Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntöön liittyvien yleisohjeiden ja päätösvallan siirtämistä koskevien päätösten muuttaminen

Teknisen palvelun lautakunnan virkamatka Ranskaan

Määrärahan myöntäminen Suvilahden kaasutehtaan alueen maaperän puhdistamiseen vuonna 2010

Kyllitädin Kotiruokaa/Lounax Oy:n oikaisuvaatimus kaupunginjohtajan 4.3.2010 tekemästä päätöksestä § 4051

Määrärahan myöntäminen Jätkäsaaren satama -nimisen osa-alueen ruoppaus- ja louhintatöihin

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamisesta

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta (Sörnäistenniemi)

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Lausunto Husin psykiatrian toimintasuunnitelmasta 2010 - 2020

Valtuutettu Sirpa Puhakan toivomusponsi: Vanhusten kuntoutuspolun ja hoitoketjun selkiyttäminen

Valtuutettu Seija Muurisen toivomusponsi: Iäkkäiden kuntoutuspalvelut saumattomaksi kokonaisuudeksi

Valtuutettu Tuomo Valokaisen toivomusponsi: Keski-ikäisten miesten ohjaaminen kuntouttavaan ja ohjattuun hoitoon

Valtuutettu Maija Anttilan toivomusponsi: Pääterveysasemien aukioloaikojen pidentäminen

Iltakouluasia: Terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytykset

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Erityisopettajan viran perustaminen opetusviraston ruotsinkieliselle koulutuslinjalle 1.8.2010 lukien sekä nuoriso- ja aikuiskoulutuslinjan oppisopimustoimiston lehtorin nimikkeen muuttaminen koulutustarkastajaksi 1.4.2010 lukien

Eron myöntäminen Antti Alajalle tasa-arvotoimikunnan jäsenyydestä

Vt Laura Rissasen toivomusponsi: Selvityksen tekeminen asiantuntija- ja työnjohtotehtävissä olevien naisten ja miesten välisistä palkkaeroista

Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi: Esimiesasemassa olevien kouluttaminen sukupuolivaikutusten arviointiin työpaikoilla

Vt Sirpa Puhakan toivomusponsi: Palkkojen tasavertaisuuden seuraaminen yli virka- ja työehtosopimusrajojen

26.4.2010 pöydälle pantu asia
Lausunto opetusministeriölle eräiden koulutusta koskevien lakien ja rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta -luonnoksesta hallituksen esitykseksi

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kannanotto Xxxx Xxxxxxxxx ja Asunto Oy Keulakuvantie 13:n muistutuksiin Laajasalon korttelin nro 49139 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11904)

Vt Jorma Bergholmin ja vt Lasse Männistön toivomusponnet: Tontinluovutusten energiatehokkuusehtojen kehittäminen

Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta

Sopimuksen tekeminen Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa Haartmaninkatu 3:a koskevasta asemakaavan muutosehdotuksesta (nro 11849)

Kiinteistö Oy Abraham Wetterintie 6:n, Kiinteistö Oy Wetterinkuja 4:n ja Kiinteistö Oy Wetterinkuja 2:n poikkeamishakemus

Iltakouluasia: Kaupungin omistamien vuokrataloyhtiöiden sulauttaminen

26.4.2010 pöydälle pantu asia
Kaupunginhallituksen päätöksen 28.9.2009 (1060 §) kumoaminen (Kulosaaren tontin 42007/7 rakennuskielto; piirustus nro 11908)

26.4.2010 pöydälle pantu asia
Siirtolapuutarhatyöryhmän jatkotoimenpiteiden seuranta

HENKILÖTIETO- JA JULKISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN LIITTYVIEN YLEISOHJEIDEN JA PÄÄTÖSVALLAN SIIRTÄMISTÄ KOSKEVIEN PÄÄTÖSTEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-808

KJ Kaupunginhallitus päättänee

1 kumota 15.5.2006 §:n 685 kohdalla hyväksymänsä henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntöön liittyviä yleisohjeita ja päätösvallan siirtämistä koskevan päätöksensä kohdan 5 siltä osin kuin se koskee henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajan toimivaltaa Helsingin kaupungin rekrytointijärjestelmän osalta ja samaa asiaa koskevan 5.5.2003 §:n 595 kohdalla tekemänsä päätöksen sekä

2 muuttaa 15.5.2006 §:n 685 kohdalla hyväksymänsä ja 9.6.2008 §:n 856 kohdalla muuttamansa henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntöön liittyviä yleisohjeita ja päätösvallan siirtämistä koskevan päätöksensä 6 kohdan seuraavan sisältöiseksi,

että Helsingin kaupungin henkilöstöhallinto-rekisterin osalta henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja päättää:

- rekisteriselosteen laatimisesta

- rekisterin tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä

- tietojen korjaamisesta ja luovuttamisesta

ja että henkilöstöhallinto-rekisteriin sisältyvien osarekisterien osalta rekisterikohtaisesti nimetyt vastuuhenkilöt tai heidän erikseen määräämänsä henkilöt päättävät:

- rekisterin käytöstä

- käyttöoikeuksien myöntämisestä ja tarkistamisesta vähintään kerran vuodessa

- rekisteröityjen informoinnin ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta

- rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta

- rekisterin suojaamisesta ja tietoturvan järjestämisestä, arkistoinnista ja hävittämisestä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että tämä päätös tulee voimaan 1.6.2010 ja on voimassa toistaiseksi.

Pöytäkirjanote henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Enroos Asta, palvelussuhdepäällikkö , puhelin 310 36420

ESITTELIJÄ

Henkilötietolaki edellyttää, että rekisterinpitäjän on laadittava henkilörekistereistä rekisteriseloste. Helsingin kaupungin henkilöstöhallinnon henkilörekistereistä on tehty aiemmin erilliset järjestelmäkohtaiset rekisteriselosteet. Virastojen ja liikelaitosten yhteiskäytössä olevat henkilöstöhallinnon järjestelmät ja osarekisterit on nyt koottu yhteiseen henkilöstöhallinto-rekisterin rekisteriselosteeseen.

Helsingin kaupungin henkilöstöhallinnon rekisteri sisältää seuraavat järjestelmät ja osarekisterit: henkilöstöhallinnon tietojärjestelmä (HIJAT; TPJAT, NIJAT, VAKAT, PAJAT, eHevy, eläkkeensaajat), henkilöstökorttijärjestelmä, käyttäjätunnusrekisteri, matka- ja kuluhallintajärjestelmä, puhelinluettelotietokanta, rekrytointijärjestelmä, suorituksen johtamisen järjestelmä, sähköpostijärjestelmä, työllistettävien tietojenhallintajärjestelmä, uudelleensijoituksen sovellus sekä valtion kunniamerkkien käsittelyohjelmisto.

Helsingin kaupungin henkilöstöhallinto-rekisterin rekisterinpitäjä on kaupunginhallitus, koska henkilöstöhallinnon järjestelmät koskevat kaikkia kaupungin virastoja ja liikelaitoksia. Henkilöstöhallinnon rekisterin osalta on tarkoituksenmukaista, että kaupunginhallitus siirtää päätösvaltaa henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtajalle vastaavasti kuten päätösvaltaa on aiemmin siirretty henkilöstöjohtajalle henkilöstöhallinnon tietojärjestelmän ja rekrytointijärjestelmän osalta, jotka kuuluvat osarekistereinä henkilöstöhallinnon rekisteriin.

Esittelijän mielestä on tarkoituksenmukaista, että rekisterinpitäjän tehtävien osalta henkilöstöjohtaja voi päättää henkilöstöhallinnon rekisteriselosteen laatimisesta, rekisterin tietosisällön ja käyttötarkoituksen määrittelystä sekä tietojen korjaamisesta ja luovuttamisesta.

Lisäksi päätösvaltaa olisi tarkoituksenmukaista siirtää päätösesityksessä esitetyllä tavalla osarekisteristä vastaaville henkilöille, jotka tuntevat järjestelmän. Vastuuhenkilöt tai heidän nimeämänsä henkilöt päättäisivät rekisterin käytöstä, käyttöoikeuksien myöntämisestä ja tarkistamisesta, rekisteröityjen informoinnista ja tarkastusoikeuden toteuttamisesta sekä rekisterin järjestelmäteknisestä ylläpidosta, tietoturvasta, suojaamisesta, arkistoinnista ja tietojen hävittämisestä. Arkistoinnissa ja tietojen hävittämisessä noudatetaan kulloinkin voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

Esittelijä toteaa lisäksi, että virastoilla ja liikelaitoksilla tulee olla erikseen rekisteriselosteet sellaisista asiakas- tai muista vastaavista henkilörekisterin muodostavista tietojärjestelmistä, jotka eivät sisälly henkilöstöhallinnon rekisteriselosteeseen.

Esittelijä ehdottaa, että Khs osin kumoaisi ja osin muuttaisi aikaisemmin tekemiään henkilötieto- ja julkisuuslainsäädäntöön liittyviä yleisohjeita ja päätösvallan siirtämistä sekä rekrytointijärjestelmän rekisteriselostetta koskevia päätöksiään päätösehdotuksesta ilmenevällä tavalla.

LAUSUNTO PYSÄKÖINNINVALVONTAA KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN UUDISTAMISESTA

Khs 2010-639

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa oikeusministeriölle seuraavan lausunnon mietinnöstä ’Pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen’ (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 16/2019):

Pysäköinninvalvontaa koskeva uudistus on kannatettava. Uudistuksen myötä voidaan nykyistä paremmin ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja puuttua tehokkaammin pysäköintivirheisiin ja erityisesti niihin tapauksiin, joissa henkilö osoittaa piittaamattomuutta tekemällä jatkuvasti pysäköintivirheitä. Toisaalta myös ajoneuvon kuljettajan, omistajan ja haltijan asemaa parannetaan mm. pidentämällä maksuaikaa, lyhentämällä vanhentumisaikaa ja parantamalla muutoksenhakumahdollisuutta. Rengaslukituksen käyttömahdollisuus on selvä parannus nykytilanteeseen nähden.

Seuraavassa on esitetty joitakin yksittäisiä näkökohtia, jotka Helsingin kaupunki esittää otettavaksi huomioon asian jatkovalmistelussa:

Oikaisuvaatimuksen esittämisaika

Pysäköintivirhemaksulaissa säännellystä vastalausemenettelystä luovutaan ja vastalauseen sijasta pysäköintivirhemaksusta voi tehdä oikaisuvaatimuksen kunnalliselle pysäköinninvalvojalle. Oikaisuvaatimuksen esittämisajaksi on ehdotettu 30 päivää. Pysäköintivirhemaksun luonne huomioon ottaen oikaisuvaatimuksen tekeminen ei edellytä kovin pitkää aikaa. Toisaalta asian selvittämiseksi se olisi hyvä saada mahdollisimman pian vireille. Oikaisuvaatimus voidaan joka tapauksessa ottaa tutkittavaksi määräajan jälkeen, jos myöhästymiseen on ollut erityinen syy ja oikaisuvaatimus on tehty niin pian kuin se on ollut mahdollista.

Maksuaika ja viivästysseuraamus

Esityksessä pidetään pysäköintivirhemaksulaissa maksukehotukselle säädettyä kahden viikon maksuaikaa varsin lyhyenä. Kuitenkin määräaikaa voidaan verrata esimerkiksi joukkoliikenteen tarkastusmaksuun, jossa määräaika tarkastusmaksun suorittamiselle on vain viikko. Lisäksi voidaan todeta, että ajoneuvoista myös otetaan ilkivaltaisesti pois niihin kiinnitettyjä maksukehotuksia. Tällöin pitkä maksuaika tarkoittaa samalla sitä, että ajoneuvon haltija/omistaja saa tiedon pysäköintivirhemaksusta myöhemmin. Tämä voi olla ongelmallista myös oikaisuvaatimuksen esittämistä ajatellen. Lisäksi esimerkiksi matkan vuoksi pidempään autonsa pysäköivältä kuljettajalta voitaneen edellyttää erityistä tarkkuutta pysäköinnin luvallisuuden varmistamisessa.

Esityksessä ehdotetaan luovuttavaksi virhemaksulaissa säädetystä maksun korottamisesta puolitoistakertaiseksi, jos maksukehotusta ei noudateta määräajassa. Korotuksen asemesta jatkossa myöhästyneellä maksulle laskettaisiin viivekorkoa.

Kiinteää maksua voitaisiin, pysäköintivirhemaksun suuruus ja toisaalta virhemaksujen suuri määrä huomioon ottaen, pitää perustellumpana vaihtoehtona. Viivekoron käsittely on kiinteään maksuun verrattuna huomattavasti työläämpää. Viivekoron ollessa sidoksissa pysäköintivirhemaksuun aiheutuu maksun laiminlyönnistä varsin vähäinen seuraamus. Maksun suorittamista korkoseuraamus ei juuri tehostane, kuten esityksessä arvioidaan. Muutosta ei voida pitää pysäköintivirhemaksujen perinnän kannalta hyvänä ratkaisuna. Maksuviivästyksen aiheuttama 50 %:n korotus tulisi siten säilyttää maksuhalukkuuden parantamiseksi ja jälkiperintätarpeen vähentämiseksi.

Julkisen ja yksityisen pysäköinninvalvonnan välinen suhde

Pysäköinninvalvontaa yksityisellä alueella koskevat ehdotukset ovat perusteltuja pysäköintijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi. Laissa edellytetyn kahden vuorokauden yhtäjaksoisen odotusajan laskemista voidaan kuitenkin pitää jonkin verran ongelmallisena. Kun yksityisellä alueella on käytössä yksityinen pysäköinninvalvonta, ajoneuvon siirto tai rengaslukon käyttö on silti mahdollista vain poliisin tai kunnallisen viranomaisen toimesta. Jos kunnallisen viranomaisen tulee todeta ajoneuvon virheellisen pysäköinnin kesto vain yksityisalueen pysäköinninvalvontaa suorittavan tahon antaman valvontamaksun perusteella, johtaisi se tilanteeseen, jossa yksityinen taho saisi valvontamaksutulot, mutta kaupungille jäisi ainoastaan siirto- tai rengaslukkokustannukset.

Pöytäkirjanote oikeusministeriölle (myös sähköisenä oikeusministerio@om.fi), kaupunkisuunnittelulautakunnalle, yleisten töiden lautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Mietintö: Pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen
	Liite 2	Lausunto pysäköinninvalvontaa koskevan... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö uudistuu. Tavoitteena on ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja antaa entistä monipuolisemmat keinot puuttua virheelliseen pysäköintiin. Oikeusministeriön esityksen mukaan pysäköintivirhemaksu olisi 20 – 80 euroa, uutena keinona otettaisiin käyttöön rengaslukitus vaihtoehtona ajoneuvon siirtämiselle ja yksityisten alueiden pysäköinninvalvonnasta säädettäisiin oma laki. Lisäksi lakiehdotus sisältää ajoneuvon kuljettajan, omistajan ja haltijan asemaa parantavia muutoksia.

Kaupungin lausunnossa on otettu esille lisätarkastelua vaativana asiana viivästysseuraamuksen käyttöönotto. Lisäksi on kiinnitetty huomiota maksuaikaan ja oikaisuvaatimusaikaan sekä yksityiseen pysäköinninvalvontaan. Muilta osin mietinnössä esitettyihin ehdotuksiin ei ole huomautettavaa.

Esittelijä Oikeusministeriö pyytää 22.3.2010 päivätyllä kirjeellä lausuntoa mietinnöstä ’Pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen’ (oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 16/2019). Lausuntoa pyydetään 10.5.2010 mennessä.

Ministeriö toteaa kirjeessään, että mietinnössä ei ole voitu ottaa huomioon korkeimman oikeuden 16.3.2010 antamaa ennakkopäätöstä yksityisestä pysäköinninvalvonnasta (KKO 2010:23)

./. Mietintö on liitteenä 1. Mietintö on myös saatavissa internetin kautta osoitteesta: www.om.fi/Etusivu/Julkaisut/Mietintojajalausuntoja

Oikeusministeriön esityksen pääsisältö

Voimassa oleva pysäköintivirhemaksusta annettu laki tuli voimaan 1.9.1970. Laki on ollut toimiva, mutta pysäköinninvalvontaa koskevien säännösten kokonaisuudistus on katsottu tarpeelliseksi, kun otetaan huomioon ajoneuvojen ja pysäköintivirheiden määrän lisääntyminen sekä oikeudellinen kehitys. Uudistuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja antaa entistä monipuolisemmat ja tehokkaammat keinot puuttua virheelliseen pysäköintiin. Tarkoituksena on myös lisätä sääntelyn selkeyttä ja tarkkuutta.

Oikeusministeriön mietinnössä on kaksi lakiehdotusta, ehdotus laiksi julkisesta pysäköinninvalvonnasta sekä ehdotus laiksi yksityisestä pysäköinninvalvonnasta. Lisäksi ehdotetaan eräitä muutoksia eräisiin muihin lakeihin, mm. lakiin ajoneuvojen siirtämisestä ja maastoliikennelakiin.

Lakiehdotuksen mukaan pysäköinninvalvonnasta huolehtisivat edelleen poliisi sekä kunnallinen pysäköinninvalvoja ja pysäköinnintarkastaja, jos kunnassa on järjestetty kunnallinen pysäköinninvalvonta. Esityksellä ei muutettaisi viranomaisten toimivaltuuksia.

Pysäköintivirhemaksu ehdotetaan korotettavaksi 20–80 euroon nykyisestä 10 -50 eurosta. Helsingissä pysäköintivirhemaksun kattoa olisi siten mahdollista asetuksella korottaa nykyisestä 50 eurosta 80 euroon 1. alueella. Muilla alueilla maksun korotus voisi olla 40 euron sijasta 50 euroa.

Ajoneuvon kuljettajan sekä omistajan ja haltijan asemaa ehdotetaan parannettavaksi pidentämällä maksuaikaa kahdesta viikosta kuukaudeksi. Lisäksi maksun korotus maksuviivästyksen johdosta puolitoistakertaiseksi poistuisi ja tilalle tulisi viivekorko.

Samasta jatkuvasta pysäköintivirheestä voitaisiin määrätä enintään kolme pysäköintivirhemaksua. Uusi maksu voitaisiin määrätä, kun edellisen määräämisestä on kulunut vuorokausi. Voimassa olevan lain mukaan voidaan määrätä vain yksi virhemaksu riippumatta virheellisen pysäköinnin ajallisesta kestosta. Muutoksen tarkoituksena on puuttua erityisesti piittaamattomuudesta johtuviin pysäköintivirheisiin.

Julkista pysäköinninvalvontaa koskeva suuri muutos on mahdollisuus rengaslukon käyttöönottoon. Rengaslukitus olisi vaihtoehtoinen keino ajoneuvon siirtämiselle. Rengaslukko voidaan rinnastaa ajoneuvon siirtämiseen siinä suhteessa, että molemmissa tapauksissa ajoneuvon käyttäminen estetään. Rengaslukolla tarkoitetaan ajoneuvoon kiinnitettävää laitetta, joka estää auton liikuttamisen. Rengaslukon käyttämisestä päättäisi poliisi tai kunnallinen pysäköinnintarkastaja.

Rengaslukon käyttö tai ajoneuvon siirto olisi mahdollista aikaisintaan kahden vuorokauden kuluttua pysäköintivirheen alkamisesta. Esityksen mukaan ajoneuvo voitaisiin kuitenkin siirtää tai siihen kiinnittää rengaslukko kahden vuorokauden aikarajasta riippumatta, jos ajoneuvon omistajalla tai haltijalla on maksamatta viisi samalla ajoneuvolla tehdyn viiden eri teon perusteella lainvoimaisesti määrättyä pysäköintivirhemaksua.

Pysäköintivirhemaksua ja rengaslukkoa koskevasta päätöksestä voitaisiin tehdä oikaisuvaatimus pysäköinninvalvojalle, jonka päätöksestä voisi hakea muutosta hallinto-oikeudessa. Hallinto-oikeuden ratkaisua koskevasta muutoksenhakukiellosta luovuttaisiin. Muutosta voisi siten hakea korkeimmassa hallinto-oikeudessa, jos se myöntää valitusluvan.

Voimassa olleesta menettelystä, jossa ensiksi annetaan maksukehotus ja sen jälkeen täytäntöönpanokelpoinen maksumääräys luovuttaisiin. Ehdotuksen mukaan pysäköinnintarkastaja antaisi täytäntöönpanokelpoisen päätöksen virhemaksusta.

Pysäköintivirhemaksun vanhentumisaika lyhennettäisiin nykyisestä viidestä vuodesta kolmeksi vuodeksi.

Kiinteistön omistajalla tai haltijalla on oikeus määrätä kiinteistön käytöstä. Voimassa olevan tieliikennelain 28 §:n 3 momentin mukaan pysäköiminen yksityisellä alueella on kielletty ilman kiinteistön omistajan tai haltijan lupaa. Tällä hetkellä ei ole säännöksiä kiinteistön omistajan tai haltijan oikeudesta valvoa pysäköintiä kiinteistöllä.

Esityksen mukaan yksityisellä alueella voitaisiin järjestää yksityinen pysäköinninvalvonta, josta huolehtisi kiinteistön omistaja tai haltija. Tämä voisi siirtää valvontaoikeuden esimerkiksi ulkopuoliselle yritykselle. Luvattomasta pysäköinnistä voitaisiin veloittaa valvontamaksu, jonka määrä saisi olla enintään sama kuin vastaavalla alueella tehdystä pysäköintivirheestä määrättävä pysäköintivirhemaksu. Samasta jatkuvasta luvattomasta pysäköinnistä voitaisiin veloittaa kolme valvontamaksua. Uutta valvontamaksua ei saa veloittaa ennen kuin kulunut vuorokausi edellisen maksun asettamisesta.

Valvontamaksu olisi ainoa luvattoman pysäköinnin seuraamus, jonka yksityistä pysäköinninvalvontaa harjoittava taho voisi määrätä. Pysäköintivirhemaksun määrääminen, rengaslukon käyttäminen ja ajoneuvon siirtäminen kuuluisivat julkisesta pysäköinninvalvonnasta huolehtivien viranomaisten päätösvaltaan. Jollei valvontamaksua suoritettaisi vapaaehtoisesti, maksun saamiseksi olisi nostettava kanne käräjäoikeudessa.

Saadut lausunnot

Mietinnöstä on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan (22.4.2010) ja yleisten töiden lautakunnan (13.4.2010) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (15.4.2010) lausunnot.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunnossa todetaan, että pysäköintivirhemaksun tulee olla suuruudeltaan sellainen, että se tukee pysäköintijärjestelmän toimivuuden ja turvallisuuden lisäksi liikennejärjestelmän kestävyyttä ja erityisesti joukkoliikenteen edistämistä kaupunkiliikenteessä. Pysäköintivirhemaksun ylärajaksi esitetty 80 euroa, jota voidaan käyttää vain Helsingin 1. maksuvyöhykkeellä, on samansuuruinen kuin joukkoliikenteen tarkastusmaksu pääkaupunkiseudulla. Jos ylärajasta päätetään jo laissa, 80 euron maksun pitäisi ulottua esitettyä laajemmalle. Lausunnossa ehdotetaan, että euromääräisestä ylärajasta tulisi säätää asetuksella joukkoliikenteen tarkastusmaksun tapaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa myös, että esitetty rengaslukon käyttömahdollisuus on tarpeen pysäköinninvalvonnan keinovalikoiman lisäämiseksi, mutta käytön tulisi olla mahdollista välittömästi esitetyn kahden vuorokauden seuranta-ajan sijasta. Maksuajan pidentäminen kahdesta viikosta kuukauteen on perusteltua, mutta 50 prosentin korotus on tarpeen säilyttää. Pysäköinninvalvontaa yksityisellä alueella koskevat ehdotukset ovat perusteltuja pysäköintijärjestelmän toimivuuden varmistamiseksi.

Yleisten töiden lautakunta ei pidä hyvänä ratkaisuna siirtymistä viivekoron perintään pysäköintivirhemaksun laiminlyönnin johdosta. Viivekoron käsittely on työläämpää kiinteään maksuun verrattuna. Viivekoron ollessa sidoksissa pysäköintivirhemaksuun aiheutuu maksun laiminlyönnistä varsin vähäinen seuraamus. Nykyisin pysäköintivirhemaksu korotetaan puolitoistakertaiseksi maksun viivästyessä. Lautakunta kiinnittää huomiota myös maksuajan pituuteen ja oikaisuvaatimuksen esittämisaikaan.

Yksityisen pysäköinninvalvonnan osalta lautakunta kiinnittää huomiota kahden vuorokauden yhtäjaksoisen odotusajan laskemiseen liittyviin ongelmiin.

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnossa on myös puututtu virhemaksun suorittamisen laiminlyönnistä aiheutuvaan viivemaksuun. Viivekorko ei tehosta maksun suorittamista niin hyvin kuin nykyinen järjestely eikä ole perinnön kannalta yhtä yksinkertainen.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että pysäköinninvalvontaa koskeva uudistus on kannatettava. Uudistuksen myötä voidaan nykyistä paremmin ennaltaehkäistä pysäköintivirheitä ja puuttua tehokkaammin pysäköintivirheisiin ja erityisesti niihin tapauksiin, joissa henkilö osoittaa piittaamattomuutta tekemällä jatkuvasti pysäköintivirheitä. Toisaalta myös ajoneuvon kuljettajan, omistajan ja haltijan asemaa parannetaan mm. pidentämällä maksuaikaa, lyhentämällä vanhentumisaikaa ja parantamalla muutoksenhakumahdollisuutta.

Rengaslukituksen käyttömahdollisuus on selvä parannus nykytilanteeseen nähden. Rengaslukkoa voidaan pitää tehokkaana keinona puuttua virheelliseen pysäköintiin, ja sen voidaan olettaa vaikuttavan ennalta ehkäisevästi.

Rengaslukitus ei mm. käytännön pysäköinninvalvontatoimintaa ajatellen voi olla ensisijainen keino puuttua virheelliseen pysäköintiin. Esittelijä ei näin ollen kannata kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämää ajatusta, että rengaslukituksen käytön tulisi olla mahdollista välittömästi esitetyn kahden vuorokauden odotusajan sijasta. Ajoneuvon siirto on Helsingin olosuhteissa toimivampi keino, ja liikenneturvallisuutta haittaavaan väärinpysäköintiin voidaan puuttua heti ja ajoneuvo voidaan siirtää viipymättä.

Pysäköintivirhemaksun ylärajan asettaminen sisäasianministeriön asetuksella on ollut toimiva, eikä menettelyä ole tarpeen muuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämällä tavalla. Ehdotukseen on nyt myös kirjattu nykyisin noudatettu käytäntö poliisilaitokselta pyydettävästä lausunnosta. Pysäköinninvalvonnasta huolehtiminen on poliisin ja poliisin ohella kunnallisen pysäköinninvalvonnan asia.

Ehdotuksessa ei ole lähdetty muuttamaan nykyistä virhemaksujärjestelmää esim. teon moitittavuuden mukaiseen porrastukseen, mikä ehkä muodostaisikin järjestelmästä monimutkaisemman. Laajempi keinovalikoima ja mahdollisuus puuttua jatkuviin ja toistuviin pysäköintivirheisiin ovat kuitenkin hyviä parannuksia nykyiseen verrattuna.

Esittelijä yhtyy lausunnoissa esitettyihin näkökohtiin, jotka koskevat viivemaksun käyttöönotosta aiheutuvia ongelmia ja käytännön hankaluuksia.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa on kiinnitetty huomiota myös maksuajan ja oikaisuvaatimusajan pituuteen.Näistä on otettu maininta myös lausuntoon.

Esittelijä toteaa lopuksi, että Helsingin kaupungin kunnallinen pysäköinninvalvoja Kaija Kossila on ollut mukana työryhmässä, joka on valmistellut ehdotuksen Hallituksen esitykseksi pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

LAUSUNNON ANTAMINEN ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTOLLE HELSINGIN KAUPUNGIN RAKENNUSVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA (SÖRNÄISTENNIEMI)

Khs 2010-499

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Etelä-Suomen aluehallintovirastolle seuraavan lausunnon Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta, joka koskee vesialueen täytössä käytettävän asfaltin ja betonin hyödyntämistä Sörnäistenniemellä:

Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin ympäristölautakunta on 23.3.2010 kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisena antanut asiassa lausunnon Etelä-Suomen aluehallintovirastolle.

Kaupunginhallitus viittaa ympäristölautakunnan lausunnossa esitettyyn ja toteaa puoltavansa Kalasataman alueella syntyvän asfalttijätteen ja eri purkukohteissa syntyvien betonijätteiden käyttöä Sörnäistenniemen meritäytössä. Kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että asfaltin ja betonin hyötykäytössä tulee huomioida myös täyttöjen päälle myöhemmin toteutettavan Sörnäistenniemen asemakaavan mukaisen asuntorakentamisen asettamat ja muut rakennetekniset vaatimukset.

Kaupunginhallitus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ja töiden aloittamista ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Ruoppaus- ja täyttötyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2010.

Pöytäkirjanote Etelä-Suomen aluehallintovirastolle, ympäristölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Lausunnon antaminen Etelä-Suomen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Etelä-Suomen aluehallintovirasto pyytää Helsingin kaupunkia antamaan lausuntonsa Helsingin kaupungin rakennusviraston ympäristölupahakemuksesta. Lausunto pyydetään toimittamaan aluehallintovirastoon 26.4.2010 mennessä. Lisäaikaa lausunnon antamiselle on saatu 14.5.2010 saakka.

Asiassa on saatu ympäristölautakunnan (23.3.2010), kaupunkisuunnittelulautakunnan (8.4.2010) sekä talous- ja suunnittelukeskuksen (20.4.2010) lausunnot.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa ympäristöluvan myöntämistä ja töiden aloittamista ennen lupapäätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Tämän lisäksi talous- ja suunnittelukeskus kiirehtii sekä ympäristöluvan että vesilain mukaisen luvan myöntämistä, koska ruoppaus- ja täyttötyöt on tarkoitus aloittaa kesällä 2010. Ruoppaus- ja täyttötyöt liittyvät Sörnäistenniemen asemakaavan toteuttamiseen ja asuntotuotannon käynnistämiseen alueella.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Ympäristölupahakemus

Rakennusvirasto hakee Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristönsuojelulain mukaista lupaa asfaltin ja betonin hyödyntämiseen täytössä Sörnäistenniemellä. Lupaa haetaan lisäksi päätöksen täytäntöönpanoon muutoksenhausta huolimatta.

Ympäristölupahakemuksen mukainen toiminta

Sörnäistenniemen alue, joka sijaitsee Kalasataman alueella, on kaavoitettu asuin- ja työpaikka-alueeksi. Tuleva uusi asuinalue laajenee merelle, minkä johdosta ranta-aluetta täytetään noin 10 700 m². Täyttöalue muodostuu louhetukipenkereestä, jonka koko on noin 80 000 m³ ja sen sisäpuolisesta täytöstä, joka on noin 74 000 m³. Täytössä on tarkoitus käyttää louheen ja merihiekan lisäksi myös hyötykäytettävää asfalttia ja betonia.

Täyttöalueelta ruopataan sedimenttejä yhteensä noin 63 000 m³ktr. Ruopattavien sedimenttien pintakerros on todettu likaantuneeksi 0,5 metrin syvyydelle. Pintakerroksessa on todettu meriläjityskelpoisuuden ylittäviä pitoisuuksia PAH-yhdisteitä, mineraaliöljyä ja TBT:tä. Tämä pintakerros ruopataan ensin ja siitä syntyvät ruoppausmassat sijoitetaan maalle paikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä massoja. Likaantunutta ruoppausmassaa syntyy arviolta noin 8 000 m³ktr. Puhtaat ruoppausmassat sijoitetaan Taulukarin meriläjitysalueelle. Taulukarin läjitysalueella on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan puhtaita ruoppausmassoja.

Ruoppaus- ja täyttötyöt on tarkoitus tehdä mahdollisimman vähän veden samentumista aiheuttavalla tekniikalla, jolloin samentuminen jää vähäiseksi. Täyttö kaventaa Sörnäistenniemen ja Mustikkamaan välistä salmea kapeimmalla kohdalla noin 50 m, mutta sen vaikutus alueen veden virtauksiin arvioidaan vähäiseksi. Salmen kaventaminen aiheuttaa veden virtausnopeuden kasvua salmessa. Työkohdealue ei ole kalataloudellisesti merkittävä eikä hankkeen arvioida vaikuttavan kalankulkuun alueella, kun työt ajoitetaan oikein lohikalojen nousuun nähden. Täyttö ei vaikuta alueen vesiliikenteeseen. Hankkeella voi olla tilapäistä veden samennusvaikutusta Mustikkamaan uimarannalla. Vanhankaupunginlahden Natura-alueelle hankkeella ei ole vaikutusta.

Alueelle tehtävään täyttöön on suunniteltu vaihtoehtoisesti käytettäväksi betonipurkujätettä tai asfalttijätettä. Purkubetoni tulisi Helsingin purkukohteista esim. Länsisataman ja Sörnäisten sataman puretuista terminaalirakennuksista. Asfalttijäte tulisi lähinnä Kalasataman alueelta.

Betonipurkujätteen hyödyntämiskelpoisuus arvioidaan valtioneuvoston asetuksen (591/2006) mukaisesti. Asfalttijätteen ympäristökelpoisuuden osoittamiseksi ei ole vastaavaa menettelyä tai raja-arvoja.

Uudenmaan ympäristökeskus on hyväksynyt mm betoni- ja asfalttijätteen esikäsittelyä ja välivarastointia Kalastaman alueella koskevan ympäristöluvan 16.12.2009.

Purkubetonia käytettäisiin enintään noin 30 000 m³ ja asfalttia enintään noin 50 000 m³. Käytettävän jätteen kokonaismäärä tulisi olemaan 70 000 m³. Näillä määrillä valtaosa vedenalaisesta täytöstä olisi asfaltti- ja betonijätettä. Asfalttijätteen käyttöä meritäytössä perustellaan sillä, että kohteessa ei ole asfaltin uusiokäyttötarvetta.

Hakija on tarkastellut hakemuksessa asfalttijätteen ympäristökelpoisuutta kirjallisuuteen ja muista käyttökohteista saatuihin kokemuksiin perustuen. Asfaltti sisältää mm. PAH-yhdisteitä ja pieniä määriä raskasmetalleja. Asfaltti saattaa sisältää myös käytön aikana siihen päätyneitä haitta-aineita. Vastaavista kohteista ei ole kokemusperäistä tietoa, mutta erilaisissa käyttökohteissa ja laboratorio-oloissa puhtaan asfaltin on todettu kestävän hyvin suoloja. Esimerkiksi liukkaudentorjunta-aineina käytetyt suolat eivät lisänneet merkittävästi PAH-yhdisteiden liukenemista.

Tarkastelun johtopäätös on, että asfaltin käyttöä meritäytöissä voidaan pitää turvallisena. Olosuhteet täytössä ovat asfaltin hajoamiselle ja haitta-aineiden liukenemiselle epäedulliset. Hakemuksessa esitetään kuitenkin tehtäväksi lisäselvityksiä asfaltin sopivuudesta kohteeseen. Näitä ovat

- asfaltin kohdekohtaisten haitta-ainepitoisuuksien selvittäminen,

- kriittisten haitta-aineiden liukoisuuden selvittäminen, mm suolaisen veden vaikutus haitta-aineiden liukoisuuteen,

- vaikutukset meriveden haitta-ainepitoisuuksiin,

- täyttöalueen sisäisin veden ja meriveden haitta-ainepitoisuuksien seuranta.

Jos merkittäviä määriä haitta-aineita vapautuisi, hakemuksen mukaan voitaisiin rakentaa suoja- tai eristerakenteita estämään aineiden leviämistä täyttöalueen ulkopuolelle.

Hakija esittää pitävänsä kirjaa mm. hyödynnettävän jätteen määrästä, jätteen alkuperästä, asfaltin palakoosta, laadunvalvonnan tuloksista ja ympäristöseurannan tuloksista.

LAUSUNTO HUSIN PSYKIATRIAN TOIMINTASUUNNITELMASTA 2010 - 2020

Khs 2010-500

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle seuraavan lausunnon psykiatrian toimintasuunnitelmasta 2010 – 2020:

Yleistä suunnitelmasta

Suunnitelmassa sitoudutaan vahvasti toimintakäytäntöjen uudistamiseen. Suunnitelmaan perehtymistä vaikeuttaa se, ettei tavoitellusta toimintamallista ole voitu antaa konkreettisempaa kokonaiskuvausta. Suunnitelmassa viitataan vahvistuvaan ja uudistuvaan avohoitoon sekä uusiin välimuoto- ja välimaastoyksiköihin. Toiminnan uudistamista ja tehokkuutta painotetaan kertomatta kuitenkaan, mitä konkreettisesti on tarkoitus muuttaa.

Suunnitelman jatkovalmistelussa tulee selkeämmin esittää, mitkä ovat suunnitellut poliklinikoiden ja sairaalatoiminnan voimavarat, vastuualueet ja tehtävät.

Suunnitelmassa ei mainita Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdesuunnitelmaa ja sen vaikutuksia psykiatriseen erikoissairaanhoitoon.

Ns. kolmatta sektoria ja sen monipuolista ja merkittävää toimintaa julkisen palvelun täydentäjänä ei mainita lainkaan. Yhteistyötä järjestöjen kanssa tulisi tiivistää varsinkin, kun toimintasuunnitelmassa todetaan avohoidon korostuva merkitys.

Mielenterveysongelmiin liittyvien päihdehäiriöiden tutkimus ja hoito saa potilaiden määrään nähden varsin vähän tilaa suunnitelmassa.

Suunnitelmassa esitetty palvelujen keskittämisen logiikka (mm. vanhuspsykiatrian palvelut, ruotsinkielinen psykiatria) edellyttää uudelleentarkastelua. Perustason psykiatrisen erikoissairaanhoidon ja yliopistosairaalaan kuuluvan vaativan erikoissairaanhoidon (”tertiäärinen toiminta”, erityisen vaativa psykiatrinen hoito, harvinaiset psykiatriset häiriöt, pienet potilasryhmät) välinen toiminnallinen työnjako HUS-alueella tulisi tarkistaa yhteistyössä kuntien kanssa.

Suunnitelmassa keskeisen roolin saavaa Kellokosken sairaalaa tulee Helsingin näkemyksen mukaan kehittää erityistason sairaalakuntoutuspaikkana, jonka vastuualueena on vaikeaoireisten kaksoisdiagnoosipotilaiden kuntoutus sekä käytösoireiden vuoksi vaikeahoitoisten psykiatristen potilaiden vaativa jatkohoito. Kellokoskelle ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa sellaista kuntoutusvuodeosastokapasiteettia, joka voitaisiin korvata lähempänä avohoitoa olevalla psykiatrisella kuntoutuksella, jota toteuttavat kuntoutuskodit, palvelutalot ja päivätoimintakeskukset. Kellokosken sairaalan käyttöä suunniteltaessa tulee arvioida myös A-klinikkasäätiön Järvenpään sosiaalisairaalan osuus päihdepsykiatristen potilaiden palvelukentässä.

Neuropsykiatriassa yliopistoklinikalta toivotaan ohjausta mm. autismispektrin häiriöistä kärsivien potilaiden perustason tutkimusohjeistojen rakentamisessa. Suunnitelmassa mainittu neuropsykiatristen palvelujen parantaminen tekemällä palvelusopimuksia ulkopuolisten rahoittajien kanssa jää epäselväksi.

Ikäihmisten määrän kasvun vuoksi ei ole perusteltua pitää vanhuspsykiatriaa erityisenä tai pienelle potilasryhmälle tarjottavana keskitetysti tuotettavana osaamisalueena. Vanhuspsykiatrian konsultaatiota luvataan alueille, joilla vanhuspsykiatriaa ei ole. Esitys on ongelmallinen potilaiden palvelutarveajattelun kanssa. Jatkoselvittelyssä tulisi kuvata, miten käytännössä turvataan konsultaatiopalvelut näiden alueiden potilaille ja miten akuuttihoitohoito järjestetään silloin, kun potilasta ei voida asianmukaisesti hoitaa konsultaatioiden turvin. Erityisen vaikeahoitoisten vanhusten psykiatrinen tutkimus ja hoito on tarkoituksenmukaista keskittää yliopistosairaalaan.

Suunnitelman taloudellisten vaikutusten arviointi jätetään kokonaan avoimeksi perustellen sitä tuntemattomien muuttujien suurella määrällä. Suunnitelman kehittämistä tuleekin jatkaa konkretisoinnein ja kustannustekijöitä tutkimalla huomioon ottaen valtakunnalliset linjaukset kuten Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdesuunnitelma.

Suuri osa suunnitelmassa esitetyistä aikuispsykiatrisen toiminnan kehittämistä, järjestämistä ja hoidon sisältöä koskevista ehdotuksista on Helsingissä jo toteutettu tai niitä ollaan toteuttamassa. Keskeisiä hoitoprosesseja (mielialahäiriöpotilaan hoito, psykoosipotilaan hoito) on kehitetty yhteistyössä HUSin kanssa ja siten on turvattu riittävän yhtenäisiä hoitokäytäntöjä ja on vältytty moninkertaiselta työltä.

Psykiatrian tuotteistushankkeen käynnistämistä valmistellaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa terveyskeskuksen muun tuotteistuskehittämisen mukaisesti. HUS-psykiatria on kutsuttu mukaan hankkeeseen.

HUS-psykiatrian suunnitelma ja Helsingin kaupungin psykiatrian palvelut

Suunnitelmassa kritisoidaan voimassa olevaa työnjakosopimusta ja esitetään tavoitteeksi organisaatioiden yhdistyminen.

Kalleushankkeen päätyttyä laadittiin vuonna 2006 Helsingin ja HUS- psykiatrian välinen yksi kirjallinen työnjakosopimus. Sen toteutumista on seurattu säännöllisesti ja yhteistyössä on valmisteltu tarvittavia tarkistuksia. Sopimuksen seurantaa ei Helsingissä ole nähty työläänä eikä pitkäjänteistä suunnittelua vaikeuttavana, vaan tavanomaisena johtamisyhteistyönä. Esitettyä toiminnallisen yhteistyön kehittämistä ja yhteisen suunnittelun ja palveluseurannan jatkamista pidetään tärkeänä ja tarpeellisena.

Kaupunginhallitus ei kannata suunnitelmaan sisältyvää näkemystä organisaatioiden yhdistymisestä erityisesti seuraavista syistä:

1 Nykyaikaisessa mielenterveys- ja päihdepalvelujen kokonaisuudessa psykiatrisen erikoissairaanhoidon enenevästi tärkeimmät tai ensisijaiset yhteistyökumppanit ovat terveyskeskuksen perusterveydenhuolto ja sosiaalitoimen päihdehuolto, joille psykiatrian konsultaatioiden varmistaminen voidaan taata parhaiten, jos psykiatria säilyy kunnan omana toimintana.

2 Tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista ryhtyä mihinkään merkittäviin rakenteiden ja (tai) toimintojen muutoksiin, koska joka tapauksessa aivan lähivuosina saatetaan joutua muuttamaan koko terveyspalvelujärjestelmä ja sen rakenteet toisaalta valmisteilla olevan terveydenhuoltolain voimaan tulon myötä ja toisaalta selvitettävänä olevan Helsinki-Vantaan mahdollisen yhdistymishankkeen toteutuessa.

3 Nyt kaupunki voi itse päättää palvelun järjestämistavan; vaikeimmin sairaiden hoitosuhde psykiatriassa on yleensä pitkäkestoinen ja siksi palvelun fyysinen läheisyys (lähipalvelujen järjestäminen) on olennaisen tärkeää potilaalle. Jos avohoito tai koko psykiatria siirtyisi HUSin järjestämisvastuulle, kaupunki ei tosiasiassa voisi enää estää helsinkiläisten psykiatrian palvelupisteiden – ei edes psykiatrian poliklinikkojen – siirtymistä HUSin niin päättäessä, Helsingin maantieteellisen alueen ulkopuolelle lähikuntiin.

4 Kaikissa aiemmissa lähivuosien selvityksissä (Brommels, 2005, Tuomola 2005, Aer 2009) on päädytty kannattamaan sairaanhoitopiiriin siirtämisen sijasta nykyjärjestelmän säilyttämistä sen paremmuuden perusteella. Helsingin terveyskeskuksen psykiatrisen avohoidon ulkopuolisessa arvioinnissa (Moring ym. 2009) annettiin suosituksia Helsingin ja HUSin työnjaon tarkistamiseen.

Ruotsinkieliset palvelut

Suunnitelmassa ruotsinkieliset palvelut ehdotetaan koottavaksi seudulliseen, väestövastuun kantavaan osaamiskeskukseen, ”moderniin välimuotoyksikköön”.

Ruotsinkielisyyttä ei voida pitää psykiatrista erityisosaamista edellyttävänä lähtökohtana, vaan palvelujen järjestämisperusta pitäisi olla sama kuin suomenkielisellä väestöllä. Ruotsinkielisten tulisi vastaavasti saada erityistason psykiatrian palveluja (esim. neuropsykiatriaa) omalla äidinkielellään. Ruotsinkielisten palvelujen erottaminen yliopistotason toiminnaksi voi eristää palvelun muusta väestövastuullisesta toiminnasta ja vaarantaa hoitoketjujen sujuvuutta. Nykyisin HYKSissä toimivalla ruotsinkielisellä osastolla hoidetaan n. 60 - 70 potilasta vuodessa, kun Auroran sairaalassa on vuosittain hoidossa noin 700 äidinkieleltään ruotsinkielistä henkilöä. Epäselväksi jää, tarkoittaako suunnitelman väestövastuullisuuden periaate sitä, että kaikki ruotsinkielistä sairaalahoitoa tarvitsevat helsinkiläiset hoidettaisiin HYKSissä.

Suunnitelmasta ei ilmene, miten suunniteltu yksikkö vahvistaisi muiden keskitettyjen palvelujen valmiuksia, miten se pienentäisi Jorvin suljettujen sairaansijojen tarvetta ja miten se tukisi Tammiharjun sairaalan toiminnan sopeuttamista. Suunnitelman yhdistäminen Jorvin sairaansijatarpeen korvaamiseen herättää huolta mahdollisesta osastokapasiteetin vähenemisestä.

Helsingin avohoidon arviointiraportissa (2009) esitetään, että ruotsinkielisten psykiatristen palvelujen tuottaminen tulisi selvittää HUSin kanssa lähtökohtanaan se, että laajempi väestöpohja tarjoaa mahdollisuuden monipuolisempien palvelujen tuottamiseen.

Aikaisemmissa alustavissa selvityksissä Jorvi ei ole tuonut esiin tarvetta lähettää ruotsinkielisiä potilaita keskitetylle osastolle.

Kaupunginhallitus esittää vielä vaihtoehtona selvitettäväksi, voitaisiinko ruotsinkieliset psykiatrian palvelut toteuttaa kaupungin toimintana yhdistämällä niihin ammatillinen ja yliopistollinen opetus. Tämä ratkaisu saattaisi lievittää nykyistä merkittävää ruotsinkielisen henkilöstön rekrytointivaikeutta. HYKSille jäisi edelleen ruotsinkielisten potilaiden harvinaisten tai erityisen vaativien psykiatristen häiriöiden hoito.

HUSin suunnitelmaan sisältyvän ehdotuksen ja nyt esitetyn vaihtoehtoisen ehdotuksen etuja ja ongelmia tulisi vielä selvittää ja käydä asiasta keskustelua.

Vanhuspsykiatria

Aikaisempien selvitysten (mm. Tuomola, Moring) mukaisesti vanhuspsykiatria nähdään ensisijaisesti alueellisesti tuotettavana palvelumuotona. Vanhusikäisten määrän kasvun myötä tulevaan lisääntyvään mielenterveyspalvelutarpeeseen ei voida vastata vain vanhuspsykiatriaa lisäämällä. Vanhuksia hoitavien työntekijöiden mielenterveyshoito-osaamista tulee kehittää konsultaatioin ja täydennyskoulutuksen avulla. Helsingin psykiatria aloittaa keväällä 2010 vanhuspsykiatrian konsultaatiotoiminnan ja on lisäksi käynnistänyt terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston työntekijöille suunnatun vanhuspsykiatrian moniammatillisen täydennyskoulutuksen tämän vuoden alussa.

Vanhuspsykiatrian hoitoketju tulisi määritellä yhteistyössä perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen vanhuspalvelujen, kaupunginsairaalan, terveyskeskuksen psykiatrian ja HUSin vanhuspsykiatrian kesken ja samalla tarkistaa nykyisen työnjakosopimuksen sisältö.

Päihdepsykiatria

Päihdepsykiatrian osalta suunnitelma tullee täsmentymään. Opioidikorvaushoidon tarpeen arvioinnin vähitellen siirtyessä kaupungin tehtäväksi tulisi yhteisesti selvittää, miten HUSista tällöin vapautuvat voimavarat on tarkoituksenmukaista sijoittaa.

Lasten- ja nuorisopsykiatria

Ajankohtaista ja välttämätöntä on lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon (perus- ja erityistaso), perheneuvolan ja lastensuojelun hoitovastuiden nykyistä selkeämpi määrittely.

Myös nuorten päihde- ja mielenterveysoirehdinnassa korostuu yhteistyön merkitys. Nuorten päihdetyön ja päihdepsykiatrian sekä nuorisopsykiatrian hyvän toiminnallisen yhteistyön ja työmuotojen kehittämiseen on jatkuvaa tarvetta. Lastensuojelun ja nuorisopsykiatrian yhdessä kehitettävä alue voisi olla uusien työmallien kehittäminen ns. käytöshäiriöisten nuorten hoitoon.

Vaikeahoitoisten lasten ja nuorten palvelujen siirtäminen Tampereelta ja Kuopiosta Kellokoskelle on etäisyyksien lyhenemisen vuoksi kannatettavaa.

Opetusterveyskeskustoiminnan laajentaminen ja erikoislääkärikoulutus

Helsingin kaupungin psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on mahdollisuus suorittaa erikoislääkärikoulutukseen kuuluvia opintoja. Helsingin monipuolinen psykiatriakokonaisuus ja kiinteä yhteistyö perusterveydenhuollon kanssa tarjoavat jatkossa uusia mahdollisuuksia laajentaa ja lisätä yliopistoyhteistyötä. Mieli 2009 – ohjelmaa vastaavan integroidun työmallin mukaiseen eri ammattiryhmien kouluttamiseen on hyvät edellytykset.

Pöytäkirjanote Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitukselle, terveyslautakunnalle, sosiaalilautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Lausuntopyyntö 3.3.2010
	Liite 2	HUSin psykiatrian toimintasuunnitelma 2010 - 2020
	Liite 3	Lausunto HUSin psykiatrian... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ HUS- HYKS- psykiatria muodostettiin yhdistämällä vanha ”Lapinlahden sairaalan psykiatria” ja ne psykiatriset toiminnot, jotka Helsinki siirsi HUSiin vuonna 2000 HUSia perustettaessa. HUSiin siirtyi psykiatrinen päivystystoiminta (päivystyspoliklinikka ja päivystysosasto), Helsingin vanhuspsykiatria (2 vuodeosastoa ja poliklinikka), päihdepsykiatrian osasto, vaikeahoitoisten potilaiden osasto, ruotsinkielinen osasto ja nuorisopsykiatria sekä pitkäaikaispsykiatrian osastoja (3). Näistä on takaisin Helsinkiin palannut psykiatrinen päivystysyksikkö (vuonna 2003) sekä pitkäaikaishoito-osastot, jotka Helsinki on muuttanut kuntoutusosastoiksi. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin psykiatrian tulosyksikkö on tuottanut koko maata palvelevia toimintoja, koko sairaanhoitopiiriä palvelevia toimintoja (esimerkiksi syömishäiriöpotilaiden hoito ja neuropsykiatrian poliklinikkatoiminta) ja lisäksi Helsingin kaupunkia palvelevia toimintoja, jotka ovat ensisijaisesti edellä mainittuja vuonna 2000 Helsingistä HUSiin siirrettyjä yksiköitä. HUSin ja Helsingin kaupungin välinen työnjako on kirjattu ns. työnjakosopimukseen (2006), jonka avulla on seurattu ja kehitetty palvelutoiminnan toteutumista.

Helsinki tuottaa suurimman osan aikuispsykiatrian palveluista omana toimintana ja hoitaa kolme neljäsosaa helsinkiläisistä aikuispsykiatrian potilaista. Terveyskeskus hoitaa n. 16 000 potilasta vuodessa, HUS noin 3 000. Näistä yhteisiä on vain 1 300, joista monet ovat terveyskeskuksen psykiatrisen päivystyksen kautta HUSiin siirtyneitä. Em. HUSin potilasmääräluvussa ovat mukana myös valtion sairaaloissa hoidettavat helsinkiläiset, joita ei hoideta HUSin yksiköissä, mutta joiden hoitokustannukset ns. läpilaskutetaan HUSin kautta.

ESITTELIJÄ Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on pyytänyt 31.3.2010 mennessä lausuntoa psykiatrian toimintasuunnitelmasta. Lisäaikaa lausunnon antamiseen on saatu 11.5.2010 saakka.

./. Lausuntopyyntö ja toimintasuunnitelma ovat esityslistan liitteinä 1 ja 2.

Toimintasuunnitelman esittely

Toimintasuunnitelma sisältää sekä psykiatrisen hoidon linjausten tarkastelua että keskeisimpiä käytännön toimenpiteitä:

Käytännön toimenpiteitä

Otsikon alla mainitaan meneillään oleva Jorvin ja Peijaksen avohoidon keskittäminen suurpoliklinikoihin ja erikoistuminen suurten potilasryhmien tarpeiden mukaisiin yhdessä alueellisten kumppaneiden kanssa saumattomia palvelukokonaisuuksia muodostaviin, vaikuttaviin, väestövastuullisiin, toiminnallisiin prosesseihin. Lisäksi mainitaan IT-psykiatrian kehittäminen, millä viittataan informaatioteknologiaa hyödyntävien hoitomuotojen kehittämiseen.

Helsingin klinikkaryhmässä ehdotetaan uudelleen organisoimista siten, että ruotsinkieliset palvelut järjestetään väestövastuun kantavaksi osaamiskeskukseksi, joka pystyy suunnitelman mukaan modernina välimuotoyksikkönä tarjoamaan avohoitoa ja suljettua osastohoitoa. Helsingin kaupungin ruotsinkielinen poliklinikan toiminnan siirtämistä ko. yksikköön pidetään suotavana synergiaetujen vuoksi. Kaksi suomenkielistä akuuttiosastoa ehdotetaan yhdistettäviksi tarjoamaan erityisen vaativaa hoitoa, jolloin samalla voidaan lisätä vanhuspsykiatrian keskittämistä. Tällä viitataan Jorvin alueen vanhuspsykiatrian sijoittamiseen psykiatriakeskukseen.

Päihdepsykiatrian osalta mainitaan lyhyesti tavoite laajentaa palveluja enenevästi nykyisestä yksinomaisesta huumeriippuvuuksien hoidosta myös vaativan tason alkoholiongelmien hoitoon.

Suunnitelmassa esitetään psykiatristen kuntoutuspalvelujen keskittämistä Kellokosken sairaalaan ja Tammiharjun sairaalan jäämistä Länsi-Uudenmaan alueen käyttöön. Lasten- ja nuorten ruotsinkieliset osastopalvelut esitetään keskitettäviksi Tammiharjun sairaalaan.

Vaikeahoitoisten nuorten ja lasten osastopalvelut siirretään Tampereelta ja Kuopiosta Kellokosken sairaalaan.

Toiminnanmuutossuunnittelun taustaa

Suunnitelman tässä osuudessa esitellään HUS-alueen väestömuutoksia, psykiatrisen sairastamisen epidemiologiaa ja psykiatrisen hoidon kehittymistä. HUS-psykiatrialla on käytössään yhteensä 857 yli 12-vuotiaille tarkoitettua sairaansijaa. Helsingin terveyskeskuksen sairaansijamäärään on jäänyt vanha tieto: sairaansijamäärä on 308, ei 320.

Suunnitelmassa painotetaan toiminnallista integraatiota perusterveydenhuollon kanssa, avohoidon ensisijaisuutta ja haetaan taloudellisuutta voimavaroja kohdentamalla, valikoituja toimintoja keskittämällä,. päällekkäisyyksiä karsimalla ja tilojen käyttöä tehostamalla. Hoitoprosessit suunnitellaan kuntayhteistyönä ja erityisosaamista keskitetään mm. syömishäiriö- ja neuropsykiatrisiin, vähemmistökielisiin ja maahanmuuttajapotilaisiin.

Suunnitelman yleisperiaatteissa painotetaan avohoidon erikoissairaanhoidon keskittämistä ja sairaalakuntoutuksen volyymin vähenemistä samalla, kun sairaalakuntoutus monipuolistuu ja keskittyy Kellokoskelle.

Toiminnan suunnittelun alueelliset ratkaisut

Suunnitelman tämä osuus sisältää Jorvin ja Peijaksen poliklinikkatoiminnan yksityiskohtaisempaa kuvausta. Samassa osuudessa viitataan henkilöstön lisäkoulutukseen, uusiin toimintarakenteisiin ja seurantajärjestelmään.

Suunnitelman mukaan ruotsinkielisten aikuispotilaiden erikoissairaanhoitoa jatketaan HUSin keskitettynä toimintana. HYKS-Helsingin alueella toimiva ruotsinkielinen avo-osasto esitetään muutettavaksi suljetuksi osastoksi, joka palvelisi HYKS- ja myös HUS–alueen ruotsinkielisten potilaiden tarpeita osana väestövastuullisia palveluketjuja. Suunnitelman mukaan ruotsinkieliselle osaamiskeskukselle olisi erityisen edullista, jos siihen voitaisiin liittää Helsingin kaupungin ruotsinkielinen psykiatrinen poliklinikka. Samalla ratkaisu mm. pienentäisi Jorvin yksikön suljettujen sairaansijojen pulaa, vapauttaisi osastotiloja, jonne voitaisiin siirtää Jorvin alueen vanhuspsykiatrisia potilaita Espoosta ja se tukisi Tammiharjun sairaalan sopeuttamista ruotsinkielisten kuntoutuspotilaiden osalta.

Vanhuspsykiatrian kehittämistä tertiääriseksi palveluksi perustellaan osaamisen keskittämisellä.

Talousvaikutukset käsittelevässä kohdassa esitellään sairaanhoitoalueiden sairaalarakentamistarvetta ja rakentamisvaihtoehtoja. Kustannuslaskelmia ei suunnitelmaan sisälly.

Kohdassa ”Helsingin kaupunki” käsitellään Helsingin ja HUSin psykiatrian voimassaolevaa työnjakosopimusta. Helsinkiä koskettavat erityisesti myös suunnitelmat erityisosaamista vaativien toimintojen alueellisesta keskittämisestä. Kaupungin kanssa tehtävät ”erilliset palvelusopimukset” koetaan hankaliksi ja ehdotetaan organisaatioiden yhdistämistä. Samalla todetaan, ettei asiaa nykyisen yhteistyön näkökulmasta pidetä ajankohtaisena ja esitetään toiminnallisen yhteistyön jatkamista.

./. Asiasta on saatu 23.3.2010 terveyslautakunnan, 12. 4.2010 talous- ja suunnittelukeskuksen sekä 13.4.2010 sosiaalilautakunnan lausunnot, jotka löytyvät esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että suunnitelmassa taloudellisten vaikutusten arviointi jätetään kokonaan avoimeksi perustellen sitä tuntemattomien muuttujien suurella määrällä. Suunnitelmassa todetaan edelleen, että tarkempiin laskelmiin on taas syytä paneutua suunnitelman erillisiä osoita valmisteltaessa konkreettisen päätöksenteon pohjaksi. Suunnitelman kehittämistä tulee jatkaa konkretisoinnein ja kustannustekijöitä tutkimalla huomioon ottaen valtakunnalliset linjaukset kuten Mieli 2009 mielenterveys- ja päihdesuunnitelma.

Esittelijä toteaa, että toimintasuunnitelmassa tuodaan esille sitoutuminen toimintakäytäntöjen uudistamiseen. Suunnitelmaan perehtymistä vaikeuttaa se, ettei tavoitellusta toimintamallista ole voitu antaa konkreettisempaa kokonaiskuvausta. Suunnitelman jatkovalmistelussa tulee selkeämmin esittää, mitkä ovat suunnitellut poliklinikoiden ja sairaalatoiminnan voimavarat, vastuualueet ja tehtävät.

Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

VALTUUTETTU SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: VANHUSTEN KUNTOUTUSPOLUN JA HOITOKETJUN SELKIYTTÄMINEN

Khs 2009-2488

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Vanhusten kuntoutuspolun ja hoitoketjun... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään vanhusten pitkäaikaishoidon siirtoa terveystoimesta sosiaalitoimeen ja terveystoimen johtosääntömuutosta Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

5 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että vanhusten kuntoutuspolku ja hoitoketju selkiytetään. Hoitoketjun on oltava selkeä ja ymmärrettävä hoidettaville vanhuksille, hoitohenkilöstölle ja omaisille.” (Sirpa Puhakka, äänin 44-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

./. Toivomusponnen johdosta on saatu terveyslautakunnan (23.3.2010) ja sosiaalilautakunnan (9.3.2010) lausunnot, jotka sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin, joissa todetaan mm. seuraavaa:

”Helsingin vanhuspalveluohjelman 2006 - 2009 yhtenä strategisena linjauksena oli ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen. Strategisen tavoitteen saavuttamiseksi ohjelmassa todettiin, että toimintakyvyltään rajoittuneiden vanhusten kuntoutus järjestetään systemaattiseksi kokonaisuudeksi siten, että kuntouttavat palvelut liitetään nykyistä kiinteämmin kotona, palveluasunnoissa, vanhainkodeissa sekä sairaaloissa tapahtuvaan hoitoon.

Vanhuksen toimintakyky on usein heikentynyt jo ennen äkillistä sairastumista ja on oleellista, että kuntoutus alkaa heti sairastuttua. Kaupunginsairaalan kaikilla vuodeosastoilla – 7:llä päivystys- ja 25:llä akuutti- ja kuntoutusyksikön osastolla - toimivat moniammatilliset tiimit fysio- ja toimintaterapeutteineen. Kaikilla akuutti- ja kuntoutusosastoilla on käytettävissä myös puheterapeutin palvelut ja kahdella aivohalvauspotilaiden kuntoutukseen erikoistuneella osastolla myös neuropsykologi. Lonkkamurtumapotilaiden hoitoa ja kuntoutusta on keskitetty erillisille osastoille. Vanhuksen hoito ja kuntoutus toimivat kaupunginsairaalassa limittäin ensimmäisestä hoitopäivästä lähtien. Moniammatilliset tiimit kokoontuvat viikoittain. Kuntoutukseen liitetään ravitsemushoito.

Äkillisesti sairastuneen vanhuksen hoito- ja kuntoutuspolku muodostuu yleensä hoitojaksosta joko yhdessä tai kahdessa hoitopaikassa. Esimerkiksi lonkkamurtumapotilaista noin 50 % kotiutuu suoraan HUS:n kirurgiselta osastolta. Loput potilaista siirtyy lyhyen kirurgisen hoitojakson jälkeen kaupunginsairaalaan jatkohoitoon ja kuntoutukseen.

Haartmanin ja Malmin päivystysyksiköiden vuodeosastopotilaista noin 10 % siirtyy akuutti- tai kuntoutusyksikön vuodeosastolle jatkohoitoon ja -kuntoutukseen. Akuutti- ja kuntoutusyksiköiden potilaista 40 % tulee hoitoon ja kuntoutukseen suoraan Haartmanin tai Malmin päivystyspoliklinikalta.

Joissakin tilanteissa vanhuksen kuntoutusta on tarkoituksenmukaista jatkaa vielä akuuttihoitovaiheen jälkeen muualla kuin sairaalassa. Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen työryhmä laati vuonna 2008 raportin ”Akuuttiyksiköstä jatkokuntoutukseen”, jossa linjattiin eri jatkokuntoutusyksiköiden välistä työnjakoa. Raportin perusteella tehtiin läheteohjeistus akuuttiyksiköille. Pitkäaikaishoidon organisaatiomuutoksen myötä ohjeistusta päivitettiin.

Akuutti- ja kuntoutusyksiköiden vanhuspotilaista noin 10 % siirtyy jatkokuntoutukseen. Sosiaalivirasto on lisännyt suunnitelmallisesti kuntoutuspaikkojaan. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen Kuntokartano (56 paikkaa) aloitti toimintansa vuonna 2003 ja sittemmin ovat aloittaneet toimintansa myös Riistavuoren, Kontulan ja Roihuvuoren arviointi- ja kuntoutusosastot. Pitkäaikaissairaalassa kehitettiin jatkokuntoutustoimintaa. Vanhusten pitkäaikaishoidon uudelleenjärjestelyjen jälkeen sosiaalivirasto on keskittänyt Kivelän, Koskelan ja Myllypuron kuntoutustoiminnan erillisille arviointi- ja kuntoutusosastoille. Yhdessä Kontulan, Riistavuoren ja Roihuvuoren osastojen kanssa on nyt muodostunut koko Helsinkiä kattava alueellinen arviointi- ja kuntoutusosastoverkosto, yhteensä 8 osastoa.

Sairaalasta kotiutumisen jälkeinen aika on toipilasaikaa. Kotihoidon moniammatillinen tiimi räätälöi vanhukselle tarvittavan kuntoutusohjelman kotioloissa. Kaikille kotihoidon säännöllisille asiakkaille tehdään yksilöllinen liikkumissuunnitelma. Kotihoidon lääkäreiden ja vastuuhoitajien tukena toimii 11 fysioterapeuttia ja 5 toimintaterapeuttia. Kotihoidossa olevan vanhuksen toimintakyvyn huonontuessa hänet voidaan ohjata päiväsairaalaan tai sosiaaliviraston arviointi- ja kuntoutusosaston kuntoutusjaksolle.

Vanhusten kuntoutus on järjestetty systemaattiseksi kokonaisuudeksi ja kuntouttavat palvelut on liitetty entistä kiinteämmin koko hoitoketjuun. Voimavaroja on siirretty aiempaa enemmän ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä kuntoutustoiminnan tehostamiseen ja lisäämiseen. Terveyskeskuksen hoitoketjuylilääkäri ja sosiaaliviraston ylilääkäri seuraavat, valvovat ja ohjeistavat hoitoketjun toimintaa. Toiminnan painopisteitä ovat hoitoketjun rajapintojen selkeys, toiminnan sujuvuus ja lyhyet odotusajat. Vanhuspalvelujen kehittämisessä seurataan viimeisimpiä kansainvälisiä ja kansallisia näyttöön perustuvia käytäntöjä ja otetaan käyttöön uusia, vaikuttavia keinoja vanhusten hoito- ja kuntoutuspalveluihin.

VALTUUTETTU SEIJA MUURISEN TOIVOMUSPONSI: IÄKKÄIDEN KUNTOUTUSPALVELUT SAUMATTOMAKSI KOKONAISUUDEKSI

Khs 2009-2483

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Seija Muurinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Seija Muuriselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Iäkkäiden kuntoutuspalvelut saumattomaksi... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009 - 2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

1 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen varmistavan, että iäkkäiden kuntoutuspalvelut muodostavat saumattoman kokonaisuuden, ja että nopeita, tehokkaita ja ammattitaitoisesti tuotettuja kuntoutuspalveluja on sekä avo- että laitosmuotoisena palveluketjun kaikissa vaiheissa.” (Seija Muurinen, äänin 70-1)

./. Toivomusponnen johdosta on saatu terveyslautakunnan (23.3.2010) ja sosiaalilautakunnan (9.3.2010) lausunnot, jotka sisältyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin, joissa todetaan mm. seuraavaa:

Helsingin vanhuspalveluohjelman 2006 - 2009 yhtenä strategisena linjauksena oli ikääntyneiden henkilöiden toimintakyvyn ylläpitäminen ja vahvistaminen. Päämääränä oli suunnata entistä määrätietoisemmin voimavaroja ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä kuntoutustoiminnan tehostamiseen ja lisäämiseen.

Sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen yhteinen työryhmä määritteli raportissaan (Ikääntyvien kuntoutus, 30.1.2007) kuntoutus-käsitteen suunnitelmalliseksi, monialaiseksi ja moniammatilliseksi osaamiseksi, jolla tuetaan kuntoutujan pyrkimystä toimintakyvyn, itsenäisen selviytymisen ja osallisuuden säilyttämiseen tai parantamiseen. Raporttiin kirjattiin palvelujärjestelmän yhtenäisyyttä ja toimivuutta edistävä ehdotus ikääntyneiden kuntoutuksen uusista toimintatavoista Helsingissä, ottaen huomioon Käypä hoito -suositukset ja hyvät kuntoutuskäytännöt sekä suunnitelmakaudella ennakoitavissa olevat muutokset.

Vahvin näyttö geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta on äkillisesti sairastuneen vanhuksen kohdalla. Varsinkin lonkkamurtuma- ja aivohalvauspotilaiden geriatrinen kuntoutus on vaikuttavaa. Myös muiden äkillisten sairauksien, kuten keuhkokuumeen ja muiden tulehdussairauksien, yhteydessä on näyttöä geriatrisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta.

Vuodenvaihteessa Suursuon sairaalan 260 sairaansijaa siirtyivät kaupunginsairaalan toiminnaksi. Sairaansijoja vapautuu kuntoutuksen käyttöön asteittain ja Suursuolle keskitetään lähivuosina geriatrista, vanhuspsykiatrista sekä alle 65-vuotiaiden hoitoa ja kuntoutusta.

Vanhusten kuntoutus on järjestetty systemaattiseksi kokonaisuudeksi ja kuntouttavat palvelut on liitetty entistä kiinteämmin koko hoitoketjuun. Kuntoutusta tarjotaan sekä avo- että laitosmuotoisena. Voimavaroja on siirretty aiempaa enemmän ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseen ja vahvistamiseen sekä kuntoutustoiminnan tehostamiseen ja lisäämiseen. Vanhuspalvelujen kehittämisessä seurataan kansainvälisiä ja kansallisia näyttöön perustuvia käytäntöjä ja otetaan käyttöön uusia, vaikuttavia keinoja vanhusten hoito- ja kuntoutuspalveluihin.

VALTUUTETTU TUOMO VALOKAISEN TOIVOMUSPONSI: KESKI-IKÄISTEN MIESTEN OHJAAMINEN KUNTOUTTAVAAN JA OHJATTUUN HOITOON

Khs 2010-209

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Tuomo Valokainen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Tuomo Valokaiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

ESITTELIJÄ Käsitellessään kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2009 - 2011 hyväksymistä Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

8 (29) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki ryhtyy välittömästi tehostamaan terveyskeskusten toimintaa niin, että keski-ikäiset miehet huomioidaan ja ohjataan tarpeen vaatiessa kuntouttavaan ja ohjattuun hoitoon. Hoito ja ohjaus voisi tapahtua terveyskeskuksissa.” (Tuomo Valokainen, äänin 81 – 1)

Esittelijä viittaa toivomusponnen johdosta saatuun terveyslautakunnan lausuntoon (13.4.2010), jossa todetaan seuraavaa:

Terveyserot ja niihin yhteydessä olevat tekijät

Sosioekonomisten ryhmien väliset kuolleisuuden, terveydentilan, toimintakyvyn ja terveyteen vaikuttavien elintapojen sekä riskitekijöiden erot ovat Helsingissä ja koko Suomessa varsin suuria. Alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien terveys on heikompi ja heidän elinajan odotteensa on lyhyempi verrattuna korkeampiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluviin.

Samansuuntaisesti myös terveyspalvelujen käytössä on eroja, jotka eivät täysin vastaa arvioitavissa olevaa hoidon tarvetta, vaan ilmentävät palvelujen ja hoitojen eriarvoista kohdentumista. Sukupuolten välillä eroa on siten, että miehet käyttävät terveydenhuollon palveluja vähemmän kuin naiset.

Kaiken kaikkiaan väestön elinajanodote on viime vuosina kasvanut ja siihen on eniten syynä sydän- ja verisuonitautikuolleisuuden väheneminen. Alkoholiin liittyvien kuolemien lisääntyminen on puolestaan hidastanut elinajanodotteen kasvua. Nämä kuolleisuuden muutokset ovat kasvattaneet sosiaaliryhmien ja sukupuolten välisiä elinajanodotteen eroja.

Keski-ikäistä miehistä varsinkin alempiin sosioekonomisiin ryhmiin kuuluvien terveys on erityisesti uhattuna. Henkilö voi ajautua syrjäytymisuralle, johon liittyy alkoholin ja tupakan suurkulutusta, ihmissuhde- ja toimeentulovaikeuksia, työttömyyttä, masennusta sekä väkivalta- ja tapaturmariskin vuoksi suurentunut kuolemanvaara. Helsingissä keski-ikäisten miesten korkea sairastuvuus ja ennenaikainen kuolleisuus keskittyvät tietyille alueille.

Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelmassa 2009 – 2011 todetaan, että terveyspalvelujen tulee vastata niin miesten kuin naistenkin tarpeita. Terveyskeskus panostaa erityisesti siihen, että aikaisempaa suurempi osa miehistä saataisiin perusterveydenhuollon palvelujen piiriin. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin miehiin, jotka ovat työttömiä ja näin myös lakisääteisen työterveyshuollon palvelujen ulkopuolella.

Terveyskeskuksen toimenpiteet keski-ikäisten miesten terveyden edistämiseksi

Terveyskeskus toteuttaa yhteistyössä muiden hallintokuntien, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa elintapasairauksien sekä mielenterveys- ja päihdehaittojen varhaisvaiheen ennaltaehkäisyä sekä hoitoon ohjausta monin eri keinoin. Alueellisia eroja huomioidaan henkilöstön resursoinnissa positiiviseen diskriminaatioon pohjautuen ja terveyskeskus toimii aktiivisesti terveyden edistämisen toimintamallien ja yhteistyön kehittämisessä. Kaikille tarjolla olevien palvelujen lisäksi kohdistetaan erityistoimia eri riskiryhmiin.

Kaikki terveyskeskuksen palvelut ovat tarjolla keski-ikäisille miehille kuten muullekin väestölle. Terveyspalveluista tiedotetaan aktiivisesti, jotta miehetkin osaisivat tarvittaessa hakeutua palvelujen piiriin. Erityisesti korostetaan hakeutumista terveysasemalle, josta oma terveydenhoitaja ja lääkäri ohjaavat tarvittaessa muiden palvelujen piiriin. Päivystyspalveluihin hakeutumista saattaa joidenkin kohdalla helpottaa 1.4.2010 alkanut virka-ajan ulkopuolisen terveyskeskuspäivystyksen yhteiskäyttö pääkaupunkiseudulla.

Keski-ikäisiin miehiin kohdentuvia terveyden edistämisen ja varhaisen puuttumisen toimintamalleja Helsingissä ovat:

1 Kundit Kondikseen -terveystarkastusohjelma, jossa kaikille 40-vuotiaille helsinkiläismiehille lähetettään kutsu terveystapaamiseen terveysasemalla.

2 Terveysasemien psykiatristen sairaanhoitajien vastaanotot, joille asiakkaat tulevat terveyskeskuslääkärin, terveydenhoitajan tai muun tahon ohjaamina. Päihdeongelmasta kärsivät ohjataan tarvittaessa A-klinikalle tai muihin päihdepalveluihin. Pikaista psykiatrista arviota tarvitsevat ohjataan psykiatrian akuuttityöryhmään tai Auroran sairaalan päivystyspoliklinikalle.

3 Duuri-toiminta, joka kohdistetaan työttömille ja sisältää välityömarkkinaverkostoja ja kuntoutusohjausverkostoja, joissa palvelee terveyskeskuksen terveydenhoitajia, työterveyshoitajia, työhallinnon psykologeja sekä Kelan vakuutussihteereitä.

4 Ruista ranteeseen -hanke, jossa terveysasemat ovat yhdessä Kansanterveyslaitoksen (nykyään Terveyden ja hyvinvoinnin laitos) kanssa kehittäneet alueellisen terveyden edistämisen toimintamallin, jossa ammattilaiset tapaavat alueen asukkaita yleisötapahtumassa.

5 Terve Helsinki -hanke kohdistaa terveyseroja kaventavia toimenpiteitä syrjäytymisvaarassa tai terveyserojen takia riskiryhmässä oleviin henkilöihin, kuten juuri työttömiksi jääneisiin tai pitkäaikaistyöttömiin. Uutena toimintamuotona kokeillaan Helsingin työ- ja elinkeinotoimiston Itäkeskuksen Työnhakukeskukseen sijoitettua työttömien työikäisten terveysneuvontaa.

6 Terveyskeskus kuntalaisen käyttöliittymänä -kehittämishankkeessa terveysasemille palkataan mielenterveyshoitajia, päihdehoitajia ja sosiaalineuvojia. Hanke toteutetaan yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa.

Omien palvelujensa ja hankeyhteistyön lisäksi terveyskeskus edistää kaupunkilaisten terveyttä tukemalla terveysvaikutusten arviointia kaupungin muiden hallintokuntien päätöksenteossa.

Terveyslautakunta toteaa, että terveyskeskus toteuttaa väestön, mukaan lukien kohdennetusti keski-ikäisten miesten, terveyden edistämistä sekä hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamista monin eri keinoin. Alueellisia eroja huomioidaan henkilöstön resursoinnissa sekä palvelujen kohdentamisessa väestön sosiodemografisten piirteiden mukaisesti. Myös uusia toimintamalleja kehitetään ja kokeillaan. Lisäksi tuetaan terveysvaikutusten huomioon ottamista koko kaupungin toiminnassa. Toivomusponnessa mainittu toiminta keski-ikäisten miesten hyväksi on jo käynnissä ja sitä on syytä jatkaa.

Terveysvaikutusten arviointi

Keski-ikäisiin miehiin kohdistuu erityisiä terveysriskejä ja terveyspalvelujen vajaakäyttöä. Näiden vuoksi terveyttä edistävien ja ennaltaehkäisevien palvelujen tarjoaminen, varhainen puuttuminen terveyttä uhkaaviin tekijöihin (elintavat, päihteet) ja ohjaaminen hoitoon ja kuntoutukseen ovat heidän kohdallaan erityisen tärkeitä. Terveyspalvelut eivät kuitenkaan yksin riitä auttamaan keski-ikäistä syrjäytymisvaarassa olevaa henkilöä. Yhteiskunnan muiden sektoreiden toimia tarvitaan esimerkiksi koulutuksen ja työllistämisen mahdollistamiseen sekä sosiaalisen verkoston vahvistamiseen. Omien palveluidensa sekä yhteistyön avulla terveyskeskuksella on mahdollisuus normaalin toimintansa puitteissa vaikuttaa tämän väestöryhmän terveydentilan parantamiseen.

VALTUUTETTU MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: PÄÄTERVEYSASEMIEN AUKIOLOAIKOJEN PIDENTÄMINEN

Khs 2010-342

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 17.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Maija Anttila) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

ESITTELIJÄ Käsitellessään perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen järjestämistä pääkaupunkiseudulla Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

44 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittäisi, miten Helsingin pääterveysasemien aukioloaikoja voitaisiin jatkaa kello 16 jälkeen, jotta pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen päivystysjärjestely onnistuisi hyvin.” (Maija Anttila, äänin 85 – 0)

Esittelijä viittaa toivomusponnen johdosta saatuun terveyslautakunnan lausuntoon (13.4.2010), jossa todetaan seuraavaa:

Ilta- ja viikonloppuaikainen päivystys

Keskitetty terveyskeskuspäivystys toimii iltaisin kello 16.00–22.00 ja viikonloppuisin 8.00–22.00 osana yhteispäivystystä Malmilla, Haartmanin sairaalassa ja Lastenklinikalla. Terveyskeskuspäivystyksen päivystävät lääkärit tulevat pääsääntöisesti terveysasemilta. Hoitohenkilökunta Malmilla ja Haartmanin sairaalassa on kaupunginsairaalan henkilökuntaa ja lastenklinikalla hoitohenkilökunnan työpanos ostetaan Lasten ja nuorten sairaalalta.

Terveysasemien päiväaikainen päivystys

Terveysasemien päiväaikaisen päivystystoiminnan käytäntöjä on kehitetty aktiivisesti viime vuosien aikana. Tässä toiminnassa on tavoitteena, ettei yhtään terveysasematasoisesti hoidettavissa olevaa päiväaikaista potilasta ohjata terveysasemalta virka-ajan ulkopuoliseen, keskitettyyn päivystykseen. Toimintaa ohjaavat periaatteet ovat moniammatillinen yhteistyö, joustava ja sujuva yhteisvastuullinen potilaan hoito. Toimintaa ollaan edelleen kehittämässä hoitajan ja lääkärin työparimallilla. Terveysasemien päiväaikainen päivystystoiminta on järjestetty niin, että henkilöstöllä on mahdollisuus konsultoida lääkäriä ja aukioloaikoina paikalla on aina lääkäri hätätilanteita varten. Päivystävän lääkärin ja hoitajan tavoitettavuus on varmistettu päivystäjäkohtaisella matka- tai sisäpuhelimella. Terveysasemien päiväaikaisen päivystyksen toimintaa on kehitetty yhtenäisten ohjausperiaatteiden mukaisesti toimintakäytäntöjä ja työnjakoja kehittämällä.

Terveysasemien aukioloaikojen pidentäminen

Terveysasemaosasto selvittää kevään 2010 aikana mahdollisuutta pidentää ilta-aukioloaikoja kohdennetusti osalla terveysasemista. Toiminnan järjestämiseksi tarvitaan lääkärityövoiman lisäksi myös muuta henkilökuntaa. Työajan porrastaminen ja siten henkilökunnan jakaminen kahteen vuoroon vähentää henkilökunnan määrää aamusta, jossa esiintyy eniten kysyntää, eikä myöskään saa aikaan palvelun määrän nousua. Tämän vuoksi näille terveysasemille, joille ilta-aukioloajan pidennykset kohdennettaisiin, henkilökunta koottaisiin iltavuoroihin keskitetysti kaikilta alueen asemilta tasapuolisesti. Tarkoituksenmukainen iltavastaanottotoiminta edellyttää selkeää kohdennusta iltavastaanotoille soveltuvasta kohderyhmästä. Työvuorojärjestelyjen aiheuttaman vaihtuvan henkilöstön vuoksi iltavastaanottotoiminta soveltuu ensisijaisesti niille potilaille, joiden hoito ei edellytä pidempiaikaista lääkärisuhdetta. Toiminta tulee myös kohdentaa ajanvarauspotilaisiin, jotta ei synny päällekkäisiä akuuttitoiminnan ja päivystyksen järjestelmiä. Uusien päivystyspisteiden perustaminen terveysasemille arki-illoiksi tai viikonlopuiksi ei ole henkilöstön käytön kannalta tehokasta, vaan akuuttiasioiden hoito kannattaa edelleen keskittää päivystyspalveluihin, joissa on akuuttitilanteissa tarvittavat tutkimusmahdollisuudet.

Päivystystoiminnan kehittäminen

Terveysasemien ja keskitetyn terveyskeskuspäivystyksen toimintaa ja toimintakäytäntöjä on kehitetty jo vuosien ajan toimineessa kaupunginsairaalan ja terveysasemaosaston yhteisessä päivystystyöryhmässä. Päivystystoiminnan kannalta tehokkaampaa on tarvittaessa lisätä lääkärityövoimaa jo olemassa oleviin keskitettyihin päivystyspisteisiin, joissa on myös asianmukaiset tukipalvelut.

Edellä oleva huomioiden terveyslautakunta pitää perusteltuna, että terveysasemien ilta-aukioloaikojen pidentämistä selvitetään kohdennettavaksi ensisijaisesti terveysasemien ajanvarauspotilaille. Lisäksi terveysasemat panostavat edelleen omien päiväaikaisten päivystyskäytäntöjensä kehittämiseen ja toimintakäytäntöjen tehostamiseen, jotta helsinkiläisten hakeutumista keskitettyyn päivystykseen voidaan vähentää.

ILTAKOULUASIA: TERVEYSASEMAYKSIKÖN AVOSAIRAANHOIDON KILPAILUTUKSEN EDELLYTYKSET

Khs 2009-1996

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyslautakuntaa, talous- ja suunnittelukeskusta, henkilöstökeskusta sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluja antamaan lausuntonsa terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutusta selvittäneen työryhmän raportista 31.8.2010 mennessä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa terveyslautakuntaa tekemään kaupunginhallitukselle 31.8.2010 mennessä tarvittavat esitykset työryhmän esittämän pilotin toteuttamista varten.

Pöytäkirjanote jäljennöksin työryhmän raportista terveyslautakunnalle, terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle, henkilöstökeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutusta selvittävän työryhmän raportti 22.3.2010

ESITTELIJÄ Khs päätti 22.6.2009 Kvston 29.4.2009 hyväksymän strategiaohjelman täytäntöönpanosta ja kehotti terveyskeskusta valmistelemaan yhdessä talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa esiselvityksen yhden terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä maaliskuun 2010 loppuun mennessä.

Vs. kaupunginjohtaja päätti 30.9.2009 johtajistokäsittelyssä asettaa työryhmän valmistelemaan esiselvityksen yhden terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä maaliskuun 2010 loppuun mennessä.

Samalla vs. kaupunginjohtaja päätti nimetä työryhmän puheenjohtajaksi toimitusjohtaja Matti Toivolan terveyskeskuksesta ja jäseniksi terveysasemien johtaja Antti Iivanaisen, johtajaylilääkäri Kari Korhosen, johtajaylilääkäri Kaisa Nissinen-Paatsamalan ja ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkisen terveyskeskuksesta sekä erityissuunnittelija Katja Rimpilän talous- ja suunnittelukeskuksesta. Työryhmän sihteerinä toimi hankintapäällikkö Petri Parrukoski terveyskeskuksesta. Henkilökunnan edustajana työryhmässä on ollut terveyskeskuslääkäri Anne Sandström (JUKO) ja varaedustajana terveydenhoitaja Katariina Siimeslehto (KTN).

Työryhmä kokoontui 6 kertaa, minkä lisäksi se teki 18.1.2010 tutustumismatkan Tampereelle ja 15.2.2010 Lahteen. Tampereella työryhmä tapasi Tampereen kaupungin edustajina tilaajapäällikkö Erkki Lehtomäen sekä tutustui kahden eri palveluntuottajan tuottamiin ulkoistettuihin terveyspalveluihin ja tapasi Pihlajalinna Oy:n toimitusjohtajan Mikko Wirénin ja Attendo MedOne Oy:n varatoimitusjohtajan Antti Ylikorkalan sekä Omapihlajan lääkäriaseman ja Hervannan lääkäriaseman johtoa ja henkilöstöä. Lahdessa työryhmä tapasi terveyspalvelujen johtaja Risto Raivion, avohoidon ylilääkäri Pekka Mattilan ja toimistosihteeri Johanna Lehdon sekä tutustui kahden eri palveluntuottajan tuottamiin ulkoistettuihin terveyspalveluihin ja tapasi Mediverkko Oy:n toimitusjohtajan Carlo Melonin ja Attendo MedOne Oy:n myyntipäällikön Eveliina Huurteen sekä tapasi päivystysaseman ja Keskustan terveysaseman johtoa ja henkilöstöä.

Työryhmän jäsen Kari Korhonen tapasi Imatran kaupungin terveystoimen johtoa ja työryhmän jäsen Kaisa Nissinen-Paatsamala Turun kaupungin terveystoimen johtoa ja he kuulivat kokemuksista terveysasemapalvelujen ulkoistamisesta.

Työryhmä lähetti Kotkan, Lahden, Oulun, Tampereen ja Turun kaupunkien terveydenhuollon johdolle kyselyn terveysasematoiminnan ulkoistamisesta ja sai näiltä vastaukset sekä taustamateriaalia.

Työryhmä lähetti markkinatilannetta ja palvelun tuottajien näkemyksiä koskevan kyselyn kuudelle yritykselle ja sai vastaukset kahdelta.

Työryhmä on kuullut asiantuntijoina terveyskeskuksen tietohallintopäällikköä Janne Romoa ja Vantaan kaupungin terveyspalvelujen johtajaa Timo Aronkytöä.

./. Työryhmän puheenjohtaja toimitusjohtaja Matti Toivola ja terveysasemien johtaja Antti Iivanainen esittelevät liitteenä olevan selvityksen terveysasemayksikön avosairaanhoidon kilpailutuksen edellytyksistä

VT LAURA RISSASEN TOIVOMUSPONSI: SELVITYKSEN TEKEMINEN ASIANTUNTIJA- JA TYÖNJOHTOTEHTÄVISSÄ OLEVIEN NAISTEN JA MIESTEN VÄLISISTÄ PALKKAEROISTA

Khs 2010-201

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Laura Rissanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Rissaselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Vt Laura Rissasen toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 3.2.2010 Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnnitelman 2009 – 2011 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki laatii selvityksen, mistä vuoden 2008 palkkakartoituksen naisten ja miesten väliset 10 – 15 prosentin palkkaerot asiantuntija- ja työnjohtotehtävissä johtuvat." (Laura Rissanen, äänin 83-0)

Asiassa on saatu henkilöstökeskuksen lausunto (29.3.2010), joka sisältyy asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että perusteettomien palkkaerojen tunnistamiseksi laaditaan säännöllisesti kaupunkitasoinen palkkakartoitus, joka on työnantajalle se väline, jonka avulla perusteettomia palkkaeroja voidaan selvittää, seurata ja korjata. Helsingin kaupungin palkitsemisjärjestelmä rakentuu siten, että henkilön palkka koostuu tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja henkilökohtaisesta palkanosasta.

Tehtäväkohtainen palkka määritellään tehtävän vaativuuden mukaan kullakin sopimusalalla. Henkilökohtainen palkanosa muodostuu palvelusvuosien mukaan määräytyvästä vuosisidonnaisesta osasta ja harkinnanvaraisesta työsuorituksen arviointiin perustuvasta osasta.

Virastojen ja liikelaitosten toimialat ja tehtäväkentät ovat erilaisia. Toimialojen erilaisuuden takia myös erilaisiin asiantuntija- ja työnjohtotehtäviin vaadittavat tiedot ja taidot vaihtelevat. Tehtävän sisällöstä riippuu mm. se, minkälaista koulutusta tehtävässä tarvitaan. Myös vastuualueet ja laajuus voivat olla erilaisia, alaisten määrä vaihtelee ja työnkuva on erilainen erilaisissa asiantuntijatehtävissä.

Tasa-arvon kannalta oleellista palkkatarkastelussa on tarkastella vaativuudeltaan samanlaisia tehtäviä ja tämän tehtävän vaativuuden perusteella maksettavaa tehtäväkohtaista palkkaa.

Viime vuosina valtakunnalliset sopimusratkaisut ovat erityisesti panostaneet koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkakehitykseen ns. samapalkkaisuusohjelman tavoitteiden mukaisesti, joten kaupunki on voinut suunnata palkankorotuksia koulutetuille naisvaltaisille aloille.

Eri sopimusaloilla on erilaiset tehtävien vaativuuden arviointijärjestelmät, jolloin eri sopimusalojen palkkatasoja ei voida luotettavasti verrata toisiinsa.

Henkilöstökeskus tekee palkkakartoituksen vuosittain.

Sopimusalat ylittävä vertailu on tärkeätä palkkatasa-arvon kannalta. Henkilöstökeskus on mukana Aalto-yliopiston tutkimus- ja kehittämishankkeessa, jonka tarkoituksena on selvittää palkkatasa-arvon toteutumista eri toimialoilla ja eri virka- ja työehtosopimusten pirissä.

VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: ESIMIESASEMASSA OLEVIEN KOULUTTAMINEN SUKUPUOLIVAIKUTUSTEN ARVIOINTIIN TYÖPAIKOILLA

Khs 2010-205

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 3.2.2010 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 3.2.2010 Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2009 – 2011 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsingin kaupunki kouluttaa henkilöstöään, erityisesti esimiesasemassa olevia, sukupuolivaikutusten arvioinnista työpaikoilla." (Outi Alanko-Kahiluoto, äänin 44-1)

Asiassa on saatu henkilöstökeskuksen lausunto (29.3.2010), joka sisältyy liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että tasa-arvolain 4 §:n mukaan viranomaisten tulee luoda ja vakiinnuttaa sellaiset hallinto- ja toimintatavat, joilla varmistetaan naisten ja miesten tasa-arvon edistäminen niin asioiden valmistelussa kuin päätöksenteossakin.

Viranomaisten tulee siis arvioida erilaisten päätösten ja toimenpiteiden vaikutukset kumpaankin sukupuoleen eli kaikessa päätöksenteossa, toimintojen kehittämisessä, palvelujen suunnittelussa tai tarjonnassa arvioidaan ennakolta niiden vaikutus erikseen naisiin ja miehiin. Sukupuolivaikutusten arvioinnilla pyritään siihen, että sukupuolineutraaleilta vaikuttavat ratkaisut eivät todellisuudessa kohtelisi naisia ja miehiä eriarvoisesti.

Tasa-arvosuunnitelmassa vuosille 2009 – 2011 edellytetään, että tasa-arvotyö tulee integroida osaksi kaikkea viraston ja liikelaitoksen työtä ja toiminnan suunnittelua. Tasa-arvotyö edellyttää kaupunkitasoisen suunnitelman lisäksi sitä, että virastot ja liikelaitokset ottavat toiminnan ja palveluiden suunnittelussa ja tarjonnassa huomioon sukupuolten välisen tasa-arvon ja arvioivat näiden päätösten vaikutukset sukupuoliin. Talousarvion laatimisohjeissa todetaan, että virastojen ja liikelaitosten tulee esittää talousarvioehdotuksissaan, missä toiminnoissa aiotaan toteuttaa sukupuolivaikutusten arviointi.

Syksyllä 2009 kaupunki aloitti koulutukset sukupuolen vaikutusten arvioinnissa yhteistyössä Oiva Akatemian kanssa. Tasa-arvon teemailtapäivän niminen koulutus oli suunnattu virastojen ja liikelaitosten henkilöstöhallinnossa työskenteleville, tasa-arvoyhteyshenkilöille ja kaikille niille, jotka työskentelevät tasa-arvoasioiden parissa. Henkilöstökeskus järjestää vastaavanlaista koulutusta myös vuonna 2010.

Tasa-arvosuunnitelman ensimmäinen tiedotustilaisuus järjestettiin 8.3.2010. Tilaisuudessa oli myös luento aiheesta ”Sukupuolten vaikutusten arviointi (suvaus) Helsingin kaupungilla”.

Kaupungin Helmi-sivustolla on aineistoa tasa-arvosta, ja sieltä löytyy myös linkkejä eri sivustoille. Myös suvauksesta tulee aineistoa Helmi-sivustoille.

Esittelijä pitää tärkeänä, että sukupuolivaikutusten arviointi on osa normaalia toiminnan ja talouden arviointia, suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Tasa-arvo ja sukupuolten vaikutusten arviointi ovat asioita,

joita tulee edistää ja niiden tulee olla osa esimieskoulutusta. Näin lisätään sukupuolivaikutusten arviointiin liittyvää osaamista.

VT SIRPA PUHAKAN TOIVOMUSPONSI: PALKKOJEN TASAVERTAISUUDEN SEURAAMINEN YLI VIRKA- JA TYÖEHTOSOPIMUSRAJOJEN

Khs 2010-204

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 26.8.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Puhakka) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Puhakalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Vt Sirpa Puhakan toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 3.2.2010 Helsingin kaupungin tasa-arvosuunnitelman 2009 – 2011 (asia 4) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että Helsinki seuraa naisten ja miesten palkkojen tasavertaisuutta yli sektori- ja sopimusrajojen ja edistää työn vaativuuden mukaisen palkkauksen toteutumista sekä kaupungin sisäisessä henkilöstöpolitiikassa että Kunnallisen sopimusvaltuuskunnan sopimuspolitiikassa." (Sirpa Pukakka, äänin 84-0)

Asiassa on saatu henkilöstökeskuksen lausunto (31.3.2010), joka sisältyy asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että kaupungilla on käytössä palkitsemisjärjestelmä, joka perustuu kunnallisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Palkka määritellään tehtävän vaativuuden perusteella sopimusalakohtaisesti sekä henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella.

Palkanmäärityksen perusteena olevat palkkahinnoittelut eroavat toisistaan eri sopimusaloilla. Myös tehtävän vaativuuden arviointijärjestelmät ovat erilaiset. Sopimusalat ylittävä vertailu edellyttäisi, että kaikilla sopimusaloilla olisi yhtenäinen arviointijärjestelmä.

Palkkatasa-arvoa seurataan ensisijaisesti sopimusalakohtaisesti vuosittaisilla palkkakartoituksilla, joiden tarkoituksena on kaupunkitasolla selvittää sellaisia palkkaeroja, jotka eivät johdu tehtävien erilaisista vaativuuksista.

Esittelijä toteaa, että työmarkkinakeskusjärjestöjen vuonna 2005 allekirjoittamassa samapalkkaisuusohjelmassa ja hallitusohjelmassa vuosille 2007 – 2010 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi on sopimuskaudella 2010 – 2011 sovittu samapalkkaisuuden edistämisestä. Samapalkkaisuuden edistämisellä pyritään koulutettujen naisvaltaisten alojen palkkakilpailukyvyn edistämiseen sekä naisten ja miesten perusteettomien palkkaerojen poistamiseen. Samapalkkaisuuserä on kaikilla sopimusaloilla, mutta kohdennukset ja suuruus vaihtelevat.

Sopimuskaudella 2010 – 2011 maksetaan 1.9.2010 tuloksellisuuden edistämiseksi 0,7 %:n järjestelyerä kaikilla sopimusaloilla. Henkilöstökeskus on käynnistänyt tuloksellisuuserään liittyvän valmistelutyön kevään 2010 aikana. Tarkoituksena on kuntapalveluiden korkea ja kestävä tuloksellisuus.

Neuvottelut palkantarkistuksista vuonna 2011 käydään 31.1.2011 mennessä.

26.4.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖLLE ERÄIDEN KOULUTUSTA KOSKEVIEN LAKIEN JA RIKOSREKISTERILAIN 6 §:N MUUTTAMISESTA -LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Khs 2010-624

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle seuraavan lausunnon:

Hallituksen esitysluonnos koskee opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista, päihdetestausta sekä kurinpitoa ja näihin liittyvien tietojen luovutusta ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Keskeiset ehdotukset perustuvat pääosin jälkikäteen tehtäviin arvioihin muun muassa yksittäisen opiskelijan soveltumattomuudesta kyseessä olevalla koulutusalalla ja niihin toimenpiteisiin, joiden tämän arvion johdosta koulutuksen järjestäjän tulee tai se voi ryhtyä.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen sekä oppilaaksiottamisen esteet

ja niihin liittyvä tiedonsaanti

Kaupunginhallitus toteaa, että opiskeluoikeuteen puuttumisen tulee olla aina viimekätinen ratkaisu. Opiskeluoikeuden pysyvyyteen puuttuminen on perusteltua silloin, kun henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai on vaikeasti huumausaineriippuvainen. Vakavat mielenterveysongelmat tai päihderiippuvuudet voivat myös aiheuttaa sen, ettei opiskelijalla tällaisessa elämänvaiheessa ole kykyä ja soveltuvuutta työskennellä opiskelualan vaatimusten mukaisesti.

Hallituksen esityksessä säännöstä pysyvästä erottamisesta ei ole esitetty kurinpitotoimeksi. Määräaikaista opiskeluoikeuden peruuttamista sovellettaisiin esityksessä mainittuihin opintoaloihin ja opiskeluoikeuden määräaikaista peruuttamista koskeva säännös lisättäisiin mm. ammattikorkeakoulutusta koskeviin lakeihin. Opiskeluoikeuden palauttamista voisi hakea aikaisintaan vuoden kuluttua peruuttamispäätöksestä. Edellytyksenä olisi, että peruuttamiseen johtaneet syyt, esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelma, olisivat poistuneet.

Kaupunginhallitus toteaa, että tämän toteutuminen edellyttää hoitoonohjausvelvoitteen ja mielenterveysongelmien hoidon toimivuutta.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole samanaikaisesti arvioitu minkälaisiin ennakollisiin toimenpiteisiin opiskelijoita koulutukseen valittaessa tulee tai voidaan ryhtyä. Oleellista on arvioida myös niitä keinoja, joilla voidaan etukäteen varmistaa henkilön soveltuvuus erityisesti niissä tehtävissä, joissa työskennellään lapsien, vanhusten, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä ennakollisia toimia opiskelijoiden soveltuvuuden selvittämiseksi erityisesti esityksessä tarkoitetuilla herkillä työalueilla. Koulutusta koskevassa lainsäädännössä on arvioitava myös esimerkiksi minkälaisia soveltuvuustestejä opiskelijaksi pyrkiville pääsykokeiden yhteydessä tai muutoin voidaan tehdä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että henkilön soveltuvuus terveydenhuoltoalalle selvitetään soveltuvuustestillä ennen opiskelijoiden valintapäätöstä ja lääkärintodistuksen esittämistä terveydentilasta.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on ehdotettu, että valtioneuvoston asetuksella säädetään opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista ehdotetaan. Yleisesti voidaan todeta, että tutkintorakenteiden muuttuessa on valtioneuvoston asetuksella säädettävä tutkinto - ja eräiltä osin koulutusohjelmatarkkuus liian yksityiskohtainen.

Kaupunginhallitus on aikaisemmassa lausunnossaan pitänyt hyvänä nyt luonnoksessa valtioneuvoston asetukseen sisällytettäviä koulutus- aloja. Toisaalta kaupunginhallitus on korostanut turvallisuus- ja suojelutarvetta myös yleisesti mm. tekniikan alalla, ravitsemusalalla sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmissa sekä catering-, kauneudenhoito- ja autoaloilla.

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että lakiehdotuksen mukaan opetushallitus tulee erityisesti kiinnittämään huomiota tutkintokohtaisin terveydentilavaatimuksiin uudistaessaan perustutkintoja.

Opiskelijoiden rikostaustan selvittäminen

Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvissä säännöksissä on mahdollistettu opiskelijoiden rikostaustan selvittäminen silloin, kun kysymys on opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Säännökset mahdollistavat myös rikostaustan selvittämisen tilanteessa, jossa opiskeluoikeus on jo aikaisemmin peruutettu opiskelijan hakiessa uuteen opiskelupaikkaan. Rikostaustan selvittäminen ei ole mahdollista kuitenkaan opiskelijaa oppilaitokseen otettaessa. Ennakollisen rikostaustan selvittäminen voi olla perusteltua erikseen laissa määritellyissä tilanteissa myös opiskelijakoulutukseen otettaessa erityisesti silloin, kun opinnot pääasiassa suuntautuvat sellaisille aloille, joissa työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien lasten kanssa tai joissa kysymys on korostetusta potilas- tai asiakasturvallisuudesta.

Ehdotettujen säännösten mukaan ennakollinen rikostausta voitaisiin selvittää muun muassa sellaisissa tilanteissa, joissa opinnot tai opintoihin kuuluva työssä oppiminen edellyttää ”olennaisesti” alaikäisten parissa työskentelyä. Hallituksen esityksessä on jossain määrin ristiriitaisesti määritelty se, mitä tarkoitetaan olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyllä. Yleisperusteluissa on todettu, että määrittelyllä tarkoitetaan muun muassa sellaisia tilanteita, joissa henkilö pääasiassa yksin vastaa lasten hoidosta ja toisaalta yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että olennaisuus täyttyy sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelun jälkeisiin työtehtäviin tai opiskelun aikaisiin työtehtäviin kuuluu alaikäisten parissa työskentelyä.

Selvyyden vuoksi hallituksen esityksessä tulisi tarkemmin määritellä mitä tarkoitetaan olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyllä.

Opiskelijaksi ottamisen esteet ja niihin liittyvä tiedonsaanti

Ehdotettujen säännösten mukaan koulutuksen järjestäjällä olisi salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa sosiaali- ja terveysalan lupa – ja valvontavirastolle (Valvira) sen toimialaan kuuluvan asiakas- tai potilasturvallisuuden valvonnan edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevista opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännökset velvoittaisivat koulutuksen järjestäjää luovuttamaan mainitut tiedot oma-aloitteisesti. Mainituissa säännöksissä ei kuitenkaan tällaista velvoitetta ainakaan suoraan ole luettavissa.

Kaupunginhallitus katsoo, että tiedonsaannin turvaaminen säännöksin on merkittävä potilasturvallisuutta lisäävä tekijä.

Päihdetestaus

Esitykseen sisältyy säännökset myös päihdetestauksen suorittamisesta. Kaupunginhallitus pitää myönteisenä mahdollisuutta päihdetestausten suorittamiseen perustelluista ja painavista syistä. Säännösten mukaan opiskelija olisi velvollinen koulutuksen järjestäjän määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on päihteiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssä oppimisessa ja jos testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi päihdetestaus on mahdollista vain opiskelijan suorittaessa käytännön työtehtäviä, jolloin esityksessä mainitut intressit voivat vaarantua. Teoriaopintojen aikana päihdetestauksen edellytykset eivät täyty. Esityksessä jää epäselväksi, voidaanko päihdetestaus tehdä esim. oppilaitoksen työsalissa tai keittiössä, vai koskeeko päihdetestaus vain työssäoppimistilanteita.

Teoriaopetus ja työsalityöskentely lomittuvat monesti samalle päivälle ja siksi näitä kahta asiaa ei voi tarkastella erikseen. Opinnoissa on useita teollisuudessa tapahtuvia työssäoppimisjaksoja. Oppilaitoksen täytyy voida varmistaa, että nuoret työssäoppimisjaksolle lähtiessään ovat työkuntoisia ja pystyvät työskentelemään turvallisesti ilman, että tuottavat vaaraa itselleen tai muille työntekijöille.

Kaupunginhallitus esittää, että lakiin tulee ottaa samansisältöinen teksti, jota työryhmä aikaisemmassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitti. Toisin sanoen päihdetestaus tulee olla mahdollista opiskelutilanteissa tai koulutukseen liittyvässä työssäoppimisessa, jolloin päihdetesti voidaan tehdä myös teoriaopintojen aikana.

Mainituista säännöksistä ei ilmene se, minkälaisessa muodossa määräys päihdetestaukseen on annettava ja miten määräys on perusteltava. Opiskelijan oikeusturva edellyttää, että myös määräys perustellaan asianmukaisella tavalla. Tällöin opiskelijalla olisi ehkä paremmat edellytykset arvioida myös sitä, millä edellytyksillä hän mahdollisesti voi päihdetestiin mennä tai siitä oman harkintansa mukaan kieltäytyä.

Vähimmäisvaatimuksena tulisi olla se, että koulutuksen järjestäjä antaa asiasta kirjallisen määräyksen, josta ilmenee ne perustellut syyt, joiden perusteella opiskelija määrätään päihdetestiin.

Päihdetestauksen edellytyksistä on säädetty säännöksissä yksityiskohtaisesti. Yhtenä edellytyksenä on, että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, joissa päihteiden vaikutuksen alaisena tai päihteestä riippuvaisena toimiminen voisi vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä.

Säännöksiin tulisi lisätä myös tilanne, joissa päihteiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai päihteestä riippuvaisena toimiminen vakavasti vaarantaa paitsi toisen henkeä ja terveyttä myös henkilön omaa tai toisen turvallisuutta.

Erityisesti lasten kanssa työskentelevien osalta tai, kun kysymys on muista haavoittuvista ryhmistä, voi kysymys olla myös säännöksen tarkoittamassa mielessä myös huollettavana olevan turvallisuuden vaarantuminen.

Päihdetestistä kieltäytyminen tai päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen antaminen voisivat johtaa kirjalliseen varoitukseen taikka toistuvana tai vakavana määräaikaiseen erottamiseen.

Menettely opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Esityksessä on säädetty toimielimen kokoonpanosta ja määräajasta. Toimielimen kokoonpanosta on todettu, että siinä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, oppilashuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.

Koulutuksen järjestäjien toimielimet esiintyvät eri kokoonpanoissa ja lainsäädännön tulisi olla joustava toimielimen jäsenten suhteen.

Kaupunginhallitus esittää, että koulutuksen järjestäjän toimielin voisi kuulla kaikkia niitä tahoja, joita nyt on esitetty luonnoksessa hallituksen esitykseksi, mikäli ne eivät ole jo koulutuksen järjestäjän toimielimen jäseninä.

Pöytäkirjanote opetusministeriölle, opetuslautakunnalle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Tiivistelmä SORA-työryhmän ehdotuksista 9.3.2010
	Liite 2	Lausunto opetusministeriölle eräiden koulutusta koskevien lakien... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asiasta on saatu opetuslautakunnan (13.4.2010), sosiaaliviraston (8.4.2010) ja terveyskeskuksen (8.4.2010) lausunnot, jotka sisältyvät liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Opetusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin lakeihin koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantamiseksi.

Ehdotukset koskevat mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa.

Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministerille 9.3.2010. Ehdotus on lausuntokierroksella 28.4.2010 saakka.

Opetusministeriön lausuntopyyntö ja tiivistelmä SORA-työryhmän ehdotuksista on tämän asian liitteenä. Lakiesitysluonnokseen voi tutustua osoitteessa www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/sora/index.html. Lakien on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2011.

Kaupunginhallitus antoi 16.11.2009 lausuntonsa 16.11.2009 työryhmän lakiesitysluonnoksesta. Lausuntoa varten pyydettiin kannanotot opetuslautakunnalta, sosiaalilautakunnalta ja terveyslautakunnalta.

Uudessa lausuntopyynnössä annetun määräajan puitteissa lausunnot on saatu opetuslautakunnalta, sosiaalivirastolta ja terveysvirastolta, joiden esitysten mukaisesti on koostettu pääkohdat ministeriölle annettavaan lausunto. Lausunnot liitetään ministeriölle annettavaan lausuntoon.

KANNANOTTO XXXX XXXXXXXXXX JA ASUNTO OY KEULAKUVANTIE 13:N MUISTUTUKSIIN LAAJASALON KORTTELIN NRO 49139 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11904)

Khs 2009-1487

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus koskee Kallioniementien ja Purjetuulenkujan välistä rantavyöhykettä Hevossalmessa ja Jollaksessa. Kallioniementien kortteliin nro 49139 osoitetaan suojeltavan asuinrakennuksen lisäksi uusi rakennuspaikka, jolle saa rakentaa 200 m² kerrosalaa, ja korttelin rajoja muutetaan. Viereinen yhdistyskäytössä oleva rakennus saa suojelumerkinnän ja pihapiirimerkinnän, samoin Lappalaislahden pohjukan pienempi punainen rakennus.

Keulakuvantien korttelia nro 49128 laajennetaan niin, että sekä etelä- että pohjoispäähän tulee uusi omakotitontti. Tehokkuusluku on e = 0.20 kuten korttelin muilla tonteilla. Näiden tonttien yhteenlaskettu kerrosala on 362 m².

Keulakuvantien päässä oleva kaavoittamaton niemi merkitään lähivirkistysalueeksi. Niemessä oleva huvila ja pienempi rakennus suojellaan ja rakennuksille muodostetaan pihapiiri.

Kaava-alueen itäosassa olevalle Villa Furuhjelmille osoitetaan asuinrakennusten tontti ja huvilan suojelumerkintä sr-2 muutetaan sr-1:ksi. Villa Furuvikille rajataan pihapiiri suojelumerkintöineen niin, että ranta on edelleen uimaranta-aluetta. Kaavamääräyksillä pyritään Villa Furuhjelmin tontin, Villa Furuvikin pihapiirin ja uimaranta-alueen puutarhahistoriallisesti arvokkaan huvilapuutarhan ominaispiirteiden säilyttämiseen ja vahvistamiseen.

Koko kaava-alueella täydennetään ja selkiytetään polkuverkostoa.

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja kannanotto niihin

Xxxx Xxxxxxxx toteaa (7.9.2009 ja 15.9.2009 samansisältöisesti), että nykyisen Lappalaislahden pohjukan alueella on kolme vanhaa asuinmiljöötä edustavaa rakennusta, joiden kulttuurihistoriallista merkitystä koskeva selvitys tulisi ottaa lähtökohdaksi alueen käytön suunnittelulle.

Xxxxxxxx toteaa lisäksi muun muassa, että kaupunkisuunnittelulautakunta ei lausunnossaan kaupunginhallitukselle ota mitään kantaa esittämääni paikan arvojen kokonaistarkastelun puutteellisuuteen eikä lainkaan viittaa toimittamiini historia- ja rakennustietoihin. Vastineessaan As Oy Keulakuvantie 13:n mielipiteeseen kaupunkisuunnittelulautakunta viittaa epäsuorasti "rinteessä olevaan asuinrakennuksen" purkamiseen, kun siinä ei enää asuta. Kyseinen rakennus sisältää rakenteissaan vanhan, 1800-luvulta peräisin olevan alkuperäisrakennuksen rungon. Samaa esitettiin häätökirjeiden jälkeen toistuvasti kiinteistöviraston (talo-osaston) kirjelmissä yli 20 vuotta sitten myös nyt kaavaesityksessä rauhoitettavaksi esitetyn lahdenpohjan tuvan osalta.

Xxxxxxxx huomauttaa, että paikan historiallista ja kulttuurihistoriallista merkitystä ei ole selvitetty riippumattomasti ja että isännöitsijä ei ole oma-aloitteisesti pyrkinyt huolehtimaan rakennuksista, vaan on tarkoituksellisesti antanut niiden ränsistyä.

Muistuttaja uusii lisäksi aiemmat kannanottonsa, joka liittyy Lappalaislahden ulkoilureitteihin. Voimassa olevassa asemakaavassa ja asemakaavan muutosehdotuksessa säilyvä Furuvikinpolun linjaus on lähiympäristön haavoittuvuus huomioiden järkevämpi kuin eteläisempi lahdenpohjukan rakennusten vieritse kulkevan ulkoilupolun linjaus.

Xxxxxxxxx muistutuksen liitteenä on Lappalaislahden pohjukan paikallishistoriaa käsittelevä historiallinen katsaus, jonka hän on toimittanut jo aiemmin kaupunkisuunnitteluvirastoon. Tätä ennen hän on toimittanut katsauksen myös kaupunginmuseolle.

Kaupunginhallitus toteaa, että erillisten rakennusten suojelutarve on selvitetty kaavahankkeen aikana. Ratkaisut kaavatasolla perustuvat inventointiin (Laajasalon rakennuskulttuurin inventointi), maastokäynteihin ja kaupunginmuseon lausuntoihin. Kaupunginmuseon tekeillä ollut Laajasalon rakennuskulttuurin inventointihanke, joka käsittää myös muistutuksessa mainitut rakennukset, on tukenut asemakaavan suunnittelutyötä ja kaavamuutoksessa toteutuu kaupunginmuseon alueen rakennuskannalle esittämät suojelutavoitteet. Kaupunginmuseolla on ollut tiedossa myös muistuttajan laatima paikallishistoriaa käsittelevä katsaus.

Laadittu asemakaavan muutos ei edellytä kyseisten suojelun ulkopuolelle jäävien rakennusten purkamista, mutta kaavan toteuttaminen ei myöskään edellytä niiden säilyttämistä. Polun toteuttaminen ul-1-linjauksen mukaisesti on luontevampaa, jos sen varren rakennukset puretaan.

Lahdenpohjukan virkistysalue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa, ja rakennuksista vastaa kiinteistöviraston tilakeskus. Tilakeskuksen edustajan mukaan kyseisten rakennusten nykytila johtuu voimassa olevasta, vuonna 1982 vahvistuneesta asemakaavasta, jossa alue on osoitettu lähivirkistykseen. Voimassa olevassa asemakaavassa kyseisiä rakennuksia ei ole suojeltu.

Keulakuvantien ja Kallioniementien välisen polun ensisijaisena linjauksena on pidetty sitä linjausta, joka sisältyy myös voimassa olevaan kaavaan ja joka paremmin soveltuu pyöräilyyn, koska maastossa on vähemmän korkeuseroja.

Xxxxx Xxxxxxxx laatima historiallinen katsaus oli jaettu esityslistan 28.5.2009 liitteenä kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja se on jaettu myös esityslistan (kaupunkisuunnittelulautakunta 25.2.2010) liitteenä.

As Oy Keulakuvantie 13 esittää (6.9.2009), ettei ulkoilupolkua välillä Keulakuvantie–Kallionementie toteutettaisi asemakaavan muutosehdotuksen Furuvikinpolun linjauksen mukaisesti vaan etelämpänä ul-1-linjausta noudattaen.

Muistuttaja toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta pitää ulkoilupolun ensisijaisena linjauksena voimassa olevan kaavan linjausta, joka soveltuu paremmin pyöräilyyn vähäisempien korkeuserojen vuoksi.

Muistuttaja esittää kantanaan muun muassa seuraavaa:

Asunto-osakeyhtiö ehdottaa, että lopullisessa päätöksessä otetaan huomioon kaupunkilaisten pitkän tähtäimen etu ja ulkoilureitti linjataan Kallioniementie ja Keulakuvantien välisellä matkalla yhtiön esittämällä tavalla, joka tarjoaa kaupunkilaisten virkistyskäyttöön erityisen viehättävän miljöön aivan meren tuntumassa, mitä taloyhtiön sivuitse kulkeva väylä ei suinkaan tarjoa. Yhtiö ehdottaa myös, että rakennustyö toteutetaan, kun rinteessä sijaitseva asuinrakennus ei ole enää asuinkäytössä. Maaston korkeuseroihin liittyen yhtiö huomauttaa, että Laajasalonväylän länsipuolella ulkoilureitti kulkee hyvin mäkistä linjausta noudattaen.

Kaupunginhallitus toteaa, että As Oy Keulakuvantie 13 esitti saman mielipiteen luonnosvaiheessa ja kaupunkisuunnittelulautakunta totesi tuolloin, että Keulakuvantien ja Kallioniementien välisen polun ensisijaisena linjauksena pidetään voimassa olevan asemakaavan Furuvikinpolun linjausta, koska se soveltuu paremmin pyöräilyyn vähäisempien korkeuserojen vuoksi.

Kaavaratkaisu ei tältä osin ole ehdotusvaiheessa muuttunut ja kaupunkisuunnittelulautakunnan perustelut pätevät siksi edelleen. Kaavamuutos ei edelleenkään estä polun viemistä ul-1-merkittyä linjausta pitkin, mutta suuremmat korkeuserot ja polun varren rakennukset huonontavat tämän vaihtoehdon toteuttamisedellytyksiä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxxx ja Asunto Oy Keulakuvantie 13:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Laajasalon korttelin nro 49139 ym. alueiden asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11904)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

VT JORMA BERGHOLMIN JA VT LASSE MÄNNISTÖN TOIVOMUSPONNET: TONTINLUOVUTUSTEN ENERGIATEHOKKUUSEHTOJEN KEHITTÄMINEN

Khs 2009-1172, 2009-1174

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.5.2009 hyväksymien toivomusponsien johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajille (Jorma Bergholm, Lasse Männistö) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Jorma Bergholmille ja valtuutettu Lasse Männistölle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Vt Jorma Bergholmin ja vt Lasse Männistön toivomusponnet.. - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 13.5.2009 Länsisataman eräiden asuinkerrostalotonttien, eräiden asuin-, liike- ja toimistorakennusten tonttien sekä eräiden autopaikkatonttien vuokrausperusteet ym. Kvsto samalla hyväksyi seuraavat toivomusponnet:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kiinteistölautakunta valmistelee tontinluovutuksessa käytettävän energiatehokasta rakentamista koskevan lisäehdon, joka kannustaa rakentajia toteuttamaan kulloinkin voimassaolevista rakentamismääräyksistä kunnianhimoisempia ratkaisuja.” (Jorma Bergholm, äänin 83–0)

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunginhallitus selvittää pikaisesti mitä MA-ohjelman energiatehokkuusvaatimusten huomioon ottaminen tarkoittaa käytännössä kaupungin tonttipolitiikassa ja miten vaatimusten soveltaminen saadaan täytäntöön mahdollisimman pian.” (Lasse Männistö, äänin 84–0)

Toivomusponsista on saatu lausunto rakennuslautakunnalta (10.11.2009), asuntotuotantotoimikunnalta (16.12.2009), kiinteistölautakunnalta (22.12.2009) sekä talous- ja suunnittelukeskukselta (19.2.2010). Lausunnot sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

MA-ohjelman energiatehokkuustavoitteen soveltaminen

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman rakentamisen energiatehokkuutta koskeva tavoite kuuluu seuraavasti:

Edistetään tonttien luovutus- ja vuokrausehtojen avulla energiatehokkuutta ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöä, esimerkiksi kaukolämpöverkkoon liittymistä ja lämpöpumppujen hyödyntämistä. Suoraa sähkölämmitystä ei sallita uudisrakentamisessa pääasiallisena lämmitysmuotona.

Uudisrakentamisessa siirrytään energiatehokkaisiin ratkaisuihin ja matalaenergiarakentamiseen. Vanhan rakennuskannan perusparantamisessa sovelletaan energiatehokkaita ratkaisuja.

Energiatehokkuutta käytetään myös tontinluovutuskilpailujen yhtenä laatukriteerinä.

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja MA-ohjelman seurantatietoihin ja toteaa, MA-ohjelman energiatehokkuustavoitteen toteuttamisesta seuraavaa:

Kaupunki järjesti asuntotonteilla vuonna 2009 yhteensä neljä tontinluovutuskilpailua (laatukilpailu), jotka koskivat yhteensä 14 tonttia. Tontit olivat yhtä lukuun ottamatta kerrostalotontteja. Kaikissa laatukilpailuissa yhdeksi kilpailuehdotusten arviointikriteeriksi asetettiin ehdotuksen energia-/ekotehokkuus.

Kaupunki järjesti lisäksi yhden tarjouskilpailun Länsisataman Saukonpaadesta, joka käsitti 7 kerrostalotonttia. Kilpailussa asetettiin toteutuksen ehdoksi, että tonttien rakentamisessa tulee kiinnittää huomiota energiatehokkuuteen. Selvitys tulee ehtojen mukaan antaa haettaessa rakennuslupaa.

Lisäksi vuonna 2009 päätettiin Kalasataman Metrokorttelin tarjouskilpailun järjestämisestä, joka käsitti yhteensä 4 liiketonttia ja 2 asuntotonttia. Myös tässä kilpailussa yhdeksi arviointikriteeriksi asetettiin energiatehokkuus.

Alkuvuodesta 2009 varattiin Jätkäsaaren aloitusalueelta suuri asuin- ja liikerakennusten tontti Sitralle energia- ja innovaatiokorttelihanketta varten. Kohteesta tavoitellaan passiivi- ja plusenergiatasoisen rakentamisen esimerkkikohdetta.

Loppuvuodesta 2009 varattiin tontteja Honkasuon ekotehokas kaupunkikylä hanketta varten (29 pientalotonttia) ja Mellunkylän keskuksen alue asunto- ja liikerakentamista varten (tonttijakoa ei vielä määritelty, asuinrakennusoikeus yhteensä alueella noin 8 000 k-m², ja palvelu- ja liikerakennusoikeus noin 3 000 k-m²). Näiden varausten varausehtoihin kirjattiin, että rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset. Energiatehokkuusluokka A (energiatehokkuusluku kerrostaloilla alle 100 kWh/bruttoneliömetri ja pientaloilla alle 150 kWh/brm²) on tämänhetkisten rakentamismääräysten mukaan rakennetun normirakennuksen energiatehokkuuteen verrattuna selkeästi tiukempi. Se tulee todennäköisesti olemaan haasteellinen toteutettava vielä vuoden 2012 uusien rakentamismääräystenkin myötä.

Syksyllä 2009 hyväksyttyyn vuoden 2010 talousarvioon kirjattiin kiinteistötoimen osalta periaate, että tontinvarausehdoissa pyritään energiatehokkuusluokkaan A mahdollisuuksien mukaan. Kiinteistöviraston tonttiosasto siirtyi syksyllä 2009 käytäntöön, jossa se edellyttää, että tontin varauksensaaja toimittaa tonttiosastolle energiatehokkuustodistuksen ennen tontin lopullista luovuttamista.

Kaupunginjohtajan asettama asumisen energiatehokkuustyöryhmä, jonka toimeksianto on valmistella kaupungin omistaman asuntokannan ja kaupungin asuntotuotannon energiatehokkuuden toimenpideohjelma, on kevätkaudella 2010 valmistellut ehdotusta kaupungin tontinluovutuksiin liitettävistä energiatehokkuusvaatimuksista. Työryhmän ehdottamat vaatimukset perustuvat edellä mainittuun energiatehokkuusluokkaan A. Työryhmä on pohtinut keinoja varmistaa toimenpiteiden tosiasiallinen vaikuttavuus. Ehdotuksessa kiinnitetään huomiota suunnitelmiin perustuvien energiatehokkuustasojen todentamiseen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöön. Lisäksi ehdotuksen ohessa on kehitetty eräänlainen ideapankki tulevien tontinluovutuskilpailujen sekä rakentajien käyttöön. Kiinteistövirasto valmistelee energiatehokkuusvaatimukset työryhmän ehdotuksen pohjalta kiinteistölautakunnalle. Kaupunginhallitus saanee asian käsittelyynsä syyskaudella 2010.

Esittelijä toteaa vielä, että asuntotuotantotoimikunta on 10.3.2010 hyväksynyt asuntotuotantotoimiston energiatehokkuuslinjaukset. Asuntotuotantotoimisto asettaa kaikkien hankesuunnitteluun tulevien uudiskohteidensa tavoitteeksi energiatehokkuusluokan A. Peruskorjausten hankesuunnitteluvaiheessa tutkitaan aina energiatehokkuuden parantamisen mahdollisuudet, selvitetään rakennusten energiankulutus ja analysoidaan se rakennusosittain ja järjestelmittäin. Asuntotuotantotoimisto ilmoittaa, että nyt hyväksyttyjä linjauksia tarkennetaan tarvittaessa edellä mainitun toimenpideohjelman valmistuttua.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2010-638

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Ympäristöministeriö on 23.3.2010 pyytänyt Helsingin kaupungilta lausuntoa ehdotuksesta maankäyttö- ja rakennuslain muutosta koskevaksi hallituksen esitykseksi. Muutosesityksen tavoitteena on selkeyttää lain säännöksiä tuulivoimarakentamisen osalta siten, että tuulivoimaloiden rakennuslupien myöntäminen voisi perustua aikaisempaa laajemmin yleiskaavoitukseen. Hallituksen esitysluonnos sisältää ehdotuksen, jonka mukaan yleiskaavan käyttämisestä tuulivoimarakentamisen suunnitteluvälineenä ja rakennusluvan myöntämisen perusteena säädettäisiin maankäyttö- ja rakennuslaissa omassa luvussaan. On selvää, että mikäli Suomi aikoo saavuttaa valtioneuvoston tuulivoimalla tuotetun energiantuottotavoitteen, menettelyjä on välttämätöntä yksinkertaistaa.

Yleiskaava tuulivoimarakentamisen ohjausvälineenä

Kaupunginhallitus pitää hyvänä sitä, että lainsäädännön muutoksella pyritään sujuvoittamaan tuulivoimahankkeiden suunnitteluun ja lupakysymyksiin liittyviä viranomaisprosesseja. Asemakaava on tarpeettoman yksityiskohtainen kaavamuoto vesialueilla sekä muissakin tilanteissa, joissa ei ole muuta maankäyttöä, jonka yhteensovittaminen tuulivoimarakentamisen kanssa vaatisi yleiskaavaa yksityiskohtaisempaa suunnittelua. Yleiskaavan laajempi käyttö suunnitteluvälineenä poistaisi myös suunnittelutarveratkaisujen tarpeen tällä alueella. Helsingissä tuulivoimarakentaminen suoraan yleiskaavan perusteella voisi tulla kysymykseen lähinnä vesialueilla kaukana rantaviivasta.

Helsingin yleiskaavaa 2002 valmisteltaessa todettiin avomerialue sopivimmaksi tuulivoiman sijoittamisen kannalta. Erityisesti avomerialueilla esitetty lakimuutos sujuvoittaisi kaavoitus- ja toteuttamisprosessia ilman, että vuorovaikutuksen ja vaikutusten arvioinnin riittävyys vaarantuisi.

Hallituksen esityksen perusteluja olisi hyvä täydentää mainitsemalla esimerkkejä tilanteista, joissa yleiskaavaa on käytetty tai voidaan käyttää suoraan tuulivoimalan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Tämä helpottaisi säännösten tulkintaa.

Tuulivoimarakentamista ohjaavan yleiskaavan sisältövaatimukset

Esityksessä ehdotetaan, että yleiskaavan muiden sisältövaatimusten lisäksi tuulivoimarakentamista ohjaavaa yleiskaavaa laadittaessa on katsottava, että suunniteltu tuulivoimarakentaminen sopeutuu maisemaan ja ympäristöön, sekä otettava huomioon teknisen huollon ja sähkön siirron järjestämismahdollisuudet. Tämä turvaisi riittävän vaikutusten arvioinnin kaavoituksen yhteydessä. Yleiskaavan osoittaminen suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteeksi edellyttää jo yleiskaavaa laadittaessa tietoa siitä, minkälaisesta hankkeesta on kysymys. Todennäköisesti tällainen yleiskaava laadittaisiin tiettyä tuulivoimahanketta varten, jolloin vaikutukset on mahdollista arvioida riittävästi. Jos hanke ei toteudu ja samalle alueelle on myöhemmin tulossa uusi hanke, tämä edellyttänee yleensä yleiskaavan muuttamista. Laitteiden teknisen kehityksen nopeus saattaa myös aiheuttaa tarpeen arvioida yleiskaavan ajanmukaisuutta.

Kaavan laatimisesta aiheutuneiden kustannusten periminen

Säännösehdotus, jonka mukaan kunta voi periä yleiskaavan laatimisesta aiheutuneet kustannukset kokonaan tai osaksi aloitteen tekijältä, jos tuulivoimarakentamista ohjaava yleiskaava laaditaan pääasiallisesti yksityisen edun vaatimana ja tuulivoimahankkeeseen ryhtyvän tai maanomistajan taikka -haltijan aloitteesta, on perusteltu.

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyä koskeva lainsäädäntö

Nyt lausunnolla olevan lakimuutosesityksen lisäksi olisi tarpeen selkeyttää säännöksiä ympäristövaikutusten arvioinnin osalta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain 5 §:ää tulisi muuttaa siten, että vaikutuksia ei tarvitsisi arvioida sekä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä että kaavoitusmenettelyssä. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukainen arviointi ei olisi tarpeen silloin, kun vaikutukset voidaan arvioida kaavoituksen yhteydessä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa menettelyssä.

Lupamenettelyjen muutostarpeet

Esitys ei, vaikka se poistaisi joissakin tapauksissa menettelyistä yhden kaavatason, kuitenkaan poistaisi rakennusluvan, tai vaihtoehtoisesti toimenpideluvan, tarvetta tuulivoimaloilta.

Tuulivoimalat ovat teknisesti keskenään yhdenmukaisia laitteita. Niiden koko vaihtelee tehosta riippuen. Suuremmat, vähintään 50 metrin napakorkeuteen kohoavat voimalat on pääsääntöisesti tulkittu rakennuksiksi ja rakennuslupaa edellyttäviksi. Matalammat saattavat tilanteesta riippuen selvitä kevyemmällä toimenpideluvalla.

Voimaloiden yhdenmukaisesta rakenteesta ja ulkonäöstä johtuu, ettei rakennus- tai toimenpideluvan yhteydessä ole tarvetta ottaa kantaa niiden ulkonäköön. Kysymys on samantapaisesta asiasta kuin voimajohtopylväiden kohdalla. Niiden osalta ratkaisuksi tuli maankäyttö- ja rakennuslakia sekä sitä täydentävää asetusta säädettäessä, ettei yksittäinen voimajohtopylväs edellytä sen enempää rakennus- kuin toimenpidelupaakaan.

Tuulivoimaloiden kohdalla voitaisiin harkita päätymistä samaan lopputulokseen. Kun tuulivoimalat, niiden teho ja sijoittuminen on määritelty riittävän tarkkaan yleiskaavassa (tai vaihtoehtoisesti asemakaavassa, saavutettava lisäarvo rakennusluvasta (tai toimenpideluvasta) on pieni. Suurin merkitys usein lieneekin se, että lupamenettely avaa jälleen uuden valitusmahdollisuuden lähinaapureille, jolloin hankkeen toteutus viivästyy. Yksittäinen voimala on kuitenkin rinnastettavissa voimajohtopylvääseen, mikäli esimerkiksi meluhaitasta, huoltoliikenteestä tms. ei muuta johdu. Jos kokonaistilanne on riittävällä tavalla ja vuorovaikutteisesti tutkittu jo yleiskaavassa, on vaikea löytää perustetta lupamenettelylle.

Kaupunginhallitus esittääkin, että lainsäädäntöä lähdettäisiin kehittämään Ruotsin esimerkkiä seuraten suuntaan, jossa tuulivoimalahankkeiden moninkertainen viranomaiskäsittely pääsääntöisesti poistuisi. Ruotsissa tuulivoimaloiden osalta siirryttiin elokuussa 2009 soveltamaan vain ympäristökaaren lupamenettelyä ja kaavoitus- ja rakennuslain päällekkäisestä voimaloiden luvituksesta luovuttiin.

Loppupäätelmät Kaupunginhallitus pitää esitettyä maankäyttö- ja rakennuslain muutosta tarkoituksenmukaisena ja perusteltuna edellä mainituin huomautuksin.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, rakennusvalvontavirastolle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Ympäristöministeriön lausuntopyyntö liitteineen 23.3.2010
	Liite 2	Lausunto ympäristöministeriölle maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että esityksestä on pyydetty kaupunkisuunnitteluviraston, rakennusvalvontaviraston ja hallintokeskuksen oikeuspalveluiden lausunnot. Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

KIINTEISTÖ OY ABRAHAM WETTERINTIE 6:N, KIINTEISTÖ OY WETTERINKUJA 4:N JA KIINTEISTÖ OY WETTERINKUJA 2:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-634

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-634 mukaisena.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi todeta, että hankkeen suunnitelmat tulee ennen rakennuslupapäätöksen tekemistä tarkistaa vastamaan kaikilta osin asemakaavaehdotuksen nro 11921 merkintöjä ja määräyksiä.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Herttoniemen tontti 43065/5)
	Liite 2	Ympäristökartta (Herttoniemen tontti 43065/5)
	Liite 3	Asemapiirustus (Herttoniemen tontti 43065/5)
	Liite 4	Asemakaava nro 8238
	Liite 5	Ilmakuva 23.11.2009
	Liite 6	Asemakaavaehdotus nro 11921 - asemakaavamerkinnät ja -määräykset
	Liite 7	Kiinteistö Oy Abraham Wetterintie... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kiinteistö Oy Abraham Wetterintie 6, Kiinteistö Oy Wetterinkuja 4 ja Kiinteistö Oy Wetterinkuja 2 pyytävät (23.11.2009) poikkeamislupaa 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43065 tontille nro 5 (Abraham Wetterin tie 6).

./. Ympäristökartta ja asemapiirustus ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa neljä asuinkerrostaloa (yhteensä
17 042 k-m²) laadittavana olevan asemakaavan muutoksen mukaisesti. Haettu toimenpide on ensimmäinen toteutettava osa laadittavana olevan asemakaavan muutoksen suunnitelmasta, joka kokonaisuudessaan käsittää kuuden asuinkerrostalon, palvelutalon sekä toimitilarakennuksen rakentamisen.

Hakija perustelee hakemustaan viittaamalla pääkaupunkiseudun vuokra-asuntopulaan ja rakennusalan synkkiin suhdanteisiin. Poikkeamishakemusta koskevalle tontille on suunniteltu yli 200 korkeatasoista vuokra-asuntoa ja rakentamisen työllistävä vaikutus on laskettu jatkuvan vuodelle 2013 asti.

Haettu toimenpide poikkeaa voimassa olevan asemakaavan määräyksistä muun muassa käyttötarkoituksen osalta. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia. Lisäksi hakemus koskee aluetta, jolle asemakaavan muuttaminen tai laatiminen on vireillä, ja jolla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 1 momentin mukainen rakennuskielto.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 22.3.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 7 - päätöshistoria).

Selostus Tontilla 43065/5 on voimassa 4.9.1981 vahvistettu asemakaava

./. nro 8238. Tontti on teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (TTV). Kaavan mukaan TTV-korttelialueella tonttitehokkuusluku on enintään e=2,0, ja tontin pinta-alasta saadaan käyttää enintään ½ rakentamiseen. Tontin maapinta-ala on 15 703 m², ja rakennusoikeus nykyisen kaavan mukaan on 31 406 k-m².

Voimassaolevan asemakaavan määräysten mukaan rakennusta ei saa sijoittaa lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin puolet käytetystä rakennuskorkeudesta, ei kuitenkaan 6 m lähemmäksi. Tonttiliittymä tulee järjestää siten, että vähintään 3 metrin päähän katualueen rajasta näkemäkulma katualueelle molempiin suuntiin on vähintään 45 astetta. Tontille saa sijoittaa asuinhuoneita vain sitä henkilökuntaa varten, jonka läsnäolo kiinteistön hoidon kannalta on välttämätöntä. Autopaikkojen vähimmäis- ja enimmäismäärät ovat vähintään 1 autopaikka/300 m² tontin rakennettua kerrosalaa ja enintään 1 autopaikka/300 m² sallittua kerrosalaa kohti.

Tontilla 43065/5 on toiminut vähittäiskaupan varasto. Tontilla olleille rakennuksille on myönnetty purkulupa 24.11.2009. Rakennukset on nyt purettu.

Hakijan tarkoituksena on aloittaa hankkeen neljän ensimmäisen asuinkerrostalon sekä pihakannen alle sijoitettavan pysäköintilaitoksen rakentaminen tontin eteläosassa 23.11.2009 päivättyjen luonnospiirustusten mukaisesti mahdollisimman pian.

Haettu toimenpide noudattaa kaupunkisuunnittelulautakunnan 17.9.2009 hyväksymää asemakaavaehdotusta nro 11921. Helsingin yleiskaava 2002:ssa (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) eteläinen osa korttelista 43065 on merkitty kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitilarakentamista varten. Korttelin pohjoisosa on keskusta-aluetta. Asemakaavan muutos on korttelin 43065 osalta yleiskaavan mukainen. Kaavaehdotuksen mukaan tontti 43065/5 jaetaan siten, että sen eteläosaan muodostetaan AK-korttelialue viisikerroksisille asuinkerrostaloille ja sen pohjoisosaan KTY-tontti toimitilarakennukselle. Tontin osia erottaa puistovyöhyke.

Haettu toimenpide poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta seuraavasti:

- poiketaan käyttötarkoituksesta siten, että haetaan lupaa rakentaa asuntoja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle (TTV),

- rakennus sijoittuu lähemmäksi naapuritontin rajaa kuin puolet käytetystä rakennuskorkeudesta ja lähemmäksi kuin 6 metriä,

- autopaikkojen määrä ylittää kaavassa sallitun enimmäismäärän 1 ap/300 sallittua kerrosalaa,

- rakennetaan rakentamattomaksi jätettävälle tontin alalle,

- tontille sijoitetaan asuntoja myös muita kuin sitä henkilökuntaa varten, jonka läsnäolo kiinteistön hoidon kannalta on välttämätöntä, ja

- tonttiliittymää ei järjestetä siten, että 45 asteen näkemäkulma molempiin suuntiin täyttyy kolmen metrin päähän katualueen rajasta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille hakijan laatimalla kirjeellä (8.3.2010). Naapureille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska alueen suunnitelmista on tiedotettu laajemmin kaavamuutosprosessin yhteydessä.

Sopimukset ja neuvottelut

Kiinteistövirasto on käynyt yhtiöiden ja niiden omistajan Kuntien eläkevakuutuksen kanssa maapoliittiset neuvottelut kaupunginhallituksen 9.2.2004 tekemän päätöksen mukaisesti.

Kvsto päätti 21.4.2010 oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään 43. kaupunginosan (Herttoniemi) korttelin nro 43065 tontin nro 5 omistajien Kiinteistö Oy Abraham Wetterintie 6:n, Kiinteistö Oy Wetterinkuja 2:n ja Kiinteistö Oy Wetterinkuja 4:n sekä Kuntien eläkevakuutuksen kanssa sopimuksen ja esisopimuksen mm. yhtiöiden velvollisuudesta osallistua

./. alueen yhdyskuntarakentamisen kustannuksiin. (Liite 7 – päätöshistoria)

Asemakaavan muutosehdotuksen määräyksistä

Abraham Wetterin tien ja Sahaajankadun liikenne aiheuttaa alueelle melu-, pakokaasu- ja hiukkaspäästöjä. Nykyiset liikennemäärät em. kaduilla vaihtelee välillä 5 900 – 12 900 ajoneuvoa/vrk. Laadittavana olevan asemakaavan muutosehdotuksen melumääräyksien täydentämisestä on alkutalvesta neuvoteltu kaupungin ympäristökeskuksen ja Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa.

Asemakaavaehdotus nro 11921 on 4.3.2010 muutettu lausuntojen ja neuvottelujen perusteella siten, että tontilla 43040/2 on lisätty rakennusten ulkovaipan 35 dB:n ääneneristävyysvaatimus Sorvaajankadun puoleiselle rajalle. Tonteilla 43040/1, 3, 5 ja 7 on nostettu rakennusten ulkovaipan 32-33 dB:n ääneneristävyysvaatimus 35 dB:iin Sorvaajankadun ja Abraham Wetterin tien puoleisilla rajoilla.

Edelleen lasitettavia parvekkeita koskeva kaavamääräys on muutettu muotoon: "Sorvaajankadulle, Sahaajankadulle, Abraham Wetterin tielle, LPA-alueen eteläosalle, tonttien 43040/5 ja 6 itärajalle sekä tontin 43040/7 pohjoisrajalle avautuvat parvekkeet on varustettava melua alentavalla lasituksella." Myös vaatimus ylimmän kerroksen terassien melua estävästä umpikaiteesta on lisätty kaavaehdotukseen. Monikäyttötilaa (mk) koskevasta määräyksestä tontilla 43040/1 on poistettu mahdollisuus rakentaa päiväkotitilaa.

Lisäksi tontilla 43040/1 korotetuksi etupiha-alueeksi määrättyä alaa on pienennetty Sorvaajankadun ja Abraham Wetterin tien risteyksessä näkyvyyden parantamiseksi. Samasta syystä on siirretty Sorvaajankadulle johtava pysäköintikellarin ajoluiska kahdella metrillä tontin rajasta sisään.

Näitä muutoksia ei ole vielä huomioitu 23.11.2009 päivätyissä poikkeamishakemuksen liitteenä olevissa luonnossuunnitelmissa. Suunnitelmia tulisi muuttaa siten, että ne noudattavat muutetun asemakaavaehdotuksen määräyksiä.

Esittelijä toteaa, että rakennusvalvontavirasto on sopinut hakijan kanssa, että asemakaavan lisämääräysten mukaiset muutokset tehdään suunnitelmiin ja vaihtokuvat toimitetaan rakennusvalvontavirastolle viikolla 16. Rakennusvalvontavirasto on ilmoittanut seuraavista muutoksista:

- 35 dB -määräys Sorvaajankadun ja Abraham Wetterin tien dB-määräys lisätään kuviin (myös rakennetyypit korjataan),

- parvekkeiden melua alentava lasitus ja yläkerrosten melua estävä umpikaide on huomioitu ja lisätään tekstinä myös piirustuksiin,

- etupiha Sorvaajankadun ja Abraham Wetterin tien kulmassa muutetaan,

- pysäköintikellarin ajoluiska siirretään.

Esittelijän ehdotus Vireillä olevan asemakaavamuutoksen tavoitteena on käynnistää Herttoniemen yritysalueen eteläosan rakentaminen yleiskaavan mukaisesti keskustamaisempaan suuntaan ja muodostaa alueen eteläreunaan eheä ja edustava kaupunkiympäristö kehittämällä Abraham Wetterin tietä tiiviimmin rajatuksi ja urbaaniksi puistokaduksi. Tavoitteena on mahdollistaa kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen sekä ikääntyville tarkoitettujen asuntojen rakentaminen lähelle metroasemaa ja monipuolisia palveluja.

Herttoniemen yritysalue on yksi Helsingin suurimpia työpaikka-alueita, ja sellaisena sen tulisi myös säilyä. Tämä näkemys on vallinnut sekä kaupungin että paikallisten yritysten keskuudessa. Alueella oli vuonna 2005 vajaat 6 000 työpaikkaa ja vain 30 asukasta. Yleiskaavassa ainoastaan alueen eteläisimmät korttelit on merkitty keskusta-alueeksi. Muut osat Herttoniemen yritysalueesta ovat yleiskaavassa edelleen työpaikka-aluetta. Helsingin elinkeinoelämälle erittäin merkittävän yritysalueen imagoa halutaan nostaa edistämällä uudisrakentamista sen eteläreunaan ja aluetta reunustavan pääkadun varteen.

Rakennushankkeen pikainen käynnistyminen vireillä olevan asemakaavaehdotuksen mukaisesti on kaupunginosan kehittämisen kannalta toivottavaa ja asetettujen asuntotuotantotavoitteiden mukaista. Poikkeamiset voimassa olevasta kaavasta voidaan hyväksyä, koska Herttoniemen yritysalueen eteläosaa ei enää kehitetä teollisuusalueen kaavoitusperiaatteiden mukaisesti.

Poikkeamisen erityinen syy on asemakaavamuutoksen toteutumisen edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli suunnitelmat kaikilta osin noudattavat asemakaavaehdotuksen nro 11921 merkintöjä ja määräyksiä. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta edellyttäen, että hankkeen toteutuksessa noudatetaan kaikilta osin valmisteilla olevan asemakaavaehdotuksen nro 11921 merkintöjä ja määräyksiä.

26.4.2010 pöydälle pantu asia

KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN 28.9.2009 (1060 §) KUMOAMINEN (KULOSAAREN TONTIN 42007/7 RAKENNUSKIELTO; PIIRUSTUS NRO 11908)

Khs 2009-1573

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kumota 28.9.2009 (1060 §) tekemänsä päätöksen, jolla se määräsi 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin nro 42007 tontin nro 7 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Kuulutettava ja pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxxxx sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11908 (Kulosaaren tontti 42007/7)
	Liite 2	Kaupunginhallituksen päätöksen 28.9.2009 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Khs päätti 28.9.2009 määrätä Kulosaaren tontin 42007/7 (Bertel Jungin tie 7) rakennuskieltoon 31.8.2011 asti suojelutavoitteisen asemakaavan laatimista varten.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on syksyllä 2009 valmistellut asemakaavan muutosta, jonka mukaan tontilla oleva asuinrakennus suojeltaisiin merkinnällä sr-2. Asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläoloaikana tontinomistaja on toimittanut lisäselvityksiä, jotka osoittavat, että rakennuksessa on runsaasti kosteus- ja homevaurioita. Myös rakennuksen sisätiloissa tehty katselmus on vahvistanut vaurioiden olemassaolon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvoteltuaan kaupunginmuseon ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa päätynyt ehdottamaan luopumista kyseisen asuinrakennuksen suojelusta rakennuksen heikon kunnon vuoksi. Erityisesti ylä- ja alapohjarakenteiden vaurioituminen ja mitä ilmeisimmin hyvin laaja-alaiset mikrobiongelmat eri puolilla rakennusta johtaisivat korjaustöiden yhteydessä todennäköisesti niin laajoihin purku- ja uusimistoimenpiteisiin, että muutosta voidaan verrata uudisrakentamiseen. Tällaisessa tilanteessa erityisesti rakennuksen säilyneisyyttä ja ominaispiirteiden vaalimista painottavat suojelutavoitteet eivät tulevissa korjauksissa voi toteutua.

Rakennuksen suojeleminen asemakaavalla ei näin ollen ole perusteltua. Asemakaavan muuttaminen ei myöskään muilta osin ole tarpeen, koska tontilla voimassa oleva asemakaava noudattaa Kulosaaren huvila-alueella yleisesti käytettyjä kaavoitusperiaatteita. Näin ollen tontin rakennuskielto tulisi kumota.

Kaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa nro 8620 vuodelta 1985 tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tonttitehokkuus on e = 0.3 ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku kolme. Kolmannen kerroksen ala saa olla enintään puolet alemman kerroksen alasta. Asuinrakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa Kulosaaren huvila-alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Taustaa Tontilla sijaitsee vuonna 1921 rakennettu asuinrakennus Villa Sulin, joka on siirretty Helsingin keskustasta, Vänrikki Stoolin kadulta ja jonka muutospiirustukset on laatinut arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Rakennus haettiin vuoden 2008 lopulla purettavaksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo eivät puoltaneet asuinrakennuksen purkamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoi (16.2.2009), että tontilla oleva asuinrakennus on osa Kulosaaren kaupunginosan historiallista kerrostuneisuutta, jolla on tärkeä merkitys Bertel Jungin tien kaupunkinäkymässä osana huvilakaupungin perinteistä katukuvaa. Lisäksi todettiin, että tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittaminen tontille on mahdollista nykyisen kaavan ja rakennusalan puitteissa, ja että tätä vaihtoehtoa tulisi tutkia.

Kaupunginmuseon lausunnon mukaan (23.2.2009) tontilla voimassa oleva asemakaava on rakennussuojelun kannalta vanhentunut, ja Villa Sulin on säilytettävä rakennus.

Rakennuslautakunta päätti 28.4.2009 evätä haetun purkuluvan kyseisen asuinrakennuksen osalta.

Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos, jonka mukaan Villa Sulin suojeltaisiin merkinnällä sr-2, on ollut nähtävillä 2.11.–23.11.2009.

Nähtävilläolon aikana tontin omistajan asiamies toimitti eriävän mielipiteen (23.11.2009) asuinrakennuksen suojelusta. Erittäin huonokuntoisen asuinrakennuksen suojelulle ei ole oikeudellisia perusteita eikä rakennusta voida siten asemakaavassa suojella. Tehdyt selvitykset osoittavat kiistatta, että pahoin homevaurioisessa rakennuksessa jouduttaisiin tekemään niin laajoja korjaustoimenpiteitä, että rakennuksen korjaus olisi verrattavissa uudelleen rakentamiseen.

Mielipiteen liitteenä oli myös mm. lausunto tontin rakentamisvaihtoehdoista, kuntoarviolausunto ja Homekoiraraportti omakotitalosta. Näiden selvitysten lisäksi tontinomistajan asiamies toimitti vuoden 2010 alussa raportin, jossa oli analysoitu rakennuksen neljästä eri kohtaa otettuja materiaalinäytteitä. Analyysitulosten mukaan kolmessa näytteessä oli löydetty kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

Katselmus Kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon edustajat kävivät yhdessä huvilan omistajatahon kanssa tutustumassa kohteen sisätiloihin 1.12.2009. Kohteen kellarikerroksessa oli havaittavissa hyvin selkeä homeen haju. Alapohjan alimman kerroksen verholaudoitus oli kauttaaltaan homeen ja sienen haperruttama. Kohteessa ei ole salaojitusta ja kosteus oli noussut suoraan alimpiin hirsiin. Välipohjan kohdalla rakennuksen pitkittäisten sivujen väliköt oli tuuletettu puutteellisesti ja niissä todettiin laajoja kosteusvaurioita. Myös harjatilassa todettiin voimakas homeen haju sekä silmin havaittavia mädäntymiä aluslaudoituksessa.

Viranomaisyhteistyö Sisätilakatselmuksen jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi kaupunginmuseon lausuntoa Villa Sulinin asemakaavallisesta suojelusta.

Kaupunginmuseo on lausunnossaan (26.1.2010) todennut, että sen tietoon on tullut olennaista uutta tietoa kyseisen asuinrakennuksen kunnosta asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen jälkeen. Erityisesti ala- ja yläpohjarakenteiden vaurioituminen ja mitä ilmeisimmin hyvin laaja-alaiset mikrobiongelmat eri puolilla rakennusta johtaisivat korjaustöiden yhteydessä todennäköisesti niin laajoihin purku- ja uusimistoimenpiteisiin, että muutosta voidaan verrata uudisrakentamiseen. Tällaisessa tilanteessa erityisesti rakennuksen säilyneisyyttä ja ominaispiirteiden vaalimista painottavat suojelutavoitteet eivät tulevissa korjauksissa voi toteutua. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Villa Sulinin kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton ja sen vaalimisen turvaaminen edellyttäisi rakennuksen asemakaavallista suojelua. Valittaen on kuitenkin todettava, että rakennuksen heikon kunnon vuoksi perusteet rakennuksen säilyttämiselle ja asemakaavalliselle suojellulle ovat kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta olennaisesti heikentyneet.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kaupungin virastojen (kaupunkisuunnitteluvirasto, hallintokeskus, kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto) välisessä neuvottelussa 28.1.2010 asiaa käsiteltiin uusien tietojen valossa. Neuvottelussa todettiin, että on perusteltua luopua rakennuksen suojelemisesta asemakaavalla ja sen laatimiseksi asetettu rakennuskielto on tarkoituksenmukaista kumota.

Esittelijä yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan esitykseen suojelupäätöksen kumoamisesta.

Helsingin hallinto‑oikeuden päätös rakennuslupaa ja rakennuksen
purkamista koskevassa asiassa

Esittelijä toteaa vielä, että tontin 42007/7 omistaja oli valittanut rakennuslautakunnan 28.4.2009 tekemästä päätöksestä, jolla lautakunta oli hylännyt tontille haetun luvan saada purkaa tontilla oleva rakennus, ja samalla siksi hylännyt tontille haetun rakennusluvan, jonka mukainen rakentaminen olisi edellyttänyt rakennuksen purkamista. Helsingin hallinto-oikeus päätti 21.4.2010 valituksen johdosta kumota rakennuslautakunnan päätöksen ja palauttaa asian sille uudelleen käsiteltäväksi. Hallinto-oikeus merkitsi päätöstä tehdessään tiedokseen kaupunkisuunnittelulautakunnan 8.3.2010 kaupunginhallitukselle tekemän ja nyt käsiteltävänä olevan esityksen, jonka mukaan tontille annettu rakennuskielto tulisi kumota ja vireillä olleen asemakaavamuutoksen jatkovalmistelusta luopua nyttemmin selvitetyksi tulleen rakennuksen huonon kunnon takia.

26.4.2010 pöydälle pantu asia

SIIRTOLAPUUTARHATYÖRYHMÄN JATKOTOIMENPITEIDEN SEURANTA

Khs 2008-1795, 2010-718

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa asemakaavoituksen yhteydessä osoittamaan uuden siirtolapuutarhan Mellunmäkeen.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa huolehtimaan siitä, että kaupunginosassa myös viljelypalstojen lukumäärä säilyy riittävänä.

Kaupunginhallitus päättänee todeta, että asemakaavassa Puotilaan osoitetuista siirtolapuutarhapalstoista (18 kpl) voidaan luopua. Kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotetaan tutkimaan mahdollisuuksia osoittaa alue pysyvän asumisen täydennysrakentamiseen.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa asemakaavoituksen yhteydessä tutkimaan, voitaisiinko toinen uusi siirtolapuutarha perustaa Siltamäki-Suutarila alueelle, pitäen ensisijaisena vaihtoehtona Suutarilan rantapuistoa noin 80 - 100 palstan suuruisena. Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa huolehtimaan siitä, että kaupunginosassa myös viljelypalstojen lukumäärä säilyy riittävänä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kiirehtiä Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhojen laajentamisen mahdollistavaa asemakaavoitusta.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja liikuntavirastolle ja pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta Pakilan siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Klaukkalapuiston siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Marjaniemen siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Mellunkylän siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Lions Club/Puotila r.y:lle ja Siltamäki-Suutarila Seuralle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Sijoitusvaihtoehto Mellunmäki
	Liite 2	Siirtolapuutarha-alueiden sijoitusvaihtoehtoja Siltamäen ja Suutarilan alueella
	Liite 3	Kaupunginhallituksen päätös 15.6.2009
	Liite 4	Siirtolapuutarhatyöryhmän jatkotoimenpiteiden seuranta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Khs päätti 15.6.2009 merkitä tiedoksi siirtolapuutarha- ja kesämajatyöryhmän 10.2.2009 päivätyn raportin ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään 30.3.2010 mennessä Khlle ehdotuksen siitä, mille kahdelle Helsingissä sijaitsevalle, raportin luvussa 5 luetellulle alueelle (Siltamäki, Torpparinmäki, Tuomarinkartano, Mellunkylä, Longinoja, Savelanpuisto, Malminkartano), voitaisiin perustaa uudet siirtolapuutarhat.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 18.3.2010 uusiksi siirtolapuutarha-alueiksi ehdotetaan Mellunmäkeä ja Siltamäkeä. Siltamäen kohdalla on kaksi vaihtoehtoa: Siltakylän rantapuisto ja Suutarilan rantapuisto. Siltamäestä on tekeillä koko alueen tarkastelu täydennysrakentamista varten. Jatkosuunnittelussa tutkitaan viljelypalstojen tarve ja pyritän turvaamaan niiden riittävä määrä.

Mellunmäki

Kaavatilanne ja maanomistus

Helsingin yleiskaava 2002:ssa ehdotettu alue on merkitty virkistysalueeksi, joka on maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat nro 5812 (vahvistettu 1968) ja nro 11170 (vahvistettu 2004). Suunnittelualue on asemakaavoissa merkitty puistoalueeksi (P), maisemallisesti arvokkaaksi pelto- tai niittyalueeksi (MA‑1), suojaviheralueeksi (EV) ja lähivirkistysalueeksi (VL).

Alue on kaupungin omistuksessa. Alueen itäreunaan rajoittuu Syöpäsäätiön omistuksessa oleva Smedbackan tila, jonka laajuus on 1,2 hehtaaria. Hankkeen edetessä voidaan selvittää tilan mahdollista yhdistämistä osaksi siirtolapuutarhan toimintaa. Koulukasvitarhan ja/tai Mustavuoren infokeskuksen sijoittamista Smedbackan tilalle voidaan myös tutkia.

Yleiskuvaus

Siirtolapuutarha-alue rajautuu Mellunmäen itäisimpiin kerrostaloihin, kaakossa Itäväylään ja pohjoisessa Vantaan rajaan. Aluetta sivuaa idässä Smedbackan tila. Alueen keskellä sijaitsee palstaviljelyalue. Suunnittelualue on osa laajaa Västerkullan-Broändan purolaakson maisemakokonaisuutta.

Alueen koko laajuus voisi olla 4 hehtaaria, ja sinne mahtuisi noin 65–70 siirtolapuutarhamökkitonttia keskipinta-alaltaan 250 m²ja noin 65 viljelypalstaa. Tämä tarkoittaisi nykyisen viljelypalstamäärän vähenemistä. Alueelle saadaan sijoitettua enemmän mökkitontteja, mikäli Itäväylän reunaan saadaan tehokas melusuojaus. Mellunmäen alueella olisi myös mahdollista tutkia uudenlaista kaupunkimaista siirtolapuutarhamökkityyppiä, jossa mökit olisivat toisiinsa kytkettyjä. Tällöin mökkien määrää olisi mahdollista lisätä.

Alueella on maakaasuputki, joka sijaitsee suunnittelualueella pohjois-eteläsuunnassa Smedbackan tilan ja Itäväylän välissä jatkuen Vuosaaren voimalaitokselle. Linjan yhteydessä on maakaasuputken paineenvähennysasema. Suunnittelualueella on olemassa olevaa yleistä sekä yksityistä vesihuoltoverkostoa. Alueen länsipuolella sijaitsee Yllästunturintien aluetta palveleva jätevesipumppaamo.

Olemassa olevan tiedon mukaan alueen länsireunan maaperä on moreenia. Savimaan osuus lisääntyy lähestyttäessä Itäväylää, arvioidun savikerroksen paksuuden ollessa 1–6 metriä. Alueen pohjoisreuna ja Smedbackan kartanon ympäristön maaperä on kallioisempaa, jossa kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa.

Ehdotettu siirtolapuutarha-alue on virkistysaluetta, jonka päivämelutason ohjearvo on 55 dB. Itäväylän moottoriajoneuvoliikenne aiheuttaa alueelle melua ja hiukkaspäästöjä. Nykytilanteessa Itäväylän 55 dB melualue ulottuu noin 70 metrin etäisyydelle väylän keskeltä mitattuna. Tien liikenne-ennuste on noin 28 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällöin 55 dB:n melualue ulottuisi noin 100 m etäisyydelle tiestä. Alueen suojaaminen meluesteillä on kallista johtuen huonoista pohjaolosuhteista. Ilman pohjavahvistusta vain matalan meluvallin rakentaminen on mahdollista eikä siitä olisi suurta hyötyä meluntorjunnassa.

Siirtolapuutarha-alueelle on kolme vaihtoehtoista ajoneuvoliittymän paikkaa: nykyinen liittymä Itäväylältä palstaviljelyalueelle, Itäväylän alikulku Vantaan rajan läheisyydessä, jota on mahdollista leventää ajotieksi, sekä liittymä idästä Yllästunturinkujalta.

Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Östersundomin raidekäytävävaraukset.

Alueen asemakaavoitukseen on varauduttu kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa 2009–2011.

Siltamäki Siltamäkeen laaditaan täydennysrakentamisen kehittämissuunnitelma vuonna 2010. Tavoitteena on tuoda se kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn alkuvuonna 2011. Kehittämissuunnitelman yhteydessä tutkitaan tarkemmin myös uuden siirtolapuutarha-alueen sijoittamista Siltamäkeen. Selvitettäviä vaihtoehtoja on kaksi, toinen alue sijaitsee Siltakylän rantapuistossa, Kirkonkyläntien päässä, Keravanjoen varrella. Toinen alue sijaitsee Suutarilan rantapuistossa, Kiertotähdentien pohjoispuolella myös Keravanjoen läheisyydessä.

Siltakylän rantapuisto

Kaavatilanne ja maanomistus

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty osittain virkistysalueeksi ja osittain kaupunkipuistoksi, jotka ovat maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Alueella on voimassa asemakaava nro 8540 (vahvistettu 1984), jossa se on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alue on kaupungin omistuksessa.

Yleiskuvaus

Alue sijaitsee Keravanjoen tuntumassa. Se on osittain viljeltyä peltoa ja osalla aluetta on pienehkö palstaviljelyalue. Alueen pohjoispuolella on urheilupuisto, itäpuolella kaksikerroksista rivitaloasutusta ja eteläpuolella teollisuusalue. Keravanjoen toisella puolella, Vantaalla, kulkee Tuusulanväylä.

Alueen laajuus ja mökkien määrä riippuu siitä, miten paljon olevia viljelypalstoja säilytetään. Alueen koko voisi olla noin kolme hehtaaria eli sinne voisi sijoittaa noin 80–90 mökkipalstaa, á 250 m². Tällöin alue sijoittuisi nykyisen palstaviljelyalueen ja Siltamäen pienen teollisuusalueen väliin siten, että palstaviljely voisi jatkua nykyisessä laajuudessaan. Ajoneuvoyhteys alueelle on järjestettävissä Kirkonkylänpolun kautta.

Alueella sijaitsee ympäröivää aluetta palvelevia jäte- ja sadevesiviemäreitä sekä alueen kuivatusta palvelevia avo-ojia. Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on savea, savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 6–17 metriä.

Esitetty alue sijaitsee Tuusulanväylän melualueella, joten melu ja hiukkaspäästöt asettavat rajoituksia alueen käytölle. Tuusulanväylä on kuitenkin Vantaan kaupungin puolella, joten liikennemelun torjunta on todennäköisesti hankalasti järjestettävissä.

Suutarilan rantapuisto

Kaavatilanne ja maanomistus

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi. Alueella on voimassa asemakaava nro 7120 (vahvistettu 1975), jossa se on merkitty puistoksi (P) ja osa aluetta on merkitty viljelypalsta-alueeksi (p). Kaupunki omistaa maan.

Yleiskuvaus

Alue sijaitsee Keravanjoen tuntumassa, sen eteläpuolella. Osalla aluetta on pienehkö palstaviljelyalue ja osalla aluetta on metsikköä. Alueen itä-, etelä- ja länsipuolella on pientaloasutusta. Keravanjoen toisella puolella, Vantaalla, on peltoa.

Alue voisi olla kooltaan hieman yli 1,3 hehtaaria, ja sinne voisi sijoittaa noin 40–50 palstaa. Alueen laajuus ja mökkien määrä riippuu siitä, miten paljon olevia viljelypalstoja säilytetään. Alueelle on järjestettävissä ajoneuvoyhteys Kiertotähdentien kautta.

Alueella on kaakkois-luodesuunnassa sijaitseva ympäröivän alueen kuivatusta palveleva avo-oja, jonka vedet johdetaan Keravanjokeen. Lisäksi alueen halki etelä-pohjoissuunnassa kulkee maanalainen jätevesitunneli. Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on pääosin savea, alue rajoittuu idässä savi-/moreenialueeseen. Alueella savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 2–8 metriä.

Esittelijä toteaa, että Mellunkylän siirtolapuutarhayhdistys r.y. on lähettänyt Kh:lle 12.6.2009 päivätyn kirjeen, jossa esitetään, että Mellunkylän alueelle kaavoitettaisiin siirtolapuutarhaksi sopiva maa-alue. Lisäksi Lions Club Helsinki/Puotila on lähettänyt Kh:lle 11.4.2010 päivätyn kirjeen, jossa todetaan mm, että yhdistys on vuodesta 1998 toiminut Mellunkylään suunnitellun siirtolapuutarha-alueen viljelypalstojen vuokramiehenä kaupungin suuntaan. Palstoja on yhteensä 140. Palstalaiset eivät voi hyväksyä sitä, että heidän vuosia viljelemänsä palstat jäisivät uuden siirtolapuutarhan alle. Yhdistys pyytää, ettei Kh hyväksyisi kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotusta, vaan palauttaisi asian uuteen valmisteluun.

Esittelijä pitää esitystä toisen siirtolapuutarhan perustamisesta Mellunmäkeen hyvänä ja kannatettavana. Kuten kaupunkisuunnittelulautakunta, myös esittelijä pitää tärkeänä tavoitetta pyrkiä samalla turvaamaan riittävä viljelypalstojen lukumäärä lähialueella. Esittelijä toteaa lisäksi, mm. maastokatselmukseen perustuen, että pienen, vain 18 palstaa asemakaavassa sisältävän Puotilan siirtolapuutarha-alueen varauksesta voitaisiin luopua ja tutkia sen osoittamista pysyvän asumisen täydennysrakentamiseen.

Toista siirtolapuutarhaa esitetään perustettavaksi Suutarila ja Siltamäen alueelle. Alueen kaavoitus on alkamassa ja tämä antaa hyvät mahdollisuudet tutkia niin täydennysrakentamista, siirtolapuutarhan perustamista kuin viljelypalstojenkin tarkoituksenmukaista sijaintia. Maastokatselmukseen perustuen melukysymys saattaa nousta esteeksi Siltakylän rantapuiston osoittamiselle siirtolapuutarhakäyttöön. Sen vuoksi esittelijä katsoo, että kaavoituksessa tulisi ennemminkin tutkia riittävän kokoisen siirtolapuutarhan perustamismahdollisuutta Suutarilan rantapuiston alueelle. Riittävän kokoisen yhteisön muodostaa noin 80–100 palstan siirtolapuutarha ainakin niissä tapauksissa, joissa hallinto perustuu yhdistysmalliin.

Esittelijä viittaa vielä Khn päätökseen 15.6.2009, jonka mukaan uusien siirtolapuutarhojen tulisi kokonaan rakentua ja olla ylläpidettävissä aluetta hallinnoivan yhdistyksen tai yhteisön jäsenten omakustannusperiaatteella.

Khn jatkotoimenpiteitä koskevassa päätöksessä oli kehotus tutkia laajennusmahdollisuuksia Pakilan siirtolapuutarhan reunoilla ja mahdollisuutta liittää nk. Ärtin koulukasvitarhan alue osaksi Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on ohjelmoinut tämän kaavoitustyön vuodelle 2012. Esittelijä pitää kuitenkin tärkeänä, että kaavoitusta voitaisiin kiirehtiä, mm. siitä syystä, että Klaukkalanpuiston nykyinen maanvuokrasopimus umpeutuu vuonna 2011.

Ärtin koulukasvitarhan alueelta tämä toiminta on päättynyt pari vuotta sitten ja opetusvirasto on keskittänyt toiminnan Kumpulan koulukasvitarhan alueelle. Kaupungin virastojen kesken tutkitaan mahdollisuutta osoittaa toinen koulukasvitarha kaupungin itäosiin.

Muiden Khn päätöksen jatkotoimenpiteiden osalta esittelijä toteaa tilannekatsauksena seuraavaa: kiinteistövirasto ja rakennusvirasto kehittelevät Vihdin Eerolan siirtolapuutarha-alueen toteuttamisen hallintamuotoa Khn edellyttämällä tavalla vuoden 2010 aikana. Granön saaren ja Sipoonkorven vaihettumisvyöhykkeen mahdollista käyttämistä osin

siirtolapuutarha- tai virkistysmökkirakentamiseen on mahdollista tarkastella tulevassa osayleiskaavassa. Kaunissaareen on tulossa lyhytaikaiseen vuokrauskäyttöön yksi mökki liikuntaviraston toimenpiteiden johdosta jo kesäkaudelle 2010.



Kokousaika	3.5.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Teknisen palvelun lautakunnan esitys 25.3.2010
	Liite 2	Virkamatkan ohjelma

LIITTEET	Liite 1	Kyllitädin Kotiruokaa /Lounax Oy:n oikaisuvaatimus 11.3.2010
	Liite 2	Kaupunginjohtajan päätös 4.3.2010
	Liite 3	Kyllitädin kotiruokaa/Lounax Oy:n oikaisuvaatimus...Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Helsingin Sataman kirje 20.4.2010
	Liite 2	Meritäytöt ja -väylät
	Liite 3	Jätkäsaaren osa-alueet

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 10716
	Liite 2	Kaupunkisuunnittelulautakunnan 4.12.2008 puoltama kaavamuutosehdotus nro 11849
	Liite 3	Havainnekuva
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan lausunto kaavamuutoksesta
	Liite 5	Esisopimus ja sopimus
	Liite 6	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.3.2010
	Liite 7	Sopimuksen tekeminen Helsingin Yliopistokiinteistöt Oy:n kanssa ... - päätöshistoria