Kokousaika

176 §

KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN SEKÄ PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VALINTA

Kaupunginhallitus päätti todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä valita jäsenet Pajamäen (varalla Hakola) ja Oker-Blomin (varalla Urho) tarkastamaan tämän kokouksen pöytäkirjan.

177 §

TÄMÄN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

Kaupunginhallitus päätti, että tämän kokouksen päätökset voidaan panna täytäntöön ennen kuin ne ovat saaneet lainvoiman, ellei erikseen toisin ole päätetty tai myöhemmin päätetä.

178 - 184 §

Kaupunginvaltuuston 25.2.2009 pidettävän kokouksen esityslistalle tarkoitetut asiat, joista kaupunginhallitus päätti tehdä listalta lähemmin ilmenevät esitykset ellei jäljempänä olevasta ilmene, että asia pantiin pöydälle tai esittelijä poisti asian esityslistalta.

Kaupunginjohtaja

178 §

Vuosaaren sataman liikenneyhteyksien lisärahoitustapeen hyväksyminen

Lisätiedot:
Olli Seppo, kaupunginkamreeri, puhelin 310 36135

Sosiaali- ja terveystoimi

179 §

Helsingin, Espoon , Kauniaisten ja Vantaan yritystyöterveyshuollon palvelujen yhdistäminen

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

Sivistys- ja henkilöstötoimi

180 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 2.2.2009 pöydälle pantu asia
Käräjäoikeuden lautamiesten valinta toimikaudeksi 2009 - 2012

Kaupunginhallitus päätti siirtää asian 11.2.2009 pidettävään kaupunginvaltuuston kokoukseen.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi

181 §

Kaupunginhallituksen kokouksessa 2.2.2009 pöydälle pantu asia
Vuokrausperusteiden määrääminen tonteille, joiden maanvuokrasopimukset päättyvät vuonna 2010

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

182 §

Toukolan tontin 23100/65 asemakaavan muuttaminen (nro 11838)

Kaupunginhallitus päätti todeta, etteivät Krohn ja Pajamäki esteellisinä osallistuneet asian käsittelyyn eivätkä olleet läsnä asiaa käsiteltäessä.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

183 §

Kaarelan korttelin nro 33179 asemakaavan muuttaminen (nro 11815)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

184 §

Viikin kortteleiden nro 36120 ja 36121 sekä lähivirkistys- ja torialueiden asemakaavan muuttaminen (nro 11781)

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

185 §

OSAKUNTALIITOKSESTA JOHTUVA SIPOOSTA JA VANTAALTA HELSINKIIN LIITETTYJEN ALUEIDEN KAUPUNGINOSAJAKO

Khs 2008-2544

Esityslistan asia Kj/3

Kaupunginhallitus päätti hyväksyä liitosaluetta koskevien kaupunginosien rajat, nimet ja numerot liitteen 1 mukaisesti.

Kaupunginhallitus päätti vielä kehottaa kiinteistövirastoa tekemään maankäyttö- ja rakennusasetuksen (1130/2009) 29 §:n mukaiset, päätöksestä seuraavat muutokset.

Kuulutetaan ja pöytäkirjanote kaikille virastoille ja laitoksille.

Lisätiedot:
Karvinen Marko, strategiapäällikkö, puhelin 310 36257

LIITE

Päätöksen perustelut

186 §

VALTUUTETTU LAURA KOLBEN TOIVOMUSPONSI KOSKIEN TERVETULO- JA INFORMAATIOTILAISUUDEN JÄRJESTÄMISTÄ HELSINKIIN ETABLOITUVILLE ULKOMAISILLE YRITTÄJILLE JA TOIMIJOILLE

Khs 2008-549

Esityslistan asia Kj/4

Kaupunginhallitus päätti

merkitä tiedoksi selvityksen kaupunginvaltuuston 27.2.2008 hyväksymän toivomusponnen (Laura Kolbe) johdosta päätetyistä toimenpiteistä ja

toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle sekä erikseen tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Laura Kolbelle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Holstila Eero, elinkeinojohtaja, puhelin 310 36141

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

187 §

VALTUUTETTU PEKKA SAARNION TOIVOMUSPONSI: PERUSKORJAUSRAHASTON PERUSTAMINEN

Khs 2008-380

Esityslistan asia Kj/5

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Kukkonen Harri, suunnittelija, puhelin 310 36115

LIITE

Päätöksen perustelut

188 §

HENKILÖSTÖKASSATOIMIKUNNAN JÄSENTEN VALITSEMINEN

Khs 2009-202

Esityslistan asia Kj/6

Kaupunginhallitus päätti valita vuoden 2010 lopussa päättyväksi toimikaudekseen kaupunginhallituksen päätöksen 14.2.2000 (181 §) mukaiseen henkilöstökassatoimikuntaan jäsenet ja heille henkilökohtaiset varajäsenet seuraavasti:

Jäsenet	Varajäsenet

rahoitusjohtaja	henkilöstöpäällikkö
Tapio Korhonen	Johanna Aholainen
talous- ja suunnittelukeskus	Helsingin Energia

henkilöstöjohtaja	henkilöstöpäällikkö
Hannu Tulensalo	Sari Kuoppamäki
henkilöstökeskus	sosiaalivirasto

esisuunnitteluinsinööri	lastenkodinjohtaja
Simo Karhu	Jussi Ruokonen
JHL	Jyty

asiakkuuspäällikkö	päiväkodinjohtaja
Minttu Jaurto	Merja Winter
KTN	JUKO

henkilöstöpäällikkö	lakimies
Kaarina Valjus	Merja Aalto-Setälä
terveyskeskus	opetusvirasto

Samalla kaupunginhallitus päätti valita toimikunnan puheenjohtajaksi rahoitusjohtaja Tapio Korhosen ja varapuheenjohtajaksi henkilöstöjohtaja Hannu Tulensalon.

Pöytäkirjanote henkilöstökassatoimikunnalle, henkilöstökassatoimikuntaan valituille, järjestöneuvottelukunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen varainhallinnalle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Forss Eeva-Riitta, henkilöstökassan päällikkö, puhelin 310 36320

LIITE

Päätöksen perustelut

189 §

26.1.2009 ja 2.2.2009 pöydälle pantu asia

EDUSTAJIEN VALINTA JYVÄSKYLÄSSÄ 6.-7.5.2009 PIDETTÄVILLE KUNTAPÄIVILLE

Khs 2008-2631

Esityslistan asia Kj/7

Kaupunginhallitus päätti valita 17 edustajaa ja 17 henkilökohtaista varaedustajaa Jyväskylässä 6.-7.5.2009 pidettäville kuntapäiville seuraavasti:

Osanottaja	Henkilökohtainen varaedustaja

Risto Rautava	Pia Pakarinen
Lasse Männistö	Paula Hiidenuhma-Valtonen
Ulla-Marja Urho	Tuomo Valve
Paula Kokkonen	Juho Romakkaniemi
Aatos Hallipelto	Paula Kylä-Harakka
Ville Ylikahri	Kimmo Pentikäinen
Pekka Sauri	Elina Moisio
Sirkku Ingervo	Vesa Peipinen
Sanna Hellström	Minerva Krohn
Risto Kolanen	Jouko Malinen
Tarja Tenkula	Tarja Kantola
Thomas Wallgren	Antti Vuorela
Paavo Arhinmäki	Outi Ojala
Antero Alku	Laura Kolbe
Arto Välikangas	Erja Kouvo
Maria Björnberg-Enckell	Henrik Creutz
Mika Ebeling	Markku Vuorinen

Samalla kaupunginhallitus päätti valita seuraavat muut osanottajat kuntapäiville:

Osanottaja

Maaria Haikarainen
Jukka Paasikallio

Tuomo Valve

Pöytäkirjanote valituille, Suomen Kuntaliitolle ja hallintokeskukselle (Puusaari).

Lisätiedot:
Teppo Tiina, vs. projektipäällikkö, puhelin 310 36018

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

190 §

SIPOON KUNNAN JA HELSINGIN KAUPUNGIN VÄLINEN TALOUDELLINEN SELVITYS

Khs 2008-2206

Esityslistan asia Kj/8

Kaupunginhallitus päätti, että Sipoon kunnan ja Helsingin kaupungin välistä taloudellista selvitystä koskeva hallintoriita-asia pannaan vireille Helsingin hallinto-oikeudessa.

Samalla kaupunginhallitus valtuuttaa hallintokeskuksen oikeuspalvelut tekemään liitteenä olevaan hakemusluonnokseen tarvittaessa vähäisiä teknisiä muutoksia ja lisäyksiä, jättämään hakemuksen hallinto-oikeuteen sekä edustamaan Helsingin kaupunkia ja käyttämään kaupungin puhevaltaa asiassa.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Sarvilinna Sami, kaupunginlakimies, puhelin 310 64874

LIITE

Päätöksen perustelut

191 §

OIKAISUVAATIMUS KAUPUNGINLAKIMIEHEN VEROHUOJENNUSPÄÄTÖKSESTÄ 2.12.2008, 1087 §

Khs 2009-60

Esityslistan asia Kj/9

Kaupunginhallitus päätti jättää hakijan oikaisuvaatimuksen tutkimatta, koska se on saapunut oikaisuvaatimuksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymisen jälkeen.

Pöytäkirjanote oikaisuvaatimuksen tekijälle esityslistatekstein ja hallintokeskuksen oikeuspalveluille.

Lisätiedot:
Rope Jenni, johtava kaupunginasiamies, puhelin 310 36195

LIITTEET	Liite 1	Salassa pidettävä liite JulkL 24 § 1 mom.23 k, 25 k
	Liite 2	Liite 2 (Salassa pidettävä)

192 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 6 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

Khn puheenjohtaja --

konsernijaosto 2.2.2009

tarkastuslautakunta yleishallinnon osalta 4.2.2009

johtokunnat

- Helsingin Satama --

- Helsingin Vesi --

- Helsingin Energia 3.2.2009

apulaiskaupunginjohtajat

- rakennus- ja ympäristötointa johtava

- sosiaali- ja terveystointa johtava

- sivistys- ja henkilöstötointa johtava

- kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötointa johtava

hallintokeskus

- hallintojohtaja

- hallintopalvelujen osastopäällikkö

- kansainvälisen toiminnan päällikkö

- kaupunginlakimies

- turvallisuus- ja valmiusosaston osastopäällikkö

- viestintäpäällikkö

talous- ja suunnittelukeskus

- rahoitusjohtaja

- talousarviopäällikkö

- kehittämispäällikkö

- aluerakentamispäällikkö

- sisäisen tarkastuksen päällikkö

- tietotekniikkapäällikkö

- kaupunginkamreeri

- taloushallintopäällikkö

- elinkeinojohtaja

- elinkeinopäällikkö

- matkailupäällikkö

- tapahtumapäällikkö

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

193 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kj/11

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten viikolla 6 tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginjohtaja

- johtajiston asiat

- virkamatka-asiat

- vieraanvaraisuus- ja edustusasiat

- valtionapuasiat

- muut asiat

Ilmoitus asianomaisille lauta- ja johtokunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Vallittu Anja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36046

LIITE

Päätöksen perustelut

194 §

ERÄIDEN VIRKOJEN PERUSTAMINEN PELASTUSLAITOKSEEN

Khs 2008-2636

Esityslistan asia Ryj/1

Kaupunginhallitus päätti perustaa pelastuslaitokseen sijoitettaviksi 1.3.2009 lukien seuraavat virat:

Virkanimike	Lukumäärä	Tehtäväkohtainen palkka euroa/kk
Palomestari, päivätehtävät	1	2 877,69
Lääkintämestari	2	2 606,80
Palomies	9	1 715,25
Harjoitusmestari	2	2 820,84
Nuorempi harjoitusmestari	2	2 455,88
Palotarkastaja	6	2 696,64

Pöytäkirjanote pelastuslautakunnalle, pelastuslaitokselle, henkilöstökeskukselle, talous- ja suunnittelukeskukselle sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 – 3

195 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON YMPÄRISTÖLUPAHAKEMUKSESTA

Khs 2008-2482

Esityslistan asia Ryj/2

Kaupunginhallitus päätti antaa Uudenmaan ympäristökeskukselle Helsingin kaupungin kiinteistöviraston Jätkäsaarenkallion ja Hietasaaren asemakaava-alueen pilaantuneen maaperän kunnostamista ja pilaantuneiden maa-ainesten sekä betonin, tiilien ja asfaltin hyötykäyttöä koskevasta ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon:

Kaupunginhallitus puoltaa Helsingin kaupungin kiinteistöviraston ympäristölupahakemuksen hyväksymistä, mikäli hakemuksen käsittelyssä otetaan hakemuksessa esitettyjen seikkojen lisäksi huomioon seuraavat näkökohdat:

Tutkimukset

Hakemuksessa esitetty lisänäytteenotto on toteutettava esitetyllä tavalla koko kunnostusalueella, jotta maaperän pilaantumisen laajuudesta saadaan riittävästi tietoa ja varmistetaan tehdyn riskinarvioinnin luotettavuus.

Riittävän monesta maanäytteestä on tutkittava antimonin pitoisuudet, jotta antimonin aiheuttamat ympäristövaikutukset voidaan ottaa luotettavasti huomioon maa-aineksia alueella hyödynnettäessä tai niitä alueelle jätettäessä.

Orgaanisten yhdisteiden ja erityisesti haihtuvien orgaanisten yhdisteiden tutkimuksia tulee tehdä riittävästi, jotta alueelle sijoitettavien massojen laadusta on riittävästi tietoja.

Kunnostusalueen eteläosan tutkimuksia tulee jatkaa kaatopaikan tutkimusten yhteydessä, jotta kaatopaikan rajaus ja sen mahdolliset vaikutukset saadaan selville mahdollisimman luotettavasti ennen alueen rakentumista.

Kunnostuksen toteuttaminen

Kaikkien työvaiheiden toteuttaminen on oltava suunnitelmallista ja huolellista, jotta esimerkiksi massojen kaivusta, välivarastoinnista tai hyötykäytöstä ei aiheudu pölyämistä tai ympäristön lisäpilaantumista.

Alueen kunnostaminen ja rakentaminen ovat vuosia kestäviä ja vaiheittain eteneviä hankkeita. Pitkän toteutusajan ja alueen poikkeuksellisen laajuuden vuoksi osa-alueiden kunnostamishankkeissa on tarpeen varmistaa, että suunnitelmat perustuvat ajanmukaiseen asemakaavaan ja maankäytön muihin suunnitelmiin. Suunnitelmissa ja toteutuksessa tulee aina ottaa huomioon lisätutkimusten tulokset, kunnostamisesta saatu kokemus ja mahdollisesti ilmenevät uudet seikat sekä maaperän pilaantuneisuutta ja hyötykäyttöä koskeva ajanmukaisin tieto.

Alueella purkamisen yhteydessä syntyvien kierrätyskelpoisten aineksen kierrätyskelpoisuutta arvioitaessa tulee kiinnittää kemiallisten ja geoteknisten ominaisuuksien lisäksi huomiota myös muihin sijoituskelpoisuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tiilimurskeesta mahdollisesti kulkeutuva hienojakoinen voimakasvärinen aines, josta saattaisi aiheutua paitsi näkyvää haittaa myös huolta alueen asukkaissa.

Riskinarvioinnin täydentäminen

Mikäli kunnostusalueen lisätutkimuksissa tai rakentamisen yhteydessä todetaan voimakkaasti orgaanisilla haitta-aineilla pilaantuneita alueita eikä pilaantuneita maa-aineksia voida poistaa, on riskinarviointia täydennettävä käyttämällä mahdollisimman yksityiskohtaisia lähtötietoja.

Massojen hyötykäyttö

Orgaanisia yhdisteitä sisältävien massojen sijoittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi erityisesti haihtuvia orgaanisia yhdisteitä sisältävien maa-ainesten hyötykäyttö puiston alueella on hoidettava asianmukaisesti, jotta alueella myöhemmin vältytään mahdollisilta paikallisilta hajuhaitoilta.

Polttoaineiden käyttö ja säilytys

Työmaan kaikki polttoainesäiliöt ja tankkauspaikat on sijoitettava tiiviille alustalle, jonka välittömään läheisyyteen on varattava imeytysainetta mahdollisten polttoaine- ja öljyvuotojen torjumiseksi.

Tiedotus Eri kunnostusvaiheiden alkamisesta ja vastuuhenkilöistä on tiedotettava erikseen, koska kunnostus toteutetaan vaiheittain.

Kirje nro Uudenmaan ympäristökeskukselle ja pöytäkirjanote talous- ja suunnittelukeskukselle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle sekä ympäristölautakunnalle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 – 5

196 §

LOKA-AUTOPALVELUJEN HANKINTA YHTEISHANKINTOINA

Khs 2009-197

Esityslistan asia Ryj/3

Kaupunginhallitus päätti, että 1.3.2009 lukien kaupungin virastojen ja liikelaitosten tarvitsemat, muuna kuin kunnan vastuulla olevan jätteen kuljetuksena tapahtuvat loka-autopalvelut hankitaan yhteishankintoina ja yhteishankintayksikkönä toimii rakentamispalvelu.

Pöytäkirjanote kaikille virastoille ja liikelaitoksille.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

197 §

LAUSUNTO HALLITUKSEN ESITYSLUONNOKSESTA JOUKKOLIIKENNELAIKSI SEKÄ JOUKKOLIIKENTEEN HANKINTAMENETTELYTYÖRYHMÄN ASIAKIRJALUONNOKSISTA

Khs 2009-81, 2009-82

Esityslistan asia Ryj/4

Kaupunginhallitus päätti antaa liikenne- ja viestintäministeriölle Hallituksen esityksestä joukkoliikennelaiksi ja siirtymäajan liikennöintisopimukseksi sekä joukkoliikenteen hankintamenettelytyöryhmän asiakirjaluonnoksista seuraavan lausunnon:

Helsingin kaupunki toteaa yhteisenä lausuntonaan Hallituksen esityksestä joukkoliikennelaiksi ja siirtymäajan liikennöintisopimukseksi sekä joukkoliikenteen hankintamenettelytyöryhmän asiakirjaluonnoksista seuraavaa:

Hallituksen esityksen sisällöstä ja rakenteesta

Hallituksen esitysluonnoksella on ainakin seuraavat lähtökohdat:

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista ym. nro 1370/2007, jäljempänä palvelusopimusasetus sekä henkilöliikennelain kokonaisuudistus ja korvaaminen joukkoliikennelailla.

Palvelusopimusasetuksen keskeinen tarkoitus on, että yhteiskunta voi hankkia julkisen henkilöliikenteen palveluita varmistaakseen sellaisten yleishyödyllisten palveluitten tarjoamisen, jotka ovat monilukuisempia, luotettavampia, korkealaatuisempia tai edullisempia kuin palvelut, joita voitaisiin hankkia pelkästään markkinoinnin ehdoilla.

Edellä olevan perusteella asetus tekee poikkeuksia Euroopan yhteisöjen perustamissopimuksen (Rooman sopimus) niihin määräyksiin, jotka kieltävät julkisen tuen antamisen yrityksille. Tällainen tuki on tarpeen korvausten antamiseksi julkisten palveluiden käsitteeseen kuluvien velvoitteiden täyttämisestä.

Joukkoliikennelaki uudistaa voimassaolevaa kansallista lainsäädäntöä niin että se paremmin vastaa palvelusopimusasetuksen myötä muuttuvaa tilannetta. Käytännössä joukkoliikennelaki on laadittu niin, että sillä kumotaan henkilöliikennelaki ja siinä olleet palvelusopimusasetuksen kanssa ristiriidassa olevat säännökset.

Ehdotetun joukkoliikennelain perusteella linjaliikennelupia myönnettäessä ei toimivaltaisella viranomaisella enää ole mahdollisuutta käyttää tarveharkintaa.

Joukkoliikennelaki on laadittu niiden linjausten ja tulkintojen mukaan, jotka liikenne- ja viestintäministeriö on tehnyt palvelusopimusasetuksesta. Palvelusopimusasetus on Euroopan yhteisön säädösjärjestelmän mukaan Suomessa suoraan velvoittavaa lainsäädäntöä ilman erillistä implementointia.

Edellä olevan perusteella joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus muodostavat kokonaisuuden, ja joukkoliikennelain tarkoituksena ei ole varsinaisesti integroida palvelusopimusasetusta vaan kumota sellaiset aikaisemmat säännökset (henkilöliikennelaissa) jotka ovat ristiriidassa palvelusopimusasetuksen kanssa.

Joukkoliikennelain sisällössä yhdistyy keskenään erisuuntaisia ja erilaisia tavoitteita. Toisaalta on kyseessä elinkeinonharjoittamista koskevasta lupalainsäädännöstä, toisaalta vahvasti on mukana joukkoliikenteen suunnitteluun, laatuun ja matkustajan oikeuksiin liittyvää sääntelyä.

Lain systematiikkaa tulisi mahdollisuuksien mukaan vielä selkeyttää niin, että tarvittavien lupien myöntämistä ja edellytyksiä koskevat säännöt tarkemmin eriytettäisiin omaksi kokonaisuudekseen, ja muut joukkoliikennelaissa olevat joukkoliikenteen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvät vaatimukset ja tavoitteet muodostaisivat myös selkeämmin oman kokonaisuuden.

Joukkoliikennelain soveltamisalasta

Esitysluonnoksessa joukkoliikennelaki antaa periaatteessa ns. toimivaltaiselle viranomaisille mahdollisuuden valita, sovelletaanko markkinaehtoista joukkoliikennejärjestelmää vai palvelusopimusasetuksen soveltamisalaan liittyvää järjestelmää, joka liikenne- ja viestintäministeriön linjausten mukaan käsittää kaiken muun joukkoliikenteen.

Käytännössä valinta markkinaehtoisen ja muun joukkoliikenteen välillä ei ole selkeä ainakaan siinä suhteessa, että muuhun joukkoliikenteeseen luetaan liikenne- ja viestintäministeriön linjausten mukaisesti myös ostoliikenne, niin kuin jäljempänä on selvitetty.

Liikennemuotojen osalta joukkoliikennelaki käsittää kattavasti linja-autoliikenteen ja osa säännöksistä, mm. palvelutason määrittely koskee myös raideliikennettä ja lentoliikennettä. Laki ei koske taksiliikennettä, mutta ns. kutsujoukkoliikenne on lainsäätelyn piirissä.

Joukkoliikennelaki koskee myös joukkoliikenteen suunnittelua joskin varsin yleisellä tasolla, mikä on luonnollista, koska joukkoliikenteen suunnittelu kuuluu kunnan yleiseen toimialaan, eikä ole tarkoituksenmukaista asettaa kunnille uusia velvoitteita. Joukkoliikenteen suunnittelua koskevien säännösten osalta joukkoliikennelaki edellyttää tarpeellista alueellista yhteistyötä.

Joukkoliikennelain mukainen joukkoliikennejärjestelmä

Joukkoliikennelaki kattaa perustelujensa mukaan kaksi erillistä tapaa järjestää joukkoliikenne:

markkinaehtoinen järjestelmä

ns. palvelusopimusasetuksen mukainen järjestelmä

Kuten edellä on selvitetty, liikenne- ja viestintäministeriö lähtee siitä, että kaikki sellainen liikenne, joka ei ole ns. markkinaehtoista joukkoliikennettä, luetaan palvelusopimusasetuksen mukaiseksi joukkoliikenteeksi.

Markkinaehtoisen tai markkinaperusteiseen joukkoliikennejärjestelmään kuuluu joukkoliikennelain mukaan seuraavanlainen liikenne:

- Tuottaja suunnittelee liikenteen toteuttamisen, jolloin viranomaiselle jää ainoastaan palvelulle asetettujen perusehtojen valvominen ja täytäntöönpano.

Viranomainen ei tässä mallissa anna yksinoikeuksia, julkista tukea eikä mitenkään vaikuta liikenteen harjoittamiseen.

- Liikennettä säädellään palvelusopimusasetuksen mainitsemalla niin kutsutulla yleisellä säännöllä.

Syrjimätön yleinen sääntö koskee kaikkia markkinoilla toimivia palveluntarjoajia samalla tavalla eli julkinen taho voi yleisen säännön avulla tukea esimerkiksi lipun hinnan alentamista kaikille toimijoille samalla tavalla. Tällainen yleisen säännön mukainen liikenne katsotaan siis olevan markkinaehtoista liikennettä.

Markkinaehtoista liikennettä voidaan lisäksi tukea ja täydentää palvelusopimusasetuksen mukaisilla palvelun ostoilla. Lisäksi markkinaehtoisen toiminnan aloittamiselle voidaan asettaa myös ehtoja, mikäli palvelusopimusasetuksen mukainen liikenne sitä edellyttää.

Markkinaperusteista liikennettä harjoitetaan liikennelupien perusteella. Liikenneluvan myöntäminen ei tällöin perustu tarvehankintaan, vaan vain siihen, että liikennöitsijä täyttää liikenteenharjoittajille asetetut ammatilliset edellytykset, hänellä on liikenteenharjoittamiseen tarvittava joukkoliikennelupa ja liikenteeseen on haettu reittiliikennelupa. Markkinaehtoista liikennettä voidaan rajoittaa, jos se haittaa liikennettä, jonka viranomainen on päättänyt järjestää palvelusopimusasetuksen mukaisesti, tai jos se aiheuttaa haittaa liikenteelle, jota harjoitetaan toisen viranomaisen kanssa tehdyn palvelusopimusasetuksessa tarkoitetun sopimuksen perusteella.

Palvelusopimusasetuksen mukaisen liikenteen hankkiminen

Mikäli viranomainen soveltaa niin kutsuttua palvelusopimusasetuksen mukaista järjestelmää, liikenne voidaan toteuttaa seuraavasti:

- nk. tilaaja-tuottaja –mallilla,

- käyttöoikeussopimusmallilla ja

- omalla palvelutuotannolla tai

- sisäisen liikenteenharjoittajan mallilla.

Kaikki edellä tarkoitetut mallit kuuluvat palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain soveltamisen piiriin erilaisin säätelyin ja seurauksin.

Palvelusopimusasetuksessa ja joukkoliikennelaissa kutsutaan nykyistä ostoliikennemallia tilaaja-tuottaja -malliksi. Käytännössä palvelusopimusasetus ei säätele lainkaan ostoliikennettä muutoin kuin että liikenne- ja viestintäministeriö katsoo ostoliikenteen eli tilaaja-tuottaja -malliin perustuvan liikenteen kuuluvan palvelusopimusasetuksen säätelyn piiriin.

Hallituksen esitys lähtee myös siitä, että tätä tilaaja-tuottaja -mallilla toteutettua liikennettä tilataan julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaisesti. Epäselvää on, eikä se lakiluonnoksen perusteluistakaan selviä, mikä on se palvelusopimusvelvoite, joka ostoliikenteeseen sisältyy. Käytännössä ostoliikenne on aivan tavanomaista julkiseen hankintaan perustuvaa liikennettä, jossa tarjouskilpailun voittaja luonnollisesti saa yksinoikeuden kilpailun kohteena olevan palvelun tuottamiseen tarjouspyynnössä olevaksi määräajaksi. Lipputulot tässä tilaaja-tuottaja – mallissa tulevat tilaajalle. Liikennöitsijällä on kuluriski siitä, että liikenne kyetään tuottamaan voittaneen tarjouksen mukaiseen hintaan.

Oma palvelutuotanto

Joukkoliikennelaki ja palvelusopimusasetus sallivat edelleen, että viranomaisella on omaa palvelutuotantoa tai että liikennepalvelut hankitaan ns. sisäiseltä liikenteenharjoittajalta. Aikaisempaan verrattuna tilannetta on tältä osin kuitenkin palvelusopimusasetuksessa selkeytetty niin, että myös tämän liikenteen tilaamisesta tulee noudattaa osin määrämuotoisia menettelyjä.

Julkisen palvelun velvoite ja ostoliikenne

Julkisen palvelun velvoitteeseen perustuvan käyttöoikeussopimuksen ja ostoliikennesopimuksen rajankäyntiä ei ole selkeästi tehty lakiehdotuksessa tai sen perusteluissa. Tämä kuitenkin olisi tarpeellista, kun keskeinen osa joukkoliikenteestä hoidetaan nyt ja jatkossa ostoliikenteenä, eivätkä palvelusopimusasetuksen terminologia ja käsitteet sellaisenaan hyvin sovellu suomalaiseen tilanteeseen. Esimerkiksi 2 §:n 3 kohdan määrittely, jonka mukaan markkinaehtoisella liikenteellä tarkoitetaan muuta kuin palvelusopimusasetuksen mukaisesti linja-autolla harjoitettavaa liikennettä, ei ole selvä. Parempi käytäntö olisi, jos lain määritelmät lähtisivät lain sisällöstä ja olisivat ymmärrettäviä ilman viittauksia EU-tason sääntelyyn. Joukkoliikennelaki ei myöskään juuri tuo lisäselvyyttä palvelusopimusasetuksessa käytettyyn määrittelyyn julkisen palvelun velvoitteesta.

Helsingin kaupunki toteaa, että nykyinen ostoliikenne toteutetaan kaikkineen EU:n ja Suomen julkisia hankintoja koskevan sääntelyn puitteissa. Tarjouskilpailuun on pääkaupunkiseudulla noudatettujen käytäntöjen mukaisesti ollut kaikilla liikenteenharjoittajilla mahdollisuus osallistua. Tarjouskilpailun voittaneen yrityksen kanssa tehdään normaali palvelun ostamista koskeva hankintasopimus, jonka kaikki velvoitteet ovat osapuolten välisiä normaaleja sopimusvelvoitteita. Sopimuksiin ei toimivaltaisen viranomaisen eli tilaajan puolelta aseteta mitään julkisen palvelun velvoitteita. Tilaajan ja liikenteenharjoittajan oikeudet ja velvollisuudet ovat tyhjentävästi määrittyneet sopimuksen perusteella; sopimuksen soveltamisessa otetaan lisäksi luonnollisesti huomioon normaalit sopimusoikeuden periaatteet.

Helsingin kaupunki painottaa, että ei ole tarpeen lailla tarpeettomasti säädellä tällaista normaalia julkiseen hankintaan perustuvaa sopimussuhdetta etenkin, kun järjestelmä on osoittautunut hyvin toimivaksi. Palvelusopimusasetusta ja joukkoliikennelakia tulee tulkita ja soveltaa niin, että ostoliikenne voi jatkua entisten menettelyjen mukaisesti.

Helsingin kaupunki pitääkin hyvänä, että ostoliikenteen kilpailuttaminen toteutetaan aikaisemman käytännön mukaisesti julkisena hankintana. Palvelusopimusasetuksen tulkinnassa voitaisiin Suomen olosuhteet huomioon ottaen lähteä siitä, että julkisen hankintalainsäädännön mukaisesti hankittu ostoliikenne on palvelusopimusasetuksen terminologiassa markkinaehtoista liikennettä.

Tilaaja-tuottaja -mallin ja käyttöoikeussopimusmallin eroavuudet

Joukkoliikennelakiehdotus sisältää ehdotuksen hankintamenettelyiksi, kun joukkoliikennepalveluja hankitaan käyttöoikeussopimuksilla. Ehdotettu järjestelmä poikkeaa julkisia hankintoja koskevista hankintamenettelyistä, eikä sen sopivuudesta ja toimivuudesta ole varmaa käsitystä. Hankintadirektiivien ja suomalaisten hankintalakien sekä palvelusopimusasetuksen käyttöoikeussopimuksia koskevat määrittelyt ovat varsin suppeita eikä niistä ole juuri oikeuskäytäntöä tai muuta tulkintaa ohjaavaa materiaalia olemassa.

Helsingin kaupunki toteaa, ettei raja palvelusopimusasetuksen perusteella hankittavan, käyttöoikeussopimukseen perustuvan liikenteen ja hankintalain nojalla hankittavan ostoliikenteen välillä ole selkeä. Käyttöoikeussopimusmallissa lähtökohtana kuitenkin on, että liikennöitsijälle tulee antaa tosiasialliset mahdollisuudet omilla toimillaan mm. tarjontaa lisäämällä tai kohdistamalla tai lippujen hinnoilla vaikuttaa kysyntään ja omaan tulonmuodostukseensa. Tämän toteuttaminen käytännössä tulee olemaan haasteellista ja tuottamaan mahdollisesti epätoivottuja seuraamuksia, jos hankintayksikön katsotaan menetelleen hankinnassa virheellisesti.

Erityisen ongelmallisena Helsingin kaupunki pitää uuden erillisen, vain joukkoliikenteen käyttöoikeussopimuksia koskevan hankintasääntelyn ottamista joukkoliikennelakiin. Suomessa on voimassa hankintalaki ja erityisalojen hankintalaki, joihin voitaisiin kyllä ottaa mahdollisesti tarvittavat lisämääräykset näistä hankinnoista.

Joukkoliikennelaki lisäisi hankintasäännösten monimutkaisuutta ja hajanaisuutta ja voi lisätä toimivaltaisten viranomaisten työmäärää ja vähentää oikeusvarmuutta, kun kyseiset vain joukkoliikennettä koskevat erityismääräykset tulevat suhteellisen harvoin sovellettavaksi ja vielä harvemmin tuomioistuinten ennakkoratkaisujen tai oikeustieteellisten kommentaarien kohteeksi.

Helsingin kaupunki toteaa, että selkeimmältä vaikuttaisi menettely, jossa käyttöoikeussopimusten hankinnassa noudatettaisiin hankintalakien menettelyjä ja oikeusturvakeinoja.

Matkustajan suojaa koskeva säätely joukkoliikenteessä

Lakiesitykseen sisältyy ehdotuksia matkustajan oikeuksista joukkoliikenteessä. Ehdotetut säännökset ovat uusia.

Helsingin kaupunki toteaa, että matkustajan suojaa koskevat säännökset eivät kovin hyvin sovellu ostoliikenteenä toteutettuun kaupunkiliikenteeseen senkään vuoksi, kun ehdotetusta sääntelystä ei yksiselitteisesti voida todeta, kohdistuvatko vaatimukset oikeuksien toteuttamisesta liikennöitsijään vai tilaajaan. Tämä epäkohta korostuu, kun ostoliikenteestä ei ole itsenäistä määritelmää lakiesityksessä.

Matkustajan suojaa koskevista sääntelyistä on ollut lausunnolla komission asetusehdotus, joka koskee aivan samaa ongelma-aluetta. Helsingin kaupunki on antanut asiasta lausuntonsa liikenne- ja viestintäministeriölle 15.1.2009. Asetus on voimaan tullessaan suoraan jäsenmaita velvoittavaa oikeutta. Joukkoliikennelain valmistelu voitaisiinkin tältä osin kytkeä osaksi komission asetuksen valmistelua. Matkustajan suojaa koskevat määräykset voitaisiin siis ainakin tässä vaiheessa jättää pois joukkoliikennelaista.

Mikäli joukkoliikennelakiin kuitenkin otetaan esitysluonnoksessa kirjattuja matkustajan oikeuksia koskevia määräyksiä, tulisi nämä 8 luvun määräykset muotoilla niin, että ne koskisivat vain pitkän matkan liikennettä. Tässä tarkoituksessa Helsingin kaupunki ehdottaa, että lakiin otettaisiin edellä mainittua komission asetusta vastaava säännös siitä, että matkustajan oikeuksia koskevaa lukua sovelletaan vain matkoihin, joiden aikataulunmukainen kesto on vähintään kolme tuntia.

Erityisenä perusteluna tälle rajaukselle on se, että tiheässä kaupunkiliikenteessä matkustajille syntyvä vahinko on yleensä vähäinen tai sitä ei lainkaan ole, kun korvaava yhteys on helposti saatavilla pois jääneen tai myöhästyneen tilalle. Toiseksi ostoliikenteen laatuvaatimukset asettaa ja liikennejärjestelmän suunnittelusta vastaa tilaajaorganisaatio, jolloin liikennöitsijän mahdollisuudet vaikuttaa palvelun laatuun ovat rajalliset. Palvelun laatuvaatimukset asetetaan kunnallisen toimielinten toimesta niin, että asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on mahdollisuus vaikuttaa palvelujen saatavuuteen ja laatuun normaalissa kunnallisessa päätöksentekomenettelyssä.

Helsingin kaupunki painottaa vielä, että viime kädessä tällaiset matkatakuu -tyyppiset korvausmenettelyt, joita on kyllä käytössä myös Pohjoismaissa, sisältyvät matkan hintaan ja lisäävät näin joko kaupunkiseutujen joukkoliikenteelle maksettavaa tariffitukea tai vaikuttavat lipun hintaan korottavaksi. Paras ratkaisu on harkintaan perustuva korvausjärjestely, jossa taksikuluja korvataan tapauksissa, joissa kaupunkiseudun joukkoliikennejärjestelmän palvelut kokonaisuudessaan eivät ole olleet ilmoitetun ja sovitun mukaisia ja matkustaja on tämän vuoksi joutunut käyttämään taksia suunnitellun matkansa suorittamiseen.

Helsingin seudun liikenteen järjestämistä koskevat huomautukset

Joukkoliikennelain 12 §:ssä on määritelty, että yksinomaan Helsingin seudun liikennekuntayhtymän toimialueella harjoitettavaan reittiliikenteeseen myöntää reittiliikenneluvan seudun liikenneviranomainen.

Reittiliikenneluvilla on edellä selvitetyillä perusteilla vain vähäinen merkitys Helsingin seudulla, kun liikenne hoidetaan pääosin tavanomaisena ostoliikenteenä ja jatkossa reittiliikennelupaa koskeva hakemus voidaan hylätä, jos viranomainen on järjestänyt liikenteen palvelusopimusasetuksen mukaisesti.

Siirtymävaiheessa Helsingin seudulla kuitenkin tulee olemaan myös reittiliikennelupaan perustuvaa liikennettä aikaisempien liikennelupien perusteella. Joukkoliikennelain siirtymäsäännösten mukaan viranomainen, joka alueellaan soveltaa palvelusopimusasetusta, voi tehdä siirtymäajaksi linjaliikennettä harjoittavan liikenteenharjoittajan kanssa linjaliikennelupaa koskevan sopimuksen, jolla asetetaan julkisen palvelun velvoite ja myönnetään liikenteenharjoittajalle korvaus julkisen palvelun velvoitteiden täyttämisestä. Tällaista sopimusta kutsutaan siirtymisajan liikennöintisopimukseksi. Järjestely edellyttää liikenteenharjoittajan suostumusta. Toimivaltaisella viranomaisella ei ole lakiehdotuksen mukaan mahdollisuutta välttää sopimuksen tekemistä, jos liikennöitsijä sitä haluaa.

Järjestely lähtee siitä periaatteesta, että linjaliikenneluvat ovat voimassa kauden päättymiseen saakka, eikä toimivaltaisella viranomaisella ole oikeutta katkaista niiden voimassaoloa. Tämä linjaus ei kokonaisuuden kannalta ole tarkoituksenmukainen. Jatkovalmistelussa tulee löytää ratkaisu niin, että toimivaltaiselle viranomaiselle tulee siirtymäsäännöksillä oikeus kohtuullisen, enintään 12 kuukauden, irtisanomisajalla irtisanoa käyttöoikeussopimukset, mikäli toimivaltainen viranomainen päättää järjestää joukkoliikenteen palvelusopimusasetuksen mukaisilla menettelyillä.

Kuten edellä on selvitetty, pääkaupunkiseudun ostoliikenne tulee jatkossakin olemaan Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymän tavanomainen tapa hankkia joukkoliikennepalveluita.

Helsingin kaupungin käsityksen mukaan ei tunnu kovin tarkoituksenmukaiselta, että palvelusopimusasetuksen ja joukkoliikennelain tarkoittamaa ns. käyttöoikeussopimukseen perustuvan liikenteen kilpailuttamista säädellään julkisista hankinnoista poikkeavien hankintamenettelyjen mukaisesti. Lain jatkovalmistelussa tulisikin yhdenmukaistaa tältä osin käytäntö niin, että edellä jo painotetun mukaisesti käyttöoikeussopimusliikenne tulisi kilpailuttaa samojen periaatteiden mukaisesti kuin julkisia hankintoja koskeva liikenne niin, että tarjouskilpailussa päätös tehtäisiin joko kokonaistaloudellisen edullisuuden tai edullisimman hinnan mukaan sillä tavoin, kun julkisia hankintoja koskevassa lainsäädännössä on määritetty.

Eräät erilliset hallituksen esitysluonnosta joukkoliikennelaiksi koskevat kommentit

Joukkoliikennelaissa on saman tyyppinen ammattiin pääsyn vaatimuksia koskeva säännöstö kuin aikaisemmassakin henkilöliikennelaissa. Muitten joukkoliikennelain mukaisten lupien saaminen edellyttää, että hakijalla on joukkoliikennelupa. Joukkoliikennelakia voitaisiin tässä suhteessa terävöittää niin, että tämä keskinäinen lupahierarkia selkeämmin näkyy lainsäännöksistä.

Lupasääntelyn selkeyteen tulisikin kiinnittää enemmän huomiota. Nyt lakitekstistä ei lainkaan ilmene, muuta kuin päätelmien kautta, mikä esim. on liikenneluvan ja joukkoliikenneluvan suhde toisiinsa, ks. esimerkiksi luonnoksen 8 §, jonka peräkkäisissä virkkeissä käytetään kumpaakin termiä eikä edes asiayhteydestä käy ilmi, tarkoitetaanko kummassakin kohdassa eri lupaa.

Reittiliikenneluvan myöntämistä koskeva 12 § antaa mahdollisuuksia erilaisiin tulkintoihin. Toisen momentin viimeisestä virkkeestä ei ilmene, tarkoitetaanko ”viranomaisella” Helsingin seudun liikennekuntayhtymää vai muuta viranomaista. Myöskään kuntayhtymän toimialue ei ole selvä käsite.

Toimivaltaisia viranomaisia koskeva 14 § ei myöskään ole yksiselitteinen. Pykälässä viitataan tarpeettomasti palvelusopimusasetukseen, kun vastaavat määräykset olisi voitu ottaa myös lakitekstiin. Ensimmäisen momentin viimeinen virke on epätäydellinen määritellessään raideliikenteen eri muotojen osalta toimivaltaisia viranomaisia. Parempi vaihtoehto olisi kirjoittaa lainkohta sellaiseen muotoon, että toimivaltaisten viranomaisten määrittely olisi yksiselitteinen eikä edellyttäisi palvelusopimusasetuksen määräysten tulkintaa ja vastakohtaispäätelmien tekemistä raideliikenteen eri muotojen (juna, metro, pikaraitiovaunu, raitiovaunu) välillä.

Joukkoliikennelain 30 a §:ssä on erillinen markkinahäiriötilanteita koskeva säätely. Tällaiset periaatteet ja säännökset sisältyvät ja niiden tulee sisältyä normaalin kilpailulainsäädäntöön. Ei tunnu tarkoituksenmukaiselta, että suppeaa joukkoliikennealaa varten otetaan joukkoliikennelakiin erillinen markkinahäiriötilannetta koskeva määräys, joka mahdollisesti vielä poikkeaa niistä yleisistä periaatteista, joita kilpailuoikeudessa sovelletaan.

Joukkoliikenteen hankintamenettelytyöryhmän asiakirjaluonnokset

Lausuntopyyntö joukkoliikenteen hankintamenettelytyöryhmän asiakirjaluonnoksista koskee suositusluonteisia asiakirjamalleja palvelusopimusasetuksen mukaista käyttöoikeussopimusta varten. Ehdotukseen ei HKL -liikelaitoksen johtokunnan lausunnossa mainittujen yleisluontoisten huomautusten lisäksi ole erityistä muuta huomautettavaa.

Kirje nro liikenne- ja viestintäministeriölle ja pöytäkirjanote
HKL –liikelaitokselle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 – 3

198 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Ryj/5

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien lautakuntien tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

yleisten töiden lautakunta 5.2.2009

Ilmoitus asianomaiselle lautakunnalle.

Lisätiedot:
Matikainen Kristiina, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36035

LIITE

Päätöksen perustelut

199 §

LAUSUNTO TUPAKKAPOLIITTISIA LAKIMUUTOKSIA JA TOIMIA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN EHDOTUKSISTA

Khs 2008-2688

Esityslistan asia Stj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Rautanen Marja-Liisa, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36184

LIITE

Päätöksen perustelut

200 §

ERON MYÖNTÄMINEN KIRJASTOTOIMEN APULAISJOHTAJALLE MARJA-LIISA VILKKO-HÄMÄLÄISELLE

Khs 2009-130

Esityslistan asia Sj/1

Kaupunginhallitus päätti myöntää eron kirjastotoimen apulaisjohtajalle Marja-Liisa Vilkko-Hämäläiselle 1.10.2009 lukien.

Samalla kaupunginhallitus päätti kehottaa kaupunginkirjastoa julistamaan ko. virka haettavaksi kaupunginkirjaston johtosäännön mukaisin pätevyysvaatimuksin ja niin, että viran palkkaedut määräytyvät 5 167,54 euron kokonaiskuukausipalkan mukaan.

Pöytäkirjanote Marja-Liisa Vilkko-Hämäläiselle ja kaupunginkirjastolle.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

201 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Sj/2

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunginmuseon johtokunta	27.1.2009
opetuslautakunta	3.2.2009
- suomenkielinen jaosto	3.2.2009

eläintarhan johtaja	2.2.2009
henkilöstökeskus
- henkilöstöjohtaja	2.–3.2.2009
- osastopäällikkö (henkilöstöpolitiikka)	3.2.2009
- osastopäällikkö (henkilöstövoimavara)	22., 28.–30.1., 3.–5.2.2009
museonjohtaja	29.1.2009
kaupunginorkesterin intendentti	2.2.2009
taidemuseon johtaja	27.–29.1.2009
tietokeskus
- johtaja	2.–4.2.2009
työterveysjohtaja	5.2.2009

Ilmoitus asianomaisille toimielimille ja viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Mickwitz Leena, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36054

LIITE

Päätöksen perustelut

202 §

LAUSUNTO UUDENMAAN YMPÄRISTÖKESKUKSELLE HELSINGIN KAUPUNGIN KIINTEISTÖVIRASTON POIKKEAMISHAKEMUKSESTA (TÖÖLÖNLAHDEN TANSSIMAKASIINI)

Khs 2008-1884

Esityslistan asia Kaj/1

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102

LIITE

Päätöksen perustelut

203 §

HELSINGIN ARKKITEHTUURIPOLIITTISEN OHJELMAN JOHDOSTA TEHTÄVÄT TOIMENPITEET

Khs 2008-1367

Esityslistan asia Kaj/2

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

204 §

NIMISTÖTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010

Khs 2009-210

Esityslistan asia Kaj/3

Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudeksi 2009–2010 yhdeksänjäsenisen nimistötoimikunnan, johon suostumuksensa mukaisesti kuuluvat seuraavat henkilöt:

puheenjohtajaksi

1 asemakaava-arkkitehti Annukka Lindroos

varapuheenjohtajaksi

2 suunnittelija, valtiotieteiden maisteri Mauri Laine, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

jäseniksi

3 yksikönpäällikkö, filosofian maisteri Riitta Pakarinen, Helsingin historia

4 filosofian maisteri Pirjo Mikkonen, suomen kieli ja nimistönhuolto

5 filosofie magister Kristian Slotte, ruotsin kieli ja nimistöntutkimus

6 valtiotieteiden maisteri Maunu Harmo, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 toimittaja, valtiotieteiden maisteri Miska Rantanen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 tutkija, filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä, kulttuurihistoria ja Helsingin historia

9 päätoimittaja, valtiotieteiden maisteri Veera Luoma-aho, media ja suomalainen yhteiskunta

ja henkilökohtaisiksi varajäseniksi

1 projektipäällikkö, arkkitehti Suvi Tyynilä, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

2 toimistopäällikkö, valtiotieteiden maisteri Rikhard Manninen, kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu

3 museolehtori, filosofian maisteri Anna Finnilä, Helsingin historia

4 tutkija, filosofian tohtori Heikki Hurtta, suomen kieli ja nimistöntutkimus

5 filosofie doktor h.c. Mikael Reuter, ruotsin kieli ja nimistönhuolto

6 Valtiokalenterin toimittaja, filosofian maisteri Anton Eskola, kaupunkikulttuuri ja paikallistuntemus

7 uutispäällikkö, yhteiskuntatieteiden maisteri Jussi Niemeläinen, kaupunkikulttuuri ja urbanismi

8 alumniasiamies, filosofian maisteri Pia Österman, Helsingin historia ja kulttuurihistoria

9 toimitussihteeri Minna Joenniemi, media ja suomalainen yhteiskunta

sekä sihteeriksi

nimistönsuunnittelija, filosofian maisteri Johanna Lehtonen.

Lisäksi kaupunginhallitus päätti oikeuttaa nimistötoimikunnan tarvittaessa kuulemaan asiantuntijoita esimerkiksi antiikin, kartta- ja osoiteasioiden, orientoitavuuden (liikenne, hälytys, opastus) ja nuorisokulttuurin aloilta.

Pöytäkirjanote nimetyille henkilöille, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja nimistötoimikunnalle, talous- ja suunnittelukeskuksen taloushallintopalveluille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

205 §

ASUNTOTUOTANTOTOIMIKUNNAN ASETTAMINEN TOIMIKAUDEKSI 2009 - 2010

Khs 2009-190

Esityslistan asia Kaj/4

Kaupunginhallitus päätti asettaa toimikaudekseen asuntotuotantotoimikunnan sekä nimetä siihen seuraavat henkilöt:

Jäsenet		Henkilökohtaiset varajäsenet
Tuomas Rantanen	Vihr	Anni Mikkelsson
Inka Kanerva	Vihr	Sampsa Karhunen
Ilkka J. Kari	Kok	Kalle Loukamo
Jaana Närö	Kok	Johanna Korhonen
Jarmo Laaksonen	Sdp	Heikki Kehälinna

Samalla kaupunginhallitus päätti nimetä asuntotuotantotoimikunnan puheenjohtajaksi Tuomas Rantasen ja varapuheenjohtajaksi
Ilkka J. Karin.

Vielä kaupunginhallitus päätti kehottaa asuntotuotantotoimikuntaa kuulemaan pysyvinä asiantuntijoina apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilää, rahoitusjohtaja Tapio Korhosta, kehittämispäällikkö Markus Härkäpäätä ja suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkistä talous- ja suunnittelukeskuksesta, virastopäällikkö Mikael Nordqvistia kiinteistövirastosta, virastopäällikkö Tuomas Rajajärveä kaupunkisuunnitteluvirastosta sekä kaupungininsinööri Matti-Pekka Rasilaista rakennusvirastosta.

Pöytäkirjanote asuntotuotantotoimikunnalle, päätöksessä mainituille henkilöille ja virastoille sekä tarkastusvirastolle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

206 §

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: RAKENTAMISEN LAADUN VALVONNAN TEHOSTAMISTA JA ASUMISEN KUSTANNUSTEN KARSIMISTA KOSKEVA SELVITYS

Khs 2008-374

Esityslistan asia Kaj/5

Kaupunginhallitus päätti

- merkitä tiedoksi esityslistalta ilmenevän selvityksen kaupunginvaltuuston 13.2.2008 hyväksymän toivomusponnen johdosta sekä

- toimittaa selvityksen ponnen ehdottajalle (Anttila) ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Pöytäkirjanote jäljennöksin kaupunginhallituksen esityslistasta valtuutettu Maija Anttilalle ja tiedoksi muille valtuutetuille.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liitteet 2 – 5

207 §

KULTTUURIKESKUKSEN UUSIEN KALEVANKATU 6:SSA SIJAITSEVIEN TOIMITILOJEN VUOKRAUS

Khs 2008-2520

Esityslistan asia Kaj/6

Kaupunginhallitus päätti oikeuttaa kulttuuri‑ ja kirjastolautakunnan tekemään liitteenä olevan huoneenvuokrasopimusluonnoksen sopimuksen ja siihen tarvittaessa vähäisiä korjauksia ja muutoksia.

Pöytäkirjanote kulttuurikeskukselle ja kiinteistöviraston tilakeskukselle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

208 §

LAUSUNTO HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE LAAJASALON RAIDEVAIHTOEHTOJEN JÄRJESTELMÄTARKASTELUSTA TEHTYYN VALITUKSEEN

Khs 2008-1648

Esityslistan asia Kaj/7

Kaupunginhallitus päätti antaa asiasta Helsingin hallinto-oikeudelle jäljempänä esityslistalta ilmenevän hallintokeskuksen oikeuspalveluiden ehdotuksen mukaisen lausunnon.

Pöytäkirjanote hallintokeskuksen oikeuspalveluille lausunnon laatimista ja antamista varten sekä kaupunkisuunnitteluvirastolle.

Lisätiedot:
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITTEET	Liite 1	Päätöksen perustelut
	Liite 2	Liite 2

209 §

2.2.2009 pöydälle pantu asia

TONTIN VARAAMINEN KATAJANOKALTA AB INVEST AS:LLE HOTELLIRAKENNUKSEN SUUNNITTELUA VARTEN

Khs 2009-35

Esityslistan asia Kaj/8

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028

LIITE

Päätöksen perustelut

210 §

2.2.2009 pöydälle pantu asia

VT MAIJA ANTTILAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRIEN KEHITYKSEN TASAPUOLISUUDEN JA YHDENVERTAISUUDEN SELVITTÄMINEN SEKÄ VT TARJA KANTOLAN TOIVOMUSPONSI: TONTINVUOKRASELVITYKSEN KIIREHTIMINEN

Khs 2008-375, 2008-1449

Esityslistan asia Kaj/9

Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Lisätiedot:
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407

LIITE

Päätöksen perustelut

211 §

KAUPUNGIN HALLINTOELINTEN PÄÄTÖSTEN SEURAAMINEN

Khs

Esityslistan asia Kaj/10

Kaupunginhallitus päätti, ettei se ota seuraavien viranomaisten tekemiä päätöksiä käsiteltäväkseen:

kaupunkisuunnittelulautakunta	29.1.2009
kiinteistölautakunta	3.2.2009
rakennuslautakunta	3.2.2009
asuntotuotantotoimisto - toimitusjohtaja	2.2., 4.2. ja 5.2.2009

Ilmoitus asianomaisille lautakunnille sekä viranhaltijoille.

Lisätiedot:
Härmälä Timo, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36028
Ryöti Miliza, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 25407
Saarinen Erja, apulaiskaupunginsihteeri, puhelin 310 36102
Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin 310 36024

LIITE

Päätöksen perustelut

Översättning:

186 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN LAURA

KOLBE: VÄLKOMST- OCH INFORMATIONSTRÄFFAR FÖR

UTLÄNDSKA FÖRETAGARE OCH AKTÖRER SOM ETABLERAR

SIG I HELSINGFORS

Stn 2008-549

Ärende Kj/4 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

anteckna utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 27.2.2008 (Laura Kolbe)

lämna den som föreslagit klämmen denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Laura Kolbe och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Holstila Eero, näringslivsdirektör, telefon 310 36141

Översättning:

189 §

Ärende bordlagt 26.1.2009 och 2.2.2009

VAL AV OMBUD VID FÖRBUNDSKONGRESSEN I JYVÄSKYLÄ 6–7.5.5.2009

Stn 2008-2631

Ärende Kj/7 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt välja 17 ombud och 17 personliga suppleanter vid förbundskongressen i Jyväskylä 6–7.5.2009 enligt följande:

Deltagare Personlig suppleant

Risto Rautava Pia Pakarinen

Lasse Männistö Paula Hiidenuhma-Valtonen

Ulla-Marja Urho Tuomo Valve

Paula Kokkonen Juho Romakkaniemi

Aatos Hallipelto Paula Kylä-Harakka

Ville Ylikahri Kimmo Pentikäinen

Pekka Sauri Elina Moisio

Sirkku Ingervo Vesa Peipinen

Sanna Hellström Minerva Krohn

Risto Kolanen Jouko Malinen

Tarja Tenkula Tarja Kantola

Thomas Wallgren Antti Vuorela

Paavo Arhinmäki Outi Ojala

Antero Alku Laura Kolbe

Arto Välikangas Erja Kouvo

Maria Björnberg-Enckell Henrik Creutz

Mika Ebeling Markku Vuorinen

Stadsstyrelsen beslöt samtidigt välja följande övriga deltagare vid förbundskongressen:

Deltagare

Maaria Haikarainen

Jukka Paasikallio

Jorma Pikkarainen

Protokollsutdrag till de valda, Finlands Kommunförbund och förvaltningscentralen (Puusaari).

Tilläggsuppgifter:

Teppo Tiina, stf. projektchef, telefon 310 36018

Översättning:

206 §

HEMSTÄLLNINGSKLÄM AV FULLMÄKTIGELEDAMOTEN MAIJA

ANTTILA: UTREDNING AV HUR KVALITETEN PÅ BYGGANDET

KAN ÖVERVAKAS EFFEKTIVARE OCH HUR BYGG- OCH

BOENDEKOSTNADERNA KAN SKÄRAS NED

Stn 2008-374

Ärende Kaj/5 på föredragningslistan

Stadsstyrelsen beslöt

- anteckna den av föredragningslistan framgående utredningen om åtgärderna med anledning av en hemställningskläm som stadsfullmäktige godkänt 13.2.2008

- lämna den som föreslagit klämmen (Maija Anttila) denna utredning och ge de övriga fullmäktigeledamöterna tillfälle att ta del av den.

Protokollsutdrag till ledamoten Maija Anttila och för kännedom till de övriga fullmäktigeledamöterna, med kopia av det ifrågavarande ärendet i stadsstyrelsens föredragningslista.

Tilläggsuppgifter:

Ryöti Miliza, biträdande stadssekreterare, telefon 310 25407

HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Suvi Rihtniemi	Taina Herrala
puheenjohtaja	pöytäkirjanpitäjä

Pöytäkirja tarkastettu

Pöytäkirja pidetty yleisesti nähtävänä hallintokeskuksessa . .2009 ja asianosaista koskevat päätökset on annettu postin kuljetettavaksi seuraavana arkityöpäivänä pöytäkirjan nähtävänäpitämisestä todistaa

Taina Herrala

vs. hallintosihteeri

MUUTOKSENHAKUOHJEET

1 OIKAISUVAATIMUS

	Pöytäkirjan liitteet

		Pöytäkirjan liitteet on tilattavissa hallintokeskuksen kirjaamosta, jonka yhteystiedot ja aukioloaika on mainittu kohdassa ‘Oikaisuvaatimuksen toimittaminen’.

	Oikaisuvaatimusoikeus

		Päätökseen tyytymätön voi tehdä oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. Oikaisuvaatimusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	oikaisuvaatimuksen johdosta annettua päätöstä (Kuntalaki 92 §)

			pöytäkirjan 191 §:t

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa (Kuntalaki 91 §)

			pöytäkirjan 176-184, 186-187, 190, 192-193, 195, 197-199, 201-203 ja 206-211 §:t

		Oikaisuvaatimuksen saa tehdä

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä

		–	kunnan jäsen.

	Oikaisuvaatimusviranomainen

		Oikaisuvaatimus tehdään Helsingin kaupunginhallitukselle.

Oikaisuvaatimusaika

	Oikaisuvaatimus on tehtävä neljäntoista (14) päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa oikaisuvaatimuksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

	Oikaisuvaatimuksessa, joka on osoitettava kaupunginhallitukselle, on ilmoitettava

	–	päätös, johon haetaan muutosta

	–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

	–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

	–	muutoksenhakijan nimi ja kotikunta

	–	postiosoite ja muut yhteystiedot, joihin asiaa koskevat ilmoitukset muutoksenhakijalle voidaan toimittaa

	–	jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

	Oikaisuvaatimuksen muoto

		Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisesti. Oikaisuvaatimuksen voi toimittaa myös faksina tai sähköpostina. Kirjallinen oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Viranomaiselle saapunutta sähköistä asiakirjaa ei tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

	Oikaisuvaatimuksen toimittaminen

		Oikaisuvaatimus on toimitettava oikaisuvaatimusajan kuluessa osoitteella: Helsingin kaupunginhallitus PL 1 Käyntiosoite: Pohjoisesplanadi 11 – 13 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Kirjaamon puhelinnumero on (09) 310 13700. Faksinumero on (09) 655 783 ja sähköpostiosoite: hallintokeskus@hel.fi. Hallintokeskuksen aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 8.15 – 16.00. Oikaisuvaatimuksen voi lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Postiin oikaisuvaatimus on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen hallintokeskuksen aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Oikaisuvaatimus toimitetaan aina omalla vastuulla.

2 MUUTOKSENHAKU MUISSA KUIN OIKAISUVAATIMUSASIOISSA

	Yhteiset määräykset muutoksenhausta

		Valitusajan laskeminen Tiedoksisaantipäivää, nähtävilleasettamispäivää tai sitä päivää, jolloin päätös on julkipanon jälkeen annettu ei lueta määräaikaan. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen. Valituskirjelmän sisältö Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä
		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

3 MUUTOKSENHAKU HANKINTAA KOSKEVAAN PÄÄTÖKSEEN

	Hakemusosoitus

		Markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluvasta hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa valittaa kuntalain nojalla sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) taikka vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain (349/2007) vastainen. Se, jota asia koskee, voi hakemuksella saattaa päätöksen markkinaoikeuden käsiteltäväksi sillä perusteella, että hankinnassa on menetelty julkisista hankinnoista annetun lain tai vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetun lain taikka niiden nojalla annettujen säännösten tai määräysten tai Euroopan yhteisön lainsäädännön taikka Maailman kauppajärjestön julkisia hankintoja koskevan sopimuksen vastaisesti.

	Hakemuksen tekeminen markkinaoikeudelle

		Hakemus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut kirjallisesti tiedon hänen sulkemisestaan tarjouskilpailusta ja sulkemisen perusteista tai tarjouskilpailun ratkaisusta ja sen perusteista sekä kirjallisen ohjeen asian saattamisesta markkinaoikeuteen (hakemusosoitus). Hankintasopimus ei estä hakemuksen käsittelyä. Tarjoajan katsotaan saaneen tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua asiakirjan lähettämisestä.

	Hakemuksen toimittaminen

		Hakemus on toimitettava säädetyssä ajassa osoitteella:

		Markkinaoikeus PL 118 00131 HELSINKI Käyntiosoite: Erottajankatu 1-3, 5. kerros Puhelin: 010 364 3300 Faksinumero: 010 364 3314 sähköposti: markkinaoikeus@om.fi

4 KUNNALLISVALITUS

	Valitusoikeus

		Oikaisuvaatimuksen johdosta annettuun päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksin vain se, joka on tehnyt oikaisuvaatimuksen. Mikäli päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksin myös

		–	se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen), sekä
		–	kunnan jäsen.

		Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että

		1	päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä
		2	päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa, tai
		3	päätös on muutoin lainvastainen.

		Kunnallisvalitusta ei saa tehdä päätöksistä, jotka koskevat

		–	valmistelua tai täytäntöönpanoa

		–	kunnallisen virkaehtosopimuslain 26 §:ssä mainittuja asioita

		–	verotusmenettelylain 88 §:ssä mainittuja asioita.

			pöytäkirjan 191 §

	Valitusviranomainen

		Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

	Valitusaika

		Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa tiedoksisaannista. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai nähtävilleasettamispäivää ei lueta määräaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä tai muu sellainen päivä, jolloin virastoissa ei työskennellä, saa valituksen toimittaa ensimmäisenä sen jälkeisenä arkipäivänä.

	Valituskirjelmän sisältö

		Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

		–	päätös, johon haetaan muutosta

		–	miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi

		–	perusteet, joilla muutosta vaaditaan

		–	valittajan nimi ja kotikunta

		–	postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa.

		Valituskirja on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmään on liitettävä

		–	päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä

		–	todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisesta, sekä

		–	asiakirjat, joihin valittaja vetoaa, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

	Valituskirjelmän toimittaminen

		Valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle osoitteella: Helsingin hallinto-oikeus Ratapihantie 9, PL 120 00521 HELSINKI Puhelin: 010 36 42000 Faksinumero: 010 36 42079 Sähköposti: helsinki.hao@om.fi Omalla vastuulla valituskirjelmän voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Tällöin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille ennen valitusajan päättymistä. Omalla vastuulla valituksen voi toimittaa myös faksina. Tällöin alkuperäinen valitus on toimitettava viipymättä.

	Valituksen käsittelyn maksullisuus

		Valituksen käsittelyn maksullisuudesta saa tietoja valitusviranomaiselta. Maksuista, niiden määristä ja maksuvapautuksen perusteista on säädetty laissa tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista.

ANVISNINGAR OM SÖKANDE AV ÄNDRING

1 RÄTTELSEYRKANDE

	Bilagor till protokollet

			Bilagorna till protokollet kan beställas på förvaltningscentralens registratorskontor. Kontaktinformation och öppettiderna är angivna under punkten ”Inlämnande av rättelseyrkande”.

	Rätt att framställa rättelseyrkande

			Den som är missnöjd med ett beslut kan framställa ett rättelseyrkande. Ändring i beslutet får inte sökas genom besvär. Rättelse får inte yrkas i beslut som gäller:

			–	ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande (92 § i kommunallagen)

				191 § i protokollet

			–	beredning eller verkställighet (91 § i kommunallagen)

				176-184, 186-187, 190, 192-193, 195, 197-199, 201-203 och 206-211 § i protokollet

			Rättelseyrkande får framställas

			–	av den som ett beslut avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

			–	av kommunmedlemmarna.

		Rättelseyrkandemyndighet

			Rättelseyrkande framställs hos Helsingfors stadsstyrelse.

Rättelseyrkandetid

	Ett rättelseyrkande skall framställas inom fjorton (14) dagar från delfåendet av beslutet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får rättelseyrkandet inlämnas första vardagen därefter.

Innehåll i rättelseyrkande

	I rättelseyrkandet, som skall riktas till stadsstyrelsen, skall uppges

	–	det beslut i vilket ändring söks

	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

	–	de grunder på vilka ändring yrkas

	–	ändringssökandens namn och hemkommun

	–	postadress och annan kontaktinformation för meddelanden i saken till ändringssökanden

	–	om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om rättelseyrkandet har upprättats av någon annan, också hans namn och hemkommun.

	Formen för rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall göras skriftligt. Rättelseyrkandet kan också skickas per telefax eller e-post. Rättelseyrkandet skall undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Ett elektroniskt dokument som kommit till myndigheten behöver inte kompletteras med en underskrift, om dokumentet innehåller uppgifter om avsändaren och det inte är skäl att misstänka dokumentets äkthet eller intakthet.

	Inlämnande av rättelseyrkande

		Rättelseyrkandet skall innan rättelseyrkandetiden utgår inlämnas till Helsingfors stadsstyrelse PB 1 Besöksadress: Norra esplanaden 11–13 00099 HELSINGFORS STAD Telefonnumret till registratorskontoret är (09) 310 13700. Telefaxnumret är (09) 655 783 och e-postadressen är: hallintokeskus@hel.fi. Förvaltningscentralen är öppen måndag–fredag kl. 8.15–16.00. Rättelseyrkandet kan skickas per post, genom bud eller elektroniskt. Till posten skall rättelseyrkandet lämnas i så god tid att det hinner fram sista dagen av rättelseyrkandetiden före utgången av förvaltnings-centralens öppettid. Ett elektroniskt meddelande anses ha inkommit till myndigheten då det är tillgängligt i myndighetens mottagningsapparat eller datasystem så att meddelandet kan behandlas. Ett rättelseyrkande skickas alltid på eget ansvar.

2 SÖKANDE AV ÄNDRING I ANDRA ÄRENDEN ÄN RÄTTELSEYRKANDEÄRENDEN

	Gemensamma bestämmelser om sökande av ändring

		Uträkning av besvärstiden Dagen för delfåendet, den dag då protokollet lagts fram eller den dag då beslutet meddelats efter anslag räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter. Innehåll i besvärsskriften I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

		–	det beslut i vilket ändring söks

		–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

		–	de grunder på vilka ändring yrkas

		–	ändringssökandens namn och hemkommun

		–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

		Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften. Till besvärsskriften skall fogas

		–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

		–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

		–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

3 SÖKANDE AV ÄNDRING I ETT BESLUT SOM GÄLLER UPPHANDLING

	Anvisning om ansökan

		Ett beslut som gäller upphandling och som hör till marknadsdomstolens behörighet får inte överklagas med stöd av kommunallagen på den grunden att beslutet strider mot lagen om offentlig upphandling (348/2007) eller lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster (349/2007). Den som saken gäller kan hos marknadsdomstolen ansöka att beslutet skall upptas till behandling på den grunden att det vid upphandlingen har förfarits i strid med lagen om offentlig upphandling eller lagen om upphandling inom sektorerna vatten, energi, transporter och posttjänster eller med stöd av dem utfärdade stadganden eller föreskrifter eller i strid med Europeiska gemenskapens lagstiftning eller Världshandelsorganisationens avtal om offentlig upphandling.

	Ansökan hos marknadsdomstolen

		Ansökan skall göras skriftligen inom 14 dagar från det att en kandidat eller anbudsgivare skriftligen har fått del av sin uteslutning ur anbudstävlan och grunderna för uteslutningen eller av anbudstävlans utgång och grunderna för denna samt en skriftlig anvisning om hur ärendet kan anhängiggöras i marknadsdomstolen (anvisning om ansökan). Ett upphandlingsavtal utgör inte hinder för att ansökan prövas. Anbudsgivarna anses ha tagit del av anbudstävlans utgång, om inte annat visas, den sjunde dagen efter att handlingen sändes.

	Ingivande av ansökan

		Ansökan skall inom utsatt tid ges in på adressen: Marknadsdomstolen PB 118 00131 HELSINGFORS Besöksadress: Skillnadsgatan 1-3 5. våningen Telefon: 010 364 3300 Telefax: 010 364 3314 E-post: markkinaoikeus@om.fi

4 KOMMUNALBESVÄR

	Besvärsrätt

		Ändring i ett beslut med anledning av ett rättelseyrkande får sökas genom kommunalbesvär endast av den som framställt rättelseyrkandet. Om beslutet har ändrats med anledning av rättelseyrkandet, får ändring i beslutet sökas genom kommunalbesvär också

		–	av den som beslutet avser eller vars rätt, skyldighet eller fördel direkt påverkas av beslutet (part)

		–	av kommunmedlemmarna.

		Besvär får anföras på den grunden att

		1	beslutet har tillkommit i felaktig ordning

		2	den myndighet som fattat beslutet har överskridit sina befogenheter

		3	beslutet annars strider mot lag.

		Kommunalbesvär får inte anföras över beslut som gäller

		–	beredning eller verkställighet

		–	i 26 § i lagen om kommunala tjänstekollektivavtal avsedda ärenden

		–	i 88 § i lagen om beskattningsförfarande avsedda ärenden.

			191 § i protokollet

	Besvärsmyndighet

		Besvär anförs hos Helsingfors förvaltningsdomstol.

Besvärstid

	Besvär skall anföras inom 30 dagar från delfåendet. En part anses ha fått del av beslutet sju dagar efter att brevet avsändes, om inte något annat påvisas. En kommunmedlem anses ha fått del av beslutet när protokollet har lagts fram offentligt. Dagen för delfåendet eller den dag då protokollet har lagts fram räknas inte in i den bestämda tiden. Om sista dagen av den bestämda tiden är en helgdag eller en annan sådan dag då ämbetsverken är stängda, får besvärshandlingarna inlämnas första vardagen därefter.

Innehåll i besvärsskriften

	I besvärsskriften, som skall riktas till besvärsmyndigheten, skall uppges

	–	det beslut i vilket ändring söks

	–	till vilka delar ändring söks i beslutet och vilka ändringar som yrkas

	–	de grunder på vilka ändring yrkas

	–	ändringssökandens namn och hemkommun

	–	den postadress och det telefonnummer under vilka meddelanden i saken kan tillställas ändringssökanden.

	Besvärsskriften skall egenhändigt undertecknas av ändringssökanden, den lagliga företrädaren eller ombudet. Om ändringssökandens talan förs av en laglig företrädare eller ett ombud eller om besvärsskriften har upprättats av någon annan, skall också hans namn och hemkommun uppges i besvärsskriften.
	Till besvärsskriften skall fogas:

	–	det beslut i vilket ändring söks, i original eller kopia

	–	ett intyg över vilken dag beslutet har delgivits eller en annan utredning över när besvärstiden har börjat

	–	de handlingar som ändringssökanden åberopar, om dessa inte redan tidigare har tillställts myndigheten.

Inlämnande av besvärsskrift

	Besvärsskriften skall innan besvärstiden utgår inlämnas till Helsingfors förvaltningsdomstol på adressen: Bangårdsvägen 9, PB 120 00521 HELSINGFORS Telefon: 010 36 42000 Telefax: 010 36 42079 E-post: helsinki.hao@om.fi Besvärsskriften kan på eget ansvar skickas per post eller genom bud. Då skall besvärsskriften inlämnas i så god tid att den hinner fram före utgången av besvärstiden. Besvärshandlingarna kan på eget ansvar också skickas per telefax. Då skall besvärshandlingarna utan dröjsmål inlämnas i original.

Avgifter för handläggning av besvär

	Uppgifter om eventuella avgifter för handläggningen av besvär fås från besvärsmyndigheten. Bestämmelser om avgifterna, om avgiftsbeloppen och om grunderna för befrielse från avgift ingår i lagen om avgifter för domstolars och vissa justitieförvaltningsmyndigheters prestationer.

Kokousaika		9.2.2009 kello 16.00 – 17.50

Kokouspaikka		Kaupunginhallituksen istuntosali

Läsnä

Jäsenet	Rihtniemi, Suvi				kaupunginhallituksen puheenjohtaja
	Bryggare, Arto				I varapuheenjohtaja
	Puoskari, Mari				II varapuheenjohtaja
	Hakola, Juha
	Kantola, Tarja
	Krohn, Minerva				(paitsi 182 §)
	Moisio, Elina
	Ojala, Outi
	Oker-Blom, Jan D.
	Pajamäki, Osku				(paitsi 182 §)
	Peltokorpi, Terhi
	Räty, Laura
	Urho, Ulla-Marja
	Ylikahri, Ville
	Koskinen, Kauko				varajäsen

Muut	Lehtipuu, Otto				kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
	Bogomoloff, Harry				I varapuheenjohtaja
	Hiltunen, Rakel				II varapuheenjohtaja (paitsi osa 176 ja 202-211 §)
	Pajunen, Jussi				kaupunginjohtaja
	Sauri, Pekka				apulaiskaupunginjohtaja (paitsi 202-206 §)
	Kokkonen, Paula				apulaiskaupunginjohtaja
	Haatainen, Tuula				apulaiskaupunginjohtaja
	Penttilä, Hannu				apulaiskaupunginjohtaja
	Korhonen, Tapio				rahoitusjohtaja
	Ratasvuori, Eila				hallintojohtaja
	Sarvilinna, Sami				kaupunginlakimies
	Tulensalo, Hannu				henkilöstöjohtaja
	Vanne, Pertti				neuvotteleva viranhaltija (paitsi 185-211 §)
	Hari, Olli				kaupunginsihteeri
	Matikainen, Kristiina				kaupunginsihteeri
	Mickwitz, Leena				kaupunginsihteeri
	Sippola-Alho, Tanja				kaupunginsihteeri
	Vallittu, Anja				kaupunginsihteeri
	Rautanen, Marja-Liisa				kaupunginsihteeri
	Härmälä, Timo				kaupunginsihteeri
	Saarinen, Erja				apulaiskaupunginsihteeri
	Ryöti, Miliza				apulaiskaupunginsihteeri
	Kari, Tapio				lehdistöpäällikkö
	Herrala, Taina				vs. hallintosihteeri

Puheenjohtaja		Rihtniemi, Suvi

Pöytäkirjanpitäjä		Herrala, Taina

Esittely			§

Kaupunginjohtajan toimiala		Pajunen	176-177,	178,		185-192,
		Sauri				193,

Rakennus- ja ympäristötoimi		Sauri		-,		194-198,

Sosiaali- ja terveystoimi		Kokkonen		179,		199,

Sivistys- ja henkilöstötoimi		Haatainen		180,		200-201,

Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimi		Penttilä		181-184,		202-211,