Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajien vuoden 2010 vuosilomien vahvistaminen lomakautena

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän jäsenten Risto Rautavan, Mari Puoskarin ja Outi Ojalan virkamatka Kiinaan Shanghaihin

Määrärahan myöntäminen Ormuspellon kaava-alueen esirakentamisen lisäkustannuksiin vuonna 2010

Helsingin Sataman virkojen perustaminen

Valtuutettu Jaana Pelkosen toivomusponsi: Tietoteknisten taitojen antaminen ikäihmisille ja syrjäytymisvaarassa oleville väestöryhmille

29.3.2010 pöydälle pantu asia
Talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston päällikkönä toimivan tietotekniikkapäällikön viran täyttäminen

Iltakouluasia: Helsinki-Vantaa- ja seutuhallintoselvitysten tilannekatsaus

Iltakouluasia: Aluerakentamisprojektin tilannekatsaus

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Damico Oy:n oikaisuvaatimus rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemästä päätöksestä 18.12.2009 § 143: Ruokahuollon kustannusselvityksen tilaaminen

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle kahdesta asetusluonnoksesta

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lehtisaaren päiväkodin ja koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma

Maankäyttösopimuksen tekeminen Espoon kaupungin kanssa Espoon Perkkaalla (Suurhuopalahti, tila Alberga RN:o 2:1290)

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Kiinteistö Oy Ristipellontie 19:n ja Broman Kiinteistöt Oy:n välisessä kiinteistökaupassa

Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Suomen Osatontti Ky:n sekä Kiinteistö Oy Helsingin Killan välisessä kiinteistökaupassa

Helsingin hallinto-oikeuden toimenpidelupaa koskeva päätös (Asunto Oy Tiirasaarentie 8)

15.3.2010 ja 22.3.2010 pöydälle pantu asia
Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten

29.3.2010 pöydälle pantu asia
Vt Tuomas Rantasen toivomusponnet: Perheasuntojen rakentamisen edistäminen esimerkiksi huonelukuun perustuvalla ohjaamisella

29.3.2010 pöydälle pantu asia
Linnanmäen vanhojen vesilinnojen varaaminen Lasten Päivän Säätiölle monitoimiareenan ja pysäköintilaitoksen suunnittelua varten (Alppiharju, tontti 12357/10)

PÄÄKAUPUNKISEUDUN KOORDINAATIORYHMÄN JÄSENTEN RISTO RAUTAVAN, MARI PUOSKARIN JA OUTI OJALAN VIRKAMATKA KIINAAN SHANGHAIHIN

Khs 2010-655

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän jäsenet Risto Rautavan (6. - 9.5.2010) sekä Mari Puoskarin ja Outi Ojalan (3. - 9.5.2010) tekemään virkamatkan Kiinaan Shanghaissa järjestettävään Expo Maailmannäyttelyyn tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus- ja päivärahakustannukset maksetaan talousarvion kohdalta 1 04 02 01, Khn yleiset käyttövarat, vastuualue 13, hanke 13001 ja kohde 7091.

Pöytäkirjanote Risto Rautavalle, Mari Puoskarille, Outi Ojalalle ja hallintokeskukselle (Anja Vallittu ja Helena Puusaari).

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän matkaohjelma 3.-5.9.2010

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmä on valmistellut virkamatkaa Kiinaan Shanghaihin 3. - 9.5.2010.

Matkan tarkoituksena on tutustua Shanghaissa järjestettävään Expo maailmannäyttelyyn.

Virkamatkalle osallistuisivat pääkaupunkiseudun koordinaatioryhmän jäsenet kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava, II varapuheenjohtaja Mari Puoskari ja jäsen Outi Ojala, joiden matkakustannukset maksettaisiin talousarvion kohdalta 1040201, Khn yleiset käyttövarat (Kj 25.1.2010 § 4017). Lisäksi virkamatkalle osallistuisivat kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, jonka matkakustannukset maksettaisiin talousarvion kohdalta 1040301 sekä koordinaatioryhmän sihteeri kaupunginsihteeri Anja Vallittu, jonka matkakustannukset maksettaisiin hallintokeskuksen määrärahoista.

Matkan kustannukset (lento-, majoitus- ja viisumikulut) olisivat noin 1750 euroa henkilöltä sekä päivärahat.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Venäjällä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

Metropolialueen kansainvälistyminen ja kytkeytyminen globaaleihin verkostoihin on yksi kaupunkien hyväksymän metropolialueen kilpailukykystrategian kehittämislinjaus. Pääkaupunkiseudun kaupunkien osallistuminen Shanghain maailmannäyttelyyn sisältyy toimenpiteenä kilpailukykystrategian kehittämislinjauksiin.

Helsingin seutu on Greater Helsinki Promotionin ja Finpron välisen sopimuksen kautta yksi Suomen paviljongin kansallisista kumppaneista. Muut kansalliset kumppanit ovat Kone ja Nokia. Kansallisena kumppanina Helsingin seutu esittäytyy Suomen Kirnu-paviljongin jokaisessa kerroksessa.

Pääkaupunkiseudun osallistuminen Expoon sisältää viisi temaattista kokonaisuutta (matkailu, koulutus, design & kulttuuri, innovaatiot ja ympäristöosaaminen). Tavoitteena kullakin kokonaisuudella on synnyttää uusia suhteita, vahvistaa olemassa olevia kontakteja sekä edistää yhteistyöhankkeita kiinalaisten kumppaneiden kanssa.

VALTUUTETTU JAANA PELKOSEN TOIVOMUSPONSI: TIETOTEKNISTEN TAITOJEN ANTAMINEN IKÄIHMISILLE JA SYRJÄYTYMISVAARASSA OLEVILLE VÄESTÖRYHMILLE

Khs 2009-1070

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 15.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Jaana Pelkonen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Jaana Pelkoselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Rantanen Heli, projektipäällikkö, puhelin 310 25803

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että käsitellessään Strategiaohjelmaa vuosiksi 2009-2012 Kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

22 (48)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että otettaessa käyttöön sähköisiä palveluita huolehditaan myös riittävien tietoteknisten taitojen ja valmiuksien antamisesta erityisesti ikäihmisille ja syrjäytymisvaarassa oleville väestöryhmille (kuten maahanmuuttajille). (Jaana Pelkonen, äänin 62-1)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunginjohtaja toteaa, että monissa Helsingin kaupungin toimipisteissä tarjotaan mahdollisuus tietokoneen ja internetin ilmaiseen käyttöön. Useimmissa näistä nettipisteistä tarjotaan myös opastusta sekä kurssimuotoista opetusta. Iäkkäiden, maahanmuuttajien ja syrjäytymisvaarassa olevien tarpeita pyritään ottamaan erityisesti huomioon kun asiakkaita opastetaan. Kaikki tietotekniikan käyttöopastusta ja kursseja tarjoavat toimipisteet sekä WLAN-pisteet on koottu Helsingin kaupungin palvelukartalle (www.hel.fi/palvelukartta). Kartalta löytyy 102 nettipistettä, joista 95:ssä on tarjolla henkilökunnan antamaa opastusta (luvut voivat muuttua tilanteen mukaan). Kurssimuotoisia koulutuksia järjestetään ainakin 19 pisteessä.

IT-opastusta syrjäytymisvaarassa oleville tarjoavat erityisesti kaupunginkirjasto, sosiaalivirasto, työväenopisto ja kulttuurikeskus. Yhteistyötä on lisäksi tehty mm. Ikäihmisten tietotekniikkayhdistys Enter ry:n kanssa. Työväenopisto järjestää jatkuvasti iäkkäille ja maahanmuuttajille räätälöityjä IT-kursseja. Sosiaalivirastossa on annettu iäkkäiden IT-opetusta mm. palvelukeskuksissa sekä erityisessä syrjäytymisvaarassa olevien omaishoitajien parissa kaupungin neljässä omaishoidon toimintakeskuksessa.

Kulttuurikeskuksen ylläpitämissä nettipisteissä Kontulassa ja Mellunkylässä sekä Lasipalatsin Kohtaamispaikassa voi opiskella IT-taitojen alkeita, Skypen käyttöä, kuvankäsittelyä ja muita erityistaitoja. Asiakas voi tuoda oman koneensa PC-tohtoripisteisiin asennettavaksi ja korjattavaksi. Kulttuurikeskuksen toimitilassa Caisassa on erityisesti maahanmuuttajia palveleva atk-luokka, jossa järjestetään opastusta ja kursseja.

Kirjastoissa järjestetään jatkuvasti erilaisia kursseja omatoimisesti ja yhteistyökumppaneiden kanssa esimerkiksi aloittelijoille, jonkin verran jo tietokonetta käyttäjille sekä erityisryhmille kuten iäkkäille. Lisäksi tarjotaan yksilöopastusta tietokoneen käytössä tiettyinä aikoina.

Kaupungin omien pisteiden ohella myös monet järjestöt ja asukastilat tarjoavat asukkaiden käyttöön ilmaisia nettipisteitä, joissa mm. työväenopiston opettajat käyvät pitämässä kursseja.

Kaupunginjohtaja toteaa edelleen, että talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosastolla on käynnissä IT-strategiaan 2007-2010 kuuluva Tietotekniikkaa kaikille –hanke, jossa pyritään estämään digitaalista syrjäytymistä monin tavoin. Hankkeessa on mm. käynnistetty koordinointityö, jonka tarkoituksena on auttaa ja ohjeistaa niitä kaupungin työntekijöitä, järjestöjä ja vapaaehtoisia, jotka antavat kansalaisille opastusta tietotekniikan käytössä kaupungin nettipisteissä. Tärkeimpiä opastettavia asioita ovat kaupungin ja muiden julkishallinnon tahojen tarjoamien sähköisten asiointipalvelujen käyttö.

Kaupunginjohtaja toteaa vielä, että ilmaiset nettipisteet ovat tärkeitä kaikille syrjäytymisvaarassa oleville väestöryhmille. Jotta näiden nettipisteiden ylläpito helpottuisi, tuotetaan tietotekniikkaosastolla kaupungin asiakaspäätteitä yhtenäistävä vakiointimalli sekä perustetaan erityinen asiakasverkko. Lisäksi tuetaan joidenkin nettipisteiden teknistä ylläpitotyötä.

29.3.2010 pöydälle pantu asia

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN TIETOTEKNIIKKAOSASTON PÄÄLLIKKÖNÄ TOIMIVAN TIETOTEKNIIKKAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-2662

KJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa VTM Markku Raition talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston osastopäällikkönä toimivan tietotekniikkapäällikön virkaan (vakanssinumero 16793) 1.4.2010 lukien 6 239,03 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, talous- ja suunnittelukeskukselle, taloushallinnon palvelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITE

Yhteenveto hakijoista

ESITTELIJÄ Tietotekniikkapäällikön virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä. Hakuaika päättyi 19.1.2010.

Talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön 13 §.n mukaan osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Lisäksi kaupungin kielitaitosäännön 2 §:n mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön 14 §:n mukaan osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 100 henkilöä. Hakijoista haastateltiin Xxxx Xxxx, Xxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Markku Raitio, Xxxx Xxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx. Perusteena kiinnitettiin kelpoisuusvaatimusten täyttämisen lisäksi huomiota erityisesti tietohallinnon johtamiskokemukseen isossa organisaatiossa sekä työkokemuksen monipuolisuuteen ja vastaavuuteen tehtävän vaatimuksiin nähden.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Markku Raitio on valtiotieteen maisteri (1989). Hän on työskennellyt 1988-1989 Raision kaupungilla kunnallisharjoittelijana ja projektisihteerinä, 1989-1995 Nixdorf Computers/Siemens Nixdorfilla myyntipäällikkönä, osastonjohtajana ja myyntijohtajana, 1995-1997 Siemens Nixdorfilla liiketoimintayksikön johtajana, 1997-2009 Siemensin tietohallintojohtajana ja 1.12. 2009 alkaen määräaikaisessa Advisoryn tehtävässä KPMG:llä Sitran kuntaohjelmassa.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Kaupunginjohtaja toteaa, että yhteenveto hakijoiden ansioista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kaupunginjohtaja toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön 7 §:n mukaan tietotekniikkaosasto huolehtii tietotekniikan hyödyntämisen ohjauksesta kaupunginhallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjauksen keskeinen välinen on kaupungin tietotekniikkastrategia, jonka valmistelusta osasto vastaa ja sen toteutuksen johtaminen. Muita osaston tehtäväalueita ovat tietotekniikan hyödyntämisen kehittäminen sekä yhteisen tietoteknisen infrastruktuurin ja jatkuvien tuotantopalvelujen järjestäminen hallintokunnille. Näiden tehtäväalueiden menestyksellinen johtaminen vaatii laaja-alaista näkemystä tietotekniikan hyödyntämisestä ja kokemusta tietohallinnon johtamisesta isossa, monitahoisessa organisaatiossa. Infrastruktuurin ja toimintavarmojen tuotantopalvelujen merkitys kasvaa koko ajan. Sen vuoksi on etua, jos valittavalla henkilöllä on kokemusta myös palvelujen tuottajan puolelta.

Hakijoista Xxxxx on kokemusta tietohallinnon johtotehtävistä noin 10 vuotta, johon sisältyy kehittämistä ja vastuuta palvelujen tuotannosta. Xxxxxxxxx kokemus on lähinnä tietoliikenneverkkojen ohjelmistokehityksen johtamisesta sekä valtion tietoteknisen infrastruktuurin kehittämisestä ja koordinoinnista. Xxxxxxxxxxx on tietohallinnon johtamiskokemusta Helsingin yliopistossa noin 6 vuotta tietohallintopäällikkönä vastuualueena osa tietotekniikkaosaston toiminnoista. Xxxxxxxxx on johtamiskokemusta tietopalveluista noin 6 vuotta ja kokemusta vaativien it-hankkeiden johtamisesta noin 15 vuotta. Lisäksi hän on toiminut tietotekniikkaosaston osastopäällikön sijaisena. Raitiolla on johtamiskokemusta it-ratkaisujen ja palvelujen myynnistä ja sen johtamisesta noin 5 vuotta, it-palvelujen johtamisesta noin 2 vuotta ja tietohallintojohtajan tehtävistä noin 12 vuotta. Xxxxxxxx on vaativien it-projektien johtamiskokemusta noin 5 vuotta, 1 vuosi kokemusta it-päällikön tehtävistä sekä noin 3 vuoden kokemus kaupungin tietotekniikan kokonaisarkkitehtuurin koordinoinnista ja asiantuntijapalvelujen järjestämisestä. Xxxxxxxxxx on tietohallinnon johtamiskokemusta noin 10 vuotta. Xxxx- xxxxxx on tietohallinnon johtamiskokemusta noin 7 vuotta lähinnä palvelujen tuottajana.

Raition työkokemus tietotekniikan toimialalta ja tietohallinnosta on hakijoista monipuolisin ja kattavin tietotekniikkapäällikön tehtäviin nähden. Hän vastannut johtajana sekä palvelutuotannosta että koko organisaation tietohallinnosta. Kunnallishallinnossa hän on työskennellyt uransa alussa noin vuoden. Lisäksi hän on perehtynyt kunnallishallinnon tietotekniikkaan it-ratkaisujen ja -palvelujen tarjoajana sekä Sitran kuntaohjelman palvelukeskushankkeissa. Hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella suoritetussa kokonaisarvioinnissa Raitio on tehtävään parhaiten soveltuva.

Kaupunginjohtaja toteaa vielä, että tietotekniikkaosasto on kasvanut niin suureksi, että sen organisaatiota on tarvetta kehittää niin, että tietotekniikkapäällikkö voi keskittyä entistä enemmän kaupungin tietohallinnon kokonaisuuden johtamiseen ja ohjaukseen. Osasto on suunniteltu jakaa alayksiköihin, joita ovat toisaalta sähköisten palvelujen sekä toimintaprosesseja tukevien tietojärjestelmien kehittäminen ja toisaalta infrastruktuurin ja jatkuvan palvelutuotannon järjestäminen ja hallinta. Lisäksi osastolla on oltava selkeät vastuut kokonaisarkkitehtuurien kehittämiseen ja osaamiskeskuksen johtoon sekä kaupungin tietoturvan johtamiseen. Kaikkiin edellä mainittuihin on oltava vastuuhenkilöt, jotka johtavat ao. toimintaa tietotekniikkapäällikön alaisuudessa.

ILTAKOULUASIA: HELSINKI-VANTAA- JA SEUTUHALLINTOSELVITYSTEN TILANNEKATSAUS

Khs

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä saadun informaation tiedoksi.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että kaupunki osallistuu parhaillaan kahteen selvityshankkeeseen.

Helsinki- Vantaa -selvitys

Helsinki-Vantaa -selvitys valmistellaan kolmessa vaiheessa. Selvityksen laajuus ja arvioinnin näkökulmat määriteltiin työn alussa. Tammikuussa käynnistyneen työryhmävaiheen aikana selvitetään mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat. Lopuksi valmistelun tulokset kootaan Helsinki-Vantaa -selvitykseksi.

Selvitystä valmistelee virkatyönä laaja joukko kaupunkien omia asiantuntijoita. Toimintaympäristökuvaukseen kerätään molemmista kaupungeista väestö-, työpaikka- ja muut ennusteet sekä tarvittavan pohja-aineiston alueellisesti ja palvelukohtaisesti. Toimintaympäristökuvaus valmistuu 31.3.2010 mennessä. Muut työryhmät ovat demokratia, sosiaali- ja terveyspalvelut, sivistystoimen palvelut, maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö, kuntatalous, konserninhallinto ja tukipalvelut, henkilöstö ja kilpailukyky. Em. teemaryhmien väliraportit valmistuvat 30.4.2010 mennessä, lukuun ottamatta demokratia-ryhmän väliraporttia, joka valmistuu 31.5.2010 mennessä. Teemaryhmien loppuraportit valmistuvat 31.8.2010 mennessä.

Kaupunkien palvelut ja toiminta kuvataan nykytilanteessa ja yhdistyneen kaupungin tilanteessa, minkä pohjalta tehdään etujen ja haittojen arviointi.

Selvitystyötä ohjaa ja seuraa kaupunginhallitusten nimeämä luottamushenkilötason seurantaryhmä. Selvitysraportti valmistuu kaupunginvaltuustojen käsiteltäväksi vuoden 2011 alussa. Selvityksen pohjalta on tarkoitus arvioida ja päättää, onko tarpeellista käynnistää kuntaliitokseen tähtäävän prosessin valmistelu.

Kaksiportaisen seutuhallinnon selvitys

Helsingin seudun 14 kunnan yhteistyönä selvitetään kaksiportaisen seutuhallintomallin edut ja haitat ottaen huomioon hallinnon tehostuminen, paikallisdemokratian toimivuus sekä kuntalaisten palvelujen saatavuus ja tehokkuus.

Selvityksessä tarkasteltavia nykyisiä seudullisia yhteisöjä ja toimijoita ovat HUS, kunnalliset ammattikorkeakoulut, HSY, HSL, Uudenmaan liitto, Uudenmaan virkistysalueyhdistys, Helsingin ja pääkaupunkiseudun kuntaryhmät ja niiden yhteistyöelimet.

Selvityksessä tarkastellaan kolmea kaksiportaisen seutuhallinnon vaihtoehtoa: kuntalaisten seutuhallintomalli, kuntien seutuhallintomalli ja aluekuntamalli maakuntapohjalta.

Selvitys valmistellaan virkatyönä. Toimintaympäristökuvauksessa analysoidaan seudun toimintaympäristön tulevaisuuden keskeisiä muutoksia kehityskuva- ja kehitysindikaattoritarkasteluna. Toimintaympäristökuvaus valmistuu 12.5.2010 mennessä. Muut työryhmät ovat demokratia, sosiaali- ja terveyspalvelut, varhaiskasvatus ja opetuspalvelut, kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalvelut, kuntatalous ja tukipalvelut, maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö, henkilöstö ja kansainvälinen kilpailukyky. Työryhmien väliraportit valmistuvat 30.4.2010 mennessä ja loppuraportit 30.9.2010 mennessä.

Selvityksen ohjauksesta ja seurannasta vastaa seudun kuntien luottamushenkilöistä nimetty poliittisesti edustava seurantaryhmä. Suosituksia tai päätöksiä selvityksen tulosten perusteella ei selvitystyössä tehdä.

Valmistelun tulokset kootaan selvitysraporttiin vuoden 2010 loppuun mennessä seudun kuntien käyttöön.

Kokouksessa kuullaan kaupunginjohtajan selostus seutuselvitysten valmistelutilanteesta.

DAMICO OY:N OIKAISUVAATIMUS RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOINTA JOHTAVAN APULAISKAUPUNGINJOHTAJAN TEKEMÄSTÄ PÄÄTÖKSESTÄ 18.12.2009 § 143: RUOKAHUOLLON KUSTANNUSSELVITYKSEN TILAAMINEN

Khs 2009-2650

RYJ Kaupunginhallitus päättänee hylätä esityslistalta ilmenevin perustein Damico Oy:n oikaisuvaatimuksen rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan 18.12.2009 § 143 tekemästä, Helsingin kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannusselvityksen tilaamista koskevasta hankintapäätöksestä, koska oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemää päätöstä olisi muutettava.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista annetun lain 82 §:n mukaan markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvaan asiaan ei saa hakea muutosta valittamalla kuntalain eikä hallintolainkäyttölain nojalla sillä perusteella, että päätös on tämän lain vastainen.

Pöytäkirjanote Damico Oy:lle valitusosoituksin ja jäljennöksin esityslistasta sekä hankintakeskukselle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Damico Oy:n oikaisuvaatimus 18.1.2010
	Liite 2	Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös 18.12.2009
	Liite 3	Damico Oy:n oikaisuvaatimus... - Päätöshistoria
	Liite 4	Damico Oy:n kirjelmä 12.3.2010

TIIVISTELMÄ Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on päätöksellään 18.12.2009 § 143 päättänyt tilata konsulttiselvityksen kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannuksista Ramboll Management Consulting Finland Oy:ltä.

Damico Oy on 18.1.2010 tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä. Damico vaatii päätöksen oikaisemista ja Damicon tekemän tarjouksen valitsemista kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja eniten asiantuntemusta omaavana vaihtoehtona.

Asiasta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalvelujen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Saatujen selvitysten mukaan oikaisuvaatimuksissa ei ole esitetty sellaisia oikeudellisia ja tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden johdosta rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan tekemää päätöstä olisi muutettava. Oikaisuvaatimus esitetään hylättäväksi.

ESITTELIJÄ Rakennus- ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja päätti 18.12.2009 § 143 hyväksyä Ramboll Management Consulting Finland Oy:n Helsingin kaupungin eräiden yksiköiden ruokahuollon kustannusselvityksen toimittajaksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana. Ramboll Management Consulting Finland Oy:n tarjouksen arvonlisäveroton hinta on 29 540 euroa.

./. Damico Oy on 18.1.2010 tehnyt oikaisuvaatimuksen päätöksestä. Oikaisuvaatimuskirjelmä on liitteenä 1. Oikaisuvaatimuksen liitteet ovat nähtävänä kokouksessa.

Damico on vaatinut päätöksen oikaisemista ja Damicon tekemän tarjouksen valitsemista kokonaistaloudellisesti edullisimpana ja eniten asiantuntemusta omaavana vaihtoehtona.

./. Rakennus- ja ympäristötointa johtavan apulaiskaupunginjohtajan päätös perusteluineen on liitteenä 2.

./. Asiasta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalvelujen sekä talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnot. Lausunnot ovat liitteessä 3 (päätöshistoria).

Hankintayksikkö sai kuusi tarjousta ja Damico Oy (jäljempänä Damico) sijoittui tarjouskilpailussa viidenneksi. Kyseessä on ollut julkisista hankinnoista annetussa laissa tarkoitettu kansallisen kynnysarvon ylittävä palveluhankinta.

Damicon oikaisuvaatimus on tehty kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen päätöksestä oikealle toimielimelle, kaupunginhallitukselle. Damico on tarjoajana asianosainen. Päätösluettelon ote oikaisuvaatimusohjeineen on lähetetty Damicolle 29.12.2009. Oikaisuvaatimus on tehty 18.1.2010 määräajassa.

Damico väittää tarjoajia koskevien kelpoisuusvaatimuksiin liittyen, että Rambollin tarjous ei täytä tarjouspyynnössä esitettyjä ammatilliseen pätevyyteen liittyviä vaatimuksia. Rambollin ilmoittamat henkilöt eivät ole osallistuneet tarjouspyynnön 7.2 -kohdan vaatimuksen 6 mukaisiin vastaaviin projekteihin edellisen kolmen vuoden aikana, minkä vuoksi Rambollin tarjous olisi tullut hylätä.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että tarjoukset käsitellään kahdessa vaiheessa. Määräajassa saapuneet tarjouksista tarkistetaan ensin tarjoajien soveltuvuuden täyttyminen sekä tarjouspyynnön mukaisuus. Tämän jälkeen ne tarjoukset, jotka täyttävät tarjoajille ja tarjouksille asetetut vaatimukset, vertaillaan tarjouspyynnössä esitettyjen arviointikriteerien mukaisesti. Hankintalain 73 §:n mukaan hankintayksikön on tehtävä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.

Tarjouspyynnön kappaleen 7.2 Tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvät ehdottamat vaatimukset on esitetty tarjoajan soveltuvuuteen liittyviä vaatimuksia. Vaatimuksen 6 mukaan konsulttityön suorittamisesta vastaavilla henkilöillä tulee olla riittävä koulutus ja ammatillinen pätevyys sekä kokemus. Riittäväksi koulutukseksi, ammatilliseksi pätevyydeksi ja kokemukseksi katsotaan vähintään soveltuva korkeakoulututkinto ja osallistuminen vähintään kolmeen (3) tätä hankintaa vastaavaan selvityksen tekemiseen viimeisen kolmen (3) vuoden aikana.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintapäätöksen mukaan tarjoajat ovat toimittaneet vaaditut selvitykset tarjouspyynnön mukaisesti ja tarjoajat täyttävät asetetut vähimmäisvaatimukset. Ramboll on toimittanut tarjouksessaan selvityksen kolmesta konsultista.

Hankintapäätöksen perusteluista vastannut talous- ja suunnittelukeskus on antanut oikaisuvaatimuksesta lausunnon ja lausunnossa on tuotu esille Rambollin tarjouksessa ilmoitettujen konsulttien koulutus ja hankintaa vastaava kokemus. Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnosta ilmenee, että kaikissa tarjouksissa konsulttityön suorittamisesta vastaavilla henkilöillä oli vähintään soveltuva korkeakoulututkinto ja he olivat osallistuneet hankintaa vastaaviin tuottavuuteen liittyviin arviointiselvityksiin tai kustannusten mallintamisselvityksiin viimeisen kolmen vuoden aikana.

Tarjouspyynnössä ei ole esitetty vastaavalle selvitystyölle erityistä määritelmää. Oikeuspalvelujen lausunnon mukaan hankintayksikkö on voinut katsoa Rambollin konsulttityön vastaavien henkilöiden täyttävän vaatimuksen 6 mukaiset vähimmäisvaatimukset, eikä Rambollin tarjousta ole tullut hylätä tai sulkea pois tarjouskilpailusta.

Damico väittää, että tarjouspyynnössä ei ole otettu huomioon kokonaistaloudellista edullisuutta harkittaessa mm. sitä paljonko työtä tarjottuun hintaan sisältyy. Päätöksessä ei ole huomioitu sitä, kuinka monta tuntia tehtävää työtä tarjoukset sisältävät ja mikä on ollut tarjottu tuntihinta. Damicon tarjous on sisältänyt enemmän työtä kuin voittanut tarjous.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintalain 69 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Valintaperusteena hankinnassa on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus. Tarjouspyynnön kappaleessa 9. Tarjousten vertailu on määritelty tarjoushinnan ja palvelun laatutekijöiden merkitys kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioinnissa. Hinnan painoarvo on ollut 40 % ja laadun 60 %. Hinta on tullut ilmoittaa kiinteänä arvonlisäverottomana kokonaishintana ja samalla on tullut ilmoittaa käytettävät veloitusperusteet. Vertailuhintana on käytetty kiinteätä kokonaishintaa.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintapäätöksestä on havaittavissa, että hintavertailussa on tarjouspyynnön mukaisesti käytetty tarjouksissa ilmoitettuja kokonaishintoja. Tarjouksiin sisältyvän työn määrällä tai tuntihinnalla ei ole ollut merkitystä vertailuhintaa laskettaessa. Vertailussa ei ole tullut huomioida työn tuntihintaa tai työmäärää Damicon esittämällä tavalla, vaan siinä on tullut käyttää tarjouspyynnön mukaista kiinteätä kokonaishintaa.

Damico väittää, että päätöstä ei ole tehty objektiivisin perustein, eikä hankintamenettely ole ollut tasapuolinen tarjouskilpailuun osallistuvien välillä. Tarjouspyyntö ei ole tuottanut yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintayksikkö on käyttänyt rajoittamatonta vapautta määrittäessään, minkä painoarvon referensseille päätöksenteossa annetaan.

Laatuvertailun osalta Damico väittää, että päätöksessä on vedottu epäselviin perusteisiin. Damico on saanut laatuvertailussa vain kolmasosan Rambollin saamista pisteistä, eikä päätöksestä ilmene, miksi se on saanut Rambollia vähemmän pisteitä. Projektisuunnitelman ensimmäisen, tavoitteiden vastaavuutta koskevan kriteerin, osalta jää epäselväksi, mistä painopisteestä perusteluissa on kysymys, mitkä tavoitteet on tarjouspyynnöissä jätetty tilaajan toteutettaviksi ja miltä osin vain tarjouspyynnön vaatimukset on toistettu. Hankintapäätöksestä ei ilmene, miten tällaisiin ratkaisuihin on päästy, eikä siinä ole mainittu, mitkä yksittäiset tarjoukset ovat virheellisiä tai puutteellisia. Damicon projektisuunnitelman sisältö on laajempi kuin Rambollin ja Damicon olisi tullut saada samat pisteet Rambollin kanssa. Lisäksi Rambollin tarjouksessa ei ole esitetty selvitystyön tavoitteiden kannalta asiaa jäsentäviä uusia näkökulmia.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan, että hankintalain 2 §:n mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä. Lain 40 §:n mukaan tarjouspyyntö on laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 72 §:n mukaan kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi.

Tarjouspyynnön 9. kappaleen mukaan laatua on arvioitu projektisuunnitelman sisällön ja toteuttamiskelpoisuuden kannalta seuraavasti:

Projektisuunnitelman sisältöä arvioidaan tarjoukseen liittyvän projektisuunnitelman perusteella. Lisäksi arvioidaan projektisuunnitelman toteuttamiskelpoisuutta suhteessa suunnitelmassa esitettyihin konsultin omien resurssien käyttöön sekä tilaajaosapuolelta edellytettäviin tehtäviin ja resurssienkäyttöön. Projektisuunnitelmasta arvioidaan suunnitelman sisältöä suhteessa tarjouksen kohdassa Selvitystyön tavoitteet määriteltyihin tavoitteisiin sekä projektisuunnitelman toteuttamisessa esitettyjä resurssien käyttöä suhteessa projektisuunnitelmassa esitettyihin tehtäviin.

Projektisuunnitelman sisältöä ja toteuttamiskelpoisuutta arvioidaan seuraavien tekijöiden perusteella:

- projektisuunnitelmassa on otettu huomioon selvitystyön tavoitteet ja toimittaja on mitoittanut resurssinsa realistisesti, arviointipisteet asteikolla 0-5

- projektisuunnitelman selkeys, arviointipisteet asteikolla 0-2

- projektisuunnitelma ei edellytä tilaajapuolelta suuria resursseja, arviointipisteet asteikolla 0-3

Tarjouspyynnön 8.2 – kappaleen mukaan tarjoukseen liitettävästä projektisuunnitelmasta tuli käydä ilmi työn aikataulutus, konsulttityön resurssitarpeiden erittely työpäiväperusteisesti sekä arvio tilaajan omien resurssien tarpeesta konsulttityön laatimiseksi. Projektisuunnitelmassa piti olla kuvattuna myös työskentelytapa, jolla konsulttityö aiotaan toteuttaa, kuten käytettävät menetelmät ja raportointimalli.

Hankintapäätöksen perustelut ilmenevät talous- ja suunnittelukeskuksen laatimasta hankintamuistiosta. Talous- ja suunnittelukeskus on täsmentänyt perusteluita lausunnossaan. Damico on saanut kohdasta kaksi pistettä. Lausunnosta ilmenee muun ohella, että Damicon tarjouksen painopiste on ollut tulevaisuuden keittiöverkostoa koskevassa tavoitteessa, kun keskeisenä osuutena ollut ruokahuollon nykyistä kustannusrakennetta eri keittiötyypeissä koskeva tavoite oli jätetty suurelta osin tilaajan tuotettavaksi. Rambollin tarjouksessa oli esitetty selvitystyön tavoitteiden kannalta asiaa jäsentäviä uusia näkökulmia ja Rambollilla oli tavoitetilan säästöpotentiaalin esittämiseen valmiita työkaluja.

Laatuvertailun toisen arviointikriteerin, projektisuunnitelman selkeyden, osalta Damico väittää, että Damicolla ei ole ollut tiedossaan, mitä seikkoja hankintayksikkö painottaa päätöksessään. Damico on epäillyt, että hankintayksikkö on tarkentanut perustelujaan tarjousten antamisen jälkeen ja se on voinut ohjata päätöksentekoa tarkoitushakuisesti.

Hankintapäätöksen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukaan täydet kaksi pistettä sai, jos projektisuunnitelma oli selkeästi vaiheistettu ja siinä oli esitelty tarjoajan ja tilaajan tehtävät ja tarjoajan ja tilaajan resurssien käyttö eri vaiheissa. Ramboll sai kohdasta kaksi pistettä. Damicon tarjouksesta oli ilmennyt sen käyttämät resurssit eri työvaiheille. Tilaajan resurssien käyttöä ei tarjouksesta kuitenkaan täysin selvinnyt, minkä vuoksi se sai yhden pisteen.

Kolmannesta laatukriteeristä, tilaajalta vaadittavasta resurssimäärästä, Damico väittää että sen tarjouksessa esittämistä toimista mikään ei ole sellainen, että hankintayksikön tulisi tuottaa päätöksen perusteluissa mainittua etukäteisaineistoa. Vain henkilöstön tiedottaminen käynnistyvästä projektista ja sen tavoitteista on tehtävä ennen projektin aloittamista, muut Damicon oikaisuvaatimuksessa esittämät kohdat ovat projektin aikaisia toimia.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan hankintapäätöksen perusteluista ilmenevän, että tilaajan resurssitarve oli melko suuri kaikissa tarjouksissa. Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon mukaan Damicon tarjouksen osalta etukäteismateriaalin tuottamisen työläys lisäsi tilaajan resurssitarvetta, minkä vuosi se on saanut yhden (1) pisteen. Damico on edellyttänyt tilaajan toimittavan useita tarjouksessa ja lausunnossa mainittuja asiakirjoja ja selvityksiä.

Hankintapäätöksestä ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnosta ilmenevät tarjouspyynnön kaikkien vertailukriteerien mukaiset perustelut. Perusteluista on pääteltävissä, kuinka tarjouksia on kunkin yksittäisen vertailuperusteen osalta verrattu. Oikeuspalvelujen lausunnon mukaan hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut pisteyttää Damicon ja Rambollin tarjoukset suorittamallaan tavalla. Hankintayksikkö on kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä, eikä hankintayksikkö ole käyttänyt rajoittamatonta harkintavaltaa päätöstä tehdessään.

Oikeuspalvelut ei ota lausunnossaan kantaa päätöksen tarkoituksenmukaisuuteen. Oikaisuvaatimus laillisuusperusteella ei anna aihetta päätöksen muuttamiseen.

./. Damico Oy:lle on varattu hallintolain 34 §:n nojalla tilaisuus lausua mielipiteensä ja antaa selityksensä oikeuspalvelujen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntojen johdosta. Damico Oy:n kirjelmä on liitteenä 4.

Damico Oy:n em. lisäkirjelmässä viitataan kuntalain 98 §:ään ja todetaan, että kaupunki on rikkonut lainkohdan määräystä pannessaan päätöksen täytäntöön ennen valitusajan päättymistä.

Esittelijä toteaa, että kuntalain 98 §:n mukaan päätös voidaan panna täytäntöön ennen kuin se on saanut lainvoiman. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä, jos oikaisuvaatimus tai valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi taikka jos oikaisuvaatimuksen käsittelevä toimielin tai valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon. Kyseessä on markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluva asia. Damico Oy on tehnyt valituksen asiassa myös markkinaoikeuteen ja vaatinut mm. hyvitysmaksua. Markkinaoikeus ei ole kieltänyt täytäntöönpanoa. Valitus ei näin ollen ole käynyt hyödyttömäksi.

Esittelijä viittaa edellä esitettyyn sekä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoihin ja toteaa, että oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään oikeudellisesti vaikuttavia seikkoja eikä tarkoituksenmukaisuussyitä, joiden vuoksi Khn tekemää hankintapäätöstä tulisi muuttaa.

LAUSUNTO MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖLLE KAHDESTA ASETUSLUONNOKSESTA

Khs 2010-578

SJ Kaupunginhallitus päättänee antaa maa- ja metsätalousministeriölle seuraavan lausunnon:

Asetusluonnokset ovat Korkeasaaren eläintarhan osalta yleisesti ottaen vaikutuksiltaan neutraaleja. Toiminnallisesti ja taloudellisesti ongelmallisiksi muodostuvat lähinnä 2. luvun 5 §:ssä ja 2. luvun 6 §:n 4. kappaleessa mainitut määräykset, joissa asetetaan merkittäviä lisäaikoja tuotavien ja vietävien sorkka- ja kavioeläinten eristysaikoihin.

Lisääntyneet eristysajat merkitsisivät Korkeasaaren eläintarhalle karanteeni- ja varatarhojen merkittävää lisärakentamista ja kustannuksia, sillä kasvaneiden eristysaikojen vuoksi varatarharakentamisessa tullee noudattaa näyttelytarhojen tilanormeja.

Korkeasaari on sijaintinsa ja nykyisin noudatettavien eristyskäytäntöjen osalta erilaisessa asemassa kuin tuotanto- tai harraste-eläinten pitäjät. Korkeasaari pystyy pitämään kavio- ja sorkkaeläimet eristyksessä saaressa vaaditun vuoden ajan, eivätkä ne ole kosketuksissa muihin eläimiin.

Korkeasaaren eläintarhan kanta on se, että sille tulee myöntää asetuksessa poikkeus noudattaa nykyisiä käytänteitä. Eläinsuojelulliset perusteet ja yksityiskohtaiset perustelut ovat seuraavat:

Asetuksen 2 luvun, 5 §:n 6) kohta: Jos sorkka- ja kavioeläimet pitää eristää eläintarhan lähtötarhassa vähintään 30 vuorokauden ajaksi, on yksittäisen eläimen vieminen käytännössä hyvin vaikeaa. Sorkka- ja kavioeläimet ovat laumaeläimiä ja lajikumppaneista noin pitkän ajan erossa pitäminen on julmaa ja sillä voi olla hyvinkin vakavia seuraamuksia.

Asetuksen 2 luvun 6 §:n, 4. kappale: Jos Suomeen saapuvia märehtijöitä tulee pitää vuosi eristyksessä eläintarhassa, merkitsee se lähes poikkeuksetta, että eläintarhassa on kaksi ko. lajin laumaa. Jos 2 luvun 5 §:n 6) kohdan vaatimus on voimassa, käytännössä eläintarhassa voi olla kolme saman lajin eristymää: jo siellä olleet, lähtevät ja tulleet. Jos kyseessä on kookas hevos- tai sorkkaeläin, tilantarve on huomattava. Vuoden eristys ei liene ajallisesti tilapäistä pitoa ja silloin eristystilojen tulee olla eläintarhojen tilanormien mukainen.

Pöytäkirjanote maa- ja metsätalousministeriön elintarvike- ja terveysosastolle sekä eläintarhan johtokunnalle.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITTEET	Liite 1	Maa- ja metsätalousministeriön lausuntopyyntö 5.3.2010
	Liite 2	Lausunto maa- ja metsätalousministeriölle... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Maa- ja metsätalousministeriö pyytää Korkeasaaren eläintarhalta lausuntoa asetusluonnoksesta koskien eräiden elävien eläinten, eläimistä saatavien sivutuotteiden sekä eräiden tavaroiden ja eläintautivaatimuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla sekä asetusluonnoksesta koskien eläintautien vastustamiseksi suoritettavista tarkastuksista Euroopan yhteisön sisämarkkinoilla annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen muuttamisesta.

./. Ministeriön lausuntopyyntö on liitteenä 1. Lausuntopyynnön liitteinä olevat asiakirjat ovat vain sähköisinä liitteinä tai luettavissa osoitteesta http://wwwb.mmm.fi/el/laki/lausuntopyynnot/index.html.

Lausuntopyynnön johdosta on pyydetty Korkeasaaren eläintarhan johtokunnan lausunto, joka sisältyy kokonaisuudessaan päätöshistoriaan.

Esittelijä toteaa, että lausunto on Korkeasaaren johtokunnan esityksen mukainen.

LEHTISAAREN PÄIVÄKODIN JA KOULUN UUDISRAKENNUKSEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2010-319

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 17.12.2009 päivätyn Lehtisaaren päiväkodin ja koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäislaajuus on 1 272 brm² ja että rakentamiskustannusten enimmäishinta on arvonlisäverottomana 4 160 000 euroa (11/2009, RI = 125,6, THI = 144,8).

Kaupunginhallitus päättänee samalla kehottaa kiinteistövirastoa jatkossa tekemään tarkemmat kustannusarviot hankkeista ennen niiden ottamista talousarvioehdotukseensa.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, opetusvirastolle, sosiaalivirastolle ja HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 17.12.2009
	Liite 2	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.2.2010
	Liite 3	Lehtisaaren päiväkodin ja koulun uudisrakennuksen hankesuunnitelma - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Hankkeen kuvaus Lehtisaaressa on vuokratiloissa ostoskeskuksessa toimiva päiväkoti Pastelli. Lasten päivähoidon esiopetusryhmä sekä Munkkiniemen ala-asteen Lehtisaaren sivukoulu toimivat samoin vuokratiloissa, jotka vuokranantaja Helsingin seurakuntayhtymä on muuttamassa ensi vuoden syksystä alkaen uuteen käyttöön, joten korvaava tila on pikaisesti tarpeen.

Hankesuunnitelman mukainen laajuudeltaan n. 1 300 brm² suuruinen uudisrakennus tulee korvaamaan sekä päiväkodin että koulun nyt käytössä olevat vuokratilat. Rakennus suunnitellaan matalaenergiatalona. Uudisrakennuksen tontti on Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymien omistuksessa ja vuokrataan pitkäaikaisesti Helsingin kaupungille.

Kustannukset ja vaikutukset käyttötalouteen

HKR-Rakennuttajan laatiman kustannusarvion mukaan hankkeen rakennuskustannukset ovat arvonlisäverottomana 4 160 000 euroa eli 3 270 euroa/brm².

Kiinteistöviraston tilakeskuksen kustannusarvion perusteella laskema pääomavuokra on 19,86 euroa/m²/kk ja ylläpitovuokra 3,67 euroa/mtm²/kk eli yhteensä 23,53 euroa/htm²/kk ja 298 455 euroa/vuosi (1 057 htm²).

Hanke sisältyy Khn hyväksymään talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuosiksi 2010–2014 vuosina 2010–2011 toteutettavana hankkeena.

Hankkeen aikataulu Alustava rakennusaika on 10/2010–9/2011.

Lausunnot Talous- ja suunnittelukeskus sekä opetuslautakunta ja sosiaalilautakunta puoltavat lausunnoissaan hankesuunnitelmaa ehdotuksen mukaisena. Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lisäksi, että hanke on kiireellinen, koska päiväkoti ja koulu toimivat nykyään vuokratiloissa ja vuokranantaja on irtisanomassa vuokrasopimuksen syksyllä 2011.

Keskus toteaa edelleen, että hankkeelle on taloussuunnitelmassa varattu 3,2 miljoonaa euroa, joten tilakeskus osoittaa hankkeelle puuttuvan rahoituksen talousarvion kohdista 8 02 01 01 Opetustoimen uudisrakennushankkeet ja 8 02 01 02 Sosiaalitoimen uudisrakennushankkeet. Hankkeen kustannuksia ovat lausunnon mukaan nostaneet mm. matalaenergiamääräykset.

Keskus toteaa, että tilakeskuksen tulee jatkossa tehdä tarkemmat kustannusarviot hankkeista ennen niiden ottamista talousarvioehdotukseensa.

Esittelijä Esittelijä toteaa, että ehdotus hankesuunnitelman hyväksymisestä on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen, minkä lisäksi siinä on otettu huomioon lausunnoissa esitetty.

ENNAKKOLAUSUNTO KAUPUNGIN ETUOSTO-OIKEUDEN KÄYTTÄMÄTTÄ JÄTTÄMISESTÄ SUOMEN OSATONTTI KY:N SEKÄ KIINTEISTÖ OY HELSINGIN KILLAN VÄLISESSÄ KIINTEISTÖKAUPASSA

Khs 2010-631

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Suomen Osatontti Ky:lle seuraavan etuostolain 8 §:n mukaisen ennakkolausunnon:

Kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, mikäli Suomen Osatontti Ky ja Kiinteistö Oy Helsingin Kilta tekevät kahden vuoden kuluessa kaupunginhallituksen päätöksestä ennakkolausunto-pyynnön mukaisen kiinteistökaupan.

Pöytäkirjanote Suomen Osatontti Ky:lle, Kiinteistö Oy Helsingin Killalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 3	Ennakkolausuntopyyntö
	Liite 4	Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä - päätöshistoria

32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32033 tontti nro 9;

Ajomiehentie 14.

ESITTELIJÄ Suomen Osatontti Ky pyytää kaupungilta ennakkolausuntoa kaupungin mahdollisesta etuosto-oikeuden käyttämisestä valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa, jossa yhtiö myy tontin nro 32033/9 Kiinteistö Oy Helsingin Killalle.

Etuostolain 8 §:n mukaan kunta voi pyynnöstä etukäteen antaa ilmoituksen, ettei se tule käyttämään etuosto-oikeuttaan, jos kiinteistön-luovutus tapahtuu kahden vuoden kuluessa kunnan päätöksestä ja luovutuksen ehdot ovat samat kuin kunnalle ilmoitetut.

Suunnitteilla olevan kaupan kohteena on rakentamaton tontti 32033/9, joka kuuluu asuinrakennusten korttelialueeseen (A). Tontin pinta-ala on 3 264 m² ja rakennusoikeus 5 750 k-m².

Rakennusvalvontaviraston tietorekisterin mukaan tontilla on voimassa olevat rakennusluvat pysäköintitalolle sekä kahdelle asuinkerrostalolle. Suunnitellun kaupan kauppahinta 2 848 274 euroa vastaa yksikköhintoja n. 872,63 euroa/m² ja n. 495,35 euroa/k-m². Kaupan kohteeseen kohdistuu kiinteistörekisterin mukaan rasitteita, minkä lisäksi tonttia koskee korttelin alle sijoittuvaa autohallia koskeva yhteisjärjestelysopimus. Sopimuksen oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät kauppakirjan allekirjoituksin ostajalle kaupan kohteena olevan tontin osalta.

Esittelijän yhtyy kiinteistölautakunnan esitykseen jonka mukaan asiassa tulisi antaa ennakkolausunto, jonka mukaan kaupunki ei tule käyttämään etuosto-oikeuttaan valmisteilla olevassa kiinteistökaupassa. Etuosto‑oikeuden käyttäminen ei olisi tarkoituksenmukaista, koska kaupan kohde ilmeisesti tulee ostajan toimesta rakentumaan kaavan mukaiseen asuntokäyttöön.

./. Kartat tontista ovat esityslistan liitteinä 1 ja 2.

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN TOIMENPIDELUPAA KOSKEVA PÄÄTÖS (ASUNTO OY TIIRASAARENTIE 8)

Khs 2009-596

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Helsingin hallinto-oikeuden 19.3.2010 antaman päätöksen, joka koskee Helsingin kaupunginhallituksen tekemää valitusta rakennuslautakunnan 17.2.2009 tekemästä päätöksestä § 60 (Asunto Oy Tiirasaarentie 8:n toimenpidelupa), ja todeta, että Helsingin kaupunki ei hae valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.

Pöytäkirjanote jäljennöksin Helsingin hallinto-oikeuden päätöksestä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Helsingin hallinto-oikeuden päätös 19.3.2010 (10/0211/5)
	Liite 2	Helsingin hallinto-oikeuden... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Helsingin hallinto-oikeus on 19.3.2010 antanut esityslistan liitteenä

./. olevan päätöksen 10/0211/5, joka koskee Helsingin rakennuslautakunnan 17.2.2009 tekemää päätöstä § 60.

Asunto Oy Tiirasaarentie 8 on hakenut lupaa saada vaihtaa Lauttasaaren korttelin 31101 tontilla 7 olevan kuusi asuntoa käsittävän rivitalon ikkunat ja asuntoparvekeovet puu/alumiini-ikkunoiksi ja -oviksi, joissa kaikki ulkopinnat ovat alumiinia.

Rakennusvalvontaviraston lupayksikön päällikkö on päätöksellään 11.11.2008 § 1166 hylännyt hakemuksen.

Asunto Oy Tiirasaarentie 8 on hakenut oikaisua lupayksikön päällikön päätökseen. Rakennuslautakunta hyväksyi 17.2.2009 oikaisuvaatimuksen ja myönsi toimenpideluvan.

Helsingin kaupunginhallitus on 16.3.2009 vaatinut, että rakennuslautakunnan päätös kumotaan ja lupayksikön päällikön päätös pysytetään.

Helsingin hallinto-oikeus on 19.3.2010 hylännyt valituksen.

Hallinto-oikeus toteaa mm., että voimassa olevassa asemakaavassa rakennuspaikan alueella ei ole suojelumerkintää. Hanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen. Lisäksi kun otetaan huomioon rakennuskiellon yli 10 vuoden pituus sekä rakennuspaikkaa koskeva kaavoitustilanne, rivitalon ikkunoiden ja asuntoparvekeovien kunto sekä MRL 166 §:n 1 momentin vaatimukset, ei haettua toimenpidettä ole pidettävä vähäistä poikkeamista merkittävämpänä asetetusta rakennuskiellosta. Kysymys on ollut MRL 175 §:n 1 momentin mukaisesta vähäisestä poikkeamisesta, johon rakennuslautakunnalla on ollut toimivalta.

Haettu toimenpide rakennuskiellosta poikkeamiseen ei päätöksessä esitetyissä oloissa aiheuta MRL 172 §:n 1 momentissa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle eikä vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista.

Rakennuslautakunnan päätöstä ei ole syytä muuttaa.

Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

15.3.2010 ja 22.3.2010 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

2 Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se täyttää energiatehokkuusluokalle A asetetut vaatimukset.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemakaavakartta
	Liite 4	Näkymät 3 kpl
	Liite 5	Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxxxxx kirje 6.12.2008
	Liite 6	Vetoomus 10.12.2008
	Liite 7	Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n kirje 18.3.2009
	Liite 8	Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Alkuperäinen varausesitys

Kaupunginhallitukselle tehtiin 2.2.2009 esitys Katajanokanlaiturin alueella olevan Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 varaamisesta AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka. Esitettyjen varausehtojen mukaan varauksensaajan tuli suunnitella tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaupunki ei esityksen mukaan vastaisi siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaisi aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Hotellihankkeen katsottiin osaltaan tukevan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja suunnitteilla olevia Kauppatorin ympäristön ja Kaupungintalokortteleiden kehittämis- ja elävöittämishankkeita.

Esittelijä totesi, että hanke on herättänyt poikkeuksellisen suurta huomiota ja vilkasta julkista keskustelua paitsi päätöksentekijöiden myös asukkaiden sekä kaupunkisuunnittelun, museotoimen ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa. Hankkeen tulevaisuuden todettiinkin riippuvan ennen kaikkea siitä, miten asemakaavan käsittely etenee lausuntovaiheessa ja edelleen päätöksenteossa.

Varaushakemus ja hakija

Varausesitys perustui hakemukseen, jonka norjalainen AB Invest AS vuoden 2007 alussa osoitti kiinteistölautakunnalle. Kirjeessä hakija ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa.

Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit
Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa. Näistä mainittakoon muun muassa Pekingin olympiastadion, Hampurin rakenteilla oleva uusi konserttitalo ja De Young Museum San Fransiscossa. Katajanokan hotellin sisustus suunnitellaan Alvar Aallon hengessä ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Artekin kanssa.

AB Invest AS on norjalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen. Yhtiöllä on lukuisia hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Kuluvan vuoden aikana yhtiölle on valmistunut muun muassa Tukholman keskustaan uusi hotellirakennus, jossa on kaikkiaan 558 huonetta. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut.

Hankkeen ja asemakaavan suunnittelu ja varauskohde

Kaupunkisuunnitteluvirasto on rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa valmistellut Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Kaavamuutoksen tavoitteena on osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja. Asemakaava liittyy osaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa koko Eteläsataman kehittämistä ja Kirjava Satama-hanketta.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen
hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle
sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi
kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue
kaavoitetaan hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi.

Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on 12150 k-m².
Tonttitehokkuus on e=1,45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200
hotellihuonetta. Tontille saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä
toimisto-, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja. Rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava vähintään 400 m² ja katutasoon vähintään 700 m² yleisölle avointa ravintola-, myymälä- ja palvelutilaa.

Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Asemakaavan muutosehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog &
de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kerroksen korkuisia taivutettuja lasielementtejä, joiden kiinnityssaumojen on oltava listattomia. Teknisten tilojen ja laitteiden tulee sijoittua rakennusmassoihin osaksi niiden arkkitehtuuria ja muulle tontinosalle korkealaatuisesti toteutettuna. Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.

Asemakaava-alueella piha- ja katualueiden pintamateriaalien on oltava yhtenäisiä. Pintamateriaalina on käytettävä luonnonkiveystä.

Tontin autopaikkavelvoite on 25 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Kaupunki omistaa suunnitellun tontin. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä on tarvittaessa kunnostettava rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista vastaa kaupunki.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Varausehdotuksen käsittely

Varausehdotusta kaupunginhallituksessa 16.2.2009 käsiteltäessä jäsen Räty teki jäsen Puoskarin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

”Asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että asia tuodaan päätettäväksi asemakaavan hyväksymisen yhteydessä.”

Suoritetussa äänestyksessä asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi äänin 10-2, 3 tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat jäsenet Ojala ja Peltokorpi. Tyhjää äänestivät jäsenet Bryggare, Kantola ja Pajamäki.

Kaupunginhallitus päätti asiasta jäsen Rädyn palautusesityksen mukaisesti.

Jäsenet Ojala, Peltokorpi ja Pajamäki jättivät asiaan eriävän mielipiteensä, jonka mukaan kaupunginhallituksen olisi tullut hylätä tontinvarausesitys ja keskeyttää hanketta koskevan asemakaavan valmistelu.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitukselle 2.2.2009 tehty varausehdotus oli kiinteistölautakunnan aiemmin 16.12.2008 tekemän esityksen mukainen. Lautakunnan päätös esityksestä syntyi tuolloin äänestyksen jälkeen äänin 6 - 3 jäsen Paalimäen esitettyä jäsen Revon kannattamana, että lautakunta hylkäisi esittelijän varausesityksen.

Äänestyksessä vähemmistöön jääneet jäsenet Paalimäki, Repo ja Liemola jättivät päätöksestä yhteisen, seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

”Tonttia ei pidä varata haettuun tarkoitukseen, koska paikalle suunniteltu rakennus on ristiriidassa ympäröivän arvokkaan rakennuskannan kanssa.

Myöskään hankkeen edistäminen ei ole sujunut demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Hakijan ehdottamasta arkkitehtuurikilpailusta luopumista ei olisi pitänyt päättää virkamiestasolla vaan ratkaisu olisi pitänyt tehdä luottamushenkilötasolla.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys asemakaavan hyväksymiseksi

Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 lähettää suunnitellun hankkeen kanssa rinnan laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä jäsen Loukoila jäsen Kolben kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

Asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Helistö, Palmroth-Leino, Salonen, Sandbacka, Anttila) – 4 (Kolbe, Lahti, Loukoila, Puoskari).

Kiinteistölautakunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavaehdotuksesta 26.5.2009 annettavaa lausuntoa kiinteistölautakunnassa käsiteltäessä varajäsen Lindeman esitti jäsen Kaliman kannattamana esittelijän kannasta poiketen, että asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä muutosehdotuksen kannalla olivat äänin 6-3 puheenjohtaja Paalimäki, jäsenet Kalima, Molander, Viskari ja Vuorinen sekä varajäsen Lindeman. Esittelijän ehdotuksen kannalla olivat jäsen Saarinen sekä varajäsenet Erwes ja Järvinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 5.11.2009 lähettää 4.12.2008 päivätyn mm. kysymyksessä olevaa hotellitonttia asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850 (muodostuu uusi kortteli 8193) kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä saadut kirjeet anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Keskustelun kuluessa jäsen Holopainen Modigin ja Soininvaaran kannattamana teki ehdotuksen, jonka mukaan kaavaehdotus olisi tullut hylätä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Männistö, Niemi, Palmroth-Leino, Kallio, Rauhamäki) – 3 (Holopainen, Modig, Soininvaara) jäsen Johanssonin äänestäessä tyhjää.

Uusi varausehdotus

Esittelijä toteaa, että hanke on edelleen herättänyt laajaa julkista mielenkiintoa ja kritiikkiä niin kaavoitusmenettelyä kuin itse suunnitelmaakin kohtaan. Myös vaikutusten arviointeja ja tiedotusta pidettiin
puutteellisina. Näiden seikkojen lisäksi mielipiteissä on vaadittu arkkitehtikilpailua ja havainnollistavampaa esittelymateriaalia. Suunnitelmaa on ehdotuksesta saaduissa muistutuksissa ja lausunnoissa myös pidetty sopimattomana kyseiseen paikkaan ja sen koettu olevan liiaksi ristiriidassa valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Myös asemakaavaehdotusta puoltavia kannanottoja ilmaistiin.

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen varausehdotuksen mukaisesti edellyttää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä, ja kun asemakaavaehdotus toisaalta perustuu olennaisesti hankesuunnitelmaan, edellyttää asemakaavan toteutuminen varauksenhakijan pitäytymistä hankkeessa. Varausehdotuksen tekeminen on siksi perusteltua yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa.

Varaus esitetään tehtäväksi entisin ehdoin lukuun ottamatta hankkeen energialuokkaa koskevaa lisäehtoa. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2010 talousarviosta päättäessään, että mm. tontinvarausehdoissa tulee parantaa rakennusten energiatehokkuutta tavoitteena A-energia-luokka mahdollisuuksien mukaan. Energialuokkaa koskeva ehto on vastaavasti lisätty varausehdotuksen ehtoihin.

Varausaikaa esitetään kuitenkin pidennettäväksi vuoden 2011 loppuun, jotta voidaan varautua myös mahdolliseen valitusprosessiin.

29.3.2010 pöydälle pantu asia

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONNET: PERHEASUNTOJEN RAKENTAMISEN EDISTÄMINEN ESIMERKIKSI HUONELUKUUN PERUSTUVALLA OHJAAMISELLA

Khs 2009-1082, 2009-1339

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 ja 3.6.2009 hyväksymien toivomusponsien johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajalle (Tuomas Rantanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä jäljennöksin esityslistasta tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Vt Tuomas Rantasen toivomusponnet: Perheasuntojen rakentamisen edistäminen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 29.4.2009 Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää olisiko jatkossa järkevämpää turvata perheasuntojen aluekohtaista saatavuutta 75 neliön keskipinta-alavaatimuksen sijaan kulloinkin tavoitellun kokoisten perheasuntojen minimimääräluvulla.” (Tuomas Rantanen, äänin 66–2)

Hyväksyessään 3.6.2009 Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan muuttamisen kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää voisiko perheasuntojen rakentamista edistää minimikeskipinta-alaa säätelevän normin sijaan määrittelemällä esimerkiksi tontinluovutuksessa tietty minimimäärä huonemäärältään perheille soveltuville asunnoille.” (Tuomas Rantanen, äänin 76–0)

Toivomusponsista on saatu lausunnot asuntolautakunnalta (25.8.2009), asuntotuotantotoimistolta (30.10.2009), kaupunkisuunnittelulautakunnalta (29.10.2009), kiinteistölautakunnalta (27.10.2009) sekä talous- ja suunnittelukeskukselta (12.2.2010). Lausunnot sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä toteaa, että maankäytön ja asumisen toteutusohjelman keskikokotavoite nykymuodossaan (Kvsto 29.4.2009 (94 §) kuuluu seuraavasti:

- Asuntojen kokojakauman tulee vastata kysyntää.

- Omistusasuntotuotannossa ja osaomistusasuntotuotannossa tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala kaupunginosatasolla. Keskipinta-alatavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa eikä asumisoikeusasuntotuotannossa.

- Keskipinta-alatavoitetta ohjataan ensisijaisesti tontinluovutuksella ottaen huomioon kulloinenkin huoneistotyyppikysyntä ja toteuttamisedellytykset. Kaavamerkintää käytetään vain poikkeustapauksissa.

- Voimassa olevissa asemakaavoissa esitetyistä asuntojen keski-kokoa ohjaavista määräyksistä voidaan myöntää poikkeamislupa kaupunginhallituksen päätöksellä.

Uudistuotannon huoneistojakaumaa ja keskipinta-alaa on Helsingissä pyritty ohjaamaan viime vuosikymmeninä erilaisin menetelmin.
1990-luvulla ohjattiin huoneistotyyppijakaumaa, mutta ei pinta-alaa. 2000-luvun alun asunto-ohjelmassa tavoitteena oli painottaa pienhuoneistojen tarvetta varmistaen kuitenkin omistusasuntotuotannossa riittävä perheasuntojen määrä. Asuntotuotannon keskipinta-alatavoite tuli käyttöön asunto-ohjelman 2004–2008 hyväksymisen yhteydessä, minkä jälkeen sen tulkintaa on yritetty selkeyttää maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 yhteydessä sekä MA-ohjelman seurantaraportin 2009 yhteydessä.

Toivomusponnesta saaduista lausunnoista useissa nykyistä keskipinta-alatavoitetta pidetään ongelmallisena. Ongelmallisuuden arvioidaan johtuvan erityisesti määräyksen kaavamaisesta tulkinnasta. Lausunnoissa korostetaan, että keskipinta-alatavoitetta tulisi soveltaa aluekohtaisesti eikä tontti- tai hankekohtaisesti ja että soveltamisessa tulisi pyrkiä joustavuuteen.

Osa lausunnonantajista pitää mahdollisena, että ponsissa esitetyt huoneistotyyppiin perustuvat ohjauskeinot saattaisivat toimia nykytavoitetta paremmin. Kuitenkin lausunnoissa myös arvioidaan, että perheasuntojen minimimäärään perustuva tavoite voidaan sekin tulkita kaavamaisesti normiksi, jolloin sen vaikutukset olisivat samankaltaiset kuin nykyisellä keskipinta-alatavoitteella. Lisäksi mainitun minimimäärän oikean tason määrittely on yhtä ongelmallista kuin oikean huoneistoneliömäärän määrittely.

MA-ohjelman edellisen seurantaraportin hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi myös toivomusponnen, jossa edellytettiin, että seuraavan seurantaraportin yhteydessä kerrotaan, miten vuokra-asumista koskevien keskikokomääräysten poistaminen näkyy asuntotuotannossa. Ponnen mukainen selvitys sisältyy tämän vuoden seurantaraporttiin, joka tuodaan kaupunginhallitukseen ja valtuustoon kuluvan kevätkauden aikana.

Tiivistelmänä ponnessa pyydetystä selvityksestä voidaan tässä vaiheessa todeta, että 2000-luvulla valmistuneiden vuokra-asuntojen keskipinta-ala oli 56,8 asm². Suurimmillaan keskikoko oli vuosina 2008 ja 2009 valmistuneissa vuokra-asunnoissa (63,2 ja 65,8 asm²). Sen arvioidaan olevan osaltaan keskipinta-alatavoitteen ansiota, sillä noina vuosina valmistuneet asunnot suunniteltiin asunto-ohjelmakaudella 2004–2008, jolloin tavoite koski myös vuokra-asuntoja (pois lukien erityisryhmien vuokra-asunnot). Osaltaan kyseisten hankkeiden väljään mitoitukseen on vaikuttanut myös ennen vuotta 2008 vallinnut vakaa taloustilanne.

Lisäksi seurantatiedoista ilmenee, että vuonna 2009 aloitetun asuntotuotannon keskikoko oli 61,2 asm². Omistusasuntojen osuus alkaneesta tuotannosta oli varsin pieni ja alkaneet omistushankkeet olivat pääasiassa pien- ja rivitalotuotantoa, jossa pinta-ala ylittää asetetun tavoitteen pääsääntöisesti aina. Vuonna 2009 aloitettujen omistusasuntojen keskikoko oli 82,6 asm².

Vuokra-asuntojen osuus tuotannosta oli vallitsevan taloudellisen suhdanteen vuoksi poikkeuksellisen suuri, noin 60 % alkaneesta tuotannosta, painottuen lisäksi tavallista voimakkaammin ns. nimettyjen ryhmien hankkeisiin. Vuokra-asuntotuotannon keskikoko oli 51,5 asm², mikä näkyy voimakkaasti koko tuotannon keskiarvossa.

Asuntolautakunnan lausunnon ja seurantaraportin kokoamisen yhteydessä saatujen arvioiden mukaan vuokra-asuntotuotannon jättäminen pinta-alatavoitteen ulkopuolelle näyttäisi olevan perusteltua ainakin nykyisessä kysyntätilanteessa. Vuokra-asumisessa kysynnän kärki kohdistuu pienasuntoihin erityisesti hakijatalouksien vuokranmaksukyvyn vuoksi.

Esittelijä viittaa Vt Rantasen toivomusponnesta saatuihin lausuntoihin ja toteaa niiden perusteella olevan ilmeistä, että perheasuntojen tuotannon turvaamista pidetään tärkeänä eikä ohjaamisesta olla valmiita luopumaan. Esittelijä toteaa, että ohjelmatason ohjauksen lähtökohtana tulisi olla pitkän aikavälin asuntopoliittiset tavoitteet. Soveltamiskeinot tulee valita siten, että toteutuksessa kyetään tarpeelliseen joustavuuteen.

Näin ollen ensi vaiheessa tulisi keskittyä keskipinta-alatavoitteen soveltamiseen siten, että varmistetaan tavoitteeseen alusta pitäen kirjattu pyrkimys alueelliseen kokonaistarkasteluun sekä hankekohtaisen jouston mahdollisuuteen. Seurannassa ja sen perusteella tehtävissä johtopäätöksissä tulee kyetä huomioimaan suhdanteiden vaihtelut ja ohjauksen tuloksia tulee tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä, jolloin esimerkiksi taloudellisen taantuman vaikutukset eivät ylikorostu.

Kaupunginhallitus on 9.3.2009 (359 §) osana MA-ohjelman täytäntöönpanoa päättänyt, että suurille projektialueille määritellään alueittaiset hallintamuotojakaumat. Alueittaiset hallintamuotojakaumat määritellään talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektien johdolla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston ja asuntotuotantotoimiston kanssa muita hallintokuntia kuullen ja ne hyväksytään kaupunginhallituksessa. Valmistelun tavoiteaikataulun mukaan ensimmäiset alueittaiset hallintamuotojakaumat tuodaan kaupunginhallitukseen syyskaudella 2010. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että täydennysrakentamiskohteissa hallintamuotojakauma ja mahdolliset keskipinta-alatavoitteet määritellään tontinluovutuksen yhteydessä siten, että pyritään alueelliseen monipuolisuuteen.

Lisäksi kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä 26.8.2009 (57 §) asettanut tontinluovutuksen seurantaryhmän vuoden 2010 loppuun päättyväksi toimikaudeksi. Seurantaryhmän tehtävä on koordinoida kaupungin asuntotonttien luovutusten kaupunginhallitusvaiheen valmistelua sekä ohjata asuntotonttien varaamiseen ja luovuttamiseen liittyvien tietojärjestelmien kehittämistä.

Keskipinta-alan ohjaamiseen liittyvän alue- ja tapauskohtaisen harkinnan osuutta voidaan korostaa edellä mainittujen olemassa olevien menettelytapojen puitteissa. Alueittaisten hallintamuotojakaumien hyväksymisen yhteydessä voidaan ottaa kantaa kunkin alueen uudistuotannon keskipinta-alan ohjaamista koskeviin periaatteisiin. Tontinluovutuksen seurantaryhmän toimeksiantoa voidaan jatkaa uudeksi toimikaudeksi siten, että seurantaryhmä toimisi monialaisena asiantuntijaryhmänä tontinluovutusten taustavalmistelussa.

29.3.2010 pöydälle pantu asia

LINNANMÄEN VANHOJEN VESILINNOJEN VARAAMINEN LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖLLE MONITOIMIAREENAN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN SUUNNITTELUA VARTEN (ALPPIHARJU, TONTTI 12357/10)

Khs 2010-316

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Lasten Päivän Säätiölle 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 12357 tontilla nro 10 sijaitsevat pyöreä vesilinna monitoimiareenan ja suorakulmainen vesilinna pysäköintilaitoksen suunnittelua varten 30.6.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Rakennusten ja niihin liittyvän alueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

2 Vesisäiliörakennukset luovutetaan varauksensaajalle muodostettavasta tontista tehtävän pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen yhteydessä ja rakennusten luovutusehdoista tulee sopia kiinteistöviraston kanssa.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamispäätöstä eikä rakennuksia tontteineen voida luovuttaa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin korttelin nro 12456 tontin nro 1 luovuttamiseksi asemakaavanmukaiseen käyttöön.

Pöytäkirjanote Lasten Päivän Säätiölle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Kartta vuokra-alueesta
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.2.2010
	Liite 4	Linnanmäen vanhojen vesilinnojen varaaminen... - päätöshistoria

12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 12357 tontilla nro 10;
Helsinginkatu, Sturenkatu

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Linnanmäellä sijaitsevien kahdelle entiselle vesisäiliölle, suorakulmaiselle ja pyöreälle, suunnitellaan uusiokäyttöä, joka edesauttaisi huvipuiston toiminnan kehittämistä. Pyöreä vesilinna on ollut varattuna Lasten Päivän Säätiölle monitoimiareenan suunnittelua varten vuoden 2009 loppuun saakka. Tämä selvitystyö on edelleen kesken. Suorakulmaista vesilinnaa on aiemmin tutkittu hotellikäyttöön.

Lasten Päivän Säätiön, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kesken selvitetään nyt mahdollisuutta suunnitella pyöreää vesilinnaa edelleen monitoimiareenaksi ja suorakulmaista vesilinnaa hotellin sijasta pysäköintikäyttöön. Hotellin rakentamista muualle alueelle selvitetään asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Koska vesilinnat ovat kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita ja asemakaavassa suojelluksi merkittyjä rakennuksia, suunnitelmia kehitetään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Linnanmäen vesisäiliöt siirtyivät pääkaupungin vesihuollon yhdistyessä 1.1.2010 lukien kiinteistöviraston omaisuudeksi, joten niiden luovutusehdoista tulee sopia kiinteistöviraston kanssa.

Suunnitteluvaraukset esitetään tehtäväksi 30.6.2011 saakka.

Linnanmäen vesilinnat Linnanmäen kaupunkikuvaa hallitsevat kaksi kookasta vesisäiliörakennusta, erityisesti pyöreä vesilinna, sekä huvilaitteet.

Pyöreä vesilinna on rakennettu vuonna 1938. Sitä voidaan pitää
kaupungin yhtenä maamerkkinä. Punatiilisen säiliöosan korkeus on noin 17 metriä ja pohjan halkaisija 65 metriä. Pohjan pinta-ala on
noin 3 300 m². Vesilinnaa kiertävä pienoisrautatie tehtiin vuonna 1967 ja vesilinnan eteläpuolelle nousi Panoraama-torni vuonna 1987.
1980-luvulla vesilaitos vuokrasi huvipuistolle vesilinnan alaosasta 630 m²:n suuruisen tilan, johon sijoitettiin safarirata. Nykyään vesilinnan alaosassa on avaruusvuoristorata.

Suorakulmainen vesilinna otettiin käyttöön 1876. Sitä laajennettiin vuosina 1902 ja 1914 sekä korotettiin vuonna 1928. Vanha vesilinna on jäänyt nykyisen rakennuksen kivijalaksi. Vesilinnan pohjan pinta-ala on noin 3 000 m², korkeus noin 13 metriä. Nykyisin se on osittain vuokrattuna huvipuiston varastokäyttöön.

Molemmat vesisäiliöt sekä suorakulmaisen vesisäiliön itäpuolella sijaitseva pieni tiilirakennus ovat kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty suojeltaviksi merkinnällä sr-1.

Pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistyivät vuoden 2010 alusta lukien. Yhdistymisen myötä uuden kuntayhtymän omaisuudeksi siirtyi vain omaisuus, joka liittyi välittömästi vesi- ja viemärihuollon huollon tarpeisiin. Koska Linnanmäen vesisäiliöt ovat olleet poissa alkuperäisestä käytöstä jo vuosia, ne siirtyivät 1.1.2010 lukien kiinteistöviraston omaisuudeksi.

Aiemmat varaukset ja vuokrasopimus

Tontilla 12357/10 sijaitseva pyöreä vesilinna on ollut varattuna Lasten Päivän Säätiölle viimeksi 31.12.2009 päättyneeksi varausajaksi seuraavin ehdoin:

1 Rakennuksen ja siihen liittyvän alueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon ja Helsingin Veden kanssa.

2 Helsingin Vesi luovuttaa vesilinnarakennuksen varauksen-saajalle suoraan muodostettavasta tontista tehtävän pitkä-aikaisen maanvuokrasopimuksen yhteydessä ja rakennuksen luovutusehdoista tulee sopia Helsingin Veden ja kiinteistöviraston kanssa.

3 Monitoimiareenan autopaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Samoin ajoyhteydet monitoimisaliin osoitetaan maan alta pysäköintihallin kautta. Varauksen saajan tulee sopia näistä pysäköintilaitoksen varauksen-saajan kanssa.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamispäätöstä eikä rakennuksia tontteineen voida luovuttaa.

Suorakulmainen vesisäiliö on ollut varattuna YIT Rakennus Oy:lle ja Restel Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2009 saakka. Varaajat eivät ole pyytäneet varauksen jatkamista.

Lasten Päivän Säätiölle on vuokrattu Alppiharjun tontista 12357/10

noin 64 205 m²:n suuruinen alue Linnanmäen huvipuistoa varten 31.12.2045 päättyvin vuokrasopimuksin.

Suunnitelmat ja suunnitteluperiaatteet

Lasten Päivän Säätiö on valmistellut suunnitelmaa, jossa on ideoitu pyöreän vesilinnan muuttamista monitoimisaliksi. Luonnoksen mukaan vesilinnaan rakennettaisiin yksitasoinen monitoimitapahtumasali, jossa olisi mahdollista järjestää konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia sekä yleisötapahtumia noin 4 000 hengelle. Toiminta voisi olla ympärivuotista.

Alueen jatkosuunnittelussa keskeiseen asemaan on noussut Linnanmäen pysäköintikysymyksen ratkaiseminen omalla alueella. Linnanmäen huvipuiston pysäköintialueet sijaitsevat tällä hetkellä Alppiharjun puolella Tivolitien varrella puistossa, pysäköintitontilla ja yleisen rakennuksen tontilla. Huvipuiston pysäköinnin ratkaiseminen vähentää pysäköintiliikennettä asuntoalueen puolella ja vapauttaa samalla rakennusoikeudeltaan 4 000 k‑m²:n suuruisen sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueen (YS) tontin, jolle saa rakentaa myös asuntoja, asemakaavan mukaiseen käyttöön. Suorakulmaiseen vesisäiliöön voidaan alustavien laskelmien mukaan sijoittaa noin 400 autopaikkaa. Rakennuksen muuttaminen pysäköintitilaksi vaatii edelleen selvityksiä mm. teknisistä ratkaisuista ja liikennöintijärjestelyistä ja hankkeen kustannuksista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on vuonna 2005 hyväksynyt Linnanmäen hotellin ja vapaa-ajantilojen suunnitteluperiaatteet.

Niiden mukaan vesilinnojen soveltuvuudet hotellikäyttöön ja monitoimisaliksi tutkitaan jatkosuunnittelussa, jonka pohjalta laadittavassa asemakaavan muutoksessa toinen vesilinnoista voidaan osoittaa hotelliksi ja toinen monitoimisaliksi.

Hotellikäyttöön osoitettavaan vesilinnaan voidaan sijoittaa majoitus- ja viihdetiloja sekä näitä toimintoja palvelevia liiketiloja. Hotellin laajuus voisi suorakulmaisessa vesilinnassa olla noin 10 000 k-m² ja pyöreässä noin 15 000 k-m².

Monitoimisalikäyttöön osoitettavaan vesilinnaan voidaan sijoittaa kahvila- ja ravintolatiloja, huvi- ja viihdetoimintaa palvelevia tiloja, julkisia palvelutiloja, kokoontumis-, näyttely-, studio-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Monitoimisalin laajuus voisi suorakulmaisessa vesilinnassa olla noin 7 000 k-m²ja pyöreässä noin 10 000 k-m².

Suorakulmaisen vesilinnan rakenteiden tiivistykseen on käytetty kivihiilitervaa, minkä vuoksi rakennuksen muuttaminen hotelliksi on vaikeaa. Rakennus olisi kuitenkin alustavien selvitysten mukaan muutettavissa pysäköintilaitokseksi, jolloin epäpuhtauksien hallitseminen on huomattavasti riskittömämpää ja halvempaa kuin hotellikäytössä. Molempien hankkeiden samoin kuin koko huvipuiston osalta keskeinen kysymys on joka tapauksessa alueen pysäköintiongelman ratkaiseminen.

Lasten Päivän Säätiön, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston välisissä neuvotteluissa on siksi päädytty ratkaisuun, jossa pyöreää vesilinnaa suunnitellaan edelleen monitoimiareenaksi ja suorakulmaista vesilinnaa hotellin sijasta pysäköintikäyttöön. Hotellin rakentamista muualle alueelle selvitetään asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Vesilinnan korjaus- ja muutostöiden suunnitelmia kehitetään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Koska hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista, varausta esitetään ulotettavaksi 30.6.2011 saakka.

Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.



Kokousaika	6.4.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

LIITTEET	Liite 1	Maankäyttösopimusluonnos
	Liite 2	Sijaintikartta ja asemakaavaehdotus
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.3.2010
	Liite 4	Maankäyttösopimuksen tekeminen Espoon kaupungin kanssa Espoon Perkkaalla... - päätöshistoria