Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kynnys ry:n lainan lyhennysehtojen muuttaminen

Asuntotuotantotoimikunnan eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen korkotukilainoilla

Lainan myöntäminen Herttoniemen yhteiskoulun kiinteistöosakeyhtiölle

Pelastuslautakunnan virkamatka Berliiniin

19.4.2010 pöydälle pantu asia
Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: oman palvelutuotannon kustannusrakenteen selvittelyn jatkamiseksi

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunto tiesuunnitelmasta "Maantien 101 (Kehä I) parantaminen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) eritasoliittymän kohdalla", Helsinki

Valtuutettu Laura Kolben toivomusponsi: Palaute- ja vuorovaikutusmuodot ruokapalveluissa

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Lausunto opetusministeriölle vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän muistiosta

Lausunto opetusministeriölle eräiden koulutusta koskevien lakien ja rikosrekisterilain 6 §:n muuttamisesta -luonnoksesta hallituksen esitykseksi

Eron myöntäminen Mikael Flemmichille opetusviraston linjajohtajan virasta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Oulunkylän tontin 28029/9 rakennuskiellon pidentäminen (nro 11957)

Kaupunginhallituksen päätöksen 28.9.2009 (1060 §) kumoaminen (Kulosaaren tontin 42007/7 rakennuskielto; piirustus nro 11908)

Siirtolapuutarhatyöryhmän jatkotoimenpiteiden seuranta

Vt Juha Hakolan toivomusponsi: Hidastetöyssyjen rakentaminen Hallainvuorentielle

19.4.2010 pöydälle pantu asia
Kannanotto Laajasalo - Degerö Seura ry:n, Xxxxx-Xxxx Xxxxxx ja Asunto Oy Reiherintie 1:n muistutuksiin kortteleiden nro 49047, 49074 ja 49090 osien ym. alueiden (Gunillankallio) asemakaava-asiassa (nro 11888)

19.4.2010 pöydälle pantu asia
Kannanotto Xxxx Xxxxxxxx ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutuksiin Vartiokylän korttelin nro 45340 ym. alueiden ja Mellunkylän kortteleiden nro 47074 - 47076 ym. alueiden (mm. Kehä I:n ja Kivikontien liittymä) asemakaava-asiassa (nro 11860)

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ERÄIDEN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN KORKOTUKILAINOILLA

Khs 2010-502

Khs päättänee myöntää talousarvion kohdalta 9 01 01 Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi, korkotukilainoja seuraavasti:

Kohde

Korkotukilaina

Kumpulan Kiinteistöt Oy /Kaanaanpiha

9 142 500 €

Kumpulan Kiinteistöt Oy /Lontoonkuja

7 214 740 €

Jakomäen Kiinteistöt Oy /Tattarikatu 9

2 412 950 €

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy/

Munkkiniemenaukio

583 000 €

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy /Tenholantie 3-5

390 200 €

Vuosaaren Kiinteistöt Oy /Rastilantie 5

2 336 000 €

Kontulan Kiinteistöt Oy/ Kontulankaari 8

2 571 400 €

YHTEENSÄ

24 650 790 €

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, asuntotuotantotoimistolle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

LIITE

Asuntotuotantotoimikunnan eräiden rakennuskohteiden rahoittaminen korkotukilainoilla ... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kumpulan Kiinteistöt Oy / Kaanaanpiha on Arabianrannassa sijaitseva 113 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 18 285 000 euroa. Kaupungin myöntämällä korkotukilainalla rahoitetaan 9 142 500 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 6 533 250 euroa, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käynnistysavustuksella 1 695 000 euroa ja tertiäärilainalla 914 250 euroa.

Kumpulan Kiinteistöt Oy / Lontoonkuja on Arabianrannassa sijaitseva 74 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 14 429 484 euroa. Kaupungin myöntämällä korkotukilainalla rahoitetaan 7 214 740 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 5 383 270 euroa, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käynnistysavustuksella 1 110 000 euroa ja tertiäärilainalla 721 474 euroa.

Jakomäen Kiinteistöt Oy / Tattarikatu 9 on Alppikylässä sijaitseva 29 kerrostaloasuntoa käsittävä vuokrakohde, jonka hankinta-arvo on 4 825 900 euroa. Kaupungin korkotukilainalla rahoitetaan 2 412 950 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 1 736 655 euroa, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen käynnistysavustuksella 435 000 euroa ja tertiäärilainalla 241 295 euroa.

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy / Munkkiniemenaukio on Pikku-Huopalahdessa sijaitseva vuokratalo, jonka julkisivun peruskorjauksen hankinta-arvo on 1 166 000 euroa. Kaupungin myöntämällä korkotukilainalla rahoitetaan 583 00 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 349 800 euroa ja omarahoituksella 233 200 euroa.

Pikku-Huopalahden Kiinteistöt Oy / Tenholantie 3-5 on Pikku-Huopalahdessa sijaitseva vuokratalo, jonka julkisivun peruskorjauksen hankinta-arvo on 780 400 euroa. Kaupungin myöntämällä korkotukilainalla rahoitetaan 390 200 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n korkotukilainalla 234 300 euroa ja omarahoituksella 155 00 euroa.

Vuosaaren Kiinteistöt Oy / Rastilantie 5 on Vuosaaressa sijaitseva 143 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka peruskorjauksen hankinta-arvo on 4 672 000 euroa. Helsingin kaupungin myöntämällä korkotukilainalla rahoitetaan 2 336 000 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n myöntämällä korkotukilainalla 1 401 600 euroa ja omarahoituksella 934 400 euroa.

Kontulan Kiinteistöt Oy / Kontulankaari 8 on Kontulassa sijaitseva 123 kerrostaloasuntoa sisältävä vuokrakohde, jonka peruskorjauksen hankinta-arvo on 5 221 129 euroa, josta liiketilojen osuus on 78 318 euroa. Helsingin kaupungin myöntämällä korkotukilainalla rahoitetaan 2 571 400 euroa, Kuntarahoitus Oyj:n myöntämällä korkotukilainalla 1 542 800 euroa ja omarahoituksella 1 106 929 euroa.

Vuokratalon korkotukilainan enimmäislaina-aika on 41 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % vuokratalon rakennus- ja tonttikustannuksista.

Peruskorjauksen korkotukilainan enimmäislaina-aika on 31 vuotta ja lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on yleensä 80 %, erityisistä syistä 95 % peruskorjattavan kohteen perusparannuskustannuksista.

Kaupunginvaltuuston 7.4.2010 tekemän päätöksen mukaisesti talousarvion kohtaan 9 01 01 Antolainat asuntotuotantoon, Khn käytettäväksi on merkitty 85,7 miljoonan euron suuruinen määräraha korkotukilainojen myöntämiseen. Varoista myönnetään Euroopan Neuvoston Kehityspankilta (CEB) saadun lainan ehtojen mukaan korkeintaan 50 % kunkin vuokratalo- ja peruskorjaushankkeen kokonaiskustannuksista.

LAUSUNTO TIESUUNNITELMASTA "MAANTIEN 101 (KEHÄ I) PARANTAMINEN HÄMEENLINNANVÄYLÄN (VT 3) ERITASOLIITTYMÄN KOHDALLA", HELSINKI

Khs 2020-118

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon tiesuunnitelmasta ”Maantien 101 (Kehä I) parantaminen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) kohdalla”:

Vastaukset kysymyksiin

Vastauksena Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämiin kysymyksiin Helsingin kaupunki toteaa seuraavaa:

1 Kaupunki osallistuu tien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin tie-suunnitelman asiakirjassa B2 esitetyn kustannusjaon mukaisesti.

2 Kaupunki vaatii korvausta tietarkoituksiin mahdollisesti luovutettavasta maasta, ellei korvausta erikseen oteta huomioon Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kaupungin välisessä sopimuksessa. Kaupungilla on maantielain perusteella oikeus korvaukseen.

Tiesuunnitelmaselostuksen kohdan 3.2 mukaan tiesuunnitelman toimenpiteet sijaitsevat asemakaavan mukaisella liikennealueella. Jos tiealue on kapeampi kuin asemakaavan mukainen liikennealue, Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulisi lunastaa tiealueeksi koko asemakaavan mukainen liikennealue, jotta tiealueen ulkopuolelle ei jää epätarkoituksenmukaisia liikennealueen osia.

3 Kaupunki ottaa vastatakseen tiesuunnitelman asiakirjassa B2 sekä piirustuksessa B3-1 esitettyjen väylien ja rakenteiden kunnossapidosta.

Kaavoitus- ja maankäyttönäkökohdat

Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa Kehä I on moottoriväylä, jonka molemmin puolin on taajamatoimintojen aluetta.

Helsingin yleiskaava 2002:ssa (tullut alueella voimaan 23.12.2004) Kehä I on merkitty moottorikaduksi, jolla on eritasoliittymä Hämeenlinnanväylälle.

Tie on asemakaavan mukaisella liikennealueella. Alueella on voimassa vuonna 1998 vahvistettu asemakaava nro 10310.

Tiesuunnitelma on maakuntakaavan, yleiskaavan ja asemakaavojen mukainen. Tiesuunnitelman hyväksymiselle ei ole kaavoituksellisia esteitä.

Muuta Kaupunki pitää hanketta kiireellisenä ja katsoo, että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulisi sisällyttää hanke toteutusohjelmaansa vuonna 2012 alkavana hankkeena.

Kirje Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä pöytäkirjanote rakennusvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Tiesuunnitelman lähetekirje 25.1.2010
	Liite 2	Tiesuunnitelmaselostus
	Liite 3	Kustannusarvioehdotus
	Liite 4	Yleiskartta
	Liite 5	Tieympäristökartta
	Liite 6	Lausunto tiesuunnitelmasta "Maantien 101... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lähettänyt tiesuunnitelman ”Maantien 101 (Kehä I) parantaminen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) eritasoliittymän kohdalla, Helsinki” maanteistä annetun lain 27 §:n mukaista käsittelyä varten.

./. Kirje on esityslistan liitteenä 1.

./. Tiesuunnitelman selostus ja kustannusarvioehdotus ovat liitteinä 2 ja 3. Yleiskartta ja tieympäristökartta ovat liitteinä 4 ja 5. Tiesuunnitelma kokonaisuudessaan on nähtävänä lautakunnan kokouksessa.

./. Tiesuunnitelmasta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Lausunnot ovat liitteessä 6 (päätöshistoria).

Tiesuunnitelman laatiminen ja nähtävillä olo

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on teettänyt tiesuunnitelman yhteistyössä rakennusviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Yleisö on voinut tutustua tiesuunnitelmaluonnoksiin 2.9.2009 yleisötilaisuudessa Suomalais-venäläisellä koululla.

Suunnitelma on ollut yleisesti nähtävänä 5.2.2010 – 8.3.2010 hallintokeskuksessa. Suunnitelmaa vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Tiepiirin kysymykset kaupungille

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää kaupunkia ilmoittamaan lausunnossaan

- osallistuuko kaupunki tien tekemisestä aiheutuviin kustannuksiin tiesuunnitelman asiakirjassa B2 esitetyn kustannusjaon mukaisesti

- onko kaupunki valmis luovuttamaan tien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin

- ottaako kaupunki vastatakseen tiesuunnitelman asiakirjassa B2 sekä piirustuksessa B3-1 esitettyjen väylien ja rakenteiden kunnossapidosta.

Lisäksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää kaupunkia ilmoittamaan, onko suunnitelman käsittämälle alueelle vahvistettu maakunta- tai seutukaava tai hyväksytty yleis- tai asemakaava ja onko kaava yhdenmukainen tiesuunnitelman kanssa tai muuttaako kaupunki kaavan (tai maakunnan liitto maakunta- tai seutukaavan) tiesuunnitelman mukaiseksi, jos ne eivät ole yhdenmukaisia. Kaupunkia pyydetään liittämään asiakirjoihin oikeaksi todistettu ote suunnitelman käsittämälle alueelle hyväksytystä tai vahvistetusta kaavasta.

Tiesuunnitelman kuvaus

Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän (valtatie 3) eritasoliittymä sijaitsee Kaarelan kaupunginosassa Kannelmäen ja Maununnevan välissä. Hämeenlinnanväylän itäpuolella eritasoliittymäalue rajoittuu lisäksi Helsingin keskuspuistoon ja Pirkkolan urheilupuistoon. Välittömästi liittymäalueen pohjoispuolella sijaitsee suomalais-venäläinen koulu.

Kehä I ja Hämeenlinnanväylä ovat tiesuunnitelmaan sisältyviltä osuuksiltaan kaksiajorataisia maanteitä. Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymässä on ajoyhteydet kaikkiin suuntiin. Kehältä lännestä Hämeenlinnanväylälle pohjoiseen suuntautuva liikenne on ohjattu Kaarelantien kautta Hämeenlinnanväylälle johtavalle rampille. Kehältä idästä pohjoiseen pyrkivä liikenne joutuu rampilla väistämään Kehältä lännestä tulevaa liikennettä. Tämä aiheuttaa ruuhkautumista rampilla ja jono ulottuu usein Kehälle asti. Hämeenlinnanväylän varressa on meluseinä, joka kuitenkin päättyy suomalais-venäläisen koulun kohdalla. Sen meluntorjuntavaikutus koulun suuntaan on nykyisin riittämätön.

Tiesuunnitelman mukaan Kehä I:n ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymään rakennetaan uusi sujuva ramppiyhteys Kehältä idästä Hämeenlinnanväylälle pohjoiseen. Kaarelantieltä nykyisin lähtevä ramppi liitetään uuteen ramppiin omalla kaistallaan. Kehä I:n pohjoispuolista ajorataa levennetään Hämeenlinnanväylän sillan kohdalla, jolloin nykyisten silmukkaramppien väliin saadaan liikenteen sekoittumisalue. Sekoittumisalue jatketaan länteen Kehän neljäntenä kaistana ja Hämeenlinnanväylältä pohjoisesta Kehälle länteen suuntautuvalle liikenteelle tehdään liittymiskaista nykyisen bussipysäkkikaistan jatkeeksi.

Ramppijärjestelyjen yhteydessä Hämeenlinnanväylän suuntainen kevyen liikenteen väylä siirretään ja alikulkukäytävä uusitaan. Kaarelantieltä Kehä I:n pohjoispuoliselle pysäkille johtava jalankulkutie siirretään uuteen paikkaan. Jalankulkutielle rakennetaan alikulkukäytävä uuden rampin kohdalle. Kehä I:n risteysiltoja levitetään.

Meluntorjuntaa parannetaan jatkamalla Hämeenlinnanväylän nykyistä meluseinää noin 200 metriä etelään. Lisäksi Kaarelantieltä erkanevan rampin varteen rakennetaan melukaide.

Tiesuunnitelman vaikutukset

Eritasoliittymään tehtävät ramppi- ja kaistajärjestelyt parantavat merkittävästi liikenteen sujuvuutta.

Uusilla meluesteillä saadaan koulun piha-alueilla, erityisesti pallo-kentällä, melutasoa alennettua merkittävästi.

Myös liikenneturvallisuuden voidaan arvioida paranevan ramppijärjestelyjen rakentamisen seurauksena.

Kustannukset

Hankkeen arvioidut kokonaiskustannukset ovat 3,84 milj. euroa (mr-indeksi 136.6). Kaupungin osuudeksi kustannuksista tiesuunnitelmassa esitetään 344 000 euroa (9 %) ja valtion osuus kustannuksista on 3 500 000 euroa (91 %). Kaupungin osuus sisältää puolet meluesteiden kustannuksista.

Rakentaminen

Uudenmaan elinkeino-. liikenne ja ympäristökeskuksen toiminta- ja taloussuunnitelmaluonnoksessa vuosille 2011 - 2014 on esitetty käynnistettäväksi kehittämishanke ”Kehä I (Mt 101), pullonkaulojen poisto Helsingissä ja Espoossa, 1. vaihe (107 milj. euroa)”, johon myös ” Maantien 101 (Kehä I) parantaminen Hämeenlinnanväylän (Vt 3) eritasoliittymän kohdalla, Helsinki” -hanke kuuluu.

Talous- ja suunnittelukeskus ilmoittaa lausunnossaan, että kaupunki on varautunut hankkeeseen vuonna 2002 vuosien 2010–2012 taloussuunnitelman kohdassa ”yhteishankkeet Tiehallinnon kanssa.”

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa tiesuunnitelman ja siinä esitetyn kustannusjaon hyväksymistä.

Kaupunki pitää hanketta kiireellisenä ja katsoo, että Uudenmaan elinkeino-. liikenne ja ympäristökeskuksen tulisi sisällyttää hanke toteutusohjelmaansa vuonna 2012 alkavana hankkeena.

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖLLE VAPAAN SIVISTYSTYÖN RAHOITUSTYÖRYHMÄN MUISTIOSTA

Khs 2010-767

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle seuraavan lausunnon:

1. Kansalaisopistojen tehtävät pääkaupunkiseudulla

Pääkaupunkiseudulla toimii viisi kunnallista sekä kolme yksityistä kansalaisopistoa. Kuntien ylläpitämät opistot ovat: Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto, Helsingfors stads svenska arbetarinstitut, Espoon työväenopisto, Vantaan aikuisopisto sekä Kauniaisten kansalaisopisto. Kuntalaiset voivat opiskella rajoituksetta naapuriopistoissa. Yhteisen ilmoittautumisportaalin kautta opistot tarjoavat vuosittain reilut 250 000 opiskelupaikkaa yli kuntarajojen. Opistojen yhteistyötä kehitetään.

Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen toiminta perustuu lakiin vapaasta sivistystyöstä. Lain hengen mukaan opistot ovat paikallisiin ja alueellisiin sivistystarpeisiin pohjautuvia oppilaitoksia, jotka tarjoavat mahdollisuuksia omaehtoiselle oppimiselle ja kansalaisvalmiuksien kehittämiselle.

Merkittävänä ja kasvavana erityistehtävänä kaikilla opistoilla on maahanmuuttajataustaisen väestön koulutustarpeisiin vastaaminen sekä yhteiskuntaan ja työelämään sopeuttaminen. Maahanmuuttajataustaisien asukkaiden määrä on 63 700, joka on 50 % valtakunnallisesta maahanmuuttajataustaisten asukkaiden määrästä.

Myös syrjäytymisen uhan ja maassamuuton vuoksi pks-kuntien opistojen koulutuksella on suuri merkitys.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteenlaskettu asukasmäärä on 1 023 500 asukasta, eli 19.2 % valtakunnallisesta asukasluvusta. Ruotsinkielisiä on noin 65 000, eli yli 20 % valtakunnallisesta ruotsinkielisestä asukasluvusta.

Pääkaupunkiseudun kunnallisten kansalaisopistojen vuotuinen kurssilaisten määrä on 170 000. Luku on 28 % valtakunnallisesta kansalaisopistojen opiskelijamäärästä. Vuosittain jonoon jäävien lukumäärä on 22 000.

Helsingin, Espoon, Kauniaisten ja Vantaan kunnallisten opistojen valtionosuuteen oikeuttavien opetustuntien lukumäärä on 188 000, joka on 9,2 % valtakunnallisesta vos-suoritteiden määrästä. Kustannuspaineet opetuksen järjestämisessä ovat kasvavia.

2. Pääkaupunkiseudun kuntien kansalaisopistojen rahoitus

Pääkaupunkiseudun kunnat vastustavat yhteen yksikköhintaan siirtymistä ja tiheään asuttujen kuntien yksikköhinnan laskemista.

Kansalaisopistojen valtionosuuden rahoitus perustuu laskennalliseen opetustunnin yksikköhintaan. Opistokohtainen opetustuntien suoritekiintiö tarkistetaan joka neljäs vuosi. Tiheään asuttujen kuntien laskennallisen valtionosuuden yksikköhinnassa on 15 % korotus.

Rahoitusryhmän ehdotuksessa esitetään yhteen yksikköhintaan siirtymistä kansalaisopistojen rahoituksessa 1.1.2011 alkaen ja siirtymävaiheen kautta korotuksesta luopumista. Muutoksia tasoitettaisiin ylimääräisin avustuksin siirtymäkaudella.

Valtionosuuden euromäärästä pks-kunnat saavat 10 %. Tällä hetkellä vallitsee huomattava epäsuhta pääkaupunkiseudun asukasmäärän ja saadun valtionosuuden välisessä suhteessa. Asukasta kohti oleva valtionosuustuntimäärä on 0,18, kun valtakunnallinen keskiarvo on 2,5.

Suuruudeltaan 15 % korotuksen poistaminen tietäisi 1 260 000 euron valtionosuuden menetystä. Valtionosuus laskisi 8,9 %.

Pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että jakoperusteet suoritteiden opistokohtaisista määristä avataan ja yhdeksi suoritteiden määrän määrittämisen kriteeriksi otetaan kunnan tai opiston toimialueen asukaspohja.

Edelleen pääkaupunkiseudun kunnat esittävät, että suoritteiden määrää tai yksikköhintaa määritettäessä huomioidaan maahanmuuttajataustaisen väestön osuus asukaspohjasta.

Asukasluvun kasvu sekä maassa- ja maahanmuuttavien koulutustarpeet ovat suuri haaste pääkaupunkiseudun opistoille. Valtionosuus on riittämätön asukaslukuun sekä asukasrakenteeseen nähden, eikä kunnilla ole mahdollisuutta nostaa omarahoitusosuuksia. Ryhmäkoot ovat suuria ja opistojen ovien ulkopuolelle jää runsaasti väkeä. Myös paineet kurssimaksujen korotuksiin ovat olemassa osissa kuntia.

3. Rahoitusryhmän muut ehdotukset

Pääkaupunkiseudun kunnat pitävät tärkeänä, että taiteen perusopetuksen sekä yleisen että laajan oppimäärän opetusta on jatkossakin mahdollista antaa myös kansalaisopistoissa huolimatta siitä, että kunnissa toimii erilliset taiteen oppilaitokset. Toiminta perustuu selkeään työnjakoon, jonka mukaan kansalaisopistot huolehtivat aikuisten taiteen perusopetuksesta sekä niiden ainealueiden taiteen perusopetuksesta, joissa erillisiä oppilaitoksia ei ole.

Pääkaupunkiseudun kunnat tukevat esitystä, jonka mukaan etä- ja monimuoto-opetuksen yksikköhinta on toistaiseksi sama kuin lähiopetuksen yksikköhinta.

Pääkaupunkiseudulla toimii vapaan sivistystyön oppilaitosten sekä Helsingin yliopiston avoimen yliopisto-opetuksen yksikön kesken saumaton ja tiivis yhteistyö. Pääkaupunkiseudun kunnat tukevat rahoitusryhmän huolta avoimen yliopisto-opetuksen kustannusten korkeasta tasosta ja kokevat sen koulutustarpeeseen vastaamisen esteenä. Kansalaisopistojen yksikköhinta kattaa vain pieneltä osin opetuksesta aiheutuvat suoritekustannukset. Tämä lisää paineita avoimen yliopiston kurssimaksujen kohtuuttomaan korottamiseen.

Pöytäkirjanote opetusministeriölle, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupungeille sekä Helsingin suomenkielisen työväenopiston johtokunnalle ja ruotsinkielisen työväenopiston johtokunnalle

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Opetusministeriön lausuntopyyntö 19.3.2010
	Liite 2	Vapaan sivistystyön rahoitustyöryhmän muistio
	Liite 3	Lausunto opetusministeriölle vapaan sivistystyön... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Lausuntoon on koottu pääkaupunkiseudun kuntien sivistystoimen johdon yhteistyöryhmän valmistelemana yhteiset kansalaisopistojen valtionosuusrahoitusta koskevat huomiot ja kuvattu pääkaupunkiseudun kunnille aiheutuvat taloudelliset menetykset, mikäli laskennalliseen koko maata käsittävään yksikköhintojen tasaaminen otettaisiin käyttöön rahoitustyöryhmän muistion mukaisesti.

Kaupunginhallitus on 2.11.2009 antanut vapaan sivistystyön kehittämisohjelmasta lausunnon opetusministeriölle. Tässä yhteydessä on myös lausuttu pääkaupunkiseudun kuntien kanta, että ne vastustavat tiheään asuttujen kuntien yksikköhinnan laskemista. Suuruudeltaan 15 % korotuksen poistaminen tietäisi n. 0,8 - 1,2 milj. euron valtionosuuden menetystä.

Nyt annettava lausunto annetaan opetusministeriölle pääkaupunkiseudun kuntien yhteisenä kannanottona kuten 2.11.2009 annettu lausunto.

LAUSUNTO OPETUSMINISTERIÖLLE ERÄIDEN KOULUTUSTA KOSKEVIEN LAKIEN JA RIKOSREKISTERILAIN 6 §:N MUUTTAMISESTA -LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI

Khs 2010-624

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa opetusministeriölle seuraavan lausunnon:

Hallituksen esitysluonnos koskee opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista, päihdetestausta sekä kurinpitoa ja näihin liittyvien tietojen luovutusta ammatillisessa koulutuksessa, ammatillisessa aikuiskoulutuksessa, ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Keskeiset ehdotukset perustuvat pääosin jälkikäteen tehtäviin arvioihin muun muassa yksittäisen opiskelijan soveltumattomuudesta kyseessä olevalla koulutusalalla ja niihin toimenpiteisiin, joiden tämän arvion johdosta koulutuksen järjestäjän tulee tai se voi ryhtyä.

Opiskeluoikeuden peruuttaminen sekä oppilaaksiottamisen esteet

ja niihin liittyvä tiedonsaanti

Kaupunginhallitus toteaa, että opiskeluoikeuteen puuttumisen tulee olla aina viimekätinen ratkaisu. Opiskeluoikeuden pysyvyyteen puuttuminen on perusteltua silloin, kun henkilö on syyllistynyt vakaviin rikoksiin tai on vaikeasti huumausaineriippuvainen. Vakavat mielenterveysongelmat tai muut päihderiippuvuudet voivat myös aiheuttaa sen, ettei opiskelijalla ainakaan siinä elämänvaiheessa ole sellaista kykyä ja soveltuvuutta työskennellä kaikissa tilanteissa niillä aloilla, joihin opiskelun avulla pätevyyttäkin haetaan.

Hallituksen esityksessä säännöstä pysyvästä erottamisesta ei ole esitetty kurinpitotoimeksi. Määräaikaista opiskeluoikeuden peruuttamista sovellettaisiin esityksessä mainittuihin opintoaloihin ja opiskeluoikeuden määräaikaista peruuttamista koskeva säännös lisättäisiin mm. ammattikorkeakoulutusta koskeviin lakeihin. Opiskeluoikeuden palauttamista voisi hakea aikaisintaan vuoden kuluttua peruuttamispäätöksestä. Edellytyksenä olisi, että peruuttamiseen johtaneet syyt, esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeongelma, olisivat poistuneet.

Kaupunginhallitus toteaa, että tämän toteutuminen edellyttää hoitoonohjausvelvoitteen ja mielenterveysongelmien hoidon toimivuutta.

Hallituksen esityksen luonnoksessa ei ole samanaikaisesti arvioitu minkälaisiin ennakollisiin toimenpiteisiin opiskelijoita koulutukseen valittaessa tulee tai voidaan ryhtyä. Oleellista on arvioida myös niitä keinoja, joilla voidaan etukäteen varmistaa henkilön soveltuvuus erityisesti niissä tehtävissä, joissa työskennellään lapsien, vanhusten, vammaisten henkilöiden tai muiden haavoittuvassa asemassa olevien asiakasryhmien kanssa.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä ennakollisia toimia opiskelijoiden soveltuvuuden selvittämiseksi erityisesti esityksessä tarkoitetuilla herkillä työalueilla. Koulutusta koskevassa lainsäädännössä on arvioitava myös esimerkiksi minkälaisia soveltuvuustestejä opiskelijaksi pyrkiville pääsykokeiden yhteydessä tai muutoin voidaan tehdä.

Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että henkilön soveltuvuus terveydenhuoltoalalle selvitetään soveltuvuustestillä ennen opiskelijoiden valintapäätöstä ja lääkärintodistuksen esittämistä terveydentilasta.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi on ehdotettu, että valtioneuvoston asetuksella säädetään opinnoista, joihin opiskeluoikeuden peruuttamista ehdotetaan. Yleisesti voidaan todeta, että tutkintorakenteiden muuttuessa on valtioneuvoston asetuksella säädettävä tutkinto - ja eräiltä osin koulutusohjelmatarkkuus liian yksityiskohtainen.

Kaupunginhallitus on aikaisemmassa lausunnossaan pitänyt hyvänä nyt luonnoksessa valtioneuvoston asetukseen sisällytettäviä koulutus- aloja. Toisaalta kaupunginhallitus on korostanut turvallisuus- ja suojelutarvetta myös yleisesti mm. tekniikan alalla, ravitsemusalalla sekä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmissa sekä catering-, kauneudenhoito- ja autoaloilla.

Kaupunginhallitus pitää hyvänä, että lakiehdotuksen mukaan opetushallitus tulee erityisesti kiinnittämään huomiota tutkintokohtaisin terveydentilavaatimuksiin uudistaessaan perustutkintoja.

Opiskelijoiden rikostaustan selvittäminen

Hallituksen esitysluonnokseen sisältyvissä säännöksissä on mahdollistettu opiskelijoiden rikostaustan selvittäminen silloin, kun kysymys on opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Säännökset mahdollistavat myös rikostaustan selvittämisen tilanteessa, jossa opiskeluoikeus on jo aikaisemmin peruutettu opiskelijan hakiessa uuteen opiskelupaikkaan. Rikostaustan selvittäminen ei ole mahdollista kuitenkaan opiskelijaa oppilaitokseen otettaessa. Ennakollisen rikostaustan selvittäminen voi olla perusteltua erikseen laissa määritellyissä tilanteissa myös opiskelijakoulutukseen otettaessa erityisesti silloin, kun opinnot pääasiassa suuntautuvat sellaisille aloille, joissa työskennellään haavoittuvassa asemassa olevien lasten kanssa tai joissa kysymys on korostetusta potilas- tai asiakasturvallisuudesta.

Ehdotettujen säännösten mukaan ennakollinen rikostausta voitaisiin selvittää muun muassa sellaisissa tilanteissa, joissa opinnot tai opintoihin kuuluva työssä oppiminen edellyttää ”olennaisesti” alaikäisten parissa työskentelyä. Hallituksen esityksessä on jossain määrin ristiriitaisesti määritelty se, mitä tarkoitetaan olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyllä. Yleisperusteluissa on todettu, että määrittelyllä tarkoitetaan muun muassa sellaisia tilanteita, joissa henkilö pääasiassa yksin vastaa lasten hoidosta ja toisaalta yksityiskohtaisissa perusteluissa todettu, että olennaisuus täyttyy sellaisissa tilanteissa, joissa opiskelun jälkeisiin työtehtäviin tai opiskelun aikaisiin työtehtäviin kuuluu alaikäisten parissa työskentelyä.

Selvyyden vuoksi hallituksen esityksessä tulisi tarkemmin määritellä mitä tarkoitetaan olennaisesti alaikäisten parissa työskentelyllä.

Opiskelijaksi ottamisen esteet ja niihin liittyvä tiedonsaanti

Ehdotettujen säännösten mukaan koulutuksen järjestäjällä olisi salassapitosäännösten estämättä velvollisuus antaa sosiaali- ja terveysalan lupa – ja valvontavirastolle (Valvira) sen toimialaan kuuluvan asiakas- tai potilasturvallisuuden valvonnan edellyttämät välttämättömät tiedot vireillä olevista opiskeluoikeuden peruuttamista koskevasta käsittelystä sekä opiskeluoikeuden peruuttamista tai muuhun koulutukseen siirtämistä koskevasta päätöksestä ja sen perusteluista. Esityksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan säännökset velvoittaisivat koulutuksen järjestäjää luovuttamaan mainitut tiedot oma-aloitteisesti. Mainituissa säännöksissä ei kuitenkaan tällaista velvoitetta ainakaan suoraan ole luettavissa.

Kaupunginhallitus katsoo, että tiedonsaannin turvaaminen säännöksin on merkittävä potilasturvallisuutta lisäävä tekijä.

Päihdetestaus

Esitykseen sisältyy säännökset myös päihdetestauksen suorittamisesta. Kaupunginhallitus pitää myönteisenä mahdollisuutta päihdetestausten suorittamiseen perustelluista ja painavista syistä. Säännösten mukaan opiskelija olisi velvollinen koulutuksen järjestäjän määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija on päihteiden vaikutuksen alaisena opintoihin kuuluvissa käytännön tehtävissä tai työssä oppimisessa ja jos testaaminen on välttämätöntä opiskelijan toimintakyvyn selvittämiseksi.

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi päihdetestaus on mahdollista vain opiskelijan suorittaessa käytännön työtehtäviä, jolloin esityksessä mainitut intressit voivat vaarantua. Teoriaopintojen aikana päihdetestauksen edellytykset eivät täyty. Esityksessä jää epäselväksi, voidaanko päihdetestaus tehdä esim. oppilaitoksen työsalissa tai keittiössä, vai koskeeko päihdetestaus vain työssäoppimistilanteita.

Teoriaopetus ja työsalityöskentely lomittuvat monesti samalle päivälle ja siksi näitä kahta asiaa ei voi tarkastella erikseen. Opinnoissa on useita teollisuudessa tapahtuvia työssäoppimisjaksoja. Oppilaitoksen täytyy voida varmistaa, että nuoret työssäoppimisjaksolle lähtiessään ovat työkuntoisia ja pystyvät työskentelemään turvallisesti ilman, että tuottavat vaaraa itselleen tai muille työntekijöille.

Kaupunginhallitus esittää, että lakiin tulee ottaa samansisältöinen teksti, jota työryhmä aikaisemmassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi esitti. Toisin sanoen päihdetestaus tulee olla mahdollista opiskelutilanteissa tai koulutukseen liittyvässä työssäoppimisessa, jolloin päihdetesti voidaan tehdä myös teoriaopintojen aikana.

Mainituista säännöksistä ei ilmene se, minkälaisessa muodossa määräys päihdetestaukseen on annettava ja miten määräys on perusteltava. Opiskelijan oikeusturva edellyttää, että myös määräys perustellaan asianmukaisella tavalla. Tällöin opiskelijalla olisi ehkä paremmat edellytykset arvioida myös sitä, millä edellytyksillä hän mahdollisesti voi päihdetestiin mennä tai siitä oman harkintansa mukaan kieltäytyä.

Vähimmäisvaatimuksena tulisi olla se, että koulutuksen järjestäjä antaa asiasta kirjallisen määräyksen, josta ilmenee ne perustellut syyt, joiden perusteella opiskelija määrätään päihdetestiin.

Päihdetestauksen edellytyksistä on säädetty säännöksissä yksityiskohtaisesti. Yhtenä edellytyksenä on, että opiskelija toimii sellaisissa tehtävissä, joissa päihteiden vaikutuksen alaisena tai päihteestä riippuvaisena toimiminen voisi vakavasti vaarantaa opiskelijan itsensä tai toisen henkeä tai terveyttä.

Säännöksiin tulisi lisätä myös tilanne, joissa päihteiden vaikutuksen alaisena toimiminen tai päihteestä riippuvaisena toimiminen vakavasti vaarantaa paitsi toisen henkeä ja terveyttä myös henkilön omaa tai toisen turvallisuutta.

Erityisesti lasten kanssa työskentelevien osalta tai, kun kysymys on muista haavoittuvista ryhmistä, voi kysymys olla myös säännöksen tarkoittamassa mielessä myös huollettavana olevan turvallisuuden vaarantuminen.

Päihdetestistä kieltäytyminen tai päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen antaminen voisivat johtaa kirjalliseen varoitukseen taikka toistuvana tai vakavana määräaikaiseen erottamiseen.

Menettely opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamista koskevassa asiassa sekä kurinpitoasiassa

Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ehdotetaan, että opiskeluoikeuden peruuttamisesta ja palauttamisesta sekä määräaikaisesta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä rikostutkinnan ajaksi päättää koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Esityksessä on säädetty toimielimen kokoonpanosta ja määräajasta. Toimielimen kokoonpanosta on todettu, että siinä tulee olla ainakin koulutuksen järjestäjän, oppilashuollon, opettajien, työelämän ja opiskelijoiden edustus.

Koulutuksen järjestäjien toimielimet esiintyvät eri kokoonpanoissa ja lainsäädännön tulisi olla joustava toimielimen jäsenten suhteen.

Kaupunginhallitus esittää, että koulutuksen järjestäjän toimielin voisi kuulla kaikkia niitä tahoja, joita nyt on esitetty luonnoksessa hallituksen esitykseksi, mikäli ne eivät ole jo koulutuksen järjestäjän toimielimen jäseninä.

Pöytäkirjanote opetusministeriölle, opetuslautakunnalle, sosiaalivirastolle ja terveyskeskukselle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Tiivistelmä SORA-työryhmän ehdotuksista 9.3.2010
	Liite 2	Lausunto opetusministeriölle eräiden koulutusta koskevien lakien... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asiasta on saatu opetuslautakunnan (13.4.2010), sosiaaliviraston (8.4.2010) ja terveyskeskuksen (8.4.2010) lausunnot, jotka sisältyvät liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Opetusministeriön työryhmä ehdottaa muutoksia yliopistoja, ammattikorkeakouluja, ammatillista koulutusta ja ammatillista aikuiskoulutusta koskeviin lakeihin koulutuksen ja sen jälkeisen työelämän turvallisuuden parantamiseksi.

Ehdotukset koskevat mm. opiskelijaksi ottamisen esteitä, opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista sekä päihdetestausta ja kurinpitoa.

Työryhmä luovutti ehdotuksensa opetusministerille 9.3.2010. Ehdotus on lausuntokierroksella 28.4.2010 saakka.

Opetusministeriön lausuntopyyntö ja tiivistelmä SORA-työryhmän ehdotuksista on tämän asian liitteenä. Lakiesitysluonnokseen voi tutustua osoitteessa www.minedu.fi/OPM/Koulutus/artikkelit/sora/index.html. Lakien on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2011.

Kaupunginhallitus antoi 16.11.2009 lausuntonsa 16.11.2009 työryhmän lakiesitysluonnoksesta. Lausuntoa varten pyydettiin kannanotot opetuslautakunnalta, sosiaalilautakunnalta ja terveyslautakunnalta.

Uudessa lausuntopyynnössä annetun määräajan puitteissa lausunnot on saatu opetuslautakunnalta, sosiaalivirastolta ja terveysvirastolta, joiden esitysten mukaisesti on koostettu pääkohdat ministeriölle annettavaan lausunto. Lausunnot liitetään ministeriölle annettavaan lausuntoon.

OULUNKYLÄN TONTIN 28029/9 RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11957)

Khs 2010-650

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 28. kaupunginosan (Oulunkylä) korttelin nro 28029 tontin nro 9 rakennuskieltoaikaa 12.5.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11957 (Oulunkylän tontti 28029/9)
	Liite 2	Oulunkylän tontin 28029/9 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tontin osoite on Kirkkoherrantie 10.

Taustaa Oulunkylän alueella on vielä jäljellä muutamia vanhoja huvilarakennuksia, joista yksi tontilla 28029/9 sijaitseva huvilarakennus vuodelta 1933. Asemakaavassa tontti (917 m²) on omakotirakennusten ja muiden enintään kahden perheen talojen korttelialuetta. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi ja tontin tehokkuus e = 0.4. Asemakaavassa ei ole suojelumääräyksiä. Rakennuksen nykyinen kerrosala on rekisteritietojen mukaan 193 m². Tontin luoteisnurkassa on vuonna 1901 rakennettu talousrakennus (46 k-m²), joka on lähes kiinni nykyisten naapuritonttien rajoissa.

Kaupunginmuseo antoi purkamislupahakemuksesta lausunnon 27.9.2007 todeten, että tontilla sijaitsevalla asuintalolla ja sen piharakennuksella on niin merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja, että niiden purkamisesta tulee pidättäytyä. Tavoitteena tulisi olla suojelukaavan laatiminen, joskin myös tontin täydennysrakentamista voitaneen tutkia. Tärkeintä olisi kuitenkin ryhtyä huvilan pikaiseen kunnostukseen, jotta kohteeseen hoidon laiminlyömisen seurauksena aiheutuneet vauriot eivät enää pääse etenemään ja alkuperäisiä rakennusosia voidaan vielä korjata ja säilyttää.

Kaupunginmuseo totesi edelleen, että tontilla voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1977. Asemakaavassa ei ole suojelumääräyksiä. Vuonna 1978 valmistuneessa esikaupunkialueiden yleiskaavan rakennetun ympäristön suojelua koskevassa liiteraportissa Veräjämäen huvilarakentaminen on arvotettu suojeltavaksi rakennusperinnöksi. Rakennussuojelun näkökulmasta asemakaava on vanhentunut. Kyseisen tontin tehokkuudeksi on määritelty e = 0.4, mikä omalta osaltaan luo ristiriitoja tontin tehokkaan rakentamisen ja olemassa olevan rakennuskannan säilyttämisen välille.

Kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole antanut erillistä lausuntoa, vaan on rakennusvalvontavirastolle ilmoittanut kantansa olevan yhtenevä kaupunginmuseon lausunnon kanssa.

Uudenmaan ympäristökeskus katsoi lausunnossaan (18.1.2008), ettei rakennukselle sen kulttuurihistoriallisen arvon ja merkityksen johdosta tule myöntää purkamislupaa. Tontilla olevien rakennusten säilyttämismahdollisuudet ja mahdollinen täydennysrakentaminen tulee ratkaista asemakaavan muutoksen nojalla.

Suunnittelutilanne Tontin rakennusten säilyttämismahdollisuuksia ja täydennysrakentamisen sijoittumista on selvitetty yhteistyössä tontin omistajan ja kaupunginmuseon kanssa. Suunnittelu on tapahtunut tiiviissä yhteistyössä kaavoittajan kanssa tulevan asemakaavan muutoksen pohjaksi. Kaavamuutoksessa asuinrakennukselle ja piharakennukselle osoitetaan suojelumerkinnät, joilla turvataan rakennusten säilyminen. Uudisrakennus liittyy vanhojen rakennusten pihapiiriin. Tontin asemakaavan muutosehdotus on tarkoitus tuoda kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn syksyllä 2010.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi tontin rakennuskieltoa jatkaa kahdella vuodella eli 12.5.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11957/11.3.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

KAUPUNGINHALLITUKSEN PÄÄTÖKSEN 28.9.2009 (1060 §) KUMOAMINEN (KULOSAAREN TONTIN 42007/7 RAKENNUSKIELTO; PIIRUSTUS NRO 11908)

Khs 2009-1573

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kumota 28.9.2009 (1060 §) tekemänsä päätöksen, jolla se määräsi 42. kaupunginosan (Kulosaari) korttelin nro 42007 tontin nro 7 rakennuskieltoon kahdeksi vuodeksi.

Kuulutettava ja pöytäkirjanote Xxxxxx Xxxxxxxxx sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11908 (Kulosaaren tontti 42007/7)
	Liite 2	Kaupunginhallituksen päätöksen 28.9.2009 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Khs päätti 28.9.2009 määrätä Kulosaaren tontin 42007/7 (Bertel Jungin tie 7) rakennuskieltoon 31.8.2011 asti suojelutavoitteisen asemakaavan laatimista varten.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on syksyllä 2009 valmistellut asemakaavan muutosta, jonka mukaan tontilla oleva asuinrakennus suojeltaisiin merkinnällä sr-2. Asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläoloaikana tontinomistaja on toimittanut lisäselvityksiä, jotka osoittavat, että rakennuksessa on runsaasti kosteus- ja homevaurioita. Myös rakennuksen sisätiloissa tehty katselmus on vahvistanut vaurioiden olemassaolon.

Kaupunkisuunnitteluvirasto on neuvoteltuaan kaupunginmuseon ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa päätynyt ehdottamaan luopumista kyseisen asuinrakennuksen suojelusta rakennuksen heikon kunnon vuoksi. Erityisesti ylä- ja alapohjarakenteiden vaurioituminen ja mitä ilmeisimmin hyvin laaja-alaiset mikrobiongelmat eri puolilla rakennusta johtaisivat korjaustöiden yhteydessä todennäköisesti niin laajoihin purku- ja uusimistoimenpiteisiin, että muutosta voidaan verrata uudisrakentamiseen. Tällaisessa tilanteessa erityisesti rakennuksen säilyneisyyttä ja ominaispiirteiden vaalimista painottavat suojelutavoitteet eivät tulevissa korjauksissa voi toteutua.

Rakennuksen suojeleminen asemakaavalla ei näin ollen ole perusteltua. Asemakaavan muuttaminen ei myöskään muilta osin ole tarpeen, koska tontilla voimassa oleva asemakaava noudattaa Kulosaaren huvila-alueella yleisesti käytettyjä kaavoitusperiaatteita. Näin ollen tontin rakennuskielto tulisi kumota.

Kaavatilanne Voimassa olevassa asemakaavassa nro 8620 vuodelta 1985 tontti on asuinrakennusten korttelialuetta (A). Tonttitehokkuus on e = 0.3 ja rakennuksen suurin sallittu kerrosluku kolme. Kolmannen kerroksen ala saa olla enintään puolet alemman kerroksen alasta. Asuinrakennusta ei ole suojeltu asemakaavalla.

Helsingin Yleiskaava 2002:ssa Kulosaaren huvila-alue on merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi.

Taustaa Tontilla sijaitsee vuonna 1921 rakennettu asuinrakennus Villa Sulin, joka on siirretty Helsingin keskustasta, Vänrikki Stoolin kadulta ja jonka muutospiirustukset on laatinut arkkitehti Väinö Vähäkallio.

Rakennus haettiin vuoden 2008 lopulla purettavaksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja kaupunginmuseo eivät puoltaneet asuinrakennuksen purkamista. Kaupunkisuunnitteluvirasto katsoi (16.2.2009), että tontilla oleva asuinrakennus on osa Kulosaaren kaupunginosan historiallista kerrostuneisuutta, jolla on tärkeä merkitys Bertel Jungin tien kaupunkinäkymässä osana huvilakaupungin perinteistä katukuvaa. Lisäksi todettiin, että tontin jäljellä olevan rakennusoikeuden sijoittaminen tontille on mahdollista nykyisen kaavan ja rakennusalan puitteissa, ja että tätä vaihtoehtoa tulisi tutkia.

Kaupunginmuseon lausunnon mukaan (23.2.2009) tontilla voimassa oleva asemakaava on rakennussuojelun kannalta vanhentunut, ja Villa Sulin on säilytettävä rakennus.

Rakennuslautakunta päätti 28.4.2009 evätä haetun purkuluvan kyseisen asuinrakennuksen osalta.

Kaavaluonnos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä asemakaavan muutosluonnos, jonka mukaan Villa Sulin suojeltaisiin merkinnällä sr-2, on ollut nähtävillä 2.11.–23.11.2009.

Nähtävilläolon aikana tontin omistajan asiamies toimitti eriävän mielipiteen (23.11.2009) asuinrakennuksen suojelusta. Erittäin huonokuntoisen asuinrakennuksen suojelulle ei ole oikeudellisia perusteita eikä rakennusta voida siten asemakaavassa suojella. Tehdyt selvitykset osoittavat kiistatta, että pahoin homevaurioisessa rakennuksessa jouduttaisiin tekemään niin laajoja korjaustoimenpiteitä, että rakennuksen korjaus olisi verrattavissa uudelleen rakentamiseen.

Mielipiteen liitteenä oli myös mm. lausunto tontin rakentamisvaihtoehdoista, kuntoarviolausunto ja Homekoiraraportti omakotitalosta. Näiden selvitysten lisäksi tontinomistajan asiamies toimitti vuoden 2010 alussa raportin, jossa oli analysoitu rakennuksen neljästä eri kohtaa otettuja materiaalinäytteitä. Analyysitulosten mukaan kolmessa näytteessä oli löydetty kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja.

Katselmus Kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon edustajat kävivät yhdessä huvilan omistajatahon kanssa tutustumassa kohteen sisätiloihin 1.12.2009. Kohteen kellarikerroksessa oli havaittavissa hyvin selkeä homeen haju. Alapohjan alimman kerroksen verholaudoitus oli kauttaaltaan homeen ja sienen haperruttama. Kohteessa ei ole salaojitusta ja kosteus oli noussut suoraan alimpiin hirsiin. Välipohjan kohdalla rakennuksen pitkittäisten sivujen väliköt oli tuuletettu puutteellisesti ja niissä todettiin laajoja kosteusvaurioita. Myös harjatilassa todettiin voimakas homeen haju sekä silmin havaittavia mädäntymiä aluslaudoituksessa.

Viranomaisyhteistyö Sisätilakatselmuksen jälkeen kaupunkisuunnitteluvirasto pyysi kaupunginmuseon lausuntoa Villa Sulinin asemakaavallisesta suojelusta.

Kaupunginmuseo on lausunnossaan (26.1.2010) todennut, että sen tietoon on tullut olennaista uutta tietoa kyseisen asuinrakennuksen kunnosta asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen jälkeen. Erityisesti ala- ja yläpohjarakenteiden vaurioituminen ja mitä ilmeisimmin hyvin laaja-alaiset mikrobiongelmat eri puolilla rakennusta johtaisivat korjaustöiden yhteydessä todennäköisesti niin laajoihin purku- ja uusimistoimenpiteisiin, että muutosta voidaan verrata uudisrakentamiseen. Tällaisessa tilanteessa erityisesti rakennuksen säilyneisyyttä ja ominaispiirteiden vaalimista painottavat suojelutavoitteet eivät tulevissa korjauksissa voi toteutua. Kaupunginmuseon näkemyksen mukaan Villa Sulinin kulttuurihistoriallinen arvo on kiistaton ja sen vaalimisen turvaaminen edellyttäisi rakennuksen asemakaavallista suojelua. Valittaen on kuitenkin todettava, että rakennuksen heikon kunnon vuoksi perusteet rakennuksen säilyttämiselle ja asemakaavalliselle suojellulle ovat kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta olennaisesti heikentyneet.

Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ja kaupungin virastojen (kaupunkisuunnitteluvirasto, hallintokeskus, kaupunginmuseo, rakennusvalvontavirasto) välisessä neuvottelussa 28.1.2010 asiaa käsiteltiin uusien tietojen valossa. Neuvottelussa todettiin, että on perusteltua luopua rakennuksen suojelemisesta asemakaavalla ja sen laatimiseksi asetettu rakennuskielto on tarkoituksenmukaista kumota.

Esittelijä yhtyy kaupunkisuunnittelulautakunnan esitykseen suojelupäätöksen kumoamisesta.

SIIRTOLAPUUTARHATYÖRYHMÄN JATKOTOIMENPITEIDEN SEURANTA

Khs 2008-1795, 2010-718

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa asemakaavoituksen yhteydessä osoittamaan uuden siirtolapuutarhan Mellunmäkeen. Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa huolehtimaan siitä, että kaupunginosassa myös viljelypalstojen lukumäärä säilyy riittävänä.

Kaupunginhallitus päättänee todeta, että asemakaavassa Puotilaan osoitetuista siirtolapuutarhapalstoista (18 kpl) voidaan luopua. Kaupunkisuunnittelulautakuntaa kehotetaan tutkimaan mahdollisuuksia osoittaa alue pysyvän asumisen täydennysrakentamiseen.

Kaupunginhallitus päättänee lisäksi kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa asemakaavoituksen yhteydessä tutkimaan, voitaisiinko toinen uusi siirtolapuutarha perustaa Siltamäki-Suutarila alueelle, pitäen ensisijaisena vaihtoehtona Suutarilan rantapuistoa noin 80 - 100 palstan suuruisena. Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja yleisten töiden lautakuntaa huolehtimaan siitä, että kaupunginosassa myös viljelypalstojen lukumäärä säilyy riittävänä.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kiirehtiä Pakilan ja Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhojen laajentamisen mahdollistavaa asemakaavoitusta.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle, kiinteistövirastolle, rakennusvirastolle ja liikuntavirastolle ja pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta Pakilan siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Klaukkalapuiston siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Marjaniemen siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Mellunkylän siirtolapuutarhayhdistys r.y:lle, Lions Club/Puotila r.y:lle ja Siltamäki-Suutarila Seuralle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Sijoitusvaihtoehto Mellunmäki
	Liite 2	Siirtolapuutarha-alueiden sijoitusvaihtoehtoja Siltamäen ja Suutarilan alueella
	Liite 3	Kaupunginhallituksen päätös 15.6.2009
	Liite 4	Siirtolapuutarhatyöryhmän jatkotoimenpiteiden seuranta - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että Khs päätti 15.6.2009 merkitä tiedoksi siirtolapuutarha- ja kesämajatyöryhmän 10.2.2009 päivätyn raportin ja kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa tekemään 30.3.2010 mennessä Khlle ehdotuksen siitä, mille kahdelle Helsingissä sijaitsevalle, raportin luvussa 5 luetellulle alueelle (Siltamäki, Torpparinmäki, Tuomarinkartano, Mellunkylä, Longinoja, Savelanpuisto, Malminkartano), voitaisiin perustaa uudet siirtolapuutarhat.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksessä 18.3.2010 uusiksi siirtolapuutarha-alueiksi ehdotetaan Mellunmäkeä ja Siltamäkeä. Siltamäen kohdalla on kaksi vaihtoehtoa: Siltakylän rantapuisto ja Suutarilan rantapuisto. Siltamäestä on tekeillä koko alueen tarkastelu täydennysrakentamista varten. Jatkosuunnittelussa tutkitaan viljelypalstojen tarve ja pyritän turvaamaan niiden riittävä määrä.

Mellunmäki

Kaavatilanne ja maanomistus

Helsingin yleiskaava 2002:ssa ehdotettu alue on merkitty virkistysalueeksi, joka on maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Suunnittelualueella on voimassa asemakaavat nro 5812 (vahvistettu 1968) ja nro 11170 (vahvistettu 2004). Suunnittelualue on asemakaavoissa merkitty puistoalueeksi (P), maisemallisesti arvokkaaksi pelto- tai niittyalueeksi (MA‑1), suojaviheralueeksi (EV) ja lähivirkistysalueeksi (VL).

Alue on kaupungin omistuksessa. Alueen itäreunaan rajoittuu Syöpäsäätiön omistuksessa oleva Smedbackan tila, jonka laajuus on 1,2 hehtaaria. Hankkeen edetessä voidaan selvittää tilan mahdollista yhdistämistä osaksi siirtolapuutarhan toimintaa. Koulukasvitarhan ja/tai Mustavuoren infokeskuksen sijoittamista Smedbackan tilalle voidaan myös tutkia.

Yleiskuvaus

Siirtolapuutarha-alue rajautuu Mellunmäen itäisimpiin kerrostaloihin, kaakossa Itäväylään ja pohjoisessa Vantaan rajaan. Aluetta sivuaa idässä Smedbackan tila. Alueen keskellä sijaitsee palstaviljelyalue. Suunnittelualue on osa laajaa Västerkullan-Broändan purolaakson maisemakokonaisuutta.

Alueen koko laajuus voisi olla 4 hehtaaria, ja sinne mahtuisi noin 65–70 siirtolapuutarhamökkitonttia keskipinta-alaltaan 250 m²ja noin 65 viljelypalstaa. Tämä tarkoittaisi nykyisen viljelypalstamäärän vähenemistä. Alueelle saadaan sijoitettua enemmän mökkitontteja, mikäli Itäväylän reunaan saadaan tehokas melusuojaus. Mellunmäen alueella olisi myös mahdollista tutkia uudenlaista kaupunkimaista siirtolapuutarhamökkityyppiä, jossa mökit olisivat toisiinsa kytkettyjä. Tällöin mökkien määrää olisi mahdollista lisätä.

Alueella on maakaasuputki, joka sijaitsee suunnittelualueella pohjois-eteläsuunnassa Smedbackan tilan ja Itäväylän välissä jatkuen Vuosaaren voimalaitokselle. Linjan yhteydessä on maakaasuputken paineenvähennysasema. Suunnittelualueella on olemassa olevaa yleistä sekä yksityistä vesihuoltoverkostoa. Alueen länsipuolella sijaitsee Yllästunturintien aluetta palveleva jätevesipumppaamo.

Olemassa olevan tiedon mukaan alueen länsireunan maaperä on moreenia. Savimaan osuus lisääntyy lähestyttäessä Itäväylää, arvioidun savikerroksen paksuuden ollessa 1–6 metriä. Alueen pohjoisreuna ja Smedbackan kartanon ympäristön maaperä on kallioisempaa, jossa kallion pinta on näkyvissä tai hyvin lähellä maanpintaa.

Ehdotettu siirtolapuutarha-alue on virkistysaluetta, jonka päivämelutason ohjearvo on 55 dB. Itäväylän moottoriajoneuvoliikenne aiheuttaa alueelle melua ja hiukkaspäästöjä. Nykytilanteessa Itäväylän 55 dB melualue ulottuu noin 70 metrin etäisyydelle väylän keskeltä mitattuna. Tien liikenne-ennuste on noin 28 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Tällöin 55 dB:n melualue ulottuisi noin 100 m etäisyydelle tiestä. Alueen suojaaminen meluesteillä on kallista johtuen huonoista pohjaolosuhteista. Ilman pohjavahvistusta vain matalan meluvallin rakentaminen on mahdollista eikä siitä olisi suurta hyötyä meluntorjunnassa.

Siirtolapuutarha-alueelle on kolme vaihtoehtoista ajoneuvoliittymän paikkaa: nykyinen liittymä Itäväylältä palstaviljelyalueelle, Itäväylän alikulku Vantaan rajan läheisyydessä, jota on mahdollista leventää ajotieksi, sekä liittymä idästä Yllästunturinkujalta.

Alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon Östersundomin raidekäytävävaraukset.

Alueen asemakaavoitukseen on varauduttu kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmassa 2009–2011.

Siltamäki Siltamäkeen laaditaan täydennysrakentamisen kehittämissuunnitelma vuonna 2010. Tavoitteena on tuoda se kaupunkisuunnittelulautakunnan käsittelyyn alkuvuonna 2011. Kehittämissuunnitelman yhteydessä tutkitaan tarkemmin myös uuden siirtolapuutarha-alueen sijoittamista Siltamäkeen. Selvitettäviä vaihtoehtoja on kaksi, toinen alue sijaitsee Siltakylän rantapuistossa, Kirkonkyläntien päässä, Keravanjoen varrella. Toinen alue sijaitsee Suutarilan rantapuistossa, Kiertotähdentien pohjoispuolella myös Keravanjoen läheisyydessä.

Siltakylän rantapuisto

Kaavatilanne ja maanomistus

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty osittain virkistysalueeksi ja osittain kaupunkipuistoksi, jotka ovat maisemakulttuurin kannalta merkittävää aluetta. Alueella on voimassa asemakaava nro 8540 (vahvistettu 1984), jossa se on merkitty lähivirkistysalueeksi (VL). Alue on kaupungin omistuksessa.

Yleiskuvaus

Alue sijaitsee Keravanjoen tuntumassa. Se on osittain viljeltyä peltoa ja osalla aluetta on pienehkö palstaviljelyalue. Alueen pohjoispuolella on urheilupuisto, itäpuolella kaksikerroksista rivitaloasutusta ja eteläpuolella teollisuusalue. Keravanjoen toisella puolella, Vantaalla, kulkee Tuusulanväylä.

Alueen laajuus ja mökkien määrä riippuu siitä, miten paljon olevia viljelypalstoja säilytetään. Alueen koko voisi olla noin kolme hehtaaria eli sinne voisi sijoittaa noin 80–90 mökkipalstaa, á 250 m². Tällöin alue sijoittuisi nykyisen palstaviljelyalueen ja Siltamäen pienen teollisuusalueen väliin siten, että palstaviljely voisi jatkua nykyisessä laajuudessaan. Ajoneuvoyhteys alueelle on järjestettävissä Kirkonkylänpolun kautta.

Alueella sijaitsee ympäröivää aluetta palvelevia jäte- ja sadevesiviemäreitä sekä alueen kuivatusta palvelevia avo-ojia. Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on savea, savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 6–17 metriä.

Esitetty alue sijaitsee Tuusulanväylän melualueella, joten melu ja hiukkaspäästöt asettavat rajoituksia alueen käytölle. Tuusulanväylä on kuitenkin Vantaan kaupungin puolella, joten liikennemelun torjunta on todennäköisesti hankalasti järjestettävissä.

Suutarilan rantapuisto

Kaavatilanne ja maanomistus

Helsingin yleiskaava 2002:ssa alue on merkitty virkistysalueeksi. Alueella on voimassa asemakaava nro 7120 (vahvistettu 1975), jossa se on merkitty puistoksi (P) ja osa aluetta on merkitty viljelypalsta-alueeksi (p). Kaupunki omistaa maan.

Yleiskuvaus

Alue sijaitsee Keravanjoen tuntumassa, sen eteläpuolella. Osalla aluetta on pienehkö palstaviljelyalue ja osalla aluetta on metsikköä. Alueen itä-, etelä- ja länsipuolella on pientaloasutusta. Keravanjoen toisella puolella, Vantaalla, on peltoa.

Alue voisi olla kooltaan hieman yli 1,3 hehtaaria, ja sinne voisi sijoittaa noin 40–50 palstaa. Alueen laajuus ja mökkien määrä riippuu siitä, miten paljon olevia viljelypalstoja säilytetään. Alueelle on järjestettävissä ajoneuvoyhteys Kiertotähdentien kautta.

Alueella on kaakkois-luodesuunnassa sijaitseva ympäröivän alueen kuivatusta palveleva avo-oja, jonka vedet johdetaan Keravanjokeen. Lisäksi alueen halki etelä-pohjoissuunnassa kulkee maanalainen jätevesitunneli. Olemassa olevan tiedon mukaan alueen maaperä on pääosin savea, alue rajoittuu idässä savi-/moreenialueeseen. Alueella savikerroksen arvioitu paksuus tiiviin kerroksen yläpuolella on 2–8 metriä.

Esittelijä toteaa, että Mellunkylän siirtolapuutarhayhdistys r.y. on lähettänyt Kh:lle 12.6.2009 päivätyn kirjeen, jossa esitetään, että Mellunkylän alueelle kaavoitettaisiin siirtolapuutarhaksi sopiva maa-alue. Lisäksi Lions Club Helsinki/Puotila on lähettänyt Kh:lle 11.4.2010 päivätyn kirjeen, jossa todetaan mm, että yhdistys on vuodesta 1998 toiminut Mellunkylään suunnitellun siirtolapuutarha-alueen viljelypalstojen vuokramiehenä kaupungin suuntaan. Palstoja on yhteensä 140. Palstalaiset eivät voi hyväksyä sitä, että heidän vuosia viljelemänsä palstat jäisivät uuden siirtolapuutarhan alle. Yhdistys pyytää, ettei Kh hyväksyisi kaupunkisuunnittelulautakunnan ehdotusta, vaan palauttaisi asian uuteen valmisteluun.

Esittelijä pitää esitystä toisen siirtolapuutarhan perustamisesta Mellunmäkeen hyvänä ja kannatettavana. Kuten kaupunkisuunnittelulautakunta, myös esittelijä pitää tärkeänä tavoitetta pyrkiä samalla turvaamaan riittävä viljelypalstojen lukumäärä lähialueella. Esittelijä toteaa lisäksi, mm. maastokatselmukseen perustuen, että pienen, vain 18 palstaa asemakaavassa sisältävän Puotilan siirtolapuutarha-alueen varauksesta voitaisiin luopua ja tutkia sen osoittamista pysyvän asumisen täydennysrakentamiseen.

Toista siirtolapuutarhaa esitetään perustettavaksi Suutarila ja Siltamäen alueelle. Alueen kaavoitus on alkamassa ja tämä antaa hyvät mahdollisuudet tutkia niin täydennysrakentamista, siirtolapuutarhan perustamista kuin viljelypalstojenkin tarkoituksenmukaista sijaintia. Maastokatselmukseen perustuen melukysymys saattaa nousta esteeksi Siltakylän rantapuiston osoittamiselle siirtolapuutarhakäyttöön. Sen vuoksi esittelijä katsoo, että kaavoituksessa tulisi ennemminkin tutkia riittävän kokoisen siirtolapuutarhan perustamismahdollisuutta Suutarilan rantapuiston alueelle. Riittävän kokoisen yhteisön muodostaa noin 80–100 palstan siirtolapuutarha ainakin niissä tapauksissa, joissa hallinto perustuu yhdistysmalliin.

Esittelijä viittaa vielä Khn päätökseen 15.6.2009, jonka mukaan uusien siirtolapuutarhojen tulisi kokonaan rakentua ja olla ylläpidettävissä aluetta hallinnoivan yhdistyksen tai yhteisön jäsenten omakustannusperiaatteella.

Khn jatkotoimenpiteitä koskevassa päätöksessä oli kehotus tutkia laajennusmahdollisuuksia Pakilan siirtolapuutarhan reunoilla ja mahdollisuutta liittää nk. Ärtin koulukasvitarhan alue osaksi Klaukkalanpuiston siirtolapuutarhaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on ohjelmoinut tämän kaavoitustyön vuodelle 2012. Esittelijä pitää kuitenkin tärkeänä, että kaavoitusta voitaisiin kiirehtiä, mm. siitä syystä, että Klaukkalanpuiston nykyinen maanvuokrasopimus umpeutuu vuonna 2011.

Ärtin koulukasvitarhan alueelta tämä toiminta on päättynyt pari vuotta sitten ja opetusvirasto on keskittänyt toiminnan Kumpulan koulukasvitarhan alueelle. Kaupungin virastojen kesken tutkitaan mahdollisuutta osoittaa toinen koulukasvitarha kaupungin itäosiin.

Muiden Khn päätöksen jatkotoimenpiteiden osalta esittelijä toteaa tilannekatsauksena seuraavaa: kiinteistövirasto ja rakennusvirasto kehittelevät Vihdin Eerolan siirtolapuutarha-alueen toteuttamisen hallintamuotoa Khn edellyttämällä tavalla vuoden 2010 aikana. Granön saaren ja Sipoonkorven vaihettumisvyöhykkeen mahdollista käyttämistä osin

siirtolapuutarha- tai virkistysmökkirakentamiseen on mahdollista tarkastella tulevassa osayleiskaavassa. Kaunissaareen on tulossa lyhytaikaiseen vuokrauskäyttöön yksi mökki liikuntaviraston toimenpiteiden johdosta jo kesäkaudelle 2010.

19.4.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO LAAJASALO - DEGERÖ SEURA RY:N, XXXXX-XXXX XXXXXXXXXX JA ASUNTO OY REIHERINTIE 1:N MUISTUTUKSIIN KORTTELEIDEN NRO 49047, 49074 JA 49090 OSIEN YM. ALUEIDEN (GUNILLANKALLIO) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11888)

Khs 2009-1520

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa. Suunnittelualueeseen kuuluu Koirasaarentien eteläpuolella oleva Koirasaarentien ja 1970-luvulla rakennettujen kortteleiden välinen alue. Alueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko.

Koirasaarentien eteläpuolelle rakennetaan uusia asuinkortteleita. Tavoitteena on toteuttaa uusi luonnonläheinen ja maastoon sovitettu asuinalue. Lähtökohtana on ollut kallioiden säilyminen ja korostaminen siten, että ne liittyvät osaksi rakennettua ympäristöä. Asuinkorttelit on sovitettu vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon sekä viereisiin 1970-luvulla rakennettuihin Laajasalon kortteleihin. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuntotyyppitarjontaa. Alueelle on suunniteltu pääosin kerrostaloja, mutta myös pientaloja. Nykyistä Gunillantietä jatketaan Koirasaarentielle asti.

Alueelle on suunniteltu 68 000 k-m² asuntoja, mikä tarkoittaa noin 1 300–1 500 uutta asukasta (ja noin 100 työpaikkaa). Kaava-alueella on lisäksi olemassa olevaa asuntokerrosalaa 21 420 m2. Gunillantien koulua on varauduttu laajentamaan.

Muistutusten keskeinen sisältö ja kannanotot niihin

Muistutusten sisältö ja vastineet on esitetty seuraavassa asiakohdittain.

Uudenmaan maakuntakaava, Yleiskaava 2002, osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, osayleiskaava, maankäyttösuunnitelma ja
asemakaava

Laajasalo–Degerö Seura ry toteaa (7.9.2009) muun muassa, että Yleiskaava 2002:ssa ei ole sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen on ilmoitettu tapahtuvan osayleiskaavassa. Kesken osayleiskaavaprosessin muun muassa Gunillankallion alue poistettiin osayleiskaava-alueesta. Maakuntakaava on näin ollen alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleiskaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx toteaa (3.9.2009) muun muassa, että kaava on vastoin maakuntakaavaa, jossa alue on merkitty virkistysalueeksi. Yleiskaavaa on tahallisesti tulkittu väärin. Kaavoittaja on toistuvasti väittänyt, että yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu rakentamista. Väite on harhauttanut asukkaat ja kenties myös päätöksentekijät uskomaan, että asia on jo oikeudellisesti sitovasti päätetty. Asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien mm. viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä eikä luonnonympäristön vaalimista.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Yleiskaava ja maakuntakaava

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleiskaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suunnitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Yleiskaavassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset asemakaavassa.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
maankäyttösuunnitelma

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdassa asetetut vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2006 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: ”Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan Yleiskaava 2002:n ja maankäyttösuunnitelman pohjalta.” Kaupunkisuunnittelulautakunta merkitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

Laissa ei ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkintavaltaan.

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena, jotta rakentamisen sijoitus sekä rakentamisen määrä ja tehokkuus olisi paremmin hallinnassa ja olisi mahdollista arvioida myös kokonaisuuden vaikutuksia ympäristöön. Siksi Koirasaarentien varsille laadittiin maankäyttösuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi.

Gunillankallion alueiden säilyttäminen luonnontilaisina ja
virkistysalueiden riittämättömyys

Laajasalo–Degerö Seura ry esittää (7.9.2009) muun muassa, että Kruunuvuorenrannan alueella rakentaminen pitäisi rajoittaa entisen öljysataman alueelle ja säästää luontoalueet virkistyskäyttöön. Näin myös Gunillankallio tulisi jättää rakentamatta. Kaikki Gunillankallion länsipuolinen rakentaminen tulee poistaa ja osoittaa alue maakuntakaavan osoittaman Tahvonlahti-Tullisaari-viheralueen rajauksen mukaisesti viheralueeksi.

Asunto Oy Reiherintie 1:n mielestä luonnokseen merkitty puistoalue ei ole riittävän suuri. Taloyhtiö jäisi vaille ilman hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien muun muassa viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä eikä luonnonympäristön vaalimista.

Kaupunginhallitus toteaa, että Yleiskaava 2002:n aluerajaukset ja mitoitus ovat olleet lähtökohtana maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Yleiskaavassa Koirasaarentien ja nykyisten korttelialueiden väli on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Tahvonlahden leveimmällä kohdalla kerrostalovaltainen rakentaminen on merkitty melkein rantaan asti. Virkistysalue on laajimmillaan Tahvonlahden pohjukassa. Maankäyttösuunnitelma ja asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus noudattavat pääosin yleiskaavan rajauksia. Asemakaavassa on korkeimmat ja jyrkkäpiirteisimmät kalliot, nykyisten ja uusien korttelialueiden väli sekä Tahvonlahteen liittyvä rantavyöhyke jätetty virkistysalueeksi.

Vuorovaikutuksen yhteydessä ovat asukkaat esittäneet, että olemassa olevien asuinkortteleiden ja tulevan asuinalueen väliin tulisi jättää virkistysaluetta. Asukkaiden mielipiteet on otettu suunnittelussa huomioon.

Reiherintien yhteys Tahvonlahden rantaan ja sitä kautta laajemmille virkistysalueille on järjestetty olemassa olevien kortteleiden ja uuden asuinalueen välissä kulkevaa jalankulkuraittia pitkin.

Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohden on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Laskuperusteena on käytetty viheraluepinta-aloja ja asukaslukuja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteuttamisen jälkeen ja tarkastusalueena on ollut koko Laajasalo. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä.

Yleiskaava 2002:ssa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m². Rakentamisalueen vähentäminen ei tue yleiskaavassa esitettyjä Helsingin kehittämistavoitteita.

Gunillankallion kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on noin 9,4 ha eli kolmasosa.

Reitit Laajasalo–Degerö Seura ry:n mielestä (7.9.2009) Vuorilahdenpolun rantaraitti on hyvin tärkeä osa Laajasalon rantoja kiertävää seudullista ulkoilureittiä. Nyt rakentamista osoitetaan noin 10 m:n etäisyydelle raitista – ja vielä nykyisen raitin tärkeän haarayhteyden päälle. Ehdotus ei kunnioita olemassa olevaa seudullisesti tärkeää viheraluetta ja ulkoilureittiä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Vuorilahdenpolku kulkee keskimäärin yli 50 m:n etäisyydellä rakentamisesta. Yhdessä kohdassa lähellä polun haarautumista se tulee n. 15 m:n päähän rakentamisesta. Polun haarautumiskohtaa on siirretty itään päin nykyisestä kohdasta, jolloin myös yhteys Gunillantieltä venesatamaan paranee.

Liikenne ja melu

Asunto Oy Reiherintie 1 ilmaisee (2.9.2009) huolensa Reiherintien ja Koirasaarentien lisääntyvän liikenteen heikentävästä vaikutuksesta asuntojen, piha-alueiden ja ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Laskentojen perusteella on Koirasaaren- ja Gunillantien varteen rakennettavien talojen äänieristävyydestä liikennemelua vastaan annettu kaavamääräyksiä. Melulaskennat Asunto Oy Reiherintie 1:n ja asuntojen osalta puuttuvat kaikista melulaskennoista.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin meluselvityksen suhteen.

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

Meluselvitykset

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien ja Gunillantien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu YTV:n haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavassa siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Rakennusten kadunpuoleisille julkisivuille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

Reiherintie 1

Tällä hetkellä Koirasaarentiellä nopeusrajoitus on 50 km/h ja uuden Koirasaarentien rakentamisen jälkeen nopeusrajoitus tulee olemaan 40 km/h. Nopeusrajoituksen alentamisella on vaikutusta liikennemeluun. Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB päivämelualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosalla tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asianmukaisessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen parantamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontin (49074/2) asuntojen laatu ja arvostus

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) Rikhard Mannisen ja Timo Vuolannon tekemässä selvityksessä "Laadukkaan asumisen edellytykset Kruunuvuorenrannassa" kysyntään ja hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä olevan alueen suhde mereen, topografia, suhde olemassa olevaan asutukseen ja suhde viheralueisiin. Hyvä suhde mereen ja virkistysalueisiin on ollut tasoittava tekijä yksipuolisten vuokra-asuntoalueiden naapuruudelle. Pohjois-eteläsuuntaisten kallioharjanteiden väliin on muodostunut vakituisesti käytetty polkuyhteys pihalta Tahvonlahdelle. Ehdotuksen puistoalueet eivät ole riittävän suuria tai laadukkaita. Kaavaehdotuksessa taloyhtiö jäisi vaille laadukasta viheraluetta tai edes hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle. Ehdotuksen toteuttaminen heikentää merkittävästi yhtiön suhdetta mereen ja virkistysalueisiin.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kruunuvuorenrannan rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuksen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on Tahvonlahden reunaa pitkin kulkevan virkistysalueen lisäksi jätetty virkistysalueeksi rakennettujen kortteleiden ja uusien kortteleiden välinen alue. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Virkistysalueen sijoittumisessa on pidetty tärkeänä korkeimpien kallioiden jättämistä rakentamattomiksi, vanhan ja uuden asuinalueen erottamista toisistaan virkistysalueella sekä virkistysalueiden sijoittumista Gunillantien molemmin puolin asuntojen välittömään läheisyyteen.

Vanhan ja suunnitellun asuinalueen välissä kulkee ulkoilupolku, joka johtaa asuntokorttelin ja Taubenkujan kautta Gunillantien ylitse urheilukentän vierestä Vuorilahdenpolulle. Polku kulkee suurimman osan matkaa virkistysalueella. Asukastilaisuuksissa toivottiin kevyen liikenteen yhteyden poistamista kokonaan, jotta ei tapahtuisi nykyisiä asukkaita häiritsevää kulkua virkistysalueen kautta rantaan.

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on noin 9,4 ha eli kolmasosa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n tonttia (49074/2) koskevat
asemakaavamääräykset

Asunto Oy Reiherintie 1 toivoo (2.9.2009) mahdollisuuden invapaikkojen sijoittamiseen sisäänkäyntien lähelle säilyvän. Määräys pysäköintialueen istutusvelvollisuuksista Reiherintie 1:n kohdalla on kohtuuton.

Kaupunginhallitus toteaa, että invapaikkoja ei nykyään merkitä kaavaan, mutta yleisen käytännön mukaan niitä saa sijoittaa tontille. Määräys pysäköintialueen istutuksista on Reiherintie 1:tä koskevassa voimassa olevassa asemakaavassa eikä siitä ole mitään syytä luopua. On yleinen hyvä tapa jakaa isot pysäköintialueet puuistutuksin pienempiin osiin. Reiherintien tontti tulee myös asemakaavamuutoksen yhteydessä kasvamaan pysäköintialueen kohdalla, joten istutusten pitäisi mahtua tontille kuten ennenkin.

Tiedotus ja vuorovaikutus

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) muun muassa, ettei kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuneesta Reiherintie 1:n kaavan esittelytilaisuudessa ollut riittävää aineistoa esillä.

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx mielestä (3.9.2009) vuorovaikutus ei ole toteutunut. Nähtävilläolo on ollut puutteellinen ja vireilletulosta on ilmoitettu liian myöhään ja siten myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu liian myöhään. Kaavan laatija ei toimittanut asemakaavaehdotuksen selostusta pyydettäessä. Selostus tuli ilman liitteitä vasta kirjaamolle lähetetyn pyynnön jälkeen.

Kaupunginhallitus toteaa, että Borgströminmäen ja Gunillankallion asemakaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla 14.3.2008. Gunillankallion kaavahanke on ollut esillä vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

Gunillantien osa-alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston internetsivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009. Esittelyaineisto on ollut nähtävänä 16.3.2009 alkaen Laajasalon kirjastossa. Viraston internetsivuille materiaali tuli nähtäville päivää myöhemmin. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi mahdollista myös esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Suunnitelma on pysynyt pääpiirteissään samana verrattuna 6.–20.10.2008 esillä olleeseen suunnitelmaan, joten itse suunnitelma oli asukkaille tuttu jo entuudestaan.

Asukastilaisuuksista saatujen palautteiden seurauksena suunnitelmasta poistettiin leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti muutettiin ulkoilupoluksi. Asukkaat pelkäsivät leikkikentän ja kevyen liikenteen reitin tuottavan häiriötä. Suunnitelmaa on myös muutettu siten, että rakentaminen keskittyy Gunillantien varteen kauemmas nykyisistä asuinalueista.

Asukastilaisuuksista ja nähtävilläoloista on tiedotettu viraston internetsivujen lisäksi taloyhtiöille lähetetyillä kirjeillä ja Helsingin Uutisissa.

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Tilaisuutta varten oli erikseen sovitettu ilmakuvan päälle ajankohtaisin liikennesuunnitelma, jotta tilanne olisi mahdollisimman havainnollinen asukkaille. Pienimuotoisessa kokouksessa epäselvyydet pyrittiin kartoittamaan ja selvittämään.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Laajasalo–Degerö Seura ry:lle, Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx ja Asunto Oy Reiherintie 1:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Laajasalo/Kruunuvuorenranta; Gunillankallion asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11888)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

19.4.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXX XXXXXX JA HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N MUISTUTUKSIIN VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45340 YM. ALUEIDEN JA MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47074 - 47076 YM. ALUEIDEN (MM. KEHÄ I:N JA KIVIKONTIEN LIITTYMÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11860)

Khs 2009-215

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kehä I:n eritasoliittymä on samanaikaisesti laaditun uuden tiesuunnitelman mukainen. Kivikontie alittaa Kehä I:n ja liittymärampit ovat Kehä I:n suuntaiset. Kehä I:n yli rakennetaan Viikin ja Kivikon virkistysalueet yhdistävä maisemasilta.

Kivikon asuinalueen ja Kehä I:n väliselle alueelle rakennetaan uusia asuntoja noin 680 asukkaalle. Uutta asuntokerrosalaa on 26 610 m². Rakennukset ovat sekä kerrostaloja, rivitaloja että erillispientaloja. Kivijatatien varteen kadun kaupunkikuvalliseksi päätteeksi rakennetaan osittain viisikerroksinen pistetalo. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet sekä hiidenkirnu ja muinaisrantakivikko säilyvät.

Kehä I:n ja Kivikon liikuntapuistoon ja teollisuusalueelle johtavan Kivikonlaidan väliselle alueelle on osoitettu uusi huoltoasematontti ja raskaan liikenteen pysäköintialue.

Kehä I:n eteläpuolen osalta asemakaavaa on muutettu vain liikennejärjestelyjen edellyttämältä osin. Huoltoasematontti Latokartanonkaaren ja Kivikontien risteyssilmukassa säilyy.

Kaupunginosien 47 (Mellunkylä) ja 45 (Vartiokylä) välinen raja siirretään noudattamaan Kehä I:n aluerajauksen (LT) pohjoista rajaa.

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja vastineet

Xxxx Xxxxxxx toivoo (13.3.2009), että asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota melusuojaukseen. Von Daehnin kadun varren uusi asujamisto on ilman suojaa Kehä I:n melulta. Nyt tuleva liittymä tulee vielä lisäämään liikennettä alueella. Bussipysäkit ovat myös huonosti tavoitettavissa sekä täysin kahdeksaakymppiä ajavan liikennevirran melun altistamia. Parasta olisi, jos liikennettä rajoitettaisiin modernin teknologian ratkaisuilla. Myös kehätien kattaminen tällä kohtaa olisi kannatettavaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n varteen rakennetaan melueste, jonka korkeus on noin 4 m tien pinnasta. Este suojaa tehokkaasti uutta asuntoaluetta Kehä I:n melulta. Meluesteen rakennussuunnittelu käynnistetään kaupungin toimesta vuonna 2010, ja se toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Samassa yhteydessä parannetaan Viikkiä palvelevaa pysäkkiparia, joka tulee vastaisuudessa toimimaan Jokeri II:n bussilinjan pysäkkinä. Pysäkkien sijoittelu eritasoliittymässä on onnistunut ja mahdollistaa matkustajille vaihtamisen eri suunnissa kulkevien linjojen kesken. Pysäkit ovat hyvin tavoitettavissa, tosin Myllymestarintien alikulun kohdalla nykyisin olevien pysäkkien poistuminen aiheuttaa osalle matkustajista kävelymatkojen kasvua. Eritasoliittymän suunnittelun alkuvaiheessa vaihtoehto, jossa Kivikontie johdettaisiin Kehän I:n yli ja Kehä I sijoitettaisiin leikkaukseen, karsittiin suurten rakentamiskustannusten ja vaikeiden työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Kehätien kattaminen tällä kohtaa lisäisi kustannuksia entisestään, eikä se siksi ole realistista.

Eritasoliittymän luoma tieyhteys Kontulan ja Viikin välillä tuo myös
uusia mahdollisuuksia linjaston kehittämiseen. Poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelmassa (HKL-liikennelaitos, Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma 2008–2011) onkin esitetty, että linjan 57 (Munkkivuori–Latokartano) reitti jatketaan liittymän kautta Kontulan metroasemalle, kun uusi yhteys saadaan käyttöön. Eritasoliittymän toteuttaminen osaltaan mahdollistaa poikittaisen bussiliikenteen kehittämisen Helsingissä suunnitelmien mukaisesti. Eritasoliittymän toteuttamista tulee kiirehtiä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (23.3.2009), että on kiinnitettävä huomiota alueen viheryhteysmerkityksen turvaamiseen. Suunniteltu maisemasilta tulee suunnitella tarpeeksi leveäksi ja sen toiminnallisuudesta tulee pitää huolta. Maisemasillan merkitys nyt käsiteltävänä olevalla kaava-alueella on suuri, sillä silta tulee olemaan ainoa jäljelle jäävä ekologinen yhteys Viikin ja Sipoon viheralueiden välillä. Erilaisin suunnittelun keinoin tulee pienentää väylien ja muiden kaupunkiympäristöä pirstovien tekijöiden heikentävää vaikutusta eläinten liikkumiseen ja lajien selviytymiseen. Maisemasilta tulee toimimaan merkittävänä kulkuväylänä asukkaille, joten sillan oikeanlaisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös alueen asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksiin.

Yhdistys vaatii, että maisemasillan suunnittelussa otetaan uusimmat tutkimustiedot huomioon. Tutkimusten mukaan (muun muassa Väre ym. 2003; Väre suullinen kommentti 8.3.2009) tiealueen yli kulkevan viherkannen minimileveyden tulisi olla vähintään 50 m, jotta sillä olisi toiminnallista hyötyä. Vihersilta voi tarvittaessa kaventua hieman keskiosastaan, mutta sen päiden tulisi olla mahdollisimman leveitä ja pääsyn sillalle helppo. Lisäksi maisemasillan kasvillisuus tulisi suunnitella siten, että se voi toimia luonnonmukaisena kulkuväylänä eläimille myös pitkällä aikavälillä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n poikittaiset ulkoiluyhteydet paranevat Kivikontien länsipuolelle suunnitellun maisemasillan ansiosta. Silta on kaavaehdotuksessa esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti liikenne- ja katualueen ylittävänä kevyen liikenteen yhteytenä, joka on rakennettava vähintään 16 m leveänä maisemasiltana (kaavamerkintä ym).

Maisemasilta sisältyy eritasoliittymän vuonna 2008 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan. Tiesuunnitelma hyväksytään, kun kaava on tullut voimaan. Silta on suunniteltu 14,5–21 m leveänä ja sen alikulkukorkeus on erikoiskuljetusten vuoksi enimmillään 7,3 m. Maisemasillan yli johdetaan asfaltoitu jalankulku- ja pyörätie sekä kasvillisuuden peittämä latu-ura. Suunnitellut istutukset ovat maanpeitekasveja, pensaita, köynnöksiä sekä siltapilareiden kohdalle ryhmiteltäviä pienikokoisia puita. Silta on suunniteltu päistään hieman leveneväksi, jotta se liittyisi luontevasti maastoon.

Keskieurooppalaisiin tutkimuksiin perustuva minimileveyden suositus 50 m koskee koko eläimistölle tarkoitettuja vihersiltoja, joissa ihmiset kulkevat vähemmän. Suomen oloissa voitaisiin metsäympäristössä tällä ohjeistuksella varmistaa siltojen käyttökelpoisuutta myös hirvieläimille ja suurpedoille. Kivikon sillan tapauksessa tavoite eläinten kulkuyhteyksien suhteen on vaatimattomampi: kookkaimpia nisäkkäitä ei edes haluta sen käyttäjiksi, koska toisaalta ulkoilukäyttö on sillan pääasiallinen käyttömuoto. Sillan jatkosuunnittelussa on kuitenkin syytä ottaa huomioon julkaistut suositukset sillan ja sen ympäristön muotoilusta sekä kasvillisuuden monipuolisuudesta ja riittävästä peittävyydestä.

Ympäristökeskuksen arvion mukaan suunniteltua kapeahkoa siltavaihtoehtoa voivat käyttää kaupunkioloissa osin rohkeasti liikkuvat nisäkkäät mäyrän ja ketun kokoluokkaan asti. Nyt esitettyä minimivaihtoehtoa suurempi leveys luonnollisesti lisää sillan vetovoimaa, mutta sillan kannen ja lähiympäristön hyvä suunnittelu vaikuttaa eniten sen merkittävyyteen ekologisena yhteytenä. Valmis silta tulee tarjoamaan hyvän mahdollisuuden tutkia sitä, miten eläimet kaupunkiympäristössä todellisuudessa hyödyntävät ylikulkumahdollisuutta.

Maisemasillan ensisijainen toiminnallinen tavoite on Viikin ja Kivikon ulkoilualueiden yhdistäminen. Silta sijaitsee luontevasti maastonmuotojen ja ulkoilureittien jatkuvuuden kannalta. Sillan pituuden vuoksi on tärkeätä, että se toteutetaan tavanomaista kevyen liikenteen siltaa leveämpänä ja varustetaan istutuksin.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määritelty sillan sijainti ja minimileveys. Kaavan sijaintimerkinnät ovat siten yleispiirteiset, että silta voidaan toteuttaa tiesuunnitelmaan nyt sisältyvää siltaa leveämpänäkin, mikäli jatkosuunnittelussa halutaan tähänastista enemmän painottaa sillan merkitystä eläinten kulkuväylänä.

Asemakaavan muutosehdotusta ei ole muistutuksen johdosta muutettu.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxx ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset Kehä I:n ja Kivikontien liittymän ja sen ympäristön asemakaava-asiassa (nro 11860)

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.



Kokousaika	26.4.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Herttoniemen yhteiskoulun laina-anomus
	Liite 2	Opetuslautakunnan päätös/lausunto kaupunginhallitukselle 23.3.2010

LIITTEET	Liite 1	Pelastuslautakunnan esitys 30.3.2010
	Liite 2	Pelastuslautakunnan virkamatkan ohjelma