Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Työllisyydenhoidon määrärahan käyttöä koskevan päätöksen muuttaminen

Valtion ja pääkaupunkiseudun kaupunkien välisen aiesopimuksen mukaisen maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseen varatun määrärahan käyttöä koskevan päätöksen muuttaminen

Helsingin liittyminen Cruise Baltic Association -nimiseen yhdistykseen

RAKENNUS- JA YMPÄRISTÖTOIMI

Lausunnon antaminen Helsingin seudun ympäristöpalveluille luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen"

Valtuutettu Kauko Koskisen toivomusponsi: Standardoitujen ympäristöjärjestelmien käytön edistäminen

Särkkäniemen luonnonsuojelualueen päivitetyn hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksyminen ja lähettäminen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vahvistettavaksi

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Valtuutettu Nina Hurun toivomusponsi: Kartoitus omaishoitajien työoloista ja jaksamisesta

Valtuutettu Tarja Kantolan toivomusponsi: Kunnallisen lasten päivähoidon rahoitus

Lausunto opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapaa selvittäneen työryhmän ehdotuksista

Oulunkylän sairaskotisäätiön sääntömuutos

Lausunto yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -työryhmän ehdotuksista

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle muutosehdotuksista eräisiin jalankulkuun, pyöräilyyn ja liikenteen rauhoittamiseen liittyviin säädöksiin

Kiinteistön ostaminen Östersundomissa

Maankäyttö- ja esisopimus Espoon kaupungin kanssa Espoon Leppävaarassa (Espoo, Leppävaaran tontit 51204/1 ja 3 sekä Suur-Huopalahden tila Alberga RN:o 2:1290)

Bokvillanin perusparannuksen hankesuunnitelma

Riistavuoren vanhustenkeskuksen ravintolan ja keittiön laajennuksen hankesuunnitelma

Maatullin ala-asteen kosteusvaurio- ja ilmanvaihtokorjauksen tekninen hankesuunnitelma

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Suomen Osatontti Ky:n sekä Asunto Oy Helsingin Herkuleksen välisessä kiinteistökaupassa

Etuosto-oikeuden käyttämättä jättäminen Xxx ja Xxxx Xxxxxxxxxx sekä Xxxx Xxxxxxxx ja MCT Management Consulting & Training oy:n välisissä kiinteistökaupoissa

Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä Helsingin Työväenyhdistys ry:n sekä Kiinteistö Oy Sturenkatu 27:n välisessä kiinteistökaupassa

Tonttien varaaminen Eteralle Viikin Latokartanosta puuelementtitekniikan kehittämistä ja vapaarahoitteista vuokra-asuntotuotantoa varten (36245/1 ja 2)

Tonttien varaaminen Jämerä-kivitalot Oy:lle Viikin Latokartanosta kehittämishanketta varten (korttelit 36249 - 36252)

Neste Markkinointi Oy:n, Oy Teboil Ab:n, St1 Oy:n ja Hampuris Oy:n poikkeamishakemus

Selvitys lisärakentamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden alueilla

15.3.2010 pöydälle pantu asia
Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten

15.3.2010 pöydälle pantu asia
Kannanotto Xxxxx Xxxxxxx, Xxx Xxxxxxx ja Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n muistutuksiin Katajanokan Kanavaterminaalin alueen asemakaava-asiassa (nro 11850)

1.3.2010 ja 15.3.2010 pöydälle pantu asia
Kulosaaren korttelitalon uudisrakennuksen tarveselvitys ja peruskorjauksen hankesuunnitelmat

LAUSUNNON ANTAMINEN HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUILLE LUONNOKSESTA "PÄÄKAUPUNKISEUDUN VARAUTUMISSUUNNITELMA ILMANLAADUN ÄKILLISEEN HEIKKENEMISEEN"

Khs 2009-2460

RYJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Helsingin seudun ympäristöpalveluille luonnoksesta "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen" seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallituksen mielestä on tarkoituksenmukaista, että pääkaupunkiseudun kunnat toimivat yhdessä ja yhtenäisesti ilmanlaadun heikentyessä alueella. Kaupunginhallitus katsoo, että pääkaupunkiseudun yhteinen varautumissuunnitelma selkeyttää useiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa nopeisiin toimiin ryhtymisen ilmanlaadun äkillisesti heikentyessä.

Suunnitelman mukaisesta maksuttomuudesta ja maksuttomuudesta mahdollisesti aiheutuvista kustannuksista kaupunginhallitus toteaa, että maksuttoman joukkoliikenteen toteuttamisella varautumissuunnitelmaluonnoksessa esitetyssä poikkeustilanteessa on suuri merkitys Helsingin kaupungille. Maksuttomasta liikenteestä aiheutuu joukkoliikenneinfran käyttökustannusten lisääntymistä matkustajamäärien voimakkaasti lisääntyessä joukkoliikenteen infraverkolla. Kaupunginhallitus katsoo, että maksuttomuuden toteuttaminen koko seutulippualueella edellyttää, että HSL:llä on edellytykset järjestää riittävät resurssit ja kapasiteetti tarpeellisen lisäbussiliikenteen järjestämiseen.

Kaupunginhallitus katsoo, että maksuttomuudesta aiheutuvat kustannukset (lipputulojen menetys ja liikennetarjonnan lisääminen) tulee kohdistaa alueen kunnille niiden periaatteiden mukaisesti, joita käytetään muidenkin joukkoliikennepalveluiden kustannusten kohdistamisessa HSL:n jäsenkunnille.

Päätösvallan siirron osalta Helsingin kaupungille kaupunginhallitus viittaa edellä poikkeustilanteen merkittävyydestä esitettyyn ja katsoo, että Helsingin kannalta on tarkoituksenmukaista, että Helsingin kaupunki johtaa toimenpiteitä varautumissuunnitelman käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa. Kaupunginhallitus kannattaa seudullisen suunnitelman voimaansaattamista ja seudullisia toimenpiteitä koskevan päätäntävallan siirtämistä Helsingin kaupungille.

Kaupunginhallitus toteaa, että tarvittavat käytännön päätösmenettelyt varautumissuunnitelmassa esitettyjä tilanteita varten tulee sopia pääkaupunkiseudun kuntien kanssa etukäteen.

Varautumissuunnitelman pohjalta tehtävästä viestintäsuunnitelmasta kaupunginhallitus toteaa lisäksi, että tältä osin suunnitelmaluonnos kaipaa täsmentämistä. Kaupunginhallitus katsoo, että tietoa tulee välittää viranomaisten verkkosivujen lisäksi myös joukkoviestimien kautta. Esimerkiksi typpidioksidin kohdalla jo ilmoitus huonosta ilmanlaadusta tulee välittää viestimille eikä vasta tehostettujen toimenpiteiden vaiheessa. Tämä vastaa myös aikaisempaa YTV:n käytäntöä.

Pöytäkirjanote Helsingin seudun ympäristöpalveluille, Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnalle, ympäristölautakunnalle, HKL-liikelaitoksen johtokunnalle, yleisten töiden lautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle, pelastuslautakunnalle, hallintokeskuksen viestinnälle, talous- ja suunnittelukeskukselle, Helsingin Satama ‑liikelaitoksen johtokunnalle sekä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	YTV:n saatekirje 23.11.2009
	Liite 2	Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen - luonnos 20.11.2009
	Liite 3	Helsingin kaupungin varautumissuunnitelma ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen
	Liite 4	Lausunnon antaminen Helsingin... - Päätöshistoria

TIIVISTELMÄ YTV ja pääkaupunkiseudun kaupungit ovat valmistelleet koko pääkaupunkiseudun kattavan varautumissuunnitelman ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkillisen kohoamisen varalta. Suunnitelma noudattaa Helsingin ja Espoon olemassa olevia varautumissuunnitelmia typpidioksidin, hengitettävien hiukkasten ja pienhiukkasten suhteen. Päivitystarve aiheutuu typpidioksidin vuonna 2010 tiukentuvasta raja-arvosta ja uutena mukaan tulevista otsonin tiedotuskynnyksistä. Varautumissuunnitelmalla päivitetään ja korvataan Helsingin ja Espoon voimassa olevat suunnitelmat. Jatkossa seudullisia toimenpiteitä koordinoi Helsinki muiden kaupunkien antamien valtuuksien pohjalta.

YTV (1.1.2010 lähtien HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kunta-yhtymä) pyytää kaupungeilta hyväksyntää suunnitelman mukaisiin periaatteisiin ilmanlaadun äkillisessä heikkenemisessä: joukkoliikenteen maksuttomuus koko seutulippualueella, myös Kerava ja Kirkkonummi, sekä päätösvallan siirtäminen Helsingille toimenpiteiden johtamisessa.

ESITTELIJÄ YTV:n hallitus on lähettänyt lausunnolle luonnoksen "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen". YTV (1.1.2010 lähtien HSY) pyytää mm. Helsingin kaupungin lausuntoa 31.3.2010 mennessä.

Lausunnon osana YTV pyytää ilmoitusta siitä, hyväksyykö Helsingin kaupunki suunnitelman mukaiset periaatteet:

1) maksuttomuudesta koko seutulippualueella, myös Kerava ja Kirkkonummi,

2) maksuttomuudesta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset, myös Kerava ja Kirkkonummi,

3) päätösvallan siirron Helsingin kaupungille toimenpiteiden käynnistämisen sekä johtamisen osalta,

4) mitä päätösmenettelyjä päätösvallan siirto vaatii ja miten ja millä aikataululla kaupunki mahdollisen päätöksen toteuttavat.

./. YTV:n saatekirje 23.11.2009 liitteineen sekä luonnos "Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen" 20.11.2009 ovat tämän asian liitteinä.

Luonnos suunnitelmaksi ilmanlaadun heikkenemiseen on lisäksi luettavissa HSY:n verkkosivuilta osoitteessa www.hsy.fi > Seututieto > Ilmanlaatu > Tietoa ilmansuojelusta > Varautumissuunnitelma > Luonnos suunnitelmaksi (www.hsy.fi/varautumissuunnitelma).

Asiassa on saatu Helsingin Energia -liikelaitoksen johtokunnan (12.1.2010), ympäristölautakunnan (12.1.2010), HKL-liikelaitoksen johtokunnan (21.1.2010), yleisten töiden lautakunnan (26.1.2010), kaupunkisuunnittelulautakunnan (28.1.2010), pelastuslautakunnan (2.2.2010), hallintokeskuksen viestinnän (2.2.2010), talous- ja suunnittelukeskuksen (5.2.2010), Helsingin Satama -liikelaitoksen johtokunnan (16.2.2010) sekä hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston (22.2.2010) lausunnot.

Hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosasto puoltaa suunnitelman hyväksymistä. Lisäksi osasto pitää tärkeänä, että viestinnän rooli episoditilanteessa sekä toimenpiteiden eri vaiheissa on selkeästi ja suunnitelmallisesti kuvattu.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että maksuttomuudesta aiheutuvat kustannukset (lipputulojen menetys ja liikennetarjonnan lisääminen) tulee kohdistaa alueen kunnille niiden periaatteiden mukaisesti, joita käytetään muidenkin joukkoliikennepalveluiden kustannusten kohdistamisessa HSL:n jäsenkunnille.

Hallintokeskuksen viestinnän mukaan ilmalaadun heiketessä pääkaupunkiseudun kaupunkien, HSY:n ja muiden viranomaisten sisäinen ja niiden välinen sujuva tiedonkulku sekä tehokas tiedottaminen asukkaille ovat avainasemassa. Helsingin kaupungin viestintä katsoo, että kun tieto halutaan saada asukkaiden tietoon, se tulee välittää myös joukkoviestimien kautta eikä vain viranomaisten verkkosivuilla. Tältä osin suunnitelmaluonnos kaipaa täsmentämistä.

./. Asiaan saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on tämän asian liitteenä.

Esittelijä toteaa, että Khs hyväksyi 24.9.2007 § 1208 Helsingin

./. kaupungin varautumissuunnitelman ilman epäpuhtauspitoisuuksien äkilliseen kohoamiseen. Helsingin suunnitelma sisältää varautumisen liikenteen aiheuttaman typpidioksidin, katupölyn ja pienhiukkasten pitoisuuksien kohoamiseen. Lausunnolla olevaan pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelmaan, joka perustuu pitkälti Helsingin kaupungin varautumissuunnitelmaan ja jolla korvataan Helsingin voimassa oleva suunnitelma, on uutena epäpuhtautena otettu mukaan otsoni.

Esittelijä katsoo, että on tarkoituksenmukaista, että pääkaupunkiseudun kunnat toimivat yhdessä ja yhtenäisesti ilmanlaadun heikentyessä alueella. Ilman epäpuhtauksien levitessä yli kaupunkirajojen yhteinen suunnitelma selkeyttää useiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja mahdollistaa nopeisiin toimiin ryhtymisen ilmanlaadun äkillisesti heikentyessä.

Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma ilmanlaadun äkilliseen heikkenemiseen

Pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelma koskee lyhytaikaisia, mutta korkeita ilmansaastepitoisuuksia. Pitkän aikavälin keinot ilmanlaadun parantamiseksi Helsingin osalta on esitetty Helsingin kaupungin ilmansuojelun toimintaohjelmassa 2008-2016, jonka Khs hyväksyi 19.5.2008 (§ 736).

Pääkaupunkiseudun ilmanlaadun erityistilanteissa toiminnan lähtökohtana on Helsingin seudun ympäristöpalveluiden, HSY Seututiedon, ilmansuojeluasiantuntijoiden ilmanlaadun seuranta ja ilmanlaatutiedon lähettäminen viranomaisille ja asukkaille sekä ennusteiden perusteella tehty arviointi tilanteen jatkumisesta. Varautumissuunnitelmassa käsitellään siten ilmanlaadun tehostettuun seurantaan ja ilmanlaatutiedon lähettämiseen liittyvät toimenpidekynnykset.

Erityistilanteiden kulloinkin vaatimat viranomaistoimenpiteet kuuluvat kaupunkien toimivaltaan ja kaupungit laativat yhteisten linjausten pohjalta tarvittaessa omat kaupunkien sisäiset sekä toimialakohtaiset suunnitelmat ja ohjeet.

Viestintäsuunnitelman keskeisellä osalla ”keinot ilman autoilun rajoittamista” pyritään tehokkaan tiedotuksen ja viestinnän kautta vaikuttamaan kuntalaisten käyttäytymiseen ja autoilun vähentämiseen ja siten välttämään ilmanlaatutilanteen paheneminen niin, että ei jouduttaisi raskaampiin autoilun rajoitustoimenpiteisiin.

Helsingin kaupungin hallintokeskus koordinoi varautumissuunnitelmaan liittyvän viestintäsuunnitelman ja tiedotepohjien tekemistä kuntien ja HSY:n yhteisen viestintäryhmän yhteistyönä. HSY viestii ilmanlaadusta ja toimenpiteistä viestii se, jolla on päätösvalta.

Helsingillä ja Espoolla on ilmansuojelun työryhmä, jossa on edustajat eri hallintokunnista ja joka vastaa mm. varautumissuunnitelman ylläpidosta. Varautumissuunnitelmaan liittyvä viestintäsuunnitelma, tiedotepohjat ja viranomaisten yhteystiedot kootaan viranomaiskäyttöön ja niitä päivitetään tarpeen mukaan HSY:n koordinoimina.

Helsingin ympäristökeskuksen verkkosivuilla annetaan kuntalaisille toimintaohjeita ja suosituksia ilmanlaadun erityistilanteiden varalta. Tulevissa ilmanlaadun erityistilanteissa sivuille kootaan myös muiden tahojen tiedotteet, jotta kaikki asukkaiden tarvitsema tieto on yhdessä paikassa.

Joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin poikkeusliikennesuunnitelma sekä liikenteen rajoittamissuunnitelma tullaan päivittämään varautumissuunnitelman hyväksymisen myötä. Joukkoliikenteen ja liityntäpysäköinnin poikkeusliikennesuunnitelman suunnittelusta vastaa Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL).

Varautumissuunnitelma pyritään tekemään vuoden 2011 aikana, sillä se antaa tärkeitä lähtötietoja liikenteen rajoittamissuunnitelmalle. Liikenteen rajoittamissuunnitelma tehdään osittain kaupunkien yhteisenä, osittain kaupunkien omina osina Helsingin kaupungin koordinoimana. Suunnitelman tulisi olla valmis vuoden 2012 aikana.

Varautumissuunnitelman toimivuutta testataan ja valmiutta ylläpidetään yhteisillä harjoituksilla, joiden koollekutsumisesta vastaavat HSY ja Helsingin kaupungin ympäristökeskus.

Suunnitelman mukaiset periaatteet

Maksuttomuus ja maksuttomuudesta mahdollisesti aiheutuvat kustannukset

Mikäli typpidioksidin pitoisuudet kohoavat ilmanlaatuasetuksen mukaiselle tuntiraja-arvolle, voidaan pääkaupunkiseudun varautumissuunnitelman mukaan ottaa käyttöön samanaikaisesti maksuton joukkoliikenne koko seutulippualueella sekä rajoittaa liikennettä rekisterinumeron perusteella. Rajoittaminen tapahtuu tiedotuksen keinoin ja se toteutetaan joko Helsingin keskustan alueella tai Kehä III:n sisäpuolella riippuen ilmanlaatuepisodin laajuudesta.

Mikäli raja-arvo ylittyy, otetaan käyttöön harkinnan mukaan liikenteen täysrajoittaminen tilanteen laajuudesta riippuen Helsingin keskustan alueella tai Kehä III:n sisäpuolella. Samalla jatketaan joukkoliikenteen tarjoamista maksuttomana. Liikenteen rajoittaminen toteutetaan erikseen laadittavan suunnitelman mukaisesti.

Esittelijä viittaa asiassa saatuihin lausuntoihin ja toteaa, että maksuttoman joukkoliikenteen toteuttamisella edellä mainitussa poikkeustilanteessa on suuri merkitys Helsingin kaupungille. Maksuttomasta liikenteestä aiheutuu joukkoliikenneinfran käyttökustannusten lisääntymistä matkustajamäärien voimakkaasti lisääntyessä joukkoliikenteen infraverkolla. Maksuttomuuden toteuttaminen koko seutulippualueella edellyttääkin, että HSL:llä on edellytykset järjestää riittävät resurssit ja kapasiteetti tarpeellisen lisäbussiliikenteen järjestämiseen.

Esittelijä katsoo, että maksuttomuudesta aiheutuvat kustannukset (lipputulojen menetys ja liikennetarjonnan lisääminen) tulee kohdistaa alueen kunnille niiden periaatteiden mukaisesti, joita käytetään muidenkin joukkoliikennepalveluiden kustannusten kohdistamisessa HSL:n jäsenkunnille.

Päätösvallan siirto Helsingin kaupungille

Suunnitelman mukaan Helsingin kaupunginjohtaja päättää harkinnan mukaan liikenteen rajoittamisesta ja joukkoliikenteen maksuttomuudesta muiden kaupunkien antamien valtuuksien nojalla kuultuaan muita kaupunginjohtajia ja HSL:n toimitusjohtajaa.

Maksuttoman joukkoliikenteen toteuttamisella edellä mainitussa poikkeustilanteessa on suuri merkitys Helsingin kaupungille, joten Helsingin kannalta on tarkoituksenmukaista, että Helsingin kaupunki johtaa toimenpiteitä varautumissuunnitelman käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa siten, että tarvittavat käytännön päätösmenettelyt näitä tilanteita varten sovitaan pääkaupunkiseudun kuntien kanssa etukäteen.

LAUSUNTO OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSIA JA JÄRJESTÄMISTAPAA SELVITTÄNEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-386

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon opiskeluterveydenhuollon kustannuksia ja järjestämistapaa selvittäneen työryhmän ehdotuksista:

Lausunnossa käsitellään erikseen arviot toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuollon järjestämistapaehdotuksista sekä rahoitus- ja kehittämistarpeista.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollon järjestäminen

Kaupunginhallitus yhtyy työryhmän ehdotukseen siitä, että toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuolto tulee järjestää nykyisellä tavalla eli oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämänä opiskeluterveydenhuoltona.

Työryhmä on perustellusti todennut, että oppilaitoksen sijaintikunnan järjestämä opiskeluterveydenhuolto kykenee parhaiten tekemään tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja kunnan eri toimijoiden kanssa. Tutkimusten, selvitysten ja nuorille tehtyjen terveystarkastusten perusteella voidaan todeta, että tässä ikävaiheessa, jolloin opiskellaan toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa, liian vähäinen liikunta ja uni, epäterveelliset ruokailutottumukset, alkoholin käyttö sekä tupakointi ovat keskeisiä terveyttä ja hyvinvointia haittaavia tekijöitä. Toisen asteen opiskelijoilla on eroja ikäryhmän sisällä oppilaitostyypin mukaisessa tarkastelussa. Ammattiin opiskelevilla oireilu sekä riskikäyttäytyminen ovat yleisempiä kuin lukiolaisilla. Nuoruuden terveyserot ennakoivat jyrkkiä väestöryhmittäisiä terveyseroja aikuisuudessa. Sen vuoksi hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen tulee kiinnittää huomiota erityisesti toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.

Toisen asteen koulutukseen kuuluvat sekä lukio että ammatilliset oppilaitokset. Työryhmän toimeksianto on kohdistunut toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin, lukiot on rajattu ulkopuolelle. Tärkeää olisi jatkossa saada kokonaiskäsitys toisen asteen opiskeluterveydenhuollon toteutumisesta sekä lukioissa että ammatillisissa oppilaitoksissa. Työryhmä on todennut tämän selvittämisen jääneen vaillinaiseksi.

Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskeluterveydenhuollon rahoitus- ja
kehittämistarpeet

Työryhmä esittää oppilaitoksen sijaintikunnan tuottaman opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi toiminnan rahoituksen vahvistamista. Kaupunginhallitus katsoo, että rahoituksen vahvistaminen toteutuu parhaiten, kun luodaan toimiva lakisääteinen opiskeluterveydenhuollon palvelujen laskutusoikeus oppilaitosten sijaintikunnan ja kotikunnan välille. Malli edellyttää kuitenkin laskutustoimintojen kehittämistä mahdollisimman sujuviksi tietojärjestelmiä hyödyntäen. Laskutusjärjestelmien toimivuus ja sujuvuus on erittäin tärkeää Helsingin kokoisessa kaupungissa, jonka lukioissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakouluissa opiskelee runsaasti ulkokuntalaisia.

Helsingissä lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten koulutustarjonta on runsasta. Helsingissä toisen asteen koulutuksessa opiskelee yli 30 600 opiskelijaa, joista lukiolaisia 14 100 ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijoita 16 500.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestäminen

Kaupunginhallitus ei kannata ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YTHS-mallia. Työryhmän mukaan ammattikorkeakouluopiskelijoiden palvelujen saattamiseksi 1.7.2009 voimaan tulleen neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta annetun asetuksen (380/2009) edellyttämälle tasolle tarvitaan 12,9 milj. euroa järjestämistavasta riippumatta. Raportin kustannuslaskelmissa ei ole puututtu opiskeluterveydenhuollon käyntien sisällöllisiin eroihin. YTHS tarjoaa kunnan järjestämää palvelua selvästi laajemman palvelun, mm. erikoislääkärivastaanotot. Epäselväksi jää, sisältääkö mainittu 12,9 milj. euron lisäys myös palvelun laajentamisen YTHS:n nykyisin yliopisto-opiskelijoille tarjoamiin palveluihin. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon järjestämistapa YTHS-mallilla sisältää epävarmuustekijöitä kuten Kuntaliiton täydentävässä lausumassa todetaan. Tällaisia tekijöitä ovat muun muassa vakuutettujen sairaanhoitovakuutusmaksun tuoton nostaminen 9,2 milj. eurolla sekä työryhmän ehdottama korkeakouluopiskelijoiden pakollinen terveydenhoitomaksu.

Kansanterveyslain mukainen opiskeluterveydenhuolto perustuu yleislääkärijohtoiseen toimintaan. Kaupunginhallitus yhtyy Kuntaliiton täydentävään lausumaan, jossa todetaan, että YTHS-mallilla toteutettu ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto laajentaisi palvelua myös erikoislääkäritasoisiin avosairaanhoidon palveluihin. Tämä korostaa entisestään eriarvoisuutta eri opiskelija- ja väestöryhmien välillä ja saattaa lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten opiskelijat eriarvoiseen asemaan.

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon rahoitus- ja kehittämistarpeet

Työryhmän mukaan YTHS-mallin käyttöönotto vähentäisi kuntien menoja 7,3 milj. euroa. Työryhmä toteaa, että valtiovarainministeriön mukaan YTHS-mallin mahdollinen käyttöönotto tulisi toteuttaa valtion menojen näkökulmasta kustannusneutraalisti. Epäselväksi jää, mistä valtion ja Kelan lisäpanostukseen tarvittava rahoitus YTHS-mallissa otetaan.

Työryhmä toteaa myös, että YTHS-mallin käyttöönotto edellyttäisi rahoitusosuuksien jatkoselvittämistä osapuolten kesken. Ilman tarkempaa tietoa rahoitusosuuksissa tapahtuvista muutoksista YTHS-mallin käyttöönoton kustannusvaikutuksia ei ole mahdollista arvioida. Kustannusvaikutusten tunteminen on erittäin tärkeää Helsingissä, jossa ammattikorkeakouluopiskelijoita on lähes 21 500 ja heistä ulkokuntalaisia opiskelijoita on 23 %.

Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan oppilaitoksen sijaintikuntamalli yhdistettynä palvelujen laskutusoikeuteen oppilaitoksen sijaintikunnan ja kotikunnan välillä on paras vaihtoehto. Sijaintikunnan tuottaman opiskeluterveydenhuollon kehittämiseksi tulee vahvistaa toiminnan rahoitusta.

Kaupunginhallitus toteaa, että ammattikorkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon saattaminen vastaamaan valtioneuvoston asetuksen 380/2009 edellyttämää tasoa edellyttää kansallisella tasolla mittavaa lisärahoitustarvetta, mikä kohdistuu ennen kaikkia sellaisiin kuntiin, joissa opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoitukset eivät vastaa valtioneuvoston antaman asetuksen vaatimuksia. Helsingissä opiskeluterveydenhuollon henkilöstömitoituksia on pyritty korjaamaan talousarvioin puitteissa vastaamaan valtioneuvoston asetuksen edellyttämää tasoa.

Opiskeluterveydenhuollon muut kehittämisehdotukset

Kaupunginhallitus pitää hyvänä sitä, että raportissa on yhdeksi kehittämiskohteeksi nimetty opiskeluterveydenhuollon tutkimus- ja kehittämistyön tarve ja vastuutahon määrittäminen. Kaupunginhallituksen näkemyksen mukaan seuranta ja arviointi soveltuisivat parhaiten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtäväksi.

Yhteenveto

Helsingin terveyskeskus järjestää tällä hetkellä opiskeluterveydenhuollon palvelut lähes 55 000:lle lukiossa, ammatillisessa oppilaitoksessa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevalle henkilölle, joista ulkokuntalaisia on yli 14 100 opiskelijaa eli 26 %. Sen vuoksi Helsingin kaupungin on perusteellisesti arvioitava tämän lakisääteisen terveydenhuollon toiminnan järjestämisen kokonaisuutta toiminnan sujuvuuden, tehokkuuden, vaikuttavuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Opiskeluterveydenhuollon kehittämistyö liittyy laajempaan kansallisen ja myös kunnallisen terveydenhuollon kehittämistyöhön. Helsingin kaupungilla on vastuu kaikkien asukkaidensa sosiaali- ja terveyspalveluista.

Kaupunginhallitus ei kannata ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön YHTS-mallia sen keskeneräisyyden ja vaikeasti arvioitavien kustannusvaikutusten vuoksi. Työryhmäraportissa kustannusvaikutukset on riittämättömästi esitetty. Järjestämisvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia tulee analysoida edelleen sekä valtionosuusuudistuksen seurannan yhteydessä osana rahoituskokonaisuutta että huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

Lisäksi opiskeluterveydenhuollon palveluissa tulee säilyä tasapuolisuus lukiolaisten, ammatillisissa oppilaitoksissa ja ammattikorkeakoulussa opiskelevien opiskelijoiden välillä. Kansanterveyslain mukaan opiskeluterveydenhuollon palvelut tuotetaan yleislääkäritasoisena, YHTS-mallissa painottuisivat erikoislääkäritasoiset avosairaanhoidon palvelut.

Kaupunginhallitus katsoo, että oppilaitoksen sijaintikuntamalli yhdistettynä palvelujen laskutusoikeuteen oppilaitoksen sijaintikunnan ja kotikunnan välillä on paras vaihtoehto. Kunnan omana palveluna tuotettu ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskeluterveydenhuolto kykenee parhaiten tekemään tiivistä yhteistyötä oppilaitoksen sisällä ja kunnan eri toimijoiden välillä.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 2.2.2010
	Liite 2	Opiskeluterveydenhuollon kustannukset ja järjestämistapaehdotukset, työryhmäraportti, sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2009:49
	Liite 3	Lausunto opiskeluterveydenhuollon kustannuksia... -Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 26.1.2009 ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltopalvelujen kustannuksia ja järjestämistä selvittävän työryhmän. Työryhmän toimikausi oli 1.2.2009 – 30.6.2009. Toimikautta jatkettiin 15.9.2009 saakka.

./. Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt terveyskeskukselta lausuntoa työryhmän muistiosta viimeistään 28.2.2010. Lausuntopyyntö ja muistio ovat esityslistan liitteinä.

Kaupungin lausunnot mm. ministeriöille antaa Khs. Lisäaikaa lausunnon antamiseen on myönnetty 30.3.2010 saakka.

./. Asiasta on saatu talous- ja suunnittelukeskuksen (2.3.2010) sekä terveyskeskuksen (24.2.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että työryhmäraportissa esitetyn lisäksi järjestämisvaihtoehtojen kustannusvaikutuksia tulee analysoida edelleen sekä valtionosuusuudistuksen seurannan yhteydessä osana rahoituskokonaisuutta että huomioiden sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännössä tapahtuvat muutokset.

Talous- ja suunnittelukeskuksen näkemyksen mukaan YTHS-mallin keskeneräisyyden ja vaikeasti arvioitavien kustannusvaikutusten johdosta, oppilaitoksen sijaintikuntamalli yhdistettynä palvelujen laskutusoikeuteen oppilaitoksen sijaintikunnan ja kotikunnan välillä on esitettyjen selvitysten perusteella ensisijainen vaihtoehto.

Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

Kansanterveyslain mukaan kunnan tulee ylläpitää alueellaan sijaitsevien koulutusta järjestävien oppilaitosten opiskelijoille heidän kotipaikastaan riippumatta opiskeluterveydenhuoltoa, johon luetaan opiskeluympäristön terveellisyyden ja turvallisuuden edistäminen, opiskelijoiden terveyden ja opiskelukyvyn edistäminen, terveyden- ja sairaanhoitopalvelut, mielenterveyspalvelut ja suun terveydenhuolto sekä omalta osaltaan koko opiskeluyhteisön hyvinvoinnin varmistaminen.

Opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on ylläpitää ja parantaa opiskelijoiden ja opiskeluyhteisön hyvinvointia edistämällä opiskeluympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistämällä opiskelijoiden terveyttä ja opiskelukykyä sekä järjestämällä terveyden- ja sairaanhoitopalveluja opiskelijoille.

Työryhmän tavoitteena oli selkeyttää ammattikorkeakoulujen ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palvelujärjestelmä niin, että palvelut ovat helposti ja joustavasti opiskelijoiden saatavilla.

Työryhmän tehtävänä oli selvittää opiskeluterveydenhuollon kustannukset, vertailla kunnalle ja yhteiskunnalle aiheutuvia opiskeluterveydenhuollon kustannuksia, kun opiskeluterveydenhuolto toteutetaan kunnallisena palveluna tai Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön mallilla, tehdä ehdotuksia opiskeluterveydenhuollon palvelujen kehittämiseksi tukemaan opiskelijoiden terveyttä ja hyvinvointia sekä esittää toimiva opiskeluterveydenhuollon järjestämistapa. Työryhmän tuli ottaa huomioon terveydenhuollon uudistuva lainsäädäntö, työterveyshuollon toimintatapa, sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (KASTE) sekä Toimiva terveyskeskus -ohjelma.

Työryhmä on lähtenyt siitä, että opiskeluterveydenhuollon järjestämisvastuun tulee jatkossakin säilyä kansanterveyslain (66/1972) mukaisesti oppilaitoksen sijaintikunnalla. Työryhmässä opiskeluterveydenhuollon järjestämistapamalleja on tarkasteltu erikseen toisen asteen ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden ja korkea-asteen ammattikorkeakoulutuksen opiskelijoiden osalta. Sen sijaan työryhmä ei ole tarkastellut opiskeluterveydenhuollon sisältöä, vaan edellyttää, että se toteutuu palvelujen tuottajasta ja järjestämistavasta riippumatta valtioneuvoston asetuksen(380/2009) ja sosiaali- ja terveysministeriön antaman opiskeluterveydenhuollon oppaan (STM 2006a) mukaisesti.

Työryhmän selvityksen mukaan Suomessa opiskeluterveydenhuollon kustannukset olivat vuonna 2007 yhteensä 166 miljoonaa euroa ja vuonna 2009 noin 180 miljoonaa euroa.

LAUSUNTO YHTENÄISET PÄIVYSTYSHOIDON PERUSTEET -TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2010-385

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa sosiaali- ja terveysministeriölle seuraavan lausunnon yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -työryhmän ehdotuksista:

Päivystyshoito

Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairauden, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia tai hoitoa. Päivystyshoidolle on luonteenomaista, että sitä ei voida siirtää ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista. Palveluita on saatava kaikkina vuorokauden aikoina. Se on tärkeä osa julkista, hyvää terveydenhoitoa.

Päivystystoiminnassa on tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Päivystyksiä on keskitetty suurempiin yksiköihin, yhteispäivystysmalleja on kehitetty ja potilasohjausta on pyritty tarkastelemaan alueellisesti. Yhtenäiset toimintamallit ovat puuttuneet ja järjestelmästä on tullut sirpaleinen.

Päivystyshoidon palveluiden tulee taata korkealaatuinen, oikea-aikainen, yhdenvertainen ja vaikuttava hoitoon pääsy ja hoito. Tämä edellyttää riittävän asiantuntemuksen kohdentamista päivystykseen. Sille on varattava riittävät voimavarat.

Riittävän asiantuntemuksen ja hoidon korkealaatuisuuden varmistamiseksi päivystykseen tulee varata kokenut, osaava ja alueen olosuhteet tunteva vakituisessa palvelusuhteessa oleva henkilöstö. Riittävän osaamisen tulee kattaa myös puhelimitse tehtävä hoidon arviointi. Osaaminen edellyttää lääkärien ja hoitohenkilökunnan perus- sekä jatkokoulutuksessa uusia järjestelyjä. Toiminnan laatua tulee voida arvioida yhtenäisin kansallisin ja osin paikallisesti sovituin mittarein.

Lievien sairauksien ja vammojen hoito tulee järjestää kohtuullisen matkan päässä potilaan kotoa. Laajaa osaamista ja resursseja edellyttävien potilaiden hoito tulee järjestää riittävän laajan alueen työnjaon mukaisesti. Työnjaossa huomioidaan etäisyyksien, matkaan liittyvien riskien ja osaamisen kannalta paras mahdollinen tasapaino. Yhteistyö ensihoitopalveluiden, hätäkeskusten, sosiaalipäivystyksen, mielenterveys- ja päihdetyön, vammaishuollon ja virka-ajan terveyspalveluiden kanssa tulee huomioida palveluiden suunnittelussa.

Mielikuva päivystyspalveluista vaikuttaa voimakkaasti kansalaisten käsitykseen koko terveydenhuollosta. Väestö ohjautuu herkästi käyttämään päivystystä, mikäli normaaliajan palveluiden järjestelyissä on puutteita. Päivystyspalveluiden organisointitapa vaikuttaa merkittävällä tavalla potilaiden hoidon porrastumiseen. Päivystykseen liittyvät työnjakokysymykset voivat olla organisaatioiden välisen kitkan aiheuttajia.

Viime vuosina koko Suomessa on yleistynyt nk. yhteispäivystyksen toimintamalli. Sillä tarkoitetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon päivystyksen järjestämistä yhteisen työnjako- ja resurssisopimuksen pohjalta. Käytännössä tämä on merkinnyt päivystyksen keskittymistä harvempiin toimipisteisiin. Hallintomallit ja käytännön sovellukset ovat olleet vaihtelevia. Yhteispäivystyksen hyötyinä ovat olleet päivystyksen epätarkoituksenmukaisen käytön väheneminen, lääkärityövoiman saatavuuden parantuminen, laadukkaammat tukitoiminnot ja joustavat konsultaatiomahdollisuudet.

Nykytila Helsingissä

Helsingin terveyskeskuksen keskitetty päivystys on järjestetty yhteispäivystysperiaatteella. Malmin ja Haartmanin sairaaloiden aikuisten päivystyksissä toimii Kaupunginsairaalan järjestämänä yhteisen johdon alla erikoislääkärijohtoinen sisätautipäivystys sekä yleislääkäritasoinen terveyskeskuspäivystys ja yleislääkäritasoinen kirurginen päivystys, joka keskittyy yleislääkäritasoiseen traumatologiaan ja esim. vatsakipupotilaiden kirurgiseen ensiarvioon. Yhteispäivystyksessä toimii yhden oven periaate sekä viiveetön potilaiden luokittelu ja eteenpäin ohjaus tuloaulassa avun tarpeen ja sairauden luonteen mukaisesti porrastaen.

Myös lasten päivystys toimii yhteispäivystyksenä siten, että hoitohenkilökunta on HUSin henkilökuntaa ja päivystävien lääkäreiden toiminnasta vastaa terveyskeskus. Potilasohjaus tapahtuu sairaanhoitajan toimesta joko erikoissairaanhoitoon tai perusterveydenhuoltoon. Toiminta on koettu sujuvaksi.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 18.5 2004 Helsingin ja HUSin yhteispäivystyksen linjauksista siten, että toiminnan tulee olla terveyskeskuksen toimintaa, jota HUS konsultoi.

Yhteispäivystyksen ja erikoissairaanhoidon päivystyksen rajapintaa hallitaan hyvällä potilasohjauksella. Kiireellisen sairaankuljetuksen osuus on tässä keskeinen. Lääketieteellisesti vaativimmat tapaukset ohjataan suoraan erikoissairaanhoidon päivystykseen

Vuonna 2008 sisätautipäivystyskäyntejä oli Malmin päivystyksessä n. 17 500 ja vuonna 2009 16 500. Vastaavat luvut Marian/ Haartmanin päivystyksessä olivat 16 500 ja 17 500. Malmin sisätautipäivystyksen käyntimäärät ovat siis hieman vähentyneet ja läntisen päivystyspisteen kasvaneet päivystyksen siirryttyä Marian sairaalasta Meilahden kampukselle.

Aikuisten terveyskeskuspäivystyskäyntejä oli Malmilla v. 2008 arkisin keskimäärin 55 päivässä ja vuonna 2009 53 ja vastaavasti Maria/Haartmanissa 48 ja 45. Terveyskeskuspäivystyskäyntien määrä Helsingissä on kohtuullinen ts. päivystyksen käyttö päiväaikaisen toiminnan puskurina on vähäistä.

1.4.2010 alkaa pääkaupunkiseudun kuntarajat ylittävä päivystys siten, että omatoimisesti päivystykseen hakeutuva voi valita myös naapurikunnan alueella sijaitsevan päivystyksen. Tämä edellyttää yhtenäisiä kiireellisen hoidon perusteita, jotta kuntalaisia kohdellaan tasapuolisesti hoitoon ohjauksessa ja hoitoon ottamisessa. Lisäksi potilastietojärjestelmiä on sovitettava yhteen (kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa ja HUSissa eri tietojärjestelmät). Tämä toteutetaan Navitas – aluetietojärjestelmän avulla. Kuntarajat ylittävän päivystyspalvelujen käytön vaikutuksia eri päivystyspisteiden käyntimääriin on vaikea etukäteen arvioida.

Pääkaupunkiseudulla toimii pääkaupunkiseudun kuntien yhteinen call center-tyyppinen terveyspalvelujen neuvonta ja hoidon tarpeen arviointi, joka täydentää terveydenhuollon toimipisteiden vastaavaa toimintaa. Vuodessa vastataan 350 000 puheluun. Toiminta ei ole järjestettävissä niin, että puheluita vastaanotettaessa olisi käytettävissä kaikkien kuntien potilastietojärjestelmät. Kuntien omissa toimipisteissä sairauskertomukset luonnollisesti ovat käytettävissä hoidon tarpeen arvion tukena.

Kommentit työryhmäraportin numeroituihin kohtiin

Kohta 5

Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat perusteltuja ja erityisen tärkeänä pidetään sitä, että paikalliset erityispiirteet otetaan huomioon ja että päivystyspotilaan koko hoitoketju hätäkeskuksesta päivystyspoliklinikalle otetaan huomioon.

Kohta 9.1

Päivystyshoidon määritelmä: ”Päivystyshoito tarkoittaa äkillisen sairastumisen, vamman tai kroonisen sairauden vaikeutumisen edellyttämää välitöntä arviointia ja hoitoa”. Määritelmä on onnistunut. Edelleen on tarkoituksenmukaista, että suuntaa antava 24 tunnin raja on annettu ja että päivystyshoito ja muu kiireellinen hoito erotetaan käsitteellisesti toisistaan.

Kohta 9.2

Raportissa todetaan: ”Hoidon tarpeen arviointi edellyttää, että arvioivalla henkilöllä on käytettävissään arvioitavan henkilön potilasasiakirjat”. On kuitenkin todettava, että päivystyksissä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa mitään kunnollisia esitietoja ei ole käytettävissä, mutta hoito pitää voida antaa tästä huolimatta. Myös ensihoito ja keskitetty puhelinpalvelu kykenee toimimaan ilman sairauskertomusta. Luonnollisesti dokumentointi tulee tehdä tarkasti. Potilasasiakirjat tuovat siis useissa tilanteissa lisäarvoa, mutta niitä ei voida asettaa päivystystilanteessa välttämättömäksi edellytykseksi hoidon tarpeen arvioinnille.

Kohta 9.3

Neuvontapalveluiden nykytilaa koskevassa arvioinnissa kuvatut ongelmat eivät pääosin koske pääkaupungin yhteistä neuvontapalvelua. Vaatimus käytettävissä olevista potilastietojärjestelmistä ei sovellu ensisijaisesti perusterveydenhuoltoon kiinteästi liittyvän monen kunnan neuvontapalvelun konseptiin. Sen sijaan vastaanotettujen puheluiden dokumentointi on välttämätöntä.

Kohta 9.5

Palvelujen käytön lääketieteellisiä perusteita koskeva raportin oireperusteinen arviointiliite antaa hyvän pohjan paikallisten ohjeiden laatimiseen.

Ohjeiden tarkoituksena ei ole raportin mukaan käännyttää tai torjua potilaita päivystyspoliklinikalta. On kuitenkin uhkana, että näin tulee tapahtumaan niiden potilaiden kohdalla, jotka ovat jo päivystykseen saapuneet. Tämän vuoksi ohjeita on välttämätöntä tulkita joustavasti potilaskohtaisesti paikallisiin olosuhteisiin sopivasti: esimerkiksi potilaat, jotka tulisi sairautensa perusteella hoitaa 1-3 päivän kuluessa ja jotka eivät sinänsä edellytä päivystysluonteista hoitoa. Nämä potilaat on kuitenkin usein tarkoituksenmukaista hoitaa päivystyksessä, koska potilaan ohjaaminen päiväpalveluihin aiheuttaa turhaa hoitoprosessin venyttämistä eikä ole potilaslähtöistä. Metropolialueen erityisongelman muodostavat vahvasti syrjäytyneet henkilöt, jotka eivät kiinnity mihinkään hoitopaikkaan. Nämä potilaat on välttämätöntä hoitaa päivystyksissä vaikka se ei olisikaan aina lääketieteellisin perustein oikeaoppista.

Kohta 9.6.4

Työryhmän ehdotuksen mukaisesti on välttämätöntä, että ylin johto sitoutuu siihen, että päivystyksen käyttö muun toiminnan varapaikkana loppuu. Tämä on tärkeää siitäkin syystä, että potilaiden subjektiivinen käsitys hoidon kiireellisyydestä poikkeaa usein terveydenhuollon ammattihenkilön tekemästä arviosta ja johtaa helposti konflikteihin ja reklamaatioihin asiakasrajapinnassa.

Kohta 9.6.5

Tavoite 1-3 päivän sisällä lääkärin vastaanottoa tarvitsevien potilaiden hoidon järjestämisestä ajanvaraustoiminnan piirissä on oikean suuntainen, mutta ei ole välttämättä päivystystoiminnasta vastaavien järjestettävissä ja voi edellyttää päivätoiminnan lisäresursointia. Tämän lisäresursoinnin suuruudesta raportissa ei ole minkäänlaista arviota, mitä on pidettävä puutteena.

Kohta 9.6.6

Työryhmän ehdotuksen mukaan päivystyskäyntiin liittyvät todistukset laatii jälkikäteen potilasta päivystyksessä hoitanut lääkäri. Tavoitteena tämä on hyvä, mutta on vaikeasti toteutettavissa silloin, kun päivystävät lääkärit ovat organisaation ulkopuolisia lääkäreitä.

Kohta 9.7

Raportissa todetaan, että päivystyksen henkilökunta voi ottaa jatkohoitopaikkaan puhelimitse yhteyttä. Tämä ei tietenkään voi tapahtua päivystysaikana muuten kuin päivystävien yksiköiden välillä. Ehdotus päivystyksestä päiväaikaisiin palveluihin tapahtuvasta ajanvarauksesta edellyttää perusteellista harkintaa paikallisesti. Mikäli jatkohoitoa ei voida varmistaa 2 päivän sisällä päiväaikaisessa toiminnassa, potilas hoidetaan päivystyksessä.

Kohta 10

Päivystyksen henkilökunnan pysyvyyden ja osaamisen lisääminen on kannatettavaa siten, että päivystyspoliklinikoilla on nykyistä enemmän omaa vakituista lääkäri- ja hoitohenkilökuntaa.

Kohta 11.1

Sairaanhoitajien koulutuksessa päivystystyön osaamista tulee lisätä.

Kohta 11.2

Lääkäreiden peruskoulutusta tulee kehittää vastaamaan nykymuotoisen ja kehittyvän päivystystoiminnan tarpeita. On korostettava kuitenkin, että tämä ei voi tapahtua lääkärin perustutkinnon laajuutta kasvattamalla.

Kohta 11.5

Raportissa ehdotetaan uuden erikoisalan, akuuttilääketieteen, perustamista kansainvälisten esikuvien mukaisesti. Tähän ehdotukseen on suhtauduttava kriittisesti. Uuden erikoisalan perustaminen lisää entisestään erikoislääkärikoulutuksen pirstoutumista. Raportin mukaan akuuttilääketiede on kaikkia muita erikoisaloja yhdistävä ja täydentävä erikoisala. On kuitenkin todettava, että nykyisistä erikoisaloista yleislääketiede, joka on erikoislääkäreiden määrällä mitattuna suurin erikoisala, on muita erikoisaloja yhdistävä erikoisala. Yleislääketieteen erikoislääkärikoulutuksessa päivystyslääketieteen osuutta tulee lisätä.

Päivystyslääketieteen erityispätevyyttä voidaan käyttää nykyistä enemmän yhtenä vaihtoehtona päivystyslääketieteen koulutuksen järjestämiseksi ja merkityksen korostamiseksi. Sen sijaan on kannatettavaa , että erikoislääkärien ja yleensä seniorilääkäreiden työpanosta lisätään päivystysten etulinjassa.

Kohta 13.1.1

Työryhmä ehdottaa, että terveydenhuoltoa koskevassa lainsäädäntöuudistuksessa tulee huomioida päivystystoiminnan rakennetta, työnjakoa ja järjestämisvastuuta koskevat seikat. Raportista ei kuitenkaan käy ilmi, mikä osa raportin suosituksista erityisesti tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä.

Kyseisen kohdan kuviosta 5 saa sen käsityksen, että yliopistosairaalan lähellä asuvan potilaan kaikki päivystyspalvelut terveyskeskuksen päiväpäivystyspalveluita lukuun ottamatta annetaan yliopistosairaalasta. Kaupunginhallitus edellyttää, että Helsinki voi jatkossakin halutessaan järjestää pääosan kaupunkilaistensa päivystyksestä omana, erikoissairaanhoidon tukemana, toimintana, Haartmanin sairaalan toimintamallin mukaisesti.

Kohta 13.1.4

Helsingissä päivystyspoliklinikoiden etäisyys ei millään järjestämistavalla aiheuta merkittäviä ongelmia eikä päivystyksestä erillisiä ilta- tai viikonloppuvastaanottoja tarvita päivystyksen tueksi.

Kohta 13.1.5

Tavoite, että päivystyksessä hoidetaan vain määritelmän mukaisia päivystyspotilaita ja erityisesti yöaikana vain välttämättömän hoidon tarpeessa olevia, on oikea. Tämä edellyttää kuitenkin virka-aikaisen toiminnan uudelleen järjestelyä ja mahdollisesti lisäresursointia. Laskelmia tämän lisäresursoinnin tarpeesta raportissa ei esitetä.

Päivystykseen saapuneiden potilaiden ohjaaminen päiväaikaisiin palveluihin on omiaan aiheuttamaan ristiriitatilanteita päivystyksissä, minkä vuoksi on tärkeää, että kokonaisarvion perusteella potilas tulee voida hoitaa myös päivystyksessä, vaikka täysin oikeaoppinen päivystyspotilaan määritelmä ei täyttyisikään.

Kohta 13.1.6

Vanhuspotilaiden päivystyksellistä hoitoa koskevat ehdotukset ovat kannatettavia.

Kohta 13.1.7

Helsingissä lasten päivystys on järjestetty työryhmän esittämällä tavalla.

Kohta 13.1.8

Raportissa esitetään selkeät perustelut synnytysten keskittämisen tarpeelle.

Kohta 13.1.9

Työryhmä ehdottaa, että mielenterveyspotilaiden hoitoa varten päivystyksen käytössä on oltava kaikki ajankohtainen sähköinen tieto niin perusterveydenhuollosta, sosiaalitoimesta kuin erityispalveluista. Tämä ehdotus ei ole toteuttamiskelpoinen nykyisten tietosuojaan ja asiakastietojärjestelmien kirjavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. Tietojärjestelmien edelleen kehittäminen ja tietosuojakysymysten ratkaiseminen myös päivystyspotilaiden hoitoa nykyistä paremmin tukevaksi on välttämätöntä.

Kohta 13.1.10

Työryhmä ehdottaa selviämisasemia paikkakunnille, joissa toimii isoja yhteispäivystyksiä. Helsingillä on selviämishoitoasema ja kokemukset tästä ovat myönteisiä.

Kohta 13.1.13

Työryhmä ehdottaa, että etäkonsultaatiotoiminta aivohalvausten liuotushoidon toteuttamiseksi voidaan järjestää joko yhden valtakunnallisen tai useamman yliopistosairaalan keskuksen toimesta. Kaupunginhallitus toteaa, että niin tässä kuin muissakin valtakunnallisesti keskitettävissä päivystyspalveluissa kustannukset eivät saa kohdistua kyseistä keskusta ylläpitäviin kuntiin suuremmalta osin kuin niiden omien asukkaiden palveluiden käyttö edellyttää.

Kohta 13.2.1

Työryhmä ehdottaa, että päivystyspoliklinikan tulee toimia yhden johdon alla. Linjaus on kannatettava. Toiminta voi olla joko perusterveydenhuolto- tai erikoissairaanhoitojohtoista paikallisen päätöksen teon mukaisesti. Helsingin yhteispäivystyksissä on omaksuttu perusterveydenhuoltovetoinen järjestely.

Kohta 13.2.2

Työryhmä ehdottaa, että yleislääketieteen ja muiden erikoisalojen lääkäreiden välisen työnjaon ei tule pitäytyä aiemmissa perinteissä, vaan työnjaon tulee lähteä potilaan tarpeesta ja mahdollisimman suoraviivaisesta hoitopolusta. Tämän suosituksen tarkoitus jää epäselväksi. Jos se tarkoittaa yksisuuntaista tehtävien siirtoa muilta erikoislääkäreiltä yleislääkäreille, ehdotusta ei kannateta. Sen sijaan potilaan tarpeesta lähtevä paikallisesta työnjaosta sopiminen on aiheellista.

Kohta 14

Raportin selkeänä puutteena voidaan pitää sitä, että siinä ei millään tasolla arvioida ehdotuksien kustannusvaikutuksia. Kustannuskehityksen kannalta on tärkeää voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, tarkennettu hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi ja normaalipalveluihin ohjaaminen. Suositusten toimeenpanon kustannusvaikutuksia tulee selvittää ja arvioida raportissa todettua laajemmin.

Kohta 15.2

Kuten raportissa todetaan, ensihoito tulee suunnitella kiinteäksi osaksi terveydenhuollon päivystyspalveluja. Ensihoidon järjestämisvastuu soveltuu sairaanhoitopiirin tehtäväksi.

Yhteenveto

Yhteenvetona ja vastauksina lausuntopyynnössä erityisesti pyydettyihin seikkoihin kaupunginhallitus toteaa seuraavaa:

Raportti on monilta osin ansiokas ja toimii hyvänä pohjana päivystyshoidon perusteita laadittaessa. Helsingissä päivystyspalvelut ovat maan kattavimmat ja niiden laatu on hyvä. Helsinkiläisten päivystyshoito on pääsääntöisesti tarkoituksenmukaisella tavalla järjestetty. Etäisyyksillä ei ole Helsinki-ympäristössä merkitystä. Päivystyksen työnjakoon ja hallinnolliseen järjestämiseen liittyvä päätöksenteko on jätettävä paikalliselle tasolle. Päivystyksellinen hoidon tarpeen arvio tulee voida toteuttaa puhelimitse ympärivuorokautisesti, mutta tämä ei edellytä sairauskertomuksen käytettävissä oloa. Raportin taloudellisten vaikutusten arviointi edellyttää vielä työstämistä.

Pöytäkirjanote sosiaali- ja terveysministeriölle (myös sähköisenä kirjaamo.stm(at)stm.fi), terveyskeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Sosiaali- ja terveysministeriön lausuntopyyntö 17.2.2010
	Liite 2	Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet -työryhmän raportti 31.1.2010, STM 058:00/2009
	Liite 3	Yhtenäiset päivystyshoidon perusteet... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Päivystyslääketieteen yhdistys teki keväällä 2008 sosiaali- ja terveysministeriölle ehdotuksen päivystyshoidon perusteiden valtakunnallisten kriteerien laatimiseksi. Sairaanhoitopiirien johtajaylilääkärien kokouksessa sovittiin, että HYKS-erityisvastuualue ottaa tehtäväkseen kriteerien laatimisen. Sosiaali- ja terveysministeriö asetti 28.5.2009 hankkeelle ohjausryhmän.

./. Ministeriön lausuntopyyntö ja hankkeen 31.1.2010 syntynyt raportti ovat esityslistan liitteinä. Ministeriö on pyytänyt terveyskeskukselta lausuntoa työryhmän raportista viimeistään 11.3.2010.

Kaupungin lausunnot mm. ministeriöille antaa Khs. Lisäaikaa lausunnon antamiseen on myönnetty 31.3.2010 saakka.

./. Asiasta on saatu talous- ja suunnittelukeskuksen (8.3.2010) sekä terveyskeskuksen (10.3.2010) lausunnot, jotka löytyvät kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa mm., että päivystystoiminta ja erityisesti ympärivuorokautinen päivystys on kallista. Potilaiden hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointia on kehitetty pääkaupunkiseudun perusterveydenhuollon virka-ajan ulkopuolisten päivystyspalvelujen järjestämisestä tehdyn yhteistoimintasopimuksen valmistelun yhteydessä. Päivystyspalvelujen yhteiskäyttö aloitetaan 1.4.2010. Yhtenäiset päivystyshoidon kriteerit -hanke tukee jo aloitettua päivystyspisteiden toimintayhtenäisyyden turvaamista hoidon kiireellisyyden arvioinnin osalta.

Lisäksi talous- ja suunnittelukeskus toteaa, että kustannuskehityksen kannalta on tärkeää voimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen, tarkennettu hoidon tarpeen kiireellisyyden arviointi ja normaalipalveluihin ohjaaminen. Suositusten toimeenpanon kustannusvaikutuksia tulee kuitenkin selvittää ja arvioida raporttia laajemmin.

Päätösehdotus perustuu saatuihin lausuntoihin.

Esittelijä toteaa, että hankkeen tavoitteena on ollut määritellä päivystyshoidon perusteiden valtakunnalliset kriteerit. Päivystyshoito on osa kiireellistä hoitoa, mutta nykyisessä lainsäädännössä ei ole päivystyksen tai kiireellisen hoidon määritelmää. Lausunnolla olevassa raportissa kiireellinen hoito on jaettu päivystyshoitoon ja muuhun kiireelliseen hoitoon. Päivystyshoito on tarpeen antaa välittömästi, yleensä alle 24 tunnissa.

Ministeriön asettaman ohjausryhmän tavoitteena on ollut huolehtia,

siitä, että laadittavassa kriteeristössä otetaan huomioon päivystystoiminnan kokonaisuus vähintään seuraavista päivystyshoidon tavoitteiden näkökulmista:

- päivystyshoidon tarpeen tunnistaminen

- päivystyspotilaiden yhdenvertainen hoitoonpääsy ja hoito

- riittävän asiantuntemuksen kohdentaminen päivystystoimintaan

- toiminnan korkealaatuisuuden, oikea-aikaisuuden ja vaikuttavuuden varmistaminen

- päivystykseen varataan riittävät voimavarat ja ne kohdennetaan oikein

- perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, ensihoitopalvelun ja sosiaalitoimen yhteistyö päivystystoiminnassa on saumattomasti järjestetty

Lisäksi ohjausryhmän on tullut kiinnittää huomiota siihen, miten päivystyspalveluihin hakeutuvien, mutta eri syistä muualle ohjattavien potilaiden hoidon saaminen turvataan. Työssä on myös tullut vahvistaa eri sektoreiden ja sosiaalihuollon yhteistyötä.

Ministeriö pyytää, että annettavassa lausunnossa otetaan kantaa seuraaviin asioihin:

- tarvittava päivystyspalvelujen taso ja kattavuus oman alueen väestön palvelutarpeen näkökulmasta

- etäisyyden vaikutus päivystyspalvelujen saatavuuteen

- päivystyspalvelujen alueellinen suunnittelu ja työnjaosta sopiminen

- päivystyksen hallinnolliset ratkaisut

- päivystysaikainen hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi puhelimitse ja tämän toiminnallinen ja hallinnollinen järjestäminen

- tuotettujen päivystyspalvelujen suhde elektiiviseen toimintaan.

TONTTIEN VARAAMINEN ETERALLE VIIKIN LATOKARTANOSTA PUUELEMENTTITEKNIIKAN KEHITTÄMISTÄ JA VAPAARAHOITTEISTA VUOKRA-ASUNTOTUOTANTOA VARTEN (36245/1 JA 2)

Khs 2010-414

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

A varata Viikin Latokartanon korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle yhteistyökumppaneinaan Metsäliitto Osuuskunta ja Peab Oy vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten 31.12.2012 saakka seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajan tulee noudattaa Viikin Latokartano V -rakennustapaohjetta sekä olla suunnittelussa yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän kanssa.

2 Varauksensaajan tulee allekirjoittaa liitteenä oleva sitoumus Kehittyvä Kerrostalo –hankkeen tontinvarausten lisäehtojen noudattamisesta.

3 Tonteille rakennettavien rakennusten tulee täyttää energiatehokkuusluokan A vaatimukset.

B oikeuttaa varauksensaajan vaihtoehtoisesti toteuttamaan korttelin nro 36245 tonttien nro 1 ja 2 rakennusoikeudesta, 8 000 k-m²:stä, noin 1 100 k-m² vapaarahoitteisena omistusasuntotuotantona ilman Hitas-ehtoja.

C todeta, ettei Skanska Kodit Oy:n mainittuihin tontteihin kohdistuva hakemus anna aihetta toimenpiteisiin.

Pöytäkirjanote Eteralle, Metsäliitolle ja Peab:lle, talous- ja suunnittelukeskukseen Viikiin alueprojektille ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan ote
	Liite 3	Eteran ym. hakemus liitteinä olevine haku- ja hanketietolomakkeineen
	Liite 4	Kehittyvä Kerrostalo -hankkeen varausehdot
	Liite 5	Skanska Kodit Oy:n hakemus liitepiirustuksineen
	Liite 6	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 23.2.2010
	Liite 7	Tonttien varaaminen Eteralle Viikin Latokartanosta... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36245 tontit nro 1 ja 2;

Von Daehnin katu, Nils Westermarkin kuja

Kaupunginhallitukselle ehdotetaan, että Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Eteralle yhteistyössä Metsäliitto Osuuskunnan ja Peab Oy:n kanssa toteutettavaksi varattaisiin Viikin Latokartanosta vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen rakennuttamista varten tontit 36245/1 ja 2. Asemakaavassa tontit on merkitty asuintalojen korttelialueeksi (A). Tonttien rakennusalojen kerrosluku on II - III ja tonttien rakennusoikeus yhteensä 8 000 k-m². Tonteille voi rakentaa erillistaloja, paritaloja, kytkettyjä pientaloja, rivitaloja ja pienkerrostaloja. Asuntojen vähimmäiskeskikokoa ei asemakaavassa ole määritelty. MA-ohjelman tavoitteiden mukainen asuntojen vähimmäiskeskikoko 75 asuntoneliötä ei koske vuokra-asuntotuotantoa.

Tonteille on suunniteltu rakennettavaksi yhteensä 116 asuntoa. Näistä 106 asuntoa tulisi puukerrostaloihin ja kymmenen paritaloihin. Paritaloihin tulevat asunnot voidaan toteuttaa vaihtoehtoisesti omistusasuntoina sääntelemättömään tuotantoon. Asuntojen keskikooksi kerrostaloissa tulisi noin 69 k-m² eli noin 55 as-m². Paritaloissa olevat pientaloasunnot olisivat tyyppiä 4h+k+s ja niiden koko olisi 96,5 as-m².

Etera on ilmoittanut pyrkivänsä ostamaan tontit. Tontit voitaneen aikanaan vuokrata osto-oikeudella kaupunginhallituksen 1.3.2010 päättämin periaattein. Paritalojen osalta ei ole tarpeen noudattaa hitas-ehtoja, vaan ne voidaan aikanaan luovuttaa ehdoin, jotka vastaavat omakotitonteilla noudatettavaa käytäntöä.

Helsingin kerrostalorakentamisen kehittämiseksi koottiin vuonna 2005 laaja-alainen työryhmä, jonka tehtävänä oli analysoida kerrostalosuunnittelun ja -rakentamisen nykytilannetta, yksilöidä kehittämistarpeita ja kehittämismenetelmiä sekä käynnistää konkreettisia kehittämishankkeita. Kehittämisprojekti saatiin päätökseen tammikuussa 2008. Projektin jatkotyönä laadittiin syksyllä 2009 julkistettu Kehittyvä Kerrostalo –oh-jelma, joka koordinoi kerrostaloihin liittyviä kehittämistoimenpiteitä ja huolehtii niiden toteuttamisedellytyksistä. Kehittäminen organisoidaan osana aluerakentamistoimintaa ohjelmaan hyväksyttyjen konkreettisten hankkeiden kautta.

Varauksensaajien tarkoituksena on kehittää kohteessa uutta puuelementtitekniikkaan perustuvaa pienkerrostaloratkaisua. Hankkeessa on tarkoitus kehittää puuelementtitekniikkaan pohjautuvan kerrostalojärjestelmän tuotantotehokkuus kilpailukykyiselle tasolle ja kerätään alan osaavien toimijoiden verkosto edelleen kehittämisen ja vastaavien rakennushankkeiden toteuttamisen mahdollistamiseksi myös jatkossa. Hankkeen aikana tuotteistetaan puurunkoinen pienkerrostalo valmiina palvelukonseptina tarjottavaksi.

Varauksensaajat ovat pyytäneet suunnittelemansa hankkeen hyväksymistä Kehittyvä Kerrostalo –ohjelmaan ja ovat siksi valmiita sitoutumaan sen mukaisiin varausehtoihin, joissa määritetään mm. kehittämisteeman toteutukseen ja valvontaan liittyvät varauksensaajan velvollisuudet.

Ensimmäisiä taloja on tarkoitus alkaa rakentaa jo tänä keväänä. Todennäköisesti hanke toteutetaan useassa vaiheessa, joten varausaikaa lienee syytä antaa 31.12.2012 saakka.

Kohteesta järjestettiin viime keväänä päättynyt tontinluovutuskilpailu vapaarahoitteiseen omistusasuntotuotantoon Hitas-ehdoin, mutta kilpailuun ei jätetty yhtään ehdotusta. Kilpailun epäonnistumisen jälkeen kohteelle etsittiin Viikin aluerakennusprojektin johdolla yhteistyössä tonttiosaston kanssa uutta sopivaa varaajaa ja rakennuttajaa. Neuvotteluja käytiin pitkään Skanskan kanssa, joka tutki ja suunnittelutti kohdetta toteutuskelpoiseksi Hitas-tuotantoon. Lopulta Skanska kuitenkin ehdotti kohteen toteuttamista asumisoikeusasuntotuotantona ja edellytti asemakaavan muuttamista siten, että tonttien rakennusoikeutta pienennettäisiin olennaisesti. Skanskan esitykseen ei katsota olevan perusteltua suostua, eikä yhtiön varaushakemusta siksi esitetä hyväksyttäväksi.

Myöhemmissä yhteydenotoissa ja neuvotteluissa tonteille löytyi edellä kuvattu asemakaavan mukaiseen toteutukseen valmis ja puukerrostalokonseptin kehittämisestä kiinnostunut toteuttajataho Metsäliitto Osuuskunta yhteistyöryhmineen, johon kuuluvat Peab Oy rakentajana ja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Etera sijoittajana. Kaupungin käytännön mukaan tontit esitetään varattavaksi niiden tulevalle vuokraajalle tai ostajalle Eteralle, mutta varauspäätöksessä on syytä mainita myös yhteistyökumppanit, joista Metsäliitto on hankkeen ideoija ja kokoaja.

Esittelijä pitää kiinteistölautakunnan varausesitystä Eteralle ja sen yhteistyökumppaneille perusteltuna, mielenkiintoisena ja tärkeänä puukerrostalojen elementtirakentamisen kehittämishankkeena. Lisäksi näin todennäköisesti saadaan alueen viimeiset tontit rakennettua ja Viikin Latokartanon alue valmiiksi. Tämän lisäksi alueella on enää yksi kohde varaamatta ja siitäkin on esitys tehtynä erikseen.

Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen lisättynä energiatehokkuutta ja Kehittyvä Kerrostalo –hankkeen varausehtoihin sitoutumista koskevilla ehdoilla.

TONTTIEN VARAAMINEN JÄMERÄ-KIVITALOT OY:LLE VIIKIN LATOKARTANOSTA KEHITTÄMISHANKETTA VARTEN (KORTTELIT 36249 - 36252)

Khs 2010-419

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Viikin Latokartanon korttelin nro 36249 tontit nro 1 ja 2, korttelin nro 36250 tontit nro 1, 3 ja 4, korttelin nro 36251 tontit nro 1, 3 ja 4 sekä korttelin nro 36252 tontin nro 1, joiden rakennusoikeus on yhteensä noin 5 200 k-m², Jämerä-kivitalot Oy:lle vapaarahoitteisten omistusasuntojen rakennuttamista varten joko Hitas-2 -ehdoin tai omakotitonteilla sovellettavin ehdoin 31.12.2012 saakka ja lisäksi seuraavin ehdoin:

1 Hankkeen kehittämisohjelmasta, suunnitelmasta ja asuntojen hintapuitteesta tulee päästä kaupungin Hitas- tai vastaavassa menettelyssä hyväksymään ratkaisuun.

2 Hankkeesta tulee järjestää KVR-urakkakilpailu yhteistyössä kaupungin kanssa.

3 Asunnot tulee rakentaa matalaenergiarakentamisena ja vähintään energiatehokkuusluokkaan A.

4 Varauksen saajan tulee noudattaa Viikin Latokartano V rakennustapaohjeita ja suunnitella hanke yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän kanssa.

Pöytäkirjanote Jämerä-kivitalot Oy:lle ja talous- ja suunnittelukeskuksen Viikin alueprojektille ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sijaintikartta
	Liite 2	Asemakaavan ote
	Liite 3	Jämerä-kivitalot Oy:n kirje
	Liite 4	Havainnekuva
	Liite 5	Hitas-ehdot
	Liite 6	Vuokrausperusteet
	Liite 7	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 23.2.2010
	Liite 8	Tonttien varaaminen Jämerä-kivitalot Oy:lle Viikin Latokartanosta... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ 36. kaupunginosan (Viikki) korttelin nro 36249 tontit nro 1 ja 2,
korttelin nro 36250 tontit nro 1, 3 ja 4, korttelin nro 36251 tontit nro 1, 3 ja 4 sekä korttelin nro 36252 tontti nro 1;
Von Daehnin katu

Kiinteistölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että Jämerä-kivitalot Oy:lle varattaisiin Viikin Latokartanosta Hitas-asuntojen rakennuttamista varten otsikossa mainitut yhdeksän pientalotonttia, joille rakennetaan noin 50 omitusasuntoa.

Asemakaavassa tontit on merkitty asuinpientalojen korttelialueeksi (AP). Tonttien kerrosluku on II ja tonttitehokkuus e=0,55. Lisäksi kortteleissa on kolme pysäköintitonttia (LPA). Tonttien rakennusoikeus on yhteensä noin 5 200 k-m². Tonteille voi rakentaa erillistaloja, paritaloja, kytkettyjä pientaloja ja rivitaloja. Asuntojen vähimmäiskeskikoko ei asemakaavassa ole määritelty, mutta hakija esittää hakemuksessaan 50 asunnon rakentamista, mikä merkitsisi MA-ohjelman omistusasuntotuotannolle asettaman keskipinta-alatavoitteen ylittämistä.

Varauksensaajan tarkoituksena on kehittää tonteilla energiatehokasta ja tiivistä aluerakentamista. Kohteen asunnot toteutetaan matalaenergiarakentamisena. Lisäksi korostetaan kohteiden kustannustehokkuutta, paloturvallisuutta, laatua ja asumismukavuutta.

Kohde esitetään rakennettavaksi Hitas-ehdoin. Siltä osin, kuin kohde toteutetaan yhden asunnon kaupunkipientaloina, sovelletaan omakotitonttien yleisiä varaus- ja vuokrausehtoja. Jämerä-kivitalot Oy:n tarkoituksena on antaa kohteen rakennustyöt KVR-urakkana, jolloin urakkaohjelmassa voidaan määritellä hintapuite tai todeta kustannukset suunnitelmien ja kustannusarvion perusteella.

Kohde oli varattuna Sato-Rakennuttajat Oy:lle 31.12.2008. Kohteen piti olla kehittämishanke, jossa oli tarkoituksena mm. varmistaa asukkaiden tavallista suurempi osallistuminen asuntojensa suunnitteluun. Kohdetta suunniteltiin varsin pitkälle, mutta aloitus lykkääntyi suhdannetilanteen heiketessä, ja syksyllä 2008 yhtiö ilmoitti, ettei hankkeen toteuttaminen ole mahdollista lähivuosina tonttien haasteellisten kaavaratkaisujen, maasto-olosuhteiden ja markkinatilanteen takia.

Tämän jälkeen, useiden yhteydenottojen ja neuvottelujen jälkeen, Jämerä-kivitalot Oy ilmoitti olevansa kiinnostunut kohteen toteuttamisesta esittäminsä edellä kuvatuin kehittämistavoittein. Kysymys on hankkeesta, jollaisia pyritään hakemaan ja edistämään mm. kaupungin Kehittyvä Kerrostalo –projektissa.

Alueen kunnallistekniikka on jo valmistunut ja muut tontit rakennettu, rakenteilla tai suunnitteilla. Tontit ovat olleet jo melko pitkään rakennuskelpoisia.

Kaupunginvaltuusto on vuonna 2006 hyväksynyt Latokartanon alueelle vuokrausperusteet, jotka ovat edelleen käyvät ja sellaisina edelleen sovellettavissa.

Ensimmäisiä taloja on tarkoitus alkaa rakentaa ensi syksynä ja viimeisiä syksyllä vuonna 2012, joten varaus voitaisiin tehdä 31.12.2012 saakka. Ellei hanke etene tavoitteiden mukaisesti, voidaan asiaan puuttua ja ääritapauksessa varaus purkaa.

Varauksen saajan tulee noudattaa Viikin Latokartano V rakennustapaohjeita sekä on suunnittelussa yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän kanssa. Ohjeet sisältävät myös Viikin ekologisen rakentamisen kriteerit. Suunnittelussa tulee olla yhteistyössä Viikin alueellisen yhteistyöryhmän eli alueellisen Hitas-työryhmän kanssa.

Esittelijä pitää esityksen mukaisen varauksen tekemistä Jämerä-kivitalot Oy:n kehittämishanketta varten perusteltuna. Varauksen myötä saadaan alueen viimeiset tontit rakennettua ja Viikin Latokartanon alue valmiiksi. Alueella ei ole kaupungin maalla tämän lisäksi kuin yksi kohde varaamatta ja siitäkin on esitys tällä esityslistalla.

Esittelijän ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen energiatehokkuusluokkaa koskevin lisäyksin.

NESTE MARKKINOINTI OY:N, OY TEBOIL AB:N, ST1 OY:N JA HAMPURIS OY:N POIKKEAMISHAKEMUS

Khs 2010-3

KAJ Kaupunginhallitus päättänee suostua hakemukseen päätöksen nro 2010-3/526 mukaisesti määräaikaisena 31.12.2020 asti.

Pöytäkirjanote kiinteistöviraston tonttiosastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Poikkeamispäätösluonnos (Koskelan kylän tila RN:o 1)
	Liite 2	Ympäristökartta (Koskelan kylän tila RN:o 1)
	Liite 3	Asemapiirros (Koskelan kylän tila RN:o 1)
	Liite 4	Neste Markkinointi Oy:n, Oy Teboil Ab:n, ST1 Oy:n ja Hampuris Oy:n poikkeamishakemus - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Neste Markkinointi Oy, Oy Teboil Ab, St1 Oy ja Hampuris Oy pyytävät (26.10.2009) poikkeamislupaa 10. kaupunginosan (Sörnäinen) Koskelan kylässä olevalle tilalle RN:o 1 (Kyläsaarenkatu).

Kohteeseen on tarkoitus sijoittaa kaksi raskaan liikenteen polttonesteen myyntipistettä, yksi henkilöautoja palveleva polttonesteen myyntipiste, autonpesuhalli sekä pikaruokaravintola.

Esittelijä toteaa, että kiinteistöviraston tonttiosasto on 14.10.2009 vuokrannut 10. kaupunginosasta (Sörnäinen) Koskelan kylän tilasta RN:o 1 Oy Teboil Ab:lle noin 460 m2:n suuruisen alueen A, Neste Markkinointi Oy:lle noin 460 m2:n suuruisen alueen B ja St1 Oy:lle noin 1672 m2:n suuruisen alueen E. Lisäksi kiinteistöviraston tonttiosasto on 16.10.2009 vuokrannut Hampuris Oy:lle 10. kaupunginosasta Koskelan kylän tilasta RN:o 1 noin 1000 m²:n suuruisen alueen D.

./. Ympäristökartta ja asemapiirros ovat liitteinä 2 ja 3.

Hakemuksen käsittämä alue on voimassaolevassa kaavassa pääosin satama-aluetta (LS) ja osa alueesta on katualuetta (Agroksenkuja).

Haettu toimenpide poikkeaa asemakaavasta ja aluetta koskevista suunnittelutavoitteista siten, että toiminnot eivät ole satamatoimintoja palvelevia, kuten asemakaava edellyttää. Lisäksi suunnitelmien mukaan autopesuhalli (100 m²) sijoittuu katualueelle (Agroksenkuja), jolla ei ole rakennusoikeutta.

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n 1 momenttia. Esittelijä toteaa, että vaikka hakemus kohdistuu osin katualueelle, poikkeamisen tässä tapauksessa voi myöntää kunta. Voidaan katsoa, että tässä tapauksessa ja tässä ympäristössä on kyse poikkeamasta, joka ei ole vähäistä suurempi poikkeaminen rakennusoikeudesta.

./. Kaupunkisuunnitteluvirasto on 29.12.2009 antanut asiassa lausunnon (Liite 4 - päätöshistoria).

Selostus Alueella on voimassa 16.4.1985 vahvistettu asemakaava nro 8750. Asemakaavan mukaan alue on satama-aluetta, jolle saa rakentaa tarvittavien kuormaustilojen, raiteiden, kulkuteiden sekä autopaikkojen lisäksi sataman toiminnalle tarpeellisia rakennuksia ja rakenteita.

Hakijan tarkoituksena on mahdollistaa Neste Markkinointi Oy:n, Oy Teboil Ab:n, St1 Oy:n ja Hampuris Oy:n polttonesteen myyntikatoksen, autonpesuhallin ja pikaruokaravintolan toimintojen siirtämistä Kyläsaarenkadun pohjoispäästä nyt kyseessä olevaan paikkaan.

Toiminnot sijaitsevat nykyään Kyläsaarenkadun ja Hermannin rantatien risteyksessä noin yhden kilometrin päässä ehdotetusta uudesta sijoituspaikasta. Ne joudutaan poistaman nykyisestä sijoituspaikastaan, koska paikalle on kaavoitettu Arcadan laajennusta varten kortteli 21677 (Asemakaava nro 11783, voim. 27.2.2009). Arcadan laajennuksen rakentaminen käynnistyy syksyllä 2010.

Uuden tontin läpi kulkeva Agroksenkuja poistuu 2010. Vanha Talvitie jatketaan Kyläsaarenkadulle 2010 aikana.

Kahden yhtiön yhteinen raskaan liikenteen polttonesteen myyntipiste on ainoa yhteinen raskaan liikenteen polttonesteenmyyntipaikka Sörnäisten ja Hermannin alueella.

Tontille halutaan rakentaa pikaruokaravintola, autonpesuhalli, kaksi raskaan liikenteen polttonesteen myyntikatosta ja yksi henkilöautojen polttonesteen myyntikatos sekä niitä palvelevat mainoslaitteen ja tekniset rakenteet.

Tarvittava kokonaisrakennusoikeus on 200 kem². Autopaikkoja on tarkoitus toteuttaa 10 kpl henkilöautojen pysäköintipaikkaa.

Osallisten kuuleminen Selvitys naapureiden kuulemisesta sekä naapureiden suostumukset on liitetty hakemusasiakirjoihin. Kiinteistöviraston tonttiosasto on puoltanut hakemusta ehdolla, että hanke on voimassa olevan vuokrauspäätöksen mukainen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Esittelijän ehdotus Esittelijä toteaa, että hanke mahdollistaa Arcadan ja Prakticumin opetustilojen laajentamisen Toukorannan eteläosan tienoille sekä opiskelija-asuntojen rakentamisen. Hanke on suunniteltu yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.

Haettu toimenpide ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, mikäli poikkeaminen myönnetään määräaikaisena kymmeneksi vuodeksi. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Esittelijä puoltaa hakemusta määräaikaisena 31.12.2020 asti.

SELVITYS LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUKSISTA HELSINGIN KAUPUNGIN ASUINKIINTEISTÖYHTIÖIDEN ALUEILLA

Khs 2009-1464

KAJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen lisärakentamismahdollisuuksista Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden alueilla.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan työohjelman selvityksessä esitettyjen toteutettavien ja tutkittavien kohteiden jatkovalmistelua ja kaavoitusta varten. Työohjelma tavoiteaikatauluineen tulee laatia vuoden 2010 loppuun mennessä ja se tulee sisällyttää täydennysrakentamistyöryhmän loppuraporttiin, joka tuodaan kaupunginhallituksen käsittelyyn kevätkaudella 2011.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa selvittämään mahdollisuudet lieventää tonttikohtaisen lisärakentamisen autopaikkavaatimuksia etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella. Selvitys tulee laatia vuoden 2010 loppuun mennessä ja se tulee sisällyttää täydennysrakentamistyöryhmän loppuraporttiin.

Edelleen kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnitteluvirastoa huomioimaan jatkotyön vaatimat resurssit tulevien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmissaan.

Vielä kaupunginhallitus päättänee kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa tekemään esityksen keinoista, joilla voitaisiin edistää selvityksessä mainittujen kohteiden toteuttamista muuhun hallintamuotoon kuin valtion tukemiksi vuokra-asunnoiksi. Ehdotuksen tulee valmistua 31.10.2010 mennessä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee todeta, että kohdekohtaiset viitesuunnitelmat laaditaan kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden toimesta. Kehotukset viitesuunnitelmien laatimiseen annetaan yhtiökohtaisesti, osana asuinkiinteistöyhtiöiden konserniohjausta. Viitesuunnitelmien laatiminen tulee sovittaa kaupunkisuunnitteluviraston työohjelman määrittämään aikatauluun.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle, asuntotuotantotoimikunnalle, kiinteistölautakunnalle ja talous- ja suunnittelukeskukselle sekä pöytäkirjanote liitteen 1 kanssa kaupungin asuntokiinteistöyhtiöiden hallituksille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Asuinkiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamisselvitys
	Liite 2	Selvitys lisärakentamismahdollisuuksista... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginvaltuusto päätti 29.4.2009 (94 §) maankäytön ja asumisen toteutusohjelman 2008–2017 seurantaraportin 2009 hyväksymisen yhteydessä muun muassa käynnistää täydennysrakentamiskampanjan, jonka tavoite on kannustaa kiinteistönomistajia, asunto-osakeyhtiöitä sekä kiinteistöyhtiöitä lisä- ja täydennysrakentamiseen sekä soveltuvien vanhojen toimitila- ja teollisuuskiinteistöjen muuttamiseen asuinrakennuksiksi. Valtuusto päätti myös, että täydennysrakentamisen edistämiseksi tulee selvittää mahdollisuudet lieventää tonttikohtaisen lisärakentamisen autopaikkavaatimuksia etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella.

Kaupunginhallituksen konsernijaoston 30.3.2009 (84 §) tekemän kaupungin aravayhtiöiden varsinaisia yhtiökokouksia koskevan päätöksen perusteella kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja kehotti 17.6.2009 (69 §) Helsingin kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden hallituksia ryhtymään toimenpiteisiin alueidensa lisärakentamismahdollisuuksien selvittämiseksi. Yhtiöiden ehdotuksille asetettiin määräajaksi 30.10.2009.

Yhtiöt ovat toimittaneet selvityksensä kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtavalle apulaiskaupunginjohtajalle syyskauden 2009 kuluessa ja ne on käyty läpi yhtiökohtaisissa palavereissa yhdessä kaupunkisuunnitteluviraston edustajien kanssa. Yhtiöiden selvitysten ja käytyjen palaverien pohjalta on syntynyt asian liitteenä oleva asuinkiinteistöyhtiöiden täydennysrakentamisselvitys. Selvitys on koottu talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolla.

Täydennysrakentamisselvityksen tuloksia

Selvitys sisältää koosteen mahdollisista täydennysrakentamiskohteista asuinkiinteistöyhtiöiden alueilla. Lisäksi selvityksessä kuvataan täydennysrakentamisen merkitystä kaupungin kehityksen näkökulmasta. Nykyisen kaupunkirakenteen täydentyminen on kestävän kaupunkikehityksen perusta ja täydennysrakentamisella voidaan tukea muun muassa joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen säilymistä alueilla, joiden väestökehitys muutoin olisi taantuvaa. Uusien kaupunginosien rakentamisen rinnalla tulee kehittää myös nykyisiä kaupunginosia.

Uudisrakentamisella voidaan monipuolistaa vanhojen kaupunginosien asuntokantaa ja sen hallintamuotojakaumaa. Vuokra-asuntovaltaisille alueille voidaan rakentaa asumisoikeus-, Hitas- ja omistusasuntoja. Eräillä alueilla on tarvetta seniori- ja opiskelija-asuntojen lisäämiseen. Pienasuntovaltaisille alueille voidaan toteuttaa esimerkiksi tiivistä kaupunkimaista pientalokantaa, joka toisi uuden vaihtoehdon kerrostalo- ja omakotiasumisen väliin.

Asukkaille täydennysrakentaminen tuo lisää vaihtoehtoja asumiseen. Tutkimuksissa on todettu, että asukkaat helsinkiläisiin uudiskohteisiin tulevat pääosin lähialueelta. Uusi rakennus ja asunto voi tarjota paremman varustetason kuin nykyinen. Väestön ikääntymisen myötä tulee turvata asumisuran jatkumisen mahdollisuudet tutulla omalla alueella. Senioriasukkaiden kiinnostus uudistuotantoa kohtaan tukee kehitystä, joka vapauttaa alueen nykyisestä asuntokannasta vanhempia ja kenties edullisempia asuntoja perheasunnoiksi.

Kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden rakennuskantaa on lähes kaikissa kaupunginosissa. Asuntojen, asuinrakennusten ja pihapiirien ominaisuudet vaihtelevat kaupunginosasta toiseen rakentamisajankohdan ja myöhempien perusparannusten mukaisesti. Myös lisärakentamisen mahdollisuudet ja reunaehdot vaihtelevat paljon kaupunginosasta toiseen liikuttaessa.

Kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden näkökulmasta täydennysrakentamisella voidaan saavuttaa monenlaisia hyötyjä. Kaupungin maksaman täydennysrakentamiskorvauksen yhtiöt voivat käyttää esimerkiksi peruskorjausten tai piharemonttien rahoittamiseen. Mikäli lisärakentaminen toteutetaan yhtiölle itselleen, se tarjoaa mahdollisuuden yhtiön asuntokannan monipuolistamiseen: esimerkiksi suurempia asuntoja pienasuntovaltaiselle alueelle tai nykyvaatimukset täyttäviä esteettömiä asuntoja yhtiöille, joissa on paljon ikääntyviä asukkaita.

Kiinteistöyhtiöiden lisärakentaminen korottaa pääomavastiketta ja siten vuokria aivan kuten muukin uudisrakentaminen. Esittelijä toteaa, että tässä esitetyt kohteet toteutuvat vähitellen ja ne valmistuvat vasta asuinkiinteistöyhtiöiden fuusion toteuduttua. Näin ollen niiden vuokria korottava vaikutus lievenee, koska se ei enää kohdistu ainoastaan yhteen alueelliseen yhtiöön.

Kiinteistöyhtiöiden ehdotusten perusteella selvitettiin kaikkiaan lähes 90 mahdollista täydennysrakentamiskohdetta. Niistä 15 karsittiin alustavissa selvityksissä eri syistä. Jäljelle jääneet potentiaaliset kohteet jaettiin toteutettavien ryhmään ja tutkittavien ryhmään. Toteutettavien ryhmän kahdeksan kohdetta ovat sellaisia, joissa suunnitteluprosessi tai asemakaavan muutos on jo käynnistetty. Alustavien suunnitelmien pohjalta laskettu mahdollisen lisärakentamisen määrä näissä kohteissa on noin 40 000 k-m².

Tutkittavaksi luokiteltuja kohteita on kaikkiaan 64 ja niiden arvioitu rakentamispotentiaali asettuu välille 150 000 – 170 000 k-m². Esittelijä korostaa, että arviot tulevan lisärakentamisen määrästä ovat alustavia ja karkeahkoihin laskelmiin perustuvia. Myös eri kohteiden tosiasiallinen soveltuvuus perustuu alustavaan arvioon ja saattaa jatkossa tarkemmin selvitettäessä muuttua. Mahdollista siis on, että kohteita karsiutuu matkan varrella. Toisaalta tilalle saattaa myös löytyä uusia kohteita.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa on käynnissä tai käynnistymässä joukko laajempia aluekohtaisia selvityksiä täydennysrakentamisen mahdollisuuksista ja reunaehdoista. Osa tämän selvityksen kohteista tullaan tutkimaan tarkemmin niiden yhteydessä, muun muassa osana esikaupunkien renessanssi -projektia.

Täydennysrakentamistyöryhmä ja jatkovalmistelu

Kaupunginjohtaja asetti johtajistokäsittelyssä 19.8.2009 (55 §) täydennysrakentamistyöryhmän edistämään kaupunkirakenteen tiivistämistä maankäytön ja asumisen toteutusohjelmassa 2008–2017 määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Työryhmä on käsitellyt tässä esiteltyä selvitystä kaupungin asuinkiinteistöyhtiöiden lisärakentamismahdollisuuksista ja osallistunut tulosten arviointiin sekä johtopäätösten ja jatkotoimenpidesuositusten laatimiseen.

Esittelijä toteaa, että täydennysrakentamistyöryhmän työ jatkuu vuoden 2010 loppuun. Toimeksiantonsa mukaisesti työryhmän tulee loppuraportissaan esittää toimenpiteet, joilla täydennysrakentamista voidaan edistää. Osa toimenpiteistä liittyy tämänkin selvityksen yhteydessä esiin nousseisiin seikkoihin, kuten pysäköinnin järjestämiseen, tyhjien palvelurakennusten uusiokäyttömahdollisuuksiin, asuin- ja elinympäristön laatuun sekä alue- ja kohdekohtaisiin hallintamuototavoitteisiin.

Esittelijä toteaa lopuksi, että täydennysrakentamisen edistämiseksi tulisi vielä löytää menettelytapoja, jotka parantaisivat täydennysrakentamisen hyväksyttävyyttä vanhojen asuinalueiden vakiintuneissa yhteisöissä. Ulkomaisista kokemuksista johdettujen ideoiden perusteella eräs käyttökelpoinen työkalu olisi järjestelmä, joka ohjaisi täydennysrakentamisesta koituvaa yhdyskuntataloudellista hyötyä takaisin nimenomaan niille alueille, joille täydennysrakentaminen kohdistuu. Hyötyä voitaisiin ohjata esimerkiksi ympäristön parantamiseen, liikuntapalveluihin tai muihin tarpeellisiin palveluihin tai investointeihin. Esittelijä toteaa edellyttävänsä, että täydennysrakentamistyöryhmä sisällyttää selvityksen tällaisen järjestelmän toteuttamisvaihtoehdoista loppuraporttiinsa.

15.3.2010 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

2 Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se täyttää energiatehokkuusluokalle A asetetut vaatimukset.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemakaavakartta
	Liite 4	Näkymät 3 kpl
	Liite 5	Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxxxx kirje 6.12.2008
	Liite 6	Vetoomus 10.12.2008
	Liite 7	Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n kirje 18.3.2009
	Liite 8	Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Alkuperäinen varausesitys

Kaupunginhallitukselle tehtiin 2.2.2009 esitys Katajanokanlaiturin alueella olevan Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 varaamisesta AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka. Esitettyjen varausehtojen mukaan varauksensaajan tuli suunnitella tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaupunki ei esityksen mukaan vastaisi siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaisi aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Hotellihankkeen katsottiin osaltaan tukevan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja suunnitteilla olevia Kauppatorin ympäristön ja Kaupungintalokortteleiden kehittämis- ja elävöittämishankkeita.

Esittelijä totesi, että hanke on herättänyt poikkeuksellisen suurta huomiota ja vilkasta julkista keskustelua paitsi päätöksentekijöiden myös asukkaiden sekä kaupunkisuunnittelun, museotoimen ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa. Hankkeen tulevaisuuden todettiinkin riippuvan ennen kaikkea siitä, miten asemakaavan käsittely etenee lausuntovaiheessa ja edelleen päätöksenteossa.

Varaushakemus ja hakija

Varausesitys perustui hakemukseen, jonka norjalainen AB Invest AS vuoden 2007 alussa osoitti kiinteistölautakunnalle. Kirjeessä hakija ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa.

Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit
Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa. Näistä mainittakoon muun muassa Pekingin olympiastadion, Hampurin rakenteilla oleva uusi konserttitalo ja De Young Museum San Fransiscossa. Katajanokan hotellin sisustus suunnitellaan Alvar Aallon hengessä ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Artekin kanssa.

AB Invest AS on norjalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen. Yhtiöllä on lukuisia hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Kuluvan vuoden aikana yhtiölle on valmistunut muun muassa Tukholman keskustaan uusi hotellirakennus, jossa on kaikkiaan 558 huonetta. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut.

Hankkeen ja asemakaavan suunnittelu ja varauskohde

Kaupunkisuunnitteluvirasto on rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa valmistellut Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Kaavamuutoksen tavoitteena on osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja. Asemakaava liittyy osaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa koko Eteläsataman kehittämistä ja Kirjava Satama-hanketta.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen
hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle
sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi
kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue
kaavoitetaan hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi.

Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on 12150 k-m².
Tonttitehokkuus on e=1,45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200
hotellihuonetta. Tontille saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä
toimisto-, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja. Rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava vähintään 400 m² ja katutasoon vähintään 700 m² yleisölle avointa ravintola-, myymälä- ja palvelutilaa.

Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Asemakaavan muutosehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog &
de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kerroksen korkuisia taivutettuja lasielementtejä, joiden kiinnityssaumojen on oltava listattomia. Teknisten tilojen ja laitteiden tulee sijoittua rakennusmassoihin osaksi niiden arkkitehtuuria ja muulle tontinosalle korkealaatuisesti toteutettuna. Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.

Asemakaava-alueella piha- ja katualueiden pintamateriaalien on oltava yhtenäisiä. Pintamateriaalina on käytettävä luonnonkiveystä.

Tontin autopaikkavelvoite on 25 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Kaupunki omistaa suunnitellun tontin. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä on tarvittaessa kunnostettava rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista vastaa kaupunki.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Varausehdotuksen käsittely

Varausehdotusta kaupunginhallituksessa 16.2.2009 käsiteltäessä jäsen Räty teki jäsen Puoskarin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

”Asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että asia tuodaan päätettäväksi asemakaavan hyväksymisen yhteydessä.”

Suoritetussa äänestyksessä asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi äänin 10-2, 3 tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat jäsenet Ojala ja Peltokorpi. Tyhjää äänestivät jäsenet Bryggare, Kantola ja Pajamäki.

Kaupunginhallitus päätti asiasta jäsen Rädyn palautusesityksen mukaisesti.

Jäsenet Ojala, Peltokorpi ja Pajamäki jättivät asiaan eriävän mielipiteensä, jonka mukaan kaupunginhallituksen olisi tullut hylätä tontinvarausesitys ja keskeyttää hanketta koskevan asemakaavan valmistelu.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitukselle 2.2.2009 tehty varausehdotus oli kiinteistölautakunnan aiemmin 16.12.2008 tekemän esityksen mukainen. Lautakunnan päätös esityksestä syntyi tuolloin äänestyksen jälkeen äänin 6 - 3 jäsen Paalimäen esitettyä jäsen Revon kannattamana, että lautakunta hylkäisi esittelijän varausesityksen.

Äänestyksessä vähemmistöön jääneet jäsenet Paalimäki, Repo ja Liemola jättivät päätöksestä yhteisen, seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

”Tonttia ei pidä varata haettuun tarkoitukseen, koska paikalle suunniteltu rakennus on ristiriidassa ympäröivän arvokkaan rakennuskannan kanssa.

Myöskään hankkeen edistäminen ei ole sujunut demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Hakijan ehdottamasta arkkitehtuurikilpailusta luopumista ei olisi pitänyt päättää virkamiestasolla vaan ratkaisu olisi pitänyt tehdä luottamushenkilötasolla.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys asemakaavan hyväksymiseksi

Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 lähettää suunnitellun hankkeen kanssa rinnan laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä jäsen Loukoila jäsen Kolben kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

Asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Helistö, Palmroth-Leino, Salonen, Sandbacka, Anttila) – 4 (Kolbe, Lahti, Loukoila, Puoskari).

Kiinteistölautakunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavaehdotuksesta 26.5.2009 annettavaa lausuntoa kiinteistölautakunnassa käsiteltäessä varajäsen Lindeman esitti jäsen Kaliman kannattamana esittelijän kannasta poiketen, että asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä muutosehdotuksen kannalla olivat äänin 6-3 puheenjohtaja Paalimäki, jäsenet Kalima, Molander, Viskari ja Vuorinen sekä varajäsen Lindeman. Esittelijän ehdotuksen kannalla olivat jäsen Saarinen sekä varajäsenet Erwes ja Järvinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 5.11.2009 lähettää 4.12.2008 päivätyn mm. kysymyksessä olevaa hotellitonttia asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850 (muodostuu uusi kortteli 8193) kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä saadut kirjeet anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Keskustelun kuluessa jäsen Holopainen Modigin ja Soininvaaran kannattamana teki ehdotuksen, jonka mukaan kaavaehdotus olisi tullut hylätä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Männistö, Niemi, Palmroth-Leino, Kallio, Rauhamäki) – 3 (Holopainen, Modig, Soininvaara) jäsen Johanssonin äänestäessä tyhjää.

Uusi varausehdotus

Esittelijä toteaa, että hanke on edelleen herättänyt laajaa julkista mielenkiintoa ja kritiikkiä niin kaavoitusmenettelyä kuin itse suunnitelmaakin kohtaan. Myös vaikutusten arviointeja ja tiedotusta pidettiin
puutteellisina. Näiden seikkojen lisäksi mielipiteissä on vaadittu arkkitehtikilpailua ja havainnollistavampaa esittelymateriaalia. Suunnitelmaa on ehdotuksesta saaduissa muistutuksissa ja lausunnoissa myös pidetty sopimattomana kyseiseen paikkaan ja sen koettu olevan liiaksi ristiriidassa valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Myös asemakaavaehdotusta puoltavia kannanottoja ilmaistiin.

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen varausehdotuksen mukaisesti edellyttää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä, ja kun asemakaavaehdotus toisaalta perustuu olennaisesti hankesuunnitelmaan, edellyttää asemakaavan toteutuminen varauksenhakijan pitäytymistä hankkeessa. Varausehdotuksen tekeminen on siksi perusteltua yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa.

Varaus esitetään tehtäväksi entisin ehdoin lukuun ottamatta hankkeen energialuokkaa koskevaa lisäehtoa. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2010 talousarviosta päättäessään, että mm. tontinvarausehdoissa tulee parantaa rakennusten energiatehokkuutta tavoitteena A-energia-luokka mahdollisuuksien mukaan. Energialuokkaa koskeva ehto on vastaavasti lisätty varausehdotuksen ehtoihin.

Varausaikaa esitetään kuitenkin pidennettäväksi vuoden 2011 loppuun, jotta voidaan varautua myös mahdolliseen valitusprosessiin.

15.3.2010 pöydälle pantu asia

KANNANOTTO XXXXX XXXXXXX, XXX XXXXXX JA ASUNTO OY BELVEDERE BOSTADS AB:N MUISTUTUKSIIN KATAJANOKAN KANAVATERMINAALIN ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11850)

Khs 2009-292

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kanavaterminaalin paikalle (Katajanokanlaituri 2) on esitetty hotellin rakentamista (Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, AB Invest AS). Satamatoimintoja ja sataman aluetta supistetaan Kanavaterminaalin alueella. Terminaalin paikalle sijoitetaan hotellirakennus, jonka länsi- ja eteläpuolen laituritasolle sijoitetaan yleisöä palvelevia kahvila- ja ravintolatiloja ja niiden edustan julkiselle laiturille avautuvia terasseja.

Kauppatorin ympäristön toiminnot painottuvat entistä enemmän keskustatoimintoihin. Satamatoiminnot ovat olleet Katajanokalla voimakkaassa muutoksessa. Tavarasatama-alue on muutettu matkustajasatamaksi ja alueen makasiinirakennuksia hotelli- ja kongressikäyttöön.

Kaupunkirakenteellisesti rakennus sijaitsee kahden Helsingin perinteisen kaupunkiakseliston nivelkohdassa, jossa tapahtuu siirtymä empiren Helsingin ruutukaavan akselistosta Katajanokan akselistoon. Eteläsataman urbaani asetelma perustuu kaupungin historiallisesti muotoutuneeseen merijulkisivuun. Katajanokalla merijulkisivu muodostuu korkeussuunnassa porrastuvista rakennusvyöhykkeistä. Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa.

Hotellirakennus muuttaa Katajanokan rantavyöhykkeen merijulkisivua. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat dominantit Tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali säilyttävät kuitenkin asemansa. Rakennuksen sijoituksessa on otettu huomioon Presidentinlinna ja näkymät merelle.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue on kaavoitettu hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi. Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Korttelin nro 8193 rakennusoikeus on 12 150 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 1.45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200 hotellihuonetta. Kortteliin saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä toimisto‑, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Muistutusten keskeinen sisältö

Xxxxxx Xxxxxxx kysyy (23.3.2009), voiko asemakaava, joka on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, saada lainvoiman? Kaavan velvoittama lasijulkisivu ei hänen ymmärtääkseen ole mahdollista toteuttaa niin, että rakennus täyttäisi energiataloudelliset määräykset. Edellä mainitut seikat ovat niin vakavassa ristiriidassa esitettyjen havainnekuvien kanssa, että hän epäilee tahallista harhaanjohtamista. Lisäksi Xxxxxxxx muistuttaa, että suunnitelman kehittämisessä ei ole otettu huomioon riittävässä määrin aiemmissa kuulemisvaiheissa esitettyä kritiikkiä. Xxxxxxxx on lisäksi lähettänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle 10.12.2009 lisäkirjeen, jossa hän esittää kysymyksiä rakennuksen energiataloudellisuudesta, ja epäilee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös saattaa perustua virheellisiin tai vaillinaisiin tietoihin mm. ikkunapinta-alasta.

Xxx Xxxxx vastustaa (20.3.2009) Katajanokanlaituri 2:n asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaavaan merkitty hotellirakennus ei sovi osoitettuun paikkaan. Esitetty koordinaatisto- ja massoitteluratkaisu tekee hankkeesta Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuvaa rikkovan ja hallitsevan dominantin Presidentinlinnan tuntumassa. Myöskään rakentamisen jatkoa ei ole suunniteltu asianmukaisella tavalla. Millä tavalla rakentamista on tarkoitus jatkaa esimerkiksi seuraavan varastomakasiinin tullessa uudistettavaksi? Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuva on maamme tunnetuimpia kaupunkimaisemakokonaisuuksia, jota ei tule kaavoittaa palasittain, vaan lähtökohtana tulee vähintään olla julkisen keskustelun läpikäynyt, hyväksytty ja kaikki ranta-alueet käsittävä osayleiskaava.

Asunto Oy Belvedere Bostads Ab vastustaa (11.3.2009) hotellihanketta. Helsingin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, joka tähtää hotellin rakentamiseen Katajanokan Kanavaterminaalin paikalle. Suunniteltu "rohkean" arkkitehtuurin rakennus tulisi turmelemaan Helsingin keskeisimmän kaupunkinäkymän. Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n asukkaat esittävät hotellihankkeesta luopumista välittömästi ja arvostelevat hanketta perustelevia virkamiesnäkemyksiä, joiden pohjalta kunnalliset luottamuselimet päätöksiä tekevät.

Kannanotto muistutuksiin

Asemakaavan muutoksen kritisointi ja sen perustelut ovat koko prosessin aikana olleet samankaltaisia ja ne toistuvat useassa mielipiteessä, muistutuksessa ja lausunnossa. Asemakaavahanke on herättänyt kritiikkiä arkkitehtien ammattikunnan, eri alojen asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja viranomaisten keskuudessa. Kaupunkisuunnitteluviraston omat ja muut asiantuntijat ovat tutkineet saatua palautetta ja arvioineet kaavan vaikutuksia perusteellisesti. Muistutusten, lausuntojen ja muun myöhemmän palautteen johdosta kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt vielä uusia havainnollistavia mallinnuksia ja animaatioita.

Eteläsatamasta tullaan käymään vuonna 2010 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Aluetta kehitetään keskustan merelliseksi osaksi ja kaupunkilaisten ja vierailijoiden olohuoneeksi. Tavoitteena on, että Eteläsataman merkitys ja ilme tulevat kehittymään ja muuttumaan ja alue avautuu monipuoliselle toiminnalle. Vanhaan kontekstiin tuodaan nyt uusi elementti, joka on alkua uudelle kaupunkikehitykselle ja tulee vahvistamaan alueen vetovoimaisuutta. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan pidä tarpeellisena osayleiskaavan laadintaa pelkästään hotellihankkeen perusteella.

Asemakaavaprosessi ja vuorovaikutus

Armi-hankkeen (Arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskus) rauettua kaupunki tarjosi aluetta suunniteltavaksi hotellihanketta varten. Toteuttajaosapuolen taholta oli valittu hotellin suunnittelijaksi arkkitehtitoimisto Hertzog & de Meuron, joka on suunnitellut kansainvälisesti huipputasoiseksi luokiteltuja kohteita. Hankekohtaista asemakaavaa on kehitetty kaupunkisuunnitteluviraston ja arkkitehtitoimiston yhteistyönä. Tämä on kilpailumenettelyn ohella yksi hyvä suunnittelutapa kaupunkikuvallisesti haasteellisissa kohteissa. Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimiston laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Hankkeen vuorovaikutus on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n edellyttämällä tavalla. Kaavahankkeesta on järjestetty normaalien nähtävillä olojen lisäksi lehdistötilaisuus ja keskustelutilaisuus keväällä 2008. Luonnosta koskeva yleisölle avoin esittelytilaisuus pidettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa syyskuussa 2008. Ehdotusvaiheessa sitä on esitelty yleisötilaisuudessa kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytiloissa Laiturilla marraskuussa 2008, josta lähtien suunnitelmat olivat myös esillä tammikuuhun 2009 saakka. Lisäksi suunnitelmia esiteltiin asukasillassa Katajanokan asukkaille helmikuussa 2009.

Kaavahankkeen eri vaiheissa esitetyissä kannanotoissa on korostettu tarvetta tarkastella ja arvioida hotellin vaikutuksia kaavamuutoksen kohteena olevaa tonttia laajempaan, koko Eteläsataman käsittävään kokonaisuuteen. On esitetty myös tontin ottamista mukaan Eteläsataman tulevaan arkkitehtuurikilpailuun. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on laajentaa Eteläsataman kansainvälisen arkkitehtuurikilpailualueen rajausta niin, että myös Katajanokan puoleinen osa on mukana kilpailussa.

Vaikutusten arvioinnin riittävyys

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on tehty tarpeellisia vaikutusten arviointeja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut maankäyttö- ja rakennuslain 5 ja 9 §:n edellyttämällä tavalla hankkeen vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Nämä vaikutukset on lausunnoissa ja muistutuksissa nähty erityisen ongelmallisina.

Arviointeja on täydennetty mallinnuksin ja animaatioin, jotka ovat osoittaneet, että käsitykset hankkeen kielteisistä vaikutuksista kaupunkikuvaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön ovat saattaneet osittain perustua puutteelliseen havainnemateriaaliin.

Arvioinnissa on pyritty tuomaan esille rakennushankkeen vaikutukset mahdollisimman monipuolisesti. Uusi havainnemateriaali on liitetty asemakaavaselostukseen.

Hotellin suhde kaupunkikuvaan ja maisemaan sekä
kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön
ja suunnitelmien kehittyminen prosessin aikana

Asemakaavan muutosluonnoksen laatimisvaiheessa on rakennuksen suunnittelijoiden kanssa tarkasteltu eri sijoitusvaihtoehtoja ja tärkeimpiä näkymiä eri suunnista kaupunkikuvan ja rakennuksen lähiympäristön tilamuodostuksen kannalta. Empirekeskusta, Presidentinlinnan symbolinen asema, Eteläsatama ja näkymät merelle on otettu huomioon siirtämällä rakennusta itään rannasta kauemmaksi, madaltamalla rakennusta kerroksella ja lyhentämällä hotellikerrosten ulokkeita. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat merkittävät rakennukset säilyvät dominantteina.

Rakennus sijaitsee Katajanokan ja historiallisen keskustan saumakohdassa ja ottaa huomioon kaupungin perinteisiä akselistoja ja suuntia.

Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa. Rakennus on kaupunkimaisemassa itsenäinen ja tulee muodostamaan uuden 2000-luvun kerroksen historialliseen jatkumoon. Kannanotoissa esitettyä rakennuksen ristiriitaa ympäristön kanssa ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginhallitukselle 2.3.2010 päivätyn kirjeen, jossa todetaan Lauri Putkosen laatineen kaava-alueesta selvityksen ”Kanavaterminaalin alue, asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys”. Selvitys on liitetty kaava-asiakirjoihin.

Rakennuksen vaikutus mereltä tai Tähtitorninmäen ja Kauppatorin suunnasta ei ole merkittävä eikä sen toteuttaminen vaaranna valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Uusi havainnemateriaali osoittaa, että hotellisuunnitelma sopeutuu Helsingin keskustan merijulkisivuun ja olemassa oleviin rakennuksiin, mutta muuttaa erityisesti lähiympäristöstä tarkastellen perinteistä kaupunkikuvaa Helsingissä uudella tavalla.

Asemakaava täyttää kaupunginhallituksen käsityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisällölle ja 50 §:n kaavan tarkoitukselle asettamat vaatimukset. Valmistelussa on otettu huomioon valtakunnalliset inventoinnit ja ylemmänasteisten kaavojen ohjausvaikutus. Suunnittelualue ei sisälly Yleiskaava 2002:ssa Katajanokalle osoitettuun kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Suunnittelussa on kuitenkin kiinnitetty suurta huomiota rakennuksen mittakaavan sovittamiseen arvokkaaseen ympäristöön.

Asemakaavan toteuttaminen ei vaaranna arvokkaan ympäristön arvojen säilyttämistä.

Energiatalous

Lasijulkisivujen riittävä U-arvo saavutetaan niin sanotulla superlasilla, jossa on argontäyte, 3-K-lasia ja selektiivipinnoite. Näiden lisäksi on tarkoitus käyttää energiatehokkaita lasivälilistoja. Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron on kehittämässä yhteistyössä lasialan erikoisosaajan kanssa sopivaa taivutettua umpiolasia. Teknisesti on mahdollista saavuttaa energiamääräykset täyttävä U-arvo. Valmista tuotetta ei ole vielä saatavilla markkinoilta, koska kyseessä on taivutettu lasi. Herzog & de Meuronilla on pitkä kokemus uudenlaisten materiaalien ja menetelmien kehityksestä ja käytöstä ja kestävää kehitystä koskevat tavoitteet ovat mukana jokaisessa projektissa alusta asti. Kaupunginhallitus toteaa vielä, että tontinvarausehtoihin tullaan liittämään rakennukselle velvoite siitä, että rakennus täyttää nk. A-luokan energiavaatimuksen.

Hotellin tarpeellisuus Katajanokalle ja Helsingille

Hotellihanke toteuttaa osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa, jonka mukaan Helsinkiä tulee vahvistaa huippuluokan matkailu- ja kongressikaupunkina, lisätä keskustan houkuttelevuutta, kehittää Helsinki Design -käsitettä ja lisätä arkkitehtuurin merkitystä Helsingin matkailuvalttina.

Kaupunginhallitus katsoo, että hotellihanke vahvistaa Eteläsataman elävyyttä jatkamalla keskustan elinvoimaisuutta Katajanokalle.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxxxxxx ja Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Katajanokan hotellin asemakaavan muutosehdotus nro 11850)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muistutuksia tehtiin yhteensä kuusi, joista kolmen tekijät eivät ilmoittaneet osoitettaan.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

1.3.2010 ja 15.3.2010 pöydälle pantu asia

KULOSAAREN KORTTELITALON UUDISRAKENNUKSEN TARVESELVITYS JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAT

Khs 2009-2286

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa valmistelemaan Kulosaaren ala-asteen perusparannuksen ja ruokasalin laajennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman korvaavan Kulosaaren Korttelitalon uudisrakennuksen hankesuunnitelman 22.9.2009 päivätyn tarveselvityksen perusteella. Hankesuunnitelmaa laadittaessa tulee pitäytyä noudattamaan hankkeen tarveselvityksen perusteella laadittua rakentamiskustannusten enimmäishinta-arviota, joka on arvonlisäverottomana 16,9 miljoonaa euroa ja arvonlisäverollisena 20,5 miljoonaa euroa kustannustasossa elokuu 2009, RI = 125,9 ja THI = 150,1.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hankesuunnitteluun liittyen selvittämään, miten koulun vaatiman tonttialueen pieneneminen ja käyttämätön rakennusoikeus voidaan hyödyntää alueen täydennysrakentamiseen.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, sosiaalilautakunnalle, opetuslautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, HKR-Rakennuttajalle, rakennusvalvontavirastolle, kaupunginmuseolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kulosaaren ala-asteen perusparannus ja ruokasalin laajennus, rakennus A, päivitetty hankesuunnitelma 22.9.2009
	Liite 2	Kulosaaren LPK, kirjasto ja ala-aste perusparannus, rakennus B, hankesuunnitelma 22.9.2009
	Liite 3	Kulosaaren korttelitalon tarveselvitys 22.9.2009
	Liite 4	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto, 6.10.2009
	Liite 5	Opetuslautakunnan lausunto 13.10.2009
	Liite 6	Lausunto kiinteistölautakunnalle Kulosaaren päiväkodin ja ala-asteen uudisrakentamisesta
	Liite 7	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto
	Liite 8	Rakennuksen A, kustannusarvio 17.9.2009
	Liite 9	Rakennuksen B, kustannusarvio 26.8.2009
	Liite 10	Korttelitalon, kustannusarviot 18.9.2009
	Liite 11	Aikatauluehdotus
	Liite 12	Kustannusten yhteenveto kaavio
	Liite 13	Kulosaaren korttelitalon uudisrakennuksen tarveselvitys ja peruskorjauksen hankesuunnitelmat - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Kulosaaressa, osoitteessa Kyösti Kalliontie 1 olevalla kaupungin omistamalla tontilla sijaitsee kaksi erillistä rakennusta. Rakennuksessa A toimii ala-aste. Rakennuksessa B toimivat lasten päiväkoti ja kirjasto, minkä lisäksi siellä on ala-asteen lisätiloja. Rakennusten perusparannuksia ja niiden hankesuunnitelmia on kiirehditty kohteiden kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Rakennukset ovat täällä hetkellä tyhjillään ja päiväkoti ja ala-aste pääosin tontilla sijaitsevissa väistötiloissa.

Peruskorjauksille on valmisteltu vaihtoehtona uudisrakennuksen, Kulosaaren Korttelitalon, tarveselvitys, joka sisältää lasten päiväkodin, lastenkirjaston ja ala-asteen vaatimat tilat. Uudisrakennusvaihtoehdossa vanhat rakennukset puretaan.

Vanhoja rakennuksia pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaina niiden rakennustaiteellisten, kaupunkikuvallisten ja/tai historiallisten arvojen perusteella, mutta niiden suojelua ulkoseinien osalta vaikeana suuresta korjaustarpeesta johtuen.

Hankesuunnitelmat ja tarveselvitys on laadittu rakennusviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, opetusviraston, sosiaaliviraston ja kaupunginkirjaston kanssa yhteistyönä.

Uudisrakennuksen ja perusparannuksen vaihtoehtovertailun lopputuloksena esitetään hankesuunnittelun lähtökohdaksi otettavaksi Kiinteistölautakunnan esittämää Kulosaaren Korttelitalon uudisrakentamisen tarveselvitystä siinä esitetyn kustannuslaskelman puitteissa. Uudisrakentamisvaihtoehtoa on pidettävä elinkaariratkaisultaan kokonaistaloudellisesti edullisempana kuin peruskorjaukseen perustuvaa vaihtoehtoa.

Samalla tulee selvittää hankkeen kokonaistalouden kannalta tärkeä uudisrakentamisvaihtoehdossa käyttämättä jäävän tontinosan lisärakentamismahdollisuus.

Kulosaarelaiset ry - Brandöborna rf on tehnyt kuntalaisaloitteena esityksen yksityisperusteisesta uudisrakentamiseen perustuvasta monitoimitalo Lottiksesta. Mikäli esittelijän päätösehdotus hyväksytään, esittelijä tulee antamaan aloitteentekijälle tämän mukaisen vastauksen.

ESITTELIJÄ Kiinteistöviraston tilakeskus on valmistellut Kulosaaren lasten päiväkodin, kirjaston ja ala-asteen rakennusten perusparannuksen hankesuunnitelman.

Opetuslautakunta ei puoltanut hankesuunnitelman hyväksymistä, vaan esitti, että kiinteistöviraston tilakeskus tekee lisäselvityksen siitä, saadaanko rakennus peruskorjauksella terveellisyysvaatimukset täysin täyttäväksi ja turvalliseksi. Lisäksi opetuslautakunta esitti, että uudisrakennusvaihtoehtoa tutkitaan tarkemmin kustannustason selvittämiseksi ja ottaen huomioon koulurakennuksen terveellisyys- ja turvallisuusvaatimusten täyttymisen varmistamisen.

Yhtenä uudisrakentamisen toteutusvaihtoehtona haluttiin selvitettävän paikallisten asukkaiden ideoimaa Lottis-hanketta.

Tilakeskus teetti opetuslautakunnan esittämän lisäselvityksen. Sen perusteella jatkosuunnittelussa on mahdollista huolehtia rakennuksen kaikkien rakenteiden korjauksesta kosteusteknisesti turvallisiksi, kun myös varmistetaan suunnittelun ja rakentamisen aikainen kosteuskorjausten erityisosaaminen ja valvonta. Hankesuunnitelmaa täydennettiin esitetyillä lisätoimenpiteillä.

Kiinteistölautakunta päätti lisäselvityksellä täydennettyä hankesuunnitelmaa käsitellessään palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja kehottaa tilakeskusta selvittämään myös uudisrakennusvaihtoehdot.

Peruskorjauksen hankesuunnitelma ja uudisrakentamisen tarveselvitys on tehty yhteistyössä tilakeskuksen, sosiaaliviraston, opetusviraston ja kirjaston kesken. Konsulttina on toiminut HKR-Rakennuttaja. Rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen sekä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on käyty tarpeelliset neuvottelut.

Mikäli esittelijän päätösehdotus hyväksytään, esittelijä tulee antamaan Kulosaarelaiset ry - Brandöborna rf:n tekemään kuntalaisaloitteseen tämän mukaisen vastauksen. Samoin hankesuunnitelman yhteydessä tulee varmistaa hallintokuntien sitoutuminen hankesuunnitelmassa esitettyyn tilankäyttöön.

Vaihtoehto 1, nykyisten koulu-, päiväkoti- ja kirjastorakennusten
perusparantaminen

Perusparannusten hankesuunnitelma

Opetustilojen tarve

Kulosaaren ala-asteen koulu on lähikoulu alueen lapsille. Lukuvuonna 2008 - 2009 Kulosaaren ala-aste on toiminut väistötiloissa koulukiinteistöjen kosteusongelmien vuoksi. Oppilaaksiottoalueena on Kulosaari. Koulussa on myös kaksikielistä opetusta.

Opetusviraston Helsingin tietokeskuksen väestöennusteeseen perustuvan oppilasennusteen mukaan 7–12 -vuotiaiden määrä Kulosaaren alueella vähenee: lukuvuoden 2009 - 2010 alueella asuu 213 ala-aste-ikäistä lasta ja lukuvuonna 2014 - 2015 alueen ala-asteikäisten lasten määrä on 199.

Sekä perusparannus- että uudisrakennusvaihtoehto perustuvat samansuuruiseen kapasiteettiin: 265 laskennallista yleisopetuksen oppilaspaikkaa.

Rakennuksessa A sijaitsee pääosa koulun toiminnasta. Rakennuksessa B sijaitsevat kielten aineenopetusluokat sekä oppilashuollon tilat. Koulun toiminnat pysyvät peruskorjauksen jälkeen samana.

Lasten päiväkodin tarve

Päiväkodin toiminta koostuu peruskorjauksen jälkeen 1–6-vuotiaiden lasten koko- ja osapäivätoiminnasta sekä esiopetuksesta. Päiväkodissa tulee olemaan noin 117–120 tilapaikkaa. Todellinen hoitopaikkamäärä muodostuu kulloinkin päiväkodissa olevien lasten iän ja hoitoisuuden mukaan.

Kirjaston tarve

Kulosaaren kirjaston asiakaskuntaan kuuluu lähinnä Kulosaaren asukkaita ja lähikoulujen oppilaita. Asukkaiden määrä vuonna 2008 oli 3 748. Asukasluku pysyy jatkossakin jokseenkin samana ja on väestöennusteen mukaan 3 752 vuonna 2017.

Yleistä hankkeesta

Henkilökunnan ja oppilaiden oireilun takia ala-asterakennuksessa A suoritettiin sisäilmamittauksia ja tehtiin tutkimuksia vuonna 2008. Rakennuksessa todettiin useita rakenteellisia puutteita, jotka johtavat kosteus- ja homevaurioihin. Kesällä 2008 tehtiin väliaikaisia korjaustoimenpiteitä. Ympäristökeskus antoi käyttöluvan rakennukselle vuoden 2008 loppuun asti. Vuoden 2009 alusta opetus siirtyi koulun tontille rakennettuihin paviljonkeihin. Samoin perustein päädyttiin tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta tyhjentämään LPK, kirjasto ja ala-aste-rakennus B käyttäjistä lokakuussa 2009 väliaikaisiin evakkotiloihin.
Lopulliset väistötilapaviljongit valmistuivat päiväkodille Risto Rytin puistoon tammikuussa 2010 ja lisäpaviljongit koululle tyhjenevän päiväkodin pihaan joulukuussa 2009.

Tekniset ja toiminnalliset korjaustarpeet

Syntyneiden kosteusvaurioiden korjaamiseksi ja tulevien rakenteellisten vaurioiden estämiseksi rakennuksissa joudutaan tekemään mittavia rakennusosien korjaus- ja uusimistoimenpiteitä. Rakennusten ulkoseinät, ikkunat, kattoikkunoiden jalustat sekä vesikatto ja alapohjat rakenteineen pääosiltaan uusitaan. Rakennusten salaojitus korjataan. Rakennuksiin rakennetaan uudet ilmanvaihtojärjestelmät, uudet ilmanvaihdon konehuoneet sekä sähkö- ja valaistusjärjestelmät uusitaan. Rakennukset saatetaan esteettömiksi. B-rakennukseen rakennetaan kaksi hissiä. Koulun ja päiväkodin pihat kunnostetaan.

A-rakennuksessa tehtävät toiminnasta johtuvat suurimmat muutokset aiheutuvat samanaikaisopetuksen ja eriyttämisen vaatimuksista opetustiloihin. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä muutostöitä ovat keittiön perusparannus, oppilaiden wc-tilojen lisäys ja muutostyöt purunpoistotilassa. Koulun ruokailutila on pieni kapasiteetin mukaiselle oppilasmäärälle ja sille ehdotetaan laajennusta. Koulun B-rakennuksen tiloihin lisätään puuttuva kuraattorin huone. Koulun pihan turvallisuutta parannetaan siirtämällä huoltoreitti erilleen oppilasliikenteestä.

Perusparannuksen ja ruokalan laajennuksen jälkeen koulun oppilaskapasiteetti olisi 249. Laskettaessa mukaan B-rakennuksessa käytössä olevat koulun tilat saadaan koko koulun oppilaskapasiteetiksi 265 oppilasta.

Päiväkodin tilojen perusparannuksen yhteydessä tilat saatetaan nykyisten määräysten mukaisiksi. Toiminnallisia parannuksia on suunnittelun yhteydessä otettu huomioon mm. keittiön sijainnin ja ruokahuollon järjestämisen sekä turvallisen kulkureitin osalta.

Kirjastotilaan ei tule merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Kirjaston pinta-ala on 322 huoneistoneliömetriä (htm²).

Rakennukseen B jää hankesuunnitelmassa 412 htm² tyhjää tilaa. Tila on entinen nuorisokeskuksen tila, joka toimii ala-asteen väistötilana.

Kysymys suojelusta

Kulosaaren ala-asteen koulurakennus (A-rakennus) ja päiväkotirakennus (B-rakennus) ovat valmistuneet 1966. Molemmat rakennukset on suunnitellut professori Osmo Lappo. Koulurakennus on luokiteltu luokkaan 1 kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa ”Opintiellä, Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880 - 1980”. Julkaisun mukaan luokan +1 ja1 kohteet tulisi suojella asemakaavalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaina niiden rakennustaiteellisten, kaupunkikuvallisten ja/tai historiallisten
arvojen perusteella.

Tilakeskuksen, opetusviraston, rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon välisessä neuvottelussa on käsitelty koulurakennuksen suojeluarvoja. Tuolloin todettiin, että rakennuksen ulkovaipan korjaustarve on niin suuri, että tiukkoja suojelutavoitteita ei voitane asettaa. Sen sijaan rakennuksen sisätiloja koulun aulan osalta ehdotettiin suojeltavaksi.

Perusparannusten kustannukset ja vaikutus vuokriin

HKR-Rakennuttajan laatimien kustannusarvioiden mukaan perusparannushankkeiden rakennuskustannukset ovat rakennuksen A osalta arvonlisäverottomana 8,9 miljoonaa euroa eli noin 2 200 euroa/brm², (RI 125,9 ja THI 150,1 elokuu 2009).

Rakennuksen B osalta vastaavat kustannukset ovat arvonlisäverottomana 7,1 miljoonaa euroa eli noin 2 500 euroa/brm².

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arviot (alv. 0 %), kun poistoaika on 30 vuotta:

Rakennus A
pääomavuokra n.	13,78 euroa /htm²/kk
ylläpitovuokra		2,85 euroa /htm²/kk
yhteensä	16,63 euroa /htm²/kk.

Opetusvirasto 3 249 htm², 54 031 euroa/kk eli 648 372 euroa/v

Rakennus B
pääomavuokra	15,49 euroa /htm²/kk
ylläpitovuokra		3,67 euroa /htm²/kk
yhteensä	19,16 euroa /htm²/kk.

	Opetusviraston 188 htm²,	vuokraosuus 3 602 euroa/kk, 43 224 euroa/v
	Sosiaaliviraston 1 186 htm²,	osuus 22 724 euroa/kk, 272 688 euroa/v
	Kirjaston 322 htm²,	osuus 6 170 euroa/kk, 74 040 euroa/v
	Tyhjän tilan 412htm²	osuus 7 894 euroa/kk, 94 728 euroa/v

Väistötilat

Rakennus A

Ala-asteen väistötilaksi on hankittu koulun tontille siirtokelpoiset paviljonkirakennukset yhteensä 1 649 htm²sekä tiloja viereisestä rakennuksesta 241 htm². Opetusvirasto maksaa peruskorjauksen ajalta väistötiloista korkeintaan samansuuruista vuokraa kuin varsinaisten opetus-tilojen vuokra on. Mikäli tilakeskukselle jää väistötiloista kustannuksia ne lisätään hankkeen kokonaiskustannuksiin ja huomioidaan perusparannuksen jälkeisiä vuokria määritettäessä.

Väistötilojen kustannukset ovat noin 2 420 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 10 091 euroa/kk lisäkustannuksen peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Rakennus B

B-rakennuksen koulun väistötilaksi hankitaan edellä hankittujen koulun pihaan sijoitettujen paviljonkien lisäksi vielä 390 m²lisäpaviljonkeja. Koulun väistötilojen kustannukset ovat noin 495 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 3 718 euroa/kk lisäkustannuksen koulun peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Päiväkodin väistötilaksi hankitaan siirtokelpoiset paviljonkirakennukset Risto Rytin puistoon yhteensä 708 m². Päiväkodin väistötilojen kustannukset ovat noin 1 792 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 11 355 euroa/kk lisäkustannuksen päiväkodin peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Kirjasto siirtää palvelunsa kirjastoautoon peruskorjauksen ajaksi.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Kulosaaren ala-asteen ja päiväkoti Kulosaaren ja kirjaston peruskorjaukset sisältyvät kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymään vuosien 2010 - 2012 taloussuunnitelmaan siten, että ala-aste on ajoitettu vuosille 2011 - 2012. Erillisessä liitteessä on päiväkodin ajoitukseksi arvioitu 2013 - 2014. Määrärahavaraukset ovat yhteensä 14,4 miljoonaa euroa:

Rakennuksen A perusparannukselle 8,7 miljoonaa euroa vuosille
2011 - 2012.

Rakennuksen B perusparannukselle 5,7 miljoonaa euroa vuosille
2013 - 2014.

Rakennus A, Rakentaminen alkaa 6/2012 ja hanke valmistuu 6/2013.

Rakennus B, Rakentaminen alkaa 6/2013 ja hanke valmistuu 6/2014.

./. Hankkeiden aikataulujen yhteenvetokaavio, liitteenä 11.

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Vaihtoehto 2, uusi korttelitalo

Uudisrakennuksen tarveselvityksen sisältö

Opetuslautakunnan 17.3.2009 ja kiinteistölautakunnan 12.5.2009 esitysten mukaisesti Kulosaaren korttelitalon tarveselvityksessä on tutkittu vaihtoehtoista uudisrakennusta Kulosaaren ala-asteen koulurakennuksen sekä päiväkodin, kirjaston ja koulun tiloja sisältävän kiinteistön peruskorjauksille.

Uudisrakennuksen toteuttaminen edellyttäisi edellä mainittujen kahden suojelutavoitteita omaavan rakennuksen purkamista ja myös tontilla jo toiminnassa olevien väistötilapaviljonkien siirtämistä rakennustyön ajaksi muualle.

Toiminnallinen tarve

Kulosaaren korttelitalon toiminnallinen tavoite on olla eri-ikäisten lasten ja aikuisten kohtaamispaikka, joka tarjoaa iloa ja virkistystä sekä kannustaa ajatteluun, oppimiseen ja innovatiivisuuteen. Korttelitalossa toimivat päiväkoti- ja kouluikäiset lapset yhdessä aikuisten kanssa. Tiloja on tarkoitus käyttää iltapäivätoiminnassa sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden kokoontumis-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan.

Korttelitalon tilaohjelma on laadittu opetusviraston, sosiaaliviraston ja kirjaston esittämien tilatarpeiden perusteella.

Laadituissa viitesuunnitelmissa on pyritty ottamaan huomioon eri toimijoiden tilojen suhde toisiinsa, tilojen sijainti tontilla sekä kulkusuunnat. Mikäli uudisvaihtoehtoa tullaan kehittämään eteenpäin, se edellyttää toiminnan ja tilojen suunnittelun parempaa vuoropuhelua.

Ala-asteen oppilaiden ja päiväkodin lasten määrät ovat uudisrakennuksessa samansuuruiset kuin peruskorjausvaihtoehdossa. Kirjasto pienenee lasten kirjastoksi.

Uudisrakennuksen kustannukset

./. HKR-rakennuttajan laatima kustannusarvio, liitteenä 10.

	Korttelitalo, 5 181 brm²
	arvonlisäverottomana	16 900 000 euroa, 3 262 euroa/brm²,
	arvonlisäverollisena	20 500 000 euroa, 3 963 euroa/brm²,
	hintatasossa RI 125,9 ja THI 150,1 elokuun 2009.

Uudisrakennuksen vaikutukset vuokriin

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arviot (alv. 0 %) Korttelitalohankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	17,57 euroa /htm²/kk ja
ylläpitovuokra		3,67 euroa /htm²/kk
yhteensä	21,24 euroa /htm²/kk.

	Opetusviraston 3 170 htm², osuus 67 331 euroa/kk, 807 972 euroa/v
	Sosiaaliviraston 1 091htm², osuus 23 173 euroa/kk, 278 076 euroa/v
	Kirjaston 144htm²,	osuus 3 059 euroa/kk, 36 708 euroa/v.

Olemassa olevien rakennusten purku

Uudisrakentaminen edellyttää vanhojen rakennusten purkamista.

Purkutöiden aiheuttaman suuren melu- ja pölyhaitan vuoksi väliaikaiset paviljongit on siirrettävä pois tontilta ennen purkutöiden aloitusta. Paviljonkien siirtokustannukset ja uusien raskaampien paviljonkien kustannukset sisältyvät väistötilakustannuksiin.

Rakennuksen purkukustannukset sisältyvät hankkeen kustannusarvioon. Tontilla olevien rakennusten A ja B purkukustannukset ovat
HKR-Rakennuttajan arvion mukaan yhteensä arvonlisäverottomana 860 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 049 200 euroa.

Uudisrakennuksen väistötilat

Koulun väistötilaksi on hankittu ja hankitaan siirtokelpoiset paviljonkirakennukset yhteensä 2 357 m².

Koulun väistötilojen kustannukset ovat yhteensä noin 4 070 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 21 318 euroa/kk lisäkustannuksen koulun uudisrakennuksen vuokra-arvioon.

Päiväkodin väistötilaksi hankitaan siirtokelpoiset paviljonkirakennukset Risto Rytin puistoon yhteensä 708 m².

Päiväkodin väistötilojen kustannukset ovat noin 1 920 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 12 166 euroa/kk lisäkustannuksen päiväkodin peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Uudisrakennuksen hankkeen toteutus ja aikataulu

Rakennuksen A perusparannukselle 8,7 miljoonaa euroa vuosille
2011 - 2012.

Rakennuksen B perusparannukselle 5,7 miljoonaa euroa vuosille
2013 - 2014.

Uudisrakennuksen rakentamisen suunnitellaan alkavan 6/2013 ja hankkeen valmistuvan 12/2014.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Lausunnot Kiinteistölautakunnan esityksestä on pyydetty talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto, minkä lisäksi hankkeesta ovat kiinteistölautakunnalle antaneet lausuntonsa kulttuuri- ja kirjastolautakunta, opetuslautakunta, sosiaalilautakunta ja kaupunkisuunnitteluvirasto.

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan 24.11.2009 uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdoista seuraavaa:

Kulosaaren ala-asteen ja päiväkoti Kulosaaren ja kirjaston peruskorjaukset sisältyvät kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymään vuosien 2010 - 2012 taloussuunnitelmaan siten että ala-aste on ajoitettu vuosille 2011 - 2012. Erillisessä liitteessä on päiväkodin ajoitukseksi arvioitu 2013 - 2014. Määrärahavaraukset ovat yhteensä 14,4 miljoonaa euroa.

Kiinteistölautakunnan palautettua hankkeen uudisrakennusvaihtoehdon selvittämistä varten, tilakeskus on laatinut uudisrakennuksesta tarveselvityksen. Uudisrakennukseen sisältyvät peruskoulu ja päiväkoti suunnilleen samankokoisina kuin peruskorjausvaihtoehdossa mutta kirjasto pienempänä kouluun liittyvänä lastenkirjastona.

Hankkeen laajuus on peruskorjausvaihtoehdossa 6 950 brm² ja uudisrakennuksena 5 181 brm². Tehokkaammalla tilankäytöllä on uudisrakennuksessa päästy n. 1 770 brm² pienempään kokonaislaajuuteen.

Vaihtoehtojen rakentamiskustannuksissa ei ole oleellista eroa. Peruskorjausvaihtoehdon kustannukset ovat 16 miljoonaa euroa (alv=0) eli 2 302 euroa/brm² ja uudisrakennuksen 16,9 miljoonaa euroa (alv=0) eli 3 262 euroa/brm². Ero johtuu uudisvaihtoehtoon sisältyvistä 0,9 miljoonaa euron purkukustannuksista. Vaikka neliöhintojen perusteella arvioituna korjausaste olisi vain noin 70 %, tilankäytön tehokkuus uudisrakennuksessa kaventaa eron.

Kun väistötilakustannukset otetaan huomioon, on uudisrakennusvaihtoehto kokonaisuudessaan vain noin 2,2 miljoonaa euroa eli 10 % kalliimpi.

Uudisrakennusvaihtoehtoon sisältyy kuitenkin käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 5 700 kem², joka on kaupungin kannalta merkittävä etu.

Kaupungilla on hoidettavana niin suuri kiinteistömassa, ettei laajamittaiseen peruskorjausten korvaamiseen uudisrakentamisella ole taloudellisia mahdollisuuksia. On voitava luottaa siihen, että kun peruskorjattava rakennus tutkitaan, suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, se saadaan myös terveysvaatimukset täyttäväksi ja käyttäjille turvalliseksi.

Tässä tapauksessa kuitenkin uudisrakennusta puoltavat tehokkaampi tilankäyttö, tontille jäävä huomattava käyttämätön rakennusoikeus sekä mm. energiansäästö- ja muuntojoustavuustavoitteiden peruskorjausta parempi huomioon ottaminen.

Taloudellisesti hanke on perusteltu vain jos käyttämätön rakennusoikeus voidaan realisoida asumiseen. Kaupungin palvelujen lisäämistarvetta ei tässä kohteessa ole.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa uudisrakennusvaihtoehdon hankesuunnittelun jatkamista edellyttäen, että hankesuunnitteluun liittyen selvitetään, miten koulun vaatiman tonttialueen pieneneminen ja käyttämätön rakennusoikeus voidaan hyödyntää alueen täydennysrakentamiseen.

Khn tulisi kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään edellä mainittu selvitys.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta totesi kiinteistölautakunnalle antamassaan lausunnossa mm., että korkeintaan lastenkirjastotasoinen ratkaisu on kohteessa mahdollinen. Lausunnossa ei oteta kantaa toteutustavan valintaan.

Opetuslautakunta

Opetuslautakunta puolsi kiinteistölautakunnalle antamassaan lausunnossa uudisrakennusvaihtoehtoa.

Sosiaalilautakunta

Sosiaalilautakunta vertaili kiinteistöviraston tilakeskukselle antamassaan lausunnossa peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita totesi mm., että molemmat vaihtoehdot täyttävät päiväkotitoiminnalle asetettavat toiminnalliset sekä tekniset että viihtyisyyskriteerit. Lautakunta piti rakennushanketta tarpeellisena ja kiireellisenä. Sosiaalilautakunta pitää ensisijaisena tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Lautakunta totesi edelleen, että hankkeita vertailtaessa ei löydy merkittäviä taloudellisia tai aikataulullisia syitä kummankaan hankkeen puolesta, mutta että uudisrakentamisvaihtoehdossa on mahdollista ottaa huomioon päivähoidon toiminnallisten tarpeiden muutokset peruskorjausta paremmin sekä pitää hyvänä tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia muiden hallintokuntien kanssa. Kohteen jatkosuunnittelussa tuli lautakunnan mielestä kiinnittää päivähoidon osalta huomiota sellaisiin ratkaisuihin, joilla kohteen vuokratasoa voidaan alentaa.

Kulosaaren ala-asteen vanhempainyhdistys ja Kulosaaren päiväkodin
vanhempainyhdistys

Yhdistykset ovat toimittaneet Kulosaaren päiväkodin ja ala-asteen uudisrakentamisesta yhteisen lausunnon, jossa puoltavat uudisrakentamista.

Johtopäätös Esittelijä toteaa kiinteistölautakunnan esityksen, siihen liitettyjen lausuntojen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon perusteella, ettei esitettyjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisvaihtoehtojen välillä ole kokonaiskustannusten ja toteutuvien vuokrakustannusten välillä merkittävää eroavaisuutta.

Uudisrakennusvaihtoehtoa puoltavat tilaratkaisultaan tehokkaammat ja käyttäjähallintokuntia paremmin palvelevat toimitilat. Miltei samat toiminnat sisältävästä uudisrakennuksesta tulee tehokkaampi, kerrosalaltaan 1 769 brm² pienempi. Tontin rakennusoikeutta jää käyttämättä aiempaa enemmän. Hankkeen vaatima tonttialue ja käytettävä rakennusoikeus pienenevät uudisrakennusvaihtoehdossa.

Uudisrakennus on suunniteltu toteutettavaksi matalaenergiarakentamisena, joka edesauttaa kaupunkia saavuttamaan sille asetetut energian säästötavoitteet. Uudisrakennuksen suunnitteluratkaisuissa voidaan huomioida tulevaisuuden tarpeet täyttävä muuntojoustava ratkaisumalli.

Uudisrakennuksen elinkaaren suhde sijoitettavaan pääomaan nähden on uudisrakennusvaihtoehdossa edullisempi.

Esittelijä yhtyy hankkeen kustannukset ja edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen kiinteistölautakunnan esitykseen, jota talous- ja suunnittelukeskus lausunnossaan myös puoltaa, ja ehdottaa, että kiinteistölautakuntaa kehotettaisiin valmistelemaan Kulosaaren Korttelitalon uudisrakennuksen hankesuunnitelma 22.9.2009 päivätyn tarveselvityksen perusteella siinä esitettyä kustannusarviota noudattaen.

Koska hankkeen taloudellisuuteen vaikuttaa suuresti se, miten suunnitelman mukaiselta uudisrakennushankkeen vaatimalta tilalta yli jäävä tontinosa olisi käytettävissä uudisrakentamiseen, esittelijä ehdottaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon yhtyen, että, kaupunkisuunnittelulautakuntaa samalla kehotetaan selvittämään tontin täydennysrakentamisen kaavalliset edellytykset.



Kokousaika	22.3.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Kiinteistö	Myyjä/Ostaja	Oik.tod.pvm. ja kauppahinta

Määräala Laajasalon kylän tilan RN:o 1:881 määräalasta M601	Xxx ja Xxxx Xxxx-xxxx/Xxxx Xxxxxxx	29.1.2010 500 000 euroa
Määräala Laajasalon kylän tilan RN:o 1:881 määräalasta M601	Xxx ja Xxx Xxxxx-xxx/MCT Management Consulting & Training Oy	29.1.2010 450 000 euroa

LIITTEET	Liite 1	Särkkäniemen luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelma 2009-2018
	Liite 2	Särkkäniemen luonnonsuojelualueen sijainti ja kartta
	Liite 3	Särkkäniemen luonnonsuojelualueen päivitetyn... - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Oulunkylän sairaskotisäätiön kirje 26.2.2010
	Liite 2	Oulunkylän sairaskotisäätiön voimassa olevat säännöt
	Liite 3	Ehdotus uusiksi säännöiksi 24.2.2010
	Liite 4	Oulunkylän sairaskotisäätiön sääntömuutos - Päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Liikenne- ja viestintäministeriön lausuntopyyntö 14.12.2009 sekä muistio Liikenteen ohjauksen säädösmuutokset /Kevyt liikenne ja liikenteen rauhoittaminen 11.12.2009
	Liite 2	Lausunto liikenne- ja viestintäministeriölle... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Tarjous
	Liite 2	Sijainti- ja kohdekartat
	Liite 3	Helsingin Östersundomin maanomistuskartta
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 23.2.2010
	Liite 5	Kiinteistön ostaminen Östersundomissa... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Maankäyttö- ja esisopimusluonnos
	Liite 2	Sijaintikartta ja asemakaavaehdotus
	Liite 3	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 23.2.2010
	Liite 4	Maankäyttö- ja esisopimus Espoon kaupungin kanssa Espoon Leppävaarassa... - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 1.10.2009
	Liite 2	Arabian Palvelu Oy:n lausunto 28.10.2009
	Liite 3	HKR-Rakennuttajan tekemä kustannusarvio 30.9.2009
	Liite 4	Bokvillanin perusparannuksen hankesuunnitelma - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 24.7.2009
	Liite 2	Sosiaaliviraston lausunto 28.10.2009
	Liite 3	Kustannusarvio 9.3.2009
	Liite 4	Riistavuoren vanhustenkeskuksen... - päätöshistoria

pääomavuokra n.	18,66 euroa /htm²/kk ja
ylläpitovuokra		2,95 euroa /htm²/kk (v. 2009 tasossa) eli
yhteensä	21,61 euroa /htm²/kk.

LIITTEET	Liite 1	Hankesuunnitelma 25.11.2009
	Liite 2	Opetuslautakunnan lausunto Maatullin ala-asteen kosteusvaurio- ja ilmanvaihtokorjauksen hankesuunnitelmasta 15.12.2009
	Liite 3	Maatullin ala-asteen kosteusvaurio- ja ilmanvaihtokorjauksen teknisen hankesuunnitelma - päätöshistoria

LIITTEET	Liite 1	Ennakkolausuntopyyntö
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Kartta kaupan kohteesta
	Liite 4	Ennakkolausunto kaupungin etuosto-oikeuden käyttämättä jättämisestä... - päätöshistoria