Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Helsingin Seudun Liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtajan ja HSY Veden toimialajohtajan valitseminen pelastuspalveluneuvottelukunnan jäseneksi

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

Eräiden hankkeiden rahoitus innovaatiorahaston varoilla

Vuoden 2009 tilinpäätöksen hyväksyminen

Talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston päällikkönä toimivan tietotekniikkapäällikön viran täyttäminen

8.3.2010 pöydälle pantu asia
Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011-2013 laatimisohjeet

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Vt Kauko Koskisen toivomusponsi: Helsingin kaupungin ympäristöraportti vuodelta 2008

Lausunnon antaminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle luonnonsuojelualueen perustamisesta Itäsalmeen (arboretum)

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

22.3.2010 pöydälle pantu asia
Lausunto opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapaa selvittäneen työryhmän ehdotuksista

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Galimatias Concept Oy Ab:n oikaisuvaatimus henkilöstöjohtajan päätöksestä 13.11.2009 § 86

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto Liikennevirastolle lentoaseman kaukoliikenneradan esiselvityksestä

Vt Tuomas Rantasen toivomusponnet: Perheasuntojen rakentamisen edistäminen esimerkiksi huonelukuun perustuvalla ohjaamisella

Vt Laura Kolben toivomusponsi: Kustaa Vaasan puiston kunnossapidon, huollon ja valvonnan toteuttaminen tukipalveluna kaupunginosayhdistysten tai muiden vastaavien kanssa

Vt Laura Kolben toivomusponsi: Vanhan Helsingin historiaa selvittävän opasaineiston tuottaminen

Vt Laura Kolben toivomusponsi: Kahvilatoiminnan järjestämisen mahdollisuudet Vanhankaupungin Kustaa Vaasan puistossa

Vt Tarja Kantolan toivomusponsi: Hevostallin tarpeiden huomioiminen Kustaa Vaasan puiston järjestelyissä

Kruununhaan yläasteen koulun kosteusvauriokorjauksen sekä teknisen työn ja musiikin opetustilojen perusparannuksen teknisen hankesuunnitelma

Meilahden toimitilatontin varauksen jatkaminen Biomedicumin kolmannen vaiheen suunnittelua varten (Meilahti, suunniteltu tontti nro 15643/1)

Linnanmäen vanhojen vesilinnojen varaaminen Lasten Päivän Säätiölle monitoimiareenan ja pysäköintilaitoksen suunnittelua varten (Alppiharju, tontti 12357/10)

Tontin varaaminen opiskelija-asuntoja ja kehitysvammaisten asuntohanketta varten Etelä-Hermannista (tontti 21005/2)

Asuinkerrostalotontin varaaminen Toukolan Arabianrannasta tarjouskilpailun järjestämistä varten (tontti 23124/44)

Asuntotuotantotoimikunnan poikkeamishakemus

Paulig Oy:n poikkeamishakemus

Ehdokkaiden valitseminen Kalasataman keskuksen toteutuskilpailuun (Sörnäinen, Kalasatama korttelit nro 10595 - 10598)

22.3.2010 pöydälle pantu asia
Selvitys lisärakentamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden alueilla

HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE -KUNTAYHTYMÄN (HSL) TOIMITUSJOHTAJAN JA HSY VEDEN TOIMIALAJOHTAJAN VALITSEMINEN PELASTUSPALVELUNEUVOTTELUKUNNAN JÄSENEKSI

Khs 2009-57

KJ Kaupunginhallitus päättänee

- kumota 2.3.2009 § 289 tekemänsä päätöksen,

- asettaa pelastuspalveluneuvottelukunnan vuosiksi 2009-2010, ja

- valita pelastuspalveluneuvottelukuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, sosiaalijohtajan, kaupungininsinöörin, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, Staran toimitusjohtajan, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtajan, HKL:n toimitusjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, HSY Veden toimialajohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan, Kaartin Jääkärirykmentin komentajan, Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajan, HUS:n operatiivisen tulosyksikön johtajan sekä Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan.

Estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee nimetä neuvottelukunnan pysyviksi asiantuntijoiksi hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikön ja valmiuspäällikön sekä pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikön.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa neuvottelukunnan kuulemaan asiantuntijoita ja tarvittaessa toimimaan jaostoihin jakaantuneena.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa pelastuslaitoksen osoittamaan neuvottelukunnalle sihteerin.

Pöytäkirjanote pelastuspalveluneuvottelukunnalle, toimikuntaan valituille, pelastuslautakunnalle ja hallintokeskukselle (Seija Kauppinen).

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Pelastuspalveluneuvottelukunnan kirje 8.1.2010
	Liite 2	Helsingin seudun liikenne... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Pelastuspalveluneuvottelukunta esittää 9.3.2010, että Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) toimitusjohtaja ja HSY Veden toimialajohtaja valitaan pelastuspalveluneuvottelukunnan jäseniksi. Estyneen sijaisena toimisi hänen sijaisensa virassa.

Kaupunginhallitus päätti 2.3.2009 (§ 289) asettaa pelastuspalveluneuvottelukunnan vuosiksi 2009-2010 ja valita pelastuspalveluneuvottelukuntaan kaupunginjohtajan puheenjohtajaksi, rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajan varapuheenjohtajaksi ja jäseniksi pelastuskomentajan, sosiaaliviraston sosiaalijohtajan, terveyskeskuksen toimitusjohtajan, kaupungininsinöörin, rakentamispalvelun toimitusjohtajan, ympäristökeskuksen ympäristöjohtajan, liikennelaitoksen toimitusjohtajan, Helsingin Sataman toimitusjohtajan, Palmian toimitusjohtajan, Helsingin Veden toimitusjohtajan, Helsingin Energian toimitusjohtajan, poliisikomentajan, Suomenlahden merivartioston komentajan, Etelä-Suomen Sotilasläänin komentajan, Kaartin Jääkärirykmentin komentajan, Suomenlahden Meripuolustusalueen komentajan, HUS:n operatiivisen tulosyksikön johtajan sekä Suomen Punaisen Ristin Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtajan. Estyneen sijaisena toimii hänen sijaisensa virassa.

Edellä mainitun päätöksen jälkeen Helsingin Veden ja HKL:n organisaatioissa on tapahtunut muutoksia, joilla on vaikutusta pelastuspalveluneuvottelukunnan kokoonpanoon.

Vuoden 2010 alusta lähtien HKL on vastannut operaattorina raitiovaunujen ja metrojen liikennöinnistä sekä Helsingin joukkoliikenneinfran omistajana ratojen, asemien ja varikoiden hoidosta. Liikenteen suunnittelu- ja tilaajatoimintoja sekä matkustajaviestintää ja matkalippujen tarkastusta hoitaa 1.1.2010 toimintansa aloittanut Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL). HSL:n jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. HSL:n tehtäviin kuuluu mm. suunnitella ja järjestää toimialueensa joukkoliikennekokonaisuus.

1.1.2010 Helsingin Vesi yhdistyi muiden pääkaupunkiseudun vesilaitosten sekä YTV:n jätehuollon ja seutu- ja ympäristötiedon kanssa uudeksi kuntayhtymäksi, joka on nimeltään Helsingin seudun ympäristöpalvelut (HSY). Vesihuollosta vastaa toimiala, joka on nimeltään HSY Vesi.

Lisäksi Helsingin kaupungin rakentamispalvelu on vuoden 2010 alusta lähtien käyttänyt liiketoiminnassaan nimeä Stara.

ERÄIDEN HANKKEIDEN RAHOITUS INNOVAATIORAHASTON VAROILLA

Khs 2009-2241, 2009-2242, 2010-335

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2009 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 104 508 euroa, saadaan käyttää vuonna 2010 ko. hankkeiden kustannuksiin:

	Hanke/projekti	euroa

1	Kulttuuriraitiovaunu	50 000
	hallinnoija: HKL-liikelaitos
2	Turva- ja valvontapalvelujen sovellusalusta	25 530
	hallinnoija: HKL-liikelaitos
3	edu.parvi – avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa	9 165
	- hallinnoija: Metropolia ammattikorkeakoulu Oy
4	AMP – Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä	19 813
	- hallinnoija Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy

Kaupungin ulkopuolisen organisaation hankkeen vuosiosuus maksetaan kaksi kertaa vuodessa, tammikuussa ja hankeen/projektin puolivuotisraportin perusteella heinäkuussa. Puolivuotisraportti, joka sisältää tilannekatsauksen hankkeen toteutumisesta sekä varojen käytöstä ajalta 1.1. – 30.6.2010, on toimitettava 15.7.2010 mennessä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Vielä kaupunginhallitus päättänee, että tilannekatsaus hankkeen toteutumisesta, toiminnan tuloksellisuudesta ja vuoden 2010 varojen käytöstä sekä mahdollinen jatkorahoitushakemus kustannusarvioineen vuodelle 2011 on lähetettävä kaupunginhallitukselle 29.10.2010 mennessä.

Hankkeen päätyttyä toimijoiden on lähetettävä talous- ja suunnittelukeskukselle hankkeen/projektin loppuraportti sekä tilinpäätös.

Pöytäkirjanote HKL-liikelaitokselle (Kerkko Vanhanen), Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle (Matti Rantala ja Juhana Kokkonen), taloushallintopalvelulle (Sonja Tavilampi), talous- ja suunnittelukeskukselle (Katja Bosisio-Hillberg), varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITTEET	Liite 1	HKL-liikelaitoksen hankkeiden vuoden 2009 rahoitusosuuden siirtäminen vuodelle 2010
	Liite 2	edu.parvi - avoin parvimainen oppiminen ammattikorkeakoulun yhteistyöverkostoissa -hankkeen vuoden 2009 rahoitusosuuden siirtäminen vuodelle 2010
	Liite 3	AMP - Audiovisuaalinen mobiilipikaviestintä kansainvälisessä opetus- ja tutkimusyhteistyössä -hankkeen vuoden 2009 rahoitusosuuden siirtäminen vuodelle 2010

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa HKL-liikelaitoksen esitykseen viitaten, että olisi perusteltua oikeuttaa HKL-liikelaitos käyttämään vuodelle 2009 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jäänyt osuus vuonna 2010.

Lisäksi esittelijä toteaa Metropolia Ammattikorkeakoulun Oy:n esityksiin viitaten, että olisi perusteltua oikeuttaa Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy käyttämään vuodelle 2009 myönnetystä rahoituksesta käyttämättä jäänyt osuus vuonna 2010.

Hankkeen/projektin päätyttyä on hallinnoijan lähetettävä kaupunginhallitukselle selvitys hankkeen toteutumisesta tuloksineen sekä tilinpäätös. Mikäli hanke ei ole toteutunut, tulee hallinnoijan palauttaa hankkeelle myönnetyt varat.

Kaupunginhallitus päättänee, että seuraaville hankkeille vuonna 2009 myönnetystä rahoitusosuudesta käyttämättä jäänyt osuus, yhteensä 104 508 euroa, saadaan käyttää vuonna 2010 ko. hankkeiden kustannuksiin:

Kaupunginhallitus päättänee, että edellä kuvatuille HKL-liikelaitoksen ja Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:n hankkeille vuonna 2009 myönnetyistä rahoitusosuuksista käyttämättä jääneet osuudet, yhteensä 104 508 euroa, saadaan käyttää vuonna 2010 ko. hankkeiden kustannuksiin.

VUODEN 2009 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN

Khs 2010-616

KJ Kaupunginhallitus päättänee omalta osaltaan hyväksyä vuoden 2009 tilinpäätöksen ja ehdottaa kaupunginvaltuustolle tilikauden tuloksen, 14 148 080,93 euroa ennen varaus- ja rahastokirjauksia, käsittelystä seuraavaa:

Helsingin Energia -liikelaitoksen ylijäämä, 201 950 989,58 euroa, siirretään Helsingin Energia-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti (Helsingin Energia -) liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin Vesi -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 1 779 143,92 euroa, siirretään Helsingin kaupungin taseen omaan pääomaan.

Helsingin Satama -liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 14 778 266,26 euroa, siirretään Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti (Helsingin Satama -) liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

HKL-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 1 518 194,26 euroa, siirretään HKL-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti (HKL-) liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Palmia-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 2 509 664,15 euroa, siirretään Palmia-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti (Palmia -) liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

MetropoliLab-liikelaitoksen tilikauden ylijäämä, 388 518,42 euroa, siirretään MetropoliLab-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti (MetropoliLab -)liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitoksen (Talpa) tilikauden alijäämä, –317 255,92 euroa, siirretään Talpa-liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti (Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu) liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Helsingin kaupungin kehittämispalvelut -liikelaitoksen (Oiva Akatemia) tilikauden alijäämä, –30 740,73 euroa, siirretään Helsingin kaupungin kehittämispalvelut -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti (Helsingin kaupungin kehittämispalvelut -) liikelaitoksen taseen omaan pääomaan.

Asuntolainarahaston ylijäämä, 802 375,24 euroa, asuntotuotantorahaston ylijäämä, 826 600,96 euroa, urheilu- ja ulkoilurahaston ylijäämä, 907 541,09 euroa, vakuutusrahaston alijäämä, –4 537 158,36 euroa ja innovaatiorahaston alijäämä, –4 671 689,95 euroa, siirretään rahastojen sääntöjen mukaisesti niiden rahastopääomiin.

Kaupunginhallitus esittää lisäksi, että muun toiminnan tilikauden tulos käsitellään seuraavasti:

Kamppi-Töölönlahti-alueen investointirahastosta tuloutetaan rahaston sääntöjen mukaisesti Kamppi-Töölönlahti-alueen investointimenoja vastaava määrä, 7 185 385,70 euroa.

Asuntotuotantorahastoon siirretään asuntotuotantotoimikunnan esityksen mukaisesti asuntotuotantotoimiston tilikauden tuloksesta 30 918,20 euroa ja kaupungin tuloksesta kaupungin oman asuntotuotannon rakentamisen ja perusparannuksen rahoittamiseksi valtuuston 7.10.2009 tekemän päätöksen 214 § mukaisesti 14 000 000 euroa.

Lähiörahastosta tuloutetaan toteutunutta käyttöä vastaava määrä, 8 856 024,48 euroa.

Innovaatiorahastoon siirretään uusien innovaatiohankkeiden aloittamisen ja jo käynnissä olevien innovaatiohankkeiden jatkorahoituksen turvaamiseksi valtuuston 28.1.2009 tekemän päätöksen 23 § mukaisesti 10 000 000 euroa.

Kallion virastotalon investointivarauksesta syntynyttä poistoeroa tuloutetaan 840 939,63 euroa.

Muun toiminnan tilikauden alijäämä varaus- ja rahastokirjausten jälkeen, –200 447 662,94 euroa, ehdotetaan kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Helsingin Energian taseen kertyneistä voittovaroista siirretään Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan esityksen mukaisesti 200 000 000 euroa kirjattavaksi kaupungin omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämiin.

Rahoitusjohtaja Tapio Korhonen selostaa kokouksessa kaupungin taloustilannetta tarkemmin tilinpäätöksen pohjalta.

Lisätiedot:
Jäppinen Tuula, toimitusjohtaja, puhelin 310 25100
Korhonen Tapio, rahoitusjohtaja, puhelin 310 36050

LIITE

Tilinpäätös 2009

ESITTELIJÄ Esittelijä ilmoittaa, että vuoden 2009 tilinpäätös on valmistunut. Tilinpäätös käsittää koko kaupungin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen.

Maailmanlaajuinen taantuma vaikutti vuonna 2009 voimakkaasti kuntien talouteen. Muutaman verotulojen kehityksen kannalta hyvän vuoden jälkeen verotulot kehittyivät heikosti vuonna 2009. Helsingin kaupungin verotulot jäivät selvästi talousarviosta ja olivat 0,4 prosenttia vuoden 2008 tasoa alempana.

Tulopohjan heikentymisestä huolimatta Helsinki päätti monista kunnista poiketen olla tekemättä äkillisiä leikkauksia toimintamenoissaan vuonna 2009. Verotulojen lasku ja toimintamenojen kasvu heikensivät kaupungin rahoituksellista tasapainoa. Vuosikatteen jäädessä kaupungin ydintoimintojen osalta negatiiviseksi tasoitettiin rahoitusvajetta lisäämällä kaupungin lainanottoa. Elvyttävänä toimenpiteenä investoinnit pidettiin suunnitellulla korkealla tasolla.

Vuoden 2009 alusta toteutui kaupungin alueen laajeneminen. Valtioneuvosto oli 28.6.2007 antanut päätöksensä kuntajaon muuttamisesta Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Uuden kahdeksannen suurpiirin nimeksi päätettiin Östersundomin suurpiiri (Östersundoms stordistrikt). Helsingin kaupunki on vastannut palvelujen järjestämisestä kuntalaisille liitosalueella 1.1.2009 alkaen. Palvelutarjonta kuntalaisille on jatkunut kunnanosaliitoksen jälkeen keskeytyksettä muun muassa Helsingin kaupungin ja Sipoon kunnan välisten sopimusten turvin.

Seudullisen yhteistyön osalta vuonna 2009 päätettiin Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) perustamisesta yhdessä Espoon, Vantaan ja Kauniaisten kanssa. Kuntayhtymässä yhdistettiin 1.1.2010 alkaen Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten vesi- ja viemärilaitostoiminnot ja YTV:n jätehuolto sekä YTV:n seutu- ja ympäristötieto.

Vuonna 2009 päätettiin myös Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän (HSL) perustamisesta 1.1.2010 alkaen. Kuntayhtymän jäsenkuntia ovat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava ja Kirkkonummi. Kuntayhtymä vastaa jäsenkuntiensa joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta sekä Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta.

Vuoden 2009 aikana kaupungin organisaatiossa tapahtui muutoksia.

Holhoustoimen edunvalvonta ja kuluttajaneuvonta siirtyivät valtiolle. Helsingin tekstiilipalvelu fuusioitiin Uudenmaan Sairaalapesula Oy:öön 1.1.2009 lukien. Vuoden 2009 alussa aloitti nettobudjetoituna yksikkönä Rakentamispalvelu. Siihen yhdistettiin HKR-Tekniikan ja HKR-Ympäristötuotannon tehtävät ja henkilöstö (lukuun ottamatta käsityöpajaa ja ajoneuvojen siirto -yksikköä), osia rakennusviraston hallinto-osastosta, osia kiinteistöviraston geoteknisestä osastosta sekä osia Helsingin Sataman teknisestä osastosta. Uusina kunnan liikelaitoksina aloittivat 1.1.2009 Helsingin kaupungin taloushallintopalvelu -liikelaitos (Talpa) ja Helsingin kaupungin kehittämispalvelut -liikelaitos (Oiva Akatemia).

Kaupungin tilinpäätökseen kuuluvat tase, tuloslaskelma, rahoituslaskelma ja niiden liitteenä olevat tiedot sekä talousarvion toteutumisvertailu ja toimintakertomus. Lisäksi kaupunki laatii konsernitaseen, ‑tuloslaskelman ja -rahoituslaskelman.

Seuraavat seikat on otettava huomioon, kun vuoden 2009 tilinpäätöstä verrataan edellisen vuoden tilinpäätökseen. Vuoden alusta toteutui kaupungin alueen laajeneminen, kun kuntajako muuttui Sipoon kunnan, Vantaan kaupungin ja Helsingin kaupungin välillä. Kaupungin rahoittamisvastuulta siirtyi pois seuraavia toimintoja. Ammattikorkeakoulutoiminta siirtyi 1.8.2008 pois kaupungin organisaatiosta. Holhoustoimen edunvalvonta sekä kuluttajaneuvonta siirtyivät valtiolle 1.1.2009. Helsingin Tekstiilipalvelu fuusioitiin 1.1.2009 Uudenmaan Sairaalapesula Oy:öön. Vuoden aikana terveyskeskuksen yritystyöterveyshuolto yhdistettiin uuteen liikelaitokseen nimeltään Vantaan Työterveys -liikelaitos.

Tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Tuloslaskelma, milj. euroa	2009	2008

Toimintatuotot	1 623,0	1 592,6
Valmistus omaan käyttöön	148,2	125,2
Toimintakulut	–4 063,9	–3 834,5
Toimintakate	–2 292,7	–2 116,7
Verotulot	2 403,6	2 412,7
Valtionosuudet	160,9	179,8
Rahoitustuotot	64,0	105,2
Rahoituskulut	–20,5	–41,3
Vuosikate	315,3	539,8
Poistot ja arvonalentumiset	–333,5	–297,7
Satunnaiset erät	32,3	48,7
Tilikauden tulos	14,1	290,7
Tilinpäätössiirrot	8,0	1,6
Tilikauden ylijäämä	22,1	292,3

Vuoden 2009 tilikauden tulos oli 14,1 miljoonaa euroa ja ylijäämäksi varausten ja rahastojen muutosten jälkeen muodostui 22,1 miljoonaa euroa. Liikelaitosten osuus tilikauden tuloksesta oli 214,1 miljoonaa euroa ja ylijäämästä 222,6 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos ilman liikelaitoksia ja rahastoja oli –193,3 miljoonaa euroa ja alijäämä –200,5 miljoonaa euroa.

Toimintakate oli –2 292,7 miljoonaa euroa. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintakate pieneni 176 miljoonaa euroa. Toimintatuotot olivat 1,9 prosenttia ja toimintakulut 5,6 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2008. Liikelaitosten toimintatuotot kasvoivat 3,9 prosenttia toimintakulut 8,2 prosenttia. Ilman liikelaitoksia ja rahastoja tarkasteltuna toimintatuotot pysyivät edellisen vuoden tasolla ja toimintakulut kasvoivat 4,6 prosenttia.

Toimintakulujen kasvuprosenttia pienensivät tapahtuneet organisaatiomuutokset. Vertailukelpoinen toimintakulujen kasvu ilman liikelaitoksia ja rahastoja tarkasteltuna oli 6,5 prosenttia.

Vuosikate jäi 315,3 miljoonaan euroon. Laskua edellisestä vuodesta oli 224,4 miljoonaa euroa. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin ja lainan lyhennyksiin. Perusoletuksena pidetään, että kunnan tulorahoitus on riittävä, jos vuosikate kattaa poistot. Tilikauden vuosikate ei kata poistoja ja nettoinvestoinneista vain 50,8 prosenttia.

Kaupungin talous vuosikatteella mitattuna ei tilikaudella ollut tasapainossa. Kun tunnuslukuja tarkastellaan ilman kaupungin liikelaitoksia, on tilanne vielä heikompi. Vuosikate ilman liikelaitoksia oli negatiivinen, –14,2 miljoonaa euroa ja –24 euroa asukasta kohden. Koska vuosikate oli negatiivinen, jouduttiin muun toiminnan investoinnit kattamaan lainanotolla.

Satunnaisia tuottoja kirjattiin vuonna 2009 yhteensä 34,5 miljoonaa euroa, pääasiassa pysyvien vastaavien hyödykkeiden (= käyttöomaisuus) myyntivoittoja. Tilikauden tuloksesta siirrettiin rahastoihin 46,1 miljoonaa euroa. Rahastoista tuloutettiin 44,8 miljoonaa euroa. Lisäksi poistoeron lisäys ja investointivarauksen vähennys kasvattivat tulosta.

Rahavarat olivat vuoden lopussa 3,2 miljoonaa euroa suuremmat kuin vuoden alussa. Kassaylijäämä muodostui seuraavasti:

Rahoituslaskelma, milj. euroa	2009	2008

Toiminnan rahavirta	297,0	513,5
Investointien rahavirta	–575,0	–630,7
Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä	–278,0	–117,2
Antolainojen muutokset	19,1	21,9
Ottolainojen muutokset	231,3	–58,8
Oman pääoman muutokset	–0,3	–0,3
Muut maksuvalmiuden muutokset	31,1	58,3
Rahoituksen rahavirta yhteensä	281,2	21,1
Rahavarojen muutos	3,2	–96,1

Kassan riittävyys vuoden lopussa oli 53 päivää eli kaupungin rahavaroilla voitiin kattaa 53 päivän kassamenot. Kassan riittävyys on vaihdellut neljän viimeisen vuoden aikana 53 päivästä 67 päivään.

Investointien tulorahoitusprosentti oli 50,8. Se osoittaa, että lähes puolet investoinneista on rahoitettu lainalla tai pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntituloilla. Se on vaihdellut neljän viimeisen vuoden aikana 50,8 prosentista 85,3 prosenttiin.

Lainanhoitokatteen tunnusluku oli 4,3 vuonna 2009. Se kertoo tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokykyä pidetään hyvänä, jos tunnusluvun arvo on yli 2. Kaupungin lainanhoitokate on pysynyt neljän viimeisen vuoden aikana yli kahden.

Taseen 31.12.2009 loppusumma oli 10 807,0 miljoonaa euroa ja kasvua edellisestä vuodesta on 294,8 miljoonaa euroa. Pysyvät vastaavat lisääntyivät 253,5 miljoonaa euroa, joista suurin lisäys, 162,3 miljoonaa euroa, tapahtui aineellisissa hyödykkeissä. Taseen vastattavalla puolella suurin muutos edelliseen vuoteen on lainanotosta johtuva pitkäaikaisen vieraan pääoman kasvu 223,3 miljoonalla eurolla.

Ottolainoja lyhennettiin 58,7 miljoonalla eurolla. Suhteellinen velkaantuneisuus, joka kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun, oli 39,1 prosenttia. Suhteellisen velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on vaihdellut neljän viime vuoden aikana 39,1 prosentista 33,4 prosenttiin. Lainakanta oli vuoden lopussa 890 miljoonaa. euroa eli 1 527 euroa asukasta kohden.

Omavaraisuusaste oli 75,5 prosenttia. Se kuvaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kunnan kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä aikavälillä. Omavaraisuusaste on vaihdellut neljän viimeisen vuoden aikana 75,5 prosentista 77,5 prosenttiin. Omavaraisuuden yleisenä tavoitetasona pidetään kuntataloudessa keskimääräistä 70 prosentin omavaraisuutta.

Tavoitteena on keskipitkällä aikavälillä saavuttaa tilanne, jossa peruspalvelujen rahoitus on nykyistä kestävämmällä pohjalla, eikä palvelutaso ole riippuvainen liiketoiminnan, lähinnä Helsingin Energian, ylimääräisistä tuloutuksista. Tavoitetilassa talousarvion mukaisen varsinaisen toiminnan vuosikate kattaa poistot. Vuonna 2009 vuosikate ilman liikelaitoksia tarkasteltuna oli negatiivinen.

Helsingin kaupunkikonsernin tilikauden tulos muodostui seuraavasti:

Konsernituloslaskelma, milj. euroa	2009	2008

Toimintatuotot	2 547,8	2 489,5
Toimintakulut	–4 555,2	–4 349,8
Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta/tappiosta	18.2	14,8
Toimintakate	–1 989,2	–1 845,4
Verotulot	2 403,6	2 412,7
Valtionosuudet	160,9	179,8
Rahoitustuotot	31,6	77,5
Rahoituskulut	–102,8	–130,6
Vuosikate	504,1	694,0
Poistot ja arvon alentumiset	–474,6	–430,3
Satunnaiset erät	32,2	47,7
Tilikauden tulos	61,7	311,4
Tilinpäätössiirrot	–23,8	–18,7
Vähemmistöosuudet	1,1	0,2
Tilikauden ylijäämä	39,0	292,9

Konsernin tilikauden ylijäämä oli 39,0 miljoonaa euroa kaupungin ylijäämän ollessa 22,1 miljoonaa euroa. Konsernin vuosikate, 504,1 miljoonaa euroa oli 864 euroa asukasta kohden. Konsernin vuosikate oli poistoista 106,2 prosenttia.

Helsingin kaupunkikonsernin rahoituslaskelman osoittama kassa-ylijäämä muodostui seuraavasti:

Konsernirahoituslaskelma, milj. euroa	2009	2008
Toiminnan rahavirta	474,9	653,8
Investointien rahavirta	–906,9	–876,2
Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä	–432,0	–222,4
Antolainojen muutokset	12,8	–12,8
Ottolainojen muutokset	424,7	59,7
Oman pääoman muutokset	–0,3	0,0
Muut maksuvalmiuden muutokset	12,5	76,3
Rahoituksen rahavirta yhteensä	449,7	123,1
Rahavarojen muutos	17,7	–99,2

Konsernin rahoituslaskelma osoitti 17,7 miljoonan euron kassaylijäämää kaupungin kassaylijäämän ollessa 3,2 miljoonaa euroa. Konsernin investointien tulorahoitusprosentti oli 45,7.

Kaupunginjohtaja toteaa, että

- kuntalain mukaan kunnanhallitus tekee toimintakertomuksessa ehdotuksen tilikauden tuloksen käsittelystä,

- liikelaitosten ja itsenäisinä taseyksikköinä toimivien rahastojen tulokset käsitellään kirjanpitosäännösten mukaisesti niiden omissa tilinpäätöksissä,

- niistä sitovista toiminnallisista tavoitteista, jotka eivät toteutuneet tilikaudella, on tehty erillinen päätösesitys kaupunginvaltuustolle.

TALOUS- JA SUUNNITTELUKESKUKSEN TIETOTEKNIIKKAOSASTON PÄÄLLIKKÖNÄ TOIMIVAN TIETOTEKNIIKKAPÄÄLLIKÖN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-2662

KJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa VTM Markku Raition talous- ja suunnittelukeskuksen tietotekniikkaosaston osastopäällikkönä toimivan tietotekniikkapäällikön virkaan (vakanssinumero 16793) 1.4.2010 lukien 6 239,03 euron suuruisen kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin toistaiseksi.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että mikäli virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes kaupunginhallitus on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituksi tulleelle, oikaisuvaatimusohjein muille hakijoille, talous- ja suunnittelukeskukselle, taloushallinnon palvelukeskukselle sekä henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Karakorpi Tuomo, tietotekniikkapäällikkö, puhelin 310 36396

LIITE

Yhteenveto hakijoista

ESITTELIJÄ Tietotekniikkapäällikön virka julistettiin haettavaksi kaupungin ilmoituslehdissä. Hakuaika päättyi 19.1.2010.

Talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön 13 §.n mukaan osaston päällikön kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä. Lisäksi kaupungin kielitaitosäännön 2 §:n mukaan osastotasoisen yksikön päälliköltä vaaditaan suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa.

Talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön 14 §:n mukaan osaston päällikön ottaa kaupunginhallitus.

Virkaa haki hakuajan kuluessa 100 henkilöä. Hakijoista haastateltiin Xxxx Xxxx, Xxx Xxxxxxx, Xxxx Xxxxxxxxxx, Xxxx Xxxxxxx, Markku Raitio, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx. Perusteena kiinnitettiin kelpoisuusvaatimusten täyttämisen lisäksi huomiota erityisesti tietohallinnon johtamiskokemukseen isossa organisaatiossa sekä työkokemuksen monipuolisuuteen ja vastaavuuteen tehtävän vaatimuksiin nähden.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Markku Raitio on valtiotieteen maisteri (1989). Hän on työskennellyt 1988-1989 Raision kaupungilla kunnallisharjoittelijana ja projektisihteerinä, 1989-1995 Nixdorf Computers/Siemens Nixdorfilla myyntipäällikkönä, osastonjohtajana ja myyntijohtajana, 1995-1997 Siemens Nixdorfilla liiketoimintayksikön johtajana, 1997-2009 Siemensin tietohallintojohtajana ja 1.12. 2009 alkaen määräaikaisessa Advisoryn tehtävässä KPMG:llä Sitran kuntaohjelmassa.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Kaupunginjohtaja toteaa, että yhteenveto hakijoiden ansioista on esityslistan tämän asian liitteenä. Hakemusasiakirjat ovat kokonaisuudessaan nähtävänä kokouksessa.

Virkaan valittaessa valitsijan tulee myös kunnallisissa viroissa varsinaisten kelpoisuusehtojen lisäksi kiinnittää huomiota perustuslain 125 §:n mukaisiin yleisiin nimitysperusteisiin eli taitoon, kykyyn ja koeteltuun kansalaiskuntoon.

Kaupunginjohtaja toteaa, että talous- ja suunnittelukeskuksen johtosäännön 7 §:n mukaan tietotekniikkaosasto huolehtii tietotekniikan hyödyntämisen ohjauksesta kaupunginhallinnossa sekä keskushallinnon tietotekniikasta hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti. Ohjauksen keskeinen välinen on kaupungin tietotekniikkastrategia, jonka valmistelusta osasto vastaa ja sen toteutuksen johtaminen. Muita osaston tehtäväalueita ovat tietotekniikan hyödyntämisen kehittäminen sekä yhteisen tietoteknisen infrastruktuurin ja jatkuvien tuotantopalvelujen järjestäminen hallintokunnille. Näiden tehtäväalueiden menestyksellinen johtaminen vaatii laaja-alaista näkemystä tietotekniikan hyödyntämisestä ja kokemusta tietohallinnon johtamisesta isossa, monitahoisessa organisaatiossa. Infrastruktuurin ja toimintavarmojen tuotantopalvelujen merkitys kasvaa koko ajan. Sen vuoksi on etua, jos valittavalla henkilöllä on kokemusta myös palvelujen tuottajan puolelta.

Hakijoista Xxxxx on kokemusta tietohallinnon johtotehtävistä noin 10 vuotta, johon sisältyy kehittämistä ja vastuuta palvelujen tuotannosta. Xxxxxxxx kokemus on lähinnä tietoliikenneverkkojen ohjelmistokehityksen johtamisesta sekä valtion tietoteknisen infrastruktuurin kehittämisestä ja koordinoinnista. Xxxxxxxxxxx on tietohallinnon johtamiskokemusta Helsingin yliopistossa noin 6 vuotta tietohallintopäällikkönä vastuualueena osa tietotekniikkaosaston toiminnoista. Xxxxxxxx on johtamiskokemusta tietopalveluista noin 6 vuotta ja kokemusta vaativien it-hankkeiden johtamisesta noin 15 vuotta. Lisäksi hän on toiminut tietotekniikkaosaston osastopäällikön sijaisena. Raitiolla on johtamiskokemusta it-ratkaisujen ja palvelujen myynnistä ja sen johtamisesta noin 5 vuotta, it-palvelujen johtamisesta noin 2 vuotta ja tietohallintojohtajan tehtävistä noin 12 vuotta. Xxxxxxxx on vaativien it-projektien johtamiskokemusta noin 5 vuotta, 1 vuosi kokemusta it-päällikön tehtävistä sekä noin 3 vuoden kokemus kaupungin tietotekniikan kokonaisarkkitehtuurin koordinoinnista ja asiantuntijapalvelujen järjestämisestä. Xxxxx- xxxx on tietohallinnon johtamiskokemusta noin 10 vuotta. Xxxxxxxxxxx on tietohallinnon johtamiskokemusta noin 7 vuotta lähinnä palvelujen tuottajana.

Raition työkokemus tietotekniikan toimialalta ja tietohallinnosta on hakijoista monipuolisin ja kattavin tietotekniikkapäällikön tehtäviin nähden. Hän vastannut johtajana sekä palvelutuotannosta että koko organisaation tietohallinnosta. Kunnallishallinnossa hän on työskennellyt uransa alussa noin vuoden. Lisäksi hän on perehtynyt kunnallishallinnon tietotekniikkaan it-ratkaisujen ja -palvelujen tarjoajana sekä Sitran kuntaohjelman palvelukeskushankkeissa. Hakuasiakirjojen ja haastattelujen perusteella suoritetussa kokonaisarvioinnissa Raitio on tehtävään parhaiten soveltuva.

Kaupunginjohtaja toteaa vielä, että tietotekniikkaosasto on kasvanut niin suureksi, että sen organisaatiota on tarvetta kehittää niin, että tietotekniikkapäällikkö voi keskittyä entistä enemmän kaupungin tietohallinnon kokonaisuuden johtamiseen ja ohjaukseen. Osasto on suunniteltu jakaa alayksiköihin, joita ovat toisaalta sähköisten palvelujen sekä toimintaprosesseja tukevien tietojärjestelmien kehittäminen ja toisaalta infrastruktuurin ja jatkuvan palvelutuotannon järjestäminen ja hallinta. Lisäksi osastolla on oltava selkeät vastuut kokonaisarkkitehtuurien kehittämiseen ja osaamiskeskuksen johtoon sekä kaupungin tietoturvan johtamiseen. Kaikkiin edellä mainittuihin on oltava vastuuhenkilöt, jotka johtavat ao. toimintaa tietotekniikkapäällikön alaisuudessa.

8.3.2010 pöydälle pantu asia

VUODEN 2011 TALOUSARVIOEHDOTUKSEN RAAMI JA TALOUSARVIO- SEKÄ TALOUSSUUNNITELMAEHDOTUKSEN 2011-2013 LAATIMISOHJEET

Khs 2010-392

KJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä liitteenä olevan vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raamin ja talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2011–2013 laatimisohjeet sekä lähettää ne lauta- ja johtokunnille otettavaksi huomioon talousarvioehdotusten valmistelussa.

Taloudellisen tilanteen muuttuessa kaupunginhallitus tarkentaa tarvittaessa talousarvioehdotuksen valmistelun perusteita ja raamia.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Saxholm Tuula, talousarviopäällikkö, puhelin 310 36250

LIITTEET	Liite 1	Vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarvio- sekä taloussuunnitelmaehdotuksen 2011-2013 laatimisohjeet
	Liite 2	Tuottavuuden parantaminen Helsingissä
	Liite 3	Kuntapalvelun pelastusohjelma 2010-2013

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että kaupungin voimassa olevan suunnittelujärjestelmän mukaan kaupunginhallitus antaa vuosittain valmisteltavien toimintaa ja taloutta koskevien suunnitelmien laatimista koskevat ohjeet.

./. Laatimisohjeet, joihin sisältyy kaupunginhallituksen valmistelua ohjaavat kannanotot ja vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami, on jaettu esityslistan tämän asian liitteenä.

Talousarviossa vuodelle 2010 todetaan, että raamineuvotteluissa keväällä 2010 esitetään tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat

./. toimenpiteet. Esityslistan liitteenä on muistio ”Tuottavuuden parantaminen Helsingissä”, jossa on esitetty hallintokuntien vuoden 2010 tulosbudjetteihin sisältyvät tuottavuutta ja tuloksellisuutta parantavat toimenpiteet.

Kaupungin talouden tasapaino

Helsingin toimintamenojen kasvu ilman liikelaitoksia tarkasteltuna oli vuoden 2009 tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan noin 6,5 %. Saatujen ennakkotietojen mukaan kuntakentän vuoden 2009 toimintamenojen kasvu on noin 5 %. Helsingin kohdalla luontevat vertailukunnat Espoo ja Vantaa näyttävät ennakkotietojen mukaan saaneen vuonna 2009 tehdyin toimenpitein hillittyä toimintamenojensa kasvua kumpikin Helsinkiä paremmin. Helsingin toteutunut menokasvu vuonna 2009 on siis ollut muuta kuntasektoria selvästi suurempaa.

Vuoden 2009 tilinpäätöksen ennakkotietojen mukaan Helsingin vuosikate kattaa investoinneista vain noin puolet. Jäljelle jäävää rahoitusvajetta jouduttiin kattamaan noin 230 milj. euron suuruisella lainanotolla.

Talousarviosta 2010 päätettäessä lähdettiin siitä, että emokaupungin lainakanta ei kasvaisi enää vuoden 2012 jälkeen. Verotulojen notkahdus on paikattava vuosien 2010–2012 aikana.

Menojen kasvusta ja tulopohjan heikentymisestä syntyvää rahoitusvajetta voidaan kattaa tässä tilanteessa vain kiinnittämällä huomio myös toimintamenokasvuun. Kaupungin strategiaohjelmassa vuosille 2009–2012 todetaan, että toimintamenot on sopeutettava käytettävissä oleviin tuloihin. Konkreettiseksi tavoitteeksi on linjattu, että kaupungin toimintamenojen kasvu asukasta kohden ei ylitä kustannustason nousua.

Pitkällä aikavälillä kaupungin talouden kestävä pohja saavutetaan vain jos kaupungin toimintamenot pidetään strategiaohjelmassa mainitun tavoitteen (kaupungin toimintamenojen kasvu asukasta kohden ei ylitä kustannustason nousua) mukaista tiukemmalla tasolla. Muuten kaupunki joutuisi jatkamaan lainanottoa aina 2010-luvun loppupuolelle asti.

Pitkällä aikavälillä kaupungin rahoituksellinen epätasapaino voidaan korjata ainoastaan:

- sopeuttamalla menoja (mm. pitämällä toimintamenojen kasvu kustannustason nousua pienempänä tai leikkaamalla investointimenoja), ja

- lisäämällä verotuloja ja valtionosuustuloja.

Lainakannan kasvattaminen vuoden 2012 jälkeen ei ole enää järkevää kasvavien lainanhoitokulujen vuoksi.

Raami 2011

Vuoden 2011 talousarvion raami lähtee strategiaohjelmassa päätetystä tavoitteesta. Kaupungin toimintamenojen kasvu ei ylitä kustannustason nousua ja väestönkasvua.

- kustannustason nousu +2,2, % (peruspalvelujen hintaindeksi, VM:n ennuste vuodelle 2011)

- väestönkasvu +0,6 % (Helsingin väestöennusteen 2010–2040 mukainen ennuste vuodelle 2011)

Tuottavuuden paranemisen aikaansaamiseksi on toimintamenojen kasvun oltava kustannustason nousua ja väestönkasvua pienempää.

Raamissa kaupungin yhteenlasketut toimintamenot kasvavat +2,4 %. Määrärahalisäykset vuoden 2010 talousarvioon verrattuna kohdistuvat pääosin sosiaali- ja terveystoimeen. Muiden sektoreiden menot vähenevät pääsääntöisesti voimassa olevan vuoden 2011 taloussuunnitelman mukaisesti.

Työllisyyden edistämiseen kohdistuviin määrärahoihin ei kohdisteta vuoden 2011 raamissa leikkauksia.

Helmikuussa päätetyn palkkaratkaisun mukaisiin palkankorotuksiin on vuoden 2011 raamissa varauduttu keskitetysti. Sopimus ei sisällä yleiskorotuksia ja sopimusratkaisun vaikutukset tulevat kohdistumaan eri toimialoille hyvin eri tavalla.

Rahoituksellista epätasapainoa on katettava vuonna 2011 sekä lainanotolla että verotuloja lisäämällä. Veronkorotuksesta ei päätetä tässä yhteydessä, mutta raamissa vuoden 2011 kunnallisverotulojen arvioon on huomioitu laskennallisesti yhden prosenttiyksikön suuruisen veroprosentin noston vaikutus. Yhden veroprosentin veronkorotuksen tuotto vuoden 2011 arvioidulla veropohjalla olisi noin 117 milj. euroa.

Verotuloja on lisättävä veronkorotuksella kaupungin rahoituksellisen epätasapainon ja kaupungin velkaantumisen hallitsemisen vuoksi. Mahdollistaakseen uusien alueiden rakentamisesta, liikennejärjestelmän kehittämiseen liittyvistä hankkeista sekä kiinteistökannan ylläpidosta johtuvan korkean investointitason, on kaupungin normaalia tulorahoitusta lisättävä veronkorotuksella.

Veronkorotuksen vaihtoehtoina vuonna 2011 olisivat kaupungin investointitason leikkaaminen tai uusien investointien rahoittaminen omaisuuden mm. tontin myynnillä.

Vuoden 2011 raamin mukaisen tulos- ja rahoituslaskelman ohessa on esitetty tulos- ja rahoituslaskelma-arviot myös vuosille 2012 ja 2013. Näissä laskelmissa ennakoidaan kokonaistoimintamenojen tasolla 2,5 %:n menokasvu edellisestä vuodesta.

Vuoden 2011 raamissa esitetyt toimenpiteet ovat samansuuntaiset

Kuntaliiton helmikuussa julkaiseman Kuntapalvelujen pelastusohjelma 2010–2013 toimenpiteiden kanssa.

Lisäksi hallintokuntien tulee ottaa huomioon kaupunginvaltuuston 3.2.2010 käymä raamin lähetekeskustelu ja siitä laadittu keskustelupöytäkirja (www.hel.fi /päätöksenteko ja hallinto/ päätöksenteko/kaupunginvaltuusto/keskustelupöytäkirjat 2010/02 ).

Henkilöstötoimikunta antoi 24.3.2010 laatimisohjeista lausunnon, joka jaetaan Khn kokouksessa.

LAUSUNNON ANTAMINEN UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUKSELLE LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISESTA ITÄSALMEEN (ARBORETUM)

Khs 2010-220

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle seuraavan lausunnon, joka koskee mahdollista luonnonsuojelualueen perustamista Itäsalmeen:

Kaupunginhallitus toteaa, että luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue kuuluu valmisteilla olevaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen, jonka Helsingin puoleiset osat pääosin on asetettu rakennuskieltoon kesään 2013 asti (Khs 23.6.2008 § 943).

Suunnitteilla olevan kuntien yhteisen osayleiskaavan valmistelussa suunnittelualueen maankäyttöä käsitellään kokonaisuutena niin, että luontoarvot ja muut maankäytön näkökulmat otetaan huomioon tasapainoisesti. Suunnittelua valmistellaan ja edistetään selvityksin ja aluetutkielmin.

Hakemuksessa esitetty arboretum on luonnonsuojelullisesti arvokas puistometsäkokonaisuus. Aikaisempien kannanottojensa mukaisesti kaupunginhallitus katsoo kuitenkin, että Itäsalmessa ei ennen tarkempien selvitysten sekä yleissuunnitelman valmistumista tulisi tehdä sellaisia suojelupäätöksiä, joilla vaikeutetaan alueen maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua. Kaupunginhallitus katsoo, että esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi toistaiseksi lykätä.

Puulajipuiston rauhoittaminen ja sen hoito- ja käyttösuunnitelma tulisi ratkaista yhteistyössä maanomistajan, ympäristöviranomaisten sekä muiden sidostahojen kanssa asemakaavoituksen yhteydessä sitten, kun kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu.

Pöytäkirjanote Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, ympäristölautakunnalle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Esitetty luonnonsuojelualue
	Liite 3	Luonnonsuojelualue-ehdotus
	Liite 4	Arboretumin arviointi 14.12.2009
	Liite 5	Lausunnon antaminen Uudenmaan... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pyytää Helsingin kaupungilta lausuntoa luonnonsuojelualueen perustamishakemuksesta yksityismaalle. Kyseessä on Helsingin Ultunan kaupunginosassa Immersbyn kylässä sijaitseva 6,1 hehtaarin laajuinen yksityinen puulajipuisto eli arboretum.

ESITTELIJÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on 4.2.2010 varannut Helsingin kaupungille mahdollisuuden antaa lausunto luonnonsuojelualueen perustamishakemuksesta. Lausunto on pyydetty toimittamaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen 15.3.2010 mennessä. Lausunnon toimittamiselle on myönnetty lisäaikaa 31.3.2010 asti.

Asiassa on saatu kaupunkisuunnittelulautakunnan (4.3.2010), talous- ja suunnittelukeskuksen (8.3.2010), kiinteistölautakunnan (9.3.2010) ja ympäristölautakunnan (9.3.2010) lausunnot.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Talous- ja suunnittelukeskus ei puolla luonnonsuojelualueen perustamista tässä vaiheessa. Östersundomissa ei tulisi tässä vaiheessa tehdä sellaisia suojelupäätöksiä, joilla vaikeutetaan menossa olevaa maankäytön ja liikenneverkon suunnittelua.

Luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue

Luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue sijaitsee Itäsalmen koillisosassa, Ultunan kaupunginosan Puroniityntien varrella Porvoon moottoritien pohjoispuolella. sijaitsevalla kiinteistöllä Jofsängen RN:o 15:5. Suojeltavaksi ehdotettu alue on entiselle niitty- ja peltoalueelle istutettu arboretum eli puulajipuisto ja se on pinta-alaltaan noin 6,1 hehtaaria.

./. Alueen sijaintikartta ja kartat luonnonsuojelualueeksi ehdotetusta alueesta ovat esityslistan liitteinä.

Luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue kuuluu Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen. Helsingin kaupunginhallitus on 23.6.2008 (§ 943) asettanut alueen viideksi vuodeksi rakennuskieltoon yleiskaavan laatimiseksi.

Suojeltavan alueen luonne ja alueen suojelun perusteet

Hakemuksessa esitetty arboretum on luonnonsuojelullisesti arvokas puistometsäkokonaisuus. Arboretumin perustan muodostavat jalot lehtipuut: tammi, vaahtera, lehmus, saarni ja jalavat. Koivun ja lepän erikoiset kasvumuodot on saatu myös hyvin menestymään. Havupuita, kuten douglaskuusia, tuijia ja lehtikuusia istuttamalla on luotu vuodenaikaisvaihtelua arboretumin yleisilmeeseen.

Puulajipuisto on perustettu 1992 entiselle niitty-, laidun- ja peltoalueelle. Puulajipuisto on siten vielä nuoruusvaiheessaan.

Luonnonsuojelulain (1996/1096) 10 §:n mukaan luonnonsuojelualueen perustamisen yleisenä edellytyksenä on mm., että alue on muutoin niin edustava, tyypillinen tai arvokas, että sen suojelu voidaan katsoa luonnon monimuotoisuuden tai kauneuden säilyttämisen kannalta tarpeelliseksi.

Esittelijä katsoo, että alueen eri puulajit muodostavat edustavan kokoelman havu- ja lehtipuulajeista, ja että kyseinen yksityiselle maalle perustettu puulajipuisto täyttää luonnonsuojelulain asettamat edellytykset luonnonsuojelualueen perustamiseksi.

Itäsalmen osayleiskaavan suunnittelualue

Luonnonsuojelualueeksi ehdotettu alue kuuluu valmisteilla olevaan Helsingin, Vantaan ja Sipoon yhteisen osayleiskaavan suunnittelualueeseen, jonka Helsingin puoleiset osat pääosin on asetettu rakennuskieltoon kesään 2013 asti (Khs 23.6.2008 § 943).

Esittelijä toteaa, että Khs käsitteli 1.3.2010 toista, samaan osayleiskaavan suunnittelualueeseen kuuluvan luonnonsuojelualueen perustamishakemusta (Kapellviken-Karlvik). Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle asiassa antamassa lausunnossaan Khs katsoi mm., että luonnonsuojelualueen perustamisessa ja sen rauhoitusmääräysten määrittelemisessä olisi hyvä ensin ratkaista laajemman alueen tulevaisuus ja maankäyttö. Khs katsoi, että esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi lykätä, ja että sen rajaus ja hoitosuunnitelma tulisi ratkaista yleiskaavoituksen yhteydessä sitten, kun kaavan kannalta keskeiset asiat on ratkaistu.

Esittelijä katsoo, että nyt käsiteltävänä olevan luonnonsuojelualueen perustamishakemuksen ja aiemmin Khn käsittelemän perustamishakemuksen kohdistuessa samaan Itäsalmen osayleiskaavan suunnittelualueeseen hakemuksia tulisi kohdella samalla tavalla riippumatta niistä perusteista, joilla luonnonsuojelualueita haetaan perustettaviksi.

Esittelijän ehdotus

Edellä esitettyyn viitaten esittelijä katsoo, että Itäsalmessa ei ennen tarkempien selvitysten sekä yleissuunnitelman valmistumista tulisi tehdä sellaisia suojelupäätöksiä, joilla vaikeutetaan alueen maankäytön kokonaisvaltaista suunnittelua. Esittelijä katsoo, että esitetyn luonnonsuojelualueen perustamista tulisi lykätä.

22.3.2010 pöydälle pantu asia

LAUSUNTO OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA JA JÄRJESTÄMISTAPAA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-386

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapaa selvittäneen työryhmän ehdotuksista:

Lausunnossa käsitellään erikseen arviot toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuollon järjestämistapaehdotuksista sekä rahoitus- ja kehittämistarpeista.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollon järjestäminen

Kaupunginhallitus yhtyy työryhmän ehdotukseen siitä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuolto tulee järjestää nykyisellä tavalla eli oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä opiskeluterveydenhuoltona.

Työryhmä on perustellusti todennut, että oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämä opiskeluterveydenhuolto kykenee parhaiten tekemään tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja kunnan eri toimijoiden kanssa. Tutkimusten, selvitysten ja nuorille tehtyjen terveystarkastusten perusteella voidaan todeta, että tässä ikävaiheessa, jolloin opiskellaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, liian vähäinen liikunta ja uni, epäterveelliset ruokailutottumukset, alkoholin käyttö sekä tupakointi ovat keskeisiä terveyttä ja hyvinvointia haittaavia tekijöitä. Toisen asteen opiskelijoilla on eroja ikäryhmän sisällä oppilaitostyypin mukaisessa tarkastelussa. Ammattiin opiskelevilla oireilu sekä riskikäyttäytyminen ovat yleisempiä kuin lukiolaisilla. Nuoruuden terveyserot ennakoivat jyrkkiä väestöryhmittäisiä terveyseroja aikuisuudessa. Sen vuoksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.

Toisen asteen koulutukseen kuuluvat sekä lukio että ammatilliset oppilaitokset. Työryhmän toimeksianto on kohdistunut toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin, lukiot on rajattu ulkopuolelle. Tärkeää olisi jatkossa saada kokonaiskäsitys toisen asteen opiskeluterveydenhuollon toteutumisesta sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Työryhmä on todennut tämän selvittämisen jääneen vaillinaiseksi.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollon rahoitus- ja
kehittämistarpeet

Työryhmä esittää oppilaitoksen sijaintikunnan tuottaman opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi toiminnan rahoituksen vahvistamista. Kaupunginhallitus katsoo, että rahoituksen vahvistaminen toteutuu parhaiten, kun luodaan toimiva lakisääteinen opiskeluterveydenhuollon palvelujen laskutusoikeus oppilaitosten sijaintikunnan ja kotikunnan välille. Malli edellyttää kuitenkin laskutustoimintojen kehittämistä mahdollisimman sujuviksi tietojärjestelmiä hyödyntäen. Laskutusjärjestelmien toimivuus ja sujuvuus on erittäin tärkeää Helsingin kokoisessa kaupungissa, jonka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee runsaasti ulkokuntalaisia.

Helsingissä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonta on runsasta. Helsingissä toisen asteen koulutuksessa opiskelee yli 30 600 opiskelijaa, joista lukiolaisia 14 100 ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita 16 500.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen

Kaupunginhallitus ei kannata ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS-mallia. Työryhmän mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden palvelujen saattamiseksi 1.7.2009 voimaan tulleen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) edellyttämälle tasolle tarvitaan 12,9 milj. euroa järjestämistavasta riippumatta. Raportin kustannuslaskelmissa ei ole puututtu opiskeluterveydenhuollon käyntien sisällöllisiin eroihin. YTHS tarjoaa kunnan järjestämää palvelua selvästi laajemman palvelun, mm. erikoislääkärivastaanotot. Epäselväksi jää, sisältääkö mainittu 12,9 milj. euron lisäys myös palvelun laajentamisen YTHS:n nykyisin yliopisto-opiskelijoille tarjoamiin palveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapa YTHS-mallilla sisältää epävarmuustekijöitä kuten Kuntaliiton täydentävässä lausumassa todetaan. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa vakuutettujen sairaanhoitovakuutusmaksun tuoton nostaminen 9,2 milj. eurolla sekä työryhmän ehdottama korkeakouluopiskelijoiden pakollinen terveydenhoitomaksu.

Kansanterveyslain mukainen opiskeluterveydenhuolto perustuu yleislääkärijohtoiseen toimintaan. Kaupunginhallitus yhtyy Kuntaliiton täydentävään lausumaan, jossa todetaan, että YTHS-mallilla toteutettu ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto laajentaisi palvelua myös erikoislääkäritasoisiin avosairaanhoidon palveluihin. Tämä korostaa entisestään eriarvoisuutta eri opiskelija- ja väestöryhmien välillä ja saattaa lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoitus- ja kehittämistarpeet

Työryhmän mukaan YTHS-mallin käyttöönotto vähentäisi kuntien menoja 7,3 milj. euroa. Työryhmä toteaa, että valtiovarainministeriön mukaan YTHS-mallin mahdollinen käyttöönotto tulisi toteuttaa valtion menojen näkökulmasta kustannusneutraalisti. Epäselväksi jää, mistä valtion ja Kelan lisäpanostukseen tarvittava rahoitus YTHS-mallissa otetaan.

Työryhmä toteaa myös, että YTHS-mallin käyttöönotto edellyttäisi rahoitusosuuksien jatkoselvittämistä osapuolten kesken. Ilman tarkempaa tietoa rahoitusosuuksissa tapahtuvista muutoksista YTHS-mallin käyttöönoton kustannusvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida. Kustannusvaikutusten tunteminen on erittäin tärkeää Helsingissä, jossa ammattikorkeakouluopiskelijoita on lähes 21 500 ja heistä ulkokuntalaisia opiskelijoita on 23 %.

Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan oppilaitoksen sijaintikuntamalli yhdistettynä palvelujen laskutusoikeuteen oppilaitoksen sijaintikunnan ja kotikunnan välillä on paras vaihtoehto. Sijaintikunnan tuottaman opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi tulee vahvistaa toiminnan rahoitusta.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon saattaminen vastaamaan valtioneuvoston asetuksen 380/2009 edellyttämää tasoa edellyttää kansallisella tasolla mittavaa lisärahoitustarvetta, mikä kohdistuu ennen kaikkia sellaisiin kuntiin, joissa opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset eivät vastaa valtioneuvoston antaman asetuksen vaatimuksia. Helsingissä opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksia on pyritty korjaamaan talousarvioin puitteissa vastaamaan valtioneuvoston asetuksen edellyttämää tasoa.

Opiskeluterveydenhuollon muut kehittämisehdotukset

Kaupunginhallitus pitää hyvänä sitä, että raportissa on yhdeksi kehittämiskohteeksi nimetty opiskeluterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistyön tarve ja vastuutahon määrittäminen. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan seuranta ja arviointi soveltuisivat parhaiten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi.

Yhteenveto

Helsingin terveyskeskus järjestää tällä hetkellä opiskeluterveydenhuollon palvelut lähes 55 000:lle lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevalle henkilölle, joista ulkokuntalaisia on yli 14 100 opiskelijaa eli 26 %. Sen vuoksi Helsingin kaupungin on perusteellisesti arvioitava tämän lakisääteisen terveydenhuollon toiminnan järjestämisen kokonaisuutta toiminnan sujuvuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Opiskeluterveydenhuollon kehittämistyö liittyy laajempaan kansallisen ja myös kunnallisen terveydenhuollon kehittämistyöhön. Helsingin kaupungilla on vastuu kaikkien asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kaupunginhallitus ei kannata ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YHTS-mallia sen keskeneräisyyden ja vaikeasti arvioitavien kustannusvaikutusten vuoksi. Työryhmäraportissa kustannusvaikutukset on riittämättömästi esitetty. Järjestämisvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia tulee analysoida edelleen sekä valtionosuusuudistuksen seurannan yhteydessä osana rahoituskokonaisuutta että huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

Lisäksi opiskeluterveydenhuollon palveluissa tulee säilyä tasapuolisuus lukiolaisten, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien opiskelijoiden välillä. Kansanterveyslain mukaan opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan yleislääkäritasoisena, YHTS-mallissa painottuisivat erikoislääkäritasoiset avosairaanhoidon palvelut.

Kaupunginhallitus katsoo, että oppilaitoksen sijaintikuntamalli yhdistettynä palvelujen laskutusoikeuteen oppilaitoksen sijaintikunnan ja kotikunnan välillä on paras vaihtoehto. Kunnan omana palveluna tuotettu ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto kykenee parhaiten tekemään tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja kunnan eri toimijoiden välillä.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 2.2.2010
	Liite 2	Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapaehdotukset, työryhmäraportti, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:49
	Liite 3	Lausunto opiskeluterveydenhuollon kustannuksia... -Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.1.2009 ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelujen kustannuksia ja järjestämistä selvittävän työryhmän. Työryhmän toimikausi oli 1.2.2009 – 30.6.2009. Toimikautta jatkettiin 15.9.2009 saakka.

./. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt terveyskeskukselta lausuntoa työryhmän muistiosta viimeistään 28.2.2010. Lausuntopyyntö ja muistio ovat esityslistan liitteinä.

Kaupungin lausunnot mm. ministeriöille antaa Khs. Lisäaikaa lausunnon antamiseen on myönnetty 30.3.2010 saakka.

./. Asiasta on saatu talous- ja suunnittelukeskuksen (2.3.2010) sekä terveyskeskuksen (24.2.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että työryhmäraportissa esitetyn lisäksi järjestämisvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia tulee analysoida edelleen sekä valtionosuusuudistuksen seurannan yhteydessä osana rahoituskokonaisuutta että huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

Talous- ja suunnittelukeskuksen näkemyksen mukaan YTHS-mallin keskeneräisyyden ja vaikeasti arvioitavien kustannusvaikutusten johdosta, oppilaitoksen sijaintikuntamalli yhdistettynä palvelujen laskutusoikeuteen oppilaitoksen sijaintikunnan ja kotikunnan välillä on esitettyjen selvitysten perusteella ensisijainen vaihtoehto.

Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää alueellaan sijaitsevien koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen.

Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille.

Työryhmän tavoitteena oli selkeyttää ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujärjestelmä niin, että palvelut ovat helposti ja joustavasti opiskelijoiden saatavilla.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää opiskeluterveydenhuollon kustannukset, vertailla kunnalle ja yhteiskunnalle aiheutuvia opiskeluterveydenhuollon kustannuksia, kun opiskeluterveydenhuolto toteutetaan kunnallisena palveluna tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mallilla, tehdä ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämiseksi tukemaan opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä esittää toimiva opiskeluterveydenhuollon järjestämistapa. Työryhmän tuli ottaa huomioon terveydenhuollon uudistuva lainsäädäntö, työterveyshuollon toimintatapa, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) sekä Toimiva terveyskeskus -ohjelma.

Työryhmä on lähtenyt siitä, että opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuun tulee jatkossakin säilyä kansanterveyslain (66/1972) mukaisesti oppilaitoksen sijaintikunnalla. Työryhmässä opiskeluterveydenhuollon järjestämistapamalleja on tarkasteltu erikseen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja korkea-asteen ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoiden osalta. Sen sijaan työryhmä ei ole tarkastellut opiskeluterveydenhuollon sisältöä, vaan edellyttää, että se toteutuu palvelujen tuottajasta ja järjestämistavasta riippumatta valtioneuvoston asetuksen(380/2009) ja sosiaali- ja terveysministeriön antaman opiskeluterveydenhuollon oppaan (STM 2006a) mukaisesti.

Työryhmän selvityksen mukaan Suomessa opiskeluterveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 166 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 180 miljoonaa euroa.

GALIMATIAS CONCEPT OY AB:N OIKAISUVAATIMUS HENKILÖSTÖJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 13.11.2009 § 86

Khs 2009-2554

SJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen esittämillä perusteilla hylätä Galimatias Concept Oy Ab:n oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin henkilöstöjohtajan 13.11.2009, 86 §, tekemästä päätöksestä koskien maahanmuuttajien suomen kielen koulutuksen hankintaa.

Pöytäkirjanote Galimatias Concept Oy Ab:lle muutoksenhakuohjein sekä jäljennöksin hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausunnoista, hallintokeskuksen oikeuspalveluille ja henkilöstökeskukselle.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Galimatias Concept Oy... Päätöshistoria
	Liite 2	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 20 kohta
	Liite 3	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 20 k.
	Liite 4	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom. 20 k.

ESITTELIJÄ Asiasta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausunnot, joista on pyydetty oikaisuvaatimuksen tekijän vastaselitys.

./. Saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on liitteenä 1.

Galimatias Concept Oy Ab ei ole antanut lausuntojen johdosta vastaselitystä.

Helsingin kaupungin henkilöstökeskuksen henkilöstöjohtaja päätti 13.11.2009, 86 §, maahanmuuttajien suomen kielen hankinnasta. Koulutuksen järjestäjäksi valittiin Amiedu. Galimatias Concept Oy Ab sijoittui tarjouskilpailussa kolmanneksi. Esittelijä viittaa oikaisuvaatimukseen sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausuntoihin.

Galimatias Concept Oy Ab (Galimatias) on tehnyt 4.12.2009 henkilöstöjohtajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa se vaatii päätöksen oikaisemista koskien yrityksen koulutuksen laatutekijöitä ja pisteytystä (koulutuksen laadunvarmistus ja toimitusvarmuus sekä käytännön yhteistyö koulutuksen suunnittelu- ja toteutusvaiheessa). Galimatias on todennut mm., että koulutuksen toimittajaksi valittiin kilpailijoita selkeästi kalliimpi toimittaja, vaikka hinnan painoarvo oli merkittävä 50 %, ja mikäli se olisi saanut samat laatupisteet kuin Adulta, se olisi voittanut tarjouskilpailun. Oikaisuvaatimus on kohdistettu valinta- ja laatuperusteisiin sisältäen Galimatiaksen referenssit, kouluttajien pisteytyksen perusteisiin, Galimatiaksen laatuperusteisiin ja hinnan painoarvon 50 %:n merkitykseen ja 20 %:n nousuun Helsingin taloudelliseen tilanteeseen nähden.

Oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan (15.1.2010) mm., että hankintapäätöksen 13.11.2009 mukaan kaikki tarjoukset on katsottu vertailukelpoisiksi ja kaikkien tarjoajien, Galimatias mukaan lukien, on päätöksen perusteella katsottava täyttäneen tarjoajille asetetut vähimmäisvaatimukset ja tarjousten olleen tarjouspyynnön mukaisia. Tarjoajien soveltuvuuden ja tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistamisen jälkeen tarjoukset on vertailtu. Hankittavan palvelun valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus niin, että hinnan painoarvo on ollut 50 % ja laatutekijöiden on ollut 50 %. Valituksi on tullut eniten vertailupisteitä saanut tarjous. Hankintayksikkö on antanut Galimatiakselle vertailupisteet tarjouspyynnön mukaisesti ja hankintapäätös on perusteltu riittävällä tarkkuudella. Hankintayksiköllä on ollut harkintavalta siitä, kuinka se asettaa kokonaistaloudellisen edullisuuden hinnan ja laadun välisen suhteen.

Oikaisuvaatimuksen tekijälle annettiin tilaisuus antaa vastaselitys oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausunnoista. Vastaselitystä ei ole annettu.

Esittelijä katsoo hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstökeskuksen lausuntoihin viitaten, että oikaisuvaatimus on hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden takia päätöstä olisi muutettava.

Asiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävänä Khn kokouksessa ja sitä ennen valmistelijalla.

LAUSUNTO LIIKENNEVIRASTOLLE LENTOASEMAN KAUKOLIIKENNERADAN ESISELVITYKSESTÄ

Khs 2010-533

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa liikennevirastolle seuraavansisältöisen lausunnon:

Rakenteilla oleva Kehärata tulee yhdistämään Helsingistä Tikkurilan kautta kulkevan nykyisen pääradan ja Vantaanlaakson radan kaupunkijunaliikenteen kulkemaan Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta.

Esi- selvityksessä on tarkasteltu Pääradalta ja Lahden oikoradalta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Pasilaan johtavaa lentoaseman kaukoliikennerataa (Lentorata), joka luo vaihdottomat junayhteydet maakunnista ja nopean yhteyden Helsingin keskustasta Helsinki-Vantaan lentoasemalle.

Vaihdoton yhteys nopeuttaa matkaa lentoasemalle 15–20 minuuttia verrattuna Kehäradan kautta tehtävään matkaan, jossa junaa vaihdetaan Tikkurilassa. Lentoradalle on kaavailtu myös muutamia taajamajunavuoroja, jotka palvelisivat erittäin nopeina keskustan ja Pasilan sekä Lentoaseman välisinä yhteyksinä.

Kaukojunaliikenteen johtamista lentoasemien kautta on kansainvälisestikin pidetty hyvänä ratkaisuna. Näin on voitu integroida lentoasemien syöttöliikenne ja välttää lyhyet lentomatkat. Junat kulkevat kaupunkien keskustoihin ja ovat erityisen kilpailukykyisiä lentoliikenteeseen verrattuna matka-ajan ollessa alle kolme tuntia.

Pääradan kapasiteetti Helsingin ja Keravan välillä on nykyisin täysimääräisesti käytössä. Seudun maankäytön ja liikennejärjestelmän kestäväksi kehittämiseksi tulisi pääradan raidemäärää lisätä neljästä kuuteen. Pääradan leventäminen edellyttäisi maanlunastuksia ja rakennusten purkamisia ja aiheuttaisi kaupungin kannalta suuria ei-toivottuja rakennetun ympäristön muutoksia muun muassa Tapanilassa. Lisäksi lisäraiteiden rakentaminen pääradan molemmille reunoille aiheuttaisi suuria muutostarpeita katu- ja raittiverkkoon sekä pysäköintialueisiin.

Lentorata vapauttaa kapasiteettia nykyisellä pääradalla sekä henkilö- että tavarajunaliikenteelle ja mahdollistaa lähijunaliikenteen tihentämisen nykyisen pääradan lisäksi Lahden oikoradalla. Mikäli Lentorata rakennetaan, nykyiselle pääradalle Helsingin ja Keravan välillä ei tarvita lisäraiteita.

Lentoaseman kaukoliikenneradan esiselvityksen luonnosraportti on hyvä lähtökohta Lentoradan jatkosuunnittelulle. Esiselvityksessä esitetty ratalinjaus on ollut sopiva vaikutusarvioinnin tekemiseksi ja hankenimi ”Lentorata” on lyhyt ja kuvaa hanketta hyvin.

Helsinki- Vantaan lentoaseman kaukoliikenneradan rakentamisesta koituisi merkittäviä hyötyjä yhteiskunnalle. Esiselvityksessä esitetyt hankkeen kannattavuuslaskelmat ovat puutteellisia, koska lentoradasta koituvia kaikkia yhteiskuntataloudellisia hyötyjä ei ole voitu arvioida. Kannattavuuslaskelmat tulee tehdä siten, että Lentoradan kustannuksista vähennetään pääradan leventämisen kustannukset, jolloin hyötykustannussuhde nousee tuntuvasti esiselvitysraportissa esitetystä 0,8:sta.

Myös rautatieliikenteeseen tukeutuvan maankäytön kehittämisen ja kestävän liikkumisen edistämisen hyödyt auto- ja lentoliikenteen kasvun hidastuessa tulee ottaa huomioon lentoradan taloudellisuutta arvioitaessa.

Jos Lentorata tehdään, tulisi myös mahdollinen Pietarin suora yhteys rakentaa Lentoradan kautta. Helsinkiin ulottuva Rail Baltica ja Helsingistä Pietariin suuntautuva rautatieyhteys sisältyvät yleiseurooppalaiseen liikenneverkkoon (TEN-T), jota Euroopan Unioni kehittää kansainvälisen liikenteen tarpeisiin. Varautuminen Rail Baltican yhdistämiseen Lentorataan ja päärataan tulee selvittää jatkosuunnittelussa tarkemmin.

Seuraavana vaiheena Lentoradan suunnittelussa tulisi olla alustavan yleissuunnitelman ja ympäristövaikutusten arvioinnin tekeminen lähivuosien aikana.

Helsingin kaupunginhallitus pitää Lentorataa, siihen liittyvää kansallista matkakeskushanketta ja ratkaisuun kytkeytyvää Pisara-rataa keskeisenä osana kansallista ja kansainvälistä liikennejärjestelmää, jolla on keskeinen merkitys Helsingin seudun ja koko maan kilpailukyvylle. Vaikka hankkeiden yhteiskustannukset, noin 1 500 milj. euroa asettavat valtion rahoitukselle suuren haasteen, hanke on erittäin tärkeä ja sen tulisi olla valmis Pisara-radan rakentamisen jälkeen 2020-luvun puoliväliin mennessä.

Pöytäkirjanote Liikennevirastolle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Liikenneviraston lausuntopyyntö liitteineen
	Liite 2	Lausunto Liikennevirastolle lentoaseman kaukoliikenneradan esiselvityksestä - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Liikennevirasto on pyytänyt Helsingin kaupungin lausuntoa Lentoaseman kaukoliikenneradan esiselvityksen 5.2.2010 päivätystä raporttiluonnoksesta 1.4.2010 mennessä. Hallintokeskus on pyytänyt kaupunkisuunnittelulautakuntaa ja hallintokeskuksen talous- ja suunnittelukeskusta antamaan esiselvityksestä lausunnon kaupunginhallitukselle 18.3.2010 mennessä.

Kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi esitettävä lausuntoluonnos on kaupunkisuunnittelulautakunnan ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoihin perustuva.

VT TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONNET: PERHEASUNTOJEN RAKENTAMISEN EDISTÄMINEN ESIMERKIKSI HUONELUKUUN PERUSTUVALLA OHJAAMISELLA

Khs 2009-1082, 2009-1339

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 ja 3.6.2009 hyväksymien toivomusponsien johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponsien ehdottajalle (Tuomas Rantanen) sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä jäljennöksin esityslistasta tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Vt Tuomas Rantasen toivomusponnet: Perheasuntojen rakentamisen edistäminen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 29.4.2009 Maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää olisiko jatkossa järkevämpää turvata perheasuntojen aluekohtaista saatavuutta 75 neliön keskipinta-alavaatimuksen sijaan kulloinkin tavoitellun kokoisten perheasuntojen minimimääräluvulla.” (Tuomas Rantanen, äänin 66–2)

Hyväksyessään 3.6.2009 Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaavan muuttamisen kaupunginvaltuusto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että kaupunki selvittää voisiko perheasuntojen rakentamista edistää minimikeskipinta-alaa säätelevän normin sijaan määrittelemällä esimerkiksi tontinluovutuksessa tietty minimimäärä huonemäärältään perheille soveltuville asunnoille.” (Tuomas Rantanen, äänin 76–0)

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Toivomusponsista on saatu lausunnot asuntolautakunnalta (25.8.2009), asuntotuotantotoimistolta (30.10.2009), kaupunkisuunnittelulautakunnalta (29.10.2009), kiinteistölautakunnalta (27.10.2009) sekä talous- ja suunnittelukeskukselta (12.2.2010). Lausunnot sisältyvät asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Esittelijä toteaa, että maankäytön ja asumisen toteutusohjelman keskikokotavoite nykymuodossaan (Kvsto 29.4.2009 (94 §) kuuluu seuraavasti:

- Asuntojen kokojakauman tulee vastata kysyntää.

- Omistusasuntotuotannossa ja osaomistusasuntotuotannossa tavoitteena on keskimäärin 75 huoneistoneliömetrin keskipinta-ala kaupunginosatasolla. Keskipinta-alatavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa eikä asumisoikeusasuntotuotannossa.

- Keskipinta-alatavoitetta ohjataan ensisijaisesti tontinluovutuksella ottaen huomioon kulloinenkin huoneistotyyppikysyntä ja toteuttamisedellytykset. Kaavamerkintää käytetään vain poikkeustapauksissa.

- Voimassa olevissa asemakaavoissa esitetyistä asuntojen keski-kokoa ohjaavista määräyksistä voidaan myöntää poikkeamislupa kaupunginhallituksen päätöksellä.

Uudistuotannon huoneistojakaumaa ja keskipinta-alaa on Helsingissä pyritty ohjaamaan viime vuosikymmeninä erilaisin menetelmin.
1990-luvulla ohjattiin huoneistotyyppijakaumaa, mutta ei pinta-alaa. 2000-luvun alun asunto-ohjelmassa tavoitteena oli painottaa pienhuoneistojen tarvetta varmistaen kuitenkin omistusasuntotuotannossa riittävä perheasuntojen määrä. Asuntotuotannon keskipinta-alatavoite tuli käyttöön asunto-ohjelman 2004–2008 hyväksymisen yhteydessä, minkä jälkeen sen tulkintaa on yritetty selkeyttää maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 yhteydessä sekä MA-ohjelman seurantaraportin 2009 yhteydessä.

Toivomusponnesta saaduista lausunnoista useissa nykyistä keskipinta-alatavoitetta pidetään ongelmallisena. Ongelmallisuuden arvioidaan johtuvan erityisesti määräyksen kaavamaisesta tulkinnasta. Lausunnoissa korostetaan, että keskipinta-alatavoitetta tulisi soveltaa aluekohtaisesti eikä tontti- tai hankekohtaisesti ja että soveltamisessa tulisi pyrkiä joustavuuteen.

Osa lausunnonantajista pitää mahdollisena, että ponsissa esitetyt huoneistotyyppiin perustuvat ohjauskeinot saattaisivat toimia nykytavoitetta paremmin. Kuitenkin lausunnoissa myös arvioidaan, että perheasuntojen minimimäärään perustuva tavoite voidaan sekin tulkita kaavamaisesti normiksi, jolloin sen vaikutukset olisivat samankaltaiset kuin nykyisellä keskipinta-alatavoitteella. Lisäksi mainitun minimimäärän oikean tason määrittely on yhtä ongelmallista kuin oikean huoneistoneliömäärän määrittely.

MA-ohjelman edellisen seurantaraportin hyväksymisen yhteydessä kaupunginvaltuusto hyväksyi myös toivomusponnen, jossa edellytettiin, että seuraavan seurantaraportin yhteydessä kerrotaan, miten vuokra-asumista koskevien keskikokomääräysten poistaminen näkyy asuntotuotannossa. Ponnen mukainen selvitys sisältyy tämän vuoden seurantaraporttiin, joka tuodaan kaupunginhallitukseen ja valtuustoon kuluvan kevätkauden aikana.

Tiivistelmänä ponnessa pyydetystä selvityksestä voidaan tässä vaiheessa todeta, että 2000-luvulla valmistuneiden vuokra-asuntojen keskipinta-ala oli 56,8 asm². Suurimmillaan keskikoko oli vuosina 2008 ja 2009 valmistuneissa vuokra-asunnoissa (63,2 ja 65,8 asm²). Sen arvioidaan olevan osaltaan keskipinta-alatavoitteen ansiota, sillä noina vuosina valmistuneet asunnot suunniteltiin asunto-ohjelmakaudella 2004–2008, jolloin tavoite koski myös vuokra-asuntoja (pois lukien erityisryhmien vuokra-asunnot). Osaltaan kyseisten hankkeiden väljään mitoitukseen on vaikuttanut myös ennen vuotta 2008 vallinnut vakaa taloustilanne.

Lisäksi seurantatiedoista ilmenee, että vuonna 2009 aloitetun asuntotuotannon keskikoko oli 61,2 asm². Omistusasuntojen osuus alkaneesta tuotannosta oli varsin pieni ja alkaneet omistushankkeet olivat pääasiassa pien- ja rivitalotuotantoa, jossa pinta-ala ylittää asetetun tavoitteen pääsääntöisesti aina. Vuonna 2009 aloitettujen omistusasuntojen keskikoko oli 82,6 asm².

Vuokra-asuntojen osuus tuotannosta oli vallitsevan taloudellisen suhdanteen vuoksi poikkeuksellisen suuri, noin 60 % alkaneesta tuotannosta, painottuen lisäksi tavallista voimakkaammin ns. nimettyjen ryhmien hankkeisiin. Vuokra-asuntotuotannon keskikoko oli 51,5 asm², mikä näkyy voimakkaasti koko tuotannon keskiarvossa.

Asuntolautakunnan lausunnon ja seurantaraportin kokoamisen yhteydessä saatujen arvioiden mukaan vuokra-asuntotuotannon jättäminen pinta-alatavoitteen ulkopuolelle näyttäisi olevan perusteltua ainakin nykyisessä kysyntätilanteessa. Vuokra-asumisessa kysynnän kärki kohdistuu pienasuntoihin erityisesti hakijatalouksien vuokranmaksukyvyn vuoksi.

Esittelijä viittaa Vt Rantasen toivomusponnesta saatuihin lausuntoihin ja toteaa niiden perusteella olevan ilmeistä, että perheasuntojen tuotannon turvaamista pidetään tärkeänä eikä ohjaamisesta olla valmiita luopumaan. Esittelijä toteaa, että ohjelmatason ohjauksen lähtökohtana tulisi olla pitkän aikavälin asuntopoliittiset tavoitteet. Soveltamiskeinot tulee valita siten, että toteutuksessa kyetään tarpeelliseen joustavuuteen.

Näin ollen ensi vaiheessa tulisi keskittyä keskipinta-alatavoitteen soveltamiseen siten, että varmistetaan tavoitteeseen alusta pitäen kirjattu pyrkimys alueelliseen kokonaistarkasteluun sekä hankekohtaisen jouston mahdollisuuteen. Seurannassa ja sen perusteella tehtävissä johtopäätöksissä tulee kyetä huomioimaan suhdanteiden vaihtelut ja ohjauksen tuloksia tulee tarkastella riittävän pitkällä aikavälillä, jolloin esimerkiksi taloudellisen taantuman vaikutukset eivät ylikorostu.

Kaupunginhallitus on 9.3.2009 (359 §) osana MA-ohjelman täytäntöönpanoa päättänyt, että suurille projektialueille määritellään alueittaiset hallintamuotojakaumat. Alueittaiset hallintamuotojakaumat määritellään talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisprojektien johdolla yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, sosiaaliviraston ja asuntotuotantotoimiston kanssa muita hallintokuntia kuullen ja ne hyväksytään kaupunginhallituksessa. Valmistelun tavoiteaikataulun mukaan ensimmäiset alueittaiset hallintamuotojakaumat tuodaan kaupunginhallitukseen syyskaudella 2010. Samassa yhteydessä kaupunginhallitus päätti, että täydennysrakentamiskohteissa hallintamuotojakauma ja mahdolliset keskipinta-alatavoitteet määritellään tontinluovutuksen yhteydessä siten, että pyritään alueelliseen monipuolisuuteen.

Lisäksi kaupunginjohtaja on johtajistokäsittelyssä 26.8.2009 (57 §) asettanut tontinluovutuksen seurantaryhmän vuoden 2010 loppuun päättyväksi toimikaudeksi. Seurantaryhmän tehtävä on koordinoida kaupungin asuntotonttien luovutusten kaupunginhallitusvaiheen valmistelua sekä ohjata asuntotonttien varaamiseen ja luovuttamiseen liittyvien tietojärjestelmien kehittämistä.

Keskipinta-alan ohjaamiseen liittyvän alue- ja tapauskohtaisen harkinnan osuutta voidaan korostaa edellä mainittujen olemassa olevien menettelytapojen puitteissa. Alueittaisten hallintamuotojakaumien hyväksymisen yhteydessä voidaan ottaa kantaa kunkin alueen uudistuotannon keskipinta-alan ohjaamista koskeviin periaatteisiin. Tontinluovutuksen seurantaryhmän toimeksiantoa voidaan jatkaa uudeksi toimikaudeksi siten, että seurantaryhmä toimisi monialaisena asiantuntijaryhmänä tontinluovutusten taustavalmistelussa.

KRUUNUNHAAN YLÄASTEEN KOULUN KOSTEUSVAURIOKORJAUKSEN SEKÄ TEKNISEN TYÖN JA MUSIIKIN OPETUSTILOJEN PERUSPARANNUKSEN TEKNISEN HANKESUUNNITELMA

Khs 2009-2547

KAJ Kaupunginhallitus päättänee hyväksyä 27.10.2009 päivätyn Kruununhaan yläasteen koulun kosteusvauriokorjauksen sekä teknisen työn ja musiikin opetustilojen perusparannuksen teknisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen enimmäishinta on arvonlisäverottomana 2 700 000
euroa (9/2009, RI 125,7, THI 146,8).

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle, talous- ja suunnittelukeskukselle, opetuslautakunnalle ja HKR-Rakennuttajalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 27.10.2009
	Liite 2	Kruununhaan yläasteen koulun kosteusvauriokorjauksen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Koulurakennus Kruununhaan yläasteen koulutalo rakennettiin v. 1899. Rakennuksen vaurioiduttua pahoin helmikuun 1944 pommituksissa sitä korjattiin ja
laajennettiin v. 1948 - 1949. Laajennus käsitti vanhan osan korottamisen yhdellä kerroksella ja uuden siipirakennuksen. Rakennus on asemakaavassa suojeltu so-merkinnällä, jonka mukaan rakennus on kaupunkikuvan säilymisen kannalta arvokas rakennus, eikä sitä tai sen osaa saa ilman pakottavaa syytä hävittää eikä sen kadunpuoleista julkisivua tai vesikaton perusmuotoa tyylillisesti muuttaa.

Kosteusvauriot Rakennuksesta löytyi keväällä 2009 tehdyissä tutkimuksissa kosteusvaurioiden lisäksi terveydelle haitallisia aineksia kuten asbestia ja
kreosoottia. Puulattioiden alla olevan orgaanisen ja epäorgaanisen täytteen todettiin tekevän nämä maanvaraiset lattiarakenteet riskirakenteiksi. Samassa yhteydessä todettiin myös rakennuksen perustuksen vaativan vahvistamista ja valumavesien poisjohtamisen rakennuksen varustamista salaojilla. Myös keittiön lattian havaittiin lahonneen käyttökelvottomaksi.

Sisäilmaongelmat katsottiin niin suuriksi, että kosteusvauriokorjauksiin ryhdyttiin kiireellisenä työnä kesällä 2009.

Hankesuunnitelma Nyt hyväksyttäväksi ehdotettavassa teknisessä hankesuunnitelmassa kosteusvauriokorjauksen ensisijaisena tavoitteena on estää rakennuksen pohjoispuolelta (Siltavuorenpenkereen puolelta) kalliopintaa pitkin valuvien vajovesien kulkeutuminen rakennuksen alle. Tämän saavuttamiseksi rakennuksen perusmuuri vesieristetään ja salaojitetaan. Rakennuksen vanhan osan perusmuurina olevat kiviladonnat vahvistetaan betonivaluin. Kaikki uusittavat lattiat rakennetaan siten, että kapillaarinen vedennousu rakenteita pitkin katkaistaan.

Koska vauriokorjaukset edellyttävät vaurioituneiden lattiarakenteiden ja seinien alaosien rappausten poistamista, katsottiin taloudellisesti ja toiminnallisesti järkeväksi peruskorjata ja ajanmukaistaa samassa yhteydessä korjausalueella sijaitsevat teknisen käsityön ja musiikin opetustilat. Keittiön lattia jouduttiin kunnostamaan koulun toiminnan takia kesän aikana osana tämän hankesuunnitelman kosteuskorjausta.

Kustannukset, vaikutus vuokraan ja aikataulu

Kokonaiskustannukset ovat arvonlisäverottomana 2 700 000 euroa,
arvonlisäverollisena 3 190 000 euroa, kausi 9/2009, RI 125,7, THI 146,8. Kustannukset, jotka on laskettu urakkatarjousten perusteella, ovat arvonlisäverottomana 3 947 euroa/brm².

Teknisen perusparannuksen osuus ei vaikuta nykyisiin vuokrakustannuksiin, vaan kohteen vuokra säilyy tältä osin ennallaan. Vuokra tarkistetaan tältä osin vasta myöhemmin, kun kohteeseen tehdään laajempi perusparannus, arvioitu tällä hetkellä v. 2015 alkavaksi.

Kellarikerroksen alapohjakorjausten yhteydessä varaudutaan hanke-suunnitelmassa tilojen parantamiseen myös toiminnallisesti, mikä edellyttää mm. joidenkin kantavien seinien purkamista. Samoin alakerroksen LVIS-tekniikka uudistetaan vaatimusten mukaiseksi.

Nyt tehtäväksi esitetyt perusparannus- ja toiminnalliset muutostyöt vähentävät suunnitelman mukaan vuonna 2015 tehtävän koko koulurakennuksen perusparannuksen kustannuksia kellarikerroksen osuudelta sekä helpottavat tulevan rakennustyön aikaisia olosuhteita.

Hankkeen toiminnallisten muutoskustannusten osuus on 580 000 euroa (alv. 0 %). Näiden muutoskustannusten vuokravaikutus tulee vuonna 2010 olemaan 58 000 euroa/vuodessa eli 4 833 euroa/kk (alv. 0 %) 15 vuoden ajan, kun muutosalueen huoneistoala on 554 htm².

Koko rakennuksen bruttoala on 5 779 brm², kellarin kosteuskorjaustöitä ja toiminnallisia muutoksia käsittelevän alueen bruttoala on 684 brm².

Hanke on esitetty kiinteistöviraston talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmaan vuodelle 2009 - 2010.

Kosteusvauriokorjaukset on aloitettu kiireellisenä työnä kesäkuussa 2009. Hankkeen on arvioitu valmistuvan elokuussa 2010.

Lausunnot Opetusvirasto puoltaa lausunnossaan esityksen mukaista hankesuunnitelmaa.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa lausunnossaan esityksen mukaista hankesuunnitelmaa ja toteaa lisäksi seuraavaa:

Koska kosteusvauriokorjaus edellyttää vaurioituneiden lattiarakenteiden ja seinien alaosien rappausten poistamista, katsottiin taloudellisesti ja toiminnallisesti järkeväksi peruskorjata ja ajanmukaistaa samassa yhteydessä korjausalueella sijaitsevat teknisen käsityön ja musiikin opetustilat. Hankkeen laajuus on 684 brm2. Koko koulurakennuksen perusparannus, lukuun ottamatta nyt korjattavia tiloja, on alustavasti suunniteltu aloitettavan vuonna 2015.

Korjaukselle on varattu vuoden 2010 talousarviossa 0,92 miljoonaa euroa, mutta tilakeskus osoittaa hankkeelle puuttuvan rahoituksen talousarvion kohdasta 8 02 02 01 Opetustoimen korjaushankkeet. Kosteusvauriokorjaukset on aloitettu kiireellisenä työnä kesäkuussa 2009. Hankkeen on arvioitu valmistuvan elokuussa 2010. Tilakeskuksen tulee jatkossa ennen hankkeen viemistä talousarvioehdotukseensa arvioida paremmin hankkeen kokonaiskustannukset.

Esittelijä Esittelijä pitää saatuihin lausuntoihin viitaten kiinteistölautakunnan esitystä hankesuunnitelmaksi perusteltuna. Ehdotus kaupunginhallitukselle on esityksen mukainen.

LINNANMÄEN VANHOJEN VESILINNOJEN VARAAMINEN LASTEN PÄIVÄN SÄÄTIÖLLE MONITOIMIAREENAN JA PYSÄKÖINTILAITOKSEN SUUNNITTELUA VARTEN (ALPPIHARJU, TONTTI 12357/10)

Khs 2010-316

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Lasten Päivän Säätiölle 12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 12357 tontilla nro 10 sijaitsevat pyöreä vesilinna monitoimiareenan ja suorakulmainen vesilinna pysäköintilaitoksen suunnittelua varten 30.6.2011 saakka seuraavin ehdoin:

1 Rakennusten ja niihin liittyvän alueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja kaupunginmuseon kanssa.

2 Vesisäiliörakennukset luovutetaan varauksensaajalle muodostettavasta tontista tehtävän pitkäaikaisen maanvuokrasopimuksen yhteydessä ja rakennusten luovutusehdoista tulee sopia kiinteistöviraston kanssa.

3 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamispäätöstä eikä rakennuksia tontteineen voida luovuttaa.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa ryhtymään toimenpiteisiin korttelin nro 12456 tontin nro 1 luovuttamiseksi asemakaavanmukaiseen käyttöön.

Pöytäkirjanote Lasten Päivän Säätiölle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnitteluvirastolle ja kaupunginmuseolle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Kartta vuokra-alueesta
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 9.2.2010
	Liite 4	Linnanmäen vanhojen vesilinnojen varaaminen... - päätöshistoria

12. kaupunginosan (Alppiharju) korttelin nro 12357 tontilla nro 10;
Helsinginkatu, Sturenkatu

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Linnanmäellä sijaitsevien kahdelle entiselle vesisäiliölle, suorakulmaiselle ja pyöreälle, suunnitellaan uusiokäyttöä, joka edesauttaisi huvipuiston toiminnan kehittämistä. Pyöreä vesilinna on ollut varattuna Lasten Päivän Säätiölle monitoimiareenan suunnittelua varten vuoden 2009 loppuun saakka. Tämä selvitystyö on edelleen kesken. Suorakulmaista vesilinnaa on aiemmin tutkittu hotellikäyttöön.

Lasten Päivän Säätiön, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston kesken selvitetään nyt mahdollisuutta suunnitella pyöreää vesilinnaa edelleen monitoimiareenaksi ja suorakulmaista vesilinnaa hotellin sijasta pysäköintikäyttöön. Hotellin rakentamista muualle alueelle selvitetään asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Koska vesilinnat ovat kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita ja asemakaavassa suojelluksi merkittyjä rakennuksia, suunnitelmia kehitetään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Linnanmäen vesisäiliöt siirtyivät pääkaupungin vesihuollon yhdistyessä 1.1.2010 lukien kiinteistöviraston omaisuudeksi, joten niiden luovutusehdoista tulee sopia kiinteistöviraston kanssa.

Suunnitteluvaraukset esitetään tehtäväksi 30.6.2011 saakka.

Linnanmäen vesilinnat Linnanmäen kaupunkikuvaa hallitsevat kaksi kookasta vesisäiliörakennusta, erityisesti pyöreä vesilinna, sekä huvilaitteet.

Pyöreä vesilinna on rakennettu vuonna 1938. Sitä voidaan pitää
kaupungin yhtenä maamerkkinä. Punatiilisen säiliöosan korkeus on noin 17 metriä ja pohjan halkaisija 65 metriä. Pohjan pinta-ala on
noin 3 300 m². Vesilinnaa kiertävä pienoisrautatie tehtiin vuonna 1967 ja vesilinnan eteläpuolelle nousi Panoraama-torni vuonna 1987.
1980-luvulla vesilaitos vuokrasi huvipuistolle vesilinnan alaosasta 630 m²:n suuruisen tilan, johon sijoitettiin safarirata. Nykyään vesilinnan alaosassa on avaruusvuoristorata.

Suorakulmainen vesilinna otettiin käyttöön 1876. Sitä laajennettiin vuosina 1902 ja 1914 sekä korotettiin vuonna 1928. Vanha vesilinna on jäänyt nykyisen rakennuksen kivijalaksi. Vesilinnan pohjan pinta-ala on noin 3 000 m², korkeus noin 13 metriä. Nykyisin se on osittain vuokrattuna huvipuiston varastokäyttöön.

Molemmat vesisäiliöt sekä suorakulmaisen vesisäiliön itäpuolella sijaitseva pieni tiilirakennus ovat kaupunkikuvallisesti, rakennustaiteellisesti ja historiallisesti arvokkaita rakennuksia, jotka on voimassa olevassa asemakaavassa merkitty suojeltaviksi merkinnällä sr-1.

Pääkaupunkiseudun vesi- ja viemärilaitostoimintojen yhdistyivät vuoden 2010 alusta lukien. Yhdistymisen myötä uuden kuntayhtymän omaisuudeksi siirtyi vain omaisuus, joka liittyi välittömästi vesi- ja viemärihuollon huollon tarpeisiin. Koska Linnanmäen vesisäiliöt ovat olleet poissa alkuperäisestä käytöstä jo vuosia, ne siirtyivät 1.1.2010 lukien kiinteistöviraston omaisuudeksi.

Aiemmat varaukset ja vuokrasopimus

Tontilla 12357/10 sijaitseva pyöreä vesilinna on ollut varattuna Lasten Päivän Säätiölle viimeksi 31.12.2009 päättyneeksi varausajaksi seuraavin ehdoin:

1 Rakennuksen ja siihen liittyvän alueen suunnittelu on tehtävä yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston, kaupunginmuseon ja Helsingin Veden kanssa.

2 Helsingin Vesi luovuttaa vesilinnarakennuksen varauksen-saajalle suoraan muodostettavasta tontista tehtävän pitkä-aikaisen maanvuokrasopimuksen yhteydessä ja rakennuksen luovutusehdoista tulee sopia Helsingin Veden ja kiinteistöviraston kanssa.

3 Monitoimiareenan autopaikat sijoitetaan maanalaiseen pysäköintilaitokseen. Samoin ajoyhteydet monitoimisaliin osoitetaan maan alta pysäköintihallin kautta. Varauksen saajan tulee sopia näistä pysäköintilaitoksen varauksen-saajan kanssa.

4 Kaupunki ei vastaa varauksensaajalle mahdollisesti aiheutuvasta vahingosta, mikäli alueelle ei saada voimaan varauspäätöksen mukaista asemakaavan muutosta tai poikkeamispäätöstä eikä rakennuksia tontteineen voida luovuttaa.

Suorakulmainen vesisäiliö on ollut varattuna YIT Rakennus Oy:lle ja Restel Oy:lle hotellin suunnittelua varten 31.12.2009 saakka. Varaajat eivät ole pyytäneet varauksen jatkamista.

Lasten Päivän Säätiölle on vuokrattu Alppiharjun tontista 12357/10

noin 64 205 m²:n suuruinen alue Linnanmäen huvipuistoa varten 31.12.2045 päättyvin vuokrasopimuksin.

Suunnitelmat ja suunnitteluperiaatteet

Lasten Päivän Säätiö on valmistellut suunnitelmaa, jossa on ideoitu pyöreän vesilinnan muuttamista monitoimisaliksi. Luonnoksen mukaan vesilinnaan rakennettaisiin yksitasoinen monitoimitapahtumasali, jossa olisi mahdollista järjestää konsertteja ja muita kulttuuritapahtumia sekä yleisötapahtumia noin 4 000 hengelle. Toiminta voisi olla ympärivuotista.

Alueen jatkosuunnittelussa keskeiseen asemaan on noussut Linnanmäen pysäköintikysymyksen ratkaiseminen omalla alueella. Linnanmäen huvipuiston pysäköintialueet sijaitsevat tällä hetkellä Alppiharjun puolella Tivolitien varrella puistossa, pysäköintitontilla ja yleisen rakennuksen tontilla. Huvipuiston pysäköinnin ratkaiseminen vähentää pysäköintiliikennettä asuntoalueen puolella ja vapauttaa samalla rakennusoikeudeltaan 4 000 k‑m²:n suuruisen sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueen (YS) tontin, jolle saa rakentaa myös asuntoja, asemakaavan mukaiseen käyttöön. Suorakulmaiseen vesisäiliöön voidaan alustavien laskelmien mukaan sijoittaa noin 400 autopaikkaa. Rakennuksen muuttaminen pysäköintitilaksi vaatii edelleen selvityksiä mm. teknisistä ratkaisuista ja liikennöintijärjestelyistä ja hankkeen kustannuksista.

Kaupunkisuunnittelulautakunta on vuonna 2005 hyväksynyt Linnanmäen hotellin ja vapaa-ajantilojen suunnitteluperiaatteet.

Niiden mukaan vesilinnojen soveltuvuudet hotellikäyttöön ja monitoimisaliksi tutkitaan jatkosuunnittelussa, jonka pohjalta laadittavassa asemakaavan muutoksessa toinen vesilinnoista voidaan osoittaa hotelliksi ja toinen monitoimisaliksi.

Hotellikäyttöön osoitettavaan vesilinnaan voidaan sijoittaa majoitus- ja viihdetiloja sekä näitä toimintoja palvelevia liiketiloja. Hotellin laajuus voisi suorakulmaisessa vesilinnassa olla noin 10 000 k-m² ja pyöreässä noin 15 000 k-m².

Monitoimisalikäyttöön osoitettavaan vesilinnaan voidaan sijoittaa kahvila- ja ravintolatiloja, huvi- ja viihdetoimintaa palvelevia tiloja, julkisia palvelutiloja, kokoontumis-, näyttely-, studio-, liikunta- ja vapaa-ajan toimintaa palvelevia tiloja. Monitoimisalin laajuus voisi suorakulmaisessa vesilinnassa olla noin 7 000 k-m²ja pyöreässä noin 10 000 k-m².

Suorakulmaisen vesilinnan rakenteiden tiivistykseen on käytetty kivihiilitervaa, minkä vuoksi rakennuksen muuttaminen hotelliksi on vaikeaa. Rakennus olisi kuitenkin alustavien selvitysten mukaan muutettavissa pysäköintilaitokseksi, jolloin epäpuhtauksien hallitseminen on huomattavasti riskittömämpää ja halvempaa kuin hotellikäytössä. Molempien hankkeiden samoin kuin koko huvipuiston osalta keskeinen kysymys on joka tapauksessa alueen pysäköintiongelman ratkaiseminen.

Lasten Päivän Säätiön, kaupunkisuunnitteluviraston ja kiinteistöviraston välisissä neuvotteluissa on siksi päädytty ratkaisuun, jossa pyöreää vesilinnaa suunnitellaan edelleen monitoimiareenaksi ja suorakulmaista vesilinnaa hotellin sijasta pysäköintikäyttöön. Hotellin rakentamista muualle alueelle selvitetään asemakaavan muutoksen yhteydessä.

Vesilinnan korjaus- ja muutostöiden suunnitelmia kehitetään yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa.

Koska hankkeiden toteuttaminen edellyttää asemakaavan muuttamista, varausta esitetään ulotettavaksi 30.6.2011 saakka.

Päätösehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-159

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-159/526 mukaisena edellyttäen, että

- korttelin kahden tontin piha-alue suunnitellaan yhtenäisen suunnitelman mukaisesti, maanvaraiseksi ja korttelin yhteisöllisyyttä tukevaksi kokonaisuudeksi.

- korttelin polkupyörävarastot ovat riittävän tilavia, toimivia ja hyvin varustettuja ja tilat sijaitsevat siten, että niihin on kulkuyhteydet suoraan kadulta.

- hankkeiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista huolehditaan Kehittyvä kerrostalo-ohjelman edellyttämällä tavalla.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Sörmäisten tontti 10584/1ja 2)
	Liite 2	Ympäristökartta (Sörnäisten tontti 10584/1 ja 2)
	Liite 3	Asemapiirros (Sörnäisten tontti 10584/1 ja 2)
	Liite 4	Asuntotuotantotoimiston poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Asuntotuotantotoimikunta pyytää (19.11.2009) poikkeamislupaa
10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin nro 10584 tonteille nro 1 ja 2 (Arielinkatu 3 ja Junonkatu 6).

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakijan tarkoituksena on rakentaa korttelin 10584 tontit 1 ja 2 ilman autopaikkoja.

./. Hakija perustelee hakemustaan sillä, että kaupunginhallitus on 2.3.2009 päättänyt kehottaa toimenpiteisiin kaavoittaa kokeiluluontoisesti MA-ohjelman mukaisia vähäautoisia tai autottomia asuntotontteja ja -kortteleita (Liite 4 - päätöshistoria).

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 26.1.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 16.1.2009 vahvistettu asemakaava nro 11780. Asemakaavan mukaan alue on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK), jonka rakennusoikeus on yhteensä 8 400 k-m². Asemakaavan mukaan autopaikkojen määrä asuinkerrostalojen korttelialueella on 1 ap/115 k‑m² ja sosiaalisessa vuokratuotannossa 1 ap/135 k-m².

Hakijan tarkoituksena on rakentaa tontille 10584/1 vapaarahoitteisia omistusasuntoja ja tontille 10584/2 sosiaalisia vuokra-asuntoja.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että asemakaava edellyttää, että tontille 10584/1 osoitetaan 35 autopaikkaa ja tontille 10584/2 osoitetaan 32 autopaikkaa joko tontilta, ma-lpa -merkinnällä varustetulta alueelta Kalasatamanpuistosta tai katualueelta.

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (18.12.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että haettu toimenpide on kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän Helsingin maankäytön ja asumisen toteutusohjelman ja kaupunginhallituksen 2.3.2009 hyväksymien asiaan liittyvien toimenpiteiden mukainen.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on tutkittu korttelin 10584 autottomaksi muuttamisen vaikutuksia ja todettu, että muutos on kaupunkirakenteen kannalta vähäinen. Muutos lisäisi omalta osaltaan alueen monimuotoisuutta ja olisi siten alueen yleisten tavoitteiden mukainen. Mahdollinen tilapäinen autonkäyttötarve voidaan hoitaa Kalasataman alueelle sijoittuvilla yhteiskäyttöautoilla.

Korttelin rakennuskanta ja piha-alueet tulee suunnitella ja rakentaa erityisesti autottomuutta tukeviksi. Rakennusten maantasokerrokseen tulee rakentaa liike- ja huoltotiloja, joihin sijoittuva toiminta voisi osaltaan vahvistaa autottoman korttelin ajatusta. Esimerkiksi pyöräkorjaamo olisi tällaista toimintaa.

Erityisesti autottoman omistusasuntokohteen toteutuksen yhteydessä pitäisi autottomuuden ilmetä asuntojen markkinoinnissa ja mahdollisesti myös yhtiöjärjestyksessä. Asuntojen ostajien on syytä myös tietää, että he joutuvat aikanaan myymään asuntonsa autottomana. Kantakaupungin vanhoilla alueilla on paljon tontteja, joilla ei ole pysäköintipaikkoja. Näillä alueilla kuitenkin asukaspysäköintijärjestelmä varaa kadunvarsipaikat asukkaiden autoja varten. Tällaista mahdollisuutta ei ole uusilla alueilla.

Hakemuksen mukainen autoton kortteli on kaupungin omaan Kehittyvä kerrostalo-ohjelmaan liitettävä kehittämishanke. Tällaiset hankkeet eivät ole ennakkotapauksia eivätkä ne sellaisiksi saa muodostua. Kehittämishankkeisiin liittyy seuranta- ja raportointivelvollisuuksia. Johtopäätökset autottomista ratkaisuista tehdään siis vasta myöhemmin.

Poikkeamisen erityinen syy on autottoman asumisen koerakentamiskohteen rakentaminen.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun tai rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta seuraavin ehdoin:

- Korttelin kahden tontin piha-alue tulee suunnitella yhtenäisen suunnitelman mukaisesti, maanvaraiseksi ja korttelin yhteisöllisyyttä tukevaksi kokonaisuudeksi.

- Korttelin polkupyörävarastojen tulee olla riittävän tilavia, toimivia ja hyvin varustettuja ja tilojen tulee sijaita siten, että niihin on kulkuyhteydet suoraan kadulta.

- Hankkeiden toteutumisen seurannasta ja raportoinnista huolehditaan Kehittyvä kerrostalo-ohjelman edellyttämällä tavalla.

PAULIG OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-138

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-138/526 mukaisena edellyttäen, että vuokra-asunnot toteutetaan siten, että asuntojen yhdistäminen on mahdollista hakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa (päivätty 11.11.2009) esitetyllä tai vastaavalla tavalla.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Vuosaaren tontti 54149/1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Vuosaaren tontti 54149/1)
	Liite 3	Ote asemakaavasta 15.11.2007
	Liite 4	Suunnitelma 11.11.2009 - peruskerros
	Liite 5	Suunnitelma 11.11.2009 - porras C
	Liite 6	Paulig Oy:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Paulig Oy pyytää (20.11.2009, hakemusta täydennetty 15.1.2010) poikkeamislupaa 54. kaupunginosan (Vuosaari) korttelin nro 54149 tontille nro 1 (Gustav Pauligin katu 3–5) asuntokorttelin rakentamiseksi.

./. Ympäristökartta ja ote asemakaavasta ovat liitteinä 2 ja 3.

Asemakaavan mukaan asuinkerrostalojen korttelialueella asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 75 m² huoneistoalaa. Hakija pyytää vapautusta keskipinta-alavaatimuksesta kiinteistölle toteutettavien vuokra-asuntojen osalta. Suunnitelmat laaditaan siten, että huoneistoista huomattava osa on mahdollista yhdistää luontevasti toisiinsa mahdollisimman vähäisin muutostöin.

Hakija perustelee hakemustaan markkinatilanteella, jossa tällä hetkellä on selkeä kysyntä pienemmille asunnoille. Yleisestä taloustilanteesta johtuen asuntokauppa ei vastaa normaalia, mistä johtuen rakentaminen aloitetaan ns. kovanrahan vuokratuotannolla. Järjestelyllä nopeutetaan korttelin ja koko alueen rakentamista.

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta siten, että kaavan vaatima huoneistokoko 75 m² ei toteudu vuokrataloissa. Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 19.1.2010 antanut asiassa lausunnon (Liite 6 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 18.6.2008 hyväksytty asemakaava nro 11727. Kortteli nro 54149 on kaavassa asuinkerrostalojen korttelialuetta. Hanke on ensimmäisenä toteutettava osa ns. Kahvikorttelin kokonaisuudesta, jonka koko asuntorakennusoikeus on 71 000 k- m². Tontin nro 1 rakennusoikeus on 19 000 k-m², ja vuokratuotannon alustava laajuus on 8 000 k-m².

Asemakaavan mukaan asuntojen keskikoon tulee olla vähintään 75 m² huoneistoalaa.

Alueella on nykyisin Oy Gustav Paulig Ab:n vanha kahvipaahtimo, joka on lopettanut toimintansa ja puretaan.

Hakijan tarkoituksena on aloittaa asuntorakentaminen kovanrahan vuokratuotannolla, joka olisi vapaa keskipinta-alavaatimuksesta. Korttelin suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota muunneltavuuteen ja monikäyttöisyyteen, asuntotyyppien monipuolisuuteen ja asuntojen yhdisteltävyyteen.

Poikkeamisen erityinen syy on tilanteen muuttuminen asemakaavan laatimisen jälkeen.

Asuntojen keskipinta-ala Vuosaaren kaupunginosassa on n. 66 m² huoneistoalaa, mikä on lähellä kaupungin keskitasoa n. 62 m². Aurinkolahdessa, johon kyseinen kortteli 54149 kuuluu, keskikoko on nyt
n. 66 m². Viereisillä alueilla Kallahdessa keskikoko on n. 63 m² ja
Keski-Vuosaaressa n. 61 m².

Osallisten kuuleminen Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston kirjeellä (4.12.2009). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Muistutuksia ei ole esitetty. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Kvsto päätti 29.4.2009 § 94 täsmentää maankäytön ja asumisen toteutusohjelman tavoitekohtaa 5, Uustuotannon keskikokotavoitteet, seuraavasti:

- Asuntojen kokojakauman tulee vastata kysyntää.

- Voimassa olevissa asemakaavoissa esitetyistä asuntojen keskikokoa ohjaavista määräyksistä voidaan myöntää poikkeamislupa kaupunginhallituksen päätöksellä.

Esittelijä toteaa, että nyt haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska keskipinta-alatavoitetta ei sovelleta vuokra-asuntotuotannossa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli vuokra-asunnot toteutetaan siten, että asuntojen yhdistäminen on mahdollista hakemuksen liitteenä olevissa suunnitelmissa (päivätty 11.11.2009) esitetyllä tai vastaavalla tavalla. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa poikkeamisen myöntämistä haettuun toimenpiteeseen edellä mainituilla ehdoilla.

EHDOKKAIDEN VALITSEMINEN KALASATAMAN KESKUKSEN TOTEUTUSKILPAILUUN (SÖRNÄINEN, KALASATAMA KORTTELIT NRO 10595 - 10598)

Khs 2010-628

KAJ Kaupunginhallitus päättänee, että:

A Kalasataman keskuksen toteutuskilpailun neuvotteluvaiheeseen valitaan Citycon Oyj, Skanska Talonrakennus Oy ja SRV-Yhtiöt Oyj,

B Pöyry CM Oy suljetaan kilpailun ulkopuolelle,

C Sponda Oyj:n ja Sato Oyj:n muodostama yritysryhmä hylätään.

Pöytäkirjanote perusteluineen (valintataulukko, kirjallinen arvio) ja muutoksenhakuohjeineen kaikille kuudelle kilpailun osallistumishakemuksen tehneelle ehdokkaalle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Asemakaava
	Liite 2	Kilpailualue
	Liite 3	Valintataulukko ja kirjallinen arvio
	Liite 4	Pöyry CM Oy:n kirje 8.3.2010
	Liite 5	Pöyry CM Oy:n kirje 15.3.2010
	Liite 6	PTC Services, lausunto 9.3.2010
	Liite 7	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 23.3.2010
	Liite 8	Ehdokkaiden valitseminen Kalasataman keskuksen toteutuskilpailuun... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Tiivistelmä Kalasataman keskuksen toteuttamisesta järjestetään kilpailu, jossa sovelletaan kilpailullista neuvottelumenettelyä niin, että tarjouksen lopullisena valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus. Kaupunki pyysi julkaisemallaan Kalasataman keskusta koskevalla hankintailmoituksella halukkaita ehdokkaita ilmoittautumaan kilpailuun 14.1.2010 mennessä ja jättämään osallistumishakemuksen hankintailmoituksen ja kaupunginhallituksen hyväksymän hankekuvauksen mukaisesti.

Kuusi ehdokasta jätti määräaikaan mennessä osallistumishakemuksen ja ideasuunnitelman Kalasataman keskuksen toteutuskilpailuun. Ehdokkaista kolme valitaan osallistumaan kilpailun neuvotteluvaiheeseen. Neuvotteluvaiheessa kunkin ehdokkaan kanssa neuvotellaan erikseen keskuksen toteuttamisesta. Neuvottelujen tavoitteena on kehittää sellaiset ratkaisuvaihtoehdot, jotka täyttävät kaupungin Kalasataman keskukselle asettamat vaatimukset. Ehdokkaat laativat neuvottelujen perusteella ja niiden kuluessa oman toteutuskelpoisen ratkaisuvaihtoehtonsa ja samalla neuvotellaan niiden toteuttamista koskevat sopimusehdotukset.

Kukin ehdokas antaa lopuksi tarjouksen esittämästään ratkaisuehdotuksesta ja sen toteuttamisesta, ja kaupunki valitsee voittajaksi ennakkoon ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti kokonaistaloudellisesti edullisimman, eli parhaat vertailupisteet saaneen, tarjouksen antaneen tarjoajan.

Nyt esitetään valittavaksi ehdokkaista kolme kilpailun neuvotteluvaiheeseen.

Kuudesta osallistumishakemuksen jättäneestä yksi, Pöyry CM Oy, esitetään suljettavaksi kilpailun ulkopuolelle, koska ehdokas ei täyttänyt hankekuvauksessa asetettuja vähimmäisvaatimuksia referenssiensä osalta.

Sponda Oyj:n ja Sato Oyj:n muodostaman yritysryhmän ideasuunnitelma puolestaan ei täytä hankekuvauksessa esitettyjä sisältövaatimuksia ja esitetään siksi hylättäväksi.

Loput neljä ehdokasta, Citycon Oyj, Skanska Talonrakennus Oy, SRV-Yhtiöt Oyj sekä NCC Property Development Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n muodostama yritysryhmä täyttävät toteutuskilpailun hankekuvauksessa asetetut ehdokkaiden vähimmäisvaatimukset. Kiinteistövirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto, talous- ja suunnittelukeskuksen Kalasataman aluerakentamisprojekti ja rakennusvirasto ovat yhteistyönä arvioineet vähimmäisvaatimukset täyttäneiden ehdokkaiden osallistumishakemusten liitteenä toimitetut ideasuunnitelmat, minkä lisäksi suunnitelmista on hankittu kahden ulkopuolisen arkkitehtuurin asiantuntijan ja kaupallisen asiantuntijan lausunnot.

Arviointiryhmä on saamansa lausunnot huomioon ottaen päätynyt

pitämään Citycon Oyj:n, Skanska Talonrakennus Oy:n ja SRV-Yhtiöt Oyj:n esittämiä ideasuunnitelmia kolmena parhaana ja esittää siksi näiden valitsemista. Kiinteistölautakunta yhtyy esityksessään arviointiryhmän kantaan.

Esittelijän ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

Päätös Kalasataman kilpailun järjestämisestä ja kortteleiden
luovuttamisesta

Kaupunginhallitus päätti 10.8.2009 (817 §) oikeuttaa kiinteistölautakunnan järjestämään Kalasataman keskuksen toteutuskilpailun laaditun hankekuvauksen pääperiaatteiden mukaisesti.

Hankekuvaus on nähtävänä esittelijällä.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti 26.8.2009 vahvistaa Kalasataman keskuksen kortteleiden myyntiperusteet ja oikeuttaa kiinteistölautakunnan luovuttamaan ne järjestettävän toteutuskilpailun voittajalle.

Kalasataman toteutuskilpailu

Kalasataman keskuksen suunnittelua ja rakentamista koskeva toteutuskilpailu käsittää voimassa olevan asemakaavan (nro 11760) Itäväylän ja metrokortteleiden ympärille osoittamat keskustatoimintakorttelit sekä kortteleiden väliin ja ympärille jäävät yleiset alueet. Kilpailualue sisältää rakennusoikeutta yhteensä 110 350 k-m², josta asuntorakennusoikeutta 10 400 k-m².

Kilpailun tarkoituksena on löytää Kalasataman keskukselle kokonaistaloudellisesti, toiminnallisesti ja kaupunkikuvallisesti paras ja kaupungin sille asettamat tavoitteet täyttävä toteutuskelpoinen ratkaisu.

Kilpailun päätyttyä kaupunki tekee Kalasataman keskuksen kehittäjäksi, rahoittajaksi, suunnittelijaksi ja rakentajaksi valittavan toteuttajan kanssa kokonaisvastuullisen sopimuksen yksityisistä ja julkisista osista muodostuvan koko keskuksen toteuttamiseksi. Toteuttaja ostaa sopimuksen mukaisesti keskuksen yksityisten osien toteuttamiseen tarvittavat korttelit ja alueet sekä toteuttaa koko keskuksen valmiiksi ja luovuttaa julkiset osat kaupungille. Kaupunki maksaa keskuksen julkisten osien toteuttamisesta erikseen sopimuksen mukaisen euromääräisen korvauksen.

Kilpailumenettely Hankintamenettelynä käytetään kilpailullista neuvottelumenettelyä ja tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus.

Kilpailu järjestetään julkisena hankintana, sillä kilpailun voittaja toteuttaa samassa yhteydessä keskukseen merkittävän julkisen osakokonaisuuden, johon kuuluu kaupungin sosiaali- ja terveysasema, siltoja, katuja, liityntäpysäköintipaikkoja ja metron lippuhalli.

Kaupunki valitsee neuvotteluihin kolme parasta ideasuunnitelman tehnyttä ehdokasta, jotka täyttävät myös hankekuvauksessa ehdokkaalle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Kaupunki kutsuu valitut ehdokkaat neuvotteluihin ja neuvottelee kunkin ehdokkaan kanssa erikseen keskuksen toteuttamisesta. Kaupunki ei paljasta neuvottelujen aikana ehdokkaille toisten ehdokkaiden esittämiä ratkaisuja eikä neuvotteluissa annettua luottamuksellista tietoa ilman näiden suostumusta.

Neuvottelujen tavoitteena on kehittää sellaiset ratkaisuvaihtoehdot, jotka täyttävät kaupungin Kalasataman keskukselle asettamat vaatimukset. Ehdokas laatii neuvottelujen perusteella ja niiden kuluessa oman ratkaisuvaihtoehtonsa ja samalla neuvotellaan sen toteuttamista koskeva sopimusehdotus.

Kaupunki päättää neuvottelut, kun se on valinnut ne ratkaisuvaihtoehdot ja niitä koskevat toteutussopimukset, joilla Kalasataman keskus voidaan toteuttaa, ja jotka täyttävät kaupungin Kalasataman keskukselle asettamat vaatimukset.

Neuvottelujen päätyttyä kaupunki pyytää kustakin valitsemastaan ratkaisuvaihtoehdosta ja sen mukaisesta toteutussopimuksesta kirjallisen tarjouksen määräaikaan mennessä. Kukin ehdokas antaa tarjouksen vain esittämästään ratkaisuehdotuksesta ja sen toteuttamisesta. Tarjouksessa tarjoaja ilmoittaa julkisten osien toteuttamisesta kaupungille maksettavaksi tulevan kokonaishinnan.

Tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset arvioidaan ennakkoon ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Kaupunki valitsee Kalasataman keskuksen toteuttajaksi kokonaistaloudellisesti edullisimman, eli parhaat vertailupisteet saaneen, tarjouksen antaneen tarjoajan.

Tarjouskilpailun päättyessä kaupunki tekee kilpailun voittajan kanssa tarjouksen mukaisen sopimuksen Kalasataman keskuksen toteuttamisesta siten kuin hankekuvauksessa on ilmoitettu.

Osallistumishakemukset

Kaupunki julkaisi 15.9.2009 Hilma-tietokannassa Kalasataman keskusta koskevan hankintailmoituksen, jolla pyysi halukkaita ehdokkaita ilmoittautumaan kilpailuun 14.1.2010 mennessä ja jättämään osallistumishakemuksen hankintailmoituksen ja hankekuvauksen mukaisesti.

Seuraavat kuusi ehdokkaat jättivät määräajassa osallistumishakemuksen Kalasataman keskuksen kilpailuun:

- Citycon Oyj

- NCC Property Development Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n muodostama yritysryhmä

- Pöyry CM Oy

- Skanska Talonrakennus Oy

- Sponda Oyj:n ja Sato Oyj:n muodostama yritysryhmä (myöhemmin Sponda)

- SRV-Yhtiöt Oyj.

Ehdokkaiden vähimmäisvaatimusten täyttäminen

Hankintailmoituksessa esitettiin ehdokkaan soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Kaikki osallistumishakemuksen jättäneet ehdokkaat paitsi Pöyry CM Oy täyttivät ehdokkaan soveltuvuudelle asetetut vähimmäisvaatimukset.

Hankintailmoituksessa ja hankekuvauksessa ilmoitettiin ehdokkaan soveltuvuuden yhtenä vaatimuksena (vaatimus 4), että:

- ”Ehdokas (yritys tai jokin yritysryhmän yritys tai ehdokkaan nimeämä yhteistyökumppani) on viimeisen kymmenen vuoden aikana toteuttanut ainakin yhden merkittävän kauppakeskuksen tai muun vaativan rakentamiskokonaisuuden.

- Ehdokkaan (yrityksen tai jonkin yritysryhmän yrityksen tai ehdokkaan nimeämän yhteistyökumppanin) tulee olla toteuttanut viimeisen kymmenen vuoden aikana vähintään yksi vaativa infrakohde, joka on sisältänyt liikenneväylien, kunnallisteknisen huollon, kuten vesihuollon tai kaukolämmön yms. ja siltojen rakentamista vilkasliikenteisessä ympäristössä. Ehdokkaan tulee olla ollut hankkeessa päätoteuttajana.”

Vaatimus ilmoitettiin arvioitavan seuraavien ehdokkaan toimittamien selvitysten perusteella:

”Ehdokkaan laatima selvitys, jonka tulee sisältää ainakin:

- referenssiluettelo vaatimuksen mukaisista kauppakeskushankkeista tai muista vaativista rakennushankkeista aikataulu- ja laajuustietoineen sekä ehdokkaan rooli ja vastuut esitetyissä hankkeissa

- referenssiluettelo infrahankkeista aikataulu- ja laajuustietoineen sekä ehdokkaan rooli ja vastuut hankkeissa”

Pöyry CM Oy ei täytä edellä mainittuja vähimmäisvaatimuksia seuraavilla perusteilla:

- Pöyry CM Oy ei toimittamiensa selvitysten perusteella ole toteuttanut itse yhtään kauppakeskushanketta tai muuta vaativaa rakentamiskokonaisuutta. Pöyry on toiminut hankkeissa konsultin asemassa laatien kaupallista konseptia, toimien projektinjohdossa ja erilaisissa suunnittelutehtävissä. Pöyry CM Oy on toiminut rakennuttajakonsulttina tai suunnittelijana, mutta ei ole itse toiminut hankkeiden vastuullisena toteuttajana (urakoitsijana, rahoittajana tai omistajana). Pöyry CM Oy ei ole myöskään nimennyt hakemuksessaan vaatimukset täyttävää yhteistyökumppania.

- Pöyry CM Oy ei toimittamiensa selvitysten perusteella ole toteuttanut itse yhtään infrakohdetta. Pöyry CM Oy:n referenssit infrarakentamisesta ovat rakennuttamiseen (mukaan lukien hankinnat), valvontaan ja suunnitteluun liittyviä konsultin tehtäviä. Pöyry CM Oy ei ole toiminut ilmoittamissaan hankkeissa päätoteuttajana eikä vastannut päätoteuttajalle kuuluvista velvoitteista. Pöyry CM Oy ei ole myöskään nimennyt hakemuksessaan vaatimukset täyttävää yhteistyökumppania.

Esittelijä toteaa, ettei Pöyry CM Oy täytä edellä mainittuja vähimmäisvaatimuksia siinäkään tapauksessa, että niiden tulkittaisiin tarkoittavan koko Pöyry-suunnittelukonsernia.

Koska Pöyry CM Oy ei täytä kilpailuun osallistumiselle edellytettyjä edellä mainittuja vähimmäisvaatimuksia, yhtiö tulee sulkea kilpailun ulkopuolelle.

Ideasuunnitelman sisältövaatimukset

Hankekuvauksen mukaan osallistumishakemukseen on liitettävä alustava ratkaisuvaihtoehto Kalasataman keskuksen toteutuksesta. Kyseessä on ideatasoinen esitys (jatkossa ideasuunnitelma) siitä, miten Kalasataman keskus tulisi ehdokkaan mielestä toteuttaa. Ideasuunnitelman sisältövaatimukset on esitetty hankekuvauksessa. Ehdokas suljetaan pois kilpailusta, jos tämän esittämä ideasuunnitelma ei täytä esitettyjä sisältövaatimuksia.

Kalasataman keskuksen ideasuunnitelman tavoitteena on esittää Kalasataman keskukselle toiminnallinen ja kaupallinen konsepti, jossa kuvataan alustavasti alueelle tulevien toimintojen sijainnit, sisältö ja luonne.

Ideasuunnitelmassa tulee esittää Kalasataman keskuksen kokonaiskonseptin kannalta oleellinen ja havainnollinen materiaali A3-koossa. Ideasuunnitelman tulee sisältää ytimekäs kirjallinen kuvaus Kalasataman keskuksen kokonaiskonseptista ja kaupallisesta konseptista. Ideasuunnitelmaa tulee verrata voimassa olevaan asemakaavaan.
Erityisesti tulee osoittaa ne kohdat, joissa ideasuunnitelma poikkeaa voimassa olevasta asemakaavasta.

Edelleen ideasuunnitelman tulee sisältää kaikki metroaseman laituritason ja sen alapuolella olevat tasot. Laituritason yläpuolella olevat tasot esitetään tyyppiesimerkkeinä. Ideasuunnitelman tulee sisältää pituus- ja poikittaisleikkaukset, julkisivukaaviot ja varjostettu asemapiirros, jossa on esitetty myös naapurusto ja liikenneyhteydet. Lisäksi ideasuunnitelman tulee sisältää laajuuslaskelmat.

Lisäksi ideasuunnitelman tulee täyttää hankekuvauksen luvussa 6 esitetyt kaupungin Kalasataman keskuksen toteuttamiselle asettamat vaatimukset. Mikäli ideasuunnitelma on ristiriidassa näiden vaatimusten kanssa, tullaan ehdokas hylkäämään.

Jos ehdokkaan mielestä jokin osa ideasuunnitelmasta sisältää liikesalaisuuksia, ehdokkaan on yksilöitävä nämä osallistumishakemuksessaan. Kaupunki harkitsee, ovatko liikesalaisuuksiksi esitetyt asiat lain mukaan salassa pidettäviä.

Kaupunki valitsee neuvotteluihin kolme parhaan ideasuunnitelman tehnyttä ehdokasta, jotka myös täyttävät hankekuvauksessa ehdokkaalle asetetut vähimmäisvaatimukset. Valintaperusteena on ideasuunnitelmassa esitetty kaupallinen ja toiminnallinen konsepti, ideasuunnitelman kehityskelpoisuus sekä kaupunkikuvallinen ja kaupunkirakenteellinen ratkaisu.

Arvioinnissa tarkastellaan erityisesti ideasuunnitelman suhdetta voimassa olevaan asemakaavaan ja kaupungin asettamiin tavoitteisiin sekä ideasuunnitelman kehityskelpoisuutta. Arvioinnissa asemakaavasta poikkeamisen suuruus suhteutetaan toiminnallisiin ja muihin hyötyihin ja parannuksiin, joita muutoksella saadaan aikaan. Ratkaisun pääominaisuuksia, konseptin sisältöä sekä kaupunkirakenteellisia ja kaupunkikuvallisia ansioita painotetaan selvästi osaratkaisuja ja yksityiskohtia enemmän.

Ideasuunnitelman sisältövaatimusten täyttäminen

Citycon Oyj:n, Skanska Talonrakennus Oy:n, SRV-Yhtiöt Oyj:n ja NCC Property Development Oy:n ja NCC Rakennus Oy:n muodostaman yritysryhmän jättämät ideasuunnitelmat täyttävät hankekuvauksen luvussa 6 esitetyt kaupungin Kalasataman keskuksen toteuttamiselle asettamat vaatimukset.

Sen sijaan Spondan ideasuunnitelma ei ole hankekuvauksen kohtien 6.2 ja 6.6 sitovien vaatimusten mukainen.

Hankekuvauksen kohdassa 6.2 on ilmoitettu, että ”Kortteleiden ulkoisia rajoja ei saa ylittää maantasossa, eikä siitä noin 5,5 m ylöspäin. Tämän rajan yläpuolelle voidaan rakentaa siltoja ja ulokkeita. Myös maantason alapuolelle voidaan kortteleiden ja kilpailualueen rajat ylittää, kunhan se ei vaaranna muita ko. alueelle asettuja tavoitteita ja toimintoja.” Spondan ideasuunnitelmassa kortteleiden nro 10595 ja 10596 rajat on kuitenkin ylitetty maantasossa.

Lisäksi hankekuvauksen kohdan 6.6. mukaan Kalasatamankadun sijainti ja linjaus ovat olleet kilpailua ja ideasuunnitelmia sitovia lähtökohtia. Spondan ideasuunnitelmassa ei kuitenkaan ole esitetty Kalasataman keskuksen etelä-pohjoissuunnassa halkaisevaa Kalasatamankatua. Ehdotuksessa tosin mainitaan, että Kalasatamankadun rakentaminen on mahdollista, mutta tällaista vaihtoehtoa ei kuitenkaan ole esitetty.

Spondan ideasuunnitelmaa on mahdotonta arvioida huomioiden kilpailulle asetetut vaatimukset ja ehdokkaiden tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu, joten Sponda joudutaan hylkäämään.

Ideasuunnitelmien arviointi ja neuvotteluihin valittavat ehdokkaat

Hakijoiden laatimia ideasuunnitelmia ei ole otettu esityksen liitteeksi, mutta niiden pääpiirteet esitetään kaupunginhallitukselle kuvallisena esityksenä. Ideasuunnitelmat sisältävät kilpailu- ja liikesalaisuuksia, joten ne ovat salassa pidettävää tietoa.

Kiinteistövirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja talous- ja suunnittelukeskuksen Kalasataman aluerakentamisprojekti ja rakennusvirasto ovat yhteistyönä arvioineet vähimmäisvaatimukset täyttäneiden ehdokkaiden osallistumishakemusten liitteenä toimitetut ideasuunnitelmat. Suunnitelmista on lisäksi hankittu kahden ulkopuolisen arkkitehtuurin asiantuntijan ja kaupallisen asiantuntijan lausunto.

Suoritetun arvioinnin ja saatujen asiantuntijalausuntojen perusteella arviointiryhmä on todennut, että ehdokkaat Citycon Oyj, Skanska Talonrakennus Oy ja SRV-Yhtiöt Oyj ovat laatineet kolme parasta Kalasataman keskuksen ideasuunnitelmaa, kun arvioidaan suunnitelmien kehityskelpoisuutta, niissä esitettyä kaupallista ja toiminnallista konseptia sekä kaupunkikuvallista ja kaupunkirakenteellista ratkaisua.

Päätöksen perustelut, valintataulukko ja kirjallinen arvio ovat esityslistan liitteinä.

Esittelijä toteaa kiinteistölautakunnan esitykseen yhtyen, että Citycon Oyj, Skanska Talonrakennus Oy ja SRV-Yhtiöt Oyj tulisi valita Kalasataman keskuksen kilpailullisiin neuvotteluihin arviointiryhmän esittämillä perusteilla.

Pöyry CM Oy:n kirjeet Pöyry CM Oy on kiinteistölautakunnan esityslistan tultua julkiseksi toimittanut lautakunnalle kaksi kirjettä, joissa se esittelee toimintaansa investointihankkeiden projektinjohtajana ja perustelee osallistumistaan toteutuskilpailuun.

./. Kirjeet ovat esityslistan liitteinä 4 ja 5.

Esittelijä toteaa, että hankekuvauksen mukaisesti kaupunki hakee
Kalasataman keskukselle päätoteuttajaa, jonka kanssa tehdään kokonaisvastuullinen sopimus useiden satojen miljoonien eurojen arvoisen keskuksen toteuttamisesta. Kuten Pöyry CM Oy:n osallistumishakemuksesta ja kirjeistä ilmenee, yhtiö harjoittaa rakennuttamis- ja konsultointitoimintaa eikä näin ollen ole hankekuvauksessa edellytetty ja kaupungin tavoittelema päätoteuttaja ja sopimuskumppani.

Kiinteistövirasto pyysi Pöyry CM Oy:n 8.3.2010 päivätystä kirjeestä liitteenä olevan lausunnon, jossa hankintalain 56 §:ään viitaten yhdytään esittelijän kantaan. Lausunto on esityslistan liitteenä 6.

Esittelijä toteaa edellä esitettyyn viitaten, etteivät Pöyry CM Oy:n kirjeet anna aihetta muuttaa esitystä.

22.3.2010 pöydälle pantu asia

SELVITYS LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUKSISTA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN ALUEILLA

Khs 2009-1464

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen lisärakentamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden alueilla.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan työohjelman selvityksessä esitettyjen toteutettavien ja tutkittavien kohteiden jatkovalmistelua ja kaavoitusta varten. Työohjelma tavoiteaikatauluineen tulee laatia vuoden 2010 loppuun mennessä ja se tulee sisällyttää täydennysrakentamistyöryhmän loppuraporttiin, joka tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn kevätkaudella 2011.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään mahdollisuudet lieventää tonttikohtaisen lisärakentamisen autopaikkavaatimuksia etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Selvitys tulee laatia vuoden 2010 loppuun mennessä ja se tulee sisällyttää täydennysrakentamistyöryhmän loppuraporttiin.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa huomioimaan jatkotyön vaatimat resurssit tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmissaan.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa tekemään esityksen keinoista, joilla voitaisiin edistää selvityksessä mainittujen kohteiden toteuttamista muuhun hallintamuotoon kuin valtion tukemiksi vuokra-asunnoiksi. Ehdotuksen tulee valmistua 31.10.2010 mennessä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että kohdekohtaiset viitesuunnitelmat laaditaan kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden toimesta. Kehotukset viitesuunnitelmien laatimiseen annetaan yhtiökohtaisesti, osana asuinkiinteistöyhtiöiden konserniohjausta. Viitesuunnitelmien laatiminen tulee sovittaa kaupunkisuunnitteluviraston työohjelman määrittämään aikatauluun.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä pöytäkirjanote liitteen 1 kanssa kaupungin asuntokiinteistöyhtiöiden hallituksille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Asuinkiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamisselvitys
	Liite 2	Selvitys lisärakentamismahdollisuuksista... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuusto päätti 29.4.2009 (94 §) maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin 2009 hyväksymisen yhteydessä muun muassa käynnistää täydennysrakentamiskampanjan, jonka tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia, asunto-osakeyhtiöitä sekä kiinteistöyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen sekä soveltuvien vanhojen toimitila- ja teollisuuskiinteistöjen muuttamiseen asuinrakennuksiksi. Valtuusto päätti myös, että täydennysrakentamisen edistämiseksi tulee selvittää mahdollisuudet lieventää tonttikohtaisen lisärakentamisen autopaikkavaatimuksia etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston 30.3.2009 (84 §) tekemän kaupungin aravayhtiöiden varsinaisia yhtiökokouksia koskevan päätöksen perusteella kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kehotti 17.6.2009 (69 §) Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden hallituksia ryhtymään toimenpiteisiin alueidensa lisärakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Yhtiöiden ehdotuksille asetettiin määräajaksi 30.10.2009.

Yhtiöt ovat toimittaneet selvityksensä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle syyskauden 2009 kuluessa ja ne on käyty läpi yhtiökohtaisissa palavereissa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kanssa. Yhtiöiden selvitysten ja käytyjen palaverien pohjalta on syntynyt asian liitteenä oleva asuinkiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamisselvitys. Selvitys on koottu talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla.

Täydennysrakentamisselvityksen tuloksia

Selvitys sisältää koosteen mahdollisista täydennysrakentamiskohteista asuinkiinteistöyhtiöiden alueilla. Lisäksi selvityksessä kuvataan täydennysrakentamisen merkitystä kaupungin kehityksen näkökulmasta. Nykyisen kaupunkirakenteen täydentyminen on kestävän kaupunkikehityksen perusta ja täydennysrakentamisella voidaan tukea muun muassa joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen säilymistä alueilla, joiden väestökehitys muutoin olisi taantuvaa. Uusien kaupunginosien rakentamisen rinnalla tulee kehittää myös nykyisiä kaupunginosia.

Uudisrakentamisella voidaan monipuolistaa vanhojen kaupunginosien asuntokantaa ja sen hallintamuotojakaumaa. Vuokra-asuntovaltaisille alueille voidaan rakentaa asumisoikeus-, Hitas- ja omistusasuntoja. Eräillä alueilla on tarvetta seniori- ja opiskelija-asuntojen lisäämiseen. Pienasuntovaltaisille alueille voidaan toteuttaa esimerkiksi tiivistä kaupunkimaista pientalokantaa, joka toisi uuden vaihtoehdon kerrostalo- ja omakotiasumisen väliin.

Asukkaille täydennysrakentaminen tuo lisää vaihtoehtoja asumiseen. Tutkimuksissa on todettu, että asukkaat helsinkiläisiin uudiskohteisiin tulevat pääosin lähialueelta. Uusi rakennus ja asunto voi tarjota paremman varustetason kuin nykyinen. Väestön ikääntymisen myötä tulee turvata asumisuran jatkumisen mahdollisuudet tutulla omalla alueella. Senioriasukkaiden kiinnostus uudistuotantoa kohtaan tukee kehitystä, joka vapauttaa alueen nykyisestä asuntokannasta vanhempia ja kenties edullisempia asuntoja perheasunnoiksi.

Kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden rakennuskantaa on lähes kaikissa kaupunginosissa. Asuntojen, asuinrakennusten ja pihapiirien ominaisuudet vaihtelevat kaupunginosasta toiseen rakentamisajankohdan ja myöhempien perusparannusten mukaisesti. Myös lisärakentamisen mahdollisuudet ja reunaehdot vaihtelevat paljon kaupunginosasta toiseen liikuttaessa.

Kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden näkökulmasta täydennysrakentamisella voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Kaupungin maksaman täydennysrakentamiskorvauksen yhtiöt voivat käyttää esimerkiksi peruskorjausten tai piharemonttien rahoittamiseen. Mikäli lisärakentaminen toteutetaan yhtiölle itselleen, se tarjoaa mahdollisuuden yhtiön asuntokannan monipuolistamiseen: esimerkiksi suurempia asuntoja pienasuntovaltaiselle alueelle tai nykyvaatimukset täyttäviä esteettömiä asuntoja yhtiöille, joissa on paljon ikääntyviä asukkaita.

Kiinteistöyhtiöiden lisärakentaminen korottaa pääomavastiketta ja siten vuokria aivan kuten muukin uudisrakentaminen. Esittelijä toteaa, että tässä esitetyt kohteet toteutuvat vähitellen ja ne valmistuvat vasta asuinkiinteistöyhtiöiden fuusion toteuduttua. Näin ollen niiden vuokria korottava vaikutus lievenee, koska se ei enää kohdistu ainoastaan yhteen alueelliseen yhtiöön.

Kiinteistöyhtiöiden ehdotusten perusteella selvitettiin kaikkiaan lähes 90 mahdollista täydennysrakentamiskohdetta. Niistä 15 karsittiin alustavissa selvityksissä eri syistä. Jäljelle jääneet potentiaaliset kohteet jaettiin toteutettavien ryhmään ja tutkittavien ryhmään. Toteutettavien ryhmän kahdeksan kohdetta ovat sellaisia, joissa suunnitteluprosessi tai asemakaavan muutos on jo käynnistetty. Alustavien suunnitelmien pohjalta laskettu mahdollisen lisärakentamisen määrä näissä kohteissa on noin 40 000 k-m².

Tutkittavaksi luokiteltuja kohteita on kaikkiaan 61 ja niiden arvioitu rakentamispotentiaali asettuu välille 150 000 – 170 000 k-m². Esittelijä korostaa, että arviot tulevan lisärakentamisen määrästä ovat alustavia ja karkeahkoihin laskelmiin perustuvia. Myös eri kohteiden tosiasiallinen soveltuvuus perustuu alustavaan arvioon ja saattaa jatkossa tarkemmin selvitettäessä muuttua. Mahdollista siis on, että kohteita karsiutuu matkan varrella. Toisaalta tilalle saattaa myös löytyä uusia kohteita.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä tai käynnistymässä joukko laajempia aluekohtaisia selvityksiä täydennysrakentamisen mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Osa tämän selvityksen kohteista tullaan tutkimaan tarkemmin niiden yhteydessä, muun muassa osana esikaupunkien renessanssi -projektia.

Täydennysrakentamistyöryhmä ja jatkovalmistelu

Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 19.8.2009 (55 §) täydennysrakentamistyöryhmän edistämään kaupunkirakenteen tiivistämistä maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa 2008–2017 määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Työryhmä on käsitellyt tässä esiteltyä selvitystä kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksista ja osallistunut tulosten arviointiin sekä johtopäätösten ja jatkotoimenpidesuositusten laatimiseen.

Esittelijä toteaa, että täydennysrakentamistyöryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmän tulee loppuraportissaan esittää toimenpiteet, joilla täydennysrakentamista voidaan edistää. Osa toimenpiteistä liittyy tämänkin selvityksen yhteydessä esiin nousseisiin seikkoihin, kuten pysäköinnin järjestämiseen, tyhjien palvelurakennusten uusiokäyttömahdollisuuksiin, asuin- ja elinympäristön laatuun sekä alue- ja kohdekohtaisiin hallintamuototavoitteisiin.

Esittelijä toteaa lopuksi, että täydennysrakentamisen edistämiseksi tulisi vielä löytää menettelytapoja, jotka parantaisivat täydennysrakentamisen hyväksyttävyyttä vanhojen asuinalueiden vakiintuneissa yhteisöissä. Ulkomaisista kokemuksista johdettujen ideoiden perusteella eräs käyttökelpoinen työkalu olisi järjestelmä, joka ohjaisi täydennysrakentamisesta koituvaa yhdyskuntataloudellista hyötyä takaisin nimenomaan niille alueille, joille täydennysrakentaminen kohdistuu. Hyötyä voitaisiin ohjata esimerkiksi ympäristön parantamiseen, liikuntapalveluihin tai muihin tarpeellisiin palveluihin tai investointeihin. Esittelijä toteaa edellyttävänsä, että täydennysrakentamistyöryhmä sisällyttää selvityksen tällaisen järjestelmän toteuttamisvaihtoehdoista loppuraporttiinsa.



Kokousaika	29.3.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali


Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt	7 195 500	(47,97 %)
Yleisradio Oy	3 925 500	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	3 879 000	(25,86 %)
Yhteensä	15 000 000	(100,00 %)

LIITTEET	Liite 1	Tarjouspyynnön luonnos
	Liite 2	Kopio asemakaavan muutoksesta nro 11499
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 23.2.2010
	Liite 4	Asuinkerrostalotontin varaaminen Toukolan Arabianrannasta... - päätöshistoria