LÄHIÖPROJEKTIN TOIMINTAKERTOMUS 2009

Khs 2010-485

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi lähiöprojektin toimintakertomuksen 2009.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokuntia jatkamaan yhteistyötä lähiöprojektin kanssa projektin toimintakauden 2008 - 2011 tavoitteiden toteuttamiseksi ja esikaupunkien elinvoimaisuuden ja vetovoiman kehittämiseksi.

Pöytäkirjanote jäljennöksin esityslistasta liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille, lähiöprojektille (projektipäällikkö Marja Piimies), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242
Piimies Marja, projektipäällikkö, puhelin 310 37329

LIITE

Lähiöprojektin toimintakertomus 2009

ESITTELIJÄ Lähiöprojekti lähettää (1.3.2010) kaupunginhallitukselle toimintakertomuksensa vuodelta 2009. Vuonna 1996 perustetun lähiöprojektin neljäs toimintakausi alkoi vuonna 2008 tunnuksella "Lähiöistä kaupunginosiksi, joissa tapahtuu!" Kaupunginhallitus hyväksyi 22.9.2008 lähiöprojektin projektisuunnitelman kaudelle 2008 - 2011.

Projektikaudella lähiöprojektin painopistealueita ovat kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen, nykyisen ympäristön laadun parantaminen, imagon kohottaminen sekä alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen ja erityispalvelujen mallien luominen.

Lähiöprojektin tavoitteena on edistää sellaisia toimenpiteitä, joilla kehitetään esikaupunkeja kantakaupungin kanssa tasaveroisina kaupunginosina sekä tehdään tunnetuksi jo olevia, alueiden omia vetovoimatekijöitä yhdessä kaupungin eri hallintokuntien, asukkaiden ja muiden toimijoiden kanssa. Toiminta-alueena on koko esikaupunkivyöhyke projektisuunnitelmassa esitettyjen kehittämisteemojen mukaisesti.

Vuoden 2009 toiminta yleisesti

Lähiöprojektin suurimpia yksittäisiä viestintään ja tapahtumien lisäämiseen liittyviä panostuksia oli laaja esikaupunkeja esittelevä vuoden lopulla esillä ollut näyttely kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytila Laiturilla: ”Sub26 - Esikaupungeissa tapahtuu!”. Esillä oli 26 kaupunginosaa tai osa-aluetta kuvin ja sähköisin esityksin. Samassa yhteydessä julkaistiin myös samanniminen kirja – eräänlainen opas näihin kaupunginosiin.

Näyttely pyrki välittämään paitsi kuvia kaupunginosien keskeisistä paikoista, hienosta arkkitehtuurista, hyvistä asunto- ja työpaikka-alueista, myös tietoa toiminnasta ja tapahtumista. Viestinä oli, etteivät esikaupunkimme ole vain paikkoja, jonne mennään illalla töiden jälkeen vaan ne ovat varsin toimeliaita ja tapahtumarikkaita paikkoja olla, elää, tehdä työtä, virkistäytyä ja viihtyä.

Näyttelyyn liittyi sekä asukasyhdistysten ja muiden toimijoiden että lähiöprojektin järjestämiä tapahtumia, erilaisia pajoja ja seminaareja sekä esikaupungeissa että Laiturilla. Mm. nuorille järjestettiin taide- ja suunnittelutyöpajat näyttelyineen Maunulassa ja Tapulikaupungissa.

Lähiöprojektin toiminnan tavoitteena on myös kaupunkilaisten toimintamahdollisuuksien lisääminen heidän omilla asuinalueillaan. Tällä projektikaudella erityistä huomiota on kiinnitetty lapsiin ja nuoriin. Laajimpana esimerkkinä tästä on läntisten nuorten kulttuurihanke "Operaatio Pulssi", joka jatkuu koko projektikauden ajan ja jossa pyritään tarjoamaan tilaisuus sosiaalisiin kontakteihin erilaisten kädentaitojen, kulttuurin ja taiteen tekemisen avulla internetin vastapainoksi. Hankkeeseen on palkattu erityinen määräaikainen työntekijä lähiöprojektin toimintarahalla.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen

Täydennysrakentaminen on yksi projektikauden painopisteitä jo siksi, että olemassa oleviin palveluihin ja kunnallistekniikkaan tukeutuva uudisrakentaminen on kestävän, energiaa säästävän ja päästöjä vähentävän kaupunkirakentamisen periaatteiden mukaista.

Lähiöprojekti on seurannut keskeisten kaavahankkeiden etenemistä erityisesti ostoskeskusten ja raideliikenteen asemien ympäristöissä. Ostoskeskusympäristöjen tarkasteluun on liittynyt myös uusien palvelukonseptien kehittäminen.

Projekti on osallistunut myös täydennysrakentamista koskevien työryhmien toimintaan, kuten kaupunginjohtajan asettama täydennysrakentamistyöryhmä ja kaupunkisuunnitteluviraston "Esikaupunkien renessanssi"-työn ohjausryhmä. Renessanssi-hankkeessa tullaan laatimaan koko esikaupunkialuetta käsittelevä yleissuunnitelma, joka on yleispiirteinen täydennysrakentamisen strateginen toimenpideohjelma.

Lähiöprojektilla on lisäksi oma täydennysrakentamisryhmä, jossa on edustus keskeisistä virastoista ja jonka tehtävänä on tuoda yhteisen pöydän ympärille uusia ideoita ja ongelmakohtia pohdittavaksi ja ratkaistavaksi. Ryhmä kuulee lisäksi muita asiantuntijoita ja viranomaistahoja ja teettää tarvittaessa selvityksiä suunnittelun pohjaksi.

Edelliseen liittyvänä on asemakaavaosastolla laadittu vuonna 2009 konsulttityö Keski-Vuosaaren täydennysrakentamismahdollisuuksien kartoittamiseksi. Työ jatkuu ja tarkentuu 2010. Työn tulokset toimivat pohjana jatkosuunnittelulle ja keskustelulle asukkaiden ja taloyhtiöiden kanssa sekä selvitettäessä muiden yleiskaavassa kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäviksi alueiksi merkittyjen esikaupunkialueiden täydennysrakentamismahdollisuuksia.

Kaupunkirakenteen tiivistäminen ja monipuolistaminen on hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan Helsingin hankkeena nimellä: "Täydennysrakentamalla monipuolista asumista olemassa olevien palveluiden ja joukkoliikenteen äärelle."

Nykyisen ympäristön laadun parantaminen

Korjausrakentaminen

Esikaupungeissa huippurakentamiskausi on ajoittunut 1960- ja 1970-luvuille. Korjausvaje on monissa yhtiöissä ehtinyt kasvaa suureksi ja sitä kautta myös kustannukset voivat yltää korkeiksi ja vaativat yhtiöiden hallituksilta ja isännöitsijöiltä paljon osaamista. Myös energiamääräysten tiukentuminen tulee lisäämään remonttikustannuksia joissain tapauksissa huomattavasti. Siksi lähiöprojektinkin teemana on ollut korjausrakentamisen edistäminen ja energiakorjauksiin liittyvät asiat, erityisesti siksi, että vältyttäisiin myös turhilta, kalliilta korjauksilta.

Keski-Vuosaaren korjaustapaohjeet ovat valmistuneet vuoden lopussa lähiöarkkitehdin laatimana, ja ne esiteltiin keski-vuosaarelaisille taloyhtiöille joulukuun alussa. Korjaustapaohjeet sisältävät laajan inventoinnin ja yksityiskohtaiset ohjeet sekä rakennusten korjaus- että pihojen parannustoimenpiteiden osalta. Niinikään lähiöarkkitehtien työnä valmistui asumisopas kerrostaloasukkaille. Oppaassa on selostettu tiivistetysti ja selkokielisesti suomalaisen kerrostalon toiminta. Oppaan tarkoitus on ennaltaehkäistä korjaustarpeita ja vaurioita huoneistoissa ja rakennuksissa.

Alueellinen energiatehokkuusselvitys käynnistettiin 2009. Selvitys laaditaan kaupungin tietokeskuksen, Helsingin Energian, kiinteistöviraston, talous- ja suunnittelukeskuksen ja lähiöprojektin yhteistyönä. Tavoitteena on saada energiankulutusluvut kaikista kaupunginosista mm. Helsinki alueittain - julkaisuun. Selvitykseen liittyy sähkön ja lämmönkulutustietojen lisäksi mm. jätteet ja liikenne. Tietoa on mahdollista hyödyntää jatkossa mm. korjausrakentamisessa ja täydennysrakentamista koskevan suunnittelun yhteydessä.

Julkisen kaupunkitilan kunnostaminen

Julkisen kaupunkitilan kunnostamisen osalta on keskitytty erityisesti asemien ja ostoskeskusten ympäristöihin. Molemmat ovat kaupunginosien yhteisintä tilaa, joissa ja joiden läpi liikutaan päivittäin. Ne toimivat myös käyntikortteina alueille satunnaisesti saavuttaessa. Lähiöprojektilla on oma ympäristöparannukset -työryhmä, joka koordinoi hankkeita.

Ympäristöparannustoimenpiteet Pihlajamäen, Siltamäen ja Pukinmäen ostoskeskusympäristöihin ja Malminkartanon, Myllypuron ja Puistolan asemien ympäristöihin on hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan nimellä "Asemat ja ostarit -alueen käyntikortti kuntoon".

Imagon kohottaminen

Alueellisen elinkeinotoiminnan markkinointi

Vuonna 2008 lopussa alkanut elinkeinotoiminnan markkinointihanke itäisillä metrovarren yritysalueilla ja keskuksissa (Herttoniemi - Roihupelto - Itäkeskus - Myllypuro- Puotila) on jatkunut vuonna 2009 ja jatkuu projektikauden loppuun saakka. Vuoden aikana valmistui mm. mielikuvakysely yrityksille sijoittumisesta Itä-Helsinkiin, laadittiin hankkeelle logo ja slogan ”Metrohelsinki - yrittämisen ja investoinnin paikka!” sekä esittelymateriaalia. Paikallisten yritysten kanssa järjestettiin yhteistyökokouksia.

Hankkeessa tuodaan esiin Itä-Helsingin erinomaista sijaintia ja hyviä julkisia liikenneyhteyksiä yritystoiminnan kannalta sekä edellä mainittuja viittä kaupunginosaa yhteisen Metrohelsinki -tunnuksen alla. Jokainen alue on lähtökohdiltaan erilainen ja tätä monipuolisuutta halutaan myös vahvistaa. Esimerkiksi Myllypurolla on mahdollisuus profiloitua liikunnan, kauneuden- ja terveydenhoidon kaupunginosana siellä jo olevien runsaiden liikuntapalveluiden ja rakenteilla olevan terveysasemansa ansiosta.

Hanke on mukana myös valtakunnallisessa lähiöohjelmassa nimellä ”Esikaupunkeja tunnetuksi metropolialueen keskiössä sijaitsevina mahdollisuuksina yrityksille”.

Kulttuuri ja tapahtumat

Kulttuurilla ja tapahtumilla on esikaupunkien vetovoiman lisäämisessä keskeinen rooli. Projektin suurin imago-tapahtuma vuonna 2009 oli edellä mainittu Laiturin näyttely oheistapahtumineen. Tämän lisäksi keväällä 2008 alkanut yhteistyö kaupunginorkesterin, kulttuuriasiainkeskuksen ja lähiöprojektin kesken ilmaiskonserttien toteuttamiseksi esikaupunkialueilla jatkui vielä vuonna 2009. Tarkoituksena oli entisestään laajentaa kulttuuritarjontaa keskustan ulkopuolelle ja samalla houkutella ihmisiä myös kantakaupungista, muista kaupunginosista ja seudulta tutustumaan alueisiin paikan päälle.

Lähiöprojekti on tukenut myös alueiden asukkaiden ja järjestöjen organisoimia tapahtumia. Yksi suurimpia näistä on vuosittainen Pihlajamäki goes blues.

Viestintä

Projekti on lisännyt hyvien uutisten välitystä esikaupungeista toimittamalla mm. omaa teemasivua ilmaisjakelulehdessä. Teemat valittiin ajankohtaisuuden mukaan. Mm. korjausrakentaminen ja energiakysymykset olivat ajankohtaisia koko vuoden valtion korjausavustuksiin ja niistä käytyyn julkiseen keskusteluun liittyvänä. Tapahtumasivu tehtiin keväällä, kun asukasyhdistykset järjestivät vuotuisia kesätapahtumiaan. Teemasivuilla oli myös Itä-Helsingin elinkeinotoimintaa esittelevä artikkeli.

Niin ikään Helsinki-Infoon tuotettiin omat sivut kaksi kertaa vuoden aikana. Teemana keväällä oli täydennysrakentaminen ja marraskuussa Laiturin näyttely oheistapahtumineen. Myös Pihlajamäen lähiölehteä tuettiin julkaisemalla siinä projektin sivuja.

Alueellisten toimintamahdollisuuksien parantaminen ja erityispalvelujen mallien luominen

Lähiöprojektissa on kehitetty uusia alueellisia työmuotoja ja palvelumalleja jo pitkään. Projektin toimintarahalla on voitu käynnistää sellaistakin toimintaa, mikä ei muutoin olisi mahdollista virastojen budjettien tai henkilöresurssien puitteissa. Tällainen on mm. alussa selostettu nuorten kulttuurihanke "Operaatio Pulssi", joka on myös hyväksytty valtakunnalliseen lähiöohjelmaan nimellä ”Nuoret pois verkosta! – kulttuuri ja nuoret”.

Aluetyössä joitakin toimintamuotoja on jatkettu vielä edelliseltä projektikaudelta. Tällaisia ovat nuorten ja lasten hankkeet mm. Tapulikaupungissa ja Pihlajamäessä, Pihlajamäen aluetyö yleisesti ja senioriliikunta sekä matalan kynnyksen tilat ja toiminta.

Matalan kynnyksen tilat tarjoavat ostoskeskuksissa oleileville päihdeongelmaisille oman paikan, jossa on mahdollisuus parantaa elämänhallintaa. Samalla lisätään myös muiden ostoskeskuksessa asioivien viihtyvyyttä ja turvallisuuden tunnetta. Lisäksi tilat mahdollistavat puitteita koko alueen asukkaiden ja järjestöjen toiminnalle. Vuonna 2009 lähiöprojektin toimintarahalla on tuettu matalan kynnyksen toimintaa Pihlajamäessä ja Myllypurossa. Lähiörahaston rahoitusta saavat Kontulan ja Itäkeskuksen tilat. Toiminta on hyväksytty myös valtakunnalliseen lähiöohjelmaan hankkeena ”Lähiöiden hymyt ja onnit – matalan kynnyksen tilat ja toiminta ".

Nuorten ja lasten uusista toimintamalleista Itäisen perhekeskuksen alueella Herttoniemi-Laajasalo vuonna 2008 aloitettu "Avoimesti uuteen" – hanke jatkui elokuun 2009 loppuun asti. Sen tavoitteena oli löytää keinoja puuttua varhaisessa vaiheessa päihteillä oireilevien nuorten ongelmiin ja löytää keinoja elämänhallintaan yhteistyössä koulujen kanssa. Pohjoinen perhekeskus aloitti syksyllä 2009 varhaisen tuen hankkeen, ”Tapulin poikaprojektin”, 7-9-vuotiaille erityistukea tarvitseville lapsille. Leikkipuisto Tapuli ja Seurakunnan Iltapäiväkerho olivat tuoneet toistuvasti esille huolen lapsista, jotka eivät kykene avoimeen kerhotoimintaan isoissa iltapäiväryhmissä. Tavoitteena on ollut tarjota tukea ja mielekästä tekemistä pienryhmässä lapsille ja heidän perheilleen koulupäivän jälkeen.

Liikunta on osa kaikenikäisten hyvinvointia ja ennaltaehkäisevää terveydenhoitoa ja siten lähiöprojektin toiminnan keskeisiä teemoja. Projektikaudella keskitytään erityisesti nuoriin. Vuonna 2009 nuorille kehitettiin erityinen Fun Action -liikunta ja siihen liittyvä liikuntapassi.

Lähiöprojektin resursointi

Lähiöprojektin resursointi tapahtuu suurelta osin hallintokuntien talousarvioiden puitteissa. Hallintokunnat myös vastaavat projektin henkilöstöstä. Tämän lisäksi lähiöprojektin teemojen mukaisiin hankkeisiin käytettiin lähiörahaston rahaa yhteensä 6,2 milj. euroa vuonna 2009. Lähiöprojektilla on myös omaa toimintarahaa, jonka avulla voidaan käynnistää hankkeita ja luoda uusia toimintamalleja, joita hallintokuntien budjettien puitteissa ei ole mahdollista käynnistää tai toteuttaa. Lähiöprojektin toimintaraha oli 595 000 € vuonna 2009. Siihen sisältyi myös vuodelta 2008 siirtynyttä määrärahaa 130 000 euroa.

Valtion avustukset

Valtion asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) on myöntänyt Helsingin kaupungille investointiavustusta v. 2006–2010 ympäristöparannushankkeisiin Kontulassa, Myllypurossa, Itäkeskuksessa, Pihlajamäessä, Jakomäessä ja Tapulikaupungissa. Avustus on 10 % toteutuneista kustannuksista. Vuoden 2009 kustannusten osalta ARA on tehnyt ennakkopäätöksen 875 000 euron ja vuoden 2010 kustannusten osalta 215 000 euron avustuksesta.

Helmikuussa 2009 valtakunnalliseen lähiöohjelmaan 2008–2011 hyväksyttiin kahdeksan Helsingin kaupungin hanketta ja ryhmäkorjaussuunnitelmien toimintamallien laatiminen Helsingissä -hanke. Näiden hankkeiden kustannuksista ARA korvaa enintään 20 % toteutuneista kustannuksista ja mukana olevan selvityshankkeen osalta 100 %. Yhteensä avustusta on ehdollisena myönnetty 401 400 euroa vuoden 2009 kustannuksista. Avustusanomukset toimitetaan ARA:an kevään 2010 aikana.

Kaupunginjohtaja toteaa, että lähiöprojekti on vuonna 2009 erinomaisella tavalla toteuttanut ohjelmakauden 2008–2011 tavoitteita. Erityisesti toimenpiteet korjaus- ja täydennysrakentamisen edistämiseksi ovat arvokkaita kaupunkirakenteen ja asumisen kehittämisessä ja ilmastonmuutoksen torjunnassa. Imagotyötä on myös tehty paljon sekä asukkaiden että yritysten suuntaan. Vuoden päätapahtuma Laiturilla keräsi runsaasti positiivista huomiota ja lisäsi lähiöiden tunnettavuutta paikkoina, joissa tapahtuu, projektikauden vision mukaisesti. Metrohelsinki -yhteismarkkinointi-hanke lisäsi niin ikään tunnettavuutta ja tiivisti yhteistyötä yritysmaailman kanssa. Erityisesti lapsia ja nuoria on aktivoitu ja tuettu mm. lisäämällä erilaista harrastustoimintaa esikaupunkialueilla.

HELSINGIN PÄÄKAUPUNGIKSI TULON 200-VUOTISJUHLAN VIETTÄMINEN VUONNA 2012

Khs 2009-1392

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä Helsingin pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlavuoden ohjelmarungon esityslistalla olevan ehdotuksen mukaisesti.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa virastoja ja liikelaitoksia varautumaan juhlavuoden viettoon talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksissaan.

Pöytäkirjanote virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITE

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina 2012 työryhmän mietintö 19.2.2010

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja asetti 17.6.2009 työryhmän valmistelemaan Helsingin pääkaupungiksi tulon juhlavuoden 2012 ohjelmaa ja järjestelyjä. Työryhmän mietintö on esityslistan liitteenä.

Juhlavuosi 2012

Työryhmä toteaa, että Helsingin korottamista Suomen pääkaupungiksi vuonna 1812 voi hyvällä syyllä pitää kaupungin historian tärkeimpänä käännekohtana. Keisari Aleksanteri I:n 8.4.1812 päiväämä käskykirje käynnisti Helsingin kasvun Suomen ainoaksi metropoliksi.

Kahdessa vuosisadassa Helsingistä on kehittynyt Suomen hallinnollinen, poliittinen, kulttuurinen, taloudellinen ja väestöllinen keskus. Helsinki on eduskunnan, presidentin ja muiden keskeisten valtion instituutioiden tyyssija, kansallisten kulttuurilaitosten koti ja maan talouden moottori, joka vetää puoleensa uusia asukkaita ja matkailijoita niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Juhlavuoden tavoitteena on tehdä tunnetuksi Helsingin kehitystä Suomen pääkaupungiksi ja Helsingin vaiheita pääkaupunkiaikana sekä nostaa esiin toimivan ja menestyvän Helsingin merkitys koko maan hyvinvoinnin edistäjänä. Juhlavuosi on myös luonteva hetki lujittaa pääkaupungin ja siellä toimivien valtion instituutioiden yhteyttä ja yhteistyötä. Helsinki pyrkii juhlavuoden kunniaksi tekemään pääkaupungista entistäkin kiehtovamman ja kotoisamman siellä asuville ja vieraileville, niin lähiseudun asukkaille kuin kaikille suomalaisille.

Juhlavuosi tarjoaa erinomaisen tilaisuuden vahvistaa yhteyksiä Helsingin kansainvälisten sidosryhmien ja yhteistyökumppanien kanssa. Silloin painotetaan Helsingin asemaa osana kansainvälistä pääkaupunkien verkostoa. Nuori pääkaupunki syntyi 1812 Tukholman ja Pietarin vaikutteiden kohtauspisteessä, mikä otetaan tärkeänä näkökulmana huomioon juhlavuotta vietettäessä. Helsingin kahdessa vuosisadassa saavuttamaa kansainvälistä roolia korostaa osaltaan vuodelle 2012 myönnetty Maailman designpääkaupungin arvo.

Helsingin asema maailman designpääkaupunkina 2012 vaikuttaa vahvasti pääkaupunkiuden juhlavuoteen. World Design Capital -arvoa valvova International Council of Societies of Industrial Design -järjestö (ICSID) edellyttää, että Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuosi ei ole ristiriidassa designvuoden kanssa. Designpääkaupunkivuoden laaja ja tehokas viestintä tarjoaa hienon mahdollisuuden nostaa kansainvälisellä tasolla esiin Helsingin pääkaupunkihistoriaa designin näkökulmasta.

Vuonna 2012 Helsingissä on myös muita suuria tapahtumia kuten yleisurheilun EM-kisat ja jääkiekon MM-kisat sekä merkkivuosia kuten Kallion kirkon ja Pitkänsillan satavuotisjuhla, jotka kaikki osaltaan vaikuttavat myös kaksoisjuhlavuoden toteutukseen.

Teemana Unioninkatu

Työryhmä ehdottaa, että juhlavuoden teema ja punainen lanka on Helsingin kantakaupungin lävistävä Unioninkatu, joka muodostaa jatkeineen linjan Tähtitornilta Kallion kirkolle Kauppatorin, Senaatintorin ja Hakaniementorin ohi. Nimensä ja historiansa kautta Unioninkatu liittyy juhlavuoden kannalta tärkeään Venäjään. Aleksanteri I:n vieraillessa Helsingissä 1819 kaupunginisät halusivat nimetä Pitkältäsillalta kaupunkiin johtavan kadun hänen mukaansa. Keisari kieltäytyi kunniasta mutta kehotti omistamaan kadun Suomen ja Venäjän unionille.

Unioninkatu sivuaa monia Helsingin pääkaupunkiaseman kannalta keskeisiä rakennuksia, joissa toimii juhlavuoden mahdollisia yhteistyökumppaneita: yliopisto, luterilainen ja ortodoksinen kirkko sekä hieman etäämmällä valtioneuvosto, puolustusvoimat ja kaupungintalo. Lisäksi kadun varrella on merkittäviä historiallisia puistoja: Kaisaniemi, Esplanadi ja Tähtitorninvuori. Unioninkatu jatkeineen koskettaa myös muita vuonna 2012 tasavuosiaan juhlivia kohteita: Pitkäsilta ja Kallion kirkko täyttävät sata vuotta ja Kiseleffin talossa vuosina 1880–1930 toiminut Stockmannin tavaratalo 150 vuotta.

Juhlavuoden päätapahtumat

Uudenvuoden vastaanotto 2012

Juhlavuoden avaa perinteinen uudenvuoden vastaanotto Senaatintorilla. Unioninkadun valoteokset julkistetaan osana Valon vuodenaika -tapahtumaa. Uudenvuoden tapahtumien pääpaino on designpääkaupunkivuoden avauksessa.

Viralliset juhlallisuudet pääsiäisen jälkeisellä viikolla

11.4.2012 Kaupunginvaltuuston juhlaistunto

Mahdollisesti Valtioneuvoston juhlaistunto

12.4. 2012 Juhlaseminaari Finlandia-talossa, emeritusprofessori

Klingen teoksen julkistus

Pääjuhla ja kaupungin vastaanotto Finlandia-talossa kutsuvieraille. Kaikkien Suomen maakuntien ja kuntien edustajat kutsutaan seminaariin ja pääjuhlaan.

Kaupungintalon Virka Gallerian historiallisen juhlanäyttelyn avajaiset

Kansanjuhlat Helsinki-viikolla kesäkuussa

Kaikki maakunnat esittäytyvät Senaatintorilla, ruokateltta Hakaniementorilla.

Muut yleisötapahtumat

Unioninkatu-näyttely avautuu Laiturilla, kadun opasvihkonen julkistetaan.

Uudet nähtävyyksien opasteviitat paljastetaan Unioninkadulla ja sen tuntumassa.

Avoimet ovet ministeriöissä sekä valtion ja kaupungin virastoissa viikonloppuna 6.-7.10 2012.

Juhlavuoden teot

Nähtävyyksien viitoitus

Helsingissä on pitkään suunniteltu keskustan kulttuurikohteiden esille tuomista ja nähtävyyksien opasteita. Kj:n asettama työryhmä teki asiasta ehdotuksena vuonna 2007. Pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhla olisi eriomainen ajankohta toteuttaa nähtävyyksille ohjaava viitoitus Torikortteleiden alueella ja unioninkadun tuntumassa. Designpääkaupungin arvo velvoittaa kunnianhimoiseen suunnitteluun, joka olisi käynnistettävä välittömästi.

Kaupunginvaltuuston juhlapäätös

Kaupunginvaltuusto kunnioittaa juhlavuotta tekemällä päätöksen jostakin merkittävästä tulevaisuuden hankkeesta, joka soveltuu juhlavuoden muistomerkiksi.

Lahjaesine

Nuorille suunnittelijoille järjestetään kilpailu, jolla pyritään tuottamaan Helsingin symboliksi sopiva, designiltaan uutta etsivä ja laadukas sekä kustannustehokas lahjaesine. Tätä esinettä jaetaan juhlavuonna ja mahdollisesti myöhemminkin kaupungin lahjana.

Suomen terveiset juhlivalle pääkaupungille

Television välityksellä lähetettäväksi pyritään toteuttamaan yhteishanke, jossa kaikenikäisiä suomalaisia kannustetaan kertomaan, mitä he ajattelevat juhlivasta pääkaupungista ja sen asukkaista. Kysymykseen voisi tulla esimerkiksi av-alan opiskelijoille suunnattu kilpailu, jonka tuloksena syntyvä tv-ohjelma esitettäisiin Helsinki-päivänä. Ohjelmaa voisi ehkä myöhemmin käyttää kaupungin viestinnässä ja näyttelyissä.

Metroasemien historiataulut

Juhlavuoden ja myös pitenevän metroradan kunniaksi metroasemille sijoitetaan kunkin aseman ympäristön historiasta kertovat taulut, joihin kaupunginmuseolla on valmis aineisto.

Juhlanäyttely

Virka Galleriassa kaupungintalon ala-aulassa avataan pääsiäisen jälkeisellä viikolla historiallinen juhlanäyttely, joka esittelee Helsingin pääkaupunkiuden vaiheita. Näyttely tehdään kaupunginmuseon, kaupunginarkiston ja Virka Gallerian yhteistyönä.

Unioninkatu-näyttely

Laituri, kaupunkisuunnitteluviraston Kampissa sijaitsevan info- ja näyttelytila, esittelee kesällä juhlan fyysisen teeman, Unioninkadun, kehitystä ja kaupunkikuvallista merkitystä. Näyttelyä täydentää karttaesite katulinjan varrella olevista kohteista sekä mahdollisesti toteutettava historialaattahanke. Myös opastukset kadun varrella voisivat olla ohjelmassa.

Made in Helsinki

Kaupunginmuseo tekee kaksoisjuhlavuoden kunniaksi Hakasalmen huvilaan näyttelyn Helsingin designhistoriasta. Käsityön ja arkiesineiden muotoilun kehitykselle omistettu näyttely keskittyy pääkaupunkiaikaan, jolloin Helsingistä kasvoi käsityö- ja teollisuuskeskus ja samanaikaisesti uudenaikaisen, urbaanin kulutuskulttuurin edelläkävijä Suomessa.

Juhlavuosi on esillä myös taidemuseon, kulttuurikeskusten ja kirjastojen tiloissa.

EU:n pääkaupunkikokous

Kansainvälisyys ja diplomatia ovat tärkeä osa Helsingin pääkaupunkiuden juhlavuotta. Historiallisista syistä erityisesti Pietari on merkittävä, mikä pyritään ottamaan huomioon niin virallisessa juhlinnassa kuin yleisötapahtumissakin. Toinen keskeinen viiteryhmä ovat Tukholma sekä muut Pohjoismaiden ja Itämeren piirin pääkaupungit. Eurooppalainen näkökulma pääkaupunkiuden juhlaan avautuu syksyllä 2012 Helsingissä pidettävässä EU:n pääkaupunkien yhdistyksen UCUE:n vuosikokouksessa, jonka yhteyteen kaavaillaan kansainvälistä metropolipolitiikan konferenssia. Kansainvälisyyden huipentaa maailman designpääkaupungin asema.

Virastojen ohjelma

Kaupungin virastot ja liikelaitokset järjestävät juhlavuoteen liittyvää ohjelmaa. Kuvaus alustavista ohjelmaideoista on mietinnössä.

Kaupunginjohtaja toteaa, että johtajistokäsittelyssä tullaan asettamaan työryhmä johtamaan ja toteuttamaan juhlavuoden ohjelmaa. Talous- ja suunnittelukeskus huolehtii juhlavuoden tuottajan palkkaamisesta.

Helsinki 200 vuotta pääkaupunkina -juhlavuotta varten suunnitellaan kokonaisuutta luonnehtiva visuaalinen ilme tunnuksineen ja sitä käytetään kaikessa juhlavuoden merkeissä toteutettavassa viestinnässä. Verkkosivut, esitteet, tiedotteet, lehti-ilmoitukset, julisteet ja kutsukortit juhlavuoden tilaisuuksiin sekä mahdolliset oheistuotteet toteutetaan juhlavuosi-ilmeeseen pohjautuen. Visuaalisen ilmeen ja logon suunnittelussa varaudutaan siihen, että sen rinnalla käytetään myös WDC 2012 -tunnusta.

Juhlavuotta varten julkaistaan verkkosivusto, jossa esitellään kuvin ja tekstein juhlavuoden tapahtumatietoja, Helsingin historiaa, pääkaupungiksi tulon vaiheita ja tarinoita sekä kaupungin kehitystä pääkaupunkina. Juhlavuoden verkkosivusto tehdään kotimaisilla kielillä suomeksi ja ruotsiksi sekä englannin-, saksan-, ranskan- ja venäjänkielisenä.

Juhlavuoden budjetissa varaudutaan viestintään ja markkinointiin sekä virallisiin juhlallisuuksiin. Kaupunkilaisille ja matkailijoille tarkoitetut tilaisuudet hoidetaan normaalien tapahtumabudjettien puitteissa. Kaupungin virastot vastaavat järjestämiensä tapahtumien kustannuksista. Juhlavuoden keskeisistä hankkeista erityisesti kaupungin uusi opastejärjestelmä vaatii oman budjettinsa ja vastuutuksensa.

Pääkaupungiksi tulon 200-vuotisjuhlien budjetti vuosille 2011 – 2012 on yhteensä 850 000 euroa.

Lisäksi kaupunginjohtaja ilmoittaa, että keskustan kulttuurikohteiden viitoituksen toteutus on tarkoitus aloittaa Torikortteleiden ja Unioninkadun alueelta keskustan kehittämisprojektin johdolla.

ESITYS HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄLLE RAITIOLIIKENTEEN KOKONAISKEHITTÄMISSELVITYKSEN JATKOTOIMISTA

Khs 2009-2451

RYJ Kaupunginhallitus päättänee tehdä Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymälle seuraavan esityksen raitioliikenteen kehittämisestä:

Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitos (HKL) on yhteistyössä Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen. Työ on jatkoa vuonna 2006 valmistuneelle raitiolinjaston kehittämisselvitykselle (Ratikka 2015).

Kokonaiskehittämisselvityksessä esitetään raitioliikenteen tavoitteellinen tila vuosina 2020 ja 2030 sekä toteutuspolku kohti tavoitetilaa. Selvitykseen on koottu Helsingin ajankohtaisten raitioliikennehankkeiden sisältö ja suunnittelutilanne hankekokonaisuuksien ohjelmoinnin ja päätöksenteon tueksi.

Selvityksessä on laadittu jo tehtyihin päätöksiin, maankäytön kehittämishankkeiden toteutumisarvioihin ja muihin suunnittelulinjauksiin perustuvat alustavat linjasto- ja liikennöintisuunnitelmavaihtoehdot vuoden 2020 tavoitelinjastosta. Vaihtoehtoja on vertailtu liikennöintikustannusten arvioinnin ja liikennemallitarkasteluiden perusteella niin, että parhaiden tämänhetkisten tietojen perusteella on luotu suositus linjaston kehittämispolusta.

Selvityksessä suositellaan linjaston kehittämispoluksi seuraavaa:

- syksyllä 2011 linjan 8 jatkaminen Salmisaaresta Crusellin siltaa pitkin Jätkäsaareen

- syksyllä 2012 linjan 9 reitin muuttaminen kulkemaan rautatieasemalta Kampin läpi Jätkäsaareen Länsiterminaalin väliaikaiselle kääntöpaikalle

- vuonna 2013 linjan 9 jatkaminen Pasilan sillan yli Länsi-Pasilaan ja Ilmalaan

- vuonna 2013–2014 raitiolinjan 3T reitin muuttaminen kulkemaan Topeliuksenkadun ja Nordenskiöldinkadun kautta

- vuonna 2015–2016 raitiolinjan 10 haaroittaminen siten, että puolet linjan vuoroista liikennöi kääntyen Lasipalatsilta Laajasaloon ja puolet Etelä-Helsinkiin.

Selvityksen mukaan vuosina 2009–2020 tarvittavat raitioteiden uusinvestoinnit ovat yhteensä noin 130 milj. euroa, josta merkittävin osuus muodostuu Laajasalon ja Kalasataman ratainfrastruktuurista. Kustannusarvio sisältää ratarakenteen, ratasähkön ja sähkönsyöttöasemat. Kustannuksiin ei sisälly ohjelman toteutuksesta aiheutuvia katurakenteen muutoksia ja teknisen huollon verkostojen siirtoja olemassa olevilla kaduilla tai raitioliikenteen vaatimia siltoja ja vastaavia rakenteita.

Rataverkon varayhteydet ovat keskeinen edellytys liikennöinnin luotettavuudelle ja raitioliikenteen toimintamahdollisuuksille poikkeus- ja häiriötilanteissa. Näiden kehittämiseen varaudutaan selvityksessä noin 9 milj. eurolla ennen vuotta 2020.

Raitiolinjaston keskeisimpiä laajentumissuuntia vuoteen 2020 mennessä ovat Jätkäsaari, Ilmala, Kruunuvuorenranta ja Kalasatama. Raitiolinjaston laajentaminen edellyttää uutta kalustoa jo hankittavaksi päätettyjen kalustoinvestointien lisäksi. Vuoteen 2020 mennessä tarvitaan noin 30 lisävaunua, jos suunnitellut hankkeet toteutuvat aiotusti.

Raitioliikenteen kehittämissuunnitelmat ovat myös osin riippuvaisia loppuvuodesta 2010 tehtävistä johdinautoliikenteen kehittämispäätöksistä.

Keskeisinä jatkoselvitystarpeina on selvityksessä todettu seuraavaa:

- raitioliikenteen roolin ja merkityksen täsmentäminen Kalasataman joukkoliikenteessä sekä linjastovaihtoehdon valinta

- Munkkivuoren ja Taka-Töölön ratahankkeiden tarkempi suunnitelma sisältäen arvion alueen bussilinjojen korvaamiseksi raitioliikenteellä

- linjan 1 liikennesuunnan kokonaistarkastelu

- katutilan mitoituksiin, liikennöitävyyteen ja linjastovaihtoehtoihin liittyvät lisäsuunnittelutarpeet Etelä-Helsingin raideyhteyksien toteuttamiseksi ja liikennöinnin mahdollistamiseksi.

Vuosina 2021 - 2030 toteutettavien ratarakenteiden kustannukset noin 74 milj. euroa.

Koko kehittämisohjelman kustannukset ovat selvityksen mukaan noin 204 milj. euroa.

Raitioliikenteen nopeuttamiseksi ja luotettavuuden kehittämiseksi selvityksessä esitetään linjakohtaista tarkastelua, jossa määritellään linjakohtaisesti realistiset nopeus- ja luotettavuustavoitteet. Koko järjestelmää koskeva nopeuttamistavoite johdettaisiin jatkossa yksittäisten linjojen tavoitteista. Nopeuttamisen yhtenä keskeisenä edellytyksenä on, että raitioliikenteen erottelua muusta liikenteestä parannetaan ja uudet raitiotiehankkeet toteutetaan siten, että raitiovaunuille varataan omat kaistat. Nopeuttaminen on keskeinen edellytys raitioliikenteen kustannustehokkuuden parantamiseksi.

Kaupunginhallitus esittää, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä jatkaisi raitioliikenteen suunnittelutyötä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitos-liikelaitoksen kanssa oheen liitetyssä Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvitys -raportissa annetun linjastosuosituksen ja jatkoselvitystarpeiden pohjalta.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että raitiotiehankkeiden kehittämispolkua ja tavoitetilaa päivitetään jatkossa säännöllisesti.

Pöytäkirjanote jäljennöksin raportista Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle ja pöytäkirjanote liikennelaitos-liikelaitokselle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvitys -raportti
	Liite 2	Esitys Helsingin seudun... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitos (HKL) on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen. Selvitys lähetetään Helsingin seudun liikenne
-kuntayhtymälle (HSL) käsiteltäväksi ja jatkosuunnittelun pohjaksi. Tarve selvitykselle johtuu suurista maankäytön kehittämishankkeista, jotka edellyttävät joukkoliikennejärjestelmän luomista uusille alueille.

Selvityksessä on esitetty raitioliikenteen tavoitteellinen tila vuosina 2020 ja 2030 sekä toteutuspolku kohti tavoitetilaa. Raitioliikenteen kehittämisselvityksessä esitetään myös liikenteen toimivuutta parantavia toimenpiteitä. Vuosien 2009 – 2020 uusintainvestointien kustannukset ovat noin 130 milj. euroa ja 2021 – 2030 kustannukset noin 74 milj. euroa.

ESITTELIJÄ Helsingin kaupungin liikennelaitos-liikelaitos (HKL) on yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettänyt raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvityksen. Työ on jatkoa vuonna 2006 valmistuneelle raitiolinjaston kehittämisselvitykselle (Ratikka 2015).

./. Helsingin raitioliikenteen kokonaiskehittämisselvitys -raportti on liitteenä 1. Selvitys löytyy myös internet-osoitteesta http://www.hel.fi/hkl, kohdasta Tietoja HKL:stä / Julkaisut / Suunnitelmat.

Selvityksen pääsisältö

Selvitys käsittelee raitioverkon tavoitetilaa, tulevia ratahankkeita, tarvittavaa vaunumäärää ja raitioliikenteen liikennöinnin kehittämisen periaatteita. Lisäksi selvityksessä tarkastellaan muita teknisiä ja toiminnallisia toimenpiteitä raitioliikenteen tehostamiseksi. Raide-Jokeri ja muut mahdolliset pikaraitiotiet on erillishankkeina rajattu selvityksen ulkopuolelle.

Selvityksessä todetaan raitioliikenteen nykytilasta, että raitiovaunut ovat kantakaupungin joukkoliikenteen pääasiallinen kulkumuoto. Vuonna 2008 tehtiin noin 53,9 milj. matkaa. Helsingissä liikennöi kymmenen raitiolinjaa, ja linjaston yhteispituus on noin 85 kilometriä. Raitioliikenteen ongelmia ovat liikenteen nopeuden hidastuminen toteutetuista nopeuttamistoimenpiteistä huolimatta. Lisäksi liikenteen täsmällisyydessä ja ajoaikojen hajonnassa nähdään parantamisen varaa.

Raitioliikenteen kehittämistarpeeseen 2010-luvulla vaikuttavat uudet maankäyttöhankkeet Jätkäsaari, Kalasatama, Kruunuvuorenranta, Keski-Pasila ja Munkkisaari - Hernesaari. Painopiste linjaston kehittämisessä on näiden alueiden liittäminen raitiotieverkon piiriin. Muita linjaston kehittämissuuntia ovat poikittaisyhteyksien kehittäminen ja kantakaupungin yksittäiset raitiolinjahankkeet bussiliikenteen korvaamiseksi. Näistä kehittämislinjoista on laadittu vaihtoehtotarkasteluja, jotka ovat perustana linjasto- ja liikennöintisuunnitelmille vuosille 2020 ja 2030.

Selvityksen mukainen raitiotielinjaston kehittämispolku vuosina 2011 - 2020 on seuraava:

- Ruoholahti - Jätkäsaari v. 2010 - 2011

- Kamppi - Jätkäsaari v. 2011 - 2012

- Kaupungintalokorttelit v. 2011 - 2012

- Pasila - Ilmala v. 2012 - 2013

- Topeliuksenkatu 1. vaihe (Nordenskiöldinkatu) v. 2012 - 2013

- Kruunuvuorenranta (Laajasalo) 1. vaihe v. 2013 - 2014

- Kirurgi - Merikatu v. 2014 - 2015

- Jätkäsaari 2. vaihe (Välimerenkatu) v. 2014 - 2015

- Laajasalo 2. vaihe (Koirasaarentie) v. 2015 - 2019

- Jätkäsaari 3. vaihe (Atlantinkatu) v. 2015 - 2019

- Vallilanlaakso v. 2015 - 2019

- Kalasatama v. 2015 - 2019

- Topeliuksenkatu 2. vaihe (Meilahti) v. 2015 - 2019

Vuoteen 2020 mennessä toteutettavien rataosuuksien pituus on yhteensä noin 48,5 kilometriä ja ratarakenteiden kustannukset lähes 130 milj. euroa. Kustannukset eivät sisällä katurakenteiden muutosten, johtosiirtojen tms. kustannuksia eikä siltojen rakennuskustannuksia.

Rataverkon laajentaminen vuoden 2020 jälkeen koostuu seuraavista hankkeista:

- Hernesaaren rata välillä Bulevardi - Eiranranta - Hernesaari

- Fredrikinkatu välillä Bulevardi - Kamppi

- Munkkivuoren rata välillä Munkkiniemenaukio - Raumantie

- Haartmaninkatu

- Wallininkatu

- Oulunkylän rata välillä Mäkelänkatu - Pohjolan aukio

- Oulunkylän jatke välillä Käpylä - Patola / Veräjämäki

- Hermanninrannan rata välillä Kalasatama - Hämeentie

- Pasila – Töölönranta.

Vuosina 2021 - 2030 toteutettavien rataosuuksien pituus on noin 28,6 kilometriä ja ratarakenteiden kustannukset noin 74 milj. euroa.

Koko kehittämisohjelman laajuus vuoteen 2030 on selvityksen mukaan siten yhteensä noin 77,1 kilometriä ja kustannukset noin 204 milj. euroa.

Selvitys sisältää Kruunuvuorenrannan, Kalasataman, Keski-Pasilan ja Munkkisaari-Hernesaaren raitioliikennehankkeet ja suunnittelutilanteet hankekokonaisuuksien ohjelmoinnin ja päätöksenteon tueksi. Ratahankkeiden toteuttamisaikataulut kytkeytyvät pitkälti uusien alueiden toteuttamisaikatauluihin.

Ennen vuotta 2020 suunniteltaviksi toteutettavien hankkeiden suunnittelu on pääsääntöisesti käynnissä yleissuunnitelmatasoisena joko alueellisen kaavoituksen yhteydessä tai erillisinä projekteina. Vuoden 2020 jälkeisiin hankkeisiin varaudutaan muun kaavoitustyön yhteydessä.

Raitioliikenteen kehittämisselvityksessä esitetään myös liikenteen toimivuutta parantavia ja liikenteestä aiheutuvia melu- ja tärinähaittoja vähentäviä toimenpiteitä, kuten ratojen varayhteyksien rakentaminen, jyrkkien kaarteiden loiventaminen, raideristikoiden muuttaminen syväuraisiksi ristikoiksi ja pysäkkien parantaminen.

Selvityksen mukaan linjaston laajentaminen edellyttää 30 raitiovaunua lisää vuoteen 2020 mennessä vanhaa kalustoa korvaavien 40 vaunun lisäksi. Lisäksi tarvitaan uutta varikkotilaa. Varikkokapasiteetin osalta selvityksessä viitataan vireillä olevaan erilliseen raitiovaunuvarikkoselvitystyöhön.

Selvityksessä on yleisesti tarkasteltu myös raitioliikenteen nopeuttamista ja luotettavuuden parantamista. Nopeuttamiskeinoina tarkastellaan liikennevaloetuuksien kehittämistä, pysäkkivälin pidentämistä ja raitioliikenteen erottelua omille kaistoilleen. Luotettavuuden parantamiskeinoina on mainittu mm. väärinpysäköinnin vähentäminen ja kuljettajarahastuksesta luopuminen.

Lausunnot selvityksestä

./. Asiasta on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan, kiinteistölautakunnan, yleisten töiden lautakunnan sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Lausunnot kokonaisuudessaan ovat liitteessä 2 (päätöshistoria).

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa lausunnossaan, että selvityksen valmistumisen jälkeen on jatkosuunnittelutyössä tullut muutoksia mm. Kalasataman linjastoon ja Vallilanlaakson ratayhteyden alkuvaiheen liikennöintiin. Alkuvaiheessa Kalasataman alueen liikennöinti perustunee metroon ja busseihin. Myöhemmin Kalasatamasta liikennöitäneen raitiovaunuilla vähintään Hakaniemen kautta keskustaan ja Vallilanlaakson kautta Pasilaan. Mahdollisia raitiovaunuyhteyksiä Laajasaloon ja suoraan Pasilaan selvitetään edelleen ja linjastosuunnitelmat valmistuvat kevään 2010 aikana. Vallilanlaakson radan osalta todennäköisin alkuvaiheen ratkaisu on rataa käyttävän linjan jatkuminen Arabianrantaan, jolloin toinen Arabianrantaan nyt kulkevista linjoista lyhennettäisiin Paavalin kirkolle.

Kaupunkisuunnittelulautakunta toteaa myös, että alustavien selvitysten mukaan Munkkivuoren suunnan bussiliikenteen korvaaminen raitiotieyhteydellä näyttäisi kannattavalta. Tämän vuoksi asian jatkoselvityksiä tulisi lautakunnan mielestä kiirehtiä. Selvityksessä mainittu raitiolinjan 1 liikennesuunnan kokonaistarkastelu käynnistetään, kun suunnitteluresursseja vapautuu. Osaltaan suunnitelmiin vaikuttavat myös vuoden 2010 aikana tehtävät johdinautoliikenteen kehittämispäätökset.

Lautakunta toteaa myös, että raitiotiehankkeiden kehittämispolkua ja tavoitetilaa tulisi jatkossa päivittää säännöllisesti.

Kiinteistölautakunta toteaa, että uusien maankäyttöhankkeiden edellyttämiin linjastojen tai varikkoalueiden mahdollisiin maanhankinta- ja luovutustarpeisiin varaudutaan.

Yleisten töiden lautakunnan lausunnossa tuodaan esiin, että kehittämissuunnitelmaan sisältyvien hankkeiden laajuus ja määrä on niin suuri, että ohjelman toteuttamisaikataulun realistisuus tulee arvioida erityisen huolellisesti. Yleisten töiden lautakunta kiinnittää huomiota myös siihen, että kustannuksiin eivät sisälly ohjelman toteutuksesta aiheutuvat katurakenteen muutokset ja teknisen huollon verkostojen siirrot olemassa olevilla kaduilla eivätkä myöskään raitiotien vaatimat sillat ja vastaavat rakenteet. Niiden huomioon ottaminen nostaa lautakunnan käsityksen mukaan kehittämisohjelman mukaiset raitiolinjastokustannukset yli kaksinkertaiseksi selvityksessä esitettyyn nähden. Riippumatta siitä, kuinka nämä kustannukset rahoitetaan, ne tulee esittää kehittämisohjelman toteuttamiskustannuksissa.

Yleisten töiden lautakunta mainitsee myös, että raitioliikenteen nopeuttamiseksi tehtävien parannusten aikaan saaminen edellyttää radikaaleja liikennejärjestelyjä (pysäköintirajoitukset, ajokiellot tms.), joiden läpivienti ahtailla kaduilla on vaikeaa. Uusilla alueilla sujuvan liikennöinnin varmistaminen edellyttää riittävän väljää liikennetilan mitoitusta siten, että raitioliikenteelle voidaan taata omat kaistansa koko raitiolinjalla.

Talous- ja suunnittelukeskus pitää kehittämisselvitystä tarpeellisena, ja raitioliikenteen kehittämistä strategisten linjausten mukaisena. Talous- ja suunnittelukeskuksen mukaan selvitykseen sisältyvien mittavien raitioliikenneinvestointien toteutusaikataulu tulee tarkasteluun osana kaupungin joukkoliikenneinvestointeja ja toteutus joudutaan sopeuttamaan kaupungin taloudellisten raamien puitteisiin. Uusien kaupunginosien osalta aikataulut kytkeytyvät alueen muuhun rakentamiseen. Lopullinen toteutusaikataulu päätetään vuosittain talousarvion ja suunnitelman yhteydessä. Hankkeiden kustannusarvioiden pitävyyteen taloussuunnitelmavaiheessa tulee kiinnittää erityistä huomiota.

Esittelijän kannanotot

Esittelijä toteaa, että tarve selvitykselle johtuu suurista maankäytön kehittämishankkeista, jotka edellyttävät joukkoliikennejärjestelmän luomista uusille alueille.

Laajentamishankkeiden rinnalla on tärkeää kehittää nykyistä raitioverkkoa ja sen liikennöintiä. Raitioliikenteen nopeuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän, kaupunkisuunnitteluviraston ja liikennelaitos-liikelaitoksen välillä.

Varsinaisen ratarakenteen kehittäminen siihen liittyvine katurakenteeseen, kalustoon, varikoihin ym. kohdistuvine järjestelyineen merkitsevät mittavia investointeja, joihin joudutaan varautumaan tulevina vuosina. Ohjelman toteuttamisaikataulu on mm. hankkeiden suuri määrä, uusien alueiden rakentumisen aikataulu ja kaupungin talouden kiristyvä tilanne huomioon ottaen arvioitava hyvin huolellisesti. Lopullinen toteutusaikataulu päätetään vuosittain talousarvion ja suunnitelman yhteydessä.

Liikennejärjestelmän kehittäminen pääosin raideliikenteeseen perustuen on eräs Helsingin kaupungin strategiaohjelman tavoitteista. Kehittämisselvitys on hyvä perusta kehittämistoimien jatkamiselle pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen suunnittelusta vastaavan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän sekä kaupungin yhteistyönä.

Lopuksi esittelijä toteaa, että joukkoliikennejärjestelmän kokonaiskehittäminen pääkaupunkiseudulla kuuluu Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymälle, joten kokonaiskehittämisselvitys saatetaan kuntayhtymän käsiteltäväksi. Kuntayhtymä vastaa niin alueellisista ja kulkumuotokohtaisista kehittämisselvityksistä kuin liikennejärjestelmävaihtoehtojen valinnasta. Kaupunki puolestaan vastaa osa-aluekohtaisia suunnitelmia varten tarvittavista tarkemmista infrasuunnitelmista ja joukkoliikennehankkeisiin liittyvästä kaavoituksesta. Hankesuunnitelmat ja niihin liittyvät katusuunnitelmat samoin kuin joukkoliikenneinfran ja katurakenteiden rakennussuunnitelmat tulevat aikanaan kaupungin päätettäväksi.

Asiantuntijana kokouksessa HKL-liikelaitoksen toimitusjohtaja Matti Lahdenranta.

6.4.2010 pöydälle pantu asia

DAMICO OY:N OIKAISUVAATIMUS RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOINTA JOHTAVAN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ 18.12.2009 § 143: RUOKAHUOLLON KUSTANNUSSELVITYKSEN TILAAMINEN

Khs 2009-2650

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä esityslistalta ilmenevin perustein Damico Oy:n oikaisuvaatimuksen rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan 18.12.2009 § 143 tekemästä, Helsingin kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannusselvityksen tilaamista koskevasta hankintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemää päätöstä olisi muutettava.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista annetun lain 82 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on tämän lain vastainen.

Pöytäkirjanote Damico Oy:lle valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta sekä hankintakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Damico Oy:n oikaisuvaatimus 18.1.2010
	Liite 2	Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 18.12.2009
	Liite 3	Damico Oy:n oikaisuvaatimus... - Päätöshistoria
	Liite 4	Damico Oy:n kirjelmä 12.3.2010

TIIVISTELMÄ Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on päätöksellään 18.12.2009 § 143 päättänyt tilata konsulttiselvityksen kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannuksista Ramboll Management Consulting Finland Oy:ltä.

Damico Oy on 18.1.2010 tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä. Damico vaatii päätöksen oikaisemista ja Damicon tekemän tarjouksen valitsemista kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja eniten asiantuntemusta omaavana vaihtoehtona.

Asiasta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalvelujen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Saatujen selvitysten mukaan oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemää päätöstä olisi muutettava. Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi.

ESITTELIJÄ Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 18.12.2009 § 143 hyväksyä Ramboll Management Consulting Finland Oy:n Helsingin kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannusselvityksen toimittajaksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Ramboll Management Consulting Finland Oy:n tarjouksen arvonlisäveroton hinta on 29 540 euroa.

./. Damico Oy on 18.1.2010 tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä. Oikaisuvaatimuskirjelmä on liitteenä 1. Oikaisuvaatimuksen liitteet ovat nähtävänä kokouksessa.

Damico on vaatinut päätöksen oikaisemista ja Damicon tekemän tarjouksen valitsemista kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja eniten asiantuntemusta omaavana vaihtoehtona.

./. Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös perusteluineen on liitteenä 2.

./. Asiasta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalvelujen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Lausunnot ovat liitteessä 3 (päätöshistoria).

Hankintayksikkö sai kuusi tarjousta ja Damico Oy (jäljempänä Damico) sijoittui tarjouskilpailussa viidenneksi. Kyseessä on ollut julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu kansallisen kynnysarvon ylittävä palveluhankinta.

Damicon oikaisuvaatimus on tehty kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen päätöksestä oikealle toimielimelle, kaupunginhallitukselle. Damico on tarjoajana asianosainen. Päätösluettelon ote oikaisuvaatimusohjeineen on lähetetty Damicolle 29.12.2009. Oikaisuvaatimus on tehty 18.1.2010 määräajassa.

Damico väittää tarjoajia koskevien kelpoisuusvaatimuksiin liittyen, että Rambollin tarjous ei täytä tarjouspyynnössä esitettyjä ammatilliseen pätevyyteen liittyviä vaatimuksia. Rambollin ilmoittamat henkilöt eivät ole osallistuneet tarjouspyynnön 7.2 -kohdan vaatimuksen 6 mukaisiin vastaaviin projekteihin edellisen kolmen vuoden aikana, minkä vuoksi Rambollin tarjous olisi tullut hylätä.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että tarjoukset käsitellään kahdessa vaiheessa. Määräajassa saapuneet tarjouksista tarkistetaan ensin tarjoajien soveltuvuuden täyttyminen sekä tarjouspyynnön mukaisuus. Tämän jälkeen ne tarjoukset, jotka täyttävät tarjoajille ja tarjouksille asetetut vaatimukset, vertaillaan tarjouspyynnössä esitettyjen arviointikriteerien mukaisesti. Hankintalain 73 §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Tarjouspyynnön kappaleen 7.2 Tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät ehdottamat vaatimukset on esitetty tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä vaatimuksia. Vaatimuksen 6 mukaan konsulttityön suorittamisesta vastaavilla henkilöillä tulee olla riittävä koulutus ja ammatillinen pätevyys sekä kokemus. Riittäväksi koulutukseksi, ammatilliseksi pätevyydeksi ja kokemukseksi katsotaan vähintään soveltuva korkeakoulututkinto ja osallistuminen vähintään kolmeen (3) tätä hankintaa vastaavaan selvityksen tekemiseen viimeisen kolmen (3) vuoden aikana.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintapäätöksen mukaan tarjoajat ovat toimittaneet vaaditut selvitykset tarjouspyynnön mukaisesti ja tarjoajat täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset. Ramboll on toimittanut tarjouksessaan selvityksen kolmesta konsultista.

Hankintapäätöksen perusteluista vastannut talous- ja suunnittelukeskus on antanut oikaisuvaatimuksesta lausunnon ja lausunnossa on tuotu esille Rambollin tarjouksessa ilmoitettujen konsulttien koulutus ja hankintaa vastaava kokemus. Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnosta ilmenee, että kaikissa tarjouksissa konsulttityön suorittamisesta vastaavilla henkilöillä oli vähintään soveltuva korkeakoulututkinto ja he olivat osallistuneet hankintaa vastaaviin tuottavuuteen liittyviin arviointiselvityksiin tai kustannusten mallintamisselvityksiin viimeisen kolmen vuoden aikana.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty vastaavalle selvitystyölle erityistä määritelmää. Oikeuspalvelujen lausunnon mukaan hankintayksikkö on voinut katsoa Rambollin konsulttityön vastaavien henkilöiden täyttävän vaatimuksen 6 mukaiset vähimmäisvaatimukset, eikä Rambollin tarjousta ole tullut hylätä tai sulkea pois tarjouskilpailusta.

Damico väittää, että tarjouspyynnössä ei ole otettu huomioon kokonaistaloudellista edullisuutta harkittaessa mm. sitä paljonko työtä tarjottuun hintaan sisältyy. Päätöksessä ei ole huomioitu sitä, kuinka monta tuntia tehtävää työtä tarjoukset sisältävät ja mikä on ollut tarjottu tuntihinta. Damicon tarjous on sisältänyt enemmän työtä kuin voittanut tarjous.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintalain 69 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Valintaperusteena hankinnassa on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kappaleessa 9. Tarjousten vertailu on määritelty tarjoushinnan ja palvelun laatutekijöiden merkitys kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa. Hinnan painoarvo on ollut 40 % ja laadun 60 %. Hinta on tullut ilmoittaa kiinteänä arvonlisäverottomana kokonaishintana ja samalla on tullut ilmoittaa käytettävät veloitusperusteet. Vertailuhintana on käytetty kiinteätä kokonaishintaa.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintapäätöksestä on havaittavissa, että hintavertailussa on tarjouspyynnön mukaisesti käytetty tarjouksissa ilmoitettuja kokonaishintoja. Tarjouksiin sisältyvän työn määrällä tai tuntihinnalla ei ole ollut merkitystä vertailuhintaa laskettaessa. Vertailussa ei ole tullut huomioida työn tuntihintaa tai työmäärää Damicon esittämällä tavalla, vaan siinä on tullut käyttää tarjouspyynnön mukaista kiinteätä kokonaishintaa.

Damico väittää, että päätöstä ei ole tehty objektiivisin perustein, eikä hankintamenettely ole ollut tasapuolinen tarjouskilpailuun osallistuvien välillä. Tarjouspyyntö ei ole tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on käyttänyt rajoittamatonta vapautta määrittäessään, minkä painoarvon referensseille päätöksenteossa annetaan.

Laatuvertailun osalta Damico väittää, että päätöksessä on vedottu epäselviin perusteisiin. Damico on saanut laatuvertailussa vain kolmasosan Rambollin saamista pisteistä, eikä päätöksestä ilmene, miksi se on saanut Rambollia vähemmän pisteitä. Projektisuunnitelman ensimmäisen, tavoitteiden vastaavuutta koskevan kriteerin, osalta jää epäselväksi, mistä painopisteestä perusteluissa on kysymys, mitkä tavoitteet on tarjouspyynnöissä jätetty tilaajan toteutettaviksi ja miltä osin vain tarjouspyynnön vaatimukset on toistettu. Hankintapäätöksestä ei ilmene, miten tällaisiin ratkaisuihin on päästy, eikä siinä ole mainittu, mitkä yksittäiset tarjoukset ovat virheellisiä tai puutteellisia. Damicon projektisuunnitelman sisältö on laajempi kuin Rambollin ja Damicon olisi tullut saada samat pisteet Rambollin kanssa. Lisäksi Rambollin tarjouksessa ei ole esitetty selvitystyön tavoitteiden kannalta asiaa jäsentäviä uusia näkökulmia.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintalain 2 §:n mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä. Lain 40 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 72 §:n mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Tarjouspyynnön 9. kappaleen mukaan laatua on arvioitu projektisuunnitelman sisällön ja toteuttamiskelpoisuuden kannalta seuraavasti:

Projektisuunnitelman sisältöä arvioidaan tarjoukseen liittyvän projektisuunnitelman perusteella. Lisäksi arvioidaan projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta suhteessa suunnitelmassa esitettyihin konsultin omien resurssien käyttöön sekä tilaajaosapuolelta edellytettäviin tehtäviin ja resurssienkäyttöön. Projektisuunnitelmasta arvioidaan suunnitelman sisältöä suhteessa tarjouksen kohdassa Selvitystyön tavoitteet määriteltyihin tavoitteisiin sekä projektisuunnitelman toteuttamisessa esitettyjä resurssien käyttöä suhteessa projektisuunnitelmassa esitettyihin tehtäviin.

Projektisuunnitelman sisältöä ja toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella:

- projektisuunnitelmassa on otettu huomioon selvitystyön tavoitteet ja toimittaja on mitoittanut resurssinsa realistisesti, arviointipisteet asteikolla 0-5

- projektisuunnitelman selkeys, arviointipisteet asteikolla 0-2

- projektisuunnitelma ei edellytä tilaajapuolelta suuria resursseja, arviointipisteet asteikolla 0-3

Tarjouspyynnön 8.2 – kappaleen mukaan tarjoukseen liitettävästä projektisuunnitelmasta tuli käydä ilmi työn aikataulutus, konsulttityön resurssitarpeiden erittely työpäiväperusteisesti sekä arvio tilaajan omien resurssien tarpeesta konsulttityön laatimiseksi. Projektisuunnitelmassa piti olla kuvattuna myös työskentelytapa, jolla konsulttityö aiotaan toteuttaa, kuten käytettävät menetelmät ja raportointimalli.

Hankintapäätöksen perustelut ilmenevät talous- ja suunnittelukeskuksen laatimasta hankintamuistiosta. Talous- ja suunnittelukeskus on täsmentänyt perusteluita lausunnossaan. Damico on saanut kohdasta kaksi pistettä. Lausunnosta ilmenee muun ohella, että Damicon tarjouksen painopiste on ollut tulevaisuuden keittiöverkostoa koskevassa tavoitteessa, kun keskeisenä osuutena ollut ruokahuollon nykyistä kustannusrakennetta eri keittiötyypeissä koskeva tavoite oli jätetty suurelta osin tilaajan tuotettavaksi. Rambollin tarjouksessa oli esitetty selvitystyön tavoitteiden kannalta asiaa jäsentäviä uusia näkökulmia ja Rambollilla oli tavoitetilan säästöpotentiaalin esittämiseen valmiita työkaluja.

Laatuvertailun toisen arviointikriteerin, projektisuunnitelman selkeyden, osalta Damico väittää, että Damicolla ei ole ollut tiedossaan, mitä seikkoja hankintayksikkö painottaa päätöksessään. Damico on epäillyt, että hankintayksikkö on tarkentanut perustelujaan tarjousten antamisen jälkeen ja se on voinut ohjata päätöksentekoa tarkoitushakuisesti.

Hankintapäätöksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukaan täydet kaksi pistettä sai, jos projektisuunnitelma oli selkeästi vaiheistettu ja siinä oli esitelty tarjoajan ja tilaajan tehtävät ja tarjoajan ja tilaajan resurssien käyttö eri vaiheissa. Ramboll sai kohdasta kaksi pistettä. Damicon tarjouksesta oli ilmennyt sen käyttämät resurssit eri työvaiheille. Tilaajan resurssien käyttöä ei tarjouksesta kuitenkaan täysin selvinnyt, minkä vuoksi se sai yhden pisteen.

Kolmannesta laatukriteeristä, tilaajalta vaadittavasta resurssimäärästä, Damico väittää että sen tarjouksessa esittämistä toimista mikään ei ole sellainen, että hankintayksikön tulisi tuottaa päätöksen perusteluissa mainittua etukäteisaineistoa. Vain henkilöstön tiedottaminen käynnistyvästä projektista ja sen tavoitteista on tehtävä ennen projektin aloittamista, muut Damicon oikaisuvaatimuksessa esittämät kohdat ovat projektin aikaisia toimia.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan hankintapäätöksen perusteluista ilmenevän, että tilaajan resurssitarve oli melko suuri kaikissa tarjouksissa. Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukaan Damicon tarjouksen osalta etukäteismateriaalin tuottamisen työläys lisäsi tilaajan resurssitarvetta, minkä vuosi se on saanut yhden (1) pisteen. Damico on edellyttänyt tilaajan toimittavan useita tarjouksessa ja lausunnossa mainittuja asiakirjoja ja selvityksiä.

Hankintapäätöksestä ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnosta ilmenevät tarjouspyynnön kaikkien vertailukriteerien mukaiset perustelut. Perusteluista on pääteltävissä, kuinka tarjouksia on kunkin yksittäisen vertailuperusteen osalta verrattu. Oikeuspalvelujen lausunnon mukaan hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää Damicon ja Rambollin tarjoukset suorittamallaan tavalla. Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä, eikä hankintayksikkö ole käyttänyt rajoittamatonta harkintavaltaa päätöstä tehdessään.

Oikeuspalvelut ei ota lausunnossaan kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen. Oikaisuvaatimus laillisuusperusteella ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

./. Damico Oy:lle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä oikeuspalvelujen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntojen johdosta. Damico Oy:n kirjelmä on liitteenä 4.

Damico Oy:n em. lisäkirjelmässä viitataan kuntalain 98 §:ään ja todetaan, että kaupunki on rikkonut lainkohdan määräystä pannessaan päätöksen täytäntöön ennen valitusajan päättymistä.

Esittelijä toteaa, että kuntalain 98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kyseessä on markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluva asia. Damico Oy on tehnyt valituksen asiassa myös markkinaoikeuteen ja vaatinut mm. hyvitysmaksua. Markkinaoikeus ei ole kieltänyt täytäntöönpanoa. Valitus ei näin ollen ole käynyt hyödyttömäksi.

Esittelijä viittaa edellä esitettyyn sekä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoihin ja toteaa, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään oikeudellisesti vaikuttavia seikkoja eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden vuoksi Khn tekemää hankintapäätöstä tulisi muuttaa.

LAUSUNTO LUONNOKSESTA HALLITUKSEN ESITYKSEKSI KANSANELÄKELAITOKSEN KUNTOUTUSETUUKSISTA JA KUNTOUTUSRAHAETUUKSISTA ANNETUN LAIN JA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUUTTAMISESTA

Khs 2010-561

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon luonnoksesta hallituksen esitykseksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta:

Kuntoutuspsykiatrian muuttuminen harkinnanvaraisesta lakisääteiseksi edistää edunjakamisen oikeudenmukaisuutta yhdenmukaistamalla kuntoutuspsykoterapian myöntämisedellytyksiä riippumatta vakuutusalueesta tai määrärahojen vuosittaisesta vaihtelusta. Esitykset myös selkeyttävät työnjakoa kuntoutuspsykoterapiasta vastaavan Kansaneläkelaitoksen ja hoitoon kuuluvasta psykoterapiasta vastaavan julkisen terveydenhuollon välillä. Kuntoutuspsykoterapian myöntämisedellytyksenä olevan riittävän, myös psykoterapeuttisen hoidon vaatiminen ohjaa keskeisten mielenterveyshäiriöiden hoitokäytäntöjä oikeaan suuntaan.

Esityksen perusteluissa todetaan Kansaneläkelaitoksen järjestämän kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuuden saattavan muodostua vähävaraisimmille esteeksi ottaa vastaan kuntoutuspsykoterapiaa, jolloin kuntoutuspsykoterapeuttinen hoito jäisi julkisen terveydenhuollon järjestettäväksi. Lisäksi lakiesityksen perusteluissa todetaan, että potilaalla tulee muutoinkin olla oikeus kieltäytyä Kansaneläkelaitoksen korvaamasta kuntoutuspsykoterapiasta, jolloin vastuu potilaan kuntoutuksesta siirtyy julkiselle terveydenhuollolle. On kuitenkin välttämätöntä, että omavastuuosuus valtiovallan toimin säädetään riittävän pieneksi, jotta kustannuksista potilaalle aiheutuva ongelma koskettaisi mahdollisimman harvoja eikä muodostaisi huomattavaa epätasa-arvon lähdettä. Jos potilas kustannus- tai muista syistä kieltäytyy Kansaneläkelaitoksen korvaamasta kuntoutuspsykoterapiasta, siirtyy vastuu potilaan kuntoutuksesta julkiselle terveydenhuollolle, mikä hämärtää suunnitellun työnjaon kuntoutuspsykoterapian ja hoidollisen psykoterapian välillä ja vaikuttaa kuntien ja valtion väliseen rahoitusvastuuseen.

Esitys lisännee toimeentulotukimenoja. Jos kuntoutuspsykoterapiaa saaneiden määrä kasvaa, kasvaa todennäköisesti myös niiden henkilöiden määrä, joille myönnetään psykoterapian omavastuuosuus toimeentulotukena. Nykykäytäntö on, että Kelan kuntoutuspsykoterapian omavastuuosuudet myönnetään toimeentulotukena, jos henkilöllä on oikeus toimeentulotukeen. Jos kuntoutusterapiaa pystytään tarjoamaan ilman viivettä, se nopeuttaa työelämään kuntoutumista ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä. Heikoimmassa taloudellisessa asemassa olevien psykoterapiapalveluihin hakeutuminen sekä hoidon aloittamisen ja hoitoon sitoutumisen varmistaminen edellyttää tulotasoon suhteutettua omavastuuosuutta.

Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiset kuntoutusmenot maksetaan tällä hetkellä sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta, jonka kulut rahoitetaan puoliksi valtion varoin ja puoliksi vakuutettujen sairaanhoitomaksujen tuotolla. Uudistuksessa psykoterapiakorvausten osuus vähennettäisiin harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoista ja tämä vähennettävä osuus lisättäisiin järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan rahoitukseen. Uudistus lisäisi kuitenkin sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen menoja, koska kuntoutuspsykoterapian tarve on arvioiden mukaan lähivuosina kasvava eivätkä käytettävissä olevat varat enää rajaisi oikeutta korvaukseen. Uudistuksen lisärahoitustarve vuonna 2011 olisi 6,6 milj. euroa, vuonna 2012 se olisi 9,0 milj. euroa, seuraavana vuonna 11,4 milj. euroa ja 13,0 milj. euroa vuonna 2014. Valtion rahoitus- osuus olisi puolet ja vakuutettujen puolet.

Valtion rahoitusosuuden kasvun rahoitustapoja ja mahdollisia vaikutuksia kuntataloudelle ei ole eritelty, mitä kaupunginhallitus pitää merkittävänä puutteena.

Koska julkisen terveydenhuollon järjestämä psykoterapia tulee muutoksen jälkeen vahvasti painottumaan akuuttivaiheeseen ja hoidolliseen psykoterapiaan, ei rinnakkaisten, kuntouttavaan psykoterapiaan suunnattujen resurssien ylläpito terveydenhuollon toimesta ole tarkoituksenmukaista. Julkisen terveydenhuollon vastuulle jäävien vakavien mielenterveyshäiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen on viime aikoina kehittynyt paljon uusia, tehokkaita menetelmiä, jotka vaativat psykiatrisen hoidon resursseja.

Kansaneläkelaitoksen harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaamassa kuntoutuspsykoterapiassa on ollut mahdollisuus myös lyhytterapiaan, mitä on käytetty varsin vähän. Tämän hoitomuodon osuuden lisääminen olisi hoitotulosten perusteella perusteltua. On kuitenkin tärkeää, että potilaalla on mahdollisuus jatkaa pidemmässä terapiassa, jos lyhytterapia ei ole tuottanut riittäviä tuloksia. On myös tärkeää, että potilaalla on mahdollisuus onnistuneen ja tavoitteensa saavuttaneen kuntoutuspsykoterapiajakson jälkeen saada uusi, ajallisesti rajoitettu hoitojakso, mikäli muutokset elämäntilanteessa tai työelämässä ovat johtaneet uuteen tai uusiutuneeseen häiriöön.

Lakiuudistus selkiyttää hoitoon sisältyvän ja kuntouttavan psykoterapian eroja. Näitä voitaisiin kuitenkin määritellä vielä selkeämmin niiden sisällön osalta. Hoitoon sisältyvä psykoterapia tähtäisi sairauden oireiden hallintaan saamiseen yhdessä lääkehoidon kanssa. Kuntoutuspsykoterapia tähtäisi adekvaatista hoidosta huolimatta jäljelle jääneiden oireiden hoitamiseen sekä häiriön uusiutumiselle altistavien tekijöiden hoitoon.

Huomiota tulisi kiinnittää lakisääteisen kuntoutuspsykoterapian ja muiden Kansaneläkelaitoksen kuntoutusmuotojen yhteensovittamiseen. Esimerkiksi neuropsykiatrisista häiriöistä kärsiville on ollut tarjolla neuropsykologista kuntoutusta. Näistä häiriöistä kärsiville tulee olla tarjolla työ- tai opiskelukyvyn saavuttamiseen suuntaavaa kuntoutusta, joissa on psykoterapeuttinen ja neuropsykologinen osuus. Sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien merkitystä palvelukokonaisuudessa tulee arvioida. Niiden sisältöä tulisi kehittää niin, että ne vaikuttaviksi tutkittuja menetelmiä käyttäen parantaisivat osallistujien kykyä hallita oireitaan ja niihin vaikuttavia stressitekijöitä. Kansaneläkelaitoksen tarjoaman vaikeavammaisten kuntoutuksena annettavan psykoterapian ja julkisen terveydenhuollon tarjoaman vaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon työnjakoa on arvioitava.

Masennuksen takia eläkkeelle päätymisen syynä on usein riittämättömän tehokas alkuhoito. Lakiuudistuksen myötä on mahdollisuus vaikuttaa depression hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin niiden tehostamiseksi. Kuntoutuspsykiatrian hakijan alkuhoidolle asetetaan esityksen perusteluissa aikaisempaa tarkemmin määriteltyjä vaatimuksia, mikä on tärkeä parannus. Osana alkuvaiheen hoitoa potilaalla tulee olla mahdollisuus Käypä hoito-suositusten mukaisesti vaikuttavaksi osoitettuun aikarajoitteiseen lyhytpsykoterapiajaksoon, jos muu alkuvaiheen hoitoon liittyvä psykososiaalinen tuki ei ole riittävää. Depressiossa pelkän lääkehoidon ja ns. tukea antavien käyntien tulokset jäävät usein vajavaisiksi ja siksi hoidollista lyhytpsykoterapiaa tulisi lähtökohtaisesti aina tarjota. Tutkimustiedon perusteella parhaat hoitotulokset saavutetaan yhdistämällä riittävä lääkehoito ja psykoterapia. Asianmukaisen alkuhoidon vaatimuksiin tulisi sisällyttää vaatimus hoitotulosten seuraamisesta arviointiasteikkojen avulla. Mahdollisen päihdeongelman kartoitus ja adekvaatin päihdehoidon toteuttaminen tulee myös sisältyä vaadittavaan alkuhoitoon. Vaadittavaan kuntoutussuunnitelmaan tulee sisältyä myös työhön paluun suunnitelma ja sen edellyttämä yhteydenpito työterveyshuoltoon ja työyhteisöön.

Yksilölyhytterapian ohella tulisi olla tarjolla vertaistukea ja potilasopastusta antavaa ryhmähoitoa psykososiaalisen hoidon osana. Psykiatrisen avohoidon osaamisresursseja lyhytterapioiden osalta on tuntuvasti lisättävä. Helsingin kaupungin terveyskeskus on toiminut jo vuosia esityksen perustelujen suuntaisesti lisäämällä voimakkaasti kognitiivisen terapian ja muiden hoitoon sisältyvien terapiataitojen koulutusta, rikastamalla avohoidon sisältöä ja perustamalla avohoidon, päiväsairaalan ja sairaalavuodeosaston resursseja yhdistävän Mielialahäiriökeskuksen Laakson sairaalaan avohoitopainotteisen depression hoidon tukemiseksi.

Erityisesti Helsinkiä ja muita Etelä-Suomen kaupunkeja, joissa on laaja psykiatrinen yksityissektori, koskettava seuraamusilmiö on ehdotetun muutoksen vaikutus julkisen ja yksityisen sektorin työnjaon toteutumiseen. Merkittävä osa Helsingissä psykoterapiakuntoutusta varten annetuista lääkärinlausunnoista on laadittu yksityislääkärien vastaanotoilla, usein työterveyshuollon konsultaatioon lähettämille potilaille. Esityksen perusteluissa mainitaan, että vastuu potilaan kokonaishoidosta ja kuntoutussuunnitelman laatimisesta siirtyy julkisen terveydenhuollon vastuulle. On tärkeää, että nykyinen käytäntö, jossa potilaat ovat saaneet alkuhoidon sekä ohjauksen psykoterapiaan yksityisessä hoitoyksikössä toimivalta psykiatrian erikoislääkäriltä, voi jatkua. Muussa tapauksessa suuri osa yksityisellä sektorilla tapahtuvista kuntoutuspsykoterapiatarpeen arvioinneista lääkärinlausuntoineen, kuntoutuspsykoterapiaa edeltävistä hoitojaksoista ja kuntoutuspsykoterapian seurantakäynneistä siirtyy julkisen psykiatrisen avohoidon tehtäväksi. Mikäli näin käy, kunnille tulee osoittaa tehtävään tarvittavat voimavarat.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle, sosiaalivirastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 10.3.2010, STM 128:00/2009
	Liite 2	Luonnos 3/2010, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta
	Liite 3	Lausunto luonnoksesta hallituksen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sosiaali- ja terveysministeriö pyytää viimeistään 6.4.2010 lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ja sairausvakuutuslain muuttamisesta.

Lisäaikaa lausunnon antamiseen on saatu 20.4.2010 saakka.

./. Lausuntopyyntö ja luonnos hallituksen esitykseksi ovat esityslistan liitteinä.

Kansaeläkelaitoksen nykyisin harkinnanvaraisena kuntoutuksena korvaama kuntoutuspsykoterapia ehdotetaan siirrettäväksi Kansaneläkelaitoksen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaksi lakisääteiseksi toiminnaksi. Kuntoutuspsykoterapian kohderyhmän määrittely vastaa aiempaa käytäntöä.

Esityksen mukaan Kansaneläkelaitos korvaisi kuntoutuspsykoterapiaa 16 – 67–vuotiaille vakuutetuille, joiden työ- tai opiskelukyky on mielenterveyden häiriön vuoksi uhattuna. Edellytyksenä olisi vähintään kolmen kuukauden pituinen hoitosuhde ja kirjallinen kuntoutussuunnitelma. Kuntoutuspsykoterapiaa korvattaisiin yhdellä päätöksellä enintään 80 kertaa yhden vuoden pituisen kuntoutusjakson aikana ja kolmen vuoden aikana yhteensä enintään 200 kertaa.

Esitys liittyy valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseen.

Asiasta on saatu 29.3.2010 terveyskeskuksen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen ja 31.3.2010 sosiaaliviraston lausunnot, jotka löytyvät esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että valtion rahoitusosuuden kasvun rahoitustapoja ja mahdollisia vaikutuksia kuntataloudelle ei ole eritelty. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain mukaiset kuntoutusmenot maksetaan tällä hetkellä sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksesta, jonka kulut rahoitetaan puoliksi valtion varoin ja puoliksi vakuutettujen sairaanhoitomaksujen tuotolla. Uudistuksessa psykoterapiakorvausten osuus vähennettäisiin harkinnanvaraisen kuntoutuksen määrärahoista ja tämä vähennettävä osuus lisättäisiin järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluvaan rahoitukseen. Uudistus lisäisi kuitenkin sairausvakuutuksen sairaanhoitovakuutuksen menoja, koska kuntoutuspsykoterapian tarve on arvioiden mukaan lähivuosina kasvava eivätkä käytettävissä olevat varat enää rajaisi oikeutta korvaukseen. Uudistuksen lisärahoitustarve vuonna 2011 olisi 6,6 milj. euroa, vuonna 2012 se olisi 9,0 milj. euroa, seuraavana vuonna 11,4 milj. euroa ja 13,0 milj. euroa vuonna 2014. Valtion rahoitus osuus olisi puolet ja vakuutettujen puolet.

Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

KANNANOTTO XXXX XXXXXX JA HELSINGIN LUONNONSUOJELUYHDISTYS RY:N MUISTUTUKSIIN VARTIOKYLÄN KORTTELIN NRO 45340 YM. ALUEIDEN JA MELLUNKYLÄN KORTTELEIDEN NRO 47074 - 47076 YM. ALUEIDEN (MM. KEHÄ I:N JA KIVIKONTIEN LIITTYMÄ) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11860)

Khs 2009-215

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kehä I:n eritasoliittymä on samanaikaisesti laaditun uuden tiesuunnitelman mukainen. Kivikontie alittaa Kehä I:n ja liittymärampit ovat Kehä I:n suuntaiset. Kehä I:n yli rakennetaan Viikin ja Kivikon virkistysalueet yhdistävä maisemasilta.

Kivikon asuinalueen ja Kehä I:n väliselle alueelle rakennetaan uusia asuntoja noin 680 asukkaalle. Uutta asuntokerrosalaa on 26 610 m². Rakennukset ovat sekä kerrostaloja, rivitaloja että erillispientaloja. Kivijatatien varteen kadun kaupunkikuvalliseksi päätteeksi rakennetaan osittain viisikerroksinen pistetalo. Ensimmäisen maailmansodan aikaiset linnoitteet sekä hiidenkirnu ja muinaisrantakivikko säilyvät.

Kehä I:n ja Kivikon liikuntapuistoon ja teollisuusalueelle johtavan Kivikonlaidan väliselle alueelle on osoitettu uusi huoltoasematontti ja raskaan liikenteen pysäköintialue.

Kehä I:n eteläpuolen osalta asemakaavaa on muutettu vain liikennejärjestelyjen edellyttämältä osin. Huoltoasematontti Latokartanonkaaren ja Kivikontien risteyssilmukassa säilyy.

Kaupunginosien 47 (Mellunkylä) ja 45 (Vartiokylä) välinen raja siirretään noudattamaan Kehä I:n aluerajauksen (LT) pohjoista rajaa.

Muistutusten pääasiallinen sisältö ja vastineet

Xxxx Xxxxxxx toivoo (13.3.2009), että asemakaavassa kiinnitetään erityistä huomiota melusuojaukseen. Von Daehnin kadun varren uusi asujamisto on ilman suojaa Kehä I:n melulta. Nyt tuleva liittymä tulee vielä lisäämään liikennettä alueella. Bussipysäkit ovat myös huonosti tavoitettavissa sekä täysin kahdeksaakymppiä ajavan liikennevirran melun altistamia. Parasta olisi, jos liikennettä rajoitettaisiin modernin teknologian ratkaisuilla. Myös kehätien kattaminen tällä kohtaa olisi kannatettavaa.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n varteen rakennetaan melueste, jonka korkeus on noin 4 m tien pinnasta. Este suojaa tehokkaasti uutta asuntoaluetta Kehä I:n melulta. Meluesteen rakennussuunnittelu käynnistetään kaupungin toimesta vuonna 2010, ja se toteutetaan mahdollisimman nopealla aikataululla.

Samassa yhteydessä parannetaan Viikkiä palvelevaa pysäkkiparia, joka tulee vastaisuudessa toimimaan Jokeri II:n bussilinjan pysäkkinä. Pysäkkien sijoittelu eritasoliittymässä on onnistunut ja mahdollistaa matkustajille vaihtamisen eri suunnissa kulkevien linjojen kesken. Pysäkit ovat hyvin tavoitettavissa, tosin Myllymestarintien alikulun kohdalla nykyisin olevien pysäkkien poistuminen aiheuttaa osalle matkustajista kävelymatkojen kasvua. Eritasoliittymän suunnittelun alkuvaiheessa vaihtoehto, jossa Kivikontie johdettaisiin Kehän I:n yli ja Kehä I sijoitettaisiin leikkaukseen, karsittiin suurten rakentamiskustannusten ja vaikeiden työnaikaisten liikennejärjestelyjen vuoksi. Kehätien kattaminen tällä kohtaa lisäisi kustannuksia entisestään, eikä se siksi ole realistista.

Eritasoliittymän luoma tieyhteys Kontulan ja Viikin välillä tuo myös
uusia mahdollisuuksia linjaston kehittämiseen. Poikittaisliikenteen kehittämissuunnitelmassa (HKL-liikennelaitos, Helsingin poikittaisen bussiliikenteen kehittämissuunnitelma 2008–2011) onkin esitetty, että linjan 57 (Munkkivuori–Latokartano) reitti jatketaan liittymän kautta Kontulan metroasemalle, kun uusi yhteys saadaan käyttöön. Eritasoliittymän toteuttaminen osaltaan mahdollistaa poikittaisen bussiliikenteen kehittämisen Helsingissä suunnitelmien mukaisesti. Eritasoliittymän toteuttamista tulee kiirehtiä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry toteaa (23.3.2009), että on kiinnitettävä huomiota alueen viheryhteysmerkityksen turvaamiseen. Suunniteltu maisemasilta tulee suunnitella tarpeeksi leveäksi ja sen toiminnallisuudesta tulee pitää huolta. Maisemasillan merkitys nyt käsiteltävänä olevalla kaava-alueella on suuri, sillä silta tulee olemaan ainoa jäljelle jäävä ekologinen yhteys Viikin ja Sipoon viheralueiden välillä. Erilaisin suunnittelun keinoin tulee pienentää väylien ja muiden kaupunkiympäristöä pirstovien tekijöiden heikentävää vaikutusta eläinten liikkumiseen ja lajien selviytymiseen. Maisemasilta tulee toimimaan merkittävänä kulkuväylänä asukkaille, joten sillan oikeanlaisella suunnittelulla voidaan vaikuttaa myös alueen asukkaiden virkistäytymismahdollisuuksiin.

Yhdistys vaatii, että maisemasillan suunnittelussa otetaan uusimmat tutkimustiedot huomioon. Tutkimusten mukaan (muun muassa Väre ym. 2003; Väre suullinen kommentti 8.3.2009) tiealueen yli kulkevan viherkannen minimileveyden tulisi olla vähintään 50 m, jotta sillä olisi toiminnallista hyötyä. Vihersilta voi tarvittaessa kaventua hieman keskiosastaan, mutta sen päiden tulisi olla mahdollisimman leveitä ja pääsyn sillalle helppo. Lisäksi maisemasillan kasvillisuus tulisi suunnitella siten, että se voi toimia luonnonmukaisena kulkuväylänä eläimille myös pitkällä aikavälillä.

Kaupunginhallitus toteaa, että Kehä I:n poikittaiset ulkoiluyhteydet paranevat Kivikontien länsipuolelle suunnitellun maisemasillan ansiosta. Silta on kaavaehdotuksessa esitetty voimassa olevan asemakaavan mukaisesti liikenne- ja katualueen ylittävänä kevyen liikenteen yhteytenä, joka on rakennettava vähintään 16 m leveänä maisemasiltana (kaavamerkintä ym).

Maisemasilta sisältyy eritasoliittymän vuonna 2008 valmistuneeseen tiesuunnitelmaan. Tiesuunnitelma hyväksytään, kun kaava on tullut voimaan. Silta on suunniteltu 14,5–21 m leveänä ja sen alikulkukorkeus on erikoiskuljetusten vuoksi enimmillään 7,3 m. Maisemasillan yli johdetaan asfaltoitu jalankulku- ja pyörätie sekä kasvillisuuden peittämä latu-ura. Suunnitellut istutukset ovat maanpeitekasveja, pensaita, köynnöksiä sekä siltapilareiden kohdalle ryhmiteltäviä pienikokoisia puita. Silta on suunniteltu päistään hieman leveneväksi, jotta se liittyisi luontevasti maastoon.

Keskieurooppalaisiin tutkimuksiin perustuva minimileveyden suositus 50 m koskee koko eläimistölle tarkoitettuja vihersiltoja, joissa ihmiset kulkevat vähemmän. Suomen oloissa voitaisiin metsäympäristössä tällä ohjeistuksella varmistaa siltojen käyttökelpoisuutta myös hirvieläimille ja suurpedoille. Kivikon sillan tapauksessa tavoite eläinten kulkuyhteyksien suhteen on vaatimattomampi: kookkaimpia nisäkkäitä ei edes haluta sen käyttäjiksi, koska toisaalta ulkoilukäyttö on sillan pääasiallinen käyttömuoto. Sillan jatkosuunnittelussa on kuitenkin syytä ottaa huomioon julkaistut suositukset sillan ja sen ympäristön muotoilusta sekä kasvillisuuden monipuolisuudesta ja riittävästä peittävyydestä.

Ympäristökeskuksen arvion mukaan suunniteltua kapeahkoa siltavaihtoehtoa voivat käyttää kaupunkioloissa osin rohkeasti liikkuvat nisäkkäät mäyrän ja ketun kokoluokkaan asti. Nyt esitettyä minimivaihtoehtoa suurempi leveys luonnollisesti lisää sillan vetovoimaa, mutta sillan kannen ja lähiympäristön hyvä suunnittelu vaikuttaa eniten sen merkittävyyteen ekologisena yhteytenä. Valmis silta tulee tarjoamaan hyvän mahdollisuuden tutkia sitä, miten eläimet kaupunkiympäristössä todellisuudessa hyödyntävät ylikulkumahdollisuutta.

Maisemasillan ensisijainen toiminnallinen tavoite on Viikin ja Kivikon ulkoilualueiden yhdistäminen. Silta sijaitsee luontevasti maastonmuotojen ja ulkoilureittien jatkuvuuden kannalta. Sillan pituuden vuoksi on tärkeätä, että se toteutetaan tavanomaista kevyen liikenteen siltaa leveämpänä ja varustetaan istutuksin.

Asemakaavan muutosehdotuksessa on määritelty sillan sijainti ja minimileveys. Kaavan sijaintimerkinnät ovat siten yleispiirteiset, että silta voidaan toteuttaa tiesuunnitelmaan nyt sisältyvää siltaa leveämpänäkin, mikäli jatkosuunnittelussa halutaan tähänastista enemmän painottaa sillan merkitystä eläinten kulkuväylänä.

Asemakaavan muutosehdotusta ei ole muistutuksen johdosta muutettu.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxx Xxxxxxxx ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset Kehä I:n ja Kivikontien liittymän ja sen ympäristön asemakaava-asiassa (nro 11860)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-351

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-351/526 mukaisena.

Pöytäkirjanote Kallio-Seura ry:lle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Alppiharjun tontti 12/357/10)
	Liite 2	Ympäristökartta (Alppiharjun tontti 12/357/10)
	Liite 3	Asemapiirustus (Alppiharjun tontti 12/357/10)
	Liite 4	Yleisnäkymä Sturenkadulta (Alppiharjun tontti 12/357/10)
	Liite 5	Lasten Päivän Säätiön poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Lasten Päivän Säätiö pyytää (23.12.2009) poikkeamislupaa 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 357 tontille nro 10 (Tivolikuja 1)

Linnanmäen huvipuiston Raketti-huvilaitteen pysyttämiseen paikoillaan poiketen kaavoitus- ja kaupunkikuvallisista periaatteista siten, että huvilaite ylittää noin 36 metrillä asemakaavan salliman rakennelmien ja laitteiden enimmäiskorkeuden.

./. Ympäristökartta ja asemapiirustus ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että laitteen korkeutta ei ole pidetty ongelmallisena aiempien poikkeamispäätösten yhteydessä, ja laitteen melua on olennaisesti saatu pienennettyä.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

Selostus Alueella on voimassa 17.10.1995 vahvistettu asemakaava nro 9897. Linnanmäki on merkitty huvi- ja viihdetoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YV), jonne saa sijoittaa huvipuiston. Asemakaavan mukaan rakennelmat ja laitteet eivät saa ylittää korkeustasoa +58,50. Alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitteita, jotka aiheuttavat häiritsevää melua ympäristöön.

Alueen asemakaavan muutostyö on käynnissä. Kaupunkisuunnittelulautakunta on 10.11.2005 hyväksynyt Linnanmäen hotellin ja vapaa-ajantilojen suunnitteluperiaatteet, joiden mukaan vesisäiliökäytöstä poistetuille vesilinnoille osoitetaan uudet käyttötarkoitukset ja maan alle voidaan sijoittaa uusia vapaa-ajantiloja. Asemakaavan muutosehdotus laaditaan kun suunnitelmat etenevät.

Raketti-huvilaitteen ylin korkeusasema on noin + 94,5. Laite (aiemmin nimeltään Space Shot) on ollut paikoillaan vuodesta 1998. Raketti-huvilaitteeseen asennettiin äänenvaimentimet keväällä 2006, mikä vaimensi paineilmasta aiheutuvia ääniongelmia huomattavasti. Lausuessaan edellisestä lupahakemuksesta vuonna 2005 kaupunkisuunnitteluvirasto totesi, että lupa määräaikaisena on puollettavissa, vaikka huvilaite on korkeutensa osalta asemakaavan vastainen, mutta sen vaikutusta kaupunkikuvaan ei voida pitää erityisen merkittävänä. Kaupunkisuunnitteluvirasto puolsi hakemusta 31.12.2009 asti edellyttäen, että hakija alentaa huvilaitteen melutasoa 70–90 %.

WSP Finland Oy on selvittänyt Raketti-huvilaitteeseen asennetun äänenvaimentimen vaikutusta laitteen melutasoon (20.1.2010). Edellistä lupahakemusta koskevassa kaupunginhallituksen poikkeamispäätöksessä (2.5.2006) oli ehtona, että huvilaitteen melutasoa on alennettava 70–90 %. WSP Finland Oy:n arvion mukaan äänenvaimentimen vaimentama vaikutus Raketin melutasoon täyttää kaupunginhallituksen asettamat ehdot melutason alennukselle.

Hakijan tarkoituksena on pysyttää Raketti-huvilaite edelleen paikoillaan. Laitteella ollut määräaikainen lupa päättyi 31.12.2009. Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että Raketti-huvilaitteen ylin korkeusasema ylittää asemakaavan salliman laitteiden enimmäiskorkeuden noin 36 metrillä.

Saadut lausunnot ja viranomaisneuvottelut

Rakennusvalvontaviraston kaupunkikuvaneuvottelukunta totesi lausuessaan edellisestä lupahakemuksesta (19.10.2005), ettei laite saatujen selvitysten mukaan ole aiheuttanut häiriötä ympäristössään toimintansa aikana ja että myös aiemmin luvan saanut maailmanpyörä ylittää asemakaavan salliman enimmäiskorkeuden. Näin ollen kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että Linnanmäen siluettiin on jo tulossa uusia elementtejä, jotka vaimentavat huvilaitteen siluettia rikkovaa merkitystä. Laitteen värityksen muuttamiseen ei nähty aihetta. Lausuntonaan kaupunkikuvaneuvottelukunta katsoi, että suunnitelma täyttää luvan myöntämisen edellytykset.

Ympäristökeskuksen mukaan Raketti ei ole aiheuttanut meluhaittaa ympäristöön sen jälkeen, kun 2006 siihen laitettiin äänenvaimentimet. Viimekesäisten melumittausten perusteella melu ei ole lisääntynyt huvipuistoalueella, pikemminkin laskenut raketin melunparannustöiden jälkeen kun ei enää kuulu ns. ”meluhuippuja”. Raketille voinee ympäristökeskuksen puolesta myöntää pysyvän luvan.

Ympäristölautakunta on 2.2.2010 tarkistanut Linnanmäen huvipuistoa koskevia ympäristölupamääräyksiä, jotka koskivat melua ja sekajätteen määrää. Päätöksen mukaan Lasten Päivän Säätiön on tehtävä seurantamelumittaus huvipuistotoiminnan aiheuttamien melutasojen kehityksestä vuonna 2015. Mittaukset tulee tehdä samoissa pisteissä ja samoin menetelmin kuin 2005 ja 2009. Niistä tulee laatia pöytäkirja, joka on toimitettava ympäristökeskukselle viimeistään 31.8.2015. Mikäli kuitenkin huvipuisto ottaa aikaisemmin käyttöön uuden huvilaitteen, joka saattaa aiheuttaa melutason nousua ympäristössä, mittaukset tulee tehdä myös käyttöönottotoimikaudella. Lasten Päivän Säätiön tulee ilmoittaa ympäristökeskukselle seuraavana toimikautena käyttöönotettavista uusista huvilaitteista viimeistään kaksi viikkoa ennen huvipuiston avautumista.

Osallisten kuuleminen Hakija kuuli kirjeellään (26.10.2009) neljää lähinaapuria, joiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin.

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille ja muille, joiden oloihin hanke saattaa huomattavasti vaikuttaa, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (26.1.2010) ja kuulutuksella Kallio-lehdessä (28.1.2010). Osallisille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Hakemuksen johdosta saatiin yksi kirje. Kallio-Seura ry ilmoitti (10.2.2010), ettei sillä ole huomauttamista haetun poikkeamisluvan suhteen sillä edellytyksellä, että laitetta käytetään vain sellaisina aikoina ja sellaisella volyymilla, että asemakaavan määräys alueelle sijoitettavasta, ympäristölle häiritsevää melua aiheuttamattomasta laitteesta toteutuu.

Esittelijän ehdotus Linnanmäen huvipuiston rakennelmia ja laitteita on jatkuvasti uudistettu ja laitteet näkyvät kaupunkikuvassa. Raketti-huvilaitteen ylin korkeusasema on noin + 94,5. Raketti-huvilaite on korkeutensa osalta asemakaavan vastainen, mutta sen vaikutusta kaupunkikuvaan ei voida pitää erityisen merkittävänä.

Asemakaavan mukaan alueelle ei saa sijoittaa sellaisia laitteita, jotka aiheuttavat häiritsevää melua ympäristöön. Ympäristökeskuksen mukaan Raketti ei ole aiheuttanut meluhaittaa ympäristöön sen jälkeen, kun 2006 siihen laitettiin äänenvaimentimet. WSP Finland Oy:n arvion mukaan äänenvaimentimen vaimentama vaikutus Raketin melutasoon täyttää kaupunginhallituksen asettamat ehdot melutason alennukselle.

Poikkeamisen erityinen syy on huvipuistoalueen toimintaedellytysten edistäminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta.

ASUNTOTONTTIEN VARAAMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNALLE

Khs 2010-611

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata asuntotuotantotoimikunnalle 31.12.2012 saakka seuraavat tontit jäljempänä mainituin ehdoin:

1. 20. LÄNSISATAMA, Saukonpaasi

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
20027/2	7 300	n. 78

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Varauksensaaja on velvollinen suunnittelemaan ja toteuttamaan tontille 28.10.2009 ratkaistun suta-kilpailun kilpailuehdotuksen ”Pyrstötähti” mukaisesti tai vähintäänkin siitä ilmenevää laatutasoa ja perusratkaisuja noudattaen. Tällöin on kuitenkin otettava huomioon se, mitä varausehdoissa on omistusasuntojen keskipinta-alasta toisaalla varausehdoissa todettu.

- Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä

./. 7 olevia Jätkäsaaren alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

2. 22. VALLILA

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
22556/3	4 820	n. 64

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Varauksensaaja toteuttaa uudisrakentamisen edellyttämät olemassa olevien rakennusten purut yhteistyössä Vallilan Kiinteistöt Oy:n kanssa. Purkamisesta aiheutuvien kulujen kattamisesta sovitaan asuntotuotantotoimiston, Vallilan Kiinteistöt Oy:n ja kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa erikseen.

3. 28. OULUNKYLÄ (MAUNULA)

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
28316/1	3 000	n. 32

Vapaarahoitteisten Hitas I ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Varauksensaaja on velvollinen kohteen suunnittelussa kokeilemaan menettelyä, jossa varauksensaaja pyytää vähintään kohteen kaupunkikuvallisia ratkaisuja osoittavan viitesuunnitelman ainakin kolmelta eri suunnittelijalta ja kohteen suunnittelijaksi valitaan parhaimmaksi arvioidun viitesuunnitelman esittänyt suunnitteluja. Suunnittelijan valinta on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

- Varauksensaajan tulee olla tietoinen, että tonttiin tällä hetkellä kohdistuva maanvuokrasopimus päätetään vasta, kun tontilla nykyisellään olevan ostoskeskuksen korvaavat tilat ovat valmistuneet. Tontti arvioidaan saatavan rakennuskelpoiseksi viimeistään 31.12.2013 mennessä.

- Varauksensaajan tulee tarjota tontille asemakaavan mukaisesti rakennettavia liiketiloja ensisijaisesti tontilla nykyisin olevan ostoskeskuksen liikkeenharjoittajille vuokrattavaksi tai ostettavaksi.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
28321/10	1 200	n. 16

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas II ‑ehtoja.

- Varauksensaajan tulee tarjota tontille asemakaavan mukaisesti rakennettavia liiketiloja ensisijaisesti tontilla 28316/11 nykyisellään olevan ostoskeskuksen liikkeenharjoittajille vuokrattavaksi tai ostettavaksi.

5. 29. HAAGA, Pohjois-Haaga

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
29145/14	1 900	n. 20

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
29145/19	1 800	n. 24

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

7. 33. KAARELA

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
33037/3	2 300	n. 31

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

8. 36. VIIKKI, Viikinmäki

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
36120/3	4 500	n. 60

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
36121/2	3 300	n.35

Vapaarahoitteisten Hitas I ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten.

10. 38. MALMI, Pihlajanmäki

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
38029/3	1 850	n.25

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Mahdollisen Hitas ‑tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

11. 39. TAPANINKYLÄ

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
39146/1-3	1 565	n. 17

Vapaarahoitteisten Hitas II ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten.

12.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
39146/4	1 500	n. 20

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

13. 43. HERTTONIEMI

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
43040/7	4 400	n. 73

Ensisijaisesti ikääntyville suunnattujen valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Tontin suunnittelu ja toteutus on koordinoitava ja yhteensovitettava korttelin muiden rakentajien kanssa.

- Varauksensaaja on velvollinen sopimaan po. korttelin muiden rakennuttajien kanssa korttelin tonttien toteuttamisen edellyttämistä pysäköinti- ja muista yhteisjärjestelyistä ja näistä aiheutuvien kustannusten jakamisesta. Mikäli osapuolet eivät keskenään toisin sovi, noudatetaan mainittujen osalta kiinteistölautakunnan 22.12.2009 (803 §) hyväksymästä maankäyttösopimuksesta ilmeneviä toteutus- ja kustannustenjakoperiaatteita.

14. 45. VARTIOKYLÄ, Myllypuro

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
45186/2	2 500	n. 33

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

- Varauksensaaja on velvollinen kustannuksellaan sopimaan varausalueen viereisen KT-tontin 45186/3 haltijan kanssa varausalueen autopaikkojen sijoittamisesta kyseiselle KT‑tontille.

15.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
45156/6	8 000	n. 107

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Tontin rakennusoikeudesta n. 50 % on toteutettava vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona Hitas I -ehdoin.

16. 47. MELLUNKYLÄ, Kontula

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
47295/1	5 000	n. 67

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Mahdollisen Hitas -tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

17.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
47295/2	7 800	104

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

18.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
47298/1	6 800	n. 91

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten.

19. 49. LAAJASALO, Gunillankallion alue

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
49046/1	5 800	n. 62

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta
suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

- Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

20.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
49046/2	9 000	n. 120

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

- Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta
suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

21.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
49047/1	4 800	n. 64

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Tontin rakentamista ei saa aloittaa ennen tontin 49046/1 tai 2 rakentamisen aloittamista.

22. 49. LAAJASALO, Hopealaakson alue

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
49183/2	4 900	n. 52

Vapaarahoitteisten Hitas I ‑ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

23.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
49183/3	4 900	n. 52

Vapaarahoitteisten Hitas I -ehdoin toteutettavien omistusasuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

24.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
49183/4	3 450	n. 46

Välimuodon asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

- Mahdollisen Hitas-tuotannon osalta noudatetaan Hitas I ‑ehtoja.

25.

Kortteli/tontti	Asuinrakennusoikeus	Asuntoja kpl
49183/5	7 900	n. 105

Valtion tukemien vuokra-asuntojen suunnittelua varten seuraavin ehdoin:

- Tontin rakentamista ei saa aloittaa ennen tonttien 49183/2, 3 tai 4 rakentamisen aloittamista.

- Varauksensaaja on velvollinen järjestämään kohteesta
suta-kilpailun yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja talous- ja suunnittelukeskuksen kanssa.

- Varauksensaaja on velvollinen noudattamaan liitteenä

./. 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että edellä mainittujen varausten osalta noudatetaan seuraavia lisäehtoja:

- Tontit suunnitellaan ja toteutetaan varauksensaajan kokonaisvastuuperiaatteella.

- Hitas-tuotannossa on noudatettava liitteenä 9 olevia lisäehtoja.

- Suunnittelussa ja rakentamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota energiatehokkuuteen ja rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset siten kuin kevään 2010 aikana tarkemmin määritellään.

Varauksensaaja on velvollinen viimeistään hakiessaan varausalueen pitkäaikaista vuokraamista esittämään kiinteistöviraston tonttiosastolle energiatodistuksesta annetun lain (487/2007) mukaisen varausalueelle rakennettavaa rakennusta koskevan energiatodistuksen taikka muun rakennuksen energiatehokkuutta osoittavan kiinteistöviraston tonttiosaston hyväksymän selvityksen.

- Omistusasuntotuotannossa asuntojen keskipinta-alan tulee olla vähintään 75 m². Keskipinta-alatavoite voidaan kuitenkin alittaa enintään 10 %:lla, mikäli se on asuntojen suunnittelun taikka asuntojen kysyntään liittyvän painavan syyn vuoksi perusteltua.

- Varauksensaajan tulee noudattaa alueellisia rakennustapaohjeita sekä olla suunnittelussa yhteistyössä kaupungin alueellisten yhteistyöryhmien kanssa.

- Varauksensaajan tulee noudattaa liitteenä nro 10 olevaa kiinteistöviraston tonttiosaston toimintaohjetta 3.3.2010 ”Kaivettavat ja louhittavat massat sekä kaadettavat puut”.

- Vuokra- ja asumisoikeusasuntotuotantoon varattaville tontille rakennettaviin rakennuksiin voidaan sijoittaa kaupungin tai kaupungin hyväksymän yhteisön ylläpitämiä erityisryhmille suunnattuja asumisyksiköitä tai varata osuus asunnoista erityisryhmien itsenäiseen asumiseen. Yksittäisessä hankkeessa osuus voi tarpeen ja aluekohtaisen harkinnan mukaan olla korkeintaan 20 % tontin tai tonttien rakennusoikeudesta tai suurempikin niin erikseen sovittaessa.

Kaupunginhallitus päättänee vielä varata asuntotuotantotoimikunnalle sosiaaliviraston kehitysvammaisten ryhmäkotihankkeiden suunnittelua varten 31.12.2012 saakka jäljempänä mainitut tontit ja seuraavin ehdoin:

Kaupunginosa	Tontti	Rakennusoikeus
33. Kaarela	33032/18	784
38. Malmi	38029/4	850
49. Laajasalo	49079/4	2 000
49. Laajasalo	49090/2	2 100
54. Vuosaari (Aurinkolahti)	54276/4	1 000

- Hankkeet suunnitellaan ja toteutetaan yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa.

- Varauksensaaja on velvollinen yhteistyössä sosiaaliviraston kanssa tiedottamaan hankkeista kulloinkin kyseessä olevan alueen asukkaille ja asukasyhdistyksille hankesuunnittelun alkuvaiheessa.

- Varauksensaaja on velvollinen tontin 49090/2 suunnittelussa ja toteutuksessa noudattamaan liitteenä 8 olevia Kruunuvuorenrannan alueen varausten lisäehtoja. Varaus tulee voimaan vasta, kun varauksensaaja on allekirjoittanut liitteestä ilmenevän sitoumuksen ja toimittanut sen kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Kaupunginhallitus päättänee vielä kehottaa kiinteistölautakuntaa

- ryhtymään valtion tuella rakennettavien asumisoikeus- ja osaomistustalojen osalta toimenpiteisiin niihin asemakaavassa rakennettavaksi edellytettyjen liiketilojen ottamiseksi välivuokrattavakseen samoin kuin vuokratalojen osalta nyt menetellään, ja

- tekemään esityksen siitä, miten kaupunki voisi asuntotuotantotoimikunnan rakennutettavissa Hitas-yhtiöissä ryhtyä osakkaaksi yhtiöihin rakennettavien liiketilojen osalta.

Lopuksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan päättämään tonttien varausehtojen vähäisistä tarkennuksista ja mahdollisesti tarvittavista lisäehdoista.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Att:n arvioitu asuntotuotanto 2010 - 2014
	Liite 2	Yhteenveto tonttien varaustilanteesta 1.1.2010
	Liite 3	Esitys asuntotonttien varaamisesta kaupungin omaan asuntotuotantoon
	Liite 4	Yhteenvetokartta varausesityksen asuntotonteista
	Liite 5	Yhteenvetokartta -sosiaaliviraston palveluhankkeet
	Liite 6	Varausesityksen perusteluosa
	Liite 7	Jätkäsaaren alueen varausten lisäehdot
	Liite 8	Kruununvuorenrannan alueen varausten lisäehdot
	Liite 9	Hitas -lisäehdot
	Liite 10	Tonttiosaston toimintaohje 3.3.2010
	Liite 11	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.3.2010
	Liite 12	Asuntotonttien varaaminen asuntotuotantotoimikunnalle - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Asuntotuotantotoimikunnan varaustilanne

Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 mukaan asuntotuotanto Helsingissä pyritään nostamaan 5 000 asuntoon vuodessa, josta 3 600 asuntoa rakennetaan kaupungin maalle. Asuntotuotantotoimikunnan (jäljempänä Att) tavoite kaupungin maalle toteutettavasta tuotannosta on 1 500 asuntoa vuodessa.

Kaupungilla on vuoden 2010 alussa voimassa olevia asuntotonttien varauksia eri rakennuttajille ja tontinluovutuskilpailuja varten yhteensä hieman yli 12 000 asunnon tuotantoa varten, eli n. 2,5 vuoden asuntotuotantoa vastaava määrä.

Kaikista varauksista n. 3 400 asuntoa, eli 28 %, on Att:lle. Lukuun sisältyy n. 500 asuntoa, joista Att on jo tehnyt aloituspäätöksen, mutta joiden rakentamista ei ole vielä aloitettu.

MA-ohjelman päätösten mukaan asuntotuotannon kaupungin maalla pitäisi olla 3 600 asuntoa vuodessa ja Att:n tuotanto-osuuden tästä 1 500 asuntoa, eli 42 %. Att:n varausten suhteellinen osuus kaikista tonttivarauksista jää siten tavoitteesta n. 14 prosenttiyksikköä.

./. Esityslistan liitteenä 1 olevasta taulukosta ilmenee rahoitus- ja hallintamuodoittain Att:n arvioitu asuntotuotanto vuosien 2010–2014 aikana. Seuraavan viiden vuoden aikana on ohjelmoitu alkavaksi yhteensä n. 2 500 asunnon rakentaminen.

Nykyiset Att:n varaukset huomioiden Att:lta puuttuu laskennallisesti tonttivarauksia seuraavan viiden vuoden tavoitteeseen nähden n. 4 100 asunnolle, kun vertailukohtana pidetään Att:lle asetettua 1 500 asunnon vuotuista tavoitetta. Eniten tonttivarauksia puuttuu Ara-tuotannosta, yhteensä n. 2 100 asuntoa vastaava määrä.

Kvsto päätti 29.4.2009 edellyttää, että Att:n vuoden 2012 tuotantotavoitteiden turvaamiseksi kaupunki osoittaa omaa asuntotuotantoa varten riittävän määrän vuoteen 2012 mennessä rakennuskelpoiseksi saatettavissa olevia tontteja.

Lisävaraukset kaupungin omaan tuotantoon ovat sanotuista syistä tarpeen.

Varausesitys Nyt käsiteltävään varausesitykseen sisältyy yhteensä 27 kerrostalo- ja rivitalotonttia, joiden rakennusoikeus on yhteensä n. 110 285 k-m². Tontit sijaitsevat Länsisataman, Vallilan, Oulunkylän, Haagan, Kaarelan, Viikin, Malmin, Tapaninkylän, Herttoniemen, Vartiokylän, Mellunkylän ja Laajasalon kaupunginosissa. Tonteille voidaan rakentaa yhteensä 1 387 asuntoa, joista n. 855 asuntoa (n. 62 %) olisi välimuodon asuntotuotantoa (Hitas-, asumisoikeus- tai osaomistus) ja 532 asuntoa (n. 38 %) olisi valtiontukemaa vuokra-asuntotuotantoa.

Tavanomaiseen asuntotuotantoon varattavien tonttien lisäksi esitetään varattavaksi viisi tonttia sosiaaliviraston kehitysvammaisten palveluasuntohankkeita varten. Varaukset toteuttavat kehitysvammaisten yksilöllisen asumisen kehittämishanketta, jonka tarkoituksena on purkaa nykyiset suuret ja eristetyt Killinmäen ja Sofianlehdon hoitoyksiköt ja korvata ne vajaalla 30 pienellä kodinomaisella tuetulla asumisyksiköllä vuoteen 2017 mennessä. Nyt varattaviksi esitettävien kohteiden rakennusoikeus vaihtelee n. 800–2 100 k-m²:n välillä. Tontit sijaitsevat Kaarelan, Malmin, Laajasalon ja Vuosaaren kaupunginosissa.

Voimassa olevat aiemmin tehdyt aloittamattomat varaukset ja nyt tehtävät varaukset mahdollistavat laskennallisesti arviolta n. 3 vuoden Att:n tavoitteiden mukaisen asuntotuotannon.

Varausesityksen tonteista n. 770 asuntoa vastaava määrä saataneen rakentamiskelpoiseksi vuoden 2011 loppuun mennessä ja yhtä tonttia lukuun ottamatta muut tontit vuoden 2012 loppuun mennessä.

Tonttien rakentamiskelpoisuus riippuu pääsääntöisesti tonttien maaperäolosuhteiden edellyttämän esirakentamisen tai kunnallistekniikan ja kadunrakentamisen aikataulusta. Osalla tonteista ei myöskään vielä ole voimassa olevaa asemakaavaa, mutta tonttien varaaminen jo tässä vaiheessa on kuitenkin perusteltua, jotta asemakaavat voidaan viimeistellä valmiiksi yhdessä Att:n kanssa ja Att voi aloittaa hankesuunnittelun jo rinnan kaavakäsittelyn kanssa.

Esittelijä pitää lisävarausten tekemistä kaupungin omaan asuntotuotantoon perusteltuna. Varattavaksi esitettävät tontit mahdollistaisivat Att:n tuotantotavoitteeseen nähden lähes vuoden asuntotuotannon. Jo nykyisellään voimassa olevat aiemmin tehdyt aloittamattomat varaukset ja nyt tehtävät varaukset mahdollistavat laskennallisesti arviolta tällöin n. 3 vuoden Att:n tuotannon tavoitteiden mukaisen tuotannon. Toisaalta on huomattava, ettei kaikkia Att:lle aiemmin varattuja ja nyt varattavia tontteja saada rakennuskelpoiseksi seuraavan 2 vuoden aikana.

Varaustilanne kokonaisuutena

./. Esityslistan liitteenä 2 olevasta taulukosta ilmenee tällä hetkellä voimassa oleva asuntotonttien varaustilanne rakennuttajittain sekä rahoitus- ja hallintamuodoittain. Nykyisillä varauksilla pystyttäneen vastaamaan MA-ohjelman kokonaistuotantotavoitteeseen (5 000 asuntoa/vuosi), joskaan kaikki varatut tontit eivät ole vielä rakentamiskelpoisia.

Ongelmaksi saattaa muodostua se, että osa tonteista on sijaintinsa, rakennettavuutensa, kaavaratkaisuittensa tai muiden ominaisuuksiensa vuoksi vaikea toteuttaa rahoitus- ja hallintamuodossa, johon ne on aikanaan MA-ohjelmassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti varattu.

Lisävarauksia on tarkoitus esittää eri rakennuttajille laajemmin loppusyksystä 2010 tai vuoden 2011 alussa mm. Haagan Isonnevan, Kalasataman ja Kruunuvuorenrannan alueilta sekä Jätkäsaaren aloitusalueelta.

./. Yhteenveto varattavaksi esitettävistä tonteista on esityslistan liitteenä 3, yhteenvetokartta asuntotuotantoon varattavaksi esitetyistä tonteista liitteenä 4 ja yhteenvetokartta sosiaaliviraston tarpeisiin esitettävistä tonteista liitteenä 5.

./. Varausesityksen taustat ja tonttikohtaiset perustelut sekä kohdekohtaiset kartat sisältyvät esityslistan liitteenä 6 olevaan muistioon, jossa myös tarkastellaan laajemmin varausehtoja sekä tonttien rakennettavuutta. Muistio poikkeaa joiltain yksityiskohdiltaan myöhemmin viimeistellystä ehdotuksesta.

Varaukset jatkossa Kiinteistövirasto pyrkii ilmoituksensa mukaan seuraavan kahden vuoden aikana edelleen aktiivisesti kartoittamaan Att:n tuotantoon soveltuvia tontteja, jotta MA-ohjelmassa asetetut tavoitteet voitaisiin tonttivarannon puolesta saavuttaa myös pidemmällä aikavälillä. Lisävarauksia pyritään esittämään jo kuluvan kevään aikana, mikäli sopivia kohteita löydetään.

Loppuvuonna 2010 tai vuoden 2011 alussa pyritään uuteen laajempaan varausesitykseen, jolloin tontteja pitäisi kyetä osoittamaan erityisesti valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon. Tällä hetkellä lienee kuitenkin ominaisuuksiltaan tähän rahoitus- ja hallintamuotoon soveltuvia tontteja kaavoitettavana varsin rajallisesti.

Asuintalojen liiketilat Useissa asemakaavoissa erityisesti uusilla kantakaupunkiin liittyvillä asuntoalueilla asuintalojen pohjakerroksiin osoitetaan liiketiloja, jotka kaavamääräysten mukaan tulee toteuttaa. Määräyksillä pyritään elävään katutason kaupunkitilaan ja tavoitellaan kantakaupunkimaista ympäristöä. Eri syistä, usein uuden alueen pitkään jatkuvan keskeneräisyyden vuoksi, liiketiloilla ei kuitenkaan ole kysyntää ja ne jäävät tyhjiksi tai otetaan toisarvoiseen käyttöön polkupyöräsuojina ym. varastotiloina. Tämä rasittaa uudisrakennusten taloutta. Omistuskohteissa tilojen kustannukset jäävät joko asukkaille, jos tilat osoitetaan yhtiön omistukseen, tai rakennuttajalle, jos ne pidetään erillisinä osakkeina. Tämä vaikeuttaa asuntojen myyntiä ja Hitas-kohteissa rasittaa rakennuttajaa.

Valtion tukemassa tuotannossa liiketilojen kustannukset eivät saakaan rasittaa asukkailta perittävää vuokraa tai vastiketta, eikä niiden rahoitukseen myöskään voi saada valtion tukea. Käytännöksi on siksi vuokratalojen osalta omaksuttu se, että tilat rahoitetaan kaupungin myöntämällä ensisijaislainalla ja kaupunki, käytännössä kiinteistöviraston tilakeskus, vuokraa tilat itselleen ja sitten pyrkii vuokramaan ne edelleen ulkoisille asiakkaille. Näin kiinteistöyhtiöt saavat tiloista kustannusperusteisen vuokran, joskin tilakeskukselle välivuokraustoiminta voi olla osittain tappiollista.

Valtion tukemaa asumisoikeus- ja osaomistustuotantoa koskee sama lakiin perustuva rajoitus kuin vuokra-asuntotuotantoakin, liiketilojen kustannukset eivät saa rasittaa asukkaiden maksamia käyttövastikkeita. Siksi olisi tärkeää, että näiden osalta toimittaisiin kuten vuokratalojen, jos kaupungin tavoitteeksi hyväksytään katutason liiketilojen toteutuminen ja siksi edellytetään niiden rakentamista. Omistajan tulee kantaa liiketiloista aiheutuva riski, jotta liiketiloja sisältäviä asumisoikeus- ja osaomistuskohteita voidaan käynnistää. Osaomistuskohteissa järjestelyn tulee olla voimassa niin kauan kuin kohde on vuokrakäytössä.

Esitetyn järjestelyn etuna voidaan nähdä myös se, että liiketilojen välivuokrauksen järjestäminen parantaa kaavoitettujen tonttien sopivuutta eri hallintamuotoihin, kun liiketiloja sisältäviä tontteja ei enää tarvitse sulkea pois näistä hallintamuodoista kuten nyt joudutaan usein tekemään.

Erityistapauksissa, esimerkiksi Hitas-tuotantoon varattavaksi esitetyillä Maunulan tonteilla (kohteet 3 ja 4), joilla liiketilaa on suhteessa asuinrakennusoikeuteen erityisen paljon, tulisi myös tutkia mahdollisuutta siihen, että kaupunki tulisi osakkaaksi liiketilojen osalta, jolloin rakennuttajalle muutoin koituva ehkä kohtuuttomana pidettävä riski poistuisi.

Esittelijä esittääkin, että kiinteistöviraston tilakeskuksen tulisi myös valtion tuella rakennettavien asumisoikeus- ja osaomistustalojen osalta ottaa niihin asemakaavassa rakennettavaksi edellytetyt liiketilat välivuokrattavakseen samoin kuin vuokratalojen osalta nyt menetellään. Samalla tulisi selvittää, missä määrin kaupunki voisi Att:n rakennutettavissa Hitas-yhtiöissä tulla osakkaaksi yhtiöihin rakennettavien liiketilojen osalta.

Ehdotus on muilta osin kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

LAUSUNTO YMPÄRISTÖMINISTERIÖLLE PÄÄKAUPUNKISEUDUN YHTEISTÄ YLEISKAAVAA KOSKEVASTA TIEDUSTELUSTA

Khs 2010-357

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa ympäristöministeriölle seuraavan sisältöisen lausunnon:

Ympäristöministeriö on tiedustellut 22.2.2010 päivätyllä kirjeellä pääkaupunkiseudun kaupungeilta, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tai aikeissa ryhtyä MRL 46 a §:n mukaisen pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laatimisen käynnistämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos, joka tuli voimaan 1.1.2009, velvoittaa pääkaupunkiseudun kaupungit laatimaan yhteisen yleiskaavan. Säännös ei kuitenkaan aseta yleiskaavan laatimiselle määräaikaa. Lainkohdan perustelujen mukaan asia on kaupunkien harkittavissa ja siinä voidaan ottaa huomioon kunkin kaupungin yleiskaavoituksen tilanne.

Suunnittelutilanne pääkaupunkiseudulla

Maankäytön suunnittelua pääkaupunkiseudulla ohjaavat Uudenmaan maakuntakaava vuodelta 2006, Sipoosta Helsinkiin liitetyn alueen osalta Itä-Uudenmaan seutukaavat ja maakuntakaava vuodelta 2002, Helsingin, Espoon ja Vantaan yleiskaavat sekä Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelma. Kaupunkien yleiskaavat ja Kauniaisten maankäytön yleissuunnitelma ovat Espoon pohjoisosia lukuun ottamatta varsin tuoreita. Helsingin Yleiskaava 2002 tuli voimaan 19.1.2007, Vantaan yleiskaava 13.1.2010 ja Espoon eteläosien yleiskaava 17.2.2010.

Maakuntakaavan uudistaminen on vireillä siten, että rakennemallit tulevat lausunnoille alkuvuodesta 2010. Tavoiteaikataulun mukaan uusi maakuntakaava, joka ottaa kantaa keskeisiin rakenteellisiin kysymyksiin, valmistuu maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi vuoden 2012 loppuun mennessä.

Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnittelusta (PLJ) on aiemmin vastannut pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV, jonka työtä vuoden 2010 alusta jatkaa Helsingin seudun liikenne ‑kuntayhtymä. Nk. Paras ‑puitelain mukaisen kaupunkiseutusuunnitelman kirjauksen perusteella liikennejärjestelmäsuunnitelmaa laaditaan nyt yhtenäisenä kattaen Helsingin seudun neljätoista kuntaa (HLJ).

HLJ- liikennejärjestelmäpäätöksen ja aiesopimuksen on tarkoitus valmistua vuonna 2011. Helsingin yhteistyösopimukseen perustuva MAL-neuvottelukunta on määritellyt kansainvälisen ideakilpailun tulosten perusteella seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteiset strategiset linjaukset, jotka on tarkoitus hyväksyä huhtikuussa 2010. Yhteistyössä selvitetään lisäksi, voitaisiinko Helsingin seudulle tulevaisuudessa laatia vain yksi aiesopimus, joka kattaisi sekä liikenteen että maankäytön.

Yhteisen suunnittelun tarve

On ilmeistä, ettei yhteisiä, koko pääkaupunkiseutua koskevia erityiskysymyksiä voida ratkaista yksinomaan kaupunkien omilla yleiskaavoilla tai maankäytön yleissuunnitelmilla. Samalla maakuntakaavan yleispiirteisyys sekä kuntien monilukuisuus ja erilaiset pyrkimykset johtavat siihen, ettei tämä kaavataso ole oikea ottamaan kantaa seudun miljoonan asukkaan ytimen maankäytön olennaisiin yhteistyökysymyksiin.

Yhteisen suunnittelun tarve on pääkaupunkiseudulla tiedostettu pitkään. Vuonna 2000 laadittiin pääkaupunkiseudun kaupunkien ja Sipoon kunnan yhteistyönä Kuntien yhteinen maankäytön kehityskuva. Sittemmin kehityskuvatyö on laajentunut Porvoon akselille saakka.

Helsinki valmistautuu tulevaan yleiskaavakierrokseen siten, että tavoitteena on pääkaupunkiseudun yhteinen yleiskaava. Se edellyttää kuitenkin yhteisiä selvityksiä ja näkemyksiä tällaisen kaavan roolista pääkaupunkiseudun kehittämisen työkaluna. Siihen liittyy lisäksi niin yleiskaavan sisältöä kuin esitystapaakin koskevia kysymyksenasetteluja.

Yleiskaavallinen yhteistyö

Pääkaupunkiseudun yleiskaavoittajat tapaavat säännöllisesti sekä maakunnan yhteistyössä että keskinäisissä tapaamisissa. Yhteisen yhteen sovittavan suunnittelun tarpeen on todettu kohdistuvan ennen kaikkea alue- ja yhdyskuntarakenteeseen sekä liikennejärjestelmään. Tällaisessa tilanteessa perinteinen aluevaraussuunnittelu ei kykene antamaan vastauksia, vaan yleiskaavaa ja sen valmistelua on kehitettävä entistä strategisempaan suuntaan. Keskeistä onkin pitkän aikavälin kehityspolkujen hahmottaminen sekä strategisten linjausten ja valintojen määrittely.

Suoraa yhteistä, välittömään toteuttamiseen tähtäävän asemakaavoituksen ohjaustarvetta on jonkin verran kuntien raja-alueille, joista hyvänä esimerkkinä on nk. Kuninkaankolmion yhteistyöprojekti.

Lainsäädännöllinen tilanne

Pääkaupunkiseudulla yhteisen yleissuunnittelun tarve kohdistuu ennen kaikkea tilanteisiin, joissa määritellään laajojen kokonaisuuksien ja merkitykseltään suurten hankkeiden suhdetta seudulliseen rakenteeseen. Yhteisen suunnittelun ohjaustarve ei tällöin pääsääntöisesti kohdistu suoraan asemakaavoitukseen, vaan toteuttava suunnittelu edellyttää vielä yleispiirteistä jatkosuunnittelua. Tätä taustaa vasten nykyisen lainsäädännön mukainen tilanne, jossa yhteinen yleiskaava ohjaa vain asemakaavoitusta ja yhteisen yleiskaavan alueella laadittavien suppeampien yleiskaavojen ja osayleiskaavojen ohjaus tulee maakuntakaavasta, on suunnittelutarpeeseen nähden nurinkurinen.

Helsingin, Vantaan ja Sipoon rajapinnan suunnittelussa on todettu tarve yhteiselle suunnittelulle, jossa yhteinen osayleiskaava sisällöllisesti olisi toimiva ratkaisu. Toimintapolkua hahmoteltaessa on kuitenkin käynyt ilmeiseksi, että MRL:n edellyttämä yhteinen toimielin valmistelua ja päätöksentekoa varten ei ole ongelmaton kunnallisen demokratian toteutumisen näkökulmasta. Toistaiseksi toteutuneet esimerkit yhteisistä yleiskaavoista ovat olleet menettelytavoiltaan ja suunnitelman sisällöiltään varsin kirjavia eikä niistä saatujen kokemusten perusteella ole löydettävissä suoraan pääkaupunkiseudulle sovellettavissa olevaa toimintamallia.

Molemmat edellä mainitut, voimassa olevaan lainsäädäntöön liittyvät pääkaupunkiseudulla epäkohdiksi koetut piirteet nousivat esiin MRL:n muutoksen valmistelussa. Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2008 kyseistä muutosta käsitellessään lausuman, jossa edellytettiin selvitystä ensinnäkin kaavajärjestelmän kehittämistarpeista liittyen maakuntakaavan ja yhteisen yleiskaavan suhteisiin kuntien yleiskaavoituksen ohjaamisessa ja toiseksi siitä, voitaisiinko yhteinen yleiskaava hyväksyä myös kuntien erillisin päätöksin.

Johtopäätös Yhteisen yleiskaavatyön käynnistäminen edellyttää keskeisten tavoitteiden määrittelyä ja suunnittelukysymysten rajaamista suunnittelukokonaisuuden kannalta oikealle tasolle.

Tämän hetkisen tiedon valossa on ilmeistä, että tulevan yhteisen yleiskaavan tulisi ottaa kantaa ilmastonmuutokseen sekä hillinnän että varautumisen ja sopeutumisen näkökulmasta. Lisäksi sen tulisi edistää energiatehokkuutta ja sisältää seudullisen joukkoliikenteen ratkaisut sekä kuntatekniikan seudulliset järjestelmät, tavoitteena optimoitu tehokkuus ja taloudellisuus. Erittäin tärkeänä elementtinä yhteisessä yleiskaavassa olisi myös pääkaupunkiseudun kansainvälistä kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta turvaavien rakenteellisten ratkaisujen hahmottaminen ja sen tulisi toimia metropolipolitiikkaa alue- ja yhdyskuntarakenteeseen projisioivana asiakirjana. Sillä voitaisiin lisäksi edesauttaa seudun asunto- ja tonttitarjonnan riittävyyttä ja toteutuksen hallittua ajoittamista.

Hiljattain voimaan tulleet kaupunkien yleiskaavat, parhaillaan uudistettava maakuntakaava, Helsingin seudun MAL-yhteistyö sekä liikennejärjestelmäsuunnittelu luovat osaltaan pohjaa pääkaupunkiseudun tarkoituksenmukaiselle kehittämiselle lähitulevaisuudessa. Lisäksi parhaillaan on vireillä Helsingin ja Vantaan kaupunkien mahdollisesta yhdistymisestä koituvien hyötyjen ja haittojen selvittäminen, samoin kuin koko Helsingin seutua koskevan nk. kaksiportaisen seutuhallinnon selvittäminen. Maakuntakaavan ja HLJ:n valmistuminen sekä sitoutuminen yhteisiin kehityskuviin ja strategisiin linjauksiin saattavat myös tuoda esille sellaisia suunnittelukohteita ja kysymyksiä, joiden ratkaisemiselle yhteinen yleiskaava voisi antaa toimivan välineen.

Päätös pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan laadinnan käynnistämisen ajankohdasta, hyväksymismenettelystä ja yhteisen toimielimen perustamisesta on tarkoituksenmukaista yhdistää Helsinki-Vantaan- selvityksen ja seutuhallintoselvityksen pohjalta tehtäviin johtopäätöksiin. Sopiva ajankohta tälle on em. seutuselvitysten valmistuttua vuodenvaihteessa 2010-2011.

Pöytäkirjanote ympäristöministeriölle ja kaupunkisuunnitteluvirastolle

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Ympäristöministeriön kirje 22.2.2010
	Liite 2	Lausunto ympäristöministeriölle pääkaupunkiseudun... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Ympäristöministeriö on tiedustellut 22.2.2010 päivätyllä kirjeellään Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kaupunginhallituksilta, mihin toimenpiteisiin ne ovat ryhtyneet tai aikeissa ryhtyä pääkaupunkiseudun yleiskaavan laatimisen käynnistämiseksi. Kirjeessään ministeriö viittaa maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) muutokseen 1129/2008, joka tuli voimaan 1.1.2009. Laki velvoittaa pääkaupunkiseudun kaupungit laatimaan MRL 6 luvun mukaisen kuntien yhteisen yleiskaavan.

Esittelijä toteaa, että säännös ei sisällä määräaikaa yhteisen yleiskaavan laatimiselle. Laki toteaa yleiskaavasta, että kunnan tulee huolehtia tarpeellisesta yleiskaavan laatimisesta ja sen pitämisestä ajan tasalla. Lausuntoehdotuksesta ilmenevät ne lukuisat, parhaillaan vireillä olevat suunnitteluprosessit, joista seuraa, että toistaiseksi pääkaupunkiseudun yhteisen yleiskaavan käynnistämiselle ei ole riittäviä maankäytöllisiä ja suunnittelullisia edellytyksiä.

Asiasta on saatu kaupunkisuunnitteluviraston lausunto. Ehdotus perustuu saatuun lausuntoon sekä niihin prosesseihin ja näkökohtiin, jotka parhaillaan ovat ajankohtaisia seudullisessa maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteistyössä. Lausuntoa on valmisteltu yhteistyössä muiden pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa.

TAPANINKYLÄN TONTTIEN 39360/9 JA 13 JA 39361/10 SEKÄ SUUTARILAN TONTIN 40193/25 ASEMAKAAVAN MUUTTAMINEN (NRO 11928)

Khs 2009-2384

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 39. kaupunginosan (Tapaninkylä) korttelin nro 39360 tonttien nro 9 ja 13 sekä korttelin nro 39361 tontin nro 10 ja 40. kaupunginosan (Suutarila, Töyrynummi) korttelin nro 40193 tontin 25 asemakaavan muutoksen kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 29.10.2009 päivätyn piirustuksen nro 11928 mukaisena.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, rakennuslautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, kiinteistölautakunnalle, rakennusvalvontavirastolle ja kiinteistövirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Asemakaavakartta nro 11928 (Tapaninkylän tontit 39360/9 ja 13 ja 39361/10 sekä Suutarilan tontti 40193/25)
	Liite 2	Tapaninkylän tonttien 39360/9 ja 13 ja 39361/10... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Tontit sijaitsevat osoitteissa Vallesmannintie 28, Himmelitie 10 B ja 12 A, Kesantokuja 5.

Aloite Tonttien omistajat hakivat (9.1., 6.2., 17.9. ja 21.2.2008) asemakaavan muuttamista siten, että tonttien tehokkuusluku nostetaan 0.25:een.

Yleiskaava Helsingin Yleiskaavassa 2002 (Kvsto 26.11.2003, tullut kaava-alueella voimaan 23.12.2004) alue on pientalovaltaista aluetta asumiseen. Nyt laadittu asemakaavan muutos on yleiskaavan mukainen.

Asemakaavatilanne Tonteilla 39360/9 ja 13 sekä 39361/10 on voimassa asemakaava nro 8560 (vahvistettu 7.5.1984) ja tontilla 40193/25 asemakaava nro 9075 (vahvistettu 8.7.1986).

Tontit ovat erillispientalojen korttelialuetta (AO) ja niiden tonttitehokkuus on e = 0.20. Suurin sallittu kerrosluku on kaksi. Tonteille saa asemakaavakarttaan merkityn kerrosalan lisäksi rakentaa asuntojen ulkopuolisia talous- ja autosuojatiloja enintään 25 m²/asunto, kuitenkin enintään 30 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta sekä kuistitilaa, kasvihuonetta tms. enintään 10 % asemakaavassa sallitusta asuntokerrosalasta. Rakennusten on suuruudeltaan, muodoiltaan, materiaaleiltaan ja väreiltään sopeuduttava ympäristöön.

Tontit on rajattava katuihin ja muihin yleisiin alueisiin rajoittuvilta sivuiltaan pensasaidalla tai vähintään 80 cm ja enintään 120 cm korkealla muulla aidalla, johon liittyy pensasrivi.

Nykytilanne Tontit sijaitsevat pientaloalueella, jonka rakennuskanta on rakennustavaltaan ja iältään vaihtelevia pientaloja. Kaikilla tonteilla on omakotitalo ja niillä on vaihtelevasti rakennusoikeutta jäljellä.

Asemakaavan muutosehdotus

Tonttien käyttötarkoitus (erillispientalojen korttelialue) ja suurin sallittu kerrosluku (kaksi) säilyvät ennallaan. Tehokkuusluku on nostettu 0.25:een.

Asuntojen lukumäärää rajoitetaan siten, että tontille saa rakentaa yhden asunnon kutakin tontin täyttä 400 m² kohti. Kuitenkin, jos tontin pinta-ala on 600–799 m², saa rakentaa kaksi asuntoa. Asemakaavaan merkitystä kerrosalasta saa enintään 70 % rakentaa yhteen tasoon.

Kaavaehdotukseen on lisätty rakennusten enimmäiskorkeuksia määrittelevä asemakaavamääräys. Lentomelun torjumiseksi annettu kaavamääräys on poistettu tarpeettomana. Muutoin asemakaavamääräyksiä on muutettu nykyisin käytössä olevien mukaisiksi. Alueen ympäristössä on laadittu vastaavanlaisia asemakaavan muutoksia, joissa tonttitehokkuutta on nostettu 0.25:een.

Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 3 071 m² ja kerrosala 769 m².

Vaikutukset Asemakaavan muutoksen tuloksena tonttien rakennusoikeuden lisäys on yhteensä 155 k-m². Muutos entiseen tilanteeseen on vähäinen, joten lisärakentamisella ei ole laajempaa vaikutusta ympäristöön.

Vuorovaikutus asemakaavan muutosehdotusta valmisteltaessa

Osallisille on lähetetty maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja heille on varattu tilaisuus lausua mielipiteensä asiasta ja asemakaavan muutosluonnoksesta. Asemakaavan muutosluonnos on ollut nähtävänä kaupunkisuunnitteluvirastossa 11.–24.8.2009. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei esitetty mielipiteitä. Kaavaluonnoksesta on jätetty kaksi mielipidettä.

Esitetyt mielipiteet

Xxxxx Xxxxxx ja Xxxxx Xxxxxxxx Xxxxxxx ehdottavat (18.8.2009), ettei tontin 39360/13 liittymää osoiteta heidän tonttinsa (39360/14) kirves-varren viereen turvallisuus- ja esteettisyyssyistä. Asuinrakennusta ei saa sijoittaa normaalia 4 m lähemmäksi tontin rajaa, kirvesvarsiosalla saa etäisyys olla 2 m. Lisäksi he esittävät, ettei nykyiseen saunarakennukseen saa tehdä luvanvaraisia muutos- ja peruskorjaustöitä. He huomauttavat myös pohjakartassa olevista virheellisyyksistä heidän ja naapuritontin (39360/13) osalta.

Esittelijä toteaa, että asemakaavamääräyksissä ei ole määritetty tonttiliittymien sijaintia. Tonttiliittymät määritellään rakennuslupien yhteydessä. Asemakaavassa on määräys, että rakennusten vähimmäisetäisyys tontinrajasta on 4 m ja tontinrajan osalla, jossa viereisen tontin leveys on enintään 6 m saa rakentaa 2 m:n päähän. Naapurin suostumuksella autosuoja ja talousrakennus saadaan rakentaa 4 m lähemmäksi kuitenkin vähintään 1 m:n etäisyydelle rajasta. Em. kaavamääräys on pientaloalueilla yleisesti käytetty. Rakennuslupa-asiat saunarakennuksen osalta kuuluvat rakennusvalvontavirastolle. Asemakaava ei voi velvoittaa purkamaan olemassa olevaa rakennusta. Mielipide on lähetetty kiinteistöviraston kaupunkimittausosastolle, eikä pohjakartta ole näiltä osin vaikuttanut kaavaratkaisuun.

Asunto Oy Himmelitie 14 asukkaat vaativat (17.8.2009), että rakennukset ovat yksikerroksisia. Mikäli kaavamääräys velvoittaa rakentamaan ainakin osittain kaksikerroksisen rakennuksen, niin toisen kerroksen ikkunat eivät saa olla heidän tonttinsa puolella, koska pihojen näkösuoja poistuu.

Esittelijä toteaa, että voimassa olevan asemakaavan mukaan on mahdollista rakentaa kaksikerroksinen rakennus. Yleensä pientaloalueiden asemakaavoissa ei ole määrätty, mihin suuntaan ikkunat saavat avautua. Tontilla 39360/13 (Himmelitie 12 A) rakennuksen etäisyys on vähintään 6 m tontin 39360/7 (Himmelitie 14) rajasta, koska tontin 39360/14 kirvesvarsiosa on em. tonttien välissä. Rakennuksien etäisyys on riittävä.

Ehdotus koskee valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin kuuluvaa aluetta.

Ehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 4.12.2009–8.1.2010, mistä on ilmoitettu maankäyttö- ja rakennusasetuksessa säädetyllä tavalla. Ehdotusta vastaan ei ole tehty muistutuksia.

Lisäksi ehdotuksesta on pyydetty kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston lausunnot.

Lausunnot Kiinteistövirastolla (15.1.2010) ei ole huomauttamista laaditun asemakaavan muutosehdotuksen suhteen.

Rakennusvalvontavirasto huomauttaa (12.1.2010), että mikäli nykyisten rakennusten laajentamisen tai uudisrakentamisen yhteydessä syntyy tilanteita, missä viereisten tonttien rakennukset sijaitsevat lähempänä kuin 8 m toisistaan, on otettava huomioon palomääräykset, jotka koskevat lähelle rakentamista. Tonttien 39361/10 ja 40193/25 osalta virasto puoltaa tonttitehokkuuden korottamista seuraavalla ehdolla: kaavamääräyksissä on edellytettävä, että laajennuksen yhteydessä on olemassa olevan rakennuksen paloturvallisuus saatettava Suomen rakentamismääräyskokoelman osan E1 edellyttämälle tasolle.

Esittelijä toteaa, että pientaloalueiden asemakaavan muutoksissa, joissa korotetaan tonttitehokkuutta, ei ole rakennusten rakenteiden paloteknisiin ominaisuuksiin liittyviä asemakaavamääräyksiä. Palomääräysten noudattamista valvotaan rakennuslupamenettelyssä. Asemakaavan muutosehdotusta ei ole lausunnon johdosta muutettu.

Khs hyväksyy asemakaavan muutoksen Khn johtosäännön 8 §:n 2 momentin 6 kohdan alakohtien 2 b, 3, 6, ja 7 mukaan, milloin

2 muutetaan rakennusoikeutta siten, että

b asuinpientalojen korttelialueen rakennusoikeutta lisätään vastaamaan enintään tehokkuuslukua 0.3 tai enintään 10 prosenttia (aputilat poislukien) voimassa olevassa kaavassa osoitetusta

3 muutetaan julkisivuja, rakennusmateriaaleja, rakentamistapaa, rakennusaloja, asuntojen enimmäismäärää tai keskipinta-alaa, autopaikkamäärää tai autopaikkojen sijoitusta, ajoyhteyttä, istutuksia tai viemärin taikka muun johdon sijoittamista koskevia asemakaavamerkintöjä tai ‑määräyksiä

6 muutetaan alueen käyttötarkoitusta vähäisessä määrin

7 tehdään kaavaan edellä mainittuihin muutoksiin verrattavissa oleva tarkistus.

Muutosta ei ole pidettävä vähäisenä, jos se merkitsisi alueen maankäytön yleisen luonteen muuttumista kaavassa osoitetusta tai poikkeamista kaavaa laadittaessa omaksutuista periaatteista, alueella vallitsevan yhtenäisen rakennustavan muuttamista taikka ympäristölliseltä kannalta merkittävien arvojen säilymisen vaarantumista.

15.3.2010, 22.3.2010 ja 6.4.2010 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

2 Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se täyttää energiatehokkuusluokalle A asetetut vaatimukset.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemakaavakartta
	Liite 4	Näkymät 3 kpl
	Liite 5	Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxxxx kirje 6.12.2008
	Liite 6	Vetoomus 10.12.2008
	Liite 7	Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n kirje 18.3.2009
	Liite 8	Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Alkuperäinen varausesitys

Kaupunginhallitukselle tehtiin 2.2.2009 esitys Katajanokanlaiturin alueella olevan Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 varaamisesta AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka. Esitettyjen varausehtojen mukaan varauksensaajan tuli suunnitella tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaupunki ei esityksen mukaan vastaisi siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaisi aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Hotellihankkeen katsottiin osaltaan tukevan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja suunnitteilla olevia Kauppatorin ympäristön ja Kaupungintalokortteleiden kehittämis- ja elävöittämishankkeita.

Esittelijä totesi, että hanke on herättänyt poikkeuksellisen suurta huomiota ja vilkasta julkista keskustelua paitsi päätöksentekijöiden myös asukkaiden sekä kaupunkisuunnittelun, museotoimen ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa. Hankkeen tulevaisuuden todettiinkin riippuvan ennen kaikkea siitä, miten asemakaavan käsittely etenee lausuntovaiheessa ja edelleen päätöksenteossa.

Varaushakemus ja hakija

Varausesitys perustui hakemukseen, jonka norjalainen AB Invest AS vuoden 2007 alussa osoitti kiinteistölautakunnalle. Kirjeessä hakija ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa.

Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit
Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa. Näistä mainittakoon muun muassa Pekingin olympiastadion, Hampurin rakenteilla oleva uusi konserttitalo ja De Young Museum San Fransiscossa. Katajanokan hotellin sisustus suunnitellaan Alvar Aallon hengessä ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Artekin kanssa.

AB Invest AS on norjalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen. Yhtiöllä on lukuisia hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Kuluvan vuoden aikana yhtiölle on valmistunut muun muassa Tukholman keskustaan uusi hotellirakennus, jossa on kaikkiaan 558 huonetta. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut.

Hankkeen ja asemakaavan suunnittelu ja varauskohde

Kaupunkisuunnitteluvirasto on rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa valmistellut Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Kaavamuutoksen tavoitteena on osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja. Asemakaava liittyy osaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa koko Eteläsataman kehittämistä ja Kirjava Satama-hanketta.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen
hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle
sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi
kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue
kaavoitetaan hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi.

Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on 12150 k-m².
Tonttitehokkuus on e=1,45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200
hotellihuonetta. Tontille saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä
toimisto-, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja. Rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava vähintään 400 m² ja katutasoon vähintään 700 m² yleisölle avointa ravintola-, myymälä- ja palvelutilaa.

Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Asemakaavan muutosehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog &
de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kerroksen korkuisia taivutettuja lasielementtejä, joiden kiinnityssaumojen on oltava listattomia. Teknisten tilojen ja laitteiden tulee sijoittua rakennusmassoihin osaksi niiden arkkitehtuuria ja muulle tontinosalle korkealaatuisesti toteutettuna. Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.

Asemakaava-alueella piha- ja katualueiden pintamateriaalien on oltava yhtenäisiä. Pintamateriaalina on käytettävä luonnonkiveystä.

Tontin autopaikkavelvoite on 25 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Kaupunki omistaa suunnitellun tontin. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä on tarvittaessa kunnostettava rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista vastaa kaupunki.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Varausehdotuksen käsittely

Varausehdotusta kaupunginhallituksessa 16.2.2009 käsiteltäessä jäsen Räty teki jäsen Puoskarin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

”Asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että asia tuodaan päätettäväksi asemakaavan hyväksymisen yhteydessä.”

Suoritetussa äänestyksessä asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi äänin 10-2, 3 tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat jäsenet Ojala ja Peltokorpi. Tyhjää äänestivät jäsenet Bryggare, Kantola ja Pajamäki.

Kaupunginhallitus päätti asiasta jäsen Rädyn palautusesityksen mukaisesti.

Jäsenet Ojala, Peltokorpi ja Pajamäki jättivät asiaan eriävän mielipiteensä, jonka mukaan kaupunginhallituksen olisi tullut hylätä tontinvarausesitys ja keskeyttää hanketta koskevan asemakaavan valmistelu.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitukselle 2.2.2009 tehty varausehdotus oli kiinteistölautakunnan aiemmin 16.12.2008 tekemän esityksen mukainen. Lautakunnan päätös esityksestä syntyi tuolloin äänestyksen jälkeen äänin 6 - 3 jäsen Paalimäen esitettyä jäsen Revon kannattamana, että lautakunta hylkäisi esittelijän varausesityksen.

Äänestyksessä vähemmistöön jääneet jäsenet Paalimäki, Repo ja Liemola jättivät päätöksestä yhteisen, seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

”Tonttia ei pidä varata haettuun tarkoitukseen, koska paikalle suunniteltu rakennus on ristiriidassa ympäröivän arvokkaan rakennuskannan kanssa.

Myöskään hankkeen edistäminen ei ole sujunut demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Hakijan ehdottamasta arkkitehtuurikilpailusta luopumista ei olisi pitänyt päättää virkamiestasolla vaan ratkaisu olisi pitänyt tehdä luottamushenkilötasolla.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys asemakaavan hyväksymiseksi

Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 lähettää suunnitellun hankkeen kanssa rinnan laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä jäsen Loukoila jäsen Kolben kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

Asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Helistö, Palmroth-Leino, Salonen, Sandbacka, Anttila) – 4 (Kolbe, Lahti, Loukoila, Puoskari).

Kiinteistölautakunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavaehdotuksesta 26.5.2009 annettavaa lausuntoa kiinteistölautakunnassa käsiteltäessä varajäsen Lindeman esitti jäsen Kaliman kannattamana esittelijän kannasta poiketen, että asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä muutosehdotuksen kannalla olivat äänin 6-3 puheenjohtaja Paalimäki, jäsenet Kalima, Molander, Viskari ja Vuorinen sekä varajäsen Lindeman. Esittelijän ehdotuksen kannalla olivat jäsen Saarinen sekä varajäsenet Erwes ja Järvinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 5.11.2009 lähettää 4.12.2008 päivätyn mm. kysymyksessä olevaa hotellitonttia asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850 (muodostuu uusi kortteli 8193) kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä saadut kirjeet anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Keskustelun kuluessa jäsen Holopainen Modigin ja Soininvaaran kannattamana teki ehdotuksen, jonka mukaan kaavaehdotus olisi tullut hylätä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Männistö, Niemi, Palmroth-Leino, Kallio, Rauhamäki) – 3 (Holopainen, Modig, Soininvaara) jäsen Johanssonin äänestäessä tyhjää.

Uusi varausehdotus

Esittelijä toteaa, että hanke on edelleen herättänyt laajaa julkista mielenkiintoa ja kritiikkiä niin kaavoitusmenettelyä kuin itse suunnitelmaakin kohtaan. Myös vaikutusten arviointeja ja tiedotusta pidettiin
puutteellisina. Näiden seikkojen lisäksi mielipiteissä on vaadittu arkkitehtikilpailua ja havainnollistavampaa esittelymateriaalia. Suunnitelmaa on ehdotuksesta saaduissa muistutuksissa ja lausunnoissa myös pidetty sopimattomana kyseiseen paikkaan ja sen koettu olevan liiaksi ristiriidassa valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Myös asemakaavaehdotusta puoltavia kannanottoja ilmaistiin.

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen varausehdotuksen mukaisesti edellyttää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä, ja kun asemakaavaehdotus toisaalta perustuu olennaisesti hankesuunnitelmaan, edellyttää asemakaavan toteutuminen varauksenhakijan pitäytymistä hankkeessa. Varausehdotuksen tekeminen on siksi perusteltua yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa.

Varaus esitetään tehtäväksi entisin ehdoin lukuun ottamatta hankkeen energialuokkaa koskevaa lisäehtoa. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2010 talousarviosta päättäessään, että mm. tontinvarausehdoissa tulee parantaa rakennusten energiatehokkuutta tavoitteena A-energia-luokka mahdollisuuksien mukaan. Energialuokkaa koskeva ehto on vastaavasti lisätty varausehdotuksen ehtoihin.

Varausaikaa esitetään kuitenkin pidennettäväksi vuoden 2011 loppuun, jotta voidaan varautua myös mahdolliseen valitusprosessiin.



Kokousaika	12.4.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Loppuraportti henkilöstömäärärahalla (5 milj. euroa) toteutetuista hankkeista vuonna 2009
	Liite 2	Henkilöstömääräraha -hankeyhteenvetotaulukko
	Liite 3	Loppuraportti matalapalkkatuella (1 milj. euroa) toteutetuista hankkeista vuonna 2009
	Liite 4	Matalapalkkatuki -hankeyhteenvetotaulukko