HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

ESITYSLISTA

10 - 2010

Kokousaika	15.3.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali

Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

1

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

1

2

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

2

3

Kaupunkisuunnittelulautakunnan varsinaisten jäsenten sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa virkamatka Saksaan

3

4

Kaupunkiympäristön puhtaanapitohankkeeseen myönnetyn määrärahan käyttöä koskevan päätöksen muuttaminen

5

5

Jäsenten vaihdokset Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnassa

6

6

Määrärahan myöntäminen kaupunkisuunnitteluvirastolle alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vuoden 2010 suunnittelukohteissa

8

7

Valtuutettu Osku Pajamäen toivomusponsi: Globaalin vastuun kantaminen kaupungin taloudessa

9

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

1

Vapaaehtoistyön neuvottelukunnan neljän jäsenen vaihtuminen

11

2

8.3.2010 pöydälle pantu asia Valtuutettu Tuomas Rantasen toivomusponsi: Riittävät palvelut päihdeongelmaisten perheille

13

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

1

Vt Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi: Esikoulun markkinointi

15

2

Vt Laura Kolben toivomusponsi: Liikunta- ja urheilumahdollisuuksien lisääminen lapsille

19

3

Vt Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi: Liikuntapaikkojen ja -mahdollisuuksien tasapuolisuus

22

4

Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi: Nuorten syrjäytymisen vähentäminen

25

5

Riskienhallinta Kivimäki Oy:n oikaisuvaatimus henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos Oiva Akatemian toimitusjohtajan päätöksestä 22.12.2009, 1012 §

27

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

1

Käpylän kortteleiden 871 ja 952 sekä tonttien 950/1, 951/2 ja 25003/1 (Kisakylä) rakennuskiellon pidentäminen (nro 11958)

30

2

Simonaukion Pysäköinti Oy:n osakkeiden ostaminen Finnlines Oyj:ltä

32

3

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalveluyksikön halli- ja ulkomyynnin päällikön viran nimikkeen muuttaminen vuokrauspäälliköksi

35

4

Tontin varaaminen tuotantotalo Werne Oy:lle tuotanto- ja studiotalon rakentamista varten (Konala, tontti 32046/5)

37

5

Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten

39

6

Kannanotto Xxxxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxxxxx ja Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n muistutuksiin Katajanokan Kanavaterminaalin alueen asemakaava-asiassa (nro 11850)

46

7

1.3.2010 pöydälle pantu asia Kulosaaren korttelitalon uudisrakennuksen tarveselvitys ja peruskorjauksen hankesuunnitelmat

53

1

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

KJ Kaupunginhallitus päättänee todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pajamäen (varalla Oker-Blom) ja Bryggaren (varalla Asko-Seljavaara) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

2

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

3

KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNNAN VARSINAISTEN JÄSENTEN SEKÄ KAUPUNGINHALLITUKSEN EDUSTAJAN LAUTAKUNNASSA VIRKAMATKA SAKSAAN

Khs 2010-312

KJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kaupunkisuunnittelulautakunnan varsinaiset jäsenet sekä kaupunginhallituksen edustajan lautakunnassa tekemään virkamatkan Saksaan Berliiniin 12. – 14.4.2010 ajankohtaisiin suunnittelu- ja rakentamishakkeisiin tutustumista varten.

Virkamatkasta on tehtävä matkalasku välittömästi tai viimeistään kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä. Virkamatkasta aiheutuvat KVTES:in mukaiset matkustamis-, majoitus ja päivärahakustannukset sekä mahdolliset ansionmenetyksen korvaukset maksetaan kaupunkisuunnittelulautakunnan käyttövaroista.

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnittelulautakunnalle (Outi Karsimus) kehotuksin toimittaa päätös tiedoksi virkamatkalle lähtijöille sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Puusaari Helena, taloussuunnittelija, puhelin 310 36008

LIITE

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys 4.2.2010

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta on esityksensä mukaan valmistellut virkamatkaa Saksaan Berliiniin 12. – 14.4.2010.

Esityksen mukaan lautakunnan ja käytännön työn kannalta on tärkeää tutustua muualla Euroopassa tapahtuvaan suunnitteluun ja toteutukseen sekä niiden pohjalta saatuihin kokemuksiin. Virkamatkan tarkoituksena on tutustua Berliinin useisiin merkittäviin kaupunkirakentamiskohteisiin. Berliinistä on tullut kansainvälisen arkkitehtuurin näyttämö. Lisäksi Berliinin suunnittelussa ja rakentamisessa kiinnitetään huomiota ilmastonmuutoskysymyksiin ja kestävään kehitykseen.

Berliinin viime vuosien kehitys ja kaupungissa toteutuneet ja suunnitteilla olevat projektit sekä kaupunkisuunnitteluviraston ja Berliinin senaatin tiivis yhteistyö tekevät esityksen mukaan perustelluiksi valita tutustumismatkan kohteeksi Berliinin.

Lautakunta esittää virkamatkalle lautakunnan varsinaisia jäseniä sekä kaupunginhallituksen jäsentä lautakunnassa. Virkamatkaan osallistuisi myös virkamiehiä. Virkamatkan kustannukset olisivat noin 700 euroa henkilöltä sekä virkaehtosopimuksen mukaiset päivärahat.

Kaupunginhallitus päättää luottamushenkilöiden virkamatkoista lukuun ottamatta Pohjoismaihin, Baltiaan sekä Pietariin ja Moskovaan suuntautuvia virkamatkoja.

4

KAUPUNKIYMPÄRISTÖN PUHTAANAPITOHANKKEESEEN MYÖNNETYN MÄÄRÄRAHAN KÄYTTÖÄ KOSKEVAN PÄÄTÖKSEN MUUTTAMINEN

Khs 2010-223

KJ Kaupunginhallitus päättänee, muuttaen 22.2.2010, 202 §:n kohdalla tekemäänsä päätöstä, että kaupunkiympäristön puhtaanapitohanketta varten päätetty 615 000 euron määräraha myönnetään henkilöstökeskuksen käytettäväksi.

Pöytäkirjaote tarkastusvirastolle, henkilöstökeskukselle ja talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Tulensalo Hannu, henkilöstöjohtaja, puhelin 310 37959
Hanni Eija, osastopäällikkö, puhelin 310 43980

LIITE

Kaupunkiympäristön puhtaanapitohanke ... päätöshistoria

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 22.2.2010,§ 202 §:n kohdalla hyväksyä kaupunkiympäristön puhtaanapitohanketta koskevan käyttösuunnitelman. Tarkoituksena on ollut, että henkilöstökeskus huolehtii määrärahan käyttöön liittyvistä järjestelyistä. Päätösesityksestä oli kuitenkin erehdyksessä jäänyt pois maininta siitä, että määräraha myönnettäisiin henkilöstökeskuksen käytettäväksi

5

JÄSENTEN VAIHDOKSET HELSINGIN KAUPUNGIN JA HELSINGIN YLIOPISTON YHTEISTYÖNEUVOTTELUKUNNASSA

Khs 2008-386

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää fil. tohtori Hannele Niemelle, fil. tohtori Markku Löytöselle ja fil. tohtori Matti Tikkaselle eron Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnasta.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee nimittää Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukuntaan vararehtori Ulla-Maija Forsbergin, vararehtori Jukka Kolan ja vararehtori Kimmo Kontulan.

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille henkilöille, Helsingin yliopistolle, Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnalle (Markus Härkäpää) sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Härkäpää Markus, kehittämispäällikkö, puhelin 310 36144
Karjalainen Riikka, suunnittelija, puhelin 310 36242

LIITE

Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnan jäsenluettelo 31.12.2009

ESITTELIJÄ Esittelijä toteaa Khn asettaneen 11.5.1987 Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston yhteistyöneuvottelukunnan, jonka tehtävänä on kehittää ja koordinoida kaupungin ja yliopiston välistä yhteistoimintaa sekä myötävaikuttaa korkeimman opetuksen ja tutkimuksen kehitykseen Helsingissä. Neuvottelukuntaan kuuluu seitsemän Khn valitsemaa jäsentä ja seitsemän yliopiston nimeämää jäsentä henkilökohtaisine varajäsenineen. Neuvottelukunnan nykyinen kokoonpano on esitetty liitteenä.

Helsingin yliopisto ilmoittaa (16.11.2009) neuvottelukunnan yliopistoa edustaviksi jäseniksi 1.1.2010 lukien seuraavat:

Kansleri Ilkka Niiniluoto

Rehtori Thomas Wilhelmsson

Vararehtori Ulla-Maija Forsberg

Vararehtori Johanna Björkroth

Vararehtori Jukka Kola

Vararehtori Kimmo Kontula

Hallintojohtaja Kari Suokko

Esittelijä toteaa että yliopiston esitys liittyy yliopistouudistukseen ja rehtoraatin kokoonpanon uusiutumiseen. Ulla-Maija Forsbergia, Jukka Kolaa ja Kimmo Kontulaa lukuun ottamatta henkilöt ovat neuvottelukunnan jäseniä. Hannele Niemelle, Markku Löytöselle ja Matti Tikkaselle on myönnettävä ero neuvottelukunnasta. Varajäsenet säilyvät ennallaan.

6

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTOLLE ALUEIDEN KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTTÄMIIN TUTKIMUKSIIN JA SELVITYKSIIN VUODEN 2010 SUUNNITTELUKOHTEISSA

Khs 2010-254

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää kaupunkisuunnitteluvirastolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11,esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet,

975 000 euroa käytettäväksi alueiden käyttöönoton edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin vuoden 2010 suunnittelukohteissa

Pöytäkirjanote kaupunkisuunnitteluvirastolle (Eija Kivilaakso), taloushallintopalvelu- liikelaitokselle (Heljä Huusko) ja talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Kaupunkisuunnitteluviraston esitys 10.2.2010

ESITTELIJÄ Kaava-alueilla on usein ollut maaperän liannutta toimintaa. Uusi maankäyttö edellyttää maaperän puhtauden toteamista tutkimuksin, riskinarvioin ja kunnostussuunnitelmin. Samoin tulee maaperän tutkimuksilla ja pohjarakentamissuunnitelmilla varmistaa alueiden rakennettavuus.

Tutkimus- ja suunnittelukohteet on ajoitettu kaupunkisuunnitteluviraston vuoden 2010 toimintasuunnitelman mukaan ja esitetty liitteessä 1.

Määräraha tulisi myöntää vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, esirakentaminen, alueiden käyttöönoton edellyttämät selvitykset ja toimenpiteet.

7

VALTUUTETTU OSKU PAJAMÄEN TOIVOMUSPONSI: GLOBAALIN VASTUUN KANTAMINEN KAUPUNGIN TALOUDESSA

Khs 2009-1044

KJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymän toivomusponnen (Osku Pajamäki) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Osku Pajamäelle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

ESITTELIJÄ Kaupunginjohtaja toteaa, että käsitellessään Strategiaohjelmaa vuosiksi 2009-2012 Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

6(17)

Kaupunginvaltuusto edellyttää, että osana globaalin vastuunsa kantamista kaupunki ei tee yhteistyötä ns. finanssiparatiisiyhtiöitä omistavien rahoituslaitosten kanssa. Kaupunki on aktiivinen yhteistyössään muiden kaupunkien ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotta kansallisesti ja kansainvälisesti voidaan ehkäistä harmaata taloutta ja edistää läpinäkyvyyttä kaikessa taloudellisessa toiminnassa. (Osku Pajamäki, äänin 67-0).

Kaupunginvaltuuston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Kaupunginjohtaja toteaa, että kaupunki toimii lainarahoituksen hankinnassa vastuullisesti käyttämällä ensisijaisesti kansainvälisiä erityisluottolaitoksia ja Kuntarahoitus Oyj:tä. Erityisluottolaitokset myöntävät lainoja mm. suuriin infrastruktuurihankkeisiin, kuten joukkoliikenneinvestointeihin, vesihuoltoon, ympäristöhankkeisiin, sosiaali- ja terveydenhuollon tai sosiaaliseen asuntotuotannon rakennus- ja perusparannushankkeisiin. Tällaisia rahoituslaitoksia ovat Euroopan Investointipankki, Pohjoismaiden Investointipankki ja Euroopan Neuvoston Kehityspankki. Kuntien omistama Kuntarahoitus Oyj on myös kuntien ja kuntien omistamien vuokra-asuntoyhtiöiden luonnollinen rahoituskanava. Edellä mainittujen rahoituslaitosten osuus kaupungin lainakannasta on 72 % (maaliskuu 2010). Maksuliikenteessä ja sijoitustoiminnassa toimitaan kotimaisten ja pohjoismaisten hyvän luottokelpoisuuden omaavien pankkien kanssa.

Kaupunginjohtaja toteaa edelleen, että kaupunginhallitus on antanut 17.11.2008 (§ 1364) harmaan talouden torjuntaa tavara- ja palveluhankintojen yhteydessä koskevan toimintaohjeen. Siinä on yksityiskohtaisesti ohjeistettu menettelytavat, joilla hankintojen yhteydessä harmaata taloutta pyritään torjumaan. Tällaisia toimenpiteitä ovat mm.

- selvitys palvelun tai tavaran toimittajan rekisteröitymisestä kauppa-, ennakkoperintä-, työnantaja- ja arvonlisäverovelvollisten rekisteriin

- selvitykset verojen ja lakisääteisten eläkevakuutusmaksujen maksamisesta

- selvitys hankittavaan palveluun sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista

Kaupunki luovuttaa sovituista hankinnoista toimittajatiedot veroviran-omaisille ja saa verottajalta ns. verohallintopalautteen siitä, miltä osin tavaran tai palvelun toimittajien rekisteröitymisessä on ollut verottajan rekistereihin nähden poikkeamia. Talous- ja suunnittelukeskus toimit-taa poikkeamatiedot edelleen asianomaisille virastoille, liikelaitoksille ja tytäryhteisöille tiedoksi ja mahdollisia toimenpiteitä varten.

Kaupungin johtajistolle raportoidaan myös säännöllisesti kolme kertaa vuodessa laadittavin seurantaraportein harmaan talouden torjunnan tilanteesta niin Suomessa kuin kaupunkikonsernissakin.

Kaupunginjohtaja toteaa vielä, että globaalin vastuun strategiaa koskeva esiselvitys on esitelty Khn iltakoulussa 2.11.2009. Talous- ja suunnittelukeskus valmistelee työryhmän toimeksiantoa. Nyt käsiteltävässä toivomusponnessa esitetyt asiat tulevat sisältymään em. toimeksiantoon.

1

VAPAAEHTOISTYÖN NEUVOTTELUKUNNAN NELJÄN JÄSENEN VAIHTUMINEN

Khs 2009-125

STJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää seuraavasti pyydetyt erot vapaaehtoistyön neuvottelukunnan jäsenyydestä ja valita neuvottelukunnan uusiksi jäseniksi vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudeksi

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

ero	uusi jäsen
yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirasto	yhteyspäällikkö Ulla Knus liikuntavirasto
projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskus	vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipio nuorisoasiainkeskus

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

ero	uusi jäsen
Tapani Tulkki (nuorisojärjestöt)	Pirjo Tolvanen (nuorisojärjestöt)
Vertti Kiukas (päihdejärjestöt)	Antti Honkonen päihdejärjestöt)

Pöytäkirjanote päätöksessä mainituille, vapaaehtoistyön neuvottelukunnalle (sihteeri Eija Bärlund-Toivonen), sosiaalivirastolle, terveyskeskukselle, nuorisoasiainkeskukselle, liikuntavirastolle, kulttuuriasiainkeskukselle, hallintokeskukselle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

ESITTELIJÄ Tapani Tulkki ja Vertti Kiukas pyytävät eroa vapaaehtoistyön neuvottelukunnan jäsenyydestä muuttuneiden työtehtävien perusteella. Tapani Tulkki on edustanut neuvottelukunnassa nuorisojärjestöjä ja kyseiset järjestöt esittävät uudeksi jäseneksi Pirjo Tolvasta. Vertti Kiukas on edustanut päihdejärjestöjä, jotka esittävät uudeksi jäseneksi Antti Honkosta.

Nuorisoasiainkeskus esittää vapaaehtoistyön koordinaattori Soili Voipiota projektipäällikkö Pirjo Mattilan tilalle.

Liikuntavirasto esittää, että yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahden tilalle nimetään yhteyspäällikkö Ulla Knus.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitus päätti 2.2.2009 § 151 asettaa toimikaudeksi 2009 – 2010 vapaaehtoistyön neuvottelukunnan ja valita siihen jäseniä seuraavasti:

kaupungin luottamushenkilöt

Ulla Halme

Pentti Mattila

Ritva Laitinen

Tuomo Jantunen

Antti Karila

kaupungin virastoja edustavat jäsenet

- vapaaehtoistyön koordinaattori Eeva Linna sosiaalivirastosta

- yhteyspäällikkö Veli-Matti Kallislahti liikuntavirastosta

- ylihoitaja Nina Ahlblad-Mäkinen terveyskeskuksesta

- projektipäällikkö Pirjo Mattila nuorisoasiainkeskuksesta

- kulttuurituottaja Sampo Laurikainen kulttuuriasiainkeskuksesta

vapaaehtoisyhteisöjä edustavat jäsenet

- Tapani Tulkki (nuorisojärjestöt)

- Vertti Kiukas (päihdejärjestöt)

- Heikki Suhonen (vammais- ja erityisjärjestöt)

- Elsa Ahlfors (vanhusjärjestöt)

- Helena Tikkanen (liikuntajärjestöt)

- Jukka-Pekka Vaittinen (seurakunnan diakoniatyö)

- Seppo Harjunpää (asukastoiminta)

- Doinita Negruti (muut järjestöt)

- Pia Metsähuone (lapsijärjestöt)

Samalla kaupunginhallitus päätti määrätä neuvottelukunnan puheenjohtajaksi em. toimikaudeksi Antti Karilan.

2

8.3.2010 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU TUOMAS RANTASEN TOIVOMUSPONSI: RIITTÄVÄT PALVELUT PÄIHDEONGELMAISTEN PERHEILLE

Khs 2009-2324

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Tuomas Rantanen) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Tuomas Rantaselle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Riittävät palvelut päihdeongelmaisten... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa 2009 - 2012 Kvsto hyväksyi samalla seuraavan toivomusponnen:

10 (31) ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että perheille, joissa on lasten ja/tai vanhempien päihdeongelma, on tarjolla riittävästi erilaisiin hoito- ja kuntoutustarpeisiin vastaavia, myös lääkkeettömiä, kuntoutuspalveluja.” (Tuomas Rantalainen, äänin 79-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Toivomusponnen johdosta on saatu sosiaalilautakunnan (9.2.2010) ja terveyslautakunnan (19.1.2010) lausunnot, jotka sisältyvät kokonaisuudessaan tämän asian liitteenä olevaan päätöshistoriaan.

Lautakunnat selostavat lausunnoissaan Helsingin kaupungin tarjoamia hoito- ja kuntoutuspalveluja eri ikäisille ja erilaisissa perhetilanteissa eläville päihdeongelmaisille. Lausunnoista ilmenee, että erilaisia, myös lääkkeettömiä, vaihtoehtoja on tarjolla.

1

VT HANNA-KAISA SIIMEKSEN TOIVOMUSPONSI: ESIKOULUN MARKKINOINTI

Khs 2009-2311

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Hanna-Kaisa Siimes) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Hanna-Kaisa Siimekselle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Hanna-Kaisa Siimeksen toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että esikoulua markkinoidaan nykyistä voimallisemmin ja erilaisia uusia markkinointiväyliä käyttäen sekä maahanmuuttajataustaisille että romanilapsiperheille." (Hanna-Kaisa Siimes, äänin 80-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnen johdosta on saatu opetuslautakunnan (26.1.2010) ja sosiaalilautakunnan (9.2.2010) lausunnot, jotka löytyvä kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Opetuslautakunta toteaa lausunnossaan mm, että Helsingissä esiopetusjärjestelyt ovat hallinnollisesti sosiaaliviraston alaisuudessa. Esiopetuksesta tiedottaminen on pääosin päivähoidon vastuulla. Opetusvirasto ja sosiaalivirasto tekevät tiivistä yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen alueella. Yhteistoimintaa kehitetään mm. yhteisen Ensio-verkon kautta.

Esikouluikäinen maahanmuuttajalapsi voi hakea paikkaa valmistavaan opetukseen. Valmistavaa opetusta järjestää opetusvirasto. Valmistavaa opetusta järjestetään maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, jotka eivät osaa riittävästi suomen kieltä voidakseen opiskella suomenkielisessä opetusryhmässä.

Opetusvirasto tiedottaa esiopetuksen järjestämisestä internet-sivustolla www.hel.fi > esiopetus, josta on linkki sosiaaliviraston internet-sivuille, josta löytyy tietoa esiopetuksesta.

Opetusviraston www.hel.fi -sivuille on avattu Info-pankki http://www.infopankki.fi/, joka tarjoaa maahanmuuttajille tietoa Suomesta 15 kielellä. Sivuilla on tietoa perusopetuksesta ja esiopetuksesta.

Opetusvirastossa on meneillään useita opetusministeriön ja opetushallituksen tukemia perusopetuksen laadun kehittämishankkeita, joissa tavoitteena on toimintakulttuurin ja -mallien sekä oppimisympäristön kehittäminen. Yksi näistä on romanilasten perusopetuksen tukeminen
-hanke, jonka tavoitteena on kehittää romanikodin ja koulun välistä yhteistyötä.

Sosiaalilautakunta toteaa lausunnossaan esiopetuksen osalta mm., että lähes yhdeksänkymmentä prosenttia viisivuotiaista muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista lapsista on päivähoidon piirissä. Päivähoidon kautta perheet saavat oikeaan aikaan ja ohjaavasti tiedon esiopetuksen alkamisesta seuraavana vuonna.

Kunnallisen esiopetuksen kattavuus ikäluokasta on Helsingissä noin 91 %. Ulkopuolelle jäävistä osa on valtion kouluissa järjestettävässä esiopetuksessa, eri kieliryhmien omissa kouluissa tai esiopetuspaikoissa ja huomattavan suuri osa koostuu niistä lapsista, jotka syystä tai toisesta oleskelevat muualla Suomessa tai ulkomailla, vaikka ovatkin kirjoilla Helsingissä.

Kotona lapsiaan hoitavat maahanmuuttajaperheet saavat tietoa ja opastusta varhaiskasvatuksesta, sen merkityksestä lapselle sekä päivähoitoon ja esiopetukseen hakemisesta monesta eri lähteestä.

Sosiaaliviraston maahanmuuttoyksikkö huolehtii varhaiskasvatuksesta tiedottamisesta pakolaisina Helsinkiin tuleville perheille. Yksityiset asettautumispalvelut vastaavat työperäisten maahanmuuttajaperheiden varhaiskasvatustiedon saannista.

Lapsiperheiden palvelujen kotoutumiskurssitoiminta perhetalo Sahramissa ja Chili-projektissa antaa kotona lapsiaan hoitaville äideille kielen alkeiden lisäksi tietoa lapsen hoidosta, kasvatuksesta ja varhaiskasvatuksen tavoitteista sekä päivähoidon kanssa yhteistyössä tarvittavan kielen oppimisesta. Myös leikkipuistojen kotoutumiskerhot ja vertaisryhmät välittävät tietoa.

Neuvolapalvelut, leikkipuistot ja varhaisen tuen toiminta täydentävät tiedottamista ja varhaiskasvatukseen ohjaamista kaikkien maahanmuuttajien osalta. Myös aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutuksissa annetaan tietoa varhaiskasvatuksesta. Lähiörahaston avulla päivähoito työstää informaatiosivujaan eri kielille. Osassa leikkipuistoja ohjataan vuonna 2010 tehostetusti maahanmuuttajavanhempia etsimään tietoa myös sähköisistä viestimistä.

Vaarassa jäädä tiedon tavoittamattomiin ovat ne kotiäidit, joilla ei ole kielitaitoa ja jotka eivät osallistu mainituille Sahramin, Chilin tai jonkun muun järjestämälle kotoutumiskurssille, jossa lastenhoito olisi kurssin ajan turvattu. Näiden äitien määrää selvitetään parhaillaan Maahanmuuttajataustaisten, lapsia kotona hoitavien aikuisten suomen/ruotsin kielen opetuksen järjestäminen -työryhmässä. Osa äideistä on vaarassa jäädä ilman kielitaitoa, jolloin he eivät myöskään saa tietoa esiopetuksesta ja varhaiskasvatuksen merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle.

Maahanmuuttajataustaisten lasten suomen kielen taidon kehityksen kannalta on tärkeää, että lapset tulisivat edes osapäiväisen varhaiskasvatuksen piiriin jo ennen esiopetusikää.

Esiopetuksen alkamisesta tiedotetaan vuosittain päiväkodeissa kaikille perheille ennen esiopetukseen hakuaikaa. Henkilökunta varmistaa, että maahanmuuttajataustaiset perheet saavat esiopetukseen hakemisessa mahdollisesti tarvitsemansa avun.

Leikkipuistot tiedottavat ilmoitustauluillaan esiopetukseen hakemisesta. Lastenneuvolat muistuttavat esiopetuksesta 5-vuotistarkastuksen yhteydessä ja tiedottavat siitä ilmoitustauluillaan. Esiopetukseen hakemisesta tiedotetaan Helsingin sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Vartissa viikkoa ennen varsinaista hakupäivää. Esiopetuksesta on tietoa myös sosiaaliviraston Internet-sivuilla.

Päivähoidossa tehostetaan vielä esiopetuksesta tiedottamista mm. siten, että tutkitaan mahdollisuutta lähettää monikielinen tiedote esiopetukseen hakemisesta jokaiselle esiopetusikään tulevalle lapselle. Varhaiskasvatukseen ohjaamista tehostetaan yhteistyössä neuvolan kanssa lasten nelivuotistarkastusmallin kehittämisen yhteydessä. Tiedotteet varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta lähetetään myös maahanmuuttajien neuvontapisteeseen ja muihin maahanmuuttajataustaisten perheiden usein käyttämiin palvelu- ja toimintapisteisiin kuten esim. kultuurikeskus Caisaan ja Stoaan, maahanmuuttajien yhdistyksiin ja kotoutumiskursseille. Romaniperheille esiopetuksesta tiedotetaan romanien sosiaaliohjaajien kautta.

Esittelijä kehottaa sosiaali- ja opetusvirastoa yhdessä valmistelemaan monikielisen tiedotteen esiopetusikään tulevien lasten vanhemmille. Tiedotteessa kerrotaan esiopetukseen hakemisesta, maksuttomuudesta ja merkityksestä koulun aloitukseen valmistautumisessa.

2

VT LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI: LIIKUNTA- JA URHEILUMAHDOLLISUUKSIEN LISÄÄMINEN LAPSILLE

Khs 2009-2315

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Laura Kolbe) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Laura Kolbelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Laura Kolben toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että selvitetään mahdollisuuksia lisä liikunta- ja urheilumahdollisuuksien lisäämistä lapsille, joiden vanhemmat eivät itse vie lapsiaan harrastuksiin." (Laura Kolbe, äänin 77-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnen johdosta on saatu liikuntalautakunnan lausunto (26.1.2010), joka löytyy kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon, jossa todetaan mm., että lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun yhteydessä selvitettiin 7-12 ‑vuotiaiden lasten arkea ja vapaa-ajan viettoa. Tulosten mukaan liikunta on lasten ylivoimaisesti suosituin harrastus. Lapsista 73 % harrasti liikuntaa, tytöistä 70 % ja pojista 75 %. Tutkimus vahvisti myös sen, että perheen taloudellisilla resursseilla on vaikutusta lasten ja nuorten harrastuksiin. Yhden vanhemman kanssa asuvat lapset ovat joutuneet luopumaan harrastuksistaan useammin kuin ydinperheessä asuvat.

Lasten ja nuorten liikuntaa voidaan lisätä rakentamalla liikuntaan innostavia lähiliikuntapaikkoja yhteistyössä opetusviraston, rakennusviraston ja muiden toimijoiden kanssa. Tärkeitä liikuntaympäristöjä ovat koulujen piha-alueet, puistojen leikkipaikat ja kentät sekä kevyen liikenteen väylät. Liikuntatoimi on toteuttanut lähiliikuntapaikkoja mm. Lauttasaareen, Latokartanoon ja Jakomäkeen sekä Taliin.

Osana Terveellinen kaupunginosa ‑hanketta Herttoniemen peruspiirissä kehitetään lähiliikuntapaikkojen arviointityökalu, jonka avulla voidaan löytää ne kehitettävät kohteet, joihin voidaan kohdentaa yhteistyössä resursseja yli hallintokuntarajojen. Näin saadaan sekä koulujen että päiväkotien pihat rakennettua kaikkien käytettävissä oleviksi lähiliikuntapaikoiksi. Tavoitteena on saada olemassa olevat alueet tehokkaampaan ja laajempaan käyttöön.

Liikuntaviraston uimahallien, maauimaloiden, tekojääratojen, monitoimihallien ja muiden liikuntapaikkojen käyttömaksut ovat edullisia tai osin ilmaisia lapsille ja nuorille.

Liikuntavirasto järjestää yhdessä liikuntaseurojen kanssa ohjattua liikuntaa koulujen loma-aikoina ja liikuntaa erityisryhmiin kuuluville lapsille. Yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa järjestetään lasten liikunnallista iltapäiväkerhotoimintaa, jonka kohderyhmänä on erityisesti liikunnasta syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat lapset. Iltapäivätoiminnan avulla voidaan saavuttaa niitä lapsia ja nuoria, joita vanhemmat eivät erikseen vie lapsiaan liikuntaharrastusten pariin. Liikuntatoimen omat resurssit ovat kuitenkin varsin rajalliset ja nykyisillä resursseilla ei toimintaa pystytä lisäämään.

Lähiöliikunnan ja liikuntaviraston uusin toimintamuoto on kokeiluna käynnistetty nuorille suunnattu FunAction toiminta Itä-Helsingissä. Toiminta on harrasteliikunta toimintaa, jonka tavoitteena on tarjota nuorille terveyttä ja kuntoa kohottavia liikuntatunteja mukavassa kaveriporukassa ilman kilpailullisia tavoitteita. Liikuntapassi tarjoaa nuorille mahdollisuuden kokeilla ja osallistua erilaisiin itseään kiinnostaviin liikuntamuotoihin lähellä oma toimintaympäristöään. Lisäksi FunAction toiminta sisältää nuorten lomilla järjestettäviä maksuttomia tapahtumia. Toiminnan onnistumiseksi vahvistetaan yhteistyötä muiden alueella toimivien hallintokuntien sekä liikuntajärjestöjen kanssa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on useita liikuntaan liittyviä kärkihankkeita ”Lasten ja nuorten osallisuus ja yhteisöllisyys vahvistuvat” tavoitealueeseen liittyen.

Kaupunginhallitus on myöntänyt 21.12.2009 eri hallintokunnille lasten ja nuorten edistämiseen tarkoitettua määrärahaa suunnitelmaan liittyvien hankkeiden toteuttamiseen vuosille 2010 – 2012. Liikuntatoimelle myönnettiin määrärahaa hankkeisiin, joiden tavoitteena on lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisy liikunnan keinoin sekä koululaisten iltapäivätoiminnan kehittäminen. Kaikissa hankkeissa keskeisimmät yhteistyökumppanit ovat kaupungin eri hallintokunnat sekä liikuntaseurat.

3

VT SIRPA ASKO-SELJAVAARAN TOIVOMUSPONSI: LIIKUNTAPAIKKOJEN JA -MAHDOLLISUUKSIEN TASAPUOLISUUS

Khs 2009-2327

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 4.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Sirpa Asko-Seljavaara) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Sirpa Asko-Seljavaaralle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hyttinen Hannu, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36683

LIITE

Vt Sirpa Asko-Seljavaaran toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 4.11.2009 Helsingin lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009 – 2012 (asia 3) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että liikuntapaikat ja –mahdollisuudet kohdistetaan tasapuolisesti tytöille ja pojille." (Sirpa Asko-Seljavaara, äänin 69-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnen johdosta on saatu liikuntalautakunnan lausunto (26.1.2010), joka löytyy kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valmistelun yhteydessä selvitettiin helsinkiläisten 7-12 ‑vuotiaiden lasten arkea ja vapaa-ajan viettoa. Tulosten mukaan liikunta on lasten ylivoimaisesti suosituin harrastus. Lapsista 73 % harrasti liikuntaa, tytöistä 70 % ja pojista 75 %. Tyttöjen liikunnan harrastaminen vähenee selvästi iän myötä. Vielä yhdeksänvuotiaina tytöt harrastivat liikuntaa poikia enemmän, mutta jo kymmenvuotiaina tilanne muuttui. Tämän jälkeen liikunnan harrastaminen oli suositumpaa poikien kuin tyttöjen keskuudessa.

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että liikuntavirasto huolehtii mm. liikuntapaikkarakentamisesta ja jakaa avustuksia liikuntajärjestöille. Liikuntapaikkarakentamiseen käytetään vuosittain noin 20 miljoonaa euroa.

Liikuntapaikoilla voi yleensä harrastaa useaa lajia, joten kumpikin sukupuoli löytää omalle mielenkiintonsa kohteelle liikuntapaikan. Viime vuosina liikuntatoimi on lisännyt lähiliikuntapaikkojen rakentamista.

Liikuntaseurojen tehtävänä on tarjota lapsille ja nuorille liikuntatoimintaa niin harrastus- kuin kilpailupohjalta. Lasten liikuntaa on aktivoitu antamalla liikuntatilat maksutta liikuntaseurojen käyttöön. Lisäksi liikuntaseuroja on tuettu taloudellisesti ja myös silloin keskeisenä painopisteenä on ollut lasten ja nuorten toiminnan tukeminen. Liikuntajärjestöjen avustuskriteereissä ei ole otettu huomioon erityisesti sukupuolinäkökulmaa.

Helsinkiläisissä liikuntaseuroissa on noin 100 000 jäsentä. Arviolta heistä on tyttöjä noin 20 % ja naisia noin 25 %. Miehiä on noin 30 % ja poikia noin 25 %. Aktiiviharrastajista alle 19 -vuotiaiden kohdalla poikien ja tyttöjen ero on ollut merkittävämpi. Tyttöjä aktiiviharjoittelijoista on vähemmän noin 40 %.

Liikuntavirasto on kehittämässä liikuntaseura-avustusten jakokriteereitä ja menettelytapoja. Tässä yhteydessä jakokriteereitä tarkastellaan myös tasa-arvon näkökulmasta.

Liikuntavirasto järjestää ja aktivoi lasten ja nuorten liikunnan peruspalveluita, jotka ovat hyvinvointisuunnitelman mukaista ennalta ehkäisevää toimintaa ja lisäävät lasten sekä nuorten hyvinvointia. Toiminta on pääsääntöisesti lasten uimakoulutoimintaa, liikuntaa koulujen loma-aikoina ja liikuntaa erityisryhmiin kuuluville lapsille. Yhteistyössä liikuntaseurojen kanssa järjestetään lasten liikunnallista iltapäiväkerhotoimintaa. Liikuntaviraston tuottamien palvelujen asiakkaina on yhtä paljon sekä tyttöjä että poikia. Toimintaa ei järjestetä erikseen tytöille tai pojille, vaan kaikki toiminta on suunnattu tasapuolisesti molemmille sukupuolille.

Lisäksi esittelijä toteaa, että vuoden 2011 talousarvioehdotuksen raami ja talousarviosuunnitelmaehdotuksen 2011–2013 laatimisohjeissa on sukupuolivaikutusten arviointi (SUVAUS) valmisteluohjeena palvelujen kohdistamisen suunnittelussa.

4

VT OUTI ALANKO-KAHILUODON TOIVOMUSPONSI: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN VÄHENTÄMINEN

Khs 2009-2393

SJ Kaupunginhallitus päättänee

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymän toivomusponnen (Outi Alanko-Kahiluoto) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Outi Alanko-Kahiluodolle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Vt Outi Alanko-Kahiluodon toivomusponsi... Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyessään 11.11.2009 talousarvion vuodeksi 2010 ja taloussuunnitelman vuosiksi 2010 - 2012 (asia 13) Kvsto hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

"Kaupunginvaltuusto edellyttää, että nuorten syrjäytymisen vähentämiseksi Helsingin kaupunki edistää eri tavoin oppilaitosten ja työpajojen välistä yhteistyötä." (Outi Alanko- Kahiluoto, äänin 44-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Ponnen johdosta on saatu opetuslautakunnan lausunto (16.2.2010), joka löytyy kokonaisuudessaan liitteenä olevasta päätöshistoriasta.

Esittelijä viittaa saatuun lausuntoon ja toteaa, että ammatilliset oppilaitokset ja työpajat toteuttavat laaja-alaista yhteistyötä, jota on kehitetty ja monipuolistettu. Työpajatoiminnan perustehtävään kuuluu vähintään kahden oppilaitoskäynnin organisointi jokaiselle pajanuorelle, joita toteutetaan ensisijaisesti Helsingin kaupungin ammatillisiin oppilaitoksiin, mutta myös muihin lähialueen oppilaitoksiin, joihin nuorilla on mahdollisuus sijoittua opiskelemaan. Pajajakson aikana on mahdollisuus suorittaa ammatillisen perustutkinnon näytön osia. Työpajat ovat tarjonneet mahdollisuuden suorittaa opetussuunnitelman mukaisia työssäoppimisjaksoja niille ammatillisten oppilaitosten nuorille, jotka eivät suoriudu jaksostaan ilman tukea. Ammatillisten oppilaitosten opinto-ohjaajat ja työpajojen henkilöstö tekevät tiivistä yhteistyötä. Yhteistyön tuloksena on käynnistetty esim. pilottikokeilu, jossa Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Haagan yksikön maahanmuuttajien ammatilliseen koulutukseen valmistava ryhmä toimii Metallica-pajalla. Ammatilliseen koulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen (ammattistartti) opettajien ja ryhmävastaavien kanssa on sovittu yhteistyöstä ja pajanuorten ohjaamisesta oppilaitokseen jo pajajakson aikana.

Esittelijä toteaa lisäksi, että oppilaitosten ja työpajojen välistä yhteistyötä on kehitetty ja sen edistäminen on tärkeää. Osaltaan se vähentää ja estää nuorten syrjäytymistä.

5

RISKIENHALLINTA KIVIMÄKI OY:N OIKAISUVAATIMUS HENKILÖSTÖN KEHITTÄMISPALVELUT -LIIKELAITOS OIVA AKATEMIAN TOIMITUSJOHTAJAN PÄÄTÖKSESTÄ 22.12.2009, 1012 §

Khs 2010-30

SJ Kaupunginhallitus päättänee hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos Oiva Akatemian esittämillä ja vastaselityksen osalta esityslistalta ilmenevillä perusteilla hylätä Riskienhallinta Kivimäki Oy:n oikaisuvaatimuksen Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos Oiva Akatemian toimitusjohtajan 22.12.2009,1012 §, tekemästä päätöksestä koskien turvallisuuskoulutuksen puitejärjestelyn hankintaa.

Pöytäkirjanote Riskienhallinta Kivimäki Oy:lle muutoksenhakuohjein sekä jäljennöksin hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja Oiva Akatemian lausunnoista, Oiva Akatemialle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Tapiolinna Hilkka, vs. kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Riskienhallinta Kivimäki Oy:n oikaisuvaatimus 10.1.2010
	Liite 2	Riskienhallinta Kivimäki Oy:n tarjous 20.11.2009
	Liite 3	Oiva Akatemian tarjouspyyntö 20.10.2009
	Liite 4	Riskienhallinta Kivimäki Oy:n oikaisuvaatimus... Päätöshistoria
	Liite 5	Riskienhallinta Kivimäki Oy:n vastaselitys15.2.2010

ESITTELIJÄ Asiasta on saatu hallintokeskuksen oikeuspalveluiden sekä Oiva Akatemian lausunnot. Saadut lausunnot löytyvät kokonaisuudessaan päätöshistoriasta, joka on liitteenä 4.

Helsingin kaupungin henkilöstön kehittämispalvelut -liikelaitos Oiva Akatemian toimitusjohtaja päätti 22.12.2009, 1012 §, hylätä Riskienhallinta Kivimäki Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena turvallisuuskoulutuksen puitejärjestelyn kilpailutuksen yhteydessä. Esittelijä viittaa oikaisuvaatimukseen sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja Oiva Akatemian lausuntoihin.

./. Riskienhallinta Kivimäki Oy on tehnyt 11.1.2010 toimitusjohtajan päätöksestä oikaisuvaatimuksen, jossa se vaatii päätöksen kumoamista ja että asiassa suoritetaan uusi tarjousvertailu. Oikaisuvaatimus on liitteenä 1.

Hallintokeskuksen oikeuspalvelut toteaa lausunnossaan (2.2.2010) mm., että julkisia hankintoja koskevissa asioissa viranomaisen harkintavallan olevan siten rajoitettu, että ennalta ilmoitetun valintaperusteen mukaisesti tarjouksista on valittava joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin.

Oiva Akatemian toimitusjohtajan päätöksen mukaan Riskienhallinta Kivimäki Oy:n tarjous oli hylättävä tarjouspyynnön vastaisena perusteella, että 16.12.2009 päivätyn hankintamuistion mukaan tarjoaja ilmoittaa noudattavansa konsulttitoiminnan yleisiä ehtoja (KSE 1995), kun tarjouspyynnössä on edellytetty noudatettavan julkisten hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JYSE 1994). Hankintailmoituksessa ei ole sallittu vaihtoehtoisten tarjousten tekemistä.

Hakija on oikaisuvaatimuksensa perusteena esittänyt, että Riskienhallinta Kivimäki Oy:n tarjous on tarjouspyynnön mukainen sillä perusteella, että hakija on nimenomaisesti tarjouksessaan maininnut, että ”sisältö on tarjouspyyntönne mukainen”. Oikeuspalvelut toteaa, että arviointi kuuluu aina yksinomaan hankintayksikölle, jolla on harkintavalta vähimmäisvaatimusten asettamisessa, ja se on velvollinen hankintalain 2 §:n mukaan noudattamaan ennalta asettamiaan perusteita turvatakseen tasapuolisen, syrjimättömän ja avoimen hankintaprosessin. Hakija esittää lisäksi perusteeksi sen, että tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa on sopimusasiakirjojen keskinäinen pätevyysjärjestys, jossa sovellettavaksi tulevat JYSE 1994- ehdot ovat soveltamisjärjestyksessä ennen palvelutuottajan tarjousta. Hakijan mukaan kyseinen soveltamisjärjestys yhdessä sen seikan kanssa, että hakija on tarjouksessaan maininnut tarjouksen olevan tarjouspyynnön mukainen osoittaa, ettei tarjousta olisi tullut hylätä tarjouspyynnön vastaisena. Oikeuspalvelut toteaa, että mikäli hankintayksikkö olisi hyväksynyt Riskienhallinta Kivimäki Oy:n tarjouksen ehdolla, että hankintasopimukseen sovelletaan hakijan määräämiä vakioehtoja, se olisi suosinut perusteettomasti hakijaa hyväksymällä sille eri sopimusehdot kuin muille tarjouskilpailuun osallistuneille. Sopimusehtojen asettamilla määräyksillä on usein suora vaikutus tarjouksen hintaan, jolloin hakijan tarjous olisi ollut omiaan vääristämään koko hankintamenettelyn tarkoituksen. Markkinaoikeus on ratkaisukäytännössään linjannut (esim. MaO 309/09), että sopimusehtojen muuttaminen vaikuttaa olennaisesti tarjousten sisältöön ja niiden vertailukelpoisuuteen. Markkinaoikeuden linjauksen mukaan olennainen sopimusehtoihin puuttuminen edellyttää hankintayksiköltä tarjouksen hylkäämistä.

Oiva Akatemia toteaa lausunnossaan (1.2.2010) mm., että hankintailmoituksessa ei ole sallittu vaihtoehtoisten tarjousten tekemistä.

./. Oikaisuvaatimuksen tekijälle on annettu tilaisuus antaa vastaselityksensä oikeuspalveluiden ja Oiva Akatemian lausunnoista. Vastaselitys on liitteenä 5.

Esittelijä toteaa vastaselityksessä esitetystä vielä, että tarjoaja ei voi arvioida tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta, vaan se on hankintayksikön tehtävä. Hankintayksikkö ei saa ottaa tarjouskilpailuun sellaista tarjoajaa, jonka tarjous ei täytä tarjouspyynnön ehtoja. Tarjousaika on mennyt umpeen, eikä tarjousta voi muuttaa. Sopimus tehdään samansisältöisenä kuin sopimusluonnoksessa on edellytetty. Hankintasopimusta koskevat ehdot on aina oltava selvillä jo tarjouspyyntövaiheessa, jotta tarjoajat ovat tietoisia, mihin sitoutuvat. Markkinaoikeuden ratkaisu 309/09 on relevantti tässä tapauksessa.

Esittelijä katsoo edellä mainittuun hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ja Oiva Akatemian lausuntoihin viitaten, että oikaisuvaatimus on hylättävä, koska ei ole esitetty laillisuus- eikä tarkoituksenmukaisuusperusteita, joiden johdosta päätöstä olisi muutettava.

Asiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävänä Khn kokouksessa.

1

KÄPYLÄN KORTTELEIDEN 871 JA 952 SEKÄ TONTTIEN 950/1, 951/2 JA 25003/1 (KISAKYLÄ) RAKENNUSKIELLON PIDENTÄMINEN (NRO 11958)

Khs 2010-367

KAJ Kaupunginhallitus päättänee pidentää 25. kaupunginosan (Käpylän) kortteleiden nro 871 ja 952, korttelin nro 950 tontin nro 1, korttelin nro 951 tontin nro 2 ja korttelin nro 25003 tontin nro 1 rakennuskieltoaikaa 19.4.2012 saakka.

Maankäyttö- ja rakennuslain 202 §:n ja tämän esityslistan Kj/2 kohdassa päätetyn perusteella tämä päätös tulee voimaan ennen kuin se on saanut lainvoiman.

Kuulutettava sekä pöytäkirjanote karttaliitteineen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja rakennuslautakunnalle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Rakennuskieltokartta nro 11958 (Käpylän korttelit 871 ja 952 ym; Kisakylä)
	Liite 2	Käpylän kortteleiden 871 ja 952 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Rakennuskielto on voimassa edellä mainituilla alueilla 19.4.2010 saakka. Tontit sijaitsevat Koskelantien ja Sofianlehdonkadun varrella.

Taustaa Kisakylän alue Käpylässä on yleiskaava 2002:ssa merkitty kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota kehitetään siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät. Kisakylän talot on rakennettu 1952-vuoden olympialaisten kilpailijoiden majoitusta varten. Kisakylä on yksi modernin arkkitehtuurin merkittävistä kohteista Helsingissä.

Asemakaava Alueella on voimassa asemakaavat nro 3295 ja nro 3296 (molemmat vahvistettu 11.11.1952). Asemakaavoissa on määrätty tonteille rakennusalat ja enimmäiskerrosluku sekä istutusmääräyksiä. Voimassa olevilla asemakaavoilla ei pystytä turvaamaan kulttuurihistoriallisten ja rakennustaiteellisten arvojen säilymistä. Asemakaavat ovat suurelta osin vanhentuneita.

Suunnittelutilanne Alueelle tullaan tekemään asemakaavan muutos, jossa alueen ja rakennusten suojelu otetaan huomioon sekä asemakaavamerkinnät ja ‑määräykset ajantasaistetaan. Työ sisältyy kaupunkisuunnitteluviraston toimintasuunnitelmaan. Asemakaavan muutosehdotus tultaneen esittelemään kaupunkisuunnittelulautakunnalle loppuvuodesta 2010. Rakennuskielto on tarpeellinen, jotta kaavoitusprosessin aikana voitaisiin turvata suojeluarvojen säilyminen mm. rakennuksia peruskorjattaessa.

Kaupunki omistaa kaikki alueen tontit. Tontit on vuokrattu edelleen.

Rakennuskiellon jatkaminen

Kaavoituksen keskeneräisyyden vuoksi tulisi rakennuskieltoa jatkaa alueella kahdella vuodella eli 19.4.2012 saakka maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n 2 momentin perusteella (kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston piirustus nro 11958/11.2.2010).

Esittelijä toteaa, että päätösehdotus on kaupunkisuunnittelulautakunnan esityksen mukainen.

2

SIMONAUKION PYSÄKÖINTI OY:N OSAKKEIDEN OSTAMINEN FINNLINES OYJ:LTÄ

Khs 2010-418

KAJ Kaupunginhallitus päättänee

- oikeuttaa kiinteistölautakunnan ostamaan Finnlines Oyj:ltä Simonaukion Pysäköinti Oy -nimisen yhtiön osakkeet nro 56 - 110 yhteensä 1 650 000 euron suuruisella kauppahinnalla sekä muutoin liitteenä olevan kauppakirjan mukaisilla ehdoilla, ja

- myöntää lautakunnalle edellä mainittujen osakkeiden ostamista varten 1 650 000 euron suuruisen määrärahan ja kaupasta maksettavan varainsiirtoveron suorittamista varten 26 400 euron suuruisen määrärahan vuoden 2010 talousarviokohdasta 8 22 19 Arvopaperit, muut kohteet.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Finnlines Oyj:n kirje
	Liite 2	Tilintarkastajan lausunto
	Liite 3	Kauppakirjaluonnos
	Liite 4	Kiinteistölautakunnan esityslistateksti 23.2.2010
	Liite 5	Simonaukion Pysäköinti Oy:n osakkeiden ostaminen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Asian tausta Kaupunki ja Finnlines Oyj omistavat yhdessä puoliksi Simonaukion Pysäköinti Oy:n koko osakekannan, 110 osaketta. Yhtiö omistaa Kampin Narinkkatorin ja Scandic-hotellin välissä olevan maanalaisen pysäköintilaitoksen, jossa on yhteensä 110 pysäköintipaikkaa.

Pysäköintilaitos rakennettiin ennen Kampin uuden keskuksen rakennustöiden käynnistymistä. Tarkoitus oli paitsi helpottaa Scandic-hotellin toimintaa Kampin rakennustöiden aikana, myös varautua Finnlinesin pääkonttorihankkeen toteuttamiseen, jota varten kaupunki oli tuolloin varannut yhtiölle tontin. Kampin pääkonttorihanke ei koskaan toteutunut, mutta pysäköintilaitoksen 55 osaketta jäivät kuitenkin Finnlinesin omistukseen.

Kaupungin ja Finnlinesin välillä oli tonttivarauksen kanssa rinnan voimassa 14.12.1999 allekirjoitettu osakassopimus, jonka mukaan Finnlines on velvollinen luovuttamaan omistamansa pysäköintiyhtiön osakkeet kaupungille samaan hintaan, jonka Finnlines on paikoista maksanut, mikäli Finnlinesin Kampin keskuksen alueeseen sisältyvä tontinvaraus raukeaa.

Neuvottelut ja sopimus Finnlinesin osakekannan lunastamiseksi

Finnlinesin ja kaupungin kesken on käyty neuvotteluja Finnlinesin osakkeiden lunastamisesta kaupungille osakassopimuksen mukaisesti. Finnlines on asiasta käydyissä neuvotteluissa todennut, että yhtiö hyväksyy neuvottelujen lähtökohdaksi osakassopimuksen lunastusperiaatteen. Samalla se on kuitenkin edellyttänyt, että ottaen huomioon kulunut sopimusaika, osakkeiden arvonnousu tulisi ottaa huomioon lunastushinnassa.

Simonaukion Pysäköinti Oy:n tilintarkastajan lausunnon mukaan yhtiön taseen osoittaman osakepääoman ja rakennusrahaston yhteismäärä on noin 3 miljoonaa euroa, josta Finnlinesin osuus on puolet. Laitoksen valmistuessa vuonna 2001 autopaikan hinta oli siten noin 27 500 euroa.

Finnlinesin kanssa käydyissä neuvotteluissa osakkeiden lunastushinnaksi on päädytty esittämään yhteensä 1 650 000 euroa eli 30 000 euroa/osake/autopaikka. Hinta ylittää osakassopimuksen perustella laskettavan lunastushinnan, mutta alittaa keskustassa maksetut autopaikkojen hinnat selvästi. Esimerkiksi Kamppiparkki Oy:n osakkeiden kauppahinta on viime vuosina ollut tasolla noin 50 000 euroa. Edelleen Elielinaukion Pysäköinti Oy:n osakekantaa vuonna 2008 myytäessä myyntihinnaksi muodostui noin 70 000 euroa/autopaikka.

Simonaukion Pysäköinti Oy:n osakkeiden lunastushintaa voidaan siten pitää hyvin kohtuullisena. Koska kaupunki omistaa jo nykyisin 50 % yhtiön osakekannasta, kaupungin kannalta on erityisen perusteltua saada itselleen myös loppuosa yhtiön osakekannasta ja päätösvallasta yhtiössä. Investoinnin nettotuotto esitetyllä lunastushinnalla on 6,1%. Yhtiöön sijoitetun pääoman nettotuoton perusteella laskettu sijoituksen tuotto on alimmillaan ollut 5,34 % ja on vuoden 2009 alusta alkaen
6,64 %.

Laitoksen operaattori on BK-Group Oy, jonka voimassa oleva vuokrasopimus päättyy 31.12.2013.

Kiinteistölautakunta esittää käytyjen neuvottelujen tuloksena, että kaupungin tulisi kaupunginhallituksen konsernijaoston liikelaitoksia ja konserniyhteisöjä koskevien omistajapoliittisten linjausten mukaisesti lunastaa Simonaukion Pysäköinti Oy:n käyttämättä jääneet osakkeet osakassopimuksen mukaisesti saadakseen ne kokonaan omistukseensa. Myöhemmin kaupunki voi vastaavasti tarkoituksenmukaisin tavoin luopua hankkimastaan omistuksesta.

Kauppakirjan ehdot Ehdotus kauppakirjaksi on esityslistan liitteenä.

Sen mukaisesti osakkeiden omistusoikeus ja pysäköintipaikkojen hallintaoikeus siirtyy kaupungille kauppakirjan allekirjoituksen yhteydessä samalla kun kauppahinta maksetaan.

Samalla myyjä luopuu operaattorin kanssa solmitusta vuokrasopimuksesta ja sovitut oikeudet muun muassa autopaikkavuokriin siirtyvät kaupungille.

Lisäksi Finnlines Oyj:n edustajat yhtiön hallituksessa jättävät paikkansa, jolloin kaupunki voi nimetä heidän tilalleen uudet hallituksen jäsenet keväällä pidettävässä yhtiön varsinaisessa yhtiökokouksessa.

Esittelijä toteaa, että kiinteistölautakunnan esitys on perusteltu ja kaupungin edun mukainen. Konsernijaostolle esitetään uuden hallituksen nimeämistä kaupan toteuduttua pidettävässä yhtiökokouksessa.

3

KIINTEISTÖVIRASTON TILAKESKUKSEN TILAPALVELUYKSIKÖN HALLI- JA ULKOMYYNNIN PÄÄLLIKÖN VIRAN NIMIKKEEN MUUTTAMINEN VUOKRAUSPÄÄLLIKÖKSI

Khs 2010-227

KAJ Kaupunginhallitus päättänee muuttaa kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalveluyksikön halli- ja ulkomyynnin päällikön viran (vakanssinumero 081013) nimikkeen 1.7.2010 lukien vuokrauspäälliköksi.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Kiinteistöviraston tilakeskuksen tilapalveluyksikön... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Vakanssin nykyinen haltija siirtyy eläkkeelle 1.7.2010 lukien. Kaupunginjohtajan johtajistokäsittelyssä asettama tilahallinnon organisaation edelleen kehittämistä selvittänyt työryhmä ehdotti 18.12.2010 jättämässään mietinnössä halli- ja ulkomyyntiyksikön tehtävien uudelleenjärjestelyä kiinteistöviraston, rakennusviraston ja Helsingin Tukkutorin kesken. Halli- ja ulkomyynnin päällikön nykyisistä tehtävistä halli- ja torikauppaan liittyvän vuokraustoiminnan tehtävät siirrettäisiin tilakeskukselta Helsingin tukkutorille, mutta mm. kaupungin omistamien ravintolakiinteistöjen ja mahdollisesti kioskien vuokraus jäisi tilakeskukseen.

Tilakeskuksen hallinnassa olevien kaupungin tilojen vuokraaminen kaupungin ulkopuolisten toimijoiden käyttöön tapahtuu toimitilapäällikön johdolla neljän vuokraneuvottelijan toimesta. Ulkoinen vuokraus on varsin laajaa, ulkoisessa vuokrauksessa on noin 580 000 m² , sopimuksia on noin 1 800 kpl ja vuokratulot ovat noin 40 miljoonaa euroa vuodessa.

Ulkoisen vuokraustoiminnan kehittäminen on tarpeen tilojen tehokkaan käytön turvaamiseksi ja yritysten palvelun kehittämiseksi. Halli- ja ulkomyynnin päällikön virka tulisi siksi muuttaa vuokrauspäällikön viraksi, jonka vastuualueena olisi ulkoinen vuokraus. Vuokrauspäällikkö johtaisi ja kehittäisi vuokraustoimintaa toimitilapäällikön alaisena ja toimisi myös toimitilapäällikön sijaisena.

Esittelijä toteaa, että vuokrauspäällikkö -nimike kuvaa selkeämmin tehtävän muuttuvaa sisältöä ja asemaa organisaatiossa, kun taas nykyinen halli- ja ulkomyynnin päällikkö -nimike viittaa suppeampaan ja osin muualle siirrettäväksi esitettyyn tehtäväkenttään, josta nyt ei enää pelkästään ole kysymys.

Henkilöstökeskus on antanut puoltavan lausunnon nimikkeen muutoksesta.

4

TONTIN VARAAMINEN TUOTANTOTALO WERNE OY:LLE TUOTANTO- JA STUDIOTALON RAKENTAMISTA VARTEN (KONALA, TONTTI 32046/5)

Khs 2010-317

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata Helsingin kaupungin 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32046 tontin nro 5 Tuotantotalo Werne Oy:lle 31.12.2010 saakka tuotanto- ja studiorakennuksen suunnittelua ja rakentamista varten seuraavin ehdoin:

1 Varauksensaajan on laadittava suunnitelmat tontin rakentamiseksi yhteistyössä kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa sekä esitettävä ennen maanvuokrasopimuksen tekemistä selvitys hankkeen toteutuksesta ja rahoituksesta.

2 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, mikä varauksensaajalle saattaa aiheutua siksi, että tonttia koskevaa pitkäaikaista maanvuokrasopimusta ei aikanaan voida solmia.

Pöytäkirjanote Tuotantotalo Werne Oy:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Hakemus
	Liite 2	Kartta
	Liite 3	Tontin varaaminen... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ 32. kaupunginosan (Konala) korttelin nro 32046 tontin nro 5;
Hankasuontie 11 a

Hakija Tuotantotalo Werne Oy, jonka toimialana ovat audiovisuaaliset tuotantopalvelut, tekniset tuotantopalvelut sisällöntuottajille ja tv-asemille sekä tv-ohjelmat, pyytää, että sille varattaisiin otsikossa mainittu Konalan tontti tuotanto- ja studiorakennuksen suunnittelua ja rakentamista varten.

Yhtiö on perustettu vuonna 1978, sen liikevaihto vuonna 2009 oli noin 6,4 milj. euroa ja se työllistää 29 henkilöä. Yhtiötä voi pitää merkittävänä media-alan toimijana. Se suunnittelee, toteuttaa ja tuottaa yritysmaailmaan ja tv-kanaville ohjelmia ja ohjelmapalveluja.

Yhtiö toimii tällä hetkellä Pasilassa, Vallilassa ja Espoossa. Konalan tontti olisi hakijalle sijainniltaan erittäin hyvä ja isohkon rakennusoikeuden vuoksi tontille olisi mahdollista keskittää yhtiön toimintaa.

Varaushakemuksen kohde

Hakemuksen mukainen tontti 32046/5 sijaitsee Konalan teollisuusalueella, Vihdintien itäpuolella lähellä Vantaan rajaa. Tontti on ainoa vielä rakentamaton tontti alueella.

Tontti kuuluu voimassa olevan asemakaavan mukaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeseen (TTV). Tontin pinta-ala on 9 409 m² ja sen rakennusoikeus 9 409 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e=1,0.

Yhtiön hanke Hakijalla on suunnitteilla rakentaa po. tontille noin 6 000 k-m² suuruinen toimisto- ja studiorakennus. Yhtiö pitää tontin sijaintia tarkoituksenmukaisena myös asiakasliikenteen vuoksi.

Esittelijän mielestä kiinteistölautakunnan esitys tontin varaamiseksi hakijalle on perusteltu ja hanke tukee kaupungin elinkeinostrategian toteuttamista. Ehdotus on kiinteistölautakunnan esityksen mukainen.

5

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

KAJ Kaupunginhallitus päättänee varata AB Invest AS:lle Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2011 saakka seuraavilla ehdoilla:

1 Varauksensaajan on suunniteltava tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa.

2 Rakennus tulee suunnitella ja rakentaa niin, että se täyttää energiatehokkuusluokalle A asetetut vaatimukset.

3 Kaupunki ei vastaa siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaa aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Pöytäkirjanote AB Invest AS:lle ja kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	AB Invest AS, varaushakemus 10.1.2007
	Liite 2	Sijaintikartta
	Liite 3	Asemakaavakartta
	Liite 4	Näkymät 3 kpl
	Liite 5	Arkkitehti Xxxx Xxxxxxxxxx kirje 6.12.2008
	Liite 6	Vetoomus 10.12.2008
	Liite 7	Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n kirje 18.3.2009
	Liite 8	Tontin varaaminen Katajanokalta AB Invest AS:lle hotellirakennuksen suunnittelua varten - päätöshistoria

ESITTELIJÄ

Alkuperäinen varausesitys

Kaupunginhallitukselle tehtiin 2.2.2009 esitys Katajanokanlaiturin alueella olevan Helsingin kaupungin 8. kaupunginosan (Katajanokka) suunnitellun korttelin nro 8193 tontin nro 1 varaamisesta AB Invest AS:lle hotelli- ja liikerakennuksen suunnittelua varten 31.12.2010 saakka. Esitettyjen varausehtojen mukaan varauksensaajan tuli suunnitella tontille arkkitehtonisesti korkeatasoinen hotelli-, liike- ja toimistorakennus yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston, kiinteistöviraston ja rakennusvalvontaviraston kanssa. Kaupunki ei esityksen mukaan vastaisi siitä vahingosta, joka varauksensaajalle saattaisi aiheutua siinä tapauksessa, ettei tontille laadittava asemakaava ja asemakaavan muutos tule lainvoimaiseksi tai tonttia koskevaa lopullista luovutussopimusta voida solmia.

Hotellihankkeen katsottiin osaltaan tukevan kaupungin elinkeinopoliittisten tavoitteiden toteutumista ja suunnitteilla olevia Kauppatorin ympäristön ja Kaupungintalokortteleiden kehittämis- ja elävöittämishankkeita.

Esittelijä totesi, että hanke on herättänyt poikkeuksellisen suurta huomiota ja vilkasta julkista keskustelua paitsi päätöksentekijöiden myös asukkaiden sekä kaupunkisuunnittelun, museotoimen ja arkkitehtuurin asiantuntijoiden keskuudessa. Hankkeen tulevaisuuden todettiinkin riippuvan ennen kaikkea siitä, miten asemakaavan käsittely etenee lausuntovaiheessa ja edelleen päätöksenteossa.

Varaushakemus ja hakija

Varausesitys perustui hakemukseen, jonka norjalainen AB Invest AS vuoden 2007 alussa osoitti kiinteistölautakunnalle. Kirjeessä hakija ilmoitti olevansa erittäin kiinnostunut korkeatasoisen hotellin rakennuttamisesta Helsinkiin. Paikaksi hakija esitti Katajanokalla olevaa Kanavaterminaalin aluetta Enson pääkonttorin välittömässä tuntumassa.

Samalla hakija esitti, että rakennuksen suunnittelisivat arkkitehdit
Herzog & de Meuron, jotka ovat suunnitelleet lukuisia kansainvälistä huomiota saaneita rakennuksia eri puolille maailmaa. Näistä mainittakoon muun muassa Pekingin olympiastadion, Hampurin rakenteilla oleva uusi konserttitalo ja De Young Museum San Fransiscossa. Katajanokan hotellin sisustus suunnitellaan Alvar Aallon hengessä ja tiiviissä yhteistyössä muun muassa Artekin kanssa.

AB Invest AS on norjalainen kiinteistösijoitusyhtiö, joka on keskittynyt hotellikiinteistöjen rakentamiseen ja omistukseen. Yhtiöllä on lukuisia hotellikiinteistöjä lähinnä Norjassa ja Ruotsissa. Kuluvan vuoden aikana yhtiölle on valmistunut muun muassa Tukholman keskustaan uusi hotellirakennus, jossa on kaikkiaan 558 huonetta. Hotellien operoinnista yhtiön omistamissa kiinteistöissä vastaavat tunnetut kansainväliset hotelliketjut.

Hankkeen ja asemakaavan suunnittelu ja varauskohde

Kaupunkisuunnitteluvirasto on rinnan hakijan talosuunnittelun kanssa valmistellut Katajanokan Kanavaterminaalin alueelle asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850. Kaavamuutoksen tavoitteena on osana koko Eteläsataman elävöittämistä ja kehittämistä liittää alue osaksi keskustan toimintoja ja julkisia kaupunkitiloja. Asemakaava liittyy osaksi kaupunkisuunnitteluvirastossa vireillä olevaa koko Eteläsataman kehittämistä ja Kirjava Satama-hanketta.

Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen
hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle
sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi
kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue
kaavoitetaan hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi.

Asemakaavan muutoksen rakennusoikeus on 12150 k-m².
Tonttitehokkuus on e=1,45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200
hotellihuonetta. Tontille saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä
toimisto-, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja. Rakennuksen ylimpään kerrokseen on sijoitettava vähintään 400 m² ja katutasoon vähintään 700 m² yleisölle avointa ravintola-, myymälä- ja palvelutilaa.

Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Asemakaavan muutosehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog &
de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee olla kerroksen korkuisia taivutettuja lasielementtejä, joiden kiinnityssaumojen on oltava listattomia. Teknisten tilojen ja laitteiden tulee sijoittua rakennusmassoihin osaksi niiden arkkitehtuuria ja muulle tontinosalle korkealaatuisesti toteutettuna. Jätehuollon laitteita ei saa sijoittaa pihamaalle.

Asemakaava-alueella piha- ja katualueiden pintamateriaalien on oltava yhtenäisiä. Pintamateriaalina on käytettävä luonnonkiveystä.

Tontin autopaikkavelvoite on 25 autopaikkaa. Kaikki autopaikat on sijoitettava yleisiin pysäköintilaitoksiin.

Kaupunki omistaa suunnitellun tontin. Maaperän pilaantuneisuus on selvitettävä ja maaperä on tarvittaessa kunnostettava rakentamisen yhteydessä. Kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvista ylimääräisistä kustannuksista vastaa kaupunki.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavamuutoksen saatua lainvoiman. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Varausehdotuksen käsittely

Varausehdotusta kaupunginhallituksessa 16.2.2009 käsiteltäessä jäsen Räty teki jäsen Puoskarin kannattamana seuraavan palautusesityksen:

”Asia palautetaan uuteen valmisteluun siten, että asia tuodaan päätettäväksi asemakaavan hyväksymisen yhteydessä.”

Suoritetussa äänestyksessä asia päätettiin palauttaa uudelleen valmisteltavaksi äänin 10-2, 3 tyhjää. Vähemmistöön kuuluivat jäsenet Ojala ja Peltokorpi. Tyhjää äänestivät jäsenet Bryggare, Kantola ja Pajamäki.

Kaupunginhallitus päätti asiasta jäsen Rädyn palautusesityksen mukaisesti.

Jäsenet Ojala, Peltokorpi ja Pajamäki jättivät asiaan eriävän mielipiteensä, jonka mukaan kaupunginhallituksen olisi tullut hylätä tontinvarausesitys ja keskeyttää hanketta koskevan asemakaavan valmistelu.

Esittelijä toteaa, että kaupunginhallitukselle 2.2.2009 tehty varausehdotus oli kiinteistölautakunnan aiemmin 16.12.2008 tekemän esityksen mukainen. Lautakunnan päätös esityksestä syntyi tuolloin äänestyksen jälkeen äänin 6 - 3 jäsen Paalimäen esitettyä jäsen Revon kannattamana, että lautakunta hylkäisi esittelijän varausesityksen.

Äänestyksessä vähemmistöön jääneet jäsenet Paalimäki, Repo ja Liemola jättivät päätöksestä yhteisen, seuraavan sisältöisen eriävän mielipiteen:

”Tonttia ei pidä varata haettuun tarkoitukseen, koska paikalle suunniteltu rakennus on ristiriidassa ympäröivän arvokkaan rakennuskannan kanssa.

Myöskään hankkeen edistäminen ei ole sujunut demokratian pelisääntöjen mukaisesti. Hakijan ehdottamasta arkkitehtuurikilpailusta luopumista ei olisi pitänyt päättää virkamiestasolla vaan ratkaisu olisi pitänyt tehdä luottamushenkilötasolla.”

Kaupunkisuunnittelulautakunnan esitys asemakaavan hyväksymiseksi

Esittelijä toteaa, että kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 11.12.2008 lähettää suunnitellun hankkeen kanssa rinnan laaditun asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotuksen kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä.

Asiaa kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsiteltäessä jäsen Loukoila jäsen Kolben kannattamana teki seuraavan palautusesityksen:

Asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Helistö, Palmroth-Leino, Salonen, Sandbacka, Anttila) – 4 (Kolbe, Lahti, Loukoila, Puoskari).

Kiinteistölautakunnan lausunto asemakaavaehdotuksesta

Asemakaavaehdotuksesta 26.5.2009 annettavaa lausuntoa kiinteistölautakunnassa käsiteltäessä varajäsen Lindeman esitti jäsen Kaliman kannattamana esittelijän kannasta poiketen, että asemakaava palautetaan valmisteltavaksi siten, että nykyinen suunnitelma hylätään ja alueen tulevaa käyttöä pohditaan yhdessä arkkitehtuurin asiantuntijoiden, museo- ja ympäristöviranomaisten sekä kaupunkilaisten kanssa. Samalla tutkitaan mahdolliselle hotellille myös muita sijoituspaikkoja Eteläsataman alueelta.

Suoritetussa äänestyksessä muutosehdotuksen kannalla olivat äänin 6-3 puheenjohtaja Paalimäki, jäsenet Kalima, Molander, Viskari ja Vuorinen sekä varajäsen Lindeman. Esittelijän ehdotuksen kannalla olivat jäsen Saarinen sekä varajäsenet Erwes ja Järvinen.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan vastaus muistutuksiin ja lausuntoihin

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 5.11.2009 lähettää 4.12.2008 päivätyn mm. kysymyksessä olevaa hotellitonttia asemakaavan muutosehdotuksen nro 11850 (muodostuu uusi kortteli 8193) kaupunginhallitukselle puoltaen sen hyväksymistä ja esittää, etteivät tehdyt muistutukset ja annetut lausunnot sekä saadut kirjeet anna aihetta muihin toimenpiteisiin.

Keskustelun kuluessa jäsen Holopainen Modigin ja Soininvaaran kannattamana teki ehdotuksen, jonka mukaan kaavaehdotus olisi tullut hylätä.

Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 (Männistö, Niemi, Palmroth-Leino, Kallio, Rauhamäki) – 3 (Holopainen, Modig, Soininvaara) jäsen Johanssonin äänestäessä tyhjää.

Uusi varausehdotus

Esittelijä toteaa, että hanke on edelleen herättänyt laajaa julkista mielenkiintoa ja kritiikkiä niin kaavoitusmenettelyä kuin itse suunnitelmaakin kohtaan. Myös vaikutusten arviointeja ja tiedotusta pidettiin
puutteellisina. Näiden seikkojen lisäksi mielipiteissä on vaadittu arkkitehtikilpailua ja havainnollistavampaa esittelymateriaalia. Suunnitelmaa on ehdotuksesta saaduissa muistutuksissa ja lausunnoissa myös pidetty sopimattomana kyseiseen paikkaan ja sen koettu olevan liiaksi ristiriidassa valtakunnallisten kulttuuriympäristöarvojen kanssa. Myös asemakaavaehdotusta puoltavia kannanottoja ilmaistiin.

Esittelijä toteaa, että hankkeen toteutuminen varausehdotuksen mukaisesti edellyttää asemakaavaehdotuksen hyväksymistä, ja kun asemakaavaehdotus toisaalta perustuu olennaisesti hankesuunnitelmaan, edellyttää asemakaavan toteutuminen varauksenhakijan pitäytymistä hankkeessa. Varausehdotuksen tekeminen on siksi perusteltua yhdessä asemakaavaehdotuksen kanssa.

Varaus esitetään tehtäväksi entisin ehdoin lukuun ottamatta hankkeen energialuokkaa koskevaa lisäehtoa. Kaupunginvaltuusto edellytti vuoden 2010 talousarviosta päättäessään, että mm. tontinvarausehdoissa tulee parantaa rakennusten energiatehokkuutta tavoitteena A-energia-luokka mahdollisuuksien mukaan. Energialuokkaa koskeva ehto on vastaavasti lisätty varausehdotuksen ehtoihin.

Varausaikaa esitetään kuitenkin pidennettäväksi vuoden 2011 loppuun, jotta voidaan varautua myös mahdolliseen valitusprosessiin.

6

KANNANOTTO XXXXX XXXXXXX, XXX XXXXXXX JA ASUNTO OY BELVEDERE BOSTADS AB:N MUISTUTUKSIIN KATAJANOKAN KANAVATERMINAALIN ALUEEN ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11850)

Khs 2009-292

KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyihin muistutuksiin.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kanavaterminaalin paikalle (Katajanokanlaituri 2) on esitetty hotellin rakentamista (Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron, AB Invest AS). Satamatoimintoja ja sataman aluetta supistetaan Kanavaterminaalin alueella. Terminaalin paikalle sijoitetaan hotellirakennus, jonka länsi- ja eteläpuolen laituritasolle sijoitetaan yleisöä palvelevia kahvila- ja ravintolatiloja ja niiden edustan julkiselle laiturille avautuvia terasseja.

Kauppatorin ympäristön toiminnot painottuvat entistä enemmän keskustatoimintoihin. Satamatoiminnot ovat olleet Katajanokalla voimakkaassa muutoksessa. Tavarasatama-alue on muutettu matkustajasatamaksi ja alueen makasiinirakennuksia hotelli- ja kongressikäyttöön.

Kaupunkirakenteellisesti rakennus sijaitsee kahden Helsingin perinteisen kaupunkiakseliston nivelkohdassa, jossa tapahtuu siirtymä empiren Helsingin ruutukaavan akselistosta Katajanokan akselistoon. Eteläsataman urbaani asetelma perustuu kaupungin historiallisesti muotoutuneeseen merijulkisivuun. Katajanokalla merijulkisivu muodostuu korkeussuunnassa porrastuvista rakennusvyöhykkeistä. Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa.

Hotellirakennus muuttaa Katajanokan rantavyöhykkeen merijulkisivua. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat dominantit Tuomiokirkko ja Uspenskin katedraali säilyttävät kuitenkin asemansa. Rakennuksen sijoituksessa on otettu huomioon Presidentinlinna ja näkymät merelle.

Asemakaava- ja asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa viisikerroksisen hotellirakennuksen sijoittamisen nykyisen Kanavaterminaalin alueelle sekä sitä ympäröivän katu- ja liikennealueen muuttamisen julkiseksi kaupunkitilaksi. Entinen satama-alue ja kaavoittamaton alue on kaavoitettu hotellirakennusten korttelialueeksi (KL-1) ja katualueeksi. Katualueelle rantaan tehdään uusi vesiallas ja laituri. Kaavamuutoksella muodostuu uusi kortteli nro 8193.

Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuronin laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Korttelin nro 8193 rakennusoikeus on 12 150 k-m², mikä vastaa tonttitehokkuuslukua e = 1.45. Rakennukseen sijoitetaan noin 200 hotellihuonetta. Kortteliin saa sijoittaa myös hotellitoimintaan liittyviä toimisto‑, myymälä-, ravintola- ja kokoontumistiloja.

Alueen rakentamisen on arvioitu alkavan välittömästi asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Alueen toteuttaminen edellyttää laiturin, vesialtaan ja hotellirakennuksen samanaikaista rakentamista. Alueelle tullaan laatimaan tontin ulkotiloja ja katualuetta koskeva rakentamistapaohje ja valaistussuunnitelma.

Muistutusten keskeinen sisältö

Xxxxx Xxxxxxxxx kysyy (23.3.2009), voiko asemakaava, joka on ristiriidassa voimassa olevan lainsäädännön kanssa, saada lainvoiman? Kaavan velvoittama lasijulkisivu ei hänen ymmärtääkseen ole mahdollista toteuttaa niin, että rakennus täyttäisi energiataloudelliset määräykset. Edellä mainitut seikat ovat niin vakavassa ristiriidassa esitettyjen havainnekuvien kanssa, että hän epäilee tahallista harhaanjohtamista. Lisäksi Xxxxxxxxx muistuttaa, että suunnitelman kehittämisessä ei ole otettu huomioon riittävässä määrin aiemmissa kuulemisvaiheissa esitettyä kritiikkiä. Xxxxxxxxx on lisäksi lähettänyt kaupunkisuunnitteluvirastolle 10.12.2009 lisäkirjeen, jossa hän esittää kysymyksiä rakennuksen energiataloudellisuudesta, ja epäilee, että kaupunkisuunnittelulautakunnan päätös saattaa perustua virheellisiin tai vaillinaisiin tietoihin mm. ikkunapinta-alasta.

Xxx Xxxxx vastustaa (20.3.2009) Katajanokanlaituri 2:n asemakaavan ja asemakaavan muutoksen hyväksymistä. Asemakaavaan merkitty hotellirakennus ei sovi osoitettuun paikkaan. Esitetty koordinaatisto- ja massoitteluratkaisu tekee hankkeesta Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuvaa rikkovan ja hallitsevan dominantin Presidentinlinnan tuntumassa. Myöskään rakentamisen jatkoa ei ole suunniteltu asianmukaisella tavalla. Millä tavalla rakentamista on tarkoitus jatkaa esimerkiksi seuraavan varastomakasiinin tullessa uudistettavaksi? Kauppatorin–Eteläsataman kaupunkikuva on maamme tunnetuimpia kaupunkimaisemakokonaisuuksia, jota ei tule kaavoittaa palasittain, vaan lähtökohtana tulee vähintään olla julkisen keskustelun läpikäynyt, hyväksytty ja kaikki ranta-alueet käsittävä osayleiskaava.

Asunto Oy Belvedere Bostads Ab vastustaa (11.3.2009) hotellihanketta. Helsingin kaupunki on käynnistänyt hankkeen, joka tähtää hotellin rakentamiseen Katajanokan Kanavaterminaalin paikalle. Suunniteltu "rohkean" arkkitehtuurin rakennus tulisi turmelemaan Helsingin keskeisimmän kaupunkinäkymän. Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:n asukkaat esittävät hotellihankkeesta luopumista välittömästi ja arvostelevat hanketta perustelevia virkamiesnäkemyksiä, joiden pohjalta kunnalliset luottamuselimet päätöksiä tekevät.

Kannanotto muistutuksiin

Asemakaavan muutoksen kritisointi ja sen perustelut ovat koko prosessin aikana olleet samankaltaisia ja ne toistuvat useassa mielipiteessä, muistutuksessa ja lausunnossa. Asemakaavahanke on herättänyt kritiikkiä arkkitehtien ammattikunnan, eri alojen asiantuntijoiden, kaupunkilaisten ja viranomaisten keskuudessa. Kaupunkisuunnitteluviraston omat ja muut asiantuntijat ovat tutkineet saatua palautetta ja arvioineet kaavan vaikutuksia perusteellisesti. Muistutusten, lausuntojen ja muun myöhemmän palautteen johdosta kaupunkisuunnitteluvirasto on teettänyt vielä uusia havainnollistavia mallinnuksia ja animaatioita.

Eteläsatamasta tullaan käymään vuonna 2010 kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Aluetta kehitetään keskustan merelliseksi osaksi ja kaupunkilaisten ja vierailijoiden olohuoneeksi. Tavoitteena on, että Eteläsataman merkitys ja ilme tulevat kehittymään ja muuttumaan ja alue avautuu monipuoliselle toiminnalle. Vanhaan kontekstiin tuodaan nyt uusi elementti, joka on alkua uudelle kaupunkikehitykselle ja tulee vahvistamaan alueen vetovoimaisuutta. Kaupunginhallitus ei kuitenkaan pidä tarpeellisena osayleiskaavan laadintaa pelkästään hotellihankkeen perusteella.

Asemakaavaprosessi ja vuorovaikutus

Armi-hankkeen (Arkkitehtuurin, rakentamisen ja muotoilun informaatiokeskus) rauettua kaupunki tarjosi aluetta suunniteltavaksi hotellihanketta varten. Toteuttajaosapuolen taholta oli valittu hotellin suunnittelijaksi arkkitehtitoimisto Hertzog & de Meuron, joka on suunnitellut kansainvälisesti huipputasoiseksi luokiteltuja kohteita. Hankekohtaista asemakaavaa on kehitetty kaupunkisuunnitteluviraston ja arkkitehtitoimiston yhteistyönä. Tämä on kilpailumenettelyn ohella yksi hyvä suunnittelutapa kaupunkikuvallisesti haasteellisissa kohteissa. Kaavaehdotus perustuu arkkitehtitoimiston laatimaan viitesuunnitelmaan ja sen jatkokehittelyyn.

Hankkeen vuorovaikutus on järjestetty maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n edellyttämällä tavalla. Kaavahankkeesta on järjestetty normaalien nähtävillä olojen lisäksi lehdistötilaisuus ja keskustelutilaisuus keväällä 2008. Luonnosta koskeva yleisölle avoin esittelytilaisuus pidettiin kaupunkisuunnitteluvirastossa syyskuussa 2008. Ehdotusvaiheessa sitä on esitelty yleisötilaisuudessa kaupunkisuunnitteluviraston näyttelytiloissa Laiturilla marraskuussa 2008, josta lähtien suunnitelmat olivat myös esillä tammikuuhun 2009 saakka. Lisäksi suunnitelmia esiteltiin asukasillassa Katajanokan asukkaille helmikuussa 2009.

Kaavahankkeen eri vaiheissa esitetyissä kannanotoissa on korostettu tarvetta tarkastella ja arvioida hotellin vaikutuksia kaavamuutoksen kohteena olevaa tonttia laajempaan, koko Eteläsataman käsittävään kokonaisuuteen. On esitetty myös tontin ottamista mukaan Eteläsataman tulevaan arkkitehtuurikilpailuun. Kaupunkisuunnitteluviraston tarkoituksena on laajentaa Eteläsataman kansainvälisen arkkitehtuurikilpailualueen rajausta niin, että myös Katajanokan puoleinen osa on mukana kilpailussa.

Vaikutusten arvioinnin riittävyys

Asemakaavan muutosta valmisteltaessa on tehty tarpeellisia vaikutusten arviointeja. Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut maankäyttö- ja rakennuslain 5 ja 9 §:n edellyttämällä tavalla hankkeen vaikutuksia kaupunkikuvaan, maisemaan ja valtakunnallisesti merkittävään kulttuurihistorialliseen ympäristöön. Nämä vaikutukset on lausunnoissa ja muistutuksissa nähty erityisen ongelmallisina.

Arviointeja on täydennetty mallinnuksin ja animaatioin, jotka ovat osoittaneet, että käsitykset hankkeen kielteisistä vaikutuksista kaupunkikuvaan ja kulttuurihistorialliseen ympäristöön ovat saattaneet osittain perustua puutteelliseen havainnemateriaaliin.

Arvioinnissa on pyritty tuomaan esille rakennushankkeen vaikutukset mahdollisimman monipuolisesti. Uusi havainnemateriaali on liitetty asemakaavaselostukseen.

Hotellin suhde kaupunkikuvaan ja maisemaan sekä
kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen ympäristöön
ja suunnitelmien kehittyminen prosessin aikana

Asemakaavan muutosluonnoksen laatimisvaiheessa on rakennuksen suunnittelijoiden kanssa tarkasteltu eri sijoitusvaihtoehtoja ja tärkeimpiä näkymiä eri suunnista kaupunkikuvan ja rakennuksen lähiympäristön tilamuodostuksen kannalta. Empirekeskusta, Presidentinlinnan symbolinen asema, Eteläsatama ja näkymät merelle on otettu huomioon siirtämällä rakennusta itään rannasta kauemmaksi, madaltamalla rakennusta kerroksella ja lyhentämällä hotellikerrosten ulokkeita. Helsingin merellisessä kaupunkikuvassa keskeiset muuta kaupunkirakennetta ylemmäksi nousevat merkittävät rakennukset säilyvät dominantteina.

Rakennus sijaitsee Katajanokan ja historiallisen keskustan saumakohdassa ja ottaa huomioon kaupungin perinteisiä akselistoja ja suuntia.

Rakennus asettuu osaksi Esplanadin ja sen päätteenä olevaa Stora Enso Oyj:n pääkonttorin muodostamaa kokonaisuutta tuoden siihen uuden elementin. Rakennuksen sijoittelua ja laajuutta on hiottu osaksi kaupunkikuvaa. Rakennus on kaupunkimaisemassa itsenäinen ja tulee muodostamaan uuden 2000-luvun kerroksen historialliseen jatkumoon. Kannanotoissa esitettyä rakennuksen ristiriitaa ympäristön kanssa ei voida pitää yksiselitteisenä tai kiistattomana.

Kaupunginhallitus toteaa vielä, että kaupunkisuunnitteluvirasto on lähettänyt kaupunginhallitukselle 2.3.2010 päivätyn kirjeen, jossa todetaan Lauri Putkosen laatineen kaava-alueesta selvityksen ”Kanavaterminaalin alue, asemakaavahistoria, rakennushistoria ja kaupunkikuvan kehitys”. Selvitys on liitetty kaava-asiakirjoihin.

Rakennuksen vaikutus mereltä tai Tähtitorninmäen ja Kauppatorin suunnasta ei ole merkittävä eikä sen toteuttaminen vaaranna valtakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Uusi havainnemateriaali osoittaa, että hotellisuunnitelma sopeutuu Helsingin keskustan merijulkisivuun ja olemassa oleviin rakennuksiin, mutta muuttaa erityisesti lähiympäristöstä tarkastellen perinteistä kaupunkikuvaa Helsingissä uudella tavalla.

Asemakaava täyttää kaupunginhallituksen käsityksen mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n sisällölle ja 50 §:n kaavan tarkoitukselle asettamat vaatimukset. Valmistelussa on otettu huomioon valtakunnalliset inventoinnit ja ylemmänasteisten kaavojen ohjausvaikutus. Suunnittelualue ei sisälly Yleiskaava 2002:ssa Katajanokalle osoitettuun kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittävään alueeseen. Suunnittelussa on kuitenkin kiinnitetty suurta huomiota rakennuksen mittakaavan sovittamiseen arvokkaaseen ympäristöön.

Asemakaavan toteuttaminen ei vaaranna arvokkaan ympäristön arvojen säilyttämistä.

Energiatalous

Lasijulkisivujen riittävä U-arvo saavutetaan niin sanotulla superlasilla, jossa on argontäyte, 3-K-lasia ja selektiivipinnoite. Näiden lisäksi on tarkoitus käyttää energiatehokkaita lasivälilistoja. Arkkitehtitoimisto Herzog & de Meuron on kehittämässä yhteistyössä lasialan erikoisosaajan kanssa sopivaa taivutettua umpiolasia. Teknisesti on mahdollista saavuttaa energiamääräykset täyttävä U-arvo. Valmista tuotetta ei ole vielä saatavilla markkinoilta, koska kyseessä on taivutettu lasi. Herzog & de Meuronilla on pitkä kokemus uudenlaisten materiaalien ja menetelmien kehityksestä ja käytöstä ja kestävää kehitystä koskevat tavoitteet ovat mukana jokaisessa projektissa alusta asti. Kaupunginhallitus toteaa vielä, että tontinvarausehtoihin tullaan liittämään rakennukselle velvoite siitä, että rakennus täyttää nk. A-luokan energiavaatimuksen.

Hotellin tarpeellisuus Katajanokalle ja Helsingille

Hotellihanke toteuttaa osaltaan kaupunginvaltuuston hyväksymää strategiaa, jonka mukaan Helsinkiä tulee vahvistaa huippuluokan matkailu- ja kongressikaupunkina, lisätä keskustan houkuttelevuutta, kehittää Helsinki Design -käsitettä ja lisätä arkkitehtuurin merkitystä Helsingin matkailuvalttina.

Kaupunginhallitus katsoo, että hotellihanke vahvistaa Eteläsataman elävyyttä jatkamalla keskustan elinvoimaisuutta Katajanokalle.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote Xxxxx Xxxxxxxx, Xxx Xxxxxxxx ja Asunto Oy Belvedere Bostads Ab:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutukset (Katajanokan hotellin asemakaavan muutosehdotus nro 11850)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen. Muistutuksia tehtiin yhteensä kuusi, joista kolmen tekijät eivät ilmoittaneet osoitettaan.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on Khlla. Tosiasiallisesti Khn kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä Kvstolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutukset ovat kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

7

1.3.2010 pöydälle pantu asia

KULOSAAREN KORTTELITALON UUDISRAKENNUKSEN TARVESELVITYS JA PERUSKORJAUKSEN HANKESUUNNITELMAT

Khs 2009-2286

KAJ Kaupunginhallitus päättänee kehottaa kiinteistölautakuntaa valmistelemaan Kulosaaren ala-asteen perusparannuksen ja ruokasalin laajennuksen peruskorjauksen hankesuunnitelman korvaavan Kulosaaren Korttelitalon uudisrakennuksen hankesuunnitelman 22.9.2009 päivätyn tarveselvityksen perusteella. Hankesuunnitelmaa laadittaessa tulee pitäytyä noudattamaan hankkeen tarveselvityksen perusteella laadittua rakentamiskustannusten enimmäishinta-arviota, joka on arvonlisäverottomana 16,9 miljoonaa euroa ja arvonlisäverollisena 20,5 miljoonaa euroa kustannustasossa elokuu 2009, RI = 125,9 ja THI = 150,1.

Samalla kaupunginhallitus päättänee kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa hankesuunnitteluun liittyen selvittämään, miten koulun vaatiman tonttialueen pieneneminen ja käyttämätön rakennusoikeus voidaan hyödyntää alueen täydennysrakentamiseen.

Pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kiinteistölautakunnalle, kiinteistöviraston tilakeskukselle, sosiaalilautakunnalle, opetuslautakunnalle, kulttuuri- ja kirjastolautakunnalle, HKR-Rakennuttajalle, rakennusvalvontavirastolle, kaupunginmuseolle ja kaupunkisuunnittelulautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Kulosaaren ala-asteen perusparannus ja ruokasalin laajennus, rakennus A, päivitetty hankesuunnitelma 22.9.2009
	Liite 2	Kulosaaren LPK, kirjasto ja ala-aste perusparannus, rakennus B, hankesuunnitelma 22.9.2009
	Liite 3	Kulosaaren korttelitalon tarveselvitys 22.9.2009
	Liite 4	Kulttuuri- ja kirjastolautakunnan lausunto, 6.10.2009
	Liite 5	Opetuslautakunnan lausunto 13.10.2009
	Liite 6	Lausunto kiinteistölautakunnalle Kulosaaren päiväkodin ja ala-asteen uudisrakentamisesta
	Liite 7	Kaupunkisuunnitteluviraston lausunto
	Liite 8	Rakennuksen A, kustannusarvio 17.9.2009
	Liite 9	Rakennuksen B, kustannusarvio 26.8.2009
	Liite 10	Korttelitalon, kustannusarviot 18.9.2009
	Liite 11	Aikatauluehdotus
	Liite 12	Kustannusten yhteenveto kaavio
	Liite 13	Kulosaaren korttelitalon uudisrakennuksen tarveselvitys ja peruskorjauksen hankesuunnitelmat - päätöshistoria

TIIVISTELMÄ Kulosaaressa, osoitteessa Kyösti Kalliontie 1 olevalla kaupungin omistamalla tontilla sijaitsee kaksi erillistä rakennusta. Rakennuksessa A toimii ala-aste. Rakennuksessa B toimivat lasten päiväkoti ja kirjasto, minkä lisäksi siellä on ala-asteen lisätiloja. Rakennusten perusparannuksia ja niiden hankesuunnitelmia on kiirehditty kohteiden kosteus- ja homevaurioiden vuoksi. Rakennukset ovat täällä hetkellä tyhjillään ja päiväkoti ja ala-aste pääosin tontilla sijaitsevissa väistötiloissa.

Peruskorjauksille on valmisteltu vaihtoehtona uudisrakennuksen, Kulosaaren Korttelitalon, tarveselvitys, joka sisältää lasten päiväkodin, lastenkirjaston ja ala-asteen vaatimat tilat. Uudisrakennusvaihtoehdossa vanhat rakennukset puretaan.

Vanhoja rakennuksia pidetään kulttuurihistoriallisesti arvokkaina niiden rakennustaiteellisten, kaupunkikuvallisten ja/tai historiallisten arvojen perusteella, mutta niiden suojelua ulkoseinien osalta vaikeana suuresta korjaustarpeesta johtuen.

Hankesuunnitelmat ja tarveselvitys on laadittu rakennusviraston, kiinteistöviraston tilakeskuksen, opetusviraston, sosiaaliviraston ja kaupunginkirjaston kanssa yhteistyönä.

Uudisrakennuksen ja perusparannuksen vaihtoehtovertailun lopputuloksena esitetään hankesuunnittelun lähtökohdaksi otettavaksi Kiinteistölautakunnan esittämää Kulosaaren Korttelitalon uudisrakentamisen tarveselvitystä siinä esitetyn kustannuslaskelman puitteissa. Uudisrakentamisvaihtoehtoa on pidettävä elinkaariratkaisultaan kokonaistaloudellisesti edullisempana kuin peruskorjaukseen perustuvaa vaihtoehtoa.

Samalla tulee selvittää hankkeen kokonaistalouden kannalta tärkeä uudisrakentamisvaihtoehdossa käyttämättä jäävän tontinosan lisärakentamismahdollisuus.

Kulosaarelaiset ry - Brandöborna rf on tehnyt kuntalaisaloitteena esityksen yksityisperusteisesta uudisrakentamiseen perustuvasta monitoimitalo Lottiksesta. Mikäli esittelijän päätösehdotus hyväksytään, esittelijä tulee antamaan aloitteentekijälle tämän mukaisen vastauksen.

ESITTELIJÄ Kiinteistöviraston tilakeskus on valmistellut Kulosaaren lasten päiväkodin, kirjaston ja ala-asteen rakennusten perusparannuksen hankesuunnitelman.

Opetuslautakunta ei puoltanut hankesuunnitelman hyväksymistä, vaan esitti, että kiinteistöviraston tilakeskus tekee lisäselvityksen siitä, saadaanko rakennus peruskorjauksella terveellisyysvaatimukset täysin täyttäväksi ja turvalliseksi. Lisäksi opetuslautakunta esitti, että uudisrakennusvaihtoehtoa tutkitaan tarkemmin kustannustason selvittämiseksi ja ottaen huomioon koulurakennuksen terveellisyys- ja turvallisuusvaatimusten täyttymisen varmistamisen.

Yhtenä uudisrakentamisen toteutusvaihtoehtona haluttiin selvitettävän paikallisten asukkaiden ideoimaa Lottis-hanketta.

Tilakeskus teetti opetuslautakunnan esittämän lisäselvityksen. Sen perusteella jatkosuunnittelussa on mahdollista huolehtia rakennuksen kaikkien rakenteiden korjauksesta kosteusteknisesti turvallisiksi, kun myös varmistetaan suunnittelun ja rakentamisen aikainen kosteuskorjausten erityisosaaminen ja valvonta. Hankesuunnitelmaa täydennettiin esitetyillä lisätoimenpiteillä.

Kiinteistölautakunta päätti lisäselvityksellä täydennettyä hankesuunnitelmaa käsitellessään palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi ja kehottaa tilakeskusta selvittämään myös uudisrakennusvaihtoehdot.

Peruskorjauksen hankesuunnitelma ja uudisrakentamisen tarveselvitys on tehty yhteistyössä tilakeskuksen, sosiaaliviraston, opetusviraston ja kirjaston kesken. Konsulttina on toiminut HKR-Rakennuttaja. Rakennusvalvontaviraston, kaupunginmuseon, pelastuslaitoksen sekä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa on käyty tarpeelliset neuvottelut.

Mikäli esittelijän päätösehdotus hyväksytään, esittelijä tulee antamaan Kulosaarelaiset ry - Brandöborna rf:n tekemään kuntalaisaloitteseen tämän mukaisen vastauksen. Samoin hankesuunnitelman yhteydessä tulee varmistaa hallintokuntien sitoutuminen hankesuunnitelmassa esitettyyn tilankäyttöön.

Vaihtoehto 1, nykyisten koulu-, päiväkoti- ja kirjastorakennusten
perusparantaminen

Perusparannusten hankesuunnitelma

Opetustilojen tarve

Kulosaaren ala-asteen koulu on lähikoulu alueen lapsille. Lukuvuonna 2008 - 2009 Kulosaaren ala-aste on toiminut väistötiloissa koulukiinteistöjen kosteusongelmien vuoksi. Oppilaaksiottoalueena on Kulosaari. Koulussa on myös kaksikielistä opetusta.

Opetusviraston Helsingin tietokeskuksen väestöennusteeseen perustuvan oppilasennusteen mukaan 7–12 -vuotiaiden määrä Kulosaaren alueella vähenee: lukuvuoden 2009 - 2010 alueella asuu 213 ala-aste-ikäistä lasta ja lukuvuonna 2014 - 2015 alueen ala-asteikäisten lasten määrä on 199.

Sekä perusparannus- että uudisrakennusvaihtoehto perustuvat samansuuruiseen kapasiteettiin: 265 laskennallista yleisopetuksen oppilaspaikkaa.

Rakennuksessa A sijaitsee pääosa koulun toiminnasta. Rakennuksessa B sijaitsevat kielten aineenopetusluokat sekä oppilashuollon tilat. Koulun toiminnat pysyvät peruskorjauksen jälkeen samana.

Lasten päiväkodin tarve

Päiväkodin toiminta koostuu peruskorjauksen jälkeen 1–6-vuotiaiden lasten koko- ja osapäivätoiminnasta sekä esiopetuksesta. Päiväkodissa tulee olemaan noin 117–120 tilapaikkaa. Todellinen hoitopaikkamäärä muodostuu kulloinkin päiväkodissa olevien lasten iän ja hoitoisuuden mukaan.

Kirjaston tarve

Kulosaaren kirjaston asiakaskuntaan kuuluu lähinnä Kulosaaren asukkaita ja lähikoulujen oppilaita. Asukkaiden määrä vuonna 2008 oli 3 748. Asukasluku pysyy jatkossakin jokseenkin samana ja on väestöennusteen mukaan 3 752 vuonna 2017.

Yleistä hankkeesta

Henkilökunnan ja oppilaiden oireilun takia ala-asterakennuksessa A suoritettiin sisäilmamittauksia ja tehtiin tutkimuksia vuonna 2008. Rakennuksessa todettiin useita rakenteellisia puutteita, jotka johtavat kosteus- ja homevaurioihin. Kesällä 2008 tehtiin väliaikaisia korjaustoimenpiteitä. Ympäristökeskus antoi käyttöluvan rakennukselle vuoden 2008 loppuun asti. Vuoden 2009 alusta opetus siirtyi koulun tontille rakennettuihin paviljonkeihin. Samoin perustein päädyttiin tehdyistä korjaustoimenpiteistä huolimatta tyhjentämään LPK, kirjasto ja ala-aste-rakennus B käyttäjistä lokakuussa 2009 väliaikaisiin evakkotiloihin.
Lopulliset väistötilapaviljongit valmistuivat päiväkodille Risto Rytin puistoon tammikuussa 2010 ja lisäpaviljongit koululle tyhjenevän päiväkodin pihaan joulukuussa 2009.

Tekniset ja toiminnalliset korjaustarpeet

Syntyneiden kosteusvaurioiden korjaamiseksi ja tulevien rakenteellisten vaurioiden estämiseksi rakennuksissa joudutaan tekemään mittavia rakennusosien korjaus- ja uusimistoimenpiteitä. Rakennusten ulkoseinät, ikkunat, kattoikkunoiden jalustat sekä vesikatto ja alapohjat rakenteineen pääosiltaan uusitaan. Rakennusten salaojitus korjataan. Rakennuksiin rakennetaan uudet ilmanvaihtojärjestelmät, uudet ilmanvaihdon konehuoneet sekä sähkö- ja valaistusjärjestelmät uusitaan. Rakennukset saatetaan esteettömiksi. B-rakennukseen rakennetaan kaksi hissiä. Koulun ja päiväkodin pihat kunnostetaan.

A-rakennuksessa tehtävät toiminnasta johtuvat suurimmat muutokset aiheutuvat samanaikaisopetuksen ja eriyttämisen vaatimuksista opetustiloihin. Turvallisuuteen ja terveellisyyteen liittyviä muutostöitä ovat keittiön perusparannus, oppilaiden wc-tilojen lisäys ja muutostyöt purunpoistotilassa. Koulun ruokailutila on pieni kapasiteetin mukaiselle oppilasmäärälle ja sille ehdotetaan laajennusta. Koulun B-rakennuksen tiloihin lisätään puuttuva kuraattorin huone. Koulun pihan turvallisuutta parannetaan siirtämällä huoltoreitti erilleen oppilasliikenteestä.

Perusparannuksen ja ruokalan laajennuksen jälkeen koulun oppilaskapasiteetti olisi 249. Laskettaessa mukaan B-rakennuksessa käytössä olevat koulun tilat saadaan koko koulun oppilaskapasiteetiksi 265 oppilasta.

Päiväkodin tilojen perusparannuksen yhteydessä tilat saatetaan nykyisten määräysten mukaisiksi. Toiminnallisia parannuksia on suunnittelun yhteydessä otettu huomioon mm. keittiön sijainnin ja ruokahuollon järjestämisen sekä turvallisen kulkureitin osalta.

Kirjastotilaan ei tule merkittäviä toiminnallisia muutoksia. Kirjaston pinta-ala on 322 huoneistoneliömetriä (htm²).

Rakennukseen B jää hankesuunnitelmassa 412 htm² tyhjää tilaa. Tila on entinen nuorisokeskuksen tila, joka toimii ala-asteen väistötilana.

Kysymys suojelusta

Kulosaaren ala-asteen koulurakennus (A-rakennus) ja päiväkotirakennus (B-rakennus) ovat valmistuneet 1966. Molemmat rakennukset on suunnitellut professori Osmo Lappo. Koulurakennus on luokiteltu luokkaan 1 kaupunkisuunnitteluviraston julkaisussa ”Opintiellä, Helsinkiläisiä koulurakennuksia 1880 - 1980”. Julkaisun mukaan luokan +1 ja1 kohteet tulisi suojella asemakaavalla kulttuurihistoriallisesti arvokkaina niiden rakennustaiteellisten, kaupunkikuvallisten ja/tai historiallisten
arvojen perusteella.

Tilakeskuksen, opetusviraston, rakennusvalvontaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja kaupunginmuseon välisessä neuvottelussa on käsitelty koulurakennuksen suojeluarvoja. Tuolloin todettiin, että rakennuksen ulkovaipan korjaustarve on niin suuri, että tiukkoja suojelutavoitteita ei voitane asettaa. Sen sijaan rakennuksen sisätiloja koulun aulan osalta ehdotettiin suojeltavaksi.

Perusparannusten kustannukset ja vaikutus vuokriin

HKR-Rakennuttajan laatimien kustannusarvioiden mukaan perusparannushankkeiden rakennuskustannukset ovat rakennuksen A osalta arvonlisäverottomana 8,9 miljoonaa euroa eli noin 2 200 euroa/brm², (RI 125,9 ja THI 150,1 elokuu 2009).

Rakennuksen B osalta vastaavat kustannukset ovat arvonlisäverottomana 7,1 miljoonaa euroa eli noin 2 500 euroa/brm².

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arviot (alv. 0 %), kun poistoaika on 30 vuotta:

Rakennus A
pääomavuokra n.	13,78 euroa /htm^2/kk
ylläpitovuokra		2,85 euroa /htm^2/kk
yhteensä	16,63 euroa /htm^2/kk.

Opetusvirasto 3 249 htm², 54 031 euroa/kk eli 648 372 euroa/v

Rakennus B
pääomavuokra	15,49 euroa /htm^2/kk
ylläpitovuokra		3,67 euroa /htm^2/kk
yhteensä	19,16 euroa /htm^2/kk.

Opetusviraston 188 htm^2,	vuokraosuus 3 602 euroa/kk, 43 224 euroa/v
Sosiaaliviraston 1 186 htm^2,	osuus 22 724 euroa/kk, 272 688 euroa/v
Kirjaston 322 htm^2,	osuus 6 170 euroa/kk, 74 040 euroa/v
Tyhjän tilan 412htm^2	osuus 7 894 euroa/kk, 94 728 euroa/v

Väistötilat

Rakennus A

Ala-asteen väistötilaksi on hankittu koulun tontille siirtokelpoiset paviljonkirakennukset yhteensä 1 649 htm² sekä tiloja viereisestä rakennuksesta 241 htm². Opetusvirasto maksaa peruskorjauksen ajalta väistötiloista korkeintaan samansuuruista vuokraa kuin varsinaisten opetus-tilojen vuokra on. Mikäli tilakeskukselle jää väistötiloista kustannuksia ne lisätään hankkeen kokonaiskustannuksiin ja huomioidaan perusparannuksen jälkeisiä vuokria määritettäessä.

Väistötilojen kustannukset ovat noin 2 420 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 10 091 euroa/kk lisäkustannuksen peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Rakennus B

B-rakennuksen koulun väistötilaksi hankitaan edellä hankittujen koulun pihaan sijoitettujen paviljonkien lisäksi vielä 390 m² lisäpaviljonkeja. Koulun väistötilojen kustannukset ovat noin 495 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 3 718 euroa/kk lisäkustannuksen koulun peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Päiväkodin väistötilaksi hankitaan siirtokelpoiset paviljonkirakennukset Risto Rytin puistoon yhteensä 708 m². Päiväkodin väistötilojen kustannukset ovat noin 1 792 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 11 355 euroa/kk lisäkustannuksen päiväkodin peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Kirjasto siirtää palvelunsa kirjastoautoon peruskorjauksen ajaksi.

Hankkeen toteutus ja aikataulu

Kulosaaren ala-asteen ja päiväkoti Kulosaaren ja kirjaston peruskorjaukset sisältyvät kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymään vuosien 2010 - 2012 taloussuunnitelmaan siten, että ala-aste on ajoitettu vuosille 2011 - 2012. Erillisessä liitteessä on päiväkodin ajoitukseksi arvioitu 2013 - 2014. Määrärahavaraukset ovat yhteensä 14,4 miljoonaa euroa:

Rakennuksen A perusparannukselle 8,7 miljoonaa euroa vuosille
2011 - 2012.

Rakennuksen B perusparannukselle 5,7 miljoonaa euroa vuosille
2013 - 2014.

Rakennus A, Rakentaminen alkaa 6/2012 ja hanke valmistuu 6/2013.

Rakennus B, Rakentaminen alkaa 6/2013 ja hanke valmistuu 6/2014.

./. Hankkeiden aikataulujen yhteenvetokaavio, liitteenä 11.

Kiinteistöviraston tilakeskus vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Vaihtoehto 2, uusi korttelitalo

Uudisrakennuksen tarveselvityksen sisältö

Opetuslautakunnan 17.3.2009 ja kiinteistölautakunnan 12.5.2009 esitysten mukaisesti Kulosaaren korttelitalon tarveselvityksessä on tutkittu vaihtoehtoista uudisrakennusta Kulosaaren ala-asteen koulurakennuksen sekä päiväkodin, kirjaston ja koulun tiloja sisältävän kiinteistön peruskorjauksille.

Uudisrakennuksen toteuttaminen edellyttäisi edellä mainittujen kahden suojelutavoitteita omaavan rakennuksen purkamista ja myös tontilla jo toiminnassa olevien väistötilapaviljonkien siirtämistä rakennustyön ajaksi muualle.

Toiminnallinen tarve

Kulosaaren korttelitalon toiminnallinen tavoite on olla eri-ikäisten lasten ja aikuisten kohtaamispaikka, joka tarjoaa iloa ja virkistystä sekä kannustaa ajatteluun, oppimiseen ja innovatiivisuuteen. Korttelitalossa toimivat päiväkoti- ja kouluikäiset lapset yhdessä aikuisten kanssa. Tiloja on tarkoitus käyttää iltapäivätoiminnassa sekä iltaisin ja viikonloppuisin asukkaiden kokoontumis-, harrastus- ja kulttuuritoimintaan.

Korttelitalon tilaohjelma on laadittu opetusviraston, sosiaaliviraston ja kirjaston esittämien tilatarpeiden perusteella.

Laadituissa viitesuunnitelmissa on pyritty ottamaan huomioon eri toimijoiden tilojen suhde toisiinsa, tilojen sijainti tontilla sekä kulkusuunnat. Mikäli uudisvaihtoehtoa tullaan kehittämään eteenpäin, se edellyttää toiminnan ja tilojen suunnittelun parempaa vuoropuhelua.

Ala-asteen oppilaiden ja päiväkodin lasten määrät ovat uudisrakennuksessa samansuuruiset kuin peruskorjausvaihtoehdossa. Kirjasto pienenee lasten kirjastoksi.

Uudisrakennuksen kustannukset

./. HKR-rakennuttajan laatima kustannusarvio, liitteenä 10.

Korttelitalo, 5 181 brm^2
arvonlisäverottomana	16 900 000 euroa, 3 262 euroa/brm^2,
arvonlisäverollisena	20 500 000 euroa, 3 963 euroa/brm^2,
hintatasossa RI 125,9 ja THI 150,1 elokuun 2009.

Uudisrakennuksen vaikutukset vuokriin

Kiinteistöviraston tilakeskuksen vuokra-arviot (alv. 0 %) Korttelitalohankkeesta em. kustannusten perusteella on:

pääomavuokra n.	17,57 euroa /htm^2/kk ja
ylläpitovuokra		3,67 euroa /htm^2/kk
yhteensä	21,24 euroa /htm^2/kk.

Opetusviraston 3 170 htm^2, osuus 67 331 euroa/kk, 807 972 euroa/v
Sosiaaliviraston 1 091htm^2, osuus 23 173 euroa/kk, 278 076 euroa/v
Kirjaston 144htm^2,	osuus 3 059 euroa/kk, 36 708 euroa/v.

Olemassa olevien rakennusten purku

Uudisrakentaminen edellyttää vanhojen rakennusten purkamista.

Purkutöiden aiheuttaman suuren melu- ja pölyhaitan vuoksi väliaikaiset paviljongit on siirrettävä pois tontilta ennen purkutöiden aloitusta. Paviljonkien siirtokustannukset ja uusien raskaampien paviljonkien kustannukset sisältyvät väistötilakustannuksiin.

Rakennuksen purkukustannukset sisältyvät hankkeen kustannusarvioon. Tontilla olevien rakennusten A ja B purkukustannukset ovat
HKR-Rakennuttajan arvion mukaan yhteensä arvonlisäverottomana 860 000 euroa, arvonlisäverollisena 1 049 200 euroa.

Uudisrakennuksen väistötilat

Koulun väistötilaksi on hankittu ja hankitaan siirtokelpoiset paviljonkirakennukset yhteensä 2 357 m².

Koulun väistötilojen kustannukset ovat yhteensä noin 4 070 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 21 318 euroa/kk lisäkustannuksen koulun uudisrakennuksen vuokra-arvioon.

Päiväkodin väistötilaksi hankitaan siirtokelpoiset paviljonkirakennukset Risto Rytin puistoon yhteensä 708 m².

Päiväkodin väistötilojen kustannukset ovat noin 1 920 000 euroa, mikä aiheuttaa 10 vuoden ajan noin 12 166 euroa/kk lisäkustannuksen päiväkodin peruskorjauksen vuokra-arvioon.

Uudisrakennuksen hankkeen toteutus ja aikataulu

Kulosaaren ala-asteen ja päiväkoti Kulosaaren ja kirjaston peruskorjaukset sisältyvät kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymään vuosien 2010 - 2012 taloussuunnitelmaan siten, että ala-aste on ajoitettu vuosille 2011 - 2012. Erillisessä liitteessä on päiväkodin ajoitukseksi arvioitu 2013 - 2014. Määrärahavaraukset ovat yhteensä 14,4 miljoonaa euroa:

Rakennuksen A perusparannukselle 8,7 miljoonaa euroa vuosille
2011 - 2012.

Rakennuksen B perusparannukselle 5,7 miljoonaa euroa vuosille
2013 - 2014.

Uudisrakennuksen rakentamisen suunnitellaan alkavan 6/2013 ja hankkeen valmistuvan 12/2014.

Kiinteistövirasto vastaa hankkeen toteuttamisesta. Rakennuttamistehtävistä vastaa HKR-Rakennuttaja. Kiinteistön ylläpidosta tulee vastaamaan kiinteistöviraston tilakeskus.

Lausunnot Kiinteistölautakunnan esityksestä on pyydetty talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto, minkä lisäksi hankkeesta ovat kiinteistölautakunnalle antaneet lausuntonsa kulttuuri- ja kirjastolautakunta, opetuslautakunta, sosiaalilautakunta ja kaupunkisuunnitteluvirasto.

Talous- ja suunnittelukeskuksen lausunto

Talous- ja suunnittelukeskus toteaa lausunnossaan 24.11.2009 uudisrakennus- ja peruskorjausvaihtoehdoista seuraavaa:

Kulosaaren ala-asteen ja päiväkoti Kulosaaren ja kirjaston peruskorjaukset sisältyvät kaupunginvaltuuston 11.11.2009 hyväksymään vuosien 2010 - 2012 taloussuunnitelmaan siten että ala-aste on ajoitettu vuosille 2011 - 2012. Erillisessä liitteessä on päiväkodin ajoitukseksi arvioitu 2013 - 2014. Määrärahavaraukset ovat yhteensä 14,4 miljoonaa euroa.

Kiinteistölautakunnan palautettua hankkeen uudisrakennusvaihtoehdon selvittämistä varten, tilakeskus on laatinut uudisrakennuksesta tarveselvityksen. Uudisrakennukseen sisältyvät peruskoulu ja päiväkoti suunnilleen samankokoisina kuin peruskorjausvaihtoehdossa mutta kirjasto pienempänä kouluun liittyvänä lastenkirjastona.

Hankkeen laajuus on peruskorjausvaihtoehdossa 6 950 brm² ja uudisrakennuksena 5 181 brm². Tehokkaammalla tilankäytöllä on uudisrakennuksessa päästy n. 1 770 brm² pienempään kokonaislaajuuteen.

Vaihtoehtojen rakentamiskustannuksissa ei ole oleellista eroa. Peruskorjausvaihtoehdon kustannukset ovat 16 miljoonaa euroa (alv=0) eli 2 302 euroa/brm² ja uudisrakennuksen 16,9 miljoonaa euroa (alv=0) eli 3 262 euroa/brm². Ero johtuu uudisvaihtoehtoon sisältyvistä 0,9 miljoonaa euron purkukustannuksista. Vaikka neliöhintojen perusteella arvioituna korjausaste olisi vain noin 70 %, tilankäytön tehokkuus uudisrakennuksessa kaventaa eron.

Kun väistötilakustannukset otetaan huomioon, on uudisrakennusvaihtoehto kokonaisuudessaan vain noin 2,2 miljoonaa euroa eli 10 % kalliimpi.

Uudisrakennusvaihtoehtoon sisältyy kuitenkin käyttämätöntä rakennusoikeutta n. 5 700 kem², joka on kaupungin kannalta merkittävä etu.

Kaupungilla on hoidettavana niin suuri kiinteistömassa, ettei laajamittaiseen peruskorjausten korvaamiseen uudisrakentamisella ole taloudellisia mahdollisuuksia. On voitava luottaa siihen, että kun peruskorjattava rakennus tutkitaan, suunnitellaan ja toteutetaan hyvin, se saadaan myös terveysvaatimukset täyttäväksi ja käyttäjille turvalliseksi.

Tässä tapauksessa kuitenkin uudisrakennusta puoltavat tehokkaampi tilankäyttö, tontille jäävä huomattava käyttämätön rakennusoikeus sekä mm. energiansäästö- ja muuntojoustavuustavoitteiden peruskorjausta parempi huomioon ottaminen.

Taloudellisesti hanke on perusteltu vain jos käyttämätön rakennusoikeus voidaan realisoida asumiseen. Kaupungin palvelujen lisäämistarvetta ei tässä kohteessa ole.

Talous- ja suunnittelukeskus puoltaa uudisrakennusvaihtoehdon hankesuunnittelun jatkamista edellyttäen, että hankesuunnitteluun liittyen selvitetään, miten koulun vaatiman tonttialueen pieneneminen ja käyttämätön rakennusoikeus voidaan hyödyntää alueen täydennysrakentamiseen.

Khn tulisi kehottaa kaupunkisuunnittelulautakuntaa käynnistämään edellä mainittu selvitys.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta totesi kiinteistölautakunnalle antamassaan lausunnossa mm., että korkeintaan lastenkirjastotasoinen ratkaisu on kohteessa mahdollinen. Lausunnossa ei oteta kantaa toteutustavan valintaan.

Opetuslautakunta

Opetuslautakunta puolsi kiinteistölautakunnalle antamassaan lausunnossa uudisrakennusvaihtoehtoa.

Sosiaalilautakunta

Sosiaalilautakunta vertaili kiinteistöviraston tilakeskukselle antamassaan lausunnossa peruskorjaus- ja uudisrakentamishankkeita totesi mm., että molemmat vaihtoehdot täyttävät päiväkotitoiminnalle asetettavat toiminnalliset sekä tekniset että viihtyisyyskriteerit. Lautakunta piti rakennushanketta tarpeellisena ja kiireellisenä. Sosiaalilautakunta pitää ensisijaisena tilojen terveellisyyttä ja turvallisuutta.

Lautakunta totesi edelleen, että hankkeita vertailtaessa ei löydy merkittäviä taloudellisia tai aikataulullisia syitä kummankaan hankkeen puolesta, mutta että uudisrakentamisvaihtoehdossa on mahdollista ottaa huomioon päivähoidon toiminnallisten tarpeiden muutokset peruskorjausta paremmin sekä pitää hyvänä tilojen yhteiskäyttömahdollisuuksia muiden hallintokuntien kanssa. Kohteen jatkosuunnittelussa tuli lautakunnan mielestä kiinnittää päivähoidon osalta huomiota sellaisiin ratkaisuihin, joilla kohteen vuokratasoa voidaan alentaa.

Kulosaaren ala-asteen vanhempainyhdistys ja Kulosaaren päiväkodin
vanhempainyhdistys

Yhdistykset ovat toimittaneet Kulosaaren päiväkodin ja ala-asteen uudisrakentamisesta yhteisen lausunnon, jossa puoltavat uudisrakentamista.

Johtopäätös Esittelijä toteaa kiinteistölautakunnan esityksen, siihen liitettyjen lausuntojen ja talous- ja suunnittelukeskuksen lausunnon perusteella, ettei esitettyjen peruskorjaus- ja uudisrakentamisvaihtoehtojen välillä ole kokonaiskustannusten ja toteutuvien vuokrakustannusten välillä merkittävää eroavaisuutta.

Uudisrakennusvaihtoehtoa puoltavat tilaratkaisultaan tehokkaammat ja käyttäjähallintokuntia paremmin palvelevat toimitilat. Miltei samat toiminnat sisältävästä uudisrakennuksesta tulee tehokkaampi, kerrosalaltaan 1 769 brm² pienempi. Tontin rakennusoikeutta jää käyttämättä aiempaa enemmän. Hankkeen vaatima tonttialue ja käytettävä rakennusoikeus pienenevät uudisrakennusvaihtoehdossa.

Uudisrakennus on suunniteltu toteutettavaksi matalaenergiarakentamisena, joka edesauttaa kaupunkia saavuttamaan sille asetetut energian säästötavoitteet. Uudisrakennuksen suunnitteluratkaisuissa voidaan huomioida tulevaisuuden tarpeet täyttävä muuntojoustava ratkaisumalli.

Uudisrakennuksen elinkaaren suhde sijoitettavaan pääomaan nähden on uudisrakennusvaihtoehdossa edullisempi.

Esittelijä yhtyy hankkeen kustannukset ja edellä esitetyt perustelut huomioon ottaen kiinteistölautakunnan esitykseen, jota talous- ja suunnittelukeskus lausunnossaan myös puoltaa, ja ehdottaa, että kiinteistölautakuntaa kehotettaisiin valmistelemaan Kulosaaren Korttelitalon uudisrakennuksen hankesuunnitelma 22.9.2009 päivätyn tarveselvityksen perusteella siinä esitettyä kustannusarviota noudattaen.

Koska hankkeen taloudellisuuteen vaikuttaa suuresti se, miten suunnitelman mukaiselta uudisrakennushankkeen vaatimalta tilalta yli jäävä tontinosa olisi käytettävissä uudisrakentamiseen, esittelijä ehdottaa talous- ja suunnittelukeskuksen lausuntoon yhtyen, että, kaupunkisuunnittelulautakuntaa samalla kehotetaan selvittämään tontin täydennysrakentamisen kaavalliset edellytykset.