HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

 

ESITYSLISTA

 

15 - 2010

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokousaika

19.4.2010 klo 16

Kokouspaikka

Kaupungintalo, Khn istuntosali

 

 

 

 

 

 

 


Asia

 

Sivu

 

KAUPUNGINJOHTAJA

 

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

 

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

 

3

Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: oman palvelutuotannon kustannusrakenteen selvittelyn jatkamiseksi

3

 

4

Vt Mika Ebelingin toivomusponsi: ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteutus taloudellisesti haastavana aikana

5

 

5

Asuntolautakunnan sekä asuntotuotantotoimikunnan virkamatka Sveitsiin Zürichiin ja Saksaan Freiburgiin

7

 

6

12.4.2010 pöydälle pantu asia
Lähiöprojektin toimintakertomus 2009

9

 

7

12.4.2010 pöydälle pantu asia
World Design Capital 2012 - järjestämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen

17

 

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

 

1

Esitys ympäristöministeriölle toimivallan siirrosta pilaantunutta maaperää koskevissa asioissa

21

 

2

12.4.2010 pöydälle pantu asia
Esitys Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen jatkotoimista

26

 

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

 

1

Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi: Huonokuntoisten vanhusten hoitohenkilöstöä koskeva suunnitelma

34

 

2

Valtuutettu Tuuli Kousan toivomusponsi: Vanhusten pitkäaikaishoidon työntekijöiden työnkuva

37

 

3

Valtuutettu Sirkku Ingervon toivomusponsi: Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon laajapohjainen kehittäminen

39

 

4

Xxxxx Xxxxxxxxxx ym. ehdotus vapaaehtoistyön välittämisestä

42

 

5

Sosiaaliviraston edustajan vaihtuminen vanhusneuvostossa

45

 

6

Samarbetsavtal om Mathilda Wrede-institutet
Mathilda Wrede -instituuttia koskeva yhteistyösopimus

46

 

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

 

1

Kannanotto Xxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx muistutukseen Munkkiniemen kortteleiden 30004, 30005, 3009 ja tonttien 30008/10, 11, 14, 15, 17 - 21, 23 ym. alueiden asemakaava-asiassa (nro 11901)

50

 

2

Kannanotto Laajasalo - Degerö ry:n, Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxxx ja Asunto Oy Reiherintie 1:n muistutuksiin kortteleiden nro 49047, 49074 ja 49090 osien ym. alueiden (Gunillankallio) asemakaava-asiassa (nro 11888)

53

 

3

Herttoniemen sairaalan A-rakennuksen korjaustyön teknisen hankesuunnitelman hyväksyminen

62

 

4

Tontin varaaminen Katajanokalta Ab Invest As:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten

65

 

5

Kannanotto Xxxx Xxxxxxxx ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutuksiin Vartiokylän korttelin nro 45340 ym. alueiden ja Mellunkylän kortteleiden nro 47074 - 47076 ym. alueiden (mm. Kehä I:n ja Kivikontien liittymä) asemakaava-asiassa (nro 11860)

67

 

6

12.4.2010 pöydälle pantu asia
Asuntotonttien varaaminen asuntotuotantotoimikunnalle

72

 

 


1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Krohnin (varalla Moisio) ja Rädyn (varalla Rissanen) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

 

 

 

 

 

 

 


2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

 

 

 

 

 

 

 


3

VT KAUKO KOSKISEN TOIVOMUSPONSI: OMAN PALVELUTUOTANNON KUSTANNUSRAKENTEEN SELVITTELYN JATKAMISEKSI

 

Khs 2009-1055

 

KJ                                                            Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kauko Koskinen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kauko Koskiselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

 

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2009-2012 (asia 4) Kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että oman palvelutuotannon kustannusrakenteen selvittelyä jatketaan kilpailukyvyn varmistamiseksi ja tuotannon tehostamiseksi " (Kauko Koskinen, äänin 71–0)

 

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimen­piteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunginjohtaja toteaa, että oman palvelutuotannon kustannusrakennetta seurataan monin tavoin kustannustietoisuuden lisäämiseksi. Virastot ja liikelaitokset seuraavat talousarvion seurannan yhteydessä palvelutoiminnan suoritteita ja kustannusrakenteen kehitystä. Lisäksi virastoissa ja liikelaitoksissa tehdään eri tavoin vertailuja kustannuskehityksestä mm. pääkaupunkiseudun, maan suurimpien kaupunkien ja kansallisiin vastaaviin lukuihin.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannusrakenteen vertailua on tehty vuodesta 1994 Kuusikko-ryhmässä (www.kuusikkokunnat.fi ), joka on Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Oulun kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisista koostuva yhteistyöryhmä.

 

Kuusikko-työryhmä tuottaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnoista vertailuja, joissa tarkastellaan kuntalaisille tuotettuja palveluja sekä niiden kustannuksia. Raportit on tarkoitettu kuntien työntekijöille sekä päättäjille. Raportit sisältävät yksityiskohtaista tietoa kaupungin oman palvelutuotannon, muiden palvelutuottajien ja muiden suurten kaupunkien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kustannusrakenteesta.

 

Kaupunginjohtaja toteaa lisäksi, että kaupunki on yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa toteuttanut tuottavuuden mittaamisen ja johtamisen hanketta, jossa on kehitetty tuottavuuslaskentaan ns. matriisimallilla. Kustannusrakenteen lisäksi tuottavuuden seuraaminen antaa tarkemman kuvan palvelutuotannon kilpailukyvystä.

 

Kaupunginhallituksen 29.3.2010 hyväksymään vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raamiin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011–2013 laatimisohjeeseen sisältyy kaupunginhallituksen valmistelua ohjaava kannanotto, jonka mukaan kaikkien virastojen tulee talousarvioehdotuksissaan esittää taloudelliselta volyymiltaan suurimpien palvelujensa tuottavuusluvut ja että palvelukohtaisia tuottavuuslukuja seurataan vuoden 2011 talousarvion seurantaraporttien yhteydessä ja luvut esitetään lauta- ja johtokunnille. Tämä parantaa palvelutuotannon kilpailukyvyn ja tuotannon tehostamisen arviointia.

 

 

 

 


4

VT MIKA EBELINGIN TOIVOMUSPONSI: ENNALTAEHKÄISEVIEN TOIMENPITEIDEN TOTEUTUS TALOUDELLISESTI HAASTAVANA AIKANA

 

Khs 2009-1045

 

KJ

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Mika Ebeling) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Mika Ebelingille ja tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

 

 

ESITTELIJÄ                      Hyväksyessään 29.4.2009 strategiaohjelman vuosiksi 2009 - 2012 (asia 4) Kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

 

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että pidetään erityistä huolta ennaltaehkäisevien toimenpiteiden toteutuksesta taloudellisesti haastavanakin aikana" (Mika Ebeling, äänin 82–0)

 

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimen­piteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Kaupunginjohtaja toteaa, että kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2010 on useita toimenpiteitä, jotka strategiaohjelman mukaisesti ohjaavat palveluja ennaltaehkäisevään suuntaan.

 

Sosiaalivirastossa tehostetaan toimenpiteitä, joilla taantuman aiheuttamia sosiaalisia kriisejä ja syrjäytymistä voidaan ehkäistä. Kärkihankkeena on mm. ennaltaehkäisevän työn kehittäminen kaikissa peruspalveluissa. Sosiaalipalvelujen rakennemuutokseen liittyen vähennetään laitoshoitoa sekä lisätään ennaltaehkäiseviä työmuotoja, varhaista tukea, avo- ja asumispalveluja ja perhehoitoa. Ennaltaehkäisevien lapsiperheiden palveluiden, kuten kotipalvelun ja perheneuvoloiden, palveluvolyymit pidetään vähintään vuoden 2009 tasolla.

 

Talousarviokohdan 3 11 02 Toimeentulotuki, sitova toiminnallinen tavoite vuodelle 2010 on, että 3 % toimeentulotukimäärärahoista käytetään ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen.

 

Terveyskeskus panostaa vuonna 2010 terveyden edistämiseen eikä vähennyksiä kohdenneta ennaltaehkäiseviin palveluihin. Väestön terveyserojen kaventamiseksi vuonna 2009 on käynnistetty Terve Helsinki -hanke, jonka jatko turvataan strategisesti tärkeänä kehittämiskohteena. Hoitoketjuyhteistyötä jatketaan ja jalkautetaan merkittävien sairausryhmien hoidossa ja ennaltaehkäisyssä HUSin kanssa.

 

Liikuntavirasto jakaa taloudellista tukea liikuntaseuroille ja painottaa avustuskriteereissä nuorisotoimintaa, jolla halutaan ennaltaehkäistä

syrjäytymistä.

 

Kaupunginjohtaja toteaa lisäksi, että kaupunginvaltuusto on 4.11.2009 hyväksynyt Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 -2012. Lastensuojelulain mukaisen suunnitelman tavoitteena on toteuttaa lain edellyttämää lastensuojelun painopisteen siirtämistä ennaltaehkäisyyn, varhaiseen tukeen ja avohuoltoon.

 

Kaupunginhallitus on 29.3.2010 hyväksynyt vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen

2011- 2013 laatimisohjeet. Määrärahalisäykset vuoden 2010 talousarvioon verrattuna kohdistuvat pääosin sosiaali- ja terveystoimeen. Muiden sektoreiden menot vähenevät pääsääntöisesti voimassa olevan vuoden 2011 taloussuunnitelman mukaisesti. Myöskään työllisyyden edistämiseen kohdistuviin määrärahoihin ei kohdisteta vuoden 2011 raamissa leikkauksia.

 

 

 

 


5

ASUNTOLAUTAKUNNAN SEKÄ ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN VIRKAMATKA SVEITSIIN ZÜRICHIIN JA SAKSAAN FREIBURGIIN

 

Khs 2010-623

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntolautakunnan sekä asuntuotantotoimikunnan esityksessä mainitut varsinaiset jäsenet sekä asuntolautakunnan kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Sveitsiin Zürichiin ja Saksaan Freiburgiin 31.5 – 3.6.2010 osuuskuntarakentamiseen, asumisen rahoitusmuotoihin sekä energiatehokkaaseen ja esteettömään asuinrakentamiseen tutustumista varten.

 

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan asuntolautakunnan sekä asuntotuotantotoimikunnan käyttövaroista.

 

Pöytäkirjanote asuntolautakunnalle (Marjaana Santala), asuntotuotantotoimikunnalle (Harry Åhlgren) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä kiinteistövirastolle ja asuntotuotantotoimistolle (Markku Nyyssölä).

 

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

 

 

LIITTEET

Liite 1

Asuntolautakunnan esitys 16.3.2010

 

Liite 2

Asuntotuotantotoimikunnan esitys 24..3.2010

 

Liite 3

Virkamatkan alustava ohjelma

 

ESITTELIJÄ                      Esittelijä toteaa, että asuntolautakunta sekä asuntotuotantotoimikunta ovat esityksensä mukaan valmistelleet virkamatkaa Sveitsiin Zürichiin ja Saksaan Freiburgiin 31.5 – 3.6.2010.

 

Esitysten mukaan matkan ohjelma muodostuu tutustumisesta osuuskuntarakentamiseen, asumisen rahoitusmuotoihin ja energiatehokkaaseen asuinrakentamiseen Zürichissa sekä energiatehokkaaseen ja esteettömään asuinrakentamiseen Freiburgissa. Lisäksi matkalla tavataan paikallisia viranomaisia.

 

./.                                         Asuntolautakunnan esityksessä mainitaan virkamatkalle osallistuvat varsinaiset jäsenet, jonka lisäksi kaupunginhallituksen edustaja

./.                   lautakunnassa osallistuisi virkamatkaan. Asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaan virkamatkalle osallistuisi asuntotuotantotoimikunnan varsinaiset jäsenet. Virkamatkan kustannukset olisivat noin 1 482 euroa henkilöä kohden yhden hengen huoneissa.

 

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

 

 

 

 


6

12.4.2010 pöydälle pantu asia

LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2009

 

Khs 2010-485

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2009.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokuntia jatkamaan yhteistyötä lähiöprojektin kanssa projektin toimintakauden 2008 - 2011 tavoitteiden toteuttamiseksi ja esikaupunkien elinvoimaisuuden ja vetovoiman kehittämiseksi.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, lähiöprojektille (projektipäällikkö Marja Piimies), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

 

Lisätiedot:
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242
Piimies Marja, projektipäällikkö, puhelin 310 37329

 

 

LIITE

Lähiöprojektin toimintakertomus 2009

 

ESITTELIJÄ                      Lähiöprojekti lähettää (1.3.2010) kaupunginhallitukselle toimintakertomuksensa vuodelta 2009. Vuonna 1996 perustetun lähiöprojektin neljäs toimintakausi alkoi vuonna 2008 tunnuksella "Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu!" Kaupunginhallitus hyväksyi 22.9.2008 lähiöprojektin projektisuunnitelman kaudelle 2008 - 2011.

 

Projektikaudella lähiöprojektin painopistealueita ovat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen, nykyisen ympäristön laadun parantaminen, imagon kohottaminen sekä alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen ja erityispalvelujen mallien luominen.

 

Lähiöprojektin tavoitteena on edistää sellaisia toimenpiteitä, joilla kehitetään esikaupunkeja kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina sekä tehdään tunnetuksi jo olevia, alueiden omia vetovoimatekijöitä yhdessä kaupungin eri hallintokuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminta-alueena on koko esikaupunkivyöhyke projektisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisteemojen mukaisesti.

 

 

 

Vuoden 2009 toiminta yleisesti

 

Lähiöprojektin suurimpia yksittäisiä viestintään ja tapahtumien lisäämiseen liittyviä panostuksia oli laaja esikaupunkeja esittelevä vuoden lopulla esillä ollut näyttely kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla: ”Sub26 - Esikaupungeissa tapahtuu!”. Esillä oli 26 kaupunginosaa tai osa-aluetta kuvin ja sähköisin esityksin. Samassa yhteydessä julkaistiin myös samanniminen kirja – eräänlainen opas näihin kaupunginosiin.

 

Näyttely pyrki välittämään paitsi kuvia kaupunginosien keskeisistä paikoista, hienosta arkkitehtuurista, hyvistä asunto- ja työpaikka-alueista, myös tietoa toiminnasta ja tapahtumista. Viestinä oli, etteivät esikaupunkimme ole vain paikkoja, jonne mennään illalla töiden jälkeen vaan ne ovat varsin toimeliaita ja tapahtumarikkaita paikkoja olla, elää, tehdä työtä, virkistäytyä ja viihtyä.

 

Näyttelyyn liittyi sekä asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden että lähiöprojektin järjestämiä tapahtumia, erilaisia pajoja ja seminaareja sekä esikaupungeissa että Laiturilla. Mm. nuorille järjestettiin taide- ja suunnittelutyöpajat näyttelyineen Maunulassa ja Tapulikaupungissa.

 

Lähiöprojektin toiminnan tavoitteena on myös kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksien lisääminen heidän omilla asuinalueillaan. Tällä projektikaudella erityistä huomiota on kiinnitetty lapsiin ja nuoriin. Laajimpana esimerkkinä tästä on läntisten nuorten kulttuurihanke "Operaatio Pulssi", joka jatkuu koko projektikauden ajan ja jossa pyritään tarjoamaan tilaisuus sosiaalisiin kontakteihin erilaisten kädentaitojen, kulttuurin ja taiteen tekemisen avulla internetin vastapainoksi. Hankkeeseen on palkattu erityinen määräaikainen työntekijä lähiöprojektin toimintarahalla.

 

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen

 

Täydennysrakentaminen on yksi projektikauden painopisteitä jo siksi, että olemassa oleviin palveluihin ja kunnallistekniikkaan tukeutuva uudisrakentaminen on kestävän, energiaa säästävän ja päästöjä vähentävän kaupunkirakentamisen periaatteiden mukaista.

 

Lähiöprojekti on seurannut keskeisten kaavahankkeiden etenemistä erityisesti ostoskeskusten ja raideliikenteen asemien ympäristöissä. Ostoskeskusympäristöjen tarkasteluun on liittynyt myös uusien palvelukonseptien kehittäminen.

 

Projekti on osallistunut myös täydennysrakentamista koskevien työryhmien toimintaan, kuten kaupunginjohtajan asettama täydennysrakentamistyöryhmä ja kaupunkisuunnitteluviraston "Esikaupunkien renessanssi"-työn ohjausryhmä. Renessanssi-hankkeessa tullaan laatimaan koko esikaupunkialuetta käsittelevä yleissuunnitelma, joka on yleispiirteinen täydennysrakentamisen strateginen toimenpideohjelma.

 

Lähiöprojektilla on lisäksi oma täydennysrakentamisryhmä, jossa on edustus keskeisistä virastoista ja jonka tehtävänä on tuoda yhteisen pöydän ympärille uusia ideoita ja ongelmakohtia pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Ryhmä kuulee lisäksi muita asiantuntijoita ja viranomaistahoja ja teettää tarvittaessa selvityksiä suunnittelun pohjaksi.

 

Edelliseen liittyvänä on asemakaavaosastolla laadittu vuonna 2009 konsulttityö Keski-Vuosaaren täydennysrakentamismahdollisuuksien kartoittamiseksi. Työ jatkuu ja tarkentuu 2010. Työn tulokset toimivat pohjana jatkosuunnittelulle ja keskustelulle asukkaiden ja taloyhtiöiden kanssa sekä selvitettäessä muiden yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi merkittyjen esikaupunkialueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia.

 

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen on hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan Helsingin hankkeena nimellä: "Täydennysrakentamalla monipuolista asumista olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle."

 

Nykyisen ympäristön laadun parantaminen

 

Korjausrakentaminen

 

Esikaupungeissa huippurakentamiskausi on ajoittunut 1960- ja 1970-luvuille. Korjausvaje on monissa yhtiöissä ehtinyt kasvaa suureksi ja sitä kautta myös kustannukset voivat yltää korkeiksi ja vaativat yhtiöiden hallituksilta ja isännöitsijöiltä paljon osaamista. Myös energiamääräysten tiukentuminen tulee lisäämään remonttikustannuksia joissain tapauksissa huomattavasti. Siksi lähiöprojektinkin teemana on ollut korjausrakentamisen edistäminen ja energiakorjauksiin liittyvät asiat, erityisesti siksi, että vältyttäisiin myös turhilta, kalliilta korjauksilta.

 

Keski-Vuosaaren korjaustapaohjeet ovat valmistuneet vuoden lopussa lähiöarkkitehdin laatimana, ja ne esiteltiin keski-vuosaarelaisille taloyhtiöille joulukuun alussa. Korjaustapaohjeet sisältävät laajan inventoinnin ja yksityiskohtaiset ohjeet sekä rakennusten korjaus- että pihojen parannustoimenpiteiden osalta. Niinikään lähiöarkkitehtien työnä valmistui asumisopas kerrostaloasukkaille. Oppaassa on selostettu tiivistetysti ja selkokielisesti suomalaisen kerrostalon toiminta. Oppaan tarkoitus on ennaltaehkäistä korjaustarpeita ja vaurioita huoneistoissa ja rakennuksissa.

 

Alueellinen energiatehokkuusselvitys käynnistettiin 2009. Selvitys laaditaan kaupungin tietokeskuksen, Helsingin Energian, kiinteistöviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja lähiöprojektin yhteistyönä. Tavoitteena on saada energiankulutusluvut kaikista kaupunginosista mm. Helsinki alueittain - julkaisuun. Selvitykseen liittyy sähkön ja lämmönkulutustietojen lisäksi mm. jätteet ja liikenne. Tietoa on mahdollista hyödyntää jatkossa mm. korjausrakentamisessa ja täydennysrakentamista koskevan suunnittelun yhteydessä.

 

Julkisen kaupunkitilan kunnostaminen

 

Julkisen kaupunkitilan kunnostamisen osalta on keskitytty erityisesti asemien ja ostoskeskusten ympäristöihin. Molemmat ovat kaupunginosien yhteisintä tilaa, joissa ja joiden läpi liikutaan päivittäin. Ne toimivat myös käyntikortteina alueille satunnaisesti saavuttaessa. Lähiöprojektilla on oma ympäristöparannukset -työryhmä, joka koordinoi hankkeita.

 

Ympäristöparannustoimenpiteet Pihlajamäen, Siltamäen ja Pukinmäen ostoskeskusympäristöihin ja Malminkartanon, Myllypuron ja Puistolan asemien ympäristöihin on hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan nimellä "Asemat ja ostarit -alueen käyntikortti kuntoon".

 

Imagon kohottaminen

 

Alueellisen elinkeinotoiminnan markkinointi

 

Vuonna 2008 lopussa alkanut elinkeinotoiminnan markkinointihanke itäisillä metrovarren yritysalueilla ja keskuksissa (Herttoniemi - Roihupelto - Itäkeskus - Myllypuro- Puotila) on jatkunut vuonna 2009 ja jatkuu projektikauden loppuun saakka. Vuoden aikana valmistui mm. mielikuvakysely yrityksille sijoittumisesta Itä-Helsinkiin, laadittiin hankkeelle logo ja slogan ”Metrohelsinki - yrittämisen ja investoinnin paikka!” sekä esittelymateriaalia. Paikallisten yritysten kanssa järjestettiin yhteistyökokouksia.

 

Hankkeessa tuodaan esiin Itä-Helsingin erinomaista sijaintia ja hyviä julkisia liikenneyhteyksiä yritystoiminnan kannalta sekä edellä mainittuja viittä kaupunginosaa yhteisen Metrohelsinki -tunnuksen alla. Jokainen alue on lähtökohdiltaan erilainen ja tätä monipuolisuutta halutaan myös vahvistaa. Esimerkiksi Myllypurolla on mahdollisuus profiloitua liikunnan, kauneuden- ja terveydenhoidon kaupunginosana siellä jo olevien runsaiden liikuntapalveluiden ja rakenteilla olevan terveysasemansa ansiosta.

 

Hanke on mukana myös valtakunnallisessa lähiöohjelmassa nimellä ”Esikaupunkeja tunnetuksi metropolialueen keskiössä sijaitsevina mahdollisuuksina yrityksille”.

 

Kulttuuri ja tapahtumat

 

Kulttuurilla ja tapahtumilla on esikaupunkien vetovoiman lisäämisessä keskeinen rooli. Projektin suurin imago-tapahtuma vuonna 2009 oli edellä mainittu Laiturin näyttely oheistapahtumineen. Tämän lisäksi keväällä 2008 alkanut yhteistyö kaupunginorkesterin, kulttuuriasiainkeskuksen ja lähiöprojektin kesken ilmaiskonserttien toteuttamiseksi esikaupunkialueilla jatkui vielä vuonna 2009. Tarkoituksena oli entisestään laajentaa kulttuuritarjontaa keskustan ulkopuolelle ja samalla houkutella ihmisiä myös kantakaupungista, muista kaupunginosista ja seudulta tutustumaan alueisiin paikan päälle.

 

Lähiöprojekti on tukenut myös alueiden asukkaiden ja järjestöjen organisoimia tapahtumia. Yksi suurimpia näistä on vuosittainen Pihlajamäki goes blues.

 

Viestintä

 

Projekti on lisännyt hyvien uutisten välitystä esikaupungeista toimittamalla mm. omaa teemasivua ilmaisjakelulehdessä. Teemat valittiin ajankohtaisuuden mukaan. Mm. korjausrakentaminen ja energiakysymykset olivat ajankohtaisia koko vuoden valtion korjausavustuksiin ja niistä käytyyn julkiseen keskusteluun liittyvänä. Tapahtumasivu tehtiin keväällä, kun asukasyhdistykset järjestivät vuotuisia kesätapahtumiaan. Teemasivuilla oli myös Itä-Helsingin elinkeinotoimintaa esittelevä artikkeli.

 

Niin ikään Helsinki-Infoon tuotettiin omat sivut kaksi kertaa vuoden aikana. Teemana keväällä oli täydennysrakentaminen ja marraskuussa Laiturin näyttely oheistapahtumineen. Myös Pihlajamäen lähiölehteä tuettiin julkaisemalla siinä projektin sivuja.

 

Alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen ja erityispalvelujen mallien luominen

 

Lähiöprojektissa on kehitetty uusia alueellisia työmuotoja ja palvelumalleja jo pitkään. Projektin toimintarahalla on voitu käynnistää sellaistakin toimintaa, mikä ei muutoin olisi mahdollista virastojen budjettien tai henkilöresurssien puitteissa. Tällainen on mm. alussa selostettu nuorten kulttuurihanke "Operaatio Pulssi", joka on myös hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan nimellä ”Nuoret pois verkosta! – kulttuuri ja nuoret”.

 

Aluetyössä joitakin toimintamuotoja on jatkettu vielä edelliseltä projektikaudelta. Tällaisia ovat nuorten ja lasten hankkeet mm. Tapulikaupungissa ja Pihlajamäessä, Pihlajamäen aluetyö yleisesti ja senioriliikunta sekä matalan kynnyksen tilat ja toiminta.

 

Matalan kynnyksen tilat tarjoavat ostoskeskuksissa oleileville päihdeongelmaisille oman paikan, jossa on mahdollisuus parantaa elämänhallintaa. Samalla lisätään myös muiden ostoskeskuksessa asioivien viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Lisäksi tilat mahdollistavat puitteita koko alueen asukkaiden ja järjestöjen toiminnalle. Vuonna 2009 lähiöprojektin toimintarahalla on tuettu matalan kynnyksen toimintaa Pihlajamäessä ja Myllypurossa. Lähiörahaston rahoitusta saavat Kontulan ja Itäkeskuksen tilat. Toiminta on hyväksytty myös valtakunnalliseen lähiöohjelmaan hankkeena ”Lähiöiden hymyt ja onnit – matalan kynnyksen tilat ja toiminta ".

 

Nuorten ja lasten uusista toimintamalleista Itäisen perhekeskuksen alueella Herttoniemi-Laajasalo vuonna 2008 aloitettu "Avoimesti uuteen" – hanke jatkui elokuun 2009 loppuun asti. Sen tavoitteena oli löytää keinoja puuttua varhaisessa vaiheessa päihteillä oireilevien nuorten ongelmiin ja löytää keinoja elämänhallintaan yhteistyössä koulujen kanssa. Pohjoinen perhekeskus aloitti syksyllä 2009 varhaisen tuen hankkeen, ”Tapulin poikaprojektin”, 7-9-vuotiaille erityistukea tarvitseville lapsille. Leikkipuisto Tapuli ja Seurakunnan Iltapäiväkerho olivat tuoneet toistuvasti esille huolen lapsista, jotka eivät kykene avoimeen kerhotoimintaan isoissa iltapäiväryhmissä. Tavoitteena on ollut tarjota tukea ja mielekästä tekemistä pienryhmässä lapsille ja heidän perheilleen koulupäivän jälkeen.

 


Liikunta on osa kaikenikäisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja siten lähiöprojektin toiminnan keskeisiä teemoja. Projektikaudella keskitytään erityisesti nuoriin. Vuonna 2009 nuorille kehitettiin erityinen Fun Action -liikunta ja siihen liittyvä liikuntapassi.

 

Lähiöprojektin resursointi

 

Lähiöprojektin resursointi tapahtuu suurelta osin hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Hallintokunnat myös vastaavat projektin henkilöstöstä. Tämän lisäksi lähiöprojektin teemojen mukaisiin hankkeisiin käytettiin lähiörahaston rahaa yhteensä 6,2 milj. euroa vuonna 2009. Lähiöprojektilla on myös omaa toimintarahaa, jonka avulla voidaan käynnistää hankkeita ja luoda uusia toimintamalleja, joita hallintokuntien budjettien puitteissa ei ole mahdollista käynnistää tai toteuttaa. Lähiöprojektin toimintaraha oli 595 000 € vuonna 2009. Siihen sisältyi myös vuodelta 2008 siirtynyttä määrärahaa 130 000 euroa.

 

Valtion avustukset

 

Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt Helsingin kaupungille investointiavustusta v. 2006–2010 ympäristöparannushankkeisiin Kontulassa, Myllypurossa, Itäkeskuksessa, Pihlajamäessä, Jakomäessä ja Tapulikaupungissa. Avustus on 10 % toteutuneista kustannuksista. Vuoden 2009 kustannusten osalta ARA on tehnyt ennakkopäätöksen 875 000 euron ja vuoden 2010 kustannusten osalta 215 000 euron avustuksesta.

 

Helmikuussa 2009 valtakunnalliseen lähiöohjelmaan 2008–2011 hyväksyttiin kahdeksan Helsingin kaupungin hanketta ja ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatiminen Helsingissä -hanke. Näiden hankkeiden kustannuksista ARA korvaa enintään 20 % toteutuneista kustannuksista ja mukana olevan selvityshankkeen osalta 100 %. Yhteensä avustusta on ehdollisena myönnetty 401 400 euroa vuoden 2009 kustannuksista. Avustusanomukset toimitetaan ARA:an kevään 2010 aikana.

 

Kaupunginjohtaja toteaa, että lähiöprojekti on vuonna 2009 erinomaisella tavalla toteuttanut ohjelmakauden 2008–2011 tavoitteita. Erityisesti toimenpiteet korjaus- ja täydennysrakentamisen edistämiseksi ovat arvokkaita kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Imagotyötä on myös tehty paljon sekä asukkaiden että yritysten suuntaan. Vuoden päätapahtuma Laiturilla keräsi runsaasti positiivista huomiota ja lisäsi lähiöiden tunnettavuutta paikkoina, joissa tapahtuu, projektikauden vision mukaisesti. Metrohelsinki -yhteismarkkinointi-hanke lisäsi niin ikään tunnettavuutta ja tiivisti yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Erityisesti lapsia ja nuoria on aktivoitu ja tuettu mm. lisäämällä erilaista harrastustoimintaa esikaupunkialueilla.

 

 

 

 


7

12.4.2010 pöydälle pantu asia

WORLD DESIGN CAPITAL 2012 - JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVAN SOPIMUKSEN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2009-621

 

KJ                                      Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä International Council of Societes of Industrial Design -nimisen yhteisön (ICSID) ja Helsingin kaupungin välisen World Design Capital 2012 - järjestämistä koskevan sopimuksen (Memorandum of Agreement) liitteen 1 mukaisesti oikeuttaen kaupunginjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen ja hyväksymään siihen teknisiä tarkistuksia ja vähäisiä muutoksia.

 

Pöytäkirjanote liitteineen kulttuurikeskukselle (Pekka Timonen), talous- ja suunnittelukeskukselle, hallintokeskukselle sekä Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupungeille sekä pöytäkirjanote (ilman liitteitä) esityslistateksteineen Aalto-yliopistolle, Helsingin yliopistolle sekä työ- ja elinkeinoministeriölle.

 

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

 

 

LIITTEET

Liite 1

Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 20 k

 

Liite 2

Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 20 k

 

ESITTELIJÄ

 

Tausta          Helsinki on valittu maailman designpääkaupungiksi vuonna 2012.
Haku toteutettiin yhdessä Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupunkien kanssa. Valinnan teki maailman muotoilujärjestö (ICSID), joka julkisti päätöksensä maailman designkongressissa Singaporessa 25.11.2009. Nimitystä designpääkaupungiksi tavoitteli yhteensä 46 kaupunkia 27:stä maasta. Kansainvälinen valintaraati valitsi finaalivaiheeseen Helsingin ja Eindhovenin. Helsingistä tulee kolmas maailman designpääkaupunki Torinon (2008) ja Soulin (2010) jälkeen.

 

Maailman designpääkaupunki (WORLD DESIGN CAPITAL, jäljempänä WDC), on kansainvälisten muotoilujärjestöjen - teolliset muotoilijat, graafiset suunnittelijat ja sisustusarkkitehdit - yhteisen katto-organisaation (International Design Alliance, IDA) hanke. Sen tarkoituksena on antaa joka toinen vuosi yhdelle kaupungille maailman designpääkaupungin asema.

 

Designpääkaupungilta edellytetään muotoilun käyttämisessä ja edistämisessä osoitettua hyvää mainetta, johtajuutta ja toimintaa. Lisäksi valitulta kaupungilta edellytetään kansainvälisesti merkittävää ohjelmaa muotoilupääkaupunkivuodelle.

 

WDC antaa järjestävälle kaupungille:

 

-                                       näkyvyyttä luovana ja innovatiivisena keskuksena

-                                       innostaa luovia ja innovatiivisia ihmisiä

-                                       vahvistaa taloudellista kehitystä

-                                       edistää kaupungin elämänlaatua

-                                       sijoittaa kaupungin kansainvälisesti johtavien muotoilukaupunkien joukkoon

-                                       edistää kaupungin kansainvälistä imagoa ja edistää verkostoitumista muotoilun alueella.

 

WDC 2012 -hankkeen toteuttamisesta vastaavat Helsingin lisäksi Espoon, Vantaan, Kauniaisten ja Lahden kaupungit ja valtio yhteistyössä muun muassa korkeakoulujen, yritysten, design-alan, maakunnan liittojen ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa.

 

Hanke tukee myös Suomen innovaatio- ja kulttuuristrategioita, maa-

brändin rakentamista ja pääkaupunkiseudun kilpailukykystrategian toteuttamista.

 

WDC 2012 -hankkeen avainkäsite on avoimuus - ”Open Helsinki enabled by Embedded Design”. Designpääkaupungin lähtökohtana on toimiva kansalaisyhteiskunta ja suomalaisen designin tasa-arvoinen perintö. Muotoilu ymmärretään laajana käsitteenä, joka kokoaa ja yhdistää erilaisia lähestymistapoja ja yhteiskuntapiirejä.

 

Alustavan suunnitelman mukaan designpääkaupunkivuoden ohjelma jakaantuu kolmeen pääalueeseen. Ensimmäinen osio sisältää World Design Capital - päätapahtumat kuten avajaiset, konferenssit, näyttelyt, kansalaisjärjestöjen aktiviteetit sekä muut erilaiset yleisötapahtumat. Toisen pääosion muodostavat designin keskeistä roolia ja hyötyä etsivät ja ilmentävät hankkeet ja ohjelmat. Ohjelma tapahtuu eri puolilla pääkaupunkiseutua ja Lahdessa. Kolmas kokonaisuus koostuu kansainvälisestä vuoropuhelusta, jolla designpääkaupunkivuoden sanomaa ja tekoja tehdään tunnetuksi eri puolilla maailmaa.

 

 

 

Designpääkaupunkivuoden 2012 tapahtumien, organisaation ja viestinnän kokonaiskustannukset on arvioitu 15 miljoonaksi euroksi. Hakemuksen valmistelussa esitellyn jaon mukaan hankkeessa mukana olevat kaupungit kattaisivat yhdessä 6 miljoonaa euroa, valtion suora rahoitus olisi 5 miljoonaa euroa ja loput 4 miljoonaa euroa tulisi muista lähteistä. Helsingin osuudeksi on tässä mallissa kaavailtu suurusluokaltaan noin 3 miljoonaa euroa, riippuen kaupunkien välisen jakosuhteen vahvistamisesta. Merkittävin osa kustannuksista tulee sisältymään vuosien 2011 ja 2012 talousarvioon.

 

 

Sopimus ja WDC- toimintakonsepti

 

Nyt käsiteltävänä oleva päätösehdotus koskee sopimuksen (Memorandum of Agreement) hyväksymistä maailman muotoilujärjestö ICSID:in kanssa, jolla on yksinoikeus kehittämäänsä toimintakonseptiin, jota kutsutaan nimellä ”WORLD DESIGN CAPITAL”.

 

WDC:n tavoitteena on edistää ja tukea muotoilun (design) käyttöä maailman kaupunkien sosiaalisen, taloudellisen ja kulttuurillisen toimintaympäristön kehittämisessä. Tätä tavoitettaan ICSID toteuttaa myöntämällä joka toinen vuosi järjestämänsä kilpailun perusteella voittaneelle hakijakaupungille WORLD DESIGN CAPITAL -nimen ja toimintakonseptin käyttöoikeuden.

 

Nyt käsiteltävänä olevassa sopimuksessa, joka on salassa pidettävä,  sovitaan mm. seuraavista asioista:

 

-                                       sopijapuolista

-                                       sopimuksen voimassaolosta

-                                       maksuista

-                                       tavaramerkki- ja muiden oikeuksien käytöstä

-                                       ICSID:in osallistumisesta WDC 2012-konseptin suunnitteluun sekä näihin liittyvien kustannusten jaosta

-                                       WDC 2012 -ohjelman sisällön hyväksyttämisestä

-                                       muotoilun (design) edistämisestä ICSID:in toiminta-ajatuksen mukaisesti ja

-                                       ICSID:in Helsingissä järjestämistä omista kokouksista ja tapahtumista WDC 2012 -vuoden aikana.

 

Kaupunginjohtaja toteaa, että sopimus on tarkoitus allekirjoittaa

 ICSID:in ja Helsingin kesken huhtikuun aikana.

 

Sopimuksen tultua allekirjoitetuksi tarkoitus on, että muut WDC 2012 ‑hankkeeseen osallistuvat kaupungit Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti liittyvät ja sitoutuvat erillisellä sopimuksella nyt hyväksyttävänä olevan sopimuksen ehtoihin.

 

Hankkeen jatkovalmistelu

 

Kaupunginjohtaja toteaa, että WDC 2012 -hanketta varten tullaan perustamaan säätiö, joka tulee käytännössä vastaamaan hankkeen toteuttamisesta. Säätiötä koskeva esitys tuodaan kaupunginvaltuuston päätettäväksi myöhemmin sen jälkeen kun nyt käsiteltävänä oleva sopimus on hyväksytty ja allekirjoitettu sekä säätiön toimintaan mukaan tulevat muut kaupungit ovat sitoutuneet säätiön toiminnan rahoittamiseen ja hankkeen toteuttamiseen.

 

 

 

 


1

ESITYS YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE TOIMIVALLAN SIIRROSTA PILAANTUNUTTA MAAPERÄÄ KOSKEVISSA ASIOISSA

 

Khs 2010-582

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee tehdä ympäristöministeriölle seuraavan hakemuksen toimivallan siirrosta pilaantunutta maaperää koskevissa asioissa:

 

Kaupunginhallitus esittää, että ympäristöministeriö päättäisi ympäristönsuojelulain 80 §:n nojalla siirtää ympäristönsuojelulain 12 luvussa mainittujen pilaantunutta maaperää koskevien asioiden toimivallan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle 1.1.2011 alkaen toistaiseksi.

 

Perusteluinaan kaupunginhallitus esittää seuraavaa:

 

Ympäristöministeriö siirsi Helsingin kaupunginhallituksen hakemuksesta 29.3.2001 Uudenmaan ympäristökeskukselta toimivallan päättää ympäristönsuojelulain 78.2 §:n mukaisista pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevista ilmoituksista Helsingin kaupungin alueella Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle määräajaksi 1.6.2001 - 31.5.2006. Kaupunginhallituksen jatkohakemuksesta ympäristöministeriö siirsi kaikki ympäristönsuojelulain 12 luvussa mainittujen pilaantunutta maaperää koskevien asioiden toimivallan ympäristölautakunnalle 1.6.2006 - 31.12.2010.

 

Ympäristölautakunta on antanut viisi maaperän puhdistamisen ympäristölupaa. Ympäristölautakunta on siirtänyt 28.10.2003 puhdistamista koskevien ilmoitusten päätösvallan ympäristövalvontapäällikölle, joka on vuosina 2001-2009 tehnyt yhteensä 166 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevaa ilmoituspäätöstä. Vuosittain ilmoituspäätöksiä on ollut 20-25. Lisäksi ympäristökeskus on ohjeistanut ja valvonut pilaantuneiden maiden asianmukaisen kunnostamisen esimerkiksi maanrakennustöiden yhteydessä havaituissa pilaantumistapauksissa. Pilaantunutta maaperää koskevan valvontatoiminnan laajuutta osoittaa, että ympäristökeskus on tehnyt vuosittain yli 550 tarkastuskäyntiä.

 

Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on pitkä kokemus pilaantunutta maaperää koskevissa tutkimus- ja kunnostusasioissa. Ympäristökeskus on tehnyt maaperän pilaantumistutkimuksia Helsingissä jo 1980-luvulta alkaen maaperän yleisen tilan kartoituksina ja jatkanut erityisesti valvontatyötä palvelevaa soveltavaa tutkimustoimintaa. Tutkimusaiheet ovat liittyneet mm. kunnostusmenetelmiin, haitallisten aineiden taustapitoisuuksiin sekä haitallisten aineiden pitoisuuksiin viljelyspalstoilla ja kauppapuutarha-alueilla. Ympäristökeskus on osallistunut asiantuntijana erityisesti maankäytön muutokseen liittyvään tutkimustarpeen, tutkimusten laadun ja laajuuden sekä kunnostustarpeen ja -tavoitteiden arviointiin. Ympäristökeskus on jo ennen toimivallan ensimmäistä, vuonna 2001 tapahtunutta siirtoa toiminut pilaantuneen maaperän tutkimisen ja kunnostamisen paikallisvalvojana ja antanut lausuntoja alueelliselle ympäristökeskukselle maaperän puhdistamisen lupa- ja ilmoitusasioissa.

 

Ympäristökeskus täydentää valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään tiedot Helsingin alueen pilaantuneesta maaperästä. Lisäksi ylläpidetään omaa puhdistettujen alueiden karttapohjaista tietokantaa. Edellä mainittujen rekistereiden ylläpito ja täydentäminen edellyttää puhdistamiskohteiden pitkäaikaista seuraamista.

 

Helsingin kaupungilla on käytössään myös monipuolinen sähköinen karttajärjestelmä, josta on helposti saatavilla asioiden käsittelyssä tarpeellinen tieto kuten pohjavesialueet, korkeuskäyrät, vesijohdot ja viemäröinti, maaperälajit, kiinteistöt ja rakennukset sekä omistajatiedot. Kyseistä järjestelmää voidaan tehokkaasti hyödyntää pilaantuneiden maa-ainesasioiden arvioinneissa ja päätöksenteossa.

 

Helsingin olosuhteet ja kokemus huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista esittää nykyisen toimivallan jatkamista.

 

Ympäristölautakunnalla on edelleenkin hyvät edellytykset kaikkien pilaantunutta maaperää koskevien asioiden käsittelyyn. Ympäristölautakunnan alaisuudessa toimivalla Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on riittävä asiantuntemus ja kokemus sekä voimavarat.

 

Maaperäasioiden valmistelusta huolehtii päätoimisesti viisi ympäristötarkastajaa ja osan työajastaan vastuualueen esimies, joilla on viran hoitamiseen soveltuva koulutus ja 7-20 vuoden työkokemus maaperäasioissa. Ympäristökeskuksen lakimiehen oikeudelliset palvelut ovat myös käytettävissä. Lisätukea viranomaistoiminnalle antaa valtakunnallinen työryhmä, joka koostuu pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevien hallintopäätösten valmistelijoista, ja joka seuraa muun muassa päätösten yhdenmukaisuutta. Ympäristökeskus on työryhmän jäsen.

 

Kaikkiaan kunnostuksen kohteena on Helsingissä vuosittain noin 40-50 erisuuruista aluetta ja lisäksi tutkimusten ja kunnostuksen suunnittelun kohteena useita kymmeniä kohteita. Yleisimmin alueet kunnostetaan maankäytön muutosten ja uudisrakentamisen yhteydessä. Pilaantuneen maaperän tutkimus- ja kunnostustoiminta on nykyään hyvin laajaa ja ottaen huomioon maankäytön muutosta koskevat suunnitelmat tehtäväalue tulee säilymään vilkkaana pitkälle tulevaisuuteen.

 

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle sekä ympäristölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

 

 

LIITE

Esitys ympäristöministeriölle toimivallan... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Ympäristösuojelulain (86/2000) 80 §:n mukaan ympäristöministeriö voi kunnan hakemuksesta ja kuultuaan alueellista ympäristökeskusta päättää, että pilaantunutta maaperää koskevissa asioissa toimivaltaisena viranomaisena toimii kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. Päätös voidaan antaa määräajaksi ja sitä voidaan erityisestä syystä muuttaa.

 

Viranomaistoiminta nykyisin

 

Ympäristöministeriö siirsi Helsingin kaupunginhallituksen hakemuksesta 29.3.2001 Uudenmaan ympäristökeskukselta toimivallan päättää ympäristönsuojelulain 78.2 §:n mukaisista pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevista ilmoituksista Helsingin kaupungin alueella Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle määräajaksi 1.6.2001 - 31.5.2006. Kaupunginhallituksen jatkohakemuksesta ympäristöministeriö siirsi kaikki ympäristönsuojelulain 12 luvussa mainittujen pilaantunutta maaperää koskevien asioiden toimivallan ympäristölautakunnalle 1.6.2006 - 31.12.2010.

 

Ympäristölautakunta on antanut viisi maaperän puhdistamisen ympäristölupaa. Ympäristölautakunta on siirtänyt 28.10.2003 puhdistamista koskevien ilmoitusten päätösvallan ympäristövalvontapäällikölle, joka on vuosina 2001-2009 tehnyt yhteensä 166 pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevaa ilmoituspäätöstä. Vuosittain ilmoituspäätöksiä on ollut 20-25. Lisäksi ympäristökeskus on ohjeistanut ja valvonut pilaantuneiden maiden asianmukaisen kunnostamisen esimerkiksi maanrakennustöiden yhteydessä havaituissa pilaantumistapauksissa. Pilaantunutta maaperää koskevan valvontatoiminnan laajuutta osoittaa, että ympäristökeskus on tehnyt vuosittain yli 550 tarkastuskäyntiä.

 

Ympäristölautakunnan esitys

 

Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginhallitus tekisi ympäristöministeriölle ympäristönsuojelulain 80 §:n nojalla hakemuksen ympäristönsuojelulain 12 luvussa mainittujen pilaantunutta maaperää koskevien asioiden toimivallan siirtämisestä Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ja Etelä-Suomen aluehallintovirastolta ympäristönsuojeluviranomaisena toimivalle Helsingin kaupungin ympäristölautakunnalle 1.1.2011 alkaen toistaiseksi.

 

Esitystä perustellaan seuraavasti:

 

Ympäristökeskuksella on pitkä kokemus pilaantunutta maaperää koskevissa tutkimus- ja kunnostusasioissa. Ympäristökeskus on tehnyt maaperän pilaantumistutkimuksia Helsingissä jo 1980-luvulta alkaen maaperän yleisen tilan kartoituksina ja jatkanut erityisesti valvontatyötä palvelevaa soveltavaa tutkimustoimintaa. Tutkimusaiheet ovat liittyneet mm. kunnostusmenetelmiin, haitallisten aineiden taustapitoisuuksiin sekä haitallisten aineiden pitoisuuksiin viljelyspalstoilla ja kauppapuutarha-alueilla. Ympäristökeskus on osallistunut asiantuntijana erityisesti maankäytön muutokseen liittyvään tutkimustarpeen, tutkimusten laadun ja laajuuden sekä kunnostustarpeen ja -tavoitteiden arviointiin. Ympäristökeskus on jo ennen toimivallan ensimmäistä, vuonna 2001 tapahtunutta siirtoa toiminut pilaantuneen maaperän tutkimisen ja kunnostamisen paikallisvalvojana ja antanut lausuntoja alueelliselle ympäristökeskukselle maaperän puhdistamisen lupa- ja ilmoitusasioissa.

 

Ympäristökeskus täydentää valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään tiedot Helsingin alueen pilaantuneesta maaperästä. Lisäksi ylläpidetään omaa puhdistettujen alueiden karttapohjaista tietokantaa. Edellä mainittujen rekistereiden ylläpito ja täydentäminen edellyttää puhdistamiskohteiden pitkäaikaista seuraamista.

 

Helsingin kaupungilla on käytössään myös monipuolinen sähköinen karttajärjestelmä, josta on helposti saatavilla asioiden käsittelyssä tarpeellinen tieto kuten pohjavesialueet, korkeuskäyrät, vesijohdot ja viemäröinti, maaperälajit, kiinteistöt ja rakennukset sekä omistajatiedot. Kyseistä järjestelmää voidaan tehokkaasti hyödyntää pilaantuneiden maa-ainesasioiden arvioinneissa ja päätöksenteossa.

 

Viranomaistoiminta tulevaisuudessa

 

Helsingin olosuhteet ja kokemus huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista esittää ympäristöministeriölle nykyisen toimivallan jatkamista.

 

Ympäristölautakunta katsoo, että sillä on edelleenkin hyvät edellytykset kaikkien pilaantunutta maaperää koskevien asioiden käsittelyyn. Lautakunnan alaisuudessa toimivalla Helsingin kaupungin ympäristökeskuksella on riittävä asiantuntemus ja kokemus sekä voimavarat.

 

Maaperäasioiden valmistelusta huolehtii päätoimisesti viisi ympäristötarkastajaa ja osan työajastaan vastuualueen esimies, joilla on viran hoitamiseen soveltuva koulutus ja 7-20 vuoden työkokemus maaperäasioissa. Ympäristökeskuksen lakimiehen oikeudelliset palvelut ovat myös käytettävissä. Lisätukea viranomaistoiminnalle antaa valtakunnallinen työryhmä, joka koostuu pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevien hallintopäätösten valmistelijoista, ja joka seuraa muun muassa päätösten yhdenmukaisuutta. Ympäristökeskus on työryhmän jäsen.

 

Kaikkiaan kunnostuksen kohteena on Helsingissä vuosittain noin 40-50 erisuuruista aluetta ja lisäksi tutkimusten ja kunnostuksen suunnittelun kohteena useita kymmeniä kohteita. Yleisimmin alueet kunnostetaan maankäytön muutosten ja uudisrakentamisen yhteydessä. Pilaantuneen maaperän tutkimus- ja kunnostustoiminta on nykyään hyvin laajaa ja ottaen huomioon maankäytön muutosta koskevat suunnitelmat tehtäväalue tulee säilymään vilkkaana pitkälle tulevaisuuteen.

 

 

 

 


2

12.4.2010 pöydälle pantu asia

ESITYS HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄLLE RAITIOLIIKENTEEN KOKONAISKEHITTÄMISSELVITYKSEN JATKOTOIMISTA

 

Khs 2009-2451

 

RYJ                                    Kaupunginhallitus päättänee tehdä Helsingin seudun liikenne
 -kuntayhtymälle seuraavan esityksen raitioliikenteen kehittämisestä:

 

Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitos (HKL) on yhteistyössä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen. Työ on jatkoa vuonna 2006 valmistuneelle raitiolinjaston kehittämisselvitykselle (Ratikka 2015).

 

Kokonaiskehittämisselvityksessä esitetään raitioliikenteen tavoitteellinen tila vuosina 2020 ja 2030 sekä toteutuspolku kohti tavoitetilaa. Selvitykseen on koottu Helsingin ajankohtaisten raitioliikennehankkeiden sisältö ja suunnittelutilanne hankekokonaisuuksien ohjelmoinnin ja päätöksenteon tueksi.

 

Selvityksessä on laadittu jo tehtyihin päätöksiin, maankäytön kehittämishankkeiden toteutumisarvioihin ja muihin suunnittelulinjauksiin perustuvat alustavat linjasto- ja liikennöintisuunnitelmavaihtoehdot vuoden 2020 tavoitelinjastosta. Vaihtoehtoja on vertailtu liikennöintikustannusten arvioinnin ja liikennemallitarkasteluiden perusteella niin, että parhaiden tämänhetkisten tietojen perusteella on luotu suositus linjaston kehittämispolusta.

 

Selvityksessä suositellaan linjaston kehittämispoluksi seuraavaa:

 

-                                       syksyllä 2011 linjan 8 jatkaminen Salmisaaresta Crusellin siltaa pitkin Jätkäsaareen

-                                       syksyllä 2012 linjan 9 reitin muuttaminen kulkemaan rautatieasemalta Kampin läpi Jätkäsaareen Länsiterminaalin väliaikaiselle kääntöpaikalle

-                                       vuonna 2013 linjan 9 jatkaminen Pasilan sillan yli Länsi-Pasilaan ja Ilmalaan

-                                       vuonna 2013–2014 raitiolinjan 3T reitin muuttaminen kulkemaan Topeliuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun kautta

-                                       vuonna 2015–2016 raitiolinjan 10 haaroittaminen siten, että puolet linjan vuoroista liikennöi kääntyen Lasipalatsilta Laajasaloon ja puolet Etelä-Helsinkiin.

 

Selvityksen mukaan vuosina 2009–2020 tarvittavat raitioteiden uusinvestoinnit ovat yhteensä noin 130 milj. euroa, josta merkittävin osuus muodostuu Laajasalon ja Kalasataman ratainfrastruktuurista. Kustannusarvio sisältää ratarakenteen, ratasähkön ja sähkönsyöttöasemat. Kustannuksiin ei sisälly ohjelman toteutuksesta aiheutuvia katurakenteen muutoksia ja teknisen huollon verkostojen siirtoja olemassa olevilla kaduilla tai raitioliikenteen vaatimia siltoja ja vastaavia rakenteita.

 

Rataverkon varayhteydet ovat keskeinen edellytys liikennöinnin luotettavuudelle ja raitioliikenteen toimintamahdollisuuksille poikkeus- ja häiriötilanteissa. Näiden kehittämiseen varaudutaan selvityksessä noin 9 milj. eurolla ennen vuotta 2020.

 

Raitiolinjaston keskeisimpiä laajentumissuuntia vuoteen 2020 mennessä ovat Jätkäsaari, Ilmala, Kruunuvuorenranta ja Kalasatama. Raitiolinjaston laajentaminen edellyttää uutta kalustoa jo hankittavaksi päätettyjen kalustoinvestointien lisäksi. Vuoteen 2020 mennessä tarvitaan noin 30 lisävaunua, jos suunnitellut hankkeet toteutuvat aiotusti.

 

Raitioliikenteen kehittämissuunnitelmat ovat myös osin riippuvaisia loppuvuodesta 2010 tehtävistä johdinautoliikenteen kehittämispäätöksistä.

 

Keskeisinä jatkoselvitystarpeina on selvityksessä todettu seuraavaa:

 

-                                       raitioliikenteen roolin ja merkityksen täsmentäminen Kalasataman joukkoliikenteessä sekä linjastovaihtoehdon valinta

-                                       Munkkivuoren ja Taka-Töölön ratahankkeiden tarkempi suunnitelma sisältäen arvion alueen bussilinjojen korvaamiseksi raitioliikenteellä

-                                       linjan 1 liikennesuunnan kokonaistarkastelu

-                                       katutilan mitoituksiin, liikennöitävyyteen ja linjastovaihtoehtoihin liittyvät lisäsuunnittelutarpeet Etelä-Helsingin raideyhteyksien toteuttamiseksi ja liikennöinnin mahdollistamiseksi.

 

Vuosina 2021 - 2030 toteutettavien ratarakenteiden kustannukset noin 74 milj. euroa.

 

Koko kehittämisohjelman kustannukset ovat selvityksen mukaan noin 204 milj. euroa.

 

Raitioliikenteen nopeuttamiseksi ja luotettavuuden kehittämiseksi selvityksessä esitetään linjakohtaista tarkastelua, jossa määritellään linjakohtaisesti realistiset nopeus- ja luotettavuustavoitteet. Koko järjestelmää koskeva nopeuttamistavoite johdettaisiin jatkossa yksittäisten linjojen tavoitteista. Nopeuttamisen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on, että raitioliikenteen erottelua muusta liikenteestä parannetaan ja uudet raitiotiehankkeet toteutetaan siten, että raitiovaunuille varataan omat kaistat. Nopeuttaminen on keskeinen edellytys raitioliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi.

 

Kaupunginhallitus esittää, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä jatkaisi raitioliikenteen suunnittelutyötä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitos-liikelaitoksen kanssa oheen liitetyssä Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvitys -raportissa annetun linjastosuosituksen ja jatkoselvitystarpeiden pohjalta.

 

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että raitiotiehankkeiden kehittämispolkua ja tavoitetilaa päivitetään jatkossa säännöllisesti.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin raportista Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote liikennelaitos-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

 

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

 

 

LIITTEET

Liite 1

Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvitys -raportti

 

Liite 2

Esitys Helsingin seudun... - Päätöshistoria

 

TIIVISTELMÄ                    Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitos (HKL) on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen. Selvitys lähetetään Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymälle (HSL) käsiteltäväksi ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Tarve selvitykselle johtuu suurista maankäytön kehittämishankkeista, jotka edellyttävät joukkoliikennejärjestelmän luomista uusille alueille.

 

Selvityksessä on esitetty raitioliikenteen tavoitteellinen tila vuosina 2020 ja 2030 sekä toteutuspolku kohti tavoitetilaa. Raitioliikenteen kehittämisselvityksessä esitetään myös liikenteen toimivuutta parantavia toimenpiteitä. Vuosien 2009 – 2020 uusintainvestointien kustannukset ovat noin 130 milj. euroa ja 2021 – 2030 kustannukset noin 74 milj. euroa.

 

ESITTELIJÄ                      Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitos (HKL) on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen. Työ on jatkoa vuonna 2006 valmistuneelle raitiolinjaston kehittämisselvitykselle (Ratikka 2015).

 

./.                   Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvitys -raportti on liitteenä 1. Selvitys löytyy myös internet-osoitteesta http://www.hel.fi/hkl, kohdasta Tietoja HKL:stä / Julkaisut / Suunnitelmat.

 

Selvityksen pääsisältö

 

Selvitys käsittelee raitioverkon tavoitetilaa, tulevia ratahankkeita, tarvittavaa vaunumäärää ja raitioliikenteen liikennöinnin kehittämisen periaatteita. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan muita teknisiä ja toiminnallisia toimenpiteitä raitioliikenteen tehostamiseksi. Raide-Jokeri ja muut mahdolliset pikaraitiotiet on erillishankkeina rajattu selvityksen ulkopuolelle.

 

Selvityksessä todetaan raitioliikenteen nykytilasta, että raitiovaunut ovat kantakaupungin joukkoliikenteen pääasiallinen kulkumuoto. Vuonna 2008 tehtiin noin 53,9 milj. matkaa. Helsingissä liikennöi kymmenen raitiolinjaa, ja linjaston yhteispituus on noin 85 kilometriä. Raitioliikenteen ongelmia ovat liikenteen nopeuden hidastuminen toteutetuista nopeuttamistoimenpiteistä huolimatta. Lisäksi liikenteen täsmällisyydessä ja ajoaikojen hajonnassa nähdään parantamisen varaa.

 

Raitioliikenteen kehittämistarpeeseen 2010-luvulla vaikuttavat uudet maankäyttöhankkeet Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Keski-Pasila ja Munkkisaari - Hernesaari. Painopiste linjaston kehittämisessä on näiden alueiden liittäminen raitiotieverkon piiriin. Muita linjaston kehittämissuuntia ovat poikittaisyhteyksien kehittäminen ja kantakaupungin yksittäiset raitiolinjahankkeet bussiliikenteen korvaamiseksi. Näistä kehittämislinjoista on laadittu vaihtoehtotarkasteluja, jotka ovat perustana linjasto- ja liikennöintisuunnitelmille vuosille 2020 ja 2030.

 

Selvityksen mukainen raitiotielinjaston kehittämispolku vuosina 2011 - 2020 on seuraava:

 

-       Ruoholahti - Jätkäsaari v. 2010 - 2011

-       Kamppi - Jätkäsaari v. 2011 - 2012

-       Kaupungintalokorttelit v. 2011 - 2012

-       Pasila - Ilmala v. 2012 - 2013 

-       Topeliuksenkatu 1. vaihe (Nordenskiöldinkatu) v. 2012 - 2013

-       Kruunuvuorenranta (Laajasalo) 1. vaihe v. 2013 - 2014

-       Kirurgi - Merikatu v. 2014 - 2015

-       Jätkäsaari 2. vaihe (Välimerenkatu) v. 2014 - 2015

-       Laajasalo 2. vaihe (Koirasaarentie) v. 2015 - 2019

-       Jätkäsaari 3. vaihe (Atlantinkatu) v. 2015 - 2019 

-       Vallilanlaakso v. 2015 - 2019

-       Kalasatama v. 2015 - 2019

-       Topeliuksenkatu 2. vaihe (Meilahti) v. 2015 - 2019

 

Vuoteen 2020 mennessä toteutettavien rataosuuksien pituus on yhteensä noin 48,5 kilometriä ja ratarakenteiden kustannukset lähes 130 milj. euroa. Kustannukset eivät sisällä katurakenteiden muutosten, johtosiirtojen tms. kustannuksia eikä siltojen rakennuskustannuksia.

 

Rataverkon laajentaminen vuoden 2020 jälkeen koostuu seuraavista hankkeista:

 

-       Hernesaaren rata välillä Bulevardi - Eiranranta - Hernesaari

-       Fredrikinkatu välillä Bulevardi - Kamppi

-       Munkkivuoren rata välillä Munkkiniemenaukio - Raumantie

-       Haartmaninkatu

-       Wallininkatu

-       Oulunkylän rata välillä Mäkelänkatu - Pohjolan aukio

-       Oulunkylän jatke välillä Käpylä - Patola / Veräjämäki

-       Hermanninrannan rata välillä Kalasatama - Hämeentie

-       Pasila – Töölönranta.

 

Vuosina 2021 - 2030 toteutettavien rataosuuksien pituus on noin 28,6 kilometriä ja ratarakenteiden kustannukset noin 74 milj. euroa.

 

Koko kehittämisohjelman laajuus vuoteen 2030 on selvityksen mukaan siten yhteensä noin 77,1 kilometriä ja kustannukset noin 204 milj. euroa.

 

Selvitys sisältää Kruunuvuorenrannan, Kalasataman, Keski-Pasilan ja Munkkisaari-Hernesaaren raitioliikennehankkeet ja suunnittelutilanteet hankekokonaisuuksien ohjelmoinnin ja päätöksenteon tueksi. Ratahankkeiden toteuttamisaikataulut kytkeytyvät pitkälti uusien alueiden toteuttamisaikatauluihin.

 

Ennen vuotta 2020 suunniteltaviksi toteutettavien hankkeiden suunnittelu on pääsääntöisesti käynnissä yleissuunnitelmatasoisena joko alueellisen kaavoituksen yhteydessä tai erillisinä projekteina. Vuoden 2020 jälkeisiin hankkeisiin varaudutaan muun kaavoitustyön yhteydessä.

 

Raitioliikenteen kehittämisselvityksessä esitetään myös liikenteen toimivuutta parantavia ja liikenteestä aiheutuvia melu- ja tärinähaittoja vähentäviä toimenpiteitä, kuten ratojen varayhteyksien rakentaminen, jyrkkien kaarteiden loiventaminen, raideristikoiden muuttaminen syväuraisiksi ristikoiksi ja pysäkkien parantaminen.

 

Selvityksen mukaan linjaston laajentaminen edellyttää 30 raitiovaunua lisää vuoteen 2020 mennessä vanhaa kalustoa korvaavien 40 vaunun lisäksi. Lisäksi tarvitaan uutta varikkotilaa. Varikkokapasiteetin osalta selvityksessä viitataan vireillä olevaan erilliseen raitiovaunuvarikkoselvitystyöhön.

 

Selvityksessä on yleisesti tarkasteltu myös raitioliikenteen nopeuttamista ja luotettavuuden parantamista. Nopeuttamiskeinoina tarkastellaan liikennevaloetuuksien kehittämistä, pysäkkivälin pidentämistä ja raitioliikenteen erottelua omille kaistoilleen. Luotettavuuden parantamiskeinoina on mainittu mm. väärinpysäköinnin vähentäminen ja kuljettajarahastuksesta luopuminen.

 

Lausunnot selvityksestä

 

./.                   Asiasta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Lausunnot kokonaisuudessaan ovat liitteessä 2 (päätöshistoria).

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lausunnossaan, että selvityksen valmistumisen jälkeen on jatkosuunnittelutyössä tullut muutoksia mm. Kalasataman linjastoon ja Vallilanlaakson ratayhteyden alkuvaiheen liikennöintiin. Alkuvaiheessa Kalasataman alueen liikennöinti perustunee metroon ja busseihin. Myöhemmin Kalasatamasta liikennöitäneen raitiovaunuilla vähintään Hakaniemen kautta keskustaan ja Vallilanlaakson kautta Pasilaan. Mahdollisia raitiovaunuyhteyksiä Laajasaloon ja suoraan Pasilaan selvitetään edelleen ja linjastosuunnitelmat valmistuvat kevään 2010 aikana. Vallilanlaakson radan osalta todennäköisin alkuvaiheen ratkaisu on rataa käyttävän linjan jatkuminen Arabianrantaan, jolloin toinen Arabianrantaan nyt kulkevista linjoista lyhennettäisiin Paavalin kirkolle.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa myös, että alustavien selvitysten mukaan Munkkivuoren suunnan bussiliikenteen korvaaminen raitiotieyhteydellä näyttäisi kannattavalta. Tämän vuoksi asian jatkoselvityksiä tulisi lautakunnan mielestä kiirehtiä. Selvityksessä mainittu raitiolinjan 1 liikennesuunnan kokonaistarkastelu käynnistetään, kun suunnitteluresursseja vapautuu. Osaltaan suunnitelmiin vaikuttavat myös vuoden 2010 aikana tehtävät johdinautoliikenteen kehittämispäätökset.

 

Lautakunta toteaa myös, että raitiotiehankkeiden kehittämispolkua ja tavoitetilaa tulisi jatkossa päivittää säännöllisesti.

 

Kiinteistölautakunta toteaa, että uusien maankäyttöhankkeiden edellyttämiin linjastojen tai varikkoalueiden mahdollisiin maanhankinta- ja luovutustarpeisiin varaudutaan.

 

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa tuodaan esiin, että kehittämissuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden laajuus ja määrä on niin suuri, että ohjelman toteuttamisaikataulun realistisuus tulee arvioida erityisen huolellisesti. Yleisten töiden lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kustannuksiin eivät sisälly ohjelman toteutuksesta aiheutuvat katurakenteen muutokset ja teknisen huollon verkostojen siirrot olemassa olevilla kaduilla eivätkä myöskään raitiotien vaatimat sillat ja vastaavat rakenteet. Niiden huomioon ottaminen nostaa lautakunnan käsityksen mukaan kehittämisohjelman mukaiset raitiolinjastokustannukset yli kaksinkertaiseksi selvityksessä esitettyyn nähden. Riippumatta siitä, kuinka nämä kustannukset rahoitetaan, ne tulee esittää kehittämisohjelman toteuttamiskustannuksissa.

 

Yleisten töiden lautakunta mainitsee myös, että raitioliikenteen nopeuttamiseksi tehtävien parannusten aikaan saaminen edellyttää radikaaleja liikennejärjestelyjä (pysäköintirajoitukset, ajokiellot tms.), joiden läpivienti ahtailla kaduilla on vaikeaa. Uusilla alueilla sujuvan liikennöinnin varmistaminen edellyttää riittävän väljää liikennetilan mitoitusta siten, että raitioliikenteelle voidaan taata omat kaistansa koko raitiolinjalla.

 

Talous- ja suunnittelukeskus pitää kehittämisselvitystä tarpeellisena, ja raitioliikenteen kehittämistä strategisten linjausten mukaisena. Talous- ja suunnittelukeskuksen mukaan selvitykseen sisältyvien mittavien raitioliikenneinvestointien toteutusaikataulu tulee tarkasteluun osana kaupungin joukkoliikenneinvestointeja ja toteutus joudutaan sopeuttamaan kaupungin taloudellisten raamien puitteisiin. Uusien kaupunginosien osalta aikataulut kytkeytyvät alueen muuhun rakentamiseen. Lopullinen toteutusaikataulu päätetään vuosittain talousarvion ja suunnitelman yhteydessä. Hankkeiden kustannusarvioiden pitävyyteen taloussuunnitelmavaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota.


 

Esittelijän kannanotot

 

Esittelijä toteaa, että tarve selvitykselle johtuu suurista maankäytön kehittämishankkeista, jotka edellyttävät joukkoliikennejärjestelmän luomista uusille alueille.

 

Laajentamishankkeiden rinnalla on tärkeää kehittää nykyistä raitioverkkoa ja sen liikennöintiä. Raitioliikenteen nopeuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän, kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitos-liikelaitoksen välillä.

 

Varsinaisen ratarakenteen kehittäminen siihen liittyvine katurakenteeseen, kalustoon, varikoihin ym. kohdistuvine järjestelyineen merkitsevät mittavia investointeja, joihin joudutaan varautumaan tulevina vuosina. Ohjelman toteuttamisaikataulu on mm. hankkeiden suuri määrä, uusien alueiden rakentumisen aikataulu ja kaupungin talouden kiristyvä tilanne huomioon ottaen arvioitava hyvin huolellisesti. Lopullinen toteutusaikataulu päätetään vuosittain talousarvion ja suunnitelman yhteydessä.

 

Liikennejärjestelmän kehittäminen pääosin raideliikenteeseen perustuen on eräs Helsingin kaupungin strategiaohjelman tavoitteista. Kehittämisselvitys on hyvä perusta kehittämistoimien jatkamiselle pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelusta vastaavan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän sekä kaupungin yhteistyönä.

 

Lopuksi esittelijä toteaa, että joukkoliikennejärjestelmän kokonaiskehittäminen pääkaupunkiseudulla kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, joten kokonaiskehittämisselvitys saatetaan kuntayhtymän käsiteltäväksi. Kuntayhtymä vastaa niin alueellisista ja kulkumuotokohtaisista kehittämisselvityksistä kuin liikennejärjestelmävaihtoehtojen valinnasta. Kaupunki puolestaan vastaa osa-aluekohtaisia suunnitelmia varten tarvittavista tarkemmista infrasuunnitelmista ja joukkoliikennehankkeisiin liittyvästä kaavoituksesta. Hankesuunnitelmat ja niihin liittyvät katusuunnitelmat samoin kuin joukkoliikenneinfran ja katurakenteiden rakennussuunnitelmat tulevat aikanaan kaupungin päätettäväksi.

 

Asiantuntijana kokouksessa HKL-liikelaitoksen toimitusjohtaja Matti Lahdenranta.

 

 

 

 


1

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: HUONOKUNTOISTEN VANHUSTEN HOITOHENKILÖSTÖÄ KOSKEVA SUUNNITELMA

 

Khs 2009-2392

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kati Peltolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITE

Huonokuntoisten vanhusten hoitohenkilöstöä... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään 11.11.2009 talousarviota vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelmaa vuosiksi 2010-2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

 

5 (21)            ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaali- ja terveyslautakunnat valmistelevat valtuustolle suunnitelman, jonka avulla huonokuntoisten vanhusten hoitohenkilöstön määrä ja rahoitus pystytään mitoittamaan turvallisen vanhuuden edellyttämälle tasolle.” (Kati Peltola, äänin 69-0)    

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Toivomusponnen johdosta on saatu sosiaalilautakunnan (23.2.2010), terveyslautakunnan (2.3.2010) ja talous- ja suunnittelukeskuksen (24.2.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin, joissa todetaan mm. seuraavaa:

 

Helsingin vanhustenhuollon henkilökunnan mitoitusselvitys on tehty viimeksi vuonna 2007. Valtakunnalliset, ikäihmisten hoitoa ja palveluja koskevat laatusuositukset annettiin vuonna 2008. Ne sisältävät myös henkilökunnan mitoitussuositukset. Valtakunnallisen vanhustenhuollon laatusuosituksen sisältämät hoitohenkilöstön mitoitustavoitteet toimivat jatkossa myös Helsingin vanhustenhuollon mitoitustavoitteina eikä omien tavoitteiden asettamista pidetä tarpeellisena.

 

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että virastojen tulee huolehtia vanhustenpalvelujen ja pitkäaikaishoivan sekä kaupunginsairaalan ja kotihoidon hoitohenkilöstön mitoituksen seuraamisesta ja hoitohenkilökunnan ammattirakenteen oikean suhteen varmistamisesta talousarvion antamien resurssien puitteissa.

 

Terveyskeskuksen ja sosiaaliviraston mitoitukset lasketaan samalla tavalla noudattaen sosiaaliviraston ja terveyskeskuksen vuonna 2006 asettaman henkilöstörakenne- ja mitoitustyöryhmän laatimaa raporttia.  Mitoitusraportin mukaan pitkäaikaissairaalassa tuli olla 0,63 hoitotyöntekijää yhtä sairaansijaa kohden, sairaanhoitajien osuuden ollessa 32 - 35 %. Tavoitteet on nyt saavutettu. Pitkäaikaissairaalan erityisosastoilla hoitohenkilökunnan mitoitus oli suositusta korkeampi eli 0,65 hoitajaa yhtä sairaansijaa kohden. Pitkäaikaissairaaloiden toiminta on päättynyt vuoden 2009 lopussa ja toiminta on siirtynyt sosiaaliviraston vanhustenkeskustoiminnaksi.

 

Vanhustenkeskusten hoitohenkilökunnan mitoitustavoitteeksi asetettiin raportissa 0,60, sairaanhoitajien osuuden ollessa 30 %. Tämä tavoite on täyttynyt sosiaalivirastossa.

 

Tavoite ympärivuorokautisessa palveluasumisessa on 0,50 hoitotyöntekijää asiakasta kohden. Hoitotyöntekijöiden mitoitusluku palvelutaloissa on nyt 0,47 eli asetettua tavoitetta ei ole vielä täysin saavutettu. Palvelutaloissa toteutettavassa muistisairaiden ryhmäkotihoidossa vastaavan suhdeluvun tavoitteeksi asetettiin 0,60, sairaanhoitajien osuuden ollessa 20 %. Hoitohenkilöiden yleinen mitoitustavoite ryhmäkodeissa täyttyy tällä hetkellä, mutta sairaanhoitajien 20 %:n osuuden tavoitetta ei ole vielä saavutettu.

 

Terveyskeskuksen kotihoidon henkilöstön laskennan pohjana on sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä kehitetty valtakunnallinen laskentamalli.  Mitoitustyöryhmä laski Helsingin kotihoidon mitoituksen vuoden 2007 alussa sijoittaen valtakunnalliseen mitoituskaavaan kotihoidon toteutumaluvut. Laskelma osoitti, että kotihoidossa oli silloin 89 työntekijää liian vähän verrattuna mitoituslaskelman määrään. Vuonna 2008 kotihoitoon lisättiin henkilökuntaa 16 henkilöllä ja vuonna 2009 yhteensä 31 henkilöllä. Valtakunnalliseen mitoitusohjeeseen suhteutettuna henkilöstöä kotihoidossa olisi vielä nyt henkilöstölisäyksien jälkeen 42 henkilöä liian vähän. Vuoden 2007 alussa sairaanhoitajia/ terveydenhoitajia oli 13,4 % hoitohenkilökunnasta. Silloin päädyttiin tavoittelemaan sairaanhoitajien/ terveydenhoitajien lisäystä ”metropoli-ilmiön” eli 65 -74 -vuotiaiden yliedustuksen vuoksi. Tavoitteeksi asetettiin sairaanhoitajien/ terveydenhoitajien osuus 15 %:iin hoitohenkilökunnasta ilman varahenkilöstöä. Tämä tavoite on saavutettu, sairaanhoitajien/terveydenhoitajien osuuden ollessa tällä hetkellä 15,3 %.

 

Lautakunnat pitävät  tärkeänä riittävää vanhusten laitoshoidon henkilöstömitoitusta. Hoitohenkilökunnan mitoituksen lisäksi on kuitenkin huomioitava tarkoituksenmukainen ammatillinen tehtäväjako ja hoitohenkilöstön lisäksi myös muun henkilökunnan määrä.

 

 

 

 


2

VALTUUTETTU TUULI KOUSAN TOIVOMUSPONSI: VANHUSTEN PITKÄAIKAISHOIDON TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖNKUVA

 

Khs 2009-2486

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuuli Kousa) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuuli Kousalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITE

Vanhusten pitkäaikaishoidon työntekijöiden... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään vanhusten pitkäaikaishoidon siirtoa terveystoimesta sosiaalitoimeen ja terveystoimen johtosääntömuutosta Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

 

4                    ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että pitkäaikaissairaalojen nykyiselle hoitohenkilöstölle tiedotetaan aktiivisemmin siitä, että heidän työnkuvansa eivät muutu sosiaaliviraston alaisuuteen siirtymisen yhteydessä.” (Tuuli Kousa, äänin 62-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Toivomusponnen johdosta on saatu sosiaalilautakunnan (9.3.2010) ja  terveyslautakunnan (2.3.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että heti valmistelun käynnistyessä terveyskeskuksen toimitusjohtaja järjesti yhdessä pitkäaikaishoidon johtajan kanssa syyskuussa ja uudelleen valmistelun jo edettyä lokakuussa asiasta tiedotustilaisuudet pitkäaikaissairaalan ja tukipalvelujen henkilökunnalle. Tiedotustilaisuuksissa kerrottiin vanhusten ympärivuorokautisen pysyväisluonteisen hoidon siirron valmistelusta. Niissä korostettiin, että pitkäaikaissairaalat siirtyvät potilaineen vuodenvaihteessa, joten pitkäaikaissairaaloiden hoitohenkilökunnan työnkuvat eivät muutu siirron yhteydessä.

 

Pitkäaikaissairaalan johto puolestaan järjesti yhteistoimintasopimuksen mukaiset tiedotus- ja kuulemistilaisuudet erikseen kaikissa siirtyvissä sairaaloissa sekä yhden yhteisen tilaisuuden kaikkien sairaaloiden henkilökunnalle. Tilaisuuksissa vastattiin henkilökunnan kysymyksiin, joista osa koski mahdollisia tehtävien muutoksia. Tilaisuuksissa tuotiin selvästi esiin, että siirtymisvaiheessa ei tapahdu muutoksia tehtävänimikkeissä, palkkauksessa eikä tehtävien sisällössä.

 

Vanhusten laitoshoidon organisaatiomuutoksen henkilöstöasioita selvittävä työryhmä, johon kuuluivat virastojen henkilöstöhallinnon, sosiaaliviraston vanhuspalvelujen ja terveyskeskuksen pitkäaikaishoidon edustajat sekä pääsopijajärjestöjen ja Tehyn edustajat, käsitteli laajasti henkilöstön asemaan liittyviä kysymyksiä. Työryhmässä korostettiin periaatetta, että henkilöstö siirtyy nykyisissä tehtävissään.

 

Tammikuussa 2010 järjestettiin Kivelässä, Koskelassa ja Myllypurossa yhteensä kuusi samansisältöistä henkilökunnan tiedotustilaisuutta (kaksi jokaisessa vanhustenkeskuksessa). Osallistujia tilaisuuksissa oli kaikkiaan noin 300 henkilöä. Tilaisuuksissa keskusteltiin myös henkilökunnan tehtävistä ja laajasti koko vanhusten palvelujen vastuualueen tulevaisuuden näkymistä. Henkilökunnalle jaettiin joulukuussa kaksi ja tammikuussa yksi tiedote, joissa käsiteltiin siirtoon liittyviä asioita. Tiedotteissa käsiteltiin myös työtehtäviä.

 

 

 

 


3

VALTUUTETTU SIRKKU INGERVON TOIVOMUSPONSI: IKÄÄNTYNEIDEN YMPÄRIVUOROKAUTISEN HOIDON LAAJAPOHJAINEN KEHITTÄMINEN

 

Khs 2009-2485

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 25.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirkku Ingervo) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirkku Ingervolle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITE

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon... - Päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Käsitellessään vanhusten pitkäaikaishoidon siirtoa terveystoimesta sosiaalitoimeen ja terveystoimen johtosääntömuutosta Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

 

3                    ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että henkilöstö, asiakkaat, näiden omaiset ja vanhusneuvosto tulee ottaa kiinteästi mukaan ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon uudistamisen muutosprosessiin ja kehittämistyöhön.” (Sirkku Ingervo, äänin 66-0)

 

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

 

Toivomusponnen johdosta on saatu sosiaalilautakunnan (9.3.2010), terveyslautakunnan (2.3.2010) ja vanhusneuvoston (3.3.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin, joissa todetaan mm. seuraavaa:

 

Sosiaaliviraston vanhusten palvelujen vastuualueen koko henkilökunnalle on alkanut työyhteisön kehittämisohjelma: Vahvuutta Vavaan. Tavoitteena on luoda yhteinen toiminnan visio koko vanhusten vastuualueelle muutostilanteessa, edistää työhyvinvointia ja tukea esimiestyötä. Työyhteisön kehittäminen aloitettiin helmikuussa starttitilaisuudessa, johon kutsuttiin mukaan vanhusneuvoston ja sosiaalilautakunnan jäseniä. Tämän jälkeen on omia tilaisuuksia johtoryhmälle, yksiköiden johtajille ja lähiesimiehille. Syksyllä koko henkilökunta osallistuu yhteisiin kehittämisfoorumeihin. Ohjelma jatkuu vuonna 2011.

 

Kaupunginsairaalassa kehitetään ikääntyvien potilaiden hoitoa. Johtajalääkäri kutsui Suursuon sairaalan toiminnan kehittämistä suunnittelemaan akuuttihoidon ja pitkäaikaishoidon yhteisen työryhmän, johon henkilöstö on asettanut omat edustajansa. Työryhmä työskenteli marras-joulukuussa 2009. Terveyskeskuksessa Suursuon sairaalan suunnittelua on jatkettu heti vuodenvaihteen jälkeen johdon ja henkilökunnan ollessa aktiivisesti kehitystyössä mukana. Suursuolla on sairaalan oma johtoryhmä henkilöstön edustajineen. Pitkän aikavälin tavoitteena on kehittää Suursuon sairaalasta kaupunginsairaalan toimintayksikkö, jolla on oma, selkeästi määritelty tehtäväalueensa. Keskeisenä tavoitteena on määritellä, mitä potilasryhmiä mahdollisesti tässä suunnitelmassa esitettyjen lisäksi Suursuon sairaalassa hoidetaan jatkossa.

 

Kotihoito toimii kiinteässä yhteistyössä kaupunginsairaalan sekä sosiaaliviraston vanhusten palvelujen kanssa. Kotihoito kerää säännöllisesti palautetta asiakkailtaan.

 

Jatkossakin henkilöstö, asiakkaat, heidän omaisensa ja vanhusneuvosto ovat mukana ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon uudistamisen muutosprosessissa ja kehittämistyössä osana jo vakiintunutta toimintaa. Vanhusten palvelujen vastuualueella henkilöstön edustaja osallistuu johtoryhmään ja käytössä on yhteistoimintamenettely. Vanhusneuvostossa käsitellään vanhuspalvelujen suunnitteluun liittyviä asioita. Kaikissa vanhustenkeskuksissa ja palvelutaloissa toimivat asukasneuvostot, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Ne perustetaan myös kaikkiin siirtyneisiin yksiköihin. Niissä käsitellään hoivan ja hoidon kehittämistä juuri kyseisen yksikön näkökulmasta ja saadaan arvokasta palautetta asukkailta ja omaisilta koko vanhuspalvelujen kehittämiseksi. Lisäksi osastoilla ja ryhmäkodeissa pidetään ns. yhteisökokouksia, joissa asukkaat voivat keskustella heitä koskevista asioista. Syksyllä 2010 vanhusten palvelujen vastuualue tekee omaiskyselyn kaikille vanhustenpalveluja käyttävien iäkkäiden omaisille. Kotihoidossa tullaan toteuttamaan asiakaskysely vuonna 2010. Kyselyjen avulla saadaan tärkeää tietoa kehittämisen tueksi.

 

Yhteenvetona lautakunnat toteavat, että sosiaalivirastossa ja terveyskeskuksessa on ympärivuorokautisen hoidon kehittämistyössä ja muutosprosesseissa otettu mukaan lähiesimiehet ja henkilökunta sekä vanhusneuvosto. Henkilökunnan ammatilliset osaamisalueet ovat tärkeä voimavaran kehitettäessä toimintoja. Jatkossa tutkitaan mahdollisuutta ottaa käyttäjäneuvostojen edustajat mukaan kehittämistyöhön.

 

Vanhusneuvosto toteaa, että neuvoston puheenjohtaja toimii kaupunginjohtajan asettaman seurantaryhmän jäsenenä. Vanhusneuvosto haluaa olla aktiivisesti mukana ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoivan ja hoidon uudistamisen muutosprosessissa ja muutos- ja kehittämistyössä.

 

 

 

 


4

XXXXX XXXXXXXXX YM. EHDOTUS VAPAAEHTOISTYÖN VÄLITTÄMISESTÄ

 

Khs 2010-123

 

STJ                                                          Kaupunginhallitus päättänee kehottaa sosiaalivirastoa valmistelemaan vapaaehtoistyössä toimivien rekrytoinnin laajentamista Xxxxx Xxxxxxxx ym. tekemän aloitteen pohjalta.

 

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistatekstistä Xxxxx Xxxxxxxx, sosiaalivirastolle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä vapaaehtoistyön neuvottelukunnalle.

 

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

 

 

LIITTEET

Liite 1

Ehdotus vapaaehtoistyön välittämisestä 14.1.2010

 

Liite 2

Xxxxx Xxxxxxxxx ym. ehdotus vapaaehtoistyön... - Päätöshistoria

 

 

ESITTELIJÄ                      Xxxxx Xxxxxxxxx ym. ovat (14.1.2010) ehdottaneet, että vapaaehtoistyöntekijät voisivat saada halutessaan vapaaehtoistyön henkilökortin. Kortin saaminen edellyttäisi rekisteröitymistä vapaaehtoistyön ohjaajalle, joka välittäisi tietoja vapaaehtoistyöpaikoista sähköpostitse. Kirjeessä toivotaan, että Helsingin kaupunki aloittaisi tällaisen vapaaehtoistöiden välittämisen asiasta kiinnostuneille ja halukkaille vapaaehtoistyöntekijöille.

 

./.                   Ehdotus on esityslistan liitteenä.

 

./.                   Sosiaalivirasto (30.3.2010) ja vapaaehtoistyön neuvottelukunta (5.3.2010) ovat antaneet ehdotuksesta lausuntonsa, jotka löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta. Sosiaaliviraston lausunto on valmisteltu yhteistyössä talous- ja suunnittelukeskuksen sekä henkilöstökeskuksen kanssa. 

 

Sosiaalivirasto toteaa, että ehdotus on ilahduttava ja hyvä esimerkki siitä, että kiinnostus vapaaehtoistoimintaa kohtaan on viime aikoina kasvanut merkittävästi. Vuoden 2008 lopussa sosiaaliviraston kehittämispalvelussa tehdyn kyselyn mukaan sosiaaliviraston toimipisteissä tai lähellä sosiaaliviraston palveluja toimi noin 750 vapaaehtoista. Vuoden 2009 aikana määrä on tästä kasvanut. Sosiaaliviraston kannalta näyttää siltä, että erityisesti halutaan perinteiseen vanhusten piirissä tehtävään vapaaehtoistyöhön.

 

Tällä hetkellä vapaaehtoisilla on vakuutuskortti, joka toimii myös henkilökorttina ja jonka he saavat vapaaehtoistyötä ohjaavalta kaupungin työntekijältä. Koko kaupungissa noin 2 700 vapaaehtoisella on tällainen kortti ja sitä on jakanut 25 vapaaehtoistoiminnasta huolehtivaa kaupungin toimipaikkaa. Virastot voivat tilata vapaaehtoisten kortteja vapaaehtoistyön neuvottelukunnan sihteeriltä. Korteista aiheutuvat kustannukset on toistaiseksi katettu vapaaehtoistyön neuvottelukunnan vuotuisesta toimintamäärärahasta.

 

Sosiaaliviraston tehtävänä on luoda edellytyksiä vapaaehtoistyön toteutumiselle. Itäisellä, pohjoisella ja läntisellä alueella on vapaaehtoistyön keskukset, joiden kautta vapaaehtoiset voivat tulla toimimaan. Näissä keskuksissa on sosiaaliviraston palkkaamat kolme vapaaehtoistyön koordinaattoria. Lastensuojelussa on toiminut ja toimii edelleen lasten ja nuorten tukihenkilötoiminnan koordinaattori, joka vastaa perhekeskusten sosiaalityöntekijöiden kanssa muun muassa uusien tukihenkilöiden hankinnasta ja koulutuksesta sekä heille järjestettävistä vertaistapaamisista ja virkistystoiminnasta. Koordinaattoreiden tehtäviin kuuluu mm. vapaaehtoistyöstä tiedottamista ja vapaaehtoistyön välitystä. Sosiaalivirasto toimii kiinteässä yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin ystävätoiminnan kanssa ja SPR:n vapaaehtoiset huolehtivat ystävätoiminnan välityksestä.

 

Kustaankartanon vanhustenkeskuksessa sekä Kinaporin ja Kampin palvelukeskuksissa on päätoimiset vapaaehtoistoiminnan ohjaajat, joiden työnkuvaan kuuluvat vapaaehtoisten välittäminen ja ohjaaminen. Muissa palvelukeskuksissa ja vanhusten palvelutaloissa on osa-aikaiset tai nimetyt työntekijät, jotka ottavat vastaan ja ohjaavat toimipisteeseen tulevia vapaaehtoisia. Viime vuosina uutena toimintamuotona on ollut vapaaehtoisten antama tietotekniikan käytön opastus. Opastuksen tarkoituksena on estää ikäihmisten syrjäytymistä tietoyhteiskunnasta.

 

Aikuisten vastuualueen palvelujen piirissä vapaaehtoisia on mm. lähiöasemilla ja itäisen alueen matalankynnyksen päihdepaikoissa. Vammaistyössä vapaaehtoisia on jonkin verran joko SPR:n tai Kehitysvammatuki 57 ry:n kautta. Muutamia maahanmuuttajataustaisia vertaisohjaajia on mukana erilaisissa ryhmätoiminnoissa ja A-klinikoilla suunnitellaan ryhmätoimintaa yhdessä kokemusasiantuntijoiden kanssa.

 

Sosiaaliviraston näkemyksen mukaan sen toimipisteissä on paljon tehtäviä, joissa vapaaehtoiset voivat olla apuna ammattityön rinnalla. Vapaaehtoistyö on palkitsevaa sekä tekijälle että avun saajalle. Vapaaehtoisia huomioidaan toimintayksiköissä mm. yhteisin juhlin tai virkistyshetkin.

 

Sosiaalivirasto katsoo, että ehdotus erityisesti kaupungin entisille tai nykyisille työntekijöille tarkoitetusta vapaaehtoistehtävien välittämisestä on hyvä ja toteuttamisen arvoinen. Mikäli tietoa vapaaehtoistöistä välitetään sähköpostilla ja nykyinen käytössä oleva kortti on riittävä, ehdotuksen toteuttaminen on mahdollista pääasiassa nykyisten koordinaattoreiden voimin eikä toteutus vaadi erityisiä panostuksia. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vapaaehtoistyöstä tiedottamiseen sekä vapaaehtoisten vastaanottamiseen ja palkitsemiseen. Yksilölliseen auttamistyöhön vapaaehtoisia ohjataan jatkossakin vapaaehtoistyön koordinaattoreiden, toimipisteiden nimeämien työntekijöiden tai SPR:n ystävävälityksen ja muiden järjestöjen kautta.

 

Vapaaehtoistyön neuvottelukunta toteaa mm., että Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan piirissä on noin 4 000 henkilöä. Neuvottelukunta katsoo, että yksin vapaaehtoistyön välitys ei riitä. Olennaista on vapaaehtoistoimintaan valmentaminen, jatkuva koulutus ja ohjaus. Näin voidaan varmistaa vapaaehtoisten kiinnostus, jaksaminen ja toiminnan turvallisuus. Neuvottelukunta toivoo, että vapaaehtoistoimintaa ja sen koordinoimista virastoissa voitaisiin yhtenäistää ja luoda samankaltaisia toimintatapoja. Tällä toiminnalla luotaisiin vapaaehtoisille yhdenvertaiset toimintaedellytykset ja –mahdollisuudet ja samalla tuettaisiin vapaaehtoistoimintaa ohjaavia ja koordinoivia työntekijöitä.

 

Esittelijä viittaa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että sosiaalivirastolla on runsaasti kokemusta vapaaehtoistyön toimintaedellytysten luomisesta. Tämän vuoksi on tarkoituksenmukaista, että sosiaalivirasto laajentaa vapaaehtoisten rekrytoinnin päätösehdotuksen mukaisesti.

 

 

 

 


5

SOSIAALIVIRASTON EDUSTAJAN VAIHTUMINEN VANHUSNEUVOSTOSSA

 

Khs 2008-2728

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee nimetä sosiaali- ja lähityön päällikön Merja Etholén-Rönnbergin va. sosiaali- ja lähityön päällikön Maarit Raution tilalle vanhusneuvostoon jäljellä olevaksi toimikaudeksi, vuoden  2010 loppuun saakka.

 

Pöytäkirjanote vanhusneuvostolle, sosiaalivirastolle, Maarit Rautiolle, Merja Etholén-Rönnbergille sekä hallintokeskukselle.

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

ESITTELIJÄ                      Khs asetti 2.2.2009 vanhusneuvoston toimikaudeksi 2009-2010. Vanhusneuvostoon nimettiin seitsemän helsinkiläisiä vanhusjärjestöjä edustavaa jäsentä, viisi kaupungin luottamushenkilöjäsentä sekä edustajat sosiaalivirastosta, terveyskeskuksesta, suomenkielisestä työväenopistosta, liikuntavirastosta, rakennusvirastosta ja kulttuuriasiainkeskuksesta.

 

Sosiaalivirasto toteaa (26.3.2010), että vanhusten palvelujen vastuualueen va. sosiaali- ja lähityön päällikkö Maarit Rautio on ollut vanhusneuvoston jäsen.  Sosiaali- ja lähityön päällikön virkaan on valittu 22.3.2010 lukien Merja Etholèn-Rönnberg. Virasto esittää, että kaupunginhallitus nimeäisi vanhusneuvostoon Maarit Raution tilalle Merja Etholèn-Rönnbergin.

 

 

 

 


6

SAMARBETSAVTAL OM MATHILDA WREDE-INSTITUTET

MATHILDA WREDE -INSTITUUTTIA KOSKEVA YHTEISTYÖSOPIMUS

 

Stn/Khs 2010-689

 

STJ                                    Stadsstyrelsen beslutar godkänna ett samarbetsavtal om Mathilda Wrede-institutet enligt bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan.

 

                                            Stadsstyrelsen beslutar samtidigt bemyndiga socialdirektören att underteckna avtalet.

 

                                            Protokollsutdrag till socialnämnden och socialdirektören.

 

STJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä esityslistan tämän asian liitteenä 1 olevan, Mathilda Wrede -instituuttia koskevan yhteistyösopimuksen.

 

Samalla kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa sosiaalijohtajan allekirjoittamaan em. sopimuksen.

 

Pöytäkirjanote sosiaalilautakunnalle ja sosiaalijohtajalle.

 

Tilläggsuppgifter:
Hari Olli, stadssekreterare, telefon 310 36048

 

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

 

 

LIITTEET

Liite 1

Förslag till avtal - Sopimusesitys

 

Liite 2

Det gamla avtalet - Vanha sopimus

 

FÖREDRAGANDEN      Socialnämnden konstaterar (23.3.2010) följande:

 

                                            Socialnämnden beslutade 19.11.2002 träffa ett avtal om en undervisnings- och utvecklingsklinik med Helsingfors universitet, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet och Aktiebolaget Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKompetenscentret). Avtalet justerades 24.2.2004. Namnet ändrades år 2006 till Mathilda Wrede-institutet. Avtalet har hittills varit tidsbundet och gällt åren 2007–2009 (beslut av socialnämnden 12.12.2006, 6 §).

 

                                            Mathilda Wrede-institutet är ett utbildnings-, utvecklings- och forskningsinstitut vars centrala uppgift är att utveckla undervisnings- och arbetsmetoder inom det sociala området och att vara en specialkunskaps- och konsultationsenhet för hela det finlandssvenska kompetenscentrumområdet. Institutet idkar nordiskt samarbete och bedriver också forskning.

 

                                            Mathilda Wrede-institutet leds av en styrelse som företräder alla avtalsparter. För innehållsutvecklingen i verksamheten ansvarar professorn i praktikforskning i socialt arbete vid Helsingfors universitet tillsammans med styrelsen. Styrelsen väljs för två år åt gången.

 

                                            Etablerade verksamhetsformer vid Mathilda Wrede-institutet är undervisning, fortbildning, utvecklingscirklar, temacaféer och olika workshoppar i samarbete med professionella och studerande. Forskar- och utvecklingssocialarbetare har getts tillfälle att studera det sociala arbetets praktik genom att skriva magister- och licentiatavhandlingar. Dessutom har magisterstuderande och studerande som bedrivit fortsatta studier getts tillfälle att vara med och utvärdera olika projekt inom andra ämnen (socialpolitik, småbarnspedagogik, vuxenpedagogik).

 

                                            För att samarbetet kring Mathilda Wrede-institutet ska kunna fortsätta föreslås ett nytt avtal med Helsingfors universitet, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet och Aktiebolaget Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området.

 

                                            Det föreslagna avtalet motsvarar innehållsmässigt det föregående. Ett tillägg i 1 § är att samarbete bedrivs mellan Borgå stad, Esbo stad, Helsingfors stad, Raseborgs stad, Kyrkslätts kommun och Stiftelsen Arcada (Arcada). Det som prioriteras i arbetsformen är att samarbetet mellan kommunerna ska utvecklas vad praktiken beträffar.

 

År 2009 var socialverkets andel av Mathilda Wrede-institutets årsbudget ca 150 000 euro. Socialverkets utgifter blir inte högre än år 2009 då avtalet förlängs.

 

Det föreslagna avtalet har beretts i samarbete mellan socialverkets svenska service, Borgå stad, Esbo stad, Raseborgs stad, Kyrkslätts kommun, Stiftelsen Arcada (Arcada), Helsingfors universitet (HU), Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitet (SSKH) och Aktiebolaget Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC).

 

Avtalet föreslås gälla tills vidare. Linjen är då densamma som i fråga om avtalet om finska Socca, vilket också gäller tills vidare (socialnämnden 1.12.2009, 12 §).

 

Jurister vid stadens förvaltningscentrals rättstjänst och Helsingfors universitet har gått igenom det bifogade avtalsförslaget.

 

./.                   Ett förslag till avtal om samarbete kring Mathilda Wrede-institutet utgör bilaga 1 till detta ärende på föredragningslistan. Avtalet föreslås gälla från 1.1.2010.

 

./.                   Det avtal om Mathilda Wrede-institutet som gällde åren 2007–2009 utgör bilaga 2 till detta ärende på föredragningslistan.

 

ESITTELIJÄ                      Sosiaalilautakunta toteaa (23.3.2010) esityksessään:

 

Sosiaalilautakunta päätti 19.11.2002 solmia Helsingin yliopiston, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitetin ja FSKompetenscentret -yhtiön kanssa sopimuksen opetus- ja kehittämisklinikan toiminnasta. Sopimusta tarkistettiin 24.2.2004. Vuonna 2006 nimi muutettiin Mathilda Wrede -instituutiksi. Sopimus on tähän saakka ollut voimassa määräaikaisena vuosiksi 2007 – 2009 (sosiaalilautakunnan päätös § 6, 12.12.2006).

 

Mathilda Wrede -instituutti on opetus-, kehittämis- ja tutkimuslaitos, jonka keskeisenä tehtävänä on kehittää sosiaalialan opetus- ja työtapoja sekä toimia koko suomenruotsalaisen osaamiskeskusalueen erikoistieto- ja konsultaatioyksikkönä. Instituutti tekee pohjoismaista yhteistyötä sekä harjoittaa myös tutkimustoimintaa.

 

Instituuttia johtaa kaikkien osapuolten edustama hallitus ja sen sisällöllisestä kehittämistyöstä vastaa Helsingin yliopiston käytännön sosiaalityön professori yhteistyössä hallituksen kanssa.  Hallitus valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

 

Mathilda Wrede -instituutin toimintamuodoiksi ovat vakiintuneet opetus, täydennyskoulutus, kehittämispiirit, teemakahvilat ja erilaiset työpajat, jotka toteutetaan yhteistyössä käytännön työntekijöiden ja opiskelijoiden kanssa. Tutkija- ja kehittäjäsosiaalityöntekijöille on tarjottu mahdollisuus opiskella sosiaalityön käytäntöä tekemällä maisteri- ja lisensiaattitutkielmia. Lisäksi muiden oppiaineiden (sosiaalipolitiikka, varhaiskasvatus, aikuiskasvatus) maisteri- ja jatko-opiskelijoille on tarjottu mahdollisuuksia osallistua erilaisten hankkeiden arviointiin.

 

Mathilda Wrede -instituutin yhteistyön jatkamiseksi Helsingin yliopiston, Svenska social- och kommunalhögskolan vid Helsingfors universitetin ja Ab Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området -yhtiön kanssa esitetään uutta sopimusta.

 

Hyväksyttäväksi ehdotettu sopimus on sisällöllisesti edellisen sopimuksen kaltainen. Lisäyksenä, § 1 on otettu mukaan yhteistyö Porvoon, Espoon, Helsingin ja Raaseporin kaupunkien, Kirkkonummen kunnan ja  Arcada säätiön (Arcada) kesken. Työmuodon painopisteenä on kehittää kuntien yhteistyötä käytännön työn hyödyntämiseksi.

 

Vuonna 2009 sosiaaliviraston osuus Mathilda Wrede -instituutin vuosibudjetista oli noin 150 000 euroa. Sopimuksen jatkaminen ei lisää sosiaaliviraston menoja vuoden 2009 tasolta.

 

Hyväksyttäväksi ehdotettu sopimus on valmisteltu yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston ruotsinkielisten palvelujen, Porvoon, Espoon ja Raaseporin kaupunkien, Kirkkonummen kunnan, Arcada säätiön (Arcada), Helsingin yliopiston (HU), Svenska Social- och Kommunalhögskolan vid HU’n (SSKH) sekä Aktiebolaget Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området’in (FSKC) kanssa.

 

Sopimusta ehdotetaan toistaiseksi voimassaolevaksi saman linjauksen mukaisesti kuin vastaavaa suomenkielisen Soccan kanssa tehtyä toistaiseksi voimassa olevaa sopimusta (Sosiaalilautakunta 1.12.2009

§ 12).

 

Liitteenä olevan sopimusesityksen ovat tarkistaneet kaupungin oikeuspalvelujen ja Helsingin yliopiston lakimiehet.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä nro 1 on sopimusesitys Mathilda Wrede -instituuttia koskevasta yhteistyöstä 1.1.2010 lukien.

 

./.                   Esityslistan tämän asian liitteenä nro 2 on Mathilda Wrede -instituutin kanssa vuosina 2007 – 2009 voimassa ollut sopimus.

 

 

 

 


1

KANNANOTTO XXXX, XXXXXX JA XXXX XXXXXXXXXX MUISTUTUKSEEN MUNKKINIEMEN KORTTELEIDEN 30004, 30005, 3009 JA TONTTIEN 30008/10, 11, 14, 15, 17 - 21, 23 YM. ALUEIDEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11901)

 

Khs 2009-1377

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muis­tutukseen.

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

 

Asemakaavan muutoksella säilytetään osa Vanhan Munkkiniemen kulttuuri- ja asemakaavahistoriallisesti arvokasta kaupunkirakennetta. Alku­­peräiset pihaympäristöt, katu- ja puistoalueet säilytetään.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa asuinrakennusten korttelialueet on merkitty säilytettäviksi (A/s) ja siellä olevat kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset suojeltaviksi. Joillekin tonteille (5 tonttia) on osoitettu lisäksi uudisrakennuksen rakennusala korttelialueen sisäosaan. Rakennusoikeus on alueella yhteensä 21 320 k‑m2, josta uutta kerrosalaa n. 600 k-m2. Asemakaavahistoriallisesti ja puutarhataiteellisesti arvokkailla puistoalueilla ominaispiirteet tulee säilyttää. Tammitien kulttuurihistoriallisesti arvokas katualue suojellaan ja puurivit säilytetään.

 

Tavoitteena on asemakaavan ajanmukaistaminen, kaupunkikuvallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten suojelu, alueen vähäinen täydennysrakentaminen ympäristöön sopeutuvalla tavalla sekä asemakaava- ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden piha-, katu- ja puistoalueiden ominaispiirteiden säilyttäminen.

 

Muistutuksen keskeinen sisältö

 

Xxxx, Xxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx esittävät (7.9.2009, täydennys ja 14.9.2009) mm., että rakennusoikeutta korotetaan Saunalahden-
tie 1:ssä 380 k-m2:iin. Perusteluina esitetään, että viereisillä tonteilla sijaitsevat suuret rakennukset. Kaupunkikuvallisesti olisi edullista, että kaikki Saunalahdentien rakennukset olisivat samankorkuisia. Muistutuk­sessa ehdotetaan, että Solnantien liittymä avataan tonttiliikenteelle ja että raskas ajoneuvoliikenne kielletään Ramsaynrannalta, Pikkuniementieltä ja Saunalahdentieltä. Muistuttajat kärsivät kohtuuttomasti nykyisistä liikennejärjestelyistä. Lisäksi ehdotetaan, että liikennevalot poistetaan Saunalahdentien, Ramsaynrannan ja Pikkuniementien ris­teyksestä liikenneruuhkia aiheuttavina ja liikenneturvallisuutta vaarantavina tai että ainakin niiden käyttöaikaa rajoitetaan.

 

Muistutuksen täydennyksessä ehdotetaan liikenteen ohjaamista Kärkitien kautta, jonka varrella ei ole asuinrakennuksia.

 

Kannanotto muistutukseen

 

Nykyinen rakennus tontilla 30005/1 on yksikerroksinen ja sen kerrosala on n. 230 k-m2, mikä vastaa tehokkuutta e = 0.32. Nykyinen tehokkuus on alempi kuin keskimäärin Tammitien alueella. Rakennusoikeus oli jo laatimisvaiheessa korotettu 300 k-m2:iin ja kerrosluku korotettu kahteen kerrokseen (e = 0.42). Saunalahdentien varressa ja Solnantien eteläpäässä muutkin rakennukset ovat kaksikerroksisia ja niiden rakennusoikeus vastaa keskimäärin tehokkuutta e = 0.4. Ehdotuksen mukainen rakennusoikeus on alueelle soveltuva eikä tuota kohtuutonta haittaa naa­pureille. Rakennusala on nykyisen rakennuksen paikalla. Rakennus­oikeuden korottaminen 380 k-m2:iin nostaisi tontti­tehokkuuden e = 0.53:een, mikä merkitsisi ympäristöä tiiviimpää rakentamistapaa. Rakennusoikeutta ei ole muistutuksen johdosta muutettu.

 

Lähinaapureita on kuultu (MRL 32 §) koskien muistutuksessa esitettyä rakennusoikeuden korottamista 380 k-m2:iin. Asunto Oy Solnantie 2 vastustaa ra­ken­nusoi­keuden ko­rottamista esittäen kirjeessään 12.11.2009 mm., että esitetty toisen kerroksen rakentaminen peittäisi nykyisen merinäköalan ja alentaisi olennaisesti kiinteistön arvoa.

 

Asunto Oy Solnantie 2 perustelee vastustustaan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 3 momentilla, jonka mukaan asemakaavalla ei saa ai­heuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Asemakaavan muuttaminen sillä tavoin, että naapurikiinteistölle mahdollistettaisiin monikerroksisen rakennuksen rakentaminen, on vastoin edellä mainittua pykälää. Naapurikiinteistöllä sijaitsevista huoneistoista on esteetön merinäköala, joka on tärkeä elinympäristöön liittyvä virkistyksellinen tekijä ja myös huoneistojen arvoon olennaisesti vaikuttava seikka.

 

Liikenteen osalta voidaan todeta, että Solnantie on niin lähellä Saunalahdentien liittymää, ettei sitä voida avata ajoneuvoliikenteelle. Liittymän avaaminen toisi mukanaan turhaa läpiajoliikennettä alueen kapeille asuntokaduille. Asemakaavassa ei myöskään määrätä liikennevalois­ta eikä tarkemmista liikennejärjestelyistä.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote Xxxx, Xxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxx.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutus (Munkkiniemen kortteleiden 30004, 30005, 30009 ja tonttien 30008/10, 11, 14, 15, 17 - 21, 23 ym. alueiden asemakaavan muutosehdotus nro 11901

 

ESITTELIJÄ                      Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muistutuksia tehtiin yksi.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton an­tamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

./.                   Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

 

 

 

 


2

KANNANOTTO LAAJASALO - DEGERÖ RY:N, XXXXX-XXXXX XXXX-XXXXX JA ASUNTO OY REIHERINTIE 1:N MUISTUTUKSIIN KORTTELEIDEN NRO 49047, 49074 JA 49090 OSIEN YM. ALUEIDEN (GUNILLANKALLIO) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11888)

 

Khs 2009-1520

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

 

Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Laajasalon saaren lounaisosassa. Suunnittelualueeseen kuuluu Koirasaarentien eteläpuolella ole­­­va Koirasaarentien ja 1970-luvulla rakennettujen kortteleiden välinen alue. Alueen eteläosassa on Tahvonlahti ja siihen liittyvä Tahvonlahden ruovikko.

 

Koirasaarentien eteläpuolelle rakennetaan uusia asuinkortteleita. Tavoitteena on toteuttaa uusi luonnonläheinen ja maastoon sovitettu asuin­­alue. Lähtökohtana on ollut kallioiden säilyminen ja korostaminen siten, että ne liittyvät osaksi rakennettua ympäristöä. Asuinkorttelit on sovitettu vaihtelevaan ja kallioiseen maastoon sekä viereisiin 1970-lu­vulla rakennettuihin Laajasalon kortteleihin. Lisärakentamisella voidaan monipuolistaa alueen väestörakennetta ja talo- ja asuntotyyppitarjontaa. Alueelle on suunniteltu pääosin kerrostaloja, mutta myös pientaloja. Nykyistä Gunillantietä jatketaan Koirasaarentielle asti.

 

Alueelle on suunniteltu 68 000 k-m² asuntoja, mikä tarkoittaa noin 1 300–1 500 uutta asukasta (ja noin 100 työpaikkaa). Kaava-alueella on lisäksi olemassa olevaa asuntokerrosalaa 21 420 m2. Gunillantien koulua on varauduttu laajentamaan.

 

Muistutusten keskeinen sisältö ja kannanotot niihin

 

Muistutusten sisältö ja vastineet on esitetty seuraavassa asiakohdittain.

 

Uudenmaan maakuntakaava, Yleiskaava 2002, osallistumis- ja
arviointisuunnitelma, osayleiskaava, maankäyttösuunnitelma ja
asemakaava

 

Laajasalo–Degerö Seura ry toteaa (7.9.2009) muun muassa, että Yleis­kaava 2002:ssa ei ole sidottu rakentamisalueen rajoja, vaan sen on ilmoitettu tapahtuvan osayleiskaavassa. Kesken osayleiskaavaprosessin muun muassa Gunillankallion alue poistettiin osayleiskaava-alueesta. Maakuntakaava on näin ollen alueen kaavoitusta ohjaava ylemmän asteen kaava. Yleis­kaava ei ole voimassa alueella, koska yleiskaavan määräysten mukaan sen rajaukset eivät ole voimassa alueella.

 

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxx toteaa (3.9.2009) muun muassa, että kaava on vastoin maakuntakaavaa, jossa alue on merkitty virkistysalueeksi. Yleis­kaavaa on tahallisesti tulkittu väärin. Kaavoittaja on toistuvasti väittänyt, että yleiskaavassa kaava-alueelle on osoitettu rakentamista. Väite on harhauttanut asukkaat ja kenties myös päätöksentekijät usko­maan, että asia on jo oikeudellisesti sitovasti päätetty. Asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien mm. viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä eikä luonnonympäristön vaalimista.

 

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

 

Yleiskaava ja maakuntakaava

 

Osayleiskaava-alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Helsingin yleis­kaava 2002. Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n mukaan maakuntakaava ei ole voimassa oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Suun­nitelma noudattaa pääosin yleiskaavan maankäytön rajauksia. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Yleiskaa­­vassa on Kruunuvuorenrantaa koskeva merkintä: yleiskaava osoittaa suunnittelualueen maankäyttömuodot ja niiden väliset suhteet. Niiden sijainti ja rajaukset ratkaistaan yksityiskohtaisella kaavoituksella. Mainittu merkintä mahdollistaa siten aluerajausten tarkistukset asemakaavassa.

 

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä
maankäyttösuunnitelma

 

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 §:n mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on suunnitelma noudatettavista osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Hallituksen esityksen (HE 101/1998) mukaan laaja-alaisissa kaavoitushankkeissa määritellään myös suunnittelun kohde, suunnittelussa käsiteltävät asiat ja ne osalliset, joita suunnittelu koskee. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavaa koskeva osallistumis- ja arviointisuunnitelma täyttää lainkohdas­­sa asetetut vaatimukset. Kaavoitusmenettelyn luonteeseen kuuluu, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan kirjattuihin lähtökohtiin ja menettelyihin tulee muutoksia tehtävien selvitysten ja vuorovaikutusten vuoksi. Laki ei edellytä, että osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa tällöin muutettaisiin tai päivitettäisiin.

 

Osayleiskaava-alueen rajauksen muuttaminen ja Koirasaarentien varren erottaminen maankäyttösuunnitelma-alueeksi on esitetty kaupunkisuunnittelulautakunnalle 2.6.2006 käsiteltäessä osayleiskaavan suunnitteluohjelmaa. Suunnitteluohjelmassa on todettu: ”Maankäyttösuunnitelman alue käsittää Koirasaarentien molemmin puolin sijaitsevat alueet, joiden rakentamisaikatauluun öljysataman alasajo ei vaikuta. Näille alueille voidaan laatia asemakaavat suoraan Yleiskaava 2002:n ja maan­käyttösuunnitelman pohjalta.” Kaupunkisuunnittelulautakunta mer­­kitsi suunnitteluohjelman tiedoksi ja päätti jatkosuunnitteluperiaatteista.

 

Laissa ei ole säännöksiä kaava-alueen määrittämisestä ja rajaamisesta, minkä vuoksi kaava-alueen rajaaminen kuuluu kaavoittajan harkinta­valtaan.

 

Koirasaarentien varsien rakentaminen on luonteeltaan Laajasalon täydennysrakentamista. Asemakaavat olisi voitu laatia suoraan Yleiskaava 2002:n pohjalta. Osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-aluetta on suunniteltu yhtenä kokonaisuutena, jotta rakentamisen sijoitus sekä rakentamisen määrä ja tehokkuus olisi paremmin hallinnassa ja olisi mah­­dollista arvioida myös kokonaisuuden vaikutuksia ympäristöön. Sik­­si Koirasaarentien varsille laadittiin maankäyttösuunnitelma asemakaavoituksen pohjaksi.

 

Gunillankallion alueiden säilyttäminen luonnontilaisina ja
virkistysalueiden riittämättömyys

 

Laajasalo–Degerö Seura ry esittää (7.9.2009) muun muassa, että Kruu­nuvuorenrannan alueella rakentaminen pitäisi rajoittaa entisen öljy­sataman alueelle ja säästää luontoalueet virkistyskäyttöön. Näin myös Gunillankallio tulisi jättää rakentamatta. Kaikki Gunillankallion länsipuolinen rakentaminen tulee poistaa ja osoittaa alue maakuntakaa­van osoittaman Tahvonlahti-Tullisaari-viheralueen rajauksen mukaisesti viheralueeksi.

 

Asunto Oy Reiherintie 1:n mielestä luonnokseen merkitty puistoalue ei ole riittävän suuri. Taloyhtiö jäisi vaille ilman hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle.

 

Xxxxx-Xxxxx Xxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaavan sisältövaatimukset eivät täyty koskien muun muassa viihtyisyyttä, terveellisyyttä, turvallisuutta, virkistysalueiden riittävyyttä eikä luonnonympäristön vaalimista.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Yleiskaava 2002:n aluerajaukset ja mitoitus ovat olleet lähtökohtana maankäyttösuunnitelmaa laadittaessa. Yleiskaavassa Koirasaarentien ja nykyisten korttelialueiden väli on osoitettu kerrostalovaltaiseksi alueeksi. Tahvonlahden leveimmällä koh­dalla kerrostalovaltainen rakentaminen on merkitty melkein rantaan asti. Virkistysalue on laajimmillaan Tahvonlahden pohjukassa. Maankäyttösuunnitelma ja asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus noudattavat pääosin yleiskaavan rajauksia. Asemakaavassa on korkeimmat ja jyrkkäpiirteisimmät kalliot, nykyisten ja uusien korttelialueiden väli sekä Tahvonlahteen liittyvä rantavyöhyke jätetty virkistysalueeksi.

 

Vuorovaikutuksen yhteydessä ovat asukkaat esittäneet, että olemassa olevien asuinkortteleiden ja tulevan asuinalueen väliin tulisi jättää virkis­tysaluetta. Asukkaiden mielipiteet on otettu suunnittelussa huomioon.

 

Reiherintien yhteys Tahvonlahden rantaan ja sitä kautta laajemmille virkistysalueille on järjestetty olemassa olevien kortteleiden ja uuden asuinalueen välissä kulkevaa jalankulkuraittia pitkin.

 

Kruunuvuorenrannan rakentamisen jälkeen Laajasalon virkistysalueiden määrä asukasta kohden on keskimääräistä esikaupunkialueen luokkaa. Laskuperusteena on käytetty viheraluepinta-aloja ja asukaslukuja Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan toteuttamisen jälkeen ja tarkastusalueena on ollut koko Laajasalo. Kruunuvuorenrannan sisäiset puistot kasvattavat virkistysalueiden määrää, tuovat alueelle monipuolisia toimintapuistoja ja suuntaavat käyttöä.

 

Yleiskaava 2002:ssa koko Kruunuvuorenrannan alueelle (nykyinen osayleiskaava- ja maankäyttösuunnitelma-alue) on arvioitu asumista 500 000 k-m2. Rakentamisalueen vähentäminen ei tue yleiskaavassa esitettyjä Helsingin kehittämistavoitteita.

 

Gunillankallion kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on noin 9,4 ha eli kolmasosa.

 

Reitit             Laajasalo–Degerö Seura ry:n mielestä (7.9.2009) Vuorilahdenpolun rantaraitti on hyvin tärkeä osa Laajasalon rantoja kiertävää seudullista ulkoilureittiä. Nyt rakentamista osoitetaan noin 10 m:n etäisyydelle raitista – ja vielä nykyisen raitin tärkeän haarayhteyden päälle. Ehdotus ei kunnioita olemassa olevaa seudullisesti tärkeää viheraluetta ja ulkoilureittiä.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Vuorilahdenpolku kulkee keskimäärin yli 50 m:n etäisyydellä rakentamisesta. Yhdessä kohdassa lähellä polun haarautumista se tulee n. 15 m:n päähän rakentamisesta. Polun haarautumiskohtaa on siirretty itään päin nykyisestä kohdasta, jolloin myös yhteys Gunillantieltä venesatamaan paranee.

 

Liikenne ja melu

 

Asunto Oy Reiherintie 1 ilmaisee (2.9.2009) huolensa Reiherintien ja Koirasaarentien lisääntyvän liikenteen heikentävästä vaikutuksesta asuntojen, piha-alueiden ja ympäristön terveellisyyteen, turvallisuuteen ja viihtyisyyteen. Laskentojen perusteella on Koirasaaren- ja Gunillantien varteen rakennettavien talojen äänieristävyydestä liikennemelua vastaan annettu kaavamääräyksiä. Melulaskennat Asunto Oy Reiherintie 1:n ja asuntojen osalta puuttuvat kaikista melulaskennoista.

 

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxxx mielestä (3.9.2009) asemakaava ei perustu riittäviin tutkimuksiin meluselvityksen suhteen.

 

Kaupunginhallitus toteaa asiakohdittain seuraavaa:

 

Meluselvitykset

 

Kaavoituksen yhteydessä on selvitetty Koirasaarentien ja Gunillantien liikennemelun leviämistä pohjoismaisella liikennemelun laskentamallilla. Liikenneperäisten ilman epäpuhtauksien leviämistä on arvioitu YTV:n haitta-alueiden etäisyyssuositusten perusteella.

 

Koirasaarentien liikenteen aiheuttama melu otetaan huomioon asemakaavassa siten, että lähellä katua sijaitsevien asuinkortteleiden oleskelupihat ovat rakennusten muodostamassa melukatveessa. Rakennusten kadunpuoleisille julkisivuille on annettu rakenteiden ääneneristävyyttä koskevia määräyksiä. Kalliomuodostelmat, suunnitellut rakennukset ja riittävä etäisyys Koirasaarentiestä suojaavat virkistysalueita melulta.

 

Reiherintie 1

 

Tällä hetkellä Koirasaarentiellä nopeusrajoitus on 50 km/h ja uuden Koirasaarentien rakentamisen jälkeen nopeusrajoitus tulee olemaan 40 km/h. Nopeusrajoituksen alentamisella on vaikutusta liikennemeluun. Melun leviämislaskelmien mukaan ennustetilanteessa 55 dB päivämelualue ulottuu Asunto Oy Reiherintie 1:n lähimpänä Koirasaarentietä sijaitseviin kerrostaloihin saakka (2 m:n laskentakorkeus). Pääosal­­la tontin oleskelupihoista melutasot ovat alle 55 desibeliä. Kerrostalojen sisämelutasot eivät ylitä melun ohjearvoja, jos ikkunat ovat asian­mukaisessa kunnossa. Sisämelutasoja voidaan alentaa edelleen paran­tamalla ikkunoiden ääneneristävyyttä.

 

Asunto Oy Reiherintie 1:n tontin (49074/2) asuntojen laatu ja arvostus

 

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) Rikhard Mannisen ja Timo Vuolannon tekemässä selvityksessä "Laadukkaan asumisen edellytykset Kruunuvuorenrannassa" kysyntään ja hinnanmuodostukseen vaikuttavia tekijöitä olevan alueen suhde mereen, topografia, suhde olemassa olevaan asutukseen ja suhde viheralueisiin. Hyvä suhde mereen ja virkistysalueisiin on ollut tasoittava tekijä yksipuolisten vuokra-asun­to­alueiden naapuruudelle. Pohjois-eteläsuuntaisten kallioharjanteiden väliin on muodostunut vakituisesti käytetty polkuyhteys pihalta Tahvonlahdelle. Ehdotuksen puistoalueet eivät ole riittävän suuria tai laadukkaita. Kaavaehdotuksessa taloyhtiö jäisi vaille laadukasta viheraluetta tai edes hyvää yhteyttä laadukkaalle viheralueelle. Ehdotuksen toteuttaminen heikentää merkittävästi yhtiön suhdetta mereen ja virkistysalueisiin.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Kruunuvuorenrannan rakentaminen parantaa myös ympäristön palveluja ja joukkoliikennettä sekä tukee Laajasalon keskuksen kehittämistä. Rakentamisesta huolimatta alueelle jää laajat monipuoliset virkistysalueet, joita täydentävät uuden asuinalueen korkeatasoiset rantareitti- ja virkistyspalvelut.

 

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotukseen on Tahvonlahden reunaa pitkin kulkevan virkistysalueen lisäksi jätetty virkistysalueeksi rakennettujen kortteleiden ja uusien kortteleiden välinen alue. Korttelialueiden pinta-ala suhteessa virkistysalueisiin ei ole kasvanut. Virkistysalueen sijoittumisessa on pidetty tärkeänä korkeimpien kallioiden jättämistä rakentamattomiksi, vanhan ja uuden asuinalueen erottamista toisistaan virkistysalueella sekä virkistysalueiden sijoittumista Gunillantien molemmin puolin asuntojen välittömään läheisyyteen.

 

Vanhan ja suunnitellun asuinalueen välissä kulkee ulkoilupolku, joka johtaa asuntokorttelin ja Taubenkujan kautta Gunillantien ylitse urheilukentän vierestä Vuorilahdenpolulle. Polku kulkee suurimman osan matkaa virkistysalueella. Asukastilaisuuksissa toivottiin kevyen liikenteen yhteyden poistamista kokonaan, jotta ei tapahtuisi nykyisiä asukkaita häiritsevää kulkua virkistysalueen kautta rantaan.

 

Kaava-alueen kokonaispinta-ala on 27,70 ha, josta virkistysaluetta on noin 9,4 ha eli kolmasosa.

 

Asunto Oy Reiherintie 1:n tonttia (49074/2) koskevat
asemakaavamääräykset

 

Asunto Oy Reiherintie 1 toivoo (2.9.2009) mahdollisuuden invapaikkojen sijoittamiseen sisäänkäyntien lähelle säilyvän. Määräys pysäköintialueen istutusvelvollisuuksista Reiherintie 1:n kohdalla on kohtuuton.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että invapaikkoja ei nykyään merkitä kaavaan, mutta yleisen käytännön mukaan niitä saa sijoittaa tontille. Määräys pysäköintialueen istutuksista on Reiherintie 1:tä koskevassa voimassa olevassa asemakaavassa eikä siitä ole mitään syytä luopua. On yleinen hyvä tapa jakaa isot pysäköintialueet puuistutuksin pienempiin osiin. Reiherintien tontti tulee myös asemakaavamuutoksen yhteydessä kasvamaan pysäköintialueen kohdalla, joten istutusten pitäisi mahtua tontille kuten ennenkin.

 

Tiedotus ja vuorovaikutus

 

Asunto Oy Reiherintie 1 toteaa (2.9.2009) muun muassa, ettei kaupunkisuunnitteluvirastossa tapahtuneesta Reiherintie 1:n kaavan esittelytilaisuudessa ollut riittävää aineistoa esillä.

 

Xxxxx-Xxxx Xxxxxxxx mielestä (3.9.2009) vuorovaikutus ei ole toteutunut. Nähtävilläolo on ollut puutteellinen ja vireilletulosta on ilmoitettu liian myöhään ja siten myös osallistumis- ja arviointisuunnitelma on laadittu liian myöhään. Kaavan laatija ei toimittanut asemakaavaehdotuksen selostusta pyydettäessä. Selostus tuli ilman liitteitä vasta kirjaamolle lähetetyn pyynnön jälkeen.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Borgströminmäen ja Gunillankallion ase­makaavaluonnos ja selostusluonnos ovat olleet nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 6.–20.10.2008 ja viraston internetsivuilla. Luonnosta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 8.10.2008.

 

Vireilletulosta on ilmoitettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla 14.3.2008. Gunillankallion kaavahanke on ollut esillä vuoden 2008 kaavoituskatsauksessa.

 

Gunillantien osa-alueen asemakaava- ja asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa ja Laajasalon kirjastossa 16.–30.3.2009 ja viraston internetsivuilla. Yleisötilaisuus pidettiin 16.3.2009. Esittelyaineisto on ollut nähtävänä 16.3.2009 alkaen Laajasalon kirjastossa. Viraston internetsivuille materiaali tuli nähtäville päivää myöhemmin. Keskustelutilaisuus järjestettiin nähtävilläolon alkuun, jotta tilaisuudessa olisi mahdollista myös esitellä suunnitelma ja helpottaa siten asukkaiden perehtymistä suunnitelmaan. Suunnitelma on pysynyt pääpiirteissään samana verrattuna 6.–20.10.2008 esillä olleeseen suunnitelmaan, joten itse suunnitelma oli asukkaille tuttu jo entuu­destaan.

 

Asukastilaisuuksista saatujen palautteiden seurauksena suunnitelmasta poistettiin leikkikenttä ja kevyen liikenteen reitti muutettiin ulkoilupoluksi. Asukkaat pelkäsivät leikkikentän ja kevyen liikenteen reitin tuottavan häiriötä. Suunnitelmaa on myös muutettu siten, että rakentaminen keskittyy Gunillantien varteen kauemmas nykyisistä asuinalueista.

 

Asukastilaisuuksista ja nähtävilläoloista on tiedotettu viraston internetsivujen lisäksi taloyhtiöille lähetetyillä kirjeillä ja Helsingin Uutisissa.

 

Asunto Oy Reiherintie 1:n edustajien kanssa on järjestetty 17.8.2009 neuvottelu, jossa käsiteltiin suunnitelmaa ja sen vaikutuksia tontille. Tilaisuutta varten oli erikseen sovitettu ilmakuvan päälle ajankohtaisin liikennesuunnitelma, jotta tilanne olisi mahdollisimman havainnollinen asukkaille. Pienimuotoisessa kokouksessa epäselvyydet pyrittiin kartoittamaan ja selvittämään.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote Laajasalo–Degerö Seura ry:lle, Xxxxx-Xxxxx Xxxxxx-xxxx ja Asunto Oy Reiherintie 1:lle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutukset (Laajasalo/Kruunuvuorenranta; Gunillankallion asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus nro 11888)

 

ESITTELIJÄ                      Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­tösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

./.                   Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

 

 

 

 


3

HERTTONIEMEN SAIRAALAN A-RAKENNUKSEN KORJAUSTYÖN TEKNISEN HANKESUUNNITELMAN HYVÄKSYMINEN

 

Khs 2010-607

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 15.12.2009 päivätyn Herttoniemen sairaalan A-rakennuksen korjaustyön teknisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 285 brm2 ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 1 532 000 euroa (RI = 125,7 ja THI = 146,8) kustannustasossa syyskuu 2009.

 

Rahoitus hankkeelle tulee osoittaa talousarvion kohdasta 8 02 02 03, Terveystoimen korjaushankkeet.

 

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskuk­­selle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Hankesuunnitelma 15.12.2009 (Herttoniemen sairaalan A-rakennus)

 

Liite 2

Herttoniemen sairaalan A-rakennuksen ... - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ

 

Hankkeen kuvaus           Herttoniemen sairaalan A-rakennus on valmistunut vuonna 1972 ja on toiminut valmistumisestaan lähtien nykyisessä käyttötarkoituksessaan sairaalan tutkimus- ja toimenpideosastoina.

 

Rakennuksessa on ryhdyttävä välittömiin toimenpiteisiin huonetiloissa todennäköistä terveyshaittaa aiheuttavien mikrobivaurioiden poistamiseksi.

 

Hankesuunnitelman mukainen korjaustyö käsittää kuntotutkimuksessa havaittujen epäkohtien poistamisen A-rakennuksesta siten, että henkilökunta ja potilaat voivat turvallisesti ilman altistumista työskennellä ja oleskella rakennuksessa.

 

Tehtäviä korjaustoimenpiteitä ovat mm:

 

                          rakennuksen räystäsrakenteiden korjaus,

 

                          julkisivujen tiiliverhousten korjaus,

 

                          ulkoikkunoiden tiivistysten korjaus ulko- ja sisäpuolelta,

 

                          nykyisten mineraalivillalähteisten paneelialakattojen uusinta sekä valaisinten uusinta alakattouusintatyön yhteydessä,

 

                          leikkausosaston jäähdytyksen parantaminen,

 

                          ilmanvaihtolaitteiden mineraalikuitujen poistaminen sekä ilmanvaihtolaitteiden tiivistäminen, ja

 

                          ilmanvaihtokanavien nuohous ja säätötyö koko rakennuksessa.

 

Vaikutukset rakennuksen energiatehokkuuteen

 

Teknisillä korjauksilla rakennuksen lämmöneristävyys lisääntyy. Tehtäviä peruskorjauksia mitoitettaessa on otettu huomioon rakennukseen suunniteltu kattava peruskorjaus noin 5–7 vuoden kuluessa.

 

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

 

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusennusteen mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana 1 532 000 euroa eli 1 192 euroa/brm2.

 

Tekninen korjaushanke ei vaikuta vuokraan.

 

Hankkeen toteutus ja aikataulu

 

Hanke on vuosien 2009–2013 talonrakennuksen investointiohjelmassa vuosina 2009–2010 toteutettavana hankkeena.

 

Rakentaminen voi alkaa 6/10 ja hanke valmistuu 12/10.

 

Lausunnot                        Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa lausunnossaan Herttoniemen sairaalan A-rakennuksen korjaustöiden hankesuunnitelman hyväksymistä ehdotuksen mukaisesti.

 

Lausunnossa todetaan vielä mm., että hankkeelle on myönnetty sosiaa­li- ja terveydenhuollon korjaushankkeisiin kohdistettua valtionavustus­ta 553 500 euroa. Koska rakennuksen sisäilmaongelmien laajuus on tullut esiin vuoden 2009 loppupuolella, hanketta ei ole pystytty budjetoi­maan vuoden 2010 talousarvioon. Tilakeskus osoittaa rahoituksen korjaukselle talousarvion kohdasta 8 02 02 03 Terveystoimen korjaushank­keet.

 

Koska korjaustoimenpiteillä ei ole vuokravaikutuksia, terveyslautakunnan lausuntoa korjaustoimenpiteistä ja hankesuunnitelmasta ei tarvita.

 

Esittelijä                             Esittelijä toteaa, että ehdotus hankesuunnitelman hyväksymisestä on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen, minkä lisäksi siinä on otettu huomioon talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto.

 

 

 

 


4

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

 

Khs 2009-35

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee todeta, ettei AB Invest AS:n hakemus  Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten anna aihetta toimenpiteisiin.

 

Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007

 

Liite 2

Sijaintikartta

 

Liite 3

Asemakaavakartta

 

Liite 4

Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ                      Kaupunginhallitukselle tehtiin 2.2.2009 esitys Katajanokanlaiturin alueella olevan Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 varaamisesta AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka.

 

Esitettyjen varausehtojen mukaan varauksensaajan tuli suunnitella tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaupunki ei esityksen mukaan vastaisi siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaisi aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

 

Varausesitys perustui hakemukseen, jonka norjalainen AB Invest AS vuoden 2007 alussa osoitti kiinteistölautakunnalle. Kirjeessä hakija ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa. Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit
Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta valmisteli rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Asemakaavan muutosehdotus perustui arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn. Kaavamuutoksen tavoitteena oli osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja.

 

Koska kysymys tontin varaamisesta liittyi olennaisesti laadittavana olleeseen asemakaavaehdotukseen, asia jätettiin pöydälle odottamaan kaavaehdotusta koskevaa kaupunginvaltuuston ratkaisua.

 

Kun kaupunginhallitus 7.4.2010 esitti kaupunginvaltuustolle asemakaavan hyväksymistä, valtuusto päätti äänin 47-36 hylätä asemakaavaehdotuksen.

 

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen varausehdotuksen mukaisesti olisi edellyttänyt asemakaavaehdotuksen hyväksymistä eikä hanke sen puuttuessa ole toteutettavissa suunnitellulla tavoin. Siksi esittelijä ehdottaa, että kaupunginhallitus toteaisi, ettei varaushakemus anna aihetta toimenpiteisiin.

 

 

 

 


5

KANNANOTTO XXXX XXXXXX JA HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N MUISTUTUKSIIN VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45340 YM. ALUEIDEN JA MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47074 - 47076 YM. ALUEIDEN (MM. KEHÄ I:N JA KIVIKONTIEN LIITTYMÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11860)

 

Khs 2009-215

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin. 

 

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään 

 

Kehä I:n eritasoliittymä on samanaikaisesti laaditun uuden tiesuunnitelman mukainen. Kivikontie alittaa Kehä I:n ja liittymärampit ovat Kehä I:n suuntaiset. Kehä I:n yli rakennetaan Viikin ja Kivikon virkistysalueet yhdistävä maisemasilta.

 

Kivikon asuinalueen ja Kehä I:n väliselle alueelle rakennetaan uusia asuntoja noin 680 asukkaalle. Uutta asuntokerrosalaa on 26 610 m2. Rakennukset ovat sekä kerrostaloja, rivitaloja että erillispientaloja. Kivijatatien varteen kadun kaupunkikuvalliseksi päätteeksi rakennetaan osittain viisikerroksinen pistetalo. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet sekä hiidenkirnu ja muinaisrantakivikko säilyvät.

 

Kehä I:n ja Kivikon liikuntapuistoon ja teollisuusalueelle johtavan Kivikonlaidan väliselle alueelle on osoitettu uusi huoltoasematontti ja raskaan liikenteen pysäköintialue.

 

Kehä I:n eteläpuolen osalta asemakaavaa on muutettu vain liikennejärjestelyjen edellyttämältä osin. Huoltoasematontti Latokartanonkaaren ja Kivikontien risteyssilmukassa säilyy.

 

Kaupunginosien 47 (Mellunkylä) ja 45 (Vartiokylä) välinen raja siirretään noudattamaan Kehä I:n aluerajauksen (LT) pohjoista rajaa.

 

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja vastineet

 

Xxxx Xxxxxxx toivoo (13.3.2009), että asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota melusuojaukseen. Von Daehnin kadun varren uusi asujamisto on ilman suojaa Kehä I:n melulta. Nyt tuleva liittymä tulee vielä lisäämään liikennettä alueella. Bussipysäkit ovat myös huonosti tavoitettavissa sekä täysin kahdeksaakymppiä ajavan liikennevirran melun altistamia. Parasta olisi, jos liikennettä rajoitettaisiin modernin teknologian ratkaisuilla. Myös kehätien kattaminen tällä kohtaa olisi kannatettavaa.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n varteen rakennetaan melueste, jonka korkeus on noin 4 m tien pinnasta. Este suojaa tehokkaasti uutta asuntoaluetta Kehä I:n melulta. Meluesteen rakennussuunnittelu käynnistetään kaupungin toimesta vuonna 2010, ja se toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

 

Samassa yhteydessä parannetaan Viikkiä palvelevaa pysäkkiparia, joka tulee vastaisuudessa toimimaan Jokeri II:n bussilinjan pysäkkinä. Py­säkkien sijoittelu eritasoliittymässä on onnistunut ja mahdollistaa mat­­kustajille vaihtamisen eri suunnissa kulkevien linjojen kesken. Pysäkit ovat hyvin tavoitettavissa, tosin Myllymestarintien alikulun kohdalla nykyisin olevien pysäkkien poistuminen aiheuttaa osalle matkustajista kävelymatkojen kasvua. Eritasoliittymän suunnittelun alkuvaiheessa vaihtoehto, jossa Kivikontie johdettaisiin Kehän I:n yli ja Kehä I sijoitettaisiin leikkaukseen, karsittiin suurten rakentamiskustannusten ja vaikeiden työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Kehätien kattaminen tällä kohtaa lisäisi kustannuksia entisestään, eikä se siksi ole realistista.

 

Eritasoliittymän luoma tieyhteys Kontulan ja Viikin välillä tuo myös
uu­sia mahdollisuuksia linjaston kehittämiseen. Poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelmassa (HKL-liikennelaitos, Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma 2008–2011) onkin esitetty, että linjan 57 (Munkkivuori–Latokartano) reitti jatketaan liittymän kautta Kontulan metroasemalle, kun uusi yhteys saadaan käyttöön. Eritasoliittymän toteuttaminen osaltaan mahdollistaa poikittaisen bussiliikenteen kehittämisen Helsingissä suunnitelmien mukaisesti. Eritasoliittymän toteuttamista tulee kiirehtiä.

 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (23.3.2009), että on kiinnitettävä huomiota alueen viheryhteysmerkityksen turvaamiseen. Suunniteltu maisemasilta tulee suunnitella tarpeeksi leveäksi ja sen toiminnallisuudesta tulee pitää huolta. Maisemasillan merkitys nyt käsiteltävänä olevalla kaava-alueella on suuri, sillä silta tulee olemaan ainoa jäljelle jäävä ekologinen yhteys Viikin ja Sipoon viheralueiden välillä. Erilaisin suunnittelun keinoin tulee pienentää väylien ja muiden kaupunkiympäristöä pirstovien tekijöiden heikentävää vaikutusta eläinten liikkumiseen ja lajien selviytymiseen. Maisemasilta tulee toimimaan merkittävänä kulkuväylänä asukkaille, joten sillan oikeanlaisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös alueen asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksiin.

Yhdistys vaatii, että maisemasillan suunnittelussa otetaan uusimmat tutkimustiedot huomioon. Tutkimusten mukaan (muun muassa Väre ym. 2003; Väre suullinen kommentti 8.3.2009) tiealueen yli kulkevan viherkannen minimileveyden tulisi olla vähintään 50 m, jotta sillä olisi toiminnallista hyötyä. Vihersilta voi tarvittaessa kaventua hieman keskiosastaan, mutta sen päiden tulisi olla mahdollisimman leveitä ja pääsyn sillalle helppo. Lisäksi maisemasillan kasvillisuus tulisi suunnitella siten, että se voi toimia luonnonmukaisena kulkuväylänä eläimille myös pitkällä aikavälillä.

 

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n poikittaiset ulkoiluyhteydet paranevat Kivikontien länsipuolelle suunnitellun maisemasillan ansiosta. Silta on kaavaehdotuksessa esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti liikenne- ja katualueen ylittävänä kevyen liikenteen yhteytenä, joka on rakennettava vähintään 16 m leveänä maisemasiltana (kaavamerkintä ym).

 

Maisemasilta sisältyy eritasoliittymän vuonna 2008 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan. Tiesuunnitelma hyväksytään, kun kaava on tullut voi­maan. Silta on suunniteltu 14,5–21 m leveänä ja sen alikulkukorkeus on erikoiskuljetusten vuoksi enimmillään 7,3 m. Maisemasillan yli johde­taan asfaltoitu jalankulku- ja pyörätie sekä kasvillisuuden peittämä latu-ura. Suunnitellut istutukset ovat maanpeitekasveja, pensaita, köyn­nöksiä sekä siltapilareiden kohdalle ryhmiteltäviä pienikokoisia puita. Silta on suunniteltu päistään hieman leveneväksi, jotta se liittyisi luontevasti maastoon.

 

Keskieurooppalaisiin tutkimuksiin perustuva minimileveyden suositus 50 m koskee koko eläimistölle tarkoitettuja vihersiltoja, joissa ihmiset kulkevat vähemmän. Suo­men oloissa voitaisiin metsäympäristössä tällä ohjeistuksella varmistaa siltojen käyttökelpoisuutta myös hirvieläimille ja suurpedoille. Kivikon sillan tapauksessa tavoite eläinten kulkuyhteyksien suhteen on vaatimattomampi: kookkaimpia nisäkkäitä ei edes haluta sen käyttäjiksi, koska toisaalta ulkoilukäyttö on sillan pääasiallinen käyttömuoto. Sillan jatkosuunnittelussa on kuitenkin syytä ottaa huomioon julkaistut suositukset sillan ja sen ympäristön muotoilusta sekä kasvillisuuden monipuolisuudesta ja riittävästä peittävyydestä.

 

Ympäristökeskuksen arvion mukaan suunniteltua kapeahkoa siltavaihtoehtoa voivat käyttää kaupunkioloissa osin rohkeasti liikkuvat nisäkkäät mäyrän ja ketun kokoluokkaan asti. Nyt esitettyä minimivaihtoehtoa suurempi leveys luonnollisesti lisää sillan vetovoimaa, mutta sillan kannen ja lähiympäristön hyvä suunnittelu vaikuttaa eniten sen merkittävyyteen ekologisena yhteytenä. Valmis silta tulee tarjoamaan hyvän mahdollisuuden tutkia sitä, miten eläimet kaupunkiympäristössä todellisuudessa hyödyntävät ylikulkumahdollisuutta.

 

Maisemasillan ensisijainen toiminnallinen tavoite on Viikin ja Kivikon ulkoilualueiden yhdistäminen. Silta sijaitsee luontevasti maastonmuotojen ja ulkoilureittien jatkuvuuden kannalta. Sillan pituuden vuoksi on tär­keätä, että se toteutetaan tavanomaista kevyen liikenteen siltaa leve­äm­pänä ja varustetaan istutuksin.

 

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määritelty sillan sijainti ja mini­mileveys. Kaavan sijaintimerkinnät ovat siten yleispiirteiset, että silta voidaan toteuttaa tiesuunnitelmaan nyt sisältyvää siltaa leveämpänäkin, mikäli jatkosuunnittelussa halutaan tähänastista enemmän painottaa sillan merkitystä eläinten kulkuväylänä.

 

Asemakaavan muutosehdotusta ei ole muistutuksen johdosta muutettu.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

 

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxxxx ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle.

 

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

 

 

LIITE

Muistutukset Kehä I:n ja Kivikontien liittymän ja sen ympäristön asemakaava-asiassa (nro 11860)

 

ESITTELIJÄ                      Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

 

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasi­allisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuk­siin syntyy sen tehdessä Kvstolle pää­töseh­do­tuk­sen­­sa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvas­ta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asia­kohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillises­tä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

 

./.                   Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

 

 

 

 


6

12.4.2010 pöydälle pantu asia

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNALLE

 

Khs 2010-611

 

KAJ                                    Kaupunginhallitus päättänee varata asuntotuotantotoimikunnalle 31.12.2012 saakka seuraavat tontit jäljempänä mainituin ehdoin:

 

1.                   20. LÄNSISATAMA, Saukonpaasi

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

20027/2

7 300

n. 78

 

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suun­nittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan tontille 28.10.2009 ratkaistun suta-kilpailun kilpailu­ehdotuksen ”Pyrstötähti” mukaisesti tai vähintäänkin siitä il­menevää laatutasoa ja perusratkaisuja noudattaen. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon se, mitä varausehdoissa on omistusasuntojen keskipinta-alasta toisaalla varaus­eh­doissa todettu.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä

./.                   7 olevia Jätkäsaaren alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

2.                   22. VALLILA

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

22556/3

4 820

n. 64

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Varauksensaaja toteuttaa uudisrakentamisen edellyttämät olemassa olevien rakennusten purut yhteistyössä Vallilan Kiinteistöt Oy:n kanssa. Purkamisesta aiheutuvien kulujen kattamisesta sovitaan asuntotuotantotoimiston, Vallilan Kiinteistöt Oy:n ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa erikseen.

 

3.                   28. OULUNKYLÄ (MAUNULA)

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

28316/1

3 000

n. 32

 

Vapaarahoitteisten Hitas I ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen kohteen suunnittelussa kokeilemaan menettelyä, jossa varauksensaaja pyytää vähintään kohteen kaupunkikuvallisia ratkaisuja osoittavan viitesuunnitelman ainakin kolmelta eri suunnittelijalta ja kohteen suunnittelijaksi valitaan parhaimmaksi arvioidun viitesuunnitelman esittänyt suunnitteluja. Suunnittelijan valinta on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

 

-                                       Varauksensaajan tulee olla tietoinen, että tonttiin tällä hetkellä kohdistuva maanvuokrasopimus päätetään vasta, kun tontilla nykyisellään olevan ostoskeskuksen korvaavat tilat ovat valmistuneet. Tontti arvioidaan saatavan rakennuskelpoiseksi viimeistään 31.12.2013 mennessä.

 

-                                       Varauksensaajan tulee tarjota tontille asemakaavan mukai­sesti rakennettavia liiketiloja ensisijaisesti tontilla nykyisin olevan ostoskeskuksen liikkeenharjoittajille vuokrattavaksi tai ostettavaksi.

 

4.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

28321/10

1 200

n. 16

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas II ‑ehtoja.

 

-                                       Varauksensaajan tulee tarjota tontille asemakaavan mukaisesti rakennettavia liiketiloja ensisijaisesti tontilla 28316/11 nykyisellään olevan ostoskeskuksen liikkeenharjoittajille vuokrattavaksi tai ostettavaksi.

 

5.                   29. HAAGA, Pohjois-Haaga

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

29145/14

1 900

n. 20

 

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suun­nittelua varten.

6.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

29145/19

1 800

n. 24

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

 

7.                   33. KAARELA

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

33037/3

2 300

n. 31

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

 

8.                   36. VIIKKI, Viikinmäki

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

36120/3

4 500

n. 60

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

 

9.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

36121/2

3 300

n.35

 

Vapaarahoitteisten Hitas I ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten.

 

10.                38. MALMI, Pihlajanmäki

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

38029/3

1 850

n.25

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Mahdollisen Hitas ‑tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

 

11.                39. TAPANINKYLÄ

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

39146/1-3

1 565

n. 17

 

Vapaarahoitteisten Hitas II ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten.

 

12.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

39146/4

1 500

n. 20

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

 

13.                43. HERTTONIEMI

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

43040/7

4 400

n. 73

 

Ensisijaisesti ikääntyville suunnattujen valtion tukemien vuokra-asun­to­jen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Tontin suunnittelu ja toteutus on koordinoitava ja yhteenso­vitettava korttelin muiden rakentajien kanssa.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen sopimaan po. korttelin muiden rakennuttajien kanssa korttelin tonttien toteuttamisen edellyttämistä pysäköinti- ja muista yhteisjärjestelyistä ja näistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Mikäli osapuolet eivät keskenään toisin sovi, noudatetaan mainittujen osalta kiinteistölautakunnan 22.12.2009 (803 §) hyväksymästä maankäyttösopimuksesta ilmeneviä toteutus- ja kustannustenjakoperiaatteita.

 

14.                45. VARTIOKYLÄ, Myllypuro

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

45186/2

2 500

n. 33

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan sopimaan varausalueen viereisen KT-tontin 45186/3 haltijan kanssa varausalueen autopaikkojen sijoittamisesta kyseiselle KT‑tontille.

 

15.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

45156/6

8 000

n. 107

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Tontin rakennusoikeudesta n. 50 % on toteutettava vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin.

 

16.                47. MELLUNKYLÄ, Kontula

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

47295/1

5 000

n. 67

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Mahdollisen Hitas -tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

 

17.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

47295/2

7 800

104

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

 

18.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

47298/1

6 800

n. 91

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

 

19.                49. LAAJASALO, Gunillankallion alue

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

49046/1

5 800

n. 62

 

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta
suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

20.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

49046/2

9 000

n. 120

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta
suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 8 ole­via Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

21.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

49047/1

4 800

n. 64

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Tontin rakentamista ei saa aloittaa ennen tontin 49046/1 tai 2 rakentamisen aloittamista.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

22.                49. LAAJASALO, Hopealaakson alue

 

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

49183/2

4 900

n. 52

 

Vapaarahoitteisten Hitas I ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

23.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

49183/3

4 900

n. 52

 

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

24.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

49183/4

3 450

n. 46

 

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

 

-                                       Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

25.

Kortteli/tontti

Asuinrakennusoikeus

Asuntoja kpl

49183/5

7 900

n. 105

 

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

 

-                                       Tontin rakentamista ei saa aloittaa ennen tonttien 49183/2, 3 tai 4 rakentamisen aloittamista.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta
suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä

./.                   8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekir­joittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että edellä mainittujen varausten osalta noudatetaan seuraavia lisäehtoja:

 

-                                       Tontit suunnitellaan ja toteutetaan varauksensaajan kokonaisvastuuperiaatteella.

 

-                                       Hitas-tuotannossa on noudatettava liitteenä 9 olevia lisäehtoja.

 

-                                       Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset siten kuin kevään 2010 aikana tarkemmin määritellään.

 

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

 

-                                       Omistusasuntotuotannossa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m2. Keskipinta-alatavoite voidaan kuitenkin alittaa enintään 10 %:lla, mikäli se on asuntojen suunnittelun taikka asuntojen kysyntään liittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.

 

-                                       Varauksensaajan tulee noudattaa alueellisia rakennustapa­ohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

 

-                                       Varauksensaajan tulee noudattaa liitteenä nro 10 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 3.3.2010 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

 

-                                       Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon varattaville tontille rakennettaviin rakennuksiin voidaan sijoittaa kaupungin tai kaupungin hyväksymän yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Yksittäisessä hankkeessa osuus voi tarpeen ja aluekohtaisen harkinnan mukaan olla korkeintaan 20 % tontin tai tonttien rakennusoikeudesta tai suurempikin niin erikseen sovittaessa.

 

Kaupunginhallitus päättänee vielä varata asuntotuotantotoimikunnalle sosiaaliviraston kehitysvammaisten ryhmäkotihankkeiden suunnittelua varten 31.12.2012 saakka jäljempänä mainitut tontit ja seuraavin ehdoin:

 

Kaupunginosa

Tontti

Rakennusoikeus

33. Kaarela

33032/18

   784

38. Malmi

38029/4

   850

49. Laajasalo

49079/4

2 000

49. Laajasalo

49090/2

2 100

54. Vuosaari (Aurinkolahti)

54276/4

1 000

 

-                                       Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa tiedottamaan hankkeista kulloinkin kyseessä olevan alueen asukkaille ja asukasyhdistyksille hankesuun­­nittelun alkuvaiheessa.

 

-                                       Varauksensaaja on velvollinen tontin 49090/2 suunnittelus­sa ja toteutuksessa noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

 

-                                       Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset siten kuin kevään 2010 aikana tarkemmin määritellään.

 

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

 

Kaupunginhallitus päättänee vielä kehottaa kiinteistölautakuntaa

 

-                                       ryhtymään valtion tuella rakennettavien asumisoikeus- ja osaomistustalojen osalta toimenpiteisiin niihin asemakaavassa rakennettavaksi edellytettyjen liiketilojen ottamiseksi välivuokrattavakseen samoin kuin vuokratalojen osalta nyt menetellään, ja

 

-                                       tekemään esityksen siitä, miten kaupunki voisi asuntotuotantotoimikunnan rakennutettavissa Hitas-yhtiöissä ryhtyä osakkaaksi yhtiöihin rakennettavien liiketilojen osalta.

 

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdol­lisesti tarvittavista lisäehdoista.

 

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

 

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

 

 

LIITTEET

Liite 1

Att:n arvioitu asuntotuotanto 2010-2014

 

Liite 2

Yhteenveto tonttien varaustilanteesta 1.1.2010

 

Liite 3

Esitys asuntotonttien varaamisesta kaupungin omaan asuntotuotantoon

 

Liite 4

Yhteenvetokartta varausesityksen asuntotonteista

 

Liite 5

Yhteenvetokartta -sosiaaliviraston palveluhankkeet

 

Liite 6

Varausesityksen perusteluosa

 

Liite 7

Jätkäsaaren alueen varausten lisäehdot

 

Liite 8

Kruununvuorenrannan alueen varausten lisäehdot

 

Liite 9

Hitas -lisäehdot

 

Liite 10

Tonttiosaston toimintaohje 3.3.2010

 

Liite 11

Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.3.2010

 

Liite 12

Asuntotonttien varaaminen asuntotuotantotoimikunnalle - päätöshistoria

 

ESITTELIJÄ

 

Asuntotuotantotoimikunnan varaustilanne

 

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 mukaan asuntotuotanto Helsingissä pyritään nostamaan 5 000 asuntoon vuodessa, josta 3 600 asuntoa rakennetaan kaupungin maalle. Asuntotuotantotoimikunnan (jäljempänä Att) tavoite kaupungin maalle toteutettavasta tuotannosta on 1 500 asuntoa vuodessa.

 

Kaupungilla on vuoden 2010 alussa voimassa olevia asuntotonttien varauksia eri rakennuttajille ja tontinluovutuskilpailuja varten yhteensä hie­man yli 12 000 asunnon tuotantoa varten, eli n. 2,5 vuoden asuntotuotantoa vastaava määrä.

 

Kaikista varauksista n. 3 400 asuntoa, eli 28 %, on Att:lle. Lukuun sisältyy n. 500 asuntoa, joista Att on jo tehnyt aloituspäätöksen, mutta joiden rakentamista ei ole vielä aloitettu.

 

MA-ohjelman päätösten mukaan asuntotuotannon kaupungin maalla pitäisi olla 3 600 asuntoa vuodessa ja Att:n tuotanto-osuuden tästä 1 500 asuntoa, eli 42 %. Att:n varausten suhteellinen osuus kaikista tonttivarauksista jää siten tavoitteesta n. 14 prosenttiyksikköä.

 

./.                   Esityslistan liitteenä 1 olevasta taulukosta ilmenee rahoitus- ja hallinta­muodoittain Att:n arvioitu asuntotuotanto vuosien 2010–2014 aikana. Seuraavan viiden vuoden aikana on ohjelmoitu alkavaksi yhteensä n. 2 500 asunnon rakentaminen.

 

Nykyiset Att:n varaukset huomioiden Att:lta puuttuu laskennallisesti tont­tivarauksia seuraavan viiden vuoden tavoitteeseen nähden n. 4 100 asunnolle, kun vertailukohtana pidetään Att:lle asetettua 1 500 asunnon vuotuista tavoitetta. Eniten tonttivarauksia puuttuu Ara-tuotan­nos­ta, yhteensä n. 2 100 asuntoa vastaava määrä.

 

Kvsto päätti 29.4.2009 edellyttää, että Att:n vuoden 2012 tuotantotavoit­­­teiden turvaamiseksi kaupunki osoittaa omaa asuntotuotantoa varten riittävän määrän vuoteen 2012 mennessä rakennuskelpoiseksi saatettavissa olevia tontteja.

 

Lisävaraukset kaupungin omaan tuotantoon ovat sanotuista syistä tarpeen.

 

Varausesitys                    Nyt käsiteltävään varausesitykseen sisältyy yhteensä 27 kerrostalo- ja rivitalotonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä n. 110 285 k-m². Ton­tit sijaitsevat Länsisataman, Vallilan, Oulunkylän, Haagan, Kaarelan, Viikin, Malmin, Tapaninkylän, Herttoniemen, Vartiokylän, Mellunkylän ja Laajasalon kaupunginosissa. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä 1 387 asuntoa, joista n. 855 asuntoa (n. 62 %) olisi välimuodon asuntotuotantoa (Hitas-, asumisoikeus- tai osaomistus) ja 532 asuntoa (n. 38 %) olisi valtiontukemaa vuokra-asuntotuotantoa.

 

Tavanomaiseen asuntotuotantoon varattavien tonttien lisäksi esitetään varattavaksi viisi tonttia sosiaaliviraston kehitysvammaisten palveluasun­tohankkeita varten. Varaukset toteuttavat kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on purkaa nykyiset suuret ja eristetyt Killinmäen ja Sofianlehdon hoitoyksiköt ja korvata ne vajaalla 30 pienellä kodinomaisella tuetulla asumisyksiköllä vuoteen 2017 mennessä. Nyt varattaviksi esitettävien kohteiden rakennusoikeus vaihtelee n. 800–2 100 k-m2:n välillä. Tontit sijaitsevat Kaarelan, Malmin, Laajasalon ja Vuosaaren kaupunginosissa.

 

Voimassa olevat aiemmin tehdyt aloittamattomat varaukset ja nyt tehtävät varaukset mahdollistavat laskennallisesti arviolta n. 3 vuoden Att:n tavoitteiden mukaisen asuntotuotannon.

 

Varausesityksen tonteista n. 770 asuntoa vastaava määrä saataneen rakentamiskelpoiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä ja yhtä tonttia lukuun ottamatta muut tontit vuoden 2012 loppuun mennessä.

 

Tonttien rakentamiskelpoisuus riippuu pääsääntöisesti tonttien maaperäolosuhteiden edellyttämän esirakentamisen tai kunnallistekniikan ja kadunrakentamisen aikataulusta. Osalla tonteista ei myöskään vielä ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta tonttien varaaminen jo tässä vaiheessa on kuitenkin perusteltua, jotta asemakaavat voidaan viimeistellä valmiiksi yhdessä Att:n kanssa ja Att voi aloittaa hankesuunnittelun jo rinnan kaavakäsittelyn kanssa.

 

Esittelijä pitää lisävarausten tekemistä kaupungin omaan asuntotuotantoon perusteltuna. Varattavaksi esitettävät tontit mahdollistaisivat Att:n tuotantotavoitteeseen nähden lähes vuoden asuntotuotannon. Jo nykyi­sellään voimassa olevat aiemmin tehdyt aloittamattomat varaukset ja nyt tehtävät varaukset mahdollistavat laskennallisesti arviolta tällöin n. 3 vuoden Att:n tuotannon tavoitteiden mukaisen tuotannon. Toisaalta on huomattava, ettei kaikkia Att:lle aiemmin varattuja ja nyt varattavia tontteja saada rakennuskelpoiseksi seuraavan 2 vuoden aikana.

 

Varaustilanne kokonaisuutena

 

./.                   Esityslistan liitteenä 2 olevasta taulukosta ilmenee tällä hetkellä voimas­sa oleva asuntotonttien varaustilanne rakennuttajittain sekä rahoitus- ja hallintamuodoittain. Nykyisillä varauksilla pystyttäneen vastaamaan MA-ohjelman kokonaistuotantotavoitteeseen (5 000 asuntoa/vuo­si), joskaan kaikki varatut tontit eivät ole vielä rakentamiskelpoisia.

 

Ongelmaksi saattaa muodostua se, että osa tonteista on sijaintinsa, rakennettavuutensa, kaavaratkaisuittensa tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi vaikea toteuttaa rahoitus- ja hallintamuodossa, johon ne on aika­naan MA-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti varattu.

 

Lisävarauksia on tarkoitus esittää eri rakennuttajille laajemmin loppusyksystä 2010 tai vuoden 2011 alussa mm. Haagan Isonnevan, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueilta sekä Jätkäsaaren aloitusalueelta.

 

./.                   Yhteenveto varattavaksi esitettävistä tonteista on esityslistan liitteenä 3, yhteenvetokartta asuntotuotantoon varattavaksi esitetyistä tonteista liitteenä 4 ja yhteenvetokartta sosiaaliviraston tarpeisiin esitettävistä tonteista liitteenä 5.

 

./.                   Varausesityksen taustat ja tonttikohtaiset perustelut sekä kohdekohtaiset kartat sisältyvät esityslistan liitteenä 6 olevaan muistioon, jossa myös tarkastellaan laajemmin varausehtoja sekä tonttien rakennettavuutta. Muistio poikkeaa joiltain yksityiskohdiltaan myöhemmin viimeistellystä ehdotuksesta.

                                           

Varaukset jatkossa          Kiinteistövirasto pyrkii ilmoituksensa mukaan seuraavan kahden vuoden aikana edelleen aktiivisesti kartoittamaan Att:n tuotantoon soveltuvia tontteja, jotta MA-ohjelmassa asetetut tavoitteet voitaisiin tonttivaran­non puolesta saavuttaa myös pidemmällä aikavälillä. Lisävarauksia pyritään esittämään jo kuluvan kevään aikana, mikäli sopivia kohteita löydetään.

Loppuvuonna 2010 tai vuoden 2011 alussa pyritään uuteen laajempaan varausesitykseen, jolloin tontteja pitäisi kyetä osoittamaan erityisesti valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Tällä hetkellä lienee kuitenkin ominaisuuksiltaan tähän rahoitus- ja hallintamuotoon soveltuvia tontteja kaavoitettavana varsin rajallisesti.

 

Asuintalojen liiketilat      Useissa asemakaavoissa erityisesti uusilla kantakaupunkiin liittyvillä asuntoalueilla asuintalojen pohjakerroksiin osoitetaan liiketiloja, jotka kaavamääräysten mukaan tulee toteuttaa. Määräyksillä pyritään elävään katutason kaupunkitilaan ja tavoitellaan kantakaupunkimaista ympäristöä. Eri syistä, usein uuden alueen pitkään jatkuvan keskeneräi­syyden vuoksi, liiketiloilla ei kuitenkaan ole kysyntää ja ne jäävät tyhjiksi tai otetaan toisarvoiseen käyttöön polkupyöräsuojina ym. varastotiloina. Tämä rasittaa uudisrakennusten taloutta. Omistuskohteissa tilojen kustannukset jäävät joko asukkaille, jos tilat osoitetaan yhtiön omistukseen, tai rakennuttajalle, jos ne pidetään erillisinä osakkeina. Tämä vaikeuttaa asuntojen myyntiä ja Hitas-kohteissa rasittaa rakennuttajaa.

 

Valtion tukemassa tuotannossa liiketilojen kustannukset eivät saakaan rasittaa asukkailta perittävää vuokraa tai vastiketta, eikä niiden rahoitukseen myöskään voi saada valtion tukea. Käytännöksi on siksi vuokratalojen osalta omaksuttu se, että tilat rahoitetaan kaupungin myöntämällä ensisijaislainalla ja kaupunki, käytännössä kiinteistöviraston tilakeskus, vuokraa tilat itselleen ja sitten pyrkii vuokramaan ne edelleen ulkoisille asiakkaille. Näin kiinteistöyhtiöt saavat tiloista kustannusperusteisen vuokran, joskin tilakeskukselle välivuokraustoiminta voi olla osittain tappiollista.

 

Valtion tukemaa asumisoikeus- ja osaomistustuotantoa koskee sama lakiin perustuva rajoitus kuin vuokra-asuntotuotantoakin, liiketilojen kus­tannukset eivät saa rasittaa asukkaiden maksamia käyttövastikkeita. Siksi olisi tärkeää, että näiden osalta toimittaisiin kuten vuokratalojen, jos kaupungin tavoitteeksi hyväksytään katutason liiketilojen toteutuminen ja siksi edellytetään niiden rakentamista. Omistajan tulee kantaa liiketiloista aiheutuva riski, jotta liiketiloja sisältäviä asumisoikeus- ja osaomistuskohteita voidaan käynnistää. Osaomistuskohteissa järjestelyn tulee olla voimassa niin kauan kuin kohde on vuokrakäytössä.

 

Esitetyn järjestelyn etuna voidaan nähdä myös se, että liiketilojen välivuokrauksen järjestäminen parantaa kaavoitettujen tonttien sopivuutta eri hallintamuotoihin, kun liiketiloja sisältäviä tontteja ei enää tarvitse sulkea pois näistä hallintamuodoista kuten nyt joudutaan usein tekemään.

 

Erityistapauksissa, esimerkiksi Hitas-tuotantoon varattavaksi esitetyillä Maunulan tonteilla (kohteet 3 ja 4), joilla liiketilaa on suhteessa asuinrakennusoikeuteen erityisen paljon, tulisi myös tutkia mahdollisuutta siihen, että kaupunki tulisi osakkaaksi liiketilojen osalta, jolloin rakennuttajalle muutoin koituva ehkä kohtuuttomana pidettävä riski poistuisi.

 

Esittelijä esittääkin, että kiinteistöviraston tilakeskuksen tulisi myös valtion tuella rakennettavien asumisoikeus- ja osaomistustalojen osalta ottaa niihin asemakaavassa rakennettavaksi edellytetyt liiketilat välivuokrattavakseen samoin kuin vuokratalojen osalta nyt menetellään. Samalla tulisi selvittää, missä määrin kaupunki voisi Att:n rakennutettavissa Hitas-yhtiöissä tulla osakkaaksi yhtiöihin rakennettavien liiketilojen osal­ta.

 

Ehdotus on muilta osin kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.