Asia

Sivu

KAUPUNGINJOHTAJA

Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen sekä pöytäkirjan tarkastajien valinta

Tämän kokouksen päätösten täytäntöönpano

Kaupungin hallintoelinten kokousajat ja pöytäkirjat sekä päätösten saattaminen kaupunginhallituksen tietoon vuonna 2010

Rakennusrahastosuorituksen maksaminen Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle

Pääomalainan myöntäminen Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle

Eräiden asuntotuotantotoimikunnan rakennuskohteiden rahoittaminen

Määrärahan myöntäminen Ormuspellon kaava-alueen esirakentamisen lisäkustannuksiin vuonna 2009

Määrärahan myöntäminen asuntotuotantotoimistolle Ormuspellon alueen kortteleiden esirakentamiseen

Vuoden 2010 talousarvion kohdalle 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, merkityn avustusmäärärahan jakaminen

Iltakouluasia: Palveluverkkojen kehittäminen

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI

Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus terveyspalvelujen maksujen korottamista koskevaan kanteluun

Lausunnon antaminen Niemikotisäätiön sääntöjen muuttamisesta

21.12.2009 pöydälle pantu asia
Valtuutettu Kati Peltolan toivomusponsi: Toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelumaksut

SIVISTYS- JA HENKILÖSTÖTOIMI

Kaupunginkirjaston kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan viran täyttäminen

Kaupunginkirjaston verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan viran täyttäminen

KAUPUNKISUUNNITTELU- JA KIINTEISTÖTOIMI

Kannanotto VR-Yhtymä Oy:n muistutukseen Pasilan postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueen ja rautatiealueen (Pohjois-Pasilan työpaikka-alue) asemakaava-asiassa (nro 11395)

Pohjois-Pasilan asemakaavan muutoksen toteuttamiseen liittyvä maankäyttösopimus Itella Oyj:n kanssa ja Oy Pohjolan Liikenne Ab:n sitoumus

Määräalan myyminen Espoon Leppävaarassa NCC Property Development Oy:lle (tontti 51225/1)

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN KOKOUSAJAT JA PÖYTÄKIRJAT SEKÄ PÄÄTÖSTEN SAATTAMINEN KAUPUNGINHALLITUKSEN TIETOON VUONNA 2010

Khs 2009-2612

KJ Kaupunginhallitus päättänee antaa lauta- ja johtokunnille sekä virastoille ja laitoksille seuraavat ohjeet:

Esityslistat

Kaupunginhallituksen alaisten toimielinten on hyvissä ajoin, kuitenkin viimeistään kaksi päivää ennen kokousta, toimitettava esityslistansa kaupunginhallituksen puheenjohtajalle, kaupunginhallituksen toimielimeen valitsemalle edustajalle, kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

Päätösten ilmoittaminen

Pikayhteenveto kokousten päätöksistä on mahdollisimman pian kokouksen jälkeen tallennettava kaupungin sisäiseen tietoverkkoon tai toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupungin-johtajalle.

Kolmen päivän kuluessa kokouksesta on kopio pöytäkirjasta toimitettava kaupunginjohtajalle ja asianomaiselle apulaiskaupunginjohtajalle.

Kaupunginjohtajalle tulevat esityslistat, pöytäkirjat ja mahdolliset pikayhteenvedot on toimitettava hallintokeskuksen kirjaamoon.

Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen

Kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen on kolmen päivän kuluessa päätöksen tekemisestä ilmoitettava kaupunginhallitukselle ja tarkastusvirastolle päätöksistään. Kaupunginhallitus ilmoittaa kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun kaupunginhallitus on saanut asianomaisen viranomaisen päätöksestä tiedon, otetaanko asia kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginhallitus ei käytä otto-oikeuttaan lautakunnan alaisten viranomaisten päättämissä asioissa lukuun ottamatta lautakuntien jaostojen päättämiä asioita. Kaupunginhallitus ei myöskään käytä otto-oikeuttaan niiden liikelaitosten johtokuntien alaisten viranomaisten päättämissä asioissa, joille on johtosäännössä myönnetty otto-oikeus.

Pöytäkirjojen ja päätösluetteloiden laatiminen

Pöytäkirjan ja päätösluettelon laatimisesta on annettu ohjeet asiakirjaoppaassa (OSA 1).

Päätösten pitäminen nähtävänä

Toimielinten on tehtävä päätös siitä milloin ja missä pöytäkirja on yleisesti nähtävänä siltä osin kuin pöytäkirjan pitäminen kuntalain 63 §:n mukaan on tarpeen. Viranhaltijan pitämän päätösluettelon nähtävänä pitämiseen on sovellettava vastaavaa menettelyä.

Pöytäkirjojen ja päätösluetteloiden nähtävänä pitämistä koskevista päätöksistä samoin kuin toimielinten kokousajoista on ilmoitettava hallintokeskuksen tietopalveluille (Reija Ruotsalainen) viimeistään 5.2.2010 mennessä yhteiskuulutusten julkaisemista varten.

Lauta- ja johtokuntien kokousaikojen muutokset tulee ilmoittaa hankintakeskukseen.

Muut kokoukset ja tilaisuudet

Muita kokouksia ja tilaisuuksia ei pidä järjestää samanaikaisesti kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen ryhmäkokousten eikä kaupunginhallituksen, kaupunginhallituksen konsernijaoston ja kaupunginvaltuuston kokousten kanssa.

Pöytäkirjanote kaupungin kaikille lauta- ja johtokunnille, virastoille ja laitoksille sekä hallintokeskuksen tietopalveluille (Reija Ruotsalainen) kuulutusten julkaisemista varten.

Lisätiedot:
Lähdesmäki Jenni, hallintosihteeri, puhelin 310 25719

RAKENNUSRAHASTOSUORITUKSEN MAKSAMINEN KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖ HELSINGIN MUSIIKKITALOLLE

Khs 2009-597

KJ Kaupunginhallitus päättänee, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon osakassopimuksen mukainen rakennusrahasto-osuus 3 361 800 euroa saadaan maksaa vuoden 2010 talousarvion kohdalta 8 22 07 Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi.

Pöytäkirjanote Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalolle, Taloushallintopalvelu -liikelaitokselle ja talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 20.12.2004 (1585 §) hyväksyä Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon perustamisen. Yhtiö pyytää perustajaosakkaita huolehtimaan velvoitteistaan osallistua hankkeen rahoitukseen. Yhtiön hallituksen 20.8.2009 hyväksymä rahoitustarvearvio tammi-maaliskuulle 2010 on seuraava:


Suomen valtio/Senaatti-kiinteistöt	8 346 780	(47,97 %)
Yleisradio Oy	4 553 580	(26,17 %)
Helsingin kaupunki	4 499 640	(25,86 %)
Yhteensä	17 400 000	(100,00 %)

Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalo pyytää kaupunkia maksamaan 14.1.2010 rakennusrahastosuorituksena Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon Helsingin kaupungin rahoitusosuudesta 3 361 800 euroa.

Kj toteaa, että Kiinteistöosakeyhtiö Helsingin Musiikkitalon rahastosuorituspyyntö perustuu yhtiön perustamispäätökseen ja osakassopimukseen. Toteutuneet Helsingin rakennusrahastosuoritukset ovat tähän mennessä (Khs 19.10.2009) yhteensä 22 275 517 euroa. Seuraavaksi tarvittava rahoituserä 14.1.2010 on 13 000 000 euroa, josta Helsingin

osuus on 3 361 800 euroa. Musiikkitalon rahoitukseen on vuoden 2010 talousarvion kohtaan 8 22 07, Arvopaperit, Musiikkitalo, Khn käytettäväksi, varattu määrärahaa 13 000 000 euroa.

PÄÄOMALAINAN MYÖNTÄMINEN OY HELSINGIN ASUNTOHANKINTA AB:LLE

Khs 2009-1112

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle 3 500 000 euron suuruisen pääomalainan talousarvion kohdalta 9 01 02 03, Pääomalaina Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, seuraavin ehdoin:

Lainan korko on kaupungin omanpääoman ehtoisista asuntolainoista (ns. tertiäärilainat) kulloinkin veloitettavan koron suuruinen. Korko on lainan myöntämishetkellä 4,5 %. Korko on maksettava samanaikaisesti lainan takaisinmaksun kanssa.

Pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhtiön vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhtiön viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän. Jos pääomalainalle tulevaa korkoa ei voida maksaa, korko siirtyy maksettavaksi ensimmäisen sellaisen tilinpäätöksen perusteella, jonka perusteella se voidaan maksaa.

Mikäli lainansaaja asetetaan konkurssiin tai selvitystilaan tai yhtiö puretaan, maksamaton pääoma ja korko saadaan maksaa lainanantajalle vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella. Yhtiön pääomalainoilla on yhtäläinen oikeus yhtiön varoihin saataviensa pääomamäärien suhteessa.

Lainansaaja ei anna lainanantajalle takausta eikä muutakaan vakuutta lainan tai koron takaisinmaksusta. Sopijapuolet eivät saa käyttää tässä sopimuksessa tarkoitettuja suorituksia minkään nykyisen tai tulevan saatavan kuittaukseen toiselta osapuolelta.

Sopimuksen ehtoina sovelletaan edellä esitettyjen ehtojen lisäksi osakeyhtiölain 12 luvun pääomalainaa koskevia määräyksiä.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa hallintokeskuksen oikeuspalveluita tekemään lainasopimuksen.

Pöytäkirjanote Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:lle, hallintokeskuksen oikeuspalveluille sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

ESITTELIJÄ Kj toteaa, että Oy Helsingin Asuntohankinta Ab:n asemaa, tehtäviä, uusien hankintojen tarpeellisuutta sekä yhtiön hallussa olevan asuntokannan hallinnan ja tarkoituksenmukaisen käytön kehittämismahdollisuuksia selvittäneen työryhmän raportti käsiteltiin kaupunginhallituksessa 9.3.2009 (360§). Konsernijaostossa asiaa käsiteltiin 30.3.2009, jolloin se päätti mm. kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta ryhtymään tarvittaviin järjestelyihin yhtiön talouden vakauttamiseksi myöntämällä konsernitililimiitti vuoden 2009 tarpeisiin ja pidempiaikaisen vajauksen kattamiseksi myöntämällä yhtiölle korollista pääomalainaa enintään seitsemän miljoonaa euroa. Lainan myöntämiseen on varattu määrärahaa vuoden 2010 talousarvioon 3 500 000 euroa ja saman verran vuoden 2011 taloussuunnitelmaan. Lainasta on perusteltua veloittaa samansuuruista korkoa kuin muun asuntotuotannon omarahoitusosuuteen rinnastettavista tertiäärilainoista. Tertiäärilainan korko on 1.1.2006 lukien 4,5 %.

ERÄIDEN ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN RAKENNUSKOHTEIDEN RAHOITTAMINEN

Khs 2009-2430

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantorahaston varoista korkotukilainoja seuraavasti:

Yhtiö

Korkotukilaina €

Pihlajiston Kiinteistöt Oy

Hernepellontie 26, 58 asuntoa

5 735 600

Puotilan Kiinteistöt Oy

Kastellinpolku, 29 asuntoa

3 151 700

Helsingin Kansanasunnot Oy

Kortteli 817-818, peruskorjaus

53 asuntoa

3 450 000

Yhteensä

12 337 300

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa asuntotuotantotoimiston laatimaan kaupungin puolesta korkotukilainojen velkakirjat kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen vahvistamien ehtojen mukaisesti.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle ja -toimistolle sekä talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle.

Lisätiedot:
Venetkoski-Kukka Eija, lainapäällikkö, puhelin 310 36329

ESITTELIJÄ Asuntotuotantotoimikunta esittää (18.11.2009), että asuntotuotantorahaston varoista myönnettäisiin lainoja päätösehdotuksen mukaisesti.

Kaupunginvaltuusto päätti 7.10.2009, että kaupungin oman asuntotuotannon rakentamisen ja perusparannuksen rahoittamiseen Euroopan Neuvoston Kehityspankin kaupungille myöntämästä lainasta rahoitettavien korkotukilainojen ehdot, jotka noudattavat ympäristöministeriön korkotukilainoille asettamia vaatimuksia, ovat seuraavat:

Laina-aika ja lyhennysehdot: Rakentamiseen myönnettävien lainojen laina-aika on enintään 41 vuotta ja perusparantamiseen myönnettävien lainojen 31 vuotta. Lainaa on lyhennettävä kunkin viisivuotiskauden aikana yhteensä vähintään seuraavasti:

Vuodet Rakentamislaina Peruskorjauslaina

Lyhennysprosentti lainan alkuperäisestä pääomasta

1–5	1,7	2,5
6–10	3,3	5,5
11–15	5,3	9,0
16–20	7,5	16,0
21–25	9,9	27,5
26–30	15,0	39,5
31–35	23,3
36–40	34,0

Lainan korko: Lainasta peritään 6 kuukauden euribor-koron suuruista korkoa lisättynä 0,60 prosenttiyksikön marginaalilla. Kaupungilla on oikeus muuttuneen markkinatilanteen mukaiseen marginaalin tarkistukseen 10 vuoden kuluttua lainan alkamisesta.

Vakuudet: Lainansaaja luovuttaa lainan vakuudeksi rakennettavaan tai peruskorjattavaan kiinteistöön kiinnitettyjä panttikirjoja. Lisäksi korkotukilainalla on valtion täytetakaus.

Lainansaajan perusomavastuukorko vuokrakohteelle on 3,4 %. Korkotukilainan määrä on enintään 95 % rakennus- ja tonttikustannuksista.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus myöntää vuosina 2009-2010 15 000 euron käynnistysavustuksen per asunto Helsingin seudulle rakennettaville valtion tukemille vuokra- ja asumisoikeusasunnoille.

Kaupunginvaltuuston 11.12.1996 perustamassa asuntotuotantorahastossa on korkotukilainojen myöntämiseen tarkoitettuja Euroopan Neuvoston Kehityspankin, CEB:n lainavaroja 50 milj. euroa.

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ORMUSPELLON KAAVA-ALUEEN ESIRAKENTAMISEN LISÄKUSTANNUKSIIN VUONNA 2009

Khs 2009-672

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää rakennusvirastolle vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet,

1 000 000 euroa Ormuspellon kaava-alueen esirakentamisen lisäkustannuksiin

Pöytäkirjanote rakennusvirastolle, taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko), talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle ja taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Lisämäärärahan myöntäminen Ormuspellon kaava-alueen esirakentamista varten vuosille 2009 - 2010 Malmilla

TIIVISTELMÄ Rakennusvirastolle on myönnetty Ormuspellon uuden asuntoalueen esirakentamiseen vuosina 2008-09 yhteensä 4,24 milj. euroa. Tämän arvioinnin tekemisen jälkeen esirakentamisen suoritemäärät ovat kasvaneet huomattavasti. Stabiloinnin määrä on kasvanut noin 30 kilometriä ja pilaantuneen maaperän määrä arvioidusta 200 m³:sta 24-kertaiseksi eli 4 800 m³:iin. Huomattava kasvu johtuu siitä, että alueella ennakkoon tehdyt maaperän kunnostukset on tehty teollisuusalueen vaatimustasoon ja nyt puhdistukset tehdään alueen asemakaavan mukaisesti asuntokäytön edellyttämään tasoon. Vuoden 2009 kasvaneesta ja vuodelle 2010 jäävästä stabiloinnin ja pilaantuneen maaperän kunnostuksen määrästä on muodostunut 2 400 000 euron lisäkustannus, mistä vuonna 2009 laskutettava lisäkustannus on 1 000 000 euroa. Rakennusvirasto hakee viimeksi mainittua määrärahaa käyttöönsä vuoden 2009 talousarvion kohdasta 8 01 02 (esirakentaminen, täyttötyöt ja alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet).

ESITTELIJÄ Ormuspelto on merkittävä ja tiivis asuntotuotantoalue, jossa esirakentaminen on tarpeen laadukkaan kunnallistekniikan rakentamista ja asunto-ohjelman toteuttamista varten. Asuntoalueen alueellinen esirakentaminen ja kunnallistekniikan rakentaminen käynnistyi elokuussa 2008. Erityisesti likaantuneiden maiden määrän kasvun ja maapohjan stabilointitarpeen vuoksi urakkaan on tullut lisäaikaa ja urakka valmistuu keväällä 2010. Asuntokatujen viimeistely tehdään erillisenä työnä kiinteistöjen valmistumisen mukaisessa aikataulussa.

Yleisten töiden lautakunnan 12.6.2008, 418 §, hyväksymän urakkatarjouksen mukaan alueellisen esirakentamisen kustannukset vuosille 2008 – 2009 ovat noin 4,25 milj. euroa. Kaupunginhallitus päätti rakennusviraston hakemuksesta 15.9.2008, 1100 §, myöntää vuodelle 2008 Ormuspellon esirakentamiseen 2 100 000 euroa. Edelleen kaupunginhallitus päätti rakennusviraston hakemuksesta 14.4.2009, 502 §, myöntää vuodelle 2009 Ormuspellon esirakentamiseen 2 150 000 euroa.

Ormuspellon rakennusurakassa esirakentamisen suoritemäärät ovat kasvaneet. Stabiloinnin määrä on kasvanut noin 30 kilometriä ja pilaantuneen maaperän määrä arvioidusta 200 m³:sta 24-kertaiseksi 4 800 m³:iin. Huomattava kasvu johtuu siitä, että alueella ennakkoon tehdyt maaperän kunnostukset on tehty teollisuusalueen vaatimustasoon ja nyt puhdistukset tehdään alueen asemakaavan mukaisesti asuntokäytön edellyttämään tasoon. Vuoden 2009 kasvaneesta ja vuodelle 2010 jäävästä stabiloinnin ja pilaantuneen maaperän kunnostuksen määrästä on muodostunut 2 400 000 euron lisäkustannus, mistä vuonna 2009 laskutettava lisäkustannus on 1 000 000 euroa.

Kj toteaa, että työn suoritemääriä ei ole ennakkoon osattu arvioida läheskään oikean suuruisina. Rakennusviraston olisi pitänyt hakea lisämäärärahaa heti kun työn laajeneminen oli selvillä ja lisätyöt käynnistettiin eikä vasta sen jälkeen kun työ on pääosin jo tehty. Viraston tulee parantaa esirakentamiskohteiden kustannusseurantaa, jotta vastaavat tilanteet voidaan välttää.

Lisämääräraha tulisi myöntää vuoden 2009 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11.

MÄÄRÄRAHAN MYÖNTÄMINEN ASUNTOTUOTANTOTOIMISTOLLE ORMUSPELLON ALUEEN KORTTELEIDEN ESIRAKENTAMISEEN

Khs 2009-2500

KJ Kaupunginhallitus päättänee myöntää asuntotuotantotoimistolle vuoden 2010 talousarvion alakohdalta 8 01 02 11, alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet,

1 600 000 euroa Ormuspellon kaava-alueen kortteleiden 38274,38275,38276 ja 38099 esirakentamiseen

Pöytäkirjanote kiinteistövirastolle, asuntotuotantotoimistolle, taloushallintopalvelulle (Heljä Huusko) ja talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle sekä taloussuunnitteluosastolle.

Lisätiedot:
Sauramo Vesa, hankepäällikkö, puhelin 310 36276

LIITE

Kiinteistöviraston kirje 25.11.2009

ESITTELIJÄ Kaupunginhallitus päätti 11.6.2007 (880 §) varata asuntotuotantotoimikunnalle Helsingin kaupungin 38. kaupunginosan (Malmi) korttelin nro 38099 tontit nro 9–24, korttelin nro 38274 tontit nro 1–9, korttelin nro 38275 tontit nro 1–17 ja korttelin nro 38276 tontit nro 3–6 omatoimisen rakentamisen organisointia ja valmistelua varten 31.12.2008 saakka ehdolla, että alueen asemakaavan muutos saa lainvoiman. Rakentamisessa tulee noudattaa Ormuspellon alueen kaupunkipientalojen pohjarakennustöiden yleisohjetta 1.11.2006. Tonttien varaajat valitaan yleisen haun ja arvonnan perusteella.

Kaupunginhallitus päätti 16.2.2009 (235 §) jatkaa ko. asuntotonttien varausaikoja 31.12.2010 saakka entisin ehdoin.

Tonttien rakentaminen edellyttää raskaita esirakentamistoimenpiteitä. Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimisto rakennuttaa edellä mainituille tonteille paalutetut pohjalaatat myöhemmin tapahtuvaa asukkaiden omatoimista rakentamista varten. Pohjalaatat rakennetaan 44:ää asuinrakennusta varten. Näiden tonttien rakennusoikeus on yhteensä 8 040 k-m².

Rakennuttajana on asuntotuotantotoimisto, ja työt on suunniteltu aloitettaviksi tammikuussa 2010. Töiden on arvioitu valmistuvan kesäkuun 2010 loppuun mennessä. Pohjalaattojen rakentamisen yhteydessä on tarkoitus samalla toteuttaa rakennusten vesijohto- ja viemäriliitokset sekä kaukolämpöliittymät.

Urakoitsijana toimii halvimman urakkatarjouksen tehnyt Skanska Infra Oy. Kun urakkahintaan lisätään vesijohto- ja viemäriliitosten kustannukset, kaukolämpöliittymien kustannukset, kunnallisteknisten tonttiliitosten tonttien rajalle rakentamisesta aiheutuvat kustannukset, suunnittelu- ja asiantuntijapalkkiot ja rakennuttamiskulut ilman rakennusaikaisia rahoituskustannuksia, muodostuu kokonaiskustannuksiksi noin 1 600 000 euroa.

Suunnitellut esirakentamistoimenpiteet ovat välttämättömiä tonttien rakentamiskelpoiseksi saattamiseksi, joten kaupunginhallituksen tulisi myöntää asuntotuotantotoimistolle talousarvion alakohdasta 8 01 02 11 (esirakentaminen, täyttötyöt, alueiden käyttöönoton edellyttämät toimenpiteet) 1 600 000 euron määrärahan Ormuspellon kaava-alueen kortteleiden 38274,38275,38276 ja 38099 pientalotonttien esirakentamiseen.

Kj toteaa, että alueen huonon maapohjan vuoksi tonttien paalutetut pohjalaatat ja rakennusten vesijohto- ja viemäriliitokset sekä kaukolämpöliittymät on perusteltua tehdä kortteleittain, jolloin tontin vuokraajat saavat käyttöönsä rakentamiskelpoisen tontin. Kustannukset peritään vuokralaisilta tonttien luovutusten yhteydessä. Määräraha tulisi myöntää esityksen mukaisesti vuoden 2010 talousarvion alakohdasta 8 01 02 11.

VUODEN 2010 TALOUSARVION KOHDALLE 1 39 05, YHTEISÖJEN TUKEMINEN, KHN KÄYTETTÄVÄKSI, MERKITYN AVUSTUSMÄÄRÄRAHAN JAKAMINEN

Khs 2009-1032, 2009-1019, 2009-1042, 2009-986, 2009-1041, 2009-1013, 2009-1027, 2009-1014, 2009-963, 2009-977, 2009-1036, 2009-1035, 2009-875, 2009-1018, 2009-1040, 2009-1020, 2009-1037, 2009-1026, 2009-662

KJ Kaupunginhallitus päättänee jakaa avustuksia vuoden 2010 talousarvion kohdalta 1 39 05 yhteensä 1 590 000 euroa seuraavasti:

	Avustus 2010
	euroa

Alvar Aalto Säätiö	5 060
Kotitalon ylläpitoon
Eurooppalainen Pääkaupunkiseutu ry	8 000
Helsingin Kaupunginosayhdistysten Liitto ry	95 000
Vuotuisavustus	44 300
Kotikatutoimintaa	50 700
Helsingin kaupungin akavalaisten lomatuki ry	34 990
Vuotuisavustus	6 190
Vuokra-avustus	28 800
Helsingin liikenneturvallisuusyhdistys ry	95 950
Helsingin yhteisjärjestö JHL ry	168 170
Vuotuisavustus	9 270
Vuokra-avustus	158 900
Helsinki-Seura – Helsingfors-Samfundet ry	16 400
Hyötykasviyhdistys ry	44 300
Annalan puutarhakeskuksen vuokriin
Jyty Helsinki ry	229 400
Vuotuisavustus	9 600
Vuokra-avustus	219 800
Kansainvälisen kaupunkiyhteistyön tukeminen	8 780
Helsingin Pohjola-Norden i Helsingfors r.f.	6 650
Suomi-Venäjä-Seuran Etelä-Suomen piirijärjestö ry	2 130
Krematoriosäätiö – Krematoriestiftelsen r.s.	6 600
KTN:n Helsingin paikallisyhdistys	14 200
Vuotuisavustus	7 000
Vuokra-avustus	7 200
Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto ry	3 930
Sibelius-Akatemia (Kirkkomusiikin osasto)	6 700
Kahden urkukonsertin järjestämiseen Finlandia-talossa
Suomen Rauhanliitto - YK-yhdistys ry	15 500
Vuokra-avustus
	Avustus 2010
	euroa

Suomen Retkeilymajajärjestö–SRM ry	58 866
Super Helsingin kaupungin paikallisjärjestö ry ja Tehyn Helsingin kaupungin paikallisosasto ry	54 135
Vuotuisavustus	4 335
Vuokra-avustus	49 800
Svenska Finlands folkting	2 975
Avustuksia yleisten saunojen toiminnan turvaamiseen, kaupunginjohtajan käytettäväksi	17 850
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö, kaupunginjohtajan käytettäväksi	640 000
Kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa, kaupunginjohtajan käytettäväksi	28 000
Kunnallisen tiedotustoiminnan edistäminen, kaupunginjohtajan käytettäväksi	2 560
Opaskoulutuksen järjestäminen, kaupunginjohtajan käytettäväksi	6 500
Pika-ajuritoimintaan, kaupunginjohtajan käytettäväksi	6 870
Veteraanijärjestöjen vuokriin, kaupunginjohtajan käytettäväksi	17 850
Kj:n käyttöön	1 414
Yhteensä	1 590 000

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastoa lähettämään kirjeen vuoden 2010 avustuksen myöntämisestä ja vuodelle 2011 mahdollisesti haettavan avustuksen hakumenettelystä päätöksessä mainituille sekä niille järjestöille, jotka on mainittu vuoden 2010 talousarvion liitteessä 1 em. talousarviotilin kohdalla ja lisäksi Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy:lle.

Pöytäkirjanote hallintokeskukselle, Taloushallintopalvelu-liikelaitokselle (Sirpa Enqvist) talous- ja suunnittelukeskuksen taloussuunnitteluosastolle (Katja Bosisio-Hillberg) ja tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Bosisio-Hillberg Katja, erityissuunnittelija, puhelin 310 25707

LIITE

Yhdistelmä vuoden 2010 talousarvion kohdalle 1 39 05, Yhteisöjen tukeminen, Khn käytettäväksi, kuuluvista avustusmäärärahoista

ESITTELIJÄ Kj toteaa, että Khs päätti 30.11.2009 hyväksyä ohjeet vuoden 2010 talousarvioon merkittyjen avustusmäärärahojen jakamisesta, maksattamisesta sekä vuoden 2011 avustusten hakumenettelystä.

Vuoden 2010 talousarvioon sisältyvässä liitteessä 1 on sidottu avustukset osalle yhteisöjä. Muista avustuksista päättää Khs, asianomainen lauta- tai johtokunta.

Kvston 11.11.2009 vahvistaman vuoden 2010 talousarvion kohdalle 1 39 05 on merkitty 3 579 000 euron suuruinen avustusmääräraha Khn käytettäväksi. Määrärahasta kaupunginvaltuusto on sitonut 39 000 euroa Finland Convention Bureau ry:lle, 1 060 000 euroa Finlandia-talo Oy:lle, 70 000 euroa Helsingin kaupungin 450-vuotistaiteilijatalo-säätiölle, 102 000 euroa Helsingin seudun kesäyliopistosäätiölle, 609 000 euroa Oy Gardenia-Helsinki Ab:lle ja 109 000 euroa Y-Säätiölle. Näin ollen on päätettävä 1 590 000 euron suuruisen avustusmäärärahan käytöstä.

./. Esityslistan tämän asian liitteessä on esitetty avustusanomuksen jättäneiden yhdistysten sekä muiden ao. kohtaan kuuluvien avustusmäärärahojen jako vuodelta 2009, vuodelle 2010 haettu avustussumma sekä ehdotus vuoden 2010 avustukseksi.

Maksatusohjeiden mukaan avustuksia myönnetään järjestöille, jotka olivat hakeneet vuodelle 2010 avustusta 30.4.2009 mennessä.

Kaupungin henkilöstöjärjestöjen vuokra-avustukset sekä muut vuokra-avustukset ovat kiinteistöviraston ilmoittamien vuokrien suuruiset. Muita avustuksia on pääsääntöisesti alennettu n. 1,7 % verrattuna vuoden 2009 avustukseen.

Helsingin yhteisjärjestö JHL ry:lle on esitetty anottua suurempaa avustusta, koska järjestön kiinteistövirastolta vuokratun kesävirkistyspaikan vuokrat nousivat vuoden 2009 alussa. Vuokrankorotusta ei ollut anomuksessa otettu huomioon. Vuosittain yhdistykselle on myönnetty avustus vuokriin täysimääräisenä.

Koska nykyisen käytännön mukaan avustuksia yleisten saunojen toiminnan turvaamiseen, kunnallisen tiedotustoiminnan edistämiseen, opaskoulutuksen järjestämiseen, kansalaisvaikuttaminen tietoverkoissa -hankkeiden tukemiseen ja veteraanijärjestöjen tilavuokriin varatuista avustusmäärärahoista haetaan vasta vuoden 2010 aikana, olisi tarkoituksenmukaista, että nämä määrärahat osoitettaisiin kaupunginjohtajan käytettäväksi. Vuosittain näistä määrärahoista avustukset on myönnetty samoille järjestöille.

Yleisten saunojen toiminnan avustaminen perustuu Khn asettaman komitean mietinnön pohjalta tehtyyn päätökseen (Khs 15.10.1990, 2111 §). Tällä hetkellä toiminnassa on kolme yleistä saunaa, joiden toimintaa on vuosittain tuettu.

Avustus Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiölle tontinvuokriin tulisi osoittaa Kj:n käytettäväksi, koska avustuksen suuruus perustuu lainojen vuoden 2010 korkoihin ja koska avustus tulisi maksaa vasta sen jälkeen, kun valtio osaltaan on tehnyt päätöksen tontinvuokrista luopumisesta.

Pika-ajuritoimintaan varattu vuoden 2010 avustus olisi perusteltua jättää Kj:n käyttöön, koska matkailu- ja kongressitoimisto ei ole vielä määritellyt pika-ajuritoiminnan avustuksen ehdoksi asetettavia päivystys-aikoja.

Yhdistysten edellisten avustusten käyttöä on valvottu tilinpäätöstietojen perusteella avustusten yleisohjeiden mukaisesti. Avustukset on käytetty haettuun tarkoitukseen.

ILTAKOULUASIA: PALVELUVERKKOJEN KEHITTÄMINEN

Khs 2009-1654, 2009-1758

Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi lausunnoille menevän

palveluverkkojen kehittämisehdotuksen.

Kaupunginhallitus päättänee pyytää palveluverkkojen kehittämisehdotuksesta lausunnot 26.2.2010 mennessä kaikilta lauta- ja johtokunnilta.

Kaupunginhallitus päättänee kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta yhteistyössä hallintokeskuksen ja palveluverkkoesitystä valmistelleiden virastojen kanssa kuulemaan asukkaiden mielipiteitä palveluverkkojen kehittämisehdotuksesta.

Pöytäkirjanote liitteineen kaikille lauta- ja johtokunnille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITE

Palveluverkkojen kehittämisehdotus karttaliitteineen

ESITTELIJÄ Kj toteaa, että kaupunginvaltuuston 29.4.2009 hyväksymään strategiaohjelmaan 2009–2012 sisältyy toimenpide: asukkaiden kannalta keskeisimpien toimipisteiden (mm. koulut, päiväkodit, nuorisotilat ja terveysasemat) verkkoja tarkastellaan kokonaisuutena. Palveluverkon kehittämisestä valmistellaan esitys valtuustolle. Perustetaan palvelu-verkkokomitea, jossa on luottamushenkilöiden, keskushallinnon ja keskeisten virastojen edustus.

Kaupunginhallitus päätti 22.6.2009 strategiaohjelman täytäntöönpanopäätöksessä kehottaa talous- ja suunnittelukeskusta valmistelemaan yhteistyössä opetusviraston, sosiaaliviraston, terveyskeskuksen, nuorisoasiainkeskuksen, kaupunginkirjaston, kulttuurikeskuksen, suomenkielisen työväenopiston, liikuntaviraston ja kiinteistöviraston kanssa esityksen palveluverkkojen kehittämisestä siten, että asukkaiden kannalta keskeisimpien toimipisteiden (mm. koulut, päiväkodit ja muut sosiaalitoimen tilat, nuorisotilat ja terveysasemat) verkkoja tarkastellaan kokonaisuutena. Palveluverkon kehittämisestä valmistellaan esitys valtuustolle 31.12.2009 mennessä.

Kaupunginhallitus asetti samalla 22.6.2009 työryhmän ohjaamaan ja seuramaan palveluverkkojen kehittämisen valmistelua ja valitsi palveluverkkojen kehittämistä ohjaavan työryhmän jäsenet ja puheenjohtajan seuraavasti: Laura Räty, puheenjohtaja, Elina Moisio, varapuheenjohtaja, Risto Rautava, Tarja Kantola, Osku Pajamäki, Ville Ylikahri, Terhi Peltokorpi, Jan D. Oker-Blom ja Outi Ojala.

Kaupunginjohtaja päätti johtajistokäsittelyssä 19.8.2009 asettaa palveluverkkojen kehittämisen valmistelutyöryhmän, jonka tehtävänä on valmistella esitys palveluverkon kehittämisestä kokonaisuutena strategiaohjelman 2009–2012 tavoitteiden mukaisesti 18.11.2009 mennessä.

Kj toteaa, että valmisteluryhmä sai valmiiksi 23.11.2009 ehdotuksen ohjausryhmälle ehdotettavaksi raportiksi palveluverkon kehittämiseksi.

Palveluverkkojen kehittämisen valmistelua ohjaava ja seuraava Khn 22.6.2009 asettama työryhmä päätti 14.12.2009 merkitä valmisteluryhmän loppuraporttiehdotuksen (liite 1) tiedoksi ja lähettää sen kaupunginhallitukselle. Palveluverkkotyöryhmä toteaa keskusteluissaan painottaneensa tilojen yhteiskäytön ja uudelleenkäytön mahdollisuuksia, alueellisen tarkastelun tarpeellisuutta sekä asukkaiden ja asiantuntijalautakuntien näkemyksien tärkeyttä.

Tavoitteena on, että lausuntokierroksen jälkeen kehittämisehdotus voidaan saattaa valtuuston käsiteltäväksi huhtikuussa 2010.

EDUSKUNNAN OIKEUSASIAMIEHEN VASTAUS TERVEYSPALVELUJEN MAKSUJEN KOROTTAMISTA KOSKEVAAN KANTELUUN

Khs 2009-340

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi eduskunnan oikeusasiamiehen 16.12.2009, dnro 3055/4/08, antaman vastauksen terveyspalvelujen maksujen korottamista koskevaan kanteluun.

Pöytäkirjanote jäljennöksin eduskunnan oikeusasiamiehen ilmoituksesta ja vastauksesta terveyskeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslian ilmoitus 16.12.2009
	Liite 2	Eduskunnan oikeusasiamiehen vastaus 16.12.2009, dnro 3055/4/08

ESITTELIJÄ Eduskunnan oikeusasiamies ilmoittaa vastauksessaan 16.12.2009 tutkineensa Xxxx Xxxxxxx 22.9.2008 päiväämän kirjeen, jossa on arvosteltu Helsingin kaupungin menettelyä terveyspalveluista perittävien maksujen korottamisessa. Oikeusasiamies ei ole havainnut asiassa toimenpiteitään edellyttävää lainvastaista menettelyä tai velvollisuuden laiminlyöntiä. Kannanottoaan oikeusasiamies perustelee viittaamalla kaupunginhallituksen 6.4.2009 antamassa lausunnossa esitettyyn.

Kantelussa esitettiin väitteet, että kaupungin menettely terveyspalvelujen maksujen määräytymisessä oli ollut kuntalain ja johtosääntöjen vastaista ja että kaupunginhallitus ja terveyspalvelujen maksujen korottamisesta vastaavat viranhaltijat olivat toimineet vastoin lakia, johtosääntöjä ja hyvää hallintotapaa.

Terveyskeskuksen, talous- ja suunnittelukeskuksen sekä hallintokeskuksen oikeuspalvelujen antamissa selvityksissä sekä kaupunginhallituksen 6.4.2009 antamassa lausunnossa katsottiin mm., että terveydenhuollon palveluista potilailta perittävistä potilasmaksuista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksulaissa ja asetuksessa. Näissä säädöksissä on määrätty eräät terveyspalvelut maksuttomiksi ja myös, mistä palveluista saa periä maksuja ja lisäksi perittävien potilasmaksujen enimmäismäärä. Kunnan oma päätösvalta sisältää siitä päättämisen, peritäänkö jostakin em. palvelusta maksua vai ei ja jos peritään, peritäänkö em. säädösten mukainen enimmäismaksu vai vähemmän. Yhteenvetona todettiin, että terveydenhuollon potilasmaksujen perimistä koskevat päätökset on tehty ja kaupungin toimielimet ja viranhaltijat ovat menetelleet kuntalain ja sovellettavien johtosääntöjen mukaisesti.

LAUSUNNON ANTAMINEN NIEMIKOTISÄÄTIÖN SÄÄNTÖJEN MUUTTAMISESTA

Khs 2009-2594

STJ Kaupunginhallitus päättänee antaa Niemikotisäätiölle seuraavan lausunnon säätiön sääntöjen 13 §:n 6 kohdan muuttamisesta:

Muutos sääntöihin on tehty Helsingin kaupungin ehdotuksesta ja esitetyt sääntömuutokset ovat säätiölain mukaisia.

Muutosehdotuksen mukaan toinen tilintarkastaja ja hänen varahenkilönsä valitaan Helsingin kaupungin ehdotuksesta. Toisen tilintarkastajan tulee olla hyväksytty tilintarkastaja ja toisen tilintarkastajan KHT-tilintarkastaja. Varatilintarkastajien tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia.

Säätiölain mukaan säätiöllä on oltava vähintään yksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja. Säätiölaki ei edellytä kahden tilintarkastajan valintaa.

Pöytäkirjanote Niemikotisäätiölle ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITTEET	Liite 1	Niemikotisäätiön kirje 10.12.2009
	Liite 2	Niemikotisäätiön vuosikokouksen pöytäkirjanote 20.5.2009
	Liite 3	Lausunnon antaminen Niemikotisäätiön... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Niemikotisäätiö pyytää Helsingin kaupungin lausuntoa säätiön vuosikokouksen 20.5.2009 yksimielisesti tekemän tilintarkastajien valintaa koskevan päätöksen osalta.

./. Niemikotisäätiön kirje ja vuosikokouksen pöytäkirjanote ovat esityslistan liitteinä.

Niemikotisäätiön nykyisin voimassa olevien sääntöjen 13 §:n 6 kohdan mukaan vuosikokouksessa valitaan kaksi tilintarkastajaa, joiden tulee edustaa Helsingin kaupunkia ja näille varamiehet; tilintarkastajista yhden varsinaisen ja hänen varamiehensä tulee olla KHT tai HTM.

Vuosikokouksen 20.5.2009 tekemän päätöksen mukaan sääntöjen kyseistä kohtaa muutetaan siten, että toinen tilintarkastaja ja hänen varahenkilönsä valitaan Helsingin kaupungin ehdotuksesta. Tilintarkastajien ja heidän varahenkilöidensä tulee olla hyväksyttyjä tilintarkastajia ja toisen varsinaisen tilintarkastajan tulee olla KHT-tilintarkastaja.

Säätiön sääntöjen mukaan sääntömuutoksesta tarvitaan Helsingin kaupungin lausunto.

Päätösehdotus on hallintokeskuksen oikeuspalvelujen asiasta 29.12.2009 antaman lausunnon mukainen

21.12.2009 pöydälle pantu asia

VALTUUTETTU KATI PELTOLAN TOIVOMUSPONSI: TOIMEENTULOTUKIASIAKKAIDEN TERVEYSPALVELUMAKSUT

Khs 2009-1272

STJ Kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 27.5.2009 hyväksymän toivomusponnen (Kati Peltola) johdosta tehdyistä toimenpiteistä ja toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta liitteineen valtuutettu Kati Peltolalle sekä tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Hari Olli, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36048

LIITE

Toimeentulotukiasiakkaiden terveyspalvelumaksut - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Käsitellessään 27.5.2009 valtuutettujen tekemiä eräitä aloitteita Kvsto samalla hyväksyi seuraavan toivomusponnen:

31 ”Kaupunginvaltuusto edellyttää, että sosiaalivirasto ja terveyskeskus selvittävät välittömästi, miten toimeentulotukeen oikeutetun terveyskeskuspalvelumaksut hoidetaan ilman, että maksua peritään potilaalta.” (Kati Peltola, äänin 46-0)

Kvston työjärjestyksen 24 §:n mukaan Khn on toimitettava ponnen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua ponnen hyväksymisestä. Selvitys on toimitettava erikseen tiedoksi myös muille valtuutetuille.

Toivomusponnesta on saatu sosiaalilautakunnan (1.9.2009) ja terveyslautakunnan (29.9.2009) lausunnot. Terveyslautakunnan lausunnosta äänestettiin, lausunto on lautakunnan esittelijän esityksen mukainen.

Esittelijä viittaa sosiaalilautakunnan ja terveyslautakunnan antamiin lausuntoihin. Tavoitteena on tietysti asiakkaita joustavasti palveleva järjestelmä. Mm. kustannuslaskentaan ja valtion maksamiin korvauksiin liittyvistä syistä lopullinen kanta selvitystyön tekemiseen ja mahdollisiin tietojärjestelmien uudistamisiin on kuitenkin tarkoituksenmukaista muodostaa vasta sen jälkeen, kun Sata-komitea on julkistanut linjauksensa ja perustoimeentulotuen asema poliittisella tasolla on ratkaistu.

KAUPUNGINKIRJASTON KIRJASTO- JA ASIAKASPALVELUJEN OSASTON KIRJASTOTOIMEN APULAISJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-2629

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa filosofian maisteri Saara Ihamäen kaupunginkirjaston kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan 4 850 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin erikseen sovittavasta ajankohdasta lukien.

Samalla kaupunginhallitus päättänee, että jos virkaan otetaan henkilö, joka ei ole kaupungin palveluksessa eikä terveydellisiä tietoja ole käytettävissä virkaan otettaessa, päätös on ehdollinen, kunnes sivistys- ja henkilöstötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja on henkilön terveydentilasta saadun selvityksen perusteella vahvistanut viranhaltijan ottamisen. Selvitys on esitettävä kahden kuukauden kuluessa virkaan ottamista koskevan päätöksen tiedoksi saannista lukien.

Pöytäkirjanote valituille, muille hakijoille muutoksenhakuosoituksin, kaupunginkirjastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Kaupunginkirjaston kirjasto- ja asiakaspalvelujen... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

Kaupunginkirjaston uuden johtosäännön (Kvsto 26.8.2009) mukaan kaupunginkirjastossa on seuraavat osastot: kirjasto- ja asiakaspalvelujen osasto, sisältöpalvelujen osasto sekä verkkokirjasto- ja hallintopalvelujen osasto. Kunkin osaston johtajana toimii kirjastotoimen apulaisjohtaja, joten kirjastossa on kolme apulaisjohtajan virkaa.

Kaupunginkirjasto julisti kirjasto- ja asiakaspalvelujen osastolle sijoittuvan viran haettavaksi kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro-lehdessä siten, että hakuaika päättyi 21.9.2009. Samassa yhteydessä julistettiin haettavaksi myös verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virka.

Hakemuksen kirjasto- ja asiakaspalvelujen osastolle sijoittuvaan apulaisjohtajan virkaan jätti määräajassa 28 hakijaa, joista kahdella ei ollut kelpoisuusehtojen mukaista korkeakoulututkintoa.

Kirjastotoimen apulaisjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävissä.

Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Tehtävän menestyksellinen hoitaminen vaatii lisäksi kirjastoalan tuntemusta ja riittävää kokemusta kyseessä olevan osaston keskeisillä vastuualueilla, edellytyksiä strategiseen johtamiseen sekä erinomaisia vuorovaikutustaitoja ja kykyä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Sj viittaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esityslistaan 8.12.2009, josta ilmenee mm. seuraavaa:

Haastatteluun kutsuttiin ne hakijat, joilla sekä alan tuntemuksen että johtamiskokemuksen vaativuuden ja pituuden puolesta on katsottu olevan vahvimmat edellytykset kirjasto- ja asiakaspalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan. Edellä mainituin perustein on hakijoista haastateltu Xxxxx Xxxxxxxx, Xxxxxxx Xxxxx, Saara Ihamäki, Xxxx Xxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx, Xxxxx Xxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxx. Haastattelussa tarkennettiin hakijoiden työkokemusta, koulutusta ja kirjastotoimen apulaisjohtajan tehtävissä vaadittavia erinomaisia johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Kirjasto- ja asiakaspalveluosaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaa täytettäessä on otettava huomioon virkaan sisältyvä kaupunginkirjaston strategian mukainen kokonaisvastuu eri kaupunginosien kirjastopalvelujen toimivuudesta ja tasapuolisuudesta sekä asiakaspalvelun, asiakaspalvelukulttuurin ja eri asiakasryhmien palvelujen kehittämisestä. Hänen vastuulleen kuuluvat myös kirjastojen alueellisen yhteistyön koordinointi sekä kirjastojen palvelutarjonnan tarkastelu ja arviointi sekä vastuu osaston taloudesta ja toiminnasta.

Edellä olevat tekijät huomioon ottaen tärkeinä kyseisen kirjastotoimen apulaisjohtajan vaatimuksina on pidettävä kykyä laajojen kokonaisuuksien hallintaan, edellytyksiä strategiseen johtamiseen sekä kaupunginosien kirjastopalveluiden hyvää tuntemusta.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Saara Ihamäellä on filosofian maisterin tutkinto Helsingin yliopistosta vuodelta 1998. Hän on suorittanut myös Johtamisen erikoisammattitutkinnon 2006. Saara Ihamäki on toiminut Etelä- ja Pohjois-Haagan kirjastojen johtajana vuodesta 2004. Hän toimi Kannelmäen kirjaston osastonjohtajana 2002 – 2003 sekä Kallion kirjaston osastonjohtajana 2001. Hän on ollut Suomen kirjastoseuran hallituksen jäsen 2000-2005 ja on Suomalaisten kirjastoseurojen edustajana EBLIDA:ssa (European Bureau of Library, Information and Documentation Associations) 2007-2011.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Xxxxxxx Xxxxx, Saara Ihamäki, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Xxxxxx Xxxxxxxx ovat osallistuneet Psycon Oy:n järjestämiin soveltuvuustesteihin.

Kirjastossa tehtyjen haastattelujen sekä soveltuvuustestin perusteella todettiin, että Saara Ihamäellä ja Xxxxxx Xxxxxxxxxx on sekä alan tuntemuksen että johtamiskokemuksen vaativuuden ja pituuden sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta vahvimmat edellytykset kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan. Heidät kutsuttiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan haastatteluun.

Ottaen huomioon edellä mainitut kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston johtamiseen liittyvät vaatimukset ja edellytykset ja hakijoiden esittämät selvitykset koulutuksensa, työ- ja johtamiskokemuksensa sekä muiden ansioidensa osalta sekä hakuasiakirjoista ja haastatteluista esiin tulleet seikat lautakunta katsoi, että parhaat edellytykset toimia kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan tehtävässä on Saara Ihamäellä. Hänellä on kykyä laajojen kokonaisuuksien hallintaan, sekä kaupunginosien kirjastopalveluiden kokonaisvaltaiseen kehittämiseen. Hän on aikaisemmissa tehtävissään Helsingin kaupunginkirjastossa toiminut aktiivisesti sekä yhteistyökykyä osoittaen ja hänen kansainvälinen toimintansa kirjastoalalla edesauttaa kirjaston palveluiden kehittämisessä.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti lausuntonaan esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginkirjaston kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan otetaan Saara Ihamäki erikseen sovittavasta ajankohdasta lukien 4850 euron kokonaispalkan määräytyvin palkkaeduin siten, ettei terveydentilaa koskevaa selvitystä vaadita, koska asianomainen on kaupungin palveluksessa jo esittänyt hyväksytyn selvityksen.

Lautakunnan päätös syntyi seuraavien äänestysten jälkeen:

Jäsen Alina Mänttäri-Buttler tekemän vastaehdotuksen mukaan kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan tulisi valita YTM Xxxxx Xxxxxxxx. Suoritetussa äänestyksessä esittelijän ehdotus voitti äänin 5 - 4 (Mänttäri-Buttler, Kolanen, Liemola ja Hiltunen).

Jäsen Lasse Liemola ehdotti, että esittelijän ehdotus jätettäisiin pöydälle, jotta lautakunta saisi vielä mahdollisuuden haastatella hakija Xxxxxxx Xxxxxx. Suoritetussa äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa ääni 6 – 3 (Liemola, Kolanen ja Mänttäri-Buttler).

Sj haastatteli Saara Ihamäen 17.12.2009. Toisena haastattelijana toimi kaupunginsihteeri Leena Mickwitz. Hakija Xxxxx Xxxxxxxx oli kutsuttu haastatteluun 18.12.2009. Hän kuitenkin ilmoitti tuolloin peruuttavansa hakemuksensa virkaan.

Sj viittaa lautakunnan esityslistalta ilmeneviin perusteluihin, joiden nojalla Saara Ihamäki on asetettu hakijoista ensimmäiseksi, sekä tekemäänsä haastatteluun 17.12.2009, ja esittää Saara Ihamäen ottamista kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan.

KAUPUNGINKIRJASTON VERKKOKIRJASTO- JA HALLINTOPALVELUIDEN OSASTON KIRJASTOTOIMEN APULAISJOHTAJAN VIRAN TÄYTTÄMINEN

Khs 2009-2630

SJ Kaupunginhallitus päättänee ottaa filosofian maisteri Mikko Vainion kaupunginkirjaston verkkokirjasto- ja hallintopalvelujen osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan 4 700 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan määräytyvin palkkaeduin erikseen sovittavasta ajankohdasta lukien.

Pöytäkirjanote valituille, muille hakijoille muutoksenhakuosoituksin, kaupunginkirjastolle sekä talous- ja suunnittelukeskukselle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Yhteenveto hakijoista
	Liite 2	Kaupunginkirjaston verkkokirjasto- ja ... - Päätöshistoria

ESITTELIJÄ Sj toteaa, että hakemusasiakirjat kokonaisuudessaan ovat nähtävinä Khn kokouksessa.

Kaupunginkirjasto julisti verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osastolle sijoittuvan viran haettavaksi kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä Helsingin Sanomissa, Hufvudstadsbladetissa ja Metro-lehdessä siten, että hakuaika päättyi 21.9.2009. Samassa yhteydessä

julistettiin haettavaksi myös kirjasto- ja asiakaspalvelujen osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virka.

Määräajassa hakemuksensa jätti 24 hakijaa, joista neljällä ei ollut kelpoisuusehtojen mukaista korkeakoulututkintoa.

Verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta hallinto- ja johtamistehtävistä. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.

Sj viittaa kulttuuri- ja kirjastolautakunnan esityslistaan 8.12.2009, jossa todetaan mm. seuraavaa:

Haastatteluun kutsuttiin ne hakijat, joilla sekä alan tuntemuksen että johtamiskokemuksen vaativuuden ja pituuden puolesta on katsottu olevan vahvimmat edellytykset verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan. Edellä mainituin perustein on hakijoista haastateltu Xxxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Mikko Vainio. Haastattelussa tarkennettiin hakijoiden työkokemusta, koulutusta ja kirjastotoimen apulaisjohtajan tehtävissä vaadittavia erinomaisia johtamis- ja vuorovaikutustaitoja sekä kykyä kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.

Xxxxxxx Xxxxx, Xxxxx Xxxxxxxxxx ja Mikko Vainio ovat osallistuneet Psycon Oy:n järjestämiin soveltuvuustesteihin.

Verkkokirjasto- ja hallintopalveluosaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaa täytettäessä on otettava huomioon virkaan sisältyvä kokonaisvastuu kirjaston verkkopalvelujen kehittämisestä ja koordinoinnista sekä kirjastojärjestelmän, tietotekniikan ja automaation kehittämispalvelusta. Lisäksi hänen johtamalleen osastolle kuuluvat kaupunginkirjaston keskitetyt viestintä-, talous-, henkilöstö-, hallinto-, kehittämis- ja tilasuunnittelupalvelut sekä vastuu osaston taloudesta ja toiminnasta.

Edellä olevat tekijät huomioon ottaen tärkeinä kyseisen kirjastotoimen apulaisjohtajan vaatimuksina on pidettävä kykyä laajojen kokonaisuuksien hallintaan, edellytyksiä strategiseen johtamiseen sekä tuntemusta tietohallinnon ja hallinnon osa-alueista.

[Hakijan henkilötietoja sisältävä kappale poistettu]

Mikko Vainiolla on filosofian maisterin tutkinto Joensuun yliopistosta vuodelta 1989. Lisäksi hän on suorittanut Informaatiosuunnittelijan koulutuksen Teknillisessä korkeakoulussa 2004. Mikko Vainio toimii Oulunkylän kirjaston kirjastonjohtajana 1.8.2009 lukien. Kouvolan kirjastotoimen johtajana hän on toiminut vuosina 2006-2009. Hän toimi Yleisradion kirjaston tietopalvelussa vs. päällikkönä 2003.

Kirjastossa tehtyjen haastattelujen sekä soveltuvuustestin perusteella todettiin, että Xxxxx Xxxxxxxxxxxx ja Mikko Vainiolla on sekä alan tuntemuksen että johtamiskokemuksen vaativuuden ja pituuden sekä henkilökohtaisten ominaisuuksien puolesta vahvimmat edellytykset kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan. Heidät kutsuttiin kulttuuri- ja kirjastolautakunnan haastatteluun.

Ottaen huomioon edellä mainitut verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston johtamiseen liittyvät vaatimukset ja edellytykset ja hakijoiden esittämät selvitykset koulutuksensa, työ- ja johtamiskokemuksensa sekä muiden ansioidensa osalta sekä hakuasiakirjoista ja haastatteluista esiin tulleet seikat lautakunta katsoi, että parhaat edellytykset toimia verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan tehtävässä on Mikko Vainiolla. Hänellä on kykyä laajojen kokonaisuuksien hallintaan, strategiseen johtamiseen sekä kokemusta kunnallisesta päätöksentekoprosessista. Mikko Vainio on osoittanut myös henkilökohtaisten ominaisuuksiensa puolesta olevansa kykenevä hoitamaan menestyksellisesti erittäin vaativiakin tehtäviä.

Kulttuuri- ja kirjastolautakunta päätti lausuntonaan esittää kaupunginhallitukselle, että kaupunginkirjaston verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan otetaan Mikko Vainio erikseen sovittavista ajankohdasta lukien 4700 euron kokonaispalkan määräytyvin palkkaeduin siten, ettei terveydentilaa koskevaa selvitystä vaadita, koska asianomainen on kaupungin palveluksessa jo esittänyt hyväksytyn selvityksen aiemmin.

Sj viittaa lautakunnan lausunnoista ilmeneviin perusteluihin ja esittää Mikko Vainion ottamista verkkokirjasto- ja hallintopalveluiden osaston kirjastotoimen apulaisjohtajan virkaan.

KANNANOTTO VR-YHTYMÄ OY:N MUISTUTUKSEEN PASILAN POSTILIIKENNE- SEKÄ MOOTTORIAJONEUVOJEN HUOLTO- JA KORJAAMOALUEEN JA RAUTATIEALUEEN (POHJOIS-PASILAN TYÖPAIKKA-ALUE) ASEMAKAAVA-ASIASSA (NRO 11395)

Khs 2005-1313

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee antaa seuraavan vastauksen tehtyyn muistutukseen.

Asemakaavan sisältö pääpiirteissään

Kaupunkisuunnittelulautakunta on 8.3.2007 puoltanut 17. kaupunginosan (Pasilan) postiliikenne- sekä moottoriajoneuvojen huolto- ja korjaamoalueen ja rautatiealueen asemakaavan muutoksen hyväksymistä kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosaston 10.3.2005 päivätyn ja 8.3.2007 muutetun piirustuksen nro 11395 mukaisena.

Ilmalan aseman pohjoispuolisen alueen ja Maaliikennekeskuksen alueen suunnittelun tavoitteena on ratapihan ja Keskuspuiston välisen alueen vähittäinen muuttaminen nykyisestä käytöstä työpaikka- ja asuntoalueeksi. Keskuspuiston reunavyöhykettä on tarkoitus vahvistaa viherympäristönä ja kevyen liikenteen ympäristönä siirtämällä alueen pääyhteys, Postintaival, alueen itäreunalle.

Yleissuunnitelmaluonnos

Suunnittelualueen sijainti Keskuspuiston itäreunalla antaa hyvät lähtökohdat asuin- ja työpaikkarakentamiselle kantakaupungin tuntumassa ja valmiin raideyhteyden vieressä. Alueella ei ole pieniä kasvillisuuslämpäreitä ja Maaliikennekeskuksen ja Veturitien välissä olevaa puistoaluetta lukuun ottamatta luontoarvoja ja sen suunnitteleminen kaupunkimaiseksi työskentely- ja asuinympäristöksi parantaa ympäristön laatua nykyiseen verrattuna.

Yleissuunnitelmaluonnos on laadittu käsittämään koko Ilmalan asemalta Metsäläntielle ulottuvaa aluetta Keskuspuiston ja Pohjois-Pasilan ratapihan välissä.

Suunnitelmaluonnoksen keskeinen kaupunkirakenteellinen ajatus on koota alueen julkiset ulkotilat Ilmalan asemalta nauhamaisen rakenteen läpi kulkevan jalankulkureitin varrelle. Kaupunkirakenne rytmittyy kolmeen osa-alueeseen, joista Ilmalan aseman ja Postin toimistorakennuksen välinen alue on suunniteltu työpaikka-alueeksi ja kaksi pohjoisempaa osa-aluetta asuntoalueiksi, joihin sekoittuneena voi olla pieniä työtiloja, ala-aste, päiväkodit ja lähikauppa. Rakennetta on kevennetty ja avattu Keskuspuiston suuntaan ja puiston ja rakennetun alueen välissä kulkee kevyen liikenteen raitti. Kahden pohjoisimman aluekokonaisuuden väliin asettuu alueen keskusta kouluineen ja lähipalveluineen.

Postin nykyisen toimistorakennuksen ja Ilmalan aseman väliselle alueelle on suunniteltu pääosin työpaikkarakentamista, koska koko alue on entistä kaatopaikka-aluetta ja suunnittelualueen eteläpää on Hakamäentien melualueella. Aluekokonaisuus kaipaisi kuitenkin muutakin toimintaa kuin toimistoja ollakseen elävää kaupunkirakennetta esimerkiksi Keskuspuistoon rajoittuvilla korttelialueilla tai toisaalta alueen keskeiselle puistoraitille avautuvilla rakenteen osilla.

Postin toimistorakennuksen pohjoispuolista Postin lajittelukeskuksen aluetta ja Maaliikennekeskuksen aluetta suunnitellaan tulevaisuuden asuinalueiksi. Asuinalueet rakentuvat sekä kerrostalokortteleista että tiiviistä ja matalista pien- ja kaupunkirivitalokortteleista.

Varsinainen asemakaavatasoisen suunnittelun alue on Ilmalan aseman ja Postin toimistorakennuksen välinen alue, koska nykyiset toiminnot säilynevät toimistorakennuksen pohjoispuolella vielä vuosia.

Asemamakaavan muutosehdotus

Korttelirakenne kiertyy suunnitelmassa kolmion muotoisen puiston ympärille, jonka on tarkoitus muodostua osa-alueen kokoavaksi julkiseksi ulkotilaksi. Radan suuntaan rakennuksen päädyt muodostavat rytmikkään rivistön ja samalla päätilat avautuvat Keskuspuiston suuntaan. Ilmalan aseman kohtaa on korostettu muuta rakennetta korkeammalla rakennuksen osalla, jota kautta on siltayhteys radan ja Hakamäentien yli Ilmalaan. Rakennusten mitoitusta on tutkittu pohjapiirroskaavioiden avulla niin, että työtilat ja kellaripysäköinti on ratkaistavissa rakennusrunkoihin.

Nykyisen Pohjolan liikenteen pääkonttorin ja linja-autovarikon kohdalle on suunniteltu kortteli (toimitilojen korttelialue, KTY-1) Pohjolan liikenteen toimitiloille ja linja-autovarikolle ja muulle työpaikkarakentamiselle. Varikko on suunniteltu kävelykannen alle tasolle +22,0 ja kannen (+30,00) päälle on suunniteltu neljä-viisikerroksinen toimitilakortteli. Kävelykansi on osa julkista kävelyreittiä Hakamäentien ylittävälle kevyen liikenteen sillalle ja Ilmalaan sekä toisaalta pohjoiseen työpaikka-alueen keskellä olevaan puistoon. Korttelin kerrosala on 29 000 m².

Pysäköinti on sijoitettu kannen (+30,00) alapuoliseen tilaan.

Kaava-alueen pinta-ala on yhteensä 16,96 ha.

Alueelle on suunniteltu uutta toimitilaa (KTY, KTY-1, KTY-2) 152 200 k‑m². Pohjolan liikenteen linja-autovarikkoa varten on suunniteltu 20 000 k-m²uutta tilaa. Alueen uudisrakentamisen kokonaiskerrosala on siten 172 200 k-m².

Postitoimintojen alueella (Y-1) on jo rakennettuna 25 500 k-m²Postin toimitilaa.

Työpaikka-alueen aluetehokkuus on 1.17

Alueelle on suunniteltu uutta viheraluetta (VP, VR) 2,90 ha ja uutta katualuetta 5,21 ha.

Yleissuunnitelman mukaisessa lopputilanteessa Pohjois-Pasilan alueella olisi yhteensä noin 4 500 asukasta ja noin 4 000–4 500 työpaikkaa (kokonaiskerrosala noin 380 000 m²). Mitoitus tarkentuu suunnittelun edetessä.

Muistutuksen keskeinen sisältö

VR-Yhtymä Oy toteaa (22.6.2005) mm., että kaava-alueella sijaitsee VR‑konserniin kuuluvan Oy Pohjolan Liikenne Ab:n pääkonttori- ja bussivarikkoalue, joka on pääosin VR-Yhtymän omistuksessa. Bussiterminaalin säilyminen alueella on Pohjolan Liikenne ‑konsernin henkilöliikenteelle välttämätöntä.

Kaavaehdotuksessa alueesta on muodostettu toimitilakortteli, johon voi tason +30,00 alapuolelle sijoittaa noin 16 000 m²:n laajuisen kannen alle bussivarikon ja pysäköintipaikkoja.

SRV Viitosten tekemän kustannusarvion mukaan kannen ja sen alapuolisten rakenteiden kustannukset ovat yli 31 milj. euroa. Vähentämällä tästä toimistorakennusoikeuden arvo jää varikkotoiminnan kannettavaksi edelleen yli 20 milj. euroa, mikä ylittää moninkertaisesti varikko-toiminnan investointimahdollisuudet.

VR-Yhtymä Oy toteaa lisäksi, ettei kaavamuutoksen mukaisen ratkaisun toteuttamiseen ole taloudellisia mahdollisuuksia. Toiminta tontilla tulee jatkumaan pitkään nykyisellään. Tästä syystä VR-Yhtymä Oy esittää, että nykyisen varikkorakennuksen osittainen korotus, johon rakenteissa on jo varauduttu, voidaan toteuttaa kaavan estämättä poikkeusluvalla.

Kannanotto muistutukseen

Asemakaavan muuttamisen lähtökohtana on ollut yleiskaava, jossa alue on varattu keskustatoimintojen alueeksi ja kerrostalovaltaiseksi alueeksi asumista ja toimitiloja varten. Asemakaavan muutosta on valmisteltu yhteistyössä alueen maanomistajien, myös VR-Yhtymän kanssa. VR-Yhtymän tontista laadittiin kaksi yleiskaavan mukaista suunnitelmavaihtoehtoa, joissa toisessa oli lähtökohtana Pohjolan Liikenteen pääkonttorin ja varikon säilyttäminen tulevaisuudessakin nykyisellä paikallaan kannen alaisissa tiloissa ja toisessa vaihtoehdossa varikko poistuisi aikanaan alueelta ja tontti rakennettaisiin toimitiloiksi.

VR-Yhtymän omistuksessa olevan alueen asemakaavoittaminen yleiskaavasta poikkeavalla tavalla sallimalla varikkotoiminta aluetta hallitsevana toimintana veisi edellytykset Pohjois-Pasilan alueelle suunnitellun yhtenäisen kaupunkikokonaisuuden muodostumiselta. Alueesta muodostuisi muusta kaupunkirakenteesta irralleen jäävä saareke, jos korttelirakenne katkeaa linja-autovarikon kohdalla. Korttelin läpi kulkeva kevyen liikenteen yhteys Ilmalan suuntaan on niin ikään tärkeä osa tavoiteltua kokonaisuutta.

Muutosehdotuksen mukainen rakentaminen tontilla aiheuttaa kustannuksia, mutta mahdollistaa toisaalta myös nykyistä paremmat tilat Pohjolan Liikenteen pääkonttorille ja linja-autovarikolle säältä suojatussa tilassa. Tontille suunnitellun toimistorakentamisen arvo ei kokonaisuudessaan vastaa syntyviä kustannuksia, mutta kattaa kustannuksista merkittävän osan.

Suunnitteluprosessista lautakunta toteaa, että VR-Yhtymä oli mukana työn ohjauksessa ja kevään 2004 aikana tehdyn selvityksen perusteella valittiin yhdessä suunnitelmavaihtoehto, jossa Pohjolan liikenteen tilat on suunniteltu tontille kannen alle ja päällä on toimistorakentamista. Asemakaavan muutosehdotus on laadittu valitun vaihtoehdon pohjalta.

Asemakaavan muuttamisesta huolimatta nykyinen toiminta tontilla nykyisessä muodossaan voi jatkua toistaiseksi, sillä kaava ei pakota toteutukseen. Kaava määrittelee ne pitkän aikavälin kaupunkirakenteelliset ja toiminnalliset tavoitteet, mihin pyritään.

Lisäksi kaupunginhallitus päättänee tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.

Pöytäkirjanote VR-Yhtymä Oy:lle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Muistutus (Pohjois-Pasilan työpaikka-alueen asemakaava nro 11395)

ESITTELIJÄ Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 1.1.2009 voimaan tulleen 65 §:n 2 momentin mukaan niille muistutuksen tekijöille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, tulee antaa kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen.

Helsingissä ei ole delegoitu oikeutta kunnan perustellun kannanoton antamiseen, joten toimivalta asiassa on kaupunginhallituksella. Tosiasiallisesti kaupunginhallituksen kannanotto asemakaavaan liittyviin muistutuksiin syntyy sen tehdessä kaupunginvaltuustolle päätösehdotuksensa kaava-asiassa, mutta tästä valmisteluun kuuluvasta vaiheesta ei ilman erillistä päätöstä synny pöytäkirjattua asiakohtaa, joka voitaisiin otteen muodossa lähettää kunnan perusteltua kannanottoa pyytäneille. Tämän vuoksi valmisteluprosessin oikeellisuuden varmistamiseksi käsitellään perustellut kannanotot erillisinä Khssa. Erillisestä käsittelystä huolimatta on edelleen kysymys asian valmistelusta.

./. Muistutus on kokonaisuudessaan esityslistan liitteenä.

POHJOIS-PASILAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMISEEN LIITTYVÄ MAANKÄYTTÖSOPIMUS ITELLA OYJ:N KANSSA JA OY POHJOLAN LIIKENNE AB:N SITOUMUS

Khs 2006-933

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan tekemään Itella Oyj:n kanssa liitteenä olevan sopimusluonnoksen mukaisen sopimuksen sekä tarvittaessa tekemään sopimukseen vähäisiä tarkistuksia ja lisäyksiä.

Samalla kaupunginhallitus päättänee merkitä tiedoksi Oy Pohjolan Liikenne Ab:n sitoumuksen maankäyttösopimuksen tekemisestä.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Sopimusluonnos (Itella Oyj)
	Liite 2	Sitoumus (VR-Yhtymä Oy)
	Liite 3	Pohjois-Pasilan asemakaavan muutoksen nro 11395 ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ Hyväksyttäväksi esitettävä sopimus liittyy laajaan Pohjois-Pasilan työpaikka-aluetta koskevaan asemakaavan muutokseen. Alueen maanomistajina olivat asemakaavoituksen alkaessa Suomen Posti Oyj, Ratahallintokeskus ja VR-Yhtymä Oy:öön kuuluva Oy Pohjolan Liikenne Ab. Koska kaikille maanomistajista koituu asemakaavan muutoksesta merkittävää hyötyä, näiden kanssa on neuvoteltu maankäyttösopimuksesta.

Suomen Posti Oyj on sittemmin muuttanut nimensä Itella Oyj:ksi. Yhtiön omistamalle alueelle on kaavoitettu kaksi postitoimintojen tonttia (Y‑1), joiden rakennusoikeus on yhteensä 25 500 k-m², kahdeksan toimitilatonttia (KTY) ja kaksi toimitilatontin osaa, joiden kaikkien rakennusoikeus on yhteensä 108 866 k-m², katualuetta 11 776 m² sekä puisto- ja viheraluetta 22 969 m².

Asemakaavan muutoksen seurauksena tontin arvo nousee huomattavasti. Saavutetun neuvottelutuloksen perusteella on laadittu sopimusehdotus, jonka mukaan yhtiö luovuttaa kaupungille korvauksetta omistamastaan alueesta yleiseen käyttöön kaavoitetut alueet, yhteensä noin 3,5 hehtaaria, sekä kustannuksellaan hakemaan luovutettaville alueille ympäristöluvan ja kunnostamaan ne ympäristöluvan mukaisesti ennen niiden luovuttamista kaupungille. Kunnostuskustannukset on arvioitu yhteensä noin 18,6 milj. euroksi. Lisäksi yhtiö maksaa kaupungille korvausta alueensa rakentamismahdollisuuksien parantumisesta noin 4,1 milj. euroa.

Yhtiö suorittaa edellä mainitun korvauksen kaupungille ensisijaisesti maksamalla kaava-alueen katujen ja puistojen rakentamiskustannuksia.

Koska kiinteistölautakunnan esitys sopimukseksi on jo vuodelta 2006, alkuperäistä sopimusluonnosta on ollut tarpeen muuttaa ajan kuluminen huomioon ottaen.

Oy Pohjolan Liikenne Ab:n omistamalla alueella sijaitsee yhtiön liikenneterminaali, eikä yhtiö katso taloudellisesti mahdolliseksi asemakaavan mukaista rakentamista muutoin kuin purkamalla nykyisen terminaalinsa. Yhtiö ilmoittaa, ettei se pidä tätä tarkoituksenmukaisena, koska terminaali palvelee hyvin yhtiön tarpeita. Yhtiö ei siksi ole tässä vaiheessa halukas tekemään maankäyttösopimusta, mutta sitoutuu sen sijaan tekemään maankäyttösopimuksen siinä vaiheessa, kun asemakaavan toteuttaminen sen omistamalla alueella tulee ajankohtaiseksi.

Kiinteistölautakunta esittää, että kaupunginhallitus oikeuttaisi lautakunnan tekemään päätösehdotuksen liitteen mukaisen sopimuksen.

MÄÄRÄALAN MYYMINEN ESPOON LEPPÄVAARASSA NCC PROPERTY DEVELOPMENT OY:LLE (TONTTI 51225/1)

Khs

VS. KAJ Kaupunginhallitus päättänee oikeuttaa kiinteistölautakunnan myymään Espoon kaupungin Suurhuopalahden kylän tilasta Alberga RN:o 2:1290 tonttijaon mukaiseen Espoon kaupungin 51. kaupunginosan (Leppävara) korttelin nro 51225 tonttiin nro 1 kuuluvan 1 067 m²:n suuruisen määräalan NCC Property Development Oy:lle perustettavan yhtiön lukuun 2 256 800 euron kauppahinnasta rasituksista vapaana seuraavilla ehdoilla:

1 Ostaja vastaa kiinteistöverosta vuoden 2010 osalta.

2 Ostaja vastaa kustannuksellaan tontinmuodostuksesta.

3 Myyjä ilmoittaa käytettävissään olevien tietojen perusteella, ettei myytävällä kiinteistökokonaisuudella ole harjoitettu toimintaa, joka olisi aiheuttanut tai saattaisi aiheuttaa maa-perän pilaantumista. Myytävän määräalan eteläpuolella sijainnut huoltoasema on purettu ja maaperä puhdistettu vuonna 2000.

Jos maaperässä kuitenkin havaitaan pilaantumista, tulee ostajan ottaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä yhteyttä kiinteistöviraston tonttiosastoon. Kaupunki korvaa pilaantumisesta aiheutuvat ylimääräiset kustannukset ainoastaan siinä tapauksessa, että kaikista puhdistamiseen liittyvistä toimenpiteistä on sovittu kiinteistöviraston tonttiosaston kanssa ennen niiden toteuttamista.

4 Ostaja on tietoinen siitä, että Espoon kaupunki saattaa asettaa rakennusluvan ehdoksi muun muassa ostajan kustannettaviksi jääviä pysäköintijärjestelyjä tontin alueen ulkopuolella sekä väestönsuojapaikkojen osoittamista Leppävaaran yhteisväestönsuojasta.

5 Ostajan tulee maksaa kauppahinnasta 82 500 euroa Espoon kaupungille.

6 Muutoin noudatetaan kaupungin kiinteistökaupan tavan-omaisia ehtoja.

Pöytäkirjanote kiinteistölautakunnalle ja Espoon kaupungin kiinteistöpalvelukeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Tarjous (NCC Property Development Oy)
	Liite 2	Kartat (Leppävaara, Alberga)
	Liite 3	Asemakaava ja tonttijako (Leppävaara, Alberga)
	Liite 4	Määräalan myyminen Espoon ... - päätöshistoria

ESITTELIJÄ NCC Property Development Oy:lle esitetään myytäväksi Leppävaaran keskuksen tuntumasta määräala, joka yhdessä Espoon kaupungin ja Suomen valtion omistamien määräalojen kanssa muodostaa voimassa olevan asemakaavan mukaisen ja yhtiölle jo aiemmin myytäväksi varatun liike- ja toimistorakennusten korttelialueen (K) tontin 51225/1.

Espoon kaupungin ja yhtiön kanssa käydyissä neuvotteluissa tontin 51225/1 kerrosneliömetrihinta on hinnoiteltu 400 euroksi, mikä vastaa alueella aikaisemmin tehtyjen toimitilatonttikauppojen hinnoittelua ja pääkaupunkiseudun kaupunkien toimeksiannosta tehdyssä selvityksessä esitettyjä arviohintoja.

Helsingin kaupungin omistaman määräalan osuus tontin rakennusoikeudesta on 5 642 k-m², jolloin sen kauppahinnaksi muodostuu 2 256 800 euroa. Kauppahinnasta osa, 82 500 euroa, suoritetaan Espoon kaupungille kaupunkien välisen uusitun Leppävaarasopimuksen perusteella.



Kokousaika	11.1.2010 klo 16
Kokouspaikka	Kaupungintalo, Khn istuntosali