedossa myös muistuttajan laatima paikallishistoriaa käsittelevä katsaus.

 

Laadittu asemakaavan muutos ei edellytä kyseisten suojelun ulkopuolelle jää­vien rakennusten purkamista, mutta kaavan toteuttaminen ei myöskään edellytä niiden säilyttämistä. Polun toteuttaminen ul-1-lin­jauk­sen mukai­sesti on luontevampaa, jos sen varren rakennukset puretaan.

 

Lahdenpohjukan virkistysalue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, ja rakennuksista vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Tilakeskuksen edustajan mukaan kyseisten rakennusten nykytila johtuu voimas­sa olevasta, vuonna 1982 vahvistuneesta asemakaavasta, jossa alue on osoitettu lähivirkistykseen. Voimassa olevassa asemakaavassa kyseisiä rakennuksia ei ole suojeltu.

 

Keulakuvantien ja Kallioniementien välisen polun ensisijaisena linjauksena on pidetty sitä linjausta, joka sisältyy myös voimassa olevaan kaavaan ja joka paremmin soveltuu pyöräilyyn, koska maastossa on vähemmän korkeuseroja.

 

Xxxx Xxxxxxxx laatima historiallinen katsaus oli jaettu esityslistan 28.5.2009 liitteenä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja se on jaettu myös esityslistan (kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2010) liitteenä.

 

As Oy Keulakuvantie 13 esittää (6.9.2009), ettei ulkoilupolkua välillä Keulakuvantie–Kallionementie toteutettaisi asemakaavan muutosehdotuksen Furuvikinpolun linjauksen mukaisesti vaan etelämpänä ul-1-lin­jausta noudattaen.

 

Muistuttaja toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta pitää ulkoilupolun ensisijaisena linjauksena voimassa olevan kaavan linjausta, joka soveltuu paremmin pyöräilyyn vähäisempien korkeuserojen vuoksi.

 

Muistuttaja esittää kantanaan muun muassa seuraavaa:

 

Asunto-osakeyhtiö ehdottaa, että lopullisessa päätöksessä otetaan huomioon kau­punkilaisten pitkän tähtäimen etu ja ulkoilureitti linjataan Kallionie­mentie ja Keulakuvantien välisellä matkalla yhtiön esittämällä tavalla, joka tarjoaa kaupunkilaisten virkistyskäyttöön erityisen viehättä­vän miljöön aivan meren tuntumassa, mitä taloyhtiön sivuitse kulkeva väylä ei suinkaan tarjoa. Yhtiö ehdottaa myös, että rakennustyö toteute­taan, kun rinteessä sijaitseva asuinrakennus ei ole enää asuinkäytös­sä. Maaston korkeuseroihin liittyen yhtiö huomauttaa, että Laajasalonväylän länsipuolella ulkoilureitti kulkee hyvin mäkistä linjausta noudattaen.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että As Oy Keulakuvantie 13 esitti saman mielipiteen luonnosvaiheessa ja kaupunkisuunnittelulautakunta totesi tuolloin, että Keulakuvantien ja Kallioniementien välisen polun ensisijaisena linjauksena pidetään voimassa olevan asemakaavan Furuvikinpolun linjausta, koska se soveltuu paremmin pyöräilyyn vähäisempien kor­keuserojen vuok­si.

 

Kaavaratkaisu ei tältä osin ole ehdotusvaiheessa muuttunut ja kaupunkisuunnittelulautakunnan perustelut pätevät siksi edelleen. Kaavamuutos ei edelleenkään estä polun viemistä ul-1-merkittyä linjausta pitkin, mutta suuremmat korkeuserot ja polun varren rakennukset huonontavat tämän vaihtoehdon toteuttamisedellytyksiä. 

 

Asunto Oy Kallioniementie 2 eli kaavamuutoksen hakija on ennen ase­makaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nähtävilläoloa lähettänyt muistutukseksi otsikoidun kirjeen (16.6.2009) todeten muun muassa, että yhtiö haki tontin 49139/1 tonttitehokkuuden nostamista
e = 0.25:een, mutta nyt valmistellussa kaavaehdotuksessa kyseisen alueen tehokkuudeksi esitetään n. e = 0.21. 

 

As Oy Kallioniementie 2 uudistaa aiemmin lausumansa ja katsoo, ettei asemakaavaa Latosaarenniemessä tule hyväksyä ehdotetun sisältöisenä VL/k-merkintämuutoksen ja asemakaavatontin eteläisen länsirajan osalta. Luonnosvaiheessa As Oy Kallioniementie 2 esitti tonttirajojen osalta mielipiteenään, että tontin länsirajaa olisi siirrettävä länteen päin, ellei vanhaa rajaa voi säilyttää. Etelässä tontti tulisi ulottaa laiturin länsipuolelle ja laituri varata tontin käyttöön.

 

VL/k-merkintä

 

As Oy Kallioniementie 2:n omistaman Latosaarenniemen VL-alueen kaavamerkinnän muuttaminen VL/k:ksi (lähivirkistysalue, joka on varattu kunnan tarpeisiin) viittaa kunnan pakkolunastusmahdollisuuteen, jota emme voi hyväksyä emmekä katso sille olevan perustetta. Jo nykyiseen kaavaan sisältyvien kaupungin omistamien lähivirkistysalueiden laajuus lähinaapurustossamme osoittaa, ettei tarvetta yksityisomistuksen heikentämiseen kaavaehdotuksen mukaisesti ole olemassa. Ei ole myöskään kohtuullista ja oikeudenmukaista, että kaupunki pyrkii vastoin tahtoamme VL/k-kaavamääräysmuutoksella hankkimaan omistukseensa osaa Latosaarenniemen kiinteistöstämme samalla kun kaupun­gin omistamaa saman kaava-alueen lähivirkistysaluetta Keulakuvantien varressa kaavoitetaan luovutettavaksi asuinkäyttöön.

 

Kyseenalaistamme vahvasti virkamiesten esittämän väitteen siitä, ettei korttelin 49139 tontin 1 rakennusoikeutta ja tehokkuuslukua koskevaa asemakaavamuutosta voida tehdä ilman lähivirkistysalueen luovuttamista kaupungille. Katsomme oikeusturvamme edellyttävän tämän peruslähtökohdan selvittämistä emmekä voi hyväksyä kaavaehdotusta, kun ei ole selvitetty, voiko ehdotukseen sisältyvä hakijan omistuksessa oleva virkistysalue jäädä yksityisomistukseen ja ellei, niin mitkä ovat kaupungin perustelut sille. Mikäli Latosaarenniemen länsirannan alue kuitenkin tulee vastoin tahtoamme luovuttaa kaupungille, tulee sen tapahtua riittävää vastiketta vastaan, ottaen huomioon alueen ainutlaatuisuus (erittäin hyvärantainen ja poikkeuksellisen upea merenrantaniemi).

 

Katsomme, että ehdotukseen sisältyvä VL/k-merkintä heikentää yksityisomistusta ilman perusteluja. Omistamamme lähivirkistysalueen luovutusta kaupungille ei tule sitoa valmisteluun palautettuun hakemukseem­me rakennusoikeuden ja tehokkuusluvun vahvistamiseksi asemakaavatontillemme, koska suunniteltu tehokkuusluku on kaavaehdotuksen perustelujen mukaan yhdenvertainen alueen muiden asemakaavatonttien kanssa. Alueluovutus ei myöskään voi olla edellytyksenä asemakaavatonttimme laajentamiseen rantaan saakka, koska laajentaminen vastaa kaavan tarkoitusta rakennusten suojelemiseksi ja on yhden­mukainen tontin 49099/1 kanssa.

 

Asemakaavan muutosehdotuksen VL/k-alueella länsirannalla on hienoa kivipengerrystä ja vanhat kiviportaat, joiden säilyminen tulee turvata. Siitäkin huolimatta, että alue on nykyisin VL-aluetta, olemme pyrkineet pitämään sitä kauniina ja siistinä ja säilyttämään siinä istutuksia ja vanhat kivipengerrykset.

 

Korttelin 49139 eteläinen länsiraja

 

Vaadimme kaavaehdotuksen muuttamista vähintään siten, että asemakaavatontin eteläinen länsiraja ulotetaan nykyisen asemakaavatontin länsirajaa seuraten eteläisen ison laiturin länsipuolelle. Katsomme, että asemakaavatontin tulee rajautua luontoa ja yksityisyyttä kunnioittaen. Eteläisen laiturin käyttö veneily-, uinti- ja muuhun käyttöön tulee jatkossakin turvata asunto-osakeyhtiöllemme oman tonttimaan sisällä aitoja tai rajoja ylittämättä.

 

Tarkistukset asemakaavan muutosehdotukseen

 

Mikäli Khs katsoo, että Latosaarenniemen kiinteistö voidaan kokonaan tai eteläkärkeä myöten kaavoittaa asemakaavatontiksi, edellä mainitut seikat tulevat sellaisinaan turvatuiksi. Mikäli vastoin käsitystämme Khs katsoo, että lunastuksen kaltainen menettely on perusteltua yksityisomistuksessamme olevan virkistysalueen osalta, tai siinäkin tapauksessa, että alue päätetään säilyttää yksityisomistuksessa VL-alueena, meille on ensiarvoisen tärkeää kaavaehdotuksen muuttaminen siten, että asemakaavatontin länsiraja tulee ulottumaan minimissään eteläisen laiturin länsipuolelle.

 

Khs toteaa, että korttelin 49139 rakennusoikeuden määrään kaupunkisuunnittelulautakunta otti kantaa jo ehdotusta puoltaessaan, jolloin se vastineessaan As Oy Kallioniementie 2:n esittämään mielipiteeseen totesi, että rakennusoikeus on mitoitettu sen mukaan, mikä näin herkkään paikkaan on mahdollista toteuttaa sen arvoja täysin pilaamatta. As Oy Kallioniementie 2 esitti luonnosvaiheessa, että uuden rakennuspaikan rakennusoikeus tulee nostaa 200 k-m2:stä 300 k-m2:iin. Kaupun­kisuunnittelulautakunnan em. kannanottoon viitaten asemakaavan muutosehdotuksessa esitettyä korttelin 49139 rakennusoikeutta ei ole perusteltua nostaa.

 

VL/k-merkintä

 

Asemakaavan ja asemakaavan muutoksen yhtenä tavoitteena on turvata aiemminkin lähivirkistysalueeksi kaavoitetun alueen monipuolinen virkistyskäyttö ja parantaa arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen suojelun edellytyksiä. Kaavaratkaisun VL/k-merkinnällä lähivirkistysalue varataan kunnan tarpeisiin, jolla pyritään luomaan edellytykset myös Latosaarenniemen länsiosan monipuoliselle virkistyskäytölle. Asemakaavan muutos pienentää Latosaarenniemen lähivirkistysaluetta suhteessa aikaisempaan tilanteeseen, koska korttelia 49139 laajennetaan rantaan asti ja rannan lähivirkistysalue poistuu kyseiseltä alueelta. Jäljelle jäävä Latosaarenniemen virkistysalue varataan kuitenkin nykyistä selkeämmin kunnan tarpeisiin.

 

Muistutuksessa verrataan Latosaarenniemen kaavaratkaisua Keulakuvantien varren uusiin korttelialuevarauksiin ja uuteen kortteliin 49099. Kaupunkisuunnittelulautakunta katsoi 28.5.2009, että huvilavyöhykkeen kortteli 49139 on yksittäistapaus eikä sitä voi verrata muihin kyseisiin tapauksiin.

 

Asemakaavan muutosehdotus parantaa tavoitteiden mukaisesti edellytyksiä alueen monipuoliselle virkistyskäytölle eikä se vaaranna länsirannan nykyisten arvojen säilymistä. Latosaarenniemen VL/k-merkintä on edellä mainituista syistä tärkeä eikä sitä ole perusteltua muuttaa.

 

Korttelin 49139 eteläinen länsiraja

 

Luonnosvaiheessa korttelin nykyistä länsirajaa oli siirretty itään päin niin, että Kallioniementien jatke olisi sijoittunut korttelin ulkopuolelle. Näin Latosaarenniemeen olisi (vastapainona korttelin ulottamiselle itärantaan) saatu ulkoilupolkulenkki. Tällöin olisi osoitettu kääntöpaikka korttelia 49139 palvelevalle liikenteelle virkistysalueelle. Luonnosvaiheen jälkeen korttelin länsiraja kuitenkin maanomistajien toivomuksen mukaisesti palautettiin entiseen kohtaan. Muutosehdotuksessa Lato­saarenniemen päässä oleva laituri on kaavamääräyksellä varattu korttelin 49139 asukkaiden käyttöön. Virkistysalueella olevan laiturin osalta yleinen käytäntö on, että laituri osoitetaan lähellä sijaitsevan korttelin käyttöön.

 

Helsingin yleiskaava 2002:ssa kortteli 49139 on pientalovaltaista asuin­aluetta ja Latosaarenniemen muut osat virkistysaluetta. Latosaarennie­mi on kokonaisuudessaan, kuten koko kaava-alue, merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Asemakaavan muutosehdotuksen tarkistaminen eteläisen länsirajan osalta As Oy Kallioniementie 2:n esittämällä tavalla heikentäisi Latosaarenniemen länsiosan edellytyksiä monipuoliselle vir­kistyskäytölle. Laadittu asemakaavan muutosehdotus on yleiskaavan mukainen eikä sitä ole korttelin 49139 eteläisen länsirajan osalta perusteltua muuttaa.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxx, Asunto Oy Keulakuvantie 13:lle ja Asunto Oy Kallioniementie 2:lle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutukset (Laajasalon korttelin nro 49139 ym. alueiden asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11904)

 

ESITTELIJÄ                      Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasi­allisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuk­siin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­töseh­do­tuk­sen­­sa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillises­tä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

./.                   Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.